Kulinaristien kerho

MINNA HOTOKKA // KUVAT KRISTIINA KONTONIEMI

Kerran kuussa kokoontuu Jyväskylässä joukko miehiä, jotka rakastavat ruoanlaittoa – tai ainakin haluavat oppia paremmiksi kokeiksi. Harjun Martit on yksi marttajärjestön harvoista miesyhdistyksistä.

Harjun Marttien ruokakurssilaiset kuvattiin Keski-Suomen Marttojen toimitilojen edustalla. Alussa oli lehti-ilmoitus. Siinä pyydettiin ruoanlaitosta kiinnostuneita miehiä saapumaan helmikuisena iltana Marttakeskukseen, jossa perustettaisiin KeskiSuomeen uusi marttayhdistys.

Tapaus oli historiallinen, sillä koskaan aiemmin Keski-Suomeen ei ollut saatu yksinomaan miehistä koostuvaa marttayhdistystä. Mutta helmikuussa 2011 aika oli kypsä.

Tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan juhliva Harjun Martit on edelleen harvinaisuus marttajärjestössä. Miesmarttoja on jäsenrekisterin mukaan yhteensä 1 245, ja heistä suurin osa kuuluu perinteisiin naisvoittoisiin yhdistyksiin.

Poikkeuksellinen on myös jyväskyläläisyhdistyksen nimi.

Marttaliitto ohjaa marttapiirejä ottamaan jäsenikseen vain yhdistyksiä, joiden nimessä näkyy jollakin tavalla sana Martta. Jyväskylän kokkailevat miehet olivat kuitenkin aikoinaan vakaasti sitä mieltä, että he ovat martteja ja tahtovat kertoa sen yhdistyksensä nimessä.

Jostain syystä asiaan ei perustamishetkellä kiinnitetty huomiota. Enää vastaava nimi ei kuitenkaan menisi hyväksymiskoneiston rattaissa läpi.

MAAILMA JA MAAKUNNAT Nykyään Harjun Martteihin kuuluu nelisenkymmentä jäsentä Jyväskylästä ja sen lähialueilta. Puheenjohtaja Pekka Kuikka (66) sanoo, että heidän herrakerhonsa on yhden asian liike. – Ei meillä ikinä ole ollut iltaa esimerkiksi siivouksesta tai vaatehuollosta.

1

3

5 2

4

1. Pekka Kuikka osallistui kasvisruokailtaan. 2. Alkukeittona on juustoinen maa-artisokkakeitto, Jouko Mölsä annostelee. 3. Harjun Martit haluavat sekä hioa ruoanlaiton perustaitojaan että oppia uusia tekniikoita. 4. Missä vaiheessa sipuli lisätään? Erkki Kivistö tutkii ohjetta. 5. Yhdistyksen resepti hyvälle kurssille on: 55 prosenttia ruokaa ja 45 prosenttia sosiaalista kanssakäymistä.

Kotikaupunkinsa kuulusta maamerkistä nimensä napannut Harjun Martit on ottanut tavoitteekseen monipuolistaa Jyvässeudun miesten ruoanlaittotaitoja. Kuukausittaisilla makumatkoillaan miehet ovat jo kolunneet läpi kaikki maailman mantereet mutta myös osan koti-Suomen kolkista. – Parin viime vuoden aikana esillä ovat olleet enemmän maakuntaruoat. Pysyviä teemoja ovat kalaruoat ja riista, Pekka kuvaa.

Heikki Elonheimo (74) kertoo, että yhdistys haluaa suosia mahdollisimman paljon lähiruokaa ja luomutuotteita. Onneksi omassa porukassa on niin metsämiehiä, kalastajia kuin sienestäjiäkin.

Korona-aikana toiminta oli välillä tauolla. Eniten epidemia on vaikuttanut Harjun Marttien talouteen, sillä yhdistys ei tee varainhankintaa vaan rahoittaa toimintansa kurssimaksuilla.

ROHKEUTTA RUOANLAITTOON Ruoanlaittoa miehet pitävät tärkeänä kansalaistaitona. Vaikka suurin osa yhdistyksen jäsenistä on eläkeiässä, moni heistä on saanut kokkailukipinän tai ainakin keittotaitoisen miehen mallin jo lapsuudessaan.

Osalle kokkaamisen maailma aukesi vasta Martoissa. – Ennen keitin lähinnä puuroa, perunoita ja munia. Kiinnostuin toiminnasta, koska halusin rohkeutta tehdä ruokaa itse, Heikki kertoo.

Marttojen huomassa miehet ovat viihtyneet, koska järjestö tarjoaa toiminnalle mainiot tilat ja asiantuntevan ohjauksen. Marttaideologiaan he eivät sen kummemmin ole perehtyneet. – Emme välttämättä ole tiedostaneet tai pitäneet tärkeänä, että olemme marttoja. Mutta kun asiaa rupeaa miettimään, ehkä me miesyhdistykset olemme Marttaliitolle jonkinlaisia pilotteja siitä, mihin toiminta on menossa, varapuheenjohtaja Jouko Mölsä (73) pohtii.

MIESTEN ÄÄNI ESIIN Heikin mielestä miesten pitäisi näkyä ja kuulua marttajärjestössä enemmän. Hän kokee, että naisten perustama liitto on unohtanut miesjäsenensä. – Meillähän pitäisi olla yksi paikka liiton hallituksessa.

Jouko ehdottaa, että Martat ryhtyisi pontevammin markkinoimaan toimintaa miehille. Yksi keino voisi olla ”miesnurkan” perustaminen Martat-lehteen. – Se kokoaisi porukkaa ja ideoita yhteen. Ja ehkä uusia jäseniä saataisiin ”keittiön kautta”, kun naismartat välittäisivät viestiä puolisoilleen, Pekka visioi.

Harjun Martit rummuttaisivat miesnäkökulmaa myös ruokamessuilla ja joulumyyjäisissä. He soisivat liiton lähettävän isoihin medioihin juttuvinkkejä miehille suunnatusta toiminnasta.

HISTORIA ANSAITSEE ARVOSTUKSEN

Vaikka Marttojen toiminnassa olisi Harjun Marttien mielestä kehitettävää, he sanovat arvostavansa työtä, jota järjestö on historiansa aikana tehnyt. – Kun Suomi oli köyhä maa, Martat oli vähän kuin Niksi-Pirkka. Milloin käytettiin nokkosia ja milloin käännettiin vaatteita, sanoo Harjun Marttien hallituksen jäsen Raimo Mäntynen (77).

Miehet arvelevat, että järjestö on porskuttanut näinkin pitkään uudistumiskykynsä ansiosta. – Martoista saa eväitä uusavuttomuuden klaaraamiseen. Minusta järjestö on myös aika notkeasti seurannut isoja kysymyksiä, kuten ilmastoasioita ja lähiruokaa, Pekka analysoi.

Harjun Martit ovat huomanneet, että heidän ikäpolvensa miehet suhtautuvat nykyään marttailuun ja marttaileviin miehiin ennakkoluulottomasti. – Jostain syystä ihmiset saa iloiselle tuulelle, kun ilmoittaa olevansa martta. Se on jotenkin kunnioittavalla tavalla huvittavaa. ÄIJIEN KESKEN Miesten omassa yhdistyksessä parasta on Harjun Marttien mukaan kavereiden kanssa seurusteleminen ja yhdessä tekeminen. – Se just, että saadaan olla äijien kesken. Meillä on aika letkeä tunnelma, Heikki kiteyttää.

Kukaan nainen ei ole koskaan pyrkinyt yhdistyksen jäseneksi. Kysymys siitä, kuinka naisten mukaantulo vaikuttaisi toimintaan, saa miehet mietteliäiksi. – Se olisi varmaan kaksipiippuinen juttu. Mikä ettei, mutta kyllä se varmaan toisi tunnelmanmuutoksen ja vaikuttaisi vitsinheittoon, Pekka pohtii.

Nyt miehet voivat huoletta järjestää vaikka yhteisiä saunailtoja. Yksi Heikin parhaimmista marttamuistoista liittyykin juuri tähän. – Rosvopaisti-illassa lähdimme savusaunasta jäidenlähdön sekaan uimaan. Se ei helposti unohdu!

Hu aa

Marttajärjestön jäseniä kutsutaan martoiksi. Martti-nimitys ei ole virallisesti käytössä.

INFO MIKÄ NIMEKSI YHDISTYKSELLE?

»Marttayhdistysten säännöissä oli pitkään kirjattuna, että sana "Martat" tai "Marttayhdistys" pitää näkyä yhdistyksen nimessä. »Sääntöuudistuksessa vuonna 2019 tämä vaatimus poistettiin. Tähän päädyttiin käytännön syistä: erilaisia martta-nimimuunnelmia oli niin paljon, että kaikkien niiden kuvaaminen säännöissä ei ollut mahdollista. »Samalla todettiin, että nimivaatimus tulee toteuttaa sisäisesti. Kun yhdistystä ollaan perustamassa, kulloinenkin marttapiiri ohjaa perustajia muiden asioiden ohessa myös nimen suhteen. Marttapiirit ottavat jäsenikseen vain yhdistyksiä, joiden nimenä on jokin sopiva Martta-versio.