Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Hämeenkatu 26, 4. krs, 33200 Tampere puh: 0400 772 229
Kannen kuva Kuva: Pexels
Paine energiansäästötoimiin on nyt kova. Energiansäästötoi met ovat tarpeen, jotta voimme irtautua nopeasti venäläises tä tuontienergiasta ja toisaalta vastata energian hinnan nou suihin, jotta elämisen kustannukset eivät nousisi kohtuutto masti. Energiansäästötoimet ovat paitsi varautumista energi an saatavuuden ja hinnan vaihteluihin myös huoltovarmuu destamme huolehtimista.
Suomen työ- ja elinkeinoministeriöltä on elokuun aikana tulossa energiansäästökampanja, jonka tarkoituksena on ja kaa tietoa energiansäästötavoista. Ministeriö tekee kampan jan yhdessä valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan kanssa.
Energian säästötoimia voidaan tehdä yksilötasolla esimer kiksi lämpimän veden kulutusta vähentämällä. Taloyhtiöt voi vat osallistua energiatalkoisiin muun muassa huonelämpöti loja laskemalla ja lämmitysjärjestelmien huollolla ja oikeilla säädöillä. Kun jokainen kantaa kortensa kekoon, säästetään myös rahaa ja opitaan uusia, vähemmän energiaa vieviä ku lutustottumuksia. Energian säästämiseen ohjaavat tässä leh dessä olevat artikkelit energiatehokkuudesta lämmityksessä ja lämmöntalteenotosta energian säästömuotona.
Energiatehokasta syksyä kaikille taloyhtiöille!
Kaakkois-Suomi 3 | 2022
Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi
Painopaikka Printall AS
Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi
Toimitus Tiina Raatikainen puh: 050 361 0261 tiina.raatikainen@mediapotentia.fi
Ilmoitusmyynti Pasi Lehmus puh: 040 356 9999 pasi@mediapotentia.fi
Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri,
Pexels OMAKIINTEISTÖ 3 4 6 9 10 16 22 25 26 30 Pääkirjoitus Ajankohtaista Lämmitys ja energiansäästö Kolumni Lämmöntalteenotto Valaistus ja sähkölataus Katon huolto Lakipalsta Parvekkeiden ja ikkunoiden huolto Lukitus FreepikKoronapandemian myötä otettu digiloikka muuttaa pysyvästi taloyhtiöiden kokouskäytän töjä. Taloyhtiöiden etäkokouksia helpottavan muutoksen asunto-osakeyhtiölakiin on ollut määrä astua voimaan kesän aikana.
– Korona-ajasta muodostui eräänlainen ta haton pilottikokeilu, jonka myötä taloyhtiöissä opittiin vauhdilla hyödyntämään etäyhteyksiä yhtiökokousten järjestämisessä. Kokemusten mukaan etäkokoukset ovat helpottaneet osak kaiden osallistumista yhtiökokouksiin ja nosta neet yhtiökokousten osallistumisastetta, sanoo Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama Heinäkuun alusta todennäköisesti voimaan tulevat lakimuutokset helpottavat etä- ja hybri dikokousten järjestämistä. Lakiehdotus on vielä eduskunnassa käsiteltävänä.
– Lakimuutoksilla pyritään vahvistamaan sitä, että korona-ajan käytännöistä hyödyllisim mät vakiintuvat osaksi taloyhtiöiden arkea myös jatkossa. Merkittävää on muun muassa se, että vain 10% osakasvähemmistöllä voidaan vaikut
taa kokouksen järjestämistapaan. Kynnys osak kaiden erilaisten tarpeiden huomioimiseen on pyritty tekemään matalaksi, Valkama arvioi.
Näin lakiehdotuksessa helpotetaan etäkokouksien järjestämis tä
• Hallitus voi päättää pitää yhtiökokouksen hybridikokouksena (paikan päällä ja etäosallis tuminen), ellei yhtiöjärjestyksessä ole kokouk sen muodosta määräyksiä.
• Etäosallistujilta voidaan pyytää sitovaa en nakkoilmoittautumista suurissa, yli 30 osake huoneiston yhtiöissä.
• Etäyhteyksien häiriötilanteissa kokouksen puheenjohtajalla on jatkossa oikeus keskeyttää kokous. Kokousta tulee jatkaa neljän viikon ku luessa.
• Osakkaiden vähemmistöllä on hyvät mah dollisuudet vaikuttaa kokouksen järjestämis
muotoon. Vaatimusten tulee olla esitetty hyvissä ajoin, että asia ehtii yhtiökokouskutsuun.
• Taloyhtiön on tarjottava osakkeenomistajille mahdollisuus osallistua yhtiökokoukseen etäyh teydellä, jos yhtiössä on vähintään 30 osake huoneistoa ja sitä vaativilla osakkailla on vähin tään kymmenesosa yhtiön kaikista osakkeista.
• Jos taloyhtiö on yhtiöjärjestyksessä mää rännyt mahdollisuudesta yhtiökokouksen järjes tämisestä kokonaan etäkokouksena, voivat vä hintään kymmenesosan yhtiön osakkeita omis tavat vaatia hybridikokousta (eli myös kokous paikalla osallistumista).
• Yhtiöjärjestykseen voi jatkossa lisätä etä osallistumismahdollisuutta tai – oikeutta koske van määräyksen tavallisella enemmistöpäätök sellä määräenemmistöpäätöksen sijaan. Enem mistöpäätöksellä tarkoitetaan päätöstä, jota kannattaa yli puolet kokouksessa annetuista äänistä. Määräenemmistössä päätöstä kannat taa vähintään 2/3 annetuista äänistä ja kokouk sessa edustetuista osakkeista.
Vesihuolto on monella tapaa keskeinen osa ar keamme, ja sen myötä elämänlaatumme on ko hentunut suuresti. Harvemmin tulemme ajatel leeksi, mitä kaikkea yhdyskuntien vesihuoltoon kätkeytyy. Vesihän tulee hanasta - vai olisiko to tuus sittenkin monisyisempi?
Todellisuudessa vesi ja vesihuolto ovat moninai sia ilmiöitä, joihin myös liitetään hyvin erityyppi siä merkityksiä. Välillä näistä voi muodostua myyttejä, eräänlaisia pinttyneitä puolitotuuksia. Vesihuollon myytit esittää 24 myyttiä suomalai sen vesihuollon tilasta. Teos nojaa vankasti tut kittuun tietoon ja pyrkii avaamaan niitä vesi huoltoon liittyviä kysymyksiä, jotka usein askar ruttavat kansalaisia. Samalla teos pohtii, kuinka suomalaista vesihuoltoa voisi kehittää kestä vämmäksi.
Teoksen kirjoittajat, dosentit Tapio Katko, Petri Juuti ja Riikka Juuti toimivat Tampereen yli opiston rakennetun ympäristön tiedekunnassa. Vuodesta 2012 lähtien he ovat hoitaneet UNESCO:n Kestävän vesihuollon oppituolia. Te osta elävöittävät valokuvat ja Pertti Väyrysen humoristiset piirrokset.
Puukerrostaloasuntojen määrä ja kerrosala ovat hienoisessa kasvussa, kertoo ympäristöministe riön tilaama selvitys. Puukerrostaloasuntoja on mahdollisesti toteutumassa noin 14 340 kappa letta. Puukerrostalohankkeet keskittyvät erityi sesti pääkaupunkiseudulle, muista maakunnista Pirkanmaa erottuu positiivisesti.
– On hieno nähdä, että kerrostalojen rakenta minen puusta kiinnostaa monipuolisesti ympäri Suomea. Puu on uusiutuva materiaali ja raken nusmateriaalina se varastoi hiiltä pitkään. Puura kentaminen onkin hyvä tapa vähentää rakenta misen päästöjä ja luoda kaunista arkkitehtuuria, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohi salo
Keväällä 2022 tehdyn selvityksen mukaan Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla yhteen sä 61 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puu kerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia toimistorakennuk sia. Edellisessä selvityksessä marraskuulta 2020 niitä oli 72.
Asuntojen määrä ja kerrosala ovat kasvaneet, vaikka hankkeiden määrä on vähentynyt. Puu kerrostaloasuntoja on nyt toteutumassa noin 14 340 kappaletta, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 11 720 kappaletta. Varmoina pidettävien asuinkerrostalo- ja toimistotalohankkeiden kes kimääräinen koko on kasvanut noin 10 000 kuu tioneliömetristä 18 265 kuutioneliömetriin.
Lukuihin on huomioitu vähintään kolmikerrok
siset puukerrostalohankkeet, eli kaksikerroksiset luhtitalot eivät ole mukana, vaikka ne ovat tilas tollisesti puukerrostaloja.
– Tärkeä muutos on hankkeiden koon kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Puu materiaalina taipuu moneen tarpeeseen, siitä voidaan raken taa myös miljöitä ja arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia. Nytkin suunnitteilla on esimerkiksi puinen umpikortteli ja muita laajempia kokonai suuksia, Puurakentamisen ohjelman ohjelma päällikkö Petri Heino sanoo.
Hankkeista 83 prosenttia keskittyy Uudellemaalle ja Pirkanmaalle, mutta hankkeita on suunnitteilla tasaisesti ympäri Suomea, yhteensä 13 maakun taan. Vain Lappiin, Etelä-Savoon, Etelä-Karjalaan, Kanta-Hämeeseen ja Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli kaksikerroksisia puuker rostalohankkeita. Huomioitavaa on, että kaikki hankkeet eivät mahdollisesti ole tulleet kartoituk sen tekijän tietoon.
– Erityisesti kasvukeskukset näyttävät herän neen puun käytön lisäämiseen rakentamisessa: peräti kaksi kolmasosaa hankkeista löytyy Uu deltamaalta, jossa eniten puurakentamista kaa vaillaan Helsinkiin.
Lähde: Ympäristöministeriö
Kiinteistöliiton Taloyhtiökupla-podcastin 28. jaksossa puhutaan taloyhtiön vastikkeista. Vastikkeiden maksaminen on yksi osakkeen omistajan tärkeimmistä velvollisuuksista. Vas tikkeilla katetaan muun muassa taloyhtiön kor jauksia, yhteisten tilojen ja piha-alueiden kun nossapitoa sekä isännöintiä.
Jokaisessa taloyhtiössä tilanne on hieman erilainen, ja vastikkeet voivat vaihdella suures tikin eri taloyhtiöiden välillä. Mihin vastikevaro ja voidaan taloyhtiössä käyttää? Millaisia vas tikkeita taloyhtiössä voidaan periä? Milloin osakas voi saada alennusta vastikkeen mak suun?
Näihin kysymyksiin vastauksia selvittävät Kiinteistöliiton lakimiehet Tiina Räsänen, Pauliina Haapsaari ja Minni Yli-Olli
Kiinteistöliiton Taloyhtiö-kupla on kuunnel tavissa Spotifyssa nimellä Taloyhtiö-kupla.
Lähde: Kiinteistölehti
Unsplash
Energian kallistuminen aiheuttaa taloyhtiöissä väistämättä kulujen nousua. Onko taloyhtiössä mahdollista saada energiakustannuksia kuriin ja jos niin, miten?
– Olemme joutuneet epävarmuuden ja eiennustettavuuden tilaan. Kukaan ei osaa sa noa varmasti, missä mennään ja millaisia yl lätyksiä on mahdollisesti vielä edessä, ener gia-asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivalta kuvailee energian saatavuuteen ja sen hin taan liittyvää tilannetta tällä hetkellä.
– Tiedämme jo kuitenkin sen, että ensi talvena energia tulee olemaan kallista.
Taloyhtiöissä mietitäänkin nyt kuumei sesti, mitä tilanteelle olisi tehtävissä ja miten energiakustannuksissa voitaisiin säästää, ett eivät taloyhtiön kulut nousisi liikaa. Joudu taanko kustannusten nousun vuoksi nosta maan vastikkeita tai tinkimään jostakin? Auttaisiko lämmitysjärjestelmän vaihto vai onko olemassa muita ratkaisuja, joilla kiin
teistön energiatehokkuutta saataisiin paran nettua?
Samanaikaisesti kiihtyvä ilmastonmuutos saa miettimään energian hinnan lisäksi myös sen vähähiilisyyttä.
Kaukolämpö on tällä hetkellä yleisin läm mitysmuoto taloyhtiöissä. Se on myös tänä päivänä kaikkialla Suomessa pääkaupunki seutua lukuun ottamatta hyvin vihreää. Suur-Uskin mielestä energian vihreys ei ole kaan kysymys, mitä tarvitsisi enää tällä het kellä kauheasti miettiä.
– Energia-ala ratkaisee jäljellä olevat on gelma joka tapauksessa lähivuosina tai vii
meistään seuraavalla vuosikymmenellä, jol loin kaikki tarjolla olevat ratkaisut tulevat olemaan vähähiilisiä.
Myöskään hinnoissa ei Suur-Uskin mu kaan ole merkittävästi eroja. Jos energian hinta nousee, se nousee kaikissa lämmitys muodoissa, mitään edullisia vaihtoehtoja ei ole.
Lämmitysjärjestelmän muutosta ei siis ole Suur-Uski mielestä syytä miettiä, jos käy tössä oleva järjestelmä toimii vielä hyvin. Poikkeuksena on öljylämmitys, joka on vie lä käytössä osassa kerros- ja rivitaloyhtiöitä, ja josta irrottautumista olisi korkea aika al kaa suunnitella.
– Mutta jos taloyhtiö on esimerkiksi kau kolämmössä, ei ole mitään syytä miettiä sen
vaihtamista. Siinä suorastaan kannattaa pysyä, sillä kaukolämpö on meidän energiajärjestelmänne todel la tärkeä osa, joka mahdollistaa uusia tulevaisuuden ratkaisuja, joissa voidaan hyödyntää paikallisesti tuo tettua energiaa. Esimerkiksi teollisuuden hukkaläm pöjä ei voitaisi hyödyntää ilman kaukolämpöverkkoa, Suur-Uski toteaa.
Energiatehokkuutta lisääviin remontteihin kuuluu myös lämmöntalteenoton asentaminen, joka voidaan tehdä niin kaukolämpö- kuin maalämpökiinteistöi hinkin. Siinä ilmanvaihdon kautta poistuva energia –noin 25 -35 % – otetaan talteen sen sijaan, että sen annettaisiin mennä hukkaan. Lämmöntalteenotto onkin Suur-Uskin mukaan yleensä pitkällä tähtäimel lä kannattava ratkaisu.
– Nyt, kun remonttikustannukset ovat kallistuneet, lämmöntalteenotosta parhaat kannattavuudet saavat kuitenkin tällä hetkellä ne taloyhtiöt, joissa remontti on jo tehty.
Olemassaolevaa toimivaa lämmitysjärjestelmä ei siis ole tarpeen lähteä vaihtamaan. Ennemminkin kan nattaa satsata siihen, että käytössä oleva järjestelmä pidetään sen kuntoa seuraamalla ja huolloilla mah dollisimman energiatehokkaana.
– Energiatehokkuus onkin noussut nyt arvoon ar vaamattomaan ja siihen panostamalla taloyhtiö voi saada säästöjä jo ensi talvena, Suur-Uski korostaa.
Monet taloyhtiöt ovat suurien säästöjen toivossa vaihtaneet kaukolämmöstä maalämpöihin ja saaneet kin suuria säästöjä lämmityskuluissa. Suur-Uskin mukaan nämä säästöt eivät kuitenkaan ole yleensä pelkästään maalämmön tuottamaa etua.
– Kun on vaihdettu maalämpöön, on koko lämmi tysjärjestelmä laitettu remontin yhteydessä kuntoon ja tehty isosti työtä lämmitysverkoston oikeiden ase tusten eteen. Lämmitysjärjestelmän tasapainotusta, patteriverkoston säätöä ja muita energiatehokkuutta lisääviä toimia voi tehdä muutenkin kuin lämmitys muotoa vaihdettaessa.
– Energiatehokkuus ja säästöt saadaan varmistet tua, kun järjestelmään lisätään vielä lämmitystä oh jaava taloautomaatio.
Energiaa voi säästää lisäksi erilaisilla pienillä toimen piteillä, kuten huonelämpötiloja alentamalla. Asun toja ylilämmitetään vielä tällä hetkellä paljon, mikä ei ole ilmanlaadun eikä asumisterveydenkään kan nalta hyvä asia.
– Tutkimusten mukaan tiettyyn lämpötilaan myös tottuu. Monissa taloyhtiöissä saataisiin säästöä jo, kun huonelämpötiloja laskettaisiin 20-22 asteen ta solle.
Lämpötilan korkealla pitämisen tarve voi johtua il manvaihdon puutteista, mikä saattaa tuntua vaikka pa vedon tunteena asunnoissa. Ilmanvaihtojärjestel män säätöjen tarkistus ja niiden laittaminen kohdal leen sekä ovien ja ikkunoiden tiivistäminen auttavat ratkaisemaan tämän ongelman, jolloin huonelämpö
Taloyhtiössä kannattaa seurata eri tilojen huoneläm pötiloja, jotta tiloja ei lämmitetä liikaa. Lisäksi lämpö tiloja seuraamalla on mahdollista havaita vikaantumi nen lämmitysjärjestelmässä.
Lämmityskaudella yleisinä ohjearvoina voidaan pi tää seuraavia lämpötiloja. Kannattaa kiinnittää huo miota myös muiden kuin asuintilojen lämpötilojen alentamiseen. Porraskäytävän ei tarvitse olla yhtä lämmin kuin asuintilan.
• Asuintilat 20–22 °C
• Porrashuoneet, varastotilat 15–18 °C
• Autotallit noin 12 °C
• Kylmäkellarit 4–6 °C
Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysoh jeessa todetaan, että asuinhuoneen sisäilman lämpö tilan välttävä taso on 18 °C. Lämmityskaudella sisäil man lämpötilan tulisi pysyä alle 23–24 °C:een.
Taloyhtiössä on tärkeää, että jokaisessa huoneistos sa on lämpömittari sisäilman lämpötilan mittaamista varten. Näin pystytään seuraamaan lämpötiloja läm mityskaudella ja havaitsemaan mahdolliset ongel mat lämmitysjärjestelmän toiminnassa.
Lähde: Motiva
tilan alentaminen ei tunnukaan enää niin epämuka valta.
Toinen asia, millä voitaisiin saada nopeasti säästö jä, on lämpimän veden kulutuksen vähentäminen. Käyttöveden lämmittämiseen kuluu tyypillisesti noin 20–30 % kiinteistön ostetusta lämmitysenergiasta.
Eniten lämmintä vettä kuluu peseytymiseen. Suih kuaikoja lyhentäminen onkin yksi merkittävä asia, jonka jokainen asukas voi tehdä taloyhtiön energian säästön eteen.
Vesimittareiden käyttööntto on ollut yksi tehokas keino, jolla monissa taloyhtiöissä on saatu lämpimän veden kulutusta alennettua huomattavasti. Nykyään vesimittarit tulee lisätä huoneistoihin isompien kor jaushankkeiden yhteydessä, mutta Suur-Uskin mu kaa ilman vesimittareitakin voitaisiin taloyhtiössä saada säästöjä, kunhan vain yhteistä tahtoa löytyy. – Joissakin taloyhtiöissä on jo tehty kampanjointia asian suhteen ja saatu sillä myös hyviä tuloksia aikai seksi. Jo tietoisuus siitä, miten paljon energiaa talo yhtiössä menee veden lämmitykseen, herättää monet miettimään omaa vedenkäyttöään. Myös painetason tarkistuksilla ja vettä säästäviin vesikalusteisiin vaih tamalla voidaan saada säästöjä veden kulutuksessa.
Sirpa Pietikäinen Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen. sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu
Rakennusten käytön ja rakentamisen osuus EU:n energian loppukäytöstä on 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 36 prosenttia. Noin puolet kaikesta EU:ssa louhitusta materiaa lista kuluu rakennuksiin, vedenkäytöstä rakennukset vastaa vat kolmasosasta. Samaan aikaan, merkittävä osa kaupunki alueiden jätemäärästä syntyy rakentamisesta, ja remontti- ja purkutöistä. Kyse ei ole vähäpätöisestä asiasta.
Komissio esitteli maaliskuussa ehdotuksensa uudistetuksi rakennustuoteasetukseksi. Tarkistuksen tavoitteena on saa vuttaa toimivat sisämarkkinat sekä edistää vihreän ja digitaa lisen siirtymän tavoitteita.
Nykyinen asetus on tullut voimaan 2011 ja sen tarkoituk sena on varmistaa sisämarkkinoiden toiminta ja tuotteiden vapaa liikkuvuus EU:ssa. Asetuksessa määritellään yhteiset tekniset eritelmät ja yhteinen kieli sekä yhteiset tavat testata ja ilmoittaa tuotteiden suoritustaso. Näin ollen rakennusalan tuotteissa on oltava CE-merkintä, jolloin ne voivat liikkua va paasti sisämarkkinoilla. Jäsenvaltiot ovat vastuussa turvalli suus-, ympäristö- ja energiavaatimuksista.
Kestävällä rakentamisella ja sen myötä rakennustuotteilla on suuri rooli EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi muun muas sa rakennusten energia- ja resurssitehokkuuden osalta. Ra kennustarvikkeiden tulee olla pitkäikäisiä ja mahdollisimman vähäpäästöisiä ottaen huomioon niiden koko elinkaari.
Kiertotaloudessa materiaali kiertää, eikä jätettä synny. Tuotteet ovat kestäviä, uudelleenkäytettäviä, korjattavia, päi vitettäviä ja lopulta kierrätettäviä. Uusiutumattomat materiaa lit tulisi pitää mahdollisimman pitkään siinä käytössä, mihin ne on otettu, tai ne tulee saattaa arvokkaampaan tai kestä vämpään käyttöön. Kiertoon menevät kallisarvoiset raaka-ai neet tulee säilyttää korkeatasoisena kierrosta toiseen, kuten tällä hetkellä panttipullojen kierrätyksessä tehdään. Uusia raaka-aineita tulee käyttää vain, kun tarjolla ei ole kierrätet tyjä materiaaleja.
Materiaalien käytön ja suunnittelun lisäksi kiertotalous nä kyy rakennussektorilla kestävien koneiden vuokrauksessa. Tuote palveluna, ’product as a service’ -malli on tärkeä osa tulevaisuuden kiertotaloutta. On järkevämpää vuokrata kone, jota ei itse tarvitse säännöllisesti, kuin ostaa se omaan va rastoon pölyttymään ja ruostumaan. Tarvitsemme laitteilta ja työkalulta useimmiten tiettyä toimintoa ja lopputulosta, em mekä erityisesti sitä fyysistä tavaraa. Myös kirjastoista voi nykyään vuokrata monenlaisia työkaluja ja tarvikkeita.
Rakennusten energiatehokkuudessa ja kiertotalouden pe riaatteiden soveltamisessa rakentamiseen on mahdollisuus paitsi ympäristöjalanjäljen pienentämiseen ja asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, myös rakennus alan taloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen.
Syksyn tullen on aika kytkeä lämmitys päälle. Samalla kannattaa varmistaa, että ilmanvaihdon lämmön talteenottolaite on käytössä. Näin estetään lämmitysener gian tuhlaus heti alkuunsa ja lisätään asumismukavuutta.
Kiinteistöissä, joissa on koneellinen tulo/poistoilmanvaihto, on ollut läm mön talteenotto- eli LTO-laite jo pit kään. Laite ottaa talteen lämmön ulos puhallettavasta ilmasta ja lämmittää si säänpuhallettavan, viileän ulkoilman.
Laitteen koosta, merkistä ja kunnosta riippuu, miten suuri on lämmön tal teenotolla saatava säästö, mutta joka ta pauksessa se parantaa merkittävästi ra
kennuksen energiatehokkuutta, kun kalliilla energialla lämmitettyä ilmaa ei puhalleta suoraan harakoille. Säästön li säksi vedon tunne vähenee.
– LTO-laite kannattaa pitää toimin nassa koko lämmityskauden ajan. Läm mitykseen käytetystä energiasta poistuu noin 40 % poistoilman mukana, joten kyseessä on merkittävä osa energialas kua. Tämä on helppo tapa estää tuhla
usta, erityisasiantuntija Juha-Ville Mä kinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVITU ry:stä sanoo.
– Vastaavasti rakenteiden kautta hä viää 20 % rakennusten käyttämästä lämmitysenergiasta, mutta eristyspak suuden kasvattaminen vaatii investoin teja. Loppu eli 40 % käytetään lämpi mään käyttöveteen, jolloin kulutuksen vähentäminen tarkoittaa käyttötapojen
• Vesi- ja lämpöjohtojen asennus- ja huoltotyöt
• Vesikalusteiden asennus- ja huoltotyöt sekä myynti
• Lämmitysjärjestelmien huolto- ja vaihtotyöt
• Viemäreiden asennus- ja huoltotyöt
• Patteriventtiilien vaihtotyöt
• Kylpyhuoneremontit
Ota yhteyttä
Niko / 040 5924 219 Simo / 040 5924 236 psputkityo@gmail.com www.psputkityo.fi
”Jo pelkästään sisäilman laadun paraneminen ja sen mukanaan tuomat terveysvaikutukset tekevät investoinnista järkevän.
Aki
0400 945 538
Tuomas
040 702 0922
www.kymenputkipojat.fi
muuttamista.
Pienemmissä, yhden talouden käyt töön suunnitelluissa ilmanvaihtoko neissa LTO-laitteena on useimmiten le vylämmönsiirrin. Siinä poisto- ja tuloil mavirrat kulkevat ristiin levyjen toisis taan erottamissa solissa, jolloin poistoil ma lämmittää tuloilmaa koneen käy dessä. Laite helpostikin puolittaa tuloil man lämmitystarpeen.
Tämän tyyppinen LTO-laite ei tarvit se käytännössä huoltoa tai ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä. Tärkeintä on huolehtia, että laite on kytketty toimin taan. Se kytketään usein pois toimin nasta kesän ajaksi, koska silloin sisälle halutaan tuoda viilentävää ulkoilmaa
Uudemmissa kohteissa LTO-laite on aika usein huoneistokohtainen kone ja se on käytännössä samanlainen kuin pientaloissa. Huoneistokohtaisen ko neen huolto on usein jätetty asukkaan kontolle. Jos siis taloyhtiö ei huolehdi laitteiden puhdistuksesta, olisi hyvä pa tistella asukkaita hoitamaan asia kun toon.
LTO-järjestelmä voi olla myös keski tetty eli kaikkien asuntojen ilmanvaihto ja samalla lämmön talteenotto kulkee yhden koneen kautta. Silloin luonnolli sesti huoltotoimet ovat kiinteistönhoi tajan tai huoltoyhtiön harteilla.
LTO-laitteen hyötysuhde heikkenee sen likaantuessa. Levylämmönsiirtimes sä solien pintoihin kertyy epäpuhtauk sia siirrettävän ilman mukana. Epäpuh
Nykyaikaisen ilmanvaihtojärjestelmän tär keä osa on lämmön talteenotto asunnon poistoilmasta. Järjestelmä siirtää poistoil man sisältämää lämpöenergiaa takaisin ra kennuksen lämmitykseen. Energia kerätään talteen erilaisten lämmönsiirtimien avulla. Yleisin on ns. kuutiolämmönsiirrin – nimi kertoo nimenomaan laitteen muodosta. Sen iv-koneen sisällä on levyt, joissa joka toisessa ilma menee ulos ja joka toisessa sisään. Ilma siis tavallaan risteää levyjen vä lissä.
Levyt ovat useimmiten alumiinia, koske se on hyvin lämpöä johtava materiaali. Poistet tavan ilman lämpö lämmittää levyn pinnan ja siirtyy levyn välityksellä toisella puolella virtaavaan viileään sisäilmaan. Poistoilmas ta talteenotettua energiaa voidaan käyttää myös rakennuksen käyttö- tai lämmitysve den lämmittämiseen kohteesta ja sen talo teknillisistä ominaisuuksista riippuen.
Lämmöntalteenottamiseen on kehitelty monenlaisia erilaisia tekniikoita ja laiterat kaisuita. Asennettavan laitteen ja tekniikan tyyppi riippuu asennuskohteen ja sen sijain nin ominaisuuksista.
Poistoilman lämpöä hyödyntävää läm mön talteenottojärjestelmää on syytä kä sitellä kuin yhtä laitetta, joka yhdistää eri lämmönlähteitä; lämmitysverkoston, käyt töveden ja ilmanvaihdon. Siispä on tärkeä ymmärtää, että tällaisen kokonaisuuden hallinta vaatii tuekseen myös laajan ohjaus järjestelmän.
Järjestelmän asennuksen jälkeen kiin teistön hiilijalanjälki pienenee, kiinteistön energiatehokkuus kasvaa ja kiinteistö saa
paremman E-luvun. Myös kaukolämmön perusmaksuja on mahdollista saada pie nennettyä.
Poistoilman puhaltaminen lämpimänä taivaalle on yleensä suurin energiasyöppö vanhemmissa kerrostaloissa. Siitä otetun lämmön hyödyntäminen on äärimmäisen järkevää sekä kiinteistön energiakulutuksen että ympäristön kannalta katsottuna. Hank keet ovat kuitenkin vaativia ja niiden suun nitteluun on siksi syytä kiinnittää erityistä huomiota. Hankittavan järjestelmän on ol tava kokonaisuus, joka toimii yhtenä järjes telmänä saumattomasti koko elinkaarensa ajan ja jonka toiminnasta vastaa yksi taho.
Lähteet: LVI Tekniset Urakoitsijat ry, talotek niikkainfo.fi, Motiva, opinnäytetyö Mikael Bragge, Lahden AMK, 2017
taudet muodostavat aikaa myöten eristä vän kerroksen, joka hidastaa lämmön siir tymistä solien välillä. Varsinkin poistetta va sisäilma sisältää runsaasti pölyä, kuitu ja ja rasvaa pieninä pisaroina.
– Ilmanvaihtokone kannattaisi pestä si säpuoleltaan keväisin, mutta sen ehtii hy vin hoitaa syksylläkin. Koneen sisäpuoli set pinnat pestään laimealla pesuaineliu oksella. Normaali astianpesuaine toimii tässäkin tarkoituksessa erittäin hyvin, Mäkinen toteaa.
Jos ilmanvaihtokone jäi puhdistamatta keväällä, nyt on syytä tarkistaa myös suo dattimet ja vaihtaa likaantuneet puhtai siin. Oikean kokoisia suodattimia ja asiantuntijoiden neuvoja voi kysyä paik kakunnan LVI-liikkeistä.
Jos kiinteistössä on koneellinen tulo/pois toilmanvaihto, mutta LTO-laite puuttuu, se kannattaa ehdottomasti hankkia. Sen avulla saatavaan energiansäästöön vaikut taa moni asia – kuten vaikkapa talon ulko vaipan tiiveys – mutta joka tapauksessa saavutettava säästö on merkittävä.
Usein LTO-laite asennetaan tai uusitaan linjasaneerauksen yhteydessä, mutta töinä ne ovat toisistaan riippumattomia. Mo lemmat suunnitellaan ja asennetaan erik seen ja kumpaakin hommaa tekemään tar vitaan oman alansa ammattilaiset. LTOlaitteen asennus jo olemassa oleviin kana vistoihin on melko vaivatonta eikä aiheuta juurikaan asumishaittoja.
Jos taas kyse on vanhasta kiinteistöstä, jossa on vain koneellinen poisto, muuttuu urakka jo selvästi työläämmäksi, koska sil loin on rakennettava myös kanavistot il manvaihtoa varten. Paljon riippuu siitä, voidaanko projektissa hyödyntää valmiita hormistoja. Jos kanavat rakennetaan asun non ulkopuolisiin tiloihin, jäävät asumis haitat melko vähäisiksi.
Määräysten mukaan asunnon ilman tu lee vaihtua kokonaan kerran kahdessa tun nissa, joten ilman lämmön talteenottoa taivaalle karkaavan lämmön määrä on huomattava. Siksi koneellinen tulo/pois toilmanvaihto kannattaa taloon hankkia. Takaisinmaksuaika vaihtelee, koska siihen vaikuttavat hyvin monet seikat, mutta jo pelkästään sisäilman laadun paraneminen ja sen mukanaan tuomat terveysvaikutuk set tekevät investoinnista ilman muuta jär kevän. l
Kaukoviisas-palvelumme
Kaukoviisas Optimointi Älykäs lämmönsäätöpalvelu tasoittaa kiinteistösi lämmityksen kulutushuippuja ja pienentää lämmityslaskua jopa 10 %.
Kaukoviisas Laitteisto Alkaen 129 €/kk (sis. alv. 24 %)
Palvelun avulla saat taloyhtiöösi uudet lämmönjakolaitteet kiinteällä kuukausimaksulla ilman suurta kertainvestointia.
Kaukoviisas Tarkastus Vuosisopimus alkaen 190 €/vuosi (sis. alv. 24 %)
Kaukolämmön vuositarkastuksella varmistat, että kaukolämmitys toimii juuri niin kuin pitää. Oikein säädetty laitteisto lisää asumisen mukavuutta ja tuo säästöjä lämmityskuluihin.
Ota yhteyttä ja mietitään yhdessä taloyhtiöllesi sopivin ratkaisu:
Petra Sulkama Puh. 050 336 9974 petra.sulkama@lreoy.fi
Omakiinteistö Kaakkois-Suomi 3 | 2022 15 Kaukoviisas on kaukolämmön palveluperhe, jonka avulla optimoit taloyhtiösi kaukolämmityksen käytön ja säästät sekä rahaa että ympäristöä.
Kun valokatkaisija seinässä ei toimi tai pistorasioissa on vikaa, kannattaa tehdä ilmoitus taloyhtiölle eikä lähteä korjaamaan omin päin, sillä taloyhtiöllä on hyvä olla dokumentit kaikista huoneistossa tehdyistä sähköjen korjaus- ja muutostöistä.
Koska kodin sähköjärjestelmät kuluvat vuosien saatossa, niiden seurannasta ja huollosta on syytä huolehtia, jotta välty tään esimerkiksi sähköpaloilta tai sähkö tapaturmilta.
Sähkölaitteisiin kertyy ajan myötä pö lyä ja likaa, joka lisää paloriskiä, ja säh köjohtojen vauriot sekä rikkinäiset säh körasiat voivat aiheuttaa sähkötapatur man.
Vanhoissa kiinteistöissä olevia sähkö
asennuksia ei Turvallisuus- ja kemikaali viraston (Tukes) verkkosivujen mukaan tarvitse muuttaa, jos ne ovat kunnossa ja tehty aikanaan määräysten mukaisesti eikä ympäristöön ja asennusolosuhtei siin ole tullut muutoksia. Jos esimerkik si rikkoutuneen osan tilalle vaihdetaan uusi, voidaan noudattaa alkuperäisen asennusajankohdan määräyksiä, mutta muutos- ja laajennustöissä on kuitenkin aina noudatettava niitä määräyksiä, jot
Sähkötyöt vain ammattilaisille
Taloyhtiön sähköjärjestelmästä ja sähkö töistä vastaa aina taloyhtiö, ja uusia säh köasennuksia tai vanhojen korjaustöitä saa Suomessa tehdä vain rekisteröidyt sähköalan ammattilaiset, joilla on säh kötöihin tarvittava oikeus. Vain joitakin pieniä sähkötöitä voi tehdä itse, jos ne
Marja Haavisto
ka ovat voimassa asennushetkellä.
7 jätelajia pieneen tilaan
sopii pieniin ja suuriin taloyhtiöihin
Molok-jätepiste on vastuullinen
• vähemmän tyhjennyksiä tarkoittaa vähemmän päästöjä
• työllistämme ison joukon suomalaisia
• huolehdimme, että hiilijalanjälkemme on jatkuvasti aleneva
Oman alueesi Molok-asiantuntijat auttavat sinua
• suunnittelussa ja mitoituksessa, jotta jätepiste on taloyhtiöön sopivan kokoinen
• varmistamme, että keräys tapahtuu lainsäädännön ja alueellisten jätehuoltomääräysten mukaisesti
Ota yhteyttä alueesi Molok-asiantuntijaan
Sami Leppäseen ja varaa ilmainen kartoituskäynti: p. 050 576 1314 / sami.leppanen@molok.com
”Sähköjärjestelmä on taloyhtiön vastuulla, joten omin päin ei saa lähteä tekemään mitään sähkötöitä.
www.molok.fi
osaa tehdä oikein ja turvallisesti. Tällaisia ovat Tukesin verkkosivujen mukaan esimerkiksi si sustusvalaisimen liittäminen valaisinliittimellä eli ”sokeripalalla” sekä kiinteässä asennuksessa ”sokeripalan” korvaaminen uuden järjestelmän mukaisella valaisinliitinpistorasialla.
Neuvontainsinööri Matts Almgrén Kiinteis töliitosta kertoo, että taloyhtiöissä sähköjä uu sitaan pääasiassa märkätilaremonttien ja huo neistoremonttien yhteydessä.
– Tyypillisimpiä asennuksia ovat pistorasioi den uusiminen ja lisääminen sekä uusien katto valaisinpaikkojen asentaminen. 1960–70-luvul la ei tarvittu pistorasioita joka paikassa, mutta nykyään niitä asennetaan makuuhuoneisiinkin useampi.
Vanhoissa rakennuksissa onkin suositeltavaa asentaa mieluummin uusia pistorasioita ja valo pisteitä, jotta laitteita ei tarvitse liittää verkkoon jatkojohdoilla, sillä ne keräävät vuosien mittaan pölyä ja voivat aiheuttaa palo- tai sähköiskuvaa ran.
Vikatilanteessa kannattaa tarkistaa oman talo yhtiön vastuumääräykset yhtiöjärjestyksestä tai isännöitsijältä.
– Vaikka sähköasennuksia ei saisi itse tehdä, niitä tulee vastaan etenkin asunnon vaihtaessa omistajaa. Uusi asukas saattaa kysyä asiasta, jos huoneistossa on esimerkiksi himmennin, jonka edellinen asukas on saattanut asentaa omin päin. Sähköjärjestelmä on taloyhtiön vastuulla, joten omin päin ei saa lähteä tekemään mitään sähkötöitä, Almgrén muistuttaa.
Hän pitää tärkeänä, että sähkötöistä ilmoite taan aina taloyhtiölle ja ammattihenkilö tulee tekemään ne, koska silloin taloyhtiölle jää do kumentti huoneistossa tehdyistä muutostöistä.
– On myös osakkaan etu, että kaikki muutos työt ovat tiedossa, ja vakuutustenkin kannalta on tärkeää, että dokumentit ovat tallessa. Esi
merkiksi valokatkaisijan hajoamisesta tai sähkö kiukaan vaihdosta tulee tehdä ilmoitus taloyh tiölle.
Almgrén kertoo, että taloyhtiön porraskäytävi en ja yleisten sisätilojen sähköjä uusitaan yleen sä muiden remonttien yhteydessä. Tällaisia voi vat olla esimerkiksi linjasaneeraukset tai hissire montit.
Piha-alueiden, porraskäytävien sekä muiden yleisten tilojen valaistuksella on tärkeä rooli tur vallisuuden ja viihtyisyyden kannalta. Valais tuksella voidaan myös vaikuttaa energiankulu tukseen esimerkiksi asentamalla porraskäytä vään liiketunnistimella toimivat valot, jolloin energiaa ei kulu turhaan.
– Liiketunnistin on hyvä siinäkin mielessä, että kun tulee vaikkapa kauppakassien kanssa sisälle, ei tarvitse etsiä katkaisijoita. Valaistusta uusimalla saadaan pienemmällä sähköenergialla tehokkaampi valo, jolloin rappukäytävästäkin tulee valoisampi, Almgrén sanoo.
Kun taloyhtiössä alkaa olemaan tarvetta isommalle sähköremontille tai piharemontille, on hyvä suunnitella samalla myös ulkotilojen valaistus.
– Uudet ledit antavat paljon mahdollisuuk sia. Vanhat valaisimet ovat hyvinkin tehottomia ja kuluttavat paljon energiaa. Uusilla led-valai similla valo saadaan kohdistettua oikeaan paik kaan eli sinne, missä sitä tarvitaan, ja valaisinten vaihtamisen avulla saadaan lisättyä turvallisuut ta. Jos valaisintolppa on hyvässä kunnossa, voi daan siihen vaihtaa vaikka vain valaisin ja säilyt tää vanha tolppa.
Autojen latauspaikoille taloyhtiön pihassa on entistä enemmän kysyntää ladattavien hybridi en ja täyssähköautojen määrän kasvaessa. Jos ta loyhtiössä aletaan suunnitella latauspaikkojen hankintaa, Almgrén kehottaa teettämään en simmäiseksi latauskartoituksen, jossa selviää, miten piharasiat soveltuvat sähköautojen la taukseen ja mihin niiden kapasiteetti riittää.
– Asiantuntija tarkistaa kaapelit, eli millaiset, minkä ikäiset ja missä kunnossa ne ovat. Siitä saadaan käsitys, kuinka paljon on nyt mahdol lisuuksia ladata autoja, ja millaisia muutoksia vaaditaan, jos halutaan tehokkaampaa latausta tai enemmän latauspaikkoja.
Hän muistuttaa, että myös vakuutuksen kan nalta on tärkeää, että kartoitus on tehty ja la tauspaikat toteutettu oikein.
– Vakuutusyhtiö saattaa muutoin evätä kor vaustilanteessa osan korvauksista. Sähköautojen lataamisen kanssa on ollut hyvin vähän haastei ta, mutta sähköpyörien ja sähköpotkulautojen
kanssa ongelmia on ollut enem män.
Taloyhtiöiden sähköntarve on kas vanut vuosien saatossa ja etenkin vanhemmissa taloyhtiöissä saattaa olla tarvetta sähköremontille vii meistään silloin, kun autojen la tausjärjestelmän hankinta on ajan kohtainen. Kaikissa uudemmissa kaan taloissa sähköverkon kapasi teetti ei välttämättä riitä autojen la taamiseen, jos ollaan toteuttamassa isompaa järjestelmää.
Sähköremontti katsotaan tavan omaiseksi uudistukseksi, johon riit
tää asunto-osakeyhtiölain mukaan enemmistön päätös. Isännöintilii ton verkkosivujen mukaan taloyh tiö voi kuitenkin toteuttaa lataus pisteitä muutamalle autolle ilman sähköjärjestelmän muutostöitä, mutta kapasiteetin riittävyys on sil loin tarkistettava. Lisäksi on selvi tettävä, kuinka moni osakas haluaa hankkia latauspisteen.
– Jos taloyhtiöön aiotaan hankkia vain muutama latauspaikka, hel pointa on ostaa ne suoraan auton latausjärjestelmiä toimittavalta yri tykseltä, Almgrén sanoo.
Hän suosittelee kuitenkin sähkö suunnittelijan palkkaamista, jos ol laan toteuttamassa mittavampaa järjestelmää.
– Ammattilaisen palkkaamisen tarve riippuu paljon taloyhtiön koosta ja tavoitteesta. Ulkopuoli nen suunnittelija helpottaa lataus järjestelmän hankintaa ja auttaa jär jestelmien ja tarjousten vertailussa.
Jos latauskartoituksessa selviää, että autojen lataamista varten talo yhtiön sähköverkon kapasiteettia tarvitsee kasvattaa, ammattilaiselta saadaan tietoa latausjärjestelmien vaihtoehdoista ja sähköremontin ja latausjärjestelmien kustannuksista. Jos taloyhtiössä on suunnitteilla isompi piha- tai sähköremontti, kannattaa latausjärjestelmä hankkia samalla. l
Lähteet: tukes.fi, isannointiliitto.fi
BotniaSec
Kun kerrostalo- tai rivitalokodissa on korjaamisen tai remontin tarvetta, ei vasaraan kannata tarttua aivan tietämättömänä. Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Lauhia on koonnut muistilistan korjausten ja remonttien tekemisestä taloyhtiössä.
1. Vastaako osakas vai taloyhtiö korjaustöistä?
Yksi kerrostaloasukkaiden yleisimmistä kysymyksistä isännöitsi jälle tai huoltoyhtiölle on, kuka vastaa asunnon korjauksista. Lain mukaan taloyhtiön vastuulle kuuluvat rakennuksen raken teet, eristeet ja perusjärjestelmät kuten lämmitys-, sähkö-, tie donsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmä. Osakkaan on pidettävä kunnossa huoneiston sisäosat kuten pintamateriaalit ja kiinteät kalusteet esimerkiksi keittiön kaapit.
Yksityiskohtaisempi vastaus löytyy usein taloyhtiön vastuun jakotaulukosta. Vastuunjakotaulukko on alan yksityiskohtaisem pi tulkinta lainsäännöksistä, ja siinä on hyvin tarkasti otettu kan taa kunnossapitovastuuseen. Lain määrittelemästä vastuunja osta on voitu poiketa taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä, joten oman yhtiön määräykset on hyvä tarkistaa vastuunjakotaulukon lisäksi myös yhtiöjärjestyksestä.
Jos huoneistossa ilmenee jokin taloyhtiön kunnossapitovastuul la olevassa osassa virhe tai aiheutuu vahinko, osakkaan on il moitettava siitä viipymättä yhtiölle. Mikäli osakas laiminlyö tä män velvollisuuden, voi hän joutua vahingonkorvausvastuuseen. Maksajaksi voi joutua esimerkiksi silloin, jos ilmoitusvelvollisuu den laiminlyönnistä johtuen vahinko laajenee tai korjaaminen vaikeutuu.
3. Muista tehdä remontti-ilmoitus ja toteuttaa remontti huolellisesti
Osakkaalla on oikeus tehdä muutostöitä asunnon sisäosille eli esimerkiksi lattioille, seinille ja keittiön kaapeille. Osakkaan pi tää kuitenkin tehdä muutostyöilmoitus taloyhtiölle, jos remontti voi vaikuttaa taloyhtiön kunnossapitovastuulla oleviin osiin tai siitä voi aiheutua muuta haittaa yhtiölle tai naapureille.
Oikeastaan kaikesta muusta kuin kevyestä pintaremontista, kuten maalauksesta tai tapetoinnista, on ilmoitettava yhtiölle. Osakas vastaa myös siitä, että remontissa otetaan huomioon voimassa olevat säännökset ja se suoritetaan hyvän rakennus tavan mukaisesti. Laki edellyttää esimerkiksi asbestikartoituk
Yhtiöllä on oikeus valvoa, että remontti suoritetaan rakennusta ja kiinteistöä vahingoittamatta, hyvän rakennustavan mukaises ti sekä noudattaen työlle mahdollisesti asetettuja ehtoja. Laki edellyttää esimerkiksi asbestikartoituksen teettämistä.
Onnistunut valvonta voi vaikuttaa osakkaan kunnossapitovas tuuseen myös jatkossa: Jos remontti vaikuttaa taloyhtiön kun nossapitovastuulla oleviin rakennuksen osiin, osakkaan tekemä työ rinnastuu yhtiön perustasoon ja yhtiö on voinut valvoa re montin toteuttamista, säilyy kyseisen rakennuksen osan kun nossapito edelleen yhtiön vastuulla. Jos taas valvontaa ei ole päästy tekemään, vastuu siirtyy lähtökohtaisesti osakkaalle.
Pixabay sen tekemistä käytännössä kaikissa rakennuksissa, jotka ovat valmistuneet ennen vuotta 1994.Kun kattoa huolletaan säännölllisesti, pidentää se katon elinkaarta ja tuo taloyhtiölle säästöjä.
l l l Teksti: Tiina Raatikainen
Katolla pitäisi käydä ja tehdä tarvittavat huollot minimissään kaksi kertaa vuodessa, kattotyypistä ja sijainnista riippuen joskus jopa useamminkin.
– Jos lähistöllä on puustoja, esimerkiksi suuria mäntyjä ja muita isompia puita lähellä, on katto yleensä tarpeen puh distaa useamman kerran vuodessa. Rannikkoseuduilla myös sääilmiöt koettelevat kattoja, ja kattoa olisikin hyvä käydä silmäilemäsä jokaisen isomman myrskyn jälkeen, Kattoliiton hallituksen puheenjohtaja Mikko Törvi sanoo.
Törvi toteaa, että kiinteistöjen huoltosopimuksiin sisältyy yleensä lähtökohtaisesti vesikaton seuranta, huolto ja puh distus. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän tulisi kuiten kin aktiivisesti valvoa asiaa ja huolehtia, että vuosittaisista huolloista tehdään asiaankuuluva dokumentti valokuvineen. Muuten voi käydä niin että katon seuranta ja huolto jää akuutimpien asioiden jalkoihin eikä taloyhtiö saa sitä palve lua, mistä se maksaa.
Jos kattoa ei hoideta ja huolleta, vaarana on, että hyväkin katto menee ennen aikojaan pilalle. Talvella katolla saattaa esimerkiksi olla monen sentin jääpinta, joka pääsee vahin goittamaan vesieristeitä.
Myös kattojen asennustakuut edellyttävät, että katto tar kistetaan säännöllisin väliajoin. Katon huoltoa voidaankin verrata auton määräaikaishuoltoon. Autoissakinhan takuu edellyttää, että määräaikaishuollot on tehty.
– Katon huolto pidentää katon ikää ihan ratkaisevalla ta valla. Vesikaton huoltoon sijoitetut eurot tulevat korkojen kanssa takaisin ja tuovat pidentyneen elinkaaren myötä sääs töä, Törvi toteaa.
Kiinteistöliitolta ja ja kattohuoltoliikkeistä on saatavissa säh köisiä huoltoasiakirjoja, joita voi tallentaa pilveen. Kattolii tolta löytyvät lisäksi ohjekirjat eri kattotyypeille siitä, mitä niiden tarkastukseen ja huoltotoimenpiteisiin kuuluu.
Huoltokirjaan tulee kirjata kaikki huoltokierrokselta teh dyt havainnot ja toimenpiteet. Huoltokirjan avulla mahdol liset esiintyneet ongelmat tulevat dokumentoiduiksi, ja ka ton kunnon seuranta on helppoa. Pilveen tallennetusta huol tokirjasta isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus saavat helposti ajan tasalla olevan tiedon katon kunnosta, ja tarvittavista korjauksista ja toimenpiteistä voidaan päättää ajoissa ennen suurempia vahinkoja.
Vesikaton ensisijainen tehtävä on pitää vesi katon ulkopuo lella eikä tämä onnistu, jos vesi ei pääse katolta hallitusti pois. Kourut ja vesikaivot ja niiden sihdit on puhdistettava, jotta vesi pääsee katolta oikealla tavalla pois. Katto tulisi yli päänsäkin puhdistaa roskista. On myös tarkistettava, ettei katossa ole painaumia, joihon vesi pääsee lammikoitumaan ja altistamaan kattoa suuremmalle rasitukselle.
Katon huoltoon kuuluvat yleisesti rännien puhdistus, lä pivientien tiiviyden tarkistus ja tarvittaessa tiivistys sekä ai kaa myöten löystyneiden ruuvien kiristys. Ruuvien alla oleva tiiviste on niin ikään saattanut hapertua ajan myötä ja vaatia sekin uudelleen tiivistämistä. Huoltokierroksella tulisi tar kastaa myös kattoturvatuotteiden kunto.
Yleisohje on, että katolle mennessä otetaan mukaan harja, sanko ja tiivistemassaa läpivientien tiivistämiseen. Niillä päästään jo pitkälle, ja tällaisen huoltokierroksen voi tehdä kuka tahansa Kattotyyppien välillä on kuitenkin eroja, ja
Omakiinteistö Kaakkois-SuomiKattoliiton eri kattotyypeille suunnatut ohjekirjat muis tilistoineen auttavat siinä, mitä eri kattotyyppien tarkas tuksessa ja huollossa pitää huomioida.
– Kermikatot eli huopakatot ovat haasteellisia. Kermi katteen korjaus vaatii lähes aina tulitöiden tekemistä. Tu litöiden tekeminen on jätettävä suosiolla ammattimaisen eristys- tai kattohuoltoliikkeen tehtäväksi. Pelkkä tulityö kortti ei tuo ammattitaitoa kattotulitöiden tekemiseen.
Mitään tiettyä ajankohtaa ei katon syys- tai keväthuol lolle voi antaa. Törvin mukaan maalaisjärki on tässä pa ras ohjenuora. Yleisohje kuitenkin on, että katto tulisi tarkastaa ja huoltaa keväällä, kun lumet ovat sulaneet, ja syksyllä, kun lehdet ovat tippuneet puista.
Taloyhtiöiden tulisi kiinnittää myös huomiota siihen, että huollot ja muut katolle tehtävät toimenpiteet voitai siin tehdä turvallisesti. Monissa taloyhtiöissä näin ei Tör vin mukaan valitettavasti ole. Vaikka turvallisuuspuoli onkin mennyt viime vuosina todella paljon eteenpäin ja etenkin uudemmassa rakennuskannassa kattojen turva välineet ovat asianmukaisia, vanhemmassa rakennuskan nassa turvavälineet voivat olla vielä hyvinkin puuttelliset.
Törvi muistuttaa, ettei kyse ole vain pari kertaa vuo dessa katolla tehtävän huollon turvallisuudesta.
– Nykyään katoille tulee myös erilaisia jälkiasennus laitteita, kuten aurinkopaneeleita, ja katoilla käy niin sähkömiehiä, ilmanvaihtoasentajiakin kuin muitakin asentajia. Myös heille olisi taattava turvalliset olosuhteet tehdä töitä.
Mitä katolla liikkumisen turvallisuus sitten edellyttää? Vesikatolle täytyy olla ensinnäkin kulkutie, mielellään ra kennuksen sisältä. Kiinteistöstä täytyy myös löytyä katol la liikkumista varten turvavaljaat, turvakiskot ja kulku sillat. Myös tikapuiden kuntoon pitää kiinnittää huomi ota. Jos heti alhaalla tuntuu, että tikapuut heiluvat, ka tolle ei ole mitään asiaa.
Törvin mukaan turvaväline voi kuitenkin tuudittaa myös vääränlaisen turvallisuudentunteeseen. Turvaväli neiden kohdalla onkin katsottava, että turvavälineet toi mivat niin kuin pitääkin ja ovat siten oikeasti turvallisia.
– On olemassa vaarallisia turvavälineitä, jotka kyllä näyttävät hyvältä, mutta eivät sitten kestäkään käytössä niihin kohdistuvaa kuormaa tai toimi muuten vaarati lanteen vaatimalla tavalla. Esimerkkinä voi mainita vaik kapa väärin sijoitetun turvaköyden kiinnityspisteen. Pa himmillaan henkilö on putoamistilanteessa jo pitkän matkaa menossa alaspäin ennen kuin köysi kiristyy ja putoaminen pysähtyy. Putoamissuojaus tulisikin suunni tella putoamisen estäväksi eikä ainoastaan putoamista pysäyttäväksi.
Turvavälineet on Törvin mukaan onneksi mahdollista saada asennettua katolle jälkiasennuksena hyvin koh tuullisin kustannuksin.
– Välineiden hankinta ja asennus tulisi antaa ammat tilaisille, sillä kysymys on todellakin turvallisuudesta ja jopa ihmishengistä. Jos jotain sattuu, on se traagista pait si uhrille ja hänen omaisilleen myös kyseisen taloyhtiön puheenjohtajalle. En toivoisi kenellekään sellaista kohta loa.
Kattoliiton huoltokirjat eri kattotyypeille: www.kattoliitto.fi/kaikki-julkaisut
Lasse Jelekäinen Lakimies, OTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Lindblad & Co Oy lasse.jelekainen@lindblad.fi Puh. 020 749 8170
Rivi- ja kerrostalot sekä yhtiömuotoiset paritalot kuuluvat asun to-osakeyhtiölain soveltamisalaan. Asunto-osakeyhtiölain 4. lu vussa säädetään kunnossapitovastuusta yhtiön ja osakkaan vä lillä.
Lain sanamuodossa osakkaan kunnossapitovelvollisuus on en sisijainen ja koskee kaikkea, mitä ei ole erikseen laissa tai yhtiö järjestyksellä yhtiölle siirretty. Voidaan karkeasti sanoa, että ta vanomaisesti rakennusten rakenteet, sähköverkot, putkistot ja julkisivut kuuluvat yhtiölle, kun taas huoneiston sisäosat osak kaalle. Osakkaan kannattaa tutustua vastuunjakotaulukkoihin, joista näkee tarkemmin, mitä kaikkea yhtiölle kuuluu. Haluan nostaa tässä esimerkkeinä, että esimerkiksi sähköverkkoon kuuluvina osina pistorasiat ja kattorasiat ovat yhtiön vastuulla. Sähköturvallisuuden vuoksi näissä havaitut viat, kuten tummu minen, joka on merkki kipinöinnistä, tai pistotulppien löystymi nen, kannattaa korjauttaa nopeasti ne havaittuaan. Vesijärjestel missä osakas puolestaan on vastuussa huoneiston altaista, mutta toisaalta taas WC-istuin istuinrenkaineen on yhtiön vas tuulla.
Tietyissä huoneiston osissa niiden taustajärjestelmät sanele vat, ovatko ne yhtiön vai osakkaan vastuulla. Esimerkiksi liesi tuulettimet, joissa on oma moottori, kuuluvat osakkaan vastuul le, kun taas huippuimuria tai ilmanvaihtokojetta ohjaavat tuulet timet eli liesikuvut kuuluvat tämän järjestelmän osana yhtiölle.
Yhtiön vastuu koskee myös sellaisia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä, jotka yhtiö on toteuttanut tai hyväksynyt vas tuulleen, ja huoneistojen sisäosien korjaamista ajankohdan pe rustasoon yhtiössä. Perustasolla tarkoitetaan lähtökohtaisesti
yhtiön valmistumisajankohdan mukaista tasoa, mutta jos yhtiös sä on esimerkiksi suoritettu peruskorjaus ja kaikkien huoneisto jen taso on noussut rakentamisajankohdasta, perustasona pi detään peruskorjauksen myötä syntynyttä tilaa. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jos osakas haluaa, että jokin yhtiön vastuulla oleva kunnossapitoa edellyttävä osa vaihdetaan perustasoa parem paan, osakkaan on itse maksettava erotus kalliimpaan.
Asunto-osakeyhtiölaissa on mahdollisuus, että yhtiöjärjestyksel lä voidaan määrätä kunnossapitovastuusta laista poikkeavasti. Tällöin osakkaan vastuuta voidaan kasvattaa yhtiön kustannuk sella tai toisin päin. Hyvin tavallista on, että esimerkiksi yhtiö muotoisissa paritaloissa lähes kaikki kunnossapitotoimet on määrätty osakkaiden vastuulle jättäen esimerkiksi ainoastaan ulkomaalaukset tai muut rakennusta kokonaisuutena koskevat toimet yhtiölle.
Jos kunnossapitovastuuta siirretään yhtiöltä osakkaalle tämä tietysti voi edesauttaa hoitovastikkeen pysymistä alhaisempana. Siinä voi kuitenkin olla riskinä, että yhtiön eri huoneistojen va rustelu alkaa erota huomattavasti toisistaan tai, että ilmoitusvel vollisuudesta huolimatta esimerkiksi laajat muutostyöt voivat loppujen lopuksi alkaa vaikuttaa muiden osakkeiden mahdolli suuksiin tehdä muutostöitä. Hyvänä esimerkkinä on sähköauto jen latauslaitteiden asennus. Vanhemman yhtiön sähköverkko voi kestää vielä muutaman laturin, muttei välttämättä jokaiselle autopaikalle tulevaa latauslaitetta. Jos ns. early adopters ovat ehtineet latauslaitteet asentaa ja myöhemmin paljastuu, etteivät kaikki osakkaat voikaan tätä tehdä, voidaan olla ongelmissa osakkaiden yhdenvertaisuuden kannalta.
Taloyhtiön ikkuna- ja parvekeremontit ovat isoja investointeja, ja niiden toteutusaikatauluun vaikuttaa moni muukin asia kuin kiinteistön ikä. Rakennuksen kuntoarviossa sekä kuntotutkimuksessa saadaan tietoa rakenteiden kunnosta ja remonttitarpeista.
Ikkunat saattavat vaatia monenlaista huoltoa, vaikka suuremmalle ikkunare montille ei olisikaan vielä tarvetta. Jos ik kunoiden kanssa on ongelmia, asukas huomaa huollon tarpeen usein itse.
– Asukkaille tulee usein ensimmäisenä ikkunoiden käytettävyysongelmia, eli ik kunat eivät esimerkiksi aukea helposti ik kunanpesun yhteydessä. Avausmekanis mit voivat olla kärsineet tai puuikkunois sa on saatettu käyttää liikaa maalia. Sil loin saattaa riittää, että avausmekanisme ja säädetään ja poistetaan ylimääräistä maalia, Julkisivuyhdistys JSY ry:n halli tuksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen neuvoo.
Lasin sumentuminen voi olla merkki tiivistysten pettämisestä.
– Jos ikkunoissa on esimerkiksi eristys lasi- ja lämpölasielementtejä, ja kosteutta pääsee lasien väliin, voi tulla huurtumis ongelmaa. Jos ikkunoista vetää, tiivisteet kannattaa uusia, mutta korvausilman saanti pitää myös miettiä.
Ongelmista ikkunoissa kannattaa il moittaa isännöitsijälle. Urakkamaailman
verkkosivuilla kerrotaan, että taloyhtiön vastuulle kuuluvat ikkunoiden karmit, ulkopuite ja ulkolasi. Osakkeenomistaja taas vastaa sisä- ja välipuitteesta, sisem mistä laseista ja tuuletusluukusta sekä sä lekaihtimien kunnossapidosta ja ikkuna puitteiden tiivistyksestä.
Ikkunaremontti voi olla ajankohtainen siinä vaiheessa, kun ikkunoiden käytettä vyysongelmia alkaa olla paljon ja pienillä kunnostuksilla ikkunoita ei saada enää korjattua.
– Vanhoihin puuikkunoihin voi tulla lahovaurioita tai maali voi alkaa hilseillä. Maalin tarkoitus on myös suojata ikku naa, Hyyrynen muistuttaa.
– Jos ikkunoihin tehdään maalauskun nostusta tai perinteisempää puuikkunan kunnostusta, ikkunan ulko- ja sisäpuit teet irrotetaan kunnostamisen ajaksi ja ti lalle laitetaan väliaikainen suoja. Jos ik kunat vaihdetaan kokonaan uusiin, se on helppo homma asukkaan kannalta, sillä
yhden huoneiston ikkunat saadaan yleen sä vaihdettua yhden työpäivän aikana. Kalusteita on hyvä siirtää metrin verran pois ikkunoiden edestä asentajien tieltä.
Nykyaikaisissa ikkunoissa on monia asumismukavuutta parantavia ominai suuksia, joten vanhojen ikkunoiden vaih taminen uusiin parantaa myös viihtyi syyttä.
Hyyrynen suosittelee yhdistämään re montteja, ja esimerkiksi julkisivu- ja ik kunaremontti on suositeltavaa tehdä yhtä aikaa, jotta ikkunan ja ulkoseinän liitty mät saadaan tehtyä siististi.
– Riippuu tietysti myös taloyhtiön ti lanteesta, miten asiat saadaan hoidettua rahoitusmielessä.
Kuntotutkimuksella tietoa korjaustarpeesta
Kiinteistölle tehtävässä kuntoarviossa katsotaan yleensä koko rakennusta, ja ar vio antaa yleiskuvan kaikista rakenteista, kuten ikkunoista, parvekkeesta ja sisäti loista.
Parvekkeiden huollon ja remontin tarve saadaan tarkemmin selville kuntotutkimuksella, joka kan nattaa Hyyrysen mukaan tehdä ensimmäisen kerran noin 15-20 vuoden ikäiselle rakennukselle tai aikai semminkin, jos vaurioita on havaittavissa.
– Kuntotutkimuksessa selvitetään, mikä on riittä vä korjaustaso eli mitä toimenpiteitä tarvitaan.
Parvekkeissa ilmenee toisinaan teknisiä ongelmia, jotka eivät näy aina asukkaalle.
– Esimerkiksi pakkasrapautuminen ei välttämättä näy asukkaalle ennen kuin se on jo pitkällä. Näky vämpiä merkkejä ovat muun muassa repsottavat pintamateriaalit, jotka voivat ajan mittaan alkaa
– Jos pinnat alkavat lähteä irti, rakenteissa saattaa olla jotakin vikaa. Betonirakenteiden tutkimiseen erikoistunut ammattilainen voi ottaa silloin näyttei tä, jotka lähetetään laboratorioon tutkittavaksi.
Parvekkeita voidaan huoltaa esimerkiksi maalaa malla pintoja, tasoittamalla tai pinnoittamalla ra kenteita tai tekemällä paikkauksia.
– Jos parvekkeen lattian pinnoite alkaa olemaan huonossa kunnossa, siitä kannattaa laittaa viestiä isännöitsijälle. Pinnoite toimii myös vedeneristeenä, joka suojaa betonirakennetta, joten rakenteet pysy vät paremmin kunnossa, kun pinnoitteet ovat ehjiä, Hyyrynen kertoo.
Hän suosittelee teettämään parvekehuollon aina ammattilaisella, joka osaa valita oikeanlaiset tuot
Parvekeremontin ajankohtaa voidaan suunnitella säännöllisesti tehtävän kuntoarvion ja sitä tarkentavan kunto tutkimuksen perusteella. Siinä näh dään, onko rakenteiden kunnossa ha vaittavissa muutoksia.
– Isompia parvekeremontteja saate taan joutua tekemään jo melko nuo riinkin kiinteistöihin, mutta näissä mennään aina kuntotutkimuksen mu kaan. Remontin ajankohta riippuu myös siitä, ovatko rakenteet pakkasen kestäviä. Yleensä 90-luvulta lähtien ra kenteiden pakkasenkestävyys on ollut hyvä, mutta poikkeuksiakin on, jos esi merkiksi rakentamisessa on tullut vir heitä, Hyyrynen sanoo.
– Ensimmäinen huoltokorjaus olisi syytä tehdä 15-20 vuoden ikäisiin ta loihin ja perusteellisempi remontti noin 30 vuoden ikäisiin.
Parvekeremontteja tehdään Hyyrysen mukaan jonkin verran myös erillisinä hankkeina eikä niitä yhdistetä aina jul kisivuremonttiin.
– Riippuu paljon materiaaleista, eli onko talo eri materiaalia kuin parveke. Liittymäpintojen määräkin vaikuttaa. Ulokkeellisissa parvekkeissa on vähän vähemmin liittymäpintoja julkisivuun kuin sisäänvedetyissä parvekkeissa.
– Kevyempi parvekkeen kunnostus on ehkä helpompi toteuttaa erillään julkisivuremontista. Isommat parveke
remontit kannattaa usein tehdä julkisi vuremontin yhteydessä, sillä aiemmin uudistetut julkisivut tarvitsisi muutoin suojata parvekkeiden purkamisen aika na, joten suojattavaa olisi silloin pal jon.
Parvekelasien avulla parveke pysyy yleensä pidempään hyvässä kunnossa, koska parvekkeelle tulee silloin vähem män saderasitusta. Hyyrynen muistut taa, että parvekelaseja hankkiessa kan nattaa ottaa selvää mahdollisesta suun nitteilla olevasta parveke- tai julkisivu remontista.
– Jos asukas on laittanut omalla ra halla parvekelasit ja parvekeremontin takia ne täytyy purkaa pois, ne eivät välttämättä enää sovi, jos remontissa on esimerkiksi jouduttu laittamaan yli tasoituksia. l
”Remontin ajankohta riippuu myös siitä, ovatko rakenteet pakkasenkestäviä.
Älykkäät lukot ovat jo monessa taloyhtiössä arkipäivää. Ja miksikäs ei – kadonneiden avainten kuumeinen etsintä ja lukkojen uudelleen sarjoitukset ovat niiden myötä historiaa. Myös vanha mekaaninen järjestelmä on melko helposti päivitettävissä älykkääksi.
l l l Teksti: Elina Salmi
- Uudiskohteisiin asennetaan lukitus järjestelmiä laidasta laitaan, mutta esimerkiksi vuokrakohteissa valinta kohdistuu nykyään lähes poikkeuk setta älyjärjestelmään, toteaa lukko seppämestari Katri Koskela
- Se on järkevää, koska vaihtuvuus on suurempi kuin vaikkapa osaketa loissa. Avaimia katoaa useammin ja älyjärjestelmässä niiden kulkuoikeuk sien poistaminen on helpompaa ja edullisempaa kuin perinteisessä, me kaanisessa lukitusjärjestelmässä. Siten älykäs lukitusratkaisu maksaa itsensä aika nopeasti takaisin, vaikka onkin
kalliimpi kuin perinteinen, mekaani nen lukitus.
- Pienet osaketalot valitsevat usein mekaanisen lukitusjärjestelmän kus tannussyistä, mutta esimerkiksi arvo talot – joissa ei välttämättä vähäisen vaihtuvuuden takia ole tarvetta älylu kitukselle – vaihtavat siihen, koska hyvä lukitus ylläpitää myös asunnon arvoa suojauksen lisäksi.
Perinteisen, mekaanisen lukituksen
akilleen kantapää on katoavat avai met. Kun avain hukkuu, niin vaikka asunnon lukko sarjoitetaan uudel leen, pääsee mahdollisesti vääriin kä siin joutuneella avaimella edelleen kulkemaan talon yleisissä tiloissa.
Lukon uudelleen sarjoitus on myös hidas prosessi. Kuvittele tilanne, jossa kassisi varastetaan ja se sisältää sekä avaimet että sellaisia henkilötietoja, joiden avulla voi helposti yhdistää avaimet oikeaan osoitteeseen. Mekaa nisessa järjestelmässä lukkoliike tilaa sarjamuutoksen ja odottaa joitakin päiviä tehtaalta tietoja kadonneesta
>>
Freepik
avaimesta ja uusia avaimia. Sillä aikaa sinä tur vaat kotiasi pysymällä kotona 24/7 ja odotte let lukkosepän tuloa.
Jonkinasteinen riski on myös se, että me kaanisia avaimia pystyy kopioimaan, vaikkei se ihan yksinkertaista olekaan.
Kun talossa on älykäs lukitusjärjestelmä, muuttuu tilanne huomattavasti helpommaksi ja lisäksi säästyy selvää rahaa. Kadonnut avain voidaan poistaa käytöstä samana päivänä ja kustannukset ovat yleensä noin kolmasosa uu delleen sarjoituksesta.
Pientaloissa avaimettomat ratkaisut ovat yhä suositumpia, mutta taloyhtiöissä luotetaan yhä avaimiin. Ne ovat usein talon senioriasuk kaillekin helpompi ja tutumpi vaihtoehto.
Elektromekaanisissa lukoissa – esimerkiksi iLOQ ja Abloy Pulse – avain on fyysisesti avaimen näköinen, mutta sen sisällä on siru, jonka lukko lukee ja aukeaa. Jos huoneiston avaimista yksi katoaa, poistetaan vain kadon neen avaimen oikeudet. Huushollin muut avaimet toimivat edelleen normaalisti.
Käytännössä homma toimii siten, että alka jaisiksi isännöitsijä saa tiedon kadonneesta avaimesta. Hän ilmoittaa asiasta lukkoliik keelle, joka laittaa kyseisen avaimen niin sano tulle poistolistalle. Sen jälkeen lukkoliike käy kohteessa ja kiertää poistamassa oikeudet.
Vielä edullisempi vaihtoehto on se, että luk
” Lukoston ylläpitooikeudet ovat uusissakin järjestelmissä aina lukkoliikkeellä ja isännöitsijä tai kiinteistönhuolto pyytävät muutoksia, kun on tarvetta niille.
Esteettömyydestä ei ole haittaa, siitä hyötyvät kaikki. Jotkut hyötyvät enemmän ja joillekin se on välttämättö myys. Esteettömyyttä arvostaa silloin, kun liikkuu esimerkiksi muuttokuorman, painavan matkalaukun, lastenvau nujen tai liikkumisen apuvälineiden kanssa.
Esteettömyys on myös yhdenvertaisuutta. Asumisen periaatteisiin kuuluu mahdollisuus valita asunto mielty mysten ja taloudellisten resurssien mukaan pientalosta tai kerrostalosta, ylimmästä tai alimmasta kerroksesta.
Taloyhtiö on tässäkin asiassa paljon vartijana ja sen tulee huolehtia kiinteistön yleisestä esteettömyydestä pihaalueella ja yhteisissä tiloissa. Peruskorjauksen yhteydessä kannattaa parantaa rakennuksen esteettömyyttä.
ARA antaa avustusta esteettömyysremontteihin, joihin kuuluvat myös hissiremontit, kaiteiden asennukset ja vaikkapa luiskien rakentamiset. Myös ovien esteettömyys eli oviautomatiikka asukkaan omassa kulkuavaimessa helpottaa kulkua ja kuuluu avustusten piiriin.
Onko tila valoisa ja kontrastit riittävän suuria? Voisiko värin valinnalla parantaa valaistustasoa? Ovatko käsijohteet sellaiset, että niistä saa pitävän otteen? Ulottuvatko ne portaiden koko matkalle?
Lukituksen uusiminen
Minimoidaan oven avaamiseen tarvittava voima lukkotyypin ja painikkeen valinnalla ja ovitiivistei den uusimisella. Ulko-ovissa ovipumpun säädöillä voidaan helpottaa ovien ja lukkojen avaamista. Oviautomatiikka aukaisee oven kyynärkytkimellä tai lukijalla.
Ovien uusiminen
Ovatko kynnykset välttämättömiä? Parantaisiko ovien kätisyyden muutos käytettävyyttä ja turvalli suutta?
Ikkunoiden uusiminen
Taloyhtiön yhteiset tilat
Onko niihin pääsy sujuvaa talon kaikilla asukkailla? Jäteka tosten, yhteisten säilytystilojen, pesutuvan, saunatilojen ja kerhohuoneiden esteettömyyteen tulee kiinnittää huomi ota.
Piha-alue Sisäänkäynnille, jätepisteelle ja autopaikalle on esteetön kulku.
Piha-alueen valaistus
Pihalle ei saa muodostua valaistuksen katvealueita. Turvalli nen valaistus on mahdollisimman tasainen, pimeä piha voi tuntua pelottavalta.
Piha-alueen pintamateriaalit
Pihan kulkuväylien tulisi olla kovapintaisia ja tasaisia, jotta liikkuminen pyörällisten apuvälineiden kanssa olisi vaivaton ta. Portaiden ja luiskien molemmin puolin tulisi olla tukikai teet. Portaat eivät saa olla liian jyrkät. Piha-alueella olisi hyvä olla aktivoivia ja liikkumaan houkuttelevia alueita. Pihan leik kivälineet voivat olla yhteisiä talon lapsille ja ikääntyneille.
Mieti ikkunapainikkeiden asennuskorkeuksia, painik keen ja lukon tyyppiä sekä ikkunan avattavuutta. Asukkaiden turvallisuutta lisää, jos ulko-oven läheisyydessä katetulla alueella on istuin, jolle istahtaa, kun kenkiin laitetaan liukastumisesteitä.
Lähde: ymparisto.fi
koremontin yhteydessä alaovelle on asennettu lukija. Kun tallessa olevaa avainta näytetään lukijalle, se ”imaisee” sirulle tiedot kadonnees ta avaimesta, poistaa sen oikeudet ja levittää tiedon myös yleisten tilojen lukoille. Tällöin asukas itse voi hoitaa avaimen poiston järjes telmästä.
Kustannussäästö on merkittävä. Mekaani sen lukon uudelleen sarjoittaminen maksaa noin 350 euroa. Elektromekaanisen – siis äly lukon – avaimen poisto niin, että lukkoseppä käy kohteessa, maksaa noin 100 euroa. Jos poisto hoidetaan etänä ja asukas itse kiertää tallessa olevan avaimen kanssa lukot läpi, pu hutaan enää muutamasta kympistä.
Uudet järjestelmät tuovat mukanaan myös skaalautuvuuden. Esimerkiksi saunavuorot voidaan antaa niin, että asukkaan avain toimii saunan ovessa vain hänen omalla saunavuorol laan. Samoin niin sanottujen ”emännän avain”-järjestelmien käyttö tippuu kokonaan pois, kun tarvittaessa vain yhteen asunnon avaimeen voidaan liittää laajemmat oikeudet – kulku esimerkiksi pesutupaan, kuntosalille ja vastaaviin paikkoihin.
Älykkäissä järjestelmissä on myös mahdol lista painavalla syyllä (esimerkiksi pyörävar kaudet tai verkkokellarimurrot) laittaa lukkoi hin kulunvalvonta päälle, jolloin lukko luo lis taa käytetyistä avaimista ja poliisi voi käydä tarkistamassa, kenen avaimella tiloissa on vii meksi liikuttu.
Lukoston ylläpito-oikeudet on uusissakin järjestelmissä aina lukkoliikkeellä ja isännöit sijä tai kiinteistönhuolto pyytävät muutoksia, kun on tarvetta niille. Näin siksi että lukitus järjestelmään saa kajota vain sellainen yritys, jolla on poliisihallituksen myöntämä turvalli suusalan elinkeinolupa.
Markkinoilla on myös lisälaitteita, joilla voi muuttaa oman asuntonsa perinteisen lukon älylukoksi. Laite asennetaan olemassa olevan lukkomekanismin päälle niin, että olemassa olevaan lukkorakenteeseen ei tarvitse tehdä muutoksia. Etäohjattava moottori vääntää lukkonuppia ja avaa oven – haluttaessa auto maattisesti, kun lähestyt oveasi älypuhelimen bluetooth-yhteys päällä.
Vempelettä ohjataan älypuhelinapplikaati olla ja se maksaa joitakin satasia. Lukko toimii edelleen myös avaimella.
Haastateltava toimii IHL Turva Oy:ssä toi mitusjohtajana, on Turvaurakoitsijat ry:n en simmäinen varapuheenjohtaja ja on maamme ensimmäinen lukkoseppämestarin vaativan tut kinnon suorittanut nainen. l
Täällä pohjoisessa olemme tottuneet siihen,että välillä tulee kylmää kyytiä.
Me tiedämme miltä tuntuu sysipimeä marraskuu tai hyinen puhuri idästä.
Mutta tuli mitä vain, se ei vie meidän energiaamme. Ollaan ihan viileesti vaan.
Kattotarkastajamme tuntevat vesikatot ja niiden yksityiskohdat. Ammattitaito on yhdistelmä vuosikymmenten kokemuksesta vesikattojen parissa, uraauurtavasta kehitystyöstä sekä intohimosta kattoja kohtaan.
Meiltä VESIKATON PTS-KARTOITUS, KUNTO- JA VUOTO TARKASTUS SEKÄ TASAKATON SLD-TARKASTUS.
Astetta järkevämpi kulutus Astetta alempi huonelämpötila Näin säästät energiaa: Lisää energiansäästövinkkejä astettaalemmas.fi lyhyempi suihkuJätelaki
Lapinjär vellä kuljetukset järjestää kuntien omistama Kymenlaakson Jäte Oy.
Biojätteen lajitteluvelvollisuus koskee taloyhtiöitä, joissa on 3 asuntoa tai enemmän. Pakkausjätteiden lajitteluvelvolli suus koskee taloyhtiöitä, joissa on 5 asuntoa tai enemmän. Miehikkälässä, Virolahdella, Haminassa, Pyhtäällä ja Lapin järvellä Kymenlaakson Jätteen järjestämään kuljetukseen siirtyvät bio- ja pakkausjätteet. Kotkassa Kymenlaakson Jät teen kuljetukseen siirtyvät pakkausjätteet. Pyhtäällä siirtyvät bio- ja pakkausjätteet sekä loppujätteenkuljetukset Kymen Jätelautakunnan kuljetuspäätöksen perusteella.
Vastaa kyselyymme syksyn aikana Kymenlaakson Jäte kerää kiinteistökohtaiset tiedot syksyn aikana isännöitsijöille lähetettävillä kyselyillä. Tarvitsemme ajoissa tiedot eri jätelajien keräysastioista (lukumäärä, koko, tyhjennysväli), jotta tyhjennyspalveluunne ei tule katkoksia. Vastaamalla kyselyyn varmistatte osaltanne jätteenkuljetus palvelun sujuvan siirtymän Kymenlaakson Jätteelle.
Lisätietoja kyselystä saat asiakaspalvelustamme p. 05 744 3474.
Jätelain muutoksen myötä taloyh�öiden keräysvelvoi�eet kiristyvät 1.7.2023. Uudet velvoi�eet koskeva kaikkia vähintään viiden (5) huoneiston taloyh�ötä.
kerättäviä
