Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo

OMAKIINTEISTÖ

KAINUU & YLÄ-SAVO 1 • 2017 1. vuosikerta

TALOYHTIÖN HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN AMMATTILEHTI

Kattava seuranta ehkäisee vesivahinkoja .................6 Ryhmäkorjaushanke kunnostaa lähiöt uuteen loistoon .......... 10

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

1

Kaupallinen yhteistyö | kaisanet

Laatua ja huolettomuutta asumiseen taloyhtiölaajakaistan avulla Nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet ovat yhä tärkeämpi osa nykyaikaista asumista. Tietoliikennettä hyödyntävien laitteiden määrä on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Yhä useammat laitteet tarvitsevat joko kiinteän tai langattoman verkkoyhteyden, jotta laitteen kaikkia ominaisuuksia voidaan hyödyntää.

Nykyisin asukkaiden perusvaatimuksiin kuuluvat nopeat ja laadukkaat laajakaistapalvelut. Järjestämällä asukkailleen nopeat ja edulliset tietoliikenneyhteydet taloyhtiöllä on mahdollisuus parantaa asukkaiden asumismukavuutta. Taloyhtiölaajakaista on panostus kiinteistöön, asumiseen ja sitä kautta suoraan myös taloyhtiön huoneistojen arvoon.

Taloyhtiösopimus mahdollistaa laadukkaamman asumisen Liikkuvan datan määrä kasvaa verkossa jatkuvasti, kun television ja videoiden katselu on siirtynyt yhä enemmän verkkoon. Sosiaalista mediaakin käytetään jo laajasti ikäpolvesta riippumatta. Tiedostojen tallentaminen ja jakaminen erilaisten

pilvipalveluiden kautta vievät entistä enemmän kaistaa.

Yhteydenpito ystäviin sekä pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin yleistyy videon välityksellä jatkuvasti. Myös älykkäät kodinkoneet ja digitalisoituvat terveydenhuollon palvelut lisäävät tarvetta nopeille yhteyksille.

Toimivat yhteydet ovat merkki modernista taloyhtiöstä Kaisanetin Asuntokaista voidaan toimittaa taloyhtiöihin, jotka ovat kaapeli-tv-verkossa tai kuituverkossa eli käytännössä kaikkiin taajamaalueiden taloyhtiöihin. Kiinteistön iällä ei ole myöskään merkitystä.

Palvelu toimitetaan kiinteistössä olevan sisäverkkotekniikan mukaisesti.

Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet viestivät hyvin hoidetusta taloyhtiöstä ja tekevät yhtiöstä houkuttelevan myös asunnonostajille. Me Kaisanetillä autamme taloyhtiöitä ja niiden asukkaita löytämään arkea helpottavat verkkoratkaisut.

Miten Asuntokaista toimii?

Asuntokaistan ominaisuudet ovat samanlaiset tavallisen kiinteän laajakaistan kanssa, mutta liittymän kuukausihinta on edullisempi. Asuntokaista voidaan sopeuttaa haluttuun nopeus- ja hintatasoon. Liittymäkohtaiseen hintaan vaikuttavat kytkettävien huoneistojen määrä, liittymän nopeus ja mahdolliset lisäpalvelut.

Jos taloyhtiöön valittu perusnopeus ei ole riittävä, voidaan yksittäisiin talouksiin tilata huoneistokohtainen lisänopeus. Asuntokaistaliittymä on jopa puolet halvempi kuin tavallinen laajakaistaliittymä, ja se maksetaan kätevästi osana yhtiövastiketta tai vuokraa.

Miten liikkeelle Asuntokaistan hankinnassa?

1) Tarkista, onko taloyhtiössäsi jo keskustelu taloyhtiölaajakaistan hankinnasta.

2) Selvitä, moniko on halukas hankkimaan yhteyden.

3) Ota yhteyttä Kaisanetin asiakaspalveluun.

4) Tarpeiden ja tekniikan kartoitus yhdessä Kaisanetin kanssa.

Haluatko lisätietoa Kaisa Asuntokaistasta?

Ota yhteyttä Kaisanetin asiakaspalveluun p. 0800 39 1234 tai jätä yhteydenottopyyntö osoitteessa kaisanet.fi/ota_yhteytta_koti.

2

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

PÄÄKIRJOITUS

päätoimittaja

Petri Kaukonen Hyvällä huollolla ikkunoiden remonttiväli pitenee

Edessä tärkeitä päätöksiä

14

Olemme siitä onnekkaassa asemassa, että saamme nauttia kaikkien neljän vuodenajan kirjosta. Niistä kuitenkin kevät on kenties odotetuin. Pitkän talven jälkeen valo lisääntyy, luonto herää eloon ja naapurinkin kasvoilla voi nähdä leveän hymyn, kun kevätaurinko lämmittää kylmyyteen ja viimaan jo tottuneita kasvoja. Ei ihme, että sanotaan suomalaisten heräävän horroksesta keväällä.

19

Kevät on myös suurten päätösten aikaa. Taloyhtiöissä valmistaudutaan yhtiökokoukseen, jossa tehtävät päätökset koskettavat jokaista talon asukasta. Asunto on useimmalle elämän suurin sijoitus, joten siitä kannattaa pitää hyvää huolta. Yksi keino siihen on pysyä mukana taloyhtiön päätöksenteossa.

Suuret korjaushankkeet tulevat väistämättä eteen jokaisessa ta-

3

Pääkirjoitus

4

Ajankohtaista

että välttää korjaushankkeet, kun taas toinen haluaa hyötyä mahdol-

6

Vesivahinkojen ehkäisy

lisimman paljon korjaustarpeen tuomasta hintaedusta ja ostaa

10 Ryhmäkorjaushankkeet

vassa on puolensa, mutta silti molempien ihmistyyppien on hyvä tie-

loyhtiössä. Toinen ajoittaa asuntonsa ostamisen ja myymisen siten,

asuntonsa juuri ennen suuria korjaushankkeita. Kummassakin ta-

14 Ikkunaremontti; huolto vai vaihto?

19 Tornitalot muuttavat kaupunkikuvaa 22 Tuoteuutiset

tää tietyt perusasiat taloyhtiöstä.

Media Potentia haluaa tuoda julkaisuillaan esiin taloyhtiöiden asioita kansantajuisesti, mutta mielenkiintoisesti. Tavoitteemme on, että hyödyn lisäksi lehdistämme on lukijoillemme myös iloa. Tärkeidenkään asioiden ei tarvitse olla puuduttavassa muodossa, vaan niistä pitää voida nauttia – vaikka siellä kevätauringon lämmössä.

OMAKIINTEISTÖ Julkaisija / Kustantaja Media Potentia Oy, Kuninkaankatu 21, 5. krs, 33210 Tampere puh: 0400 772 229 Kannen kuva SRV Yhtiöt Oyj

KAINUU & YLÄ-SAVO 1 | 2017

Vastaava päätoimittaja Petri Kaukonen puh: 0400 770 203 petri@mediapotentia.fi

Ilmoitusmyynti Heikki Tuomela puh: 045 888 9085 heikki@mediapotentia.fi

Osoitteenmuutokset Media Potentia Oy, puh: 0400 772 229 toimisto@mediapotentia.fi

Toimitus Emma Karki puh: 050 361 0261 emma@mediapotentia.fi

Osoitelähde Media Potentia Oy:n asiakasrekisteri, Fonecta ProFinder

Painopaikka Forssa Print

4041 0428

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

3

AJANKOHTAISTA Joutsenmerkkiä tavoitteleva kerrostalo nyt rakenteilla NCC

NCC aloittaa Joutsenmerkin kriteerit täyttävän kerrostalon rakentamisen VAV Asunnoille. Yritykset ovat myös liittyneet Joutsenmerkkihankkeellaan ympäristöministeriön aloittamaan Sitoumus 2050 -yhteiskuntasitoumukseen.

VAV Asunnot ja NCC ovat tehneet yhdessä yhteiskuntasitoumuksen ympäristöministeriön aloittamaan kestävän kehityksen Sitoumus 2050 -hankkeeseen nyt ra-

kentamisen alkaessa. Sitoumuksen tavoite on hakea Joutsenmerkkiä kerrostalolle. Talo rakennetaan Joutsenmerkin uusien kriteerien mukaisesti, mutta Joutsenmerkkiä voidaan hakea vasta talon valmistumisvaiheessa.

– Näemme Sitoumus 2050 -hankkeessa hienon mahdollisuuden edistää omalta osaltamme kestävää kehitystä sekä samalla haastaa rakennusalan muita toimi-

joita jättämään sitoumuksen, NCC:n projektipäällikkö Petri Raunio toteaa.

Tavoitteena hiilijalanjäljen pienentäminen Sitoumuksen päätavoitteeksi on asetettu hiilineutraali yhteiskunta, mutta hankkeessa kuljetaan myös kohti resurssiviisaan talouden, kestävien yhdyskuntien ja kestävien

elämäntapojen tavoitteita. Joutsenmerkin kriteerit ottavat kantaa muun muassa resurssitehokkuuteen (energiatehokkuus ja jätehuolto), sisäilmastoon (esimerkiksi päivänvaloselvitys ja formaldehydipäästöjen rajoittaminen) sekä kemikaalien ja pysyvien rakennusmateriaalien valintaan ja hallintaan.

NCC:lle valmistuu myös ensi kesänä diplomityö Joutsenmerkki-rakentamisesta.

Kerrostalorakentaminen huitelee huippulukemissa Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat laittoivat rakenteille viime vuonna lähes viidenneksen enemmän asuntoja kuin vuotta aiemmin. Vapaarahoitteisten kerros- ja rivitaloasuntojen aloituksia toteutui yhteensä reilut 12500 RT:n tuoreimman asuntotuotantokyselyn mukaan. Määrä oli suurin tähänastisen kyselyhistorian eli 2000-luvun aikana.

– Asuntorakentamisen piristyminen on ollut nopeaa, ja se on

4

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

vetänyt koko Suomen taloutta ylöspäin. Tällä hetkellä kysynnän puute ei enää merkittävästi rajoita tuotantoa, ja myynnissä oleva valmiiden asuntojen varasto on pysynyt matalalla tasolla. Nyt rajoittavia tekijöitä ovat tonttikustannukset sekä pula tonteista ja työvoimasta, etenkin kokeneista työnjohtajista, summaa kyselyn tuloksia Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Kasvun takana on muun muas-

sa kevyt rahapolitiikka, joka on ruokkinut sijoittajien intoa asuntoinvestointeihin. Pakarisen mukaan voidaan arvioida, että jopa runsas kolmannes kerrostalojen uudistuotannosta on päätynyt sijoittajille. Sijoittajat paitsi rakennuttavat kokonaisia kerrostaloja myös hankkivat asuntoja rakennusyhtiöiden omasta tarjonnasta.

Kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan sijoittajien kysynnän ennakoidaan hiljenevän hieman tänä

vuonna. Sen sijaan kotitalouksien kysyntä on vahvistumassa, ja asuntoaloitusten odotetaan pysyvän viime vuoden tasolla. Pääkaupunkiseudun osuus aloituksista on lähes puolet.

Rakennusteollisuus RT tekee asuntotuotantokyselyn kolmesti vuodessa. Kyselyyn ei sisälly omakotitaloja, valtion tukemaa vuokraasuntotuotantoa tai muiden kuin RT:n jäsenyritysten omistusasuntotuotantoa.

Lisä- ja täydennysrakentamisella rahoitusta taloyhtiöiden peruskorjauksiin Pixabay

Taloyhtiöissä ei osata hyödyntää lisäja täydennysrakentamisen mahdollisuuksia yhtiön korjaushankkeiden rahoituksessa.

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan joka viidennessä asunto-osakeyhtiössä suunnitellaan suurta peruskorjausta seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisen barometri puolestaan kertoo, että korjaushankkeiden ensisijainen rahoitusmuoto on pankkilaina. Sen sijaan lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollisesti tuomaa rahoitusta ei käytetty ollenkaan.

Toimitusjohtaja Markku Kulomäki SKH Isännöinti Oy:stä tähdentää, että jokaisen korjaushankkeen valmistelussa tulee arvioida, voitaisiinko lisä- tai täydennysrakentamisella kyseinen urakka rahoittaa. Mikäli tähän on pienikin mahdollisuus olemassa, kannattaa selvittää, miten asian kanssa voitaisiin edetä.

Osakkaiden varallisuus on sidottuna sekä osakehuoneistoon että koko kiinteistöön.

– Vastuulliseen isännöintiin kuuluu kiinteistön kehittäminen kokonaisuutena, ei pelkästään korjaustoiminta-

na. Taloyhtiön omaisuuden hoito on ammattilais-isännöitsijän työsarkaa, Markku Kulomäki lisää.

– Isännöitsijän rooli on olla aktiivinen asiassa. Osakkeenomistajat päättävät, mutta lisä- ja täydennysrakentamisen tuominen keskusteluun on isännöitsijän tehtävä, lisää Vantum Oy:n toimitusjohtaja Juha Salomäki.

Lisä- ja täydennysrakentamisessa tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita.

– Asiakokonaisuuteen liittyy hallinnon, talouden ja rakennustekniikan asiantuntijoita. Isännöitsijän tulee löytää taloyhtiölle hyvät, riittävät ja luotettavat yhteistyötahot valmistelemaan asiaa. Konsulteilla tulee olla aitoa kokemusta kaavamuutoksista.

Hankkeessa tarvitaan asemakaavan muutos, mikäli taloyhtiöllä ei ole rakennusoikeutta jäljellä, Salomäki korostaa.

SKH ja Vantum ovat tilanneet yhdessä diplomityön, jossa tarkastellaan merkittävän rakennusoikeuden myyntiä nimenomaan taloyhtiön ja osakkaan näkökulmasta – näin ei ole aikaisemmin juurikaan tehty.

Juho Salomäen työ on valmistumassa Lappeenrannan teknillisessä

yliopistossa.

Selvityksen mukaan rakennusoikeuden myynnistä saatua myyntivoittoa voidaan käyttää taloyhtiön vanhoihin tappioihin, poistoihin, korjausrakentamisen rahoittamiseen tai asuintalovaraukseen, joka tulee purkaa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Juho Salomäen mukaan lisä- ja täydennysrakentamisen prosessia täytyy saada sujuvammaksi. Tarvitaan uusia ratkaisuja myyntivoittojen käsittelyyn sekä prosessin etenemismahdollisuuksien parantamiseen.

– Ilman taloyhtiöiden aktiivisuutta ja avoimuutta on haastavaa viedä prosessia oikeaan suuntaan. Rakennusoikeuden myynnin prosessiin kuluvan ajan ennustaminen on tällä hetkellä haastavaa, mikä vaikeuttaa suunnitelmallista korjaustoimintaa ja sen rahoitusta, Juho Salomäki sanoo.

– Lainsäätäjä ei ole asunto- osakeyhtiölakia ja asunto-osakeyhtiöiden verotusta miettiessään ottanut huomioon täydennysrakentamista. Päätöksenteon prosessit, asioiden kirjaaminen yhtiöjärjestyksiin sekä asuintalovaraukset ovat menneiltä ajoilta, Juha Salomäki toteaa.

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

5

© Avtkachev | Dreamstime.com

6

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

lll

Teksti: Mari Pihlajaniemi

Putkiston kuntotutkimus auttaa ehkäisemään vesivahinkoja Taloyhtiö voi välttyä vesivahingoilta ja hintavilta remonteilta tarkkailemalla putkiston kuntoa säännöllisesti. Varsinkin putkiston elinkaaren loppupuolella seuranta auttaa mitoittamaan ja ajoittamaan korjaustoimenpiteet oikein, jolloin voidaan myös säästää kustannuksissa.

Vesivahingot aiheuttavat pahimmillaan taloyhtiöille kalliita ja mittavia remontteja, ja osakkaiden kenties yksi suurimpia huolenaiheita onkin kustannuksiltaan suuren putkiremontin osuminen oman taloyhtiön kohdalle. Silloin, kun korjaustarpeen aiheuttaa äkillinen, suuri vesivuoto jäätyneen putken haljetessa, vuoto havaitaan yleensä nopeasti ja siihen voidaan myös reagoida ennen kuin kiinteistölle on päässyt aiheutumaan suurempaa vahinkoa. Erityisen hankalia ovatkin pienemmät putkivuodot, jotka tapahtuvat vaivihkaa ja ovat vaikeasti havaittavia. Niiden kohdalla voi kestää kauan ennen kuin vuotoa edes havaitaan, jolloin kosteus on voinut edetä jo talon rakenteisiin asti.

Vesivuotoja voi tapahtua muun muassa asennusvirheiden

ja laitevikojen seurauksena, ja varsinkin vanhemmissa kiinteistöissä ihan silkan putkimateriaalien kulumisen tai syöpymisen myötä. Taloyhtiöissä osakas vastaa kylpyhuoneensa pesu- ja suihkualtaista ja siitä, että esimerkiksi pesukone on liitetty asianmukaisesti eikä vuoda. Taloyhtiön vastuulla ovat puolestaan sen asennuttamat vesihanat, wc-istuin sekä märkätilojen vesieristeet. Lisäksi juuri taloyhtiö vastaa mahdollisista viemäritukoksista ja putkistovuodoista, joten sillä onkin erityisen painava rooli myös vesivahinkojen estämisessä.

Miten taloyhtiön kannattaisi sitten seurata putkiston tilannetta, ettei vesivahinkoja pääsisi syntymään? Varsinkin kun kiinteistöllä alkaa olla jo ikää, säännöllisen ja kattavan seurannan merkitys korostuu tilanteen hal-

litsemisessa ja korjaustarpeen ennakoimisessa.

– Peruslähtökohta on se, että putkimateriaalit kuluvat ja syöpyvät. Ne eivät ole siinä mielessä ikuisia, kertoo erityisasiantuntija Jukka Saarenpää VTT Expert Services Oy:sta. Hän on suorittanut putkistojen kuntotutkimuksia jo 25 vuoden ajan ja nähnyt kattavasti eri vuosikymmeninä rakennettuja kiinteistöjä putkiverkostoineen.

Tyypillinen kohde on vanha, 50–60 vuoden ikäinen kiinteistö, jossa osakkaita jo huolettaa, miten paljon putkilla on käyttöikää jäljellä.

Sinkitty teräsputki on altis syöpymiselle

Kiinteistön putkiston kuntoon voi vaikuttaa vielä sen rakennusvuotta enemmän se, mikä

putkimateriaali sinne on alunperin valittu. Käyttövesiverkostoissa käytettiin vielä 80-luvun alkuun asti kylmävesipuolella sinkittyä teräsputkea, jossa sisäpuolinen syöpyminen lähti käyntiin ja eteni putken sisällä kun sinkitys oli vaurioitunut tai kulunut pois.

– Sinkittyä teräsputkea käytettiin 70-luvulla aika yleisesti kylmävesipuolella. Sitä oli vielä 80-luvun alkupuoliskolla putkimateriaalina isommissa pohjakerroksen runkolinjoissa, jotka kulkevat yleensä katonrajassa, toteaa Saarenpää.

Katutason runkolinjoista ylöspäin mentäessä putkimateriaali vaihtui jo 80-luvun lopulla kupariksi.

Saarenpää kertoo, että sittemmin verkostoja on rakennettu paljon käyttövesipuolella niin, että myös kylmävesipuolella >>

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

7

• • • •

Lämpö-, vesi- ja ilmastointityöt Viemäröinti • Tarvikemyynti Maalämpöpumput Käyttö- ja lämmitysputkistosaneeraukset • Puu-, pelletti-, hake- ja öljylämmitysjärjestelmät • Meiltä myös vuokrattavat kontit paikan päälle toimitettuna va Meiltä jousta tus oi ah ir tt on eraus.fi rem savonputkisane w.

Katso lisää ww

Salmenranantie 269 C, 74520 Iisalmi www.savonputkisaneeraus.fi savon.putkisaneeraus@pp.inet.fi

P. 0440 137 741

materiaalina on heti vesimittarilta lähtien käytetty kuparia. Sinkitty teräsputki onkin kylmävesipuolella se ”heikoin lenkki”.

– Nimenomaan 80-luvun alun taloissa putkisaneerauksen ensimmäinen vaihe on yleensä se, että uusitaan juuri ne sinkityt kylmävesiverkoston runkolinjat. Ne ovat helpossa paikassa uusia, pohjakerroksen katonrajassa. Jos pystynousut ovat kupariputkea, ei niitä tarvitse vielä välttämättä ryhtyä saneeraamaan samassa yhteydessä.

Taloyhtiön putkiremonttia voikin helpottaa se, jos työ voidaan tehdä kaksivaiheisena: ensin ongelmalliset sinkityt runkolinjat ja vasta myöhemmässä vaiheessa käyttövesiverkosto ja kupariputket.

Viemäriverkostojen tilanne pitää tutkia erikseen. Etenkin 80-luvulla niissä käytettiin monesti jo pitkäikäisempää muoviputkea, mutta esimerkiksi 60-luvulla pohjaviemärilinjoissa ja pystynousuissa käytettiin vielä valurautaa, jonka seinämät syöpyvät myös ajan myötä.

Seuranta tukee suunnitelmallista kiinteistönhoitoa

TALOYHTIÖIDEN ISÄNNÖITSIJÖIDEN AMMATTILEHTI

LISÄÄ LUETTAVAA www.omakiinteisto.com

8

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

Taloyhtiöiden kiinteistönpito on Saarenpään mukaan muuttunut entistä suunnitelmallisemmaksi. Taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä tekevät kunnossapitosuunnitelman viideksi vuodeksi eteenpäin ja miettivät remontteja jo hyvissä ajoin etukäteen.

– Sitä kautta on menty siihen, että putkien kuntoa ennakoidaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Kun talolla alkaa olla ikää 50 vuotta, tai jossain tapauksissa vasta 40 vuottakin, teetetään kuntotutkimuksia, että putkien kunto saadaan selville, toteaa Saarenpää.

Kuntotutkimuksella voidaan selvittää, mikä on tilanne eri putkijärjestelmien osalta, miten pitkälle mah-

dolliset syöpymät ovat edenneet ja mikä on putkien jäljelläoleva käyttöikä. Tutkimus teetetään, jos ongelmista alkaa olla vähänkään merkkejä: vedenpaineet laskevat hanoissa, tai joihinkin putkilinjoihin tulee pikkuvuotoja.

Näin vuodot eivät pääse kehittymään suuriksi.

– Vaikka olisi rakennusvuodeltaan ihan samoja yhtiöitä vierekkäisillä tonteilla, niiden putkistojen tilanne voi olla erilainen. Putkiverkostot ovat yksilöitä, joten kuntotutkimuksen tärkeys on suuri.

Saarenpää nostaa esiin myös seurantatutkimukset, joita tehdään nykyään jo paljon. Ensimmäisen tutkimuksen tulosten perusteella selviää myös sopiva seurantajakso, ja putkiston tilanne voidaan tarkistaa uudelleen esimerkiksi viiden vuoden päästä.

– Olemme tehneet joihinkin kohteisiin tutkimuksen jo neljättä kertaa. Yleensä seurantatutkimus tehdään viiden vuoden välein. Katsotaan ne kohdat, joita edellisellä kerralla on katsottu, ja siitä vielä vähän eteenpäin, niin saadaan kuva, mikä putkien tilanne on ja miten se kehittyy.

Ensimmäisen kuntotutkimuksen teettämisestä ei ulkopuolinen voikaan aukottomasti päätellä, että taloyhtiöön olisi tulossa putkiremontti lähivuosina.

– Jos on jo neljä kertaa tehty kuntotutkimus eikä saneeraus ole vielä käynnistynyt, voi olla hyvinkin pitkä aika vielä putkiremonttiin, toteaa Saarenpää.

Kuntotutkimus auttaa saneerausmetodin valinnassa

Päämetodi putkiston kuntotutkimuksessa on putkien röntgenkuvaus, jonka avulla voidaan havaita putkissa mahdolliset syöpymät ja niiden laajuus. Kun tiedetään,

paljonko putkessa on seinämää vielä jäljellä, voidaan laskennallisilla toimenpiteillä saada putkistolle käyttöikäennuste. Joissain tapauksissa röntgenkuvausta täydennetään vielä viemärilinjojen painehuuhtelulla ja TV-kuvauksella, jossa kamera kuljetetaan putken sisällä seinämien kunnon ja mahdollisten vaurioiden selvittämiseksi.

Saarenpää korostaa, että röntgenkuvauksessa tärkeää on saada kattava otanta eri kokoluokan putkista, niin isoista runkoputkista kuin pienemmistä käyttöhaaroista läheltä käyttövesipisteitä sekä eri puolelta kiinteistöä.

Röntgenkuvauksen etuna on se, ettei sitä varten tarvitse avata putkia tai katkaista vettä, vaan tutkimus voidaan tehdä normaalissa käyttötilassa.

– Kun hankesuunnitteluvaiheessa suunnitellaan viemäripuolelle putkiremonttia, voidaan tehdä vielä täydentävänä toimenpiteenä painehuuhtelu ja TV-kuvaus. Niin selviää, mikä saneerausmetodi kannattaa valita ja voidaanko putkiin esimerkiksi laittaa sukitusta. Yleensä, kun TV-kuvaustyötä tehdään, tulee muutaman tunnin käyttörajoitus, mutta työ ei mene kokonaan pilalle, vaikka joku laskisikin viemäriin vettä sen aikana.

Viemäreiden painepesu tai huuhtelu on Saarenpään mukaan järeä toimenpide, jota ei suositella tehtäväksi kovin usein valurautaisille viemäriputkille, jos viemäri on vain toimintakunnossa eikä siinä ole tukoksia.

– Huuhtelu kuluttaa putken sisäpintaa ja se tulee karheaksi hetkeksi aikaa. Voikin olla riski, että kun huuhtelu on tehty, hetken päästä tulee tukoksia.

Silmät auki vesivuotojen varalta

Kun kiinteistölle – ja sen

putkistolle – alkaa kertyä ikää, tulisi sekä taloyhtiön asukkaiden, hallituksen, huoltoliikkeen että isännöitsijän terästäytyä. Jos vuodot ovat pieniä, saattaa ihmissilmä olla paras havaitsemaan ensimmäiset varoitusmerkit.

– Asukkaiden ja isännöitsijän pitää kulkea silmät auki ja tehdä havaintoja: onko kiinteistössä märän näköistä tai esimerkiksi tippajälkiä, jotka tulevat putkilinjasta. Ja jos on pesuhuonetiloja päällekkäin, onko katossa kosteusjälkiä, tai kuuluuko hiljaisena aikana putkinoususta veden tiputteluääntä.

Varsinkin putkilinjojen elinkaaren loppuvaiheessa olisi Saarenpään mukaan tärkeää havaita pieniäkin vuotojälkiä – ja ilmoittaa niistä mahdollisimman nopeasti isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle ennen suuria vaurioita.

– Hyvin harvoin vuotokohdista vuotavat vedet menevät suoraan viemäriin.

Yleensä ne valuvat rakenteisiin, joihin voi tulla kosteusja mahdollisesti homevaurioita. Kun käyttövesiverkoston putkesta tihkuu vettä pitkän aikaa johonkin rakenteeseen, saattaa johonkin muuhun rakenteen sisällä kulkevaan putkilinjaan tulla ulkopuolista korroosiota.

Vanhojen putkien kohdalla on myös tärkeää, että asukas huolehtii, että lattiakaivot pysyvät puhtaina ja vesi kulkee kaivosta eikä jää lattialle seisomaan. Myös lavuaarien ja tiskialtaiden vesilukot on pidettävä puhtaina, ettei niihin tule rasvakertymiä.

Huoneistojen kylpyhuonetilojenkin osalta olisi hyvä tehdä märkätilakartoitus kun putkien käyttöikä alkaa olla päätepisteessä.

– Kun hankesuunnitteluvaiheessa märkätilatkin on kartoitettu, tiedetään mikä on kosteiden tilojen tilanne ylipäätään ja vesieristeiden uusimistarve. Se ohjaa sitten sitä, miten putkiremontti aikanaan toteutetaan. l

Ammattitaitoisen asennuspalvelun lisäksi myymme ja huollamme LVI-alan tuotteita ja toteutamme pieniä remontteja.

LVI-palvelut Lämpö - Lämmityskattiloiden vaihdot - Patterien asennukset - Lämpölinjojen ja patterien huuhtelut - Lattialämmitysten asennukset - Maalämpöpumppujen asennukset Vesi - Hanojen, altaiden ja wc-istuimien asennukset ja vaihdot - Vesijohtojen asennukset ja vaihdot - Lämminvesivaraajien asennukset ja vaihdot Ilmastointi - IV-kanavien ja – koneiden asennukset - Ilmastointikoneiden puhdistukset ja huollot - Ilmastointikanavien nuohoukset

Kajaanin Ilmastointi Oy

Soita ja kysyy lisää palveluistamme!

0400 681 435 kajaanin.ilmastointi@gmail.com www.kajaaninilmastointi.fi

Ouman langattomat huoneanturit taloyhtiöösi myy ja asentaa Iisalmen LVI-Säätö Ky

RAKENNUSAUTOMAATIO LVI-SÄÄTÖLAITTEET 045 137 1619 010 574 9960 www.iisalmenlvisaato.fi

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

9

lll

Teksti: Emma Karki

Ryhmäkorjaus sopii lähes kaikentyyppiseen peruskorjaukseen Talon peruskorjaaminen ryhmäkorjauksena on monelta kannalta katsottuna järkevää, mutta ainakaan vielä sitä ei osata harkita tarpeeksi varteenotettavana vaihtoehtona.

10

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

Reija Kallio-Aromaa

P JA AIKA LU LLI OT NE ET TAVN A

PIDÄMME HUOLTA KATOSTASI LAADUKKAAT VALMISTUSJA ASENNUSPALVELUT Olemme tuottaneet laadukkaita katto- ja rakennuspalveluita pohjoissuomalaisille asiakkaillemme jo vuodesta 1999.

Jokaisessa kohteessamme pyrimme löytämään asiakkaalle parhaimman kokonaisratkaisun. Sen minkä suunnitteluosaajamme suunnittelevat sen ammattitaitoiset rakentajamme myös toteuttavat, kustannustehokkaasti, ajallaan ja takuutyönä.

08 613 4228

ja Ota yhteyttä! ää lis sy ky

Toimipisteemme sijaitsevat Kajaanissa, Kuusamossa ja Nurmeksessa.

Tervetuloa tutustumaan.

Vesikattopalvelu Kemppainen Oy Lankkukuja 6, 87400 Kajaani Puh. 08 613 4228

Asuinkerrostalojen peruskorjaustarve on hiljalleen siirtynyt kaupunkien keskustoista lähiöihin. Nyt korjauksen alla ovat 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut talot. Kun korjauksessa ollaan siirrytty keskustojen vanhoista, usein uniikeista taloista lähiöihin, on samalla auennut mahdollisuus entistä laajempaan ryhmäkorjaus- tai aluekehityshankkeiden hyödyntämiseen.

Suomalaisissa lähiöissä on tyypillisesti rakennettu lähekkäin samanlaisia taloja, jotka ovat kuitenkin itsenäisiä taloyhtiöitä. Rakennustavan etuna on ollut se, että kiivaan kaupungistumisen aikaan uusia asuntoja on saatu rakennettua nopeasti, mutta nyt vuosikymmeniä myöhemmin lukuisat talot kaipaavat

mittavia peruskorjauksia samaan aikaan.

Toisaalta nyt suurten peruskorjaustarpeiden aikana menneiden vuosikymmenten rakennustavasta päästään myös hyötymään. Siinä, missä lähiöitä vanhempaa rakennuskantaa peruskorjatessa jokainen talo on omanlaisensa projekti, keskenään samanlaisissa lähiötaloissa korjaushankkeita voidaan tehdä isompina kokonaisuuksina.

Isokin hanke voidaan toteuttaa

Kiinteistöliiton kehityspäällikkö Jari Virta kertoo, että mahdollisuutta ryhmäkorjaushankkeen toteuttamiseen käytetään valitettavan vähän. Virta painottaa,

www.vesikattopalvelu.fi

että ryhmäkorjaushanke sopii hyvin lähes kaikentyyppisten peruskorjausten toteutustavaksi.

Hankkeen laajuus ei ole ongelma.

– Kyllä isojakin hankkeita on toteutettu onnistuneesti, eli voi olla ihan sen perinteisenkin putkiremontin toteutustapa yhdistettynä monenlaisiin kokonaisuuksiin.

Virta kertoo esimerkin porvoolaisesta ryhmäkorjaushankkeesta, jossa oli mukana kolme asunto-osakeyhtiöitä. Kokonaisuuteen kuului 640 huoneiston linjasaneeraus, joka toteutettiin osaan asunnoista perinteisellä menetelmällä ja osaan sukittamalla, lisäksi tehtiin 12 hissin peruskorjaus ja 35 uuden hissin rakentaminen hissittömiin taloi-

hin. Lisäksi neljän talon vesikatot ja ullakkotilat saneerattiin.

Urakka kesti kolmisen vuotta ja siinä tehtiin myös varaus mahdollisten lisäkerrosten rakentamiselle tulevaisuudessa.

Pienet hyötyisivät eniten

Virta painottaa, että onnistunut ryhmäkorjaushanke vaatii osaavan henkilön viemään sitä eteenpäin. Hän kertoo, että liikkeellelähtö on usein projektin haastavin vaihe. Hanketta eteenpäin vievällä henkilöllä olisi hyvä olla rakennuttamistausta ja hyvät sosiaaliset taidot.

– Julkisivu- tai putkiremontti on muutenkin lähtökohtaisesti haastava käynnistää jo sellaise>>

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

11

LATTIATYÖ PAULI PALO www.lattiatyopalo.fi • Lattioiden oikaisut ja pinnoitukset • Lattioiden asennukset ja listoitukset • Parketti- ja lautalattioiden hionnat, lakkaukset ja värjäykset • Seinäpintojen maalaukset ja tapetoinnit 040 590 3156 | pauli@lattiatyopalo.fi

|

Asiakkaan toivomaa isännöinnin hoitoa Kuhmossa Timo Klemetti 050 323 3753 Mikko Klemetti 040 836 3090 www.elton.fi

12

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

naan, mutta kun siihen leivotaan mukaan neljä tai viisi taloyhtiöitä, joita saattavat vielä jopa isännöidä eri tahot, niin kyllä se aloitus on vaikea ja tällöin rakennuttamisesta vastaavan projektinjohtajan kokemus nousee esille.

Kuitenkin rakennuttajataustalla ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla päästään jo pitkälle.

Virran mukaan erityisesti pienet rivitaloyhtiöt hyötyisivät ryhmäkorjaushankkeista paljon. Kun korjausrakentamisbuumi on kovimmillaan, on urakoitsijoilla varaa valita, mihin urakkaan he lähtevät mukaan. Siksi pienet rivitaloyhtiöt jäävät usein altavastaajiksi, kun peruskorjausurakkaan haetaan tekijää.

Rivitaloyhtiöiden suurin rakentamisbuumi oli 1980-luvulla, eli peruskorjauksen tarve siintää jo edessä.

Virta huomauttaa, että monen pienen rivitaloyhtiön isännöinnissä olisi toivomisen varaa ja pahimmillaan ylläpitokaan ei ole ollut riittävän hyvää. Se altistaa yhtiön monenlaisille ongelmille. Osakkaat päättävät, miten laadukasta ylläpitoa ja isännöintiä yhtiöön hankitaan.

– Kun hommaan saadaan riittävästi volyymia, niin samalla saataisiin ammattimaiset toimijat kiinnostumaan rivitaloalueista ihan eri lailla kuin mikä tilanne on nyt.

Pienten yhtiöiden pitäisi saada muodostettua ryhmiä.

Siten saataisiin kokonaisia asuinalueita kuntoon kerralla.

Ryhmäkorjaushankkeen yksi iso etu onkin se, että kun samalta kadunpätkältä tai muuten pieneltä alueelta saadaan usea taloyhtiö kunnostettua kerralla, alueen viihtyisyys ja vetovoimaisuus voivat kasvaa. Samalla on mahdollista korjata talojen väliset kulkuväylät esteettömiksi. Jos jokainen yhtiö tekee remontin omalla aikataulullaan ja eri urakoitsijoilla, jäävät kulkuväylät todennäköisesti entiselleen.

– Valtiovallan näkemys on, että kotona pitäisi pystyä asumaan mahdollisimman pitkään. Siksi on tärkeää, että kehitetään yleistä esteettömyyttä, infrastruktuuria ja palveluita siten, että lähiöiden kehityksestä tulee kokonaisvaltaista.

100% taloyhtiöasiakkaista suosittelee!

Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on?

Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa.

20 000 100 %

toteutettua kattoremonttia aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa

Korjaushankkeen kustannukset kuriin

Ryhmäkorjaushankkeissa on selvästikin paljon hyötyjä, mutta osakkeenomistajia kiinnostaa luonnollisestikin aina yksi asia ylitse muiden; mitä se maksaa? Taloudellinen hyöty onkin usein selkein motivaattori hankkeeseen lähtemiselle.

Asiantuntijoiden mukaan siinä voi säästää peräti kymmenestä viiteentoista prosenttiin, mikä on iso raha, kun puhutaan kymmenistä tuhansista euroista per osakas.

Virta kuitenkin huomauttaa, että taloudellisen hyödyn mittaaminen on hankalaa, koska luotettavaa vertailua eri kohteiden välillä ei oikein voi tehdä.

– Jos olisi rinnakkain samanlaisia taloja, joissa olisi tehty yksittäinen projekti ja ryhmäkorjaus vierekkäin, vertailupohja olisi vakaampi. Sellaista ei kuitenkaan ole, joten taloudellisen hyödyn osoittaminen on kyseenalaista, vaikka useissa tapauksissa varmastikin sitä saadaan.

Toteutuneista kohteista tarvittaisiin vähintäänkin jälkilaskentatietoja.

Työmaan perustamiskustannukset ovat suurehkoja.

Ryhmäkorjaushankkeen isoin taloudellinen etu onkin se, että työmaa tarvitsee perustaa vain kerran. Säästöä syntyy myös suunnittelu- ja rakentamiskustannuksista ja siitä, että korjaushankkeita voidaan tehdä sarjatuotantona.

Kun korjattavat talot ovat keskenään samanlaisia tai hyvin samankaltaisia, edellisessä talossa opittuja asioita voi hyödyntää suoraan seuraavassa, ja ongelmanratkaisuun kuluvaa aikaa saadaan nipistettyä vähemmäksi.

Korjaushankkeiden lisäksi Virta kehottaa taloyhtiöitä suosimaan ryhmätoimintaa myös kiinteistön ylläpitoasioissa.

– On tärkeää ymmärtää, että ryhmätoiminta voi kohdistua myös esimerkiksi kuntotutkimuksiin ja muuhun suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Ylläpidossa voidaan saavuttaa ihan samat edut ryhmätoiminnalla kuin korjaushankkeissa saavutetaan. l

1

sopimus, tekijä, työkierros ja lasku

+

kestävimmät kattovarusteet

Paikalliset pojat!

Soita 019 211 7390

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

13

lll

Teksti: Heidi Häyrynen

Suunnitelmallisella ikkunahuollolla lisää käyttöikää Hyvällä huollolla ja suunnitelmallisella korjauksella voidaan ikkunoiden käyttöikää jatkaa niiden elinkaaren loppuun asti. Mitä paremmin ikkunoita huoltaa, sitä kauemmin ne kestävät. Kun tulee ikkunaremontin aika, erilaisia vaihtoehtoja kannattaa arvioida huolella.

Taloyhtiössä ikkunat ovat merkittävä asumisviihtyvyyteen vaikuttava tekijä. Ikkunoiden säilyttäminen hyväkuntoisena onnistuu parhaiten osana taloyhtiön pitkäjänteistä rakennuksen ylläpito- ja korjaussuunnitelmaa. Säännöllinen ikkunoiden huolto pidentää niiden käyttöikää ja tarvittavat korjaukset osuvat oikeaan paikkaan ja vaihto oikeaan aikaan.

Sijainti vaikuttaa ulkopintojen kuntoon

Ilman kunnollista hoitoa alkaa ikkunoissa ilmetä ennenaikaisesti maalivaurioita, avaamis- ja sulkemisvaikeuksia, ilmavuotoja ja lukituslaitevikoja. Jotta ikkunat toimisivat hyvin niiden koko käyttöiän, täytyy niitä huoltaa säännöllisesti. Asianmukaisesti hoidettujen ikkunoiden käyttöikä on noin 30– 40 vuotta.

– Taloyhtiöissä ikkunoiden huoltovastuu jakautuu siten, että asukkaalle kuuluvat sisemmät osat, kuten sisäpintojen käsittely ja heloitukset, ja yhtiön vastuulla ovat ikkunoiden ulommat osat, kertoo kiinteistöhuollon kouluttaja Harri Kuniala Jyväskylän aikuisopistosta.

Ikkunoiden tarvittaviin huoltotoimiin vaikuttavat erityisesti ikkunapuitteiden materiaali ja ikkunatyyppi. Tyypillisiä kunnossapito- ja huoltotoimenpiteitä ovat muun

14

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

muassa lasien ja maalattujen pintojen pesu, helojen voitelu ja kunnostus, tiivisteiden uusinta, vedenpoisto- ja tuuletusreikien aukiolon tarkistus ja ilmaventtiilin toimivuuden tarkistus sekä huoltomaalaus.

Kuniala kertoo, että eniten huoltoa vaativat ikkunoiden ulko-osat, sillä ne ovat kaikkein alttiimpia erilaisille säärasitustekijöille, kuten vedelle, tuulelle ja auringonsäteilylle.

Ikkunoiden kuntoon vaikuttaa merkittävästi myös niiden sijainti. Tämä voi johtaa taloyhtiössä tilanteeseen, jossa talon eri puolilla olevat ikkunat voivat olla eri kuntoisia.

– Etelään päin olevat ikkunat ovat suurimmalla säärasituksella, koska aurinko polttaa siellä eniten. Jos ikkunat ovat puuta ja maalattu, niin maalipinta alkaa niissä kärsiä. Etelään päin olevissa ikkunoissa kunnossapitomaalauksen väli on noin 5–10 vuotta. Pohjoissuunnassa huoltoväli on pidempi ja itä-länsi-suunnassa siltä väliltä.

Kuniala suosittelee vanhojen ja hyvin toimivien vanhojen ikkunoiden huoltoa ja kunnostusta niin kauan kuin ne vain kestävät ja toimivat. Mitä paremmin niitä huoltaa, sitä kauemmin ne kestävät.

Eri vaihtoehtojen punninta kannattaa

Ikkunoiden kunnostustarve tulee yleensä

vastaan silloin, kun niiden kunto on huono, eikä käyttöikää pystytä enää jatkamaan.

Vanhoissa ikkunoissa ongelmina ovat muun muassa lämpövuodot ja vetoisuus, puuvauriot sekä maalin ja kittausten lohkeilu. Huolellinen suunnittelu on ikkunaremonteissa tärkeää, ettei ikkunoita vaihdeta turhaan. Jos ikkuna on kovin huonokuntoinen, sen korjaaminen maksaa enemmän kuin uuteen vaihtaminen.

Ennen korjaamista koskevia ratkaisuja kannattaa kuntoarvion perusteella selvittää ikkunoiden nykyinen kunto. Kuntoarviossa arvioidaan kattavasti niin rakennuksen rakennusosia, taloteknisiä järjestelmiä, sisäilmaolosuhteita, energiataloutta sekä asumisviihtyvyyttä. Tässä vaiheessa voidaan myös tehdä asukaskysely asukkaiden toiveista ikkunoiden suhteen. Kuntoarvion perusteella selvitetään, mitkä korjausvaihtoehdot ovat järkeviä ja mistä on aloitettava.

– Ikkunaremontit on hyvä suunnitella huolella ja tutustua eri vaihtoehtoihin ja hintoihin. Vaihdetaanko koko ikkuna vai laitetaanko uusi ikkuna vanhan karmin sisään, voidaanko ikkuna esimerkiksi lisälasittaa, tai laitetaanko ylimääräinen ulkoikkuna. Ikkunanvaihtoon ei kannata rynnätä suin päin vaan eri mahdollisuuksia tulisi tutkia huolella, Kuniala ohjeistaa.

Ikkunoiden korjaustoimia voivat kohteesta riippuen olla ikkunan ulkopuolisten

”

Huolellinen suunnittelu on ikkunaremonteissa tärkeää, ettei ikkunoita vaihdeta turhaan.

osien tai koko ikkunan kunnostus, ikkunoiden perusparannus, lisälasien tai etuikkunan asentaminen tai ikkunan uusiminen karmeineen. Jos päädytään uusimaan ikkunat, suunnittelun lähtökohtana voi pitää rakennuksen alkuperäisiä ikkunoita, varsinkin jos on kyse arvorakennuksesta.

Uudet ikkunat parantavat käyttömukavuutta

Yleensä ikkunoiden korjaamista tarkastellaan myös energiatehokkuuden parantamisen näkökulmasta, mikäli se voidaan korjausten yhteydessä toteuttaa. Markkinoilla olevat ikkunat ovat tänä päivänä kehittyneitä, joten ikkunavaihdossa energiatehokkuus paranee usein jo pelkästään uudet ikkunat vaihtamalla.

– Uusien ikkunoiden vaihdossa energiatalous parantuu automaattisesti. Ne ovat niin paljon parempia kuin entiset. Ikkunoiden vaihto on kuitenkin sen verran kal-

lis homma, että se ei maksa itseään takaisin pelkillä energiasäästöillä. Vaihtoon kannattaa ryhtyä vasta sitten, jos ikkunoiden elinkaari on täynnä, ja niiden vaihdolla voidaan parantaa käyttömukavuutta.

Ikkunoiden vaihdon yhteydessä tulee ottaa huomioon myös toimenpiteen vaikutukset rakennuksen teknisiin järjestelmiin, kuten ilmanvaihtoon. Mikäli ilmanvaihto ei ole aikaisemmin toiminut suunnitellulla tavalla, asia voidaan ratkaista ikkunoiden vaihdon yhteydessä. Ilmanvaihdon toimivuus tulisi varmistaa jo suunnitteluvaiheessa, ettei taloon pääse ikkunan vaihdon myötä kehittymään sisäilmaongelmia.

– Vanhoissa taloissa ei ole välttämättä aiemmin ollut korvausilmaventtiilejä ja -kanavia vaan korvausilma on tullut ikkunoiden ja rakenteiden vuodoista. Oikein tiiviissä uusissa ikkunoissa ei tule enää mistään korvausilmaa, kun ilmavuotoja ei enää ole. Silloin alkaa sisäilmasta tulla tunkkainen ja kosteutta kertyä asuintiloihin. Pi-

temmän päälle se vaikuttaa sisäilmaan huonontavasti. Korvausilman saanti tulisikin varmistaa jo suunnitteluvaiheessa ja laittaa korvausilmaventtiilit ikkunakarmiin tai seinään, Kuniala toteaa.

Ikkunanvaihdon yhteydessä voidaan myös parantaa ikkunoiden käyttömukavuutta. Vanhat kiinteät ikkunat voidaan muuttaa avattaviksi tai ikkunan aukeamissuuntia voidaan vaihtaa. Ikkunoihin pystyy lisäksi asentamaan lisävarusteita, kuten sälekaihtimia estämään asunnon kuumenemista. Uusilla ikkunoilla saavutetaan lisäksi lähes aina parempi äänieristävyys kuin aiemmin.

– Ikkunoiden ääneneristävyyteen vaikuttaa kaksi asiaa: ilmatilan leveys ja lasin paksuus. Mitä paksumpi lasi ja leveämpi ilmaväli, sen parempi ääneneristävyys. Usein ikkunaremontin jälkeen huomaa, että ulkopuolelta tulevat äänet on paljon hiljaisemmat. Se on aika iso käyttömukavuuteen vaikuttava tekijä. l Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

15

ILMOITUS

Jätehuoltoa yhteisen ympäristön hyväksi Kainuun kaunis luonto on vaalimisen arvoinen, minkä varmasti jokainen kainuulainen elävästi tietää. Jotta sen monimuotoisuudesta ja puhtaudesta voitaisiin nauttia myös tulevaisuudessakin, ei ole aivan yhdentekevää, mitä kotitaloudet jätteillään tekevät.

Kajaanin Jäteauto tarjoaa jätteiden keräyspalvelua Kajaanissa ja sen lähialueilla. Yrityksen toimintaa ovat jo vuosien ajan ohjanneet tärkeimpänä ohjenuorana juuri luontoarvot.

– Mottomme on, että luontoa ei jätetä. Se on ohjaava ajatus ja periaate, että materiaalit saataisiin mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti kierrätettyä, kertoo Esa Rimpiläinen.

Yrityksellä on takanaan jo pitkä historia jätehuoltoalalla. Nykymuotoisena se perustettiin vuonna 2007, kun Rimpiläinen yhteistyökumppaneineen osti pitkään alueella toimineen yrityksen. Yhden loka-auton firma oli aiemmin tehnyt vain märkäjätteiden keräystä, mutta toimintaa lähdettiin viemään eteenpäin osakeyhtiömuodossa.

Mukaan tuli sekä uusia palveluita että uutta kalustoa. Toiminta laajeni edelleen, kun yritys osti vuonna 2009 Sotkamon Jätehuolto Oy:n.

– Kajaanissa oli sellainen markkinatilanne, että alueella oli vain yksi toinen jätealan yritys, joka teki tuolloin ainoana roskisten tyhjennyksiä. Asiakkaat kaipailivat kilpailua alalle, joten ostimme ensin yhden auton, joka ryhtyi ajamaan roskia, ja toiminta lähti kasvamaan siitä.

Kaikki jätehuollon palvelut Tällä hetkellä Kajaanin Jäteauto on alan ainoa paikallinen toimija, joka juhlii tänä vuonna kymmenvuotista taivaltaan siirtymällä uusiin, entistä laajempiin ja tehokkaampiin toimitiloihin.

– Teemme kotitalousjätteiden keräystä, mutta oikeastaan meillä on ihan koko jätehuoltorepertuaari: lajittelutoimintaa, hyötyjakeiden lajittelua ja jälleenkäyttöä. Meiltä saakin kaiken, mikä liittyy jätehuoltoon, toteaa Rimpiläinen.

Yrityksen palveluvalikoima kattaakin monipuolisesti jätealan eri tarpeet, olipa kyseessä sitten sekajätteen, biojätteen tai vaikkapa metallin keräys tai esimerkiksi paperin ja pahvin keräys kierrätystä varten.

– Olemme kehittäneet asiakkaiden tarpeiden kokoisia ja mukaisia

16

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

ratkaisuja. Meillä on jäteastiamyyntiä ja vaihtolavoja, ja esimerkiksi rakentajille on tarjolla erilaisia ratkaisuja rakennusaikaisen jätteen keräykseen. Toimitamme myös suursäkkejä, jotka haemme sitten täysinä pois asiakkaan pihasta. Ja lisäksi teemme tietenkin märkäpuolella kaivojen tyhjennykset ja viemäreiden aukaisut, huuhtelut ja painetyöt.

Lajittelu lähtee pienistä valinnoista Kajaanin Jäteautolla on kaikkiaan 18 työntekijää, jotka ovat parhaimmillaan asiakkaille jo nimeltäkin tuttuja. Paikallinen yritys onkin helposti lähestyttävä, eikä sen toiminnassa ole asiakkaan kannalta turhia kiemuroita. Joustava ja tehokas toiminta mahdollistaa kattavat jätehuoltopalvelut niin yksityisille kuin yrityksillekin.

– Meille voi tulla ihan tekstiviestillä asiakkaalta ilmoitus, että kaivo on täynnä, eikä sen tyhjentämiseen tarvita sen ihmeempiä tilauksia.

Asiakas voikin ilmoittaa vaikka kassajonossa seistessään, että käykääpä tyhjentämässä kaivo, kertoo Rimpiläinen.

– Etunamme onkin se, että paikallisena, pienenä toimijana olemme kohtalaisen joustavia ja ketteriä. Asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata saman tien, ja yhdellä soitolla saa melkein vaikka kuskinkin kiinni. Jos kaivo tai roskis on täynnä, se on tyhjennettävä, olipa sitten joulu tai juhannus.

Arvojensa mukaisesti Kajaanin Jäteauto ohjeistaa asiakkaitaan myös jätteiden oikeaoppisessa lajittelussa, josta hyötyy sekä asiakas että ympäristö. Kierrättämällä kotitalouden sekajätteen määrä pysyy pienempänä, ja kaikki mahdollinen materiaali saadaan uusiokäyttöön.

– Lajittelu lähtee sieltä kotoa. Ja ihan pienilläkin valinnoilla voi saada suuria muutoksia aikaan.

Kajaanin Jäteauto Oy Putkinotkontie 3, 7250 KAJAANI puh. 010 387 9800 www.kajaaninjateauto.fi

ILMOITUS

Digitaalinen viestintäpalvelu auttaa taloyhtiön arjessa Taloset-palvelu on uudenaikainen tapa pitää yhteyttä kaikkien taloyhtiötä koskevien tahojen kesken.

Kun viestintä on helppoa ja kitkatonta, taloyhtiön asiat saadaan myös hoidettua mahdollisimman sujuvasti.

Monessa taloyhtiössä tuskaillaan kangertelevan tiedonkulun kanssa. Kiireinen isännöitsijä voi olla vaikeasti tavoitettavissa, tai tieto korjaustarpeista ei saavuta huoltoliikettä, joten huoltotoimenpiteet viivästyvät tai jäävät tekemättä. Remontin aikana asukkaita ja osakkaita vaivaa epätietoisuus aikatauluista, ja ilmoitus vesikatkoksesta huomataan vasta hankalimpana mahdollisena hetkenä, jolloin siihen ei enää ehdi varautua.

Taloset Oy:n tavoitteena on helpottaa ja tehostaa isännöitsijän, huoltoliikkeen ja taloyhtiöiden välistä viestintää ja informaationkulkua.

Yrityksen Taloset-palvelua ryhdyttiin kehittämään jo vuoden 2011 lopulla tamperelaisen isännöintitoimiston toiveesta ja yhteistyössä kiinteistö- ja isännöintialan asiantuntijoiden kanssa.

– Olemme olleet ohjelmistoalalla jo vuodesta 1995 saakka ja tehneet kaikenlaisia räätälöityjä ohjelmistoja. Taloset-palvelun kehittäminen alkoi ihan siltä pohjalta, että taloyhtiön viestintään ei oltu tyytyväisiä, vaan se oli vanhanaikaista ja isännöitsijän oli hankalaa saada vaikka asukkaaseen yhteyttä, kertoo Kasper Välimäki.

Viestintä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän välillä koettiin kankeaksi ja se saattoikin pohjautua esimerkiksi sähköpostilistoihin, joita isännöitsijän oli työläs pitää ajan tasalla.

– Ja joillain asukkailla ei edes ole sähköpostiosoitetta, joten isännöitsijä joutui jatkuvasti etsimään ja ylläpitämään tietoa, mistä asukkaan saisi kiinni.

Monipuoliset käyttömahdollisuudet Taloset-palvelu on asukasviestintä- ja varausjärjestelmä isännöitsijän, huoltomiehen sekä taloyhtiön asukkaan, osakkaan ja hallituksen jäsenen käyttöön. Palvelu on selainpohjainen ohjelmisto, jota jokainen voi käyttää helposti

omalla tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella.

– Palvelussa isännöitsijä ylläpitää itse viestintäkanavaa ja voi samalla parantaa asiakaspalveluaan. Postitustakin tulee vähemmän, sillä asiakirjat voi lähettää palvelun kautta suoraan hallituksen jäsenille ja osakkaille, mainitsee Välimäki.

Myös isännöitsijän ja huoltoyhtiön välinen toiminta helpottuu palvelun avulla, ja molemmat saavatkin siihen omat käyttöoikeutensa.

Asukkaiden vikailmoitukset tulevat helposti perille huoltoyhtiöön Taloset-palvelun välityksellä, ja huoltomies voi kirjata palveluun mitä toimenpiteitä huoneistossa on tehty. Huoltokirjoja voi tarkastella palvelun kautta myös jälkikäteen.

– Palveluun sisältyy myös täysin räätälöitävä varausjärjestelmä. Taloyhtiö voi laittaa varattavaksi mitä tahansa tiloja tai palveluita, kuten vaikkapa saunan, ja määrittää niille itse aukioloajat, kertoo Välimäki.

Taloset-palvelua kehitetään jatkuvasti, ja säännölliset ohjelmistopäivitykset tuovat parannukset ja lisäominaisuudet automaattisesti myös vanhojen asiakkaiden käyttöön.

– Olemme tuoneet viime syksystä lähtien palveluun uusia ominaisuuksia. Esimerkiksi varausjärjestelmä on suhteellisen uusi, ja meillä on vielä pitkä lista ominaisuuksia, mitä haluamme tehdä.

Huoneistonäyttö tuo tiedotteet kotiin Kun Taloset-palvelua testattiin aluksi pilottikohteissa, osakkaat ja asukkaat käyttivät mielellään ohjelmistoa ja se todettiinkin isännöitsijän kanssa toimivaksi.

– Se ei poistanut kuitenkaan sitä ongelmaa, että on asukkaita, joilla ei ole sähköpostiosoitetta. Lisäksi on melkoinen rumba liimailla tiedotelappuja taloyhtiöiden seinille. Seuraava

askel olikin etänä päivitettävä infotaulu, toteaa Välimäki.

Taloset-infotaulu on 40-tuumainen, rappukäytävään asennettava digitaalinen porraskäytävänäyttö. Näytöstä on helppo katsoa kotiin tullessaan taloyhtiön ajantasaiset tiedotteet, jotka tulevat rekisteröityneille käyttäjille lisäksi suoraan sähköpostiin.

– Tuoreempi tuote on vielä huoneistonäyttö, jota ryhdyimme noin vuosi sitten kehittelemään erään asiakkaan toiveesta pilottikohteeseen Helsingissä. Muissa heidän kohteissaan oli jo käytössä Taloset-ohjelmisto ja porrasnäyttöjä, mutta he pyysivät huoneistokohtaisia näyttöjä niitä asukkaita varten, joilla ei ole omaa tietokonetta, kertoo Välimäki.

Huoneistonäyttö on 7-tuumainen kosketusnäytöllinen tietokone, joka asennetaan huoneiston sisäpuolelle. Näytöllä toimii räätälöity versio Taloset-palvelusta, joten asukas ei tarvitse omaa tietokonetta tai edes sähköpostiosoitetta sen käyttämiseksi.

Talosetin tuotteet ja palvelut myydään kuukausipohjaisella hinnoittelulla ilman aloituskustannuksia. Infotaulut ja huoneistonäytöt saa edullisilla 36 kuukauden tai 60 kuukauden huoltoleasing-sopimuksilla, jotka ovat taloyhtiölle huoleton ratkaisu.

– Ohjelmiston kustannus taloyhtiölle on 29 euroa per kuukausi. Keskivertotaloyhtiössä on toista sataa asuntoa, joten se on kustannuksena häviävän pieni.

Salmelantie 43 ovi E2, 88600 Sotkamo puh. 045 652 1735 kasper.valimaki@taloset.fi info@taloset.fi | www.taloset.fi

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

17

ILMOITUS

Jeti-korjausikkuna haastaa perinteisen ikkunaremontin Innovatiivinen Jeti-korjausikkuna on kehitetty vuosikymmenien kokemuksen kautta huomatun tarpeen myötä.

Neljän vuosikymmenen kokemus ikkuna-alalta opetti Jeti-ikkunoita valmistavan Insinööritoimisto Jouni Ruuska Oy:n toimitusjohtaja Jouni Ruuskalle, että puuikkunoita vaihdetaan kokonaan uusiin aivan turhaan. Puuikkunoiden ongelmat keskittyvät usein vain ulkopuitteeseen. Ratkaisuksi Ruuska kehitti Jeti-korjausikkunan.

– Säätilojen vaihtelun kanssa tekemisissä olevat puuikkunat ovat yleensä vain ulko-osilta huonossa kunnossa. Kun sisäosa on jo ennestään hyvässä kunnossa, vain ulko-osat uusimalla syntyy selvää säästöä.

Jeti-korjausikkuna on kokonaisuus, jossa ulkopuitteen tilalle asennetaan kokonaan uusi, helppohoitoinen, alumiininen ulkopuite sekä karmiosa. Uusi alumiini-ikkuna suojaa pysyvästi nykyisen ikkunarakenteen, joka säilyy käyttökunnossa rakennuksen käyttöiän.

Nykyisen ikkunan huoltaminen ja tiivisteiden uusiminen kuuluvat menetelmään. Jatkossa ulkopinta ei kaipaa erityistä huoltoa.

Sisäosia huolletaan kuten puuikkunaa yleensä. Samalla, kun ulkopuitteet vaihdetaan, saavat myös ikkunan sisäpuitteet uudet tiivisteet ja helat huolletaan. Lopputuloksena on aiempaa tiiviimpi ja mukavampikäyttöinen ikkuna.

Ikkunaremontti vanhaa tyyliä vahingoittamatta Jeti-korjausikkunat voidaan asentaa koskematta ikkunanpieliin, mikä on erityisesti historiallisissa kohteissa tärkeää. Jalorapattuun Halmstadin taloon Hangossa ikkunaremontin tultua ajankohtaiseksi valittiin Jeti-korjausikkunat. Ruuska kertoo, että juuri jalorappausta on todella vaikeaa korjata enää kauniiksi, jos se kerran vaurioituu.

Hangossa, kuten lukuisilla muillakin Ruuskan työmailla oltiin erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Erityisesti Halmstadin talossa työskentelevät kiittelivät sitä, että ikkunoiden vanhat tammiset sisäosat saivat jäädä paikoilleen säilyttäen talon hengen entisellään. Ulkopuitteen alumiini sai tammijäljitelmäpinnoitteen, joten rakennuksen historiallinen tyyli säilyi vahingoittumattomana.

Jeti-ikkunoita asentavat pitkään alalla olleet ammattilaiset, jotka ovat tottuneet työskentelemään vaativissakin kohteissa. Ruuska korostaakin, että hän tarjoaa asiantuntijapalvelua, jossa kartoitetaan asiakkaan tarpeet tarkkaan.

– Käymme paikan päällä tekemässä ikkunakatselmuksen, jonka perusteella voi antaa selvityksen siitä, mitä kohteessa voi ja kannattaa tehdä ja minkälainen lopputulos on mahdollista saavuttaa. Paikan päällä käynti on erittäin tärkeää, koska kohteet ja ikkunat ovat niin erilaisia keskenään.

Jeti-korvausilmaikkuna huolehtii sisäilman laadusta Insinööritoimisto Jouni Ruuska on kehittänyt myös Jeti-tuloilmaikkunan, joka on kustannustehokas ratkaisu ikkuna- ja ilmanvaihtosaneerauksen yhdistämiseen. Jeti-tuloilmalaitteisto on kehitetty parantamaan ilmanvaihtoa kerrostaloissa, joissa on pelkkä poistopuhallin. Se asennetaan Jeti-ikkunan yhteydessä ja koko-

18

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

naisuus toimii tuloilmaikkunan periaatteella, eli korvausilma johdetaan huonetilaan lasivälien kautta, jossa se lämpenee ikkunan lämpöhäviöiden vaikutuksesta.

Asuinkerrostalojen poistoilmanvaihto toimii hyvin vain siinä tapauksessa, että poistettavan ilman tilalle johdetaan uutta ulkoilmaa poistoa vastaava määrä. Yleinen tilanne on se, että korvausilmareittejä ei ole erikseen järjestetty.

Poistopuhaltimen aikaansaama alipaine imee ilmaa sieltä mistä sitä helpoimmin tulee; postiluukusta, kaikista saumoista ja pahimmillaan jopa viemärin kautta. Rakenteiden läpi pienistä raoista virtaavan ilman nopeus on suuri ja se tuntuu vetona.

Ilma ei vaihdu ja huono sisäilma heikentää asumisviihtyvyyttä.

Jeti-ikkunoita asennetaan kaikenkokoisiin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin koko Suomen alueella. Asennus kestää jotakuinkin työpäivän verran huoneistoa kohden, joten työn haitta asukkaalle on minimaalinen. Ruuska tiivistääkin palvelunsa ja tuotteensa erinomaisuuden hyvin: – Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä ja reklamaatioiden määrä on ollut mitätön. Meidän työmiehemme tietävät, mitä tekevät ja tekevät kaiken huolella. Lisäksi tuote on niin ensiluokkainen, ettei siinä ole moitteen paikkaa.

0500 603 953 jouni.ruuska@jeti-ikkuna.fi www.jeti-ikkuna.fi

SRV Yhtiöt Oyj

lll

Teksti: Heidi Häyrynen

Tilaa haetaan nyt rakentamalla ylöspäin Kaupunkirakenteen tiivistyminen tuo kaupunkikuvaan korkeat rakennukset. Osaltaan suuntaukseen vaikuttaa maailmalla pitkään vaikuttanut tornitalojen trendi.

Korkea rakentaminen on jo maailmalla varsin yleistä. Sen painopistealuetta on erityisesti Aasia, mutta tornitaloprojektit ovat arkipäiväistyneet Euroopassakin, jossa rakennusten keskimääräinen korkeus on lisääntynyt.

Korkean rakentamisen trendi tekee vähitellen tuloaan myös Suomeen. Käynnissä ja suunnitteilla on tälläkin hetkellä isoja hankkeita, joiden yhteydessä rakennetaan jopa yli 100 metriä korkeita asuinrakennuksia. Tor-

nitaloja on tulossa esimerkiksi Kansi ja Areena -hankkeessa Tampereen keskustaan, EteläEspoossa Finnooseen sekä Helsingissä Keski-Pasilaan ja Kalasatamaan.

Korkean rakentamisen taustalla on monia tekijöitä, kuten kaupunkien kasvu ja pyrkimys kaupunkirakenteiden tiivistämiseen, ekotehokkuuteen, maankäytön tehostamiseen ja vetovoimaisuuden lisäämiseen. Tornitalojen erityisluonteen vuoksi niiden rakentamisprojekteissa

edetään kuitenkin kaupungeissa harkiten.

Kaupunkimaisema halutaan säilyttää ehyenä

Korkea rakentaminen on ollut 2000-luvulla keskustelun aiheena useissa Suomen kaupungeissa. Aiheesta on tehty erillisiä selvityksiä ainakin Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa ja Espoossa. Suomessa kaupunkikuvat ovat olleet verrattain matalia, joten rakennushankkeiden

korkeuden kasvu tarkoittaa merkittävää muutosta kaupunkikuvaan ja kaupunkirakenteeseen.

Riskinä on nähty kaupunkikuvan rikkonaisuus. Toisaalta korkean rakentamisen on arvioitu myös voivan parantaa kaupunkirakenteen hahmotettavuutta ja alueen vetovoimaisuutta.

Helsingissä tehtiin selvitys korkean rakentamisen vaikutuksista 2011, kun kaupungissa oli vireillä 50 korkean rakentamisen hanketta. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston ark-

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

>>

19

Sadevesijärjestelmät Tikkaat ja kattoturvatuotteet • Huoltopalvelut Toimitamme taloyhtiöösi tasokkaimmat kattotuotteet 30 vuoden kokemuksella.

Tuotteemme tulevat suoraan tehtaaltamme, asentajina omat FI-sertifioidut peltisepät, ainoana Suomessa.

•Asennustakuu 5 vuotta • Valtakunnallinen palveluverkosto

Soita

019 211 7390

PUHKIRUOSTUMATTOMUUS-

TAKUU

sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla

Korkeaa rakentamista liikenteen solmukohtiin

vesivek.fi 20

Yksi korkean rakentamisen

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

Vesivek_90x270_300dpi.indd 1

kitehti Salla Hopun mukaan Helsingissä tavoitteena on ollut kaupungin historiallisen keskustan merelle näkyvän siluetin säilyttäminen nykyisessä muodossaan, joten korkean rakentamisen hankkeet on keskitetty asemakaavoissa tietyille aluille.

– Kaupunkia halutaan tiivistää ja rakentaa tehokkaasti, mutta korkeassa rakentamisessa pitää miettiä tarkasti, missä on niille oikea sijainti. Niiden pitää olla kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti järkevällä ja hyvällä paikalla. Korkean rakentamisen vyöhyke onkin rajattu hieman ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kansainvälisesti verrattuna suomalainen korkea rakentaminen on ollut korkeudeltaan melko maltillista. Useimmiten puhutaan yli 12 kerroksista rakennuksista. Hoppu kertoo, että Helsingissä tornitalona voi kaavallisessa mielessä pitää yli 16 kerroksen korkuista rakennusta, jolloin täytyy tehdä vähintäänkin korkean rakentamisen kaupunkikuvallinen selvitys.

– Korkeaa rakentamista kaavoitettaessa täytyy laatia tavanomaista enemmän selvityksiä rakentamisen erityisluonteen takia. Silloin kun rakentaminen poikkeaa tavanomaisesta, se pitää perustella perinpohjaisesti.

Kalasataman keskuksen kaavoituksen yhteydessä on muun muassa selvitetty tornitalojen näkymistä kaupunkiin, alueen joukkoliikenteen toimiminen ja tornitalojen vaikutus lintuihin ja läheisen Natura-alueen eläimiin. Lisäksi on tehty kestävää kehitystä ja ekotehokkuutta koskevat selvitykset ja meluselvitykset sekä tutkittu tornien vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, varjostukseen ja tuulisuuteen.

20.12.2016 8.46

tärkeimpiä motivaatioita on halu tiivistää kaupunkirakennetta. Helsingissä korkea rakentaminen on päätetty keskittää sijainniltaan vain keskeisille paikoille, joihin on tiedossa isoja hankekokonaisuuksia, ja joissa tornien tuottama rakennusoikeus muodostaa taloudellisen pohjan hankkeiden sisältämille mittaville infrastruktuuriin liittyville investoinneille. Tällaisia alueita ovat Helsingissä joukkoliikenteen solmukohdissa sijaitsevat ja hyvin saavutettavat Kalasatama ja Pasila.

Molemmat alueet on kaavoitettu korkealle rakentamiselle.

– Kalasatama ja Pasila ovat siinä mielessä hyviä paikkoja, että liikenne toimii jouhevasti. Pasilassa on juna-asema ja Kalasatamassa metro ja kaikki palvelut ovat hyvin käsillä. Kalasataman keskuksesta tulee toiminnallisesti hyvin monipuolinen rakennuskompleksi. Kalasataman keskuksen jalustaosaan tulee kauppakeskus, jalustaosan päältä nousevat kahdeksan 20–33 kerrosta korkeaa tornia, joista seitsemän on asumiselle ja yksi toimiston ja huoneistohotellin käyttöön. Kauppakeskuksen katolle rakennetaan julkinen puisto ja yhteen torneista tulee jopa päiväkoti. Viereen rakennetaan terveys- ja hyvinvointikeskus, Hoppu kuvailee.

Pasilaan on tulossa uusia liikennehankkeita ja huomattavaa lisärakentamista, joiden kautta aluetta rakennetaan entistä merkittävämmäksi keskukseksi. Alueelle tulee lisää toimitiloja, asuntoja ja palveluja ja samassa yhteydessä rakennetaan useita yli 20-kerroksisia tornitaloja. Kalasatamaan nousee puolestaan uusi työpaikka- ja asuinalue. Metroaseman ympärille rakennetaan Kalasataman keskusta, suurta kauppa-, asunto- ja palvelukeskittymää, johon kuuluu kahdeksan 20–33 kerroksista tornitaloa.

ammattitaito

omistaja

säännöt

taloyhtiö

strategia

turvallisuus

asuminen tutkimukset

rappukäytävä

kaukolämpö

kunnossapitovastuu yritys sopimus

maalämpö

neuvontapalvelu

sopimusehdot hallitus

julkisivu energialasku yhtiökokous lämpöpumppu

huoneistoremontti

osake

vastike

energia laki

isännöitsijä

Oma Kiinteistö

talonmies kunnossapito

piha-alue

tarkkuudella rakennetaan.

Niihin tulee aivan erilaiset julkisivuratkaisut ja ne ovat eri tavalla tiiviitä kuin tavalliset talot. Ilmastointitekniikka ja talotekniikka ratkaistaan eri tavalla sekä henkilöturvallisuus.

Esimerkiksi paloturvallisuuden kannalta hissejä pitää olla vähintään kolme ja hissejä pitää voida käyttää palon aikana, eikä tuli saa levitä niihin, vaikka muualla kerroksessa palaisi. Lisäksi rakennukseen tarvitaan ylimääräinen palovarma poistumistie, mikä tarkoittaa käytännössä kaksia portaita. Myös talon heilumiselle tuulen vaikutuksesta on tiukat standardit. Taloon onkin tehty erittäin perusteelliset analyysit tuulen käyttäytymisestä.

– Vastapainona kaikelle ovat sitten fantastiset näköalat ja palvelujen läheisyys.

Halukkuutta muuttaa uusiin taloihin näyttäisikin löytyvän, sillä kiinnostus Majakan asuntoja kohtaan on ollut suurta. Helin arvioi, että tornitaloissa asuminen sopii parhaiten sellaisille ihmisille, jotka eivät ole korkeanpaikankammoisia ja jotka haluavat asua lähellä keskustaa ja palveluja.

– Kalasataman idea on, että ei tarvitse omistaa henkilöautoa, kun kaikki peruspalvelut ovat hissimatkan päässä. Autojonoista säästyvän ajan voi viettää työpaikalla, kotona ja harrastuksissa. Elämä pitenee. l

hissi

Kalasataman kahdeksasta tornitalosta seitsemän on tulossa asuinkäyttöön. Ensimmäisenä niistä valmistuu 33 kerroksinen ja 134 metriä korkea Majakka. Se on valmistuessaan vuonna 2019 Suomen korkein asuinrakennus. Korkeuden lisäksi asumisen taso on talossa erilaista kuin mihin on totuttu. Asukkaiden käytössä on lukuisia yhteisiä tiloja, kuten juhla-, sauna- ja pesulatiloja, ja pääsisäänkäynnille on suunniteltu aulapalvelua. Taloon on myös upotettu paljon älytekniikkaa. Sen avulla voi vaikka tilata hissin aamukiireessä aulaan odottamaan.

Tekniset vaatimukset korkeille rakennuksille ovat kuitenkin kovat, sillä tornitalojen rakenteiden pitää kestää paljon enemmän kuin tavanomaisessa rakentamisessa.

Tämä tekee niiden suunnittelusta ja toteutuksesta erittäin kallista ja vaativaa. Kalasataman tornitalot suunnitellut arkkitehti Pekka Helin näkeekin tornitalojen puolustavan paikkaansa vain silloin, kun niihin liittyy ajatus kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Korkeita rakennuksia kannattaa sijoittaa vain sellaisille alueille, jossa on hyvät julkiset liikenneyhteydet ja palvelut.

– Korkeita rakennuksia varten joudutaan tekemään aivan erilaisia rakennusfysikaalisia ja turvallisuusselvityksiä kuin normaalisti, tuulija tiiveysselvityksiä ja millä

Kysy tarjous; kimmo@ars-suunnittelu.com Puh. 044 521 5232

Kiinteistö

Korkeiden rakennusten tiukat tekniset vaatimukset tekevät niiden suunnittelusta, toteutuksesta ja itse asumisesta kallista. Vastapainona asukkaille toimivat hienot näköalat ja hissimatkan päässä olevat palvelut.

Korjausrakentamisen suunnittelmat Kilpailuttaminen / rakennuttaminen Valvonta / työturvallisuuskoordinointi

pihaparlamentti

Tornitaloille kovat tekniset vaatimukset

ARS-Suunnittelu

koti

kattoremontti

remontti

asunto

» Nuohous » Ilmastoinninhuolto ja -puhdistuspalvelut » Ilmastoinnin mittaus- ja säätötyöt » Savu- ja ilmahormien korjaustyöt (massaus) » VÄESTÖNSUOJATARKASTUKSET

NUOHOUS JA KORJAUSPALVELUT Ari Laukkanen 0400 275 129 ari.laukkanen@hormitohtorit.inet.fi ILMASTOINTIPALVELUT JA VÄESTÖNSUOJATARKASTUKSET: Juuso Laukkanen 045 664 0060 juuso@hormitohtorit.fi Katso lisää: www.hormitohtorit.fi Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

21

TUOTEUUTISIA WWW.CAMFIL.FI

WWW.RUDUS.FI

Camfil PM1 Tracker pienhiukkas mittari sisäilman laadun valvontaan

Rudukselta uusi ratkaisu hulevesien hallintaan

Ilmansaasteet ovat haitaksi ihmisille, se on selvää. Harva kuitenkaan tietää, että viimeaikaisten tutkimusten mukaan kaikista pienimmät hiukkaset ovat kaikkein haitallisimpia terveydelle.

Terveellisen ja tuottavan sisäilmaston luomiseksi on keskityttävä alle 1 μm (mikrometrin) hiukkasten - toiselta nimeltään PM1hiukkasten - suodattamiseen.

Mittari auttaa tunnistamaan vaaralliset pitoisuudet Camfil on edelläkävijä näiden pienimpien hiukkasten suodatusratkaisuissa

ja haluaa tehdä myös niiden mittaamisen helpoksi omille asiakkailleen ja sidosryhmilleen. Yhtenä uusimmista kehitystyön tuloksista sillä saralla on Camfil PM1 Tracker, joka mittaa nimenomaan PM1-hiukkasia. Laite on kooltaan ainoastaan 85 x 125 x 40 mm ja painaa 160 g, joten se on helppo sijoittaa työpöydälle tai kuljettaa taskussa kohteesta toiseen. Värinäyttö kertoo hiukkasten lukumäärän kokoluokissa 0,5-1 µm (milj./m3) ja myös niiden massan (µg/m3). Lisäksi laite osoittaa lämpötilan ja ilmankosteuden. Asetuksista voi valita jatkuvasti päivittyvän tilannenäytön tai 15 minuutin keskiarvomittauksen ja sen antaman PM1-indeksin, joka kertoo ilmanlaadun tilan viidessä eri luokassa.

Rudus kehittää jatkuvasti tuotteita ja ratkaisuja hulevesien hallintaan.

Nyt uutuutena on innovatiivinen, kaupunkialueella toimiva Hörppö, joka kerää ympäröiviltä pinnoilta hulevedet. Se toimii samalla kadunkalusteena ja istutusalustana kasveille, jotka parhaimmillaan toimivat ympäristön puhdistajina.

Hörppö integroidaan esimerkiksi kaupunkiaukioon, jonka pinnoilta hulevedet johdetaan kohti Hörppöä ja sadevesikaivon kautta Hörpön alla oleviin betoniputkiin. Kuormitusta kestävät betoniputket toimivat hyvin viivytys- ja suodatusrakenteena, joka myös puhdistaa hulevesiä. Betoniputkista hulevedet voidaan hallitusti johtaa istutusalueille, imeyttää maaperään tai johtaa hulevesiviemäriin.

Tohtoriopiskelija, maisemaarkkitehti Elisa Lähde ideoi Hörppöä työtovereittensa kanssa Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy:ssä. Vuonna 2014 Hörppö voitti Lahdessa innovaatiokilpailun.

– Hörppöä piti konkretisoida.

Otin yhteyttä Rudukseen, jossa kiinnostuttiin asiasta heti, Elisa Lähde kertoo.

– Hörppö sopii Rudukselle hy-

vin, koska haluamme olla hulevesiasioissa tiennäyttäjä. Myös Hörpöllä voimme osoittaa, että betonista rakentamalla saa aikaiseksi kaunista ympäristöä, toteaa tuoteryhmäjohtaja Mika Tulimaa Rudukselta.

– Hörppö on ratkaisuna jo niin valmis, että parhaillaan etsimme sille koerakennuskohteita, Tulimaa lisää.

Hörpön keskeinen idea on sen kustannustehokkuus. Hörppö koostuu yksinkertaisista elementeistä eli betoniputkista, -kaivosta, muurikivistä ja katupäällysteistä. Ne valmistetaan erillisinä osina ja kokonaisuus kootaan paikan päällä.

Hörpön vakiomitta on noin 6x10 metriä, mutta sekä sen koko että pintamateriaalien värit ovat täysin sovitettavissa muun ympäristön mukaisesti.

– Hörppö onkin luonteva osa kaupunkiympäristöä. Se on sekä esteettinen että toiminnallinen, Lähde sanoo.

Vakiomittaisen Hörpön hulevesikapasiteetti on noin 60 000 litraa.

– Kaupunkirakenteet tiivistyvät ja sademäärät kasvavat, joten on pakko löytää uusia ratkaisuja hulevesien hallintaan niiden syntypaikoilla, Lähde toteaa.

WWW.LAMMONHUOLTO.FI

Petzl Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat näkyvät kauas Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat ovat ergonomiset, kevyet ja nopeasti puettavat putoamissuojainkokovaljaat integroidulla heijastinliivillä.

Nämä valjaat on suunniteltu sellaisiin työolosuhteisiin, joissa liikutaan putoamisvaarallisissa olosuhteissa ja joissa työntekijän helppo havaittavuus lisää turvallisuutta: esimerkiksi rakennustyömaalle, nostokoreissa työskentelyyn, telakka-alueille, liikenteen läheisyydes-

22

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

sä toimimiseen ja teollisuuteen.

Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat pysyvät liivin ansiosta hyvin muodossaan ja pukeminen onnistuu helposti takin tavoin. Valjaissa on automaattilukitteiset litteät Fast-pikasoljet jalkalenkeissä ja rinnassa.

Niiden ansiosta valjaat voidaan riisua ja pukea molemmat jalat maassa ja niin, ettei valjaiden säätöjä tarvitse joka kerta tehdä uudelleen.

Valjaissa on putoamisen pysäyttävän järjestelmän kiinnityspisteet selässä ja rinnassa. Olkahihnoissa on automaattisesti lukkiutuvat DoubleBak-soljet. Olkahihnoista löytyvät myös lenkit, joihin voi kiinnittää putoamisen pysäyttävän Petzl Absorbica –liitosköyden suuret MGO-kiinnittimet. Näin liitosköysi ei häiritse käyttäjän toimintaa, mutta kiinnittimet ovat silti helposti ulottuvilla tarvittaessa. Putoa-

mistilanteessa valjaissa kiinni olevan haaran MGO-kiinnitin irtoaa olkahihnan pidikkeen kanssa valjaista, jolloin liitosköyden nykäyksenvaimennin pääsee aukeamaan asiaankuuluvasti vaimentaen käyttäjään kohdistuvia nykäysvoimia.

Newton Easyfit Hi-Viz –valjaat on sertifioitu kansainväliseen käyttöön. Ne täyttävät Euroopan, Yhdysvaltojen, Kanadan ja EAC (Euraasian) standardien vaatimukset.

WWW.UNIDRAIN.FI

Unidrainin linjalattiakaivot nyt myös värillisinä

OMAKIINTEISTÖ

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo Media Potentia Oy Kuninkaankatu 21 33210 Tampere

musta sopivat minimalistiseen tyyliin. Arkkitehdit pyrkivät jatkuvasti haistelemaan uusia trendejä ja tyylejä. Nyt heillä on mahdollisuus suunnitella kylpyhuone, jossa kaikki palaset sopivat täydellisesti yhteen, Unidrain A/S:n toimitusjohtaja Peter Secher sanoo.

Uuden värimalliston lanseerauksen yhteydessä Unidrain tuo markkinoille myös valikoiman kylpyhuoneen lisävarusteita, kuten pyyhetangon, WC-paperitelineen ja WC-harjan. Ne edustavat tuttua minimalistista, skandinaavista muotoilua. Lisävarusteet ovat saatavilla kaikissa uusissa väreissä sekä Unidrainin tuttuna ruostumattomana teräksenä.

– Otimme kylpyhuoneeseen 360 asteen näkökulman ja pengoimme jokaisen yksityiskohdan läpikotaisin, jotta saisimme aikaan kokonaisuudessaan tyylipuhtaan sisustuksen. Unidrainin lisävarustesarja tarjoaa yhteensopivat kylpyhuoneen sisustustuotteet lattiakaivojen väreissä.

Liimaa tähän postimerkki

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän ammattilehti

OSOITTEENMUUTOS Taloyhtiön/yrityksen nimi

___________________________________________________

Vanhat tiedot Yhteyshenkilön nimi _________________________________ Katuosoite _________________________________________ Postinumero ___________ Toimipaikka _________________

Uudet tiedot Yhteyshenkilön nimi _________________________________ Katuosoite _________________________________________

Postinumero _________ Toimipaikka ___________________

Voit tehdä osoitteenmuutoksen myös sähköisesti.

Ilmoita nimesi, vanhat sekä uudet osoitetietosi osoitteeseen toimisto@mediapotentia.fi.

Kirjoita sähköpostin aiheeksi ”Osoitteenmuutos Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo”.



Unidrain lisää kylpyhuoneiden sisustuksen laatua tuomalla linjalattiakaivoonsa värejä: messingin, kuparin, kiillotetun teräksen ja mustan.

Tanskalainen designyritys Unidrain esitteli vuonna 2003 innovatiivisen linjalattiakaivon, jossa yhdistyvät muotoilu ja toimivuus. Linjalattiakaivot tekevät kylpyhuoneista modernimpia ja pienentävät vesivahinkojen riskiä.

Unidrainin lattiakaivoissa on patentoidut, ruostumattomasta teräksestä valmistetut seinä- ja lattialaipat, jotka pitävät veden poissa kosteusherkistä rakenteista.

– Kylpyhuone ei ole enää kliinisen valkoinen tila, jonka pitää näyttää mahdollisimman puhtaalta. Kylpyhuonekin ilmentää nykyisin käyttäjänsä persoonallisuutta keittiön ja olohuoneen tapaan. Kylpyhuone liitetään ylellisyyteen sekä hyvinvointiin, ja siellä vietetään myös hieman omaa aikaa, toimitusjohtaja Thomas Granberg Unidrain Oy:stä toteaa.

Persoonalliset ratkaisut ovat tuoneet kylpyhuoneisiin myös luonnonmateriaaleja, kuten puuta, marmoria ja liuskekiviä.

Myös hanoja on nykyisin saatavana monissa eri väreissä.

Tämä on lisännyt sävyltään muuhun sisustukseen sopivien lattiakaivojen kysyntää.

Unidrainin värilliset lattiakaivot ovat vastaus suunnittelijoiden, rakennuttajien ja asukkaiden toiveisiin. Uusi mallisto on nimeltään HighLine Colour.

– Värivaihtoehdot tuovat kylpyhuoneen sisustukseen paljon uusia mahdollisuuksia. Messinki ja kupari sopivat lämpimään ja luonnolliseen tyyliin, kun taas kylmä kiillotettu teräs ja matta-

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017

23

ASUNTO-OSAKEYHTIÖSI HALLITUKSEN JÄSENELLE UUDELLEEN OHJATTAVAKSI

Sähköjärjestelmien asiantuntijasi 40 vuoden kokemuksella • • • •

Peruskorjausten ja linjasaneerausten sähkösuunnittelu Hankesuunnitelmat ja kuntoarviot Valvonta- ja rakennuttamispalvelut Asiakaslähtöiset suunnitelmat kohdekohtaisesti

044 782 0201 | www.lieke.fi | Pohjolankatu 30, 87100 Kajaani

LAADUKKAAT SÄHKÖTYÖT VUODESTA 1989 PUH. 0400 388 090

RAKENNUSTYÖKONEET, NOSTIMET VUOKRAA PUH. 050 464 6232

YKSI OSOITE - MONTA PALVELUA Kainuuntie 1, 88600 Sotkamo - www.kainuuntie1.fi Avoinna: Arkipäivisin 8-16 tai sopimuksen mukaan.

24

Omakiinteistö Kainuu & Ylä-Savo 1 | 2017