Abit2014

2014

Onko opintotuki hanskassa?

Näin pänttäys tuottaa tulosta Työnteko kannattaa aina Liiku tarpeeksi, syö hyvin – jaksa paremmin

www.a bit.fi

OPAS LUKION JÄLKEISEEN ELÄMÄÄN

Tulevaisuus alkaa korkeakoulusta

a t n o M a a p a t rantaa

pa . a a m l i a ma

NUORTEN KOULUTUS Hakuaika 3.3. – 1.4.2014.

Opiskelu alkaa elokuussa 2014.

• • • • • • •

Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus Asioimistulkkauksen koulutus Sairaanhoitajakoulutus Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus Sosionomikoulutus Sosionomikoulutus, diakoniatyö Sosionomikoulutus, kirkon nuorisotyö

Application period: 7.1.-11.2.104 Degree Programme in Social Services Option 1 Focus on Community Development Work Option 2 Focus on Diaconal Youth and Community Development Work

Kysy lisää hakutoimistosta: 020 690 431 hakutoimisto@diak.fi

DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Eka kerta M

uistan vieläkin ensimmäisen pääsykokeeni. Matkustin suureen ja tuntemattomaan kaupunkiin ensin bussilla, sitten loppumatkan yliopistolle raitiovaunulla. Lähdin ensin väärään suuntaan, mutta lopulta kipusin kampuksen mäkeä ylös yliopistorakennusta kohti.

Tästä kaupungista ja kampusalueesta tuli vuosiksi kotini, vaikka vaihdoin myöhemmin opiskelemaan journalismia kivenheiton matkan päähän. Nyt olen valmistunut unelmieni ammattiin, ja täydentänyt koulutustani toisessa korkeakoulussa. Vuoden kuluessa minun pitäisi olla maisteri.

Vaikka minulle oli selvää jo kauan ennen lukiota, mille alalla haluan, abina punnitsin useita vaihtoehtoja. Lopulta tein valintoja enemmän tunnekuohuissa kuin järjen voimalla, mutta se kannatti.

Mikään opiskelu ei koskaan ole turhaa. Ainakin itselleni tilastotieteen ymmärtämisestä, matematiikan kaavoista, runojalkojen pänttäämisestä, Java-kielellä koodaamisesta, tilinpäätösanalyysin toteuttamisesta ja suomalaisen liikuntapolitiikan tuntemuksesta on ollut hyötyä, vaikka ne eivät pääaineopintojani koskaan ole olleet.

Vielä lukiossa ja ylioppilaskirjoituksissa tuntui, etten opiskellut itseäni, vaan arvosanoja varten. Korkeakouluopintoja tehdessäni opin sen, että paljon menestystä tärkeämpää ovat uudet tiedot ja taidot. Vielä vuosien jälkeen muistan opintojeni alkuajoilta monia hyviä neuvoja, ja hyödynnän niitä toimittajana – uskokaa tai älkää.

Paljon se ottaa, paljon se kärsii, mutta niin paljon se opiskelu antaa.

Parhain hetki on se, kun saat tutkintotodistuksen kouraasi.

Silloin ymmärrät viimeistään, miten paljon olet tehnyt yhden paperin eteen töitä. Te abit koette sen tunteen luultavasti ensimmäistä kertaa ensi keväänä painaessanne ylioppilaslakin päähänne. Älkää unohtako sitä tunnetta, sillä se kantaa silloinkin, kun opinnot tuntuvat haastavilta.

Nauttikaa opiskeluajastanne. Itse en unohda sitä koskaan. Ja vaikken enää asu sen ensimmäisen kampusalueen nurkalla, sydämessäni siellä tulee aina olemaan kotini.

Virvamaria

2014

Päätoimittaja viivu@t-media.fi

ABIT 2014 www.abit.fi PÄÄTOIMITTAJA Virvamaria Toikka viivu@t-media.fi ULKOASU Flukso Design TOIMITTAJAT Teemu Granström Marju Hulttinen Maria Huusko Helena Immonen Teea Jokihaara Johanna Nykopp Linda Pynnönen Pia Salo Maiju Talvisto

KUVAAJAT Tomi Glad Teemu Granström Tommi Heino Emil Helotie Teea Jokihaara Miisa Kaartinen Ville Kokkola Rami Marjamäki Pekka Rötkönen Samuli Skantsi Pentti Vänskä KANSIKUVA Teemu Granström KUSTANTAJA Harri Leinikka harri@t-media.fi

TUOTTAJA Vesa Vilenius vesa.vilenius@t-media.fi

OSOITELÄHDE Akateeminen kustannusliike

YHTEYSPÄÄLLIKKÖ Tommi Lahtinen tommi.lahtinen@tmedia.fi

ISSN 1455-1519

PAINOS 25 500 PAINOPAIKKA Forssa Print Oy JAKELU Osoitteellisena abiturienteille kotiin.

T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa. TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä.

JULKAISIJA T-Media Oy Eteläinen Makasiinikatu 4 00130 Helsinki www.t-media.fi

441 612 Painotuote

2014

3

Tässä lehdessä

19

6 8 9

Haku tulee − oletko valmis?

Tärpit parempaan pänttäykseen Korkeakoulu odottaa Pyry, Niilo, Mea ja Laura puhuvat tulevaisuudestaan.

16

Opintotuki tutuksi

17 19

Miten pääsee opiskelemaan

22

Tomi Björck

Opintotuki on opiskelijan tärkeimpiä tulonlähteitä.

Opiskelijat kertovat.

Liikkuminen kannattaa aina Pika-aituri Nooralotta Neziri kannustaa opiskelijoita liikkumaan.

Huippukokin reseptit opiskelijan ruoanlaittoon.

26 Lue lisää www.abit.fi

QR-koodit Sivuillamme voit nähdä tällaisia QR-koodeja. Voit asentaa älypuhelimeesi lukuohjelman, ellei sellaista siinä jo ole. Skannaa tämän jälkeen koodi puhelimen kameralla. Tämä ohjaa sinut suoraan koodin sisältämään verkko-osoitteeseen.

Tsekkaa osoitteessa www.abit.fi - Opiskelijahaalarin anatomia - Näin haet kesätöitä 4

2014

9

Bloggaajilta

Tahdotko tulevaisuudessa teekkariksi?

unelma opiskelu

– kaikki tieto opinnoista, ammatista, työllistymisestä.

työ

www. ǤƤ

#

25

#

26

#

27

#

28

#

29

PAREMPI PALKKA

VARMUUS TYÖPAIKASTA

PAIKKA KULMAHUONEESSA

ENEMMÄN RAKKAUTTA

Diplomi-insinöörin ja arkkitehdin alkupalkka on noin 3500 euroa.

Ylärajaa ei ole.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien osaamista tarvitaan hyvinä ja huonoina aikoina.

Enemmistö suomalaisten pörssiyhtiöiden johtajista on diplomi-insinöörejä.

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien avioliitot ovat kestävimpiä.

Jenkeissä tutkittu.

On ainakin

99

#

#

HYVÄÄ SYYTÄ

OPISKELLA

diplomi-insinööriksi

tai arkkitehdiksi

30

#

34

ENEMMÄN URAVAIHTOEHTOJA HELPPO HAKU

Diplomi-insinöörin tai arkkitehdin tutkinto avaa monta tietä tulevaisuutesi rakentamiseen.

#

31

Yhdellä haulla yli 50 erilaista opiskeluvaihtoehtoa.

#

ISOMMAT PALIKAT Diplomi-insinöörinä ja arkkitehtinä teet todeksi sen, mitä Legoillasi yritit.

32 33 INNOVOI UUTTA BISNESTÄ Onnistuneimmat start-upit ovat syntyneet DIA-korkeakouluissa opiskelleiden tiimeissä.

GLOBAALI PELIKENTTÄ Suomalaisellla insinööritaidolla ja arkkitehtuurilla on kysyntää kaikkialla maailmassa.

#

35

PELASTA MAAILMA Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit ovat avainasemassa hyvää elinympäristöä luotaessa.

PARHAAT BILEET

Vappu tai mikä päivä vaan – teekkarit osaavat myös hauskanpidon taidon.

OLETHAN MENOSSA OIKEALLE ALALLE? Haku alkaa 3.3. ja päättyy 1.4.2014 kello 16.15 | www.dia.fi 2014

5

Haku tulee – Korkeakouluhakua on turha jännittää. Jos olet päättänyt, mitä haluat opiskella, selviät varmasti lomakkeistakin. Syksyn 2014 muutokset helpottavat ensikertalaisten hakua entisestään.

K

orkeakouluhaut lähestyvät. Tilanne saattaa jännittää, mutta ainakaan itse hakuprosessia ei kannata stressata. Kyseessä on hyvin yksinkertainen nettilomakkeen täyttäminen. Tärkeintä on se, että tiedät mihin haluat hakea.

Jos haluat opiskella ammattikorkeakoulussa, mene osoitteeseen www.amkhaku.fi. Voit hakea neljään hakukohteeseen. Järjestä hakukohteet sen mukaan, missä haluat opiskella mieluiten. Ykkösvaihtoehto antaa sinulle yleensä pääsykokeissa viisi lisäpistettä.

Yliopistoon haetaan osoitteessa www.yliopistohaku.fi.

Kaikilla yliopistoilla on käytössä yhteinen hakulomake, ja voit hakea enintään yhdeksää paikkaa. Jokaisen tiedekunnan sivuilla kerrotaan milloin pääsykokeet pidetään, miten ne pisteytetään ja kuinka paljon lukion päättötodistus vaikuttaa alkupisteisiin. Joihinkin opintoihin kuuluu myös ennakkotehtäviä.

Jos haaveiden opiskelupaikka ei ensimmäisellä yrittämällä aukea, älä luovuta.

Ammattikorkeakoulut järjestävät täydennyshakuja, joiden tarkoituksena on saada täytettyä ne paikat, joita kukaan ei ole ottanut vastaan.

Yliopistopaikkoja ei voi hakea täydennyshaussa, mutta useimpiin yliopistokoulutuksiin voi saada varasijalta opiskelupaikan.

Yliopisto lähettää kaikille hakijoilleen kirjeen, jossa kerrotaan, kuinka monennella varasijalla hakija on. Paikkoja kannattaa aina kysellä, sillä paremmilla varasijoilla olevat ovat saattaneet esimerkiksi hyväksyä toisen opiskelupaikan.

HAKUAJAT ENSI KEVÄÄNÄ Ammattikorkeakoulut: • Vieraskielinen koulutus 7.1.—11.2.2014 • Nuorten suomen- ja ruotsinkielinen koulutus 3.3.—1.4.2014 • Aikuiskoulutus ja ylemmät amk-tutkinnot 3.3.—1.4.2014 Yliopistot: • Taideyliopisto ja Tampereen yliopiston teatterityön koulutus 3.—14.3.2014 • Muu koulutus 3.3.—1.4.2014

6

2014

TEKSTI: JOHANNA NYKOPP

OLETKO VALMIS?

Muutosta ilmassa Syksyllä 2014 korkeakouluhakuun tulee muutoksia. Ensinnäkin korkeakouluihin haetaan vain yhdellä sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa www.opintopolku.fi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön opetusneuvoksen BIRGITTA VUORISEN mukaan muutoksella yritetään parantaa sähköistä asiointia ja tuoda koulutustarjonta paremmin esille sekä hakijoille että heitä ohjaaville. ”Jatkossa hakija voi hakea korkeintaan kuuteen koulutukseen ja nämä on asetettava ensisijaisuusjärjestykseen. Järjestystä voi vaihtaa hakuajan päättymiseen saakka. Hakijalle tullaan ehdottamaan mieluisinta paikkaa, johon valintakoemenestys riittää.”

Jos opiskelupaikka ei aukene kevään haussa, saattavat muutokset helpottaa jatkoa. Syksyn 2014 yhteishausta lähtien korkeakoulut voivat halutessaan varata osan aloituspaikoistaan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. ”Paikkojen varaamisella pyritään siihen, että korkeakouluissa aloittaisi nykyistä enemmän aidosti uusia korkeakouluopiskelijoita. Tällä hetkellä noin kolmasosa paikoista menee jo tutkinnon suorittaneille tai korkeakouluissa jo opiskeleville.”

Tulevana keväänä hakevien ei tarvitse pelätä edun menetystä. Jos et jostain syystä halua ottaa vastaan opiskelupaikkaa kevään 2014 haussa, sinut lasketaan silti syksyllä ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevaksi.

Abi, täällä paikkoja riittää!

Yliopisto

Ala

Sisäänpääsyprosentti hakijoista

Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto Åbo Akademi Oulun Yliopisto Tampereen yliopisto Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto

Kemia Sovellettu fysiikka Matematiikka Fysiikka Saksan kieli Teologia Fysiikka Matematiikka ja tilastotiede Fysiikka Matemaattiset tieteet

Ammattikorkeakoulu

Ala

Seinäjoen amk Novia Novia Jyväskylän amk Novia Hämeen amk Mikkelin amk Vaasan amk Novia Novia

Maaseutuelinkeinot Metsätalous Maaseutuelinkeinot Maaseutuelinkeinot Tietojenkäsittely Maaseutuelinkeinot Metsätalous Tietojenkäsittely Muotoilu Kuvataide

90 81 77 73 67 62 59 57 59 53

Sisäänpääsyprosentti hakijoista

LÄHDE: OPETUSHALLITUS, TILASTOT VUODELTA 2012

66 63 62 60 50 50 48 44 42 40

Haluaisitko nähdä lopputyösi 800 km korkeudessa?

Aalto-yliopistossa taivaskaan ei ole rajana saavutuksille. Aalto-1 on pääosin opiskelijoiden rakentama satelliitti, joka laukaistaan avaruuteen piakkoin. Jos haluat rakentaa parempaa maailmaa tekniikan, taiteen ja talouden avulla, hae Aaltoyliopistoon. Meillä on vapaus onnistua.

Katso video tästä ja muista opiskelijaprojekteista, joissa mm. suunnitellaan ihmeellinen bussi ja paketti täynnä parempaa maailmaa sekä inspiroidutaan maagisesta matematiikasta: aalto.fi/showroom

Hae Aalto-yliopistoon 90 kiinnostavaa koulutusohjelmaa taiteen, tekniikan ja talouden aloilla.

Lue lisää: aalto.fi/studies 2014

7

VINKKIÄ PAREMPAAN PÄNTTÄYKSEEN TEKSTI: MAIJU TALVISTO

Ylioppilaskirjoitusten kynnyksellä kolmen vuoden aikana korkeaksi kasvanut lukiokirjapino onkin taas ajankohtainen. Pääsykoemateriaali odottaa seuraavana lukijaansa.

Mikä on paras tapa kaataa tieto päähän ja saada urakasta kaikki irti?

2 1 4 5 3 6

Lue oikein ja ajatuksella.

Lue ensin koko teksti: pyri löytämään olennaiset asiat ja jäsentele tieto selkeiksi kokonaisuuksiksi.

Lukemisen jälkeen pyri palauttamaan mieleen se, mitä juuri opit.

Jos et vielä muista jotakin asiaa, palaa uudelleen tekstin pariin kertaamaan unohtuneet asiat.

Tee muistiinpanoja.

Käytä vertauskuvia.

Kaikenlaiset graafiset kaaviot ja mind mapit eli miellekartat auttavat tekstin ydinkohtien hahmottamisessa.

Jos jokin lukemasi asia on vaikea hahmottaa, yritä keksiä sille sopiva vertauskuva, joka helpottaa muistamista.

Kertaa

oppimaasi ryhmässä tai kaverin kanssa.

Et ole yksin.

Muista, että muutkin abit ovat kanssasi samassa veneessä, joten et ole ainoa, joka ahertaa.

Ryhmässä lukeminen on hauskaa ajanvietettä, ja usein ystävä myös muistaa jotakin sellaista, jota ei itse tule muistaneeksi.

LÄHTEET: VALMENNUSKESKUS.FI, AIKUISLUKIOT.FI, OPPIMISENTAIDOT.WORDPRESS.COM, OPETTAJATV.YLE.FI

8

2014

Koristele

kirjasi.

Alleviivaa lukemasi, tee reunamerkintöjä sivun marginaaliin ja kirjoita tiivistelmiä lukemastasi.

Suunnittele

ajankäyttösi.

Mitään lukio- tai pääsykoekirjaa ei ahmaista yhdessä illassa. Jaa luku-urakkasi useampaan osaan, tee tarkka lukuaikataulu ja noudata sitä. Jätä tilaa myös vapaaajalle!

Oppimine n on sii tä hieno asia, et tä siinä voi jatk kehittyä uvasti . Kysees s ä kuitenki yksilöll n on inen pro sessi: s toimii y e m i kä hdellä, ei vältt toimi to ä m ättä isella l ainkaan. siis tie Täytyy tää, mik ä on juu selle se ri itparas ta pa oppia tietty a jokin sia – es imerkiks aineita i l ukuei vältt ämättä o dollista le mahkaan pän tätä sam esimerki oin kuin ksi kiel iä.

Lukio loppuu ja uusi elämä on edessä. T-Median ja AbiTlehden Kun koulu loppuu -tutkimus paljastaa, mitkä opiskelupaikat ovat suosituimmat ja millä perusteella abi valitsee opiskelupaikkansa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 2 812 lukiolaista.

Ko rkeakoulu odo t taa

TEKSTI: JOHANNA NYKOPP | KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM

2014

9

Mikä vaiku t taa valin taan? prosenttia Opetuksen laatu 64 Koulutuksen antamat valmiudet jatko-opintoihin 62 Alan hyvät työllisyysnäkymät 47 Kutsumus 55 Tutkinnon arvostus työmarkkinoilla 37 Hyvät mahdollisuudet päästä sisälle haluamaansa oppilaitokseen 30 Alan hyvä palkkaus 32 Opintojen sivistävyys 21

10

2014

T

ätä on kysytty varmasti jokaiselta abiturientilta viimeisen vuoden aikana. Tilanne saattaa tuntua ahdistavalta. Kaikki ovet ovat auki.

Ensin on kuitenkin päätettävä, minkä oven haluaa avata.

Helsinkiläisen Ressun lukion abit PYRY VEIJALAINEN, LAURA KAIKKONEN, NIILO LAIHO ja MEA LAKSO suhtautuvat tulevaan rauhallisesti. Heidän toisiksi viimeinen koeviikkonsa on juuri päättynyt ja tunnelma on rentoutunut.

Lukion loppuminen on tälle porukalle helpotus. Opiskelu lukiossa on ollut kaikkien mielestä stressaavaa aikaa, ja he odottavat malttamattomasti uutta elämää korkeakouluopintoineen.

Ainoana huolenaiheena tuntuu olevan kaveripiirien muuttuminen. Entisiä koulukavereita ei enää näe joka päivä, kun kaikki lähtevät omiin suuntiinsa.

Yliopisto edelleen ykkönen Haaveiden opiskelupaikan titteli näyttäisi edelleen kuuluvan yliopistolle.

T-Median vuosittaisen Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan lukiolaisista 67 prosenttia hakee yliopistoon varmasti tai melko varmasti. Vastaava luku oli ammattikorkeakoulujen osalta vain 47 prosenttia.

Pyry haluaa Aalto-yliopistoon opiskelemaan informatietoteknologiaa. Hän on kokeillut alaan liittyviä opintoja jo lukion aikana ja innostui tosissaan robotiikan kurssilla. ”Olen hyvä fysiikassa, matematiikassa ja kemiassa. Pidän myös käsillä tekemisestä. Siksi tämä voisi olla minulle sopiva ala.”

Pyryn vieressä istuva Laura on vielä kahden vaiheilla suunnitelmistaan. Häntä kiinnostaa tekniikan opiskelun lisäksi oikeustieteet.

Aluksi hän ei ole varma, mitä tekisi, jos hänet hyväksyttäisiin molempiin paikkoihin. Jutustelun jälkeen käy kuitenkin ilmi, että hän näkee tulevaisuutensa oikeustieteen opiskelijana. Tuomarin ammatti kiinnostaa.

Opiskella voi ulkomaillakin Sopivaa opiskelupaikkaa etsivä voi suunnata katseensa myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

Niilo Laiho on päättänyt opiskella ulkomailla ennemmin tai myöhemmin. Hän haluaa laadukasta opetusta, kehittää kielitaitoaan ja tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa.

Niilo ei ole haaveineen yksin. Tutkimuksen mukaan 25 prosenttia lukiolaisista haluaa opiskelemaan ulkomaille.

Niilo on lähettänyt hakemukset neljään kouluun Englannissa ja yhteen Skotlannissa. Hän haluaisi opiskella yhteiskuntatieteitä ja etenkin taloustieteet kiinnostavat. ”Jos en nyt pääse opiskelemaan ulkomaille, haen taloustieteen laitokselle. Sitten jossain vaiheessa haen vaihto-opiskelijaksi. Viimeistään maisterinopinnot suoritan ulkomailla”, hän suunnittelee.

Myös Mea Lakso on kiinnostunut ulkomailla opiskelusta ja työskentelystä. Hän on lukion aikana ollut vaihto-oppilaana Costa Ricalla.

Mea on suunnitellut hakevansa valtiotieteelliseen. Opiskelupaikkakunta olisi mieluiten Helsinki – kuten monella muullakin. Tutkimuksen mukaan 34 prosenttia pitää Helsingin yliopistoa erittäin kiinnostavana tai kiinnostavana korkeakouluna. ”Haluan opiskella alaa, joka laajentaisi maailmankuvaani.

Tulevassa työssäni haluan auttaa ihmisiä ruohonjuuritasolla.

Olen miettinyt alaa joko jossain järjestössä tai sitten diplomaattina”, Mea kertoo.

Jos Mea ei pääse vielä ensi syksynä opiskelemaan, hän pitää välivuoden ja matkustaa Etelä-Amerikkaan vapaaehtoistyöntekijäksi.

Laatu on tärkeintä Korkeakoulussa oleellisinta ei ole kaunis ulkokuori, vaan opetuksen laatu.

Seuraavaksi tärkeintä ovat koulutuksen antamat valmiudet jatko-opintoihin tai työelämään, kutsumus ja alan hyvät työnäkymät.

Samaa mieltä ovat myös Ressun abit. He odottavat saavansa korkeakoulustaan hyvää opetusta. Sen lisäksi he toivovat, että ala tuntuisi itselle sopivalta ja merkitykselliseltä.

Pyryn opiskelupaikan valintaan vaikuttavat omat kiinnostuksen kohteet, vahvuudet ja mahdollisuus tehdä töitä käsillä. Laura kertoo olevansa kiinnostunut akateemisista opinnoista ja hyvästä palkasta.

Niilo haluaa perehtyä elämässään suuriin linjoihin. Hän toivoo tulevalta opetukseltaan perspektiivin laajentamista ja omien kykyjen kasvamista.

Mea haluaa sellaisen opiskelupaikan, joka toimisi kanavana järjestötyöhön. Hän haluaa korkeakoulun käsittelevän sellaisia aiheita, joihin hänellä on intohimoa.

2014

11

Ammattikorkeakouluissa kiinnostaa: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

sosiaali- ja terveysala kulttuuriala liikunta-ala matkailuala kasvatusala liiketalouden ja hallinnon ala luonnontieteiden ala tekniikan ala

Yliopistoissa kiinnostaa: 1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

12

2014

psykologia humanistinen luonnontieteellinen yhteiskunta/valtiotieteellinen kauppatieteellinen l채채ketieteellinen oikeustieteellinen kasvatustieteellinen

Suosituimmat yliopistot 1. Helsingin yliopisto 2. Aalto-yliopisto 3. Turun yliopisto 4. Jyväskylän yliopisto 5. Tampereen yliopisto 6. Itä-Suomen yliopisto 7. Oulun yliopisto 8. Teatterikorkeakoulu 9. Tampereen teknillinen yliopisto 10. Sibelius-Akatemia

Suosituimmat ammattikorkeakoulut 1. Tampereen ammattikorkeakoulu 2. Metropolia ammattikorkeakoulu 3. Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 5. Poliisiammattikorkeakoulu 6. Turun ammattikorkeakoulu 7. Savonia-ammattikorkeakoulu 8. Laurea-ammattikorkeakoulu 9. Humanistinen ammattikorkeakoulu 10. Oulun seudun ammattikorkeakoulu

2014

13

V uonna 2013: Näillä aloilla työllistyi • sairaanhoitaja • lääkäri • erityisopettaja • myyntiedustaja/puhelinmyyjä • lastentarhanopettaja • hammaslääkäri • hammashoitaja • suuhygienisti • perushoitaja, lähihoitaja • psykologi • laboratoriohoitaja tai röntgenhoitaja • kirjanpitäjä ja palkanlaskija • siivooja • sosiaalityöntekijä • sosiaalialan ohjaaja Lähde: Ely-keskus

14

2014

Mi tä tee t viiden vuoden kulu t tua?

Mea: ”Viiden vuoden päästä olen toivottavasti löytänyt oman alani.

Näen itseni opiskelemassa maisteriksi ulkomailla.”

Niilo: ”Optimi tilanteessa opiskelisin Oxfordin yliopistossa maisterivaiheessa. Työmarkkinat määräävät jatkosta.

Toisaalta voisin hakeutua bisnespuolelle tai sitten vain jatkokouluttautua ja saada akateemisen uran.”

Pyry: ”Olen todennäköisesti tekemässä lopputyötäni. En osaa sanoa yhtään, millaiselle uralle opinnoista suunnistan. Riippuu täysin työmarkkinoista ja siitä, mille alalle opinnoissani suuntaudun.”

Lau ra: ”Asun Eirassa, käyn paljon kahviloissa. Tuomarin ammatti kiinnostaa ainakin tällä hetkellä, ehkä opiskelen siihen suuntaan?”

Taloudellisen tiedotustoimiston johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen

Yksikönjohtaja Sari Taukojärvi, Urapalvelut ”Tärkeää on oman jutun löytäminen ja omien ar-

vojen kirkastaminen. Työntekijällä pitää olla valmius oppia ja poisoppia. Etenkin tekniikan alalla systeemit ja tuotteet saattavat olla hyvin monimutkaisia. Siksi kyky jakaa omaa osaamista muille ja oppia muilta, on tärkeää.

Uskon, että seuraavilla aloilla on tulevaisuudessa työpaikkoja: cleantech, kyberturvallisuus, tietoverkot, digitaaliset palvelut ja kaupankäynti, digitaalisuus viihteessä ja oppimisessa, biotalous, metalliteollisuus, logistiikka ja lääketiede. Myös elämystuotannon, hyvinvointipalvelujen ja kouluttamisen aloille tulee olemaan kysyntää. En ota kantaa siihen, voiko aloilla vaurastua.

Oletan, että tämän hetken abien valmistuessa, työllisyysnäkymät ovat paremmat kuin tällä hetkellä. Suomen talous ja työelämä ovat nousemassa iskukuntoon.”

Henkilöstöjohtaja Leena Olkkonen, SOK ”Työelämässä pärjäämiseen ei tarvita mitään ihmetemppuja. Tärkeitä on tehdä työnsä hyvin ja vastuullisesti, haluta oppia uutta ja toimia yhteistyössä muiden kanssa. Itseään kiinnostavan alan löytyminen on kannustavaa ja vie eteenpäin.

Kaupasta on tullut Suomen eniten työllistävä toimiala. Tulevaisuudessa työpaikat lisääntyvät palvelualoilla. S-ryhmässä on valtava työtehtävien kirjo: palvelun ammattilaisia, asiantuntijoita, päälliköitä − näitä tarvitsemme myös tulevaisuudessa.

Rekrytoinnissa arvioidaan henkilön sopivuutta avoimeen tehtävään: osaamista, koulutustaustaa, aiempaa kokemusta, kiinnostusta tehtävää ja alaa kohtaan sekä halua kehittyä ja oppia. Nuorilla ei ymmärrettävästi ole kertynyt paljoa kokemusta, ja siksi huomiota kiinnitetään enemmän motivaatioon tehtävään kohtaan, haluun oppia ja tarttua annettuihin tehtäviin.”

”Tärkeintä olisi ymmärtää se, että työn luonne tulee todennäköisesti muuttumaan tulevina vuosina. Projektimainen työ lisääntyy ja tämän takia tulevaisuuden työntekijän pitää osata markkinoida itseään työntekijänä. Asenne on keskeinen asia työnhaussa.

Jatkossa työpaikka ei siis tule välttämättä olemaan vakituinen, vaan työntekijä tekee taitojensa mukaisia työkeikkoja freelancerina usealle työnantajalle samanaikaisesti. Työllistät siis itsesi ja myyt osaamistasi.

On hankala ennustaa, millaista työtä on muutaman vuoden päästä tarjolla. Koska suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle sosiaali- ja terveysalalla on jatkossakin kysyntää. Ikääntymisen seurauksena myös teollisuuteen tarvitaan työntekijöitä, mutta jokaisen pois lähtevän tilalle ei palkata välttämättä uutta henkilöä. Tällä hetkellä esimerkiksi taloushallinnon osaajista on kova pula. Vaikea sanoa, mikä tilanne on tulevaisuudessa.

Varmaa on se, että opiskelemalla, huolehtimalla omasta osaamisesta ja oikealla asenteella tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia.”

2014

15

Opintotuki TEKSTI: PIA SALO KUVA: ISTOCKPHOTO

tutuksi 1.

Mitä on opintotuki?

”Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotukea voi saada päätoimisiin opintoihin lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, kansanopistossa tai korkeakoulussa. Toisella asteella vanhempien tulot vaikuttavat asumislisään 18 vuotiaaksi ja opintorahaan 20 vuotiaaksi asti.”

2.

Paljonko opintotukea voi saada?

”Korkeakouluopiskelija voi saada opintorahaa noin 300 euroa, asumislisää noin 200 euroa ja opintolainaa noin 300 euroa kuukaudessa.

Muissa kuin korkeakouluissa opintorahan määrät ovat pienempiä, koska oppilaitoksissa tarjotaan ilmainen ateria.

Tukikuukausien määrään vaikuttaa korkeakoulututkinnon laajuus. Jos tutkinto on tarkoitus suorittaa viidessä vuodessa, opintotukea voi saada 55 kuukaudelle. Yhden korkeakoulututkinnon suorittanut saa käyttöönsä lisäkuukausia uusien tutkintojen suorittamiseen. Opintotukilain muutos voi muuttaa tukiaikoja 1.8.2014 alkaen.”

3.

Mitä ovat opintotuen tulorajat?

”Vuosituloraja määräytyy tukikuukausien mukaan. Jos esimerkiksi käytät yhdeksän tukikuukautta, voit tienata vuodessa noin 12 000 euroa. Ensi kevään ylioppilaan tulevan kesän tienestit eivät estä opintotuen saamista. Opiskelijan tehtävänä on huolehtia siitä, että opiskeluaikana saadut tulot eivät ole liian suuret.

Jos tuloja on arvioitua enemmän, voi tukikuukausia peruuttaa tai palauttaa. Liikaa maksettu tuki peritään takaisin korotettuna 15 prosentilla.”

5.

Miten opintojen edistyminen vaikuttaa opintotukeen?

”Opintopistemäärä tarkastetaan vuosittain, ja nyrkkisääntönä pidetään viittä opintopistettä tukikuukautta kohti. Jos opintopisteitä ei ole kertynyt tarpeeksi, opiskelija saa selvityspyynnön. Ilman hyväksyttyä selitystä tilanteesta voi seurata opintotuen lakkautus.”

6.

Miten ja milloin opintotukea kannattaa hakea?

”Kela on kehittänyt sähköisiä palveluita etenkin opiskelija-asiakkaille. Kela.fi:n fiksu verkkohakemus valikoi kysymykset vastausten mukaan.

Nettihakemus kulkee nopeasti perille oikeaan paikkaan, ja siihen tarvitaan vähemmän liitteitä.

Kela ylläpitää myös opintotuen Facebook-sivua ja keskustelupalstaa.

Tee hakemus ajoissa: Hyvä ajankohta on viikon kuluttua hyväksymisestä, jolloin valintatiedot ovat ehtineet oppilaitoksista Kelaan. Jos asunnon järjestyminen opiskelupaikkakunnalta viivästyy, hae opintoraha ja opintolaina ensin, ja asumislisä sitten, kun vuokrasopimus on allekirjoitettu.”

16

4.

Monelle opintotuen hakeminen on ajankohtaista lukion jälkeen. Kuka, milloin ja miten opintotukea voi saada? Kysymyksiin opintotuen kiemuroista vastaa Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen.

2014

TIESITKÖ TÄMÄN? Lukuvuonna 2012–2013 opintotukea maksettiin yli 288 000 opiskelijalle. Opintorahaa sai 283 200 ja asumislisää 188 500 opiskelijaa. Opintolainan valtiontakaus myönnettiin 197 200 henkilölle.

Hyödyllistä tietoa opintotuesta osoitteessa: http://www.kela.fi/ opiskelijat

Mitä muutoksia opintotukeen on tulossa lukuvuodelle 2014–2015?

”Opiskelijoita halutaan kannustaa valmistumaan nopeammin. Eduskuntakäsittelyssä on iso opintotukimuutos, minkä myötä opintorahan ja opintolainan määriin voi tulla korotuksia, kun taas tukikuukausien enimmäismäärää ollaan pudottamassa. Uusille korkeakouluopiskelijoille on tulossa myös kannustin opintolainan nostoon ja nopeampaan valmistumiseen. Opintolainahyvitys tarkoittaa, että Kela maksaa jopa noin kolmasosan opiskelijan nostamasta opintolainasta suoraan pankkiin, kun tämä valmistuu ajallaan.

Päätökset muutoksista kannattaa tarkistaa kevään ja kesän aikana vaikkapa Kelan nettisivustolta.”

GALLUP

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM, MIISA KAARTINEN, RAMI MARJAMÄKI, SAMULI SKANTSI

JESSE IHATSU tietojenkäsittely Aluksi suosittelisin ottamaan selvää siitä, mitä tietojenkäsittely tarkoittaa.

Meillä kaikki opiskelijat halusivat koodata, mutta loppujen lopuksi vain harva sitä tekee. Matematiikan lisäksi pääsykokeissa äidinkielen osaamisesta on hyötyä. Jos välivuosi tulee eteen, tee töitä ja opettele alaan liittyviä perusjuttuja.

HARRY JOHANSSON, koneautomaatiotekniikka Ensimmäiseksi kannattaa tutustua korkeakoulun ja oppiaineen verkkosivuihin.

Siellä kerrotaan yleensä tarkempia tietoja, mitä pääsykokeessa täytyy hallita. Jos ensimmäisellä yrittämällä ei pääse sisälle, suosittelen hakemaan kiinnostavan alan työhön. Rahaa tärkeämpää on kokemus.

Miten

pääsee aan? m e l e k s i p o

VILLE PIIKKILÄ paperitekniikka

SUVI KYYRÖ

Alani pääsykokeessa pärjää varmasti ylioppilastutkinnolla. Matematiikkaa ja fysiikkaa kannattaa harjoitella. Jos ei pääse opiskelemaan, suosittelisin menemään töihin. Niin oppii työelämän käytäntöjä, joista on varmasti hyötyä myöhemmin.

biotuotetekniikka

IINA NEUVONEN materiaalitekniikka Pääsin opiskelemaan ylioppilaskokeen arvosanoilla, joten kirjoituksiin kannattaa panostaa. Pääsykokeisiin pitää mennä rennolla mielellä, paikan lunastamiseksi ei tarvitse olla mikään supernero. Jos et saa opiskelupaikkaa heti, voi opintoja tehdä vaikkapa avoimessa yliopistossa.

Biotuotetekniikan pääsykokeisiin valmistautuu parhaiten opiskelemalla matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Jos en itse olisi päässyt heti opiskelemaan, olisin lähtenyt ulkomaille tai mennyt töihin, sillä tulevaisuuden kannalta se näyttää hyvältä cv:ssä. Myös avoimen yliopiston opinnoista on varmasti apua seuraavan vuoden pääsykokeissa.

2014

17

MATKA ALKAA TÄSTÄ.

Hae meille kevään yhteishaussa 3.3.-1.4.2014

Turun AMK, Turku University of Applied Sciences

HAKU 4 .4.201

3.3. – 1

www.turkuamk.fi/haku

Haluatko taituriksi?

Tule opiskelemaan

MATEMATIIKKAA

ja

TILASTOTIEDETTÄ

Jyväskylän yliopistoon.

www.jyu.fi/maths/opiskelijavalinta/abit

Kauppatieteellisen yhteisvalinnan pääsykoekirjat 2014 TARJOUS

TARJOUS

TARJOUS

(50,50)

(63,05)

(65,95)

3995

Puusa – Reijonen – Juuti – Laukkanen AKATEMIASTA MARKKINAPAIKALLE Johtaminen ja markkinointi aikansa kuvana Talentum Oyj

5495

Matti Pohjola TALOUSTIETEEN OPPIKIRJA 7. uudistettu painos Sanoma Pro

Myymälöistämme kautta maan.

18

Ovi lu ma kema ailm tto oih miin in

2014

4795

Ikäheimo – Laitinen – Laitinen – Puttonen LASKENTATOIMI JA RAHOITUS Vaasan yritysinformaatio oy

Tästä kätevästi Suomalainen.comiin.

Pika-aituri Nooralotta Neziri kannustaa kaikkia säännölliseen liikuntaan.

Se kohottaa kuntoa, lisää jaksamista, mutta vaikuttaa takuulla myös oppimiseen.

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA | KUVAT: TOMI GLAD

Ylös, ulos ja

LENKILLE! 2014

19

A

ikaa on kolme minuuttia.

Nuori, tummahiuksinen nainen seisoo opetusryhmän edessä ja puhuu. Muut kuuntelevat, kun hän yrittää vakuuttaa parikymmenpäisen yleisönsä siitä, että liikkuminen kannattaa. Hän perustelee, että lyhyt harjoituskin lisää vireystasoa, auttaa painonhallinnassa, ja mikä tärkeintä parantaa muistia.

Hän on ehdoton, lyhyitä ja tehokkaita harjoituksia on olemassa. Hän on itsekin kokeillut.

Kuulijat ovat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön opiskelijoita, jotka käyvät viestinnän kurssia. Puhuja on tottunut nopeisiin ratkaisuihin ja paineensietokyky on kohdallaan, joten aika ei hänelle ole mikään ongelma. Hän on pika-aituri NOORALOTTA NEZIRI, 21, joka tietää varmasti mistä puhuu.

Hän on tasapainotellut korkeakouluopintojen ja huippu-urheilijan uran välillä pian parin vuoden ajan – menestyksekkäästi. Opinnot ovat edenneet tavoiteajassa hyvin arvosanoin, ja samalla Porissa asuva Neziri on onnistunut kilpakentillä parantamaan Suomen ennätystä.

Varaa aikaa kalenterista Aina on jotakin parempaa tekemistä. Tekosyiksi riittää: milloin oin koulun bileet, milloin pääsykoemateriaalia pitää vielä kerrata tai television ääressä rentoutuminen kuulostaa paremmalta ratkaisulta. Nezirille harjoituksiin lähteminen ei koskaan ole ollut taakka. Hän kuitenkin tietää, että monelle se on. ”Liikkumisen jälkeen on aivan mahtava olo”, hän vetoaa.

Ystävä on paras tsemppari, sen tietää myös Neziri.

Pitkään valmentajansa JUSSI IHAMÄEN kanssa harjoitelleen Nezirin elämä muuttui, kun pika-aituri LOTTA HARALA liittyi harjoitusrinkiin viime kesänä. ”Ystävän kanssa harjoitellessa saa tsemppiä ja vastusta.

Niin voi myös päästä parempiin tuloksiin. Jos voi mennä kahville, niin miksipä ei menisi yhdessä liikkumaan?”

Puoliammattilaiseksi itseään tituleeraavalle Nezirille

urheilu on lapsesta saakka ollut suuri osa koko elämää, mutta mitä tuiki tavallinen opiskelija voisi oppia hänen kaltaiseltaan huippu-urheilijalta? ”Suunnittelu on kaikkein tärkeintä, ainakin itselleni”, kahdesti päivässä puolitoista tuntia harjoitteleva Neziri neuvoo.

Kun harjoitus on kalenterissa merkittynä, voi muun päivän ohjelman suunnitella sen ehdoilla.

Liikunnan lisäksi huoltoa Vaikka päivä ei ole vielä puolessakaan, Neziri on ehtinyt tehdä aamuharjoituksen kuntosalilla. Voimaharjoitukseen on kuulunut muun muassa kyykkyjä sekä keskivartaloliikkeitä. Syksyn harjoittelun pohjana on ollut kehittää aiturin voimaominaisuuksia. Kuntosaliharjoittelua Neziri kehuu, sillä hänelle itselleen rautatankojen nostaminen tuo lisää voimaa myös henkisesti.

Se on helppo uskoa, kun katselee urheilijan elinvoimaisia kasvoja. ”Monesti saatan käydä lukemaani läpi alkuverryttelyn aikana. Niin sisäistän jutut paremmin. Toisaalta on keskityttävä harjoitukseen ja niin saa irtioton opiskelusta. Se tekee välillä kaikille tosi hyvää”, hän muistuttaa.

Liikunnasta ei tarvitse tehdä jokapäiväistä puurtamista, vaan lyhyt happihyppely auttaa Nezirin mukaan jo paljon. Hikipäässä ei ole missään nimessä pakko urheilla, vaan tärkeintä on nauttia siitä, mitä tekee.

Kirjoituksia tai tenttiä edeltävänä iltana ei kannata jäädä sohvalle nenä kiinni kirjassa, vaan suunnata vaikkapa uimahalliin, ladulle tai lenkkipolulle. Niin aivot eivät mene ylikierroksille. ”Pidän erityisesti intervalliharjoituksista. Ne ovat kuluttava ja nopea tapa kehittää kuntoa, mutta ovat myös todella rankkoja”, Neziri kertoo.

Säännöllinen liikunta auttaa myös kehoa pysymään tasapainossa. Näyttöpäätteillä ja kirjapinojen keskellä istuminen rasittaa kropan äärirajoille asti. Neziri muistuttaa, että riittävä lepo on tärkeää palautumisen vuoksi.

Lisäksi on tärkeä venytellä ja huoltaa kehoa, sillä niin kipeät ja tukkoiset lihakset eivät vaivaa.

Helpot vinkit harjoitteluun Käsipainot voi tehdä myös itse: täytä kaksi puolentoista litran muovipulloa. Jos painot ovat liian kevyet, kaksi kauppakassia voi täyttää haluamillaan painoilla.

Muista varmistaa kuitenkin, että molemmissa kasseissa on yhtä paljon painoa.

Internetistä löytyy paljon erilaisia harjoitusohjeita ja -videoita, esimerkiksi Youtubesta.

Helppoja ja hyviä perusliikkeitä ovat esimerkiksi:

20

2014

pystypunnerrus, ojentajia kehittävä ranskalainen punnerrus, askelkyykky, syväkyykky, kulmasoutu, punnerrus sekä vatsa- ja selkäliikkeet − ne voit tehdä vaikka omassa huoneessasi.

Portaita kannattaa hyödyntää harjoittelussa. Hyviä liikkeitä ovat: juoksu, hyppy ja yhden jalan hyppy sekä niiden erilaiset variaatiot.

Aamujumppa auttaa jaksamaan koko päivän.

Opiskelijan on tärkeä pitää huolta kehostaan. Näin voi ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia sekä selkävaivoja.

Nyrkkisääntö harjoitteluun: pidä selkä suorana ja keskivartalo tiukkana.

Mieti harjoitellessa: Tunnetko kehosi? Tuntuuko liike oikeissa lihaksissa?

VINKIT: LIIKUNTANEUVOJAOPISKELIJA TIINA ANTTONEN, FINNBODY

"Kirjoituksia tai tenttiä edeltävänä iltana ei kannata jäädä sohvalle nenä kiinni kirjassa, vaan suunnata vaikkapa uimahalliin, ladulle tai lenkkipolulle."

2014

21

22

2014

TEKSTI: HELENA IMMONEN | KUVAT: TEEMU GRANSTRÖM

Tomi Björckin ohjeet opiskelijoille ruuanlaittoon:

Suunnittelemalla

SÄÄSTÄT! MasterChef-tuomari, kokki ja ravintoloitsija Tomi Björck kertoo, miten opiskelijabudjetilla voi syödä maukasta ruokaa. Ruuanlaitto voi olla halpaa ja helppoa.

L

ounasruuhka on juuri päättymässä ‒ Etikat pitäisi löytyä maustekaapista, itselläni ravintola Gaijinissa Helsingin Buon myös aina verigreippiä, sitruunaa ja limeä. Lilevardilla TOMI BJÖRCKIN astuessa säksi hyvä suola, pippuri ja tuoreyrttejä. Kun pesisään. Ravintola hiljenee, kun viirusaineet löytyy kotoa, kaupasta ei tarvitse ostaa meisetkin lounastajat siirtyvät takuin vaikka kalaa, Björck selittää. kaisin työpaikoilleen.

Halutessaan säästää ruuassa kannattaa ottaa huoBjörck livahtaa keittiön puolelle mioon sesongit. Kesällä vihannekset ovat edullisia, tervehtimään henkilökuntaa ennen kuin istahtaa joten niitä on hyvä suosia. Syksyllä marjoja ja siesohvalle ikkunan viereen, valmiina haastatteluun. niä saa metsästä ihan ilmaiseksi. Syksyisin sesonNyt pitäisi puhua opiskelijaruuasta. Halvasta gissa on myös kurpitsa. Siitä saa hyvää keittoa, tai kahden euron lounaasta, jonka saa opiskelijaravinsen voi paahtaa uunissa. tolasta, tai tonnikalasta ja makaronista, joka valMakuja maailmalta mistuu helposti kotona.

Björck rupesi itse laittamaan ruokaa noin 15-vuoMutta asiaa mietittyään Björck tunnustaa, ettei tiaana. Kokkikoulun käytyään hän karisti Suomen hänellä ole kovin paljoa kokemusta opiskelijaruutomut jaloistaan ja lähti Australiaan töihin. Vuosien asta. Ravintolakoulu Snellman-instituutissa, jonka aikana Björck onki työskennellyt monissa ravintoBjörck on käynyt, oli aina hyvät safkat – olivathan loissa niin Suomessa kuin ulkomailla. ne kokkiopiskelijoiden tekemiä.

Reissujen aikana Björck ihastui aasialaisiin maNiin. Jos on opiskelija, tarkoittaako se sitä, että kuihin, ja niistä inspiroituneena perusti ravintola Favoi syödä vain makaronia? Eikö opiskelija voi syödä rangin Helsinkiin. Vuonna 2011 Farang äänestettiin terveellisesti ja maukkaasti?

Suomen parhaaksi ravintolaksi. ‒ Tosi halvalla voi saada hyvää. Suunnittelu on Farangin menestyksen innoittamana Björck on kaikkein tärkeintä, ettei osta liikaa. Suomalaiset heitperustanut lisää ravintoloita Helsinkiin ja nyt yhden tää ihan törkeesti ruokaa roskiin. Sehän on sama Tukholmaan. Björck tunnetaan myös MasterChefasia kuin heittäisi rahaa roskiin, Björck tuumaa. tuomarina ja Tomin keittiössä -ohjelmasta.

Jos haluaa lihaa, porsaanlihaa saa halvalla, eten‒ Taiteellisuus ja kiire kiehtovat ruuanlaitossa. Tykkin kun sen hakee suoraan lihakaupasta eikä markekään olla töissä ja tehdä koko ajan jotain, hektisyys tista. Lihaa valitessa voi ottaa halvempia osia, kuten on kivaa. Ruuanlaitossa mua innottaa eniten sesonki, niskaa tai kylkeä. Ei tarvitse ostaa sisäfilettä, Björck Björck kertoo. selittää. Karitsassakin fileet ovat kuulemma melkein Björck on tyytyväinen, että Suomesta saa nykyturhimpia osia, paisti ja kylki parasta. ään enemmän raaka-aineita ja eri kulttuurien ruokia ‒ Possunniska maksaa 9 euroa kilo. Mäkkäriskuin ennen. Aasialainen ruoka on tietysti lähellä hätäkään et saa siihen hintaan ruokaa. nen sydäntään. Japanilaisesta keittiRuuanlaitto kannattaa Björckin östä Björck kertoo pitävänsä sen selmukaan aloittaa sellaisesta ruuasta, Suomalaiset heittää josta itse pitää. Jos tykkää ranska- ihan törkeenä ruokaa keyden vuoksi. ‒ Mutta rakastan kyllä suomalaislaisista, ne voi tehdä itse. Makueron huomaa heti. Tärkeää on, että roskiin. Sehän on kuin takin ruokaa. Pikkelöidyt ja graavatut perusaineet löytyvät aina kaapista. heittäisi rahaa roskiin. ruuat on parhaita, Björck naurahtaa.

2014

23

Totta vai tarua? Tomi vastaa!

Luomuruoka on terveellisempää kuin tavallinen

Kotimaiset vihannekset ovat parempia kuin ulkomaiset

Maukkaan aterian valmistamiseen menee kauan aikaa

Osittain totta. Luomu on osin puhtaampaa, mutta sertifikaatteja on erilaisia. Jotkut orgaaniset tuotteet, jotka on puhtaimpia muualla maailmassa, ei kelpaa Suomessa luomuksi. Tässäkin asiassa kannattaa suosia omaa järkeä.

Tarua. Olen asunut ympäri maailmaa ja sanoisin että Jenkeissä on parhaat tomaatit ja Australiassa parhaat parsat. Hyviä raaka-aineita löytyy ympäri maailmaa. Tietysti jos vihannekset on lähellä tuotettuja, ne on tuoreita, mutta ei Suomi mikään edelläkävijä ole.

Tarua. Nopeesti saa hyvää, sillä harva raakaaine kypsyy kauemmin kuin 20 minuuttia, paitsi haudutettavat ruuat. Kaikki suurimmat hiilihydraatitkin (esim. täysjyväriisi) kypsyy 45 minuutissa. Kenelläkään aika ei pitäisi olla este ruuanlaitolle. Vaikka on kiire, pitää muistaa syödä hyvin. Muuten ei jaksa.

Pakastettu ruoka ei ole yhtä ravintorikasta kuin tuore vastaava Totta. Vesi lisääntyy pakastaessa, eli marjat ja vihannekset ei voi olla yhtä ravintorikkaita.

Mutta lähes yhtä hyviä ne kyllä ovat.

Onnistunut ruuanlaitto vaatii paljon erilaisia välineitä Tarua. Mulla on kotona veitsi, pihdit ja lämpömittari, lisäksi perus kattilat ja pannut, uuni ja liesi. Ei ole mitään ihme härveleitä.

Halvalla ei voi syödä hyvin Tarua. Se on juuri sitä suunnittelua, miettii mitä tekee ja miten. Valitsee lihoista halvempia osia ja ostaa suoraan lihakaupasta. Käyttää sesonkituotteita, jotka ovat aina halvempia. Härästä voi käyttää paistia, karitsasta kylkiä ja paistia ja possusta niskaa.

24

2014

Kuka tahansa osaa laittaa ruokaa Totta. Jos joku osaa opettaa, niin kuka tahansa voi oppia. Ruuanlaitto itsessään ei ole kovin vaikeeta ja sen voi kuka vain oppia. Kannattaa lukea kirjallisuutta tai katsoa tv-ohjelmia, niistä oppii hyvin.

Yksinkertaisista aineksista voi valmistaa hyvän aterian Totta, ja tämä on kaiken lähtökohta. Juuri niistä pitäisi pystyä valmistamaan hyvä ateria.

Esimerkiksi pelkästään kurpitsasta saa monimuotoista ja hyvää safkaa. Voi tehdä kurpitsakeittoa tai paahtaa uunissa ja manteleita tai pähkinöitä päälle. Se on ihan täydellinen ateria!

Kokeile Tomi B jörckin rese ptejä!

Grillattua possua kiinalaisittain 1 kg

possun kassleria tai possunkylkeä luuttomana

Marinadi: 2 dl hoisin-kastiketta 1½ dl hunajaa 3 rkl soijaa 2 rkl valkoviiniä 1 tl mustapippuria ripaus kanelia • Leikkaa possu keskeltä pitkittäin kahteen osaan.

• Valmista marinadi sekoittamalla kaikki ainekset yhteen.

• Laita liha ja marinadi pakastepussiin ja anna maustua neljästä tunnista kahteen päivään.

Paahdettua paksoita 4 5 rkl 1 pala 2 rkl 2 rkl 1 rkl 4 rkl 1

paksoikaalia tofua murskattuna inkivääriä öljyä soijaa sokeria vettä punainen chili

• Halkaise paksoit puoliksi.

• Lämmitä öljy pannussa ja paahda paksoita öljyssä sekoittaen minuutin ajan. Lisää pannuun kaikki mausteet, tofu ja lopuksi vesi, sekä chili.

• Sekoittele hetki kunnes kastike on tasaista.

• Ota liha marinadista ja paista 200 asteessa ritilän päällä noin 45 minuuttia. Laita ritilän alle astia tai pelti.

• Leikkaa lihasta ohuita siivuja ja sekoita pohjalla olut marinadi vielä lihan päälle.

Tarjoile paahdetun paksoin kanssa.

Kalakeitto ja sahrami-aioli (majoneesi) Kalakeiton voi tehdä vaikkapa pakasteseitistä tai pikkukaloista, joita saa edullisesti. Tässä vähän hienostuneempi versio kalakeitosta.

4 4 100 g 160 g Liemi: 1l 2 2 1 rkl 1 4

mustekalaa tiikerirapua sinisimpukoita lohta

rapulientä/ tai kalalientä sipulia valkosipulin kynttä sahramia kevätsipuli laakerinlehteä suolaa, pippuria 2 dl valkoviiniä 4 tomaattia tölkistä 2 rkl tomaattipyreetä 2 rkl sokeria oliiviöljyä ½ puntti timjamia

• Aloita liemen teosta. Freesaa sipulit ja sahrami oliiviöljyssä ja lisää tomaattipyree. Lisää seuraavaksi sokeri, anna sen sulaa ja kaada nopeasti päälle viini. Keitä, kunnes viinin määrä on vähentynyt puoleen. Lisää joukkoon timjami, laakerinlehdet ja tomaatit. Kiehauta.

• Anna poreilla miedolla lämmöllä, siivilöi liemi ja mausta vielä suolalla ja pippurilla. Jos haluat raikkautta joukkoon, lisää hieman sitruunamehua.

• Paloittele äyriäiset haluamaasi muotoon.

• Kypsennä kala ja äyriäiset liemessä.

Sahramiaioli 1 dl 1 1 tl

majoneesia kokonainen valkosipuli sahramia

Sekoita ainekset keskenään ja anna maustua jääkaapissa puolisen tuntia. Tarjoile kalakeiton kanssa.

2014

25

A B I T . F I - S A I T I N B L O G G A A J I LT A

TEKSTI: ILMARI HUHTALA JA MIRKA JUVONEN

Kirjoitukset rjoitukset puhaltavat tuulta pääsyko pääsykokeisiin – Mirka ja Ilmari Koe julistettiin alkaneeksi, paperit jaettiin ja rehtori toivotti onnea. Täytyy sanoa, että olin odottanut muuta. Kuvittelin, että ylioppilaskirjoitukset ovat sellainen koe, jossa iskee tajunnan räjäyttävä jännitys. Ei iskenyt, tuntui aivan samalta kuin muissa kokeissa. En tiedä, mistä se johtui.

Yritin tehdä ennen koetta mielikuvaharjoituksia, kuvaha arjoituksia, tuks mutta mutta eivät nekään saaneet ramppikuumetta uume umetta etta aikaan. aikaan

ILMARI

Lue lisää Mirkan ja Ilmarin blogit Abitlehden sivuilla: www.abit.fi

Totta, koe tuntui tavalliselta. Minun täytyy kuitenkin myöntää, ettei kaikki mennyt aivan putkeen. Aika kului liian nopeasti loppuun vastatessani tehtäviin kaikessa rauhassa. Minulla oli vielä puolet vastauksista kirjoittamatta viiden tunnin jälkeen. Silloin ajatukseni menivät ihan solmuun ja iski paniikki. Vaadittu määrä tehtäviä tuli uli tä täyteen äytee hiukan ennen kkokeen häviämistä nenäni edestä. estä. Se oli täpärällä!

Aika meni tosiaan sutjakkaasti. Niitä kuuluisia eväitä ei oikeasti ehtinyt kunnolla syömään. Olin niin keskittynyt koko ajan, etten huomannut sitä loputonta hiljaisuutta.

Ennakkoon pelotti, että jos minua rupeaa vaikka kamalasti naurattamaan. Onneksi näin päin, olisi ollut ikävää, jos ei olisi muistanut yhtään paperille kirjoitettavaa asiaa. Miten paljon muuten luit kirjoituksiin?

Loppujen lopuksi en lukenut kovinkaan paljoa. En malttanut ottaa kirjaa käteen, kun oli mahdollisuus tehdä pitkiä pyöräretkiä. Toisaalta jälkiviisaana voisin todeta, että olisihan oppikirjan voinut ottaa mukaan ja opiskella luonnon helmassa. Ehkä tämä kokemus oli tarpeen.

Myöhemmissä My e missä tilanteissa voi sitten petrata. Sujuiko sinulla kirjoituksiin kirjoitukssiin i valmist valmistautuminen paremmin?

Luin sopivasti, viikoittain. Aina olisi voinut lukea enemmän, mutta näen ylioppilaskokeet enemmän pääsykokeiden esiasteena. Opetellaan suuren tietomäärään hallitsemista ja paineensietokykyä. Samalla ne ovat myös kypsyyskoe.

Tulosten vertailu auttaa asettamaan omia tavoitteita, seuraamaan niitä ja hahmottamaan, mihin elämässä oikeastaan pyrkii, mikä on tärkeää. Onko se koulu?

Seuraa ABIT-blogista millaisia ajatuksia jatko-opintojen pohtiminen herättävät Mirkan ja Ilmarin mielessä – www.abit.fi

26

2014

Loppujen ppujen lopuksi lopuk i kirjoituks kirjoituksista kirjoitu s sai tosiaan harjoitusta pääsykokeita varten, sillä koetilanne on silloin jo tutunoloinen. Myös rutiini kirjoituksiin lukemisesta on jäänyt päälle. Tulevaisuutta ajatellen opitut asiat sekä kurinalainen tekeminen ovat hyödyllisiä taitoja.

MIRKA

Seuraavilla sivuilla omaan alaansa ja opiskelupaikkaansa tyytyväiset opiskelijat kertovat abivuoden ajatuksistaan, opiskeluajan kokemuksistaan ja tulevaisuuden toiveistaan.

Löydä

oma paikkasi

Lapin AMK s. 50

Katso videoita eri ammateista ja opiskelupaikoista kunkoululoppuu.fisivustolta!

Toivottavasti heidän tarinansa auttavat myös sinua valinnassasi!

Kemi-Tornio, Rovaniemi

Oulun yliopisto s. 58

Itä-Suomen yliopisto Savonlinna s. 54 Kuopio s. 54-55 Joensuu s. 54, 56

Seamk s. 48

Jyväskylän yliopisto Savonia s. 52 s. 18, 53, 64 TTY s. 63 HAMK s. 45

LAMK s. 44

Turun AMK s. 18 Aalto-yliopisto s. 7

+

Teknologiateollisuus ...............28 Metsäteollisuus ........................30 Terveysala.................................... 32 Sosiaaliala ................................... 33 Taloushallinto............................. 34 Finanssiala ..................................35 Matkailu- ja ravintola-ala ..36 Tekstiili- ja vaatetusala ...... 37 Elintarviketeollisuus ...............38 Kemianteollisuus .....................39 Kaupan ala .................................. 40 Rakennusmestari .....................41 Energia-ala .................................. 42 Fingrid ............................................ 43 Siirry ilmoitussivuille 2014

27

TEKNOLOGIATEOLLISUUS

”

Huimia lukuja, huimia uramahdollisuuksia!

AMMATTEJA

myyntipäällikkö henkilöstöjohtaja

teollinen muotoilija menetelmäsuunnittelija

tietoturva-asiantuntija ostojohtaja

työnjohtaja

tiedottaja tuotantopäällikkö ympäristöasiantuntija

Teknologiateollisuus on viiden erilaisen toimialan muodostama kokonaisuus.

MITÄ OPISKELLA? Teknologiateollisuuden yrityksissä tarvitaan monenlaista osaamista ja monenlaisia osaajia, joilla on ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinto.

Eniten tarvitaan tekniikan, tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn osaajia. Töitä on myös myynnin ja markkinoinnin, oston ja hankinnan ammattilaisille sekä muotoilun, viestinnän, henkilöstöjohtamisen, rahoituksen ja ympäristöasioiden taitajille.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus Röntgenlaitteet, kännykät, sääpallot, sykemittarit, kosteusmittarit, sähkömoottorit, taajuusmuuttujat... >> ABB, Ensto, Murata Electronics, NSN, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon...

Kone- ja metallituoteteollisuus Metallituotteet, koneet, sakset, hanat, lukot, moottorit, traktorit, hissit, jäänmurtajat... >> Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valtra, Wärtsilä...

Metallien jalostus Teräs- ja kuparituotteet, jaloteräs, sinkki, nikkeli ja valut... >> Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Rautaruukki, Sacotec...

Suunnittelu ja konsultointi Yhteiskunnan, rakentamisen, teollisuuden ja energiatuotannon suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut... >> Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP…

www.mytech.fi 28

2014

ILMOITUS

www.mytech.fi MyTechissä on 240 nuorta osaajaa teknologiateollisuuden erilaisista yrityksistä kertomassa ammatistaan, työstään ja osaamisestaan sekä työyhteisöstään.

MyTech.fi -sivuilla teknologiateollisuuden yrityksissä työskentelevät nuoret ammattilaiset kertovat työtehtävistään, osaamisestaan, työyhteisöstään sekä siitä, missä heidän ajattelunsa ja tekemisensä näkyy. MyTech.fi -palvelussa voit myös tutustua teknologiateollisuuden ammatteihin hakemalla tarinoita eri tehtävä-alueilta ja eri koulutusasteilta. Tervetuloa tutustumaan teknologia-alojen ammatteihin, töihin ja työpaikkoihin!

Lue lisää www.mytech.fi

Teknologiateollisuus – mahdollisuuksien maailma!

ILMOITUS

2014

29

METSÄTEOLLISUUS

”

Haluatko tehdä töitä merkittävimmän uusiutuvan luonnonvaran parissa?"

AMMATTEJA muotoilija

metsänhoitaja

tuotekehityspäällikkö

ympäristöasiantuntija

logistiikkapäällikkö

paperi-insinööri puuinsinööri

Tutustu puutekniikan opiskelija Vili Koskiseen sivulla 44.

energiatekniikan insinööri

metsätalousinsinööri tuotannon esimies

tutkija

markkinointipäällikkö

OPISKELUPAIKAT Aalto-yliopisto Centria ammattikorkeakoulu Helsingin yliopisto Hämeen ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto Jyväskylän yliopisto Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun yliopisto Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Yrkeshögskolan Novia Åbo Academi

www.metsateollisuus.fi www.metsapuhuu.fi

30

2014

Tulevaisuudessa puuta käytetään yhä monipuolisemmin. Metsäteollisuus muuttuu toimintaympäristönsä mukana ja kehittää uusia liiketoimintoja. Puu on uusiutuva ja kierrätettävä raaka-aine, joka voidaan hyödyntää elinkaarensa lopussa bioenergiaksi, ja se soveltuu moneen käyttötarkoitukseen. Puusta voidaan tehdä perinteisten paperi-, kartonki- ja puutuotteiden lisäksi mm. erilaisia erikoiskemikaaleja, polttoaineita, biomuoveja, lääkkeitä ja jopa vaatteita.

MITÄ OPISKELLA?

ALAN YRITYKSIÄ

Metsäteollisuudessa työskentelee monien eri alojen ammattilaisia. Metsäteollisuusyritykset ovat suomalaisyrityksistä kansainvälisimpiä ja tarjoavat monipuolisia kansainvälisiä ja kotimaisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia sekä nykyisillä että uusilla liiketoiminta-alueilla. Monella on tekniikan alan, luonnontieteiden tai metsätieteiden koulutus, mutta metsäteollisuus työllistää myös suuren joukon kaupallisen alan koulutuksen saaneita sekä viestinnän, muotoilun ja henkilöstöhallinnon osaajia.

Alan uudistuneet ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot antavat entistä paremmat valmiudet työelämään. Valtteja työmarkkinoilla on uudenlaisten erikoistumisalueiden yhdistäminen ja valmius osaamisen jatkuvaan kehittämiseen.

Mm. Stora Enso, UPM, Metsä Group, Versowood, DS Smith Packaging, Sappi Finland, Kotkamills, Tervakoski, Puustelli, Vapo, Pölkky, Honkarakenne, Mondi, ER-Saha ja Billerud Finland.

TYÖLLISTYMINEN Metsäteollisuus työllistää Suomessa noin 50 000 ja koko metsäala 170 000 henkilöä.

Maassamme toimii 49 paperi-, kartonki- ja sellutehdasta sekä yli 240 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puutuotealan yritystä.

ILMOITUS

Metsä on täynnä innovaatioita

Metsäteollisuus keksii ja kehittää koko ajan edistyksellisiä uutuustuotteita. Teollisuuden perustana ovat edelleen perinteiset paperi- ja puutuotteet, mutta uusia tekniikoita käyttämällä niistä saadaan aivan uudenlaisia sovelluksia.

ÄLYPAPERI Yhdelle paperiarkille voidaan painaa pian vaikka kokonainen sanomalehti, eikä erillistä lukulaitetta tarvita. Älytransistori mahdollistaa esimerkiksi liikkuvien kuvien ja useiden erillisten ”sivujen” sisällyttämisen paperiarkille. Ensimmäiset älypaperisovellukset ovat käytössä jo nyt esimerkiksi ”kauko-ohjattavina” hintalappuina tietyissä kaupoissa.

PUUKOMPOSIITTI Komposiitti on kahden tai useamman materiaalin, esimerkiksi puun ja muovin, yhdistelmä. Puukomposiiteista voidaan valmistaa helposti muotoiltavia, kestäviä ja tyylikkään näköisiä tuotteita. Jo nyt niistä tehdään esimerkiksi terassilautoja, kalusteita, urheiluvälineitä ja sairaalatarvikkeita, mutta jo lähitulevaisuudessa on mahdollista nähdä jopa puukomposiittiautoja.

ILMOITUS

Lue lisää

MIKROFIBRILLOITU SELLU

ÄLYPAKKAUKSET

Mikrofibrilloitua sellua syntyy, kun sellua pilkotaan joko mekaanisesti tai kemiallisesti.

Mikrofibrilloitu sellu voi korvata pakkausmateriaalina esimerkiksi muovia tai alumiinia.

Se on kevyttä, vahvaa, läpäisemätöntä, biohajoavaa ja ympäristöystävällistä luonnonmateriaalia. Mikrofibrilloitua selluloosaa voidaan käyttää myös eri teollisuudenalojen, kuten auto- ja rakennusteollisuuden komposiiteissa.

Älykkäästä kartongista valmistettujen pakkausten avulla esimerkiksi lääkkeiden tai elintarvikkeiden käyttäminen on jatkossa entistä turvallisempaa: älypakkaus tarkistaa, onko potilas muistanut ottaa lääkkeensä tai onko ruoka vielä syömäkelpoista. Vielä nykyisin yli kolmannes maailman ruoasta menee pilalle huonon pakkaamisen takia, joten älypakkaukset voivat lievittää maailman nälkäongelmaa.

NANOSELLU

PUURAKENTAMINEN

Kun sellukuitu pilkotaan todella pieneksi, vain nanometrin mittaiseksi, se lakkaa olemasta puumaista ja muuttuu geelimäiseksi.

Tällaisesta nanosellusta voi valmistaa kevyitä, lujia ja muotoiltavia tuotteita, esimerkiksi älypuhelimien tai televisioiden näyttöjä.

Modernit puukerrostalot ovat tyylikkäitä, turvallisia ja ympäristöystävällisiä. 2000-luvun puurakentamista kauneimmillaan edustaa Espanjan Sevillassa sijaitseva, maailman suurimpiin puurakennuksiin lukeutuva Metropol Parasol (kuvassa), jonka rakenteen elementit on toimittanut suomalainen yritys.

PUUPOHJAINEN BIODIESEL Puunjalostuksen sivutuotteena syntyvä biodiesel vähentää liikenteen päästöjä jopa 80 %. Tähän asti biodieseleitä on valmistettu esimerkiksi maissista ja muista syötäväksi kelpaavista lähteistä, mutta puupohjainen diesel ei vie ruokaa kenenkään suusta.

2014

31

TERVEYSALA

”

Terveysala on itsenäisten ja vastuullisten ihmisten ala.

Palkitseva työ vaatii empatiakykyä.”

AMMATTEJA mielenterveyshoitaja

ensihoitaja

lääkäri

puheterapeutti psykologi

Katso video Leikkaussalihoitaja Miia Melavirta kertoo työstään.

jalkojenhoitaja

röntgenhoitaja

sairaanhoitaja

bioanalyytikko

hammaslääkäri

fysioterapeutti suuhygienisti ravitsemusterapeutti

OPISKELUPAIKAT Terveysalaa voi opiskella monessa ammattikorkeakoulussa ympäri Suomen. Tutkintoja ovat esimerkiksi sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kuntoutuksen ohjaaja, röntgenhoitaja, apuvälineteknikko, bioanalyytikko, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, jalkaterapeutti, osteopaatti, geronomi.

Yliopistoista voi valmistua esimerkiksi lääkäriksi, terveystieteen maisteriksi, ravitsemusterapeutiksi tai puheterapeutiksi.

Terveysalan töissä paitsi hoidetaan sairaita ihmisiä, myös ennaltaehkäistään sairauksia ja edistetään ihmisten terveyttä. Työ terveydenhuollossa on ihmisläheistä ja vastuu toisista on suuri. Hoitotyössä korostuu kyky tulla kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen. Oma työ on hallittava hyvin, ja tietoa ja taitoja on osattava soveltaa käytäntöön nopeasti. Alan työnäkymät ovat erinomaiset.

OPISKELUAIKA

LISÄTIETOA

Ammattikorkeakouluissa on monenlaisia terveysalan tutkintoja. Opiskeluaika on yleensä 3,5 vuotta.

Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opintojen tavoitesuoritusaika on 6 vuotta, maisterintutkintojen 5 vuotta.

Terveysalalla työskennellään ihmisten kanssa ja heitä varten. Työssä vaaditaan ihmissuhde-, vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja sekä kykyä työskennellä tiimeissä ja projekteissa. Toisen tilanteeseen on osattava eläytyä, ja on otettava vastuuta ratkaisuista, jotka ovat välillä vaikeitakin.

Ala vaatii vankkaa ammattitaitoa, jota on koko ajan pidettävä yllä ja omaksuttava uutta, kun menetelmät ja välineet kehittyvät nopeasti.

TYÖLLISTYMINEN Alan työllisyystilanne on hyvä, työntekijöistä on jopa pulaa. Terveyspalvelut työllistävät maassamme hieman yli 180 000 henkilöä. Näistä henkilöistä lähes 40 000 eli yli 20 prosenttia työskentelee terveyspalveluja tarjoavissa yrityksissä ja järjestöissä. Yksityinen terveydenhuoltosektori kasvaa ja sinne syntyy tasaisesti uusia työpaikkoja.

32

2014

Lisää tietoa terveysalasta löydät osoitteista: arvostan.fi, kunkoululoppuu.fi, terveyspalvelut.fi ja tervekunta.fi

ILMOITUS

SOSIAALIALA

”

Sosiaaliala on niille, jotka haluavat auttaa toisia ihmisiä.

Alalla on paljon työpaikkoja.”

AMMATTEJA

hoiva-avustaja lastenhoitaja

lähihoitaja

kehitysvammaisten hoitaja

sosionomi

sosiaaliohjaaja

sosiaalityöntekijä lastentarhanopettaja perusturvajohtaja sosiaaliterapeutti

geronomi

mielenterveyshoitaja Sosiaalialan ammatilaisten työ on arvokasta. Ala antaa mahdollisuuden tehdä käytännönläheistä työtä ihmisten parissa ja ehkäistä syrjäytymistä. Korkeasti koulutetut ammattilaiset toimivat hyvinvoinnin asiantuntijoina ja osaajina. Alalla sinulla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa työsi sisältöön ja omaan urakehitykseesi.

OPISKELUAIKA

ALAN YRITYKSIÄ

Sosiaalityöhön pätevöityy suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon, joka sisältää sosiaalityön pääopinnot, esim. yhteiskuntatieteiden maisteri tai valtiotieteiden maisteri. Opiskelun tavoiteaika on 5 vuotta.

Sosiaalialan ohjaukseen pätevöityy suorittamalla sosionomin, geronomin tai kuntoutuksen ohjaajan AMK-tutkinnon, opiskeluaika noin 3,5 vuotta.

Yksityisissä sosiaalipalveluissa toimii yli 2 500 eri kokoista työnantajaa, esimerkiksi Attendo Oy, Invalidiliitto, Mainio Vire Oy, Rinnekoti, Mikeva Oy, A-klinikkasäätiö, Mehiläinen Oy, Nuorten Ystävät, Esperi Care Oy, SPR, Suomen Tenavapäiväkodit Oy, Mediverkko Hoivapalvelut Oy.

TYÖLLISTYMINEN

Sosiaaliala on palveluala, jonka asiakkaana meistä jokainen on jossakin elämänsä vaiheessa. Työ sisältää esimerkiksi ongelmien ennaltaehkäisemistä, palvelujen tuottamista, ratkaisuvaihtoehtojen etsimistä, arviointia ja seurantaa sekä päätöksentekoa.

Yksityinen sosiaaliala on kasvuala, jossa sinulla on monipuoliset mahdollisuudet työskennellä erilaisissa tehtävissä. Alan ammattilaisena voit myös ryhtyä yrittäjäksi.

Sosiaaliala työllistää yli 190 000 ihmistä.

Töitä on tarjolla ympäri Suomen niin yrityksissä, järjestöissä kuin julkisella sektorilla.

Yksityisellä sektorilla työskentelee lähes 65 000 alan ammattilaista.

ILMOITUS

OPISKELUPAIKAT Sosiaalialan koulutusta on tarjolla monella paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tutkintoja ovat muun muassa sosionomi, geronomi ja kuntoutuksen ohjaaja. Yliopistoissa voi opiskella esimerkiksi yhteiskuntatieteitä tai valtiotieteitä ja hakeutua näin sosiaalialalle.

LISÄTIETOA

Katso video Ryhmäkodin ohjaaja Mika kertoo työstään.

2014

33

TALOUSHALLINTO

”

Mielenkiintoisia työtehtäviä ja erinomaisia uramahdollisuuksia

AMMATTEJA

KLT-kirjanpitäjä taloushallinnon assistentti

tilitoimistoyrittäjä verokonsultti

palkkahallinnon ammattilainen PHT

pääkirjanpitäjä taloushallinnon tiimiesimies

taloushallinnon harjoittelija

palkanlaskija

talouspäällikkö

OPISKELUPAIKAT Laskennan opintoja voi suorittaa sekä ammattiopisto- että AMK- ja korkeakoulutasolla. Lisäksi tarjolla on aikuisopetusta, erityisammattitutkintoja sekä oppisopimus- ja näyttötutkintomahdollisuuksia.

Myös taloushallinnon rekrytointiohjelmissa koulutetaan erityisesti alan vaihtajia.

Lue lisää: Opiskelijat.taloushallintoliitto.fi

Taloushallinnon ala tarjoaa reilusti monipuolisia työtehtäviä mm. tilitoimistoissa ja alan konsulttiyrityksissä. Alan uusien ammattilaisten työnäkymät ovat hyvät – yritykset ulkoistavat taloushallinnon toimintojaan entistä enemmän ja lisäarvopalveluiden kysyntä kasvaa, joten tarve alan osaajille kasvaa jatkuvasti.

MINUSTAKO ALAN AMMATTILAINEN? Kiinnostus numeroita kohtaan on tärkeää, mutta alan töissä painottuvat myös asiakaspalveluhenkisyys, tietotekniikkaosaaminen, liiketoiminnan tunteminen, myynti- ja markkinointiosaaminen, tiimityötaidot, kielitaito ja innostunut asenne.

LISÄTIETOA Sähköisten taloushallintopalveluiden myötä työn rutiininomaisuus vähenee ja aikaa jää yhä enemmän asiakastapaamisille. Henkilökohtainen asiakaspalvelu ja konsultointi nähdäänkin osana tulevaisuuden talousammattilaisen tehtävänkuvaa, jossa sosiaaliset taidot nousevat vahvasti ammatillisen osaamisen rinnalle ja tueksi.

TYÖLLISTYMINEN Suomessa on kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden toimialalla yli 4200 toimipaikkaa, jotka työllistävät yhteensä noin 12 000 henkilöä. Työpaikan koko voi vaihdella yhden ja yli viidenkymmenen henkilön välillä aina kansainvälisiin konserneihin asti, ja tarjolla onkin paljon erilaisia työympäristöjä.

34

2014

Katso video Taloushallinnon yrittäjä Henna kertoo työstään.

ILMOITUS

FINANSSIALA

”

Finanssiala tarjoaa monipuolisia tehtäviä ja urapolkuja.”

AMMATTEJA

Katso video

konttorinjohtaja

Vakuutusneuvoja Amanda Moisio kertoo työstään.

vakuutusneuvoja

palveluneuvoja

analyytikko

HR-assistentti

IT-asiantuntija

tiedottaja

salkunhoitaja

markkinointipäällikkö

meklari

yrityslakimies Finanssiala pitää talouden pyörät pyörimässä. Alan yritykset tarjoavat vakuutus- ja sijoituspalveluita, jotka näkyvät meidän jokaisen arjessa. Finanssiala vaikuttaa elämääsi, kun käytät maksukorttia, nostat asuntolainaa tai ostat matkavakuutuksen.

Alalla toimii pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä ja sijoitusrahastoyhtiöitä.

PALKAT

TYÖLLISTYMINEN

Finanssiala tarjoaa kilpailukykyisen palkan sekä hyvät etenemismahdollisuudet.

Keskiansiot vuonna 2013: Johtotehtävät 7669€/kk, Esimies- ja asiantuntijatehtävät 4996€/kk, Toimihenkilöt 2 797€/kk.

Finanssialalla on töissä yli 40 000 henkilöä ympäri maata. Ala on tällä hetkellä erityisen vetovoimainen nuorille osaajille, sillä uusia kykyjä rekrytoidaan tällä hetkellä vanhojen taitajien jäädessä eläkkeelle. Finanssimaailmassa arvostetaan monipuolista osaamista, asiakaspalvelutaitoa, tietoteknisiä taitoja sekä kielitaitoa.

OPISKELU Suoraan finanssialalle voi erikoistua osana merkonomin (2-3 vuotta), tradenomin (3 vuotta) tai kauppatieteiden maisterin (5 vuotta) tutkintoa. Alalla kuitenkin tarvitaan monenlaisia kykyjä, ja töitä löytyy hyvin erilaisista koulutustaustoista ponnahtaville.

OPISKELUPAIKAT Voit opiskella tradenomiksi ammattikorkeakoulussa tai kauppatieteiden maisteriksi yliopistossa. Finanssialalla työskentelee myös runsaasti eri koulutustaustaisia ammattilaisia, kuten tietotekniikan asiantuntijoita, diplomi-insinöörejä ja oikeustieteiden maistereita.

Lue lisää: www.keepitrolling.fi

TYÖNANTAJIA Finanssialalla toimii useita eri yhtiöitä, kuten esimerkiksi Nordea, OP-Pohjola-ryhmä, Säästöpankkiryhmä, Danske Bank, Handelsbanken, If, Fennia ja Lähi-Tapiola.

ILMOITUS

2014

35

MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALA

” AMMATTEJA

Ravintoloitsija

Hovimestari

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut – mahdollisuuksien ala"

Katso video Hotellinjohtaja Kirsi Stenius kertoo työstään.

Hotellinjohtaja Tarjoilija

Matkailuneuvoja

Keittiöpäällikkö

Kokki Myyntisihteeri

Sommelier

Keittiömestari Safariopas

Matkailuyrittäjä

Ravintolapäällikkö

OPISKELUPAIKAT Restonomin tutkinnon ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa ammattikorkeakouluissa eri puolilla maata. Ammatillinen perustutkinto suoritetaan ammattioppilaitoksissa.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Högskolan på Åland Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Tampereen ammattikorkeakoulu Yrkeshögskola Novia

36

2014

Suomi on matkailumaana kovassa nosteessa, joten töitä riittää jatkossakin. Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alalla työskentelet ihmisten parissa, työyhteisöissä ja asiakkaita palvellen. Näet joka päivä kättesi työn jäljen, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Alalla tärkeitä ominaisuuksia ovat kyky toimia niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin ja saada käytännön asiat rullaamaan nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Ala on kansainvälinen ja saat käyttää kielitaitoasi monipuolisesti.

OPISKELUAIKA

TYÖN ARKI JA JUHLA

Opiskelu ammattikorkeakoulussa restonomiksi kestää n. 3,5 vuotta. Siihen sisältyy työharjoittelua yrityksissä. Kun olet valmistumisen jälkeen hankkinut työkokemusta vähintään kolme vuotta, voit hakeutua suorittamaan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa. Alan ammatilliset perustutkinnot, esimerkiksi kokin ja tarjoilijan tutkinto, ovat kolmivuotisia.

Työ alalla on vaativaa ja usein kiireistä, mutta palkitsevaa. Kädentaidot ja ihmistuntemus ovat alalla arvossaan. Saat käyttää myös myyntitaitojasi. Tapaat paljon ihmisiä ja olet mukana heidän elämänsä kohokohdissa.

Monipuolinen kielitaito on tärkeää: vieraita kieliä pääsee toden teolla käyttämään.

Suomessa toimii useita kansainvälisiä hotelli-, ravintola- ja henkilöstöravintolayrityksiä, ja ammattilainen voi hakeutua töihin myös ulkomaille. Etenemismahdollisuudet ovat hyvät, sillä ala on kasvussa ja monipuolisia uramahdollisuuksia avautuu jatkuvasti.

Moni on toteuttanut haaveensa perustamalla alalle oman yrityksen.

TYÖLLISTYMINEN Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alalla pääset helposti työhön käsiksi. Kun saat työkokemusta, sinulla on hyvät mahdollisuudet jatkaa eteenpäin ja rakentaa itsellesi sopivaa uraa. Ala kuuluu Suomen vahvimpiin kasvualoihin, joten työpaikat säilyvät myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja: www.mara.fi/ura-matkailuja-ravintola-alalla/ ILMOITUS

TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

”

KUVA: WORLDSKILLS INTERNATIONAL

Ala on tarjonnut monia hyviä tilaisuuksia kehittää omaa osaamista jo opiskelujen aikana”

Lue lisää WorldSkills 2013 – kultamitalistin Tytti Hongiston haastattelu www.abit.fi/tekstiilija-vaatetusala

AMMATTEJA

kaavakoordinaattori laitosmies ostaja

pukeutumisneuvoja mallimestari tuotepäällikkö

mallistokoordinaattori

modisti

mitoittaja

puvustonhoitaja

stylisti

tekstiili-insinööri vaatesuunnittelija Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden tuotteita on päivittäisessä käytössä yrityksillä, yhteisöillä ja kuluttajilla. Esimerkkejä alan valmisteista ovat vaatteiden lisäksi mm. langat, kankaat, sisustustekstiilit, retkeilytarvikkeet, vanut, lasikuitukudokset, sairaaloiden side- ja harsotarvikkeet sekä tekstiilirakenteiset implantit. Maailmanlaajuisesti käytössä olevien tuotteiden ansiosta ala tarjoaa erinomaiset kansainvälistymismahdollisuudet.

OPISKELU Opiskelu tekstiili- ja vaatetusalalla on monipuolista ja tarjoaa työmahdollisuuksia monissa eri ammateissa. Alalla toimii osaajia useilta eri koulutusaloilta, mm. insinöörejä, teknikoita, suunnittelijoita, vestonomeja, artesaaneja ja ompelijoita. Opintoja voi suorittaa Suomessa kulttuurin sekä tekniikan ja liikenteen opinto-ohjelmissa ammattiopisto- ja korkeakoulutasolla. Opiskelujen kesto ja sisältö vaihtelee opiskelupaikasta ja koulutusohjelmasta riippuen.

TYÖLLISTYMINEN Ala työllistää Suomessa tällä hetkellä tekstiiliyrityksissä 4500 ja vaatetusyrityksissä 3500, tekstiilihuollossa 5000 ja vähittäiskaupassa 22 000 henkeä. Ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan myös tulevaisuudessa.

ILMOITUS

Tekstiilialalta valmistunut ammattilainen voi työskennellä esimerkiksi mallimestarina, suunnittelijana, opettajana tai tutkijana.

Vaatetusalan ammattilainen voi suuntautua esimerkiksi vaatetussuunnittelijaksi, tuotepäälliköksi, ostajaksi, kaupan alalle, mediatehtäviin tai itsenäiseksi yrittäjäksi.

LISÄTIETOA Koulutus tekstiili- ja vaatetusalalta mahdollistaa työskentelyn myös esimerkiksi kaupallisella alalla ja toimii hyvänä väylänä yrittäjänkin uraa suunnittelevalle opiskelijalle. Kuluttajatekstiilien parissa kiinnostus väreihin ja materiaaleihin on eduksi; työskentely teknisten tekstiilien parissa sopii tieteiden välisistä sovelluksista ja teknologisten ongelmien ratkaisusta kiinnostuneille.

OPISKELUPAIKAT Yliopistot Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Helsingin yliopisto, käsityötieteen laitos Itä-Suomen yliopisto Lapin yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Ammattikorkeakoulut Centria-ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu

2014

37

ELINTARVIKEALA

”

Elintarvikealalta ammatteja moneen makuun”

AMMATTEJA

kondiittori juustomestari

Katso video Tuotekehitys- ja laatupäällikkö Kati Häyhä kertoo työstään.

hankintajohtaja

laboratoriopäällikkö ravitsemusasiantuntija

laatupäällikkö kehityspäällikkö

tuotekehittäjä

logistiikkapäällikkö markkinointisuunnittelija

OPISKELUPAIKAT Matkailu- ja ravitsemisalan opintoja sekä restonomin tutkinnon voit suorittaa useassa eri ammattikorkeakoulussa. Insinöörin tutkintoon johtavia bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelmia tarjoavat: Hämeen ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Yliopistoissa voit lukea alaan liittyviä elintarvike- ja ravitsemustieteitä, maataloustieteitä tai bio- ja ympäristötieteitä. Laajat alalle sopivat pääainevaihtoehdot löydät mm. seuraavista yliopistoista: Helsingin yliopisto Turun yliopisto Itä-Suomen yliopisto

38

2014

Ruokien, herkkujen ja janonsammuttajien suunnitteluun ja valmistamiseen tarvitaan monenlaisia osaajia joka päivä. Maistuvia töitä löytyy tuhansista elintarviketeollisuuden yrityksistä ympäri Suomen. Ala tarjoaa mielekkäitä työtehtäviä, myös lukuisille asiantuntijoille, tuotekehityksestä myyntiin. Elintarvikeala on moniin muihin aloihin verrattuna vakaa ja varma valinta: ruokaa valmistetaan ja nautitaan joka päivä.

OPISKELU

LISÄTIETOJA

Elintarvikealan ammattikorkeakouluopinnot kestävät noin neljä vuotta ja tarjoavat käytännönläheisen lähestymistavan alan työtehtäviin. Yliopistotutkinnon suorittaminen kestää noin viidestä kuuteen vuotta.

Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja neljänneksi suurin teollisuudenala. Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 82 prosenttia − ala kehittyy vakaasti nopeasti muuttuvissa suhdanteissa, eivätkä alan työtehtävät tule katoamaan.

TYÖLLISTYMINEN Elintarviketeollisuudessa työskentelee ihmisiä useissa kymmenissä eri työtehtävissä ja ammateissa. Koko elintarvikeketju maataloudesta elintarviketeollisuuteen ja kauppaan työllistää Suomessa noin 300 000 henkeä eli noin 12 prosenttia työllisestä työvoimasta. Tarjolla on haastavia ja palkitsevia tehtäviä: tuotekehittäjänä pääset itse tutkimaan ja kehittämään tuotteita tai markkinointijohtajana saat esimieskokemusta ja kaupallisia haasteita. Tai ehkä olet kiinnostunut logistiikasta, tekniikasta tai projektien hallinnasta?

Lisätietoja: www.agronomiliitto.fi www.etl.fi

Tsekkaa www.maistuvaammatti.fi ja tutustu alan opiskelumahdollisuuksiin sekä ammatteihin.

ILMOITUS

KEMIANTEOLLISUUS

”

Kemianteollisuudessa pääset kehittämään ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin”

AMMATTEJA

hankintapäällikkö

kemisti

tutkija

laatupäällikkö

liiketoimintajohtaja asiantuntija

mikrobiologi

markkinointipäällikkö

työturvallisuusjohtaja tuotantojohtaja

ympäristöpäällikkö kehitysjohtaja Kemianteollisuus on yksi merkittävimmistä teollisuuden toimialoista Suomessa. Sen osuus Suomen teollisuustuotannosta ja teollisuuden tavaraviennistä on noin neljännes. Suomalainen kemianteollisuus työllistää Suomessa suoraan noin 35 000 ja ulkomailla noin 30 000 ihmistä.

OPISKELU Kemianteollisuus tarjoaa työmahdollisuuksia monien eri alojen ammattilaisille.

Henkilöstöstä yli puolella on tekniikan tai luonnontieteiden koulutus, mutta myös muun muassa kauppatieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tai terveys- ja sosiaalialan tutkinto voivat avata ovet kemianteollisuuteen.

TYÖLLISTYMINEN Monet kemianteollisuuden tehtävistä ovat ainutlaatuisia ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta merkittäviä, alalla pääset tekemään tärkeää työtä! Kemianteollisuuden yrityksissä työskennellään mm. tutkimusten, tuotekehityksen, tuotannon, kunnossapidon, laadunvalvonnan, logistiikan, myynnin ja markkinoinnin parissa.

Uusiutuvat luonnonvarat tarjoavat paljon mahdollisuuksia myös uusille kemian innovaatioille ja liiketoiminnalle.

ILMOITUS

Kemianteollisuus on globaalisti kasvava ja laaja toimiala, jossa töitä voi tehdä myös kansainvälisessä ympäristössä. Alalla voi erikoistua moneen eri tehtävään, ja tarvetta uusille ammattilaisille riittää maailmanlaajuisesti.

OPISKELUPAIKAT Alan opintoja voi Suomessa suorittaa maanlaajuisesti toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa.

Monet korkeakoulut tarjoavat myös vaihto-opiskelumahdollisuuksia.

KEMIA – OSA HYVÄÄ ELÄMÄÄ Alan tuotteisiin lukeutuvat mm. öljytuotteet, lääkkeet, vesienpuhdistuskemikaalit, biopolttoaineet, kosmetiikka ja puhdistusaineet. Monet tämän päivän ja tulevaisuuden haasteista työllistävät kemian osaajia – kemianteollisuuden ammattilaiset työskentelevät tiiviisti esimerkiksi puhtaan veden, ravinnon ja luonnonvarojen riittävyyden, terveyden ja hyvinvoinnin, liikkumisen, energian sekä ilmastonmuutoksen hallinnan parissa.

Lue lisää osoitteesta kemianteollisuus.fi

Lisätietoja: www.kemianteollisuus.fi

2014

39

KAUPAN ALA

”

Kauppa – monien mahdollisuuksien ala”

AMMATTEJA

avainasiakaspäällikkö järjestelmäasiantuntija

markkinointisuunnittelija myymäläpäällikkö

myyntineuvottelija

myyntiassistentti

ostaja

rahoitusasiantuntija

Tuotepäällikkö Anna työskentelee kansainvälisessä yrityksessä.

valikoimasuunnittelija

tuotepäällikkö

OPISKELUPAIKAT Kaupan alalle sopivia tutkintoja ovat muun muassa tradenomi, KTM, insinööri AMK ja DI. Opintoja voi suorittaa monissa eri ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa eri puolilla Suomea.

Alalla on tarjolla paljon opiskeluun liittyviä harjoittelupaikkoja, joiden avulla on usein mahdollista tutustua työelämään jo opiskeluaikana.

Katso video Tuoteryhmäpäällikkö Anna kertoo työstään.

40

2014

Kaupan ala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä. Alalla on mahdollisuus kehittyä laajasti asiakasosaamisessa, luoda sosiaalisia kontakteja sekä tehdä kansainvälistä uraa monikulttuurisessa ympäristössä.

OPISKELU

LAAJA TOIMIALA

Ammattikorkeakouluopinnot kestävät yleensä 3,5 vuotta. Yliopistolla kandidaattitutkinnon kesto on 3 vuotta ja maisteritutkinnon 5 vuotta.

Kaupan alalla toimii vähittäis- ja tukkukauppoja, liikenneasemia, hankinta- ja logistiikkayrityksiä, maahantuontiyrityksiä sekä teknisen kaupan ja palvelujen yrityksiä.

Viimeksi mainitut harjoittavat teollisuuden ja rakentamisen tarvitsemien tuotteiden kuten raaka-aineiden, koneiden ja järjestelmien maahantuontia ja myyntiä sekä niihin liittyvien ratkaisujen ja palvelujen toimittamista.

TYÖLLISTYMINEN Kaupan ala työllistää Suomessa 300 000 henkeä, joista 39 000 toimii yrittäjinä.

Kauppa on merkittävin nuoria työllistävä ala - viidennes alle 25-vuotiaista nuorista työskentelee kaupan alalla. Opintojen jälkeen voit luoda uraa vaativissa myyntitehtävissä, myyntiä tukevissa toimistotehtävissä, erilaisissa asiantuntija- tai esimiestehtävissä esimerkiksi henkilöstöhallinnossa, ITtoiminnoissa, markkinoinnissa, myynnissä, ostotoiminnoissa, rahoituksessa, valikoimanhallinnassa tai viestinnässä.

LISÄTIETOA Alan työtehtävät sopivat tuloshakuiselle tiimityöskentelijälle. Työssä painottuvat asiakaslähtöisyys ja vuorovaikutustaidot.

Yrittäjältä edellytetään laaja-alaista osaamista sekä luovuutta ja rohkeutta toteuttaa omaa visiotaan.

ILMOITUS

RAKENNUSMESTARI on rakennustyömaan kingi; tuotantoa johtava asiantuntija, joka suunnittelee, ohjaa ja valvoo työn etenemistä ja laatua.

Rakennusmestari (AMK) –tutkintoon johtavaa rakennusalan työnjohdon koulutusta 2014 nuorisoasteella yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. järjestetään vuonna 2012 kahdeksassa ammattikorkeakoulussa.

Suuntautumisvaihtoehtoina ovat talonrakennustekniikka, infra-rakentaminen ja LVItekniikka. Koulutus kestää noin 3,5 vuotta ja valmistaa käytännönläheisiin,,vaativiin vaativiin esimiestehtäviin rakennustuotannossa.

Katso lisää: www.rakennusmestariksi.net Rakennusmestareiksi etsitään rakennusalan tai talotekniikan perustutkinnon tai lukion oppimäärän suorittaneita alasta kiinnostuneita tekijöitä. Sinulla on jo jonkin verran kokemusta rakennusalalta, oikea asenne ja halu kohdata haasteita.

Haluat johtaa, kantaa vastuuta ja tulet toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Muista ammattikorkeakoulujen yhteishaku 5.3.

– 3.4 2012 3.3.–1.4.2014 VALMENNUSKOULUTUSTA

rakennusmestariksi tai –insinööriksi haluaville AMK-valintakokeisiin Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella, Tampereella ja Turussa.

Lisätiedot: www.rkl.fi/koulutus> Valmennusta AMK-valintakokeeseen.

2014 2014

41 41

ENERGIA-ALA

”

Tulevaisuuden osaajaksi yhteiskunnallisesti merkittävälle alalle!”

AMMATTEJA AM MMATTEJA A

Henkilöstöjohtaja Sähköpörssimeklari

Energiatehokkuusneuvoja

Markkinointipäällikkö

Ympäristöjohtaja

Älyverkkoasiantuntija

Verkostosuunnittelija

Kaukolämpöverkoston suunnittelija Kaukolämmön käyttöpäällikkö

Tuulivoimainsinööri

Lue palvelupäällikkönä työskentelevän Markon haastattelu osoitteessa www.abit. fi/energiateollisuus

Reaktorifyysikko

Sopimusoikeuden asiantuntija

OPISKELUPAIKAT Energia-alan ammattikorkeakouluopinnot kestävät noin neljä vuotta ja tarjoavat käytännönläheisen lähestymistavan alan työtehtäviin.

Ammattikorkeakouluissa voit suorittaa alalle soveltuvan energia-, sähkötai LVI-tekniikan, liiketalouden tai tietojenkäsittelyn tutkinnon. Yliopistotutkinnon suorittaminen kestää noin kuusi vuotta.

Katso lisää www.energiamaailma.fi

42

2014

Energia-ala on monipuolinen, se työllistää Suomessa suoraan noin 15 000 henkilöä ja välillisesti vielä enemmän. Alan palvelut kattavat koko maan, joten myös työtehtäviä on tarjolla maanlaajuisesti – nyt ja tulevaisuudessa. Esimerkiksi sähkön, lämmön ja kaukokylmän tuotanto, jakelu, myynti ja asennus tarjoavat vaihtelevia tehtäviä, ja alalla työskenteleekin eri koulutusaloilta valmistuneita ammattilaisia ja asiantuntijoita.

TYÖLLISTYMINEN

LISÄTIETOJA

Energia-ala on vahvasti kiinni tulevaisuudessa. Uusien ilmasto- ja ympäristömyönteisten teknologioiden ja innovaatioiden kehittäminen ovat alan avainsanoja.

Kilpailukykyinen palkka, yhteiskunnallisesti merkittävät työtehtävät ja erinomaiset työllisyysnäkymät tarjoavat alasta kiinnostuneille mielenkiintoisia uramahdollisuuksia.

Tulevan vuosikymmenen aikana alalta jää eläkkeelle noin 40% nykyisestä henkilöstöstä, joten energia-alan mielenkiintoisiin tehtäviin tarvitaan runsaasti uusia osaajia.

Diplomi-insinööriksi valmistunut voi työskennellä energia-alalla esimerkiksi energiayhtiössä ympäristö-, tutkimus- tai tuotantopäällikkönä. Kauppatieteiden maistereille puolestaan on tarvetta esimerkiksi taloushallinnon, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Monipuolisuus opinnoissa on kuitenkin tutkinnosta riippumatta tärkeää. Lisäksi kielitaito, projektityötaidot, tietotekninen osaaminen ja kansainvälisyys ovat valttikortteja energia-alalla.

ILMOITUS

TEKSTI: PIA SALO | KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

”On antoisaa syventää koulussa opittua työssä.”

Sähkövoimaopiskelijan unelmatyöpaikassa

Fingrid näkyy jokaisen suomalaisen arkipäivässä vastaamalla sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta kantaverkossa. Yhtiön tehtävänä on toimia asiakkaidensa ja yhteiskunnan hyväksi siirtäen luotettavasti sähköä, edistäen aktiivisesti sähkömarkkinoita sekä kehittäen pitkäjänteisesti kantaverkkoa.

Haluamme olla kantaverkkotoiminnan edelläkävijä kansainvälistyvillä sähkömarkkinoilla.

Tarjoamme yhteiskunnallisesti merkityksellisiä ja ammatillisesti kiinnostavia työtehtäviä n. 270:lle eri alojen asiantuntijalle.

www.fingrid.fi

Emilia Pekkala, 23, TUNTITYÖNTEKIJÄ, PROJEKTI- JA TIETOJÄRJESTELMIEN YLLÄPITOTYÖT ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Lukiossa matematiikka ja fysiikka olivat minulle vahvoja aineita. Sähkövoimatekniikka kiinnosti, ja itselleni oli jo abivuonna selvää, mihin hakeutuisin. Tekniikan aloista sähköala on monipuolisin: se avaa monia erikoistumismahdollisuuksia avaruustekniikasta nanoteknologioihin. Sähkö on näkymätön mutta välttämätön osa yhteiskuntaa. Ala ei ole pelkkää sähkönsiirtoa, vaan se on mukana vaikkapa lääketieteessä ja signaalinkäsittelyssä. Sähkö on luonnonvoima, ja koenkin olevani jännällä alalla.

Aloitin opinnot Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa vuonna 2009. Tarkoitukseni on valmistua ensi syksynä. Alalla tarvitaan aina osaajia, joten näkymät ovat hyvät. Myös kaikki opiskelukaverini ovat työllistyneet alalle.

Opinnot ovat tuhti mutta monipuolinen paketti. Killat ovat vahvasti mukana opiskelussa ja tarjoavat vastapainoa puurtamiseen. Kun osaa jongleerata kurssit ja työn yhteen, jää myös vapaa-aikaa: käyn salilla ja kesäisin pelaan koripalloa ulkokentillä.

Työskentelen Fingridillä tuntityöntekijänä pari kertaa viikossa ja kesäisin kokopäivätyössä. Tehtäviini kuuluu monipuolisia selvitystöitä sekä projekti- ja tietojärjestelmien ylläpitoa. Täällä on heti annettu vastuuta ja luotettu. Opinnot ovat antaneet työhön hyvän pohjan.

Sähkövoimaopiskelijana Fingrid on minulle unelmayritys! On tärkeää, että tekemälläni työllä on merkitys. Täällä on tosi rento ja välitön ilmapiiri. Aamuisin on mukava tulla töihin.

On antoisaa syventää koulussa opittua työssä.

Täällä oppii näkemään sähkön merkityksen ja sen läsnäolon kaikkialla.

ILMOITUS

2013

43

Lahden ammattikorkeakoulussa opintoihin sisältyy runsaasti yritysten ja muiden toimeksiantajien kanssa toteutettavia yhteistyöprojekteja. Niillä ratkotaan ammattilaisten kanssa työelämän ongelmia ja opitaan sekä projektityöskentelyä että työelämätaitoja.

Insinöörin AMK-tutkinnon opinnot kestävät neljä vuotta.

”Koulussa huokuu hyvä henki.”

Lahden ammattikorkeakoulussa voit opiskella: • Puutekniikkaa ja polymeeri- ja kuitutekniikkaa (prosessi- ja materiaalitekniikan koulutus) • Mekatroniikkaa (kone- ja tuotantotekniikan koulutus) • Ohjelmistotekniikkaa, tietoverkkoja ja mediatekniikkaa (tieto- ja viestintätekniikan koulutus) • Yhdyskuntasuunnittelua ja ympäristö- ja energiatekniikkaa (energia- ja ympäristötekniikan koulutus).

www.lamk.fi

TEKSTI: TEEA JOKIHAARA | KUVA: EMIL HELOTIE

Lamkissa opiskelu on käytännönläheistä Vili Koskinen, 22, PUUTEKNIIKAN

44

OPISKELIJA

ABINA

LAMKISSA

TÖISSÄ

Puuala on ollut lähellä sydäntä pikkupojasta lähtien, silloin jo tuli nakerreltua kaikkea pientä.

Koulussa menin puukäsityön luokkaan aina kun mahdollista, ja siellä kiinnostus kasvoi. Hain viimeisenä lukiovuonna kahta opiskelupaikkaa, joista Lahden ammattikorkeakouluun puutekniikan koulutusohjelma tärppäsi. Olin käynyt viimeisen lukiovuoteni Lappeenrannassa, ja muutin sieltä takaisin kotikaupunkiini Lahteen.

Lahti oli hyvä valinta myös siksi, että ympärillä on paljon puualan yrityksiä.

Lamkin käytännönläheinen opiskelu on vastannut odotuksiani. En hakenut yliopistoon, koska olen käytännön ihmisiä. Yrittäjyyskursseja on paljon, kuten talouden ja johtamisen kursseja. Olen saanut niistä hyötyä omaan yrittäjyyteen, ja vinkkejä muilta opiskelijoilta.

Koulussa huokuu hyvä henki. Perustimme kaveriporukalla puutekniikan insinööriopiskelijayhdistys PINO:n, jonka puitteissa alamme opiskelijat voivat tutustua. On hienoa, että keneltä tahansa voi mennä pyytämään apua vuosikurssista riippumatta.

Perustin oman yrityksen kahdeksan kuukautta sitten. Teen remontointia ja kalusteita mittatilaustyönä laidasta laitaan. Sitä ennen tein jo töitä isän firman kautta. Vaikka yrityksen pyörittäminen vie aikaa, sen voi onneksi sovittaa yhteen opiskelun kanssa. Lisäksi omia projekteja voi saada hyväksiluettua kurssisuorituksiksi.

Minulla on nyt käynnissä viimeinen lukuvuosi, ja valmistumisen jälkeen tarkoitus on jatkaa samaa rataa. Olen vahvasti valinnut yrittäjän tien. Ajatus on kasvattaa yritystä ja elättää sillä itsensä, sekä työllistää mahdollisesti muutama muukin.

2014

ILMOITUS

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA | KUVA: TOMMI HEINO

Ainutkertaisella koulutuksella liikennesuunnittelijaksi ”Tunneilla käsitellyistä asioista on saanut hyvän pohjan, joiden avulla todellisista tilanteista selviää.”

HAMKissa voit suorittaa tekniikan ammattikorkeakoulututkinnon seuraavissa koulutusohjelmissa: Bio- ja elintarviketekniikka, Hämeenlinna Liikenneala, Riihimäki Kone- ja tuotantotekniikka, Riihimäki Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka - insinööri & rakennusmestari, Hämeenlinna Tieto- ja viestintätekniikka, Riihimäki Englanniksi: Automation Engineering, Valkeakoski Construction Engineering, Hämeenlinna Mechanical Engineering and Production Technology, Riihimäki

www.hamk.fi/tekniikka

Mikko Tuunanen, 23, LIIKENNEALAN OPISKELIJA ABINA

HAMKISSA

TÖISSÄ

Vielä lukiossa minulla ei ollut varmoja suunnitelmia, enkä edes tiennyt liikennesuunnittelusta. Punnitsin vaihtoehtoja psykologian ja TKK:n välillä, mutta en hakenut kumpaankaan. Olen aina urheillut ja silloin halusin panostaa koripalloon. Välivuoden ajoin taksia ja innostuin liikenteestä. Internetistä löysin Hämeen ammattikorkeakoulun, joka tarjosi ainoana Suomessa liikennealan koulutusta. Se vaikutti mielenkiintoiselta mahdollisuudelta päästä vaikuttamaan ihmisten tapoihin liikkua, joten päätin hakea.

Opintoni ovat alusta asti olleet käytännönläheisiä. Tietysti ensin oli teoriaopintoja sekä matematiikkaa ja fysiikkaa, mutta aina on ollut myös työhön tähtääviä opintoja. Esimerkiksi koulussa on käyty läpi suunnitteluohjelmia, joiden perusteiden hallitsemisesta on hyötyä töissä. Tunneilla käsitellyistä asioista on saanut hyvän pohjan, joiden avulla todellisista tilanteista selviää. Lukujärjestysten väljyys mahdollistaa työn ja opiskelun yhdistämisen, mutta vaatii kompromisseja.

Hain kesätöihin konsulttitoimisto Ramboll Finlandin liikennesuunnitteluyksikköön. Vaikkei minulla ollut kokemusta, pääsin harjoittelijaksi.

Sillä tiellä olen edelleen. Työkseni suunnittelen liikenneratkaisuja, esimerkiksi liittymiin ja pysäköintilaitoksiin. Tavoitteenani on saada liikenne toimimaan jouhevasti ja turvallisesti, kaikki kulkumuodot huomioiden. Liikennealalla löytyy paljon vaihtelevia työtehtäviä. Parasta työssäni on se, että pystyn tekemää liikenneratkaisuja, jotka helpottavat ihmisten liikkumista konkreettisesti.

ILMOITUS

2014

45

”Jonain päivänä haluan osata suunnitella asiakkaalle sekä talon että puutarhan.”

TEKSTI: JOHANNA NYKOPP | KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

Biotalouden uraputkeen työelämälähtöisillä opinnoilla Jenna Halminen, 23, HORTONOMIOPISKELIJA

46

ABINA

HAMKISSA

TÖISSÄ

Olen ollut pienestä pitäen suunnitteluintoinen.

Lukiossa aloin haaveilla arkkitehdin opinnoista.

Olin hyvä matematiikassa, ja pidin kuvaamataidon tunneista. Hain alalle, mutta en päässyt.

Olen kotoisin Hämeenlinnasta, ja aloin tutkia HAMKin tarjontaa. Löysin maisemasuunnittelun. Äitini on opiskellut aikoinaan täällä Lepaalla, joten opiskelualue oli minulle etäisesti tuttu. Pääsin kouluun, ja olen tyytyväinen valintaani. Voin yhä suunnitella, mutta kohteena ovat talojen sijaan piha-alueet.

Maisemasuunnitteluun kuuluu muun muassa viherrakentamista ja rakennetun ympäristön suunnittelua. Puutarhataloudessa voidaan opiskella kasvihuone- tai avomaaviljelyä. Opettajat ovat ammattitaitoisia, ja opetus on käytännönläheistä. Olen ollut tyytyväinen.

Asun Hämeenlinnassa ja matkustan tänne noin 24 kilometrin matkan suuntaansa. Kuljen autolla, koska busseja menee harvoin. Liikenneyhteyksien ei kuitenkaan tarvitse olla este täällä opiskelulle. Osa oppilaista asuu Lepaan kampuksella. Tilat ovat mukavat ja ryhmähenki loistava.

Opiskeluun kuuluu kaksi harjoittelujaksoa. Olen tehnyt ensimmäisen harjoitteluni viherrakennusfirmassa. Loppukesästä pääsin jopa sijaistamaan sairastunutta työnjohtajaa.

Olen tehnyt opintojeni ohessa puutarhasuunnittelua eri tahoille. Kuulun koulun osuuskuntaan, mutta en ole saanut vielä tätä kautta työtehtäviä. Toivottavasti sekin päivä koittaa pian.

Haluan suunnittelijaksi, ja tavoitteenani on tämän koulutuksen jälkeen opiskella vielä rakennuspuolen suunnittelua. Jonain päivänä haluan osata suunnitella asiakkaalle sekä talon että puutarhan. Yritystoiminta kiinnostaa.

2014

ILMOITUS

Katso lisää luonnonvara-alan opiskelijatarinoita verkosta www.abit.fi/hamk

Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvaraalalla opiskellaan syksystä alkaen opintojaksot niputtavissa moduuleissa. Moduulien projektit ja teemat tulevat ammattien ydinosaamisesta.

HAMKin luonnonvara-alan koulutukset: Maatilatalous, agrologi (AMK) Hevostalous, agrologi (AMK) Maisemasuunnittelu, hortonomi (AMK) Puutarhatalous, hortonomi (AMK) Metsätalous, metsätalousinsinööri (AMK) Kestävä kehitys, ympäristösuunnittelija (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka, insinööri (AMK)

www.hamk.fi/biotalous

“Vietin viime kesän helteet raivaussahan kanssa metsässä.”

Timo Lehtinen, 22, METSÄTALOUSINSINÖÖRIOPISKELIJA ABINA

HAMKISSA

TÖISSÄ

Olen maatilalta kotoisin, ja pappani oli metsuri. Olen viettänyt lapsuuteni metsissä juosten.

Nämä kaikki asiat varmaan vaikuttivat siihen, että halusin lukion jälkeen opiskelemaan metsäalaa. Lukiossa biologia oli lempiaineeni. Pidin myös matematiikasta ja kielistä. Koulumme oli hyvin pieni. Meidän luokallamme oli vajaa 20 opiskelijaa, ja se oli luokista suurimpia.

Armeija hidastutti jatko-opintojani, mutta hain HAMKin metsätalouden koulutukseen, eli Evolle, heti kun pystyin. Pääsin ensiyrittämällä sisälle.

Opinnot ovat olleet juuri sellaiset kuin toivoin.

Parasta on se, että käytännönopetus tapahtuu metsässä. Mieluummin opin nämä asiat puiden siimeksessä kuin pulpetin ääressä.

Koulumme on myös kansainvälinen, ja opettajat kokeneita. Meiltä on mahdollista lähteä ulkomaille opiskelemaan tai harjoittelemaan. Tuttujani on lähtenyt Alppeja ympäröiviin maihin.

Asun kampusalueella, ja olen mukana opiskelijatoiminnassa. Evolla on todella hauska ja leppoisa ryhmähenki. Koulumatkanikaan ei ole pitkä, sillä koulua ja kampusaluetta erottaa vain leveä oja.

Evolla kannustetaan työelämään. Ajatuksena on, että opiskelija käyttää kesälomansa työharjoittelussa. Koulu auttaa tarvittaessa paikan saamisessa. Itse vietin viime kesän helteet raivaussahan kanssa metsässä. Kokemus auttoi minua ymmärtämään, mihin metsuri pystyy, ja millä aikataululla. Toinen harjoitteluni tulee liittymään työnjohdontehtäviin. Meiltä on mahdollista valmistua moniin eri ammatteihin, kuten puunkorjuuseen, puukauppaan tai tutkijaksi. Itse olen kiinnostunut metsäneuvojan ammatista.

ILMOITUS

2014

47

”Tämä on ollut elämäni parasta aikaa.”

”Ensimmäinen vuosi on yhtä suurta ryhmätyötä, sillä perustamme virtuaaliyrityksen.”

Opiskelua toiveammattiin TEKSTI: TEEMU GRANSTRÖM | KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

Anssi Kosonen, 23, KULTTUURI- JA MUOTOILUPALVELUN OPISKELIJA

48

ABINA

SEAMKISSA

TÖISSÄ

Itse asiassa päädyin SeAMKiin hieman sattuman kautta. Luovat asiat, kuten musiikki ovat kiinnostaneet aina, mutta en ollut osannut ajatella hakemista SeAMKiin ennen kun isäni hieman painosti hakemaan opiskelupaikkaa.

Heti ensimmäisen viikon jälkeen tiesin kuitenkin tulleeni oikeaan paikkaan. Olen aina halunnut tehdä asiat hieman normaalista poiketen, ja täällä olen päässyt toteuttamaan itseäni.

Opiskelen kulttuurituotantoa, eli voin työllistyä esimerkiksi musiikkitapahtumien tuottajaksi. Yksi vaihtoehto on myös digitaalisten palvelujen tuottaminen. Parasta SeAMKissa on älyttömän hyvä ryhmähenki ja hyvät puitteet opiskelulle. Koen tärkeäksi myös sen, että voin opiskella itselle mieluista aihetta lähellä lapsuudenkotiani. SeAMKissa panostetaan myös oppilaskuntatoimintaan, ja juhlimisen lisäksi tarjolla on laajasti liikunta- ja kulttuuritoimintaa.

Sain hyvin apua koululta ensimmäisen työharjoittelupaikan löytämiseen, minkä suoritin lasten ja nuorten musiikkiverkoston ohjaajana.

Mielestäni koulutus antaa monipuoliset valmiudet toimia erilaisissa työtehtävissä. Oman aktiivisuuden ja mielenkiinnonkohteiden mukaan löytää varmasti itselleen mieluisan työpaikan.

Opiskeluaika SeAMKissa on helppo kiteyttää: tämä on ollut elämäni parasta aikaa.

2014

ILMOITUS

Kuvassa myös Eero Haapala, 24, fysioterapiaopiskelija ja Outi Mentula, 29, kulttuuri- ja muotoilupalvelun opiskelija. Katso Eeron video ja lue Outin opiskelijatarina verkosta.

International Business Englanninkielinen International Business -koulutus on tarkoitettu kansainvälisen liiketoiminnan osaajaksi aikoville. Liiketoiminnan eri osa-alueisiin perehdytään toimimalla virtuaaliyrityksessä. Kansainvälisen markkinoinnin ja johtamisen ammattiopintoja täydentää harjoittelujakso sekä opinnäytetyö.

Opintoihin kuuluu myös vaihto-opiskelua ja mahdollisuus kaksoistutkintoon eurooppalaisessa yhteistyökorkeakoulussa.

SeAMKissa alkaa uusi kulttuuri- ja muotoilupalvelun koulutus!

Ammatilliset opinnot toteutetaan pääsääntöisesti yritysten ja organisaatioiden toimeksiantoina ja yhteistyöprojekteina.

Voit suunnata opintosi joko mediatuottajan, muotoilutuottajan tai tapahtumatuottajan osa-alueille.

SeAMKissa voi opiskella kulttuurialaa, liiketaloutta, luonnonvara-alaa, ravitsemisalaa, tekniikkaa sekä sosiaali- ja terveysalaa yhteensä yli 20 eri koulutuksessa.

Katso video Eero Haapalan opiskelijatarina.

Rita Jokisen opiskelijatarina.

www.seamk.fi

Rita Jokinen, 20, INTERNATIONAL BUSINESS -OPISKELIJA ABINA

SEAMKISSA

TÖISSÄ

Olen aina tiennyt, että haluan työskennellä kaupan alalla. Erityisesti kansainvälinen bisnes kiinnostaa, joten SeAMKin International Business -koulutus oli luonteva valinta. Tiesin, että täällä on hyvät puitteet opiskella ja paljon vaihto-opiskelijoita. Sijainti lähellä kotikuntaa tuki valintapäätöstä. Liikaa ei kannata stressata ja miettiä, mihin ammattiin haluaa valmistua, vaan ennemmin valita ala joka kiinnostaa. Tradenomin tutkinto antaa valmiudet monipuolisesti erilaisiin työtehtäviin.

Meillä on IB-linjalla todella kansainvälinen ryhmä ja opiskelijoita on yli kymmenestä maasta. Kielitaito kehittyy siis nopeasti kun puhekielenä on koko ajan englanti. Koko ensimmäinen vuosi on itse asiassa yhtä suurta ryhmätyötä, sillä perustamme virtuaaliyrityksen ja pyöritämme sitä pienryhmässä. Itse olen kokenut kansainvälisyyden ehdottomasti opintojen parhaaksi asiaksi. Uusilta kavereilta saa erilaisia näkökulmia elämään.

Opintoihimme kuuluu vaihto-opiskelu ja olen itse lähdössä Argentiinaan puoleksi vuodeksi.

Olen jatkanut lukion espanjan opintoja täällä SeAMKissa ja nyt on kiva päästä kokeilemaan taitoja käytännössä. Työharjoittelujaksot ovat vielä edessäpäin, ja IB-koulutus kannustaa hakemaan erityisesti kansainvälisiä työtehtäviä.

Itseäni kiinnostaa muoti ja kosmetiikka, joten tähtäimessä on työpaikka esimerkiksi Marimekolta tai Lumenelta.

ILMOITUS

2014

49

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA | KUVA: SAMULI SKANTSI

Lapin ammattikorkeakoulu tarjoa elämyksiä ”Liiketalouden logistiikan koulutuksesta saa hyvän pohjan työskentelee sitten ajojärjestelijänä tai kirjanpitäjänä.”

Laura Kuismanen, 21, LIIKETALOUDEN OPISKELIJA

50

ABINA

LAPIN AMK:SSA

TÖISSÄ

Lempiaineitani lukiossa olivat ehdottomasti englanti ja ruotsi. Voin sanoa, että rakastan edelleenkin ruotsia. Halusin opiskelemaan alalle, josta lukiossa käymistäni kielikursseista olisi hyötyä. Olen opiskellut kaksoistutkinnon, ja olen ammatiltani ravintolakokki. Minulle oli kuitenkin selvää, että se jäisi harrastukseksi. En halua tehdä töitä vain hellan edessä. Lähdin ensin opiskelemaan Lapin ammattikorkeakoulun liikeakatemiaan. Kun kuulin logistiikan alasta enemmän, päätin vaihtaa suuntautumistani.

Opiskelen nyt toista vuotta liiketaloutta. Opintomme ovat todella monipuolisia, sillä niihin kuuluu esimerkiksi markkinointia, logistiikkaa, taloushallintoa ja oikeusopintoja. Parasta on se, että opiskeluun kuuluu paljon ryhmätöitä.

Meillä on iso luokka, ja kaikkien kanssa on tultava toimeen, mikä valmistaa mielestäni parhaiten työelämään. Torniossa on kiva opiskella, sillä täällä on hyvä meininki ja ihmisiin on helppo tutustua. Liiketalouden logistiikan koulutuksesta saa hyvän pohjan työskentelee sitten ajojärjestelijänä tai kirjanpitäjänä.

Tein ennen joulua ensimmäisen harjoitteluni sisustusliikkeessä. Halusin työharjoitteluun kauppaan, sillä mielestäni siellä sai tarvittavaa logistiikka-alan kokemusta. Opin työharjoittelussa paljon uutta myyntityöstä. Minulla on edessä vielä toinen harjoittelu, ja sen suorittaminen vaihto-opiskelijana ulkomailla kiinnostaisi. Tutkintoni valmistaa minua asiantuntija- ja esimiestehtäviin. Sellaisiin haluan, mutta varmasti eteneminen menee portaittain. Myöskään yrittäjäksi ryhtyminen ei ole poissuljettu vaihtoehto.

2014

ILMOITUS

Lapin AMK on monialainen ammattikorkeakoulu, josta valmistuu osaavia ammattilaisia työelämän tarpeisiin. Lapin AMK toimii Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa. Opiskelijoita on noin 5600 ja tutkintoon johtavaa koulutusta on seitsemällä koulutusalalla.

Koulutusohjelmia on 22.

Business Information Technology International Business Nursing Tourism Haku: 7.1.–11.2.2014 Kulttuuriala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tietojenkäsittely Tekniikan ja liikenteen ala Liiketalous ja hallinto Haku: 3.3.–1.4.2014

www.lapinamk.fi

”Ammattikorkeakoulun harjoitteluissa olen päässyt työnjohtotehtäviin.”

Teemu Appelgren, 28, RAKENNUSTEKNIIKAN INSINÖÖRIOPISKELIJA ABINA

LAPIN AMK:SSA

TÖISSÄ

En lukiossa ollut täysin varma, mikä minusta tulee isona. Ajattelin silloin, että tietotekniikka olisi alani. Hallitsin hyvin tietokoneet. Armeijan ja välivuoden jälkeen hainkin opiskelemaan tietotekniikkaan, mutta pian ymmärsin, ettei se ollutkaan minua varten. Lempiaineitani lukiossa olivat historia ja venäjä. Kielistä on ollut apua rakennusalalla, koska jo muutaman sanan ymmärtäminen helpottaa asioita. Lukion pitkästä matematiikasta ja fysiikasta taas on ollut eniten hyötyä opinnoissani.

Rakennustekniikka on hyvin yleissivistävä koulutus insinöörin uran kannalta. Opintoihin kuuluu paljon laskemista, mekaniikkaa ja lujuusoppia. Toisaalta tällaiselle vuosia rakennusalan töitä tehneelle löytyy myös paljon uutta opittavaa. Esimerkiksi betonitekniikan ja laskennan kurssit ovat olleet mielenkiintoisia. Aluksi opinnot olivat teoreettisia, mutta mitä pidemmälle olemme edenneet, sitä enemmän teemme ryhmätöitä. Koen, että niin oppii parhaiten, kun saa itse tehdä asioita.

Menin heti lukion jälkeen töihin. Tein kaupanalan lisäksi töitä rakennusalalla, ja innostuin.

Työnsä jäljen näkee taloa rakentaessa konkreettisemmin kuin missään muualla. Ennen opiskelua Rovaniemellä tein monipuolisesti rakennustyömaan eri tehtäviä, lukuun ottamatta sähkö- ja putkitöitä. Ammattikorkeakoulun harjoitteluissa olen päässyt työnjohtotehtäviin. Olen esimerkiksi ollut runkomestarina ja korjaamassa rakennusvirheitä. Pidän työstäni niin paljon, että voisin nähdä tekeväni tätä eläkeikään asti.

ILMOITUS

2014

51

Savonia-ammattikorkeakoulussa opiskelee lähes 6000 opiskelijaa Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Savonian tavoitteena on kouluttaa osaavia tekijöitä asiantuntija- ja esimiestehtäviin kuudella eri koulutusalalla.

Katso video Lotta kertoo opiskelustaan.

www.savonia.fi

”Täältä Varkaudesta löytyy paljon energiateollisuuden harjoittelupaikkoja.”

TEKSTI: TEEMU GRANSTRÖM | KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

Tulevaisuuteen tähtäävää energiaa Lotta Kallström, 23, ENERGIATEKNIIKAN INSINÖÖRIOPISKELIJA

52

ABINA

SAVONIASSA

TÖISSÄ

Itse asiassa en ollut lukiossa erityisen kiinnostunut opiskelusta, ja päätin pitää valmistumisen jälkeen välivuoden. Pääsin töihin paikkaan, jossa oli paljon insinööritaustaisia työntekijöitä ja sitä kautta innostuin lukemaan pääsykokeisiin. Energiatekniikan insinööriopinnot valitsin sen takia, että se vaikutti vahvasti tulevaisuuden alalta. Pääsykokeisiin valmistautumisessa auttoi lukion pitkän matematiikka sekä fysiikan ja kemian kurssit. Kun löytää itseään kiinnostavan alan, kannattaa jutella jonkun alalla työskentelevän kanssa. Itseäni se auttoi hahmottamaan työmahdollisuuksia.

Mielestäni Varkauden energiatekniikan opinnoissa on ollut parasta yhteistyössä yritysten kanssa tehtävät projektit, joita teemme yhdessä liiketalouden opiskelijoiden kanssa. Savoniasta saa hyvät perustiedot alalle ja meillä on painotettu opinnoissa tiedonhaun merkitystä. Kaikkea ei voi oppia koulun penkillä, mutta työelämään siirtymistä helpottaa kun tietää mistä löytää kulloinkin tarvittavan tiedon. Energiatekniikka sopii mielestäni kaikenlaisille tyypeille, mutta tärkeä ominaisuus on utelias asenne uusia asioita kohtaan. Ala on toki miesvaltainen mutta sitä ei kannata pelästyä.

Olen suorittanut nyt kaksi kolmasosaa työharjoittelujaksoista. Ensimmäisessä harjoittelussa työskentelin suunnittelutoimistossa teknisenä avustajana ja toisen harjoittelun tein paperitehtaalla tuotantotyötehtävissä. Täältä Varkaudesta löytyy paljon sekä suuria että pieniä energiateollisuuden yrityksiä, jotka tarjoavat hyvin harjoittelupaikkoja. Toivon työskenteleväni tulevaisuudessa haastavissa, mahdollisesti kansainvälisissä tehtävissä, joissa pääsisin käyttämään kielitaitoani hyväksi. Savoniasta olen saanut hyvät eväät tulevia haasteita varten.

2014

ILMOITUS

”Fysiikassa kiehtoo luonnon vuorovaikutusten ymmärtäminen.”

Fysiikan laitos kouluttaa fyysikoita ja fysiikan opettajia. Fyysikot sijoittuvat tutkijoiksi yliopistoihin ja asiantuntijoiksi teollisuuteen ja moniin muihin fyysikon asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Työllistyminen on erinomaista. Laitoksella tutkitaan hiukkasfysiikkaa, kosmologiaa, nanofysiikkaa ja ydinfysiikkaa. Laitoksen kiihdytinlaboratorio on Suomen Akatemian pitkäikäisin tutkimuksen huippuyksikkö.

www.jyu.fi

TEKSTI: JOHANNA NYKOPP | KUVA: PEKKA RÖTKÖNEN

Fysiikassa riittää vaihtoehtoja Petja Paakkinen, 24, FYSIIKAN OPISKELIJA ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Lukioaikani meni luonnontieteiden parissa. Pidän ongelmien ratkaisemisesta, ja siksi olin erityisen kiinnostunut fysiikan ja matematiikan opiskelusta. Fysiikassa minua on aina kiehtonut se, että alalla ollaan tekemisissä luonnon perusvuorovaikutusten parissa. Lukiossa tästä kaikesta raapaistiin vain pintaa, ja halusin tietää lisää. Minulle oli siis lukiossa hyvin selvää, että pyrin opiskelemaan fysiikkaa. Jyväskylän valitsin siksi, että olin kuullut oppilaitoksesta paljon hyvää. En ole joutunut pettymään.

Opiskelen nyt viidettä vuotta ja aloittelen graduni tekemistä. Mielestäni opetus on laadukasta ja sivuaine vaihtoehtoja on runsaasti. Itse olen opiskellut sivuaineinani matematiikkaa, tietotekniikkaa ja taloustieteitä. On hienoa, että koulussamme pyritään jatkuvasti kehittämään opetusta. Myös koulun ilmapiiri on hyvä. Henkilökunnalta saa aina apua. Olin vaihto-opiskelijana Toronton yliopistossa, joka on luokiteltu maailman 20. parhaan yliopiston joukkoon. Siellä huomasin, että opetus meillä on myös kansainvälisesti hyvää.

Työelämäni fysiikan alalla on vasta aluillaan.

Tein viime kesänä työharjoitteluni hiukkastutkimuskeskuksessa Cernissä Sveitsissä. Tein dataanalyysiin tähtäävää tietokonesimulaatiota.

Työ oli hyvin mielekästä, sillä olen kiinnostunut hiukkasfysiikasta. Tällä alalla opiskellut voi tehdä hyvin erilaisia asioita työelämässä, kuten opettamista ja asiantuntijatehtäviä. Kaikki riippuu siitä, miten opinnot ovat painottuneet.

Itse ajattelin tehdä tohtorin tutkinnon graduni jälkeen.

ILMOITUS

2014 2014

53 53

TEKSTI: LINDA PYNNÖNEN | KUVA: PENTTI VÄNSKÄ

Monialaista koulutusta työelämälähtöisesti

Kolmella kampuksella (Joensuu, Kuopio, Savonlinna) toimiva tiedekuntamme tarjoaa koulutusta historiassa, kauppatieteissä, oikeustieteessä, maantieteessä, terveystieteissä ja yhteiskuntatieteissä.

Tiedekunnassamme on noin 4 000 kandidaatti- ja maisteriopiskelijaa.

Hakukohteet yhteishaussa ovat: •Historia (J) •Kauppatieteet (J, K) •Maantiede ja ympäristöpolitiikka (J) •Oikeustieteellinen ala (J) •Julkisoikeus (J) •Sosiaalitieteet (K) •Sosiaalityö (K) •Yhteiskuntatieteet (J) •Terveystaloustiede (K)

”Sosiaalityö tuntuu paljon laajemmalta ja moniulotteisemmalta alalta kuin pelkkä psykologia.”

www.uef.fi

Meri Rientamo, 22, SOSIAALITYÖN OPISKELIJA

54

ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Olin jo lukiossa kiinnostunut mieltä tutkivista aineista. Kävin kaikki psykologian kurssit, niistä pidin erityisen paljon. Otin myös monia filosofian ja uskonnon ja etiikan kursseja. Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, jossa kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 2010. Heti lukion jälkeen hain Vaasan yliopistoon lukemaan viestintätieteitä ja pääsinkin ensi yrittämällä sisään. Haave psykologian opinnoista kuitenkin eli yhä, ja lopulta hain opiskelemaan sosiaalityötä Itä-Suomen yliopistoon Kuopioon.

Sosiaalityö tuntuu paljon laajemmalta ja moniulotteisemmalta alalta kuin pelkkä psykologia.

Sosiaalityön opinnot ovat todella vastanneet odotuksiani. Opiskelu Kuopion kampuksella on hyvin käytännönläheistä, ja opintoja on helppo ohjata omien kiinnostusten mukaan.

Itse aion suuntautua päihde- ja mielenterveystyöhön, ja teen parhaillaan kandidaatin tutkielmaa siihen liittyen. Sivuaineita voi meillä valita muiltakin kampuksilta, ja niiden tenttiminen onnistuu kätevästi omalla paikkakunnalla.

Aloitin juuri työt nuoriso-ohjaajana, joten kohti oman alan töitä ollaan menossa. Työskentelen myös Itä-Suomen yliopiston UEF-lähettiläänä, eli olen mukana yliopiston markkinoinnissa.

Työharjoitteluita olen tehnyt kaksi: lyhyen jakson päihdepalvelusäätiöllä ja kuuden viikon harjoittelun Kuopion vankilassa. Pätevistä sosiaalityön osaajista on pulaa, joten uskon, että töitä on jatkossakin helppo löytää. Haaveenani on jatkokouluttautua psykoterapeutiksi ja perustaa vielä joskus oma nuorisokoti.

2013

ILMOITUS

TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA | KUVA: PENTTI VÄNSKÄ

"Sovellettu fysiikka sopii niille, jotka pohtivat asioita ja haluavat tehdä töitä oppimisen eteen."

Kansainvälinen laitoksemme Kuopiossa tarjoaa vahvan fysiikan ja matematiikan pohjan.

Maisteriopintojen valikoimasta jokainen löytää itseään kiinnostavan suuntautumisvaihtoehdon.

Sovellettu fysiikka avaa ovet työelämään

Sovelletun fysiikan kaksi muuta linjaa: • Laskennallinen fysiikka keskittyy teollisuusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen hyödyntämällä matemaattisen mallinnuksen teorioita. Tutkimus tuottaa muun muassa mittaus- ja tuotantomenetelmiä teollisuudelle.

• Ympäristöfysiikan tutkimus keskittyy muun muassa ilman pienhiukkasten tutkimukseen ja pilvien muodostumiseen. Lisäksi se tutkii biomassan avulla tapahtuvan hiilineutraalin energiantuotannon vaikutusta ilman saastepitoisuuteen.

www.uef.fi

Miitu Korhonen, 21, SOVELLETUN FYSIIKAN OPISKELIJA ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Luonnontieteet kiinnostivat minua jo peruskoulussa, sillä niitä oli helppo ymmärtää. Kielet tai historia eivät ole koskaan olleet minun juttuni samalla tavalla. Lukiossa kuulin ensimmäistä kertaa sovelletusta fysiikasta, kun yliopistolta käytiin kertomassa opinnoista. Innostuin lääketieteellisestä fysiikasta, sillä opiskelu kuulosti haastavalta ja mielenkiintoiselta.

Harkitsin lukion jälkeen lääkärin ammattia ja muuttoa pois Kuopiosta, mutta sitten valitsin lääketieteellisen fysiikan kotikaupungissani.

Sovellettu fysiikka sopii luonnontieteistä kiinnostuneille, jotka pohtivat asioita ja haluavat tehdä töitä oppimisen eteen. Opiskelu koostuu luennoista ja lähes joka kurssilla on laskuharjoituksia. Meillä on myös kursseja, joilla harjoittelemme analyysimenetelmiä ja raportointia. Esimerkiksi tänä syksynä olen tutustunut signaalianalyysiin sekä MRI-magneettikuvauksen periaatteisiin. Parasta on, kun saan oppia jatkuvasti uutta. Lisäksi ainejärjestötoiminta tuo mukavaa vastapainoa opiskeluun.

Valmistuttuani maisteriksi aion jatkaa opiskelua sairaalafyysikoksi. Se vaatii kuutisen vuotta opiskelua, minkä jälkeen pääsen kehittämään diagnostiikkaa, hoitoa ja teknologiaa. Sovelletun fysiikan osaajilla ei tule töistä olemaan pulaa, kaikki työllistyvät varmasti. Lääketieteellistä fysiikkaa opiskelleet ovat esimerkiksi tukijoina yliopistossa ja yrityksissä. Olin viime kesänä lääkärin tutkimusavustajana analysoimassa mittaustuloksia. Termistön tuntemus auttoi työskentelyä.

ILMOITUS

2014

55

Halu ymmärtää luonnontieteen ilmiöitä ja matematiikkaa vei Joensuuhun TEKSTI: VIRVAMARIA TOIKKA | KUVA: VILLE KOKKOLA

”Parasta on se, että voin valita kursseja kiinnostukseni mukaan ja suorittaa ne haluamassani järjestyksessä.”

”Olen jo lähes valmis maisteri, ja siinä sivussa opiskellut syventävät kurssit myös fysiikasta.”

Hanna Paananen, 20, KEMISTITUTKIJAOPISKELIJA

56

ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Jo yläkoulussa innostuin kemiasta, kun tunneilla teimme erilaisiin ilmiöihin pohjautuvia kokeita. Minua kiehtovat kemian salaisuudet, ja haluan tietää mitä tai miksi jotakin tapahtuu.

On hienoa nähdä, ettei kaikki ole liian korkealentoista, vaan itse pystyn soveltamaan suuriakin keksintöjä. Vaikkapa valmistamaan aspiriinia. Kemistitutkijoiden opintoihin kuuluu esimerkiksi tutkimuskurssi, jolla itse tutkin polymeeripintojen kitkaominaisuuksia. Juuri tällaisten juttujen vuoksi tiesin jo pääsykokeessa haluavani Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan kemiaa.

Ensimmäinen vuosi Joensuussa meni totutellessa uusiin ihmisiin ja ympäristöön, koska kaikki oli niin erilaista kuin lukiossa. Meillä on pieni laitos, jossa kaikki tuntevat opiskelijat ja opettajat nimeltä. Apua voi aina kysyä ja sitä saa keneltä vain. Yliopistossa parasta on se, että voin valita kursseja kiinnostukseni mukaan ja suorittaa ne haluamassani järjestyksessä. Meillä voi kemian opinnoissa valita neljästä pääainelinjasta ja toisaalta neljästä koulutusvaihtoehdosta. Itse haluaisin erikoistua materiaalikemiaan.

Hain ensimmäisenä opiskeluvuonna tutkijakoulutuksen lisäksi myös opettajakoulutukseen ja pääsin sinne. Olen tehnyt satunnaisesti opintojen ohella tuurauksia kouluissa. Opettaminen tuntuu todella mielenkiintoiselta, koska siinä voi koko ajan kehittyä. Koen haasteeksi sen, että toisten ihmisten oppiminen on minun taidoistani kiinni. Kemian alalla on monipuolinen työkenttä, ja kun nyt oikein ajattelee, kemian osaajia tarvitaan vaikka missä.

Opettamisen lisäksi voi työskennellä esimerkiksi tutkijana erilaisissa yrityksissä.

2014

ILMOITUS

Itä-Suomen yliopiston fysiikan, kemian ja matematiikan valintakohteet Joensuussa

Tutkimuksen ja ammattialan koulutuksen hakukohteet • Fysiikka/fotoniikka • Matematiikka

www.uef.fi/fysmat www.uef.fi/kemia www.uef.fi/hae Opettajankoulutuksen hakukohteet • Aineenopettajankoulutus: matematiikka, fysiikka ja kemia • Aineenopettajan ja luokanopettajan koulutus: matematiikka, fysiikka ja kemia Meiltä valmistuvat työssään menestyvät opettajat saavat laaja-alaisen ja monipuolisen koulutuksen. Ainoana Suomessa pystymme tarjoamaan sekä luokanopettajan että aineenopettajan kelpoisuuden antavan koulutusohjelman.

Fyysikkomme erikoistuvat kansainvälisessä maisteriohjelmassa fotoniikkaan, joka on keskeisimpiä tulevaisuuden teknologian aloja. Matematiikan tutkimuksessa keskitytään perustavan laatuisiin matematiikan ongelmiin ja sovellutuksiin.

• Kemisti • Kemistitutkija Kansainvälistynyt kemianteollisuus on Suomen suurimpia teollisuuden aloja, jonka ydinalueille kemistin ja kemistitutkijan opinnot antavat hyvän pohjakoulutuksen. Kansainväliset ja korkeatasoiset opinnot antavat myös hyvät valmiudet tohtoriopintoihin.

www.uef.fi

Olli Karkkulainen, 23, MATEMATIIKAN OPISKELIJA ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Kävin lukion Itä-Suomen yliopiston normaalikoulun LUMA-linjalla, joka on painottunut matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Kuuluin lukioaikoina fysiikan olympiavalmennusryhmään, joten alavalinta ei ollut vaikea. Lukion jälkeen hain opiskelemaan moneen paikkaan ja pääsinkin. Loppujen lopuksi päätin valita Itä-Suomen yliopiston matematiikan opinnot, koska sijainti, koulutuksen taso ja työllistymismahdollisuudet tuntuivat hyviltä. Toisaalta valintaani vaikutti myös mahdollisuus opettajaopintoihin.

Yliopistossa minua on viehättänyt erityisen paljon vapaus tehdä opintoja omaan tahtiin. Olenkin jo lähes valmis maisteri, ja siinä sivussa olen opiskellut syventävät kurssit myös fysiikasta.

Opiskelu tiiviillä kampuksella on sujuvaa ja tehokasta. Suurimman osan opinnoistani olen tehnyt ainejärjestömme opiskelijabunkkerin lähettyvillä yhdessä kavereiden kanssa. Kursseilla on yleensä kaksi luentoa ja yhdet laskuharjoitukset viikossa. Myös uusia menetelmiä käytetään, kuten opiskelua tutoriaaliryhmissä.

Töitä riittää tulevaisuudessa, sillä moni nykyinen opettaja on lähellä eläkeikää. Hyvää pohjaa työhön olen saanut pitämällä nuoremmille opiskelijoille laskuharjoituksia. Tällä hetkellä koulutan myös työssä olevia opettajia käyttämään TI Nspire-matematiikkaohjelmaa, jotta he voisivat hyödyntää uutta laskinteknologiaa entistä paremmin opetuksessa. Olen myös mukana e-Opin tiimissä tekemässä sähköisiä oppikirjoja. Yliopiston joustavien suoritustapojen ansiosta olen ehtinyt olla monessa mukana.

ILMOITUS

2014

57

TEKSTI: JUKKA AHOLA | KUVA: TIMO HEIKKALA

Oulun yliopistosta mennään pidemmälle Oulun yliopiston opiskelijat Aija Oksman ja Soile Kukkonen ovat opintojensa myötä päässeet pitkälle: Aija kiertää maailmaa, Soile puolestaan suuntaa katseen kohti korkeuksia tohtoriopinnoissaan.

”Oulussa on oma henki.”

Aija Oksman, MAANTIEDE, 3. VUODEN OPISKELIJA Maantiedettä opiskeleva Aija Oksman on varsinainen maailmankansalainen. Hän on tehnyt kaksi maailmanympärimatkaa ja käynyt niin monessa maassa, että on jo seonnut laskuissa. Lopulta reissujalka on johtanut hänet Oulun yliopistoon, josta on ollut helppo jatkaa pyöreän pallon tutkimista.

vostaa silti hyviä yhteyksiä keskustaan. Pyörällä pääsee, ja luonto on aina lähellä. Oulu kaupunkina saa muutenkin kehuja alun perin siilinjärveläiseltä Aijalta: – Oulu on sopivan kokoinen. Ei liian iso, ei liian pieni. Täällä on oma henki.

OULUSTA PÄÄSEE PITKÄLLE MONESTA SYYSTÄ OULUN YLIOPISTO Syitä Oulun yliopiston valintaan oli monia. Yksi syy oli Linnanmaan kampuksen yhtenäinen yliopistorakennus.

– Täällä kaikki on saman katon alla. Ei tarvitse turhaan juosta paikasta toiseen, Aija kehuu.

Vaikka aika kuluu kampuksellakin, Aija ar-

58

2013

Opiskelu Oulun yliopistossa ei ole tarkoittanut, että maailmanmatkailu on pitänyt lopettaa. Päinvastoin.

Viime kevään Aija vietti Meksikossa, jonne hän pääsi vaihtoon yliopiston kahdenvälisten sopimusten avulla. Opiskelu uusissa ympyröissä avarsi mutta sai myös arvostamaan suomalaista vapaata yliopistokulttuuria.

– Luennoilla ei ole Oulussa läsnäolopakkoa. Luennoilla ei ole pakko, vaan siellä saa olla, Aija tähdentää.

Lähtiessään Meksikoon Aija osasi aavistaa, ettei vaihto-opiskelu jää siihen. Ennen lähtöään hän nimittäin lähetti vaihtopaperit astetta eksoottisempaan kohteeseen: EteläKoreaan. Paikka varmistui, ja Suomessa vietetyn ajan jälkeen luvassa on taas aivan uusi kulttuurikokemus.

Aija odottaa innolla lukukautta Etelä-Koreassa. Lähtö on jo parin viikon kuluttua, mutta ajatus paluusta Ouluun ei ahdista.

– Oikeastaan odotan, että pääsen takaisin tänne, nuori nainen hymyilee.

ILMOITUS

”Oulussa on todella asiantunteva henkilökunta.”

Oulun yliopisto on monitieteinen yliopisto.

Oulussa sinulla on erinomainen mahdollisuus koota tutkintosi mitä monipuolisimmista vaihtoehdoista viidenkymmenen koulutusohjelman joukosta.

Oulun yliopiston tieteenalat Hammaslääketieteellinen Humanistinen Kasvatustieteellinen Kauppatieteellinen Luonnontieteellinen Lääketieteellinen Teknillistieteellinen Terveystieteet

www.oulu.fi/yliopisto

Soile Kukkonen, TÄHTITIEDE, JATKO-OPISKELIJA Soile Kukkonen on suunnannut silmänsä tähtiin jo lukioajoista, jolloin hän sai lainaksi opettajansa kaukoputken ja avaruudesta kertovia lehtiä. Tähti- ja planeettatieteen opinnot Oulun yliopiston luonnontieteellisessä ovat johtaneet hänet tutkijan uralle, ja tavoitteet ovat korkealla.

MARS MUKAAN OPINTOIHIN Monen ensimmäisen vuoden opiskelijan tapaan Soile mietti aluksi, oliko valinnut oikean alan. Omat kiinnostuksen kohteet kuitenkin varmistuivat opintojen edetessä.

Neljännen ja viidennen opiskeluvuoden välissä Soile teki työharjoittelun tutkimusharjoit-

ILMOITUS

telijana Oulun yliopiston tutkimusryhmässä.

Aiheena oli Mars-planeetan iänmääritys.

– Siellä tutkimusta pääsi tekemään oikeasti.

Katsomaan kuvia planeetan pinnalta ja ensimmäistä kertaa yhdistämään fysiikan ja matematiikan opintoja, Soile sanoo.

Työharjoittelun jälkeen Soile jatkoi Marsin tutkimusta pro gradussaan. Hän tutki punaisen planeetan geologiaa ja sitä, milloin siellä on ollut vettä. Valmistumisen jälkeen oli luontevaa jatkaa tutkimusta jatko-opiskelijana.

kealla asenteella pääsee pitkälle.

– En ollut mikään huippuoppilas ja silti onnistuin. Jos jaksaa tehdä töitä, niin pärjää.

Oulun yliopisto on monella tapaa auttanut Soilea menemään pidemmälle.

– Oulussa on asiantunteva henkilökunta ja todella taitavia ja tunnettuja professoreja. Olenpa mennyt Japaniin, Lontooseen tai USA:han, aina on löytynyt ihmisiä, jotka tuntevat heidän tutkimustaan. Se kertoo siitä, kuinka paljon Oulun yliopiston työtä arvostetaan, Soile sanoo.

OIKEA ASENNE JA OIKEA YLIOPISTO Soile painottaa, että mikään supermies ei jatko-opintoja varten tarvitse olla vaan oi-

2013

59

Arkkitehtuurin tiedekunta Arkkitehtuurin tiedekunnassa opiskellaan arkkitehtuurin koulutusohjelmassa.

Koulutuksen erityiskohteena on muuttuva pohjoinen rakennettu ympäristö.

www.oulu.fi/yliopisto

"Oulu oli villi valinta."

TEKSTI: MARIA HUUSKO | KUVA: SAMULI SKANTSI

Työelämäkeskeistä opetusta hyvässä hengessä Aino Airas, 23, ARKKITEHTIOPISKELIJA

60

ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Kävin lukion Jämsässä, mistä olen myös kotoisin. Tiesin jo yläkoulussa haluavani arkkitehdiksi, joten lukiossa valitsin pitkän matematiikan ja paljon kuvaamataitoa. Opiskelukaupungin arpominen oli sitten isompi homma.

Halusin kuitenkin uusiin ympyröihin, ja Oulu oli villi valinta. Oulun houkutusta lisäsi arkkitehtuuriosaston keskustakampus, johon olen nyt ihastunut.

Tein kandidaatintyön viime keväänä, minkä jälkeen olen suorittanut maisterivaiheen opintoja.

Juuri nyt opintoihini kuuluu paljon harjoitustöitä ja suunnittelukilpailuja. Ensi syksynä minun on tarkoitus lähteä vaihto-opiskelijaksi Kööpenhaminaan. Opetus Oulussa on hyvin työelämäkeskeistä ja käytännönläheistä, ja täältä valmistuneet arkkitehdit työllistyvät hyvin. Arkkitehtuurin tiedekunnassa on mahtava yhteishenki opiskelijoiden ja opettajien kesken, mikä tekee opiskelusta mielekästä. Lisäksi opiskelijat ovat erittäin motivoituneita.

Olen ollut kaksi kesää ja yhden kevään töissä arkkitehtitoimistossa. Yliopistolla toimin Oulun Arkkitehtikillan koulutuspolitiikasta vastaavana sekä Oulun Teekkariyhdistys ry:ssä vastaan sosiaalipolitiikasta. Opiskelujen jälkeen haluaisin ensin töihin arkkitehtitoimistoon. Unelmani olisi sitten voittaa kaverien kanssa jokin arkkitehtuurikilpailu ja perustaa oma toimisto. Haluan keskittyä rakennussuunnitteluun.

2014

ILMOITUS

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Uuden tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan muodostavat tieto-, sähkö-ja tietoliikennetekniikan osastot sekä tietojenkäsittelytieteiden laitos. Siirtyminen koulutusohjelmasta toiseen on aiempaa helpompaa ja kurssivalikoima laajempi.

www.oulu.fi/yliopisto

"Täällä on järjestötoiminnan arvostus korkealla."

TEKSTI: MARIA HUUSKO | KUVA: SAMULI SKANTSI

Opiskelijat kuin yhtä perhettä Matti Pulkkinen, 24, TIETOTEKNIIKAN OPISKELIJA ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Pääsin ylioppilaaksi Kajaanin ICT-lukiosta vuonna 2009. Lukiossa luin pitkää matematiikkaa ja englantia. Oulun yliopistoon hakeutuminen oli ikään kuin looginen jatkumo lukio-opinnoilleni, sillä monet ystävänikin tulivat tänne. Serkkuni asuu Oulussa, joten olin käynyt kaupungissa aiemmin. Opiskelija-alueita kuten Linnanmaata en kuitenkaan tuntenut ennestään, ja ne ovat olleet positiivinen yllätys. Täällä on kaikki lähellä.

Opinnot Oulussa antavat hyvän valmiuden työtehtäviin. Perusopinnoissa on paljon matematiikkaa, mutta myös aineopinnot alkavat heti.

Minun ensi kevään tavoitteenani on saada kandidaatin paperit. Iso plussa Oulussa on, että muun muassa kokouskäytäntöihin valmistavan järjestötoiminnan arvostus on korkealla.

Täällä on myös todella hyvä henki, ja opiskelijat ovat kuin iso perhe.

Viime kesänä olin ensimmäistä kertaa oman alani töissä yrityksessä, joka tuottaa muun muassa videokonferenssipalveluita. Pian aloitan opintojen ohella osa-aikaisen työn. Toimin myös kiltamme hallituksen puheenjohtajana sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan hallituksen opiskelijajäsenenä. Valmistumisen jälkeen unelmanani on päästä asiantuntijatehtäviin, olla jonkin alan rautainen ammattilainen ja sitten edetä johtotasolle.

ILMOITUS

2014

61

"Voin marssia suoraan professorin luo kysymään neuvoa."

Vuosittain 400 tekniikan ja arkkitehtuurin opiskelijaa aloittaa opintonsa Oulussa. Teknillistieteellisellä koulutusalalla voi suorittaa tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon. Koulutusohjelmia on seitsemän: arkkitehtuuri, konetekniikka, prosessitekniikka, sähkötekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous ja ympäristötekniikka. Oulun yliopistossa on vuoden 2014 alusta alkaen kolme teknillistieteellistä tiedekuntaa: Teknillinen tiedekunta, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta sekä Arkkitehtuurin tiedekunta.

Teknillinen tiedekunta Uudessa teknillisessä tiedekunnassa voi opiskella prosessi-, ympäristö- ja konetekniikan sekä tuotantotalouden koulutusohjelmissa.

Uudistuksen myötä Oulussa on entistä helpompi keskittyä niin kutsuttuun puhtaaseen teknologiaan eli cleantechiin sekä pohjoisten luonnonvarojen kestävään jalostukseen ja käyttöön.

www.oulu.fi/yliopisto TEKSTI: MARIA HUUSKO | KUVA: SAMULI SKANTSI

Tekniikan opiskelu on satsaus tulevaisuuteen Jussi Korhonen, 23, KONETEKNIIKAN OPISKELIJA

62

ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Olen Kannuksen lukion ylioppilas vuosimallia 2009. Luin lukiossa pitkän matematiikan, fysiikan sekä kemian. Konetekniikkaa päädyin opiskelemaan hieman kuin vahingossa, kun ystäväni kehui Oulun yliopiston konetekniikan koulutusohjelmaa. Päätin tulla katsomaan, millaista täällä oikeasti on ja kiinnostuin. Itse kaupungin suhteen minulla ei ollut odotuksia, mutta Oulu on osoittautunut hyväksi paikaksi opiskella ja harrastaa.

Sain juuri kandidaatin tutkinnon pakettiin ja suoritan DI-vaiheen opintoja. Pääaineenani on auto- ja työkonetekniikka. Yliopiston tarjoamat kurssit tuntuvat hyödyllisiltä, ja täältä valmistuvat työllistyvät hyvin. Konetekniikan osastolla on todella hyvä ilmapiiri, ja voin marssia suoraan professorien luo kysymään neuvoa vastaan tuleviin ongelmiin. Olen opiskelun lisäksi mukana järjestötoiminnassa ja toimin esimerkiksi vuonna 2013 koneinsinöörikillan puheenjohtajana. Parhaillaan haemme rahoitusta Formula Student -projektille. Se on kansainvälinen insinööritaitojen kilpailu, jossa tehtävänä on pienen kilpa-auton suunnittelu ja rakentaminen.

Konetekniikan alalta löytyy varsin hyvin kesätöitä. Olen ollut kaksi kesää terästehtaalla kunnossapidon kehitystehtävissä. Ensi kesänä aion hakea töitä myös ulkomailta. Valmistuttuani haluan kiinnostaviin suunnittelutehtäviin tekniikan alalle, mieluiten mahdollisimman lähelle rannikkoa merellisten harrastusteni takia.

Mikäli saan hyvän idean, voisin harkita yrityksen perustamista.

2014

ILMOITUS

"Me opiskelijat teemme paljon yhdessä, kaikki otetaan mukaan ja kaveria autetaan aina."

TTY tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden laaja-alaiseen poikkitekniseen koulutukseen.

Opiskelualat: Arkkitehtuuri Automaatiotekniikka Biotekniikka Konetekniikka Matemaattisten aineiden opettajankoulutus Materiaalitekniikka Rakennustekniikka Sähkötekniikka Teknis-luonnontieteellinen Tietojohtaminen Tietotekniikka Tuotantotalous Ympäristö- ja energiatekniikka Englanninkieliset tutkinnot

www.tut.fi/hakuinfo

TEKSTI: MARJU HULTTINEN | KUVA: RAMI MARJAMÄKI

TTY takaa ainutlaatuisen yhteishengen

Kysy teekkarilta!

Koko hakuajan ma–ti online teekkarichat www.tut.fi/hakuinfo

Jussi-Pekka Teini, 26, SÄHKÖTEKNIIKAN OPISKELIJA ABINA

YLIOPISTOSSA

TÖISSÄ

Pohdin abivuonna, että hakisinko opiskelemaan historiaa vai tekniikkaa. Valitsin tekniikan enkä ole katunut. Mietin abina, että riittääkö osaamiseni alalle. Olin lukenut pitkän matematiikan ja fysiikan, ja ne ovat antaneet tarpeeksi valmiuksia. Pätevyys riittää, kun jaksaa vain tehdä töitä – ei tarvitse olla mikään erityisnero. Abina en osannut odottaa tekniikan opiskeluista mitään erityistä, mutta nyt kokeneempana voin sanoa, että opiskeluaika on ollut oikein sujuvaa ja mielenkiintoista.

Yliopistomme on ainut Suomessa, jossa on pelkkiä teekkareita. Meillä vallitsee ainutlaatuinen yhteishenki. Porukka on omalaatuista.

Vuorovaikutus on välitöntä ja tunnelma on hyvä. Me opiskelijat teemme paljon yhdessä, kaikki otetaan mukaan ja kaveria autetaan aina.

Harrastusmahdollisuuksia on roolipelaamisesta amerikkalaiseen jalkapalloon – mitä ei ole, voidaan luoda. Tilat ovat modernit aina isosta liikuntahallista musiikinharrastajien treenikämppiin. Koko ajan on tekemistä ja tapahtumia.

Valmistun vuoden sisällä. Itselläni opiskelut ovat hiukan venyneet, kun olen toiminut myös ylioppilaskunnan hallituksessa opiskelijoiden äänenä vastaamassa koulutuspolitiikasta. Työllisyysnäkymät ovat alallamme äärimmäisen hyvät, myös vastavalmistuneet työllistyvät hyvin.

Olen tehnyt opiskelujen ohessa hiukan hommia talon ulkopuolelle sekä ollut myös alan kesätöissä. Valmistuttuani minulla on tavoitteena jäädä yliopistolle tutkijaksi ja tähdätä jatkoopiskelijana väitöskirjaan ja tohtorin tutkintoon.

ILMOITUS

2014

63

Tutustu opiskelupaikkoihin myös osoitteessa www.abit.fi

AKVAATTISIA TIETEITÄ YMPÄRISTÖTIEDETTÄ JA -TEKNOLOGIAA 1.4.2014 Katso hakuohjeet ja esittely: www.jyu.fi/hae/oppinaineet/mat-luonnontiede/akvaattiset

Opiskele kulttuuria, mediaa tai yliopisto-opintoja keskellä Helsinkiä.

Lukuvuosi 20.8.2014 - 29.5.2015 Lukuvuoteen sisältyy työharjoittelu.

Opiskelu oikeuttaa opintotukeen.

www.heo.fi

LÖYDÄ TULEVAISUUTESI OPISTOSSA! Haluaisitko toteuttaa itseäsi, löytää oman alasi tai hakea valmiuksia jatko-opintoihin?

Vauhtia yliopisto-opintoihin opistovuodesta!

Lääketiede • Oikeustiede Englanti • Venäjä • Psykologia Kasvatustiede • Terveyskasvatus Vapaa yliopisto-opintojen linja

Ilmaisun iloa Kulttuuriopistossa!

Kirjoittaminen Teatteritaide Tanssitaide Maskeeraus Rytmimusiikki

.7.

U 31 HAK Ä!

NESS MEN

Opintolinjoilla opiskelu on päätoimista ja oikeuttaa opintotukeen.

Opinnot alkavat 18.8.2014.

Kevään yhteishaussa: Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto

Uskalla välittää.

Opiskele

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Lähihoitaja

Yo-pohjaisena > 2 v.

Lähihoitaja ja lukio > 3 v.

Koulutukset alkavat elokuussa 2014.

www.epopisto.fi

Etelä-Pohjanmaan Opisto Opistontie 111, 60800 Ilmajoki, (06) 4256 000

www.hdo.fi

Paljon enemmän Taide elokuva kirjailija kuvallinen viestintä ja graafinen suunnittelu laulusolisti näyttelijäntyö I ja II klassinen laulu ja ooppera pelituotanto Viestintä crossmedia-/monialatoimittaja lehtitoimittaja radiotoimittaja urheilutoimittaja Yhteiskunta Idealinja erityisryhmille kehitysmaat ja Suomi markkinointi, media ja vaikuttaminen suomea maahanmuuttajille Ammattitutkinto koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaus suntio Tarkemmat tiedot netistä!

Kansanopisto Helsingissä meren rannalla LAA J A S A L O N

OPISTO www.laajasalonopisto.fi

TILAA ILMAINEN ESITE OSOITTEESTA www.ef.com

Maailma odottaa Opi kieltä nopeammin virallisesti tunnustetuissa, ympäri maailmaa sijaitsevissa EF-kouluissa.

Tarjoamme kursseja jokaiseen makuun voit opiskella milloin, missä ja miten haluat.

Kursseja on seitsemällä eri kielellä ja kaikilla tasoilla. Löydät varmasti itsellesi sopivan vaihtoehdon!

OTA YHTEYTTÄ

EF Education Oy, Kalevankatu 44, 00180 Helsinki - Tel: 09 68 69 2312

kielikoulut@ef.com

International Language Centers

www.ef.com

it löydät Insinöör oitteesta myös os book.com/ ce www.fa sinoorit in

Haluatko kehittää uutta ja selvittää parempia vaihtoehtoja nykyisten tilalle?

Insinööri luo uutta ja tekee elämästämme helpompaa!

www.insinooriksi.fi,

Lue lisää osoitteessa ja tutustu opiskelijoiden tarinoihin ja videoihin.