YritysForum Oulu

Täyttä asiaa alueellisesti yrittämisestä ja liiketoiminnasta.

Numerossa 1/2014 YritysForumin terveysextra

Oulun kaupunki palvelee Voimavaroja työympäristöstä Oulun seutukunta

www.yritysforum.com

UUSIA AJATUKSIA

Nettisivut alkaen:

Uudet nettisivut tai yritysilmeen päivitys?

290€ - Kysy tarjous!

Valmistamme nettisivut avaimet käteen -toimituksena, jossa ulkonäkö, löydettävyys ja tekninen toimivuus ovat samassa edullisessa paketissa. Hintaan sisältyy aina verkko-osoite ja webhotelli, sekä kätevä sisällönhallintatyökalu, jonka avulla päivittäminen onnistuu helposti netissä tai vaikkapa älypuhelimella. Yksilöllinen ulkoasu näyttää parhaat puolesi kaikenkokoisilla laitteilla. Tuotamme tarvittaessa myös kuvat ja tekstit puolestasi.

Tilaa uusi ilme meiltä.

Tutustu hinnastoon:

www.magentia.fi

magentia info@magentia.fi | 0400 770 203

10 24

2

YritysForum

Nauti puhtaasta ja terveellisestä sisäilmasta • • • • • •

Ylläpitosiivoukset Toimitilapalvelut Tilaustyöpalvelut Erikoissiivoukset Siivoojan lomitukset Kotipalvelut

ORGANISATION CERTIFIED BY

Wash palvelut Ky on oululainen perheyritys, jonka omistaja on Eero Luttinen.

Yrityksemme tuottaa monipuolisia siivous ja tukipalveluita. Wash palvelut toimii Oulun ympäristön lisäksi Kalajoen ja Ylivieskan alueella.

Laadukasta Siivouspalvelua yli 20 vuoden kokemuksella Pyydä kilpailukykyinen tarjous!

~ Yli 20 vuotta puhdasta palvelua ~

Ota yhteyttä: Kaarnatie 24, 90530 Oulu • Puh. 010 321 1000 Kauppakatu 7, 84100 Ylivieska • Puh. 010 321 1021 siivouspalvelu@wash.fi • www.wash.fi

* 010-alkuiseen numeroon soitettaessa puhelun hinta on kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min ja mobiiliverkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

AEL OULUN TULEVIA KOULUTUKSIA Lämpöpumppukoulutus 14.4.–27.8.2014 Pätevöitymiskoulutus. Lämpö- ja maalämpöpumppuja asentavien sekä vastuuhenkilöiden toiminta vaatii vähimmäispätevyyttä, asetus (452/2009).

Putkiasentajan perustiedot ja -taidot iltakoulutuksena Koulutus sopii alan vaihtajille, alalle aikoville tai työttömille.

Koulutus antaa lisävalmiuksia rakennusalalla työskenteleville.

Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto Jatkuva haku Turvallisuusalan jatkokoulutus esimiestehtävissä toimiville tai niihin tähtääville. Turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto toteutetaan verkko-opintoina.

Kysy lisätietoja koulutusten rahoitusmahdollisuuksista Pekka Väisänen, aluepäällikkö puh. 041 4471 351, pekka.vaisanen@ael.fi Hanna Ollila, koulutussihteeri hanna.ollila@ael.fi, puh. 044 7224 766

HAARANSUONTIE 8 90240 OULU

1/2014

3

1/2014 YritysForum

www.yritysforum.com facebook.com/yritysforum

Pienyrittäjä ansaitsee arvostuksen

Ilmestyminen Nro Nro Nro Nro Nro

1/2014 2/2014 3/2014 4/2014 5/2014

vko vko vko vko vko

16 24 34 43 51

Julkaisija ja kustantaja

Petri Kaukonen päätoimittaja

Media Potentia Oy Kuninkaankatu 21 33210 Tampere Puh 0400 772 229 www.mediapotentia.fi

Yrittäjän vuosi on pitkä ja monivaiheinen. Hyvin suunniteltunakin se sisältää usein yllätyksiä, joihin ei olisi voinut varautua etukäteen. Joskus tuntuukin siltä, että yrittäjältä vaaditaan jopa ennustajan kykyjä; kaikki pitäisi tietää ja osata ottaa huomioon.

Päätoimittaja Petri Kaukonen petri@mediapotentia.fi p. 0400 770 203

Oikeusprosesseissa kuluttaja on aina vahvoilla, yrittäjä harvoin. Suomessa elettiin kivikaudella niin sanotussa keräilytaloudessa. Nyt näyttäisi siltä, että hallitus vie meidät ajassa taaksepäin keräilykautta ikävämpään kyräilytalouteen. Kyräilytaloudessa vahditaan muiden tekemisiä ja laaditaan lakeja, joilla tätä keskiaikaista noitavainoa pidetään yllä. Kuulostaako tutulta: talkooväestä pitää laatia lista ja lähettää se hyvissä ajoin verottajalle, opettajille ei saa antaa tiettyä euromäärää kalliimpia lahjoja, ja yrittäjät joutuvat mustalle listalle jos omaavat verovelkaa.

Toimitus Jari Hemmilä p. 045 276 6021 jari@mediapotentia.fi

Taitto ja ilmoitusvalmistus

Mika Tolonen kertoo yritysten mainonnasta.

Media Potentia Oy aineistot@yritysforum.com

Jakelu Alma Manun varhaisjakelu yrityksiin 31 900 kpl.

Jari Hemmilä

Paino

Tässä lehdessä

Alma Manu, Tampere www.almamanu.fi

Mediamyynti Media Potentia Oy Pekka Kujansivu p. 045 872 2486 pekka@mediapotentia.fi Antti Kyttälä p. 045 276 5998 antti@mediapotentia.fi

Lehti noudattaa ilmoitusten julkaisusääntöjä. Reklamaatiot on tehtävä 7 vrk:n aikana ilmoituksen julkaisemisesta Media Potentia Oy:lle. Suurin mahdollinen vastuu ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä tai poisjäämisestä sekä sen aiheuttamista vahingoista on ilmoituksen hinta. Mikäli ilmoitusmateriaali saapuu aineistopäivän jälkeen Media Potentia Oy ei ole velvollinen korvaamaan painovirheitä. Ilmoituksesta lähetetään oikovedos sopimuksen mukaan. Peruutukset viimeistään aineistopäivänä. Jos ilmoitus on ehditty valmistaa ennen peruutusta, veloite-

3 Pääkirjoitus 4 MEIDÄN KYLÄN YRITYS Hiustaitureita kolmessa polvessa 8 ILMIÖ Muutakin kuin kahvia ja pullaa 10 ALUEELLINEN HANKE Oulun kaupunki tukemassa työllistämistä 13 Työvoimaa ulkomailta 14 Tietoturvallisuuden monet määritteet 16 Toimistokalusteet edullisesti 18-25 TERVEYSEXTRA: 18 Hammashoito työsuhde-etuna vähentää terveysongelmia 19 Päihdeongelmainen työpaikalla tarvitsee ohjausta 21 Flunssa – tuttu työkaverimme 22 Innostavuus ja kiire määrittävät naisyrittäjän arkea 24 Voimavaroja työympäristöstä 26 Mainostoimisto tähtää yrityksen menestykseen 27 Tekes neuvoo ja avustaa yrityksiä 28 Kuorma-autoilijoiden ammattitaito ajan tasalle 30 Finnvera kannustaa aitoa yrittäjää 31 KOLUMNI Terveyshaitat kannattaa ratkoa oikeuden ulkopuolella 32 YRITTÄJÄMME ULKOMAILLA Ympärivuotinen aurinko on

taan siitä 50 % ilmoituksen hinnasta.

parasta vaivanpalkkaa

34

Tähän jälkimmäiseen asiaan paneudun tässä hivenen syvemmin.

Verovelka on, kuten olen kuullut sanottavan, pienen yrityksen jopa ainoa keino kasvaa. Lainoitus kun ei ole muutoin järjestettävissä.

Verovelkaa on useilla yrityksillä, jotka toimivat vuositasolla kannattavasti, mutta velkaantuvat sesongin ulkopuolella. Jos sesonkien rajat ovat selkeät, yritykset lomauttavat ja irtisanovat henkilöstöään sesongin päättyessä. Useilla aloilla sesongit eivät kuitenkaan ole täysin rajattavissa, ja pienissä yrityksissä sitoudutaan usein jopa liiankin pitkälle työllistämään henkilöstöä, jolloin saattaa syntyä verovelkaa.

Ovatko poliittiset päättäjät miettineet, mihin verovelkalistaus saattaa pahimmillaan johtaa, jos pienyrityksessä, jossa normaalisti sinnitellään ilman lomautuksia ja irtisanomisia, laitetaankin mustalle listalle joutumisen ehkäiseminen tärkeämmäksi asiaksi verrattuna henkilöstön sitouttamiseen turvallisuuden ja jatkuvuuden tunteella. Kummassa tilanteessa yhteiskunta häviää enemmän; verovelkaisten pienyrittäjien listaamisella vai lisääntyvillä lomautuksilla ja irtisanomisilla? Tiedämme kyllä, mikä on vastaus tähän kysymykseen.

Monelle yrittäjänä toimiminen on kunnia-asia. Me olemme se polttoaine, joka pitää raskaan byrokraattisen koneiston pyörimässä. Pieni verovelkainenkin yritys on merkittävä tekijä tässä kokonaisuudessa. Miksi muuttaa kunnia-asia mahdolliseksi häpeäksi verovelkalistauksilla. Yrityksillä on noin 4 miljardia euroa verovelkaa. Yhteiskunta häviää kuitenkin paljon suurempia summia tilanteessa, jossa isot ylikansalliset konsernit tekevät verosuunnitelmia ja kierrättävät varoja veroparatiisiyhtiöihinsä. Tässäkin asiassa pitäisi arvottaa asiat tärkeysjärjestykseen ja katsoa kokonaisuutta kerrankin pienyrittäjän näkökulmasta.

Suomessa on 180 000 yksinyrittäjää, ja määrä kasvaa jatkuvasti töiden sirpaloituessa. Työvoimatoimistossa asioivaa työnhakijaa kehotetaan alkamaan yrittäjäksi, kun ei muuta enää voida. Missä siis viipyy se arvostus, jota erityisesti pienyrittäjät tarvitsevat ja kaipaavat?

TYÖSUOJELU Tekevälle ei tarvitse sattua

Rohkeus

Paneutuminen

Ajoitus

Keskittyminen

Menestyminen

Sattuma

Luovuus

Pitkäjänteisyys

Motivaatio

AVAIMIA

ONNISTUMISEEN

4

YritysForum

1/2014

MEIDÄN KYLÄN YRITYS

Liisa Virho edustaa Salon Virhon toista, hänen lapsensa Tiina ja Sami Kilponen kolmatta sukupolvea.

Hiustaitureita kolmessa polvessa Salon Virho on huolehtinut oululaisten hiuksista yli 70 vuoden ajan. Millaista on tehdä työtä omien perheenjäsenten kanssa, ja miten oululaisten suhde hiuksiin on muuttunut vuosien varrella?

Oululaisella parturi-kampaamo Salon Virholla on paitsi hyvin pitkäaikaisia asiakkaita, myös asiakkaita jopa neljännessä polvessa. Yritys onkin sekä Oulun vanhimpia kampaamoja että Suomen pitkäikäisin yhtäjaksoisesti toiminut kampaamoalan perheyritys.

Näin ollen myös itse yritys muodostaa sukupolvien ketjun: sen perusti Liisan äiti Kirsti Virho vuonna 1942. Kampaamo siirtyi hänen kahdelle tyttärelleen vuonna

1987, ja reilut kymmenen vuotta myöhemmin vetovastuun otti Liisa. 2000-luvulla mukaan ovat tulleet hänen lapsensa, joista Tiina Kilponen toimii parturi-kampaajana, Sami Kilponen taas vastaa hallinnosta ja markkinoinnista. Salon Virhossa äiti on siis lastensa esimies ja sisarukset työkavereita.

Oman perheen kanssa työskentelyyn liittyy monia ulottuvuuksia.

- Äiti seuraa tekemisiämme ja on meitä kohtaan jopa kriittisempi kuin muita työn-

tekijöitä. Mitään erityiskohtelua emme siis saa. Toisaalta hän on myös ylpeä meistä, Tiina pohtii.

- Hänen kanssaan on erittäin helppo tulla toimeen. Teemme henkilökunnan kanssa paljon koulutusmatkoja, ja reissussa olemme enemmänkin kavereita kuin äiti ja poika, Sami kertoo.

- Tiinan kanssa taas näemme nykyään päivittäin, kun aiemmin näimme ehkä kerran kuussa. Se on tietysti mukavaa.

Liisa on joutunut pohtimaan omaa rooliaan, etenkin suhteessa omaan äitiinsä.

- Äitini oli vahva auktoriteetti ja syynäsi minun ja siskoni tekemisiä silmä kovana.

Itse en halua olla sellainen, pyrin tietoisesti ottamaan etäisyyttä ja antamaan lapsilleni tilaa.

Tiina ja Sami ovat pyörineet äitinsä kampaamossa lapsesta asti. Silti astuminen osaksi perheyritystä ei ollut kummallekaan itsestäänsel-

1/2014 YritysForum

5

6

YritysForum

Kun lapset tulivat mukaan, se antoi minullekin uutta puhtia visioida tulevaa. Meillä on hyvä paikka ja hyvä työporukka, niistä täytyy pitää huolta.

Ajan myötä voin pikkuhiljaa jäädä itse taustalle.

vyys, ja tie nykyiseen tilanteeseen on kulkenut muutaman mutkan kautta. Kaikki kolme ovat kuitenkin tyytyväisiä yhteistyöhön.

- Kun lapset tulivat mukaan, se antoi minullekin uutta puhtia visioida tulevaa. Meillä on hyvä paikka ja hyvä työporukka, niistä täytyy pitää huolta. Tiedän myös, että ajan myötä voin pikkuhiljaa jäädä itse taustalle.

Trendien mukana Pitkäikäisen yrityksen mukana on kasvanut paitsi sukupolvi toisensa jälkeen, myös kaupunki ympärillä. Nykypäivän oululaiset ovat hyvinkin trenditietoisia ja kokeilunhaluisia. Siinä missä aiemmin maailman muotivirtauksiin tartuttiin hitaammin, nyt Lontoon tai Pariisin trendit näkyvät Oulun katukuvassa jo puolen vuoden kuluttua.

- Miehetkin seuraavat nykyään muotia ja haluavat erottua, Liisa Virho tietää.

- Omat poikani ovat paljon kiinnostuneempia hiuksista ja muotoilutuotteista kuin minä heidän iässään. Siihen vaikuttavat myös Instagramit ja muut vekottimet, Sami Kilponen pohtii.

Hiuksista huolehtiminen ei kuitenkaan ole vain nuorten miesten puuhaa, sillä myös keski-ikäiset haluavat vaihtelua.

Pienilläkin asioilla saadaan iso muutos aikaiseksi. Monet miehet kertovat, että vaimo on ollut aivan innoissaan, kun 20 vuotta vanhaa hiustyyliä on vähän päivitetty, Sami vinkkaa pilke silmäkulmassaan.

- Parhaimmillaan hyvä leikkaus saa persoonan puhkeamaan kukkaan. Siihen me pyrimme, Liisa lisää.

Salon Virhon filosofiaan kuuluukin kokonaisvaltaisuus ja asiakkaan persoonan huomioiminen. Matkat hiusalan suurtapahtumiin ja henkilökunnan jatkuva kouluttaminen varmistavat, että virholaiset tuntevat aina kuumimmat trendit. Silti ne

Salon Virhoon remontoitiin noin vuosi sitten oma salonki miehiseen makuun.

täytyy sovittaa kullekin asiakkaalle sopivaksi.

- Ei ole tarkoitus, että iäkäs, rollaattorilla kulkeva nainen lähtee täältä Lady Gagan näköisenä liilassa polkkatukassa, Sami huomauttaa.

- Tässä työssä täytyy osata lukea asiakasta. Kaikki haluavat näyttää paremmalta, ja meidän tehtävänämme on löytää oikeat niksit, Liisa kertoo.

Hyvä kampaus on käyntikortti Salon Virhon asiakkaina on myös paljon yrittäjiä, jotka ymmärtävät ulkonäön merkityksen.

- Uutta ihmistä katsotaan ensin silmiin ja sen myötä hiuksiin, joten hiukset ovat kuin käyntikortti. Kun hiukset ovat kunnossa, se vaikuttaa ihmisen esiintymiseen kokonaisvaltaisesti. Ryhtikin suoristuu, Liisa miettii.

Businesspukeutumisessa on kuitenkin maantieteellisiä eroja: Oulussa pukeudutaan vaatimattomammin kuin Etelä-Suomessa.

- Helsinkiläiset tuttuni kertovat, että Oulussa he menevät liiketapaamisiin ikään kuin alipukeutuneina. Etelässä pukeudutaan tummaan pukuun ja kravattiin, täällä riittävät farkut, bleiseri ja kauluspaita, Sami kertoo.

Pohjoisen olosuhteet toki rajoittavat pukeutumista huomattavasti: Oulun talvisille kaduille ei mokkakengissä ole asiaa. Mutta siinä missä olosuhteet pysyvät samanlaisina vastaisuudessakin, asenteissa on vuosien saatossa tapahtunut suuri muutos.

- Takavuosina oululaisuutta jopa vähän häpeiltiin, mutta nykyään osaamme olla siitä ylpeitä, Liisa iloitsee.

Yrityksen perustajan Kirsti Virhon käyttämät välineet ovat muuttuneet taideteoksiksi salongin seinille.

||

Teksti ja kuvat: Karoliina Kemppainen

Salon Virhosta saa myös meikkauspalvelut saman katon alta.

1/2014

7

1/2014 YritysForum

Uudet nettisivut tai yritysilmeen päivitys?

Nettisivut alkaen:

290€ - Kysy tarjous!

Valmistamme nettisivut avaimet käteen -toimituksena, jossa ulkonäkö, löydettävyys ja tekninen toimivuus ovat samassa edullisessa paketissa. Hintaan sisältyy aina verkko-osoite ja webhotelli, sekä kätevä sisällönhallinta-

Tutustu hinnastoon:

työkalu, jonka avulla päivittäminen onnistuu helposti netissä tai vaikkapa älypuhelimella. Yksilöllinen ulkoasu näyttää

www.magentia.fi

parhaat puolesi kaikenkokoisilla laitteilla. Tuotamme tarvittaessa myös kuvat ja tekstit puolestasi.

magentia

Tilaa uusi ilme meiltä.

info@magentia.fi | 0400 770 203

Lapsellisen

HELPPOA

Lahjaratkaisu, joka saa hymyn aikaan!

1 SuperLahjakortti = n. 120 lahjakorttia

SuperLahjakorttien arvokoodit voidaan toimittaa tiedostona, jolloin ne ovat helposti liitettävissä yrityksen omiin materiaaleihin.

SuperLahjakortti voidaan toimittaa:

POSTITSE Toimitus 2 arkipäivää

SÄHKÖPOSTITSE Toimitus saman tien

TEKSTIVIESTINÄ Toimitus saman tien

TIEDOSTONA Toimitus arkisin klo 9-16

www.presentcard.fi

020 752 8020

info@presentcard.fi

8

YritysForum

1/2014

ILMIÖ

Sekä yrittäjä että työntekijät nauttivat, kun työtä tehdään sydämellä, uskovat Anne Mikkola (vas.) ja Pilvi Pyhäniemi.

Muutakin kuin kahvia ja pullaa Ouluun on vuoden sisällä avattu kaksi ulkoiselta olemukseltaan tyystin erilaista kahvilaa, jotka kuitenkin nojaavat samoihin periaatteisiin: ohjelmallisuuteen, lähi- ja luomuruokaan sekä vahvaan läsnäoloon sosiaalisessa mediassa.

Ainolanpuiston kupeeseen valmistui viime keväänä kansainvälinen opiskelijatalo Aurora, jonka katutason suuri liikehuoneisto täyttyi pian kirkkaista väreistä, retrohuonekaluista ja runsaista yksityiskohdista. Tuba Food and Loungen haluttiin erottuvan muista oululaisista paikoista.

- Sloganiksi muotoutui ”kaiken kansan kulttuurikuppila”, sillä konseptiin kuului alusta asti erilaisten tapahtumien ja iltamien järjestäminen. Halusimme tästä matalan

kynnyksen paikan sekä esiintyjille että yleisölle, kertoo ravintoloitsija Anne Mikkola.

Anne on pyörittänyt ravintola Rauhalaa yli 11 vuoden ajan ja tarttui heti tilaisuuteen, kun samaan pihapiiriin oli tulossa uusi liiketila isoine keittiöineen. Toista Rauhalaa ei haluttu tehdä, joten kohderyhmäksi valikoituivat nuoret ja opiskelijat. Ekologisuus, eettisyys ja kierrätys olivat itsestään selviä teemoja.

Samat teemat ovat läheisiä myös joulun

alla avanneen Cafe Roosterin toimitusjohtajalle Tomi Kukkoselle. Valokuvaajana ja kaupan alalla toiminut Tomi on aina tuntenut vetoa yrittäjyyteen, ja kun hän toissa vuonna kierteli Australiaa, visio alkoi muotoutua.

- Reissussa ihastuin erikoiskahveihin. Melbourne on niiden suhteen ykköspaikkoja koko maailmassa, ja sen kyllä huomaa kahviloiden määrästä ja tarjonnasta. Suomeen palattuani kävin barista-kurssin ja aloin siskoni kanssa

etsiä tiloja.

Tarkoituksena oli perustaa ihan pikkuinen paikka, mutta kun sisarukset sattumalta kuulivat, että Riekin taloa remontoitiin ja sinne etsittiin kahvilayrittäjää, visio alkoi laajentua.

- Suomessa on edelleen yleistä, että on erikseen kahvilat ja ravintolat. Maailmalla laajemman tarjonnan bistrot ovat iso juttu, joten halusimme kokeilla, miten sellainen toimii Oulussa.

Useinhan samalla porukalla on erilaisia tarpeita, yksi haluaa kahvia ja toinen ruokaa.

9

1/2014 YritysForum

Suuri osa ruokaaineista pyritään ostamaan oman alueen tuottajilta, ja ruokalistat suunnitellaan osittain sen mukaan, mitä kulloinkin on saatavilla.

Läheltä ja itse tehtyä Tuban ja Cafe Roosterin keittiöt nojaavat lähiruoka-ajatteluun. Mahdollisimman suuri osa ruoka-aineista pyritään ostamaan oman alueen tuottajilta, ja ruokalistat suunnitellaan osittain sen mukaan, mitä kulloinkin on saatavilla. Aivan yksinkertaista lähituottajien käyttäminen ei ole.

- Alussa sai tehdä paljon työtä selvittääkseen, mitä ylipäänsä on tarjolla. Valikoiman laajuus suorastaan yllätti minut. Tukussa oltiin vähän ihmeissään, mutta onneksi he ottivat sen positiivisena haasteena, Tomi Kukkonen kertoo.

Alkuselvittelyiden jälkeen lähiruuan käyttäminen ei Tomi mielestä ole sen vaikeampaa. Määrät ovat vakiintuneet ja toimitukset pyörivät viikoittain. Toisaalta sanan levitessä tuottajat ovat itsekin alkaneet tarjota yksittäisiä eriä.

- Kun kalakauppias soitti, että nyt olisi kymmenen kiloa madetta, otimme sen heti listalle, Anne Mikkola kuvailee.

Kumpikin paikka uskoo alusta asti itse tehtyyn ruokaan, esimerkiksi sämpylät leivotaan itse eikä puolivalmisteita käytetä.

Siihenkin liittyy omat haasteensa.

- Ruisleipäjuuremme kuoli pari kertaa ja jouduimme aloittamaan alusta, joten lohiburgerin saaminen tarjolle viivästyi, Tomi muistelee.

Runsaan käsityön takia listat eivät voi olla kovin laajoja. Ne kuitenkin elävät jatkuvasti paitsi tarjonnan, myös kysynnän mukaan.

Asiakkailta tulee paljon toiveita, joista jokainen käydään läpi keittiöhenkilökunnan kanssa. Uusi annos edellyttää tarkkaa tuotekehittelyä.

- Meiltä toivottiin seitan-burgeria, ja alkuvuonna sellainen saatiin tarjolle. Ensin piti kuitenkin testata reseptejä, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen, Anne kuvailee.

Itsenäisyys inspiroi Sekä Tuban että Cafe Roosterin väkeä jännitti aluksi, miten uudenlainen konsepti otettaisiin vastaan. Pelko osoittautui turhaksi: oululainen asiakaskunta tarttui heti

koukkuun, ja asiakkaita on riittänyt. Kiittävää palautetta tulee paikkojen rennosta ilmapiiristä ja monipuolisuudesta: niihin on kaikenlaisten ihmisten helppo tulla, ja jokaiselle löytyy jotain.

Mainonta ja markkinointi on keskittynyt lähes pelkästään nettiin, erityisesti Facebookiin. Yrittäjien mukaan sosiaalinen media onkin nykyään ensiarvoisen tärkeä: se on helppo, suora ja edullinen. Silti somemarkkinointikaan ei tapahdu tuosta vain.

- Päivittämiseen täytyy varata resursseja. Käytämme Facebookia paitsi tiedottamiseen ja kyselyihin vastaamiseen, myös omasta toiminnastamme kertomiseen.

Omien tekemisten esittely henkilökohtaisella tasolla sekä valokuvat ja videot toimivat parhaiten, Anne on huomannut.

- Sosiaalinen media on haastava, koska ihmiset odottavat vastauksia heti. Isoilla yrityksillä on omat some-vastaavat, meillä kysymyksiin vastataan kaiken muun ohella. Myös huhut leviävät siellä helposti. Toisaalta, saimmepa tuossa juuri ensimmäisen hampurilaistilauksen Twitterin kautta, Tomi nauraa.

Yrittäjät uskovat, että Oulun kaduille mahtuu monenlaista kahvilaa ja ravintolaa, ja että monipuolisuus hyödyttää kaikkia: mitä enemmän kaupungissa tapahtuu, sitä aktiivisempia kaupunkilaisetkin ovat. Itsenäisinä yrittäjinä he eivät vierasta ketjupaikkojen painetta. Omassa konseptissa parasta on juuri vapaus.

- Ei kannata vilkuilla sivuille vaan keskittyä omaan tekemiseen. Me voimme käyttää luovuutta, kehittää toimintaamme oman vision mukaan ja yllättää asiakkaan jatkuvasti, Tomi miettii.

- Hyvin tekemällä pärjää kyllä. Meidän vahvuutemme on nopea reagointi: uudet ideat voidaan toteuttaa saman tien. Meillä on innokas ja sitoutunut tiimi, ja on palkitsevaa nähdä heidän toteuttavan itseään, Anne summaa.

- Ja kun näkee asiakkaiden viihtyvän, yrittäjä saa parhaat kiksinsä.

||

Teksti ja kuvat: Karoliina Kemppainen

Roosterin yrittäjä iloitsee siitä, että paikan ovat löytäneet kaikenlaiset oululaiset.

Tomi Kukkonen ihastui maailmalla erikoiskahveihin ja haluaa levittää ilosanomaa myös Ouluun.

Toimitilamarkkinoilla vilkasta Cafe Rooster ja Tuba ovat sijaintinsa puolesta varsin erilaisessa asemassa.

Rooster sijaitsee ydinkeskustassa, Tuba hieman sivummalla Ainolanpuiston kupeessa.

- Onhan se meille selvä haaste. Erityisesti lounasasiakkaat eivät välttämättä lähde keskustasta tänne. Toisaalta iltatapahtumiin sijainnilla ei tunnu olevan vaikutusta, Tuban yrittäjä Anne Mikkola myöntää.

Roosterin sijaintikaan ei silti ole aivan ongelmaton.

- Riekin talo oli ollut pitkään tyhjillään, joten ihmiset eivät tahtoneet hoksata, mistä rakennuksesta on kysymys. Kestää aikansa, ennen kuin rakennus muuttuu taas eläväksi kaupunkilaisten silmissä, Tomi Kukkonen pohtii.

Oulun toimitilatarjonta on tällä hetkellä muutostilassa, ilmenee Catellan uusimmasta markkinakatsauksesta. Suuret rakennushankkeet tuovat lähivuosina keskustaan lisää liike- ja toimistotiloja. Osuuskauppa Arina rakentaa Galleria-kortteliin noin 20 000 neliön kauppakeskusta, Ilmarinen puolestaan noin 9 500 neliön liike- ja toimistorakennushanketta Pallas-kortteliin.

Nykyisellään sekä liike- että toimistotiloja on ydinkeskustassa vapaana niukasti. Valtaosa vapaista tiloista sijaitsee keskustan ulkopuolella. Erityisesti toimistojen vuokramarkkinoilla on viime aikoina ollut vilkasta IT-alan rakennemuutoksen takia: osa yrityksistä laajentaa, osa supistaa toimintaansa. Lisäksi Nokialta irtisanotut ovat perustaneet runsaasti uusia yrityksiä.

Rakennushankkeet eivät välttämättä helpota ydinkeskustan liiketilojen saatavuutta, sillä uudiskohteisiin on tulossa pääosin uusia toimijoita.

Toisaalta ydinkeskustan vetovoiman kasvu lisännee uudisrakentamista myös tulevina vuosina.

10

YritysForum

1/2014

ALUEELLINEN HANKE

Oulun kaupunki palvelee

Keinot ovat monet työllistämisen tukemiseksi Oulun kaupungin työllisyyspalvelut on mukana valtakunnallisessa kuntakokeilussa, jossa tavoitellaan uusia ja pysyviä työllistämisen malleja pitkään työttöminä olleiden työllistämiseksi. Yrityksille tämä merkitsee mahdollisuutta saada rekrytointiapua ja taloudellista tukea.

L Jani

Vuoden 2015 loppuun asti kestävässä kuntakokeilussa hankkeeseen valitut kunnat edistävät työllistymistä kehittämällä uusia toimintamalleja ja yhteistyötä eri tahojen, kuten TE-toimistojen kanssa. Oulun hankkeessa työskentelee 18 henkilöä. Lisääntyneet resurssit ovat tervetulleita paikkakunnalle, joka kuuluu työllisyyspalveluiden päällikön Seija Mustosen mukaan viiden vaikeimman työttömyysalueen joukkoon.

– Kuntakokeilu on tuonut lisää volyymia ja vahvistanut yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Asiakasohjaukset on saatu aktiivisiksi, ja itseohjautuvia asiakkaita tulee kiitettävä määrä verkkosivujemme kautta.

Toimialakohtainen yritysyhteistyö Työllisyyspalveluiden kuusi työhönvalmentajaa on perehtynyt kukin tiettyihin

toimialoihin oman pätevyytensä mukaisesti. Toimialakohtaisuus mahdollistaa Mustosen mukaan keskittymisen tiettyihin yrityksiin ja osaamisalueisiin. Työhönvalmentajat kykenevät arvioimaan työnhakijoiden osaamista ja kertomaan siitä yrityksissä.

Toimialat on jaettu catering- ja puhtausalaan, myynti-, toimistotyö- ja kaivosalaan, rakennus- metalli- ja infra-alaan, logistiikkaan ja muuhun tekniseen toimialaan, sosiaali- ja terveysalaan sekä muihin palvelualoihin.

– Otamme yhteyttä yrityksiin, käymme kertomassa palveluistamme ja tiedustelemme mahdollisia rekrytointitarpeita.

Näin saamme tietoa piilotyöpaikoista ja välitämme viestiä työnhakijoillemme, selvittää rakennus-, metalli- ja infra-aloista vastaava työhönvalmentaja Pasi Moilanen.

– Meidät on otettu reilun vuoden kestäneen toiminnan aikana hyvin vastaan.

ahtin

en

Etenemme yritys kerrallaan, sillä monelle työnantajalle palvelumme ovat uutta tietoa.

Tukea rekrytointiin Seija Mustonen tuo esiin työllistämisen tukipalveluiden tarpeen erityisesti pienemmissä yrityksissä. Ohjausta kaivataan aikaisempaa enemmän, ja työllistämiseen liittyvä byrokratia mietityttää monia. Tässä työllisyyspalvelut tulevat vastaan.

– Mitä pienemmästä yrityksestä puhutaan, sitä enemmän on käsityötä, joka vie yrittäjän ajan. Olemme tukena mukana rekrytointiprosessissa. Henkilökuntamme neuvoo ja opastaa aina tarvittaessa, myös työsuhteen aikana.

– Yritysasiakkaamme ovat pääasiassa pkyrityksiä, joille työllistämistä edistävä taloudellinen tuki on merkittävä asia. Erityisesti uusille yrittäjille ja yksinyrittäville työntekijän

palkkaaminen on iso haaste.

Yritys voi saada työllistämiskynnyksen madaltamiseen valtion palkkatukea ja kunnallista työllistämistukea. Myös työkokeilua ja edelleensijoituspalvelua käytetään. Jälkimmäisessä kaupunki toimii työnantajana, mutta työ tehdään yrityksessä.

– Palvelut räätälöidään yksitellen ja tilannekohtaisesti. Edelleensijoituspalvelua käytetään erityisesti nuorten työllistämisessä, ja sitä on harkittu jopa oppisopimusten kohdalla.

Kuntakokeilun tähän astisiin tuloksiin ollaan tyytyväisiä.

– Viime vuonna uusia asiakkaita oli 721, joista ilman tukia työllistyi avoimille markkinoille 73 henkilöä. Palkkatuella työllistyi 249 henkilöä, eli 45 prosenttia asiakkaista.

Kuntalisää myönnettiin 64 työsuhteeseen, joista 45 työllistyi oppisopimustyösuhteeseen. Näiden osalta uskon, että he työllistyvät pysyvämminkin, Mustonen arvioi.

11

1/2014 YritysForum Jani Lahtinen

Oulu

Eija Kiviluoma Yritysrahoituspäällikkö 029 041 2635, 050 523 2684

Sari KoskelaKeskitalo Yritysrahoituspäällikkö 029 041 2632, 044 348 2632

Timo Suronen Yritysrahoitusneuvoja 029 041 2639, 044 548 2700

Kyösti Haasanen Lakimies 029 041 2628

Kempele

Erja Bergman Konttorinjohtaja 029 041 2631, 044 508 2631

Hannu Suorsa Yritysrahoituspäällikkö 029 041 2648, 044 732 2639

Tervetuloa asiakkaaksi suomalaiseen Säästöpankkiin!

OULU, Kirkkokatu 10 (Rotuaari), puh. 029 041 2630 KEMPELE, Zeppelinintie 1, puh. 029 041 2637

www.saastopankki.fi/optia * Puhelun hinta: lankapuh. 0,0835 € + 0,0691 €/min, matkapuh. 0,0835 € + 0,1669 €/min

Työhönvalmentaja Pasi Moilanen kertoo, että he palvelevat sekä yritys- että työnhakija-asiakkaita.

Yritys voi saada työllistämiskynnyksen madaltamiseen valtion palkkatukea ja kunnallista työllistämistukea.

Myös työkokeilua ja edelleensijoituspalvelua käytetään. Jälkimmäisessä kaupunki toimii työnantajana, mutta työ tehdään yrityksessä.

Liity jäseneksi, jäsenmaksusi voi maksaa itsensä takaisin jo muutamassa päivässä!*

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – taloutesi turvaverkko ayt.fi maksuton palvelunumero 0800 9 0888 *12 000 euron työtulotasolla saat vuotuisen jäsenmaksun takaisin noin neljän korvattavan työttömyyspäivän aikana.

12

YritysForum

1/2014 Jani Lahtinen

Ennen päästiin suoraan koulunpenkiltä töihin, eikä töitä tarvinnut hakea. Apu onkin monesti tarpeen ansioluettelon ja muiden työnhakuasiakirjojen päivittämisessä sekä oman osaamisen mieltämisessä ja esilletuomisessa.

Oulun työllisyyspalvelut yrityksille • Räätälöityä asiantuntijuutta henkilöstön rekrytointiin • Työhönvalmentajan tukea työllistetyn ohjaamiseen ja valmentamiseen • Palkkatukea harkinnanvaraisesti työttömän työnhakijan työllistämiseen • Työllistämistukea harkinnanvaraisesti palkkatuettuihin työsuhteisiin • Neuvoja työllistämisen tukitoimenpiteiden hyödyntämiseen • Osaavia työnhakijoita.

Työllistämisen tukien saamisen ehtona on, että yrityksessä ei ole yt-tilanne käynnissä.

Henkilökohtaista palvelua Työllisyyspalveluiden kohderyhmänä ovat pitkään töitä hakeneet työttömät. Työnhakijoiden keski-ikä on viidenkympin tienoilla.

Työhistoria voi olla kirjavaa, mutta moni on menettänyt työpaikkansa rakennemuutoksen myötä.

– Ennen päästiin suoraan koulunpenkiltä töihin, eikä töitä tarvinnut hakea. Apu onkin monesti tarpeen ansioluettelon ja muiden työnhakuasiakirjojen päivittämisessä sekä oman osaamisen mieltämisessä ja esilletuomisessa, Mustonen kertoo.

Yrityksiä mietityttää usein työttömän osaaminen ja työmotivaatio. Mustonen muistuttaa, että vanhemmalla hakijakunnalla on vahva työorientaatio ja moraali.

– On opittu se, miten työelämässä kuuluu olla ja toimia. Työnantajaan osataan sitoutua.

Työhönvalmentajana Pasi Moilanen tietää, että työnhaun venähtäminen ei viittaa työnhakijan kelvottomuuteen.

– Se ei tarkoita, että ihminen olisi laiska tai ei viitsisi tehdä mitään. Työnhakijoita on paljon, ja kilpailu työpaikoista on kovaa, hän korostaa.

Osaamista on tarjolla, joten Moilanen toivoo, että yrittäjät antaisivat reilun mahdollisuuden työttömälle. Työllistämiskynnystä madaltavat keinot antavat työntekijälle aikaa päästä takaisin työelämän rytmiin, ja työnantajalle tilaisuuden nähdä, mihin työntekijä pystyy.

– Yrittäjille lähetän sellaisia terveisiä, että mikäli rekrytointitarpeita on, olkaa rohkeasti yhteydessä meihin, niin tulemme mielellämme paikan päälle kertomaan palveluista, Moilanen kehottaa.

Yrittäjä, kysy lisää työllisyyspalveluista Työhönvalmentajat: 050 526 3875 Yhteydenottopyynnön voi myös jättää verkossa: http://www.ouka.fi/oulu/tyollisyysverkko/etusivu

Palkkatuki Valtion maksama, TE-hallinnon myöntämä tuki.

Räätälöity, kesto keskimäärin 1-2 vuotta.

Työllistämistuki tai kuntalisä Kunnan maksama lisä palkkatukeen.

||

Teksti: Milja Mansukoski

13

1/2014 YritysForum

EDHAR | Shutterstock

Työvoimaa ulkomailta Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) kuuluu kansainväliseen työnvälitykseen erikoistuneiden TE-toimistojen verkostoon ja tarjoaa työantajalle syvennettyjä palveluita sekä rekrytointiin EU-/ETA-alueelta että EU/ETA-alueen ulkopuolisista maista.

EURES-palvelut työnantajalle Jos Suomesta ei ole saatavilla työvoimaa kohtuullisessa ajassa edes koulutuksen avulla, ratkaisu voi olla rekrytointi EU- tai ETA-maasta. Siinä auttavat EURES-palvelut (European Employment Services). EURESpalvelut ovat osa EU/ETA-maiden yhteistä EURES-työnvälitysverkostoa.

EURES-portaali helpottaa rekrytointia Rekrytoinnin yksi työkalu on EURES-portaali verkossa, josta löytyy mm. eurooppalainen työpaikka- ja CV-pankki. Portaalissa työnantaja voi ilmoittaa avoimista työpaikoista sekä selata työnhakijoiden ansioluetteloita. Avoimia työpaikkoja palvelussa on lähes 2 miljoonaa, ja CV-pankissa on yli miljoona aktiivisten työnhakijoiden CV:tä.

Työntekijän haku EURES-messuilta Työnantaja voi osallistua Euroopassa järjestettäviin rekrytointitapahtumiin yhdes-

sä TE-toimiston EURES-asiantuntijoiden kanssa esimerkiksi siten, että jättää työpaikkailmoituksensa EURES-asiantuntijalle, joka mainostaa sitä sopiville työnhakijoille. Työnantaja voi myös halutessaan lähteä itse messuille ja haastatella siellä sopivia työnhakijoita. Messuille osallistuminen on yleensä maksutonta. Muut kulut, kuten matkat ja majoituksen, työnantaja maksaa itse.

EURES-asiantuntija voi myös järjestää yritykselle oman rekrytointitilaisuuden valitussa Euroopan maassa yhteistyössä kohdemaan EURES-asiantuntijan kanssa.

EURES palvelee myös työnhakijoita TE-toimiston EURES-palveluiden kautta saa tietoa EU/ETA-maiden avoimista työpaikoista sekä eri maiden asumiseen ja elämiseen liittyvistä asioista. Verkoston palvelut koostuvat sähköisistä palveluista sekä EURES-asiantuntijoiden antamasta henkilökohtaisesta neuvonnasta.

EURES-palveluihin voi tutustua osoitteessa www.te-palvelut.fi/eures. Henkilökohtaista palvelua EURES-asioissa saa Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston alueella sähköpostilla osoitteesta: eures.oulu@tetoimisto.fi.

|| Teksti: Jouni Korhonen Kehittämispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yritysasiakkuustoiminto

EURES-portaalissa on lähes 2 miljoonaa avointa työpaikkaa, ja CV-pankissa yli miljoona aktiivisten työnhakijoidenCV:tä.

TE-toimiston EURES-palveluiden kautta saa tietoa EU/ETA-maiden avoimista työpaikoista sekä eri maiden asumiseen ja elämiseen liittyvistä asioista.

14

YritysForum

TIETOTURVALLISUUS

Peshkova | Shutterstock

Laatu, ympäristö, työturvallisuus

Tietoturvallisuuden monet määritteet

1/2014

15

1/2014 YritysForum

Jalopinta Oy kierrättää asiakkaiden tietoturvavaatimusten mukaisesti käytöstä poistettuja elektronisia laitteita sekä tuhoaa arkaluontoista dataa.

Tehtävää varten Jalopinta on auditoinut toimintatapansa - Kyseessä on kansainväliseen ISO-standardiin liittyvä johtamisjärjestelmä, jota suositellaan käytettäväksi ympäristöalan toimintaan liityvissä yrityksissä. Tässä työssä ei ole olemasssa mitään mutu-tuntumaa, vaan kaikki tekeminen on dokumentoitua, kertoo asiasta Jalopinta Oy:n ympäristöpäällikkö Kari Innala.

Vuosittaisessa auditoinnissa käydään dokumentoinnit läpi, ja toiminta perustuu prosessien jatkuvaan kehittämiseen. Auditoinnissa toimintaa tarkastellaan laadun, ympäristön ja työturvallisuuden osalta.

Jätelain etusijajärjestyksestä Kari Innala kertoo seuraavaan tapaan.

- Ensimmäiseksi se tarkoittaa sitä, että pyritään kaiken kaikkiaan vähentämään jätettä. Toiseksi sitä, että tavaraa pitää pystyä kierrättämään sellaisenaan, tai sitten se voidaan hyödyntää osina jollakin muilla tavoin. Viime vaiheessa tavara toimitetaan materiaalikierrätykseen jätelaitoksille.

Matkapuhelinta ei tulisi milloinkaan hävittää tuntematta laitteen tulevaa kohtaloa tai jatkokäsittelymenetelmää, sillä käytännössä puhelimissa, ja kaikissa tietoteknisissä laitteissa, olevan tiedon palauttaminen on asian osaavalle helppoa.

- Yritysten pitäisi ottaa esimerkiksi meihin yhteyttä ja tiedustella asianmukaista tietojen ja tietoa sisältävien laitteiden tuhoamisjärjestelmää, sillä tällöin mahdolliset liikesalaisuudet eivät joudu vääriin käsiin.

Eräs Jalopinta Oy:n tehtävistä kohdentuu elektroniikkateollisuuden hylkymateriaaleihin.

- Tällöin kyseessä on sähköelektronisten materiaalien jatkojalostus esikäsittelemällä laitteet uusiokäytettäväksi metallien, lasin, puun ja muovin osalta. Kaikille esikäsitellyille tuotteille on olemassa oma kanavansa sellaisten yritysten keskuudessa, jotka pystyvät omassa liiketoiminnassan käsitellä tuotetta ja jalostaa sitä eteenpäin.

Tarkkana tietoteknisissä asioissa

Tietoturvallisuusalan asioissa avainsanoja ovat luotettavuus, turvallisuus, varmuus ja asiakaskohtaisuus. Esimerkiksi Jalopinta Oy:n työntekijöillä on viranomaisten myöntämä turvasuojaajakortti, joka on poliisin myöntämä dokumentti siitä, että henkilöllä ei ole aktiivista rikosrekisteriä.

- Lisäksi jokainen työntekijä joutuu allekirjoittamaan juridisesti pätevän salassapitosopimuksen, sillä he käsittelevät asiakkaiden liiketoimintasalaisuuksia, selventää Kari Innala yritystoiminnan laillisista yksityiskohdista.

Kun tuhottavaa tavaraa sitten tulee sisälle, niin sitä käsittelee vain ja ainoastaan nimetty henkilö.

- Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun tietty henkilö on käsitellyt tietyn tavaraerän, niin silloin osaan jälkikäteen kohdentaa hänelle asiakkaan mahdolliset kysymykset. Lisäksi tiloja tarkkaillaan kaiken aikaa kamerajärjestelmällä, luonnehtii Innala.

Tällä hetkellä maassamme vaikuttavalla taantumalla on vaikutuksensa myös tietoturvariskien lisääntymiseen.

- Kun yritys tekee muuttoa, niin se saattaa heittää varastossa olleita tavaroita menemään asianmukaisen käsittelytavan sijaan.

Jutun loppuun tulevat Kari Innalan suositukset yrityksille tietoturvariskien minimointia ja esille ottamista varten.

- Yritysten pitäisi kehittää tietoturvallinen ajatusmaailma omiin laatujärjestelmiinsä. Työn voisi aloittaa kouluttamalla henkilökuntaa tietoturvallisuusasioihin, ja tässä suhteessa yritysten pitäisi kokea asian suhteen oma vastuu tämänhetkistä merkittävämmin. Tietoturva pitäisi nähdä myös digitaalisen tietoverkkojen aiheuttaman uhkan ulkopuolelta, ja silloin puhutaan muistikorteista, ulkoisista kovalevyistä, puhelimista, kaikista tallennusvälineistä.

Yritysten tietotekniset mahdollisuudet ja toteutustavat ovat moninkertaistuneet lähihistorian aikana. Samalla vaatimukset laitteiden kunnossapidosta, huollosta ja käytöstä poistosta sekä asiakirjojen säilytyksestä ja poistosta ovat kasvaneet. Mutta mitä sitten ovat yritysten käytöstä poistamat sähkö- ja elektroniikkalaitteet ja tuotantohylyt?

- Käytännössä niillä tarkoitetaan toimiston tietokoneita, printteitä ja atk-laitteita, jotka sisältävät mahdollisia yrityssalaisuuksia. Yritysten tuotantopuolelta löytyy esimerkiksi ohjauselektroniikkaa tai yritysten itsensä kehittämiä järjestelmiä. Yritysten kannattaisi pitää tarkkaa kirjaa tietoteknisistä laitteistaan, sillä tällöin he ovat kaiken aikaa selvillä hallussaan olevasta tietotekniikasta, sanoo Kari Innala Tuotantohylky puolestaan on epäkuranttia tavaraa, josta esimerkkinä toimii tuotekehitysmateriaali.

- Olemme esimerkiksi tuhonneet sellaisia testattavana olleita puhelimen osia, jotka eivät koskaan tulleet markkinoille.

”Montako matkapuhelinta sinulla on” Artikkelin tässä kohtaa lukija voi pitää lyhyen tauon ja suorittaa nopean päässälaskun käytössään olevien työ- tai yksityismatkapuhelinten määrästä. Mutta mitä asiasta sanoo Kari Innala.

- Matkapuhelin on niin pieni yksikkö, että siellä työpöydän laatikossa se ei häiritse ketään. Mutta jos kyseessä on esimerkiksi 2-3 vuotta poissa käytöstä ollut kommunikaattori, niin kukaan ei enää muista sen sisältöjä. Kun se sitten heitetään pois, niin samalla laitetaan huomaamattomasti tuntemattomaan kiertoon dokumentteja, tapaamisia ja henkilökontakteja.

Kun vanha matkapuhelin heitetään pois, samalla laitetaan huomaamattomasti tuntemattomaan kiertoon dokumentteja, tapaamisia ja henkilökontakteja.

Tarkkuus asuu yksityiskohdissa

||

Teksti: Jari Hemmilä

Jari Hemmilä

16

YritysForum

1/2014 Jari Hemmilä

TOIMISTOKALUSTEET

Jukka Tillonen kertoo kalustesuunnittelun muodostavan yrityksille muun muassa liiketoimintoja tukevan ja siisteyttä kehittävän ratkaisun.

Toimistokalusteet edullisesti Toimintaansa käynnistävän yrityksen kannattaa etsiä mahdollisia säästökohteita esimerkiksi toimistossa käytettävien kalusteiden kohdalla.

Yritystoiminnan alkuvaiheessa, kun yrityksellä ei vielä ole laskutettavaa, kaikki säästöt ovat määrin tarpeellisia.

- Jos perustettava yritys ei halua panostaa alkuvaiheissa kalusteisiin, niin silloin edustamamme palvelu sopii heille. Yrityksen kasvaessa tilataan sitten lisää tuotteita, ja meillä onkin paljon juuri tämäntyyppisiä asiakassuhteita, kertoo asiasta ISKU Outletin myymälävastaava Jukka Tillonen.

Myymälässä on tarjolla etupäässä toimistokalusteita, ja lähtökohtaisesti ne voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

- Selkeästi asiakkaiden käytössä olleita kalusteita tulee vaihdossa, kun toimitamme uusia kalusteita. Hoidamme vanhojen kierrätyksen, ja hinta määräytyy kunnon mukaan. Toiseen ryhmään kuuluvat esimerkiksi tehtaalta tulevat poistoerät, mallihuoneiden kalusteet, kuvauksissa olleet tai prototyypit. Nämä kalusteet ovat yleensä uusia tai käyttämättömiä. Kolmanneksi uusilla kalusteilla voidaan täydentää tilausta, jos edellisistä ryhmistä ei löydy haluttuja tuotteita.

Käytettyjä kalusteita sekä kysytään että

tarjotaan nykyään melko paljon.

- Alle kolme vuotta vanhoista kalusteista on mahdollisuus saada pieniä hyvityksiä, kun ostaa täältä uudet kalusteet. Yleensä käytäntönä on, että haemme kalusteet pois asiakkaan tiloista, maksamme purkutyön ja kuljetuksen, erittelemme ja hävitämme myyntiin kelpaamattoman tavaran sekä otamme kunnossa olevat tuotteet myyntiin, sanoo Tillonen.

Arviointi tehdään tapauskohtaisesti, ja jos tarjolla on vain hävitettävää tavaraa, on veloitus 10-15 euroa tuotekohtaisesti.

- Eräs hyvä ja helppo kiertoon laittamisen muoto on lahjoittaa vanhat kalusteet yrityksen työntekijöille.

Työn tekemisestä ensivaikutelmaan ISKU Outletin tuotteita yrityksille edustavat pöydät, kaapit, työpöydät, säilytyskaapit, työtuolit, sermit sekä neuvottelutilan kalusteet.

Nykymaailmassa tuoli on eräs keskeisistä kalusteista niin toimistossa kuin kotona.

17

1/2014 YritysForum

Tietokoneiden myötä istuminen on lisääntynyt, ja ergonominen työtuoli, jossa on riittävä määrä säätöjä, on aina kannattava sijoitus.

Työllistä nuori!

Työnantaja, haluatko palkata nuoren, innostuneen työntekijän, joka tuo osan palkastaan mukanaan? Työllistä nuori, jolla on Sanssi-kortti!

Mikä ihmeen Sanssi-kortti?

Sanssi-kortti on TE-toimiston myöntämä työllistämisseteli. Sanssi-kortti voidaan myöntää nuorelle, alle 30-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle.

Sanssi-kortti osoittaa työnantajalle, että kyseisen nuoren palkkakustannuksiin voidaan myöntää palkkatukea.

Miten Sanssi-korttilainen palkataan?

Jotta saisit työnantajana palkkatuen, tee TE-toimistoon aina ennen suunnitellun palkkatuetun työn aloittamista hakemus palkkatuesta ja odota siihen päätös.

TE-toimistossa neuvotaan, miten palkkaat nuoren, jolla on Sanssi-kortti ja tarvittaessa etsitään sopiva nuori työhön.

Lue lisää www.sanssikortti.fi

Eka Eures

- Tietokoneiden myötä istuminen on lisääntynyt, ja ergonominen työtuoli, jossa on riittävä määrä säätöjä, on aina kannattava sijoitus. Tämä on huomattu myös monessa kodissa, jossa nuorisolle on hankittu kunnon tuoli. Erityisesti kasvuvaiheessa tuolin merkitys on hyvin suuri, sillä vinksahtanut tuoli saattaa aiheuttaa jopa tukirankavääristymiä, pohtii Jukka Tillonen kalustealan ammattilaisena.

Istumatyötä tekevät henkilöt valitsevat toisinaan työasennokseen seisomisen.

- Se on erittäin suositeltavaa. Sähkösäätöisellä pöydällä se onnistuu, ja jos lisäksi otetaan satulatuoli, ovat kaikki variaatiot käytettävissä. Satulatuoleja löytyy laaja valikoima. Usein tuunaamme asiakkaan vanhaa hyväkuntoista “normaalia” työpöytää vaihtamalla siihen sähkösäätöisen jalustan, jolloin hankintakulutkin ovat pienemmät.

Katsantoa yrityksen kaluste- ja sisustusvalintoja voidaan läpivalaista sekä työntekijän että yrityksen näkövinkkelistä.

- Niin kauan kun työntekijän on hyvä tehdä työtä käytössä olevien kalusteiden kanssa, niin tilanne on kunnossa. Toisaalta ensivaikutelman tärkeyden vuoksi yritysten tilanne on toinen. Siistit tilat ja työympäristö voivat yritykselle edustaa tärkeintä asiaa suhteessa näkyvyyteen, ja julkikuva voi sotkuisuuden vuoksi kärsiä, tietää Tillonen.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tällä hetkellä Suomen yleinen talousnäkymä vaikuttuu maailmantalouden suhdanteista. Epävarmat ajat eivät kuitenkaan vaikuta suuresti outlet-toimintaan, sillä liiketoimintojaan uudistavat yritykset haluavat uudistua myös julkiasultaan muun muassa kalusteiden osalta. Asiakkaiden tuotetarpeet voivat olla hyvinkin erilaisia, mutta yrityksen tuoteratkaisu voi edullisenakin olla kokonaisuudeltaan tyylikäs.

- Kalustesuunnittelussa asiakkaalle voidaan tehdä liiketoimintoja tukeva tuoteratkaisu, ja tarvittaessa tila voidaan näyttää valmiina 3D-mallinnoksen avulla. Suunniteltavat tilat voivat olla mitä vain, juuri hiljakkoin suunnittelin suurta avokonttoria, ja välillä työn alla on pieniä huoneita. Meille voi aina soittaa tai laittaa yhteydenottopyynnön, jonka jälkeen sovitaan tapaaminen asiakkaan luona tilojen mittaamiseksi, analysoi Jukka Tillonen.

Käytännössä toimiva ratkaisu on usein sellainen, että kalusteratkaisuista keskustellaan käyttäjien kanssa.

- Suunnittelussa lähetämme ehdotuksen asiakkaalle sähköpostilla, ja tämän jälkeen muokkauksia tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Lähtökohtana on tyytyväinen asiakas, jolloin lopputuloksen on oltava myös toimiva.

||

Teksti: Jari Hemmilä

Eka Eures- työpaikka on ammatillisen liikkuvuuden ohjelma, jolla pyritään auttamaan nuoria löytämään työtä toisesta EU-maasta. Eka Eures auttaa sinua nuorten työntekijöiden rekrytoimisessa ulkomailta.

250 työntekijän yritykset voivat saada myös rahoitustukea uusien työntekijöiden koulutus- ja asettautumiskuluihin.

Lisätietoja eures.oulu@te-toimisto.fi

Osaavia työntekijöitä CV-netistä CV-netti on TE-toimiston tarjoama kohtaamispaikka työnantajille ja työnhakijoille verkossa. Työnantajana pääset hyödyntämään CV-nettipalvelua kirjautumalla sisään KATSO-tunnisteella.

CV-netissä voit hakea työnhakijoita eri hakukriteereillä.

Kun sopiva ehdokas löytyy, voit ottaa häneen suoraan yhteyttä palvelun kautta.

CV-netin vahdin avulla voit tilata suoraan sähköpostiisi tietoa uusista, kriteerisi täyttävistä työnhakijoista.

Tutustu CV-nettiin https://asiointi.mol.fi/cvhaku/

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Työnantajien tukena rekrytoinnissa Ota yhteyttä: Puistokatu 39, 85800 Haapajärvi Kaiterantie 20, 93600 Kuusamo Torikatu 34–40, 90100 Oulu Jukolantie 1, 93100 Pudasjärvi Fellmanin puistokatu 3, 92100 Raahe Valtakatu 4, 84100 Ylivieska Työnantajien puhelinpalvelu p. 0295 056 502 www.te-palvelut.fi/pohjois-pohjanmaa

18

YritysForum

1/2014

Oral

Hammashoito työsuhde-etuna vähentää terveysongelmia

Oral Hammaslääkäreiden toimitusjohtaja Martin Forss kertoo, että työedut ovat yhä tärkeämpiä kilpailtaessa hyvistä työntekijöistä.

Oireeton suu ei tarkoita sitä, että hampaat voisivat hyvin. Suun terveys vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin, joten toimiva suun hoito vähentää myös sairauspoissaoloja.

Työssäkäyviltä suomalaisilta tiedusteltiin vuonna 2013 kyselytutkimuksella suun terveydestä. Vain kolmasosa vastanneista kertoi käyvänsä vuosittain hammaslääkärissä, mutta yli puolet heistä oli sitä mieltä, että käyntikertoja tulisi lisätä. Työnantajan panostusta työntekijöiden hammashuoltoon arvostetaan, ja kaksi kolmasosaa arvioi, että työnantajan tuki edistäisi hampaista huolehtimista.

– Hammashoito ei ole työsuhde-etuna tunnetuimmasta päästä, mutta varteenotettava vaihtoehto kilpailtaessa hyvistä työntekijöistä, kertoo Oral Hammaslääkäreiden toimitusjohtaja Martin Forss. Hän vertaa etua liikunta- ja kulttuuriseteleihin vastaavana työhyvinvointia edistävänä panostuksena.

Hammashoito on myös hallinnollisesti helppo tapa lisätä henkilöstön hyvinvointia.

– Asiakasyrityksen ei tarvitse itse hakea Kela-korvausta, sillä palveluntarjoaja tekee sen asiakkaan puolesta. Verovähennyskelpoisuus vaatii puolestaan sen, että kaikki yrityksen työntekijät sisällytetään kirjallisella sopimuksella edun piiriin, Forss tarkentaa.

Esimerkiksi Oral Terveysedun on hankkinut yli 500 yritystä. Joukossa on kaikenkokoisia toimijoita.

– Pienissä päätöksenteko on tosi nopea ja helppo, kun taas isommissa yrityksissä pohditaan enemmän henkilöstöpolitiikkaa: mitä etuja halutaan työntekijöille tarjota.

Usein asiakas haluaa, että etu on euromääräisesti rajattu, esimerkiksi 300 euroa per

henkilö vuodessa.

– Kustannusrajan valvonta tulee meidän puolelta. Jos vuosikustannus ylittyy jonkin toimenpiteen kohdalla, työntekijä maksaa ylittävän osan. Yritys päättää aina itse, missä euroraja kulkee. Terveysetu muutamalla sadalla eurolla on työhyvinvoinnin panostuksena vähemmän kuin yhden sairauspäivän kustannus, Forss korostaa.

Ongelmien korjaamisesta terveyden ylläpitoon Suun terveyden hoitamisessa tulisi Martin Forssin mukaan siirtyä ennaltaehkäisyyn sen sijaan, että käydään lääkärissä vain silloin, kun on tullut jokin oire.

– Hoitamattomuus vie väärään suuntaan.

Silloin korjaukset ovat isompia, kivuliaampia ja pidempikestoisia. Säännönmukaisuus on kustannustehokkain tapa ylläpitää hyvää suun terveydentilaa.

– Ihmiset ehkä luulevat, että oireeton hammas on terve. Näinhän ei kuitenkaan aina ole. Tilastot kertovat, että puolet suomalaisista sairastaa iensairauksia. Hammaslääkärissä pitäisikin käydä vähintään kerran vuodessa. Mitä enemmän on korjattuja hampaita, sitä useammin pitäisi käydä, Forss opastaa.

Suuhygienistillä pitäisi käydä useammin.

Ikä ja lääkitys vaikuttavat hoidon tarpeeseen, ja ientulehdukset sekä vakavammille sairauksille altistavat taudinaiheuttajat voivat syntyä salakavalasti.

– Toisin kuin auto, hampaat eivät kerro ajoissa, koska ne tulee huoltaa. Meidän on siis palveluntarjoajana otettava vastuu ja määritettävä asiakkaalle sopiva hoitorytmi.

Siistit hampaat ovat hyvä käyntikortti Vinot hampaat vaikuttavat purentaan, joten oikomishoito ylläpitää leukaluiden oikeaa toimintamekanismia tai palauttaa sen. Julkisessa terveydenhuollossa oikomistarve pisteytetään, ja ainoastaan vakavimmat oikomistarpeet hoidetaan. Tämä on lisännyt yksityisen puolen asiakasmääriä.

– Moni haluaa, että hampaita oiotaan ulkonäkösyistä. Tekniikat ovat kehittyneet eteenpäin, ja esimerkiksi Invisalignhoitomuodossa oikomiskojeet ovat huomaamattomia. Incognito-menetelmässä ”raudat” puolestaan kiinnitetään näkymättömiin hampaiden sisäpuolelle, Forss kertoo.

Hampaiden valkaisu on toinen tapa parantaa purukaluston ulkonäköä nykytekniikan avulla. Tehokkaalla laservalkaisumenetelmällä päästään aiempaa lähemmäksi hampaiden alkuperäistä värisävyä.

Värjäytymiä voi ennaltaehkäistä juomalla kahvin kanssa maitoa ja punaviinin kanssa vettä.

– Kaikki elintarvikkeet, joissa on voimakas väri, värjäävät hampaita, Forss huomauttaa.

Tämä koskee muun muassa tomaatin,

paprikan, punajuuren ja curryruokien suurkuluttajia. Toki myös tupakointi aiheuttaa paljon värjäytymiä.

Huolenpidon täytyy olla jokapäiväistä Omahoidolla voidaan vaikuttaa ratkaisevasti suun terveydentilaan.

– On hyvä muistaa, että hampaassa on viisi pintaa. Kuinka moni jaksaa putsata hammasvälit, Forss kysyy.

Mekaanista puhdistusta varten on olemassa hammaslangan ja hammastikkujen lisäksi tähän tarkoitettuja kapeita harjoja.

Aikuisilla reikiintymistä esiintyy usein hampaiden väleissä, mutta jos niiden puhdistamisesta tekee rutiinitoimenpiteen, ei se ole iso vaiva.

Terveellisiä välipaloja suosivan kannattaa muistaa, että myös hedelmäsokeri aiheuttaa happohyökkäyksen.

– Suun terveyden kannalta on myös tärkeää, ettei syö koko ajan, jolloin happohyökkäykset pitenevät. Xylitoli ruokailun jälkeen on hyvä keino pysäyttää happohyökkäys, Forss muistuttaa.

Oral Hammaslääkäreiden tilaama ja YouGov Finlandin toteuttama kyselytutkimus tehtiin toukokuussa 2013. Vastaajia oli 613 ja iältään he olivat 18–65-vuotiaita.

||

Teksti: Milja Mansukoski

19

1/2014 YritysForum

Jari Hemmilä

Päihdeongelmainen työpaikalla tarvitsee ohjausta

Päivi Rantanen kertoo päihdeongelman vaikuttavan koko työyhteisöön. Ongelmatilanteisiin täytyy kuitenkin puuttua jämäkällä tavalla.

A-klinikka A-klinikka palvelee erilaisista päihdeja muista riippuvuusongelmista kärsiviä sekä heidän läheisiään. Hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti asiakkaan tarpeista lähtien. www.a-klinikka.fi

A-klinikka tukee päihdeongelmista kärsivien raitistumista.

Työyhteisöjen tulisi toiminnoissaan sitoutua päihteettömään työkulttuuriin, jossa jokainen yhteisön jäsen voi toimia hyvänä esimerkkinä. Tavoitteen saavuttaminen on haasteellista, ja työpaikoilla eräs tärkeä aihe koskettaa päihdeongelmien ennaltaehkäisyä.

- Joillakin työpaikoilla on käytössä hyvinkin mietitty päihdeohjelma, ja siitä on myös tiedotettu työntekijöille. Tällöin käytössä on yhteisesti sovittu ja käytössä oleva ohjelma. Pienissä yrityksissä tilanne voi olla toinen, sillä jos työntekijämäärä on vähäinen, niin silloin ei välttämättä ole päihdeohjelmaa, kertoo asiasta sosiaaliterapeutti Päivi Rantanen A-klinikalta.

Koko työyhteisöön vaikuttavaan ja havaitsemaan ongelmaan tulisi joka tapauksessa puuttua mahdollisimman varhai-

sessa vaiheessa.

- Kehityskeskustelut voivat olla hyviä kohtia keskustella asiasta. Yleensäkin kun työpaikalla on hyvä ilmapiiri, tai kun esimiehellä on hyvä suhde alaisiin, on asioiden käsittely helpompaa.

Päihdeongelmaisen tilanteen havaitseminen voi kuitenkin kestää huomattavan kauan, ja ylipäätään ottaen tilanteeseen puuttuminen voi olla vaikeaa.

- Asian havaitsemiseen saattaa kulua jopa vuosia, ja tässä tapauksessa voi jo henkilön ulkonäöstä havaita alkoholin käyttämisen vaikutukset. Esimies saattaa kokea puuttuminen hankalaksi, vaikka hän on saattanut pitkäänkin kantaa huolta työntekjän alkoholiongelmasta.

Tilanteeseen puuttumista ei ainakaan helpota tieto siitä, että joissain työkulttuu-

reissa saatetaan jopa ihannoida alkoholin käyttöä.

- Voi olla jopa niin, että henkilöllä on työpaikallaan pullo, josta hän käy sitten tissuttelemassa. Alkoholiriippuvuuteen voi osoittaa myös sellainen käyttötapa, jossa alkoholi kuuluu kiinteästi viikonloppuihin, summaa Rantanen.

Piilohyväksyntää esiintyy Kun työpaikalta sitten puututaan päihdeongelmaisen tilanteeseen, voi kyseessä olla esimiehen tekemä äkillinenkin havainto.

- Henkilö on saattanut tulla päihtyneenä työhön, ja tässä tapauksessa häntä pyydetään menemään työterveyshuoltoon keskustelemaan asiasta. Jos tilanne ei ole

akuutti, saattaa myös yrityksen luottamusmies tai isommissa yrityksissä asiaan perehtynyt päihdehenkilö olla paikalla. Työterveyshuollosta henkilö saatetaan sitten ohjata A-klinikalle, luonnehtii Päivi Rantanen.

Työpaikalta A-klinikalle ohjaaminen ei kuitenkaan ole ainoa toimintatapa, sillä päihdeongelmista kärsivät henkilöt hakevat apua myös omatoimisesti omista lähtökohdistaan.

- On olemassa kriittisiä kohtia, jolloin henkilö on motivoitunut lähtemään A-klinikalle. Täällä henkilön käytössä on matalan kynnyksen päivystysvastaanotto, ja hakeutumista varten ei tarvita ajanvarausta tai lääkärin lähetettä. Päihdeongelmaisen raitistumiseen saattaa kulua aikaa yksi vuosi, sillä tuon

20

YritysForum

1/2014

AVOHOITOA ALKOHOLISMIIN OULU – ROVANIEMI – TAMPERE – HELSINKI Avohoidollista apua erityisesti työelämän päihdeongelmiin.

Iltaisin annettava terapia sopii hyvin työelämässä oleville.

Ota yhteyttä ja varaa aikasi maksuttomille infoluennoille.

Kirjamme Viimeinen pisara – toipumisen avaimet. Osta tai tilaa:

www.avominne.fi

LÄMPÖPUMPUT

Työpaikoilla tapahtuvassa päihdetyössä hankalaksi asiaksi saattaa osoittautua päihteiden käytön piilohyväksyntä.

ajanjakson sisällä tulevat vastaan esimerkiksi uudenvuodenjuhla, vappu, juhannus ja kesäloma. Juhla-ajat ovat haasteellisia, ja usein henkilö joutuu työstämään itsensä kanssa niitä ajankohtia, jolloin hän on tottunut käyttämään alkoholia.

Työpaikoilla tapahtuvassa päihdetyössä hankalaksi asiaksi saattaa osoittautua päihteiden käytön piilohyväksyntä.

- Eri työpaikoilla on tässä asiassa erilaisia kulttuureja. Raittiuteen pyrkivät henkilöt saattavat yrittää löytää itselleen sellaisen työpaikan, jossa he eivät joutuisi kohtaamaan juomisella rehvastelua vaikkapa viikonlopun jälkeen. He voivat myöa joutua välttelemään yrityksen yhteisiä tilaisuuksia, kuten pikkujouluja tai seminaareja. Mutta jos henkilö sitten yrityksen tilaisuudessa kieltäytyy alkoholin käytöstä ja ilmoittaa juoneensa oman osuutensa, niin tätä ilmaisua työpaikoilla osataan kyllä kunnioittaa, summaa Rantanen.

Jatkosopimus yksissä tuumin

HA

NK

KE

PALVELEVA ENERGIATALO

IN TAT U RVALII

www.kylmacenter.fi | myynti@kylmacenter.fi | p. 040 506 8945

Kun työnantaja on tunnistanut työntekijän päihdeongelman ja puuttunut siihen, on aika aloittaa muutosprosessi.

- Muutosprosessin aloittamiseen kuuluu se, että henkilöllä täytyy myös olla oma päätös työnantajan puuttumisen lisäksi. Kohtuukäytön kohdalla päihdeongelmainen tarvitsee kokeiluja. Muutoksen tekeminen ei kuitenkaan onnistu yhdessä hetkessä, ja työnantajan mitta päihdeongelmaista kohtaan saattaa olla täynnä.

Tänne A-klinikalle osa ihmisistä saapuu niin myöhään, että tilanne on jo saattanut edetä liian pitkälle. sanoo Päivi Rantanen.

Hoitoonohjausprosessin aikataulusta tehdään sopimus työterveyshuollossa työntekijän ja työnantajan välillä.

- Ajan suhteen käytännöt vaihtelevat puolesta vuodesta kahteen vuoteen asti.

Tuona aikana henkilöä tavataan joko työterveyshuollossa tai A-klinikalla, ja palavereissa tarkistetaan sopimuksen etenemistä. Mikäli hoitoonohjattu työntekijä

ei toimi sopimuksen mukaisesti hänelle voidaan antaa varoitus. Esimerkiksi toistuvien luvattomien poissaolojen jälkeen työnantajalle tulee sitten oikeus irtisanoa työsopimus.

Kuten sopimuksissa ylipäätään, niin myös päihdeongelmaan kohdentuvaa sopimusta leimaa kurinalaisuus.

- Sopimuksen on hyvä olla jämäkkä ja selkeä. Siinä ei myöskään joustaa loputtomiin, sillä tällöin päihdeongelma saattaa lisääntyä. Kun henkilöllä on vaikeuksia alkoholin käyttörajoissa, niin silloin hänen toiminnalleen on hyvä asettaa rajoja myös ulkoapäin, kertoo Rantanen.

Kannustusta kaivataan Päihdeongelman tunnustaminen muodostaa henkilölle tervehtymisen lähtökohdan, vaikka siihen saattaakin kulua mittava aika.

- Itse ongelman tunnistamiseen saattaa mennä parikin vuotta, ja aiheen työstämiseen tarvitaan aikaa. A-klinikalla on käytössä motivoiva, mutta toisaalta myös jämäkkä toimintatapa. Riippuvuuden tai pinttyneiden tapojen vankina oleva ihminen saattaa jossain kohtaa tuntea jopa tarvetta joutua asiassa seinää vasten, analysoi Päivi Rantanen.

Päihdeongelmainen saattaa kokea asiassaan myös häpeää, ja tämänkin aiheen osalta esimerkiksi juuri työyhteisön jäsenten kaikkinainen tuki ja ymmärrys merkitsee askelta eteenpäin.

- Henkilö saattaa ajatella jopa niin, että häntä vainotaan päihdeongelman johdosta. Toisilla työpaikoilla olen huomannut asenteen olevan kannustavan jämäkän sen sijaan, että asenne olisi sormella osoittava. Hoitoonohjausneuvottelut on tärkeä toteuttaa niin, että ihmiset ottavat siellä vastuun omasta elämäntilanteestaan.

||

Teksti: Jari Hemmilä

21

1/2014 YritysForum

Flunssa – tuttu työkaverimme Keväälläkin työpaikoilla piipahtaa tuon tuostakin vieras, joka on tuttu, mutta ei välttämättä kovin toivottu.

Vieras tuo mukanaan tuliaisen, joka saa nenän vuotamaan, aivastuksen sähähtelemään ja vilunväreet juoksemaan selkäpiissä. Vuosittain lähes jokainen suomalainen sairastuu flunssaan tai influenssaan.

Flunssa on yksi yleisin työikäiseen ihmiseen iskevä sairaus. Työterveyshuoltoa tarjoava Terveystalo on tarkkaillut asiaa vuoden 2012 keräämiensä tilastojen valossa. Kävi ilmi, että Terveystalon työterveyshuollon piirissä olevista 500 000 suomalaisesta flunssa aiheutti kaikkiaan 380 000 sairaslomapäivää. Kun mukaan lasketaan mukaan vielä mahdolliset jälkitaudit, kuten keuhkoputkentulehdukset, ylittyivät Terveystalon asiakkailla 450 000 poissaolopäivän raja.

– Luvut ovat suuntaa antavia, koska flunssan aiheuttamien sairauspoissaolojen tarkkaa määrää on vaikea tavoittaa. Lähes jokainen suomalainen sairastaa vuoden aikana ainakin kerran flunssaa. Ihmiset kuitenkin tulevat usein flunssaisina töihin, tai he tekevät sairaina töitä kotoa, kertoo työterveyslääkäri Päivi Metsäniemi Terveystalosta.

Joka viides poissaolo flunssasta Hengitystiesairaudet aiheuttavat arviolta noin viidenneksen kaikista sairauspoissaoloista. Lääkärit ja sairaanhoitajat myönsivät keskimäärin 2–3 sairauspäivää flunssaa poteville. Terveystalon luvuista eivät käy ilmi työntekijän omalla ilmoituksella tapahtuvat poissaolot, eivätkä esimerkiksi terveyskeskuksessa tai erikoissairaanhoidossa myönnetyt sai-rauspoissaolopäivät. Todellisuudessa luvut ovat siis vielä korkeammat.

– Flunssan takia on tultava työterveyden vastaanotolle, jos oireet huolestuttavat, kyseessä on pitkittynyt tilanne tai työnantaja vaatii lääkärissäkäyntiä heti ensimmäisestä sairauspäivästä. Jos flunssaan sairastuvalla on muita perussairauksia, kuten astmaa, niin silloin on usein tarvetta lääkärin arviolle hoidon tehostamisesta, Metsäniemi sanoo.

Flunssa vai influenssa?

Flunssa ja influenssa ovat eri tauteja, jotka sekoitetaan usein toisiinsa. Influenssa on tavallista flunssaa rajumpi sairaus. Influenssan oireet, kuten voimakkaat lihaskivut, päänsärky ja korkea kuume alkavat äkillisesti. Lisäksi esiintyy kurkkukipua, yskää ja nuhaa.

Keväällä ja kesällä flunssaoireet voimistuvat mahdollisten allergiaoireiden vuoksi.

– Influenssa esiintyy selkeinä epidemioina, jotka osataan ennustaa melko hyvin. Tavallisia flunssia ilmenee taas ympäri vuoden, ja niiden aiheuttajatkin vaihtelevat. Aiheuttajina on joukko viruksia, eikä taudinaiheuttajan nimeä saada useinkaan selville. Siksi puhutaan flunssasta yleisnimenä suuremmalle sairausryhmälle, Metsäniemi toteaa.

Influenssaan ei ole pakko sairastua Influenssaepidemian voimakkuus vaihtelee vuosittain. Pienillä lapsilla, vajaakuntoisilla ja vanhuksilla tauti voi olla vakava. Työikäisen influenssa voi aiheuttaa jopa noin viikon mittaisia työstä poissaoloja. Lisäksi influenssan jälkitaudit, kuten keuhkokuume, saattavat pidentää sairauspoissaoloja.

Vuosittain 5–15 prosenttia väestöstä sairastuu influenssaan, ja noin 50 prosenttia sairastuneista on työikäisiä.

Siinä missä flunssaan ei ole lääkettä, influenssaan voidaan saada apua lääketieteestä. Syys–marraskuussa annettava kausi-influenssarokote antaa yleensä suojan influenssaa vastaan. Piikkikammoisille ikävä uutinen puolestaan on se, että rokotus suositellaan otettavaksi vuosittain. Uusintarokotuksen syy on perusteltu, nimittäin influenssan viruskanta vaihtuu usein.

Flunssasta tuntuvat kustannukset Terveystalon työterveyspalvelujen asiakkaiden sairauspoissaolopäivää aiheuttivat yrityksille ja yhteiskunnalle yli 130 miljoonan euron kustannukset. Mutta koko yhteiskunnan tasolla edellä mainittujen yleisempien sairauspoissaolojen suorien kustannusten voidaan arvioida nousevan 1,7 miljardiin euroon.

Terveystalon mukaan kustannukset on laskettu potilastietojärjestelmästä saatujen lukujen perusteella. Yhden sairauspoissaolopäivän laskennallinen hinta on keskimäärin 350 euroa. Myös nämä luvut ovat todellisuudessa vielä suurempia, sillä Terveystalon laskelmissa eivät ole mukana omalla ilmoituksella tapahtuvat poissaolot, eivätkä muiden tahojen myöntämät sairaspoissaolopäivät.

Flunssan välttämisen aakkoset A Tee käsien pesemisestä tapa.

B Pidä nenäliina mukana. Siihen voit pärskiä tai niistää niin, että mikrobit eivät leviä.

C Vältä kättelyä, jos olet itse nuhainen.

D Ota rokote. Se ei estä tavallista flunssaa, mutta ehkäisee influenssavirusta iskemästä.

Piotr Marcinski | Dreamstime.com

22

YritysForum

1/2014

Innostavuus ja kiire määrittävät naisyrittäjän arkea Yrittäjän jaksamista verottavat työmäärä ja kiire.

Yrittäjänaiset kuitenkin viihtyvät erittäin hyvin työssään, jota pitävät vaihtelevana ja innostavana.

Emma Laakkonen

Naisyrittäjiä on Suomessa noin 84 000, eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Lähes 90 prosenttia yrittäjänaisista pitää työtään innostavana ja on siitä ylpeä, selviää Eläkevakuutusyhtiö Eteran ja Suomen Yrittäjänaiset ry:n tekemästä hyvinvointitutkimuksesta.

– Se, että yrittäjänainen tykkää työstään ja yrittämisestä, on elämänhallinnan kannalta tärkein asia, sanoo Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen.

Jonkin verran haittaa kyselyn vastauksissa ilmeni työpäivien pituudesta, taloudellisesta epävarmuudesta ja kiireestä. Kenties tämän takia vain puolet yrittäjänaisista on järjestänyt itselleen ja työntekijöilleen työterveyshuollon.

Säännöllisiä lomia pystyy pitämään melko tai erittäin huonosti 44 prosenttia kyselyyn vastanneista.

Vanhemmuuden kustannukset taakkana Heli Järvisen mukaan pienistä, yhden hengen yrityksistä on syntynyt Suomeen uusi työväestö.

– Paljon on niitä, jotka ovat ulkoistaneet itsensä kaikesta sosiaaliturvasta ja terveyspalveluista. Toimeentulo voi olla heikompaa kuin pienipalkkaisella palkansaajalla. Pieniä yksinyrittäjiä kannattaisikin tukea, koska kaikkien selvitysten mukaan uudet työpaikat ovat syntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana pk-yrityksiin, Järvinen tuo esiin.

– Meidän perusvaatimuksemme Yrittäjänaisissa on, että vanhemmuuden kustannukset korvattaisiin yhteisesti laajalta veropohjalta, kuten Ruotsissa tehdään. Naisvaltaisten alojen pk-yritykset eivät Suomessa työllistä, koska vanhemmuuden kustannukset ovat liian suuret. Raskaudesta aiheutuvat poissaolot tai alle 10-vuotiaan sairaan lapsen hoitokulut eivät ole lakisääteisiä kuluja. Myöskään äitiyslomalaisen kolmen kuukauden palkka

ei ole lakisääteinen, vaan yleisimpien työehtosopimusten mukainen käytäntö, Järvinen huomauttaa.

Suomen Yrittäjänaiset on tehnyt laskelman, jonka perusteella vanhemmuuden kustannusten maksaminen tuloveroista maksaisi Suomelle 115 miljoonaa vuodessa. Keskituloiselle palkansaajalle se maksaisi noin kuusi euroa kuukaudessa. Muutos työllistäisi nuoria naisia sekä helpottaisi naisyrittäjien työtaakkaa ja toimeentuloa. Järvinen kertoo, että heidän jäsenkunnastaan löytyy järkyttäviä esimerkkejä nykytilanteen seurauksista.

– Esimerkiksi erittäin terve ja hyvin pärjäävä fysioterapiayritys meni konkurssiin, kun kymmenestä työntekijästä kahdeksan oli yhtä aikaa vanhemmuuden vapailla.

Yhteistoiminnasta apua jaksamiseen Hyvinvointitutkimuksen mukaan 37 prosenttia yrittäjänaisista on kohtuuttoman uupunut työpäivän jälkeen. Vertaistukea monesti yksinään puurtaville yrittäjille on tarjolla Yrittäjänaisten paikallisjärjestöissä.

– Sieltä löytyy koulutusta, virkistystä ja tilaisuuksia purkaa arjen paineita. Ne, jotka lähtevät mukaan, osallistuvat yleensä vuosikausia toimintaan, Järvinen kannustaa.

– Liitto tarjoaa puolestaan maksutonta lakimiespalvelua ja kuntoutuksia, joihin osallistumisesta maksetaan yrittäjänaiselle sairauspäivärahaa, hän esittelee.

Myös aktiivinen Facebook-ryhmä tarjoaa kanavan ajatusten jakamiselle muiden yrittäjien kanssa.

– Siellä on aistittavissa hetken purskahdukset. Selvästi on näkyvissä yrittäjän tarve saada välillä sanoa, mikä mieltä painaa.

||

Teksti: Milja Mansukoski

Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen on innokas retkiluistelija.

Suomen Yrittäjänaiset ry - Perustettu 1947 - Jäsenyhdistyksiä lähes 80 ja jäseniä noin 7 000 - Yrittäjänaisten taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja ajava etujärjestö - Ajankohtaisina edunvalvontakysymyksinä vanhemmuuden kulujen tasaisempi jakaminen ja alv:n alarajan nostaminen.

23

1/2014 YritysForum

Ihmislähtöistä johdon, esimiesten ja työyhteisöjen valmennusta, kun

Riikka Laitinen

• johtaja tai esimies tarvitsee ajattelukumppania pulmien ratkaisemiseen, eri vaihtoehtojen puntarointiin ja päätösten tekemiseen • esimiehet haluavat edistää johtamistaitojen oppimista toinen toiselta • työyhteisössä halutaan luoda kulttuuria, jossa opitaan sparraamaan toinen toistaan ja treenaamaan ajattelua yhdessä Anna-Kaisa Rautio 040 727 6397

Yrittäjä Anne Auramo ehtii nykyään huolehtia siitä, että hyvät ruokailutottumukset, liikunta ja säännöllinen vuorokausirytmi ovat osa arkea.

www.kaasa.fi

ONNI STUNUT MY YN T I ON M ENEST Y VÄN L I I KETOI M I NN AN P E RUSTA .

Hoidamme ammattitaidolla ja tuloksekkaasti kaikenkokoiset palvelukokonaisuudet aina yksittäisistä myyntikampanjoista avaimet käteen -kokonaisratkaisuihin ja julkaisuvalmiisiin tuotteisiin saakka.

Kun homma pyörii Yrittäjä ja päiväkodin johtaja Anne Auramo kuvaa tämänhetkistä jaksamistaan ja terveyttään hyväksi.

– Olen saanut homman pyörimään, minulla on hyvä henkilökunta, ja ihmiset on ajettu tähän sisään. Työpäivistä ei tule kohtuuttoman pitkiä, ja olen alkanut liikkumaan riittävästi. Ehdin siis myös tehdä muutakin kuin pelkkää työtä.

– Toisenlaisiakin aikoja on ollut. Nyt olen saanut asiat tärkeysjärjestykseen. Jos nyt en huolehdi itsestäni, niin yritykseni ei vain pyöri. On ollut pakko tehdä itselleen selväksi, että näin minä haluan toimia, ja näin pitää toimia, että jaksan ja pystyn työtäni tekemään.

Auramon yrityksessä työterveyshuolto on järjestetty.

Myös työkavereiden olemassaolo edistää omasta terveydestä huolehtimista. Auramo tietää kuitenkin monia yksinyrittäjiä, joille esimerkiksi kaupan hoitaminen yksin vie kaiken ajan. Kiireessä ennaltaehkäiseviin asioihin panostaminen helposti jää.

Tuloksellista mediamarkkinointia printtimedian kustantajille ja erilaisten sähköisten markkinapaikkojen ylläpitäjille.

VENDITO RUM

- Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Ei kahdeksasta neljään -työtä Moni yrittäjä tekee pitkää päivää, eikä työtunteja lasketa tarkasti.

– Kun lähden töistä, saatan käydä välissä kuntoilemassa ja tehdä kotona vielä jonkun pienen homman, mutta en koe sitä työnteoksi. Minä vain hoidan sen asian. Viikonloput yritän kuitenkin pitää vapaina ja katkaista työputken.

Auramo on havainnut levon lisäävän työpanoksia. Loman ei tarvitse olla pitkäkään. Myös Yrittäjänaisissa toimimisesta saa paljon energiaa. Yrittäjyyden parhaista puolista hän kertoo seuraavasti.

– Parasta on se, että saa tehdä sitä, mistä tykkää ja mitä osaa. Pystyn itse vaikuttamaan työhöni suuresti, millä on suurempi merkitys kuin työajan pituudella. Mielekkäästä työstä saa onnistumisen tunteen, Auramo kiteyttää.

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ja Suomen Yrittäjänaiset ry teki keväällä 2013 hyvinvointitutkimuksen, johon vastasi 167 naisyrittäjää. Yli 60 prosenttia vastaajista oli yli 50-vuotiaita, ja vastaajien keski-ikä oli 51 vuotta.

Venditorum Myyntipalvelut Oy 050 387 5787 | asiakaspalvelu@venditorum.fi www.venditorum.fi

Miten työntekijänne voivat?

työhyvinvointiselvitykset Nopeasti ja kustannustehokkaasti Analysoinnit ja kehittämisehdotukset ammattitaidolla Meiltä kaikki sähköiset tutkimuspalvelut

Soita 040 5632 631

erapro.fi

24

YritysForum

1/2014

Technopolis Oy

”Viihtyisä työympäristö on hyvä työympäristö. Myös työpisteiden ergonomian pitää olla kunnossa”, sanoo Eija Santaniemi toimistonsa suunnittelemassa Tampereen Technopolis Yliopistonrinteen toimitilassa.

Voimavaroja työympäristöstä Fyysisen ja psyykkisen työympäristön tarkoituksenmukaisuudella ja viihtyvyydellä on suora yhteys työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työympäristö on myös resurssi ja imagotekijä, jolla houkutellaan huippuosaajia yritykseen. Toimivin työympäristö syntyy työntekijöitä kuuntelemalla.

Työtahti on tällä hetkellä monilla työpaikoilla kova. Työntekijöiltä odotetaan tuottavuuden lisäksi innovaatioita sekä työmenetelmien ja osaamisen kehittämistä. Työhön kuuluu entistäkin enemmän ryhmätyötä ja verkostomaisia toimintatapoja. Luovan työn osuus kasvaa koko ajan. Virtuaaliset tiimit, yhteydet ja kokoukset lisääntyvät. Miten tämä heijastuu käsitykseen hyvästä työympäristöstä, ja millainen on hyvä toimisto tänä päivänä?

– Sellainen, joka sopii siellä tehtävän työn luonteeseen ja tukee sitä optimaalisesti. Myös henkilökunnan kuunteleminen on tärkeää suunnitteluprosessissa, kertoo sisustusarkkitehti ja Luova Tila -kirjan kirjoittaja maaretta tukiainen Moodit Oy:stä.

– Hyvässä työympäristössä on sekä työrauhaa ja epämuodollista kohtaamista tukevia ratkaisuja, että tiloja erityyppisiin ryhmätyötarkoituksiin.

Toimisto työn ja tekijöiden ehdoilla – Jotta ihmiset viihtyvät töissä, tulee tilasuunnittelun lähteä liikkeelle siitä, miten

toimistossa tehdään työtä ja millaisia tiimejä siellä työskentelee, toimitusjohtaja eija santaniemi toimistosuunnitteluun erikoistuneesta Santaniemi Oy:stä kertoo.

Toimiston suunnittelussa pitää ottaa huomioon erilaiset tiimit ja ihmisten liikkuminen.

– Logistiikan on oltava henkilökunnalle mutkatonta, eli on mietittävä missä tiimit istuvat, ja miten ihmiset ylipäätään liikkuvat; miten he käyvät esimerkiksi kopiokoneella ja kahvilla, hän sanoo.

– Vasta tämän jälkeen mietitään verhoja, värikkäitä seiniä ja muita yksityiskohtia.

Viihtyisä toimisto ei ole budjetista kiinni, koska vanhaa hyödyntämällä saadaan paljon aikaan.

– Ensin kartoitetaan käytettävissä oleva kalustemateriaali, sitten mietitään istumajärjestys. Kalusteita siirtämällä saadaan hukkaneliöt käyttöön. Maalit, tekstiilit, viherkasvit ja irtonainen sisustus ovat keinoja, joilla voidaan kohtuullisilla kustannuksilla kohentaa sisustusta, Eija Santaniemi vinkkaa.

Pelkkä sisustaminen ei kuitenkaan luo toimivaa työympäristöä.

– Kun yritys siirtyy uusiin tiloihin, ajatellaan usein, että siellä alkaa uusi toimintakulttuuri. On tyypillinen virhe ajatella, että pelkkä tila pelastaa työilmapiirin. Se vaatii myös kulttuurisen muutoksen. Ihmiset pitää ottaa oikeasti mukaan muutokseen.

Heille pitää kertoa, mihin he saavat vaikuttaa ja mihin eivät, ja missä vaiheessa saa valita esimerkiksi huonekaluja. Yhdessä tekemällä saadaan tila parhaiten haltuun, Maaretta Tukiainen huomauttaa.

Tila käyttötarkoituksen mukaan Eija Santaniemen mukaan tämän hetken toimistotrendinä on avaruus ja valoisuus.

– Seinäkkeet ja kaapit ovat matalia, ja toimistossa on erilaisia virikkeitä antavia tiloja: ideahuoneita, tapaamis- ja puhelintiloja, hiljentymishuoneita ja taukotiloja. Kalusteet ovat vaaleita ja värikkyys tulee tekstiileistä. Puulajeista pyökkiä ei juuri näe enää, vaan tammea yhdistetään muun muassa valkoiseen, hän kertoo.

– Sisustuselementeillä, kuten fototapeteilla ja printtiseinillä luodaan upeita nä-

kymiä ja maisemia, jotka tuovat lisää fiilistä tilaan. Myös valon määrän tulee olla oikea.

Raikkaat, puhtaat valot ja keltainen väri ovat virkistäviä. Taukotiloihin hankitaan kirkasvalolamppuja.

Kolkot lattiat ovat menneen talven lumia.

– Markkinoilla on hyvälaatuisia ja helposti pestäviä tekstiilimattoja, joita laitetaan kokonaisten toimistojen lattioille kokolattiamattojen tyyliin.

Työn luonne muuttuu koko ajan. Työstä tulee yhä liikkuvampaa, verkottuneempaa ja yhteisöllisempää. Etätyön suosio kasvaa vauhdilla, ja kiinteät työpisteet menettävät merkitystään. Se näkyy myös toimistotrendeissä, joissa on pyrkimyksenä päästä pois erillisistä henkilökohtaisista huoneista.

– Tavoitteena on, ettei kukaan istu yksin erillisessä huoneessa, vaan ryhmät ja tiimit työskentelevät lähekkäin, Eija Santaniemi toteaa.

Toinen trendi liittyy tilojen rytmittämiseen.

– Ideana on, että kun siirrytään tilasta toiseen, siirrytään toisenlaiseen väri- ja sisustusmaailmaan. Värit ja materiaalimaailma lisäävät viihtyvyyttä ja stimuloivat luovuutta

25

1/2014 YritysForum

Moodit Oy

”Työympäristö heijastaa yrityksen työpaikkakulttuuria”, kiteyttää Maaretta Tukiainen Moodit Oy:stä.

Santaniemi Oy

Juhani Grönberg Santaniemi Oy Interior Designista suunnitteli Tampereen Technopolis Yliopistonrinteelle kaksi vuotta sitten rohkeasti erilaisen aulan, jonka katseenvangitsijana on iso valkoisilla kivillä päällystetty takka. Valkoiset nahkakalusteet täydentävät selkeän kokonaisuuden.

Viihtyisä toimisto ei ole budjetista kiinni – vanhaa hyödyntämällä saadaan paljon aikaan

Technopolis Oy

ja idearikkautta. Neuvotteluhuoneessa tulee olla erilainen kaluste- ja värimaailma kuin luovassa tilassa. Toisaalta sielläkin voi olla matalia sohvia ja nojatuolia vapaampaa työskentelyä varten.

Maaretta Tukiainen puhuu muuntojoustavasta monitilakonttorista, jossa on erityyppisiä tiloja, joita voidaan muunnella tarpeiden muuttuessa.

– Uskon, että erilaiset pop-up-toimitilat ja joustavasti vuokrattavat toimistohotellikokonaisuudet lisääntyvät. Miksi ostaa tai vuokrata toimitilaa, jos neuvottelutilan tarve on vain muutama tunti viikossa, hän kysyy.

Energiaa valokuvista ja viherkasveista Tilojen vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin on työ- ja henkilökohtaista.

– Jotkut ihmiset ovat herkkiä häikäisyille, toiset liikkeelle ja jotkut taas äänille. Aina yksilöllisten erojen huomioiminen ei ole mahdollista. Silti perussetin lisäksi työntekijöiden pitäisi itse saada vaikuttaa työtilaansa, Maaretta Tukiainen huomauttaa.

– En voi ymmärtää sitä, että omien lasten kuvia työpisteellä kritisoidaan.

Kuulin myös yrityksestä, josta oli kaikki viherkasvit poistettu allergioiden pelossa. Se on todella harvinaista. On tutkittu, että vihreällä värillä on rauhoittava vaikutus. Jopa pelkkä luontoaiheinen kuva

energisoi. Uusimman tutkimuksen mukaan leikkauspotilaatkin paranevat nopeammin, jos näkevät ikkunasta luontoa.

Kotoisuus herättelee aisteja Työpaikkojen kodinomaisuus on tällä hetkellä suuri trendi maailmalla.

– Ilmiö liittyy yhteiskunnassa muutenkin vaikuttavaan kotoistumisen trendiin, jossa suuntaus on pieniin yksiköihin suurien sijasta. Ihmisen kädenjälki ja tietty rosoisuus saavat näkyä, Maaretta Tukiainen toteaa.

Hän puhuu esineiden haptisuudesta, siltä miltä ne tuntuvat, sekä merkityskerrostumista ja energiasta. Moniaistisuus vaikuttaa hyvinvointiin sekä työssä että vapaa-ajalla.

– Mitä moniaistisempi ympäristö, sitä paremmin esimerkiksi muistisairaat voivat. Miksi vanha pirtinpöytä herättää tunteita, kun sitä sivelee? Urat ja ajan patina houkuttelevat esiin mielikuvia siitä, millaista ennen oli saman pöydän ääressä, hän havainnollistaa.

Kodinomaista tunnelmaa saadaan myös akustisella suunnittelulla.

– Nopeasti ääntä imevät materiaalit luovat intiimiä ja kodinomaista tunnelmaa, Maaretta Tukiainen kertoo.

||

Teksti: Eila Aalto

A-insinöörien toimiva ja viihtyisä Espoon toimisto tarjoaa sekä työrauhaa että epämuodollista kohtaamista tukevia ratkaisuja.

Jari Hemmilä

26

YritysForum

1/2014

"Markkinointiviestintä edustaa isompien kokonaisuuksien hallintaa, ja synnyttää lopputuloksena näkyvää mainontaa”, sanoo Mika Tolonen.

Mainostoimisto tähtää asiakkaan menestykseen Markkinointi ja mainonta muodostavat vankan perustan kaiken kokoisten liikeyritysten toiminnoille.

Liiketoiminta itsessään perustuu yrityksen osaamiseen olipa sitten kyseessä laajaalainen tai huomattavan tarkkaan osa-alueeseen kohdistuva tekeminen. Yrittäjälle markkinoinnin ja mainonnan suunnittelu asiakasryhmiä voi olla haastavaa.

- Sen pitäisi olla yksinkertaista, erottuvaa ja kohdennettua. Ja pitäisi olla yrittämättä kertoa kaikkia asioita yhtä aikaa.

Asiakkaiden kannalta katsottuna myös mainonnan saavutettavuus ja löydettävyys ovat erittäin tärkeitä asioita, aloittaa asiasta markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainion kehitysjohtaja Mika Tolonen.

Mainonnalle asetettuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää yritykseltä rohkeutta tuoda esiin tärkein myyntiväittämä, ja siinä tehtävässä ei ole sijaa tasapaksuudelle.

- Yrityksen tulisi mainonnassaan nostaa esiin yksi tai kaksi keihäänkärkeä, ja mennä näkyvyydessä eteenpäin niiden avulla.

Sen olemme huomanneet, että asiakkailta kyllä löytyy ydinlupauksia, mutta sitten kuitenkin saatetaan pohtia uskallusta niiden esittämiseen. Markkinoinnin tehtävänä on nostaa asioita esille, ei pitää niitä piilossa. Tästä syystä hyvin toteutettu ja suunniteltu mainonta voi heikossa tapauksessa olla kerronnaltaan vaatimatonta.

Mediamyynnin vastuullinen rooli Katukuvassa toimiva kivijalkakauppias saattaa pohtia mainontaa vailla siihen vaikuttavia taustamuuttujia, mutta mainostoimiston näkökannan mukaan tilanne on toinen.

- Markkinointiviestintä edustaa isompien kokonaisuuksien hallintaa, ja se synnyttää lopputuloksena näkyvää mainontaa. Markkinoiden asiakasryhmille kerrotaan lupauksia, ja sitten asiakaspalvelun tehtävänä on lunastaa lupaukset. Toisaalta jos asiakaspalvelija ei juuri myyntitilanteen aikana pysty antamaan vastausta asiakkaan toiveisiin, niin silloin asiakasta voi ohjata myöhäisempään tilanteeseen tuotehankintaa varten, kertoo Mika Tolonen.

Kiireistä työtä tekevä kauppias ei aina ennätä pohtia mainontaa riittävästi, ja tässä tilanteessa nousevat usein esiin alueelliset mediamyyjät.

- Valtaosa kauppiaista on mediamyyjien antamien tietojen varassa, joka ei välttämättä ole se oikea vaihtoehto. Tämä siitä syystä, että eri ryhmien mediakäyttö perustuu tutkimuksiin, ja jokainen media pystyy käytännössä sanomaan olevansa paras ainakin jollain määritteellä.

Mediavalintoihin yrittäjälle olisi saata-

vissa paljonkin lisätietoja, mutta oikeiden vastausten löytäminen vie paljon aikaa.

Lisäksi yrittäjä saattaa esiintyä mediassa vuosien mittaisen kokemuksen turvin, ja silloin mediavalinnat tehdään ylipäätään ottaen omien kokemusten perusteella.

- Kaikissa tapauksissa mediaa edustavan myyntihenkilön rooli oikean tiedon antajana on erittäin keskeinen. Pienessä yrityksessä tuskaa aiheuttaa myös, että pahimmassa tapauksessa yrittäjältä saattaa arvokkaasta työajasta kulua paljon aikaa mediamyyjien kohtaamiseen puhelimitse, tietää Tolonen vuosien mittaisen media- ja mainostoimistoalan ammattilaisena.

Lähtökohtana huolellinen suunnittelu Suomalainen sananlasku sanoo hyvin suunnitellun olevan puoliksi tehty, ja näin ovat asiat myös markkinoinnin suunnittelun kohdalla.

- Mainostajat ovat onneksi huomanneet, että huolellinen ennakkovalmistelu strategian ja asiakastarpeiden kautta johtaa asianmukaiseen sisällönsuunnitteluun, ja se maksaa lopulta itsensä takaisin, luonnehtii Mika Tolonen ja jatkaa sitten

aiheeseen mediasuunnittelu.

- Yrittäjän pitäisi ponnistaa mediasuunnitteluun tarpeiden kautta resurssien ohjaamana.

Tällöin voidaan valita mainoskampanjaan mukaan olennaiset mediat tulosten saavuttamiseksi. Markkinointimixiä mietittäessä kaikilla medioilla, kuten esimerkiksi sähköinen media, lehti-ilmoittelu, asiakaslehdet ja sosiaalinen media, on oma merkityksensä. Tällä hetkellä sähköisen median osuus on nousussa, ja printtimainonta nykymuodossaan väistämättä pienenee.

Mainostavan yrityksen pitäisi nähdä mainonta investointina tulevaisuuteen, ei pakollisena kulueränä. Tässäkin asiassa mainostoimiston asiakkuus saattaa edustaa yrittäjälle suuntaa kohti suurempaa menestystä.

- Mainostoimistolla on useita rooleja, joista kaikki, ajattelumme mukaisesti, tähtäävät asiakkaan liiketoiminnan kehittämiseen ja tuloksellisuuteen. Mainostoimiston tehtäviin kuuluu tarvittaessa myös haastaa asiakasta, ja tuomme aina esiin oman ohjaavan näkökantamme.

||

Teksti: Jari Hemmilä

27

1/2014 YritysForum

Jari Hemmilä

Tekes neuvoo ja avustaa yrityksiä

Kohti uusia liiketoimintoja ja kansainvälisyyttä Kun yrityksellä on hallussaan liiketoiminnallinen idea, sen kannattaa olla yhteydessä Tekesissä työskenteleviin eri alueiden asiantuntijoihin tai sitten testata liiketoiminnan rahoitusmahdollisuutta Internetissä olevasta tunnustelupalvelusta.

- Sen kautta yritys saa nopeasti Tekesiltä palautteen siitä, onko yritysidea sellainen, jonka voidaan Tekesin puitteissa olevan rahoituskelpoisen, kertoo asiasta teknologiaasiantuntija Mika Sievi-Korte.

Kaikki maassamme toimivat merkittävää kasvua hakevat yritykset ovat Tekesin rahoitukselle potentiaalisia yrityksiä. Tekesin myöntämän rahoituksen avulla yritys pystyy ottamaan isomman toimintaloikan eteenpäin, ja myös kansainvälistyminen nähtäisiin mielellään osaksi avustusta saavan yrityksen kehittymistä. Varsinainen avustus makseteen puolivuosittain toteutuneiden kustannusten tahdissa. Aiheen osalta SieviKorte nostaa esiin termin kehittämispolku.

- Siinä yrityksellä täytyy olla liiketoimintasuunnitelman kautta iso kuva selvillä.

Ketkä ovat näkyvissä olevia asiakkaita, mihin yritys tähtää, ja miten se sinne pääsee.

Sekin tulee muistaa, että Tekes on projektirahoittaja, ja rahoitamme tavoitteeseen johtavia projekteja. Ensin kyseessä voi olla alkurahoitus, ja jos se toimii, niin sitten voi alkaa seuraava rahoitus. Ja käytännössä yrityksen osoitettavissa olevan omarahoituksen suuruuden pitäisi olla vähintään 50 prosenttia.

keskuksen kautta.

- Tekesin rahoittamat projektit ovat alkavat ja päättyvät määritellyn mukaisesti sekä ajallisesti että rahoituksellisesti. Yrityksellä pitää kuitenkin olla myös muuta toimintaa, että sen voidaan nähdä toimivan rehellisen yritystoiminnan kautta, mutta ei julkisella rahoituksella, luonnehtii Mika Sievi-Korte.

Tämän aiheen osalta nousee esille puolen vuoden aika tyypillisenä projektin raportointiaikana.

- Silloin yrityksen pitää aukaista projektikirjanpito. Kuuden kuukauden mittaisten väliraporttien osalta luotamme siihen, että yrittäjä on hoitanut yrityksen juoksevat asian rehellisellä tavalla. Loppuraportin aika on neljän kuukauden kuluttua projektin päättymisestä.

Tekesin myöntämässä lainassa yritys voi saada ennakkona 30 prosenttia lainan määrästä.

- Tässä tilanteessa yrittäjä aloittaa toiminnan ja tarvitsee aloituksessaan rahaa, ja siitä syystä laina on avustusta parempi vaihtoehto. Lisäksi vasta-aloittaneille yrityksillle Tekesillä on olemassa tuote, jossa voidaan lähteä liikkeelle muutaman kuukauden pikakokeilulla. Silloin voidaan todeta tuotteen tai palvelun toimivuus.

Tämän jälkeen, kun uuden kokeilun huomataan tuottavan tulosta, voidaan sitten aloittaa uusi projekti, luonnehtii Sievi-Korte.

Pikakokeilusta uuteen projektiin

Kansainvälisyyteen verkostojen kautta

Aloittavalle yritykselle ELY-keskus voi olla Tekesiä parempi vaihtoehto, sillä rahoitustarve ja -summat voivat olla pienempiä. Usein Tekesiin tulevat yritykset ovatkin aloittaneet yritystoiminnan ELY-

Aikaisemmin Tekesin ohjelmaan kuului pelkästään teknologiarahoitus, mutta nykyisin rahoituksen kohteena voi olla myös innovaatiorahoitus. Lisäksi Tekes voi rahoittaa palveluita, ja mahdollisen yrittäjän

kannattaa esimerkiksi Googlaamalla tehdä tutkimuksia muista toimialan yrittäjistä.

Onnistuneen yritystoiminnan kohdalla Mika Sievi-Korte mainitsee sanan perustajajoukko.

- Perustajajoukon tai tiimin pitää olla hengittävä ja hyvä. Kun henkilöt tietävät tuotteensa ja kontaktit, niin silloin tuotteesta tai palvelusta saadaan hyvä, mutta huono tiimi pystyy tuhoamaan hyvänkin tuotteen.

Yrityksessä toimivan perustajaryhmän merkitys on suuri kaikella tapaa, ja käytännössä kaikki toimintaa rahoittavat tahot rekisteröivät tarkkaan perustajien osaamista ja kykyä tehdä yhteistyötä keskenään ja muiden kanssa.

- Tietysti toivomme yritysten sekä kasvavan että kansainvälistyvän, ja tällöin yrityksen johtajan pitää toiminnallaan vahvistaa näitä suuntauksia. Kansainvälistyminen itsessään on toimialakohtaista. Esimerkiksi lääke- ja biotekniikkapuolella kohdemaana voi olla Yhdysvallat, mutta viime vuosien aikana Venäjä on alkanut kiinnostaa yrittäjiä entistä enemmän. Tärkeitä kohdemaita ovat myös Ruotsi ja Saksa, ja kaikkien maiden kohdalla paikalliset yhteistyökumppanit ja niiden muodostamat verkostot ovat tärkeitä.

Varsinaiset hakemuspaperit avustusta tai lainaa varten ovat Tekesin verkkosivuilla.

- Hakemukseen olisi hyvä liittää projektisuunnitelma ja myös liiketoimintasuunnitelma tavalla tai toisella. Suunnitelman ei tarvitse olla esimerkiksi viiden vuoden mittainen, ja sitä täytyy pystyä päivittämään säännöllisesti.

Mika Sievi-Korte kannustaa yrityksiä testaamaan liiketoimintansa rahoitusmahdollisuuksia Internetin tunnustelupalvelusta tai ottamaan yhteyttä Tekesissä työskenteleviin asiantuntijoihin.

siihen pitäisi pystyä tekemään pieniä uudistuksia säännöllisesti.

- Eräs yrityksen toimintaa helpottava asia liittyy siihen, että kun markkinat kasvavat, niin silloin markkinoille tunkeutuminen on helpompaa kuin täysille markkinoille. Toisaalta sitten markkinoiden täyttymisen aikana yrityksen täytyy kehittää muita tuotteita tulevaisuuttaan varten, pohtii Mika Sievi-Korte.

Tähän markkinointiviisauteen kuuluu myös yrityksen kyky kehittää toimintojaan uusilla innovaatioilla.

- Tuote pitää pystyä tarvittaessa lopettamaan, ja esille täytyy nostaa uusia tuotteita tai palveluita. Myös ideoida pitää, mutta huonot ideat täytyy pystyä myös lopettamaan ennen kuin niihin lähtee kulumaan rahaa.

Projektissa, ja erityisesti alkavien riskiyritysten kohdalla, rahan riittävyys on merkittävä tekijä.

- Jos projekti on riskipitoinen, silloin myös porkkana on iso. Tunnistettavat riskit voivat liittyä markkinoihin, joilla ei enää ole asiakkaita, tai sitten kilpailija on kehittänyt paremman tuotteen..

Monille yritykselle viime vuosi on vaikea, mutta toisaalta juuri hiljaisempina aikoina yritysten kannattaisi aktivoitua toimintojensa uudistamiseen.

- Edistykselliset yritykset käyttävät hiljaista aikaa toimintansa kehittämiseen.

Tällä tavalla ne saavat nousukauden alkaessa mahdollisuuden päästä markkinoille nopeammin kuin tuotettaan kehittämättömät yritykset, vinkkaa Mika Sievi-Korte haastattelun lopuksi.

Rahan riittävyydestä riskeihin Markkinoilla oleva tuote ei lopultakaan tule koskaan valmiiksi, ja vähintäänkin

||

Teksti: Jari Hemmilä

28

YritysForum

1/2014

Arne9001 | Dreamstime.com

Kuorma-autoilijoiden ammattitaito ajan tasalle Kuorma-auton kuljettamisen ammattipätevyysvaatimukset muuttuvat ensi syyskuusta lähtien. Jokaisen kuorma-auton kuljettajan on osoitettava ammattipätevyys joko erillisellä ammattipätevyyskortilla tai ajokortilla, jossa on ammattipätevyydestä ilmoittava merkintä erityisehto 95. Linja-autonkuljettajilta vastaava ammattipätevyys on vaadittu jo syyskuusta 2013 lähtien.

Muuttuvien ammattipätevyysvaatimusten taustalla on vuonna 2003 asetettu EU-direktiivi, jonka perusteella vuonna 2007 astui voimaan laki kuljettajien ammattipätevyydestä. Direktiivin tarkoitus on yhtenäistää eurooppalaisten ammattikuljettajien pätevyysvaatimukset.

Trafin kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyden asiantuntija JussiPekka Laine selvittää tilanteen taustaa seuraavasti: – Suomessa kuorma-autokortin saa aika helposti. Kortin on saanut, kun on suorittanut lyhyen koulutuksen, teoria- ja ajokokeen. Mutta linja-auton ja ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen on vaadittu jo aika pitkät koulutukset, jolloin niitä on pidetty ammattimaisena ajamisena. Yleisesti Euroopassa kuitenkin jo kuorma-auton kuljettamista on pidetty ammattimaisena toimintana. Nyt Suomen käytäntö säädetään siis muiden EU-maiden kanssa samalle tasolle.

Milloin ammattipätevyyttä ei tarvita Kentällä saattaa tällä hetkellä olla vielä epäselvyyttä siitä, milloin ammattipätevyys tarvitaan ja milloin ei. Jussi-Pekka Laine selventää asian yksinkertaiseen nyrkkisääntöön.

– Lähtökohtana voidaan sanoa, että kaikilta kuljettajilta vaaditaan ammattipätevyys. Olennaisinta tässä on se, mistä syystä ajoneuvoa ajetaan. Ammattikuljetuksissa ei ole merkitystä sillä, ajetaanko paljon vai vähän, tai jos ajoneuvo on yrityksen oma vai vuokrattu. Myöskään ammattinimike ei kerro, onko kyse ammattipätevyyttä edellyttävästä kuljetuksesta.

Nyrkkisääntöön löytyy Suomen laista kahdeksan poikkeuskohtaa, jolloin ammattipätevyyttä ei tarvita. Suurin osa poikkeuksista on hyvin selkeitä, mutta muutamien lainkohtien tulkinnasta saattaa tulla se-

kaannuksia. Tamperelaisen koulutuspalvelu Turvakortit Oy:n kouluttaja Matti Jääskeläinen selittää yritystoimintaa selkeästi koskevaa kohtaa: – Epäselviä tilanteita saattaa syntyä silloin, kun ammatinharjoittaja kuljettaa työvälineitä töihin. Ammattipätevyyttä ei tarvita, kun esimerkiksi kaivinkoneenkuljettaja vetää työkoneensa lavetilla työmaalle. Mutta kun kaivinkoneenkuljettaja päättää lähteä työmaalta pelkällä lavetilla ilman kaivinkonetta, silloin tarvitaan ammattipätevyys.

Jääskeläinen epäilee, että kädenvääntöä on tiedossa, kun pätevyysvaatimus astuu syyskuussa voimaan.

– Eräässä koulutuksessa minulta kysyttiin, että riittääkö se, että kuljettajalla on taskussaan ruuvimeisseli. Kyllähän se tiedetään, että se ei riitä, mutta missä menee se raja, jolloin autossa on tavaraa riittävästi, Jääskeläinen kysyy.

Kouluttautuminen kannattaa Jääskeläinen muistuttaa, että kuljettaminen on muutakin kuin autolla ajamista.

– Esimerkiksi ruokakuljetuksissa on tiedettävä kylmäketjun merkitys ja vaatimukset. Ilmailuala on hyvä esimerkki siitä, mikä merkitys kertaamisella ja harjoittelulla on turvallisuuden kannalta, hän vertaa.

Osa pienyrittäjistä saattaa vaihtaa kuorma-auton pakettiautoon välttääkseen koulutuskustannukset. Jussi-Pekka Laineen mukaan kaikkien kuljettajien olisi hyvä tietää, miten ajetaan ennakoivasti, miten kuorma sidotaan kiinni ja miten vältetään kuljettajan ammattisairaudet.

– Helpoimmalla pääsee, kun hankkii ammattipätevyyden. Pätevyysvaatimus myös luultavasti lisää kuljettajan ammatin arvostusta, Laine ennustaa.

Teksti: Terhi Viianen

29

1/2014 YritysForum

Yleisesti Euroopassa kuitenkin jo kuormaauton kuljettamista on pidetty ammattimaisena toimintana. Nyt Suomen käytäntö säädetään siis muiden EU-maiden kanssa samalle tasolle.

TILITOIMISTO OULUN DEBET & KREDIT

P. 040 575 4578 Riihiraitti 13, 90240 Oulu arja.myllykoski@odk.fi

Isännöinti T. Lipponen

Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU

P. 041 538 6349

Ammattipätevyys on voimassa viisi vuotta kerrallaan Ensi syyskuusta lähtien kaikki kuorma-autoa työtehtävissään ajavat ammattikuljettajat tarvitsevat ammattipätevyystodistuksen. Vaaditun koulutuksen suorittamisen jälkeen kuljettajan on haettava itselleen ammattipätevyyttä. Erillistä ammattipätevyyskorttia haetaan Trafin palveluntuottajalta ja merkintää ammattipätevyydestä ajokorttiin haetaan poliisilta.

Perustason ammattipätevyyttä ei vaadita kuorma-auton kuljettajalta, jonka kuorma-auton ajo-oikeus on alkanut ennen 10.9.2009. Kuljettajan on kuitenkin suoritettava jatkokoulutus 5 vuoden kuluessa ajo-oikeuden alkamisesta. Ammattipätevyys on voimassa 5 vuotta, ja sitä voidaan jatkaa 5 vuodeksi kerrallaan jatkokoulutuksella niin kauan kun ajo-oikeus on voimassa.

toimi.lipponen@isannointi-lipponen.fi

PALVELEMME KAIKISSA KIRJANPIDOLLISISSA TARPEISSA.

Tilinpäätökset, kirjanpito- ja tilitoimistopalvelut, veroilmoitukset, kotitalousvähennysasiat, vuokratuloverotus...

OTA YHTEYTTÄ JA KYSY LISÄ

Ä!

TILITOIMISTO OULUN TASEKESKUS OY

Kirkkokatu 7, Oulu (08) 311 8361 m-l.pukinkorva@tasekeskus.fi

Suomen lain mukaan ammattipätevyyttä ei tarvita 1. Jos ajoneuvon suurin sallittu rakenteellinen nopeus on 45 km/h.

2. Jos ajoneuvo on poliisin, pelastustoimen, pelastusalan koulutusta tarjoavan oppilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä tehtäviin kuuluvissa kuljetuksissa.

3. Ajoneuvon korjaamisen, huoltamisen tai katsastamisen yhteydessä tapahtuvassa siirrossa tai koeajossa.

4. Jos ajoneuvoa käytetään kiireellisessä hätätilanteessa. Esim. onnettomuuden uhreja siirretään linja-autolla onnettomuuspaikalta sairaalaan.

5. Jos ajoneuvoa käytetään perustason ammattipätevyyden tai jatkokoulutuksen saamiseksi tarkoitetussa ajo-opetuksessa.

6. Jos ajoneuvo on yksityisessä käytössä. Yrityksen omistamana ajoneuvo on aina liitettynä liiketoimintaan, jolloin ammattipätevyys vaaditaan.

7. Jos linja-autoa käytetään muihin kuin kaupallisiin henkilökuljetuksiin.

Linja-auton omistaja on kyydissä ja muut matkustajat asuvat hänen kanssaan samassa taloudessa.

8. Jos ajoneuvolla kuljetetaan materiaalia tai laitteita, joita kuljettaja ammattiaan harjoittaessa käyttää, eikä kuljettaminen ole hänen päätoimensa.

Lähde: Jussi-Pekka Laine, Trafi

Oikea väylä tavoittaa asiakkaasi.

Ota yhteys mediamyyntiin:

045 276 5998 Antti Kyttälä

30

YritysForum

1/2014 Jari Hemmilä

Jukka Mäkinen kannustaa aloittamaan yritystoimintaa huolellisen suunnittelun avulla.

Finnvera kannustaa aitoa yrittäjää Finnveran asiantuntemus ja lainarahoitus auttavat yritystoiminnan aloittamiseen liittyvissä tieto- ja rahoitustarpeissa.

Uusi yrittäjä kohtaa yritystoimintaa aloittaessaan moninaisen määrän tärkeitä asioita. Niiden käsittelyyn kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä huolellinen valmistelu lisää yrityksen menestymismahdollisuuksia sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä.

Yritystoimintaa aloittava henkilön tulee edetä toimissaan monin eri tavoin, mutta yrittäjäkurssi on ensiarvoisen tärkeä käydä aluksi.

- Siellä mennään läpi kaikki yrittäjyyden osa-alueet ja tehdään esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma ja pohditaan rahoitussuunnitelmaa. Iltakurssimuotoiset yrittäjäkurssit ovat muutaman viikon mittaisia, ja kurssista saa lisätietoja Ensimetristä, kertoo

asiasta Finnveran rahoituspäällikkö Jukka Mäkinen.

Starttirahan tarkoituksena on edistää uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilön työllistymistä, ja eräänä myöntämisen edellytyksenä on pääsääntöisesti juuri yrittäjäkurssin suorittaminen tai henkilön aiempi yrittäjäkokemus.

Yritystoimintaa suunnitteleva voi myös tehdä itselleen yrittäjävalmiuksia testaavan ’happotestin’, jollainen löytyy esimerkiksi Finnveran verkkosivuilta (www.finnvera.fi) - Happotesti pistää miettimään asioita eri kannoilta nostaen esiin sellaisia kysymyksiä, joihin yrittäjän pitäisi osata vastata. On hyvä miettiä toimintaa tuotteen tai palvelun

tiimoilta, mutta pitäisi miettiä myös muita yritystoiminnalle välttämättömiä asioita kuten markkinointi ja kirjanpito.

Lainamuotoa ei tarvitse tietää Uusi yrittäjä voi samanaikaisesti hakea sekä starttirahaa että Finnveran lainaa, mutta rahoitusasiassa ylipäätään Jukka Mäkisen seuraava kommentti osoittaa kohti tervettä yritystoimintaa.

- Avustusten varaan ei pidä laskea mitään yritystoimintaa, vaan kaiken toiminnan lähteä joko tuotteen tai palvelun näkökulmas-

ta. Tuotteen tai palvelun oikea hinnoittelu on tärkeätä, ja kiinteät ja muuttuvat kustannukset tulee sopeuttaa toiminnan tasoon.

Mutta kun ja jos uusi yrittäjä sitten päättää hakea Finnveran lainaa, niin silloin hänen hakemuksensa arviointi lainapäätökseen asti tapahtuu esimerkiksi seuraavasti.

- Teemme täällä yrittäjätutkimuksen, jossa kohteina ovat henkilön ammattitaito ja kaikki yrittäjyyden osa-alueet. Valmis liiketoimintasuunnitelma nopeuttaa yritystutkimusprosessia huomattavasti.

- Suunnitelmassa on hyvää se, että kun henkilö miettii asiat itse omalta kohdaltaan, niin samalla yrittäjyys jalostuu hänen ajatuksissaan. Suunnitelman valmiiksi saa-

31

1/2014 YritysForum

On hyvä miettiä toimintaa tuotteen tai palvelun tiimoilta, mutta pitäisi miettiä myös muita yritystoiminnalle välttämättömiä asioita kuten markkinointi ja kirjanpito. misen jälkeen hän voi edelleen miettiä mahdollisia liiketoimintariskejä ja pallotella asioita myös muiden kanssa.

Varsinaisessa hakuprosesssissa hakija tekee sähköisen hakemuksen.

- Yrittäjäkokelaan ei välttämättä tarvitse käydä tapaamassa Finnveran edustajaa ennen hakemuksen lähettämistä.

Hänella ei myöskään tarvitse olla tietoa siitä, millaista lainaa hän on hakemassa, sillä yritystutkimuksen yhteydessä käytyjen keskustelujen perusteella osaamme määritellä hakijan kannalta edullisimman lainamuodon.

”Suunnittelematon jää onnensa varaan” Liiketoimintaa aloittavalle yritykselle Finnvera-laina kohdentuu investointeihin ja/tai käyttöpääomaan. Muita lainamuotoja ovat henkilökohtainen yrittäjälaina pk-yrityksen perustajalle, osakkaalle tai toiminnan jatkajalle sekä siltarahoitus paikkaamaan yrityksen käyttöpääoman tarvetta ELY-keskuksen tai Tekesin avustuspäätöksen ja avustuksen maksatuksen välisenä aikana.

Lainaa hakiessa tärkeäksi tekijäksi nousee jo aikaisemmin mainittu liiketoimintasuunnitelma, mutta myös kolmen vuoden mittaiset tulosennusteet tarvitaan.

- Suunnitelmaa tehdessään henkilö miettii omaa yritystoimintaansa monelta kantilta. Tulossuunnitelmassa tärkeää on käsitellä ensimmäistä vuotta, sillä toiminnan aikana yrittäjän tuote tai palvelu saattaa muuttua.

Ensimmäisen vuoden tulo- ja menobudjetti täytyy suunnitella, mutta sen jälkeen tulossuunnittelu ja -seuranta voivat edetä rullaavasti, neuvoo Jukka Mäkinen.

Jos yritystoimintaa aloittava ei jostain syystä ole tehnyt edellä mainittuja asiakirjoja, niin silloin Finnveran edustajan on hankala tehdä yritystutkimusta. Liiketoimintasuunnitelmalle ei ole määritelty sopivaa pituutta, mutta esim. 3-4 sivuisenakin se on riittävä, kunhan asioita on pohdittu yrittäjän toimesta.

- Suunnittelematon jättää asiat oman onnensa varaan, vaikka juuri yritystoiminnassa pitäisi osata sekä suunnitella että laskea. Ja kun yritystoimintaan käytetään myös omia rahoja, niin silloin haastavilla hetkillä on helpompaa turvata omatkin varat, kun on hyvät toimintasuunnitelmat

Vaikeissa vaiheissa auttaa aktiivisuus Yrittäjänä menestyminen muodostuu onnistumisesta monissa asioissa, ja kannattavan yritystoiminnan lähtökohtia ovat esimerkiksi tuotteen tai palvelun laatu, sekä niiden haluttavuus yrityksen asiakkaiden keskuudessa. Joissain keskusteluissa yrittäjyyteen liitetään myös sana vapaus.

- Yrittäjä voi kyllä määritellä itse työaikansa, mutta hänen työpäivänsä ei ole koskaan lyhyempi kuin se olisi palkkatyössä. Jos henkilö ajattelee yrittäjänä tekevänsä lyhyttä työpäivää, niin silloin yrittäjyys ei ole oikea valinta, pohtii Jukka Mäkinen.

Aina ei edes pitkä työpäivä ole riittävä vakuus onnistuneelle yritystoiminnalle, ja tällöin yrittäjä voi kohdata haasteita lainan maksusuunnitelman toteuttamisessa.

- Silloin kannattaa ottaa yhteys velkojiin. Mutta pitää olla yhteydessä jo ennen velkojen eräpäiviä, sillä tilanteessa ei auta pään pensaaseen laittaminen.

Näin yrittäjä ja asiakasvastaava voivat yhdessä pohtia eri ratkaisuja tilanteeseen, ja yhtenä vaihtoehtona voi olla, että yrittäjä maksaa lainan muutoksesta koituvat kulut ja lainakorot, mutta lainalle annetaan puoli vuotta maksuvapaata aikaa.

Yritystoiminnassa asiakkaan kuuntelu on ensiarvoisen tärkeätä, sillä vain näin osataan tehdä tarpeellisia tuotteita tai palveluja. Asiakkaiden vaatimat muutokset on toteutettava nopeasti, jotta varmistetaan niiden menekki.

- Yrityksen taloutta tulee hoitaa huolella. Pitää osata erottaa yrityksen rahat ja omat rahat, ja niitä ei saa sekoittaa.

Pitää osata hoitaa ensin lakivelvoitteiset maksut pois, ja vasta sitten nostaa palkkaa itselle. Hyvän yrittäjän merkki on siinä, että osaa ottaa palkan viimeisenä.

Suurimmat yrittäjän onnistumismahdollisuudet osoittavat lopulta kohti aitoutta ja jossain määrin myös kohti henkilökohtaista historiaa.

- Henkilöstä pitää kuvastua se, että hän on aito yrittäjä. Se ei voi olla syy, että sai potkut aikaisemmasta työpaikasta.

Moni yrittäjäperheen jälkeläinen saattaa sanoa, että en ala yrittäjäksi, mutta aloittaa sitten kuitenkin. Mielellään olisi hyvä olla muutakin työkokemusta kuin ainoastaan perheyrityksestä.

||

teksti Jari Hemmilä

KOLUMNI

Pirkka Lappalainen lakimies

Terveyshaitat kannattaa ratkoa oikeuden ulkopuolella Noin 400 000 suomalaista kärsii kodeissa, laitoksissa ja työpaikoilla erilaisten kosteusvaurioiden aiheuttamista haitoista ja terveysongelmista.

Taloudellisesti nämä ongelmat koskettavat yksityishenkilöiden lisäksi taloyhtiöitä ja muita yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja pankkeja.

Oikeudessa kosteusvahinkojen käsittely on mutkikasta ja aikaavievää. Niihin liittyy usein laajoja todisteluvaikeuksia. Omistajan kannalta tällaiset prosessit kannattaisi aina välttää.

Seitsenlapsinen Niemisen suurperhe asui yhdeksän vuoden aikana saman omistajan eri vuokrayhtiöiden omistamissa vuokrahuoneistoissa. Oikeudenkäynti osoitti, miten kaikissa kolmessa huoneistossa ilmeni pitkäaikaisia erilaatuisia kosteusvaurioita.

2–16-vuotiaista lapsista koostuva perhe alkoi altistua kosteusvauriomikrobeille ja kärsi erityisesti yskästä, nuhasta, poskiontelo- ja muista tulehduksista sekä infektiosairauksista yli kymmenen vuotta. Heille kullekin jäi myös pysyvä homeallergia, joka vaatii kaiken homealtistuksen välttämistä ja lääkitystä.

Asumisen haitoista voi olla pitkä matka korvauksiin. Mutkikkaan oikeusprosessin keskeiset kysymykset kuvaavatkin hyvin näiden tapausten yleisiä ongelmia.

Olivatko asuntojen kosteusvauriot syy-yhteydessä herkistymiseen, ja oliko lasten herkistymisellä syy-yhteys vuokranantajien tai kaupungin vastuulla olleisiin seikkoihin?

Ja vielä: oliko homeelle herkistymisestä aiheutunut korvattava vahinko? Näihin vastaaminen on yhdistelmä lääketiedettä, tekniikkaa ja ennen kaikkea oikeudenkäyttöä, jossa kohtuusharkinnalle ei ole juurikaan sijaa.

Terveyshaitan todistaminen on oikeuskäytännössä muodostunut varsin tiukaksi.

Niemisten juristi hankki asiantuntijatodistelua terveystarkastajilta, tutkimuslaboratorioilta ja iho- ja allergiasairauksien erikoislääkäriltä, jonka mukaan oli erittäin todennäköistä, että kaikissa lapsissa havaitut tietyt allergiavasta-aineet olivat seurausta kanteessa tarkoitetuista kosteusvaurioista.

Käräjäoikeus näki syy-yhteyden ja tuomitsi pysyvästä terveyshaitasta lapsille 4 200–8 400 euron vahingonkorvauksia. Hovioikeus puolitti korvauksia, koska toinen altistumistyyppi ei merkinnyt sairautta.

Korkein oikeus pudotti korvaukset 700 euroon siksi, että terveydensuojelulain tarkoittama haitta on olennaisesti laajempi kuin vahingonkorvauslain mukainen henkilövahinko. Oikeus painotti myös sitä, että todistamisvelvollisuus asunnon puutteellisen kunnon aiheuttamista haitoista kuului vuokralaiselle. Syy-yhteyden vaatimusta, vaikka käytössä oli hyvä lääkärinlausunto, ei lievennetty.

Kenenkään ei siis kannata kärsiä siitä, että asunto tai työtila aiheuttaa terveydellistä haittaa. Asunnon omistajankin intressissä on, että asioihin reagoidaan ripeästi, omatoimisesti ja todisteellisesti. Entistä useammin jutut tulisi saada hoidettua ennen hankalaa oikeusriitaa.

32

YritysForum

1/2014

Anna Kemppainen

YRITTÄJÄMME ULKOMAILLA

Vesa Uusi-Kilposen (oik.), Esa Törmälän ja Eva Edelmannin mukaan yrittäjän arki Espanjassa on työntäyteistä mutta antoisaa.

Ympärivuotinen aurinko on parasta vaivanpalkkaa Espanjan Aurinkorannikolla toimii suuri joukko suomalaisyrittäjiä, jotka tarjoavat palveluitaan etupäässä muille suomalaisille. Fuengirolan Centro Finlandia perustettiin suomalaisyhteisön yhteiseksi tukikohdaksi.

Kadulla tepastelee turisteja ja paikallisia leppoisaan tahtiin. Vaikka eletään sydäntalvea, kahviloiden terasseilla nautitaan päiväkahveista ja tapaksista aurinkoisen taivaan alla. Kahvittelijoita löytyy myös Centro Finlandian yhteydessä olevasta ravintolasta, jonka lavalla harjoitellaan muutaman päivän päästä nähtävää Vain elämää –show’ta. Suomi-hitit toimivat myös palmujen katveessa.

Espanjan Aurinkorannikko on tunnettu paitsi ihanteellisesta ilmastostaan, myös huomattavasta suomalaisyhteisöstään.

Alueella asuu tuhansia pakkaspakolaisia, ja heidän myötään Andalusian sydämeen on muodostunut kattava suomalaisten palveluiden verkosto. Tarjontaa löytyy kiinteistönvälityksestä kauneudenhoitoon, leipomoista kansalaisopistoon.

Fuengirolan Los Bolichesin kaupunginosaan perustettiin vuonna 2009 palvelukeskus Centro Finlandia suomalaisten kiintopisteeksi. Kahdesta kerroksesta löytyy yrityksiä joka lähtöön, lisäksi paikka toimii infopisteenä niin suomalaisille asukkaille kuin turisteillekin.

– Tavoitteena on, että kaikki suomalaiset tulevat ensin tänne. Täältä saa suomenkielistä opastusta mielenkiintoisista kohteista, ja toimimme myös tukena ongelmatilanteissa. Jos matkailija esimerkiksi ryöstetään, me autamme tekemään rikosilmoituksen, kertoo toiminnanjohtaja Vesa Uusi-Kilponen.

Uusi-Kilponen on mies Centro Finlandian takana. Vietettyään aikaa Fuengirolassa hän totesi, että suomalaisyhteisölle tarvittaisiin jokin kokoava tekijä. Alkajaisiksi perustettiin viikoittain ilmestyvä

kaupunkilehti Fuengirola.fi vuonna 2006.

Yhteistyökumppanina oli toimittaja Antti Pekkarinen, joka edelleen toimii lehden päätoimittajana sekä Centro Finlandiaa pyörittävien yhtiöiden toimitusjohtajana.

– Kyllähän meitä aluksi pidettiin hulluina, mutta niin vain on homma saatu toimimaan. Lehti on kaiken toimintamme perusta, Uusi-Kilponen kuvailee.

Lehden myötä alkoi myös kauppakeskuksen toimitilojen etsintä, ja lopulta sellaiset löytyivät vanhan huonekaluliikkeen tiloista.

33

1/2014 YritysForum Anna Kemppainen

La Leonan asiakkaita ovat suomalaisasukkaiden ohella esimerkiksi lomamatkalla olevat lapsiperheet, joiden ei tarvitse raahata lastenruokia Suomesta asti.

roin makeasti, että enhän minä nyt voi vain jättää kaikkea ja muuttaa tänne.

Noihin aikoihin Edelmann teki vaativaa työtä henkivakuutusyhtiön tuotantopäällikkönä. Ystävät eivät kuitenkaan luopuneet ehdotuksestaan.

– Muistan kun istuin Kööpenhaminan lentokentällä odottamassa jatkolentoa ja mietin, että miksi en lähtisi. Työnantaja ei myöntänyt virkavapaata, joten sitten minä vain irtisanoin itseni ja tulin tänne, Edelmann nauraa.

Kiinteistövälittäjä Esa Törmälä oli puolestaan jo jäänyt eläkkeelle, ja vietti aina vain pidempiä aikoja Fuengirolassa. Työnteko kuitenkin houkutti vielä, joten noin vuosi sitten hän perusti Centro Asunnot. Yritys välittää sekä vuokra- että omistusasuntoja.

Kaikkia kolmea huvittaa suomalaisten käsitys siitä, että Espanjassa yrittäjän arki on helppoa ja huoletonta, ja raha sen kuin virtaa. Todellisuus on vallan toisenlainen.

– Täällä sitä byrokratiaa vasta onkin. Jatkuvasti törmää käsittämättömiin sääntöihin ja maksuihin, ja laiminlyönneistä seuraa mojovat sakot. Tieto viranomaisten välillä kulkee todella huonosti, ja tietokonejärjestelmissä ollaan valtavasti Suomea jäljessä.

Yrityksen perustamisessa ja pyörittämisessä hyvä asianajotoimisto ja tilitoimisto ovat aivan välttämättömiä, kolmikko luettelee.

Espanjaa moukaroiva lama on tiukentanut viranomaisten vaatimuksia entisestään, ja esimerkiksi työsopimusten kanssa ollaan nykyään hyvin tarkkana. Myös erilaisia säädöksiä ja maksuja riittää joka lähtöön, jopa hyvinkin yksityiskohtaisista asioista.

– Tuli määräys, että kauppojen ovien täytyy olla 80 senttiä leveitä. Minulla on kaksi 60 sentin ovea, mutta sepä ei käy, vaan nyt minun täytyy uusia ovet karmeineen, Eva Edelmann päivittelee.

– Jos en tottele, joutuisin todennäköisesti lyömään lapun luukulle.

Huomennakin ehtii

Espanjan Aurinkorannikko on tunnettu paitsi ihanteellisesta ilmastostaan, myös huomattavasta suomalaisyhteisöstään. Alueella asuu tuhansia pakkaspakolaisia, ja heidän myötään Andalusian sydämeen on muodostunut kattava suomalaisten palveluiden verkosto.

– Kaikki piti rakennuksessa laittaa uusiksi. Se oli kyllä elämäni rohkein päätös, ja jos olisin tiennyt, millainen urakka on edessä, en tiedä olisinko ryhtynyt siihen.

Minun piti laittaa taloni pantiksi, ja lainaa otettiin espanjalaisista pankeista. Myös suomalaisiin pankkeihin on pitänyt olla hyvät suhteet. Hanke on vienyt valtavasti aikaa ja vaatinut paljon uskoa, eikä se rahallisesti ole ollut erityisen tuottoisa.

Arvo kuitenkin nousee vuosien myötä, ja ylipäänsä tämän hankkeen rikkaus on jossain ihan muualla.

Byrokratiaa espanjalaisittain Centro Finlandian yritysten joukossa on suomalaisia elintarvikkeita tarjoava La Leona sekä kiinteistövälitystoimisto Centro Asunnot. La Leonan yrittäjä Eva Edelmann tuli Fuengirolaan ystäviensä houkuttelemana.

– Olin aina ajatellut, että tulen tänne viimeistään eläkkeellä. Ystävilläni on täällä ravintola, ja he sitten kertoivat, että tänne tarvittaisiin ruokakauppa. He ehdottivat että minä perustaisin sellaisen. Aluksi nau-

Rikastumisesta haaveilevien kannattaa myöskin tehdä jotain muuta, kuin lähteä yrittäjäksi Aurinkorannikolle. Vakaan toimeentulon saavuttaminen edellyttää monen vuoden ankaraa työntekoa.

– Täytyy varautua siihen, ettei ensimmäisten vuosien aikana voi nostaa kunnollista palkkaa. Reilu puskurirahasto onkin välttämätön, Vesa Uusi-Kilponen neuvoo.

– Välillä tänne ilmestyy yrittäjiä, jotka pian katoavat vähin äänin. He eivät ole varautuneet siihen, miten vaativaa tämä on, Esa Törmälä lisää.

Kaikki kertovat, etteivät he ole koskaan Suomessa tehneet niin pitkiä päiviä ja työskennelleet niin kovasti kuin Espanjassa. Silti he voivat henkisesti paljon paremmin.

– Ilmasto antaa paljon anteeksi. Rankka työ tuntuu paljon kevyemmältä, kun aurinko paistaa lähes koko ajan, Törmälä kuvailee.

– Aiemmassa työssäni oli valtavat paineet, mutta en minä täällä osaa stressata, Eva Edelmann lisää.

Espanjalaiset ovat tunnettuja mañana – asenteestaan, eli asiat ehtii kyllä hoitaa huomennakin. Pikkuhiljaa asenne tarttuu myös suorituskeskeisiin suomalaisiin.

– Suomessa eletään helposti minuuttiaikataulun mukaan, mutta täällä on pakko oppia ottamaan rennommin. Muuten palaa päreet, Edelmann sanoo.

– Jos Suomessa on useampi asia hoidet-

tavana, ne hoituvat yleensä muutamalla puhelulla. Täällä saa olla tyytyväinen, jos saa hoidettua yhden asian päivässä, hän jatkaa.

Asioiden suoraviivainen hoitaminen ei myöskään ole espanjalaisten vahvimpia puolia.

– Espanjalaiset puhuvat valtavasti. Olen seurannut espanjalaista työntekijääni. Jos asiakkaalle pitää kertoa, missä kerroksessa asunto on, sitä varten ollaan helposti puoli tuntia puhelimessa, Törmälä naureskelee.

Sesonkien mukaan Aurinkorannikon suomalaisyrittäjien tärkein kohderyhmä ovat muut suomalaiset.

Niin Centro Finlandiassa, La Leonassa kuin Centro Asunnoissakin on silti myös espanjalaisia, englantilaisia ja pohjoismaalaisia asiakkaita. Edelmannin mukaan Centro Finlandian liikkeessä käy lähes yksinomaan suomalaisia, mutta toisessa liikkeessä asiakaskunta on kirjavampaa.

– Meillä on paljon espanjalaisia toimeksiantajia, koska he luottavat suomalaisiin.

Asunnonhakijat taas ovat enimmäkseen suomalaisia, kertoo Törmälä.

Pienessä yhteisössä yrittäjän on erityisen tärkeää huolehtia palvelun laadusta ja omasta maineestaan.

– Täällä täytyy olla hyvin palvelualtis.

Jos palvelu on huonoa, kukaan ei tule uudestaan. Myös huhut kiertävät nopeasti, ja siksikin erilaisista määräyksistä täytyy pitää tiukasti kiinni. Jos liikkeelle lähtee huhu, että jokin liike on pannut lapun luukulle, sitä on vaikea korjata, Edelmann kertoo.

– Toisaalta itsestäänkin saattaa välillä kuulla vaikka mitä tarinoita, hän hymähtää.

Sesonkien mukaan eläminen on tyypillistä Aurinkorannikon vuodenkierrolle.

Syksyllä ja talvella hommia riittää, kun taas kesäksi suuri osa suomalaisista palaa kotimaahan ja toiminta hiljenee radikaalisti.

– Heinä- ja elokuussa meillä oli lähinnä vain kuluja, Esa Törmälä kuvailee.

– Muuten voisi melkein laittaa luukut kiinni kesäksi, mutta aina on muutamia asiakkaita, jotka ovat sitten kiukkuisia, Eva Edelmann kertoo.

Pitkät päivät, kova työ, toimeentulo tiukassa – korvaako auringonpaiste todella tämän kaiken?

– Minusta on erittäin antoisaa, kun voi tarjota mahdollisuuksia muille, Vesa UusiKilponen sanoo.

– Lisäksi tässä tapaa jatkuvasti kiehtovia ihmisiä, ja se taas rikastuttaa omaa elämää.

Emme me kolmekaan Suomessa olisi tavanneet. Suomessahan iän myötä tuttavapiiri hupenee, täällä se taas kasvaa jatkuvasti.

Aurinkorannikko on eläkeläisten suosiossa, eikä ihme: valoa riittää, joka päivä on ulkoilupäivä, koskaan ei ole liukasta eikä piikkikengille ole käyttöä.

– Voisihan sitä vain pelata päivät pitkät golfia, mutta ei se minua tyydytä.

Täytyy olla paljon tekemistä, Uusi-Kilponen toteaa.

Myös Eva Edelmann on golfaaja, mutta kiireistä kauppiasta ei ole Aurinkorannikon viheriöillä näkynyt.

– Sen jälkeen kun tulin tänne, en ole pelannut kertaakaan. En vain ehdi, hän nauraa.

||

Teksti: Karoliina Kemppainen

34

YritysForum

1/2014

TYÖSUOJELU

Tekevälle ei tarvitse sattua Työtapaturmia tapahtuu Suomessa vuosittain 130 000–140 000.

Määrä sisältää muutaman kymmenen tuhatta työmatkoilla sattunutta tapaturmaa sekä työssä koetun väkivallan. Suurin osa työtapaturmista sattuu työpaikoilla arkisissa työtilanteissa.

Työtapaturmien suuri määrä kertoo siitä, että päivittäin työpaikoilla kompastellaan, liukastutaan, saadaan haavoja tai pudotaan korkeista paikoista. Suomessa rakennetaan paljon, eikä teollisuuskaan ole vielä täysin kaikonnut maasta, joten vaaranpaikkoja piisaa. Myös kuljetusalalla sattuu ja tapahtuu.

Monet vaaratilanteet ovat kuitenkin ennaltaehkäistävissä.

– Epäjärjestys ja -siisteys ovat yleisimpiä syitä työtapaturmille, kertoo asiantuntija Veikko Lipiäinen Työturvallisuuskeskuksesta.

Tapaturmavakuutuslaitosten liiton mukaan vuonna 2012 joka 20:lle palkansaajalle sattui työpaikkatapaturma.

– Tapaturmien kokonaismäärä on laskussa, mutta vakavien työtapaturmien määrä on noussut viime vuosina. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattui 48 vuonna 2012. Näistä 20 sattui työmatkalla, ja loput työpaikalla.

Suuryritykset panostaneet eniten Lipiäinen pitää työtapaturmien määrää suurena, vaikka monilla työpaikoilla ja erityisesti suurissa yrityksissä paneudutaankin hyvin työturvallisuusasioihin.

– Lähtökohtana on, että vaaratekijät ja riskit pyritään poistamaan ensisijaisesti teknisil-

lä toimenpiteillä ja toissijaisesti henkilösuojainten avulla. Esimerkiksi melun kohdalla joudutaan usein tilanteeseen, jossa ainoana suojautumiskeinona on henkilökohtainen suojautuminen.

Lipiäinen viittaa tutkimustietoon, jonka perusteella toimenpiteiden ehdottaminen ja toteuttaminen läheltä piti- ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi on laskenut työtapaturmia työpaikoilla. Kuten arvata saattaa, usein vasta virheistä opitaan.

– On ikävä todeta, että vasta sitten kun jotain vakavaa tapahtuu, aletaan kiinnittää huomiota turvallisuuteen. Asenteissa on aina parannettavaa riippumatta yrityksen koosta ja henkilömäärästä.

Työturvallisuuskortti hyvä kriteeri ammattitaidolle Työturvallisuuskorttikoulutus antaa perustiedot turvalliselle työskentelylle. Se on alun perin suunniteltu niin sanotuille yhteisiä työpaikoille, joilla työskentelee useampia toimitsijoita tai itsenäisiä työnsuorittajia.

Tyypilliseksi alaksi Lipiäinen mainitsee rakennusalan. Työturvallisuuskorttikoulutus soveltuu hyvin myös teollisuus- ja palvelualoille.

– Moni yritys ei päästä työntekijää tehtaan portista sisälle, jos hän ei ole suorittanut työturvallisuuskorttia. Koulutuksen käyneitä on jo lähes 900 000. Opetuksessa

35

1/2014 YritysForum

käydään läpi työturvallisuuteen liittyvät perusasiat ja pelisäännöt turvalliselle työn tekemiselle.

Työnantaja on vastuussa Lipiäinen esittelee työturvallisuuslakia, joka velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijän terveydestä ja turvallisuudesta sekä tunnistamaan työympäristön vaarat ja arvioimaan riskit. Työnantajalla tulee olla laadittuna työsuojelun toimintaohjelma, joka toimii työnantajan työkaluna työsuojelutoimintaa toteutettaessa ja kehitettäessä.

– Työturvallisuuslain mukaan työntekijälle on annettava opetusta ja ohjausta perehdyttämällä työntekijä riittävästi työpaikan olosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työvälineiden toimintaan ja käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin.

– Opastus koskee myös vanhoja työntekijöitä, sillä menetelmien muuttuminen, koneiden uusiminen ja työnkuvan vaihtuminen edellyttävät ohjausta myös turvallisuussyistä.

Työntekijää voidaan rangaista työturvallisuusrikkomuksesta kahdessa tapauksessa: jos hän poistaa turvamerkinnän tai irrottaa suojalaitteen ilman lupaa. Muussa tapauksessa työnantaja on aina vastuussa työtapaturmasta. Oikeustapauksia on yllättävän paljon.

– Vakavien työtapaturmien kohdalla päädytään usein käräjille. Seurauksena on yleensä sakko sekä yhteisösakko, joka voi olla 850 000–850 000 euroa.

Mitä tulee työtapaturmien aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin, kertyi menoeriä ammattitautikorvaukset mukaan lukien noin 400 miljoonaa euroa vuonna 2012.

– Teollisuudessa työtapaturmat maksavat keskimäärin 600 euroa päivässä, Lipiäinen listaa.

Nolla tapaturmaa on saavutettavissa Noin 50 000 työtapaturmaa johtaa vuosittain yli neljän päivän poissaoloon työpaikalta. Syitä työturvallisuuden parantamiseen siis riittää. Veikko Lipiäinen kertoo, että Suomeen rantautui kymmenen vuotta sitten nolla tapaturmaa -ajattelu.

– Noin 300 yritystä on mukana verkostossa, joka tarjoaa jäsenilleen käytännön työkaluja ja tietoa toimintatapojen uudistamiseksi. Ilmapiiri on avoin ajatustenvaihdolle. Yksikään tapaturma ei ole hyväksyttävä, eikä kyse ole koskaan vahingosta tai sattumasta, Lipiäinen korostaa.

Nolla tapaturmaa -verkostoon kuuluminen kertoo hyvää työnantajan asenteesta työturvallisuusasioita kohtaan.

Mutta eikö tavoite kuulosta mahdottomalta saavuttaa? Lipiäisen mukaan nollaan pääseminen on kuitenkin ihan realistinen päämäärä.

– Tiedän teollisuusyrityksiä, joissa tavoite on toteutunut. Se edellyttää kui-

tenkin asioihin paneutumista, ja johdon sitoutumista työturvallisuuden kehittämiseen. Jatkuvan parantamisen periaate on tärkeää.

||

Teksti: Milja Mansunkoski

Epäjärjestys ja -siisteys ovat yleisimpiä syitä työtapaturmille, kertoo asiantuntijaVeikko Lipiäinen Työturvallisuuskeskuksesta.

Sami Kulju

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntijan Veikko Lipiäisen mukaan erityisesti elintarviketeollisuudessa on sattunut lukuisia työtapaturmia viime vuosina.

Uudet nettisivut tai yritysilmeen päivitys?

Nettisivut alkaen:

290€ - Kysy tarjous!

Tutustu hinnastoon:

www.magentia.fi

Valmistamme nettisivut avaimet käteen -toimituksena, jossa ulkonäkö, löydettävyys ja tekninen toimivuus ovat

magentia info@magentia.fi | 0400 770 203

samassa edullisessa paketissa. Hintaan sisältyy aina verkko-osoite ja webhotelli, sekä kätevä sisällönhallintatyökalu, jonka avulla päivittäminen onnistuu helposti netissä tai vaikkapa älypuhelimella. Yksilöllinen ulkoasu näyttää parhaat puolesi kaikenkokoisilla laitteilla. Tuotamme tarvittaessa myös kuvat ja tekstit puolestasi.

Tilaa uusi ilme meiltä.