Kun metsä kutsuu

KEKRINEULEET LIITTYVÄT VANHAAN VUODENKIERRON PERINTEESEEN.

Hirviporukka varustautuu punaisilla pipoilla.

OHJE ANNA RAUHALA/TALONPOIKAISKULTTUURISÄÄTIÖ // KUVAT LAURA RIIHELÄ

Pipo neulotaan pehmeästä suomenlampaan kampavillasta. Se on hengittävää ja lämmintä ja eristää vettä. Metsästäjän myssy on kirkkaan punainen, luonnontarkkailija valitsee ehkä ruskean, vihreän tai harmaan langan.

TARVIKKEET

Lanka: 100 g Pirtin kehräämön kampalankaa 110 tex x 4. Mallissa on käytetty väriä 305. Puikot: sukkapuikot numero 3 Koko: Yksi koko. Neulo oman käsialan mukaan. Neulos saa olla napakkaa, koska pipo löystyy käytössä.

NEULOMINEN

Luo 42 silmukkaa jokaiselle puikolle, yhteensä 168 silmukkaa. Neulo 2 oikein 2 nurin -joustinneuletta suljettuna neuleena 18 cm.

Aloita kavennukset:

»1. ja 3. puikko: Jatka joustinneuletta ja neulo 38 silmukkaa. Neulo seuraavat 2 silmukkaa nurin yhteen. Neulo puikon kaksi viimeistä silmukkaa oikein. »2. ja 4. puikko: Jatka joustinneuletta ja neulo 40 silmukkaa. Neulo puikon viimeiset 2 silmukkaa nurin yhteen. »Tee kavennukset yhteensä 18 kertaa jokaisella kerroksella 1. ja 3. puikon kohdalla aina ennen kahta viimeistä oikeaa silmukkaa sekä 2. ja 4. puikon kohdalla aina puikon lopussa. Jatka kavennuksia, kunnes puikolla on 24 silmukkaa.

Jatka kavennuksia seuraavasti:

»Neulo 1. ja 3. puikolla 10 silmukkaa joustinneuletta, neulo 2 silmukkaa nurin yhteen, neulo 8 silmukkaa joustinneuletta, neulo 2 silmukkaa nurin yhteen, neulo puikon viimeiset 2 silmukkaa oikein. Neulo 2. ja 4. puikolla 12 silmukkaa joustinneuletta, neulo 2 silmukkaa nurin yhteen, jatka joustinneuletta ja neulo puikon kaksi viimeistä silmukkaa nurin yhteen. »Jatka kavennuksia samoilla kohdilla neulomalla 2 silmukkaa nurin yhteen, kunnes jokaisella puikolla on 8 silmukkaa jäljellä. (1. ja 3. puikolla neulotaan puikon alussa aina yksi silmukka vähemmän joustinneuletta kuin edellisellä kerroksella, sitten 2 silmukkaa nurin yhteen. Puikon toinen kavennus tehdään aina ennen puikon kahta viimeistä oikeaa silmukkaa. 2. ja 4. puikolla neulotaan puikon alussa aina yksi silmukka vähemmän joustinneuletta kuin edellisellä kerroksella, sitten kaksi silmukkaa nurin yhteen. Toinen kavennus tehdään aina puikon lopussa neulomalla kaksi viimeistä silmukkaa nurin yhteen.)

Viimeiset kavennukset:

»Jokaisella puikolla on jäljellä 8 silmukkaa. »Neulo 1. ja 3. puikolla 2 silmukkaa oikein, 2 x 2 silmukkaa nurin yhteen, 2 oikein. »Neulo 2. ja 4. puikon alussa 2 nurin yhteen, 2 oikein, 2 nurin yhteen, 2 oikein. »Neulo sitten: 1. ja 3. puikolla kaksi oikein yhteen, 2 nurin yhteen ja 2 oikein yhteen, ja 2. ja 4. puikolla 1 nurin, 2 oikein yhteen, 1 nurin ja 2 oikein yhteen. Siirrä 4. puikon viimeinen silmukka 1. puikon alkuun. Vedä kaikki loput jäljellä olevat silmukat tämän ensimmäisen silmukan yli. Katkaise lanka ja vedä se viimeisen jäljellä olevan silmukan läpi. Päättele langat nurjalle puolelle.

SADON VALMISTUTTUA JÄI AIKAA KÄSITÖILLE

»Kekrin juhlinnalla ei vanhastaan ollut kiinteää ajankohtaa, vaan se sijoittui syyskuun lopun ja marraskuun lopun välille. Työvuosi päättyi, uusi vuosi toivotettiin tervetulleeksi. Palkolliset saivat vapaaviikkonsa ja karja siirrettiin laitumilta sisätiloihin. »Kekrijuhlissa mässäiltiin ruoalla ja juomalla. Vanhaan perinteeseen kuului myös pässin tai lampaan teurastus. Pyhä Katariina oli lampaiden suojelija, ja Kaisan päivä (25.11.) oli lampaiden keritsemispäivä. Sadon valmistuttua jäi aikaa muille töille, kuten lankojen kehruulle ja käsitöiden tekemiselle. »Suomenlampaan villasta valmistetut Talonpoikaiskulttuurisäätiön kekrineuleet liittyvät materiaalin osalta vanhaan perinteeseen. Eri vuodenaikoina kehrätyillä villoilla oli erilaisia ominaisuuksia, joiden mukaan käyttötarkoitus valittiin. Kekriaikana keritty syysvilla oli laadultaan parasta. »Punainen metsästykseen sopiva pipo luo linkin vanhaan erätalouteen. »Kekrihevonen (s. 34-35) muistuttaa hevosen tärkeydestä vetojuhtana pelto- ja metsätöissä sekä ratsuna ja kärryjen sekä reen vetäjänä. Lisätietoja: www.kekri.fi