Omakiinteistö Etelä-Savo

OMAKIINTEISTÖ

ETELÄ-SAVO 1 • 2017 1. vuosikerta

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

Ryhmäkorjaushanke kunnostaa lähiöt uuteen loistoon .......... 6 Kiinteistöala kuroo kiinni digivelkaa ....................10

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

1

JT • • • • •

Kiinteistöjen LVISKA-huollot, korjaukset ja asennukset Sähköhuolto, asennus ja korjauspalvelut Lämpöpumput ja jäähdytyskoneet Ilmanvaihdon suodattimet Kaukolämpöpaketit

Ota yhteyttä, niin katsotaan kuinka voimme Teitä palvella

» SÄHKÖTARKASTUKSET » VARMENNUS- JA MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET

Soinvirta Oy Kuhankeittäjänkatu 11, Mikkeli Puh. 044 361 4044 hannu@soinvirta.fi soinvirta.hannu@gmail.com

www.soinvirta.fi

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

2

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

JT-KIINTEISTÖTEKNIIKKA OY Jukka Ikonen 0440 520 602 jukka.ikonen@jt-kt.fi Toni Niiranen 0440 520 601 toni.niiranen@jt-kt.fi Näverinkatu 9, 50170 Mikkeli | www.jt-kt.fi | info@jt-kt.fi

Arkkitehti- ja rakennesuunnittelu Kokonaishallintakonsultointi

ARK HEINONEN

PUUELEMENTIT HIRSITALOT RAKENTAMINEN ark@accc.fi www.arkk.fi 050 555 2322 Architectual Design | Structural Design | Total Management

PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen Hyvällä huollolla ikkunoiden remonttiväli pitenee

Edessä tärkeitä päätöksiä

12

Olemme siitä onnekkaassa asemassa, että saamme nauttia kaikkien neljän vuodenajan kirjosta. Niistä kuitenkin kevät on kenties odotetuin. Pitkän talven jälkeen valo lisääntyy, luonto herää eloon ja naapurinkin kasvoilla voi nähdä leveän hymyn, kun kevätaurinko lämmittää kylmyyteen ja viimaan jo tottuneita kasvoja. Ei ihme, että

10

sanotaan suomalaisten heräävän horroksesta keväällä.

Kevät on myös suurten päätösten aikaa. Taloyhtiöissä valmistaudutaan yhtiökokoukseen, jossa tehtävät päätökset koskettavat jokaista talon asukasta. Asunto on useimmalle elämän suurin sijoitus, joten siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Yksi keino siihen on pysyä

3

Pääkirjoitus

4

Ajankohtaista

6

Ryhmäkorjaushankkeet

mukana taloyhtiön päätöksenteossa.

Suuret korjaushankkeet tulevat väistämättä eteen jokaisessa taloyhtiössä. Toinen ajoittaa asuntonsa ostamisen ja myymisen siten, että välttää korjaushankkeet, kun taas toinen haluaa hyötyä mahdollisimman paljon korjaustarpeen tuomasta hintaedusta ja ostaa

10 Kiinteistön digitaaliset palvelut

asuntonsa juuri ennen suuria korjaushankkeita. Kummassakin ta-

12 Ikkunaremontti; huolto vai vaihto?

vassa on puolensa, mutta silti molempien ihmistyyppien on hyvä tietää tietyt perusasiat taloyhtiöstä.

14 Taloyhtiön hallitus on paljon vartijana

Media Potentia haluaa tuoda julkaisuillaan esiin taloyhtiöiden asioita kansantajuisesti, mutta mielenkiintoisesti. Tavoitteemme on,

17 Lakipalsta

että hyödyn lisäksi lehdistämme on lukijoillemme myös iloa.

18 Tornitalot muuttavat kaupunkikuvaa

Myös Asuntomessuille moni on tullut sekä saamaan hyödyllistä

22 Tuoteuutiset

tietoa rakentamisesta että viihtymään. Toivotammekin lukijoillemme antoisaa messuelämystä!

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Kuninkaankatu 21, 5. krs, 33210 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva SRV Yhtiöt Oyj

ETELÄ-SAVO 1 | 2017

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Media Potentia Oy puh: 0400 772 229

Toimitus Emma Karki puh: 050 361 0261 emma@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi Painopaikka Forssa Print

4041 0428

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

3

AJANKOHTAISTA Joutsenmerkkiä tavoitteleva kerrostalo nyt rakenteilla NCC

NCC aloittaa Joutsenmerkin kriteerit täyttävän kerrostalon rakentamisen VAV Asunnoille. Yritykset ovat myös liittyneet Joutsenmerkkihankkeellaan ympäristöministeriön aloittamaan Sitoumus 2050 -yhteiskuntasitoumukseen.

VAV Asunnot ja NCC ovat tehneet yhdessä yhteiskuntasitoumuksen ympäristöministeriön aloittamaan kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -hankkeeseen nyt ra-

kentamisen alkaessa. Sitoumuksen tavoite on hakea Joutsenmerkkiä kerrostalolle. Talo rakennetaan Joutsenmerkin uusien kriteerien mukaisesti, mutta Joutsenmerkkiä voidaan hakea vasta talon valmistumisvaiheessa.

– Näemme Sitoumus 2050 -hankkeessa hienon mahdollisuuden edistää omalta osaltamme kestävää kehitystä sekä samalla haastaa rakennusalan muita toimi-

joita jättämään sitoumuksen, NCC:n projektipäällikkö Petri Raunio toteaa.

Tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen Sitoumuksen päätavoitteeksi on asetettu hiilineutraali yhteiskunta, mutta hankkeessa kuljetaan myös kohti resurssiviisaan talouden, kestävien yhdyskuntien ja kestävien

elämäntapojen tavoitteita. Joutsenmerkin kriteerit ottavat kantaa muun muassa resurssitehokkuuteen (energiatehokkuus ja jätehuolto), sisäilmastoon (esimerkiksi päivänvaloselvitys ja formaldehydipäästöjen rajoittaminen) sekä kemikaalien ja pysyvien rakennusmateriaalien valintaan ja hallintaan.

NCC:lle valmistuu myös ensi kesänä diplomityö Joutsenmerkki-rakentamisesta.

Kerrostalorakentaminen huitelee huippulukemissa Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat laittoivat rakenteille viime vuonna lähes viidenneksen enemmän asuntoja kuin vuotta aiemmin. Vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen aloituksia toteutui yhteensä reilut 12500 RT:n tuoreimman asuntotuotantokyselyn mukaan. Määrä oli suurin tähänastisen kyselyhistorian eli 2000-luvun aikana.

– Asuntorakentamisen piristyminen on ollut nopeaa, ja se on

4

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

vetänyt koko Suomen taloutta ylöspäin. Tällä hetkellä kysynnän puute ei enää merkittävästi rajoita tuotantoa, ja myynnissä oleva valmiiden asuntojen varasto on pysynyt matalalla tasolla. Nyt rajoittavia tekijöitä ovat tonttikustannukset sekä pula tonteista ja työvoimasta, etenkin kokeneista työnjohtajista, summaa kyselyn tuloksia Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Kasvun takana on muun muas-

sa kevyt rahapolitiikka, joka on ruokkinut sijoittajien intoa asuntoinvestointeihin. Pakarisen mukaan voidaan arvioida, että jopa runsas kolmannes kerrostalojen uudistuotannosta on päätynyt sijoittajille. Sijoittajat paitsi rakennuttavat kokonaisia kerrostaloja myös hankkivat asuntoja rakennusyhtiöiden omasta tarjonnasta.

Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan sijoittajien kysynnän ennakoidaan hiljenevän hieman tänä

vuonna. Sen sijaan kotitalouksien kysyntä on vahvistumassa, ja asuntoaloitusten odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla. Pääkaupunkiseudun osuus aloituksista on lähes puolet.

Rakennusteollisuus RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa.

Lisä- ja täydennysrakentamisella rahoitusta taloyhtiöiden peruskorjauksiin Pixabay

Taloyhtiöissä ei osata hyödyntää lisäja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia yhtiön korjaushankkeiden rahoituksessa.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan joka viidennessä asunto-osakeyhtiössä suunnitellaan suurta peruskorjausta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisen barometri puolestaan kertoo, että korjaushankkeiden ensisijainen rahoitusmuoto on pankkilaina. Sen sijaan lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisesti tuomaa rahoitusta ei käytetty ollenkaan.

Toimitusjohtaja Markku Kulomäki SKH Isännöinti Oy:stä tähdentää, että jokaisen korjaushankkeen valmistelussa tulee arvioida, voitaisiinko lisä- tai täydennysrakentamisella kyseinen urakka rahoittaa. Mikäli tähän on pienikin mahdollisuus olemassa, kannattaa selvittää, miten asian kanssa voitaisiin edetä.

Osakkaiden varallisuus on sidottuna sekä osakehuoneistoon että koko kiinteistöön.

– Vastuulliseen isännöintiin kuuluu kiinteistön kehittäminen kokonaisuutena, ei pelkästään korjaustoiminta-

na. Taloyhtiön omaisuuden hoito on ammattilais-isännöitsijän työsarkaa, Markku Kulomäki lisää.

– Isännöitsijän rooli on olla aktiivinen asiassa. Osakkeenomistajat päättävät, mutta lisä- ja täydennysrakentamisen tuominen keskusteluun on isännöitsijän tehtävä, lisää Vantum Oy:n toimitusjohtaja Juha Salomäki.

Lisä- ja täydennysrakentamisessa tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita.

– Asiakokonaisuuteen liittyy hallinnon, talouden ja rakennustekniikan asiantuntijoita. Isännöitsijän tulee löytää taloyhtiölle hyvät, riittävät ja luotettavat yhteistyötahot valmistelemaan asiaa. Konsulteilla tulee olla aitoa kokemusta kaavamuutoksista.

Hankkeessa tarvitaan asemakaavan muutos, mikäli taloyhtiöllä ei ole rakennusoikeutta jäljellä, Salomäki korostaa.

SKH ja Vantum ovat tilanneet yhdessä diplomityön, jossa tarkastellaan merkittävän rakennusoikeuden myyntiä nimenomaan taloyhtiön ja osakkaan näkökulmasta – näin ei ole aikaisemmin juurikaan tehty.

Juho Salomäen työ on valmistumassa Lappeenrannan teknillisessä

yliopistossa.

Selvityksen mukaan rakennusoikeuden myynnistä saatua myyntivoittoa voidaan käyttää taloyhtiön vanhoihin tappioihin, poistoihin, korjausrakentamisen rahoittamiseen tai asuintalovaraukseen, joka tulee purkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Juho Salomäen mukaan lisä- ja täydennysrakentamisen prosessia täytyy saada sujuvammaksi. Tarvitaan uusia ratkaisuja myyntivoittojen käsittelyyn sekä prosessin etenemismahdollisuuksien parantamiseen.

– Ilman taloyhtiöiden aktiivisuutta ja avoimuutta on haastavaa viedä prosessia oikeaan suuntaan. Rakennusoikeuden myynnin prosessiin kuluvan ajan ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa, mikä vaikeuttaa suunnitelmallista korjaustoimintaa ja sen rahoitusta, Juho Salomäki sanoo.

– Lainsäätäjä ei ole asunto- osakeyhtiölakia ja asunto-osakeyhtiöiden verotusta miettiessään ottanut huomioon täydennysrakentamista. Päätöksenteon prosessit, asioiden kirjaaminen yhtiöjärjestyksiin sekä asuintalovaraukset ovat menneiltä ajoilta, Juha Salomäki toteaa.

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

5

lll

Teksti: Emma Karki

Ryhmäkorjaus sopii lähes kaikentyyppiseen peruskorjaukseen Talon peruskorjaaminen ryhmäkorjauksena on monelta kannalta katsottuna järkevää, mutta ainakaan vielä sitä ei osata harkita tarpeeksi varteenotettavana vaihtoehtona.

6

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

Remontointipalvelu K.Manninen

REMONTOINTIA AMMATTITAIDOLLA ETELÄ-SAVON ALUEELLA

• KIRVESMIESTYÖT • KEITTIÖ • KYLPYHUONE/SAUNAREMONTIT • MAALAUSTYÖT JA LATTIOIDEN PINNOITUKSET

• VESIVAHINKO KORJAUKSET JA PIENET KORJAUSTYÖT

Soita » 040 140 2420 Katso » www.remontointipalvelu.net

» KOSTEUSVAURIO KORJAUKSET » PESUHUONE REMONTIT » LINJASANEERAUKSET » MAALAUS JA TAPETOINTITYÖT

KASARA tmi

044 235 4080 | kasara@wippies.fi

Reija Kallio-Aromaa

Asuinkerrostalojen peruskorjaustarve on hiljalleen siirtynyt kaupunkien keskustoista lähiöihin. Nyt korjauksen alla ovat 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut talot. Kun korjauksessa ollaan siirrytty keskustojen vanhoista, usein uniikeista taloista lähiöihin, on samalla auennut mahdollisuus entistä laajempaan ryhmäkorjaus- tai aluekehityshankkeiden hyödyntämiseen.

Suomalaisissa lähiöissä on tyypillisesti rakennettu lähekkäin samanlaisia taloja, jotka ovat kuitenkin itsenäisiä taloyhtiöitä. Rakennustavan etuna on ollut se, että kiivaan kaupungistumisen aikaan uusia asuntoja on saatu rakennettua nopeasti, mutta nyt

vuosikymmeniä myöhemmin lukuisat talot kaipaavat mittavia peruskorjauksia samaan aikaan.

Toisaalta nyt suurten peruskorjaustarpeiden aikana menneiden vuosikymmenten rakennustavasta päästään myös hyötymään. Siinä, missä lähiöitä vanhempaa rakennuskantaa peruskorjatessa jokainen talo on omanlaisensa projekti, keskenään samanlaisissa lähiötaloissa korjaushankkeita voidaan tehdä isompina kokonaisuuksina.

Isokin hanke voidaan toteuttaa

OMAKIINTEISTÖ

Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta kertoo, että

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

>>

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

7

Polyureapinnoitukset V E D E N E R ISTY KS E T & K ATOT

20

vuoden takuu

Soita 040 766 8228 | Maamiehentie 31, 50600 Mikkeli | info@k2group.fi

Lue lisää verkkosivuiltamme: www.k2group.fi

mahdollisuutta ryhmäkorjaushankkeen toteuttamiseen käytetään valitettavan vähän. Virta painottaa, että ryhmäkorjaushanke sopii hyvin lähes kaikentyyppisten peruskorjausten toteutustavaksi. Hankkeen laajuus ei ole ongelma.

– Kyllä isojakin hankkeita on toteutettu onnistuneesti, eli voi olla ihan sen perinteisenkin putkiremontin toteutustapa yhdistettynä monenlaisiin kokonaisuuksiin.

Virta kertoo esimerkin porvoolaisesta ryhmäkorjaushankkeesta, jossa oli mukana kolme asunto-osakeyhtiöitä. Kokonaisuuteen kuului 640 huoneiston linjasaneeraus, joka toteutettiin osaan asunnoista perinteisellä menetelmällä ja osaan sukittamalla, lisäksi tehtiin 12 hissin peruskorjaus ja 35 uuden hissin rakentaminen hissittömiin taloihin. Lisäksi neljän talon vesikatot ja ullakkotilat saneerattiin.

Urakka kesti kolmisen vuotta ja siinä tehtiin myös varaus mahdollisten lisäkerrosten ra-

8

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

kentamiselle tulevaisuudessa.

Pienet hyötyisivät eniten

Virta painottaa, että onnistunut ryhmäkorjaushanke vaatii osaavan henkilön viemään sitä eteenpäin. Hän kertoo, että liikkeellelähtö on usein projektin haastavin vaihe. Hanketta eteenpäin vievällä henkilöllä olisi hyvä olla rakennuttamistausta ja hyvät sosiaaliset taidot.

– Julkisivu- tai putkiremontti on muutenkin lähtökohtaisesti haastava käynnistää jo sellaisenaan, mutta kun siihen leivotaan mukaan neljä tai viisi taloyhtiöitä, joita saattavat vielä jopa isännöidä eri tahot, niin kyllä se aloitus on vaikea ja tällöin rakennuttamisesta vastaavan projektinjohtajan kokemus nousee esille. Kuitenkin rakennuttajataustalla ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla päästään jo pitkälle.

Virran mukaan erityisesti pienet rivitaloyhtiöt hyötyisivät

ryhmäkorjaushankkeista paljon.

Kun korjausrakentamisbuumi on kovimmillaan, on urakoitsijoilla varaa valita, mihin urakkaan he lähtevät mukaan. Siksi pienet rivitaloyhtiöt jäävät usein altavastaajiksi, kun peruskorjausurakkaan haetaan tekijää.

Rivitaloyhtiöiden suurin rakentamisbuumi oli 1980-luvulla, eli peruskorjauksen tarve siintää jo edessä. Virta huomauttaa, että monen pienen rivitaloyhtiön isännöinnissä olisi toivomisen varaa ja pahimmillaan ylläpitokaan ei ole ollut riittävän hyvää. Se altistaa yhtiön monenlaisille ongelmille.

Osakkaat päättävät, miten laadukasta ylläpitoa ja isännöintiä yhtiöön hankitaan.

– Kun hommaan saadaan riittävästi volyymia, niin samalla saataisiin ammattimaiset toimijat kiinnostumaan rivitaloalueista ihan eri lailla kuin mikä tilanne on nyt. Pienten yhtiöiden pitäisi saada muodostettua ryhmiä. Siten saataisiin kokonaisia asuinalueita kuntoon kerralla.

Ryhmäkorjaushankkeen yksi iso etu onkin se, että kun samalta kadunpätkältä tai muuten pieneltä alueelta saadaan usea taloyhtiö kunnostettua kerralla, alueen viihtyisyys ja vetovoimaisuus voivat kasvaa. Samalla on mahdollista korjata talojen väliset kulkuväylät esteettömiksi.

Jos jokainen yhtiö tekee remontin omalla aikataulullaan ja eri urakoitsijoilla, jäävät kulkuväylät todennäköisesti entiselleen.

– Valtiovallan näkemys on, että kotona pitäisi pystyä asumaan mahdollisimman pitkään.

Siksi on tärkeää, että kehitetään yleistä esteettömyyttä, infrastruktuuria ja palveluita siten, että lähiöiden kehityksestä tulee kokonaisvaltaista.

Korjaushankkeen kustannukset kuriin

Ryhmäkorjaushankkeissa on selvästikin paljon hyötyjä, mutta osakkeenomistajia kiinnostaa luonnollisestikin aina yksi asia ylitse muiden; mitä se maksaa?

100% taloyhtiöasiakkaista suosittelee!

Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on?

Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa.

”

Kun korjausrakentamisbuumi on kovimmillaan, on urakoitsijoilla varaa valita, mihin urakkaan he lähtevät mukaan.

Siksi pienet rivitaloyhtiöt jäävät usein altavastaajiksi, kun peruskorjausurakkaan haetaan tekijää.

Taloudellinen hyöty onkin usein selkein motivaattori hankkeeseen lähtemiselle.

Asiantuntijoiden mukaan siinä voi säästää peräti kymmenestä viiteentoista prosenttiin, mikä on iso raha, kun puhutaan kymmenistä tuhansista euroista per osakas. Virta kuitenkin huomauttaa, että taloudellisen hyödyn mittaaminen on hankalaa, koska luotettavaa vertailua eri kohteiden välillä ei oikein voi tehdä.

– Jos olisi rinnakkain samanlaisia taloja, joissa olisi tehty yksittäinen projekti ja ryhmäkorjaus vierekkäin, vertailupohja olisi vakaampi. Sellaista ei kuitenkaan ole, joten taloudellisen hyödyn osoittaminen on kyseenalaista, vaikka useissa tapauksissa varmastikin sitä saadaan. Toteutuneista kohteista tarvittaisiin vähintäänkin jälkilaskentatietoja.

Työmaan perustamiskustannukset ovat suurehkoja. Ryhmäkorjaushankkeen isoin ta-

loudellinen etu onkin se, että työmaa tarvitsee perustaa vain kerran. Säästöä syntyy myös suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista ja siitä, että korjaushankkeita voidaan tehdä sarjatuotantona.

Kun korjattavat talot ovat keskenään samanlaisia tai hyvin samankaltaisia, edellisessä talossa opittuja asioita voi hyödyntää suoraan seuraavassa, ja ongelmanratkaisuun kuluvaa aikaa saadaan nipistettyä vähemmäksi.

Korjaushankkeiden lisäksi Virta kehottaa taloyhtiöitä suosimaan ryhmätoimintaa myös kiinteistön ylläpitoasioissa.

– On tärkeää ymmärtää, että ryhmätoiminta voi kohdistua myös esimerkiksi kuntotutkimuksiin ja muuhun suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Ylläpidossa voidaan saavuttaa ihan samat edut ryhmätoiminnalla kuin korjaushankkeissa saavutetaan. l

20 000 100 %

toteutettua kattoremonttia aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa

1

sopimus, tekijä, työkierros ja lasku

+

kestävimmät kattovarusteet

Paikalliset pojat!

Soita 019 211 7390

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

9

Digitaalisia palveluita kehittäessä keskeisimpiä asioita ovat sekä mobiilikäyttö että monikanavaisuus. Liikkuvassa yhteiskunnassa palvelun tulee olla siellä, missä käyttäjäkin.

Pixabay.com

lll

Teksti: Emma Karki

Digitalisaatio mullistaa kiinteistöalan Digimaailma ja kiinteistöala ovat karttaneet toisiaan viime vuosiin saakka. Nyt kuitenkin myös kiinteistöpuolen digimaailmassa on alkanut tapahtua ja kehityksen tahti on todella nopea.

10

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

Kiinteistöalan digitalisoituminen laahaa selvästi muun yhteiskunnan jäljessä, vaikka se onkin alana sellainen, että hyötyisi digiratkaisuista huomattavasti. Johtaja Juha Raitanen, Talokeskuksen kiinteistöjohtamisen palveluista kertoo, että kiinteistöalan digivelan taustalla on isona tekijänä alan ammattilaisten korkea keski-ikä.

– Isännöitsijöiden keski-ikä on noin 55 vuotta, eli niin sanottuja diginatiiveja ei alalla juurikaan ole. Takamatkaa digiasioissa on melkoisesti, mutta se on mahdollista kuroa umpeen ja viimeisen neljän vuoden aikana edistystä on tullutkin paljon.

digipalvelujen keskiössä onkin kahdensuuntainen viestintä asukkaalta ja osakkaalta taloyhtiölle.

Rakennuttamisen tiedonhallinta on yksi kiinteistöalan suurimmista tarpeista ja digitalisaatio tarjoaa siihen ratkaisun.

– Isomman korjaushankkeen tai uudisprojektin tiedot ja dokumentit pidetään alusta asti kootusti hallussa tietojärjestelmässä, jossa ne ovat projektin valmistuttua suoraan koko kiinteistön elinkaaren aikana esimerkiksi huollon käytössä.

Digillä sujuvuutta korjaushankkeisiin

Raitanen kertoo, että kun digiloikassa päästään eteenpäin, voi olla, että taloyhtiöt voivat luopua erilaisista kausihuolloista kokonaan.

– Teknologia mahdollistaa huoltotoimenpiteiden optimoimisen tavalla, jota emme ole vielä kokeneet. Tulemme olemaan jossain vaiheessa tilanteessa, jossa erilaiset syys- tai keväthuollot ovat historiaa ja kaikki huollot tehdään vain tarpeeseen.

Tarpeenmukaisiin huoltoihin siirtyminen onkin hyvä esimerkki siitä, mitä digitalisaation mukanaan tuoma tyhjäkäynnin poistaminen käytännössä tarkoittaa.

Jatkuvasti kehittyvä anturiteknologia pystyy tulevaisuudessa mittaamaan huollon tarpeen ihmistä tarkemmin ja ennakoivammin.

– Miltä kuulostaisi, jos tulevaisuudessa voisimme ennustaa vedenkulutuksen ja erilaisten kiinteistöjen tietojen perusteella vesivahinkojen todennäköisyyttä ja ennaltaehkäistä ne aloittamalla remontit juuri oikeaan aikaan? Se kiinnostaa varmasti taloyhtiöiden lisäksi myös esimerkiksi vakuutusyhtiöitä.

Anturiteknologia mahdollistaa erilaisten olosuhdetietojen, kuten lämmön ja kosteuden, mittaamisen etänä. Raitanen heittää ilmoille ajatuksen, että tulevaisuudessa kiinteistön olosuhteita voi optimoida esimerkiksi sääennusteiden ja läsnäolotunnistimien tietojen mukaan. Ammattitermein voisi sanoa, että yhteiskunnassa siirrytään nyt niin sanotusta big datasta smart dataan, eli itse datan määrän

Raitanen korostaa, että digitalisaatiosta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, että siinä on kyse uusista tavoista, prosesseista ja liiketoimintamalleista, joita kehittynyt teknologia mahdollistaa. Työstä tarkastellaan, onko siinä turhia välivaiheita ja mitä voisi teknologian avulla jättää kokonaan tekemättä.

– Lopulta kyse on siis tehokkuuden lisäämisestä, tyhjäkäynnin poistamisesta, Raitanen selittää.

Digitaalisaatio tulee avaamaan kiinteistöalalla sellaisia mahdollisuuksia, joista ei vielä vuosituhannen alussa osattu edes haaveilla. Jo linjasaneerauksen suunnitteluvaiheessa asukas voi virtuaalilasien kautta vertailla eri kylpyhuonevaihtoehtoja, eikä mallikylpyhuoneita välttämättä tarvitse koota enää talon kellariin ollenkaan.

– 3D-mallinnuksella on todella paikkansa kiinteistöalalla isojen remonttien suunnittelussa. Huolimatta siitä, että vapaa- ja työajan kommunikointikeinoja on pilvin pimein, kun kiinteistöalan ammattilaiset lähtevät perkaamaan alaansa liittyviä ongelmia, huomattavan usein ensimmäiseksi nousee esiin kommunikaatio.

Kun jo valmiiksi koetaan, että työkaluja sujuvaan kommunikaatioon ei ole, saneerauksen keskellä huono viestintä voi aiheuttaa koko projektin epäonnistumisen. Jo olemassa olevien ja kehitettävien

Tyhjäkäynnin poisto säästää kustannuksia

merkitys vähenee samalla, kun sen merkitys korostuu, miten olemassa olevaa dataa voidaan hyödyntää.

Mobiilikäyttö sovelluksen elinehto

Kiinteistöalakaan ei ole enää täysin digistä ulkopuolinen, vaan markkinoilla on useita eri palveluja helpottamaan niin asukkaan, osakkaan, huollon kuin isännöitsijänkin elämää. Monen palvelun ongelma on kuitenkin se, että se kattaa vain osan tarvittavista palveluista.

Raitanen korostaa, että enää nykyään ohjelmistoja ei voi tehdä siten, että käyttäjä sopeutuu sen puutteisiin, vaan kaikessa ohjelmistosuunnittelussa on lähtökohtana käyttäjäystävällisyys. Ohjelmiston tulee toimia kaikilla mahdollisilla laitteilla ja olla niin selkeä, ettei sen käyttöönotto vaadi pitkää opettelua.

– Jos asumisen palveluita verrataan pankkien verkko- ja mobiilipalveluihin, niin jäljessä ollaan todella rutkasti. Taloyhtiön asukkaalla pitäisi olla samanlaiset mahdollisuudet hoitaa asumiseen liittyvät asiansa kuin pankkiasioinnissa on ollut jo vuosia.

Jo olemassa olevat järjestelmät antavat vihiä siitä, mitä tulevaisuus voi tuoda tullessaan. Esimerkiksi digitaalisia porrasnäyttöjä on jo käytössä, samoin esimerkiksi huoltoyhtiön ja asukkaan kahdensuuntaiseen viestintään tarkoitettuja mobiilisovelluksia.

Helppokäyttöisyyden lisäksi nykyään teknologialta vaaditaan kattavuutta. Erityisesti monen laitteen, mutta joissain tapauksissa myös monen sovelluksen käyttö tuntuu hankalalta. Raitanen korostaa myös mobiilikäytön merkitystä. Liikkuvassa yhteiskunnassa sovellusten tulee olla siellä, missä käyttäjäkin on.

Tieto vesi- tai sähkökatkosta tulee liian myöhään, jos huomaa alaoveen teipatun lapun silloin, kun menee kotiin katkon aikaan. Jos tiedon saa suoraan puhelimeen, voi katkoon varautua ennalta. Toki ennalta suunnitelluista katkoista tulee ilmoittaa hyvissä ajoin, mutta aina silloin tällöin etenkin saneerausten aikaan tulee eteen tilanteita, kun vedet tai sähkö on katkaistava kiinteistöstä välittömästi. l

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

11

© Dmitry Kalinovsky | Dreamstime.com

lll

Teksti: Heidi Häyrynen

Suunnitelmallisella ikkunahuollolla lisää käyttöikää Hyvällä huollolla ja suunnitelmallisella korjauksella voidaan ikkunoiden käyttöikää jatkaa niiden elinkaaren loppuun asti. Mitä paremmin ikkunoita huoltaa, sitä kauemmin ne kestävät. Kun tulee ikkunaremontin aika, erilaisia vaihtoehtoja kannattaa arvioida huolella.

12

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

Taloyhtiössä ikkunat ovat merkittävä asumisviihtyvyyteen vaikuttava tekijä.

Ikkunoiden säilyttäminen hyväkuntoisena onnistuu parhaiten osana taloyhtiön pitkäjänteistä rakennuksen ylläpito- ja korjaussuunnitelmaa. Säännöllinen ikkunoiden huolto pidentää niiden käyttöikää ja tarvittavat korjaukset osuvat oikeaan paikkaan ja vaihto oikeaan aikaan.

Sijainti vaikuttaa ulkopintojen kuntoon

Ilman kunnollista hoitoa alkaa ikkunoissa ilmetä ennenaikaisesti maalivaurioita, avaamis- ja sulkemisvaikeuksia, ilmavuotoja ja lukituslaitevikoja. Jotta ikkunat toimisivat hyvin niiden koko käyttöiän, täytyy niitä huoltaa säännöllisesti. Asianmukaisesti hoidettujen ikkunoiden käyttöikä on noin 30–40 vuotta.

– Taloyhtiöissä ikkunoiden huoltovastuu jakautuu siten, että asukkaalle kuuluvat sisemmät osat, kuten sisäpintojen käsittely ja heloitukset, ja yhtiön vastuulla ovat ikkunoiden ulommat osat, kertoo kiinteistöhuollon kouluttaja Harri Kuniala Jyväskylän aikuisopistosta.

Ikkunoiden tarvittaviin huoltotoimiin vaikuttavat erityisesti ikkunapuitteiden materiaali ja ikkunatyyppi. Tyypillisiä kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä ovat muun muassa lasien ja maalattujen pintojen pesu, helojen voitelu ja kunnostus, tiivisteiden uusinta, vedenpoisto- ja tuuletusreikien aukiolon tarkistus ja ilmaventtiilin toimivuuden tarkistus sekä huoltomaalaus.

Kuniala kertoo, että eniten huoltoa vaativat ikkunoiden ulko-osat, sillä ne ovat kaikkein alttiimpia erilaisille säärasitustekijöille, kuten vedelle, tuulelle ja auringonsäteilylle. Ikkunoiden kuntoon vaikuttaa merkittävästi myös niiden sijainti. Tämä voi johtaa taloyhtiössä tilanteeseen, jossa talon eri puolilla olevat ikkunat voivat olla eri kuntoisia.

– Etelään päin olevat ikkunat ovat suurimmalla säärasituksella, koska aurinko polttaa siellä eniten. Jos ikkunat ovat puuta ja maalattu, niin maalipinta alkaa niissä kärsiä. Etelään päin olevissa ikkunoissa kunnossapitomaalauksen väli on noin 5–10 vuotta. Pohjoissuunnassa huoltoväli on pidempi ja itä-länsi-suunnassa siltä väliltä.

Kuniala suosittelee vanhojen ja hyvin toimivien vanhojen ikkunoiden huoltoa

ja kunnostusta niin kauan kuin ne vain kestävät ja toimivat. Mitä paremmin niitä huoltaa, sitä kauemmin ne kestävät.

Eri vaihtoehtojen punninta kannattaa

Ikkunoiden kunnostustarve tulee yleensä vastaan silloin, kun niiden kunto on huono, eikä käyttöikää pystytä enää jatkamaan. Vanhoissa ikkunoissa ongelmina ovat muun muassa lämpövuodot ja vetoisuus, puuvauriot sekä maalin ja kittausten lohkeilu. Huolellinen suunnittelu on ikkunaremonteissa tärkeää, ettei ikkunoita vaihdeta turhaan. Jos ikkuna on kovin huonokuntoinen, sen korjaaminen maksaa enemmän kuin uuteen vaihtaminen.

Ennen korjaamista koskevia ratkaisuja kannattaa kuntoarvion perusteella selvittää ikkunoiden nykyinen kunto. Kuntoarviossa arvioidaan kattavasti niin rakennuksen rakennusosia, taloteknisiä järjestelmiä, sisäilmaolosuhteita, energiataloutta sekä asumisviihtyvyyttä. Tässä vaiheessa voidaan myös tehdä asukaskysely asukkaiden toiveista ikkunoiden suhteen.

Kuntoarvion perusteella selvitetään, mitkä korjausvaihtoehdot ovat järkeviä ja mistä on aloitettava.

– Ikkunaremontit on hyvä suunnitella huolella ja tutustua eri vaihtoehtoihin ja hintoihin. Vaihdetaanko koko ikkuna vai laitetaanko uusi ikkuna vanhan karmin sisään, voidaanko ikkuna esimerkiksi lisälasittaa, tai laitetaanko ylimääräinen ulkoikkuna. Ikkunanvaihtoon ei kannata rynnätä suin päin vaan eri mahdollisuuksia tulisi tutkia huolella, Kuniala ohjeistaa.

Ikkunoiden korjaustoimia voivat kohteesta riippuen olla ikkunan ulkopuolisten osien tai koko ikkunan kunnostus, ikkunoiden perusparannus, lisälasien tai etuikkunan asentaminen tai ikkunan uusiminen karmeineen. Jos päädytään uusimaan ikkunat, suunnittelun lähtökohtana voi pitää rakennuksen alkuperäisiä ikkunoita, varsinkin jos on kyse arvorakennuksesta.

Uudet ikkunat parantavat käyttömukavuutta

Yleensä ikkunoiden korjaamista tarkastellaan myös energiatehokkuuden parantamisen näkökulmasta, mikäli se voidaan

korjausten yhteydessä toteuttaa. Markkinoilla olevat ikkunat ovat tänä päivänä kehittyneitä, joten ikkunavaihdossa energiatehokkuus paranee usein jo pelkästään uudet ikkunat vaihtamalla.

– Uusien ikkunoiden vaihdossa energiatalous parantuu automaattisesti. Ne ovat niin paljon parempia kuin entiset.

Ikkunoiden vaihto on kuitenkin sen verran kallis homma, että se ei maksa itseään takaisin pelkillä energiasäästöillä.

Vaihtoon kannattaa ryhtyä vasta sitten, jos ikkunoiden elinkaari on täynnä, ja niiden vaihdolla voidaan parantaa käyttömukavuutta.

Ikkunoiden vaihdon yhteydessä tulee ottaa huomioon myös toimenpiteen vaikutukset rakennuksen teknisiin järjestelmiin, kuten ilmanvaihtoon. Mikäli ilmanvaihto ei ole aikaisemmin toiminut suunnitellulla tavalla, asia voidaan ratkaista ikkunoiden vaihdon yhteydessä.

Ilmanvaihdon toimivuus tulisi varmistaa jo suunnitteluvaiheessa, ettei taloon pääse ikkunan vaihdon myötä kehittymään sisäilmaongelmia.

– Vanhoissa taloissa ei ole välttämättä aiemmin ollut korvausilmaventtiilejä ja -kanavia vaan korvausilma on tullut ikkunoiden ja rakenteiden vuodoista. Oikein tiiviissä uusissa ikkunoissa ei tule enää mistään korvausilmaa, kun ilmavuotoja ei enää ole. Silloin alkaa sisäilmasta tulla tunkkainen ja kosteutta kertyä asuintiloihin. Pitemmän päälle se vaikuttaa sisäilmaan huonontavasti. Korvausilman saanti tulisikin varmistaa jo suunnitteluvaiheessa ja laittaa korvausilmaventtiilit ikkunakarmiin tai seinään, Kuniala toteaa.

Ikkunanvaihdon yhteydessä voidaan myös parantaa ikkunoiden käyttömukavuutta. Vanhat kiinteät ikkunat voidaan muuttaa avattaviksi tai ikkunan aukeamissuuntia voidaan vaihtaa. Ikkunoihin pystyy lisäksi asentamaan lisävarusteita, kuten sälekaihtimia estämään asunnon kuumenemista. Uusilla ikkunoilla saavutetaan lisäksi lähes aina parempi äänieristävyys kuin aiemmin.

– Ikkunoiden ääneneristävyyteen vaikuttaa kaksi asiaa: ilmatilan leveys ja lasin paksuus. Mitä paksumpi lasi ja leveämpi ilmaväli, sen parempi ääneneristävyys. Usein ikkunaremontin jälkeen huomaa, että ulkopuolelta tulevat äänet on paljon hiljaisemmat. Se on aika iso käyttömukavuuteen vaikuttava tekijä. l

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

13

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Taloyhtiön hallitus on paljon vartijana Taloyhtiön hallitukseen, saati sitten sen puheenjohtajaksi, voi olla nykyisin vaikea löytää innokkaita tulijoita. Hallitus päättää asioista, jotka edellyttävät monipuolista osaamista ja paneutumista, ja kantaa painavan vastuun. Tarjolla on kuitenkin myös runsaasti koulutusta ja tietoa, johon perehtymällä luottamustehtävästä voi selviytyä kunnialla.

14

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

ANTENNIASENNUKSET SEKÄ TIETOLIIKENNE- JA INTERNET-RATKAISUT AMMATTITAIDOLLA

ammattitaito

omistaja

säännöt

taloyhtiö

strategia

turvallisuus

asuminen tutkimukset

rappukäytävä

kaukolämpö

kunnossapitovastuu yritys sopimus

maalämpö

neuvontapalvelu

sopimusehdot hallitus

julkisivu energialasku yhtiökokous lämpöpumppu

osake

piha-alue hissi

vastike

energia laki

isännöitsijä

Oma Kiinteistö

talonmies kunnossapito

huoneistoremontti

Kiinteistö

Hiirolantie 15, Mikkeli • puh. 0400 414 512

pihaparlamentti

Taloyhtiön hallituksella on suuri vastuu siinä, että kiinteistöä hoidetaan hyvin, sen arvo säilyy ja taloyhtiö pysyy viihtyisänä asukkailleen – ilman, että ylläpitokustannukset karkaavat käsistä. Yhtiökokouksessa valittu hallitus edustaa yhtiön osakkaita niin taloyhtiön pienissä kuin suurissakin hankinnoissa viikoittaisesta ylläpidosta aina suuriin saneeraushankkeisiin.

Taloyhtiöiden hallitustyöskentelyssä tarvitaankin monia taitoja. Asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiön hallituksen velvollisuus on huolehtia niin yhtiön hallinnosta, kiinteistön ja rakennusten hoidosta kuin sen muustakin toiminnasta. Hallituksen vastuulla on myös valita isännöintiyritys, järjestää taloyhtiön raha-asioiden valvonta sekä laatia sille pitkäaikaisempi korjaussuunnitelma.

Suomen kerrostalokannasta merkittävä osa on rakennettu ennen 70-luvun loppua, joten myös suuria remontteja riittää näköpiirissä, ja niiden toteutuminen onnistuneesti edellyttää monipuolista perehtymistä. Lisäksi ajan saatossa saataville tulee uusia, asumista ja elämistä helpottavia palveluita, ja myös asukkaiden yleinen vaatimustaso voi vuosien myötä nousta, mikä luo paineita uudistaa taloyhtiötä ja sen toimintaa.

Harva hallituksen jäsen on kuitenkaan omasta takaa esimerkiksi rakennusalan ammattilainen.

Koska taloyhtiöissä maallikot päättävät suuristakin saneerauksista, raskaaksi koettu vastuu ja laajan perehtymisen tarve voivat viedä tyystin halun ryhtyä tuohon luottamustehtävään.

koti

kattoremontti

remontti

asunto

Uudistunut laki täsmensi vastuuta

Asunto-osakeyhtiölain uudistus vuonna 2010 täsmensi taloyhtiön ja osakkeenomistajien kunnossapitovastuuta, mutta samalla saattoi myös heikentää hallitustyön houkuttelevuutta.

Monet kokivat uudistuksen tuoneen taloyhtiön hallituksen niskoille lisää painavaa vastuuta ja tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää huolellisuutta ja perehtyneisyyttä.

Lain mukaan taloyhtiön vastuulla on kiinteistön kunnossapito siltä osin, kuin se ei kuulu osakkeenomistajille. Siten taloyhtiön kunnossapitovastuu sisältää osakehuoneiston rakenteet ja eristeet, sekä muun muassa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät.

Uusi osakeyhtiölaki lisäsi hallituksen vastuisiin vielä muun muassa asukkaiden remontti-ilmoitusten ja -suunnitelmien sekä hyvän rakennustavan valvonnan järjestämisen. Uudessa laissa on myös aiempaa kattavammat säännökset yhtiön ja osakkaan vahingonkorvausvastuusta.

Hallituksen jäsen korvaa henkilökohtaisesti ne vahingot, jotka hän aiheuttaa yhtiölle, osakkeenomistajille tai ulkopuolisille toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti. Taloyhtiön hallituksen jäsenet voivat joutua korvausvastuuseen korjauksista myös silloin, kun osakas on hoitanut korjauk>>

Ulkona tai sisällä ajanmukaista ja luotettavaa kiinteistönhuoltoa!

Kiinteistöhuolto Paldanius Oy ✆ 050 59 666 59 Huoltopäivystys 24H Mäntykatu 10, 50170 Mikkeli toimisto@kiinteistohuoltopaldanius.fi

www.kiinteistohuoltopaldanius.fi Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

15

Taloyhtiön päätöksenteossa ovat tukena muun ” muassa Kiinteistöliitto ja sen alueelliset yhdistykset, jotka järjestävät koulutusta myös taloyhtiön luottamushenkilöille.

set ja niiden valvonnan ohjeiden mukaan.

Taloyhtiön hallitukseen voikin olla niin hankalaa saada jäseniä, että yksi henkilö saattaa istua jo kymmenenkin eri taloyhtiön hallituksessa. Myös ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkaaminen taloyhtiöiden hallituksiin on yleistynyt. Tätä perustellaan usein sillä, että hallitukseen saadaan näin tarpeeksi pätevää osaamista päätöksenteon tueksi varsinkin suurien saneeraushankkeiden kohdalla.

Hyvä hallintotapa ohjaa taloyhtiön toimintaa

Asunto-osakeyhtiölakiin perehtyminen on hyvä ensiaskel tuoreelle taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle tai jäsenelle. Laki määrittelee selvästi esimerkiksi puheenjohtajalle tietyt tehtävät, kuten hallituksen kokouksen kutsuminen koolle ja sen varmistaminen, että kaikilla hallituksen jäsenillä on mahdollisuus osallistua.

Silti monia voi mietityttää, mikä olisi itselle sopiva tapa hoitaa tehtävää, ja miten aktiivinen puheenjohtajan tai hallituksen jäsenen pitäisi olla taloyhtiön jokapäiväisessä elämässä.

Laki kun ei edellytä eikä anna puheenjohtajalle mitään selkeää päällepäsmärin roolia, ja useissa asioissa isännöitsijällä voikin vaikuttaa olevan enemmän toimivaltaa. Hallituksen tehtävänä on kuitenkin hoitaa taloyhtiötä yhdessä isännöitsijän kanssa ja valvoa isännöitsijän toimintaa. Varsinkin hallituksen puheenjohtaja voikin toimia tiiviisti yhteistyössä

16

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

isännöitsijän kanssa eräänlaisena taloyhtiön projektipäällikkönä, ja pyytää tältä säännöllisesti tilannetietoja esimerkiksi taloyhtiön taloudesta ja kiinteistön korjaustarpeista. Tapoja toimia puheenjohtajana on kuitenkin yhtä monta kuin puheenjohtajiakin.

Esimerkiksi isännöitsijätoimistoilta löytyy yleensä ohjemateriaalia taloyhtiöiden hallitustoiminnan avuksi, joten aktiivinen yhteydenpito isännöitsijään kannattaa. Perehtymisen arvoista materiaalia on myös vuonna 2016 uudistettu ”Taloyhtiön hyvä hallintotapa” -suositus, jonka Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry valmistelivat ja julkaisivat yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Suositus avaa asunto-osakeyhtiölain sisältöä helposti omaksuttavassa muodossa ja sisältää konkreettisia ohjeita ja malleja, joilla taloyhtiön johto voi parantaa asumisoloja ja edistää taloyhtiön toimintaa suunnitelmallisesti.

Vertaistukea ja koulutusta on saatavilla

Taloyhtiön päätöksenteossa ovat tukena muun muassa Kiinteistöliitto ja sen alueelliset yhdistykset, jotka järjestävät koulutusta myös taloyhtiön luottamushenkilöille.

Koulutusta tarjotaan esimerkiksi putkiremonteista, sopimushallinnasta, osto-osaamisesta, asuntoosakeyhtiölaista ja korjausrakentamisesta.

Erilliset opasvideot neuvovat myös yhtiökokouksiin valmistautumisessa asunto-osakeyhtiölain

mukaisesti ja kertovat mitä asioita niissä ylipäätään pitäisi käsitellä.

Kiinteistöliiton koulutusjärjestelmä kannustaa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaa ja jäseniä kehittämään osaamistaan ja antaa valmiuksia hoitaa lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet.

Vertaistukeakin hallitustoimintaan on jo tarjolla. Esimerkiksi turkulaisten taloyhtiöiden puheenjohtajat perustivat vuonna 2008 yhdistyksen, jossa puheenjohtajat voivat vaihtaa keskenään kokemuksiaan. Kyseiseen Kiinteistöklubiin voivat liittyä kaikki taloyhtiöpäättäjät eli asunto-osakeyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja isännöitsijät, kiinteistönpidon ammattilaiset sekä ylipäätään asumisesta kiinnostuneet ihmiset.

Myös Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA Ry pyrkii edistämään toiminnallaan hyvää ja ammattimaista asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitustyöskentelyä kehittämällä jäsentensä osaamista sekä yhdistämällä ja jakamalla alaa koskevaa tietoa. Yhdistyksen tavoitteena on myös lisätä hallitustyön arvostusta. Kun koulutusta, tukea ja opastusta onkin vain riittävästi tarjolla, kynnys lähteä mukaan hallitustoimintaan voi madaltua maallikollakin. l

Lähteet: akha.fi, isannointiliitto.fi, kiinteistoklubi.fi, kiinteistoliitto.fi, oikeusministerio.fi, taloyhtio.net

LAKIPALSTA Minna Romu asianajaja, osakas Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy minna.romu@lindblad.fi Puh. 020 749 8193

Osakkaana yhtiökokouksessa Taas on se aika vuodessa, kun talo-

kokouskutsuun, jotta kaikki osak-

Yhtiön talouteen olennaisesti vai-

yhtiöissä järjestetään vuosittaiset

keenomistajat saavat tiedon yhtiön

kuttava asia ovat erilaiset kunnossa-

yhtiökokoukset. Varsinainen yhtiöko-

tilanteesta. Varsinaiseen kokouk-

pitohankkeet. Suuremmista remon-

kous on pidettävä kuuden kuukau-

seen osallistuu yleensä vain murto-

teista ja niiden rahoituksesta pääte-

den kuluessa tilikauden päättymi-

osa osakkaista.

tään yleensä ylimääräisissä yhtiöko-

sestä. Yleensä tilikausi on kalenteri-

Tilinpäätöksen osalta kannattaa

kouksissa, mutta varsinaisessa yh-

vuosi ja useimmat yhtiökokoukset

kiinnittää huomiota ainakin budjetti-

tiökokouksessa käydään läpi halli-

osuvat juuri keväälle.

vertailuun, joka kertoo, kuinka hyvin

tuksen kunnossapitotarveselvitys

Yhtiökokous on tavalliselle osak-

taloyhtiö pysyi tilikaudella budjetissa.

seuraavalle viidelle vuodelle. Osak-

keenomistajalle tärkein väylä saada

Tuliko vuoden aikana yllättäviä me-

kaan kannalta on tärkeä tietää, mi-

tietoa taloyhtiön asioista ja osallistua

noeriä? Yhtiökokouksessa osakas

ten rakennuksia aiotaan tulevaisuu-

päätöksentekoon. Yhtiökokoukseen

voi esittää tilinpäätöstä koskevia ky-

dessa korjata. Yhtiökokouksessa

osallistuu lähtökohtaisesti sekä halli-

symyksiä hallitukselle tai isännöitsi-

voidaan käydä keskustelua raken-

tus että isännöitsijä. Kokous on hyvä

jälle.

nusten kunnossapidosta ja yhdessä

paikka esittää yhtiötä koskevia kysy-

Osakkaan maksuvelvollisuus yh-

miettiä tulevia toimenpiteitä.

myksiä sen johtohenkilöille. Lisäksi

tiötä kohtaan perustuu yhtiövastik-

Tärkeä osa yhtiökokousta on vas-

voidaan käydä osakkaiden kesken

keeseen, jonka suuruudesta pääte-

tuuvapauden myöntäminen hallituk-

keskustelua yhtiölle tärkeistä asiois-

tään yhtiökokouksessa. Mikäli hoito-

selle ja isännöitsijälle. Vastuuvapau-

ta.

vastiketta nostetaan tai lasketaan,

den myöntäminen rajoittaa myö-

Kokouskutsut tulevat viimeistään

tälle pitäisi olla jokin peruste. Yhtiö-

hempiä vahingonkorvausvaatimuk-

kahta viikkoa ennen yhtiökokousta.

kokouksessa voidaan käydä keskus-

sia. Lisäksi valitaan uusi hallitus

Kokouskutsussa on mukana esitys-

telua yhtiön vuosittaisista menoista

seuraavalle toimikaudelle. Yleensä

lista eli lista kaikista asioista, joita

ja vastikkeen riittävyydestä. Taloyh-

on hyvä, että hallituksessa istuvat

yhtiökokouksessa tullaan käsittele-

tiön tarkoitus ei ole tuottaa voittoa,

osakkeenomistajat vaihtuvat aika

mään. Kutsun liitteenä on yleensä

mutta yhtiön tilillä olisi hyvä olla sen

ajoin, kuitenkin siten, että hallituk-

viimeisin tilinpäätös ja toimintakerto-

verran vastiketuloja, etteivät esim.

sessa on aina myös kokeneempaa

mus liitteineen. Laki ei edellytä näi-

yllättävät korjaustarpeet kaada talo-

väkeä. Näin saadaan tasapaino ko-

den liittämistä kokouskutsuun, vaan

utta. On hyvä ajatus antaa hallituk-

kemuksen ja uusien ajatusten välillä.

riittää, että ne ovat saatavilla esimi-

sella valtuudet periä tarpeen mu-

Asunto-osake on usein yksityisen

merkiksi isännöitsijän luona ja osak-

kaan ylimääräinen vastike, mikäli tu-

ihmisen tärkein omaisuus. Yhtiöko-

kaat voivat käydä niihin tutustumas-

levan vuoden tapahtumat antavat tä-

koukseen osallistuminen on osa jär-

sa. Yleinen käytäntö on liittää nämä

hän aihetta.

kevää omaisuudenhoitoa.

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

17

SRV Yhtiöt Oyj

lll

Teksti: Heidi Häyrynen

Tilaa haetaan nyt rakentamalla ylöspäin Kaupunkirakenteen tiivistyminen tuo kaupunkikuvaan korkeat rakennukset. Osaltaan suuntaukseen vaikuttaa maailmalla pitkään vaikuttanut tornitalojen trendi.

Korkea rakentaminen on jo maailmalla varsin yleistä. Sen painopistealuetta on erityisesti Aasia, mutta tornitaloprojektit ovat arkipäiväistyneet Euroopassakin, jossa rakennusten keski-

18

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

määräinen korkeus on lisääntynyt.

Korkean rakentamisen trendi tekee vähitellen tuloaan myös Suomeen. Käynnissä ja suunnitteilla on tälläkin hetkellä isoja

hankkeita, joiden yhteydessä rakennetaan jopa yli 100 metriä korkeita asuinrakennuksia. Tornitaloja on tulossa esimerkiksi Kansi ja Areena -hankkeessa Tampereen keskustaan, Etelä-

Espoossa Finnooseen sekä Helsingissä Keski-Pasilaan ja Kalasatamaan.

Korkean rakentamisen taustalla on monia tekijöitä, kuten kaupunkien kasvu ja pyrkimys

kaupunkirakenteiden tiivistämiseen, ekotehokkuuteen, maankäytön tehostamiseen ja vetovoimaisuuden lisäämiseen.

Tornitalojen erityisluonteen vuoksi niiden rakentamisprojekteissa edetään kuitenkin kaupungeissa harkiten.

Kaupunkimaisema halutaan säilyttää ehyenä

Korkea rakentaminen on ollut 2000-luvulla keskustelun aiheena useissa Suomen kaupungeissa. Aiheesta on tehty erillisiä selvityksiä ainakin Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa ja Espoossa.

Suomessa kaupunkikuvat ovat olleet verrattain matalia, joten rakennushankkeiden korkeuden kasvu tarkoittaa merkittävää muutosta kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen. Riskinä on nähty kaupunkikuvan rikkonaisuus. Toisaalta korke-

an rakentamisen on arvioitu myös voivan parantaa kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen vetovoimaisuutta.

Helsingissä tehtiin selvitys korkean rakentamisen vaikutuksista 2011, kun kaupungissa oli vireillä 50 korkean rakentamisen hanketta. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston arkkitehti Salla Hopun mukaan Helsingissä tavoitteena on ollut kaupungin historiallisen keskustan merelle näkyvän siluetin säilyttäminen nykyisessä muodossaan, joten korkean rakentamisen hankkeet on keskitetty asemakaavoissa tietyille aluille.

– Kaupunkia halutaan tiivistää ja rakentaa tehokkaasti, mutta korkeassa rakentamisessa pitää miettiä tarkasti, missä on niille oikea sijainti. Niiden pitää olla kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti

Arkkitehtisuunnittelu Korjausrakennussuunnittelu Rakennesuunnittelu Rakennuttaminen

rakennuskonsultointi

k-suunnittelu

Valvonta Kuntoarviot

Ota yhteyttä:

Toimipaikkamme:

Riku Vihko, RI AMK Toimitusjohtaja 044-0360 900 riku.vihko@k-suunnittelu.fi

K-Suunnittelu Mikkeli Porrassalmenkatu 23A (2.krs lh18) 50100 Mikkeli 010 567 7510

Kimmo Hartikainen Suunnittelupäällikkö 040 550 9447 kimmo.hartikainen@k-suunnittelu.fi

K-Suunnittelu Imatra Heikinkatu 1 55100 Imatra 010 567 7513

k-suunnittelu.fi

>>

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

19

järkevällä ja hyvällä paikalla.

Korkean rakentamisen vyöhyke onkin rajattu hieman ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kansainvälisesti verrattuna suomalainen korkea rakentaminen on ollut korkeudeltaan melko maltillista. Useimmiten puhutaan yli 12 kerroksista rakennuksista. Hoppu kertoo, että Helsingissä tornitalona voi kaavallisessa mielessä pitää yli 16 kerroksen korkuista rakennusta, jolloin täytyy tehdä vähintäänkin korkean rakentamisen kaupunkikuvallinen selvitys.

– Korkeaa rakentamista kaavoitettaessa täytyy laatia tavanomaista enemmän selvityksiä rakentamisen erityisluonteen takia. Silloin kun rakentaminen poikkeaa tavanomaisesta, se pitää perustella perinpohjaisesti.

Kalasataman keskuksen kaa-

voituksen yhteydessä on muun muassa selvitetty tornitalojen näkymistä kaupunkiin, alueen joukkoliikenteen toimiminen ja tornitalojen vaikutus lintuihin ja läheisen Natura-alueen eläimiin.

Lisäksi on tehty kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta koskevat selvitykset ja meluselvitykset sekä tutkittu tornien vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, varjostukseen ja tuulisuuteen.

Korkeaa rakentamista liikenteen solmukohtiin

Yksi korkean rakentamisen tärkeimpiä motivaatioita on halu tiivistää kaupunkirakennetta.

Helsingissä korkea rakentaminen on päätetty keskittää sijainniltaan vain keskeisille paikoille, joihin on tiedossa isoja hankekokonaisuuksia, ja joissa tornien

tuottama rakennusoikeus muodostaa taloudellisen pohjan hankkeiden sisältämille mittaville infrastruktuuriin liittyville investoinneille. Tällaisia alueita ovat Helsingissä joukkoliikenteen solmukohdissa sijaitsevat ja hyvin saavutettavat Kalasatama ja Pasila. Molemmat alueet on kaavoitettu korkealle rakentamiselle.

– Kalasatama ja Pasila ovat siinä mielessä hyviä paikkoja, että liikenne toimii jouhevasti. Pasilassa on juna-asema ja Kalasatamassa metro ja kaikki palvelut ovat hyvin käsillä. Kalasataman keskuksesta tulee toiminnallisesti hyvin monipuolinen rakennuskompleksi. Kalasataman keskuksen jalustaosaan tulee kauppakeskus, jalustaosan päältä nousevat kahdeksan 20–33 kerrosta korkeaa tornia, joista seitsemän

on asumiselle ja yksi toimiston ja huoneistohotellin käyttöön.

Kauppakeskuksen katolle rakennetaan julkinen puisto ja yhteen torneista tulee jopa päiväkoti.

Viereen rakennetaan terveys- ja hyvinvointikeskus, Hoppu kuvailee.

Pasilaan on tulossa uusia liikennehankkeita ja huomattavaa lisärakentamista, joiden kautta aluetta rakennetaan entistä merkittävämmäksi keskukseksi. Alueelle tulee lisää toimitiloja, asuntoja ja palveluja ja samassa yhteydessä rakennetaan useita yli 20-kerroksisia tornitaloja. Kalasatamaan nousee puolestaan uusi työpaikka- ja asuinalue. Metroaseman ympärille rakennetaan Kalasataman keskusta, suurta kauppa-, asunto- ja palvelukeskittymää, johon kuuluu kahdeksan 20–33 kerroksista tornitaloa.

HISSIT LIUKUPORTAAT JA -KÄYTÄVÄT AUTOMAATTIOVET

HUOLTO JA KUNNOSSAPITO

Suomen Hissiurakointi on suomalainen perheyhtiö ja täyden palvelun hissitalo, joka toimii koko Suomen alueella.

Huollamme ja modernisoimme vanhoja hissejä sekä asennamme uusia hissejä myös hissittömiin taloihin.

Huollamme kaikki merkit ja mallit yli 30vuoden kokemuksella; hissit, liukuportaat ja automaattiovet.

MODERNISOINTI

ENNEN

Täyden palvelun hissitalo

JÄLKEEN

Ota yhteyttä ja kysy hisseistä sekä huoltopalveluista.

UUDET HISSIT

Suomen Hissiurakointi Oy Puhelin (09) 5306 0460 myynti@hissiurakointi.com www.hissiurakointi.com

20

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

Tornitaloille kovat tekniset vaatimukset Korkeiden rakennusten tiukat tekniset vaatimukset tekevät niiden suunnittelusta, toteutuksesta ja itse asumisesta kallista. Vastapainona asukkaille toimivat hienot näköalat ja hissimatkan päässä olevat palvelut.

Kalasataman kahdeksasta tornitalosta seitsemän on tulossa asuinkäyttöön. Ensimmäisenä niistä valmistuu 33 kerroksinen ja 134 metriä korkea Majakka. Se on valmistuessaan vuonna 2019 Suomen korkein asuinrakennus. Korkeuden lisäksi asumisen taso on talossa erilaista kuin mihin on totuttu. Asukkaiden käytössä on lukuisia yhteisiä tiloja, kuten juhla-, sauna- ja pesulatiloja, ja pääsisäänkäynnille on suunniteltu aulapalvelua. Taloon on myös upotettu paljon älytekniikkaa. Sen avulla voi vaikka tilata hissin aamukiireessä aulaan odottamaan.

Tekniset vaatimukset korkeille rakennuksille ovat kuitenkin kovat, sillä tornitalojen rakenteiden pitää kestää paljon enemmän kuin tavanomaisessa rakentamisessa.

Tämä tekee niiden suunnittelusta ja toteutuksesta erittäin kallista ja vaativaa. Kalasataman tornitalot suunnitellut arkkitehti Pekka Helin näkeekin tornitalojen puolustavan paikkaansa vain silloin, kun niihin liittyy ajatus kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Korkeita rakennuksia kannattaa sijoittaa vain sellaisille alueille, jossa on hyvät julkiset liikenneyhteydet ja palvelut.

– Korkeita rakennuksia varten joudutaan tekemään aivan erilaisia rakennusfysikaalisia ja turvallisuusselvityksiä kuin normaalisti, tuulija tiiveysselvityksiä ja millä

tarkkuudella rakennetaan.

Niihin tulee aivan erilaiset julkisivuratkaisut ja ne ovat eri tavalla tiiviitä kuin tavalliset talot. Ilmastointitekniikka ja talotekniikka ratkaistaan eri tavalla sekä henkilöturvallisuus.

Esimerkiksi paloturvallisuuden kannalta hissejä pitää olla vähintään kolme ja hissejä pitää voida käyttää palon aikana, eikä tuli saa levitä niihin, vaikka muualla kerroksessa palaisi. Lisäksi rakennukseen tarvitaan ylimääräinen palovarma poistumistie, mikä tarkoittaa käytännössä kaksia portaita. Myös talon heilumiselle tuulen vaikutuksesta on tiukat standardit. Taloon onkin tehty erittäin perusteelliset analyysit tuulen käyttäytymisestä.

– Vastapainona kaikelle ovat sitten fantastiset näköalat ja palvelujen läheisyys.

Halukkuutta muuttaa uusiin taloihin näyttäisikin löytyvän, sillä kiinnostus Majakan asuntoja kohtaan on ollut suurta. Helin arvioi, että tornitaloissa asuminen sopii parhaiten sellaisille ihmisille, jotka eivät ole korkeanpaikankammoisia ja jotka haluavat asua lähellä keskustaa ja palveluja.

– Kalasataman idea on, että ei tarvitse omistaa henkilöautoa, kun kaikki peruspalvelut ovat hissimatkan päässä. Autojonoista säästyvän ajan voi viettää työpaikalla, kotona ja harrastuksissa. Elämä pitenee. l

Sadevesijärjestelmät Tikkaat ja kattoturvatuotteet • Huoltopalvelut Toimitamme taloyhtiöösi tasokkaimmat kattotuotteet 30 vuoden kokemuksella.

Tuotteemme tulevat suoraan tehtaaltamme, asentajina omat FI-sertifioidut peltisepät, ainoana Suomessa.

•Asennustakuu 5 vuotta • Valtakunnallinen palveluverkosto

Soita

019 211 7390

PUHKIRUOSTUMATTOMUUS-

TAKUU

sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla

vesivek.fi Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017 Vesivek_90x270_300dpi.indd 1

21

20.12.2016 8.46

TUOTEUUTISIA WWW.CAMFIL.FI

WWW.RUDUS.FI

Camfil PM1 Tracker pienhiukkas mittari sisäilman laadun valvontaan

Rudukselta uusi ratkaisu hulevesien hallintaan

Ilmansaasteet ovat haitaksi ihmisille, se on selvää. Harva kuitenkaan tietää, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan kaikista pienimmät hiukkaset ovat kaikkein haitallisimpia terveydelle.

Terveellisen ja tuottavan sisäilmaston luomiseksi on keskityttävä alle 1 μm (mikrometrin) hiukkasten - toiselta nimeltään PM1hiukkasten - suodattamiseen.

Mittari auttaa tunnistamaan vaaralliset pitoisuudet Camfil on edelläkävijä näiden pienimpien hiukkasten suodatusratkaisuissa

ja haluaa tehdä myös niiden mittaamisen helpoksi omille asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Yhtenä uusimmista kehitystyön tuloksista sillä saralla on Camfil PM1 Tracker, joka mittaa nimenomaan PM1-hiukkasia. Laite on kooltaan ainoastaan 85 x 125 x 40 mm ja painaa 160 g, joten se on helppo sijoittaa työpöydälle tai kuljettaa taskussa kohteesta toiseen. Värinäyttö kertoo hiukkasten lukumäärän kokoluokissa 0,5-1 µm (milj./m3) ja myös niiden massan (µg/m3). Lisäksi laite osoittaa lämpötilan ja ilmankosteuden. Asetuksista voi valita jatkuvasti päivittyvän tilannenäytön tai 15 minuutin keskiarvomittauksen ja sen antaman PM1-indeksin, joka kertoo ilmanlaadun tilan viidessä eri luokassa.

Rudus kehittää jatkuvasti tuotteita ja ratkaisuja hulevesien hallintaan.

Nyt uutuutena on innovatiivinen, kaupunkialueella toimiva Hörppö, joka kerää ympäröiviltä pinnoilta hulevedet. Se toimii samalla kadunkalusteena ja istutusalustana kasveille, jotka parhaimmillaan toimivat ympäristön puhdistajina.

Hörppö integroidaan esimerkiksi kaupunkiaukioon, jonka pinnoilta hulevedet johdetaan kohti Hörppöä ja sadevesikaivon kautta Hörpön alla oleviin betoniputkiin. Kuormitusta kestävät betoniputket toimivat hyvin viivytys- ja suodatusrakenteena, joka myös puhdistaa hulevesiä. Betoniputkista hulevedet voidaan hallitusti johtaa istutusalueille, imeyttää maaperään tai johtaa hulevesiviemäriin.

Tohtoriopiskelija, maisemaarkkitehti Elisa Lähde ideoi Hörppöä työtovereittensa kanssa Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä. Vuonna 2014 Hörppö voitti Lahdessa innovaatiokilpailun.

– Hörppöä piti konkretisoida.

Otin yhteyttä Rudukseen, jossa kiinnostuttiin asiasta heti, Elisa Lähde kertoo.

– Hörppö sopii Rudukselle hy-

vin, koska haluamme olla hulevesiasioissa tiennäyttäjä. Myös Hörpöllä voimme osoittaa, että betonista rakentamalla saa aikaiseksi kaunista ympäristöä, toteaa tuoteryhmäjohtaja Mika Tulimaa Rudukselta.

– Hörppö on ratkaisuna jo niin valmis, että parhaillaan etsimme sille koerakennuskohteita, Tulimaa lisää.

Hörpön keskeinen idea on sen kustannustehokkuus. Hörppö koostuu yksinkertaisista elementeistä eli betoniputkista, -kaivosta, muurikivistä ja katupäällysteistä. Ne valmistetaan erillisinä osina ja kokonaisuus kootaan paikan päällä.

Hörpön vakiomitta on noin 6x10 metriä, mutta sekä sen koko että pintamateriaalien värit ovat täysin sovitettavissa muun ympäristön mukaisesti.

– Hörppö onkin luonteva osa kaupunkiympäristöä. Se on sekä esteettinen että toiminnallinen, Lähde sanoo.

Vakiomittaisen Hörpön hulevesikapasiteetti on noin 60 000 litraa.

– Kaupunkirakenteet tiivistyvät ja sademäärät kasvavat, joten on pakko löytää uusia ratkaisuja hulevesien hallintaan niiden syntypaikoilla, Lähde toteaa.

WWW.LAMMONHUOLTO.FI

Petzl Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat näkyvät kauas Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat ovat ergonomiset, kevyet ja nopeasti puettavat putoamissuojainkokovaljaat integroidulla heijastinliivillä.

Nämä valjaat on suunniteltu sellaisiin työolosuhteisiin, joissa liikutaan putoamisvaarallisissa olosuhteissa ja joissa työntekijän helppo havaittavuus lisää turvallisuutta: esimerkiksi rakennustyömaalle, nostokoreissa työskentelyyn, telakka-alueille, liikenteen läheisyydes-

22

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

sä toimimiseen ja teollisuuteen.

Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat pysyvät liivin ansiosta hyvin muodossaan ja pukeminen onnistuu helposti takin tavoin. Valjaissa on automaattilukitteiset litteät Fast-pikasoljet jalkalenkeissä ja rinnassa.

Niiden ansiosta valjaat voidaan riisua ja pukea molemmat jalat maassa ja niin, ettei valjaiden säätöjä tarvitse joka kerta tehdä uudelleen.

Valjaissa on putoamisen pysäyttävän järjestelmän kiinnityspisteet selässä ja rinnassa. Olkahihnoissa on automaattisesti lukkiutuvat DoubleBak-soljet. Olkahihnoista löytyvät myös lenkit, joihin voi kiinnittää putoamisen pysäyttävän Petzl Absorbica –liitosköyden suuret MGO-kiinnittimet. Näin liitosköysi ei häiritse käyttäjän toimintaa, mutta kiinnittimet ovat silti helposti ulottuvilla tarvittaessa. Putoa-

mistilanteessa valjaissa kiinni olevan haaran MGO-kiinnitin irtoaa olkahihnan pidikkeen kanssa valjaista, jolloin liitosköyden nykäyksenvaimennin pääsee aukeamaan asiaankuuluvasti vaimentaen käyttäjään kohdistuvia nykäysvoimia.

Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat on sertifioitu kansainväliseen käyttöön. Ne täyttävät Euroopan, Yhdysvaltojen, Kanadan ja EAC (Euraasian) standardien vaatimukset.

WWW.UNIDRAIN.FI

WWW.TKR.FI

Unidrainin linjalattiakaivot nyt myös värillisinä

Huoneistoremontit terveyden ehdoilla

Unidrain lisää kylpyhuoneiden sisustuksen laatua tuomalla linjalattiakaivoonsa värejä: messingin, kuparin, kiillotetun teräksen ja mustan.

Tanskalainen designyritys Unidrain esitteli vuonna 2003 innovatiivisen linjalattiakaivon, jossa yhdistyvät muotoilu ja toimivuus. Linjalattiakaivot tekevät kylpyhuoneista modernimpia ja pienentävät vesivahinkojen riskiä.

Unidrainin lattiakaivoissa on patentoidut, ruostumattomasta teräksestä valmistetut seinä- ja lattialaipat, jotka pitävät veden poissa kosteusherkistä rakenteista.

– Kylpyhuone ei ole enää kliinisen valkoinen tila, jonka pitää näyttää mahdollisimman puhtaalta. Kylpyhuonekin ilmentää nykyisin käyttäjänsä persoonallisuutta keittiön ja olohuoneen tapaan. Kylpyhuone liitetään ylellisyyteen sekä hyvinvointiin, ja siellä vietetään myös hieman omaa aikaa, toimitusjohtaja Thomas Granberg Unidrain Oy:stä toteaa.

Persoonalliset ratkaisut ovat tuoneet kylpyhuoneisiin myös luonnonmateriaaleja, kuten puuta, marmoria ja liuskekiviä.

Myös hanoja on nykyisin saatavana monissa eri väreissä.

Tämä on lisännyt sävyltään muuhun sisustukseen sopivien lattiakaivojen kysyntää.

Unidrainin värilliset lattiakaivot ovat vastaus suunnittelijoiden, rakennuttajien ja asukkaiden toiveisiin. Uusi mallisto on nimeltään HighLine Colour.

– Värivaihtoehdot tuovat kylpyhuoneen sisustukseen paljon uusia mahdollisuuksia. Messinki ja kupari sopivat lämpimään ja luonnolliseen tyyliin, kun taas kylmä kiillotettu teräs ja matta-

TKR-pinnoitteet edustavat uutta, turvallista ja ympäristöystävällistä kotimaista teknologiaa.

Pinnoite koostuu uusiutuvista, kasviöljypohjaisista luonnonvaroista ja on siten turvallinen ratkaisu sekä käyttäjälle että lopputuotteena. Sen tutkimus, kehitystyö ja sovellutukset ovat olleet jo 1980-luvulta lähtien käynnissä ja jatkuvat edelleen.

Helppokäyttöinen, elastinen ja hajuton TKR-pinnoite suojaa käsiteltävät pinnat kosteudelta, korroosiolta, kulumiselta, syöpymiseltä ja iskuilta. Kotimainen luonnontuote sulkee hyvin pois esimerkiksi haitta-aineet ja kaasut, joten sitä hyödynnetään muun muassa sisäilmaongelmien yhteydessä.

TKR-tuotteet ovat turvallisia käyttää, ja peruspinnoitteelle ja hyytelöille on myönnetty rakennusmateriaalien paras M1päästöluokitus. M1-päästöluokkaan kuuluvat tuotteet ovat päästöttömiä niin asennettaessa kuin valmiina tuotteenakin.

– Olemme käyttäneet TKRpinnoitetta jo vuodesta 2009, mutta vielä silloin sitä käytettiin enemmän vain betonipintojen ja parvekkeiden pinnoittamisessa

musta sopivat minimalistiseen tyyliin. Arkkitehdit pyrkivät jatkuvasti haistelemaan uusia trendejä ja tyylejä. Nyt heillä on mahdollisuus suunnitella kylpyhuone, jossa kaikki palaset sopivat täydellisesti yhteen, Unidrain A/S:n toimitusjohtaja Peter Secher sanoo.

Uuden värimalliston lanseerauksen yhteydessä Unidrain tuo markkinoille myös valikoiman kylpyhuoneen lisävarusteita, kuten pyyhetangon, WC-paperitelineen ja WC-harjan. Ne edustavat tuttua minimalistista, skandinaavista muotoilua. Lisävarusteet ovat saatavilla kaikissa uusissa väreissä sekä Unidrainin tuttuna ruostumattomana teräksenä.

– Otimme kylpyhuoneeseen 360 asteen näkökulman ja pengoimme jokaisen yksityiskohdan läpikotaisin, jotta saisimme aikaan kokonaisuudessaan tyylipuhtaan sisustuksen. Unidrainin lisävarustesarja tarjoaa yhteensopivat kylpyhuoneen sisustustuotteet lattiakaivojen väreissä.

tai esimerkiksi sairaaloissa ja teollisuuslaitoksissa. Pinnoite käy kuitenkin melkein joka kohteeseen, toteaa Juha Härkönen korjausrakentamiseen erikoistuneesta Lauttasaaren Erbau Oy:sta.

Pääasiassa TKR-pinnoitetta käytetään asuinrakennuksissa vain kuivissa tiloissa. Elastisena se elää kuitenkin hyvin rakenteiden mukana ja soveltuu siksi käytettäväksi hankaliin kohteisiin, kuten vanhoihin puulattioihin ja betoniseinien rakoihin.

Tyypillisesti pinnoitetta käytetään märkätilojen vedeneristyksessä, vanhojen valurautakaivojen pinnoittamisessa, kone- ja ilmastointihuoneissa, varastotiloissa, pesu- ja kylpyhuoneissa, tiivistyskorjauksissa ja haitta-aineiden hallinnassa sekä kapseloinnissa. Se soveltuukin Härkösen mukaan erittäin hyvin remonttikohteisiin, joissa on ilmennyt sisäilmaongelmia.

– Käytämme työssämme kokonaisvaltaisesti vähäpäästöisiä maaleja ja eristeitä. Tutkimuksien mukaan TKR-pinnoite on lähes päästötön, ja markkinoilla ei olekaan mielestäni tällä hetkellä parempaa pinnoitusainetta.

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

23

ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

Poistoilman lämmön talteenotto

√

Jäspi LTO:lla päästään jopa 50% vuotuiseen energiansäästöön

√

√

√

Maalämpöpumput

√

Investointi maksaa itsensä takaisin nopeasti

Kerrostalokohteisiin myös Jämä maalämpöpumput, tehot 24-60 kW ja sarjaankytkentä 540 kW asti

√

Asennusystävällinen kokonaisratkaisu

Toimintavarma ja testattu kokonaisuus

√

Erittäin helppo asentaa

Kotimainen laitevalmistus, korkeatasoinen etävalvonta

Elinkaarimallilla jopa

50% säästö lämmityskuluissa

24

Omakiinteistö Etelä-Savo 1 | 2017

Jälleenmyyjäsi

Referenssit

SUOMEN TALOTEKNIIKKA ENERGIA www.suomentalotekniikka.fi p. 020 775 6570 / 0400 712 790

www.jaspilto.fi