Bioenergia pientaloissa

Teksti: Tiina Raatikainen

Bioenergialla omavaraisuutta ja toimintavarmuutta koteihin

Bioenergia on puhdasta ja ympäristöystävällistä uusiutuvaa energiaa, jota saadaan erilaisista biomassoista, kuten puusta, peltokasveista ja bioperäisistä jätteistä. Omakotitaloasuja käyttää bioenergiaa, kun hänellä on puu- tai pellettilämmitys, vihreää kaukolämpöä tai biokaasulla kulkeva auto.

Biopolttoaineita saadaan Suomessa metsissä, soilla ja pelloilla kasvavista biomassoista sekä yhdyskuntien, maatalouden ja teollisuuden energian tuotantoon soveltuvista orgaanisista jätteistä. Bioenergia muodostaa yli 80 % uusiutuvasta energiasta Suomessa ja se kattaa 30 % koko maan energiankulutuksesta. Bioenergia luokitellaan hiilidioksidineutraaliksi eli sen ei lasketa lisäävän hiilidioksidipäästöjä, koska biomassojen poltossa vapautuva hiili sitoutuu pitkällä aikavälillä takaisin kasvavaan biomassaan.

Korvaamalla fossiilisia polttoaineita biomassoista tehtävillä polttoaineilla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja siten hidastaa ilmastonmuutosta. Biomassojen käytöllä voidaan vähentää myös muita energiantuotannon haittavaikutuksia, kuten raskasmetalli- ja rikkipäästöjä.

Pellettilämmitys vaihtoehto öljylämmitykselle

Lämmitysmuodoista puu- ja pellettilämmitys ja vihreä, biopolttoaineilla tuotettu kaukolämpö ovat bioenergiaan perustuvia lämmitysmuotoja.

Pellettejä tehdään siitä sahatavaran sivuvirrasta, mikä kuoritusta tukista ei päädy lautoihin. Koska pelletissä ei ole lainkaan puun kuorta mukana ja se on kuivaa tavaraa, palaminen on puhdasta. Lämmitysmuotona pellettilämmitys on verrattavissa öljylämmitykseen. Pellettilämmitys onkin hyvä vaihtoehto, kun harkitsee öljylämmityksestä luopumista. Pellettilämmitys tarvitsee samalla tapaa vesikiertoisen järjestelmän kuin öljylämmityskin, ja pellettikattila on suurin piirtein samankokoinen kuin öljykattila.

Pellettilämmitys on myös helppo ja toimintavarma lämmitysmuoto, sillä nykyaikaisissa pellettikattiloissa automaatio hoitaa kaiken. Niissä on sekä automaattinen ilmansäätö että automaattinen pelletinlisäys. Kun pellettiä tarvitsee lisää, sitä voi tilata samalla tavalla kuin öljyä.

LUT-yliopiston professori Esa Vakkilaista ihmetyttääkin se, ettei pellettilämmitys ole saavuttanut meillä samanlaista suosiota kuin naapurimaassa Ruotsissa tai vaikkapa Keski-Euroopassa.

– Kaukolämmityksessä pelletti on jo alkanut korvata öljyn huippulämmitystä. Omakotiasumisessa läpimurtoa ei ole vielä kuitenkaan tapahtunut, vaikka kotimaisia laitteita ja toimijoita on paljon. Johtuisiko se sitten siitä, että täällä on saatu niin paljon puuta omalta maalta ja totuttu toimimaan sen kanssa, Vakkilainen mietiskelee.

Mitä pelletin hintaan tulee, sen hinta on tällä hetkellä melko edullinen. Bioenergia ry:n mukaan pelletti maksaa omakotitalossa kotiin toimitettuna noin 5,8 snt/kWh, kun esimerkiksi sähkö maksaa noin 14 snt/kWh ja öljylämmitys n.12 snt/kWh. Vakkilaisen mukaan hintakehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa. – Nämä ovat niitä ikuisuuskysymyksiä,

Aitoja perinteisiä pönttöuuneja

Tarjous Pönttöuuni muurattuna: 2500,Halkaisija 68/61 cm Korkeus: 170 cm Pönttöuunimestari Tammisillassa pe 16.10. klo 10-17

Kokeile lainalaskuriamme kotisivuilla. Päätöksen rahoituksesta saat heti.

Linnatuli myymälä Länsiportti 3, Tammisilta Paimio Ark.10-17, puh. 0400 619 009, peltiuuni.fi

TÄYSTAKUU

VUOTTA kun ei tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kuluttaja haluaisi kuitenkin korkoa sijoitukselleen.

Puu täydentävänä lämmitysmuotona

Puulämmitys on Suomessa merkittävä bioenergian käytön muoto ja nykylaitteilla myös hyvin puhdas ja energiatehokas sellainen. – Moderneissa takoissa, joita myydään, hyötysuhde on paljon parempi kuin 20-40 vuotta sitten muuratuissa tulisijoissa. Moderni, energiatehokas takka tarvitsee vähemmän puuta kuin vanha tulisija, ja puulämmitystekniikkakin on mennyt kovasti eteenpäin. Lasiluukullisissa takoissa ilmanotto toimii järkevällä, energiatehokkaalla tavalla eikä tulisija käytä liikaa ilmaa palamiseen, Vakkilainen toteaa.

Puulla lämmittäminen toimii myös täydentävänä lämmityksenä etenkin talvella, kun peruslämmitysmuoto on sähkö, ja sähköhinnat saattavat huidella korkealla. – Lämpöpumppumitoitukset mitoitetaan taloudellisista syistä 2/3 maksimitehosta, mikä tarkoittaa, että talvella lämmitykseen tarvitaan suoraa sähköä. Kun lämmittää tuplalämmöllä ja vielä suurimmaksi osaksi puulla, voi säästää todella isoja summia, Vakkilainen toteaa.

Merkityksetöntä ei ole myöskään se, että puulämmitys tuo toimintavarmuutta joskus pitkien sähkökatkojenkin ajaksi.

Vakkilainen kertoo, että muita, vähemmän käytettyjä biomassalla tapahtuvia lämmitysmuotoja kotitalouksissa voivat olla oljenpoltto, jota tehdään jonkin verran maatiloilla ja jonka rajoitteena on se, että se vaatii suuret varastot sekä hakelämmitys, joka toimii samalla tavalla kuin pellettilämmitys. – Hakkeeseen ei ole kuitenkaan syntynyt samanlaisia toimitusketjuja kuin pelletteihin, joten tavallisen kuluttajan on sitä vaikea saada.

Vihreä kaukolämpö ja biokaasu

Biomassaa käytetään myös entistä enemmän kaukolämmön tuotantoon etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Toisin kuin muualla Suomessa, Helsingin seudulla ei ole riittävästi biomassaa tarvittavalle volyymille, joten siellä kaukolämmön tuotannossa joudutaan vielä käyttämään paljon fossiilisia polttoaineita, jotka ovat haasteellisia ympäristömielessä. – Biomassaa pitäisi tuoda muualta maailmasta ja on päätetty, että siihen ei haluta mennä. Helsingin alueelle etsitäänkin nyt omaa ratkaisua, joka ei ole olisi laivausten varassa, Vakkilainen kertoo.

Vakkilainen näkee, että meillä voisi olla enemmän myös biokaasun tuotantoa. Varsinkin maaseudun biokaasun tuotannon pitäisi olla hallituksen ohjelmassa. – Siinä lannat hyödynnettäisiin, jolloin typen ja fosforin vesiä pilaava vaikutus olisi vähäisempi. Keski-Euroopassa lanta ei mahdu pelloille, joten siellä on ollut pakkokin kehitellä ratkaisuja. Suomessa tehdään uutta peltoa lannalle, mikä on tyhmää.

Vakkilainen huomauttaa, että maataloudessa toimitaan kuitenkin hyvin pienillä rahoilla. – Biokaasun valmistuksen aloittaminen vaatii kertainvestoinnin, johon maatalousyrittäjät tarvitsisivat tukea, jotta voisivat alkaa valmistaa sitä.

Tällä hetkellä biokaasua tuotetaan suureksi osaksi jätevesipuhdistamojen lietteiden puhdistuksista, jolloin saadaan lietemäärät vähenemään. Jätevesipuhdistamoilla onkin paljon yhteistyösopimuksia kaasuntoimittajien kanssa.

Kaasuautoilu on Suomessa selvästi kasvanut viime vuosien aikana. – Suosio selittyy sillä, että sen ostohinta ei ole bensa-autoa isompi ja kaasun tankkaushinta on halvempi. Biokaasu on myös fossiilivapaata eikä siitä synny pienhiukkasia. – Haaste on kuitenkin sama kuin sähköautojenkin kanssa. Tankkauspisteet ovat vielä harvassa. Kysymys on myös siitä, päätykö valtiovalta tukemaan sähköautoilua vai kaasuautoilua, sillä poliittisestihan nämä asiat lopulta ratkaistaan, Vakkilainen toteaa.

Bioenergian monet hyvät puolet

Bioenergiassa tuotannon pitää tapahtua biomassan uusiutumisen ehdoilla. – Biomassan tuotannon tulee olla kestävää. Emme saa käyttää biomassaa yli kasvun. Tämä pätee esimerkiksi metsähakkuisiin. Vaikka biomassan käyttö on 2000-luvulla kasvanut Suomessa reilusti ja metsää hakataan aiempaa enemmän, kasvuylijäämää jää samalla lailla kuin ennenkin, Vakkilainen kertoo.

Bioenergian yksi tärkeä ominaisuus on omavaraisuus, joka jää Vakkilaisen mukaan keskustelussa usein vähemmälle huomiolle. – Omavaraisuus, toimintavarmuus haasteellisissa olosuhteissa ja riippumattomuus sähköstä ovat tärkeitä asioita, jotka pitäisi muistaa, kun keskustellaan biomassalla lämmityksestä. Jos talossa on käytössä takka- tai pellettilämmitysmuoto, biolämmityksellä pystyy hoitamaan oman lämmityksensä esimerkiksi silloin, kun on sähkökatkoksia.

Vakkilainen nostaa esiin myös sen, että bioenergia on energiamuoto, joka työllistää ihan eri tavalla kuin muut energiamuodot. Sen positiivinen puoli on, että se tukee nimenomaan hajaasutusalueiden työllistymistä ja edesauttaa Suomen pysymistä laajemmin asuttuna ja antaa siten ihmisille enemmän valinnanvaraa asumiseen.

Koska bioenergiaa tuotetaan esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista, itse biomassa ei maksa juuri mitään ja sen loppuhinta kuluttajalle muodostuu suurimmaksi osaksi palkoista, joita maksetaan bioenergia-alalla työskenteleville. – Sellupuusta ja tukkipuusta maksetaan reilusti rahaa, mutta energiapuu on halpaa. Biomassan loppuhinta, kun se tuodaan kuluttajalle asti, on rahaa, joka pyörii yhteiskunnassa, Vakkilainen muistuttaa.