Omakoti Pori

www.omakotilehdet.fi

facebook.com/omakotilehti

Ilmestyminen Nro 1/2022 vko 44

Jakelu ja levikki Jakelulevikki 10 000 kpl

Pientalot Porin alueella.

Julkaisija ja kustantaja Media Potentia Oy Hämeenkatu 26, 4 krs. 33200 Tampere p. 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Päätoimittaja Petri Kaukonen p. 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Toimitus Elina Salmi p. 045 276 5998 toimitus@mediapotentia.fi

Tiina Raatikainen p. 050 361 0261 tiina.raatikainen@mediapotentia.fi

Marja Haavisto p. 045 276 6021 marja.haavisto@mediapotentia.fi

Mediamyynti

Media Potentian toimisto p. 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Taitto ja ilmoitusvalmistus Media Potentia Oy aineistot@mediapotentia.fi

Paino Sanoma Manu Oy

Etukannen kuva Unsplash

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisu sääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7 vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdolli nen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai poisjäämises tä sekä sen aiheuttamista vahingoista on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoitusma teriaali saapuu aineistopäivän jälkeen Media Potentia Oy ei ole velvollinen kor vaamaan painovirheitä. Ilmoitukses ta lähetetään oikovedos sopimuksen mukaan.Peruutukset viimeistään aineis topäivänä. Jos ilmoitus on ehditty val mistaa ennen peruutusta, veloitetaan sii tä 50 % ilmoituksen hinnasta.

Pihavalaistus kuntoon

Freepik

Tässä lehdessä

Pääkirjoitus

Ajankohtaista

Pihavalaistus kuntoon

Kolumni: Tuulahduksia Euroopasta Biojätteen erilliskeräys ja kompostointi

Omakotitalon paloturvallisuus Muuttajan muistilista

Lakipalsta Tunnelmaa kotiin

Kiinteistö perinnöksi – riesa vai mahdollisuus?

Koneet talven huviin ja hyötyyn

Kolumni: Elämää rintamamiestalossa

Autonrenkaiden vaihto on taas lähellä Lisää kuljetuskapasiteettia autoon

Ajanviete

Petri Kaukonen Päätoimittaja

Syyspimeällä koti on paras paikka

Kotoilu ja käsillä tekeminen ovat nostaneet suosiotaan viime vuosi na. Oma tekemä ei enää ole nolo, vaan pikemminkin kehuja ja ihailua saava näyte tekijänsä taidoista.

Syksyllä kelit ovat usein surkeat eikä lenkkeily loskaisilla ja ehkä liukkaillakin poluilla juurikaan innosta. Siksi juuri nyt on paras aika käpertyä sohvan nurkkaan, sytyttää takkaan tuli ja tunnelmoida pik kusuolaisten ja kuuman juotavan äärellä.

Joulun läheisyyskin alkaa pikku hiljaa tuntua ja jos taito on hyppy sissä, voi aloittaa lahjojen tekemisen vaikkapa villasukkia kutomalla. Ja jos ei vielä osaa, kannattaa nyt opetella ja ilahduttaa läheisiään itsetehdyillä varpaiden lämmittäjillä.

Pimeään vuodenaikaan ulkovalaistus on tärkeä turvallisuutta li säävä tekijä – siksi nostimme sen esiin tämänkertaisessa lehdes sämme. Mukana on myös tiukkaa asiaa omakotitalon paloturvalli suudesta.

Ensi vuonna tulee voimaan keittiön arvokkaimman raaka-aineen, biojätteen keräysvelvoite suuremmissa taajamissa. Kerromme, mitä se käytännössä tarkoittaa. Lisäksi annamme hyviä vinkkejä siihen, miten luoda kotiin lämpöistä tunnelmaa ja tehdä siitä lempeän rau hoittava tukikohta pimeän ja kylmän keskellä.

Ei anneta kaamoksen masentaa!

Petri Kaukonen Päätoimittaja

LYHYESTI

Nyt on kannattavaa ostaa kotiin energiatehokas laite

Kotitalouksien energiankulutuksesta 12 prosenttia kuluu sähkölaitteisiin, valaistuk seen ja ruoanlaittoon. Jos suunnittelet uu den kodinkoneen hankintaa, nyt on nouse van sähkön hinnan vuoksi entistä kannat tavampaa valita paremman energialuokan laite.

Energiamerkintä auttaa valitsemaan ko tiin mahdollisimman vähän sähköä kulut tavia laitteita.

Energiamerkintä kertoo laitteen energia tehokkuudesta luokituksella A-G, joista Aluokan tuotteet ovat energiatehokkaimpia ja G-luokan tuotteet tehottomimpia. Ener gialuokitus löytyy muun muassa jääkaapeil le, astian- ja pyykinpesukoneille, televisiolle, näytöille sekä lampuille. Lisäksi esimerkiksi kuivausrummuissa on käytössä myös luo kat A+, A++ ja A+++, jolloin luokan A+++ -laitteet ovat kaikkein energiatehokkaimpia.

Energiamerkinta.fi -sivuilta löydät lisätietoa eri kodinkoneiden energiamerkinnöistä.

Näin tunnistat energiatehokkaan tuotteen

- Energiamerkinnän avulla kuluttajat voivat helposti valita tuotteita, jotka kuluttavat vä hemmän energiaa ja siten säästävät rahaa

laitteen elinkaaren aikana. Esimerkiksi va litsemalla C-luokan jääkaappipakastimen F-luokan laitteen sijaan, voi säästää 137 ki lowattituntia ja 55 euroa vuodessa, kertoo johtava asiantuntija Juha Toivanen Energia virastosta.

Kuivausrummuissa valitsemalla A+++ -luokan laitteen B-luokan sijaan voi säästää vuodessa 380 kilowattituntia, mikä tekee säästöä jo 152 euroa vuodessa. Toivanen täsmentää, että esimerkit on laskettu säh kön hinnalla 40 snt/kWh.

Hankintahinnan lisäksi kannattaa siis huomioida myös energiakustannukset uut ta sähkölaitetta valitessa. Usein paremman energialuokan laitteet tulevat halvemmaksi laitteen elinkaaren aikana. Laitteiden ener giankulutuksen vertailu on tehty helpoksi - energiamerkinnöissä laitteiden laskennal linen energiankulutus on kerrottu joko vuo den tai esimerkiksi 100 pesun aikana.

Onko energiatehokkaiden laitteiden käyttö paras keino säästää energiaa?

Tehokkaimpia keinoja säästää energiaa ko tona ovat muun muassa lämmityksen sää täminen alemmas erityisesti tiloissa, jois

sa ei oleskella sekä suihkuaikojen lyhentä minen. Lokakuussa käynnistyvässä Astet ta alemmas-kampanjassa kerrotaan lisää vinkkejä kodin energiansäästöön.

Jos tarvitset uuden kodinkoneen, erityi sesti nyt kannattaa kiinnittää huomiota sen energiatehokkuuteen. Mutta on myös tär keää, miten sähkölaitteita käytetään.

Näin käytät kodin laitteita energiatehok

kaasti:

- Älä pidä laitteita turhaan päällä - Hyödynnä laitteen eko-ohjelmaa - Pese täysiä koneellisia

- Jos laitteessasi on ajastin, ajasta lait teen käynti sähkön halvempien tuntien ai kaan

Lähde: Energiavirasto

Pipo joka tuulelle

Pipo joka tuulelle -kampanja suuntaa huomion käsitöiden tekemisen mielen hyvinvointia edistäviin vaikutuksiin. Kam panjan toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto, joka pyysi mukaan Taitoliiton tuottamaan neuleohjeen kaikkien pipo neulojien vapaaseen käyttöön.

Lähes kaikki mielenterveysongelmia itse kokeneista ih misistä kertoo kulttuurista olevan apua mielenterveyson

gelmien selättämisessä. Pipo joka tuulelle -kampanjalla halutaan kannustaa ihmisiä käsitöiden pariin ja siten tukea mielenterveyttä. Käsitöiden tekeminen tarjoaa mielelle pai kan rauhoittua sekä saada onnistumisen ja oppimisen ko kemuksia.

Taitoliitto pyysi Taito Lapin erikoisneuvojana työskentele vältä tekstiili- ja kuosisuunnittelija Karoliina Erkinjuntilta

pipo-ohjeen, joka sopii hyvin myös aloitteleville neulojille.

Innoituksen malliin Karoliina sai kampanjan nimestä Pipo joka tuulelle.

– Nimi on hauska! Halusin jotenkin saada tuulen näky mään pipossa.

Tuuli näkyy pipon pinnassa silmukoiden rytmissä ja pal mikoiden kaarissa.

– Se ei ole perinteinen kaksi-oikein-kaksi-nurin-resori vaan siinä toistuu 20 silmukan mallikerta. Lisäsin vielä pal mikot, jotka tuovat pintaan elävyyttä.

Karoliina muistuttaa, että ohjetta voi myös muuttaa itsel le mieluisaksi.

– Jokainen valitsee tietysti mieluisen värin tai voi tehdä vaikka raidallisena. Itse tykästyin kun tein reunan käänteen yhdellä värillä ja loppu pipon toisella. Myös tupsun koolla ja värillä voi leikitellä tai halutessaan sen voi jättää koko naan pois.

Mielenterveyden keskusliiton kulttuurituottaja Nina Tuit tu kannustaa ihmisiä tekemään käsillään. Pipossa on myös lämmittävä viesti.

– Pidetään lempeästi huolta mielestä. Pipon kaltaista pehmeyttä me tarvitsemme itseämme ja ajatuksiamme kohtaan. Pipo joka tuulelle -pipo muistuttaa meitä hyväk symään kaikki tuulet, jotka elämässämme ja maailmassa puhaltavat.

Pipo joka tuulelle -neuleohje on saatavissa Taitoliiton net tisivulta www.taito.fi sekä Mielenterveyden keskusliiton si vulta https://www.pipojokatuulelle.fi/

Pixabay

Nina Tuittu

Tulisijan käyttäjä: varmista nuohoojaltasi tulisijan turvallisuus sekä oikea puunpolttotapa

Kotitalouksien lämmityskulujen moninker taistuminen ja syksy on ajanut kiinteistön omistajia polttopuukaupoille ja omaan met sään puupolttoaineen hankintaan. Tulisijan käyttöjen lisääntyessä on muistettava, että tulisijan säännöllinen huolto ja puhdistus

ovat tulisijan turvallisuuden, energiatehok kuuden sekä puhtaan palamisen perusta.

Tulisija on oikein käytettynä luotettava ja edullinen lämmöntuottaja verrattuna esi merkiksi sähköön, erityisesti tämänhetki sillä vaihtelevilla markkinoilla. Moni miettii

tällä hetkellä vanhan tulisijansa uudelleen käyttöönottoa, kun kotitalouksien muut lämmityskustannukset ovat nousseet mo ninkertaisiin lukemiin aiemmasta.

Asuinkiinteistön rakenteet elävät ajan myötä ja ammattilaisen on tarkistettava ja varmistettava tulisijan ja hormin käyttökun to, jotta laitteen käyttö on paloturvallista. Vähintään kolme vuotta käyttämättömänä ollut tulisija pitää aina tarkistaa ammatti laisen toimesta ennen uutta käyttöönottoa.

Nuohoojat ovat tulisijan kunnon tarkistami sen asiantuntijoita. Mikäli nuohooja ei ole käy nyt tarkistamassa uudelleen käyttöön otetta vaa tulisijaa, niin sitä ei myöskään voi käyttää. Käyttäjä on avainasemassa siinä, kuin ka paljon hän tuottaa päästöjä puun poltol laan. Kuiva polttopuu, riittävät veto-olosuh teet ja sopiva panoskoko puita tulisijassa ovat helppoja keinoja varmistaa, että pääs töjä ei merkittävästi synny. Tulisijavalmista jien ohjeita noudattamalla saat tulisijastasi parhaimman energiatehokkuuden irti. Li säksi nuohoojat ovat ammattilaisia neuvo maan ja opastamaan puun polttamisessa.

Nuohous on myös hoidettava säännölli sesti, sillä nuohoamaton tulisija polttaa pui ta heikommin, varaa huonommin lämpöä ja samalla tuottaa päästöjä enemmän. Va kituisessa asumisessa käytetyn talon tuli sijat tulee nuohota vuosittain ja vapaa-ajan asumisessa käytetyn rakennuksen tulisijat tulee nuohota vähintään kolmen vuoden vä lein. Monet oleskelevat mökeillään kuitenkin paljon pidempiä aikoja, joten myös nuohous pitää suorittaa määrävälejä tiheämmin, kun tulisijalla on aktiivisempaa käyttöä.

Mikäli oman polttolaitteen käyttö mieti tyttää, niin nuohoojakäynnin yhteydessä on hyvä ammattilaisen kanssa käydä laitetta ja polttotekniikkaa läpi. Nuohoojalta saa neu vot ja vinkit energiatehokkaaseen ja ympä ristöystävälliseen puun polttoon. Samal la jos pohdit esimerkiksi tulisijan korjausta tai uusintaa energiatehokkaammaksi, niin nuohoojalta kannattaa kysyä mielipidettä asiaan. Näin säästät sekä ympäröivää ym päristöä että energialaskuasi.

Lähde: Nuohousalan Keskusliitto

Olki haastaa hirren

Hirsirakentaminen on yksi tämän hetken kuumimmista trendeistä. Yhä useampi ra kentaja valitsee hirren ekologisista syistä. Hirren heikko energiatehokkuus tuottaa kuitenkin päänvaivaa pahenevassa ener giakriisissä. Maailmalla trendaa kuitenkin jo uusi vaihtoehto, joka pieksee hirren men nen tullen ekologisuudeltaan ja energiate hokkuudellaan. Pääosin maatalouden sivu tuotteesta valmistetuista elementeistä ra kennetaan olkitaloja jo 28 maassa Suomi mukaan lukien.

Hirsirakentaminen on perinteinen suo malainen tapa rakentaa rakennuksia. Eni ten hirttä käytetään loma-asunnoissa, joi den energiakustannukset ovat usein vähäi sen käytön vuoksi merkityksettömiä. Vii me aikoina hirsirakentamista asuinraken nuksissa on lisännyt hirren ekologisuus. Yhä useampi kuluttaja valitsee uusiutuvas ta puusta rakennetun kodin ekologisista syistä.

Maailmalla leviävä olkitalojen trendi on rantautumassa myös Suomeen. Jo kym menet perheet ovat rakentaneet kodin kak soispuurunkoisesta olkielementistä, kos ka se on ekologinen, nopea rakentaa, ener giatehokas, kustannuskilpailukykyinen sekä terveellinen. Elementti valmistetaan maa

talouden sivutuotteena tulevasta oljesta ja puusta. Koska elementistä jopa yli 90 pro senttia on olkea, sen ympäristövaikutukset ovat olemattomat.

Olkielementin energiatehokkuus on jopa 2,5 kertainen massiivipuuhun ver rattuna. Vaikka kemiallisesti olki vastaa kin puuta, sen pillimäinen rakenne tekee siitä paremmin eristävän. Liitettäessä ele mentit yhteen, liitospinnoissa on aina olki olkea vasten, eikä kylmäsiltoja synny. Ol kirakenne on myös muoviton, joten siihen ei muodostu kastepisteitä ja hengittävyys säilyy tehden sisäilmasta raikkaan ja ter veellisen.

Suomen ekologisin talomallisto markkinoille

Syyskuun alussa lanseerattu Olkitalo.fi -palvelu tuo ensimmäisenä Suomen mark kinoille olkielementeistä valmistetut val mistalomallistot. Myyntiin tuleva Model-X mallisto on Suomen ekologisin talomallis to. Mallistossa on neljä erikokoista vaihto ehtoa, jotka voidaan myös saumattomasti liittää yhteen pari- tai rivitaloiksi. Premium luokan talomallisto on aluksi saatavissa kol mella eri toimituspaketilla. Pian tulevaan muuttovalmiiseen pakettitoimitukseen si

sältyy ylivertainen energiapaketti. Talojen energiatehokkuus varmistetaan kuhunkin kohteeseen tehtävällä tekoälypohjaisella energiavirtojen optimoinnilla ja älykotijär jestelmällä. Lisäksi toimitukseen sisältyy samoin kuhunkin kohteeseen räätälöitävät energiaratkaisut.

Palveluun tulee uusia talomallistoja li

sää, kun yhteistyökumppaneiden mallit saadaan myös myyntiin. Toistaiseksi val mistalomalleista on saatavilla ainoastaan Model-X -mallit. Palvelun kautta saa myös suunnittelupalveluita oman talon suunnit teluun ja jo suunniteltuihin taloihin tarjo us olkielementeistä suunnitellun rungon tilalle.

Nuohousalan Keskusliitto

olkitalo.fi

Pihavalaistus tuo turvallisuutta

Pihavalaistus tuo turvallisuutta. Paitsi että valaistulla pihalla näkee liikkua, liiketunnistimilla toimivilla valonheittimillä voi myös karkottaa ilkivallan tekijöitä ja muita tunkeilijoita.

Pihavalaistus on tärkeää pimeänä vuo den aikana pihalla liikkumisen turvalli suuden kannalta. Valaistulla pihalla nä kee, mihin astuu.

– Pihavalaistus antaa myös turvalli suuden tunnetta, kun ei ole pelkkää pi meyttä ympärillä. Etenkin nyt, kun mo nissa paikoissa kunnat säästävät katu valaistuksessa, tuntuu turvalliselta, että edes oma piha on valaistu, kun siellä liik kuu, toteaa Sähköinfon tekninen asian tuntija, sähkövoimatekniikan insinööri Jenna Kauppila

Tietyissä kohdissa syttyvät valoheittimet tuovat turvallisuutta siten, että ne kar kottavat ilkivallan tekijöitä ja varkaita pi halta yleensä hyvinkin tehokkaasti.

– Esimerkiksi meidän pihallamme tehtiin pientä ilkivaltaa, potkittiin ros kiksia. Ongelmat loppuivat, kun asen simme valonheittimet, Kauppila ker too.

Normaaliliikkumista varten pihalla

on hyvä olla pimeällä aina päällä oleva valaistus. Sen lisäksi voi olla erilaisia lii ketunnistimilla toimivia valaisimia, jot ka syttyvät, kun tiettyjä alueita tai koh teita pihamaalla lähestytään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi varasto tai piha sauna.

Liiketunnisteisiin valaisimiin on kui tenkin järkevää rakentaa ohjaus, jossa liiketunnistin voidaan tarvittaessa ohit taa. Jos esimerkiksi illalla pidetään juhlat ja halutaan, että myös liiketunnistimilla toimivat valot ovat koko ajan päällä, on

hyvä, että se voidaan tehdä manuaalisel la ohjauksella.

Älä hukkaa energiaa taivaalle

Energiatehokkuudesta puhutaan nyt kaik kialla. Pihavalaisimissa energiatehokkuu teen kiinnitetään Kauppilan mukaan huo miota jo tuotepuolella, jossa on olemassa tuotekohtaiset standardit. Energiatehok kuuden ja järkevän valaistuksen kannalta tärkeämpää olisikin tarkoitukseen sopivi en valaisimien valinta sekä etenkin valais

Valoheittimistä suojaa, liikennetunnistimilla valo tarpeen mukaan

Teksti: Tiina Raatikainen

Freepik

tuksen oikea suuntaaminen.

– Kaikki valo, joka hajoaa taivaalle tai suuntautuu väärin, on hukkaan menevä täenergiaa eikä palvele tarkoitustaan. Eri tyisesti valoheittimien kanssa pitää olla tarkkana, etteivät ne häikäise liikennettä kadulla, omia tai naapurien ikkunoita. Jos valoheitin loistaa suoraan naapurin ma kuuhuoneen ikkunaan, voi naapurisopu olla koetuksella.

Ammattilaisen kanssa yhdessä

Koska kyse on sähkötöistä, pihavalojen asennus pitää antaa ammattilaisen tehtä väksi. Tämä voi auttaa myös valaistuksen sijoittelun suunnittelussa ja valaisimien hankinnassa.

– Vaikka olisikin ihastunut johonkin valaisinmalliin, ei kannata kuitenkaan lähteä valaisinostoksille ennen kuin on keskustellut asiasta toteuttajan kanssa. Markkinoilla on myös valaisimia, jot ka eivät ole Tukesin hyväksymiä eivätkä urakointiliikkeet siten voi asentaa niitä. Urakointiliike vastaa myös asentaman sa valaisimen turvallisuudesta eikä se voi asentaa valaisinta, joka ei ole hyväksytty.

Takuukysymykset ovat toinen syy, mik si valaisinta ei kannata hankkia omin päin. Jos asiakas on hankkinut itse valai simet, urakoitsija voi asentaa valaisimet, mutta ei vastaa niiden takuista. Voi siis miettiä, kannattaako ottaa riski, että va laisimessa onkin takuuvika.

Vaikka ammattilainen neuvookin va laisimien sijoittelussa, ei tämä tarkoita, etteikö omia ideoita ja toiveita saisi ja pi täisikin tuoda esille ja kertoa, mitä va laistukselta halutaan. Ulkopuolinen am

mattilainen ei voi myöskään tietää, miten pihaa käytetään ja missä siellä tarvitaan valaistusta. Omia ehdotuksia kannattaa siis tuoda esille rohkeasti ja katsoa sitten asiantuntijan kanssa, miten ne pystytään toteuttamaan.

Yhdellä kaivauksella useampi asia kuntoon

Koska valojen asennuksen yhteydessä joudutaan todennäköisesti kaivamaan maata, kannattaa samassa yhteydessä miettiä myös, mitä muita sähköasennus tarpeita pihalla on, onko tarvetta esimer kiksi uusille sähkölämmitystolpille tai sähköajoneuvon latausasemalle.

Ja jos sattuu olemaan oikein vanha kiinteistö, kuten vanha rintamamiestalo, johon ei ole vielä laitettu maadoituselekt ronia, olisi järkevää hoitaa samalla myös maadoitus kuntoon.

– Se ei ole iso homma, kun samalla kai vauksella laitetaan myös maadoituselekt roni paikoilleen. Asennusvaatimusten mu kaanhan maadoitus pitäisi hoitaa kuntoon aina, kun pihaa remontin yhteydessä kai vetaan, kuten putkiremontin yhteydessä, mutta se jää usein tekemättä, jos paikalla ei ole sähköpuolen osaajaa, Kauppila toteaa.

Ulkolamppujen valinnassa joudutaan ajattelemaan ulkosääolosuhteita. Ledit on hyvin kylmää kestäviä, ja suuressa osassa Suomea riittävät normiledit, joissa pakkasraja on -20 astetta. Lapissa sen si jaan voi olla tarpeen valita -40 asteeseen mitoitetut ledit.

– Se, että pakkasasteet tilapäisesti ylittä vät esimerkiksi -20 astetta, ei sinänsä ole ongelma. Toki se rasittaa lamppua. Lam

KOLUMNI

Tuulahduksia Euroopasta

pun käyttöikä ehkä lyhenee hieman ja syt tyminen kovemmilla pakkasilla on hitaam paa. Lisäksi muovit kestävät erilaisia läm pötiloja ja näiden vaihteluita eri tavoin.

Lamppujen energiamerkinnät hämmentävät

Lamppuja myydään kaupoissa tällä het kellä kahden eri aikakauden energiamer kinnöin varustettuna. Tämä on omiaan hämmentämään kuluttajaa, sillä mer kinnät ovat hyvin paljon saman näköi set, mutta energiatehokkuusluokat niissä ovat täysin eri asteikolla.

Energiamerkintä on uusittu syksyllä 2021, mutta vanhalla merkinnällä olevia lamppuja on vielä siirtymäjakson myö tä kaupoissa ainakin kevääseen 2023 asti myynnissä.

MITÄPÄ JOS SOITTAISIT AMMATTILAISELLE?

Mitä jos viimein siirryttäisiin uusiutuviin?

Syksyn saapuessa viimeisetkin herää vät tulevaa talvea kohti pahenevaan energiakriisiin. Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on huo mattava, etenkin meillä kylmässä poh jolassa. Säiden viiletessä energianku lutus kasvaa ja kansalaisten kukkarot kiristyvät. Energian hinta hipoo pilviä - eikä loppua näy. Venäjän aggressio Ukrainassa sen sijaan jatkuu.

Viime maaliskuussa Euroopan ko missio esitti suunnitelman katkaista Venäjältä tulevien fossiilisten polttoai neiden hanat vuoteen 2030 mennes sä vastauksena Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Suunnitelman avulla py ritään myös vastaamaan globaaleihin energiamarkkinoihin ja järisyttäviin hin toihin. Jäsenmailla on syystäkin huoli kansalaistensa keinoista vastata ener gian hintoihin etenkin talven kylminä kuukausina.

Fossiilihanojen sulkeutuessa EU:n on pikaisesti löydettävä vaihtoehtoisia energialähteitä saavuttaakseen oma varaisuuden. Omavaraisuuden saa vuttaminen vaatii EU:lta investointeja. Investoinnit kuitenkin maksavat itsensä nopeasti takaisin, kun vuosittaisten ra havirtojen sullominen Putinin sotako neistoon lakkaa. Mitä nopeammin - sen parempi.

EU:lla on nyt kriisin keskellä mahdol lisuus vauhdittaa uusiutuviin energia lähteisiin siirtymistä. Komission maa liskuussa julkaistu suunnitelma esittää EU:n uusiutuvan energian osuuden nos tamista 45 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tämä on hyvä alku, mutta EU:lla olisi mahdollisuus ja sen myös pi täisi nostaa uusiutuvien osuutta vieläkin enemmän.

Tuuli- ja aurinkoenergialle on ko mission viestinnässä annettu painoar

voa. Esimerkiksi vuoteen 2030 men nessä kaikki uudet rakennukset on suunniteltava aurinkopaneelien asen nukselle sopiviksi. Uusiutuvan energian laitosten lupahakemuksia tulee myös vauhdittaa ja selkiyttää, mikä koskisi esimerkiksi uusien tuulivoimaloiden ra kentamista.

Lisäksi komissio esittää energia tehokkuuteen panostamista. Jäsen maiden tulee kollektiivisesti vähentää energiankulutustaan vähintään 13 pro senttia vuoteen 2030 mennessä ver rattuna vuoteen 2020. Myös energia tehokkuuden tavoitetta tulisi mielestäni nostaa huomattavasti. Energiatehok kuuteen panostaminen ei ole vain ener gian turvaamisen väline, vaan se mah dollistaa myös konkreettisia säästöjä sekä kukkaroihin että päästöihin.

Uusiutuviin energialähteisiin siirty minen ja energiatehokkuuteen panos

– Samanlaisen led-lampun energiate hokkuusluokka voi olla vanhalla luoki tuksella esimerkiksi A ja uuden merkin nän mukainen lamppu voi hyvin olla Eluokkaa, ja silti nämä kaksi lamppua ovat energiatehokkuudeltaan samanlaiset.

Asteikkoa muutettiin antamaan tilaa uusille energiatehokkaammille tuotteil le tilaa. Uuden energiamerkin tunnistaa siitä, että sen asteikko alkaa A:sta eikä A++:sta tai A+++:sta, kuten vanha asteikko.

– Lopputuloksen energiatehokkuu teen vaikuttaa lisäksi muun muassa se, miten lampusta lähtevä valo pääsee va laisimesta ulos sekä valaistuksen sähköi set ohjaukset eli lyhyesti sanottuna, tu leeko valo siihen paikkaan ja silloin, kun sitä tarvitaan.

www.sahkoinfo.fi

taminen eivät pelkästään takaa EU:n energiaomavaraisuutta vaan ovat mer kittävä osa EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista. EU:n tavoite on vähen tää 55 prosenttia kasvihuonekaasu päästöjä vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa ilmastoneutraaliuus vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi EU:n on kan nettava kortensa kekoon Pariisin ilmas tosopimuksen osalta.

On harmillista, että vasta sotati lanne herätti tämän luokan reaktion koskien fossiilista tuontienergiaa. Mik si ilmastonmuutos, josta tieteilijät ovat meitä varoittaneet vuosikymmeniä, ei riittänyt nostamaan vastaavaa reakti ota? Nyt viimeistään on suunnattava katseemme uusiutuviin energianlähtei siin ja panostettava Euroopan vihreään siirtymään. On synkkää ajatella venäläi sen kaasun sisältyvän EU-taksonomian piiriin. Fossiilisten aika saa riittää.

Kodin sähkötyöt ja näyttävät valaistusatkaisut ovat erikoisosaamistamme. Remontoija tai rakentaja, pyydä tarjous meiltä!

TOEJOEN SÄHKÖASENNUS OY www.toejoensahkoasennus.fi tuomas.salovaara@toejoensahkoasennus.com

Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Älä heitä pois hyvää raaka-ainetta

Biojätteen keräysvelvoite on koskenut ta loyhtiöitä tämän vuoden heinäkuusta al kaen. Lähitulevaisuudessa velvoite laaje nee koskemaan myös omakotitaloja kai kissa yli 10 000 asukkaan taajamissa. Yli kuusikymmentä prosenttia suomalaisis ta asuu tuonkokoisissa taajamissa.

Laki velvoittaa aloittamaan keräi lyn viimeistään heinäkuussa 2024, mut ta joillakin alueilla keräysvelvoite tulee voimaan jo aiemmin. Määräaikaan men nessä kiinteistönomistajan pitää järjestää biojätteen keräily joko yksin tai kimpassa naapurien kanssa.

Vaihtoehtoisesti keittiössä syntyvät biojätteet voi kompostoida. Kompos

toinnista pitää tehdä alueelliselle jäte huoltoviranomaiselle ilmoitus vuoden loppuun mennessä ja ilmoitusvelvolli suus koskee niin vakituisessa asuinkäy tössä olevia kuin vapaa-ajan kiinteistö jäkin. Joillakin alueilla ilmoitusvelvolli suus on voimassa jo nyt.

Lisäksi kompostorin pitää olla määrä ysten mukainen. Avokomposti ei siis ole keittiöjätteille sopiva paikka. Puutarha jätteet saa edelleenkin kompostoida la vassa tai aumassa eikä siitä tarvitse tehdä ilmoitusta.

Uusista määräyksistä ei kuitenkaan kannata hermostua. Jätehuollon maksut pysynevät monin paikoin lähellä nyky

tasoa, sillä biojätteiden keräily vähentää selvästi sekajätteen määrää ja sen nouto väliä voi harventaa.

Biojätteistä tehdään lannoitetta ja liikennekaasua - Biojätteet ovat hyvin tärkeitä tuotteita jo pelkästään huoltovarmuuden takia ny kyisessä maailmantilanteessa. Ei tällaisia arvokkaita raaka-aineita kannata heittää sekajätteenä polttoon, vaan kaikki pitäi si saada talteen, kertoo viestintäpäällik kö Suvi Suomalainen Pirkanmaan Jäte huollosta.

- Biojätteen keräysvelvoite ja uudet kom

postointia koskevat määräykset tähtäävät juuri siihen, että biojätteet saataisiin mah dollisimman hyvin kiertoon. Se on helppo ja pieni, konkreettinen ympäristöteko, jol la voi tehdä hyvää. Pääsääntöisesti jatko jalostustuotteet kiertävät omalla alueella eli kaasulla kulkeva jäteauto käyttää oman alueen biojätteistä tehtyä biokaasua.

Biojätteet ovat siis raaka-ainetta, jois ta ainakin Pirkanmaalla tehdään sekä luomuviljelyynkin kelpaavaa lannoitet ta että biokaasua eli liikennepolttoainet ta. Useimmissa jätehuoltolaitoksissa Suo messa toimitaan samoin. Biokaasu lii kennekäytössä on uusiutuva, vähäpääs töinen polttoaine ja voi olla, että sitä riit

Teksti: Elina Salmi

Dreamstime

Hanki kunnon kompostori

Hyvä kompostori maksaa muutamasta satasesta ylöspäin, mutta satsaus kannattaa, koska oikeanlaisen kompostorin käyttäminen voi oikeuttaa sekajätteen tyhjennysvälin pidentämiseen.

Markkinoilla on suuri määrä kompostoreja eikä omaan käyttöön sopivan valitseminen ole helppo tehtävä. Tässä on kuitenkin joitakin vinkkejä os tajan avuksi.

Kompostorin ihanteellinen tilavuus on noin 50-90 litraa henkilöä kohti. Liian pieni täyttyy turhan nopeasti ja liian suuressa taas kompos toituminen ei lähde kunnolla käyntiin. Kompostoria onkin hyvä täyttää ja käyttää säännöllisesti. Siten kompostoituminen on nopeinta, ja ravin teet saadaan uudelleen kiertoon.

Jos kompostori tulee ympärivuotiseen käyttöön, sen tulisi olla läm pöeristetty. Talvella kompostoituminen hidastuu ja lämpöeristys torjuu sitä. Vaikka kompostori jäätyisi, voi sitä täyttää normaalisti seosainei neen. Keväällä kompostoituminen käynnistyy jälleen ilmojen lämme tessä.

Eristetyissä ns. lämpökompostoreissa on usein lämpömittari, jonka avulla voi seurata kompostin lämpötilaa.

Useimmat markkinoilla olevat kompostorit on valmistettu säänkestä västä muovista. Kompostoria täytetään päältä ja tyhjennetään alhaalta, joten luukkujen toimivuuteen ja lukitukseen kannattaa kiinnittää huomi ota.

Kompostori, jossa on sisällä ilmanjakokanava, helpottaa oleellisesti käyttöä, koska kompostimassan sisään kulkeutuu happea ilman sekoit tamista.

Kompostori sijoitetaan suojaiseen, lämpimään paikkaan ja sen ympä rille varataan tilaa kompostorin hoitamista varten. Siihen tarvitsee vara ta sekoitussauva, jolla kompostorin sisältöä voi tarvittaessa sekoittaa. Lisäksi tarvitaan kuiviketta, sille kauha sekä astia, jossa se ei pääse kas tumaan.

Komposti ei vielä sellaisenaan ole käyttövalmista. Kompostoitunut massa on laimennettava sekoittamalla puutarhakompostin lehtiin, ri suihin ja ruohoon. Kun se tyhjennetään esimerkiksi puutarhajätekom postiin, voi seassa olla vielä näkyviä jätteitä, kuten kananmunan kuoria. Kompostorimassa nopeuttaa myös puutarhajätteen palamista.

Lähde: biojäte.info, puutarha.net

K

TEHOKKUUDESTAAN TUNNETTUA JÄTEHUOLTOA

Omakotitalojen ja kiinteistöjen jätehuolto | Molokkien tyhjäykset Biojätteen keräys | Jätesäiliöt | Viemärikaivojen tyhjäykset Viemärin avaukset ja huuhtelut painehuuhteluautolla | Kuivaimuri Nosturi- ja kurottajapalvelu | Vaihtolavat | Autokierrätys

tää tulevaisuudessa tavallisenkin kulutta jan kaasuauton tankkiin.

Naapureiden kanssa yhteinen biojäteastia

Biojätekeräilyn voi useimpien jätehuolto yhtiöiden alueella järjestää kimpassa naa pureiden kanssa. Se on omakotiasujalle kä tevä ja edullinen ratkaisu, sillä harvalla syn tyy jätettä riittävästi ihan oman säiliön tar peiksi. Mitä useampi on kimpassa mukana, sen edullisemmaksi tyhjennys tulee, sillä lasku jakautuu kaikkien kesken. Jokaiselle menee oma lasku keräyksestä.

Huomionarvoista on sekin, että sekajä teastian tyhjennysväliä voi huoletta piden tää, kun kerää talteen biojätteet. Sekajäte astia ei täyty nopeasti eikä haise, kun sieltä puuttuu eloperäinen aines.

Biojätteen keräys on sekin hyvin yksin kertaista. Keittiön roskakaappiin voi hank kia toisen astian biojätettä varten tai pitää tiskipöydällä pientä, kannellista astiaa, jo hon kerää syntyvät jätteet.

Keittiön keräysastiaan pitää laittaa joko paperipussi, kompostoituva biojätepus si tai muoviton kartonkipakkaus (esimer kiksi muropaketti), johon jätteet kerätään. Tyhjä jauhopussi on oikein oivallinen bio jätteen pakkaamiseen. Pakkaaminen vä hentää hajuja ja estää biojätteen tarttu mista jäteastian seiniin.

Biojätteeseen saa laittaa käytännös sä kaikkea keittiössä syntyvää, eloperäistä jätettä. Ruoantähteet, pilaantuneet elin tarvikkeet, hedelmien, vihannesten ja ka nanmunien kuoret, lihan ja kalanperkeet, pienet luut, teepussit ja kahvinporot suo datinpusseineen sekä talouspaperit, pa periset servetit ja kananmunakennot ovat biojätteitä.

Jätehuoltoyhtiöt tiedottavat biojätteen keräykseen liittyvistä asioista hyvissä ajoin ennen keräysvelvoitteen alkamista.

Olisiko kompostointi sinun juttusi?

Hyväksytty vaihtoehto biojätteen kerä ykselle on kompostointi omassa pihassa. Etenkin omakotiasujalle, jolla on puutar ha, voi kompostointi olla mieluinen vaih toehto käsitellä biojätteet. Kompostoi malla ravinteet palautuvat takaisin luon toon ja kasvien tarvitsema multa syntyy kotipihassa. Oma kompostori ja sen tuo tosten kierrätys omassa pihassa säästää siten aikaa ja rahaa, kun maanparannus

aine syntyy lähellä.

Kompostointi täytyy kuitenkin hoitaa asi anmukaisesti. Keittiössä syntyvä biojäte tulee kompostoida jätehuoltomääräysten mukaisessa kompostorissa ja siitä on teh tävä ilmoitus jätehuoltoviranomaiselle. Jos sain vaiheessa viranomaiset alkavat seura ta kompostointia ja sen asianmukaisuutta.

Keittiöjätteitä ei saa laittaa avokompos tiin, vaan niitä varten pitää olla kompos tori, joka on suljettu, tukevarakenteinen ja hyvin ilmastoitu, josta ei pääse valumave siä maaperään ja johon rottien ja muiden haittaeläinten pääsy on estetty. Se hoituu niin, että kompostorissa ei ole yli 7 milli metrin suuruisia rakoja.

Kompostorin tulee olla myös riittävän suuri suhteessa siihen, miten monen hen kilön taloudesta on kyse ja käytetäänkö sitä ympäri vuoden vai vain kesäaikaan. Talvel la kompostoituminen hidastuu ja sekin on otettava huomioon, sillä kompostia ei saa poistaa kompostorista ennen kuin jätteet ovat kunnolla maatuneet.

Vanhalla jääkairalla hyvä sekoittaa kompostia

Biojätettä ei tarvitse pakata kompostia varten. Se peitetään samalla määrällä se osainetta, joka voi olla vaikkapa lehti- tai neulaskariketta, turvetta, silputtua olkea tai puunkuorijätettä. Kaupoista löytyy eri tyisesti kompostointiin tarkoitettua val mistetta.

Sopiva määrä hyvää seosainetta pitää kompostimassan yleensä riittävän kuohke ana. Sitä pitää myös aika ajoin sekoittaa –vanha jääkaira on oikein sopiva tähän tar koitukseen. Useimmiten pintakerroksen pöyhiminen riittää. Talvella sekoittamista on syytä välttää. Jos komposti kuivuu liikaa, sitä voi joutua kastelemaan.

Puutarhajätettä syntyy yleensä niin pal jon, ettei sitä kannata kompostoida bio jätteiden kanssa samassa kompostorissa. Puutarhajätteet voi kompostoida kasassa, aumassa tai kehikossa eikä siitä tarvitse tehdä kompostointi-ilmoitusta.

Kenenkään ei ole pakko alkaa kompos toida. Biojätteen lajittelusta ja keräyksestä tulee kuitenkin pakollista ja kompostoin ti on sille hyvä vaihtoehto. Hyviä neuvoja kompostin perustamiseen ja hoitoon saa ainakin Martoilta ja alueelliselta jätehuol toyhtiöltä.

Lähde: Pirkanmaan jätehuolto, biojäte. info

Freepik

Freepik

Teksti: Tiina Raatikainen

Paloturvallisuus

– muutakin kuin palovaroitin ja sammutin

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on laatinut yleiset paloturvalli suusohjeet, joihin jokaisen kannattai si tutustua. Koska ne ovat aika tiiviisti muotoiltuja, Omakoti-lehti kävi SPEKin vanhemman asiantuntijan Ilpo Leinon kanssa paloturvallisuuden kannalta tär keitä asioita hieman tarkemmin läpi.

Kiinteitä pistorasioita jatkojohtokaaoksen tilalle Sähkölaitteet ovat yksi selkeä riskiryh

mänsä palojen syttymisessä. Jos laite on vioittunut, ei sitä Leinon mukaan pitäisi missään nimessä yrittää itse rukata kun toon, vaan viedä sähköliikkeeseen kor jattavaksi tai vaihtaa uuteen. Sähkölait teiden säännöllinen kunnontarkistus on sekin paikallaan.

Ongelmia voivat aiheuttaa muun mu assa jatkojohdot, jotka risteilevät lattial la miten sattuu ja saattavat lojua kulku teillä. Jaloissa pyörivät johdot pölyynty vät, joutuvat tallotuksi ja niihin voi myös kompastua.

Se, missä määrin jatkojohtoihin jou dutaan turvautumaan, riippuu Leinon mukaan usein talon rakentamisvuodes ta.

– Vanhassa rintamamiestalossa, jossa pistorasioita ei nykymitoituksen mukaan ole riittävästi ja jossa on nuorisoa ja usei ta latauksessa olevia laitteita, jatkojohtoja kertyy helposti liikaa. Tällöin voisi jo pyy tää sähkömiehen paikalle ja teettää lisää kiinteitä pistorasioita.

Ja kun sähkömies pyydetään paikalle, kannattaa laittaa kerralla koko talon pis

torasiat kuntoon.

– Kun talossa on eletty jo jonkin aikaa, on selvinnyt, mihin jatkojohtoja kertyy ja miten eri huoneissa olisi tarvetta uusien kiinteiden pistorasioiden paikoille.

Kylmälaitteiden kohdalla jokavuoti nen siivous, jossa poistetaan laitteiden taakse kertyneet pölyt, on yksi palotur vallisuutta lisäävä teko. Pölyt haittaa vat myös ilmanvaihtoa ja lisäävät siten sähkönkulutusta. Vanhan kylmälaitteen vaihtaminen uuteen on sekin usein jär kevää, sillä vanha laite on usein myös

Tiina Raatikainen

melkoinen energiasyöppö.

Valaisimien, etenkin pöytä- ja jalka lamppujen kohdalla, olisi hyvä katsoa, että ne on sijoitettu turvallisesti siten, etteivät ne kaatuessaankaan pääsee ai heuttamaan tulipalon vaaraa.

Leino muistuttaa lisäksi, että pyykke jä ei todellakaan pidä ikinä laittaa löyly huoneeseen kuivumaan.

– Jos haluaa hyödyntää saunan jäl kilämmön pyykeille, niin pyykit pesu huoneeseen kuivumaan ja saunan ovi raolleen.

Liesiturvaa lemmikkiperheisiin ja isovanhemmille

– Liesi on ihan ykkösriskikohde eikä sitä voi koskaan korostaa liikaa. Kun kokataan liedelle, keskitytään siihen eikä touhuta samalla muuta, Leino sa noo painokkaasti.

Kotitalouksissa, jossa on lemmikkejä, pieniä lapsia ja vanhenevaa väestöä, lie den kanssa tulisi olla erityisen tarkkana ja harkita vakavasti liesiturvalaitteiden hankkimista. Liesisuojauksilla ja -riti löillä voidaan estää, ettei koiran tassu tai pieni käsi pääse kääntämään lieden katkaisijaa vahingossa päälle.

Vanhemman väestön kohdalla muun laiset liesiturvalaitteet, kuten ajastimet ja liesivahdit, jotka tarvittaessa katkai sevat virran, voivat sen sijaan olla tar peen. Leino patistaakin nuorempaa pol vea katsomaan ikääntyvien vanhempi ensa perään ja huolehtimaan siitä, että näiden koteihin hankitaan ajoissa tar vittavat ratkaisut.

– Koen, että on nimenomaan jälkikas vun tehtävä tarvittaessa huolehtia näis tä asioista.

Elävää tulta turvallisesti

Tulentekovälineet tulee säilyttää pois sa lasten ulottuvilta, esimerkiksi lukolli sessa laatikossa.

–Tulentekovälineet houkuttavat hel posti lapsia kokeilemaan tai leikkimään niillä, joten ne on syytä säilyttää sellai sessa paikassa, etteivät lapset saa niitä käsiinsä, Leino muistuttaa.

Kynttilät tulisi sijoittaa harkiten ja sammuttaa aina, kun on viimeinen huoneesta poistuja.

– Kynttilät eivät saa olla liian lähel lä verhoja tai päästä kaatumaan eikä kynttilöitä pidä polttaa palamattomalla alustalla. Tämä pätee myös tuikkukynt tilöihin, joille mainio alusta on esimer kiksi keraaminen astia.

Tulisijan käyttö on periaatteessa yk sinkertaista, mutta jos ei ole koskaan tai kovin usein elämässään käyttänyt tulisi jaa, on tulisijan käytön perusteet syytä opetella tai kerrata. Jos tulisijasta löytyy käyttöohjeet, kannattaa perehtyä nii hin: miten tuli vähitellen sytytetään ja miten peltien kanssa pelataan. Ohjeita tulisijan sytyttämiseen ja hyvään puun polttoon löytyy muun muassa HSY:n Tulisijan käyttö -sivuilta (www.hsy.fi/ poltapuhtaasti).

Turvallisuuden kannalta tärkeintä on, ettei peltejä laiteta kiinni liian aikai sin. Pellit kannattaa sulkea vasta, kun viimeinenkin hehkuva kipinä on

• Vie vioittunut laite tai rikkoutunut sähköjohto heti huoltoon alan ammattilaiselle, äläkä korjaa itse.

• Säilytä tulentekovälineet poissa lasten ulottuvilta, esimerkiksi lukollisessa laatikossa.

• Älä tupakoi sisällä. Voit torkahtaa, jolloin tupakka sytyttää helposti tulipalon.

• Käytä tulisijaa käyttöohjeiden mukaisesti. Nuohouta tulisija ja savuhormi säännöllisesti.

• Varmista riittävät tulisijojen suojaetäisyydet. Älä kuivata pyykkejä löylyhuoneessa.

• Sijoita valaisin ja muut kuumenevat sähkölaitteet niin, että ne eivät aiheuta palovaaraa. Siirrä kuuma tai lämmin tuhka vain syttymättömään astiaan.

• Estä takasta kimpoavat kipinät suojaverkolla tai -luukuilla.

• Älä koskaan jätä ruokaa yksin liedelle kypsymään.

• Sijoita kynttilät harkiten ja sammuta ne aina, jos olet viimei nen huoneesta poistuja

www.paloturvallisuus.info -osoitteesta löytyy myös EXIT – tie turvaan! - poistumisturvallisuusvideo, johon kannattaa käydä tutustumassa.

Torju kymmenen yleisintä tulipalon syttymissyytä

č

sammunut. Palamisessa on aina häkää, ja tällä tavalla varmistetaan, et tei se jää sisälle.

– Entisaikaisen ”lämmön pihtailun” voi unohtaa. Nykyajan varaava tulisija ottaa lämmön talteen kunnon liekkien aikana, eikä lämpö kar kaa enää viimeisessä vaiheessa, Leino vakuuttaa.

Valitse nuohoojasi itse

Tulisijojen suojaetäisyyksistä on syytä huolehtia lähinnä silloin, kun vaihdetaan tulisija uuteen tai tehdään remonttia, jonka seurauksena palavia materiaaleja voi tulla liian lähelle tulisijaa.

– Uuden tulisijan kohdalla täytyy selvittää sen vaatimat suojaetäisyy det ja sopiiko se siihen paikkaan, missä vanha on ollut.

Säännöllinen tulisijan ja savupiipun nuohous kuuluu paloturvalli suuteen niin ikään. Useimmissa omakotitaloissa riittää, että nuohous tehdään kerran vuodessa. Piirinuohoojia ei enää ole, vaan nuohoojan saa nykyään valita itse. Leino kannustaakin vertailemaan nuohoojia ja vaatimaan, että näillä on nettisivuillaan kunnolliset hinnastot nähtävil lä. Jos vanha nuohooja tulee kutsumatta ja puoliväkisin nuohoamaan, kuten Leinon mukaan kuulemma joskus tapahtuu, tätä ei tarvitse ottaa vastaan.

Valmistaudu pahimpaan

Kodissa pitää olla riittävä määrä palovaroittimia, jotka ovat myös toimin takuntoisia.

– Tämä on niitä perusasioita, joita ei voi korostaa liikaa. Lain vaatima vähimmäismäärä on yksi per 60 neliötä, mutta suosittelen, että jokaises sa tilassa, jossa nukutaan, olisi palohälytin.

Palohälyttimiä tulisi olla myös eri kerroksissa. Ihanteellista olisi, jos hä lyttimet olisi myös kytketty toisiinsa. Pohjakerroksessa soiva palohälytin kun ei välttämättä herätä yläkerran makuuhuoneessa nukkuvia.

– Nykyään on olemassa erilaisia teknisiä ratkaisuja, jotka tuovat lisä turvaa. Kun on poissa kotona, voi esimerkiksi kytkeä virran pois tietyistä pistorasioista tai saada tiedon vesivuodosta.

Mitä sammutusvälineisiin tulee, jokaisesta kodista tulisi löytyä aina kin sammutuspeite, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle.

– Nykyään sammutuspeitteitä on myös erilaisissa kuoseissa, joten jo kainen löytänee sisustukseensa sopivan palopeitteen.

Myös sammutin olisi hyvä olla olemassa. Leino suosittelee nestesam muttimen hankkimista.

– Se on yleispätevä sammutin, jolla pystyy sammuttamaan myös säh kölaitteet ja paljon siistimpi kuin jauhesammutin. Jauhesammuttimen käyttöä olen verrannut joskus siihen, että otapa 2 kilon vehnäjauhopussi ja heitä se ympäri olohuonetta.

Leino soisi myös, että jokainen omakotitaloasuja kokeilisi varatietik kaita ennalta.

– Varatietikkaita on huomattavasti mukavampi testata kaikessa rau hassa kuin tositilanteessa. Tällöin myös huomaa, jos niiden sijoittelu on hankala ja poistuminen itsessään vaarallista ja voi teettää tarvittavat muutokset. Ettei pääsisi käymään niin, että pelastut kyllä palolta, mutta mätkähdätkin jäiseen maahan.

– Joskus tikkaiden sijaintia katsoessani olen ihmetellyt, millaisella sel kärangalla varustettu ihminen niiden kautta muka pääsee ulos. Tikkaat saattavat olla ikkunoiden alla ilman minkäänlaista otinkahvaa tai las keutumistelinettä. Pahimmassa tapauksessa tikkaat voivat olla jopa sa ranapuolella, jos esimerkiksi ikkunaremontissa ei ole huomioitu niiden sijaintia.

Valaisimien, etenkin pöytä- ja jalkalamppujen kohdalla, olisi hyvä katsoa, että ne on sijoitettu turvallisesti siten, etteivät ne kaatuessaankaan pääsee aiheuttamaan tulipalon vaaraa.

stetta

Vaikka välillä

Sähkölaitteita

käy

kulutustuntien jälkeen.

Jotta energiaa riittää

Teksti: Marja Haavisto

Muuttajan muistilista

Kun muuttoa alkaa suunnittelemaan, on monta asiaa mielessä, jotka pitää hoitaa. Jotta siirtyminen ja asettuminen uuteen kotiin kävisi vaivattomasti, kannattaa esimerkiksi muuttoilmoitus, sähkö- ja jätehuoltosopimukset sekä tietoliikenneyhteydet hoitaa etukäteen kuntoon.

Kun muuttopäivä on selvillä, voi muut toon alkaa valmistautua ottamalla selvää erilaisista sopimuksista ja ilmoituksista, jotka on tehtävä ennen muuttoa. Muutto päiväksi kannattaa kysellä kantoapua ka lusteille ja tavaroille ja muuttolaatikotkin voi hankkia hyvissä ajoin, jotta välttää kii reen pakkaamisessa.

Muuttoilmoituksen voi tehdä kuukaut ta ennen muuttoa ja se onnistuu helpos ti Postin verkkosivuilla osoitteessa posti. fi/fi/henkiloille/muuttoilmoitus. Uudet osoitetiedot päivittyvät sekä Postin että Digi- ja väestötietoviraston tietoihin.

Postin verkkosivuilla on myös linkit Postin sekä Digi- ja väestötietoviraston lis tauksiin, joista näkee, mitkä tahot saavat uudet tiedot muuttoilmoituksen kautta. Osoitetiedot päivittyvät esimerkiksi viran omaisille, verohallintoon, Kelaan, ajoneu vo- ja ajokorttirekisteriin, seurakuntaan ja

puolustusvoimille. Tiedot voivat mennä myös vakuutusyhtiöille ja pankeille.

Pysyvä muuttoilmoitus on tehtävä aina, kun muuttaa pysyvästi asunnosta toiseen ja tilapäinen muuttoilmoitus silloin, kun oleskelee tilapäisesti toisessa osoitteessa yli kolme kuukautta.

Postit ja paketit oikeaan osoitteeseen

Uuden kodin postilaatikkoon on hyvä laittaa heti muuton jälkeen uudet nimi tiedot ja kirjepostin kulun varmistami seksi voi Postin verkkosivuilla tehdä il moituksen muuttopostipalveluun, jon ka saa maksutta kuukaudeksi. Sen avulla vanhalla osoitteella tuleva Postin jakama päivittäisposti ohjataan uuteen osoittee seen. Muuttopostipalvelun voi myös os taa vuodeksi. Palvelu sisältää Postin jaka

mat kirjeet, joukkokirjeet sekä aikakaus lehdet, mutta se ei edelleenohjaa paket teja uuteen osoitteeseen.

Verkkokauppatilauksissa paketin nou topisteen voi valita, mutta jos paketti on tulossa katuosoitteeseen, noutopiste mää räytyy Omapostiin merkityn noutopaikan mukaan. Uutta kotia lähimpänä olevan pakettien noutopisteen voi käydä tarkista massa ja tarvittaessa vaihtamassa esimer kiksi Postin verkkosivuilta Omapostista.

Kotivakuutus ja muut sopimukset ja ilmoitukset kuntoon

Kodin irtaimistovakuutus sekä kiinteistö vakuutus kannattaa laittaa heti kuntoon ja varmistaa, että vakuutukset ovat voi massa molemmissa asunnoissa muuton ja vanhan asunnon myynnin aikana.

Omakotitaloon muuttaessa myös jäte huoltosopimus on hyvä hoitaa kuntoon ja ottaa selvää, missä on lähin kierrätyspiste tai jäteasema, jos niille tulee tarvetta.

Uuteen omakotitaloon voi tehdä sähkö sopimuksen heti, kun muuttopäivä on sel villä. Vanhan kodin sähkösopimus tulee muistaa irtisanoa, mutta sen on hyvä olla voimassa asunnon myynnin ajan. Sähkön hinta kannattaa samalla kilpailuttaa. Talon uuden omistajan on myös tehtävä ilmoitus vesiliittymän omistajanvaihdoksesta.

Uuteen kotiin asettumista helpottaa myös se, että nettiliittymät toimivat heti. Oman asuinalueen vaihtoehtoihin voi perehtyä jo ennen muuttoa ja vertailla eri palveluntarjoajien vaihtoehtoja. Televi siota varten on tarkistettava, onko uusi asunto kaapeli- vai antennitalous.

Kun muutto varmistuu ja ajankohta sel viää, lapsiperheissä kannattaa huomioida

Freepik

päivähoitoon ja kouluun liittyvät ilmoit tautumiset. Päivähoitopaikoissa voi olla ruuhkaa, joten esimerkiksi hakemus tiet tyyn päiväkotiin on hyvä laittaa mahdol lisimman pian. Jos uuden kodin etäisyys lähimpään kouluun on pitkä, kannattaa koulukyytiasiat selvittää hyvissä ajoin.

Muuttopäivä vaatii suunnittelua

Muuttoa suunnitellessa on hyvä kartoit taa urakan laajuus, eli pärjätäänkö suku laisten ja ystävien avulla ja sopiiko heille muuton ajankohta. Ehtiikö osa vain puo leksi päiväksi ja onko auttajia varmasti riittävästi, kun tarvitsee kantaa isompia kalusteita? Riittääkö muuttoon yksi päivä vai tarvitaanko esimerkiksi koko viikon loppu tai useampi päivä?

Jos omasta takaa tai tuttavilta ei löydy muuttoon tarvittavaa autoa, kannattaa muuttoauto varata hyvissä ajoin ja huo mioida muuttopäivän aikataulussa auton haku ja palautus. Aikatauluun vaikuttaa myös se, saadaanko kaikki tavarat siirret tyä kerralla vai tarvitseeko tehdä useampi reissu uuden ja vanhan kodin välillä.

Turhat tavarat pois nurkista muuton yhteydessä

Muuttolaatikoita tarvitaan usein enem män kuin asukas itse arvioi, joten nekin voi hankkia hyvissä ajoin. Joku hankkii kaupasta ilmaisia banaanilaatikoita tai ostaa pahvilaatikoita, mutta kunnolli sia ja kestäviä muuttolaatikoita voi myös vuokrata. Laatikoita vuokraavasta yrityk sestä voi kysyä arviota määrästä, kuinka monelle laatikolle olisi tarvetta. Esimer kiksi oman tai uuden asuinalueen Face book-ryhmästä voi myös löytää muut toon sopivia laatikoita, joita tarjotaan il maiseksi seuraavalle tarvitsijalle.

Muuton yhteydessä on hyvä het ki hankkiutua ylimääräisestä tavaras ta eroon, ja lajitella tarpeettomat tava rat roskiin, kierrätykseen ja kirpputoril le meneviin. Kierrätyskeskukset ottavat vastaan muun muassa kalusteita, kodin tavaraa ja tekstiilejä, ja isommille erille voi kysyä noutopalvelua. Omakotitalosta pois muuttaessa voi olla tarvetta myös jä telavalle, mutta kaikki kierrätykseen kel paava kannattaa aina kierrättää.

Kaikki vanhan kodin avaimet kannat taa etsiä valmiiksi uutta omistajaa varten, esimerkiksi jos talossa on lukollisia kaap peja, komeroita tai erillisiä varastoja. Jos kodinkoneiden ja muiden laitteiden käyt töohjeita on tallessa, nekin kannattaa jät tää uudelle omistajalle.

Suojaa reitit ja pakkaa huolella

Uudessa sekä vanhassa asunnossa on hyvä suojata tarvittaessa kulkureitit ja kolhiintumisvaarassa olevat kulmat ja ovenkarmit. Myös tavarat on hyvä paka ta ja suojata huolella, ja aloittaa pakkaa minen sellaisista tavaroista, joita tarvit see harvoin. Onko tarvetta esimerkiksi nokkakärryille, suojauspaperille, kupla muoville tai pakkausteipille? Ennen kuin lähtee ostoksille, kannattaa tarkistaa, mitä kotoa löytyy valmiiksi ja mitä voi lai nata. Esimerksi vanhat matot tai lakanat voi hyödyntää suojaamisessa.

Muuttolaatikoiden purkamista ja tava roiden paikalleen laittoa helpottaa, jos muuttolaatikkojen päälle merkitsee laati

kon sisällön sekä huoneen, mihin laatik ko muutossa kannetaan.

Työkalupakki ja tarjoilut talkooporukalle

Muuttopäiväksi on hyvä hankkia jääkaap piin valmiiksi syötävää ja juotavaa tai ti lata vaikkapa muuttopizzat, jotta autta maan tulleet ystävät ja sukulaiset jaksavat kantaa tavaroita – myös taukoja kannattaa pitää riittävästi.

Siivousvälineille on käyttöä sekä uudes sa että vanhassa kodissa ja työkalupak ki on hyvä olla saatavilla muuttopäivänä.

Etenkin talviaikaan on hyvä varmistaa, että uudessa kodissa on riittävästi valais tusta jo muuttopäivänä, kun pimeä tulee aikaisin. Vanhan kodin kattovalaisimet ei vät välttämättä sovi sellaisenaan, joten lii tännätkin on syytä tarkistaa.

Muuttokuorman siirryttyä uuteen ko tiin, vanhan kodin kaapit, laatikostot ja varastot voi vielä käydä läpi ja varmistaa, ettei mitään ole unohtunut.

Muuttofirma avuksi

Jos muuttamiseen tarvitaan ulkopuolis ta apua, muuttopalveluista on hyvä ottaa selvää hyvissä ajoin. Etenkin kuun vaihde sekä viikonloput voivat olla kiireistä aikaa muuttofirmoille. Tarjous kannattaa pyy tää muutamalta yritykseltä ja miettiä, mitä palveluja tarvitsee ja mitä aikoo tehdä itse.

Palveluihin saattavat kuulua esimerkik si kartoituskäynti ja muuton suunnittelu, pakkausmateriaalit ja muuttolaatikot, pak kauspalvelu, siivous, muuttoauto ja -hen kilöstö, irtaimiston siirtäminen sekä kier rätyspalvelut.

Esimerkiksi pakkaamisen voi hoitaa itse ja tilata vain muuttoauton ja muutto henkilöstön siirtämään kalusteet ja laati kot uuteen osoitteeseen.

Uuden kodin turvallisuus tarkasteluun

Uuteen taloon muuttaessa kannattaa tar kistaa palovaroittimien määrä ja niiden toimivuus. Suomen Pelastusalan keskus järjestö suosittelee sijoittamaan palova roittimet eteiseen, olohuoneeseen, jokai seen makuuhuoneeseen ja kaikkiin ker roksiin portaikon läheisyydessä.

Lain mukaan minimivaatimus on yksi palovaroitin jokaista 60 neliömetriä kohti jokaisessa kerroksessa, mutta palovaroit timien sijoittamiseen ja määrään vaikut tavat myös esimerkiksi se, onko tilassa tulisija tai sähkölaitteita. Lisäksi uudes sa kodissa kannattaa miettiä sammutus peitteille järkevät säilytyspaikat.

Jos perheessä on hyvin pieniä lapsia ja uusi koti on esimerkiksi kahdessa ta sossa, voi olla tarvetta asentaa lapsiportit portaiden ylä- ja alapäähän ja laittaa pis torasioihin suojat. Myös lemmikkieläin ten turvallisuus on hyvä ottaa huomioon, jos kodissa on jotakin vaaranpaikkoja.

Omakotitalossa asujan on myös hyvä miettiä, tarvitseeko teettää vara-avainta uuteen kotiin ja kenelle sen voisi antaa.

Kun muutto on saatu hoidettua ja ase tuttu taloksi uuteen kotiin, onkin aika jär jestää tupaantuliaiset!

Lähteet: kuluttajaliitto.fi, asunnot.oiko tie.fi, posti.fi, muuttaminen.fi, martat.fi, spek.fi

 LAKIPALSTA

Omakotitalo ja naapurit

Omakotitalossa asuvan ei tarvitse miettiä samanlaisia järjestyssään töjä kuin asunto-osakkeessa asuvan, mutta omakotitaloasujankin on hyvä olla selvillä muutamista tärkeistä laeista, jotka liittyvät asujan suhteisiin naapureihin ja kuntaan.

Laki eräistä naapuruussuhteista

Eräistä naapuruussuhteista annettu laki (26/1920, naapuruussuhde laki) on vuodelta 1920, mutta on monilta osiltaan vielä aivan relevantti nykypäivänäkin. Osa sen säännöksistä sisältyy nykyään kaavamäärä yksiin tai maankäyttö- ja rakennuslakiin, kun toiset taas määrittelevät hyvinkin tarkasti naapureiden välisiä asioita. Lain säännökset on tar koitettu suojaamaan naapuria, ettei toisen kiinteistön käyttö aiheuta ongelmia.

Tämän vuoksi laissa esimerkiksi säädetään siitä, ettei kattoa saa rakentaa siten (ellei toisin ole sovittu), että vesi tippuu siitä naapurin puolelle. Usein pinnalle nouseva kysymys naapurin puolen oksista ja puunjuurista on ratkaistu naapuruussuhdelaissa: jos naapurin puolen puista tai pensaista tunkeutuu juuria tai roikkuu oksia oman kiinteis tön puolelle siten, että ne haittaavat kiinteistön käyttöä, voi ne poistaa oman kiinteistön puolelta omatoimisesti, jollei naapuri tee sitä keho tuksen saatuaan. On muistettava, että oksien tai juurien on aiheutet tava haittaa, esimerkiksi juurten vaurioittaessa ajotietä tai istutuksia. Säännös ei siis koske sitä, että naapurin pihapuusta muutaman sentin omalle puolelle tulevat oksat saisi geometrisen tarkasti poistaa.

Useissa naapuruussuhdelain säännöksissä toistuu idea, että kiin teistön omistaja voi omatoimisesti ja tietyissä tapauksissa naapurin kustannuksella, toteuttaa tarvittavat toimet oman kiinteistönsä suo jelemiseksi, jos naapuri ei toimi. Laissa onkin säädetty esimerkiksi sii tä, että jos rakennus, muuri tai muu vastaava laitos naapurin puolella uhkaa sortua ja siten tuottaa vahinkoa, on sallittua itse ryhtyä rajoit tamaan vahinkoa, jos naapuri ei reagoi kehotukseen korjata ongelma.

Yleiseen viihtyvyyteen liittyen lakia on päivitetty 2000-luvun alussa, jolloin lakiin on otettu säännökset kiinteistön käytöstä. Kiinteistöä, ra kennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheu tuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuh teet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Metelöintiä koskeva säännös on samankaltainen järjestyslain 3 §:n 2 momentin kanssa, jossa kielletään metelöinti myös yksityisalueella silloin, kun sen vaikutukset ulottuvat myös julkiselle paikalle. Käytän nössä tämä konkretisoituu kaupunkialueella varsin helposti katutilan ollessa hyvin lähellä tonttien pihoja ja rakennuksia.

Lasse Jelekäinen Lakimies, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy, Joensuu

Teksti: Tiina Raatikainen

Tee kodista tunnelmallinen keidas

Kun arjen haasteet kuormittavat ja pimeän osuus päivästä kasvaa päivä päivältä suuremmaksi, kannattaa kodista tehdä lempeän rauhoittava tukikohta.

Muutama vuosi sitten pinnalle noussut hyggeily puoltaa edelleenkin paikkaansa etenkin näin syk syisin, kun valon määrä vähenee ja syyssade vihmoo päin kasvoja. Silloin on ihanaa tulla kotiin, jossa on harmoninen tunnelma, lempeä valaistus ja pehmei tä huopia, joihin kääriytyä ja mukavia tyynyjä, joi hin nojata.

Tanskalais-norjalaista alkuperää olevan hyggen on selitetty tarkoittavan muun muassa sielun viihtyi syyttä ja rauhoittavista asioista nauttimista. Keskeis tä hyggelle ovat joka tapauksessa kodikkuus ja tur vallisuuden tunne.

Kun kodissa on hyggeä, siellä voi laskea suojauk sensa alas ja olla oma itsensä ilman minkäänlaista esittämisen tarvetta. Voi vain olla, viettää aikaa lä heisten kanssa tai yksin teekupposen ääreellä, il

man pakonomaista suorittamisen tarvetta.

Hyggeen kuuluva hiljentyminen, tahdin hidasta minen ja mukavien asioiden tekeminen tuottavat hyvää oloa niin itselle kuin muille.

Oikeaan tunnelmaan valaistuksella

Hyggeä edistävään mielentilaan voi vaikuttaa valoil la, tekstiileillä sekä pehmeyttä ja turvallisuutta luo villa sisustuselementeillä. Helpoiten hyggeä saa luo tua ehkä valaistuksella.

Hyggemäinen valaistus on pehmeä, rauhoittava ja tunnelmallinen. Kirkkaiden valojen sijasta kannat taa suosia hämyisempää valaistusta, ja yhden kes kellä huonetta sijaitsevan kirkkaasti valaisevan ison kattolampun sijasta rakentaa huoneiden valaistus

useammilla valaistuspisteillä, pöytä- ja jalkalam puilla ja muilla kohdevalaisimilla.

Toki kattovalaisin on hyvä olla olemassa, mut ta silloin, kun halutaan todella rauhoittua ja kat sotaan esimerkiksi yhdessä elokuvaa tai luetaan lukunurkissa kirjaa, pehmeämpi valaistus voi olla parempi.

Kynttilöitä ja led-valoketjuja

Tärkeässä asemassa hyggessä ovat myös kynttilät, sillä elävä tuli luo aina tunnelmaa. Kynttilöiden kanssa tulee muistaa kuitenkin aina paloturvalli suus ja katsoa, että ne on sijoitettu niin, etteivät ne pääse kaatumaan tai sytyttämään tekstiilejä. Eten kin lapsi- ja lemmikkiperheissä kynttilöiden kans

Freepik

č

sa tulisi olla erityisen varovainen.

Palavia kynttilöitä turvallisempi vaihtoehto ovat led-kynttilät ja muut led-valot. Led-valoketjuilla saa luotua kotiin myös juhlavaa tunnelmaa. Led-valo ja voi sijoitella esimerkiksi ikkunoihin ja erilaisille pöytä- ja hyllytasoille. Eteiseen sijoitetut led-valot voivat valaista illalla sen verran, ettei eteiseen ole aina tarvetta sytyttää muuta valoa. Paristoilla toi mivista led-valoista on iloa myös silloin, kun omalla asuinalueella tulee sähkökatkos.

Kotoisuutta ja lämpöä tekstiileillä

Hyggemäisessä sisustuksessa suositaan kotoisaa ja jopa kotikutoista sisustustyyliä, rustiikkisuutta, puuta ja muita luonnonmateriaaleja, keraamisia

esineitä sekä pehmeiltä tuntuvia tekstiilejä ja tyy nyjä. Kyse ei ole siis pelkästään siitä, miltä jokin näyttää vaan myös siitä, miltä se tuntuu. Raskaan päivän jälkeen, sateen rummuttaessa ikkunaa vas ten tuntuu hyvältä kääriytyä sohvannurkkaan peh meään huopaan tai torkkupeitteeseen kietoutu neena.

Tekstiileillä, kuten vilteillä, torkkupeitoilla ja si sustustyynyillä, saa vaihdettua helposti myös si sustuksen ilmettä.

Hyggesisustuksessa suositaan usein pehmeitä, luonnonmukaisia sävyjä, mikä sopii hyvin skandi naaviseen sisustustyyliin. Rönsyjä ja väriä voi tuo daan tilaan esimerkiksi tauluilla, kirjoilla ja viher kaveilla. Viherkasvit puhdistavat sisäilmaa, ja niil lä on tutkitustikin rauhoittava vaikutus mieleen.

Kirpputorilöydöt tai perintöaarteet, kuten vin tage-lamput, vanhat astiat ja kannut, valokuva kehykset, ryijyt ja raanut, keinutuolit perinteisine nuttuineen, räsymatot ja tilkkutäkit sopivat nekin hyvin hygge-henkiseen sisustukseen väriä ja ro soa tuomaan.

Hyggesisustuksessa suositaan usein myös rentoa boho-tyyliä, jota voi varioida monella tavalla pel kistetymmästä skandinaavisesta bohosta romantti seen bohoon, joka voi tarkoittaa esimerkiksi luon nonmateriaalien, hempeän roosan ja persoonallis ten seinäkoristeiden käyttöä.

Innoitusta ja lisää luettavaa: Mej Viking, Hygge, hy vän elämän kirja. The Happiness Research Institute, Kööpenhamina.

Tanskalais-norjalaista alkuperää olevan hyggen on selitetty tarkoittavan muun muassa sielun viihtyisyyttä ja rauhoittavista asioista nauttimista.

Kiinteistö perinnöksi – riesa vai mahdollisuus?

Useimpien suomalaisten tärkein omaisuus on oma koti – joskus ihan omin käsin rakennettu – ja omistajan poistuessa manan majoille omaisuus siirtyy eteenpäin. Jos asunto sattuu sijaitsemaan kaukana kasvukeskuksista, perinnöstä saattaa tulla riippakivi, josta ei pääse eroon.

Maaseutu tyhjenee ihmisten muuttaes sa kasvukeskuksiin, mutta talot pysyvät. Elämänsä lopputaipaleella oleva saat taa asustella siellä hyvinkin tyytyväise nä, mutta perintönä se voi olla haasteel linen.

- Kyllä perinnöstä kannattaisi keskus tella jälkipolven kanssa hyvissä ajoin etu käteen. Silloin voi yhdessä pohtia, mitä omaisuudelle tapahtuu, kun itsestä aika jättää. Siinä yhteydessä tulevat perijät kin pääsevät kertomaan mielipiteensä, muistuttaa lakimies, OTM, LKV Sanna Saariniemi.

- Hyvin usein käy niin, että toisen kuollessa leski jää asumaan yhteistä ko tia, mutta lapset perivät sen. He joutuvat maksamaan perintöveron, vaikka eivät saa siinä vaiheessa perintöä haltuunsa. Lesken oikeus jäädä asuntoon asumaan on elinikäinen, eikä asuntoa voi myydä il man lesken lupaa.

Asiasta etukäteen puhuminen voi olla vaikeaa, koska siihen liittyy paljon tun teita. Voi olla raastavaa havaita, että oma rakas koti ei lapsia kiinnostakaan. Jälki polvikin voi kokea asian ongelmalliseksi, koska ei haluta kohdata sitä tosiasiaa, että

ennemmin tai myöhemmin jokaisen elä mä päättyy. Voi tuntua siltä, että jo pelkkä perinnöstä puhuminen tuo tuota päivää lähemmäksi.

Haasteita voi Saariniemen mukaan syntyä myös silloin, kun kiinteistön saa perinnönjaossa useampi henkilö. Silloin käytöstä, huollosta, korjauksista ja en nen kaikkea kustannuksista voi tulla hel posti kahnauksia. Kiinteistöstä on aina kuluja, vaikka se olisi miten hyvässä kun nossa tahansa.

- Jos yhteisomistukseen jää esimerkik si vapaa-ajan asunto, jossa kaikki haluai

sivat viettää juhannusta omassa rauhas saan, niin eihän se voi onnistua.

Selkeät, ihan paperille laitetut sopi mukset mökin käytöstä ja kulujen jaka misesta helpottavat yhteiselämää huo mattavasti.

Käyttämätön talo rapistuu

Kesämökin kanssa perikunnan elämä voi olla vähän helpompaa, sillä sen voi kuvi tella saavansa myytyä tarpeen vaatiessa. Vakituiseen asumiseen tarkoitettu talo on toinen juttu. Taantuvalla paikkakun

Teksti: Elina Salmi

Freepik

nalla sen arvo putoaa kaiken aikaa eikä ostajaehdokkaita parveile pihaa ihastele massa. Sitä ei välttämättä saa myytyä mil lään hinnalla.

Tilanne on aivan sama, vaikka perittävä itse yrittäisi myydä talon jo elinaikanaan, ettei se jää lapsille riippakiveksi. Tällöin kuitenkin hyötynä on luovutusvoiton ve rovapaus eli perittävän ei tarvitse mak saa mahdollisesta luovutusvoitosta veroa, mikäli hän on asunut talossa vähintään 2 vuotta omistusaikanaan.

Huomionarvoista on sekin, että käyttä mättömänä talo rapistuu nopeasti. Jotta se pysyisi edes jonkinlaisessa kunnossa, on peruslämpö pidettävä päällä ja elin kaaren mukaiset huollot tehtävä. Ne ai heuttavat kustannuksia. Kiinteistöverokin lankeaa maksuun vuosittain.

Ellei kukaan perikunnasta ole halukas muuttamaan taloon tai sitä päätetä pitää kesäasuntona, on kiinteistön vuokraami nen lähes tulkoon ainoa keino saada ku lut peittoon.

On tärkeää määritellä kiinteistön arvo oikein Kaikki perinnöksi päätyvät kiinteistöt ei vät tietenkään ole maailmanlopun torp pia keskellä sysimetsää, vaan asiallisten palveluiden ja etäisyyksien päässä olevia kelpo koteja. Silloin suurin mietittävä asia on perintövero ja sen suuruus.

Perintövero on sidoksissa omaisuuden arvoon sekä perittävän ja perijän väliseen sukulaisuussuhteeseen. Lähiomaisiksi kat sotaan aviopuoliso, lapset ja lapsenlapset. Heidän kohdallaan verotus on vähän ke vyempää kuin kaukaisempien sukulaisten kohdalla.

Kiinteistön arvon voi määritellä itse kin vertailemalla lähistöllä myytyjen, sa mantyyppisten kohteiden hintoja, mutta varminta on arvioituttaa kohde ammatti laisella perukirjaa varten. Asunnosta teh ty arvio ei sido verottajaa, joka vahvistaa tai muuttaa omaisuuden arvon verotus ta varten.

On kuitenkin hyvä, jos arvioitu arvo on mahdollisimman lähellä todellista arvoa – varsinkin jos kohde on tarkoitus myy dä pian perunkirjoituksen jälkeen. Muu ten voi joutua perintöveron lisäksi mak

samaan luovutusvoittoveroa perukirjaarvon ja lopullisen myyntihinnan erotuk sesta. Perintövero on pienempi kuin luo vutusvoittovero, joten tarkkuus kannat taa.

Jos pesässä on useampia osakkaita ja yksi haluaa samantien lunastaa kiinteis tön itselleen, kannattaa silloinkin käydä kauppaa perukirjaan määritellyillä arvoil la tai verottajan vahvistamalla perintöve rotusarvolla, mikäli se on jo selvillä. Aina ei tarvitse käyttää pesän ulkopuolisia va roja, jos pesässä on muuta varallisuutta kuin kyseinen kiinteistö. Silloin voidaan jaossa sopia, että yksi saa talon ja muut vastaavasti muuta omaisuutta.

Jos talo tai mökki on ainoa varallisuus kuolinpesässä, on varat niin mahdolli seen lunastukseen kuin perintöveroi hinkin saatava pesän ulkopuolelta. Ve rottajan kanssa voi neuvotella maksu suunnitelman veroille, ellei sukanvar teen ole kertynyt riittävästi niiden mak suun. Pankkilainaakin saattaa saada muuttotappiokunnassa sijaitsevan pe ruskiinteistön perintöverojen maksuun, mutta pankit arvioivat asiaa tapauskoh taisesti takaisinmaksukyvyn ja vakuu den perusteella.

Peliaikaa perikunnalla kuitenkin on, sillä perintöverot tulevat maksuun vii veellä, noin puolen vuoden – vuoden ku luessa perukirjan toimittamisesta verot tajalle.

Kuntotarkastus voi kannattaa perittävässäkin talossa

Perittävään rakennukseen pätee pitkäl ti samat asiat kuin ostettavaankin: mitä enemmän tietoa on saatavana, sen pa remman turvan uusi omistaja saa. Jos ta lon tai mökin vaiheista ja korjauksista ei ole tietoa, voi olla viisasta teettää kunto tarkastus.

Silloin kiinteistön arvoa määriteltäes sä voidaan ottaa huomioon tulossa ole vat remontit ja talo tulee merkittyä peru kirjaan mahdollisimman oikealla arvol la. Samalla pesän osakkaat saavat hyvän kuvan edessä olevista kustannuksista, jos talo halutaan pitää.

Kiinteistön arvoon ja määrättyyn perin töveroon voi hakea verottajalta oi

č

Kiinteistön arvon voi määritellä itsekin vertailemalla lähistöllä myytyjen, samantyyppisten kohteiden hintoja, mutta varminta on arvioituttaa kohde

perukirjaa varten.

kaisua esimerkiksi toteutuneen kaupan perusteella. Sen sijaan tehtyä perinnönjakoa ja siinä käytettyä kiinteis tön arvoa ei yleensä saa muutettua, mikäli pesän osak kaat ovat jaon hyväksyneet ja sitoutuneet olemaan sitä moittimatta.

Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan, vaan siitä voi luo pua. Mikäli perintö on lakimääräinen, perinnöstä ei voi luopua osittain ilman veroseuraamuksia, vaan se pitää ottaa vastaan joko kokonaan tai ei ollenkaan. Jos luopuu perinnöstä, se menee perintökaaressa seuraavan – siis useimmiten lasten tai lastenlasten – hyväksi.

Jos perinnöstä haluaisi luopua jonkun muun – vaik ka paikallisen kissayhdistyksen – hyväksi, on verottajan tulkinta se, että on ottanut perinnön vastaan ja lahjoit taa sen eteenpäin. Silloin maksuun tulevat perintövero ja lahjavero.

Perittävä voi tietysti jo eläessään tehdä testamentin, jossa määrittelee omaisuutensa hallinnan hänen kuol tuaan. Rintaperillinen saa joka tapauksessa lakiosan.

Sen voi sivuuttaa vain hyvin painavin perustein.

Kauppa, lahja vai ennakkoperintö?

Talon tai mökin voi myös myydä jälkeläiselleen, antaa sen ennakkoperintönä tai lahjana. Jos päätyy myymään markkinahintaa halvemmalla, on oltava tarkkana. Myyn tihinnan pitää olla yli 75 prosenttia vastaavien myyn tihinnasta. Muuten kauppa tulkitaan lahjanluoteiseksi kaupaksi ja siitä napsahtaa maksettavaksi lahjavero.

Tapauskohtaisesti riippuu kannattaako omaisuutta an taa ennakkoperintönä vai lahjana ja todeta lahjakirjassa, että kyseessä ei ole ennakkoperintö. Lahjan antaminen voi olla verotuksellisesti edullisempaa.

Jos taas antaa jotakin jälkikasvulle ennakkoperintönä, se huomioidaan lopullisessa perinnönjaossa siten, että perinnönjättäjän omaisuus ja kaikki ennakkoperinnöt lasketaan yhteen, summa jaetaan perillisten kesken ja näistä osuuksista määrätään perintövero. Siitä vähenne

tään aiemmin maksettu lahjavero. Vaikka lahjavero olisi ollut suurempi kuin perintövero, erotusta ei makseta ta kaisin.

Yksi mahdollisuus on lahjoittaa omaisuuttaan verova paana. Toiselle voi antaa korkeintaan 4 999 euron arvoi sen lahjan kolmen vuoden välein. Talon kohdalla menet tely on työläämpi ja hitaampi, sillä lahjoitukset on tehtä vä useissa pienemmissä osissa pitkän ajan kuluessa.

Sanna Saariniemi kehottaa kuitenkin kärsivällisyyteen: - Jos se on mahdollista ja kiinnostusta on yhtään il massa, kannattaa välttää hätiköityjä ratkaisuja. Ties vaik ka muutaman vuoden viisaampana joku pesän osak kaista innostuukin muuttamaan taloon tai käyttämään mökkiä. Jos kuitenkin keskusteluissa tulee selväksi, et tei kiinteistölle ole erityistä käyttöä eikä tunnearvokaan puhu sen suvussa pitämisen puolesta, niin kyllä se kan nattaa silloin myydä.

Lähde. vero.fi

Freepik

Mönkijä on metsässä liikkuvan työjuhta ja nuoren kulkupeli

Iso osa Suomessa myytävistä mönkijöistä tulee jonkinasteiseen hyötykäyttöön, joskin tieliikenteeseen hyväksyttyjen traktorimönkijöiden suosio on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti. Moottorikelkoista taas valtaosa lienee tänä päivänä huvikäytössä. Ihan joka paikassa ei saa pöristellä, on alla sitten kelkka tai mönkkäri.

Mönkijää voi käyttää monipuolisesti ja tehokkaasti hyvinkin erilaisissa maastos sa tehtävissä töissä. Se on omiaan esi merkiksi metsänhoidossa, virkistysaluei den hoidossa, vapaa-ajan palveluissa ja vaikkapa erilaisissa viranomaistehtävissä. Mönkijä sopii mainiosti myös vapaa-ajan virkistyskäyttöön.

Yksityisessä käytössä mönkijää käyte tään yleisimmin lumen auraamisessa, kaikenlaisen tavaran ja vaikka riistan kul jettamisessa sekä huoltotöissä. Ammatti käytössä mönkijöitä on kaikkialla, missä on liikuttava vaikeakulkuisessa maastos sa: puolustusvoimilla, poliisilla, palo- ja

pelastuslaitoksilla, sähköyhtiöillä – lista on loputon.

Mönkijään on saatavana myös rutkasti erilaisia lisävarusteita. Yleisimpiä ovat lu miaura, erilaiset peräkärryt, kuljetuslaa tikot ja telasarjat syvässä lumessa liikku mista varten.

Liikennevakuutus on pakollinen Mönkijät jaetaan kahteen pääluokkaan, maasto- ja tieliikennemönkijöihin. Maas toajoneuvoksi rekisteröity mönkijä on ni mensä mukaisesti tarkoitettu vain maas tossa liikkumiseen eikä sillä saa ajaa tiellä

kuin poikkeustapauksissa, jotka on mää ritelty tieliikennelaissa. Maastossa liikku miseen pitää olla viranomaiskäyttöä lu kuunottamatta maanomistajan tai -hal tijan lupa.

Ennen mönkijän ostamista on hyvä sel vittää perusasiat eli missä mönkijällä saa ajaa, kuka sitä saa ajaa ja millainen ajo kortti vaaditaan. Vastauksia löytyy esi merkiksi Liikenneturvan nettisivuilta.

Kannattaa myös miettiä, minkälaiseen käyttöön mönkijä on tarkoitus hankkia, sillä ajoneuvoluokan muuttaminen myö hemmin on hankalaa. Rekisteröintitodis tuksesta voi varmistaa mihin ajoneuvo

luokkaan mönkijä kuuluu.

Liikennevakuutus on kaikilla – siis myös maastomönkijöillä - pakollinen.

Lapsille tarkoitettuihin mönkijöihin pitää myös ottaa liikennevakuutus, jos nope us on yli 25 km/h. Alle 15-vuotias voi ajaa mönkijällä ainoastaan suljetulla alueella, joka voi olla esimerkiksi aidattu kotipiha.

Lumiaura, tukkikärry vai kuljetuslaatikko?

Usein mönkijään halutaan kytkeä pe räkärry, jolla kuljetetaan erilaista tava raa, kuten puita metsästä tai vaikka

Teksti: Elina Salmi

Mönkijän riskit

- Mönkijän kaatumisherkkyys

- Renkaissa käytetään liian alhaisia ilmanpaineita ja renkaat ovat sopimattomat maantieajoon

- Nopeus tilanteeseen ja olosuhteisiin nähden on liian suuri

- Kuljettaja on alkoholin vaikutuksen alainen

- Kuljettaja ei käytä suojakypärää

- Kuljettajalla on piittaamaton asenne liikennesääntöjä kohtaan

- Kuljettaja on kokematon

Lähde: Liikenneturva

Viisi vinkkiä turvalliseen ajoon mönkijällä

- Opettele mönkijän ajo-ominaisuudet rauhallisissa olosuhteissa.

- Käytä aina kypärää.

- Vain raittiina mönkijän sarviin.

- Huomioi muut liikkujat.

- Noudata liikenteen sääntöjä niin maastossa kuin tielläkin.

Lähde: Liikenneturva

kaadettua riistaa. Peräkärryn pitää olla mönkijään tarkoitettu ja siinä pitää olla valot. Yhdistelmää koskevat määräyk set vaihtelevat mönkijästä riippuen, jo ten kytkemisessä mönkijän käyttäjältä vaaditaan usein hyvinkin yksityiskoh taista tietoa. Painorajat kuljetuksiin sel viävät perävaunun ja perävaunua ve tävän ajoneuvon rekisteröintitodistuk sista.

Raskaaseen käyttöön tarkoitetussa mönkijässä neliveto ja paljon voimaa ovat varsin tarpeellisia ominaisuuksia. Jos siis aikoo kiskoa tukkikuormia met sästä, on se otettava huomioon jo mön kijää ja kärryä ostettaessa. Lisäksi tal vella lumiketjut helpottavat liikkumista.

Mönkijä on haasteellinen ajettava Kaikki mönkijät on alun perin suunni teltu pääasiassa maastokäyttöön, ja se vaikuttaa paljon niiden ajo-ominai suuksiin niin maastossa kuin tieliiken teessäkin. Ennen ajamista kannattaakin tutustua ajoneuvon ominaisuuksiin kai kessa rauhassa ja alhaisilla nopeuksilla.

Koska joidenkin mönkijöiden ajami seen ei vaadita erillisiä teoria- tai ajo tunteja tai ajokokeen suorittamista, on tärkeää, että tuleva kuski on orientoi tunut oppimaan mönkijän käytön ja maastossa liikkumisen periaatteet pe rusteellisesti.

Mönkijä on hyvin kapea ja korkea ajo väline ja siksi sitä ajettaessa pitää olla aktiivinen ja käyttää omaa painoa ajo kin vakauttamiseen. Esimerkiksi jarrua painaessa eturenkaat saattavat lukkiu tua, jolloin perä nousee herkästi ylös.

Silloin perä pysyy maassa siirtämällä omaa painoa taakse.

Toistaalta taas ylämäessä eturenkai den pito ei välttämättä riitä, ellei kuljet taja nojaa reilusti eteenpäin.

Liian kovassa nopeudessa mönkijä saattaa kaatua herkästi. Erityisesti mut kat voivat olla mönkijälle haastavia sen rakenteen vuoksi. Siksi tiukkojen kään nösten tekemistä kannattaa välttää ja pitää vauhti tasaisena. Kun oppii siir tämään omaa painoa oikein, muodos tuu kyyti turvallisemmaksi. Käännökset vaativat painonsiirtoa kuljettajan lisäksi myös kyydissä olevalta matkustajalta.

Hanki kunnolliset suojavarusteet

Asiallisesti ajaminen lisää turvallisuut ta, mutta se ei yksin riitä. Tärkein suoja varuste niin kuskille kuin matkustajalle kin on laadukas kypärä. Se suojaa päätä ja saattaa jopa pelastaa hengen vakavis sa onnettomuuksissa.

Kypärän pitää olla sopivankokoinen, joten on tärkeää käyttää sen hankkimi seen aikaa ja sovittaa useita eri malleja. Oikean koon lisäksi kypärän hihna on kiinnitettävä kunnolla. Silmiä suojaavat joko visiiri tai ajolasit.

Lisäturvaa antavat selkäsuoja, ajo saappaat, ajokengät ja hanskat sekä säältä ja tuulelta suojaava, värikäs ajo asu. Ne on syytä hankkia heti mönki jän oston yhteydessä ja totutella käyttä mään niitä harjoitteluvaiheesta alkaen.

On itsestään selvää, että mönkijän puikkoihin hypätään vain selvin päin –vaikka ajettaisiinkin vain omassa pihas sa tai metsässä.

Lähde: liikenneturva.fi, Teknisen kau pan ja Palveluiden yhdistyksen Maasto ajoneuvojaosto, monkkarit.com

Tien päätyttyä alkaa elämys!

Talven tulo tietää monelle moottorikelkkakauden käynnistymistä. Maastossa saa kuitenkin olla tarkkana.

Moottorikelkkoja on rekisterissä jo yli 160 000 kappaletta. Moottorikelkkai lu ei kuitenkaan ole jokamiehenoike us eli suin päin ei kelkalla saa han keen päräyttää. Kuljettajan on tiedet tävä, missä kelkalla saa ajaa.

Suomessa moottorikelkkailua voi harrastaa moottorikelkkailureiteillä sekä kuntien ja Metsähallituksen yl läpitämillä moottorikelkkaurilla. Kelk kailureitistöä on yhteensä lähes 20 000 km, josta noin 3 500 km on Met sähallituksen kelkkauria.

Maastossa liikkuminen kelkalla vaatii aina maanomistajan tai maan haltijan luvan. Omalla maa-alueella liikuttaessa lupaa ei tietenkään tar vita. Metsähallituksen kelkkaurilla tarvitaan Metsähallituksen uralupa. Epävirallisilla moottorikelkkaurilla lu pakäytäntö vaihtelee alueittain.

Viralliset moottorikelkkailureitit merkitään omalla liikennemerkillään. Lumipeitteen aikaan nämä reitit on tarkoitettu vain moottorikelkoille. To sin niillä saa myös kävellä ja hiihtää, kunhan huomioi muut liikkujat. Jääl läkin saa ajaa ilman erillistä lupaa.

Mieti kahdesti ennen kuin ajat jäälle

Maastossa moottorikelkkaa saa ajaa 15-vuotias, jolla on traktorikortti. Nuorempikin voi harjoitella turvallis ta kelkkailua aidatulla, suljetulla alu eella.

Moottorikelkka on maastoajoneu vo, joten sillä ei ole asiaa edes au raamattomalle tien osalle kuin eri tyisissä poikkeustapauksissa. Jos

reitti menee tien yli tai tie on jostain muusta syystä ylitettävä, on kelkalla pyrittävä ajamaan mahdollisimman kohtisuoraan tien poikki.

Kelkalla saa ajaa maastossa enin tään kuuttakymppiä. Jäällä saa kel kan nopeus olla enintään 80 km/h, paitsi merkityllä reitillä, jossa rajoi tus on 60 km/h. Poikkeustapauk sessa tietä ylittäessä ja matkustajilla lastattua rekeä vedettäessä rajoitus on 40 km/h.

Reittejä on pyritty tekemään sinne missä kelkoilla pääasiassa liikutaan. Tällöin muulle luonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jääl lä ajaville suositellaan turvavarustuk seen mukaan naskalit, sillä kelkkaili jan yleisin kuolinsyy on hukkuminen. Jos siis et ole varma jään kestävyy destä, pysy kuivalla maalla..

Kypärä on kelkkailijan tärkein tur vaväline ja siksi se on määrätty pakol liseksi kuljettajalle ja kelkan kyydis sä olevalle matkustajalle. Kuljettajan on huolehdittava, että alle 15-vuotias lapsi käyttää suojakypärää. Kypärän käyttöpakko koskee myös avonaises sa reessä matkustavia.

Kypärän lisäksi kunnollinen ja riit tävän lämmin ajoasu sekä turvalli nen ja ennakoiva ajotapa moottori kelkkailulle tarkoitetuilla kulkuväylillä edistää turvallista kelkkailua. Kelkkai lussa ovat voimassa samat promil lerajat kuin muussakin liikenteessä, mutta fiksu kelkkailee selvin päin ja avaa oluen vasta perille päästyään.

Hätätilanteita varten on hyvä lada ta puhelimeensa Suomi 112 -sovel lus.

 KOLUMNI

Elämää rintamamiestalossa

Rintamamiestalo –nerokas ratkaisu

Rintamamiestalon pohjaratkaisu on nerokas kun ajattelemme tulevia, en tistäkin kalliimman energian aikoja. Aivan kuin nähtävissä olevia kriisejä ennustaen hormisto on rakennettu talon keskelle. Siitä lämpöä on helppo jakaa niin uuneihin, puuhellaan, leivinuuniin kuten muuallekin.

Jos polttopuuta riittää, voidaan sähköyhtiöiden järjettömille hinnanko rotuksille nauraa makeasti ja panna pökköä pesään. No, olohuone saattaa olla nykymittapuun mukaan hiukan pieni, mutta sekin asia on korjattavis sa. Lisää tilaa saadaan helposti vinttitilasta käyttämällä hyödyksi nykyajan tehokkaita eristeitä. Ja ainahan voi yhden seinän poistaa. Talo kestää kyllä.

Uuden omistajan kannattaa silti olla tarkkana - ainakin märkätilojen suh teen. Niiden tarpeelliset korjaukset ja muutokset on hyvä tehdä ennen kuin mitään pahaa tapahtuu.

Runko on yleensä hyvä, jopa erinomainen. Vesikattokin saattaa olla kes tänyt vuosikymmeniä. Vallankin jos se on käsin väkerrettyä ”panssarivaunu peltiä” eikä nykyistä ohutta paperinomaista katetta.

Vesi- ja viemäriputket on hyvä tarkastaa ajoittain; vakuutusyhtiön kans sa saattaa tulla muutoin kädenvääntöä vahingon sattuessa. Toisaalta; mo net putket näyttäisivät ainakin päällepäin olevan raskaan sarjan tavaraa. Mutta: vara ei venettä kaada.

Eräs heikko kohta rintamamiestaloissa on lähes poikkeuksetta läm möneristys. Talot on tehty aikana, jolloin sahanpuru oli parasta mahdollista eristettä, ja kun sitä tungettiin seiniin, purun pinta laskeutui alemmas pai novoiman ansiosta vuosien mittaan, ja tämän päivän tilanne saattaakin olla huolestuttava. Onneksi konsteja löytyy.

Oman talomme ikivanha puu/öljykattila vaihdettiin lopulta ilmavesi lämpöpumppuun. Uusi laite on melko huoleton – öljyn hinnasta ei tarvitse välittää, sähkölaskut tosin aiheuttavat melkoisia sydämentykytyksiä; vanha poltin kun ei paljon virtaa vienyt. Toisaalta, eipähän tarvitse tilata tankkiautoa portinpieleen.

Toivottavasti uusin ydinvoimalamme pian alkaa toimia täydellä teholla, Norjan vesivarat kasvavat, Ruotsi myy sähköä halvemmalla… toivossa on hyvä elää.

Rintamamiestalo on usein nuorenparin ensimmäinen koti. Mikäpäs sii nä; joku on viitisenkymmentä vuotta sitten rakentanut käytännöllisen asu muksen, jonka korjaaminen ei omaisuuksia syö. Kun katselee myytävien kiinteistöjen ilmoituksia, rintamamiestalot ovat hyvin edustettuina. Niillä on useimmiten oma, suurehko tontti, valmis piha ja ryhdikäs talo. Mikäs siihen on nuoren parin muuttaessa.

Juhani Vahtokari Kolumnisti on rintamamiestalossa asuva rehtori, jolle on karttunut koke musta vanhasta talosta ja sen korja uksista jo 40 vuoden ajalta.

Teksti: Marja Haavisto

Turvallista ajoa oikeanlaisilla renkailla

Autoilija voi varautua tulevaan talveen muun muassa tarkistamalla etukäteen talvirenkaiden kunnon. Hyvät renkaat ovat tärkeä turvallisuustekijä, mutta myös renkaiden säilytykseen, oikeaoppiseen vaihtamiseen sekä rengaspaineisiin on hyvä kiinnittää huomiota, jotta renkaiden turvallisuusominaisuudet toteutuvat.

Liikenneturvan verkkosivuilla muistute taan, että ajoneuvon hallinta riippuu au ton renkaan ja tienpinnan välisen koske tuspinta-alan pitävyydestä. Etenkin tien ollessa jäinen, luminen tai märkä, ren kaan ajo-ominaisuudet korostuvat. Vaik ka rengasmerkki ja -malli olisikin pärjän nyt hyvin testeissä, kuluneena rengas ei ole turvallinen.

Liikenneturvan suunnittelija Toni Vuoristo painottaa myös hyvää liiken nekäyttäytymistä, sillä kuljettajan toi minta on iso riskitekijä onnettomuuk

sissa, vaikka renkaat olisivatkin kunnos sa.

Kitkat vai nastat?

Tieliikennelain mukaan talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maa liskuun loppuun, jos keliolosuhteet sitä edellyttävät. Talvirenkaat voivat olla nas tarenkaat tai nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaat.

Kitkarenkaiden vaihtamista ei tarvitse kiirehtiä, sillä niitä voi käyttää silloinkin,

kun talvirenkaiden käyttöaika on jo ohi tai ei ole vielä alkanut. Autonrengasliitto ei kuitenkaan suosittele kitkarenkaita ym pärivuotiseen käyttöön niiden huonom pien märkäpito-ominaisuuksen vuoksi.

– Vaikka kitkarenkailla saa ajaa ympäri vuoden, kesärenkaat ovat paremmat ke säkeleillä ja kesänopeuksilla ajettaessa, Vuoristo kertoo.

Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisen ajan li säksi muulloinkin, jos sää tai keli sitä edel lyttää. Liikenneturvan mukaan märällä ja

sileällä jäällä nastat parantavat renkaan pitoa, kun taas sohjoisella ja lumisella ke lillä pitoon vaikuttavat enemmän renkaan kitkaominaisuudet ja kuviointi.

– Nastarengas on hyvä valinta, kun tal v ikelit vaihtelevat, mutta ne toimivat erittäin hyvin lumellakin. Kitkarenkaat sopivat tasaisempaan talvikeliin ja ovat myös hiljaisemmat. Nastattomia talvi renkaita on kehitetty paljon viime vuosi na, joten ero nastarenkaisiin ei ole enää niin suuri. Pitäisin kuitenkin nastaren kaita turvallisuuden maksimoinnin kan

Freepik

nalta parempina talviajossa, Vuoristo sa noo.

Renkaiden ominaisuuksien vertailu voi olla haastavaa

Renkaiden hintaan vaikuttaa moni asia, ja vertailu voikin olla hankalaa. Renkaat kannattaa valita aina alueen ajo-olosuh teiden ja oman käytön mukaan.

– Talvella renkailta vaaditaan enemmän, joten etenkin talvirenkaisiin kannattaa pa nostaa ja hankkia pohjoisen talven olosuh teisiin tarkoitetut renkaat. Kesärenkaita valitessa tärkeitä asioita ovat esimerkiksi märkäpito- ja vedenpoisto-ominaisuudet.

Leveällä renkaalla lähtee helpommin vesi liirtoon maantienopeuksissa, kun renkaan urissa on vettä, Vuoristo muistuttaa.

Renkaan valintaan vaikuttaa usein myös renkaan ulkonäkö, vierintävastus ja rengasmelu.

– Autolehdissä on paljon rengasvertai luja keväisin ja syksyisin, joten niistä saa hyviä vinkkejä.

Myös rengasliikkeistä voi kysyä neuvoa renkaiden valinnassa.

Renkaiden hinnat vaihtelevat riippuen valmistajasta ja mallista, mutta Vuoristo muistuttaa, että hankintahinta ei ole aina se, jolla päästään halvimpaan ratkaisuun.

– Renkaan alhainen vierintävastus voi vaikuttaa siihen, että polttoainetta ku luu vähemmän. Jos rengasseos on peh meämpi, rengas voi pitää paremmin aja essa, mutta myös kulua nopeammin. Etenkään talvirenkaiden ostohinnassa ei kannattaisi säästää.

– Joskus kesärenkaat saattaa saada edullisemmin syksyllä ja talvirenkaat ke väällä, joten esimerkiksi kesärenkaita vaihtaessa voi hankkia uudet talvirenkaat varastoon odottamaan syksyä.

Jos aikomuksena on ostaa käytetyt ren kaat, Vuoristo muistuttaa tarkistamaan, ettei niissä ole pullistumia, viiltoja tai muita vikoja. Käytettyä autoa ostaessa mukana tulevat renkaat kannattaa nostaa pois tavaratilasta ja tarkistaa.

Tarkista renkaiden merkinnät

Nastattomissa talvirenkaissa on yleen sä ”mud and snow” -merkintä, josta ker too lyhenne M+S. Tällaisella merkinnäl lä varustetut talvirenkaat ovat hyväksyt tyjä 1.12.2024 saakka, ja siitä eteenpäin nastattomista talvirenkaista pitäisi löy tyä 3PMSF -merkintä eli vuoristosymboli (3PeakMountainSnowFlake). Se kertoo, että rengas on tyyppihyväksytty vaativiin talviolosuhteisiin ja se täyttää standardin mukaisen lumipitovaatimuksen.

Etenkin käytettyä autoa ostaessa kannat taa vilkaista myös renkaiden muut merkin

nät, joista selviää muun muassa valmistus vuosi. DOT-merkinnän kaksi ensimmäistä numeroa kertovat valmistusviikon ja kaksi viimeistä valmistusvuoden. Jos uusi rengas on ostohetkellä esimerkiksi kolme vuotta vanha, vaikuttaa se myös renkaan koko naisikään, vaikka renkaan kuluminen al kaakin vasta käyttöönottohetkestä.

Renkaasta löytyy myös valmistajan ni men tai tavaramerkin lisäksi muun mu assa renkaan leveys, profiili, vannekoko, kantavuus- eli kuormitusluokka sekä no peusluokka.

Varmista renkaiden kunto ennen asennusta

Renkaiden kuntoa on syytä tarkkailla ja hankkia ajoissa uudet, sillä renkaiden kunto on tärkeä turvallisuustekijä liiken teessä. Renkaat voivat olla liian kuluneet tai niissä voi olla havaittavissa epätasais ta kulumista.

Liikenneturvan verkkosivuilla kerro taan, että vaadittuna talvirenkaiden käyt töaikana talvirenkaassa kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 3 mm ja kesärenkaissa vähintään 1,6 mm.

– Renkaat kannattaa vaihtaa riittä vän aikaisin, eikä odottaa siihen, että ol laan minimissä. Kesärenkaissa on uute na yleensä noin 7–8 mm kulutuspintaa. Renkaiden sadekelin ominaisuudet heik kenevät ja vesiliirtovaara kasvaa, kun ren kaiden kulutuspinnasta on kulunut yli puolet, Vuoristo varoittaa.

Sadekelillä kesärenkaiden urasyvyy den turvasuositus onkin Autonrengaslii ton mukaan vähintään 4,0 mm, joten uu sien renkaiden hankintaa kannattaa har kita viimeistään silloin.

Ajo-olosuhteet ja ajotapa vaikuttavat renkaiden kulumiseen

Epätasaista kulumista voivat aiheuttaa esimerkiksi virheellinen tasapainotus, kuluneet iskunvaimentimet tai väärät ohjauskulmat.

Jos renkaat ovat kuluneet epätasaisesti, syy selviää huollossa tai rengasliikkeessä.

– Jos on ajanut esimerkiksi katukivetyk sen reunaan, ohjauskulmat ovat voineet mennä vinoon. Renkaat kuluvat myös ve tävillä pyörillä enemmän, Vuoristo sanoo.

Kulutuskestävyyteen vaikuttavat auton ja ajo-olosuhteiden lisäksi ajotapa. Talou dellisesti ajamalla ja välttämällä voimak kaita jarrutuksia ja kiihdytyksiä renkaat pysyvät pidempään hyvässä kunnossa.

Vaikka renkaat eivät olisi kovin kuluneet, ne voivat olla niin vanhat, että renkaat kan nattaa vaihtaa uusiin. Vuoristo nostaa esi merkiksi kevytperävaunujen renkaat, joi

den kuntoa ei tule välttämättä mieleen tar kistaa, jos käyttö on ollut vähäistä.

Renkaiden vaihtoon kunnon välineillä

Renkaiden vaihtaminen onnistuu au toilijalta itseltäänkin, kunhan muistaa muutaman turvallisuuteen ja oikeaop piseen vaihtamiseen liittyvän seikan ja hankkii kunnolliset rengastyökalut työtä helpottamaan.

Renkaat kannattaa aina vaihtaa tasai sella ja kovalla alustalla ja riittävässä va lossa. Vuoristo suosittelee hankkimaan hallitunkin, sillä se on auton omaa tunk kia varmempi valinta. Ohjekirjasta on hyvä tarkistaa esimerkiksi auton korin oi kea nostokohta sekä muut merkkikoh taiset ohjeet, mutta nostokohdan kanssa kannattaa olla tarkkana, jotta vältytään korivaurioilta.

– Ohjekirjaan merkitty nostokohta on yleensä suunniteltu auton omalle tunkil le, joten hallitunkille se ei välttämättä so vikaan.

– Kannattaa myös varmistaa, että auto ei pääse putoamaan, jos tunkki jostain syystä pettää tai alkaa pikkuhiljaa laskemaan. Au ton alle voi laittaa joko toisen tunkin tai jo takin muuta, minkä päällä auton paino on.

Tähän tarkoitukseen sopii esimerkiksi tukevat ja säädettävät autopukit.

Renkaita suositellaan kierrättämään edestä taakse ja takaa eteen. Jos pyöri missuunta (rotation) on merkitty renkaa seen, sitä on noudatettava, sillä se vaikut taa auton turvallisuuteen. Rengas voi olla myös suunniteltu toimimaan molempiin pyörimissuuntiin, jolloin suuntaa ei ole merkitty.

– Paremmat renkaat kannattaa aina asentaa taakse, Vuoristo lisää.

Rengaspaineet kylmästä renkaasta

Rengaspaineet on myös syytä tarkistaa vaihdon yhteydessä. Autonrengasliitto suosittelee lisäksi tarkistusta kerran kuu kaudessa. Jos rengaspaine on liian alhai nen, renkaan vierintävastus lisääntyy ja auton hallittavuus kärsii.

Oman auton suositellut rengaspaineet näkee auton ohjekirjasta tai auton ovi pilarissa tai polttoainetankin luukussa olevasta tarrasta. Suositukset vaihtelevat auton kuormauksen mukaan – suurempi kuorma vaatii kovemmat rengaspaineet.

Jos rengaspaine on liian alhainen, polttoaineen kulutus lisääntyy ja vää rät rengaspaineet vaikuttavat auton ajoominaisuuksiin sekä lyhentävät renkai den käyttöikää.

Rengaspaineet kannattaa tarkistaa aina

kylmästä renkaasta, ei renkaan lämmet tyä pitkän ajomatkan jälkeen.

Renkaiden vaihto liikkeessä

Renkaidenvaihto kannattaa jättää am mattilaisille, jos on epävarma, osaako sen tehdä oikein tai jos ei ole vaihtamiseen tarvittavia välineitä. Renkaanvaihtopal veluja tarjoavat esimerkiksi rengasliik keet, huoltoasemat sekä autoliikkeet.

Rengasliikkeistä saa lisäksi apua muun muassa renkaiden ja vanteiden valintaan ja siellä hoituu myös renkaiden kunto tarkistus ja tasapainotus, ohjauskulmien ja iskunvaimentimien tarkistus sekä ren kaiden kausisäilytys. Myös vanhojen ren kaiden kierrätys hoituu rengasliikkeen kautta.

Vuoristo muistuttaa pyörän pulttien jälkikiristyksestä 100-200 ajokilometrin jälkeen, tekipä renkaiden vaihdon am mattilainen tai autoilija itse. Kiristys on hyvä muistaa myös silloin, kun rengas on jouduttu irrottamaan esimerkiksi huol lon takia.

Säilytä kuivassa ja viileässä

Jos kotoa ei löydy sopivia tiloja renkaiden kausisäilytykseen, voi hyödyntää esimer kiksi rengasliikkeiden, autoliikkeiden tai huoltoasemien rengashotellipalveluja.

Silloin renkaat ovat valmiina liikkees sä, kun vaihto on ajankohtainen, eikä nii tä tarvitse kaivella varaston perukoilta ja nostella autoon.

Rengashotellipalveluihin voivat kuulua kausisäilytyksen ja alle laiton lisäksi esi merkiksi pulttien jälkikiristys, renkaiden pesu sekä kuntotarkastus, jossa mitataan renkaiden ilmanpaineet ja tarkistetaan urasyvyys.

Kotonakin varastotiloissa renkaat kannattaa säilyttää asianmukaisesti, kuivassa ja viileässä paikassa, suojas sa valolta. Kun renkaat säilyttää rengas pusseissa, ne ovat suojassa mahdollisil ta samoissa tiloissa säilytettäviltä aineil ta, kuten öljyiltä, rasvoilta ja maaleilta. Renkaat on hyvä pestä ja antaa kuivua kunnolla ennen pusseihin ja säilytyk seen laittamista.

Keväisin ja syksyisin, renkaidenvaih don ollessa ajankohtainen, näkee toisi naan rengaskasoja omakotitalojen edus toilla tai autokatoksissa, kun renkaat on tuotu ulos odottamaan vaihtoa tai jätetty jo vaihdetut renkaat odottamaan säilöön siirtämistä. Ne ovat kuitenkin helppoja kohteita varkaille, jotka saattavat kierrel lä renkaidenvaihtosesongin koittaessa.

Lähteet: liikenneturva.fi, autonrengasliit to.fi, autotalli.com

č

Renkaidenvaihto kannattaa jättää ammattilaisille, jos on epävarma, osaako sen tehdä oikein tai jos ei ole vaihtamiseen tarvittavia välineitä.

Teksti: Marja Haavisto

Lisää kuljetuskapasiteettia suksiboksin ja perävaunun avulla

Suksiboksit, kevytperävaunut ja erilaiset taakkatelineisiin kiinnitettävät lisävarusteet mahdollistavat monenlaisten tavaroiden kuljettamisen turvallisesti, kunhan pakkaamisen hoitaa oikein. Lisätilasta on iloa niin lomamatkoilla, remonttitarvikkeiden ja koneiden kuljetuksessa kuin huonekaluostoksilla.

Kun auton tavaratila ei riitä lomareis suun lähtiessä, tulee helposti laitettua osa tavaroista auton istuimille ja lattial le. Sisällä autossa on usein muulloinkin irtonaisia esineitä, kuten puhelin, tablet ti tai vesipullo. Pienetkin tavarat voivat kuitenkin äkkipysähdyksessä sinkoutua matkustajien tai kuljettajan päälle koval la voimalla ja aiheuttaa vakavia vammo

ja, sillä kevyemmästäkin esineestä tulee silloin liike-energian ansiosta vaaralli nen.

Matkustamon puolella oleville puheli mille ja tabletille voi hankkia autoon tar koitut telineet ja lasten irtotavaroita var ten on olemassa esimerkiksi takapenkin järjestelijöitä eli etuistuimen taakse kiin nitettäviä taskullisia potkusuojia.

Myöskään takaikkunalla eli hattuhyl lyllä ei Autoliiton mukaan suositella pitä mään tavaraa ajon aikana – korkeintaan vaatteita tai muuta vaaratonta.

Turvavöitä voi käyttää myös autossa si sällä kuljetettavien tavaroiden kiinnittä miseen. Jos takapenkillä on esimerkiksi lasten turvavyöistuin, joka ei ole auton istuimessa kiinni isofix-kiinnityksellä, se

on hyvä kiinnittää turvavöillä paikalleen myös tyhjänä.

Pakkaa tavaratila oikein

Autoissa, joissa tavaratila on yhteydessä matkustamoon eikä välillä ole esimerkik si suojaverkkoja tai väliseiniä, kannattaa olla tarkkana pakatessa, jotta päällimmäi

Freepik

senä tavaratilassa olevat kassit ja muut tavarat eivät pääse lentämään matkusta moon äkkipysähdyksessä.

Autoliiton verkkosivuilla muistutetaan, että tavaratilaa pakatessa on hyvä lait taa ensiksi painavimmat tavarat ja sijoit taa ne keskelle tavaratilan perälle, jolloin kuorman paino vaikuttaa vähiten ajetta vuuteen. Tavaroiden kiinnittämisessä voi käyttää apuna kuormaverkkoa tai -liinoja.

Kun auton tavaratila ei riitä, kannat taa turvautua suksiboksin, peräkärryn tai kuljetuslaatikon tuomaan lisätilaan.

Monikäyttöiset suksiboksit

Kattotelineiden ja niiden lisävarusteiden avulla auton katolla voidaan kuljettaa muun muassa polkupyöriä, kajakkia tai sup-lautaa. Erilaisiin talviurheilutelinei siin saa kiinnitettyä sukset ja lumilaudat, ja kattotelineeseen asennettava kuorma kori mahdollistaa suurempienkin tava roiden kuljettamisen turvallisesti.

Suksiboksi on monikäyttöinen kulje tusväline, sillä siellä voi kuljettaa suksi en lisäksi monenlaista muutakin. Bok siin ei suositella laitettavan kovin pai navaa tavaraa, sillä se saattaa muuttaa auton painopistettä, mikä taas vaikuttaa auton hallittavuuteen. Liikenneturvan verkkosivujen mukaan henkilöauton ka tolla kuljetettavan tavaran massa saa olla enintään 10 prosenttia auton omamas sasta, mutta valmistaja on voinut määri tellä kattokuormalle tätäkin pienemmän mahdollisen massan, joten asia kannat taa tarkistaa oman auton ohjekirjasta.

Suksiboksin valintaan voi vaikuttaa esi merkiksi boksin materiaali, muotoilu, lu kitus sekä kiinnityksen helppous ja kuin ka monta hiihto- tai laskettelusuksiparia tai lumilautaa sinne mahtuu. Jos autos sa on jo valmiina kattotelineet, suksibok sia hankkiessa on hyvä ottaa huomioon myös niiden yhteensopivuus.

Suksiboksin korkeus on myös tärkeää

huomioida, etenkin jos oma auto on hie man korkeampaa mallia. Boksi katolla pi täisi pystyä ajamaan autokatokseen tai -talliin ja pysäköintihalleissakin on hyvä olla tietoinen, mikä auton korkeus on, kun siihen on laskettu mukaan kattotelineet ja suksiboksi. Jos boksia aikoo säilyttää au tokatoksen tai -tallin katossa kiinnikkeis sä, alle pitäisi myös mahtua pysäköimään.

Kuljetuslaatikko vetokoukkuun

Auton kuljetuskapasiteettia voidaan lisä tä myös vetokoukkuun kiinnitettävällä, lukittavalla kuljetuslaatikolla. Kuljetus laatikkoon voi laittaa isokokoisiakin ta varoita ja kallistettava laatikko ei haittaa auton tavaratilan käyttöä. Laatikon irrot taminen on helppoa ja kokoontaitettava malli ei vie paljoa tilaa varastossa.

Polkupyörienkin kuljetus onnistuu ve tokoukkuun kiinnitettävällä telineellä, ja markkinoilla on malleja, joihin mahtuu jopa neljä polkupyörää samanaikaisesti.

Jos vetokoukkua ei ole, kannattaa tarkis taa, löytyykö omaan autoon sopivaa mal lia auton takaluukkuun kiinnitettävistä ripustusmallisista polkupyörätelineistä.

Kätevät kevytperävaunut

Jos perävaunulle alkaa olemaan tarvetta eikä vuokraaminen ole vaihtoehto, kan nattaa vertailla markkinoilla olevia mal leja ja miettiä, mikä olisi omaan käyttö tarkoitukseen sopiva.

Henkilö- ja pakettiautoilla vedettä vistä perävaunuista kevytperävaunuiksi luokitellaan ne, joiden kokonaismassa on enintään 750 kg. Vaunut kuuluvat O1luokkaan, ne ovat yleensä jarruttomia ja suurin sallittu nopeus on 100 km/h.

Auton rekisteröintitiedoista selviää, miten painavaa perävaunua sillä valmis tajan mukaan saa vetää. On hyvä muistaa, että perävaunun kuomu ei välttämättä si sälly vaunun omamassaan, vaan silloin se

on laskettava osaksi kuormaa.

Perävaunun valintaan voivat hinnan li säksi vaikuttaa esimerkiksi lavan koko, pe rävaunun leveys, onko tarvetta kippiomi naisuudelle tai tarvitaanko kuomua. Lisä varusteina myydään esimerkiksi lavapeit teitä, lisälaitoja ja ajosiltoja. Rakennustar vikkeiden, puutarhajätteiden ja koneiden kuljetus on perävaunulla helppoa ja kip paavaan lavamalliin saa ajettua esimer kiksi ruohonleikkurit ja moottorikelkat.

Perävaunusta pitää löytyä myös hyvät kuormankiinnityspisteet, sillä kuorma on aina sidottava hyvin, vaikka käytössä olisikin kuomullinen malli.

Vaihtoehtona perävaunun vuokraus

Jos tarvetta perävaunulle on harvoin, voi olla järkevämpää vuokrata kuin ostaa oma, jos vuokrauspalvelua on saatavilla kohta laisen matkan päässä. Oma vaunu ei vält tämättä mahdu säilytykseen etupihalle tai se olisi pihan muiden toimintojen tiellä, joten silloin vuokravaunu on hyvä vaih toehto.

Useat liikkeet tarjoavat perävaunuja vuokralle edullisesti – vuorokausihinta ei ole välttämättä paria kymppiä enem pää. Perävaunuja voi vuokrata esimerkik si monista rautakaupoista, perävaunuja myyvistä yrityksistä, autotarvikeliikkeis tä sekä joistakin autotarvikkeita myyvis tä tavarataloista, huoltoasemilta, kone vuokraamoista sekä muista siirtokalus teita vuokraavista yrityksistä.

Tarkista kunto ja pakkaa oikein Perävaunu voi olla välillä pidempiä aikoja käyttämättä, jolloin sen kunto on hyvä tar kistaa, jotta vaunun käyttö olisi turvallista niin itselle kuin muillekin tiellä liikkujil le. Vanhemmassa perävaunussa renkaat saattavat olla ikänsä puolesta vaihdon tar peessa ja lisäksi rengaspaineet sekä valot

on syytä tarkistaa säännöllisesti.

Perävaunu tulee kuormata tasaisesti, mutta vetokoukulle saisi tulla vain vähän painoa. Vaunua pitäisi pystyä nostamaan helposti vetokoukkuun ja takaisin. Lii kenneturvan verkkosivuilla muistutetaan, että painavimmat tavarat tulee laittaa ak selin päälle ja painopisteen pitäisi pysyä mahdollisimman keskellä ja alhaalla.

Turvallista ja taloudellista ajoa kuorman kanssa

Koska suksiboksi lisää ilmanvastusta ja täyteen pakattu auto ja boksi nostavat auton kokonaismassaa, polttoaineen ku lutus kasvaa. Myös sähköautoissa kulu tus lisääntyy ja auton toimintamatka ly henee, kun suksiboksi on mukana. Ta loudellinen ajo, ilman turhia kiihdytyksiä ja jarrutuksia, on hyvä muistaa, oli sitten kuormaa tai ei.

Autonrenkaiden ilmanpainesuosituk set riippuvat myös kuormasta, joten eri kuormaustilanteiden suositukset kan nattaa tarkistaa auton ohjekirjasta tai au ton ovessa tai polttoainetankin luukus sa olevasta tarrasta. Raskaampi kuorma vaatii isommat rengaspaineet. Jos ren gaspaineet ovat liian pienet, se lisää polt toaineen kulutusta ja kasvattaa renkai den vierintävastusta, jolloin renkaatkin kuluvat nopeammin.

On myös hyvä muistaa, että auton hal linta voi olla vaikeampaa liukkaalla tiellä, jos kuormaa on paljon. Täyteen lastattu kevytperävaunu voi vaikuttaa ajoneuvo yhdistelmän hallintaan hyvälläkin kelillä. Suuremmilla nopeuksilla ajettaessa yh distelmän vakaus heikentyy ja pysähty mismatka kasvaa. Täynnä oleva, epätasa painoisesti pakattu suksiboksi vaikuttaa myös paljon auton hallittavuuteen, eten kin väistötilanteissa.

Lähteet: autoliitto.fi, liikenneturva.fi, thu le.com, trailertukku.fi

Koirakin matkustaa turvallisesti

Lemmikkieläinten kuljetuksessa on hyvä huomioida turvallisuus, sekä lemmikin että matkustajien ja kuljettajan. Tärkeintä on, että eläin ei matkusta irrallaan, jolloin kuljettaja pystyy keskittymään ajamiseen, eikä mahdollisissa äkkijarrutuksissa synny vaaratilanteita.

Lemmikkieläimille on markkinoilla mo nenlaisia kuljetusvälineitä, joissa lemmik ki matkustaa autossa mukavasti ja turval lisesti.

Esimerkiksi koira voi matkustaa takapen killä turvavyövaljaissa auton turvavöihin kytkettynä tai asianmukaisessa kuljetuslaa tikossa, joka kiinnitetään istuimeen auton turvavöillä. Kuljetuslaatikot sopivat hyvin myös pienemmille eläimille.

Markkinoilla on myös pienille koirille tar koitettuja autonistuimia, jotka on tarkoi tettu käytettäväksi turvavyövaljaiden tai y-mallisten valjaiden kanssa. Vahvaraken teiset, autokäyttöön sopivat koiranvaljaat

on tehty esimerkiksi kestävästä ja leveäs tä turvavyö- tai kuormansidontanauhasta.

Jos koiraa kuljetetaan auton tavaratilas sa, pitää sieltä olla avoin yhteys matkusta jatilaan. Auton matkustamon ja tavaratilan väliin voidaan asentaa auto- eli koirakalteri tai hankkia tavaratilaan kuljetushäkki, joka kiinnitetään auton rakenteisiin. Esimerkiksi alumiinirunkoinen häkki on kestävä, mutta kevyt. Kuljetushäkissä on koiralle turvallista matkustaa ja auton sisätilatkin pysyvät sil loin siistimpinä.

Lähteet: liikenneturva.fi, petenkoiratarvi ke.com

Unsplash

Mitä jos tekisit himmelin?

Joulu lähestyy, joten nyt on hyvä aika alkaa miettiä läheisten lahjomista ja kodin ko ristamista. Kaikki itsetehty on nyt suosion huipulla. Käsillä tekeminen on myös hyvin rauhoittavaa ja mainio keino purkaa ja tor jua stressiä.

Lisäksi itsetehty lahja kertoo saajalleen, että antaja on miettinyt häntä muutenkin kuin vain kaupan kassalla.

Tänä vuonna voisi kodinkin koristaa itse tehdyillä koristeilla. Yksi kautta aikain suo sikki on himmeli. Perinteitä rakastava tekee sen oljista, mutta näyttäviä himmeleitä voi koota myös paperisista pilleistä tai vaikka lasiputkista.

Himmelit tunnetaan myös Keski-Euroo passa, Suomeen tapa opittiin Ruotsista. Himmeleitä käytettiin koristeina erityises ti Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Hä

meessä ja Uudellamaalla, mutta ne levisivät myös Karjalan kannakselle ja Pohjanmaalle.

Monin paikoin himmeli saatettiin koris tella rukiintähkillä, peilinpalasilla, paperisui kaleilla, lastuilla tai jopa kynttilöillä. Koris teltu himmeli saatettiin tehdä myös häissä käytetyn lakanakatoksen koristukseksi.

Olkia käytettiin joulun koristeina myös muulla tavoin. Niitä esimerkiksi levitettiin lattialle, jossa ne toimivat lämmöneristee nä ja mukavana olopaikkana.

Oljilla oli myös symbolista merkitystä. Niiden katsottiin edustavan tulevan vuo den viljasatoa. Himmeli pidettiinkin tuvan katossa aina seuraavan vuoden juhannuk seen saakka, jotta saataisiin suuri sato. Lattialle levitettyjä olkia puolestaan ei saa nut sotkea tai survoa. Muuten vilja olisi la koontunut seuraavana kesänä. Olkia myös

viskottiin kattoon ja ennustettiin orsiin ta kertuvista oljista tulevan vuoden satoa.

Pieni ja siro himmelin peruskuvio, okta edri, on kaunis sellaisenaan vaikka joulu kuusen koristeena ja muutama puuhelmi täydentää herkän koristeen. Kevyesti ilma virrassa liikkuva himmelikoriste on medita tiivista katsottavaa.

Kuution rakentamiseen tarvitaan 12 täs mälleen saman pituista olkea. Valmiin kuu tion koko riippuu olkien pituudesta. Ja mit tauksessa ja leikkaamisessa kannattaa olla tarkkana, jos mitat heittävät, kuutioista tu lee vinoja.

Himmeliohjeita löytyy ainakin Marttajär jestön sivuilta, punomo.fi:stä tai Taitoliiton sivuilta.

Lähde: taito.fi,punomo.fi

Ristikon ratkaisu edellisestä lehdestä.

Teksti: Elina Salmi

Pixabay

Rakentaminen käynnissä

Satamaidon entiselle meijerialueelle kohoava Asunto Oy Porin Meijerinlinna muodostuu 6-kerroksisesta, 27 asuinhuoneistoa käsittävästä kerrostalosta sekä katutason autohallista. Sijainti Kokemäenjoen varrella on omiaan korkean laatutason asumiseen. Toimi nopeasti ja varaa omasi, sillä tämä on Karhukorttelin viimeinen kohde!

valittu ja suunniteltu”

Sisustusarkkitehti Katri Perho suunnitteli kohteeseen 5 upeaa tyylisuuntaa, sekä niihin sopivat, valmiiksi valikoidut materiaalit.

Karhukorttelin kaikki vapaat huoneistot löydät tutusta osoitteesta: karhukortteli.fi

ASUNTO OY PORIN MEIJERINLINNA

LUONNOS

LUONNOS

Asunto Oy Porin Meijerinlinna, Katariinankatu 4b arvioitu valmistumisaika: 12/ 2023 Rakentaja, myynti ja markkinointi: MVR-Yhtymä Oy, Valtakatu 22, 28100 Pori RS-pankki Länsi-Suomen Osuuspankki