n AVA I N R A K E N TA M I S E N M A A I L M A A N 2 0 1 1 N
Rakennuksilla
vihertää Luukku-talo edustaa rakennusalan tuoreita tuulia: vihreää rakentamista. Aurinkoenergialla toimiva puu-unelma siirtyy kesän lähestyessä asuntomessuille, joilla sitä voi käydä ihailemassa ihan joka iikka.
Kyllä nainenkin pärjää rakennuksella
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 29
Toimivan ympäristön tekijät
Haistatko homeen? Alan osaajista on pula!
Hyvä työilmapiiri on kaiken a ja o
Lisäkouluttaudu 29 1/2011 töiden ohella
1/31/11 11:33 PM
Rakennuksilla
vihertää Vihreä rakentaminen, viisas rakentaminen, nollaenergiarakentaminen – rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta kaikki niistä viittaavat siihen, mitä edustaa opiskelijatyönä syntynyt Luukku. Teksti: Jenni Junkala Kuvat: Aalto-yliopisto WoodProgram / Montserrat Zamorano Gañán
30
Otaniemen kirpeässä talviauringossa möllöttää puinen talo. Eikä nyt kyseessä ole mikä tahansa luukku, vaan nimenomaan juuri se Luukku, joka KESÄ on Otaniemen lisäksi matkustanut jo Espanjaankin. Harva talo kun lähtee niinkään pitkälle lomalle. Kevään edetessä ja kesän lähestyessä Luukku siirtää sijaintinsa loma-asuntomessuille Mäntyharjuun. Ekotehokkuusteemalla mainostetuilta messuilta Luukku päätyy sitten jonnekin aivan muualle, kun siitä tulee vihdoin – toivottavasti – jonkun koti. ”Kiinnostusta on ollut paljon. Moni on olettanut, että Luukku on jo myyty. Se jää nähtäväksi, miten kiinnostus konkretisoituu”, kertoo Luukku-projektin koordinaattori Yrsa Cronhjort Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulusta, arkkitehtuurin laitokselta. Luukku auki aurinkoon 42-neliöisen Luukun synnyttänyt projekti sai alkunsa, kun tutkimuspäällikkö Kimmo Lylykangas kuuli maailmalla arkkitehtuurin ja energiatehokkaan rakentamisen kymmenottelusta,
Solar Decathlon -kilpailusta. Kaikki kilpailun 20 asuinrakennusta ovat eri korkeakoulujen opiskelijaryhmien suunnittelemia ja toteuttamia, ja rakennusten on tarkoitus olla omavaraisia ja aurinkoenergialla toimivia. Kilpailua on järjestetty Yhdysvalloissa jo vuodesta 2002, mutta Euroopan ensimmäinen kilpailu käytiin Madridissa viime vuonna. Kilpailussa suomalainen talo sijoittui viidenneksi ja voitti arkkitehtuurin osakilpailun. Nyt jo 2,5 vuotta kestänyt projekti jatkuu edelleen, kun Luukkua huolletaan, sen sensoreiden ja ilmanvaihdon antamaa mittaustietoa kerätään ja taloa esitellään kiinnostuneille. Seuraavaksi Luukkua on tulossa katsomaan 30 hengen ammattikorkeakouluryhmä, joka haluaa oppia energiatehokasta rakentamista. Energiatehokkuuden vaatimukset ja laajeneva ympäristöystävällisyyden määritelmä vaikuttavat rakennusalalla niin rakenteisiin, suunnitteluun kuin ulkonäköönkin. ”Ei kaikista taloista tule tietenkään Luukkutalon näköisiä. Luukulla osallistuttiin vain Solar Decathlon -kilpailuun, jossa piti tehdä nimen-
1/2011
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 30
1/31/11 11:33 PM
omaan auringonenergialla pyörivä talo. Talon tarvitsema energia tuotetaan kokonaisuudessaan PV-paneeleilla ja aurinkokeräimillä, jotka eivät välttämättä ole aina optimaalisin ratkaisu. Ei kaikkien nollaenergiatalojen tarvitse olla aurinkotalojen näköisiä”, muistuttaa Cronhjort. Kun Luukku-projektia aloiteltiin, ei Aaltoyliopisto ollut vielä nykyisenlaisenaan koossa. Tavoitteena olikin saada aikaiseksi poikkitieteellinen hanke, jolla testattiin yliopiston toimivuutta. Cronhjort osaa kertoa, että projekti, jossa on ollut vuosien aikana mukana noin 100 ihmistä eri laitoksilta, koettiin hyvin positiivisesti. Lähelle nollaa Luuku-projektissa oli mukana opiskelijoita niin esimerkiksi puutuotetekniikasta ja sähkötekniikasta kuin kauppakorkeakoulusta ja LVI-tekniikankin puolelta. LVI-tekniikan professori Kai Sirén oli projektin johtoryhmän puheenjohtaja ja johti tiimiä, joka osallistui taloteknisten järjestelmien suunnitteluun. Sirén ihailee edelleen Luukun puusisustusta, ja käyttää sanoja ainutlaatuinen, tarkasti tehty ja hieno, sitä pohtiessaan. Vihreää asuinrakennusta ei saada aikaiseksi pelkällä hyvällä pääsuunnittelijalla, vaan se vaatii monen alan ammattilaisen panostuksen. ”Teknisesti se vaatii talolta hyvin eristettyä vaippaa ja tiettyjä vähän energiaa kuluttavia järjestelmiä. Tulevaisuudessa pullonkaulana tulee olemaan sähköenergia. Uutena piirteenä pitää ruveta jo rakennuspaikalla tuottamaan uusiutuvaa energiaa”, kertoo Sirén. Tulevaisuus tuo tullessaan alati vihertävän rakentamisen – jo pakonkin kautta. Kansalliset säännökset kiristyvät jatkuvasti. Syypää löytyy EU-säännöksistä, joiden kautta jäsenvaltioille syntyy paineita rukata omia säännöksiään. Sirén huomauttaa, että EU on jo julkistanut rakennusten energiatehokkuutta käsittelevän direktiivin,
”Ei kaikkien nollaenergiatalojen tarvitse olla aurinkotalojen näköisiä.”
jossa muun muassa sanotaan, että 2021 vuoden alussa jäsenmaissa saadaan rakentaa enää ainoastaan lähes nollaenergiataloja. Nykysäännökset tosin ovat vielä hieman epäselvät, sillä komissio on jättänyt jäsenvaltioilleen vapauden määritellä kansallisella tasolla sen, mitä lähes nollaenergialla sitten tarkoitetaan, eikä määrittelyitä ole vielä tehty. Nollaenergiatalot eivät myöskään saa koitua liian kalliiksi, vaan niiden rakentamisen on pysyttävä taloudellisesti järkevissä puitteissa. Se, että päästään nollaenergiarakentamiseen, tulee kestämään vielä vuosia, sillä rakennuskanta Suomessa uusiutuu vain pari prosenttia vuodessa. Muun Euroopan mallin mukaan myös Suomessa uudisrakentaminen muodostaa vain pienen prosentin koko alasta, kun suurin osa on korjausrakentamista. Vanhoille taloille pitääkin etsiä korjausrakentamisvaihtoja, joilla niiden suorituskykyä saataisiin parannettua ja energiatehokkuutta lisättyä. Vaikka Suomi ei ole vielä kärkimaita nollaenergiarakentamisessa, uskoo Sirén, että kymmenen vuoden kuluttua tilanne alkaa jo olla lähellä. Saksassa syntynyt ja Suomeen vasta rantautunut passiivitalorakentaminen lienee luontevin konsepti nykytilanteen nollarakentamiseen siirtymisessä.
1/2011
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 31
31
1/31/11 11:33 PM
SORVIN ÄÄRESSÄ
Rakennusalan
kahdet
kasvot
32
1/2011
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 32
1/31/11 11:34 PM
Päivi Hietanen ja Mirva Vuori opiskelivat TKK-aikoinaan täsmälleen saman pääaine- ja sivuaineyhdistelmän rakennustekniikan osastolla. Hietanen viehtyi rakennustyömaihin, Vuori Itä-Eurooppaan. Teksti: Jenni Jusslin Kuvat: Teemu Granström
- Kuule, ei täällä ole miehillekään töitä, muistelee Mirva Vuori, 35, vastaavan mestarin vastausta ensimmäisenä kesänä, kun hän yritti saada alan työpaikkaa suoraan rakennustyömaan kopin ovelta kysymällä. Nyt muisto kuitenkin jo naurattaa. Vaikka nainen on rakennusalalla vielä vähemmistössä, osataan nainen ottaa jo vakavana työkaverina. - Aina on pidetty kuin kukkaa kämmenellä, täydentää Päivi Hietanen, 34. Raksalle sattumalta Päivi Hietanen ja Mirva Vuori olivat koulukavereita TKK:n rakennustekniikan osastolla. Rennosti huppariin pukeutuneesta Hietasesta ja siisteillä toimistovaatteilla varustautuneesta Vuoresta ei heti arvaisi, että heidän pää- ja sivuaineensa TKK:lla olivat täsmälleen samat: betonitekniikkaa pääaineena ja rakentamistaloutta sivuaineena. Hietanen viehtyi rakennustyömaihin, Vuori Itä-Eurooppaan. Kummatkin pääsivät alallaan merkkitehtäviin. Jos kaikki olisi mennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan, Vuori olisi proviisori ja Hietanen arkkitehti, sillä TKK:n rakennuspuoli ei ollut kummallekaan ensisijainen valinta. Vuoren tie kulki kätilöopintojen kautta Helsingin Teknilliseen opistoon. Vuori ajatteli, että tekussa opiskeltaisiin matematiikkaa, josta olisi hyötyä proviisorin pääsykokeissa. Matematiikka oli kuitenkin opetuksessa vähemmistössä. Sen sijaan koulussa päästiin betonikurssille, tehtiin betoniseoksia, valettiin lattiaa ja muun muassa piikattiin. Vuori oli myyty, tämä oli hauskaa! Opiskelukaveripojat olivat sitä mieltä, että TKK:lle pitää päästä, joten Vuori haki heidän innostamanaan lukemaan rakennustekniikkaa. - Näin tekun poikia sinä kesänä, kun tulokset olivat tulleet ja olin päässyt sisään. He olivat kamalan äkäisiä, sillä kukaan heistä ei ollut päässyt, Vuori naurahtaa. Hietanen mietti lukion jälkeen mitä tekisi. Saksalaisen koulun käyneenä saksa oli hallussa, mutta opinnot hakivat vielä suuntaansa. Miettimisaikaa saadakseen Hietanen lähti au pairiksi saksalaiselle arkkitehtipariskunnalle. Kaikki ne,
jotka eivät tiedä minne hakea, hakevat matemaattis-luonnontieteelliseen, niin Hietanenkin. Viimeisenä aamuna ennen hakuajan umpeutumista äiti leikkasi lehdestä TKK:n hakuilmoituksen. Hietanen jätti hakupaperit sisään viime tinkaan. - Muistan, että matemaattis-luonnontieteellisen pääsykoetilaisuus oli kaaos. Kun meni TKK:lle, tilaisuus oli järjestelmällinen, kaikki toimi ja päätin, että tänne haluan - ja pääsinkin, hän hymyilee. Asiakkaiden apuna Hietanen työskentelee Lemminkäinen Talo Oy Pääkaupunkiseudulla hankintainsinöörinä, Mirva Vuori project managerina Consolis Technologylla. Hietasen asiakkaana ova työmaat ja rakennuttajat. Hän hankkii urakoitsijat työmaalle usein materiaaleineen, hoitaa asiaan kuuluvan kilpailutuksen ja hyväksyttää kaiken työn rakennuttajilla. Työ sisältää runsaasti neuvottelua ja yhteydenpitoa asiakkaan kanssa. Aiemmin hankintainsinöörit istuivat työmailla, mutta nykyisin Hietanen hoitaa useaa työmaata kerrallaan pääkonttorilta käsin. - Tämä on joka naisen unelma-ammatti. Pääsee shoppailemaan muiden isoilla rahoilla, Hietanen nauraa. Mirva Vuori siirtyi uusiin tehtäviin vuoden alussa. Aiemmin hän oli Consolis-konsernin ItäEuroopan aluejohtajan suora alainen. Työhön kuului runsaasti yhteydenpitoa tytäryhtiöiden johtoon teknisissä ja taloudellisissa asioissa sekä jonkin verran matkustamista työasioissa pitkin Itä-Eurooppaa. Uudessa tehtävässään Vuori alkaa johtaa kahta research & development-projektia, toinen betoniteknisiin asioihin keskittyen, toinen markkinointimateriaaliin keskittyen. - Tilanne on hauska, palaan takaisin oikeisiin insinööritieteisiin, hän hymyilee. Valmiudet mihin vain Opinnot TKK:lla ovat naisten mukaan moniin tehtäviin valmistavia. Opinnoissa saa hyvän yleiskäsityksen loogisen ajattelun oppimiseen ja tiedonhakuun. Vuoren mukaan raksapuolella peruskurssit esimerkiksi puu- ja betoniraken-
teista antavat yleismielikuvan asioista, mitä pitää ottaa työssä huomioon. - Työssä pitää kuitenkin perehtyä itse niihin osa-alueisiin ja yksityiskohtiin, jotka ovat työn kannalta olennaisia, hän mainitsee. HIetanen teki opintojen ajan töitä yhdestä
”Tämä on joka naisen unelmaammatti. Pääsee shoppailemaan muiden isoilla rahoilla.” kolmeen päivää viikossa. Hänen mukaansa työt motivoivat jaksamaan opinnoissa, kun koko ajan tiesi, mitä pitää poimia opetuksesta. Vuori ei tehnyt juurikaan alan töitä koulun ohella, ja toivoo nyt jälkikäteen, että olisi. - Olen nyt monta kertaa ajatellut, että jos nyt pääsisi kouluun, niin sitä asiaa katsoisi eri tavalla. Miettisin tarkkaan mihin käyttäisin aikaa, mihin en ja mitä taas kuuntelisin tarkemmalla korvalla, hän pohtii. Rakennusalasta on tullu kummallekin oma ala. Hietasta miellyttää työmaiden rento meno ja mukavat työkaverit. - Tyypit ovat todella hyviä. Töissä on aito tekemisen meininki, eikä tarvitse hienostella. En viihtyisi jakkupukupaikassa, vaan saan mennä ihan hupparissa töihin, hän kiittelee. Vuori on ilahtunut alan monimuotoisuudesta. Ura alkoi betonilaboratoriosta ja on nyt päätynyt projektijohtajan paikkaan. - Olen päässyt olemaan kädet kyynärpäitä myöden kurassa ja toisena päivänä jakkupuvussa. Se on mielestäni juuri alan juju, että voi olla niin ääripäissä ja silti alalla, Vuori muotoilee.
1/2011
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 33
33
1/31/11 11:34 PM
Ympäristösi tekijät Sitolaiset ovat mukana luomassa toimivaa ympäristöä. Yrityksenä Sito on sopiva yhdistelmä luovaa ongelmanratkaisua, jämäkkää projektinhallintaa ja vankkaa kokemusta. TEK:n tutkimuksen mukaan Sito on työilmapiiriltään infraalan paras työpaikka Suomessa.
LEENA EVÄSOJA, 31, DI (SÄHKÖVOIMA- JA VALAISTUSTEKNIIKKA), OSASTOPÄÄLLIKKÖ, ULKOVALAISTUS 2010 vuoden alussa osastopäälliköksi nimitetyn Leena Eväsojan työhön sisältyy suunnittelun vastuuhenkilönä toimimisen lisäksi henkilöjohtamista.
Minkälaisissa projekteissa työskentelet? Usein ulkovalaistus liittyy johonkin isompaan kokonaisuuteen, esim. tie- tai kaupunkiprojektiin. Olen mukana esimerkiksi valtatien 7 suunnittelussa. Meillä on myös ns. omia projekteja kuten viime vuonna alkanut Tampereen ulkovalaistuksen tarveselvitys. Työmme vaihtelee laidasta laitaan, esimerkiksi satamista urheilualueisiin. Mikä on työsi parhaita puolia? Se, että on erilaisia projekteja, joiden sijainti vaihtelee ympäri Suomea. Jokainen kaupunki on erilainen, kuten myös jokainen asiakas. Jokaiseen kohteeseen pitää perehtyä, eikä kopioiminen ole edes mahdollista. Asiakasta pitää osata kuunnella alusta alkaen. Hienoa on, kun asiakkaan kanssa löytää yhteisen kielen ja pääsee samalle aaltopituudelle. Teen koko ajan yhteistyötä muiden suunnittelijoiden ja arkkitehtien kanssa, mikä antaa lisää mielenkiintoa työhöni.
Sito on infran, liikenteen, ympäristön ja ICT:n suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden moniosaajayritys. Siton on työntekijöidensä omistama, kokonaan suomalainen yritys. Työntekijöitä n. 350. Toimimme seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Rekrytoimme sekä alan ammattilaisia että tarjoamme vuosittain kymmeniä harjoitteluja lopputyöpaikkoja opiskelijoille.
www.sito.fi
ILMOITUS
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 34
1/31/11 11:34 PM
RIIKKA POUTANEN,26, DI (LIIKENNETEKNIIKKA), LIIKENNESUUNNITTELIJA, KAUPUNKISUUNNITTELU Jo opintojen ohella Sitossa työskennellyt Riikka Poutanen tietää, että liikennesuunnittelijoista on kova pula ja nuoret liikennesuunnittelijat otetaan avosylin vastaan, mielellään jo opiskeluvaiheessa.
MIKKO NIKKILÄ, 32, GEOLOGI, RAKENNUSGEOLOGI, KALLIOTILAT JA TUNNELIT Malmigeologiksi valmistunut ja Ruotsissa kaivoksella työskennellyt Mikko Nikkilä palasi takaisin Suomeen ja vaihtoi rakennusalaan.
Minkälaisia ovat työtehtäväsi? Vastaan kaikesta suunnitteluun liittyvästä geologisesta tutkimuksesta. Selvitän esimerkiksi kallion laadun ja geologiset rakenteet. Olen tällä hetkellä ainoa laatuani Sitossa, joten työskentelen monenlaisissa projekteissa. Nyt työskentelen pääasiallisesti Länsimetron ja Pisararadan kimpussa. Projektien vaihtuessa myös kokemus karttuu, kun pääsee tekemään erilaisia hommia. Mikä on työsi parhain puoli? Työni on itsenäistä ja vaatii kekseliäisyyttä. Minulla on melko vapaat kädet työni suhteen ja saan hoitaa tutkimusasiat pitkälti alusta loppuun asti itse. Teen kuitenkin koko ajan yhteistyötä suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kanssa, joten työni ei ole yksinäistä.
Mitä liikennesuunnittelulle kuuluu? Maankäytön tiivistyminen tuo haasteita liikennesuunnitteluun. Kun ennen kaavoja saatettiin tehdä ilman liikennesuunnittelua, on se nykyään oleellinen osa kaavan valmistelua. Minkälaisissa projekteissa työskentelet? Metron myötä maankäyttöä Espoossa tiivistetään, ja olen mukana muutamien asemien ja uusien asuinalueiden liikennesuunnittelussa. Asuinalueiden lisäksi tyypillisiä projekteja ovat mm. kaupan hankkeiden asiakas- ja huoltoliikenteen suunnittelu. Huoltoliikenne on kaupalle tärkeä osa-alue, mitä ei usein tulla ajatelleeksi. Matkakeskus- ja bussiterminaalihankkeita on myös ollut useita. Ne ovat mieluisia projekteja, sillä kannatan vihreää liikkumista. Yhä useampi tilaajakin nykyään toivoo vihreitä ratkaisuja, ja esimerkiksi kevyen liikenteen reitteihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota.
ILMOITUS
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 35
1/31/11 11:34 PM
Terveellisen rakenta MARIA SAARI, 37, DIPLOMI-INSINÖÖRI, ERITYISASIANTUNTIJA, HKR-RAKENNUTTAJA ”Kosteus- ja homeongelmien tutkimuksessa ja niiden korjauksissa ollaan vasta alkutaipaleella. Alan osaajista on pulaa.”
MARIA SAARI, 37, ERITYISASIANTUNTIJA
Helsingin kaupungin Rakennusviraston HKR-Rakennuttajan erityisasiantuntija Maria Saari (37) kiinnostui kosteusvauriosta ja sisäilmaongelmista jo opiskeluvuosina. Nykyisessä työssään hän pääsee yhdistämään teoriaa ja käytäntöä Helsingin kaupungin kiinteistökannassa. Kuinka tulit töihin HKR-Rakennuttajaan? Aika perinteiseen tapaan eli opiskelin Otaniemessä rakennustekniikkaa ja tulin tänne rakennusvirastoon aluksi kesätöihin. Siirryin eri yksiköstä HKR-Rakennuttajaan loppuvuodesta 2007 ja valmistuin diplomi-insinööriksi kesällä 2010. Millainen on toimenkuvasi? Yksikössämme on tällä hetkellä kuusi sisäilma-alan asiantuntijaa. Teemme kosteus- ja sisäilmatutkimuksia kaupungin omistamissa kiinteistöissä, joita riittää kouluista, päiväkodeista, sairaaloista ja asuintaloista aina vanhoihin pitsihuviloihin asti. Tutkimustulosten pohjalta teemme ehdotuksen tarvittavista korjaustoimenpiteistä.
36
Mikä työssäsi on parasta? Työ on itsenäistä ja myös monipuolista. Päivät ovat erilaisia ja ne voi aika pitkälle suunnitella itse. Välillä ollaan kenttätöissä kiinteistöissä, toisena päivänä puolestaan työpöydän ääressä analysoimassa tuloksia ja kirjoittamassa tutkimusraportteja. Helsingin kaupungin kiinteistökanta on lisäksi niin monipuolinen, että jokainen tutkimus- ja korjauskohde on omanlaisensa. Tämä on myös yksi ero verrattuna työskentelyyn jossakin rakennusalan yrityksessä. Kuinka olet viihtynyt? Todella hyvin ja tekemäämme tutkimustyötä myös arvostetaan yhä enemmän. Kiinteistöjen kosteus- ja homeongelmat sekä sisäilman laatu ovat nyt esillä aivan eri tavalla kuin vielä muutama vuosi sitten. Omaa osaamista voi kehittää alan asiantuntijaverkostoissa ja -seminaareissa. Millaisia mahdollisuuksia HKR-Rakennuttaja tarjoaa alan opiskelijoille? Nuorille osaajille on tarjolla mielenkiintoisia ja vastuullisia tehtäviä. Kosteus- ja homeongelmien tutkimuksessa ja niiden korjauksissa ollaan vasta alkutaipaleella. Alan osaajista on pulaa, joten tällä sektorilla riittää kysyntää uusille ammattilaisille.
1/2011
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 36
1/31/11 11:34 PM
ILMOITUS
ntamisen asiantuntija Helsingin kaupunki huolehtii pääkaupungin asukkaiden hyvinvoinnista, palveluista, arjen toimivuudesta ja kaupungin kehittymisestä. Eri virastot ja liikelaitokset vastaavat kaupungin palveluista kukin omalla erityisosaamisellaan. Työt kaupungilla ovat monipuolisia, mielekkäitä ja yhteiskunnallisesti tärkeitä. TYÖNTEKIJÖITÄ: Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja, meitä on 35 virastossa ja liikelaitoksessa lähes 40 000. TYÖNTEKIJÖIDEN PROFIILI: Kaupungilla työskentelee korkeakoulu- ja ammatillisen tutkinnon suorittaneita, eri alojen ammattilaisia. Suurimmat ryhmät ovat päiväkotien lastenhoitajat, sairaanhoitajat ja luokanopettajat. URAMAHDOLLISUUDET: Tarjoamme monipuolisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä niin nuorille osaajille kuin kokeneille asiantuntijoille. Mahdollisuudet kehittyä, kouluttautua ja edetä uralla ovat hyvät. www.helsinkirekry.fi Rakennusvirasto on 450 hengen asiantuntijavirasto. Se palvelee helsinkiläisiä pitämällä huolta kaupungin kaduista ja puistoista, rakennuttamalla niitä ja julkisia rakennuksia. Se ei itse rakenna, korjaa eikä huolla vaan ostaa suunnitteluja rakentamispalveluita alan markkinoilta. HKR-Rakennuttaja ostaa suunnittelu- ja urakointipalveluja, johtaa rakennushankkeita ja valvoo niiden toteutumista. Kaupunginvaltuusto on asettanut Helsingin tavoitteeksi olla eturivin toimija ilmastonmuutoksen torjumisessa. HKRRakennuttaja vastaa laajasti kaupungin energiansäästö- ja energiatehokkuusasioista. Tavoite on, että Helsingin ja helsinkiläisten hiilijalanjälki saataisiin pienenemään mahdollisimman tehokkaalla tavalla. HKR-Rakennuttajan henkilöstö voi erikoistua johtamaan projekteja, valvomaan niiden rakentamista tai toimimaan asiantuntijana esimerkiksi kosteus-, home-, sisäilma- tai energiatehokkuusasioissa. Samoin viraston henkilöstö voi erikoistua infran osalta katuihin, puistoihin tai siltoihin. Toimialamme on todella laaja, eivätkä työt tekemällä lopu. Sopivia diplomi- tai muun vastaavan työn aiheita ja tukea niihin löytyy. Rakennusvirasto on mukana rakentamassa tulevaisuuden Helsinkiä; toimivaa, ympäristöystävällistä ja viihtyisää pääkaupunkia. Jokainen helsinkiläinen on meidän asiakkaamme.
1/2011
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 37
37
1/31/11 11:34 PM
Johan Rosqvist Lena Jauhiainen Finnmap Consulting Oy on FMC Group -konsernin emoyhtiö. Emoyhtiössä työskentelee n. 250 asiantuntijaa. Koko konsernin palveluksessa on yli 1000 henkeä.
”Finnmap Consultingilla pääsee vaikuttamaan rakennettavaan ympäristöön nuorekkaassa työilmapiirissä.”
Finnmap Consulting Oy on alansa huippua edustaviin rakennetekniikan ratkaisuihin keskittynyt suunnittelu- ja asiantuntijayhtiö. Suunnittelukohteitamme ovat mm. toimistoja liikerakennukset, kauppakeskukset, julkiset rakennukset, asuintalot, teollisuuslaitokset, voimalat, pysäköintilaitokset ja sillat. Rekrytoimme jatkuvasti palvelukseemme opiskelijoita, sekä opintojensa loppuvaiheessa olevia että vastavalmistuneita. FMC Group on työpaikka, jossa työntekijämme viihtyvät ja josta he ovat aidosti ylpeitä. Liity sinäkin osaavien tekijöiden joukkoon ja tutustu monipuolisiin uramahdollisuuksiin ja avoimiin työpaikkoihimme osoitteessa: www.fmcgroup.fi
Lena Jauhiainen, 28, projektipäällikkö Johan Rosqvist, 27, projekti-insinööri Rakennustekniikasta diplomi-insinööriksi valmistunut Johan Rosqvist siirtää projekti-insinöörinä arkkitehdin visiota käytäntöön. Pääkonttorilta löytyvät sekä hyvät työntekomahdollisuudet että asiantuntevat työkaverit. Teetkö työtä, jolla on tarkoitus? Projekti-insinöörinä teen erilaisia suunnitelmia ja analyysejä siitä, miten esimerkiksi talonrakennuskohteen rakenteet saadaan kestäviksi. Mietin sitä, millainen betoni kannattaa valita ja miten rakenne toteuttaa, jotta se olisi kestävä. Työ antaa mahdollisuudet ympäristötietoiseen rakentamiseen, jossa materiaalivalinnoilla on suuri merkitys. Yritys on kansainvälinen, ja olin juuri mukana esimerkiksi erään Pietarin uudisrakennusalueen suunnittelutehtävissä. Viihdyn täällä ja saan vaikuttaa rakennettavaan ympäristöön. Mitkä ovat työsi parhaita puolia? Meillä on paljon eri-ikäisiä työntekijöitä, nuorista kokeneisiin. Jos on asia, joka ei ole itselle tuttu, löytyy talon sisältä varmasti joku kokeneempi antamaan neuvoa ja vinkkejä. Meillä on käytössä alan viimeisimmät ohjelmistot, joiden kanssa on hauskaa tehdä töitä.
ILMOITUS 38
Lena Jauhiaisen toimenkuvaan kuuluu kaikkien lankojen käsissä pitäminen sekä monipuolinen suunnittelutyö. Rakennustekniikan diplomi-insinööri löytää asiakkaan konsultoinnin ohella aikaa myös suunnittelutyölle. Mitä projektipäällikkö tekee? Projektipäällikkönä olen yhteyshenkilö monien eri tahojen välillä. Seuraan missä vaiheessa projektit menevät, ja että oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita. Minun pitää pystyä hoitamaan monia asioita yhtä aikaa. Työssä ei pääse pitkästymään, sillä haasteita on tarjolla sopivasti. Osaamistaan pääsee päivittämään koko ajan. Meille järjestetään usein koulutuksia ja jatko-opiskeluun kannustetaan. Töihin on hauskaa tulla, sillä työkaverit ovat kivoja. Talossa on kokeneiden työntekijöiden lisäksi myös paljon nuorta väkeä, ja teemme vapaa-ajallakin asioita yhdessä. Pääsetkö vaikuttamaan työsi kautta? Meillä on isoja, kansainvälisiä työkohteita. Verkostojen täytyy olla kunnossa, jotta suunnittelutyö esimerkiksi Pietarissa olevaan kohteeseen onnistuu. Sikäläiset rakennus- ja turvallisuusmääräykset on osattava ottaa huomioon. Rakennus voi seistä paikallaan kymmeniä vuosia, joten sen suunnittelu on vastuullista.
1/2011
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 38
1/31/11 11:35 PM
ILMOITUS JARKKO JUVONEN, 43, RET-TUTKINTO, VASTAAVA TYÖNJOHTAJA, NCC Rakennus OY ”Koulutus oli erittäin hyödyllinen ja syvensi osaamistani paljon etenkin erilaisten työtapojen hyödyntämisessä. Sain lisää rutiinia ja varmuutta työskentelyyni. ”
Työmaapäällikön koulutus töiden ohessa Jarkko Juvonen, 43, työskentelee vastaavana työnjohtajana NCC Rakennus Oy:ssä. Hän valmistui joulukuussa 2010 RATEKO:n järjestämästä Rakennusalan työmaapäällikön ammattitutkinto -koulutuksesta (RET-koulutus). Mikä sai sinut hakeutumaan RETkoulutukseen? Olen oppinut työni pitkän kokemuksen ja lisäopintojen kautta, ja halusin hankkia pätevyyden työmaapäällikön tehtäviin. Lisäksi olimme sopineet jo aloittaessani työt NCC:llä, että työhöni kuuluisi myös jatkokoulutusta. Mitä tykkäsit koulutuksesta? RET-koulutus oli erittäin hyödyllinen ja syvensi osaamistani paljon etenkin erilaisten työtapojen hyödyntämisessä. Sain lisää rutiinia ja varmuutta työskentelyyni. Koulutuksen myötä madalsin
myös kynnystä hakeutua tulevaisuudessa vaativampiin tehtäviin. Erityisesti pitää kiittää opetuksen korkeaa tasoa ja innostavaa ilmapiiriä. Erityisen mielekkään koulutuksesta teki se, että tehtävien esimerkkeinä pystyi käyttämään omaa työmaata, jolloin niistä oli konkreettista hyötyä myös omassa työssä. Koulutus sisälsi muun muassa töiden aikatauluttamista, laadun tarkkailua, esimies- ja neuvottelutaitoja, työturvallisuutta ja kustannussuunnittelua. Kuinka koulutuksen ja töiden yhdistäminen sujui? Koulutuksen pystyi suorittamaan töiden ohella, sillä kaksipäiväisiä lähiopetusjaksoja oli kerran kuukaudessa, ja tehtävissä hyödynnettiin verkko-oppimisalustaa. Kurssin suorittaminen ei kuitenkaan ollut läpihuutojuttu, eivätkä kaikki ryhmästäni päässeet läpi. Koulutus oli mielestäni riittävän vaativa, mikä motivoi panostamaan tehtäviin.
RATEKO Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus tarjoaa rakennusalan ammatillista koulutusta ja järjestää tutkintoja jo työelämässä olevien ammattitaidon kehittämiseksi. Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammattitutkinto (RET) kehittää rakennusyritysten työnjohto- ja projektinhallintatehtävissä toimivan henkilöstön valmiuksia toimia tuloksellisesti, kannattavasti ja laadukkaasti. Tutkinnon suorittaja osoittaa käytännön pätevyytensä hoitaa työmaapäällikön tehtäviä rakennustyömaalla. Suoritettuaan tutkinnon henkilö voi hakea FISE Oy:ltä työpäällikön pätevyyttä. www.rateko.fi
1/2011
Tlehti_1_2011_sisasivut.indd 39
39
1/31/11 11:35 PM