FutureBLOCK 2012

n AVA I N R A K E N TA M I S E N M A A I L M A A N 2 0 1 2 N

Innovaatiokeskittymä

ja kävelykampus

Otaniemeen Rakennusalan unelmatyöntekijä

Skanska on globaalisti lokaali

Konkreettisia maailmanparannustöitä

Projektiinsinöörien näpeissä rakentuu uusi kaupunginosa

RATEKOn koulutuksen kautta ammattilaiseksi

Afrikkaan rakentamaan

s.24

s.25

s.26

s.28

s.30

s.31

INNOVAATIOKESKITTYMÄ

ja kävelykampus Teksti: Linda Finell Kuva: Espoon kaupunki ja EU:n Alueiden komitea

Otaniemi, Tapiola ja Keilaniemi vetävät viimeisiä henkäyksiään nykyisenlaisena.

Aalto-yliopisto ja metro antavat alueelle mahdollisuudet kehittyä eurooppalaiseksi kampusalueeksi, jossa autot ovat turhia ja elämä sykkii 24 tuntia vuorokaudessa.

K

un Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula aloitteli diplomi-insinöörin opintojaan Otaniemessä vuonna 1969, oli Dipoli suosittu tanssipaikka, jonne tultiin kauempaakin. Neljässä vuosikymmenessä Dipoli ja koko Otaniemen alue ovat taantuneet vireästä teekkarikylästä kahdeksasta neljään -rytmissä eläväksi paikaksi, jossa käydään lähinnä töissä ja opiskelemassa.

Jos Markkulasta on kiinni, niin viiden vuoden päästä niemessä tanssitaan taas: eikä pelkästään tanssita, vaan tavataan kavereita ja kollegoita puistoissa sekä kahviloissa, luodaan uutta ja liikutaan kävellen ja pyöräillen.

Visio kirkkaaksi Kun Markkula aloitti kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana kahdeksan vuotta sitten, oli Kehä I:n tunneloinnista tehty alustavat suunnitelmat. ”Otaniemi oli jo silloin keskeinen osa Espoon kehittämisstrategiaa, mutta koska tunnen Otaniemen perin juurin, en halunnut tyytyä tavanomaiseen. Pian saimme huomata muidenkin tahojen olevan innostuneita alueen ainutlaatuisista mahdollisuuksista. Päätimme, että etenemme asiassa tavoitteet edellä, sillä on tyhmää rakentaa arvokkaita paikkoja täyteen vain rakentamisen vuoksi”, Markkula kertoo.

Askel kerrallaan etenevä projekti

* Open Innovation House ja Otaniemen rannan tutkijaresidenssi valmis loppuvuodesta 2012

* TKK:n päärakennuksen käyttöönotto ns. Kandi-taloksi syksyllä 2013

* Metron käyttöönotto vuoden 2015 lopulla

24

1/2012

* Otaniemen metroaseman yhteyteen tuleva

* Tapiolan keskuksen Sokos laajentuu 2013,

* Kehä I Keilaniemi-Itäranta-tunneliin

* Aalto Village –asuin- ja yritystoiminta-

* Keilaniemen ensimmäinen asuintorni

* Uusia yritysrakennuksia on rakenteilla

kampusalueen ydin valmistuu 2015

2015-2018

käyttöön 2015

uusi Stockmann valmistuu 2015

keskittymä valmis 2017-2019

ja valmistuu lähivuosina Keilaniemeen.

Asuintaloja lisätään vaiheittain eri puolille Tapiolaa ja Otaniemeä

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajuuden lisäksi Markku Markkula on EU:n alueiden komitean jäsen. ”Otaniemestä kehitetään EU:n edelläkävijää.”

Ajatukset Otaniemen ja Keilaniemen kehittämisestä konkretisoituivat vuonna 2006, kun päätös metrosta oli tehty. Alue oli jo silloin pohjoisen Euroopan suurin tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskittymä, joten tyhjästä ei tarvinnut lähteä. Otaniemi-visioon kirjattiin kehäteiden tunnelointi ja erillään olevien alueiden yhdistäminen eläväksi kävelykampukseksi, jossa tieto ja osaaminen muutetaan työpaikoiksi, investoinneiksi ja hyvinvoinniksi. ”Halusimme innovaatioympäristön, joka menestyy kilpailussa paremmin kuin sen eurooppalaiset sisarukset. Sen lisäksi on tärkeää, että kampuksella – siis Tapiolaa myöten – viihdytään.

Uudistuksilla saadaan alue sykkimään elämää”, Markkula sanoo.

Kun Aalto-yliopisto syntyi, ottivat uudistussuunnitelmat ison harppauksen eteenpäin. Aallon rehtorit ja koko yhteisö ovat asettaneet tavoitteet paljon korkeammalle kuin viisi vuotta sitten uskallettiin edes unelmoida.

Uutta ja vanhaa yhdistellen Kun metroasemat ja Keilaniemi-Itäranta-kehätunneli otetaan käyttöön vuonna 2015, kampusalue on elävöitynyt jo paljon. Otaniemeen ovat rakenteilla ICT-alan päätoimijat yhdistävä Open Innovation House sekä urheilukentän viereen nouseva, vierailevia tutkijoita majoittava tutkijaresidenssi.

Tarkoitus ei ole purkaa vanhaa uuden tieltä.

Factory-tyyppisiä tiloja perustetaan sitä mukaa, kun vanhoja tiloja saneerataan uuteen käyttöön.

Syksyllä 2013 kaikki Aalto-yliopiston uudet opiskelijat aloittavat opintonsa remontoidussa TKK:n päärakennuksessa.

Otaniemen metroaseman yhteyteen rakennetaan arkkitehtuurikilpailun tuloksena kampusalueen ydin, joka yhdistää peruspalvelut ja taidetoiminnot parhaassa tapauksessa alueen ja yliopiston henkiseksi keskukseksi.

Vanha ostoskeskus on tarkoitus valjastaa tapahtumapaikaksi, joka kokoaa ihmiset viettä-

HALUSIMME INNOVAATIOYMPÄRISTÖN, JOKA MENESTYY KILPAILUSSA PAREMMIN KUIN SEN EUROOPPALAISET SISARUKSET.

mään aikaa työpajoihin, kahviloihin ja ravintoloihin.

Viihtyisiksi kohtaamispaikoiksi muovataan myös ranta, joka nyt on surullisen vähällä käytöllä. Markkulan mukaan kaupunki suhtautuu avoimesti siihen, että merellisyydestä saataisiin osa otaniemeläisten elämänlaatua.

Lisää asukkaita, vähemmän autoja ”Alueen vireyden kannalta on tärkeää, että siellä on riittävästi asukkaita. Otaniemen asukasluvun odotetaan lisääntyvän vaiheittain ja nousevan vähintään 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä, ehkä nopeamminkin. Kaavoitus mahdollistaa tässä asiassa paljon”, Markkula korostaa.

Tapiola-Keilaniemi-Otaniemi -akselille rakennetaan useita uusia asumis-, palvelu- ja yritystoimintayhteisöjä: Tapiolan keskusta, Keilaniemen asuintornit, Aalto Village, Kivimiehenranta Keilaniemen pohjoispuolelle sekä vesitornin ympäristöön Kehä I:n tunneloinnin osana tuleva luovuuskylä.

Otaniemen ydinalueesta tulee lähes autoton, ja autoilijoille rakennetaan parkkitilaa Otaniemen sisääntuloväylien yhteyteen. ”Metroa täydennetään sähköisillä sukkulabusseilla ja polkupyörillä, ja ratkaisuista tehdään niin toimivat, että liikkuminen tulee olemaan vaivatonta ilman henkilöautoakin”, Markkula vakuuttaa.

1/2012

25

Rakennusalalla

on tilaa monenlaiselle osaajalle Teksti: Santeri Niemi // Kuva: Teemu Granström

Rakennusalan työttömyysaste on ennätyksellisen alhainen ja valmistuvalle insinöörille on työpaikkoja. Tarvitaan vain käytännön työtä, pelkäämätöntä mieltä ja halua oppia uutta.

O

pintojaan aloittava ja edistyneempikin opiskelija miettii usein, mitkä ovat taidot ja osaamisalueet, joilla pääsee unelmaammattiinsa. Henkilökohtaiset kiinnostukset ohjaavat pääaineen ja sivuaineiden valintaa ja erilaisia yhdistelmiä on satoja. Yhteistä rakennusalalla menestyville ovat vankat perustiedot. ”Looginen ajattelu, luonnontieteiden hallinta, hyvä yleissivistys sekä ongelman muodostamis- ja ratkaisutaidot ovat tutkimuksissa tunnistamaamme tärkeää perusosaamista”, kertoo Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski.

Perusasioiden hallinta on tärkeää, mutta hallitsemalla toimiala- ja sisältöriippumattomia taitoja on huomattavasti paremmassa asemassa.

Oppimiskyky, viestintätaidot ja projektinhallinta ovat esimerkkejä läpi työuran kantavista osaamisalueista. ”Välineosaaminen, kuten tiedonhankintatai organisointitaidot, tulisi integroida muuhun opetukseen. Miksi opettaa yhtä kurssia kapeasti jostain näinkin tärkeästä aiheesta, kun sen voi sisällyttää kaikkeen oppimiseen. Näin valmistettaisiin opiskelijoita paremmin työelämän haasteisiin”, Vehmaskoski esittää.

Ajankohtaiset aiheet hyvä tunnistaa opiskeluiden aikana Viime vuosina etenkin ilmastonmuutos, energiatehokas sekä kestävä rakentaminen ja korjausrakentaminen ovat olleet alan puhutuimpia ilmiöitä. Vaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle lisääntyvät tulevaisuudessa ja korjausrakentamisen volyymi on ohittamassa uudisrakentamisen. Koko rakentamisen prosessi suunnittelusta kunnossapitoon asti vaatii uudenlaista laatuajattelua ja korostunutta huolellisuutta – sekä omissa erikoistehtävissä että niiden suhteessa muiden ammattilaisten vastuisiin. ”Nykyrakentajan tulee tunnistaa ja ymmärtää etenkin energiatehokkuuden asettamat vaatimukset toiminnalleen, on osattava muuttaa toimintatapoja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja odotuksiin. Näiden asioiden opiskelu tukee tulevaisuudessa toteutettavien rakennuskohteiden erityispiirteitä”, muistuttaa Vehmaskoski.

26

1/2012

Kerää työkokemusta jo opiskeluaikana Rakennusalan hieno puoli on mahdollisuus alan töihin jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Kesätöitä ja työharjoitteluja kannattaa tehdä opiskeluaikana. Niin sanotusti montun pohjalla tehtävät työt auttavat kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja ymmärtämään suorittavaa työtä. ”Työkokemusta kannattaa hankkia opiskeluvaiheessa mahdollisimman monelta työnantajalta, näin näkee erilaisia työskentelytapoja, yrityskulttuureita ja pääsee kokeilemaan kiinnostustaan rakennusalan eri osa-alueilla. Helpoin ratkaisu ei ole aina se paras, kannustankin lähtemään pois omalta mukavuusalueelta ja hakemaan erilaisia töitä opintojen aikana”, Vehmaskoski innostaa.

Usein insinööri työskentelee muutaman vuoden valmistumisensa jälkeen erilaisissa projekteissa keräten kokemusta ja rakentaen omaa osaamisaluettaan. Tämän jälkeen hän siirtyy vaativampiin asiantuntijatehtäviin ja lopulta kokemuksen ja kykyjen riittäessä erilaisiin johtotehtäviin. ””Uskon tulevaisuudessa menestyvän niiden yritysten, jotka pystyvät tarjoamaan työntekijöilleen kehittymisen ja etenemisen mahdollisuuksia. Näin sitoutetaan työntekijöitä, mutta myös mahdollistetaan merkittävätkin panostukset henkilöstön kouluttamiseen. Osaamista on päivitettävä, jotta pysytään kilpailukykyisenä ja pystytään vastaamaan tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin”, päättää Vehmaskoski.

”Harvoilla yrityksillä on näin laaja kansainvälinen osaamisverkosto.”

Teksti: Merja Forsman Kuva: Hanna Poropudas

Skanska on yksi maailman vanhimmista, menestyneimmistä ja suurimmista rakennusyhtiöistä. Sen toiminta on jakaantunut neljään alaan, jotka ovat rakentamispalvelut sekä asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin projektikehitys.

Skanskan palveluksessa on 52 000 henkilöä, jotka osallistuvat vuosittain noin 12 000 hankkeen toteuttamiseen. Se on globaali yritys, joka toimii Suomen lisäksi valituilla alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. www.skanska.fi

MARKUS PÖLLÄ, 36, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Skanska on globaalisti lokaali Skanskassa toimitaan globaalisti, mutta ollaan paikallisesti läsnä. Yritys toimii tarkkojen eettisten sääntöjen mukaisesti, jotka ovat kaikkialla maailmassa samat. Toisaalta se antaa työntekijöilleen joustavuutta ja mahdollisuuden oppia ja kehittyä, kertoo projektipäällikkö Markus Pöllä.

Miten päädyit nykyiseen työhösi Skanskalle?

Millaista Skanskalla on olla töissä?

Opiskelin vielä Oulun yliopistossa rakennustaloutta ja kiinteistöjohtamista, kun sain kuulla Skanskan silloisen tytäryhtiön Oy Kraftor Ab:n etsivän uutta työntekijää. Hain ja sain työn.

Loput opinnot viimeistelin työn ohessa.

Myöhemmin olen siirtynyt Skanskalla työstä toiseen.

Meillä on hyvät mahdollisuudet liikkua yrityksen sisällä ja kokeilla eri töitä. Niin oppii katsomaan asioita eri kantilta.

Se on hyvin kehittävää ja opettaa koko ajan uutta.

Monipuolista ja haastavaa. Ei ainakaan yksitoikkoista. Työkaverit ovat motivoituneita ja osaavia ihmisiä, joiden kanssa on mukava toimia.

Skanskalla on hyvät perusarvot. Teemme asioita selvien periaatteiden mukaan. Esimerkiksi rakennusalaa on parjattu harmaasta taloudesta. Mutta Skanskalla on tarkat eettiset ohjeet, joiden mukaan toimimme.

Mitä teet juuri nyt?

Tällä hetkellä olen projektipäällikkönä suuressa kauppakeskushankkeessa. Työhöni kuuluu mm. kokonaisvaltainen projektin eteenpäinvieminen ja organisointi.

ILMOITUS

Miten kansainvälisyys näkyy Skanskalla?

Koska toimimme useassa eri maassa, työ antaa mahdollisuuden toimia kansainvälisesti. Jos haluaa, pääsee varmasti matkustelemaan maasta toiseen. Toisaalta videon ja netin ansiosta voi myös välttää tarpeetonta matkustelua. Harvoilla yrityksillä on näin laaja kansainvälinen osaamisverkosto.

Toisaalta teemme hyvin paikallista työtä ja olemme paikallisesti läsnä eri projekteissa.

1/2012

27

”Tehtävänkuvani on laajentunut osaamisen karttuessa.”

ANTTI UUSIKARTANO, 34, TECHNOLOGY IMPROVEMENT SPECIALIST

Konkreettisia maailmanparannustöitä Joakim Westerlund ja Antti Uusikartano työskentelevät Parocilla, jonka tuotteilla vaikutetaan rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Teemu Granström

Kauanko olet ollut Parocilla?

Tulin taloon vuoden 2008 toukokuussa mielenkiintoisen tehtävän perässä: tarjolla oli paikka, joka vastasi osaamisaluettani.

Parocia en tuntenut silloin kovinkaan hyvin.

Millaisia työpäiväsi ovat?

Jokainen on erilainen. Aiemmin työskentelin raaka-aineisiin liittyvissä projekteissa, nyt kehitän prosesseja raaka-aineista pakkaamiseen asti sekä tuotantoteknologiaa.

Meillä on käynnissä paljon erilaisia kehitysprojekteja esimerkiksi tuotteen laatuun ja sen ominaisuuksiin liittyen tai tuotannon tehostamista. Vastuulleni kuuluu niin kehitysprojektien suunnittelu, toteutus kuin raportointikin.

Miten kansainvälistä työsi on?

Vaikka toimistoni on Paraisilla, matkustan noin 6-12 päivää kuukaudessa. Vierailen aika säännöllisesti Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa ja Suomen eri paikkakunnilla. Reissut ovat vieneet myös Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan, mutta viikonloput saan viettää aina kotona.

Miten viihdyt työssäsi?

Erinomaisesti! Parocilla on innostunut ilmapiiri. Kun hommat hoitaa hyvin, saa positiivista palautetta.

Mikä on mielenkiintoista juuri nyt?

Rakennusten kokonaisvaltainen suunnittelu. Teemme suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa yhteistyötä, koska pelkkä seinien eristäminen ei riitä - myös muiden rakenneratkaisuiden on tuettava energiatehokkuutta.

28 28

2/2011 1/2012

ILMOITUS

”Parocilla on töissä kovan luokan ammattilaisia, muttei tiukkapipoja.”

Paroc on Euroopan johtavia mineraalivillaeristeiden valmistajia. Tuotteitamme ovat rakennuseristeet, tekniset eristeet, laivaeristeet, rakennuselementit ja akustointituotteet. Työllistämme noin 2000 henkilöä, joista 700 on Suomessa.

Pyrimme tarjoamaan työntekijöillemme monipuolisia tehtäviä ja kehittämismahdollisuuksia. Koulutamme henkilöstöämme jatkuvasti, koska uskomme että osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat menestyksemme tae.

Lue lisää: www.paroc.fi

JOAKIM WESTERLUND, 33, TUOTANTOJOHTAJA

Miksi halusit Parocille töihin?

Kun tulin taloon vuonna 2008, olin jo pitkään miettinyt, millaisessa firmassa haluan työskennellä. Halusin tuotannon ammattilaisena yritykseen, jonka tuotantoprosessin osista tärkeimmät on kehitetty talon sisällä. Se on yllättävän harvinaista.

Paroc on riittävän iso yritys, jotta siellä on hyviä uramahdollisuuksia ja haasteita. Toisaalta yritys ei ole liian iso, jottei voisi vaikuttaa asioihin. Parocin yrityskulttuuri ja arvot osuivat hyvin yhteen omieni kanssa.

Mitä työhösi kuuluu?

Paroc valmistaa eristeratkaisuja. Vastaan yhden tuotealueen, teknisten eristeiden, tuotannosta: siihen kuuluu neljä tehdasta kolmessa eri maassa.

Minkä koet työssäsi tärkeäksi?

Nykyään panostetaan paljon energiatehokkuuteen sekä rakennuksissa että teollisuudessa. Pääsemme Parocissa auttamaan yhä useampia vähentämään CO2-päästöjä. On motivoivaa tehdä työtä, joka ihan oikeasti parantaa maailmaa. Sen lisäksi, että tuotteemme vaikuttavat energiatehokkuuteen ja ilmastoasioihin, niillä on vaikutusta myös ihmisten kotien paloturvallisuuteen. Voin olla ylpeä meidän tuotteistamme.

Minkälainen Paroc on työpaikkana?

Parasta on avoin viestintä ja tekemisen meininki. Nuorille ihmisille annetaan haasteita ja vastuuta, jos vain näyttää, että pystyy ne hanskaamaan.

1/2012 1/2012

29 29

”Pääsen soveltamaan opiskelemieni tutkintojen teoriaa käytännössä”

OUTI SÄNTTI, 34, PROJEKTI-INSINÖÖRI

Miltä tuntuu vastata kokonaisesta uudesta kaupunginosasta?

Projekti-insinöörien näpeissä rakentuu uusi kaupunginosa Helsingin kaupungin projekti-insinööreillä Anni Bäckmanilla ja Outi Säntillä on todellinen näköalatyöpaikka: he näkevät työssään alusta alkaen miten kokonainen kaupunginosa rakentuu ja pääsevät luomaan uusia toimintatapoja.

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

Tämä on huippumielenkiintoinen tehtävä; näin laajaan kokonaiskuvaan ei pääsisi monestikaan käsiksi yksityisellä puolella.

Olen ollut tässä hommassa puolitoista vuotta. Sitä ennen tein alan asiantuntijatöitä yksityisellä puolella kymmenen vuotta.

Miten kädenjälkesi näkyy kaupungin kuvassa konkreettisesti?

Jätkäsaareen kohoaa uusia asuntoja, puistoja ja katuja. Pelaan työssäni aikatauluilla ja huolehdin yhdessä projektinjohtajan kanssa siitä, että alue rakentuu suunnitelmallisesti. Esimerkiksi väestöennusteen perusteella päätämme, milloin olisi hyvä rakentaa ensimmäinen päiväkoti. Ennusteet puolestaan pohjautuvat rakentamisaikatauluihin.

Länsisataman aluerakentamisprojekti kestää vuoteen 2030 asti. Se on alkanut Ruoholahdesta ja jatkuu Jätkäsaareen jälkeen Hernesaaressa. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttavat Jätkäsaareen kesällä 2012.

Mikä työssäsi on mielenkiintoisinta?

Kokonaisprosessi: uusi kaupunginosa rakentuu niin monesta palasesta. Pääsen soveltamaan opiskelemieni tutkintojen teoriaa käytännössä.

Tehtävässämme odotetaan, että olemme aktiivisia alan seminaareissa ja tuomme taloon uusia toimintamalleja.

Mikä työssäsi on haastavinta?

Monesti eri tahoilla on ristiriitaisia toiveita tai tavoitteita, joista meidän pitää tehdä kokonaiskuvan kannalta paras ratkaisu.

Asiat selviävät yhteiseen pöytään istumalla.

Minkälainen Helsingin kaupunki on työnantajana?

Luotettava ja varma, tarjoaa haastavia ja monipuolisia työtehtäviä.

30 30

1/2012 2/2011

ILMOITUS

”Työssäni on paljon kokouksia, mutta välillä jalkaudun työmaalle ja näen konkreettisesti projektin edistymisen”

Helsingin kaupunki huolehtii pääkaupungin asukkaiden hyvinvoinnista, palveluista, arjen toimivuudesta ja kaupungin kehittymisestä. Työt kaupungilla ovat monipuolisia, mielekkäitä ja yhteiskunnallisesti tärkeitä.

Työntekijöitä: Helsingin kaupunki on suurin työnantaja Suomessa, meitä on lähes 40 000.

Uramahdollisuudet: Tarjoamme monipuolisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä niin nuorille osaajille kuin kokeneille asiantuntijoille.

Mahdollisuudet kehittyä, kouluttautua ja edetä uralla ovat hyvät.

Lue lisää: www.helsinkirekry.fi

ANNI BÄCKMAN, 38, PROJEKTI-INSINÖÖRI

Kauanko olet ollut Helsingin kaupungilla?

Vuodesta 2001 lähtien. Olen aloittanut ympäristökeskuksessa, jossa olin vuoden. Sitten työskentelin kiinteistövirastossa 2008 asti kunnes siirryin nykyiseen tehtävääni talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle, aluerakentamisyksikköön.

Isolla työnantajalla on mahdollisuus hakeutua uusiin tehtäviin ja kehittyä sen myötä kuten olen itsekin tehnyt. Myös omaan työnkuvaan ja työtapoihin pystyy vaikuttamaan.

Mitä teet konkreettisesti työssäsi?

Toimin projektinjohtajan työparina. Jokaisessa aluerakentamisprojektissa on johtaja ja projekti-insinööri. Suunnittelen ja koordinoin Kalasataman rakentamista rakentamisen valmistelusta alueen valmistumiseen asti. Teen paljon yhteistyötä eri virastojen ja rakennuttajien kanssa. Rakentaminen, rahoitus ja aikataulut täytyy sovittaa yhteen. Ensi vuonna ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Kalasatamaan.

Minkälainen johtamiskulttuuri talossanne on?

Toimiva: projektit toimivat melko itsenäisesti, mutta luonnollisesti poliittisiin päätöksiin nojautuen.

Minkälainen työilmapiiri teillä vallitsee?

Erittäin hyvä, täällä viihdytään monipuolisten työtehtävien ja mukavien työkavereiden ansiosta. Monet viettävät vapaaaikaakin yhdessä.

1/2012

31

Teksti: Santeri Niemi Kuva: Teemu Granström

”Koulutus tarjosi minulle todellista käytännön osaamista jota voin hyödyntää yrittäjänä.”

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tarjoaa rakennusalan ammatillista koulutusta ja järjestää tutkintoja jo työelämässä olevien ammattitaidon kehittämiseksi. Rakennusalan nopea kehittyminen, uudet määräykset ja vaatimukset alalla päivitetään henkilösertifiointiohjelmilla sekä ajankohtaisilla teemakoulutuksilla.

Henkilösertifiointi- ja pätevöitymiskoulutukset sisältävät useita eri kokonaisuuksia rakennusten, märkätilojen sekä siltojen eristyksiin ja mittauksiin erikoistuneille henkilöille. Suoritettuaan koulutuksen henkilö voi hakea VTT:ltä tai FISE Oy:ltä kyseistä pätevyyttä. www.rateko.fi

HEIKKI JUSSILA, 23, ASIANTUNTIJA

RATEKOn koulutuksen kautta ammattilaiseksi Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO kouluttaa rakennusalalla toimivia toimihenkilöitä, työntekijöitä sekä yritysjohtoa. 23-vuotias Heikki Jussila osallistui RATEKOn tiiveyden mittaajan ja rakennusten lämpökuvaajan koulutuksiin syksyllä 2011. Saamansa osaamisen avulla hän työllistyy nyt omassa yrityksessään Vertia Oy:ssä.

Miten teekkari päätyi hakemaan oppia RATEKOn kautta?

Tapasin energia- ja LVI-tekniikan opintojeni kautta kaksi samanhenkistä kaveria. Päätimme perustaa yrityksen, enää puuttui hyvä liikeidea. Saimme kuulla RATEKOn henkilösertifiointi- ja pätevöitymiskoulutuksesta ja päätimme osallistua tiiveyden mittaajan ja lämpökuvaajan koulutukseen. Opinnoissa energiatehokkuuteen liittyvät mittaukset mainitaan lyhyesti, mutta RATEKOn koulutuksessa oppii ammatin. Koulutuksessa saadun osaamisen varaan perustimme ilmatiiveysmittauksia ja lämpökuvausta tarjoavan yrityksen.

Mitä pidit koulutuksesta?

Koulutus oli erittäin laadukasta ja tarjosi minulle ja kumppaneilleni valmiudet lähteä kehittämään oppimastamme liiketoimintaa. Mielestäni tärkeää on kouluttajan käytännön kokemus opettamastaan aiheesta. Laaja esimerkkien ja haasteellisten tapauksien käyttö antoivat laajan työkalupakin asiakastapauksiemme tutkimiseen.

32

1/2012

Aiotko käydä lisää koulutuksia?

Suunnitelmissa on käydä myös kosteuden mittaajan koulutus ja mahdollisesti muita, esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyviä täydennyskoulutuksia. Aiomme myös laittaa tulevat työntekijämme RATEKOn koulutuksiin hakemaan oppia.

Koulutusten kautta voimme verkostoitua muiden alan yrittäjien ja osaajien kanssa. Tästä on apua suurissa urakoissa, joissa yhden yrityksen resurssit eivät riitä vaan tarvitaan yhteistyötä.

Miksi henkilöpätevyydet ja -sertifikaatit ovat nykyään tärkeitä?

Ala on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että työntekijöiltä tai vähintään työnjohtajilta vaaditaan henkilöpätevyys tiettyihin töihin. Toistaiseksi laki tai säädökset edellyttävät virallista pätevyyttä vain harvoin, mutta tilaajapuoli on alkanut vaatia näitä todistuksia. Tulevaisuudessa energiatehokkuusmääräysten tiukentuessa myös tiiveys- ja kosteusmittauksia saa todennäköisesti suorittaa vain virallisen pätevyyden omaava henkilö.

ILMOITUS

Lähtövalmiina. Rakennustekniikan osastolla opiskelevat Anne Hyvärinen (oik.) ja Assi Rautanen lähtevät ystävänpäivänä kohti Afrikkaa.

Rakentavaa Neljäntoista opiskelijan porukka lähtee kahdeksi viikoksi Afrikkaan tekemään käytännön kehitysyhteistyötä ja tutustumaan paikalliseen elämänmenoon.

H

elmikuun loppupuolella neljätoista aaltolaista huhkii rakennustöissä Afrikassa opintomatkallaan. Matkan järjestää Kehy eli Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Kehitysyhteistyöjärjestö. Kehy on järjestö, joka tekee käytännön kehitysyhteistyötä: kerää varoja, lisää tietoisuutta kehitysmaista ja tarjoaa käytännön kokemusta jäsenilleen kehitysyhteistyöhankkeista.

Käytännön kokemusta tuleekin roppakaupalla helmikuussa, kun yhdistys järjestää kah-

Seuraa matkalaisten blogia osoitteessa www.t-lehti.fi

matkailua Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Markus Kauppinen Kuvauspaikka: Kulttuurien museo

den viikon matkan Swazimaahan, Mosambikiin ja Etelä-Afrikkaan. Tärkein matkan kohde on Havumaan lapset ry:n uuden toimintakeskuksen rakennustöissä auttaminen. Toimintakeskus tukee köyhien ja erityisesti orpojen lasten mahdollisuuksia käydä koulua, terveydenhuoltoa ja yleisesti koko yhteisön elinoloja paikallisessa Pine Valleyn kylässä lähellä Swazimaan pääkaupunkia Mbabanea. ”Rakennustöiden pitäisi olla aluillaan, kun menemme paikalle. Voi olla, että teemme esimerkiksi perustuksia heidän rakennustapojensa mukaan tai maalaamme.

Teemme sitä, mitä tarvitaan”, matkalle mukaan lähtevä Anne Hyvärinen kertoo.

24-vuotias Anne opiskelee viidettä vuotta vesitekniikkaa Aalto-yliopistossa.

Hän odottaa Swazimaan lisäksi Mosambikiin ja Etelä-Afrikkaan suuntautuvalta

matkalta paljon. Yhtenä matkan tavoitteena on avartaa aaltolaisten maailmankuvaa konkreettisen avun viemisen lisäksi. ”Tämä ei ole pelkkä lomamatka. Opiskelen vesitekniikkaa ja kursseilla opittua voi hyvin soveltaa kehitysmaihin. Maailmanlaajuisesti suurimmat ongelmat kun ovat kehitysmaissa vedensaannissa”, Hyvärinen kertoo.

Hyvärinen on opiskellut vesiasioita kurssilla, jossa on pyritty löytämään ratkaisuja eri kohteisiin. Vaikka kurssilla on ollut ihmisiä eri Afrikan maista kertomassa, miten heidän vesitekniikkansa toimii, on aivan erilaista päästä katsomaan itse, millaista vesihuolto voi oikeasti olla. ”Johannesburgissa käymme slummissa opastetulla kierroksella. Toivon, että voin kysellä vesiasioista”, Hyvärinen sanoo.

Lisäksi tekniikan, talouden ja taiteen opiskelijat tutustuvat afrikkalaiseen liike-elämään.

1/2012

33