Omakoti Itä-Suomi

Omakoti itä-Suomi  Numero 1/2019  Omakotiasumisen erikoislehti  10. vuosikerta  www.omakotilehdet.fi

Olemme mukana Asunto & Rakentaja ´19 -messuilla, Mikkelin Rakentajamessuilla ja Savonlinnan Rakennus -messuilla

Saunaremontilla tunnelmaa löylyhetkiin

14

Hulevedet haltuun rakennusten parhaaksi

25

Oikea aika ikkunaremontille

Mikkelin

TI N Y Ä K M E S S U A AINA! TTA KANNA

RAKENTAJAMESSUT Hyvällä suunnittelulla säästät rahaa - hae messuilta suunnitelma ja tiedot uusimmista tuotteista!

Kotkan

9.-10.2.2019 Saimaa Stadiumi

Remontoi & Rakenna Messut Ilmassa on nyt reipasta piristymistä ja toimeliaisuutta.

Kodin perustamisen ja ylläpidon uudet tuulet messuilla!

Savonlinnan

27.-28.4.2019 Kotkan jäähalli

RAKENNUSMESSUT Toivotamme messuvieraat lämpimästi tervetulleiksi!

Kepeässä messutunnelmassa on mukava asioida.

4.-5.5.2019

Talvisalon jäähalli

Asunto & Rakentaja ´20

MESSUT

Kohtaa asiantuntijat - vertaile - hae messutarjoukset 18.-19.1.2020 Solmi kontaktit myös myöhempiä yhteydenottoja varten! Holiday Club Saimaa

Remontoi Rakenna Sisusta Suunnittele

Tervetuloa!

Yritykset ja yhteisöt! Tavoita asiakkaat Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa!

Tutustu ja varaa näyttelytilaa messuillemme! www.expomedia.fi | Puh 0400-813 696 | kari.pulkkinen@expomedia.fi

Meiltä auttavia käsiä sisäja ulkotöihin.

Kaipaako pihasi, lumitöitä, haravointia, puuliiteriä tai uutta katosta? Meiltä saat apukäsiä niin mökille, omalle pihalle kuin yrityksesi tarpeisiin.

Tuotteissamme hyödynnetään kierrätysmateriaaleja aina saatavuuden mukaan.

Meiltä saat mm.

REMONTTIPALVELUT KIINTEISTÖJEN & PIHOJEN HUOLTOTYÖT PUUMATERIAALISTA VALMISTETUT: • pihakalusteet • puuvarastot • pihakäymälät • leikkimökit • katokset • laiturit

NYT TÄYSIN VALMIINA!

Tilaa uusi hirsikoti vaivattomasti Toteutamme sinulle täysin valmiin hirsikodin yhdellä ainoalla sopimuksella. Kerro meille rakennuspaikka, me hoidamme kaiken.

Asiakaspalvelu

101 327 2940

asiakaspalvelu@toimintakeskus.fi

ly! e t it es i v So

Mammuttimyyjä Olli Kivi p. 044 540 4000 olli.kivi@mammuttikoti.fi mammuttikoti.fi

Muuttovalmiit asunnot Sulkavalla Saimaan rannan tuntumassa!

SULKAVAN KULTARANTA Upealle paikalle, Saimaan rannan tuntumaan Sulkavalle, on rakennettu uusi kerrostalo. Hyvä varustetaso vastaa reilusti nykyajan vaatimuksia. Sopii vakituiseen asumiseen tai huolettomaksi Huoneistokohtainen viilennys - Lasitettu parveke - Hissi Astianpesukone - Parkettilattia - Ovipuhelinjärjestelmä HINTAESIMERKKEJÄ (vh) alk: 1h+kk+s 30,0 m² 105.000 € 2h+k+s 55,5 m² 174.825 € 3h+k+s 72,0 m² 223.200 € 3h+k+s 68,5 m² 226.050 €

4. krs 2. krs 2. krs 4. krs

50% hinnasta valmista rahoitusta!

Esittely ja myynti

Satu Viskari: 050 3858 392 Omakodit Mikkeli: 015 415 0600 www.omakodit.fi/mikkeli

Rakennut- FH Invest Oy Maaherrankatu 10, Mikkeli taja www.fhinvest.fi

3

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Omakoti www.omakotilehdet.fi facebook.com/omakotilehti Jakelu ja levikki ASUNTO & RAKENTAJA ´19 -MESSUT LAPPEENRANTA 19.20.1.2019 Jakelu 1500 kpl MIKKELIN RAKENTAJAMESSUT MIKKELI 9.-10.2.2019 Jakelu 1500 kpl

Petri Kaukonen Päätoimittaja

SAVONLINNAN RAKENNUS -MESSUT SAVONLINNA 4.-5.5.2019 Jakelu 1500 kpl

Julkaisija ja kustantaja

30

Media Potentia Oy Hämeenkatu 26, 4 krs.

33200 Tampere p. 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Päätoimittaja Petri Kaukonen p. 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Vierailimme näyttelijä Helena Rängmanin keittiössä

Toimitus Mari Pihlajaniemi p. 045 276 5998 toimitus@mediapotentia.fi Saara Pakaslahti p. 050 361 0261 saara.pakaslahti@mediapotentia.fi

Mediamyynti Toimisto p. 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Taitto ja ilmoitusvalmistus Media Potentia Oy aineistot@mediapotentia.fi

Paino Alma Manu Oy

Etukannen kuvat Pääkuva: Scanrail | Dreamstime.com Yläkulma: chiplanay I Pixabay

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisusääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7 vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdollinen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä sekä sen aiheuttamista vahingoista on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoitusmateriaali saapuu aineistopäivän jälkeen Media Potentia Oy ei ole velvollinen korvaamaan painovirheitä. Ilmoituksesta lähetetään oikovedos sopimuksen mukaan. Peruutukset viimeistään aineistopäivänä. Jos ilmoitus on ehditty valmistaa ennen peruutusta, veloitetaan siitä 50 % ilmoituksen hinnasta.

Aulikki Järvinen-Nummi

Tässä lehdessä 3 4 6 8 10 14 16 18 22 25 28 30 32 34

Uusia ideoita uudelle vuodelle Vuodet vierivät, ja niiden myötä omakotitalon asukasmäärä ja asumisen tarpeet saattavat vaihdella. Lapset kasvavat, ja äkkiä vanha satutapetti makuuhuoneen seinässä ei enää teiniä miellytäkään, tai tämä jo kohta muuttaa kokonaan ”pois pesästä”. Tai sitten kodin tärkeät toiminnot ja niiden sijoittelu huomataan ajan mittaan epäkäytännöllisiksi: esimerkiksi keittiön ruokapöydän äärellä ei enää juurikaan aterioida, vaan yhteinen ruokailu on saattanut siirtyä enemmän vaikkapa olohuoneeseen.

Miten vanhan talon asumismukavuutta saisi parannettua niin, että se vastaisi vielä asukkaidensa nykytarpeisiin? Remontointi toki maksaa aina, ja aivan valtavat muutokset vanhaan taloon eivät ole välttämättä

Pääkirjoitus Ajankohtaista LVV-korjaustarpeet Ikkunaremontin vaihtoehdot Oma tontti vai vuokratontti Saunaremontti Tunnelmaa ja hyötyä takasta Lämpöpumput tutuksi Julkisivun ja katon kunnossapito Hulevedet ja jätevedet haltuun

enää taloudellisesti järkeviä – tai ylipäätään rakenteellisesti toteutettavissa.

Siksi usein apuun tarvitaan kokeneita ammattilaisia, joiden avulla voidaan ensinnäkin selvittää vanhan talon uudistamisen mahdollisuudet ja toteuttaa ne kustannustehokkaasti.

Ensin on toki hyvä saada jostain se ajatuksen kipinä, jonka pohjalta sitten herää katsomaan kotiaan uusin silmin. Tässä lehdessä tarjoam-

Piharakennukset

mekin teille, hyvät messukävijät, runsaasti uusia ideoita uuden vuoden

Leipomisharrastajan keittiössä

kunniaksi!

Tuoteuutiset Ajanviete

PERSOONALLISET OVETKAR KYNNYKSET JA LISTAT • kuvio- tai stuccoalumiinista • hiotusta tai kiilloitetusta rosterista • omien mittojen mukaan

OVET-KAR OY Pieksämäentie 32, 50300 Mikkeli Puh. 015 224 140 • www.ovetkar.com

Lämpimin terveisin, Petri Kaukonen Päätoimittaja

Konevuokraamo palveluksessasi

4

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

ĀĀlyhyesti

Kompostori rakastaa lämmintä joulukinkun rasvaa Biolan

Joulun aikoihin moni pähkäili taas vuotuisen

postin lämpö syntyy pieneliöiden hajottaessa

kinkunrasvaongelman kanssa. Biolan totesi tie-

tuoretta jätettä.

dotteessaan, että kinkun paistorasvasta koituu

– Kompostori rakastaa lämmintä joulukin-

pulmia, jos sen kaataa viemärin tukkeeksi ja

kun rasvaa. Laitteen toimivuuden edellytys on

rottien iloksi. Työläs vaihtoehto on jäähdyttää ja

lämpöenergia. Kompostorin pieneliöillä on oma

paketoida rasva erilliseen purkkiin laitettavaksi

jouluruoka, kun ne pääsevät hajottamaan tuo-

sekajätteeseen.

retta rasvaa. Ainoa asia mikä kannattaa muu-

Sen sijaan kompostorin pieneliöt odottavat

toinkin muistaa talvikompostoinnissa, on että

joulukinkun rasvaa vesi kielellä. Samalla läm-

kompostia ei saa päästä liian märäksi, Havukai-

min rasva tuo kompostoriin talvella tarvittavaa

nen muistuttaa.

lämpöenergiaa. Valitettavan moni yhä edelleen,

Talvella kompostoriin kannattaa viedä uut-

kaikesta tiedotuksesta huolimatta, kaataa ras-

ta jätettä 3–4 kertaa viikossa. Kompostin pitää

vat kuitenkin viemäriin.

olla kostea, mutta ei liian märkä. Mitä märempi

– Rasva ei kuulu viemäriin. Se voi jäähtyes-

komposti, sitä herkemmin se jäähtyy ja jäätyy.

sään tukkia putkistoja ja pahimmassa tapauk-

Siksi riittävä kuivikkeen lisääminen on tärkeää.

sessa nostaa jätevesiä lattiakaivoista, pesual-

Kun kinkun paistorasva on kaadettu komposto-

taista ja vessanpytyistä lattioille, Biolanin tuote-

riin, kannattaa sen päälle laittaa uutta kuiviket-

asiantuntija Katja Havukainen toteaa.

ta. Se toimii eristeenä ja suojaa lämmintä kom-

Kinkun paistorasvan voi laittaa myös sekajätteeseen. Moni jättää kuitenkin rasvan lait-

postimassaa.

den vuoksi. Ensin kuuma rasva pitää varovai-

Joulun kinkkurasvasta saa jo ensi keväänä multaa

sesti kaataa erilliseen astiaan. Tiiviinä astiana

Kompostoria pitää tyhjentää myös talvella. Jat-

voi käyttää vaikkapa maitopurkkia, joka pitää

kuvatoimisen kompostorin pohjalla on vanhin

sulkea teipillä. Tällä varmistetaan, että rasva py-

osa kompostimassaa. Se on käynyt läpi kuu-

syy purkin sisällä eikä leviä jäteastiaan pitkin ja

man vaiheen ja on jo jäähtynyt. Kun kompostis-

poikin. Paistorasvan voi laittaa myös biojäteas-

ta tyhjennetään jäähtynyttä massaa, kompos-

tiaan, mutta siinäkin tapauksessa se tulee ensin

tin toiminta yleensä piristyy. Kerralla tyhjenne-

jäähdyttää.

tään korkeintaan kolmasosa tilavuudesta.

Kompostori rakastaa lämmintä joulukinkun rasvaa

katekompostia noin kahden kuukauden kulut-

Paistorasvan hyvä kaveri on kompostori. Kun

tävä katekomposti sopii levitettäväksi esimer-

muilla hävitystavoilla rasva pitää ensin jäähdyt-

kiksi marjapensaille ja isoille, lehteville peren-

tää, kompostorin kanssa toimitaan päinvastoin.

noille. Ensi kesänä kuunlilja ja nauhukset aloit-

Kun lämpimän rasvan nakkaa suoraan paisto-

tavat vahvan kasvun tämän joulun kinkun ansi-

pelliltä kompostoriin, pieneliöt kiittävät. Kom-

osta, Biolanin Katja Havukainen päättää.

tamatta sekajäteastiaan käsittelyn hankaluu-

Nopeimmillaan kompostorista saa karkeaa tua täytöstä. Lämpökompostorista tyhjennet-

Patteri kylmänä?

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry tarjosi tiedotteessaan

kostoon ei pitäisi päästä ilmaa. Usein toistuva patterin

neuvoja tilanteeseen, jossa patteri hohkaa kylmää, vaikka

ilmaaminen kertoo ongelmasta järjestelmässä. Silloin

sen nupit ovat jo kaakossa – tai yksi pattereista on kylmä-

kannattaa kysyä apua paikkakunnan LVI-liikkeestä.

nä, vaikka muut patterit lämmittävät mukavasti. Kylmä

– Mikäli ilmaaminen ei auta ja muu lämmitysverkos-

lämmityspatteri ei aina tarkoita vikaa lämmitysjärjestel-

to toimii normaalisti, todennäköinen syy on jumittunut

mässä; ongelma voi johtua patteriin kerääntyneestä il-

patteriventtiilin kara. Tässä tapauksessa ota yhteys LVI-

masta tai jumiutuneesta termostaattiventtiilistä.

ammattilaiseen tai huoltoyhtiöösi, he hoitavat asian kun-

Yksittäinen patteri ei lämpene Mikäli yksittäinen patteri ei lämpene, kyseessä on usein

toon.

Lämpötilan automaattinen ylläpito

patteriin kerääntynyt ilma, joka estää lämpimän veden

Jos huoneeseen tulee paljon ylimääräistä lämpöä esi-

virtauksen. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n toimiala-

merkiksi ihmisten tai sähkölaitteiden aiheuttamana, pat-

päällikkö Arvo Ylönen vinkkaa seuraavasti:

terin tuloputkessa oleva termostaattiventtiili sulkee tar-

– Pääset eroon ongelmasta ilmaamalla patterin. Avaa patterin ilmaruuvi, niin ilma pääsee poistumaan. Sulje ilmaruuvi, kun siitä alkaa tulla ulos vettä. Normaalisti ver-

koituksella lämpimän veden virtauksen patteriin.

– Kun huoneen lämpötila laskee, termostaatti avaa venttiilin ja patteri lämpiää uudelleen, Ylönen toteaa.

Suositeltava huonelämpötila Asiantuntijoiden suosittelema huonelämpötila on 20–22 astetta. Liian korkea lämpötila lisää muunmuassa energiankulutusta: yhden asteen lisäys lämpötilassa kasvattaa lämmityslaskua jopa 5 prosenttia.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

5

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Uusi älylaite voi olla tietoturvariski Pixabay

Digitaaliset joululahjat voivat altistaa kodin

kotitietokoneen ja yrittää kiristää sen omis-

tietoturvallisuusriskeille, varoittaa Ifin tie-

tajaa kiristyshaittaohjelman avulla. Kaikki

toturvallisuusasiantuntija vakuutusyhtiön

internetiin kytketyt laitteet ovat tietynlainen

tiedotteessa.

tietoturvariski, hän jatkaa.

Viime jouluna monen suomalaisen lahjakapuhelin, tabletti, tietokone, pelikonsoli tai

Käytä turvallisia, uniikkeja salasanoja

aktiivisuusranneke. Monen perinteisen ko-

Uudet laitteet olisi tietysti hauska ottaa

dinkoneenkin voi nykyään liittää kotiverk-

käyttöön saman tien, mutta Ifin Granlund

koon.

kehottaa malttamaan hetken ja tutustu-

paketista paljastui uusi älylaite, kuten mat-

– Lahjoissa saattaa piillä tietoturva-auk-

maan käyttöohjeisiin huolellisesti. Aluksi

koja, joita hakkerit voivat hyödyntää pääs-

kannattaa perehtyä siihen, miten laitteen

täkseen kotien tietoverkkoihin. Digitaaliset

tietoturvasta pitäisi huolehtia.

joululahjat ovat monen toivelistalla, mutta

– Käytä turvallisia, uniikkeja salasano-

on hyvä olla hereillä tietoturva-asioissa, va-

ja, asenna tietoturva-asetukset perusteelli-

kuutusyhtiö Ifin kyberriski- ja tietoturval-

sesti ja suhtaudu hieman kriittisesti siihen,

lisuusasiantuntija Peter Granlund sanoo.

mitä tietoja annat itsestäsi palveluntarjoajil-

Hakkerit tarttuvat mahdollisuuksiin

le, Granlund sanoo.

Tietoturvallisuusasiantuntijan paras

tietoja sinusta kerätään käyttäjäsopimuk-

automaattiset järjestelmäpäivitykset ja var-

vinkki turvallisten salasanojen muodosta-

sessa ja millä perusteilla. Miten tietoja mah-

muuskopiot pilvipalveluun, kuten iCloud,

Peter Granlund muistuttaa, että hakkerit ei-

miseen ja muistamiseen on yhdistää vähin-

dollisesti jaetaan muiden kanssa? Mitä oi-

Google Drive tai OneDrive, jolloin sähköpos-

vät ole ensisijaisesti kiinnostuneita kenen-

tään neljä tavallista sanaa, joista on helppo

keuksia sinulla on? Mieti kaksi – ehkä kol-

tit, asiakirjat, kuvat ja asetukset säilyvät, jos

kään yksityishenkilön digilaitteista tai hen-

muodostaa muistiin jäävä mielikuvakuva:

mekin – kertaa, ennen kuin rekisteröit käyt-

jotakin yllättävää sattuu.

kilötiedoista, vaan siitä digilaitteiden koko-

– Esimerkiksi sanoista «KoiraPalloKissa-

täjätilin nimelläsi ja osoitteellasi, erityises-

Tietokone: Käy tarkasti ja ajan kanssa läpi

naisuudesta, jonka he voivat ottaa hallin-

Kännykkä» on helppo muodostaa oma mie-

ti jos se ei ole välttämätöntä laitteen käyt-

turvallisuusasetukset ja luo turvalliset sa-

taansa kodin tietoverkkoon murtautumalla.

likuva, hän toteaa.

töönottamiseksi. Käytä vaikeaa ja uniikkia

lasanat. Aktivoi automaattiset järjestelmä-

salasanaa.

päivitykset ja varmuuskopiot pilvipalveluun,

Jos hakkeri pääsee kotiverkon yhteen laitteeseen, pääsee hän helposti kaikkiin muihinkin.

Ota digilaitteet käyttöön tietoturvallisesti

Matkapuhelin ja tabletti: Aktivoi salasa-

kuten iCloud, Google Drive tai OneDrive tai

nasuojaus, PIN-koodi tai sormenjälkitun-

minimissään ulkoiselle kovalevylle. Muista käyttää viruksentorjuntaohjelmia.

– Kodin digilaitteiden kapasiteettia hak-

Kodin älylaitteet: Lue käyttöohjeesta huo-

nistus, joilla varmistat, että ulkopuoliset ei-

kerit voivat hyödyntää esimerkiksi krypto-

lellisesti asennus- ja tietoturvallisuusohjeet.

vät pääse käyttämään laitetta. Salaa tieto-

Kannattaa muistaa, että kotivakuutus ei

valuuttojen louhimiseen tai palvelunesto-

Tarkista automaattisten tai manuaalisten

si, että kukaan ei pääsee niihin käsiksi, jos

yleensä korvaa tiedostojen palauttamista

hyökkäyksiin. Hakkerit voivat myös lukita

päivitysten mahdollisuudet. Tarkista, mitä

hukkaat laitteen tai se varastetaan. Aktivoi

rikkoutuneesta tietokoneesta.

Valaistuksen parantaminen on ilmastoteko ja säästökeino Pixabay

Kiinteistöjen energiankulutuksesta valaistus haukkaa lämmityksen jälkeen suurimman osan ja kuntien sähkönkulutuksesta jopa kolmasosan, muistuttaa Motiva tiedottees-

vat ja energiankulutus sekä siten myös päästöt vähenevät.

Jos kiinteistöstä löytyy jo ledit, seuraavaksi huomio kannattaa kiinnittää valaistuksen ohjaukseen.

saan. Valaistuksen parantaminen onkin erityisen helppo ja

– Ohjatulla valaistuksella parannetaan nimenomaan tur-

kustannustehokas energiansäästötoimenpide ja ilmastote-

vallisuutta ja saavutetaan säästöjä, kun valot ovat päällä

ko kiinteistön omistajille ja taloyhtiöille.

vain silloin kun niitä tarvitaan, Suur-Uski muistuttaa.

Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uskin mukaan valaismoneen muuhun energiatehokkuutta parantavaan korjaus-

Kustannuksia kannattaa vertailla huolellisesti

hankkeeseen.

Tarjousten vertailu valaistusuudistuksen yhteydessä ei ole

tuksen parantaminen on vaivaton toimenpide verrattuna

– Samalla valaistuksen laatukin yleensä paranee, SuurUski sanoo.

Eniten Motivasta kysellään valaistusinvestointien kustan-

helppoa, sillä tarjoukset voivat vaihdella niin valaistuksen laatuominaisuuksien kuin erilaisten laskennassa käytetty-

nassa huomioidaan muun muassa investointi-, energia-,

jen taustatietojen ja lukujen osalta.

huolto- ja kunnossapitokustannukset. Laskuri on kaikille

nuksista ja kannattavuudesta. Suur-Uskin mukaan valais-

Motivan tuottama VALTTI-elinkaarikustannuslaskuri on

avoimesti saatavilla Valaistustieto.fi -sivustolta ja kehitetty

tuksen parantaminen kannattaa moninaisten hyötyjen ta-

tarkoitettu valaistushankinnan kokonaiskustannusten ver-

yhteistyössä ammattihankkijoiden ja valaistusalan asian-

kia; uudistettu valaistus vaatii yleensä vähemmän huoltoa,

tailuun, kun käytettävissä on tarjouksia tai alustavia hin-

tuntijoiden ja yritysten kanssa. Laskuri onkin sivuston hae-

valaistuksen laatu, turvallisuus ja käyttömukavuus parane-

tatietoja valaistavan kohteen valaistusratkaisusta. Lasken-

tuin ja käytetyin sisältö, Päivi Suur-Uski kertoo.

6

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019 Dreamstime

Teksti: Saara Pakaslahti

Vanhoissa putkistoissa piilee suurin vuotoriski Putkiremonteista puhutaan paljon taloyhtiöissä, mutta yhtä lailla myös pientaloasujan täytyy huolehtia veteen, viemäröintiin ja lämmitykseen liittyvien järjestelmien korjauksista.

Omakotitalojen LVV-järjestelmistä yleisimmin remontoidaan käyttövesiverkostoa.

Valtaosa kotien vesi- ja vuotovahingoista johtuu käyttövesiputkistojen ja viemäriputkistojen vanhenemisesta.

Finanssiala ry:n mukaan suurimmat vuotoriskit ovat 1960−80-luvuilla rakennetuissa putkistoissa.

Vanhojen järjestelmien ennakoiva korjaus kannattaa. Esimerkiksi käyttövesiverkoston uusiminen maksaa monin verroin vähemmän kuin vuotovahingon korjaaminen. Vesivahinko tulee kalliiksi, koska sen myötä tehtäväksi tulee aina paljon muutakin: rakenteiden avaamista ja uudelleen tekemistä.

– Siksi kannattaa itse päättää koska

uusii putket, eikä antaa putkien päättää ajankohtaa. Kun vuoto on tapahtunut, silloin on jo myöhäistä, toteaa Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n koulutuspäällikkö Samuli Könkö.

Ammattilaiset apuna korjaustarpeiden arvioinnissa Järjestelmien keskimääräiset käyttöiät antavat talon omistajalle osviittaa siitä, milloin olisi aika alkaa harkita järjestelmien uusimista. Jos jokin järjestelmä on määriteltyä keskimääräistä käyttöikää vanhempi, uusiminen voi tulla ajankohtaiseksi hyvin-

kin pian.

LVV-korjaustarpeiden arvioinnissa auttavat alan ammattilaiset. Suurissa kiinteistöissä, kuten taloyhtiöissä, putkiremonttia usein edeltää pätevöityneen ammattilaisen tekemä LVV-kuntotutkimus. Siinä putkistojen ja viemärien kuntoa voidaan tutkia muun muassa röntgenkuvauksin.

– Pientaloissa viemärien röntgenkuvaus ja ultraäänimittaukset eivät kuitenkaan ole kustannustehokkaita kuten isommissa kiinteistöissä.

Niissä kuntotutkimuksen kulut ovat yleensä pieni osa suuren saneerauksen kokonaisuutta, Könkö kertoo.

Korjaushistoriasta ja asukkaan haastattelusta lähtötiedot Omakotitalossa viemärin kuvausta voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos viemärissä on veto-ongelmaa.

– Tällöin saattaa selvitä yllättäviä asioita, jos kameran vain saa menemään viemäriin. Aina se ei onnistu. Pientalon käyttövesiputkia ei voida kuvata, sillä ne ovat niin pieniä, ettei niihin pääse kameralla sisälle, sanoo Könkö.

Käyttövesiputkiston kunnon selvittämistä varten putkesta voidaan ottaa koepala, josta tutkitaan seinämien kuntoa ja mahdollisten syöpymien esiintymistä. Tämä helpottaa putkiston käyttöiän arvioimista.

– Historiatieto talon LVV-järjestelmistä ja ammattilaisen näkemys ovat kuitenkin yleensä ne asiat, jotka kertovat, mihin suuntaan korjauksissa kannattaa lähteä, ja kuinka pian.

Ammattilainen haastattelee asukasta ja selvittää mitä LVV-järjestelmien suhteen on jo mahdollisesti tehty, onko työt tehty itse vai ostettu valmiina, ja mikä on laitteistojen ikä.

Korjaustarpeiden arvioinnissa huomioidaan toki myös asukkaiden toiveet sekä LVV-järjestelmien toimivuus muun tekniikan kannalta – onko esimerkiksi vesipisteitä tarpeeksi, ja onko pyykinpesu- ja astianpesukoneille omat liitännät.

Samassakin talossa voi olla eriikäisiä putkistoja Kodin LVV-remontin mitoitus onnistuu, kun aidosti tiedetään järjestelmien korjaustarve ja suunnitellaan kokonaisuus sen mukaan.

– Samassakin talossa voi olla eriikäisiä putkistoja, jos rakennuksessa on tehty laajennuksia ja remontteja, rakennettu vaikkapa käyttöullakko tai wc. Toteutusta kannattaa miettiä näidenkin kannalta. Varmuuden vuoksi uusiminen ei ole kenenkään etu, mutta järjestelmän heikot lenkit on tärkeää saada pois. Jos putkistossa on tuoreita osia, ne liitetään uusittavaan verkostoon, mikäli se vain onnistuu.

Pientalon LVV-järjestelmistä yleisimmin uusimisen tarpeessa on käyttövesiputkisto. Sitä kuluttaa verkoston paine, mutta myös käyttöveden laatu vaikuttaa putkiston käyttöikään paljon.

Viemärit kestävät pidempään, eikä niitä Könkön mukaan useinkaan uusita samassa yhteydessä käyttövesiputkien kanssa.

– Jos viemärin vaihtoa pohditaan, tulee huolella kartoittaa, mikä on vanhan viemärin kunto, ja voisiko esimerkiksi sukitus olla vaihtoehto sen uusimiselle.

Käyttövesiverkoston uusimisen yhteydessä voi tarvittaessa uusia myös lämmitysverkostoa.

– Jos talossa on vesikiertoinen järjestelmä, kannattaa pohtia sen ikää ja sitä, olisiko sen reititykset hyvä miettiä samassa yhteydessä. Putkistoremontin kanssa samaan yhteyteen voisi ajoittaa lattialämmityksen asennuksen, etenkin jos taloon halutaan uusia pintoja.

Vuotojen nopea havaittavuus on tärkeä kriteeri Omakotitalon käyttövesiputkien vaih-

7

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Dreamstime

to uusiin tehdään useimmiten pintaasennuksin.

– Kun talo on olemassa, sen rakenteita ei yleensä lähdetä avaamaan. Pintaasennuksissa reitit voidaan valita siten, etteivät putket ole häiritsevästi suoraan silmissä, ja käyttää kotelointeja. Toiset haluavat koteloida putket piiloon, toisia putkien näkyminen ei haittaa.

Asennettiinpa uudet käyttövesiputket pintaan tai rakenteiden sisään, on ehdottoman tärkeää huomioida mahdollisten vuotojen havaittavuus.

– Hyvä ohjenuora on, että sukkien pitäisi kastua ennen rakenteita. Asetuksetkin edellyttävät, että mahdolliset putkistojen vuodot ohjataan näkyviin ja havaitaan nopeasti.

Vanhat käyttövesiputket jätetään yleensä rakenteiden sisään.

– Vaikka vedet ja paineet tulevat pois putkista, niiden päät kannattaa myös muistaa tulpata, ettei rakenteisiin jää avonaisia putkia.

Veden laatu voi ratkaista putkimateriaalin valinnan Pientalon käyttövesiverkosto uusitaan nykyään yleensä muoviputkilla tai monikerros- eli komposiittiputkilla.

– Mutta ei kupariakaan mikään ole syrjäyttänyt. Kuparia voidaan käyttää ihan samalla tavalla kuin muovia. Tapauskohtaisesti mietitään, kumpi on parempi vaihtoehto.

Käyttöveden laatu voi ratkaista putkimateriaalin valinnan, joten vesi kannattaa ehdottomasti tutkia viimeistään ennen putkiremonttia.

– Vesissä on eroja oikein paljonkin – jopa vesissä, jotka tulevat keskitetysti jakelusta. Erityisen tärkeää veden laadun selvittäminen on, mikäli käyttövesi tulee porakaivo-, vesirengas- tai lähdekaivosta.

Könkön mukaan käyttövedelle kannattaa teettää sekä fysikaalis-kemiallinen tutkimus että talousvesitutkimus.

– Näistä ensimmäinen kertoo, mitä vesi tekee laitteille. Jälkimmäinen puolestaan paljastaa, mitä vesi tekee ihmisille.

Muiden remonttiasiakkaiden kokemuksia kannattaa hyödyntää Ihanteellisin lähtökohta putkiremontille on se, että urakasta teetetään ensin kokonaissuunnitelma asiansa osaavalla suunnittelijalla.

– Urakoitsijoilta voi sitten pyytää suunnitelman mukaisia tarjouksia. Tällöin ne ovat myös yhteismitallisia. Toki voi myös pyytää alan ammattilaisen paikan päälle tekemään tarvekartoituksen ja tarjouksen. Kartoitus ja tarjous pitää aina kirjata ylös, jotta ne ovat yksiselitteisiä.

Könkön mukaan tarjouksia kannattaa yleensä pyytää useammilta toimijoilta, ja vertailla tarjouksia ajan kanssa.

– Ei niin hyvää tarjousta olekaan, että se kannattaisi hyväksyä samalta seisomalta.

Järkevää on myös tiedustella ja hyödyntää urakoitsijoiden referenssejä. Jos lähistöllä on hiljattain tehty muitakin putkiremontteja, alueen taloista voi ky-

sellä asiakaskokemuksia remonttien toteutuksista ja hinnoista.

Luotettavan urakoitsijan käsiin työmaan voi jättää huoletta Samuli Könkö pitää LVV-remontin urakoitsijan tärkeimpänä valintakriteerinä sitä, että kyseessä on alan pitkän linjan toimija. Osaavan ja luotettavan tekijän käsiin työmaan voi jättää huoletta, ja vaikkapa lomailla poissa kotoa remontin ajan.

– Kun remontin taustatyöt tekee huolellisesti, voi hyvillä mielin antaa homman ammattilaisille. Kun valitsee urakoitsijan, joka on hoitanut asiansa alunperinkin kuntoon, yrityksen kautta on saatavissa myös kotitalousvähennys remontin työn osuudesta.

Pientalon putkiremontti ei Könkön mukaan ole niin arvokas kuin moni saattaa etukäteen pelätä. Remontin hintahaarukka on noin 3 600–11 500

euroa riippuen siitä, kuinka laajasti LVV-järjestelmiä uusitaan.

– Jos hintalapussa alkaa olla viisi numeroa, on menty niinkin pitkälle, että viemäreitä on jouduttu uusimaan, rakenteita avaamaan ja kaivelemaan syvällekin. Vesijohtoremontti yksistään on noin 4 000–5 000 euron haarukassa, mutta siinäkin on suuri määrä muuttuvia tekijöitä: muun muassa vesipisteiden ja läpivientien määrä, kerrokset, paikkakunta, rakennusmateriaali ja se, uusitaanko vesikalusteet.

Pientalollinen joutuu yleensä maksamaan LVV-järjestelmien korjauskulut kerralla, ja karuimmillaan menoerä tulee eteen aivan yks kaks.

– Ehkä remonttirahaston perustaminen voisi olla omakotiasujalle hyvä ajatus. Silloin olisi pieni reservi olemassa, jos jotain sattuu, ja sattuuhan sitä kuitenkin. Yllättäviä menoja on tapana tulla – jos ei muuta, niin ainakin siksi, että kodinkoneet tuppaavat hajoamaan.

Lämmitykseen, veteen ja viemäreihin liittyvän tekniikan tyypillisiä käyttöikiä LVV-teknisten järjestelmien, laitteiden ja materiaalien keskimääräiset käyttöiät auttavat tulevien korjausten ajoittamisessa ja suunnittelussa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että huolto ja olosuhteet vaikuttavat käyttöikään olennaisesti.

• Muoviputket: 50 vuotta • Komposiittiputket: 50 vuotta • Kupariputket: 40–50 vuotta • Jätevesiviemärit: betoni 25 vuotta, suomugrafiittivalurauta 30–60-vuotta, uudempi valurauta 35–50 vuotta, muovi 40–50 vuotta • Lämmönsiirrin: 20–25 vuotta • Sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja: 15–20 vuotta • Öljylämmityskattila, teräslevy: 20–25 vuotta

Artikkelin lähteinä lisäksi Finanssiala ry:n vahingontorjunta.fisivusto sekä Talotekniikkaopas 2015, Talotekniikkateollisuus ry.

8

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Korjata vai korvata, siinä pulma

Chernetskaya | Dreamstime.com

Teksti: Saara Pakaslahti

Ikkunoita ei yleensä kannata vaihtaa vain mukavuussyistä tai pelkästään energiansäästön vuoksi.

Ikkunat voi toki uusia, mutta ensin kannattaa harkita mahdollisuutta korjata vanhat ikkunat energiatehokkaammiksi, turvallisemmiksi ja mukavammiksi käyttää.

Yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on oikea aika ikkunanvaihtoremontille, ei ole. Ennen minkäänlaisten suunnitelmien tai hankintojen tekemistä on kuitenkin tärkeää selvittää ikkunoiden kunto huolellisesti.

Onnistuneen remontin lähtökohta on ikkunoiden kuntoarviointi. Sen perusteella tehdään tarvittaessa vielä tarkempi kuntotutkimus.

– Kun päätökset tehdään kuntoarvion perusteella, voidaan varmistua, että korjaukset kohdistuvat oikeisiin paikkoihin ja säästytään turhilta kustannuksilta. Ikkunoita ei kannata vaihtaa turhaan, sanoo kaupunkikuva-arkkitehti Leena Jaskanen Espoon kaupungin rakennusvalvonnasta.

Myös julkisivu vaikuttaa ikkunaremontin ajoitukseen Ikkunoiden kuntoarvion tekijäksi kannattaa värvätä pätevöitynyt kuntoarvioija. Arvio tehdään aistinvaraisesti ja kokemusperäisesti, rakenteita rikkomatta.

Kuntoarviossa tarkastellaan rakennusosia ja taloteknisiä järjestelmiä sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja rakennuksen energiataloutta. Huomioon otetaan myös asumismukavuus, jota esimerkiksi huonosti tiivistetyt ikkunat ja vetoisuus heikentävät.

Ikkunaremontin ajoittamisessa tuli-

si huomioida myös talon julkisivu ja sen mahdolliset korjaustarpeet.

– Se, kannattaako ikkunat korjata vai uusia kokonaan, riippuu myös siitä, millainen julkisivu rakennuksessa on. Jos julkisivu on puuverhoiltu, siitä on helppo irrottaa pinta- ja peitelistoja, ehkä julkisivulautaakin. Rapattuun julkisivuun ikkuna on yleensä sovitettu ilman erillisiä peitelistoja.

Rapatussa julkisivussa ikkunoiden uusiminen saattaa johtaa osittaiseen rappauspinnan uusimiseen ja paikkamaalaukseen. Ikkunoiden vaihtaminen kannattaakin ajoittaa julkisivun uusimisen yhteyteen.

Puuikkunoissa on edelleen potentiaalia Etenkin vanhemmissa taloissa ikkunat ovat useimmiten puuta. Puuikkunat joudutaan uusimaan tavallisesti 30–50 vuoden välein. Suin päin niitä ei kuitenkaan kannata syöksyä vaihtamaan, sillä ikkunat korjaamalla voi päästä hyviin tuloksiin paljon edullisemmin.

Vanhojen ikkunoiden kunnostamisessa on muitakin merkittäviä arvoja kuin rahansäästö. Vanhaa kannattaa vaalia jo kestävän kehityksen nimissä, mutta vanhat ikkunat voivat olla myös kulttuurihistoriallisesti tai vähintäänkin esteettisesti arvokkaat.

Vaikka taloon vaihdettaisiin uudet ikkunat, suunnittelun lähtökohdaksi kannattaa silti ottaa alkuperäiset ikkunat.

Varsinkin vanhojen talojen kohdalla ongelma voi kuitenkin olla, ettei samanlaisia ikkunoita löydy välttämättä mistään.

Kannattaa myös huomioida, että vanhat ikkunat on usein tehty laadukkaasta ja kestävästä puusta. Niitä on helpompi korjata ja huoltaa kuin nykyisiä teollisia ikkunoita.

– Puutavara mahdollistaa alkuperäisen mallin mukaan tekemisen, jos ikkunaan joudutaan tekemään uusiksi vaikkapa puite tai pintalista.

Tiivistäminen parantaa ikkunaa monin tavoin Jos ikkunat ovat ehjät eikä niissä ole muuta suurempaa korjaustarvetta, ikkunoiden tiivistäminen on usein kustannustehokkain energiansäästötoimi.

– Jo pelkkä tiivistäminen parantaa ikkunaa huomattavasti: vetoisuus vähenee ja ikkunan lämmönpitävyys paranee, Jaskanen kertoo.

Tiivisteenä kannattaa käyttää alkuperäistä vastaavaa eristemateriaalia tai tiivistysainetta, joka varmuudella soveltuu ikkunamateriaaliin ja seinärakenteeseen, eikä aiheuta liitoskohtiin esimerkiksi laho-ongelmaa.

– Tiivistyksen parantaminen saattaa

olla heikko lenkki, joten se pitää toteuttaa kiinteässä yhteydessä vanhaan rakenteeseen. Jos aiemmin tiivistys on ollut pellavarivettä tai muuta luonnonmateriaalia, tiivisteeksi ei kannata laittaa heikompaa materiaalia, esimerkiksi kevyttä polyuretaania. Jos olosuhteissa ei ole koeteltu miten polyuretaani kestää kosteutta ja muita rasitteita, tämä voi olla riski.

Lisälaseilla energiatehokkuutta vanhoihin ikkunoihin Vanhan ikkunan energiatehokkuutta voi parantaa muutenkin kuin tiivisteet uusimalla. Hyviä keinoja tähän ovat esimerkiksi sisälasin elementin uusiminen tai kolmannen lasin lisääminen kaksilasiseen ikkunaan. Tavalliset lasiruudut voi myös korvata nykyaikaisilla energiatehokkailla eristyslaseilla, jos puite kestää uusien lasien painon.

Myös vanhan ikkunan käyttömukavuutta ja turvallisuutta voi parantaa avausmekanismia sekä saranointia vaihtamalla. Ikkunan avattavuus on tärkeää myös puhdistettavuuden kannalta.

Vanhat kiinteät ikkunat voidaan muuttaa avattaviksi, aukeamissuuntia voidaan muuttaa ja puitteita voidaan kytkeä toisiinsa. Lisäksi ikkunoihin voidaan asentaa esimerkiksi aukipitolaitteet tai aukeamisrajoitteet.

– Vanhoissa taloissa ikkunanpuitteet

9

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

aukeavat usein ihan auki. Esimerkiksi tuuletusikkunan puitteet voidaan kunnostamisen yhteydessä kytkeä toisiinsa ja varustaa aukeamisrajoittimin. Rajoittimet eivät estä ikkunoiden normaalikäyttöä, mutta niiden avulla voi välttää mahdolliset tapaturmat.

Kunnostuksen yhteydessä saranat ja lukot kannattaa myös voidella sekä tarkistaa käyntisovitukset. Lahonneet ulkopuitteet voi vaihtaa uusiin ja uusia myös ikkunalasien kittaukset.

Vanhojenkin ruutujen lämmöneristyskykyä voi parantaa Ikkunat ovat yleensä talon lämmöneristyksen heikoin lenkki, sillä niiden kautta pääsee harakoille 15–20 prosenttia lämmitysenergiasta. Ikkunoiden energiatehokkuuden kannalta oleellinen on Uarvo eli lämmönläpäisykerroin, joka kuvaa lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi lukuarvo on, sitä paremmin ikkuna eristää lämpöä.

Uusien ikkunoiden energiatehokkuuden vertailu on helppoa, sillä ikkunoilla on energialuokitus. Valmistajille luokitus on tosin vapaaehtoinen, eli kaikista ikkunoista tätä vertailuarvoa ei ole saatavilla.

– Vanhan, korjatun ikkunan energialuokittelu onkin sitten vaikeampaa.

Siksi varmaan monista tuntuu turvallisemmalta hankkia rakennukseen uudet, energialuokitellut ikkunat, joiden arvot tiedetään.

Leena Jaskasen mukaan puuikkunoi-

den arvoja voidaan korjauksin parantaa niin paljon, että hyvin korjattu vanha puuikkuna saattaa täyttää energiatehokkuusarvot siinä missä esimerkiksi kehnompi uusi alumiini-ikkuna.

Vaihdossa kannattaa investoida energiaikkunoihin Ikkunoiden modernisointi korjaamalla ei välttämättä aina ole mahdollista tai taloudellisesti kannattavaa. Jos vanhat ikkunat ovat kaksilasiset, puuosiltaan lahonneet, teknisesti toimimattomat tai jo yli 50 vuotta vanhat, uusimista kannattaa harkita.

Kun ikkunat sitten uusii, kannattaa investoida energiaikkunoihin. Ne ovat tavallisia kalliimmat, mutta hintaero kuolettuu ikkunoiden käyttöiän puitteissa.

Valitsipa vanhan korjaamisen tai vaihdon uuteen, ikkunaremontin onnistuminen riippuu lopulta siitä, kuinka ammattitaitoisesti ja huolellisesti etukäteen suunnitellen korjaus tai uusien ikkunoiden asennus tehdään.

– Edes energiatehokas ja monilasinen uusi ikkuna ei välttämättä paranna rakennuksen energiatehokkuutta, jos ikkunan asennus on tehty ammattitaidottomasti tai rakennuksen rakenteissa on muita puutteita.

Mittatilaus- ja erikoissisäovet www.ovesta.fi

Lähteet: Ikkunoiden ja ovien korjaus- ja muutoshankkeiden ohjeistus, Ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelu ymparisto.fi:n Korjaustieto-osio, Rakenteellinen energiatehokkuus korjausrakentamisessa -opas sekä Motiva

Valitse rakennusala Rakennusarkkitehti Rakennusinsinööri Rakennusmestari Haku yhteishaussa

20.3.–3.4.2019

www.savonia.fi

Savonian Rakennuslaboratorio testaa • Kosteuden

• Melun

• Tiiviyden

Pyydä tarjous! rakennustekniikka.savonia.fi

10

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Media Potentian kuvapankki

Teksti: Mikko Reinikka

Oman maan valtias vai vuokratontin hyyryläinen?

Omakotitaloa rakennettaessa tontin kustannukset vaihtelevat merkittävästi sijainnin mukaan.

Salon kaupunki houkutteli uusia asukkaita tarjoamalle 100 euron tontteja Suomi100juhlavuonna. Merenrantatontti Espoossa voi puolestaan maksaa toista miljoonaa euroa.

Omakotitalo on Suomessa halutuin asumismuoto. Vuonna 2017 keskiarvo-omakotitalon nettoala oli 167 neliömetriä ja sen rakentamiskustannukset ammattihenkilöillä teetettynä 328 000 euroa. Omakotitalon rakentaminen tai rakennuttaminen onkin usein edullisempaa kuin valmiin asunto-osakkeen ostaminen.

Omakotitalon voi rakentaa omalle tai vuokratontille, jolloin tontin kustannukset ajoittuvat useille kymmenille vuosille. Tontin voi omistaa esimerkiksi kaupunki, seurakunta, jokin säätiö tai sijoitusrahastoyhtiö.

Maanvuokralain mukaan tontin vuokrasopimus on tehtävä määräajaksi, vähintään kolmeksikymmeneksi ja enintään sadaksi vuodeksi.

Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainittu vuokra-aikaa, katsotaan sopimus tehdyksi kolmeksikymmeneksi vuodeksi.

Tontinvuokraoikeus on perinnöllinen ja siitä voidaan määrätä testamentilla. Vuokralaisella on oikeus vuokranantajan suostumuksetta siirtää tontinvuokraoikeus toiselle, mikä on oleellista omakotitalokauppojen yhteydessä. Tontinvuokraoikeuteen kuuluvat tontilla olevat ja sille rakennettavat rakennukset, pysyvään käyttöön tarkoitetut laitteet ja laitokset sekä tontilla kasvavat puut ja pensaat.

Vuokrankorotus voi yllättää Helsingissä, Tampereella ja monissa muissa Etelä-Suomen kaupungeissa vanhoilla vuokratonteilla asunnon omistavat ovat saaneet nauttia vuosikymmeniä poikkeuksellisen edullisista tonttivuokrista.

1950–70-luvuilla solmittuihin vuokrasopimuksiin on lähivuosien aikana tulossa merkittäviä korotuksia. Pelkästään Helsingissä vuokrasopimukset päättyvät vuosina 2020–2021 noin 750 tontilla. Näistä noin 75 prosenttia on omakoti- tai paritalotontteja, 20 prosenttia kerrostalotontteja ja viisi prosenttia rivitalotontteja. Korotusten suuruus riippuu alueesta ja siitä, milloin päättyvät vuokrasopimukset on solmittu. Esimerkiksi 1950-luvulla solmittujen vuokrasopimusten vuokrat jopa kymmenkertaistuvat. Talon ostajalle voi tulla yllätyksenä tonttivuokran moninkertaistuminen.

Jos tontin vuokra on halpa ja vuokra-aikaa vielä runsaasti jäljellä, ei tonttia kannata lunastaa itselleen. Vuokratontista ei tarvitse maksaa kiinteistöveroa, omasta tontista sen sijaan joutuu. Kiinteistövero saattaa olla tontin vuokraa korkeampi. Lunastamista kannattaa harkita, kun alkuperäinen vuokrasopimus päättyy ja vuokra määrätään markkinahintaiseksi. Kaikilla alueilla kaupunki ei edes tarjoa lunastusmahdollisuutta, koska haluaa säilyttää maanomistuksen hallinnassaan tulevaisuuden maankäyttösuunnitelmia varten.

11

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Tontti sijoituksena

MIKSI ET MUUTTAISI HIRVENSALMELLE?

Oma tontti on aina sijoitus, ja hyvä sijainti nostaa kiinteistön arvoa. Monelle on myös henkisesti tärkeää, että maapohjan omistaa sen sijaan, että sen vuokraa. Tontit ovat kalliita ja kasvukeskuksissa maapohjan arvo on alati kasvava osa koko talon arvosta. Vuokratontissa maapohjan arvo kasvaa myös, mutta arvonnoususta hyötyy maanomistaja eikä talon asukas. Vuokratonteilla saattaa olla erilaisia rajoitteita esimerkiksi rakennuttamiseen tai puiden kaatamiseen. Kaikkiin tontilla tehtäviin toimenpiteisiin, kuten uuden varaston rakennuttamiseen, on aina pyydettävä lupa tontin omistajalta.

Tonttia ei välttämättä kannata kuitenkaan ostaa ihan mistä tahansa. Suomessa on kymmeniä tuhansia omakotitalokiinteistöjä, jotka sijaitsevat taantuvilla ja tyhjenevillä syrjäseuduilla. Vanhojen omakotitalojen kaupallinen arvo ja sitä kautta niiden vakuusarvo laskevat erityisesti niin sanotuilla väliinputoajapaikkakunnilla Koillis-Lapissa, Kainuussa ja Itä-Suomessa. Kun omaisuuteen ei kuulu metsää eikä rantaviivaakaan, arvo on entistä matalampi.

Näitä kiinteistöjä on vaikea tai jopa mahdotonta muuttaa enää rahaksi. Kun talon arvo ei riitä vakuudeksi lainaan, ei pystytä tekemään peruskorjausta talon teknisen käytettävyyden ylläpitämiseksi. Omaisuus rapistuu paikalleen.

Syrjäseudulla uusikin vastavalmistunut omakotitalo voi osoittautua arvottomaksi pankin lainavakuusneuvotteluissa.

• Viiden tähden peruskoulu (Ylen koulukone)

• Hirvensalmi on ainoa Etelä-Savon kunnista, jossa kiinteistöjen arvon kehitys on positiivinen (Asuntojen hintakehitys vuosina 2018 - 2020. Kiinteistömaailman ennuste 1/2018)

Lammenrantatontti vain 16 000 € - 20 min Mikkelin torilta - Mahdollisuus rakentaa rantasauna

HIRVENSALMI - elämää ja enemmän -

hirvensalmi.fi/asuminen

TONTTI IKIOMALLE KODILLE

Rakennuksen sijoittaminen tontille Tontin sijainnilla ja sillä, miten rakennus tontille sijoitetaan, voidaan vaikuttaa kiinteistön energiankulutukseen. Talon rakentaminen etelärinteeseen pienentää lämmityskustannuksia. Eteläsuunnassa myös luonnonvalon määrä on suurempi, jolloin voidaan vähentää keinovalaistusta. Liian aukea tontti viilentää talon nopeasti, pitää ulkotilat kylmempinä ja heikentää lämmöneristystä. Liian pehmeä maa tai kallioinen sijainti saattavat nostattaa talon rakennuskustannuksia huomattavasti.

Myös sähkö- ja vesijohtoverkon sijainti vaikuttaa rakennuskustannuksiin. Mitä lähempänä tontti ja talo on jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa, sen edullisempaa rakennuttaminen ja kunnallistekniikkaan liittyminen on. Kannattaa myös selvittää, voiko tontille rakentaa maalämpöjärjestelmän, ja jos tontti sijaitsee kaukana yleisestä tiestä, pitääkö rakennuttaa ja omistaa lisäksi tontille johtava tie. Tien ylläpidostakin muodostuu vuosittain suuria kulueriä.

Katso lisää:

Oman kodin rakentajille on Rantakylän Vuolingon maisemissa tarjolla 17 viihtyisää tonttia. Tontit ovat haettavissa keväällä 2019 ja niille pääsee rakentamaan välittömästi.

Tontit arvotaan hakijoiden kesken. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet ovat luettavissa lähempänä hakuajankohtaa osoitteessa mikkeli.fi/tontit.

PS.

Lisäksi kaupungilla on tarjolla monenlaisia tontteja yritystoimintaan ja asumiseen.

Kodin uusi osoite. 

12

www.omakotilehdet.fi 

E TERV

A&K Omakoti 1/2019

A

TULO

E!

VELL

JÄR RAUT

www.rautjarvi.fi

Turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö Puolet edullisempaa asumista Hyvää sisäilmaa – puhtaat koulut

Savonlinna on lumoava asuinympäristö oopperoineen ja vesistöineen. Suomen Venetsiassa voit kulkea töihin ja kauppaan veneellä. Saimaan sydämessä nyt tarjolla reilunkokoisia omakotitontteja, joissa upea ranta, sekä kaavatiet, vesi- ja viemärijohdot valmiina. Rantatontteja tarjolla myös Punkaharjun ja Savonrannan taajamissa.

Kun haluat upean järvenrantatontin, Sinua palvelee: Riku Mönkkönen, p. 044 417 4670 riku.mönkkönen@savonlinna.fi

Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi on helpotettu Savonlinnassa. Tiedustelut: Päivi Behm, p. 044 417 4655 paivi.behm@savonlinna.fi Juha Karvinen, p. 044 417 4692 juha.karvinen@savonlinna.fi

TUTUSTU TONTTITARJONTAAN JA UUTEEN RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN: www.savonlinna.fi

A&K Omakoti 1/2019

www.omakotilehdet.fi 

Pixabay

Selvitä vuokratontista ennen ostopäätöstä

Tonttitarjontaa Saimaan upeissa maisemissa!

ENONKOSKI.FI | visitsavonlinna.fi/enonkoski FB: enonkoski | IG: @enonkoski

1. Kuinka kauan vuokrasopimus on vielä voimassa?

2. Millaiset ovat vuokrasopimuksen ehdot?

3. Minkä mukaan vuokratarkistuksia tehdään?

4. Onko tontilla rasitteita, sähkölinjojen rakenteita tms.

5. Liittyykö tonttivuokrasopimukseen jälleenmyynnissä hintarajoituksia?

6. Onko tonttiin lunastusmahdollisuutta? Millaisin ehdoin se on mahdollista lunastaa?

7. Miten lunastuksen hinta määräytyy?

8. Onko tontin omistaja luotettava taho?

Lähde: YIT

Kuule Saimaan kutsu Kaupunkiin keskelle luontoa Tervetuloa rakentamaan ja asumaan Lappeenrantaan – kasvavaan kansain­ väliseen yliopistokaupunkiin, missä moderni elämä ja puhdas luonto kohtaavat.

Lisätietoja: lappeenranta.fi → Lappeenrannan kaupunki → Rakentaminen ja maankäyttö → Vapaat tontit #satasyytäasua #lovelappeenranta

13

14

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019 Dreamstime

Teksti: Taru Horsma-aho

Toimiva ja turvallinen saunaremontti Saunominen kuuluu vahvasti osaksi suomalaista perinnettä. Sauna ei enää ole pelkkää peseytymistä varten, vaan siitä on muotoutunut tärkeä rentoutumispaikka, johon kaivataan tyylikkyyttä ja tunnelmallisuutta samoin kuin muuallekin kotiin. Onnistuneeseen saunaremonttiin vaikuttaa monta tekijää.

15

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Saunan lämmöstä nautitaan sekä yksin että perheen ja ystävien kanssa.

Hyvä sauna onkin tunnelmallinen ja turvallinen paikka, jossa sielu ja mieli lepäävät. Saunaremonttia suunnitellessa pääsee ideoimaan omaan tyyliinsä sopivan löylytilan, mutta rakennusmääräykset ja turvallisuus on tärkeä muistaa huomioida.

Saunaremonttiin päädyttäessä tulee ensin tarkastella saunan ikää ja yleiskuntoa sekä sitä, kuinka ahkerassa käytössä sauna on.

– Märkätilojen tekninen käyttöikä on 20–30 vuotta. Jos on ostamassa yli 20 vuotta vanhaa taloa tai edellisestä saunaremontista on kauan aikaa, kannattaa saunan kunto tarkistaa, kertoo saneerausalan yrittäjä Matti Isomäki.

Remontissa, jossa uusitaan seinäja lattiapintoja, tulisi tarkastaa ainakin lämpö- ja vesieristeiden kunto.

Erityisesti yli 15 vuotta vanhoissa taloissa vesieristysten tarkistamiseen on syytä, sillä nykyvaatimusten mukaisia vesieristeitä alettiin tekemään vasta vuosituhannen alkupuolella.

Saunan lattian uusimisen yhteydessä remontti ulottuu myös pesuhuoneen puolelle.

– Sauna on lähes aina samaa tilaa pesuhuoneen kanssa ja lattia on yhtenäinen. Vesieristyksistä on olemassa rakennusmääräykset, eli jos saunaa remontoi niin, että haluaa uusia lattian, viranomaismääräysten puolesta ei ole mahdollista jättää pesuhuonetta uusimatta. Vesieristeen täytyy olla yhteneväinen sekä märkätilojen lattiassa että pesuhuoneen seinissä, Isomäki kertoo.

Saumakohta uuden ja vanhan vesieristeen välillä voi olla tikittävä aikapommi, kun vanha kosteussuoja tulee tiensä päähän.

Toinen huomionarvoinen seikka on höyrysulut. Höyrysulkujen tulee olla yhteneväiset seinästä ja katosta, ja alareunasta höyrysulku liitetään lattian vesieristykseen.

– Vesieristys nostetaan 15–20 senttiä lattiasta ylöspäin ja höyrysulku teipataan eristykseen kiinni. Sulku pitää yhdistää lattian eristeen kanssa niin, ettei mihinkään jää saumakohtia ilman eristystä, Isomäki ohjeistaa.

Höyrysulut kannattaa uusia aina saunaremontin yhteydessä. Vesieristeiden ja höyrysuojien laiminlyönnistä tai virheellisestä asennuksesta seuraa helposti kosteus- ja homevaurioita, joiden korjaaminen tulee paljon saunaremonttia kalliimmaksi.

Kiuaskin kaipaa huoltoa Kiuas on luonnollisestikin yksi oleellisimmista asioista saunassa. Käytettävissä olevasta tilasta ja omista mieltymyksistä riippuen voi valita maassa seisovan tai seinään kiinnitettävän kiukaan. Myös lämmitystapoja on useita. Kiuas voi olla puutai sähkölämmitteinen, hetivalmis tai kertalämmitteinen. Markkinoilta löytyy jopa vähän harvinaisempia yhdistelmäkiukaita, jotka voi lämmittää sähköllä tai puulla tilanteen ja mieltymyksen mukaan.

Isomäen mukaan kiukaassa on tärkeää se, että se on teholtaan saunaan sopiva. Liian pieni kiuas käy aina täysillä tuottaakseen riittävän lämpötilan, liian iso kiuas puolestaan lämmittää saunan liian kuumaksi.

Kiuasvalinta on nykyään usein myös esteettinen kysymys, jossa täytyy pohtia, haluaako perinteisen, umpinaisen kiukaan, vai haluaako kiukaan olevan näyttävä elementti saunan sisustusratkaisussa.

Verkkokiukaissa kaikki kivet ovat näkyvillä, ja löylyjen voimakkuutta voi säädellä sen mukaan, mihin kohtaan kiuasta vettä heittää. Verkkokiukaita on useita erilaisia, joten niistä voi valita perinteisen mallin, tai modernimman, korkean ja kapean pylväsmallisen kiukaan.

Kiuas kaipaa huoltoa siinä missä muutkin käyttöesineet. Kiuaskivet pitäisi vaihtaa säännöllisesti, ja kivien vaihdon yhteydessä on hyvä tarkistaa myös sähkökiukaan vastukset.

– Kivet suositellaan vaihdettavaksi kerran vuodessa, mutta jos edes parin, kolmen vuoden välein muistaa vaihtaa, niin sekin on ihan hyvä, Isomäki sanoo.

– Kiviä vaihtaessa on tärkeää asetella kivet niin, etteivät vastukset pääse koskettamaan toisiaan. Jos verkkokiukaaseen ahdetaan kivet väärällä tavalla ja vastukset koskettavat toisiaan, vastukset palavat rikki hyvin nopeasti ja kiuas jää lyhytikäiseksi.

Kiukaan oikeaoppisen huollon lisäksi on huomioitava myös siihen liittyvät turvallisuusmääräykset, muun muassa paloturvallisuus ja suojaetäisyydet. Sähkökiukaalle riittää vain viiden sentin etäisyys puumateriaaleihin, eli sähkökiukaan voi halutessaan vaikka upottaa lauteiden väliin. Puukiukaan suojaetäisyys on suurempi, jopa 30–50 senttiä.

– Puukiukaan suojaetäisyyttä saadaan lyhennettyä suojaseinällä, jos kiukaan taakse muurataan kiuasta hieman korkeampi seinänpätkä. Puukiukaisiin myydään valmiina peltisiä suojaseinämiä, jotka kiinnitetään suoraan kiukaan kylkeen.

Etäisyyden saa ainakin puolitettua kiukaaseen kiinni tulevalla suojaelementillä, neuvoo Isomäki.

Vanhoihin puukiukaisiin liittyy myös puhkipalamisen riski.

– Jos kiukaan ikä on yli 20 vuotta, sen sisälle saattaa syntyä reikiä polttamisesta, Isomäki kertoo. Reiät vaikuttavat kiukaan toimintaan ja savukaasut saattavat päästä saunatilaan, jos ne eivät ajaudu hormiin. On siis hyvä tarkistaa vanhat puukiukaat, että ne ovat ehjiä.

Sisusta sauna mieleiseksesi Yksi isoimpia tekijöitä saunan ilmeessä ovat paneelit ja lauteet. Niiden ulkonäköön voi vaikuttaa puulajin ja pintakäsittelyn valinnalla sekä panelointisuunnalla. Vaaleaa puuta suosiville laudemateriaaliksi käy esimerkiksi kuusi, haapa tai apassi, kun taas rusehtaviin ja tummempiin sävyihin mieltyneille sopivia vaihtoeh-

www.sksrakennus.fi

ne valaisevat miellyttävästi, puun pinnan kautta heijastaen ja häikäisemättä.

Myös seiniin asennettavat, suoraan ylös tai alas suunnatut valaisimet ovat tunnelmallinen ja tyylikäs vaihtoehto.

Saunan valaisuun sopivat ledit ja kuituvalot. Ledit ovat nopea ja edullinen ratkaisu, mutta kuumuus heikentää niiden valaisutehoa ajan myötä, minkä vuoksi kuituvalaistus voi olla paras vaihtoehto saunaan.

toja ovat muun muassa magnolia, lämpöleppä sekä hemlock.

Lauteita valitessa kannattaa pohtia myös sitä, haluaako tavalliset umpinaiset vai nostettavat lauteet. Nostettavien lauteiden etuna on se, että ne voi nostaa saunomisen jälkeen pystyyn kuivumaan, ja nostomahdollisuus helpottaa niiden pesemistä ja huoltamista huomattavasti. Umpinaisten ja kiinteiden lauteiden haittapuolena on, ettei niiden alle pääse kunnolla ja niiden peseminen on työläämpää.

Lauteiden materiaalivalintaan vaikuttaa myös saunan käyttötiheys. – Usein saunovan kannattaa kiinnittää huomiota yleisesti kosteudenkestoon ja puun elämiseen. Lämpökäsitelty puu elää vähemmän ja kosteudenkesto on parempi, Isomäki sanoo.

Saunan puuosat on lisäksi suositeltavaa käsitellä. Lauteet voi käsitellä parafiiniöljyllä, mutta markkinoilta löytyy sävyttäviä tuotteita, kuten saunasuojaa ja -vahaa, jos lauteiden väriä haluaa uudistaa.

Saunan ilme vaihtuu panelointisuuntaa vaihtamalla. Vaakasuora panelointi antaa huoneeseen helposti leveyden tuntua, pystysuora korkeuden. Vino panelointi puolestaan tuo persoonallisemman ilmeen.

Valaistus on tunnelman luomisessa tärkeä tekijä niin saunassa kuin muuallakin kotona. Tunnelmallisessa saunavalaistuksessa valaisin ei näy eikä valo häikäise. Upotettavat valaistusratkaisut toimivat saunassa erinomaisesti, sillä ne voi asentaa juuri sinne minne haluaa.

Suosittu tapa on upottaa useita pieniä lamppuja kattoon tähtitaivasmaisesti, ja pari isompaa kohdevaloa valaisemaan esimerkiksi kiuasta tai koristeseinämää.

Upotukset voi tehdä myös selkänojan taakse tai lauteiden alapuolelle, jolloin

Tee se itse yhdessä ammattilaisen kanssa Käsistään kätevä ja puuhastelusta pitävä henkilö voi tehdä saunaremontin itsekin, mutta ammattilaisten puoleen on silti syytä kääntyä joissakin asioissa.

– Tee se itse -kaveri voi tehdä käytännössä kaiken muun paitsi putki-, sähkö-, ja ilmanvaihtotyöt itse. LVI-töihin kannattaa palkata ammattilainen, sanoo Isomäki.

Hän suosittelee, että ainakin suunnitteluvaiheessa kannattaisi pyytää konsultaatioapua sauna- ja märkätilojen remonteissa, koska ne ovat kodin monimutkaisimpia tiloja muuttaa.

– Siinä on monia asioita, joita täytyy ottaa huomioon, että lopputuloksesta tulee sellainen mikä miellyttää. Remontti lähtee aina asiakkaan tarpeesta, ja suunnittelu tehdään sen perusteella. Jos asukkaalla on esimerkiksi liikkumisen kanssa vaikeuksia, se otetaan huomioon suunnitelmassa. Lapsiperheissä taas huomioidaan se, että liikutaan reippaammin.

Ammattilaisilta voi pyytää myös mielipiteitä ja varmistuksia omille suunnitelmilleen. Näin saa parhaan varmistuksen onnistuneeseen saunaremonttiin.

Matti Isomäki on Saneerauspalvelu Isomäen perustaja ja omistaja.

• Maalaukset sisällä ja ulkona • Kylpyhuoneremontit • Lattia-asennukset • Sertifioitu vedeneristys Lappeenrannan Remonttihuone Oy | Toiminta-alue: Etelä-Karjala + 350 km P. 040 149 0424 | liisa@remonttihuone.fi | www.remonttihuone.fi

Rakennus- ja remonttipalvelu

SKS-Rakennus Hirvensalmi - Mikkeli

Rakennetaan

º Talot, huvilat, saunat, autotallit, laajennukset...

Saneerataan

º Rakennukset, märkätilat, vesikatot, hormit...

Asennetaan

º Tulisijat, keittiöt, ikkunat, LVI, jätevesijärjestelmät...

Santtu Koistinen puh. 050 367 0327 posti@sksrakennus.fi

s.fi u nn e k ra s k .s w ww

16

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Teksti: Saara Pakaslahti

Takoista tahdotaan tunnelmaa ja todellista hyötyä Takkatulen luoma lempeä loiste ja kotoisa tunnelma ovat monille pientaloasujille tärkeitä. Entistäkin tärkeämmiksi ovat kuitenkin nousseet takan hyötyominaisuudet: lämmöntuotanto ja huoltovarmuuden turvaaminen.

17

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Suomalaisten asumukset ovat lämmenneet tulisijoilla tuhansia vuosia. Nykytaloissakaan takka ei ole pelkästään sisustuselementti, vaan tärkeä lämmönlähde.

Hormillisia takkoja kuten myös muita tulipesiä halutaan paitsi pientaloihin, myös vapaa-ajan asuntoihin.

– Takalla halutaan saada tunnelmaa johonkin tiettyyn hetkeen. Sama pätee lämpöön, sitä halutaan saada ikään kuin täsmälämpönä. Modernit tulisijat antavatkin mahdollisuuden siihen, kertoo Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Sivula.

Lämmönlähteeksi ja tunnelmantuojaksi halutaan sekä varaavia takkoja että kiertoilmatakkoja. Ne ovat monipuolisia tulisijoja, joilla on monta erilaista tehtävää – lämmityksen ja tunnelmanluonnin lisäksi myös ruoan kypsentäminen, lämmittäminen ja paistaminen.

– Ruoanlaitto tulisijan avulla on tietyllä tavalla tullut uudelleen. Tässä esimerkkinä on varaava takka: sen jälkeen kun takan on illalla lämmittänyt ja laittanut pellit kiinni, voi takkaan laittaa uunipuuron tai lihat hautumaan yöksi. Samaa lämpöä jota tak ka luovuttaa tilaan, käytetään hyödyksi ruoanvalmistuksessa. Tällainen ruoanvalmistus on taatusti ekologista, Sivula toteaa.

Etenkin kiertoilmatakkojen suosio kasvussa

Pixabay

Varaavissa takoissa ja kiertoilmatakoissa on erilainen toimintaperiaate ja oma tapansa luovuttaa lämpöä. Varaavissa takoissa puun palamisesta vapautunut energia varastoituu takan rakenteisiin.

Takka säteilee lämpöä ympäröivään huonetilaan hitaasti, takan painosta riippuen jopa yli vuorokauden ajan.

Kiertoilmatakassa huoneilma lämpenee takkasydämen ympärillä. Lämpiämisprosessi aiheuttaa kiertoliikkeen, jonka myötä lämpö leviää tasaisesti huonetiloihin ja varautuu talon rakenteisiin.

Varaavan takan lämpiäminen vaatii muutaman tunnin, kiertoilmatakasta tulee lämpöä heti. Molemmilla takkatyypeillä on omat etunsa ja käyttäjäkuntansa.

– Suomi on maailman ainoa varaavien takkojen maa, ja niitä meillä on ollut ylivoimaisesti suurin osa. Varaavat takat ovat edelleen suosittuja, mutta mannermainen trendi kasvaa: käyttäjälle on tär-

keää päästä nauttimaan elävästä tulesta, ja täsmälämpöä halutaan tiettyihin hetkiin. Tässä mielessä kiertoilmatakka palvelee erittäin hyvin. Niistä etenkin kaksi- ja kolmiluukulliset mallit, joissa tulta pystyy ihailemaan useasta eri suunnasta, ovat aika yleisiä, Kari Sivula kertoo.

Puulämmitys täydentää muita lämmitysmuotoja Puu on edelleen merkittävä energianlähde asuntojen lämmityksessä. Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen mukaan polttopuu muodostaa noin 40 prosenttia pientalojen lämmitysenergiasta, ja lämmittämiseen käytetään noin 2,2 miljoonaa tulisijaa.

Tämän päivän elämäntyyliä ajatellen tulisija on useimmille turhan sitova ja työläs ensisijaiseksi lämmitysmuodoksi. Sen sijaan lisä- ja varalämmönlähteenä tulisija on erinomainen. Tyypillisesti puulämmitys täydentää sähkölämmitystä.

– Talven sähkönkulutuksen huippuaikoina tulisijoja järkevästi ja tehokkaasti käyttäen sähkönkulutuksen huippuja voidaan tasata hyvinkin paljon. Jos kaikki tulisijat olisivat käytössä, polttopuulla tuotettu energiamäärä olisi noin 15 terawattituntia, eli yli yhden ydinvoimalan tehon verran.

Myös tulisijan yhdistäminen esimerkiksi ilmalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun on toimiva ja taloudellinen yhdistelmä. Tulisija tuottaa tehokkaasti lämpöä silloinkin, kun lämpöpumppu toimii heikommalla hyötysuhteella.

Vaikka etenkin uudet matalaenergia- ja passiivitalot ovat tiiviitä ja käyttävät ensisijaisena lämmitysmuotona muun muassa maalämpöä, on tulipesällä paikkansa tällaisissakin rakennuksissa.

– Nykyään esimerkiksi rivitaloja rakennetaan maalämpötaloiksi, ja niissä lämpö säädetään 21 asteeseen. Asukkaalle tämä voi ainakin ajoittain tuntua turhan viileältä, joten tulisija lisälämmönlähteenä voisi olla hyvä esimerkiksi tällaisiin hetkiin.

Tulisija varalämmönlähteenä suojelee talotekniikkaa Koska tulisija on ainoa kokonaan sähköstä riippumaton lämmitysmuoto, kriisi-

tilanteissa se turvaa myös talon huoltovarmuutta.

– Tietysti toivomme, ettei koskaan tule kovin radikaalia kriisiaikaa, mutta pientaloasujienkin on viisasta varautua erilaisiin kyberhyökkäyksiin ja muihin tapahtumiin, jotka voivat aiheuttaa sähkökatkoja, sanoo Sivula.

Pakkaskaudella lämpötila sähköttömässä talossa laskee nopeasti. Varaavan tulisijan tai kiertoilmatakan avulla ainakin osa asunnosta voidaan pitää asumiskelpoisena siihen saakka kunnes sähköt saadaan korjattua.

– Jos modernista talosta on sähköt poissa, talotekniikka kärsii ja rupeaa jäätyvässä talossa tuhoutumaan. Kun kiinnitetään huomiota huoltovarmuuteen, saadaan asukkaat pidettyä lämpimänä ja suojellaan kiinteistön talotekniikkaa tuhoutumiselta.

Sisustajatkin arvostavat tulisijan hyötyominaisuuksia Tulisijan edustava ulkonäkö sekä sopivuus sisustukseen ovat tärkeitä seikkoja, mutta lämmöntuotanto on tällä hetkellä esimerkiksi takkojen ylivoimaisesti halutuin ominaisuus. Sisustussuunnittelijat SI ry:n toiminnanjohtaja Ida Pihlajaniemi kertoo, että myös sisustajat haluavat hormillisia tulipesiä yhä enemmän.

– Kesäasuntoihinkin halutaan muun muassa varaavia takkoja sekä kakluuneja. Lämmitysominaisuus on tätä päivää. Takka ei ole vain esteettinen elementti, vaan siitä halutaan hyötyä.

Vaihtoehtoja varaaville takoille sekä kiertoilmatakoille ovat myös kevyttakat, kamiinat sekä pellettitakat. Tulisijoissa löytyy kosolti valinnanvaraa niin valmistusmateriaalin, pinnoitteiden, lämmitystehon ja lämmitysajan säädettävyyden kuin hyöty-suhteenkin puolesta.

– Myös pelkkä takkasydän voi olla vaihtoehto. Jos takka on vanha, siitä saadaan takkasydämen vaihtamalla tehtyä varaava takka, Pihlajaniemi lisää.

Takkaunelman toteuttaminen on mahdollista silloinkin, jos taloon ei voi tehdä hormituksia, tai rakenteet eivät kestä tulisijan massaa. Ratkaisu voi olla esimerkiksi sähkö- tai bioetanolikäyttöinen sisustustakka.

PÄIVITÄ TULISIJASI AALTO-ARINALLA

• Puut syttyvät paremmin • Tehokkaampi palotapahtuma • Puhtaammat savukaasut • Puun säästö 15-30 % Valmistus ja myynti: Metallitekniikka Hannu Laajala www.aaltoarina.fi arinatilaus@aaltoarina.fi

Leikkaa talteen

Joka vuodenaikaan jokaiseen tulisijaan.

Energiatehokas Aalto-Arina



Puukattilat ym. tulisijat. www.aaltoarina.fi P. 040 5438 706

18

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Teksti: Pauli Seppälä, Tuomas Koukkunen

Lämpöä maasta ja ilmasta Hankkiako maalämpö, ilmalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu, vai soveltuisiko taloon kenties parhaiten poistoilmalämpöpumppu?

Tässä jutussa puntaroimme eri lämpöpumpputyyppien ominaisuuksia erityisesti vanhan pientalon energiasaneerauksen näkökulmasta.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin viime vuonna 62 000 kappaletta, mikä oli reilut kolme prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 4 000, maalämpöpumppujen 8 000, ilma-vesilämpöpumppujen 4 000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3 000 kappaletta.

Lämpöpumput alkavat olla jo huomattavan yleisiä. Pientalojen uudisrakentajista yli 70 prosenttia päätyy johonkin lämpöpumppuratkaisuun, useimmiten maalämpöön tai poistoilmaläm-

Maalämpö Suomen suosituin lämmitys

C a ll id

y Ab us O

Maalämpöpumppu hyödyntää maaperään varautunutta lämpöä.

Lämmönkeruupiiri asennetaan useimmiten porakaivoon.

Mahdollista on myös putkiston kaivaminen vaakasuuntaisesti maan alle tai upottaminen järveen, jokeen tai mereen.

pöpumppuun. Lisäksi noin 5 000 öljykattilaa vaihdetaan vuosittain maalämpöön. Myös kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyvät. Suomeen on nyt asennettu yhteensä yli 800 000 lämpöpumppua. 2000-luvulla lämpöpumppujen yleistymiseen on vaikuttanut energian kallistuminen, tosin viime vuosina energian hinta on jo lähtenyt alaspäin.

Kaikkien lämpöpumppujen tekninen perusperiaate on sama. Laite sisältää kylmäainetta, joka sitoo ympäristöstään lämpöä höyrystyessään ja luovuttaa lämpöä tiivistyessään, minkä avul-

Maalämpöpumppu hyödyntää kiinteistön lämmityksessä maaperään tai vesistöön varautunutta lämpöenergiaa.

Maalämpö on ohittanut suositut sähkön ja öljyn ja on tänä päivänä uudisrakentamisessa pientalojen suosituin lämmitysmuoto. Suomen lämpöpumppuyhdistys ry:n toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan viime vuonna invertterisäätöiset maalämpöpumput löivät itsensä läpi.

– Noin puolet uusista pientaloista varustetaan maalämpöpumpulla, mutta suurin markkina on saneerauksessa. Erityisesti öljykattiloita vaihdetaan maalämpöpumppuihin, Hirvonen sanoo.

Maalämmössä lämpöä kerätään suljetulla keruupiirillä, joka on täytetty alkoholiliuoksella. Liuos siirtää lämpöä sisätiloihin sijoitetulle lämpöpumppuyksilölle.

Keruupiiri voidaan kaivaa vaakasuuntaisesti maan alle routarajan alapuolelle, sijoittaa parinsadan metrin syvyiseen porakaivoon tai upottaa vesistöön, jos rakennus sattuu sijaitsemaan otollisella paikalla. Yleisin ratkaisu on ahtaallekin tontille sopiva porakaivo.

Sähkölämmitteisessä talossa maalämpöpumppu leikkaa energialaskusta pois yleensä noin kaksi kolmasosaa.

– Öljykattilan vaihtaminen maalämpöön maksaa noin 15 000–20 000 euroa ja säästää tyypillisessä tapauksessa 1 500–2 500 euroa vuodessa.

Noin +5-asteisesta lämpökaivosta saadaan kesällä tilojen viilennykseen ilmaista kylmää. Teknisesti viilennys toteutetaan yleensä johtamalla viileää nestettä ilmanvaihtokoneeseen niin, että se viilentää tuloilmaa.

la lämpöpumppu hyödyntää ulkopuoliseen lämmönlähteeseen varautunutta lämpöenergiaa.

Eri lämpöpumpputyypit erotellaan toisistaan sen mukaan, mistä väliaineesta laite ottaa lämpöä ja miten se siirtää sitä rakennukseen. Lämpöpumppuja on neljä: maalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu, ilmalämpöpumppu ja poistoilmalämpöpumppu.

Seuraavassa käymme läpi eri lämpöpumppujen ominaispiirteet, tyypillisimmät käyttökohteet, hintaluokan ja laitteilla saavutettavan energiansäästön.

Osa- tai täysteho Maalämpöjärjestelmä voidaan mitoittaa osa- tai täysteholle. Täystehojärjestelmä kattaa kylmimpienkin talvipäivien tehontarpeen kokonaisuudessaan, osateholle mitoitettu järjestelmä taas noin 60–99-prosenttisesti. Loppu teho tuotetaan sähköllä tai muulla apulämmityksellä, kuten tulisijalla. Täystehojärjestelmä säästää osatehoiseen verrattuna kaikkein kylmimpinä talvipäivinä, mutta toisaalta investointi on suurempi.

– Tyypillisesti maalämpöjärjestelmän mitoitus on 70–100 prosenttia. 70 prosentin mitoituksella saa yli 95 prosenttia vuotuisesta energiasta. Asiakas päättää, haluaako sijoittaa hieman enemmän rahaa investointiin ja säästää myös hieman enemmän. Päätös on melko marginaalinen sekä investoinnin että säästön suhteen.

Lämpöpumpun hyötysuhdetta kuvaa lämpökerroin eli COP (Coefficient Of Performance). Esimerkiksi COP 3,1 tarkoittaa, että laite tuottaa 1 kilowatilla sähkötehoa 3,1 kilowattia lämmitystehoa.

Lämpöpumpun COP on sitä korkeampi, mitä pienempi lämpötilaero tulo- ja menopäässä on. Ilmasta lämpöä ottavissa pumpuissa tulopään, toisin sanoen ulkoilman, lämpötila vaihtelee huomattavasti. Sen sijaan maalämmössä se on lähes vakio varsinkin, jos keruupiiri on sijoitettu porakaivoon.

Menopään lämpötila vaihtelee lämmönjakojärjestelmän mukaan. Lattialämmitykseen riittää noin +35-asteinen vesi, pattereihin tarvitaan yleensä +45–55-asteista vettä. Tämän vuoksi COP on paras ja energiansäästö on suurin lattialämmityksellä.

19

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Ilmalämpöpumppu on ylivoimaisesti yleisin lämpöpumpputyyppi. Se säästää vähemmän kuin järeämmät pumpputyypit, mutta toisaalta alkuinvestointi on varsin pieni.

MÖKILLESI ELÄMÄNLAATUA AURINKOENERGIASTA

Pauli Seppälä

Ilmalämpöpumppu Suorasähkötalon säästökeino

YHTEENSOPIVAT NAPS-JÄRJESTELMÄT JA KOMPONENTIT ASIANTUNTEMUKSELLA SINUA PALVELEE:

Ilmalämpöpumppu on tarkoitettu lisälämmityslaitteeksi pääasiallisen lämmityksen rinnalle. Laite ottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta ja luovuttaa sitä suoraan huoneilmaan. Ilmalämpöpumpulla ei voi lämmittää käyttövettä.

– Ilmalämpöpumppuja hankitaan pääsääntöisesti suorasähkölämmitystaloihin. Myös öljylämmitteisissä taloissa voidaan saavuttaa säästöjä ja kasvava ryhmä ovat mökit. Niissä ilmalämpöpumpulla voidaan hoitaa ylläpitolämmitys ja laitteet tarjoavat myös automaatiota, joka mahdollistaa mökin lämpötilan ohjaamisen kännykällä. Myös jäähdytys on tavallinen syy ilmalämpöpumpun hankintaan mökille, kertoo Hirvonen.

Ilmalämpöpumppuja suositaan suorasähkötaloissa siksi, että niissä vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän puute rajoittaa vaihtoehtoja. Ilmalämpöpumppujen tekniikka kehittyy jatkuvasti.

– Erityisesti kylmäominaisuudet ovat parantuneet, eli entistä kylmemmästä ilmasta saadaan energiaa, eikä pumppua tarvitse sammuttaa kovillakaan pakkasilla, Hirvonen sanoo.

Ilmalämpöpumppu toimii paitsi lämmitys-, myös jäähdytyslaitteena. Pääosa maailmalla myytävistä laitteista on tarkoitettu alun perin juuri jäähdytyskäyttöön.

Sama koje toimii lämmityslaitteena, kun sen koneisto käännetään toimimaan ”takaperin”. Pohjoismaisia oloja varten suunnitellut laitteet eivät ole täysin identtisiä etelään myytäviin laitteisiin verrattuna, vaan ne on varustettu automaattisella sulatusjärjestelmällä.

Ilmalämpöpumpussa on erillinen sisä- ja ulkoyksikkö. Ulkoyksikössä on lämpöä ulkoilmasta ottava patteri, kompressori ja automatiikkaa. Sisäyksikössä on lämmitysilmaa – tai kesällä jäähdytysilmaa – kierrättävä puhallinpatteri.

Jäähdytyskulut murto-osa säästöistä

TV-HUOLTO M. SALONEN KY

Porrassalmenkatu 1, 50100 Mikkeli

INSINÖÖRITOIMISTO

LVI-suunnittelu LVI-asennus KVV- ja IV-työnjohto Energiatodistukset Jätevesisuunnitelmat

Motivan Elvari-hankkeessa selvitettiin vuosina 2008–2015 jälkiasennetun ilmalämpöpumpun vaikutusta vanhan talon energiankulutukseen. 78 sähkölämmitystalossa ilmalämpöpumppu laski kulutusta keskimäärin 2 533 kilowattituntia vuodessa.

Yksittäistapauksissa ilmalämpöpumpulla saatava säästö vaihtelee huomattavasti. Yleensä tilojen lämmityskustannukset laskevat sähkölämmitystalossa noin 30–40 prosenttia. Muista lämpöpumpputyypeistä poiketen ilmalämpöpumppu ei säästä käyttöveden lämmittämiseen kuluvaa energiaa.

– Ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna 1 500–2 000 euroa ja laskee sähkölaskua yleensä 300–600 eurolla.

Joskus kuulee väitteen, että ilmalämpöpumpun käyttö jäähdytyslaitteena kesällä söisi ne eurot, jotka se säästää lämmityksessä. Tämä ei pidä paikkaansa.

Jäähdytys kuluttaa normaalisti vain noin 5–10 prosenttia siitä sähköenergiasta, joka talvella säästyy.

Ilmalämpöpumppua, kuten mitään muutakaan lämpöpumppua, ei saa asentaa itse. Syy on se, että laitteen sisältämän kylmäaineen vuoksi sen asentamiseen tarvitaan aina niin sanotut kylmäaineluvat. Lisäksi asentamiseen vaaditaan yleensä myös sähköluvat.



Ota yhteyttä: Harri Kaipainen 050 416 0145 Teemu Saarinen 050 416 0146 Tero Lampinen 050 416 0147 Porrassalmenkatu 1A, 50100 Mikkeli

httc.fi

Puh. (015) 150 006 Huoltoneuvonta: 0600 30 30 20 Avoinna arkisin 8.30 - 17.00

20

www.omakotilehdet.fi 

P E-

:n

Lä

m

t pö

ek

nii

kk

A&K Omakoti 1/2019

a

Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta, aivan kuten ilmalämpöpumppu, ja siirtää lämpöä vesikiertoiseen keskuslämmitykseen, aivan kuten maalämpöpumppu.

Ilma-vesilämpöpumppu Säästöä ilman kaivoa Arkikielen ilmalämpöpumpusta käytetään ammattikielessä nimitystä ”ilma-ilmalämpöpumppu”. Termissä ensimmäinen ”ilma” viittaa aineeseen, josta lämpöä otetaan ja jälkimmäinen ”ilma” aineeseen, johon lämpöä siirretään.

Samalla logiikalla on nimetty ilma-vesilämpöpumppu. Se ottaa lämpöä ulkoilmasta ja toimii näiltä osin tismalleen kuten ilmalämpöpumppu, mutta siirtää lämpöenergiaa keskuslämmityksen vesikiertoon ja toimii tässä mielessä samalla tavalla kuin maalämpöpumppu.

– Maalämmön tavoin ilma-vesilämpöpumppujen pääkohderyhmä ovat vanhat öljylämmitteiset talot. Niitä asennetaan sekä öljylämmityksen rinnalle että tilalle, toteaa Hirvonen.

Ilma-vesilämpöpumppu lämmittää sekä talon että käyttöveden ja soveltuu pääasialliseksi lämmitysmuodoksi. Tämän vuoksi se kilpailee mieluummin maalämmön kuin ilmalämpöpumpun kanssa.

– Laitteiden markkinat ovat maalämpöön verrattuna pienet. Yleensä järjestelmä valitaan siksi, ettei ole mahdollisuutta porata lämpökaivoa tai siksi, että halutaan pienempi investointi.

Ilma-vesilämpöpumpun apulämmönlähteenä on tavallisesti sähkövastus. Öljylämmitystaloissa on myös mahdollista liittää vanha öljykattila lämpöpumpun avuksi.

– Jotkut valitsevat ilma-vesilämpöpumpun maalämmön sijaan, koska heillä on mahdollisuus saada pakkasille tukipolttoaineeksi puuta hyvin halvalla.

COP vaihtelee sään mukaan Sähkölämmityksestä ilma-vesilämpöpumppuun vaihtavan talon energiankulutus laskee yleensä 40–60 prosenttia.

– Ilma-vesilämpöpumppu öljylämmityksen tilalle asennettuna maksaa 10 000–12 000 euroa ja säästää noin 1 000–1 500 euroa vuodessa.

Sekä ilma-vesi- että ilmalämpöpumpun COP vaihtelee voimakkaasti ulkolämpötilan mukaan. +7 asteen ulkolämpötilassa COP on usein yli 5. Elohopean painuessa –20 asteeseen tai alle useimpien laitteiden COP lähestyy 1:tä. Tällöin laite ei säästä energiaa, vaan toimii käytännössä suorana sähkölämmityksenä.

Vaikka ilma-vesilämpöpumppu on Suomessa melko harvinainen, KeskiEuroopassa se on yleisin lämpöpumpputyyppi lämmityskäytössä.

Poistoilmalämpöpumppu hyödyntää poistoilman lämpöenergiaa. Tämä pumpputyyppi on harvinainen pientalojen energiaremonteissa, mutta yleistyy vanhojen kerrostalojen korjaamisessa.

Ensto Enervent Oy

Poistoilmalämpöpumppu Uusiin pientaloihin ja vanhoihin kerrostaloihin Poistoilmalämpöpumpun lämmönlähde on talosta koneellisesti poistettava poistoilma, jonka lämpöenergiaa siirretään lämpöpumpulle lämmönvaihtimen avulla. Koska poistoilma on lämmintä ympäri vuoden, laitteen COP on kylminä vuodenaikoina parempi kuin ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävillä lämpöpumpuilla. Tavallisesti poistoilmalämpöpumpussa on varajärjestelmänä sähkövastus.

Suomessa myytiin 1970–1980-luvuilla jonkin verran muun muassa Upovari- ja Haatovari-tuotenimillä ilmalämmitysjärjestelmiä, jotka sisälsivät poistoilmalämpöpumpun. Nyt poistoilmalämpöpumput yleistyvät jälleen uudisrakentamisessa, ja niitä käytetään muun muassa useita lämmönlähteitä hyödyntävissä hybridiratkaisuissa. Poistoilmapumppu soveltuu parhaiten uuteen matalaenergia- tai passiivitaloon. Saneerauskäytössä poistoilmalämpöpumppu on pientaloissa harvinainen.

Säästöä noin 40 prosenttia – Poistoilmalämpöpumppuja hankitaan lähinnä pienehköihin, vähän energiaa kuluttaviin uusiin taloihin. Saneerauksessa niitä ei pientaloissa paljon käytetä. Sen sijaan vanhojen kerrostalojen poistoilmalämpöpumput ovat kasvava markkina, kertoo Hirvonen.

Muutaman kymmenen vuoden ikäisissä kerrostaloissa on järjestään koneellinen poistoilmanvaihto ilman lämmöntalteenottoa. +20-asteisena harakoille puhallettavan poistoilman lämpöä lämpöpumpulla hyödyntämällä saadaan suuria säästöjä.

Pientalossa jälkiasentamisen työläys ja hinta vaihtelee paljon tapauskohtaisesti.

– Poistoilmalämpöpumppu vanhaan pientaloon maksaa yleensä 6 000–8 000 euroa ja säästää 600–1 000 euroa vuodessa.

Suorasähköön verrattuna poistoilmalämpöpumppu säästää lämmitysenergiaa noin 40 prosenttia.

”Koti kääriytyy kuin peitto asukkaansa suojaksi.”

Arkkitehti SAFA Eevamaria Timlin

Kuori-mallien pohjaksi suunniteltu L-muoto antaa suojaa asumiseen riippumatta tontin koosta ja muodosta. Kotia suojaavan kuoren voi kokea myös olohuoneen ja terassin ylle kaartuvassa katossa. Sisäpihalle suunnatut suuret ikkunat ja lasiovet häivyttävät sisä- ja ulkotilojen ra japintaa tuoden ulko-oleskelun osaksi asumista.

Tilaa esite ja tutustu Kastellin juhlavuoden Kuori-mallistoon: kastelli.fi

22

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Dreamstime | Johanlenell

Teksti: Siru Perälä

Talon arvo ja asumisviihtyvyys paranevat julkisivumaalauksella Julkisivu on talon näkyvin osa ja sen tärkein tehtävä on suojata taloa ja sen asukkaita sääolosuhteilta.

Asumismukavuuden ja talon ulkonäön kannalta on olennaisen tärkeää, että julkisivu on kunnossa. Aina julkisivua ei kuitenkaan tarvitse remontoida kokonaisuudessaan, vaan pelkkä huoltomaalaus riittää.

Suomessa valtaosa pientalojen julkisivuista on puuta. Yleisiä julkisivumateriaaleja ovat myös rappaus sekä tiili. Oli materiaali mikä hyvänsä, talon ikääntyessä julkisivun huollon tarve korostuu sekä esteettisistä että toiminnallisista syistä.

Oikein toteutettuna ja huollettuna puinen julkisivu kestää rakennuksen koko käyttöiän.

Jotta puujulkisivu pysyisi kunnossa, se vaatii kuitenkin toistuvaa huoltoa ja hoidon laiminlyönti voi lyhentää käyttöikää.

Useimmiten vauriot aiheutuvat säärasituksesta Puujulkisivussa vauriot näkyvät muun muassa maalipinnan hilseilynä sekä puun tummumisena, kostumisena ja halkeiluna. Eniten vaurioita puupintaan aiheuttavat auringonvalo ja vesi. Auringonvalo hajottaa puun rakennetta ja aiheuttaa lämpöliikettä, jonka seurauksena maalipinta rapistuu ja saattaa harmaantua tai nukkaantua. Vesi ja ilmankosteus puolestaan aiheuttavat puuhun imeytyessään kosteuselä-

mistä, kuten lahoamista ja halkeilua. Liiallinen kostuminen myös luo edellytykset erilaisille sienikasvustoille, jotka hajottavat puun solukkoa ja värjäävät puun pinnan. Pahimmillaan sienikasvustot voivat pilata myös talon sisärakenteen, ellei vaurioihin puututa ajoissa.

Myös rapattu julkisivu on hyvin suunniteltuna ja toteutettuna kestävä ja pitkäikäinen. Rakenteiden ikääntyessä vaurioituminen johtuu pääasiassa säärasituksesta, joka heikentää materiaalien ominaisuuksia. Rapattuun julkisivuun kohdistuva rasitus hajottaa rappausvärin pigmenttejä ja sideaineita aiheuttaen värimuutoksia, kuten haalistumista.

Julkisivun kuntoa kannattaa tarkkailla Talon julkisivua tarkistamaan ei tarvitse joka vuosi tilata ammattilaista, vaan kuntoa voi ja kannattaa tarkkailla itse.

Puujulkisivuisen talon vuosihuollon yhteydessä kannattaa tutkia vaurioille alttiit vuorilaudoituksen jatkoskohdat ja naulankannat sekä kattorakenteet, sadevesikourut ja syöksytorvet. Jos huollon yhteydessä havaitaan jonkin seikan kaipaavan korjausta, kannattaa toimeen ryhtyä heti, ettei vaurio pääse pahenemaan.

Rapatussa julkisivussa esimerkiksi vesivalumat on helppo todeta kastumisen aiheuttamina tummentumina. Niiden läheisyydessä olevia räystäitä ja vesirännejä sekä sokkelin yläpuolella olevaa aluetta tulee tarkkailla, koska kosteudesta tummuneet kohdat ennakoivat suurempia vaurioita, jos niihin ei puututa.

Tampereen seudun ammattioppilaitos Tredun opettaja ja maalarimestari Jari Honkanen kertoo, että julkisivun kuntoa olisikin hyvä alkaa tarkkailla noin kuusi vuotta maalauksen jälkeen.

– Öljyväreillä maalatuissa pinnoissa kannattaa tarkkailla mahdollisia halkeamia ja akrylaattimaaleilla maalatuissa pinnoissa homepilkkuja, jotka voidaan tarvittaessa poistaa homepesulla.

Koko julkisivu remonttiin vai pelkällä huoltomaalauksella kuntoon?

Jos oman talon julkisivun kunto huolettaa, on hyvä teettää kuntoarvio, jossa selvitetään julkisivun nykykunto ja se, mikä mahdollisia vaurioita on aiheuttanut.

Puuverhoilluissa taloissa kuntoarviossa kiinnitetään huomiota muun muassa maalipinnan kuntoon, nykyisen maalilaadun selvitykseen sekä mahdollisten vaurioiden ja sadevesijärjestelmän kartoitukseen.

Rapatuissa taloissa taas selvitetään, missä kunnossa vanha rappaus on, onko rappausta tippunut ja jos on, niin kuinka paljon. Sen jälkeen nimetään toimenpiteet, joilla julkisivu saadaan jälleen kuntoon.

Jos julkisivu on vain vähän vaurioitunut, ei ole tarvetta ryhtyä mittavaan julkisivuremonttiin, vaan vauriot ovat korjattavissa huoltomaalauksella. Rapatuissa julkisivuissa myös paikkarappaus saattaa olla tarpeen. Huoltomaalauksella ostetaan julkisivulle lisäaikaa ennen myöhemmin edessä olevaa suurempaa julkisivun uusimista.

23

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Halkeillut maalipinta kuin uudeksi ilman kallista remonttia Puuverhoiltuun julkisivuun kohdistuva rasitus riippuu muun muassa rakennuksen sijainnista ja ilmansuunnasta. Esimerkiksi rannikkoseuduilla ja aukeilla paikoilla rasitukset ovat erityisen suuria, ja etelä- ja länsiseiniin kohdistuu enemmän lämpörasitusta. Pohjoispuolella puolestaan kosteus rasittaa julkisivua eniten.

Puuverhoilluille taloille huoltomaalaus tehdään yleensä kun vanha maalipinta on vaurioitunut eikä enää suojaa pintaa kunnolla. Tavallisesti puujulkisivun huoltomaalausväli on noin 10 vuotta, riippuen seinän rasituksesta.

Huoltomaalaus voidaan tehdä joko vain pahiten vaurioituneille seinäpinnoille tai sitten koko talo maalataan kerralla. Jälkimmäisellä vaihtoehdolla vältetään ikävän näköiset erisävyiset maalipinnat.

Puuverhouksen uusiminen tulee ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun pelkällä huoltomaalauksella ja yksittäisiä lautoja vaihtamalla julkisivua ei enää saada siistiksi ja teknisesti toimivaksi. Puuverhouksen uusimisväli on noin 40–50 vuotta, mutta se vaihtelee suuresti riippuen julkisivun kunnossapidosta ja rakenteellisesta suojauksesta, kuten riittävän pitkistä räystäistä ja riittävän korkeasta sokkelista.

Pienet halkeamat rapatussa pinnassa voi huoltaa maalaamalla

Ahaa!

Karkaa rahaa!

ekovilla.com

Vintin lisäeristämisen siirtäminen hukkaa lämpöä ja rahaa joka päivä.

Toimi nyt ja pyydä tarjous 050 526 3722

Asennus Valanta Oy

Meiltä myös suurtehoimuroinnit. Kysy lisää!

Sääolosuhteet kuluttavat myös huolellisesti rapatun julkisivun pintaa. Rappaus saattaa kulua epäsiistin näköiseksi ja maalin väri saattaa haalistua. Myös rapattu julkisivu on huoltomaalattava säännöllisin väliajoin, jotta talon rakenteet pysyvät suojassa kosteudelta ja ilman epäpuhtauksilta. Suositeltava julkisivun maalausväli on rapatuille pinnoille noin 20 vuotta.

Jos talon julkisivussa on vain pieniä halkeamia ja vaurioita, ei välttämättä ole tarvetta panostaa julkisivuremonttiin, vaan pinta voidaan korjata paikkarappauksella ja huoltomaalauksella. Näillä toimenpiteillä lopputuloksena on uudelta näyttävä rappauspinta, joka suojaa taloa parhaimmillaan vuosikymmeniä eteenpäin.

– Huoltomaalauksen voi tehdä myös itse, sillä netti on pullollaan hyviä ohjeita. Jos työlle haluaa takuun, voi ottaa yhteyttä ammattilaiseen. Kannattaa myös muistaa, että ammattilaiselta ostetusta työstä puolet on kotitalousvähennettävää, Honkanen muistuttaa.

Talon julkisivuun ja huoltomaalaukseen kannattaa panostaa, sillä uusittu maalipinta huolittelee talon ulkonäön ja siten nostaa talon arvoa. Huoltomaalauksen yhteydessä voidaan tehdä myös pieniä muutoksia ja korjauksia, kuten yksittäisten lahojen lautojen vaihtoa tai pintarappausta.

– Tärkeintä julkisivun huoltomaalauksessa on kuitenkin varmistaa, että julkisivu maalataan oikealla maalilla, eli samalla maalilla kuin ennenkin, Honkanen sanoo.



Lähteet: rakentaja.fi, suomirakentaa.fi

HELPOSTI KASATTAVATJA PURETTAVAT

BETONIPALIKKA SEINÄELEMENTIT Valmistamme ja toimitamme nopeasti kasattavia ja tarvitaessa helposti purettavia betonipalikkaseiniä ja rakenteita mm.

• • • •

RINNETALON TUKIMUURIT VARASTOT LIIKENTEEN OHJAUS NÄKÖ-JA SUOJAMUURIT

VALMISBETONIT TOIMITETTUNA! KOSTEUDEN MITTAUS JA SEURANTAPALVELUT UUDELLA LANGATTOMALLA TEKNOLOGIALLA!

KATSO LISÄÄ KOTISIVUILLAMME!

Karjalan Betoni Oy 0400 250 015 | www.leego.fi | www.karjalanbetoni.fi

24

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

RÄNNIMESTARIT

Pixabay | Stefan240258

SAUMATONTA TAKUUTYÖTÄ TIKA-TUOTTEILLA • sadevesijärjestelmät • lumiesteet • hoitosillat Petri Sopanen 050-344 8336

• tikkaat • kattoturvatuotteet • ym. alan tarvikkeet

rannimestarit@surffi.fi

Jyrki Pullinen 050-341 0013

Katto kuntoon ilman suurta remonttia Siistin ja hyvin huolletun julkisivun lisäksi on tärkeää, että talon katto on kunnossa. Julkisivun ohella katto on talon merkittävin suoja, joka on koko ajan altis sään vaihteluille. Asumisviihtyvyyden lisäksi katon uusiminen kohentaa talon ilmettä ja nostaa sen arvoa.

Pumppu Pertiltä

ILMALÄMPÖPUMPUT

Meiltä myös ilma-vesilämpöpumput

17 vuoden asennus kokemuksella Etelä-Savon

LÄMPÖPUMPUT Tykkimiehenkatu 18, 50100 MIKKELI Puh. 0500 847 151 www.pumppupertti.fi

Katon kunto on hyvä tarkistaa pari kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Asiantuntijan tekemä, kattavampi kuntokartoitus on paikallaan muutaman vuoden välein. Lisäksi katto tulisi puhdistaa vähintään kerran vuodessa. Mitä paremmin kattoa huoltaa, sitä pidempään se luonnollisesti kestää.

Katon vuotaessa ongelma voidaan ratkaista joko uusimalla katon yksittäisiä peltejä tai tiiliä tai vaihtamalla kokonaan uusi kate.

Kattoremonttiin ei kuitenkaan kannata ryhtyä hätäillen, sillä laadukkaista materiaaleista valmistettu ja oikein asennettu vesikate kestää useita kymmeniä vuosia.

Nykyisen vesikatteen kunto kannattaakin selvittää huolellisesti ennen remonttiin ryhtymistä. Vesikatteilla on kuitenkin oma käyttöikänsä, jota lyhentävät muun muassa voimakas ulkoinen rasitus ja tekemättä jääneet huollot. Käyttöiän tultua loppuunsa huollolla ei enää voida pidentää katteen elinkaarta, vaan remontti on syytä tehdä mahdollisimman pian. Tällöin selvitään usein pelkällä vesikatteen vaihdolla, eikä katon rakenteita tarvitse uusia.

Kattoremontin aika on silloin, kun vanhan katon tekninen käyttöikä on saavutettu eikä katon korjaaminen enää ole järkevää katon elinkaari ja kustannukset huomioiden. Kattoremontin yhteydessä katon rakenteisiin voidaan tehdä myös erilaisia muutostöitä, joiden toteuttaminen on kustannustehokasta siinä vaiheessa, kun vanha vesikate on purettu.

Lähteet: kattoremontti.org, suomirakentaa.fi

Alueena koko Suomi.

Työkohteita kiinteistöjen pihat, puistot, golfkentät, hautausmaat ym. ari.tuovinen@pp.inet.fi

A&K Omakoti 1/2019

25

www.omakotilehdet.fi 

Pixabay

Teksti: Saara Pakaslahti

Hulevesien hyvä hallinta suojelee rakennuksia Kunnat ja asemakaava-alueiden kiinteistöjen omistajat ovat joutuneet heräämään hulevesiongelmaan.

Sade- ja sulamisvedet pyritään saamaan hallintaan sekä julkisilla että yksityisillä hulevesiratkaisuilla.

Asemakaava-alueiden hulevesien hallinnan järjestäminen siirtyi kuntien vastuulle vuonna 2014. Samalla kunnat saivat oikeuden alkaa periä asemakaava-alueiden kiinteistöjen omistajilta hulevesimaksua.

Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sadetai sulamisvesiä. Hulevesiin on havahduttu, koska ilmastonmuutoksen edetessä sateet ovat yhä rankempia ja pitkäkestoisempia. Sateet voivat olla niin voimakkaita, että ne aiheuttavat tulvia.

Hulevesimaksulla kunnat kattavat asemakaava-alueiden hulevesijärjestelmien rakentamisesta, käytöstä ja ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Kunnan hulevesijärjestelmään kuuluvat muun muassa putkiviemärit, ojat sekä muut pintarakenteet.

Hulevesien hallinta on palvelua kuntalaisille Hulevesien hallintaan tarvitaan omat järjestelmänsä, sillä vesihuoltolain mukaan hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin on kiellettyä. Vaikka hulevedet eivät jäteviemäreihin kuulukaan, ne saattavat silti tulvia sinne rankkasateiden seurauksena. Tällöin jätevesiverkoston kapasiteetti heikkenee.

– Hulevesimaksulla maksetaan siitä palvelusta, mitä kunta antaa ohjaamalla hulevedet hallitusti pois ja ehkäisemällä kiinteistöille ja jätevesiverkostolle aiheutuvia ongelmia, kertoo kuntatekniikan kehittämisen erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntaliitosta.

Hulevesien hallintaan voi olla kaksi eri järjestelmää: kunnan hulevesijärjestelmä sekä vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäröinti. Kunta voi myös hoitaa hulevesiviemäröinnin osana kunnan järjestelmää. Tällöin vesihuoltolaitos ei huolehdi hulevesiviemäreistä.

Hulevesimaksu ei kasvata kiinteistönomistajan maksutaakkaa Kiinteistönomistajalta laskutettava hulevesimaksu riippuu kunkin kunnan sovituista käytännöistä.

– Jos hulevesistä peritään maksua, hulevesistä voivat laskuttaa sekä kunta että vesihuoltolaitos tai pelkästään kunta tai vesihuoltolaitos. Jos asiakkaalle tulee kaksi erillistä maksua, yhteenlasketun maksurasitteen tulisi olla suunnilleen samalla tasolla kuin yhden maksun maksajilla. Maksut pitää sovittaa yhteen siten, että ne ovat asiakkaille kohtuullisia.

Innala korostaa, että vaikka hulevesimaksu on uusi

lasku, se ei sinällään lisää kiinteistönomistajan maksutaakkaa.

– Jos kiinteistönomistaja on ollut vesihuoltolaitoksen viemäriasiakas, hän on voinut maksaa hulevesistä osana jätevesimaksua. Maksurasite hulevesistä on siis ollut olemassa jo aiemmin, mutta maksua on peritty jätevesimaksun nimellä, siihen yhdistettynä.

Hulevesimaksun suuruus vaihtelee kunnittain Kunnat määrittelevät hulevesimaksun tason hulevesijärjestelmänsä mukaan. Useimmiten maksun suuruus määräytyy rakennustyypin sekä kiinteistön koon mukaan.

Kunnalta voi olla mahdollista anoa vapautusta hulevesiviemäriin liittymisestä tai vapautusta tai huojennusta hulevesimaksusta. Toisaalta vaikka kunta vapauttaisi kiinteistönomistajan hulevesiviemäriin liittymisestä, se ei välttämättä vapauta hulevesimaksusta.

– Vaikka asukas ei johtaisi omalta tontiltaan hulevesiä kunnan järjestelmään, hän saattaa silti joutua maksamaan hulevesimaksun. Lainsäädäntö on rakennettu siten, että on todettu kiinteistön voivan hyötyä kunnan hu-



26

www.omakotilehdet.fi 

Juvan Kodinkonehuolto Ky

A&K Omakoti 1/2019

levesijärjestelmästä, esimerkiksi kadun kuivatuksesta ilman konkreettista liittymistäkin. Tämä on varmasti seikka, joka aiheuttaa keskustelua. Asia on varsin uusi, eikä siitä ole vielä hirveästi oikeuskäytäntöä.

Mikäli kiinteistölle on määrätty hulevesimaksu, se täytyy maksaa valituksesta huolimatta, koska hulevesilasku on julkisoikeudellisena saatavana suoraan ulosottokelpoinen.

MYYMME, HUOLLAMME JA KORJAAMME • KODINKONEET • KYLMÄKONEET • LAITOSKONEET • LÄMPÖPUMPUT • SÄHKÖLAITTEET Puhelin: (015) 452 666, 0400 340 726 www.jkkh.net | Juvantie 9, 51900 Juva

a Asiantunteva oden 30 vu palvelua yli sella! kokemuk

SÄHKÖURAKOINTI LAHNASALO KY

0440 544 344 Luotettavaa ja ammattitaitoista sähköalan osaamista Etelä-Savossa.

lahnasaloky@gmail.com

Hiekkapuhallukset Vesihiekkapuhallukset Maalaukset

SÄILIÖIDEN • puhdistukset • tarkastukset • korjaukset • myös raskasöljysäiliöt

SÄHKÖURAKOINTI H. AAPRO KY Puusepäntie 5, 54800 SAVITAIPALE

Puh. (05) 416 0486, 0400 257 166 www.sahkoaapro.fi - YLEISURAKOINTI A-RYHMÄ - ÖLJYPOLTINHUOLTO - ILMALÄMPÖPUMPUT

Oletko jo tutustunut? omakotilehdet.fi

Tykkää meistä Facebookissa!

akotilehti

facebook.com/om

Omakoti OMAKOTIASUMISEN ERIKOISLEHTI

Hulevesimaksut tulevat edelleen yleistymään Kuntaliitolla ei ole koottua tietoa siitä, monessako kunnassa hulevesimaksu on jo käytössä. Periaatteessa kaikki kunnat voisivat ottaa käyttöön erillisen hulevesimaksun.

Keskitettyjen hulevesiratkaisujen tarve on kuitenkin suurempi tiiviisti asutuilla seuduilla. Siksi etenkin kaupungit pohtivat kiivaasti hulevesien hallinnan kehittämistä. Pienemmillä ja harvemmin asutummilla paikkakunnilla hulevesien hallintaan ei välttämättä ole yhtä suurta painetta.

– Hulevesien haltuunotto ja hulevesimaksuista sopiminen ovat vielä monessa paikassa kesken. Mutta yhä enenevissä määrin kunnissa selvitetään ja suunnitellaan asiaa. Kun tästä mennään 10 vuotta eteenpäin, hulevesimaksu on käytössä huomattavasti useammassa kunnassa kuin nyt.

Pienillä tonteilla ei ole tilaa isoille hulevesiratkaisuille Hulevesien hallinnan kokonaisuus muodostuu kunnan ja eri kiinteistöjen hulevesiratkaisuista.

Kiinteistön hulevedet voidaan johtaa pois tontilta kunnan hulevesiviemäriin tai kadulla tai yleisellä alueella olevaan avo-ojaan. Jos kumpikaan vaihtoehto ei ole mahdollinen, hulevedet täytyy hallita kiinteistön alueella muutoin.

Erilaisten ratkaisujen avulla hulevettä voi hyödyntää, viivyttää ja varastoida tontilla ennen maaperään imeyttämistä tai johtamista ojaan. Tontin runsas kasvillisuus on käytännöllinen ja esteettinen tapa hillitä hulevesien syntyä.

– Kasvit käyttävät vettä ja sitä haihtuu ilmaan myös lehdistä. Viherpeukalot ovat siis hulevesien hallinnan kannalta ihanteellisia omakotiasujia, sanoo Innala.

Muita omakotiasujien kannalta oleellisia hulevesiratkaisuja ovat läpäisevät pihapäällysteet kuten laatat, viivytyskaivo, imeytyskaivo tai imeytysalue.

– Kyseeseen voi tulla esimerkiksi kaivo, jossa on tilaa vuorokauden vesille. Kaivosta vedet johdetaan pikkuhiljaa eteenpäin. Taajaan asutuilla alueilla ongelmana on kuitenkin usein se, ettei tontilla ole tilaa isoille rakennelmille.

Kun hulevesien hallinta on suunniteltu ja toteutettu oikein, rakennukset pysyvät paremmassa kunnossa. Rakennus- ja saneeraustöissä kannattaakin olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan ja kysyä, mihin hulevesiä voi johtaa kyseisen kiinteistön alueella.

Jätevesiverkoston korjausvelka kasvaa Asemakaava-alueilla hulevesien hallinta on tällä hetkellä suurempi huolenaihe kuin jätevedet. Tosin kello käy myös jätevesiverkoston suhteen, sillä sen korjausvelka kasvaa.

– Suurin osa jätevesiverkostosta on rakennettu 1960–70-luvuilla. 50 vuotta on putkistoille sellainen ikä, että tarvetta saneeraukselle alkaa olla.

Innalan mukaan vesihuoltomaksujen tulisi lähtökohtaisesti olla sillä tasolla, että ne kattavat saneeraukset sekä uusinvestoinnit. Jätevesiverkoston uusimistarve voi kuitenkin pidemmällä aikavälillä luoda paineita korottaa maksuja.

– Me Kuntaliitossa toivomme, että kunnat kiinnittäisivät asiaan huomiota ja alkaisivat saneerata verkostoja, vaikka se sitten maksaisikin vähän enemmän. Kukaan meistä ei halua sairastua vesistä, vaan tahdomme että suomalaisen veden laatu pysyy jatkossakin erinomaisena.

Haja-asutusalueiden jätevesiuudistus etenee Myös viemäriverkoston ulkopuolella eli haja-asutusalueilla jätevedet täytyy käsitellä niin, ettei niistä koidu vaaraa ihmisille tai ympäristölle. Haja-asutusalueen jätevesiuudistus etenee siten, että tiettyjen kiinteistöjen puutteellinen jätevesijärjestelmä on uusittava 31.10.2019 mennessä.

Aikaraja koskee pohjavesialueella ja sadan metrin säteellä lähimmästä vesistöstä sijaitsevia kiinteistöjä, esimerkiksi rantatonttien kesäasuntoja.

Muut haja-asutusalueen jätevesijärjestelmät täytyy kunnostaa viimeistään samalla kun kiinteistössä tehdään isompi, rakennuslupaa edellyttävä remontti.

Kesän 2018 aikana eri puolilla Suomea on tarjolla maksutonta neuvontaa haja-asutusalueiden jätevesiuudistuksesta. Lisätietoa neuvontahankkeista saa sivulta www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta Lähde: Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu ymparisto.fi

27

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Dreamstime

Parempaa talousvettä suodattamalla Vesilaitosten toimittama, vesijohtoverkostojen kautta kiinteistöihin johdettu talousvesi ei lähtökohtaisesti vaadi kiinteistökohtaista vedenkäsittelyä.

Mutta vaikka talousvesi olisi moitteetonta lähtiessään vesilaitokselta verkostoon, veden laatu voi kotona hanasta laskettuna olla huomattavasti heikompi. Tätä selittää se, että talousvesi ja vesiverkostoissa käytetyt materiaalit reagoivat keskenään. Materiaaleista liukenevat aineet, korroosio sekä mikrobien toiminta materiaalien pinnoilla biofilmeissä saattavat heikentää talousveden laatua.

Talousveden laatuongelmien korjaaminen voi vaatia kiinteistön koko vesitekniikan uusimista, mutta erilaisia vedenkäsittelymenetelmiä, esimerkiksi suodattimia, voi kokeilla apuna.

KAIKKI KODIN

• kiintokalusteet • liukuovet • säilytysjärjestelmät Yrittäjäntie 1, Juva Maaherrankatu 23 MIKKELI

Puh. 015 3370 507 www.jsp-keittiot.com

Vedenkäsittelymenetelmä valitaan analyysin pohjalta Vedenkäsittely on yleistä etenkin kaivovedessä. Jos kaivo on hyväkuntoinen, veden laatua voi pyrkiä parantamaan vedenkäsittelyllä. Kaivoveden käsittelemiseksi on useita menetelmiä, joiden hyödynnettävyys riippuu veden ominaisuuksista. Menetelmiä ovat muun muassa massa- ja kalvosuodattimet.

Ennen vedenkäsittelyn aloittamista täytyy teettää riittävän laaja vesianalyysi laboratoriossa. Laitetoimittaja antaa ehdotuksen menetelmäksi ja tarjouksen laitteesta analyysin tulosten sekä kohteen vedenkulutusmäärän ja teknisten tietojen perusteella.

Jos vesi sisältää useita poistettavia aineita tai muutettavia ominaisuuksia, täytyy yhdistellä eri menetelmiä. Sellaiset laitteet, joilla yksistään väitetään poistettavan kaikki veden laatuongelmat, kannattaa unohtaa.

Hankintakustannusten lisäksi kannattaa selvittää myös menetelmän käyttökustannukset. Esimerkiksi halvan laitteen jatkuva suodatinpatruunan vaihto voi käydä yllättävän kalliiksi.

Lähteet: Vesi-Instituutin julkaisuja 4: Suomalaisen talousveden laatu raakavedestä kuluttajan hanaan vuosina 1999–2007 sekä Ympäristöhallinnon yhteinen verkkopalvelu ymparisto.fi

Kotitalousvähennyskelpoinen

28

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019 Pixabay

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Piharakennuksesta saa apua arkeen

– tai iloa kesärientoihin Kesäkeittiöt, vierasmajat, leikkimökit ja kodat ovat entistä yleisempi näky pihoilla.

Jos niitä havittelee omankin pihan iloksi, mitä hankkimisessa ja rakentamisessa pitäisi huomioida esimerkiksi rakennuslupien, perustuksen ja sijoittelun osalta?

Kesä houkuttelee meistä monia panostamaan pihalla viihtymiseen entistä suuremmalla innolla.

Omakotitalon vanhaa terassia saatetaan laajentaa ja varustaa se mukavin kalustein ja katoksin, ja vanhan pallogrillin tilalle hankitaan kokonainen kesäkeittiö. Suuria terasseja ylipäätään – saati sitten grillikatoksia, vierasmajoja ja muita huvituksia – rakennetaankin pihoille nykyään aiem-

paa enemmän.

– Lasitettuja tiloja ja terassitiloja tehdään asuntomessukohteisiinkin todella paljon. Rakentaminen suuntautuu enemmän sinne ulospäin, toteaa rakennustekniikan lehtori Arto Saariaho Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

Esimerkiksi pihasaunojen suosio on kasvanut viime vuosina, ja niitä sekä muun muassa eri-

laisia vierasmajoja ja puutarhavajoja on nykyään saatavilla valmispaketteinakin monessa eri koossa ja monenlaisilla varustelutasoilla.

Huolella valittuna ja toteutettuna piharakennuksesta voidaan parhaimmillaan nauttia vuosikausia. Kannattaakin miettiä tarkkaan ennen ostopäätöstä, mihin kaikkeen piharakennusta halutaan käyttää.

– Valinta lähtee siitä, mikä on se oma tarve: mihin käyttötarkoitukseen piharakennus halutaan ja millaista toimintoa siihen halutaan, tiivistää Saariaho.

Ennen lopullista ostopäätöstä kannattaa kuitenkin pysähtyä myös tarkistamaan, mitä oman alueen kaava sanoo piharakennuksista, asuipa sitten asemakaava-alueella tai haja-asutusalueella.

Rakennusluvan saanti voi olla työläin vaihe Vaikka piharakennukset ovat usein pieniä ja kevytrakenteisia, tavallisesti ne edellyttävät vähintään toimenpidelupaa. Aluksi kannattaakin olla yhteydessä kunnan rakennusvirastoon ja selvittää, mitä tontille saa rakentaa ja mitä lupia tarvitaan – jos mitään. Luvan tarve voi riippua kunnan käytäntöjen lisäksi rakennelman koosta, sijainnista ja muista yksityiskohdista.

– Jos piharakennus edellyttää rakennuslupaa, prosessiin kannattaa varata aikaa, ettei käy niin, että mennään kauppaan ja ostetaan ja vasta sitten huomataan, että tämä vaatiikin rakennusluvan.

Luvan saanti ei ole nopea toimenpide, huomauttaa Arto Saariaho.

Kun rakentamisen säännöt ja edellytykset ovat tiedossa, on oikeanlaisen piharakennuksen hankkiminen huomattavasti helpompaa. Monesti alle 20 neliön suuruisille rakennelmille riittää pelkkä toimenpidelupa, kun taas sitä suuremmat rakennukset edellyttävät jo rakennuslupaa. Lupakäytäntö kuitenkin vaihtelee hieman kunnittain, joten se kannattaa tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta ennen kuin kauppoja tehdään.

– Suosittelen tutustumaan myös kunnan rakennusjärjestykseen. Siinä on kerrottu asiat yksiselitteisesti, toteaa Saariaho.

Lisäksi on hyvä selvittää, miten paljon tontilla on rakennusoikeutta jäljellä – riippuen siitä, millaista piharakennusta pihaan sitten kaavaillaan. Katos

29

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

polttopuiden säilytystä varten ei niinkään vaikuta kerrosalalaskentaan, kun taas suunnitelmat suuresta, tuvallisesta pihasaunasta voivat kariutua, jos rakennusoikeus ei siihen enää riitäkään.

Huomioi etäisyys muihin rakennuksiin Kun piharakennukselle mietitään sopivaa sijaintia kotipihalta, kannattaa huomioida, että rakennelmaa ei saa sijoittaa liian lähelle tontin rajaa tai muita rakennuksia. Paloturvallisuus edellyttää yleensä kahdeksan metrin etäisyyttä kiinteistöihin. Jos tontilla ei ole tilaa aivan tavattomasti, tämä voi vaikuttaa paljon myös siihen, minkä kokoisen piharakennuksen voi ylipäätään hankkia.

– Riippuu millaista toimintoa piharakennukseen on ajateltu. Puulämmitteistä pihasaunaa ei kannata tuoda kahdeksaa metriä lähemmäs, sillä siinä voi olla riskinä palovaara ja palon leviäminen, kertoo Arto Saariaho. Myös savunpoistoa olisi hyvä miettiä, ettei koneellinen ilmanvaihto pahimmassa tapauksessa ime grillin tai saunan savuja suoraan sisälle asuinrakennukseen.

Lisäksi Saariaho muistuttaa kiinnittämään huomiota ilmansuuntiin. Oleskelutila halutaan todennäköisesti sijoittaa pihan aurinkoisimmalle puolelle.

– Ja tietysti naapurinkin tontti kannattaa ottaa huomioon: jos on hyvin pieni tontti, tila loppuu ja mennään jo lähelle rajaa. Pitää katsoa, mitä kaava mahdollistaa siinä ja kuulla myös naapureita.

Maankäyttö- ja rakennuslaki kieltää vesien johtamisen naapurin tontille, joten piharakennuksen katolta tulevat hulevedet täytyy ohjata muualle esimerkiksi kourun avulla. Ja jos vaikkapa pihasaunassa halutaan saunomisen lisäksi peseytyä, pitää huomioida, mihin pesuvedet johdetaan.

– Vedet pitää saada pois ympäristöstä, niitä ei voi valuttaa pihamökin alle, Saariaho huomauttaa.

Routasuojaus on pihamökin henkiturva Piharakennukselle sopiva perustustyyppi riippuu muun muassa maaperästä ja rakennuksen koosta. Ammattilaisten neuvoja kannattaakin siis kysyä jo perustustapaa valitessa. Esimerkiksi alle 10-neliöisen rakennelman perustukseksi voi riittää jo hiekan ja soran päälle ase-

tettavat betonilaatat.

– Kyllähän siihen löytyy vaihtoehtoja.

Maaperä ratkaisee kuitenkin aina paljon. Sellaisiakin tilanteita on ollut, että siistin nurmikon alla onkin kalliossa ollut vettä keräävä tasku ja maa routii paikassa, johon kevyt maja on aiottu tehdä, kertoo Saariaho esimerkkinä haasteista.

Jos maaperä on routivaa, pitää miettiä myös routasuojaamista – ja mahtuvatko routasuojaukset ylipäätään vielä oman pihan puolelle.

– Ei voi tehdä niin, että perustukset tulevat rajalle ja routasuojaus tuleekin sitten naapurin tontille, Saariaho huomauttaa. Vaikka naapurille kävisi se, että piharakennus sijaitsee vain 1,5 metriä rajalta ja viranomainenkin antaisi siihen luvan, hän kehottaa kuitenkin harkitsemaan asiaa: – Jos teet routasuojaukset tontin rajalle, niin siinä saattaa tulla kuitenkin kaivuutyötä ja maanrakennusta naapurin puolelle. Sellaisesta voi tulla rasite, joka mahdollisesti haittaa naapurin kiinteistön myyntiä.

Kevyellekin piharakennukselle halutaan yleensä pidempi elinkaari kuin vain vuosi tai pari, ja siihen saatetaan satsata tuhansia euroja. Hutiloiden tehtynä pienikin rakennelma voi kuitenkin osoittautua isoksi virheinvestoinniksi: – Jos maaperä lähtee routimaan ja se kallistaa kevyttä mökkiä, ei sille voi enää mitään kuin kalliilla rahalla, toteaa Saariaho.

Rakenna olosuhteet huomioiden Kevyen piharakennuksen rakenteiden tulee kestää runsaslumisetkin talvet. Kotimaiset tavarantoimittajat osaavat Saariahon mukaan huomioida hyvin paikalliset olosuhteet. Olipa aikomuksena sitten ostaa piharakennus valmiina tai rakentaa se itse pitkästä tavarasta, olisi kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota ainakin materiaalipaksuuksiin: – Yleensä hintaerot johtuvat niistä. Jos jollain valmistajalla on selkeästi edullisempi tuote kuin toisella, kannattaa miettiä, millaisesta materiaalista se on tehty.

Saariaho muistuttaa myös miettimään, miten pihasauna saadaan rakennuspaikalle, varsinkin jos se toimitetaan kokonaisena. Nosturin saanti ei ole välttämättä mahdollista, tai rakennelmaa ei ole turvallista nostaa pihalle jos tiellä on esimerkiksi ilmakaapeleita.

– Ja vaikka piharakennus tulee elementteinä, se ei ole mikään kahden päivän juttu, kun pitää tehdä pohjat ja maisemoida, hän huomauttaa.

Jos piharakennuksessa halutaan oleskella syksyn pimeinä iltoina ja talvellakin, se kannattaa sähköistää ja ottaa sähkö esimerkiksi kiinteistöstä maakaapelilla. Nykyään voi hyödyntää myös LEDtekniikkaa ja aurinkosähköä, ja rautakaupoissa on sitä varten tarjolla valmiita tuotteita.

– Aurinkopaneeleilla voi tehdä kesäkeittiöstä itsenäisen rakennelman. Ledien sähköntarve on niin pieni, että sen pystyy tuottamaan itse paneelilla, kertoo Saariaho.

Kesäkeittiötä varten halutaan usein myös vesipiste, vaikka sitten vain kylmällä vedellä. Veden saanti tulisi kuitenkin järjestää niin, että vesiputki voidaan tyhjentää ja varmistaa saattokaapelilla, että putki pysyy talvella sulana ja kestää roudan ja pakkaset.

Huolto ja kunnon seuraaminen Vaikka kyseessä olisikin vain pieni piharakennus, Saariaho muistuttaa, että senkin huoltoa pitää miettiä siinä missä minkä tahansa muun kiinteistön.

– Samoinhan ne sääolosuhteet, tuulet, lumen ja sateen vaikutus ottavat tällaiseen pienempäänkin mökkiin.

Kun puupintoihin käytetään valmistajan suosittelemia suoja-aineita, piharakennukselle voidaan saada reippaasti lisää käyttöikää. Rakenteen kunnon turvaamiseksi Saariaho kehottaa myös pitämään pihakasvit erillään kiinteistöstä: – Jos lähellä on puita tai pensaita, ne kasvavat pian seinäpinnassa kiinni. Olipa kyseessä maali kuin maali, siinä on aika tiheä sitten se huoltotarve.

Jos pihalta löytyy jo entuudestaan vuosikymmeniä vanha vierasmaja tai varasto, joka halutaan purkaa pois uuden ehomman tieltä, saattaa edessä olla yllätys. Ajan myötä määräykset ovat nimittäin voineet muuttua sen verran, että vastaavalle rakennelmalle ei enää lupaa heru. Saariaho toteaa, että jos pihalla on jo entuudestaan piharakennus, vanha runko kannattaakin pyrkiä jollain tapaa säilyttämään: – Vanhaa saa kyllä parantaa ja peruskorjauksen tehdä, mutta jos purkaa vanhan ja rakentaa uuden, niin rakennuslupa-asia on syytä tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta.

Kesäkukat ja vihannesten taimet suoraan puutarhaltamme Löydät meidät myös Rantasalmen, Juvan ja Sulkavan toreilta.

• lyömätön kestävyys • puhtaat löylyt • 5 vuoden takuu • soveltuu kaikkiin kiuastyyppeihin

Katso lähin jälleenmyyjäsi ja tutustu www.kerkes.fi tai soita 050 373 1313

Hyrsyläntie 228, Rantasalmi

30

www.omakotilehdet.fi 

Vanhassa puutiinussa on valmistumassa juureen tehty ruisleipätaikina. Vanhat, perityt leivontavälineet eivät ole rekvisiittaa, vaan ihka oikeassa käytössä.

Helena Rängman on Tampereen Pispalassa omakotitalossa asuva näyttelijä-laulaja. Perheeseen kuuluu aviomies Marko Keskitalo ja kahdeksanvuotias tytär.

Helena on TV:stä tuttu Marika Uusi päivä -sarjasta, jota on esitetty Ylellä vuosina 2010– 2018. Hän on ollut mukana myös muun muassa Tampereen Teatterin Cats-musikaalissa, Dreaming of Broadway -esityksessä ja ohjannut Pyynikkisaliin koko perheen satuoopperan nimeltä Prinsessa Papupata.

Aulikki A&KJärvinen-Nummi Omakoti 1/2019

A&K Omakoti 1/2019

www.omakotilehdet.fi 

Teksti: Aulikki Järvinen-Nummi

Ja Helena leipoo Pienessä, mutta hyvin suunnitellussa keittiötilassakin on mahdollista harrastaa intohimoista leivontaa. Tämän tietää Tampereen Pispalassa asuva, ”ruisleipähenkilöksi” itseään kuvaileva näyttelijä-laulaja Helena Rängman.

Kotona leipomisen suosio on kasvanut: sen huomaa esimerkiksi leivontablogeista ja Instagramista. Vanhan puutalon pikkuruisen hurmaavassa keittiössä paistuvat näyttelijä-laulaja Helena Rängmanin makoisat ruisleivät. Pienessä tilassa leipomisen haasteet oli kuitenkin huomioitava jo keittiön suunnitteluvaiheessa.

Vanhan talon henkeen sopiva uuskeittiö Kun perhe rakastui vuosia sitten Tampereen Pispalassa sijaitsevaan vanhaan omakotitaloon, alkoi kiihkeä asumisen suunnittelu: ensin oli saatava keittiötila toimimaan. Vanhat hanat, vesipisteet ja keittiötasoina olleet lastulevykyhäelmät jouduttiin purkamaan. Huolta aiheuttivat vanhan hirsitalon kaartuvat seinät, sillä niihin ei voinut laittaa suoria kaapistoja.

Keittiössä oli myös tuntuvia kosteusvaurioita. Rohkeuden ja vanhan talon korjausasiantuntijoiden avulla teetettiin pikkuruinen keittiötila kuitenkin kokonaan uuteen uskoon. Seinien vinouskin näyttää nykyään vain hauskalta.

Rängman tiesi heti, mitä unelmakeittiöönsä tarvitsisi. Hän tiesi rakastavansa leivontaa ja listasi, että leivinuuni, toimiva puuhella ja kaasuliesi olisi saatava mahtumaan keittiöön.

– Valmiit keittiöfirmat haluttiin jättää pois laskuista ja teettää kaikki käsityönä, niin kuin ennen vanhaan. Se sopii vanhan talon henkeen.

Rängman hahmotteli kaiken haluamansa ensin paperille.

– Remontti ei sitten kestänytkään kauaa. Aluksi mietittiin, että onko näin pieneen tilaan edes mahdollista saada mahtumaan leivinuunia, mutta taitava muurari tilattiin paikalle katsomaan, ja hän teki piirustuksiin jonkin verran parannuksia. Hän ehdotti muun muassa, että uunin kulmat kannattaa kannattaisi pyöristää, ettei niihin satuta itseään.

Muurari rakensi leivinuunin omassa työtilassaan ja numeroi tiilet siellä. Upouudet, mutta vanhalla tekniikalla lyödyt tiilet tuotiin paikalle ja koottiin uuniksi paikan päällä nopeasti. Vuosi oli 2008.

Neljän leivän uuni oli suurin mahdollinen, mikä tilaan saatiin mahtumaan.

Lämmityskaudella uuni lämpiää joka toinen päivä, kovemmilla pakkasilla joka päivä, ja lämmittää koko alakertaa mukavasti. Kesällä uunia ei käytetä lainkaan, sillä se lämmittäisi taloa aivan liikaa.

Haasteita pikkukeittiössä Pispalalaisessa pikkutalossa ei ole turhia komeroita tai säilytystiloja, joten kaikki on aina esillä ja käytettävissä. Toki säilytystilaa olisi saanut olla enemmänkin, jos tila olisi ollut isompi.

Rängman esittelee hyllyssä olevia kauniita, vanhempiensa Saksasta ostamia laseja hyllyköstään. Niiden lisäksi on uusia ja vanhoja astioita: paljon kauniita ja moniin eri tilaisuuksiin sopivia.

Keittiöstä löytyy paljon kaikkea, mutta ei mitään liikaa, sillä viime aikoina talossa on ”konmaritettu” komeroita.

Haasteena leivontavälineiden säilytyksessä on se, ettei mitään varsinaisia säilytystiloja ole. Hauska yksityiskohta keittiössä on kuitenkin leivinpapereille tehty oma pikku kaappinsa. Se avataan aina, kun leivontahinku iskee.

Sokkeleihin on tehty lattiaa pitkin vedettäviä vetolaatikoita, joissa säilytetään kynttilöitä, kauhoja, sushintekovälineitä ja tarjottimia. Jos keittiötilaan olisi haluttu laittaa korkea jääkaappi-pakastin, olisi pitänyt luopua työtasotilasta. Niinpä päätettiin tyytyä pieneen jääkaappiin ja erilliseen pikku pakastimeen.

Perhe halusi keittiön välitilaan puupaneelit kaakeleiden sijaan. Työ-

tasot puolestaan ovat koivua. Ne kyllästettiin ensin runsaalla määrällä pellavaöljyä, jonka jälkeen pintaan hangattiin 3–4 kerrosta öljyvahaa.

Kova työ oli sen arvoista: nyt pöytälevyt ja työtasot ovat pitkäkestoisia ja helppohoitoisia.

– Hieman jälkikäteen imuria käyttäessä harmittaa, että kaikki pistorasiat tuli sijoitettua ylös – noiden työtasojen korkeudelle, Rängman tuumaa.

Kotileipuri kolmannessa polvessa Rängman on intohimoinen kotileipuri jo kolmannessa sukupolvessa. Lapsuudenkodissa pöllysivät jauhot lauantaisin, kun koko päivä omistettiin leipomiselle. Osa äidiltä ja mummilta perityistä resepteistä on nyt noussut arvoonsa. Rängman katsahtaa haikeana isoäidin vanhaa kaulinta, joka on edelleen ahkerassa käytössä. Työtason ylle hän on ripustanut leivinliinoja kuivumaan. Pyyhetelineessä lukee takana ”emännän apuväline” ja se on Rängmanin isän äidin perua.

– Äitinikin leipoi usein. Suvun juhlissa tarjotaan Tuuli-äidin suklaakakkua. Itse usein pyöräytän teeleipiä ja pannukakkua iltaisin. Minulla on kaksi isosiskoa, jotka ovat huikeita kakkuleipureita, mutta itseäni nimittäisin ”leipähenkilöksi”, Rängman nauraa.

Opiskeluaikoina alkusysäys leipomisharrastukselle oli se, että kotoa pois muutettuaan vasta huomasi, kuinka kallista leipä kaupassa on.

Rängman on sittemmin havainnut, että näyttelijäntyön ja arjen pyörittämisen lomassa leipominen on hauskaa, säästää rahaa ja rentouttaa mielen. Toisinaan hän leipoo peräkanaa useamman satsin, koska on helpompi leipoa monta päivää putkeen.

– Leipominen käsin on ilman muuta rentoutumiskeino. Leivon pari kertaa viikossa, lähinnä perheelle, mutta toki ystäväpiiri ja kollegatkin ovat saaneet leipomuksistani osansa.

Aikaa pitää ottaa, ellei sitä ole Helena Rängman kertoo, että perheessä on kahdeksan vuotta täyttävä tytär, jonka myötä leipomisharrastukseen on tullut tärkeäksi osaksi perinnön siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Tytär onkin jo hyvä leipuri: hän osaa rypyttää karjalanpiirakat ja hallitsee ruisleivän pistelyn.

– Ihmiset kysyvät minulta, että miten ehdit, kun ruisleipäprosessikin kestää 2–3 vuorokautta. Minulle se ei ole aikakysymys. Jos haluan tehdä itse leipää, järjestän sille aikaa. Itse tehty leipä on vaan niin hyvää ja erilaista kuin kaupan leipä.

Vähitellen Rängmanille on tullut tärkeämmäksi ravinnon laatu.

Opiskeltuaan leivonta-asioita netistä hän oivalsi, mitä viljan jyvälle tapahtuu, kun sen kuori rikotaan: viljastahan haihtuu ravintoaineita nopeasti. Nyt pispalalaisen omakotitalon uunissa kypsyvät leivät valmistetaan Pekka Nikkilän Iittalassa kasvattamasta luomurukiista.

– Halusin itse jauhaa viljaa ja ostin siihen tarkoitukseen kotikäyttöisen jyvämyllyn. Onhan siinä kova meteli, mutta jauhon karkeutta voi säätää ja tärkeät ravintoaineet säilyvät, Rängman tietää.

Rängman lisäilee toisinaan leipätaikinaan monenlaisia, yllättäviäkin ainesosia. Nyt on hurahdettu villivihanneksiin: pihan vuohenputket, nokkoset ja litulaukka löytyvät usein lautaselta. Vuohenputki-vuohenjuustopiirakka on hyvää, sanoo Rängman ja kehottaa kokeilemaan.

Vinkiksi niille kotileipureille, jotka suunnittelevat keittiötään, hän haluaa ehdottomasti suositella sitä, että teetetään kaikki käsityönä mittojen mukaan.

– Silloin saa, mitä tilaa, tietää Rängman.

31

32

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

ĀĀtuoteuutisia

AIROC läpivientisuoja estää teräspiipun ylikuumenemisen AIROC

AIROC teräspiipun läpivientisuoja estää terässavuhormien läpivientien aiheuttamat tulipalot.

Suoja estää läpiviennin ylikuumenemisen hallitulla ilmankierrolla sekä siirtämällä lämmön pois läpiviennistä.

Läpivientisuojan sisäpinnan urat tehostavat jäähdyttävää ilmankiertoa ja lisäävät lämpöä haihduttavaa pinta-alaa.

Tällä estetään läpivientisuojan ulkopinnan kuumeneminen ja rakenteiden syttyminen. Samalla estyy teräspiipun eristeiden ylikuumeneminen, eivätkä eristeet vaurioidu normaalissa käytössä.

Tuotteen toimivuus on testattu aidoissa olosuhteissa yhteistyössä Centrian ammattikorkeakoulun kanssa sekä Tampereen Teknillisellä yliopistolla SFS-EN 1859:2009 -standardin mukaisesti kovennetulla käyttötestillä. Läpivientisuojan ulkopinnan lämpötila jäi 20 ºC alle sallitun kuusi tuntia kestäneessä testissä.

Helppo ja nopea asennus AIROC teräspiipun läpivientisuoja valmistetaan palamattomasta ja kuumuutta kestävästä kevytsorasta. Roskien ja muiden palavien materiaalien pääsy piipun pintaa vasten on estetty roskasuojalla. Tuote täyttää kaikki teräspiipun läpiviennille asetetut vaatimukset.

Läpivientisuoja koostuu puoliympyrän muotoisista eriste-elementeistä, jotka liittyvät toisiinsa ponttiliitoksilla.

Näitä elementtejä asennetaan 2–4 päällekkäin yläpohjaeristeen vahvuuden mukaan.

Suunnittelussa on otettu huomioon kaikki teräspiipun läpiviennissä tunnetut paloriskit asennushelppoudesta

tinkimättä. Suoja voidaan asentaa helposti ja nopeasti lä-

AIROC teräspiipun läpivientisuoja on patentoitu ja palkittu

hes kaikille käytössä oleville ja uusille teräspiipuille. Asen-

Palosuojarahaston innovaatiopalkinnolla 2016.

nus on täysin ympäröivistä rakenteista riippumaton.

www.airoc.fi

SolarThor Teho lämmittää älykkäästi ja ekologisesti Biolan Ekoasuminen tuo markkinoille helpon, pakettimallisen lämmitysratkaisun, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. SolarThor Tehon päälämmönlähde on vesi-ilmalämpöpumppu, joka saa sähköä aurinkopaneeleista. Tuotteen modulaarisuus minimoi asennuskustannukset. − Energiainvestoinneilta toivotaan helppoutta, ekologisuutta ja kustannustehokkuutta. Haluamme tarjota tämän kaiken kerralla yhdestä paikasta. SolarThor Teho on hybridijärjestelmä, joka tuottaa lämmitysenergiaa vähemmillä CO2-päästöillä. Energian älykäs ohjaus maksimoi itsetuotetun energian

SolarThor Teho sisältää: Biolan Ekoasuminen Oy

Vesi-ilmalämpöpumppu Lämminvesivaraaja Aurinkopaneelit Energiamittari Invertteri Tehosäädin

SolarThor Teholla säästöjä jo rakennusaikana

hyödyntämisen, kertoo Biolan Ekoasumisen toimitusjohtaja

SolarThor Teho kannattaa asentaa uudiskohteeseen jo raken-

Matti Hakala.

tamisen alkuvaiheessa. Se voi säästää jopa 3 000 euroa ra-

SolarThor Teho on tehtaalla valmiiksi koottu kokonaisuus ja

kentamisajan energiakustannuksissa verrattuna rakentamis-

rakennuspaikalla riittää pelkkä kytkentä. SolarThor Teho so-

aikaiseen lämmittämiseen ostosähköllä. SolarThor Teho no-

veltuu uudisrakentamisen lisäksi myös saneerauskohteisiin.

peuttaa myös rakenteiden ja valujen kuivumista.

www.biolan.fi/ekoasuminen/

33

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

Ufox-ilmankostutin poistaa kuivan sisäilman haitat Allaway Oy

Useissa kodeissa sisäilman kosteus on talvisin liian alhainen. Kuiva sisäilma voi aiheuttaa hengitysteiden, limakalvojen ja ihon oireita. Ufox on suomalainen ilmankostutin, joka helpottaa kuivan sisäilman aikaansaamia oireita. Ufox on luotettava, pitkäikäinen ja helppokäyttöinen.

Sopiva sisäilman kosteus on tärkeä osa elämisen laatua Sopiva ilmankosteus on tärkeää hyvinvointimme kannalta.

Sisäilman kosteus vaihtelee vuodenaikojen mukaan ja siihen vaikuttavat ulkoilman kosteus ja lämpötila. Suositeltavaa ilmankosteutta on vaikeaa saada aikaan talvella, jolloin ulkoilma on usein hyvin kuivaa.

Nykykotien sisäilman kosteus on usein alhainen Terveellisen sisäilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 30– 45 prosenttia, mutta useimmissa nykykodeissa sisäilma on talviaikaan huomattavasti kuivempaa. Moderneissa asunnoissa ilmankosteuteen vaikuttavat monet tekijät: erityisesti tehokas ilmanvaihto poistaa kosteutta. Myös koneellistunut pyykinkuivaus ja ruuanlaiton väheneminen asunnoissa alentavat ilmankosteutta.

Lämmityskaudella huoneilman suhteellinen kosteus keskuslämmitystaloissa voi olla hyvin alhainen, jopa alle 10 %.

Kuiva sisäilma voi aiheuttaa monia oireita

Liian kuiva huoneilma voi aiheuttaa kodeissa huonekalujen ja parkettilattioiden halkeilua sekä osien irtoamista liitoksista. Myös tekstiilit sähköistyvät, kukat ja viherkasvit

Asiantuntijoiden mukaan kuiva sisäilma aiheuttaa ja lisää

kärsivät ja pöly leijailee ilmassa. Myös taideteokset ja soit-

hengitysteiden, limakalvojen ja ihon ärsytysoireita. Paikal-

timet, kuten piano ja kitara, kärsivät liiallisesta kuivuudesta.

laan pysyvä lima on hyvä kasvualusta bakteereille ja viruk-

Ufox-ilmankostutin kostuttaa huoneilman höyrystämäl-

sille, jotka pääsevät näin rauhassa lisääntymään ja aiheut-

lä ja se siksi on bakteeriton. Ufox-ilmankostutin on äänetön

tamaan tauteja.

eikä se häiritse yöunta.

Pitkäikäinen tuote Ufox on pitkäikäinen tuote, koska siinä ei ole käytössä kuluvia osia. Huoltaminen on helppoa Ufox-puhdistusaineella, jolla voidaan poistaa vedestä tiivistynyt kalkkikerrostuma sekä muut mineraalit vesisäiliöstä ja vastuksista.

www.allaway.fi/ufox-ilmankostutin

Valesokkelikengän avulla eroon ongelmarakenteesta Suomen Valesokkeli / Transpordix OÜ

Valesokkelirakennetta käytettiin rakentamisessa yleisesti

tuote, joka valmistetaan ruostumattomasta teräksestä.

1960-luvulta aina 1990-luvun puoleenväliin asti. Ulkoapäin

Korkeussäädettävän valesokkelikengän avulla seinää

valesokkeli näyttää normaalilta perustukselta, mutta sisä-

voidaan suoristaa tai nostaa, ja vanha valesokkelirakenne

puolella rakennuksen puurunko alkaa maanpinnan tasosta

poistuu kokonaan, toisin kuin muilla korjaustavoilla. Va-

tai sen alapuolelta.

lesokkelikengällä korjatusta seinästä tulee niin sanotusti

Valesokkelirakenne on kuitenkin monin tavoin ongelmal-

normaaliperustus.

linen: Esimerkiksi kosteus- ja homeongelmat ovat vaikeasti

Yksittäinen valesokkelikenkä kantaa kuormaa jopa yli

havaittavissa, ja rakennuksen sisäilma voi olla tunkkaista ja

8 000 kg, joten sitä voidaan käyttää yhtä lailla ulkoseinissä,

siinä voi olla maakellarimainen tuoksu. Nämä aiheuttavat

kantavissa seinissä kuin väliseinissäkin. Se on myös helppo

puolestaan asukkaille terveysongelmia, kuten jatkuvaa nu-

ja nopea verrattuna muihin korjausmenetelmiin, koska sei-

haa, päänsärkyä, korvatulehduskierteitä, hengityselinsaira-

nää avataan asennettaessa vain 1 200 mm.

uksia sekä ihottumaa.

Valesokkelirakenne johtaa usein myös lahonneisiin ja homehtuneisiin alaohjauspuihin tai runkotolppiin, joiden kor-

Valesokkelikenkää käytettäessä sisäkatto ja lattiamateriaali säilyvät ehjänä, eikä lisätukia tarvita. Lisäksi betonirakenteet voidaan puhdistaa ja desinfioida.

jaaminen on kallista ja vaivallosta. Myös salaojitus ja sade-

Valesokkelikengällä onkin korjattu niin omakotitaloja, ri-

vesiviemäröinti voidaan joutua uusimaan, ettei ongelmia

vitaloja, päiväkoteja, terveyskeskuksia, kaksikerroksisia

tulisi lisää.

pien- ja rivitaloja, kuin kuntien ja julkishallinnon kiinteistöjäkin.

Vaivaton menetelmä poistokorjaukseen

Valesokkelikengällä on CE-merkintä ja ISO-standardisointi.

Valesokkelikenkä on erinomainen ratkaisu valesokkelirakenteen poistokorjaukseen. Se on patentoitu, kotimainen

www.valesokkeli.fi

34

www.omakotilehdet.fi 

A&K Omakoti 1/2019

ĀĀAJANVIETE Kahvin historiaa Suomessa Suomen Baristayhdistys ry kertoo nettisivuillaan, että Ruotsi-Suomeen ensimmäinen kahvilasti lienee saapunut jo niinkin varhain kuin vuonna 1685. Ensimmäinen kahvila perustettiin Tukholmaan vuonna 1708.

Kahvin voittokulku jatkui, kun Pultavan taistelussa vuonna 1709 tappion kärsinyt Kaarle XII pelastautui Turkkiin joukkojensa rippeiden kanssa. Kahvi maistui kuninkaalle, ja palatessaan viisi vuotta myöhemmin hän toi mukanaan turkkilaisen kahvinkeittäjän.

Suomeen kahvia alkoi tulla 1720-luvulta lähtien turkulaisporva-

Pixabay

rien varustamissa laivoissa. Kahvia juotiin aluksi eniten rannikolla ja säätyläiskodeissa. Vähitellen kahvi levisi koko kansan nautintoaineeksi.

Ruotsi-Suomessa 1685 kahvin käyttöä rajoitettiin veroilla ja ylellisyystuotteen tuonti- ja käyttökielloilla kolmeenkin eri otteeseen, kunnes kuningas Kustaa IV Aadolf kumosi sen vuonna 1802: ”Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi.”

Lähde: www.baristat.fi

facebook.com/omakotilehti

Ristikko

Keskeyttävä

MÄTIVÄ

Epäpuhtaudet Unelmoiva Turvavälineitä

JÄNÖT

joki

LIND TAUKOPAIKKA LEHTINEN

Pitää tasapainon

Kaup.

Hiekkaisia

Mennä ekaksi

PartaTämä on totta

NAISIA Juhlapäiviä

2x...4x...8x

ViitaHEDELMÄ Taikunen Palkittujakin rikin Perässä Kelloverbi vedettäviä MIES

Vilpas Nätit

Poliisin tutkima

Nimet KIPEÄ

Vajaa HAKE

TYÖSSÄ

Koululaisella

Teellekin

VALTIO Blomin kaimat

Rokotuksilla estetetyt todistus

Sakissa Etuoikeudet

Käännettäviä

+t

VAIVA

Patun kaveri

Kuustonen

RIITA

MAINIO

Lapsellisia

Korjuulaite

Kansa Kylmästä Rahajuusto

ZZZ ZZZ

Kuvia Kirjastoverbi

KYYDEISSÄ

LUVATTU

Saturenki

Energiaa auringosta Yhä useammat kotitaloudet tuottavat itse ympäristöystävällistä aurinkosähköä ja samalla säästävät tuntuvasti energiakustannuksissa.

Olisiko sinunkin aika liittyä joukkoon? Ja jos sähköä syntyy yli oman tarpeen, ostamme sen.

Katso lisää ja ota yhteyttä: vare.fi/aurinkosahko

Kodin lisäturva Mielenrauhaa ja suojaa, kun arki yllättää.

Solmiessasi kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen, saat Kodin lisäturvan kaupan päälle. Se astuu avuksesi epäonnen kohdatessa korvaten kotivakuutuksesi omavastuuosuuden jopa 500 euroon saakka.

Me Väreellä käytämme kaiken energiamme arkesi sujuvoittamiseksi.

Tänään, huomenna ja tulevaisuudessa.

väre.fi

Kangasniemi ”Parhaat tontit Suomen kauneimmasta kunnasta!”

Kangasniemi on haluttu asuin- ja kesäpaikkakunta. Nykyisellä asemakaava-alueella sekä haja-asutusalueella on tarjolla vesistöjä ja luontoa lähellä olevia viihtyisiä tontteja omakotirakentajille.

HENGITTÄVÄT JA HOMEETTOMAT ERISTYSRATKAISUT MEILTÄ!

Selluvilla vastaanottaa ja luovuttaa kosteutta!

Erinomainen eristyskyky säästää energiaa!

Sopii monipuolisesti lähes kaikkiin eristyskohteisiin!

Säynätlammen asuinalue

€

Esim. Säynätlammen alueella on tarjolla upeita tontteja omakotirakentajille. Osasta näistä tonteista tulee rantaan matkaa alle 100 metriä. Alueelta on kirkonkylän keskustaan vain 2 km.

Tonteille on kunnallistekniikka valmiina. Lammelle saatavissa venepaikka. Tonttien koot vaihtelevat 1400-2900 m² välillä ja myyntihinnat sijainnista riippuen 4,00-5,00 €/m².

Seinäpuhallukset spray- ja ruiskupuhalluksina!

Kysy myös muita alueita: maankäyttöteknikko Jouko Romo puh. 040 515 1736 jouko.romo@kangasniemi.fi https://kangasniemi.karttatiimi.fi/

Terässavupiippu edullisesti suoraan tehtaalta.

Laadukas CE-merkitty T600. Helppo asentaa.

Myös erikoishormit mittatilaustyönä.

Pyydä tarjous! myynti@hormiproffa.com 050 3411 109 hormiproffa.fi

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Mikko Muukkonen 050 543 1669 info@villaveikot.fi

Uuden sukupolven ilmanvaihtokone Comfo Air Q - on rakenteeltaan, tekniikaltaan ja muotoilultaan aivan uudenlainen ilmanvaihtokone.

Ilmanvaihto terveellisesti, miellyttävästi, energiatehokkaasti ja tulevaisuutta ajatellen. www.paul-ilmanvaihto.fi 044 980 6140 info@paul-ilmanvaihto.fi