Mökkiranta kuntoon

Teksti: Pia Tervo

Mökkirannan kunnossapito on osa vuosihuoltoa

Suomalaiset mökkirannat ovat ihania usein sellaisenaankin, mutta monet haluavat kunnostaa rannastaan jalkapohjille ystävällisen, kauniin ja mukavan uimapaikan.

Hiekkaranta edustaa tyypillistä mökkiunelmien kärkeä, mutta omalta vesialueelta sitä ei läheskään aina löydy. Yleensä tavoitteena onkin tehdä rannasta lähtökohdat huomioiden mahdollisimman sopiva omaan virkistyskäyttöön.

Mökkirannan kunnostamiseen on paljon vaihtoehtoja sen mukaan, millaiset vaatimukset ja toiveet rannan omistajalla on. Laajat kunnostustyöt, esimerkiksi yli 500 kuution ruoppaukset tai muut sellaiset toimenpiteet, joissa käsitellään koneellisesti laajoja pohjamassoja, vaativat yleensä aina aluehallintoviraston luvan. Toimenpiteisiin ei kannata koskaan ryhtyä ennen kuin lupa on saatu. Alle 500 kuution ruoppauksissa sen sijaan riittää ilmoitus ELY-keskukselle kuukautta ennen töiden aloitusta.

Pienimuotoisiin rannanparannustöihin voi ryhtyä omin päinkin. Tällaisia töitä, joita ei tarvitse minnekään edes ilmoittaa, ovat kaikki ne, jotka hoituvat käsivoimin ilman isoja koneita.

Mutapohjaisestakin rannasta saa hyvän

Yhdyskuntatekniikan insinööri ja vesirakennustoimialan yrittäjä Kari Lassinarolle on kertynyt ammattinsa puolesta paljon kokemusta siitä, miten erilaisista rannoista voidaan järkevästi valituilla menetelmillä tehdä uimiseen soveltuvia: – Imuruoppaus on tehokas ja siisti tapa tehdä mutapohjaisesta rannasta hyvä. Ideana on poistaa koneellisesti pohjasta pehmeä maa-aines riittävän laajalta alueelta pohjan muoto huomioon ottaen. Työ käy aika yksinkertaisesti imuruoppauslaitteistolla pumppaamalla massa letkulla maalle, mutta ennen töiden aloittamista on aina tiedettävä, minne ruoppausmassat läjitetään.

Alueen karttapohjasta ja korkeuskäyristä on mahdollista nähdä jo etukäteen, mikä on läjitykseen sopiva paikka. Saarirannan ruoppaus on hankalaa ja siihen liittyy aina myös läjitysongelma, koska massoja on vaikea siirtää kauemmas rannasta tai löytää paikka imuruoppausmassoille.

Imuruoppauksen läjitysalueen valmistelussa on huomioitava se, että alueen pitää olla kolminkertainen poistettavaan massaan verrattuna. – Tämä koskee mutarantaa, mutta jos kyseessä on saviranta, niin läjitysalueen on oltava vieläkin isompi. Syynä on se, että imuruoppauksessa tulee paljon ylijäämävettä. Parhaassakin tapauksessa vain puolet on massaa ja loput silkkaa vettä. Ylijäämävedelle pitää siis olla riittävästi tilaa selkeytyä läjitysaltaassa.

Mutarannan parantamisessa voidaan käyttää myös suodatinkangasta ja hiekkaa, mikäli rannalle ei kaivata lisäsyvyyttä. Suodatinkangas levitetään talvella paikoilleen ja jäitä myöten ajetaan hiekkaa päälle. – Kasvillisuus kannattaa aina poistaa ensin, vaikka niittämällä. Mutarantaan ei kannata laittaa liikaa hiekkaa, koska hiekka voi painua pehmeään pohjaan, jonne ajautuu vähitellen uutta mutaa.

Valmista rantaa kannattaa myös käyttää, ahkerasti, sillä esimerkiksi lasten vedessä peuhaaminen vähentää lietteen kertymistä. Hyvin ja oikealla laajuudella tehty ruoppaus kestää kuitenkin vuosikymmeniä hyvänä, mutta sitä voi joutua välillä hiukan huoltamaan.

Vesikasvillisuuden poisto parantaa myös maisemaa

Makunsa kullakin, mutta kaikki eivät pidä ulpukoista, lumpeesta, kaisloista tai muista vedenpinnan päälle pyrkivistä kasveista omassa mökkimaisemassaan. – Ulpukkaa tai lummetta pöyhittäessä ei siirrellä maamassoja. Pääjuuren katkaisu varmistaa sen, että kasvi ei ilmesty pitkään aikaan uudelleen. Pääjuuri menee pohjaa pitkin, ja kun se irrotetaan haralla tai kauhalla, niin juuri katkeaa ja pulpahtaa pintaan.

Laiturien asennukset / korjaukset Merikuljetukset Telakointi Ruoppaukset

» Ota yhteyttä ja kysy lisää!

040 839 8517 • 040 770 9021 www.kaivuujamerikuljetus.fi

REMONTTI- JA RAKENNUSPALVELUT UUDISRAKENTAMINEN

SL-rakennuspalvelu Oy Sami Lahervo Puh. 0400 414 236

www.sl-rak.fi

Soran, sepelin ja muiden maa-ainesten jalostus, myynti ja kuljetus. Toimitamme myös pienissä erissä.

Katso lisää www.soraa.fi

Yksi tapa estää mökkilaiturin jokavuotinen tuho on vetää se aina syksyllä rannalle.

Juuret kerätään tehokkaimmin kolmemetrisellä haralla.

Lassinaro neuvoo niittämään järviruokoa kolmena vuonna peräkkäin. Järviruo'on kimppuun kannattaa käydä silloin, kun se kukkii, jolloin kasvin kaikki voima on kukkivassa korressa. Kun niitto tapahtuu elokuun puolivälissä mahdollisimman alhaalta pohjasta, niin kasvilta viedään kaikki eväät elää.

Lassinarolla on teoria siitä, mikä on koko vesikasvillisuuden poiston ydinajatus. – Kaikenlaisen ruoppauksen idea on se, että selvitetään, missä olosuhteissa kasvustolla ei enää ole mahdollisuuksia elää. Järvellä näkyvän kasvuston päättymiskohta on se haettu veden korkeus. Vähintään sitä tasoa kun pitää, niin onnistuu.

Vähäistä vesikasvillisuutta voi niittää itsekin käsin. Perinteisellä varrellisella viikatteella kaislan saa katkaistua pohjan tuntumasta. Markkinoilla on myös erilaisia pohjatöihin kehiteltyjä käsityökaluja, kuten ruoppauskolia ja veneeseen kytkettäviä kaislaharavia sekä rannanhoitosettejä.

Rannan säännöllinen perkaaminen vähäisistäkin kasveista pitää sen kunnossa. Lassinaro vinkkaa käyttämään veneen perämoottoria, jos suodatinkankaan ja hiekan päälle on kertynyttä ohutta sakkakerrosta. Veden liike siistii rannan kätevästi ylimääräisestä aineksesta.

Laituri sopii kaikille rannoille

Uimalaitureita hankitaan usein sellaisiin paikkoihin, joissa kahlaaminen ei järven pohjaan liittyvistä syistä tunnu mukavalta. Laituri voikin olla vaihtoehto rannan muille kunnostustöille. Toisaalta hyväkin ranta tarvitsee laituria esimerkiksi siitä syystä, että joskus se syvenee äkkijyrkästi, jolloin veteen on mukavampi laskeutua turvallisesti portaita myöten.

Laitureiden pituudessa ja rakennusmateriaaleissa on valinnanvaraa. Pitkien laitureiden ongelmana on Lassinaron mukaan se, että ne eivät välttämättä kestä talven läpi rikkoutumatta. – Mitä pitempi laituri on, sitä herkempi se on vaurioille. Monesti ihmiset luulevat jäiden lähdön rikkovan laiturin, mutta se onkin keväinen lämpölaajeneminen, joka sen rikkoo, täsmentää Lassinaro.

Yksi tapa estää mökkilaiturin jokavuotinen tuho on vetää se aina syksyllä rannalle. Markkinoilta löytyy myös laiturin siirtämiseen tarkoitettua välineistöä, esimerkiksi kuljetuspyörä.

Jämerämmät, kivestä tai betonista rakennetut laiturit on valmistettu kestämään sijoituspaikassaan.

Lassinaro pitää betoniponttonilaitureita hyvinä, mutta niitä ei voi suositella aivan ääriolosuhteisiin. Hyvin valmistetut kivilaiturit sen sijaan ovat kestäviä. – Ja oikein vaativia olosuhteita varten voidaan valmistaa arkkulaituri niin, että ensin tehdään tarpeeksi suuri hirsikehikko, joka täytetään kivillä. Arkkulaituri on ainut laituri, joka pysyy isojenkin selkien ääressä ehjänä. ●

Lähde: www.ymparisto.fi

Ruoppaukset Hiekkarannat Eroosiosuojaukset Maanrakennustyöt saaristossa Merikuljetukset

Sinilevätesti takaa huolettomat uintiretket

Sinilevätilanne voi muuttua päivittäin. Nopea ja helppokäyttöinen BlueGreenTest® Sinilevätesti havaitsee sinilevien tuottamat maksamyrkyt ja kertoo, kannattaako rantamökillä pulahtaa veteen.

On kaunis, kuuma kesäpäivä, ja lapsiperhe autoilee iloisesti kohti uimarantaa. Uintiretkeä odottavat malttamattomina niin perheen lapset kuin koirakin, ja kun auto vihdoinkin kaartaa perille rantaan, veteen tekisi mieli kirmata saman tien.

Vesi näyttää puhtaalta ja houkuttelevalta, vaan hetkinen – jospa kuitenkin testattaisiin se ensin myrkyllisen sinilevän varalta?

BlueGreenTest® Sinilevätesti on helppo ja luotettava keino selvittää, onko esimerkiksi uimavedessä tai löylyvedessä myrkyllistä sinilevää. Testin ovat kehittäneet VTT Oy:n ja Turun yliopiston tutkijat ja sen kaupallista versiota valmistaa salolainen terveysteknologian alan yritys Salofa Oy. – Olimme aloittaneet toiminnan vuonna 2015 ja valmistaneet jo vuosina 2016–2017 erilaisia testejä täällä reippaamminkin, kertoo Salofan tehtaanjohtaja Jarmo Nykänen. – Ensimmäisenä kesänä tulimme markkinoille kolmen kappaleen paketilla. Mökkiläiset olivat sitä mieltä, että yhdellä testillä ei tee mi tään, jos mökille mennään koko viikonlopuksi. Sinilevätilanne voi vaihtua päivittäin, joten on parempi, että on useampi testi mukana.

Nykyisin testiä myydään myös yksittäispakkauksina. Nykänen ker too esimerkiksi lapsiperheiden hankkivan yksittäisiä testejä uimaan mennessään. – Myymme pakkaukset tehtaalta suoraan jälleenmyyjille, jotta hinta ei karkaa. Haluamme pitää testin niin edullisena käyttäjille kuin mahdollista.

Pakkauslaatikossa on mukana testipakkauspussi sekä kertakäyttökäsineet. Jokainen pussi sisältää näytteenottopurkin, pipetin ja testikasetin. Lisäksi tarvitaan vain puhdas ämpäri tai jokin muu iso astia testattavalle vedelle.

Älä anna puhtaan veden harhauttaa

Sinilevätestin etuja ovat sen helppokäyttöisyys, luotettavuus ja nopeus. Näytteenottopurkki täytetään testattavalla vedellä, jolloin kemiallinen reaktio kuumentaa purkin. Kymmenen minuutin odotuksen jälkeen purkista otetaan pipetillä vettä, jota laitetaan testikasetin reikään. Testitulos on luettavissa jo viiden minuutin kuluttua.

Kätevästä pikatestistä on Nykäsen mukaan saatu paljon positiivista palautetta. – Käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä siihen, että testi on helppo teh dä ja tulos on selkeä.

Hän nostaa esiin kolme käyttäjäryhmää, joille sinilevätesti on ehdottoman tärkeä: pienten lasten vanhemmat, lemmikkien omistajat sekä mökkeilijät, jotka käyttävät järvivettä löylyvetenä. – Sinilevän myrkyt vaikuttavat 7–8-kiloiseen vauvaan enemmän kuin 70-kiloiseen aikuiseen, hän huomauttaa. Lisäksi löylyvedessä pienikin määrä myrkkyä voi aiheuttaa oireita.

Joidenkin näkemysten mukaan levän myrkyllisyyden erottaa jo veden väristä. Nykänen kertoo kuitenkin tutkimuksista, joita he ovat tehneet Etelä-Suomen vesistöissä. – On paikkoja, joissa vesi näyttää ihan puhtaalta, mutta testi antaa myrkyllisen tuloksen. Kun vesi on testattu vielä laboratoriossa, siinä on ollut myrkkyä.

Hän tuo esiin puhtaan veden harhan. Vihreän, liejuisen sinilevän joukkoon ei tee mieli mennä uimaan. Kuitenkin vasta sitten, kun levälautta kuolee ja häviää rannalta, sen bakteerit painuvat vedenpohjaan ja vapauttavat myrkkyä. – Silloin veden myrkyllisyys on pahimmillaan ja vesi pitäisi testata.

Testi tunnistaa vedestä maksamyrkyt

BlueGreenTest® Sinilevätesti tunnistaa 12 eri myrkkylajia, jotka VTT:n ja Turun yliopiston tutkijoiden mukaan riittävät kartoittamaan veden myrkyllisyyden – muita myrkkyjä kun ei yleensä esiinny vedessä yksinään. – Testi kertoo sen, onko vesi myrkyllinen, ei mikä myrkky on kyseessä, toteaa Jarmo Nykänen. Tavalliselle käyttäjälle riittääkin hänen mukaansa yleensä tieto siitä, että vesi on myrkyllistä: – Eli älä käytä, älä ui, älä tee mitään tämän kanssa.

Jos vedestä saa oireita, sen käyttäminen kannattaa kuitenkin lopettaa heti, vaikka testin tulos olisikin negatiivinen.

Sinilevätesti on herättänyt mielenkiintoa myös maailmalla. Muun muassa Yhdysvaltain liittovaltion valtamerentutkimusorganisaatio NOAA sekä arvostettu American Marine University ovat antaneet testille hyväksyntänsä.

Testiä ollaan myös kehittämässä edelleen, jotta sitä voitaisiin käyttää myös hermomyrkkyjen tunnistamiseen – ominaisuus, joka on kiinnostanut Nykäsen mukaan etenkin Australian ja Uuden-Seelannin tuotantoeläintalouden toimijoita. Hän huomauttaa hermomyrkkyjen olevan kuitenkin Suomen vesistöissä harvinaisia. – Sen takia VTT aikoinaan päätyi siihen, että testi kattaa vain maksamyrkyt, jotka ovat Suomessa paljon yleisempiä. Ihmisten tarvitsisi vain oppia käyttämään ja hyödyntämään näitä testejä.

Salofa on tuomassa asiakkaidensa käyttöön myös kännykkäsovel luksen, jonka avulla voi lukea mittaustuloksia ja raportoida vesistön myrkkypitoisuudesta myös muille.

Listan jälleenmyyjistä löydät osoitteesta: www.salofa.com/bluegreentest-sinilevatesti

Salo

Salossa moderni elämänmuoto yhdistyy Suomen vanhimpaan asumisen historiaan ja urbaani kaupunkimiljöö kohtaa idylliset maaseutupitäjät.

Salon taidemuseo Veturitalli

Mariankatu 14, 24240 Salo puh. 02 778 4892 www.salontaidemuseo.fi Avoinna: ti-pe klo 10-18, la-su klo 11-17

Salon kirkko

Kirkkokatu 7, 24100 Salo www.salonseurakunta.fi

Kreivinmäen ulkomuseo

Viurilantie 34, 24910 Halikko puh. 02 778 4883 www.salomus.fi Avoinna: ympäri vuoden

www.salo.fi www.saloon.fi Salossa tapahtuu: www.salo.fi/tapahtumakalenteri/

TEETÄ LASITUS

TOIMINTATAKUU!

PARVEKKEELLE, TERASSILLE, kaiteet, peililiukuovet, kaiderungot, terassirungot, ym.

Saat lisätilaa, viihtyisyyttä, äänieristystä. Vesi ja lumi pysyy ulkosalla.

Soita! Saat mittauksen / tarjouksen VELOITUKSETTA!

www.lasitus.com | jukka.hellsten@kisko.salonseutu.fi | 0400 745 181

KAIVUUTYÖ VESA TUOMINEN 0400 599 229 Lahrenahteentie 49, KISKO

• Kaivuu- ja maansiirtotyöt • Kaapelikaivuut • Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät • Suodatus- ja imeytyskentät • Salaojatyöt ja viemäröinnit • Sora- ja maa-aineskuljetukset • Vaihtolavoja 5,5 tn–26 tn tela-alustaiset kaivinkoneet varusteilla

KAUNIIT KESÄKUKAT JA AMPPELIT

KETOMÄKI KLAUS www.ketomaenpuutarha.net

Isohiidentie 300, Pertteli puh. 040 542 3679 VUOKRATAAN HENKILÖNOSTINTATYÖKORKEUS 21 M

Kiinteistöjen ja mökkien kunnostukset

• Kantojyrsintää • Mökkitalkkari • Kaikki remontointi ja kunnostustyöt

T:MI OLLI BERTLING Kaurakedontie 157 31520 Pitkäjärvi | 040 828 4112

Mikko Hietanen 040 512 0729

√ Ruohonleikkuut √ Mökkien ja kiinteistöjen kunnossapito ja huoltotyöt √ Pihatyöt kesällä ja talvella √ Siivoustyöt sisällä ja ulkona √ Tarkastuskäynnit √ Kodin aputyöt

Perniön Putkitarvike Oy PUTKITYÖT JA TARVIKKEET Kari Kakko puh. 0400 520 065 kari.kakko@pernionputkitarvike.fi www.pernionputkitarvike.fi

SOITA! 044 330 7152

sami.sipponen@putkiasennuksetsamisipponen.fi www.putkiasennuksetsamisipponen.fi

Kantojyrsintää ja vesikattojen maalaukset www.kiinteistopalvelulaaksonen.fi

Soita ja kysy lisää!

p. 044 0400 286

Omppurinne

Helsingintie 2, 24100 Salo www.omppurinne.fi

Herkku ja Lahja Murena

Hämeentie 37, 24100 Salo www.herkkumurena.fi

Salon Maleena

Turuntie 3, 24100 Salo www.maleena.fi

Bizarre

Helsingintie 2, 24100 Salo www.bizarre.fi

Ravintola Kastu

Helsingintie 3, 24100 Salo www.ravintolakastu.fi

Café Maku

Turuntie 5, 24100 Salo www.cafemaku.fi

Kahvila Wilhelmiina

Vilhonkatu 6, 24100 Salo www.kahvilawilhelmiina.com

Hotel Fjalar

Rinteentie 5, 24240 Salo www.fjalar.fi

Hotelli Salora

Salorankatu 5-7, 24240 Salo www.astrumkeskus.fi/hotelli

• Maalaustelineet • Henkilönostimet • Hiomakoneet • Kaivinkoneet • Kiviporat • Puutarhakoneet • Tekstiilipesurit • Otsonointilaitteet

Sinä tiedät, mitä pitää tehdä.

Me tiedämme, millä koneella onnistut.

M ö k k i t ö i h i n

UKULi LiUKU oy

KAIKKI KODIN REMONTIT!

Puh. 040 419 0933 Nummilankatu 5, 24100 SALO marko.karppinen@liuku.fi

www.liuku.fi

• KAIKKI MÖKIN REMONTIT • SAUNAT • TERASSIT • LAITURIT • PORTAAT • KAITEET

Turku

Suomen vanhin kaupunki Turku on taiteen, historian ja kulttuurin kaupunki.

Turun linna

Linnankatu 80, 20100 Turku puh. 02 262 0300 www.turku.fi/turunlinna Avoinna: 1.6.2020-31.8.2020 ma-su klo 10-18, 1.9.2020-29.12.2020, ti-su klo 10-18

Turun tuomiokirkko

Tuomiokirkonkatu 1, 20500 Turku puh. 040 341 7100 www.turuntuomiokirkko.fi Avoinna: joka päivä klo 9-18

Turun taidemuseo

Aurakatu 26, 20100 Turku puh. 02 262 7100 www.turuntaidemuseo.fi Avoinna: ti-pe klo 11-19, la-su klo 11-17, ma suljettu

www.turku.fi www.visitturku.fi Turussa tapahtuu: www.kalenteri.turku.fi/events/calendar

SÄHKÖASENNUS S. LINDHOLM OYS. LINDHOLM OY SAARISTORAKENNUKSET S. LINDHOLM OYS. LINDHOLM OY

040 828 8364 Kollintie 101 TURKU sami.lindholm@pp.inet.fi

• Asennukset • Tarvikkeet • Suunnittelu • ATK-verkot • Käyttöönottotarkastukset

Saaristorakennukset S.Lindholm Oy rakentaa Turun saaristoon lomamökkejä ja ulkorakennuksia sekä laitureita

MYYDÄÄN POLTTOPUUTA Kuivaa koivua ja sekaklapia 0500 952 050 kotiin tuotuna vähintään 3 irtokuutiota www.steninge.fi

KAIHTIMET JA MARKIISIT

SOITA 044 016 1170 Suunnittelu-, mittaus- ja asennuspalvelut.

Eerikinkatu 38, Turku p. 044 016 1170 www.johannakaihdin.fi myynti@johannakaihdin.fi

Avoinna ma–pe 9-17

Omamökki

Osta näkyvyys ja olet mukana!