Puhdasta kaivovettä

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Seuraa kaivoveden laatua säännöllisesti

Kaivon säännöllinen huoltaminen ja ylläpito auttavat pitämään kaivoveden hyvälaatuisena. Vettä ei kannata myöskään pilata laiminlyömällä jätevesien käsittely.

Monilla mökeillä ollaan pääasiassa kaivoveden varassa. Veden laatuun kannattaakin siis kiinnittää huomiota tasaisin väliajoin. Aivan makuasia kaivoveden laatu ei suinkaan ole, sillä sille on asetettu konkreettisia laatuvaatimuksia, jotka sen tulee täyttää: – Talousvedessä ei saa olla yhtään E. coli -bakteeria. Myös muille terveysriskiä aiheuttaville aineille on määritelty raja-arvot tai suositukset talousvesiasetuksessa, kertoo Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) hankekoordinaattori Virve Ståhl. Hän suositteleekin tutkimaan kaivoveden laadun kolmen vuoden välein.

Veden laatuongelmat voivat ilmetä esimerkiksi outona värinä, hajuna, makuna – tai ei mitenkään, jolloin ne selviävät vain laboratoriossa tutkimalla. Veden huono laatu johtuu Ståhlin mukaan usein siitä, että kaivo itsessään on huonokuntoinen ja esimerkiksi pintavedet pääsevät valumaan kaivoon. Bakteerien lisäksi haittaa aiheuttavat tyypillisesti muun muassa rauta

ja mangaani.

Mikäli kaivovedessä ilmenee haittoja, veden laatua voidaan pyrkiä parantamaan kaivon puhdistuksella ja kunnostuksella. Useimmissa tapauksissa maaperästä aiheutuvia ongelmia voidaan ratkaista vedensuodattimilla.

Jos kaivovettä ei saada enää juomakelpoiseksi, eikä kunnalliseen vesijohtoverkkoon liittyminen ole mahdollista, ainoaksi vaihtoehdoksi saattaa Ståhlin mukaan jäädä uuden kaivon rakentaminen. Se ei välttämättä kuitenkaan pelasta tilannetta, vaan vesi voi olla uudessakin kaivossa samanlaatuista kuin vanhassa.

Tutki kaivon kunto etenkin keväisin

Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Kysymyksiä kaivoista -ympäristöoppaassa ohjeistetaan myös kaivon vuosihuollosta. Oppaan mukaan vesinäytteet on hyvä ottaa vähintään kolmen vuoden välein, tarkkailla veden riittävyyttä säännöllisesti ja tehdä kaivolle tarpeen mukaan kunnostusta.

Etenkin kesällä on seurattava kaivoveden laatua ja riittävyyttä. Syksyllä puolestaan on tärkeää suojata kaivo tulvilta ja pintavalunnalta, ja talvella olennaista huolehtia kaivon eristyksestä ja routasuojauksesta. Keväällä kaivo kannattaa tyhjentää ja pestä.

Myös Virve Ståhl kehottaa tarkistamaan keväisin sulamisvesien aikaan, että kaivorakenteet ovat ehjät, kaivo on sisältä puhdas ja pääsee vielä tuulettumaan hyvin tuuletusaukoistaan. Hän painottaa, että kaivon pintarakenteiden on oltava sellaiset, ettei kaivoon päädy pintavesiä.

Jos etenkin vanhan rengaskaivon kunto on jo huono ja sen saumat eivät ole enää tiiviit, kaivoon pääsee helposti valumaan pintavesiä. Tämä aiheuttaa monenlaisia ongelmia veden laatuun – myös maku-, haju- ja värihaittoja. – Ja jos rengaskaivoon kuolee eläimiä, veteen voi tulla ulosteperäisiä bakteereja ja taudinaiheuttajia. Silloin kaivo on puhdistettava ja desinfioitava, jotta bakteereista päästään eroon, hän toteaa.

Kaivoveden laadulle voi teettää suppean tai laajan tutkimuksen. Ympäristöhallinto ohjeistaa mittaamaan kolmen vuoden välein tehtävässä rutiinitutkimuksessa bakteerien määrän, veden pH-arvon, värin, sähkönjohtavuuden, sameuden ja permanganaattiluvun. Kuuden vuoden välein olisi hyvä tutkia näiden lisäksi myös typpiyhdisteet, alkaliteetti, veden kovuus, happi, rauta, mangaani, kloridi ja fluoridi.

Näytteenottoa varten voi yksinkertaisesti tilata näytepullot laboratoriosta, ottaa vesinäytteet itse ja lähettää ne laboratorioon tutkittavaksi. Riitatilanteissa kannattaa kuitenkin tarvittaessa tilata joku ulkopuolinen ottamaan vesinäytteet.

Huonosti käsitellyt jätevedet uhka kaivovedelle

Puutteellisesti toteutettu jätevesien käsittely voi aiheuttaa haittaa kaivoveteen. Jos mökillä ollaan pääosin kaivoveden varassa, kannattaa huomioida mökin jätevesien käsittely tarkoin.

Ståhl vahvistaa jätevesien käsittelyn olevan tärkeä asia niin kaivoveden kuin lähivesistönkin kannalta. Hän kertoo bakteerien olevan yksi suuri ongelma kaivoveden laadussa. – Joskus kaivoveteen tulee E. Coli-bakteereja, jos pintavettä pääse kaivoon. Talousvedessä ei tietysti saa olla laatuvaatimusten mukaan lainkaan ulosteperäisiä bakteereita. Jos vessavesiä ei käsitellä asianmukaisesti, pilaantuminen bakteerien vuoksi on kaivoveden suuri uhka.

Ståhlin mukaan haittaa voi estää suunnittelemalla kaivon sijainti alun perinkin hyvin.

Talousvesikaivon tulee sijaita tarpeeksi kaukana jätevesien käsittelystä ja olla mielellään vielä maastossa sen yläpuolella. – Suojaetäisyydet, joita talousvesikaivolle on asetettu, täyttyvät valitettavasti aika harvoin, ja jätevesijärjestelmä on lähempänä talousvesikaivoa kuin olisi suotavaa.

Myös kaivon kunnosta huolehtiminen on tärkeää vedenlaadun ylläpidon kannalta.

Ståhl huomauttaa, että jos kaivossa on bakteereita, voi käydä niin, että henkilöt, jotka jatkuvasti käyttävät vettä, tulevat immuuniksi bakteereille eivätkä saa niistä oireita. Ongelmat saattavatkin tulla esille vasta sitten, kun vesi tutkitaan laboratoriossa. – Mökeillä ongelmana on enemmän se, että niitä kaivoja ei käytetä ympäri vuoden. Jos kyseessä on pelkkä kesämökki tai kaivossa on huonoja rakenteita, kaivoon saattaa päästä rotta tai etana kuolemaan, ja se heikentää veden laatua.

Jätevesiasetus aiheuttanut ihmetystä Rantakiinteistöjen jätevesijärjestelmien tuli olla kunnossa vuoden 2019 lokakuun loppuun mennessä. Ståhl toteaa, että on kuitenkin yhä todennäköistä, ettei osa mökinomistajista ole laittanut jätevesien käsittelyä kuntoon. – Luulen, että ne ihmiset, jotka eivät aio tehdä mitään, ovat jääneet kaikessa hiljaisuudessa odottamaan, tapahtuuko jotain vai ei.

Päänvaivaa aiheuttaa esimerkiksi jätevesijärjestelmän toteutus, mutta myös sen tarpeellisuus: – Mökkien osalta tulee paljon kyselyjä, vaatiiko mökki edes mitään jäteveden käsittelyä. Jotkut ovat olleet vielä epävarmoja, tarvitseeko heidän edes tehdä mitään.

Ympäristönsuojelulain mukaan vähäiset vesimäärät, jotka eivät ole vesikäymälän jätevettä, voidaan johtaa maahan puhdistamatta. Yleensä vähäinen vesimäärä tarkoittaa, että vesi tuodaan kantovetenä esimerkiksi keittiöön tai saunaan. – Jos mökillä on vain kuivakäymälä ja kantovesi, riittää, että vedet imeytetään maahan, eikä tarvita suuria systeemejä, kertoo Ståhl.

Hän toteaa rajanvedon olevan kuitenkin kuntakohtaista. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla kaikki kunnat yhtä lukuun ottamatta hyväksyvät kantoveden lisäksi myös kylmän johtoveden vähäiseen jätevesimäärään.

Jätevesijärjestelmän suunnittelu vaatii osaamista

Jos maaperä ei ole vettä läpäisevää, jätevesien imeyttäminen maahan ei onnistu. Kallioisilla rannikkoalueilla onkin siis usein mietittävä muita ratkaisuja jätevesien käsittelyä varten. – Kallio on aika haasteellinen, sillä siinä ei ole mitään mihin imeyttää vedet, vahvistaa Ståhl. Hän kertoo, että on olemassa kuitenkin hyviä harmaavesisuodattimia, joilla jätevettä pystyy käsittelemään. – Saaristoissa mökille ei yleensä saa rakentaa vesivessaa, joten siellä tulee vain pesuvesiä.

Myös noiden vähäisten pesuvesien käsittelyyn on saatavilla kompakteja ratkaisuja, jotka sopivat myös ylipäätään pienille tonteille. Maan päälle voidaan sijoittaa suodattimia, joissa jätevesien puhdistus tapahtuu.

Ståhl kehottaa olemaan jätevesijärjestelmän suunnittelussa yhteydessä ammattilaiseen, jotta saadaan tontille sopiva ratkaisu. – Siihen vaikuttaa se tontin koko ja maaston muodot, vesivarustelu ja mökin vedenkäyttö, ja onko kyseessä ympärivuotinen vai kesämökki.

Jätevesijärjestelmä mitoitetaan veden virtaaman mukaan. Sitä ei kannata ylimitoittaa tai alimitoittaa. Ståhl huomauttaa, että on suunnittelijan työtä miettiä asukkaan kanssa, mikä olisi paras mitoitus sinne mökille.Myös mökkeilyn ympärivuotisuus on tärkeä tekijä jätevesijärjestelmän suunnittelussa. Talvikäyttö ja veden jäätyminen tulee huomioida ympärivuotisessa käytössä.

Mökille tehtävä kirjallinen selvitys jätevesistä Ståhlin mukaan on tyypillistä, että vanhempiin mökkeihin tai mökkeinä käytettäviin vanhoihin asuintaloihin on jälkikäteen lisätty vesivarustelua, mutta 

Asianajopalvelua kiinteistöasioissa

Puh. 020 749 8150 Helsinki · Mikkeli · Lappeenranta · Imatra · Joensuu · Tampere

LVI-Huollot LVI-Asennukset Ilmalämpöpumput

KANGASALA LEMPÄÄLÄ - NOKIA PIRKKALA - TAMPERE VALKEAKOSKI - YLÖJÄRVI

Soita työnjohtajallemme: JOUKO RANTAPAJU 040 355 9674

rakennuksen jätevesijärjestelmälle ei ole vuosien myötä tehty mitään. – On lisätty suihkua ja tiskikonetta, mutta pidetty vanha saostuskaivo tai kivipesä, jolloin järjestelmä ei ole enää riittävä.

Jätevesijärjestelmän riittävyyttä valvova viranomainen on kunta. Ståhl kertoo, että usein kunnilla ei ole resursseja käydä jokaista mökkiä läpi, joten seuranta on enemmän haittailmoitusten varassa. – Jos kaivossa on ulostebakteereja, tai on hajuhaittaa ja naapurit valittavat siitä, viranomaisen pitää selvittää, mistä se johtuu.

Ståhl huomauttaa, että monet eivät ylipäätään tiedä, mihin jätevedet mökillä menevät, millainen jätevesijärjestelmä siellä on ja miten sen pitäisi toimia. Joka kiinteistöllä tulisikin desinfiointi Jos kaivoon on päässyt terveydelle haitallisia mikrobeja, se on desinfioitava.

Kallioporakaivon pesu ja desinfiointi kannattaa teettää alan ammattilaisella, jolla on asiaan tarvittava kalusto. Rengaskaivon voi kuitenkin oman osaamisensa puitteissa desinfioida itse vetyperoksidilla.

Aluksi arvioidaan kaivon vesitilavuus. Nyrkkisääntönä on, että 1 m korkean ja 1 m halkaisijaltaan olevan kaivonrenkaan tilavuus on noin 790 litraa (1 000 litraa = 1 m3). Apteekista saatavaa laimennettua 10 % vetyperoksidiliuosta kuluu 3 litraa / 1 kaivon vesikuutiometri.

Kaivo tyhjennetään ja tarvittaessa kunnostetaan, jonka jälkeen se pestään huolellisesti painepesurilla tai juuriharjalla vettä apuna käyttäen. Peseminen aloitetaan kaivon yläosasta. Pesun yhteydessä tarkastetaan kaivon rakenteellinen kunto ja suoritetaan tarvittavat kunnostustoimenpiteet, esimerkiksi tiivistetään mahdolliset halkeamat talousvesikäyttöön soveltuvalla pikasementtilaastilla. Pesun jälolla jonkinlainen kirjallinen selvitys jätevesien käsittelystä. Tähän velvoittaa jo lainsäädäntökin. – Selvityksen voi tehdä itse vapaamuotoisesti tai käyttää valmista lomaketta, jonka voi täyttää ja jota sitten säilytetään kiinteistöllä. Sitä ei tarvitse toimittaa mihinkään, kertoo Ståhl. – Jos kunnan viranomainen pyytää selvitystä tai mökin omistaja myöhemmin vaihtuu, on hyvä, että jää joku dokumentti siitä, mihin ne jätevedet siellä menevät.

Lähteenä on käytetty Ympäristöhallinnon verkkosivuja www. ymparisto.fi/kaivot ja Suomen ympäristökeskuksen julkaisemaa Kysymyksiä kaivoista -ympäristöopasta (Lapinlampi T., Sipilä

Rengaskaivon

A., Hatva T jne. 2001). keen pohjalle kertynyt liete poistetaan ja suodatinhiekka vaihdetaan.

Seuraavaksi ruiskutetaan kaivon seinämät desinfiointiliuoksella. Kaivon vesimäärän vähentäminen tyhjennyspumppauksella ennen tätä vaihetta helpottaa työn suorittamista.

Ruiskutuksen jälkeen suljetaan mahdolliset hanat ja kaivon kansi ja annetaan veden seistä 24 tuntia. Desinfiointiaineen vaikutusajan jälkeen kytketään vesijohtojärjestelmä normaalitoimintaan ja tarkastetaan mahdollisen vedenkäsittelyjärjestelmän toiminta. Vettä ei kuitenkaan saa käyttää juomiseen ja ruoanlaittoon ennen kuin laboratoriosta saatava analyysitulos osoittaa veden täyttävän talousveden laatuvaatimukset. Vesinäytteet kannattaa ottaa aikaisintaan viikon kuluttua kaivon pesusta, mahdollisesta kunnostuksesta ja desinfioinnista.

Lähde: Kaivoverkoston julkaisema Rengaskaivon desinfiointiohje kaivonomistajalle.