Malttia laitehankintoihin

Pauli Seppälä

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Järki päähän kodin laitehankinnoissa

Taloautomaatiota, lämmöntalteenottolaitteita, koneellista ilmanvaihtoa, uusia lämmitysjärjestelmiä... Tekniikan määrä kodeissa kasvaa, ja viime vuosina on puhuttu jopa suoranaisesta lämpöpumppubuumista. Hankinnat eivät silti mene aina ihan kuin Strömsössä.

Tyypillisesti kodin uusilla laitehankinnoilla tavoitellaan esimerkiksi säästöä lämmityskuluihin ja energiankulutukseen tai parempaa asumismukavuutta. Tyrmistyksen määrä voi olla suuri, jos laitteen myötä sähkölasku vain kasvaa tai siitä saadut hyödyt jäävätkin haaveiltua pienemmiksi.

Energianeuvoja Antero Mäkinen vahvistaa ihmisten hankkivan koteihinsa laitteita innokkaasti. Aina uudet hankinnat eivät kuitenkaan osu aivan kohdalleen:

– Mitä enemmän niitä tulee, sitä enemmän ihmiset ovat peukalo keskellä kämmentä. Sitä on huomattu paljon, että ihmiset ei oikein ymmärrä, mitä laite tekee ja mitä sillä pitäisi tehdä. Ajatellaan vain, että kun kaverit ja naapuritkin ovat ostaneet, niin kyllä sitten meillekin.

Hän huomauttaa hyvän kauppiaan myyvän tänä päivänä ihmisille mitä vain. Harva kuitenkaan myöntää uteliaalle naapurille tehneensä hutihankinnan, vaan kehuu huonostikin toimivaa laitetta vaikka pitkin hampain.

Jotta virheostoksilta vältyttäisiin, Mäkinen kehottaa ensin selvittämään, mitä laitteelta ylipäätään halutaan. – Pitäisi tietää, mitä ollaan ostamassa, mitä se laite tekee ja mitä sen halutaan tekevän.

Hän toteaa monella olevan väärä käsitys esimerkiksi ilmalämpöpumpun toiminnasta: sen kuvitellaan tuovan sisätiloihin raikasta ilmaa. – Mutta ilmalämpöpumppu ei vaihda ilmaa, se vain pyörittää sitä sisäilmaa. Jos talossa on jokin sisäilmaongelma, ilmalämpöpumppu vain korostaa sitä.

Pixabay

ta saatetaan myös yksinkertaisesti käyttää väärin – mikä näkyy sitten sähkölaskussa. Esimerkiksi tuloilman lämmitys voi unohtua kesäksi turhaan päälle, vaikka sille ei ole tarvetta.

Ongelmia syntyy myös silloin, jos talon päälämmitysjärjestelmä ja sen tueksi hankittu laite toimivat keskenään ristiriidassa. Taloa saatetaan lämmittää sytyttämällä takkaan tuli, mutta automatiikalle asetettu ilmalämpöpumppu ryhtyykin samanaikaisesti jäähdyttämään sisäilmaa.

Mäkinen huomauttaa, että uudemmat pientalot on usein varustettu koneellisella ilmanvaihdolla. Jos taloon hankitaankin vielä ilmalämpöpumppu, pitäisi huomioida, miten laitteet synkronoivat keskenään. – Kun yksi laite puhaltaa ja toinen tekeekin samalla jotain aivan muuta, järjestelmä menee ristiriitaan ja ihmetellään, kun se ei toimikaan, hän toteaa. – Pitäisi tietää, mitä kaikkia laitteita meillä on ja tukevatko ne toinen toistaan, osaavatko ne synkronoida. Kun tämä laite on päällä, tämän toisen toimintaa pienennetään.

Mäkisen kohdalle on osunut tapauksia, joissa laitehankinta on mennyt mönkään tiedon puutteen vuoksi. Hän mainitsee esimerkkinä ilmalämpöpumput, joiden sisäyksikkö asennetaan usein katonrajaan. – Lämpö, jota se puhaltaa, ei ikinä saavuta lattiatasoa. Aina vain lisätään lämpöä, kun on tunne, että jalat ovat kylminä ja pää onkin hiestä märkä. Nyt vähän yli vuoden meillä on ollut lattiamalleja, joissa lämpö puhalletaankin alhaalta läheltä lattiaa ja se nousee ylös.

Hanki tietoa ja pidä realiteetit mielessä

Mäkinen toteaa netistä löytyvän tänä päivänä runsaasti tietoa kodin laitteista ja niiden toiminnasta – sitä pitäisi vain osata myös ottaa vastaan. Ilmaista neuvontaa saa myös alueellisilta energianeuvojilta. – Pitäisi myös miettiä ja laatia itselle kysymyksiä siitä, mitä haluaa laitteen tekevän.

Toinen tärkeä kysymys hänen mukaansa on se, ollaanko laitteeseen valmiita satsaamaan aikaa. Kaikki sähkölaitteet voivat vioittua ja edellyttävät ainakin hieman ylläpitoa ja seurantaa säännöllisin väliajoin.

Se, mikä laite sitten ylipäätään olisi jär kevä hankinta kotiin, riippuu esimerkiksi olemassa olevasta lämmitysjärjestelmästä. – Onko talossa suorasähkö, öljylämmitys vai mikä? heittää Mäkinen esimerkkinä. Hän kehottaa pohtimaan, miten kodin olemassa olevaa järjestelmää voisi hyödyntää paremmin, ja mikä olisi laite, joka tulisi toimeen rinnakkain sen kanssa.

Jotta pettymyksiltä vältyttäisiin, on hyvä pitää realiteetit mielessä. Esimerkiksi maalämmön rinnalle voidaan hankkia aurinkoenergiaa ja saada näin säästöä sähkönkulutukseen, mutta aurinkopaneelit eivät ole Mäkisen mukaan mitään taikasampoja. Niistä saadut säästöt voivat olla vain muutama sata euroa vuodessa. – Vaikka sitä aurinkoa paahtaa taivaalta, eivät ne paneelit kuitenkaan ihmeitä tee.

Vältä virheet ilmalämpöpumpun hankinnassa

Ilmalämpöpumppujen suosio on viime vuosina ollut kasvussa. Omiin tarpeisiin sopivan pumpun valinta voi olla kuitenkin vaikeaa, sillä merkkejä ja malleja on markkinoilla runsaasti.

Mäkisen varoittaa erityisesti hankkimasta ilmalämpöpumppua, joka on mitoitettu väärin omiin tarpeisiin nähden. – Monesti sisäyksikkö on mitoitettu tietylle huoneelle, mutta sillä yritetään lämmittää koko talo eikä ymmärretä, miksi sähkönkulutus nousee. Pumppu huutaa täysillä, kun se yrittää lämmittää koko 100 neliötä, vaikka on tarkoitettu vain 30 neliön tilaan.

Lämmin ilma ei myöskään liiku sisätiloissa väliseinien ja suljettujen ovien läpi, kuten moni kuvittelee. Siksi pumpun sijoittelua ja ilmavirtauksen kulkua tulisi miettiä kunnolla.

Mäkinen kertoo, että myös Espanjasta tuodaan Suomeen paljon ilmalämpö

č

Taloa saatetaan lämmittää sytyttämällä takkaan tuli, mutta automatiikalle asetettu ilmalämpöpumppu ryhtyykin samanaikaisesti jäähdyttämään sisäilmaa.

pumppuja. Ne ovat kuitenkin usein ensisijaisesti jäähdytyslaitteita ja vasta toissijaisesti lämmitystä varten. – Sitten ihmetellään, kun tuleekin 10 astetta pakkasta ja laitteet ovat jäässä eivätkä toimi, hän huomauttaa. Jos ilmalämpöpumppua on tarkoitus käyttää lämmityslaitteena, siinä tulisikin lukea ensimmäisenä heat pump.

Mäkinen painottaa myös pumpun hyötysuhteen eli COP-arvon merkitystä ja kehottaa tarkistamaan, millaista hyötysuhdetta laitteelle luvataan missäkin olosuhteissa. Monen pumpun hyötysuhde on hänen mukaansa jo 16 asteen pakkasessa pyöreä nolla, kun taas toiset tuottavat lämpöä vielä 20 asteen pakkasessa. – Monesti myyntipuheissa sanotaan COP:n olevan yli 6, mutta se on vain hetkellinen hyötysuhde hyvissä olosuhteissa. Kun puhutaan vuotuisesta hyötysuhteesta, se voikin olla sitten vain 3.

Kulutuksen seuranta opastaa oikeaan suuntaan

Kodin laitehankinnan tavoitteena oli pienentää sähkönkulutusta tai lämmityskuluja, mutta kulutus päinvastoin kääntyikin kasvuun. Mistä lähtisi selvittämään tilanteen syitä?

Mäkinen vinkkaa, että monen sähköyhtiön asiakassivuilla voi tarkastella omaa sähkönkulutusta tuntikohtaisesti. Jo sitä kautta saadaan tietoa ja voidaan pohtia, mitä on kenties unohdettu tehdä, kun kulutus onkin äkkiä lähtenyt kasvuun. – Aika nopeasti pääsee jo kiinni siihen, mikä siellä kuluttaa ja mitä ollaan tehty toisin.

Jos kyseessä on ilmalämpöpumppu, hän neuvoo myös tarkistamaan, mikä lämpötila siihen on asetettu. Pumpun energiankulutuksessa on suuri ero riippuen siitä, onko tavoitelämpötilaksi asetettu 21 vai 26 astetta. Arkisilla asumistottumuksilla on myös painoarvoa: – Jos ikkuna ja ulko-ovi ovat auki ja pumppu asetettu automatiikalle 24 asteeseen, pumppuhan ryhtyy ”huutamaan” kunnes saavuttaa sen 24 astetta.

Mäkinen muistuttaa, että kun taloon tuodaan enemmän automatiikkaa, sen toimivuutta tulisi myös käydä aika ajoin seuraamassa ja tietää, miten laitteiden pitäisi ylipäätään toimia. – Monet pistävät nykyään maalämmön. Kyllä sitäkin pitää käydä katsomassa ja osata lukea, toimiiko kaikki kuten pitääkin vai onko tullut jokin häiriö.

Hän toteaa törmänneensä tapauksiin, joissa häiriötilan korjaamiseksi laite on palautunut tehdasasetuksille ja lyönyt sähkövastuksen päälle, jolloin sähkönkulutuskin on noussut tähtitieteellisiin summiin. – Tai sitten maalämpö on ollut jo vuoden päivät ja asukas ihmettelee, kun sähkönkulutuksen piti laskea.

Kun tilanteeseen sitten vihdoin perehdytään, käy ilmi, että laite onkin toiminut koko vuoden sähkövastuksella – eikä ole ikinä ollutkaan maalämmöllä.