FutureBlock

n AVA I N R A K E N TA M I S E N M A A I L M A A N 2 0 0 8 N

Rakennusinsinööreille riittää töitä

Tutust u rakenn usalan kiinnos tavimpii n työnan tajiin!

k ia n u p u ka ä l el k s e Jättihanke k

Insinöörien vinkit Venäjänkomennukselle

IT- ja rakennustaidot tehokas yhdistelmä työnhaussa

Burj Dubai – sulaa hulluutta vai insinööritaidon huipennus?

1

tä ss ä n u mer o ssa

4 Suomalaiset lähtevät rakentamaan Moskovaa ja Pietaria. Blockin ohjeilla löydät itänaapureiden kanssa yhteisen sävelen.

14 Irrota betonimyllystä – tartu hiireen!

Työmaan lisäksi insinööri rakentaa myös virtuaalisessa ympäristössä. Työnhaussa nörttitaitoja arvostetaan.

18 Maailman korkein torni Burj Dubai -pilvenpiirtäjästä toivotaan Arabiemiraattien Eiffeliä.

0 Ilmoitussivut: Tutustu 2 eturivin rakennusyrityksiin Lemminkäinen, Ruukki, Rateko, VR-Rata, SRV, Tekla, Vahanen Yhtiöt, Parma, Ramboll, Uponor, Sito, Luja, Finnmap Consulting, SKOL, Pöyry, Suomen Talokeskus, Destia

51 Päättymätön työmaa Rakennusalan opiskelijat voivat nukkua yönsä rauhassa – töitä riittää tulevaisuudessakin.

L eppävaaran Kehä I:ä parannetaan seuraavat neljä vuotta. Espoon suurhankkeessa riittää haasteita, työpaikkoja ja teknisiä innovaatioita.

Ne haluu sut!

Rakennusalan opiskelijan tenteissä, haalariharjoittelussa tai kesäpestissä valuttamat hikipisarat eivät mene hukkaan. Opinnoissa karttuvaa osaamista pääsee nimittäin varmasti hyödyntämään oman alan hommissa.

Rakennusalalla vapautuu 4 600 työpaikkaa vuodessa* aina nykyisten opiskelijoiden uraputken keskivaiheille saakka. Harvalla opiskelijalla onkaan syytä yhtä leveään hymyyn kuin rakennusalan tulevilla ammattilaisilla – alan yritykset kilpailevat jo nyt nuorista kyvyistä.

Rakennusalan ykkösyrityksissä jo paikkansa löytäneet nuoret kertovat tämän lehden ilmoitusosassa, miksi he viihtyvät työssään. Yhteistä heille on ainakin jano oppia uutta, halu osallistua haastaviin hankkeisiin ja tavoite olla tulevaisuudessa itse yksi niistä asiantuntijoista, joilta muut kysyvät neuvoa.

Rakennusalalla on paljon tarjottavaa myös muille opiskelijoille kuin tuleville rakennusinsinööreille. Esimerkiksi tieto-, energia- tai ympäristötekniikan sekä talouden osaajat löytävät rakentamisen parista mielenkiintoisia tehtäviä ja houkuttelevia urapolkuja.

Rakennusalalla oma kädenjälki näkyy esimerkiksi sujuvina liikenneväylinä, kestävinä asuinrakennuksina, arkea elävöittävinä virkistysalueina – tai edelliset mahdollistavina ohjelmistoina. *TM Työvoima 2025

10 Selviytymisopas Venäjän -komennukselle

Hyvästit liikennesumpulle

Rakennusalalla vaihtoehtoja riittää – valitse omasi!

T. Future Blockin toimitus

Future Block on T-Median julkaisema lehti rakennusalan tulevaisuuden työmahdollisuuksista. Lehden loppuosan yritysesittelyt ovat yritysten ilmoituksia. Future Block on T-Median julkaisema lehti rakennusalan tulevaisuuden työmahdollisuuksista. Lehden loppuosan yritysesittelyt ovat yritysten ilmoituksia. Yhteistyössä Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry. www.futureblock.fi // Päätoimittaja Sanna Vuorinen // Toimittajat Jenni Jeskanen, Juha Jäppinen, Minna Lehrbäck, Anna Munsterhjelm, Marjo Pajunen, Pauli Salokangas, Timo Sormunen, Terhi Upola // Ulkoasu Jaakko Vanto / Vanto Design Oy // Valokuvaajat Noomi Ljungdell, Marjaana Malkamäki, Sami Perttilä, Samuli Skantsi, Heli Sorjonen // Tuottaja Riku Ruokolahti, riku@t-media.fi // Yhteysjohtaja Päivi Salminen-Kultanen, paivi@t-media.fi // Kustantaja Harri Leinikka, harri@t-media.fi // Julkaisija T-Media Oy, Tekniikantie 12, 02150 Espoo, puh. 020 7411 580 // Painopaikka Forssan Kirjapaino // PAINOS 50 000 // ISSN 1795-6587

3

4

Tuhannen taalan tiehanke Espoon Lepp채vaaran halki kulkeva Keh채 I on niin autoilijoiden, alueen asukkaiden kuin kaupunkisuunnittelijoidenkin murheenkryyni. Nelivuotisen j채ttihankkeen on tarkoitus muuttaa pullonkaula sujuvaksi l채pikulkureitiksi. ! Anna Munsterhjelm

5

Kehä I:n parannushanke tarjoaa rakentajalle suuria mahdollisuuksia suurissa raameissa.

Parisataa tekijää, miljoonabudjetti, uusien innovaatioiden kokeilu ja merkityksellinen lopputulos varmistavat, ettei tästä työmaasta tule tylsä.

Kehän parannuksessa käytetään Suunnittele ja toteuta -mallia, eli ST-mallia, jossa urakoitsija vastaa sekä rakennussuunnittelusta että rakentamisesta tilaajan asettamissa rajoissa.

– Keskeisen sijainnin ja vilkkaan liikenteen takia ST-urakka sopii hyvin juuri tähän kohteeseen, pääurakoitsija YIT:n projektipäällikkö Kari Alavillamo kertoo.

– Työmaalla tarvitaan usein nopeita ratkaisuja, ja ne voidaan nyt tehdä tiiviissä yhteistyössä suunnittelijoiden kanssa. Joitakin osa-alueita ideoidaan vielä työn aikanakin.

Esimerkiksi Leppävaaran kevyen liikenteen väylät ovat käytössä koko nelivuotisen hankkeen ajan, vaikkakin osin poikkeusreittejä pitkin. ST-malli antaa urakoitsijan suunnitella sujuvat liikennejärjestelyt, jotka eivät hidasta myöskään rakennustöitä.

Parannushanke on kiireellinen, sillä päivittäin 70 000 autoa imaiseva liikennesumppu saa tiellä kulkijat kiristelemään leukaperiään ja äkäilemään älytöntä liikennejärjestelyä. Kehän tukkeutumista on kuitenkin puitu isommissakin pöydissä – yli kymmenen vuoden ajan.

– Liikennevaloristeykset hidastavat liikennettä ja ovat alttiita onnettomuuksille.

Lintuvaaran valot ovat varmasti jokaisen autoilijan kiroamat ja ne aiheuttavat osaltaan useiden kilometrien mittaiset jonot ruuhka-aikana. Ilmansaasteet ja melutaso

häiritsevät myös seudun asukkaita, projektipäällikkö Hannu Lehtikankare Uudenmaan tiepiiristä luettelee syitä Kehän kehittämiseen.

Tiehallinnon ja Espoon kaupungin yhteishanke kuopaistiin käyntiin tänä keväänä ja sen on määrä valmistua kokonaisuudessaan syksyyn 2012 mennessä. 165 miljoonan euron projekti etenee kahdessa jaksossa, joista ensimmäiseen kuuluvat Vallikallion alue ja Vermonsolmun eritasoliittymä. Vuoden päästä aloitetaan toinen vaihe, jossa rakennetaan Leppävaaransolmun eritasoliittymä ja lisätään Turunväylän kaistoja.

Kaupunkiympäristön takia rakentaminen on jaettu vielä pienempiin lohkoihin, jotka on tiukasti aikataulutettu. Lohkoihin on saatava ajallaan kaikki sinne kuuluvat rakenteet telematiikkaa myöten, jotta urakassa päästään eteenpäin.

Ammattilainen saa paikan Leppävaaran kokoista tiehanketta ei suunnitella yhden toimiston voimin eivätkä yhden kokoushuoneen tuolit tahdo riittää edes ydintiimille.

– Jo suunnittelussa on ollut mukana hirvittävä määrä porukkaa, satakunta ihmistä kaiken kaikkiaan, Pentti Sirola Tiehallinnosta kertoo.

– Kun lukuun lisätään vielä rakennuspuolen väki, puhutaan jo useista sadoista.

Hankkeen työllistävä vaikutus ulottuu tietysti paljon pidemmälle, esimerkiksi ali-

hankkijoihin ja kuljettajiin.

Miestyötuntien määrää Sirola ei uskalla edes ajatella.

Erityisesti kalliorakentamisen, betonirakenteiden ja telematiikan osaajille riittää Kehän parantamisessa puuhaa, mutta mukana hankkeessa on myös esimerkiksi arkkitehtejä ja sähkötekniikan asiantuntijoita. Perinteisemmän rakennusalan osaajien lisäksi projekti tarjoaa työpaikan monelle tietotekniikan tai ympäristöalan ammattilaiselle.

Erityisesti kalliorakentamisen, betonirakenteiden ja telematiikan osaajille riittää Kehän parantamisessa puuhaa.

– Rakentaminen ei maailmasta lopu, vaikka ala kärsikin pienen inflaation tietotekniikan rymistäessä markkinoille. Nyt konkreettista tekemistä on alettu jälleen arvostaa, arvioi Sirola, joka on yli kymmenen vuoden ajan todistanut Leppävaaran-hankkeen kasvamista ideasta toteutukseen.

Vastavalmistuneet ja jopa alan opiskelijat Sirola toivottaa tervetulleiksi mukaan Kehän kehittämiseen.

– Osaavista ammattilaisista on todellinen pula. Nuoria tulee mukaan kaikissa projektin vaiheissa, ja työ on helppo yhdistää korkeakoulujen joustavaan opiskeluaikatauluun.

6

Rakennustyöt alkavat: kaadetaan puita, tehdään raivauksia ja vesihuoltotöitä sekä aloitetaan kiertoteiden rakentaminen.

maaliskuu 2008

Tiehallinto, YIT Rakennus Oy ja Espoon kaupunki allekirjoittavat urakkasopimuksen hankkeen ensimmäisestä vaiheesta.

kevät 2008

Espoo sitoutuu maksamaan rakennusajan kustannukset tilapäisesti myös valtion puolesta, jotta hanke saataisiin käynnistettyä.

Valtio maksaa velkansa kaupungille työn valmistuttua.

helmikuu 2008

Kehä I:n parannushanke kilpailuttaa urakoitsijat, mutta rakennuskustannusten nousun vuoksi tarjoukset ovat liian korkeita.

Edullisimman tarjouksen antaa YIT Rakennus.

tammikuu 2008

Hankkeen suunnittelu alkaa Tiehallinnossa.

tammikuu 2007

1990-luku

Projektin aikajana

Alustavia mittaustöitä, rakenteiden ja suojeltavien kohteiden suojaustöitä.

Kiviaineksen varastointiin ja murskaukseen liittyviä esivalmistelutöitä Vermonsolmun alueella.

2 Leppävaaraan

netaan kolmannet kaistat kumpaankin suuntaan Turuntieltä Helsingin rajalle asti.

vaihe 1&2

rakennetaan eritasoliittymiä ja liikennevaloliittymät poistetaan.

5 Liikenteen me-

3 Puustellinmäen kohdalle

rakennetaan Mestarintunneli, joka mahdollistaa asutuksen rakentamisen nykyisen tien tilalle.

6 Turunväylälle

vaihe 2

vaihe 1

1 Kehä I:lle raken-

lua torjutaan rakentamalla meluesteitä

rakennetaan uusi eritasoliittymä Leppävaaransolmu

4 Turunväylälle

Vermoon rakennetaan uusi eritasoliittymä Vermonsolmu

7 Turunväylän kaistoja lisätään. Kolmannet kaistat ulottuvat Kehä II:n Sepänsolmuun asti

3

2

1 5

6

Vermonsolmun alue valmistuu.

Mestarintunneli otetaan liikenteen käyttöön.

2012

Mestarintunnelin rakentaminen aloitetaan.

kesä 2010

Vermonsolmussa varsinaista rakennustyötä valmistelevia työvaiheita: pintamaan poistoa, louhintaa ja murskausta.

syksy 2008

kesä 2008

huhtikuu 2008

Aloitetaan Mestarintunnelin rakentamiseen liittyvät avolouhintatyö. Kehä I:n kaistoja aletaan väliaikaisesti sulkea.

2011

4

7

Hankkeen arvioitu valmistumisajankohta.

7

Lankojen pitelijä – Mukavaa, monipuolista ja ennen kaikkea haastavaa, kuvaa projekti-insinööri Tiia Pelkonen uransa ensimmäistä tietyömaata. Leppävaaran suurhanke on nuorelle ammattilaiselle iso mahdollisuus ja näytön paikka.

Kuopiossa Savonia ammattikorkeakoulussa vesi- ja ympäristötekniikkaa opiskellut Pelkonen pääsi YIT:lle töihin heti valmistuttuaan kolme vuotta sitten. Sen jälkeen hän on työskennellyt enimmäkseen maanrakennusalan hankkeiden parissa. Hyppy tietyömaainsinöörin saappaisiin oli yllättävä, mutta mieleinen.

– Onhan aivan erilaista tehdä töitä keskellä kaupunkia kuin autioilla pelloilla ja metsissä. Täällä liikenteellä on niin merkittävä rooli, että se on huomioitava kaikessa mahdollisessa.

Kehä I -hankkeessa Pelkonen toimii myös tiedotusvastaavana, joka huolehtii muun muassa asukastiedotuksesta. Liikenteeseen liittyvä jättityömaa kiinnostaa kaikkia ja kerää paikallisilta paljon kyselyitä. Muuttuvista liikennejärjestelyistä ja uudistuksen vaikutuksista onkin järjestetty useita tiedotustilaisuuksia lähiseudun asukkaille.

Haastavinta hankkeessa on Pelkosen

Toimivan tien resepti 22 500 m3 2 500 000 kg

betonia raudoitteita

4 900 jm

vesihuoltoa (vesi- ja viemäriputkia)

11 000 m3

kaivantojen tuentatöitä ankkurointeineen

121 000 m3rtr

maisemointiin ja muuhun täyttöön

160 000 m rtr

penkereet ja rakennekerrokset

3

3 300 m2tr 280 000 m3ktr 227 00 m3ktr 240 000 jm 21 500 m3ktr 265 000 m3rtr

paalulaatat maanleikkaukset tunnelin louhinta ja avolouhinta stabiloinnit massanvaihdot asfaltointi

Projekti-insinöörin on pideltävä kymmeniä lankoja käsissään ja oltava perillä niin suunnittelun kuin toteuttamisenkin yksityiskohdista.

mielestä laajan kokonaisuuden hallinta.

– Tämä on niin suuri ja monialainen projekti, että kärryillä pysyäkseen on jatkuvasti päivitettävä tietojaan. Laatuvastaavana pidän yhteyttä kaikkiin työn toteutuksen osa-alueisiin ja kirjoitan paljon raportteja, joita varten kerään tietoja eri tahoilta.

Lisäksi Pelkosen päiviin kuuluu työsuunnitelmien laadintaa ja työmaakierroksia. Kokonaiskuvan saadakseen projektiinsinöörin on pideltävä kymmeniä lankoja käsissään ja oltava perillä niin suunnittelun kuin toteuttamisenkin yksityiskohdista.

Avainhenkilöt on tunnettava ja taloudenpidosta oltava selvillä.

Rakennusalalle päätyminen ei ollut Tiia

8

Pelkoselle aikanaan itsestäänselvyys, mutta nyt 26-vuotias insinööri pitää työtään nappivalintana.

– Parasta on se, että työpäivä ei koskaan toista itseään. Aina tapahtuu jotain uutta ja erilaista.

Ympäristön ehdoilla Jättimäiset rakennustyöt rasittavat alueen asukkaita, mutta heidän elinympäristönsä kohenee hankkeen myötä. Kevyen liikenteen väyliä lisätään, meluvalleja raken-

netaan yli kuuden kilometrin matkalle ja liikenteen kohina katoaa osittain tunneliin.

Myös ilmanlaatu paranee, kun tuhannet autot eivät enää seiso ruuhkassa pakokaasuja päästelemässä.

Espoon ympäristökeskus on melupäätöksillään sanellut rajat rakennuksen aikaiselle desibelitasolle. Räjäytystyöt on kielletty aamu- ja iltaruuhkien aikaan, jolloin liikennettä ei saa pysäyttää. Liikenteen pysäyttäminen saa muutenkin kestää kerrallaan enintään kaksi minuuttia ja räjäytystöissä kahdeksan minuuttia.

Myös 20 metrin syvyyteen ulottuva Mestarintunneli luo rakentajille omat haasteensa. Pohjaveden pinta ei saa laskea, ja tämän turvaamiseksi on kaivaustöissä käytettävä tavallista kalliimpia ratkaisuja.

Insinöörien mestarinäyte Lisää tilaa asuinrakennuksille ja toimitiloille, raikkaampi ilmanlaatu ja ruuhkaton liikenne. Näitä sopii tulla ihailemaan Lep-

pävaaraan syksyllä 2011, kun jättihankkeen keulakuva, kahdeksankaistainen Mestarintunneli valmistuu radan pohjoispuolelle.

Puustellinmäen alittava tunneli vie osan maanpäällisestä liikenteestä näkymättömiin ja jättää nykyisen tien alueen asutuskäyttöön.

Puolen kilometrin pituisesta Mestarintunnelista 300 metriä louhitaan suoraan kallioon ja loput rakennetaan betonista.

Omat haasteensa tuo vastaan tuleva rikkonainen kallio-osuus ja sen läpäiseminen – kalliota lujitetaankin ruiskubetonilla ja kalliopulteilla.

Leppävaaran hankkeessa osataan ottaa oppia toisen suuren pääkaupunkiseudulla toteutetun projektin, Vuosaaren tunnelin kokemuksista. Häiriöhavaintojärjestelmien ongelmat aiotaan nyt estää testaamalla ja säätämällä laitteistot perusteellisesti ennen tunnelin avaamista liikenteelle.

Suunnitelmat ovat vielä kehittelyasteella, mutta erilaisissa rakenneratkaisuissa tullaan käyttämään teknisiä innovaatioita, lupaa Fundatecin toimitusjohtaja Jukka Pöllä. Vahanen Oy:n tytäryhtiö Fundatec toimii Mestarintunnelin kallio- sekä tunnelin si-

säpuolisten rakenteiden suunnittelijana ja koordinoi sisäpuolen tekniikan ja rakenteiden tilanvarausten yhteensovittamista.

Mestarintunnelin suurimmaksi haasteeksi Pöllä nostaa työnaikaisten liikennejärjestelyiden ja rakennustöiden yhteen sovittamisen. Tunnelin valmistumisen jälkeen liikenne sujuvoituu, mutta myös alueen asumismukavuus paranee. Leppävaaralaisten ei tarvitse enää hengittää päästöjä, kun ne ohjataan tunnelista poistopiipun kautta läheisten talojen yläpuolelle.

Tunneli ulottuu 20 metrin syvyyteen, joten pohjaveden alenemista on varottava.

Siksi tunneli tiivistetäänkin sementti-injektoinnilla ja rakennustöiden vaikutuksia seurataan erilaisilla tarkkailumittauksilla. Myös räjäytysten aiheuttamia tärinöitä seurataan jatkuvasti, jotta ne eivät ylitä määrättyjä raja-arvoja.

Seuraa hankkeen etenemistä netissä: www.tiehallinto.fi/leppavaara

Telematiikka tunnistaa ruuhkat Telematiikka tarkoittaa langattoman viestinnän ja paikkatietojärjestelmien yhdistämistä informaatioteknologian ja automatiikan avulla. Liikennettä telematiikka tehostaa esimerkiksi säätelemällä liikennevaloja ja nopeuksia ruuhkan mukaan.

Kehä I -hankkeessa telematiikkaa tarvitaan erityisesti Mestarintunnelissa. Järjestelmä tunnistaa tunneliin ajavat autot ja osaa sopeuttaa liikenteen niiden mukaiseksi. Myös joukkoliikenne sujuvoituu, kun tieto bussien sijainnista on reaaliaikaista.

9

Ve 10

Näin pärjäät

näjän-

komennuksella Rakennusprojektien puolesta itänaapuri on suomalaisinsinöörin ihmemaa, mutta työkulttuuri ja tavat saattavat vaatia alkuun totuttelua. ! Juha Jäppinen

Venäjän-pesti häämöttää, mutta millä eväin lähteä matkaan? Future Block pyysi vinkkejä kahdelta Venäjällä työskennelleeltä suomalaisinsinööriltä.

Kemiantekniikan diplomi-insinööri Kati Kauppinen työskentelee Pöyryn palveluksessa Venäjälle suuntaavien suomalaisyritysten konsulttina. Hän matkustaa paljon Venäjällä työnsä puolesta ja on aiemmin työskennellyt Venäjällä rakennusalan myyntihommissa.

Talotekniikan diplomi-insinööri Harri Maukosella on useiden vuosien kokemus Lemcon Oy:n rakennusprojekteista Venäjällä. Tällä hetkellä mies asuu Moskovassa

ja toimii projekti-insinöörinä kaupunkiin rakenteilla olevassa mittavassa logistiikkakeskuksessa.

1

Pidä mieli avoimena

Venäjän vauhdikkaan elintason kohoamisen vaikutuksesta maasta löytyy jo paljolti sama kulutustarjonta kuin Suomesta: on tavarataloa, muotivaatteita, Hollywoodelokuvia, konsertteja ja pizzaa sekä hampurilaisia.

Kaikki ei kuitenkaan ole – tai toimi – kuten länsimaissa, joten avointa mieltä tarvitaan. Esimerkiksi asuntojen taso ei vedä vertoja suomalaisasumuksille.

– Lämpö- ja sähkökatkokset eivät ole harvinaisia. Toisaalta kaikkeen kyllä tottuu, kun ottaa löysin rantein, Kauppinen mainitsee.

Venäjällä pääsee yleensä pian havainnollistamaan sanonnan ”Mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy” paikkansa pitävyyden. Suomalaisen silmään esimerkiksi raitiovaunu saattaa näyttää elinkaarensa pään kohdanneelta, mutta niin se vain kiertää reittiään.

11

p

2

Opettele venäjän alkeet

Kansainvälisten yritysten välillä bisneskieli on yleensä englanti, joten venäjän hallinta ei ole kaikissa tilanteissa välttämätöntä.

Hyötyä siitä kuitenkin on.

Tulkkeja käytetään mutta ei mielellään: venäläiset haluavat mieluummin esittää kysymyksensä suoraan.

Esimerkiksi katukyltit on Venäjällä kirjoitettu pääosin kyrillisin aakkosin, joten kielitaito ei ole pahitteeksi oman arjen sujumisenkaan kannalta. Venäjällä puhutaan yhä melko vähän muita kieliä kuin venäjää.

– Paikallisiin ihmisiin saa parhaiten kontaktin venäjäksi. Itse pystyn puhumaan venäjää perustilanteissa, mutta kuullun ymmärtäminen on hallussa paremmin. Olen pärjännyt ihan hyvin, Kauppinen kertoo.

3

Jätä jäyhyys kotiin

Venäläiset ovat Kauppisen ja Maukosen mukaan sosiaalista ja sydämellistä väkeä, joten perussuomalainen jäyhyys herättää heissä ihmetystä. Suomalaisten olemus saatetaan tulkita juroksi.

12

– Helposti ihmetellään, miksi olemme niin hiljaisia, Kauppinen on huomannut.

Maukosen mukaan suomalaisilla on kuitenkin Venäjällä hyvä kaiku, minkä ansiosta itsensä on helppo tuntea tervetulleeksi.

4

Älä häkelly muodollisuuksista

Kauppisen mukaan venäläismiehet ovat todellisia herrasmiehiä. Naiselle avataan ovia, ja kassitkin kannetaan usein. Työmaakopissa naiselle löytyy aina tuoli.

Tämä on tietysti mukavaa, mutta kättelykierroksella nainen voi tuntea olonsa hetken ulkopuoliseksi.

– Työporukassa yleensä vain miehet kättelevät toisiaan, mikä voi vaikuttaa aluksi vähän hassulta. Asiassa on kyllä ollut havaittavissa vähittäistä muutosta, Kauppinen kertoo.

5

Totuttele työkulttuuriin

Työviikko venyy Venäjällä, sillä hommia paiskitaan myös lauantaisin kuuden tunnin verran. Vaikka töitä tehdään määrällisesti enemmän, käsitys työn laadusta voi poiketa

suomalaisesta, mikä vaatii yhteisen sävelen etsimistä.

– Suomessa on totuttu erittäin laadukkaaseen rakentamiseen, ja samoista vaatimuksista kiinni pitäminen vaatii Venäjällä työtä. Esimerkiksi laadukkaan työnjäljen ylläpito työmaalla vaatii valvomista, Maukonen kertoo.

6

Pidä puolesi pykäläviidakossa

Venäjän lait ja säädökset muodostavat varsinaisen pykäläviidakon, jota ulkopuolisen ei ole helppo ymmärtää. Esimerkiksi rakennuslupien saamisessa on parasta luottaa paikallisten konsultaatioon, sillä byrokratia on erittäin monimutkaista. Lisäksi se muuttuu jatkuvasti, ja samanaikaisestikin voimassa olevat säädökset voivat olla ristiriitaisia keskenään.

– Vaikka yksi säädös toimisi rakentamisluvan esteenä, toinen saattaa selkeästi kumota sen, Kauppinen kuvailee.

Harvinaista ei ole sekään, että leiman saaminen paperiin vaatii illallistamista viranomaisen kanssa.

7

Varaa mukaan virikkeitä

Maukonen kertoo, että siinä missä Venäjän suurkaupungeissa riittää menoa ja kulttuuritarjontaa, pienissä paikoissa ja maaseudulla asia on päinvastoin.

Vapaa-ajan virikkeiden määrä riippuukin siitä, minne päin Venäjää komennus osuu. Pienelle paikkakunnalle ei ole hullumpi idea viedä omia harrastusvälineitä mukanaan.

8

Puhtia palkkapussiin

Työkomennus Venäjällä tuo suomalaisinsinöörille hyvät edut: ulkomaanpäivärahat juoksevat, ja kyllä ulkomaankomennuksesta muutenkin palkkaa maksetaan.

– Venäjän kielen osaaminen ei ole insinööripiireissä kovin yleistä, ja hyville tyypeille on kysyntää. Se näkyy myös palkoissa, Kauppinen mainitsee.

Jos asuu maassa puoli vuotta, voi maksaa veronsa Venäjälle, mikä lisää tulojen määrää mukavasti. Pidemmillä komennuksilla työnantaja yleensä järjestää asunnon ja säännölliset lennot kotona Suomessa käyntiä varten.

Lemcon Oy rakensi hulppean monitoimiareenan Magnitogorskiin Etelä-Uralille pari vuotta sitten.

Paikallista jääkiekkojoukkuetta mahtuu kannustamaan 7 500 katsojaa. Lisäksi hallissa pidetään mm. konsertteja.

Suomalaisosaamisella nousee niin stadion kuin teollisuuspuistokin Moskovan ja Pietarin kaltaisiin kasvukeskuksiin muuttaa koko ajan enemmän ihmisiä, mikä luo jatkuvan tarpeen asumiseen ja palveluihin liittyvälle rakentamiselle. Venäjällä on tilausta nimenomaan laadukkaalle rakentamiselle, ja suomalaisyritykset ovat pystyneet vastaamaan haasteeseen.

Parhaillaan esimerkiksi Rautaruukki toimittaa teräsrakenteet Pietarissa valmisteilla olevalle, 60 000 katsojaa vetävälle Zenit-jalkapallostadionille.

Suurkaupunkien asuntopula on puolestaan tuottanut suuria tilauksia YIT:lle.

Asuintalojen lisäksi yritys rakentaa Atrian tuotantolaitosta Pietariin.

Lemminkäinen-konserniin kuuluvalla Lemconilla on puolestaan käynnissä 135 hehtaarin teollisuuspuiston rakennushanke Kalugassa Keski-Venäjällä.

Suomalaisinsinöörin kannalta Venäjällä rakentaminen merkitsee huikeita uramahdollisuuksia. Tarjolla on etenkin projektinjohtotehtäviä, sillä suomalaiset vastuuhenkilöt palkkaavat työntekijät paikallisista ja huolehtivat hankkeiden etenemisestä. Suomalaisyritykset tekevät Venäjän-projekteissa usein yhteistyötä.

13

Rakennusala

T

14

llakin tarvitaan N Ö R T T I A I T O J A Rakennusalan korkeakouluopiskelijan ei pidä kammoksua näyttöpäätteen ääressä istumista. Mutta mitä kaikkea tietokoneella olisi osattava tehdä? ! Pauli Salokangas Rakennusalan korkeakouluopiskelijat eivät tartu hanakasti tietokoneen hiireen, jos perinteistä stereotypiaa on uskominen.

– Niinhän sitä usein vielä ajatellaan, ettei it-taitoja tarvita. Että riittää, kun lasketaan työmaalla betonia muottiin, naurahtaa Arto Kiviniemi, rakentamisen tietotekniikan tutkimusprofessori VTT:ltä.

Tietotekniikan rooli korostuu kuitenkin alalla yhä enemmän. Uusinta uutta alalla edustaa BIM (Building Information Modelling, suom. tietomallintaminen), jonka idea on tiedon entistä tehokkaampi hallinta, jakelu ja käyttö rakennusprosessin eri osapuolten välillä. Esimerkistä käy tilanne, jossa työmaalla voidaan katsoa koneelta, miten ja missä järjestyksessä elementit sijoittuvat paikoilleen.

Kolmiulotteisuus liittyy mallintamiseen olennaisesti, joten 3D-tietokonepelejä ikänsä pelanneiden nykynuorten uskotaan olevan virtuaalisessa ympäristössä kuin kotonaan.

KIVINIEMI ENNUSTAA rakennusalan omaksuvan tulevaisuudessa muun muassa auto- ja lentokoneteollisuudesta tutun konseptin, jossa elinkaarenhallinta ulottuu tietojärjestelmien avulla tuotteen olemassaolon alusta loppuun.

”Se, mitä rakennusalan diplomi- tai amk-insinöörin oikeasti tarvitsee osata, olisi löytää a-kirjain näppäimistöltä.”

– Rakentamisessa alkupiste olisi siis asiakasvaatimusten selvittäminen ja päätöspiste siinä, kun rakennus aikanaan purettaisiin.

Integroitujen, yhteen toimivien järjestelmien ansiosta aivan kaikki tälle välille asettuva informaatio olisi prosessin eri osapuolten hyödynnettävissä, Kiviniemi selvittää.

15

p

Työmarkkinoilla rakentamisen ja tietotekniikan yhdistelmä on vahva. Esimerkiksi Tekla haalii tällaisia osaajia töihin suoraan koulun penkiltä.

Toistaiseksi rakennusalan ohjelmistot keskustelevat heikosti keskenään. Esimerkiksi rakennesuunnittelijan on hankala hyödyntää arkkitehdin sähköisessä muodossa tekemää työtä, eikä tietohukka edistä tehokkuustavoitteita.

– Ei integroidun mallinnuksen laajamittainen läpimurto silti kaukaista tulevaisuutta ole. Esimerkiksi Senaatti-kiinteistöt vaatii sitä jo nyt kaikissa projekteissaan. Käytön yleistyessä järjestelmien yhteen toimivuus paranee lähivuosina merkittävästi, Kiviniemi sanoo.

Hän arvioi 3D-mallintamisen syrjäyttävän 5–10 vuodessa kaksiulotteisen cadsuunnittelun, joka puolestaan korvasi 1980-luvulla käsin piirtämisen. Nyt vasta kolmannes suunnittelijoista käyttää 3D-mallinnusta, josta integroitua on Kiviniemen arvion mukaan 10 prosenttia. Käsin piirretään enää pari prosenttia.

MALLINTAMISEN kaltaisten uusien työtapojen merkitys saattaa jäädä kuitenkin vähäiseksi, mikäli perustaidot ovat hakusessa. Rakennusalan tietotekniikan professori Tapio Majahalme Tampereen teknillisestä yliopistosta muistuttaa, että koko alaa on tarkasteltava kokonaisuutena, jotta perustaitojen merkitys ei unohtuisi.

– Itse hillitsisin puheita BIMistä ja muista hienouksista aivan ensimmäisenä kosketuksena alan tietotekniikkaan. Se, mitä rakennusalan diplomi- tai amk-insinöörin oikeasti tarvitsee osata, olisi löytää a-kirjain näppäimistöltä, Majahalme täräyttää.

16

– Perustaidot hallitessaan voisi jatkaa hienostuneempaan tiedonhallintaan, mutta yksittäisten toimintojen erillinen kehittäminen ei vie alaa eteenpäin kokonaisuudessaan.

Majahalme jakaa rakennusalalla tarvittavat it-taidot kolmeen kategoriaan: rutiinitehtäviin, henkilökohtaiseen tiedonhallintaan ja työtä helpottavien ammatillisten ohjelmistojen käyttötaitoihin.

”Kannattaa valmistautua siihen, ettei ole täysoppinut valmistuessaan, vaan koko ura on uuden opettelua.”

Rutiinitehtäviin kuuluvat perustaidot kuten tekstinkäsittely ja toimistorutiinit. Henkilökohtaisen tiedonhallinnan taidot taas liittyvät kiinteästi lähinnä tiedon sujuvaan ja hallittuun etsimiseen, tallentamiseen, esittämiseen ja jakeluun. Vasta kolmantena hän mainitsee ammatilliset uutuussovellusten käyttötaidot.

– On väärin ajatella, että insinöörin olisi tärkeintä osata työstää näyttävää grafiikkaa ja upeita 3D-malleja. Jos mietitään tietotekniikan tuottavuutta alalla ja erityisesti toimistotehtävissä, parannettavaa olisi eniten juuri henkilökohtaisen tiedonkäsittelyn tehtävissä. Sieltä tulee välitön suurin tuottavuus etenkin, kun katkot tiedonhallinnan ketjussa vähenevät.

Majahalme epäilee, että rakennusalan ohjelmistot toimisivat jatkossakaan täysin yhteen. Hän nostaa vertailukohdaksi esimerkiksi pankkimaailman tietojärjestelmäongelmat ja kysyy, miten ongelmilta vältyttäisiin rakennusalalla, jossa eri osapuolten määrä on suuri ja ohjelmat ovat paljon monimuotoisempia.

MITÄ SITTEN opiskelijalle neuvoksi?

Majahalme ei sälyttäisi kaikkea vastuuta opiskelijalle, eikä edes alan yliopistoille.

– Elinkeinoelämän tulisi ymmärtää ittaitojen merkitys itse, sillä me koulutamme tismalleen sellaisia insinöörejä kuin tarve edellyttää. Oma opetustarjontamme on tänä päivänä laajempi kuin koskaan sisältäen alan viimeisimmät tietotekniikan uutuudet, ja käymme aktiivista keskustelua yritysten tarpeista. Silti ala voisi toimia vielä paljon rationaalisemmin, Majahalme sanoo.

VTT:n Kiviniemi kannustaa poikkitieteellisyyteen kurssivalinnoissa ja itseopiskeluun mahdollisuuksien puitteissa. Työmarkkinoilla rakentamisen ja tietotekniikan yhdistelmä on vahva, sillä esimerkiksi Tekla – alan ohjelmistotalojen kärkinimiin koko maailmassa kuuluva suomalaisyritys – haalii tällaisia osaajia töihin suoraan koulun penkiltä.

– Asenne itsensä kehittämiseen on tärkein. Kannattaa valmistautua siihen, ettei ole täysoppinut valmistuessaan, vaan koko ura on uuden opettelua, Kiviniemi vihjaa.

Huimaava Burj Dubai

Imagoa rakentamassa Ökytorni Burj Dubai on paitsi rakennustekninen taidonnäyte, myös vaurastuvan valtion viesti muulle maailmalle. ! Marjo Pajunen Arabian niemimaalla paistatteleva Dubai on kuin jättimäinen huvipuisto merenalaisine loistohotelleineen, palmusaarineen ja luksusluokan laskettelukeskuksineen. Emiraatin uusin ihmetys, noin 800 metriin kohoava pilvenpiirtäjä Burj Dubai valmistunee kesällä 2009. Mihin puolentoista miljoonan asukkaan Dubai tarvitsee maailman korkeinta rakennusta?

– Kyse on puhtaasti öljystä. Dubailla on varaa toteuttaa millaisia hankkeita tahansa. Arabian niemimaalle tuttuun tapaan Dubaissa satsataan suuruudenhulluihin hankkeisiin, kertoo arabian kielen ja islamintutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila.

Vuosikymmen sitten aloitetut rakennusprojektit ovat piirtäneet Dubain silhuetin nykyiseen muotoonsa.

– Arabiemiraatit oli köyhä vielä 50 vuotta sitten. Hiljattain vaurastuneessa maassa raha halutaan vahvasti näkyville. Maailman korkeimman rakennuksen tavoite on nostaa Dubai maailman kartalle, HämeenAnttila toteaa.

BURJ DUBAISTA kaavailtiin aluksi peruspilvenpiirtäjää, mutta sheikki Muhammed halusi rakennuksesta maamerkin, joka ”asettaa uudet rajat arkkitehtuurille ja insinööritaidoille”.

– Pilvenpiirtäjän toivotaan antavan erityisen symbolin kaupunkikuvalle ja imagolle, kuten Eiffel-torni Pariisissa aikanaan. Aika on kuitenkin ajanut korkeiden tornien ohi; korkea Burj ei ole oleellinen osa kaupunkikuvaa, se on vain yltiöpäinen rakennelma, sanoo ympäristötaiteen professori Markku Hakuri.

Terästorni on jo nykyisessä, reilun 600 metrin korkeudessaan niellyt satojatuhansia kuutiometrejä betonia ja kymmeniä tuhansia tonneja terästä. Mikään massa ei kuitenkaan takaa, että Burj pysyy maailman korkeimpana rakennuksena pitkään.

– Nykyaikana on syytä miettiä kestävää kehitystä. Järjettömästi energiaa nielevä rakennus, jonka ainoa tarkoitus on olla korkea turistinähtävyys, ei palvele kestävän kehityksen ideologiaa, Hakuri kritisoi.

Hänen mukaansa Dubai voisi olla edelläkävijä energiakysymyksiä ratkovassa rakentamisessa.

– Dubaissa on niin paljon aurinkoa, että siellä pystyttäisiin rakentamaan rakennuksia, jotka tuottavat aurinkoenergiaa jopa yli oman tarpeenssa. Maapallon tulevaisuus tulisi ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon, Hakuri huomauttaa.

Mutta öljyllä porskuttava Dubai elää tätä päivää. Burj-tornin ylelliset asunnot, maailman ainoa Armani-hotelli ja ostoskeskus houkuttelevat varakkaita turisteja ensi kesänä.

– Koulutuksen ja hyvinvoinnin kehittämiseen ei ole Dubaissa panostettu.

Kun öljy loppuu, loppuu vauraus. Tulevaisuuden Dubai ei juuri muistuta nykyistä, Hämeen-Anttila toteaa.

Superjahdilla suomalaislaituriin Dubain Jumeirah Palmin tekosaarelle saapuvat, jopa 60-metriset luksusjahdit kiinnitetään suomalaisinsinöörien suunnittelemiin laitureihin.

Venesatama- ja laiturirakentaja Marinetek Finland Oy:n Arabiemiraateissa toimiva osakkuusyhtiö Marinetek Gulf toimittaa Dubaihin kolme satamaa, joissa on yhteensä noin 1 200 venepaikkaa. Laiturit ovat rakenteeltaan raskaita betoniponttoneita, joista suurimmat ovat kuusi metriä leveitä ja painavat 75 tonnia.

Luksuslaitureihin on integroitu muun muassa suurjännitekaapelointi, langaton kommunikaatiojärjestelmä ja vedenalainen valaistus. Päälaitureilla voi jopa suhailla sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla kaksikaistaista ajorataa.

55 miljoonan euron satamatoimitus on arvoltaan kaikkien aikojen suurin maailmassa.

p 17

18

Emaar

”Torni täytyy perustaa jonkinlaisille laakereille, sillä maaperä Lähi-idässä ei ole vakaata. Maanjäristyksessä syntyy yleensä nopea sivuttaisliike, minkä johdosta talo putoaa perustuksiltaan ja romahtaa.Tämän voi estää laakeroimalla jalustan, tai sitten talon voi sitoa tukeviin perustuksiin. Ylhäällä tuulee aika haipakkaa, ja tuuli synnyttää nopeasti muuttuvia kuormituksia. Talon muodolla voi vaikuttaa niihin.”

Pentti Lalja, rakennusarkkitehti, Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy

Pystyssä pysyminen

”Pilvenpiirtäjän talotekniikan erikoisongelmat liittyvät nesteputkistoihin ja ilmastointiin. 700 metrin korkeus merkitsee vesipatsaana jo 70 barin painetta alapäässä. Putkijärjestelmissä ja ilmastointisysteemissä täytyy käyttää tiettyjä erikoisratkaisuja. Ongelmat ja niiden ratkaisut eivät kuitenkaan poikkea erityisesti niistä, joita tulee eteen vähän matalammissakin rakennuksissa.”

Antero Aittomäki, energia- ja prosessitekniikan professori, TTY

Talotekniikan haasteet

! Marjo Pajunen

Arabiemiraatteihin valmistuvan, maailman korkeimman pilvenpiirtäjän huippu hipoo kilometrin korkeutta. Future Block kysyi rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisilta, mikä maamerkissä ihastuttaa – ja tai epäilyttää.

Huimaava

”Dubaissa on paljon korkeita pilvenpiirtäjiä, jotka säteilevät eri väreissä, mutta Burj erottuu jo nyt kaupungin silhuetista selkeästi. Se on valtava betonirakennelma, alhaalta leveä ja kapenee ylöspäin. Tornin katolla on joukko nostokurkia hinaamassa rakennuselementtejä ylös. Jännä nähdä, millaisen julkisivun Burj saa, kun se valmistuu. Dubain tuntien se tulee olemaan suurin ja mahtavin mitä maailmassa on nähty.”

Kati Paasi, sopimusneuvottelija, Aurinkomatkat

Näkymä paikan päällä

”Lasi kielii avoimuudesta, rakennuksen toiminnan läpinäkyvyydestä ja demokratiasta. Dynaamisuus korostuu ympärivuorokautisessa toiminnassa, kun valaistut sisätilat tekevät rakennuksesta itsessään hehkuvan valomainoksen. Lasi voi olla myös ristiriitainen materiaali, jos sen luonnollinen läpinäkyvyys peitetään peilimäisillä kalvoilla. Silloin rakennuksesta tulee muurimainen ja tyly, ja se sulkee ympäristönsä ulkopuolelleen sekä sisältä että ulkoapäin katsellessa.”

Sarlotta Narjus, arkkitehti, SARC Arkkitehtitoimisto Oy

Lasin viesti

”Kiinteistösijoittamisessa tärkeintä on sijainti. Dubai vetää vielä hyvin, sinne on onnistuttu rakentamaan globaali kulttuuri. Maailman korkein torni on mainoskikka, joka toimii niin kauan kun rakennus on maailman korkein. Burj on hyvä sijoituskohde, jos se on hinnoiteltu markkinahintojen mukaan. Jos torni on hinnoiteltu taivaisiin korkeutensa takia, ei sijoittaminen kannata.”

Henrik Palmen, rahoitustieteiden lehtori, Hanken

Kannattava sijoitus?

Burj Dubai

19

”Hissikyydin laadun kannalta melu ja heiluminen ovat suurimpia haasteita. Korkean rakennuksen huojunta voi aiheuttaa heilumista myös hissiköysissä. Vaikutukset täytyy analysoida, ja mikäli ne ovat vakavia, keksimme ratkaisun lievittämään ongelmaa. Rakennusvaiheessa nostureiden kapasiteetti on koetuksella, kun raskasta hissikoneistoa hinataan tornin huipulle."

Richard Pulling, Director - High Rise Operations, OTIS

Ennätyspitkä hissikuilu

Järkeä vai ei? ”Rakennuskannan kehitys on ollut Dubaissa huimaa, ja mikäs siinä kun rahaa riittää – toistaiseksi. Öljyvarat loppuvat aikanaan, ja siksi on hyvä panostaa tämän tyyppiseen rakentamiseen – turismilla turvataan maan tulevaisuutta. Hienoa, että uusia ”ihmeitä” rakennetaan maailmaan! Toki energian tuhlauskysymykset mietityttävät, mutta käsittääkseni ne on huomioitu Burjia suunniteltaessa.”

Mika Vehkalahti, tekn. yo, pääaine rakennustuotanto, TTY

Rakennusalan ykkösnimet esittäytyvät Miten löytää unelmapesti omalta alalta, päästä kahvinkeiton sijasta oikeisiin töihin ja hyödyntää opintojaan käytännössä? Blockin ilmoitussivuilla nuoret osaajat kertovat kokemuksistaan ja eturivin yritykset esittäytyvät.

Lemminkäinen

Tekla

22 VR-Rata

24 Ruukki

28 20

SRV

26 Parma

30

32

Ramboll

Uponor

34 Luja

Sito

36 Pรถyry

40 Vahanen Yhtiรถt

Destia

42 Suomen Talokeskus

46 SKOL

38

44 Rateko

47

48

Finnmap Consulting

Siirry ilmoitussivuille

49

50 21

ILMOIT US

Rakentamisen draivia hengästyttävissä hankkeissa Lemminkäisen rakennusprojekteilla on tapana saada insinöörit innostumaan.

Konsernin nuoret osaajat kertoivat kokemuksistaan Rakennuskillan vuosijuhlassa, joka pidettiin Helsingin Salmisaareen valmistuvassa Varman ja Lemminkäisen pääkonttorissa.

Kim Bono, 29, OTM, tekn. yo Työmaainsinööri, Oy Alfred A. Palmberg Ab ”Halusin työmaatehtäviin, sillä mielestäni niissä oppii parhaiten, miten rakennusalalla toimitaan ja miten tekniset asiat toteutetaan käytännössä.

Minulla oli hyvä kuva Palmbergista yrityksenä, ja se on osoittautunut todeksi.

Täällä tehdään paljon päätöksiä työmaalla ja ollaan suoraan yhteydessä korkeimpaan johtoon saakka. On kiva huomata, että oma ääni kuuluu projekteissa eikä hierarkiaa ole.

Tuotantotalouden opintoni ovat diplomityötä vaille valmiit, sivuaineina olen lukenut rakennus- ja tietotekniikkaa. Juristiksi opiskelin, koska halusin entistä laajemman näkökulman rakennusalaan. Pääsen hyödyntämään osaamistani, kun neuvon työmaita sopimusoikeudellisissa asioissa.”

22

Unna Kurvinen, 25, rakennusinsinööri (AMK) Projekti-insinööri, Lemcon Oy ”Ensimmäinen työmaani projekti-insinöörinä on City-Center eli Makkaratalon saneerausprojekti Helsingin keskustassa. Työhöni kuuluu suunnittelun ohjausta, kustannusseurantaa ja raportointia. Olen saanut pikkuhiljaa lisää vastuuta ja päässyt tekemään tosi monipuolisia hommia.

Työn ohessa suoritan erikoistumisopintoja tuotemallintamisesta. Lemcon kannustaa opiskeluun, ja harjoitustyönä mallinnan Espoon Leppävaaraan valmistuvaa palvelutalo Kultalampea. Useat Lemconin projektit mallinnetaan, ja koulutusta on koko ajan tarjolla.

Lemconilla on tosi monipuolisia projekteja sekä korjaus- että uudisrakentamisessa.

Tulevaisuudessa voisin työskennellä myös ulkomailla, ja siksi opiskelen venäjää.”

ILMOIT US

Petri Kotkansalo, 37, Tekn. lis., Johtaja, Lemminkäinen Infra Oy ”Lemminkäisen konsernissa on kova draivi päällä: meiltä löytyy uskomattomia urakoita ja uskomatonta osaamista. Jos insinöörin pulssi ei nouse projekteistamme, hän ei ole oikeassa paikassa.

Itse olen oppinut Lemminkäisellä yhdeksän vuoden aikana valtavasti, sillä minulla on ollut onni työskennellä todella vaikeissa projekteissa. Urani alussa työskentelin työmaa- ja projekti-insinöörinä mm. Kluuvin pysäköintilaitoksen rakennushankkeessa Helsingissä. Betonirakentamisen johdossa olen vastannut mm. Neste Oilin jalostamon merivesitunnelin perusparannuksesta. Siinä oli hienoa huomata, kuinka insinööri saa osaamisellaan luonnonvoimat kuriin.

Lemminkäisellä saa vastuuta niin paljon kuin haluaa ottaa, ja myös vapaus on suuri, kunhan tulosta tulee.”

Satu Pöyhönen, 29, KTM Controller, Lemminkäinen Infra Oy ”Vastaan yhdyskuntarakentamisen yksikön talous- ja henkilöstöhallinnosta. Teen kannattavuuslaskentaa hankkeistamme, joten minun täytyy ymmärtää hieman myös rakentamisesta. Pyrin käymään kaikilla uusilla työmaillamme ja tykkään siitä, että pääsen näkemään muutakin kuin konttorin.

Tulin Lemminkäiselle töihin jo opiskeluaikanani. Tein aiemmin ulkoista laskentaa keskushallinnossa. Kun kerroin haluavani uusia haasteita, pääsin suorittamaan henkilöstöhallinnon tutkinnon Johtamistaidon opistolla ja siirtymään uusiin tehtäviin operatiivisen laskennan pariin.

Olen viihtynyt hyvin, sillä toiveitani on kuunneltu ja olen päässyt toteuttamaan itseäni. Lemminkäisen ilmapiiri on välitön ja rento.”

Lemminkäinen Oyj on Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla toimiva rakennuskonserni. Pörssiyhtiön liiketoiminta-alueet ovat talonrakentaminen (Lemminkäinen Talo Oy), infrarakentaminen (Lemminkäinen Infra Oy), talotekniikka (Tekmanni Oy) ja rakennustuotteet (Lemminkäinen Rakennustuotteet). Oy Alfred A. Palmberg Ab ja Lemcon Oy ovat Lemminkäinen Talo Oy:n tytäryhtiöitä.

Työntekijöitä n. 9 200.

Toimimme noin 80 maassa kaikilla mantereilla.

Tarjoamme opiskelijoille kesätöitä, työharjoittelua ja lopputyöpaikkoja.

Katso lisätietoja osoitteesta www.lemminkainen.fi/rekry.

23

ILMOIT US

Koodien, kulttuurien ja kielten tulkit Monet maailman korkeimmista pilvenpiirtäjistä ja monimutkaisimmista rakennuksista on mallinnettu Tekla Structures -ohjelmistolla.

Katri Junna ja Antti Hämäläinen varmistavat, että Teklan asiakkaat yli 80 maassa pystyvät käyttämään ohjelmistoa mahdollisimman monipuolisesti hyväkseen.

VaikuttavintaTekla Structures -mallinnusohjelmistossa Katri: Minuun suurimman vaikutuksen on tehnyt se, miten paljon ohjelmalla pystyy vähentämään tietovuotoa vanhanaikaiseen paperilla piirtämiseen verrattuna.

24

Antti: Jokainen palkki, pilari, pultti ja betoniteräs on juuri oikean kokoinen, oikealla paikalla mallissa, ja tätä tarkkaa määrätietoa voi hyödyntää rakennusprosessin eri vaiheissa.

Oma kädenjälkeni Antti: Kun kuulen, että oma asiakkaani on suositellut meitä muille, se tuntuu hyvältä.

Samoin asiakkaideni tekemien Tekla Structures -projektien näkeminen luonnossa. Vastaan ohjelmiston myynnistä suomalaisille pk-yrityksille.

Katri: Toimin ikään kuin välimokkulana eri maissa toimivien tuotekehityksen, koodareiden ja asiakasrajapinnan eli aluetoimistojen ja jälleenmyyjien kanssa. Olisi hienoa, jos projekteissa olisi leima, että

tämäkin valmistui aikataulussa, koska se suunniteltiin Tekla Structuresilla.

Haastavinta työssäni Katri: Viestin vieminen. Tuotekehittäjien ja ohjelmoijien kanssa pitää pystyä puhumaan heidän kieltään, ja sama asia täytyy muokata asiakkaan tai jälleenmyyjän kielelle. Ja nyt en puhu pelkästään suomesta ja englannista!

Antti: Tässä työssä pitää itse määritellä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Oma ammattitaito Katri: Pedagogiset taidot ovat kehittyneet paljon kouluttaessani ohjelmiston käyttäjiä.

Myös taito lukea rivien välistä on karttunut.

ILMOIT US

Lontoon ja Aasian suurten kaupunkien pilvenpiirtäjät ja esimerkiksi Pekingin olympiastadion on mallinnettu Tekla Structures -ohjelmistolla. Monimutkaiset projektit eivät onnistuisi ilman helposti päivitettävää mallia, johon voi koota kaiken tiedon rakennuksesta suunnitteluvaiheen alusta lähtien.

Katri Junna, 27, DI, software specialist

”Jos on rakennusalan osaamista ja sosiaalisia taitoja, ei välttämättä tarvitse osata ohjelmoida mestarin lailla.”

Antti Hämäläinen, 31, DI, myynti-insinööri

”Työ Teklassa on tosi poikkitieteellistä.

Kaikenlaista osaamista tarvitaan!”

Antti: Olen päässyt kehittämään varsinkin esiintymis- ja kielitaitoani sekä hyödyntämään myyntityössä omaa käytännön kokemustani rakennesuunnittelusta.

Kansainvälisyys Katri: Koulunpenkillä ehkä ajattelee, että rakentaminen on samanlaista kaikkialla, mutta ei se ole. Materiaalit, profiilit ja lainsäädännöt vaihtelevat paljon. Joka viikko on jokin web-kokous tai webinaari jonnekin päin maailmaa. Noin joka toinen kuukausi matkustan ulkomaille.

Antti: Kuulun Pohjoismaat ja Baltian sisältävään Nordic Area -tiimiin, jonka pääkieli on englanti. Pääkonttorin väkikin on hyvin kansainvälistä!

A ja K: Teklan laajan aluetoimistoverkoston ansiosta voi työskennellä myös ulkomailla.

Työkaverit Katri: Viiden hengen ydintiimimme keskinäinen huumorintaju on huippua. Porukan huumori auttaa jaksamaan varsinkin silloin, jos meihin yhteydessä olevalla jälleenmyyjällä tai aluetoimistolla on ongelmia. Koko 20 ihmisen yksikköni on jo tosi kansainvälinen.

Tekla Oyj on kansainvälisesti toimiva ohjelmistotuoteyritys, jonka mallipohjaiset ohjelmistot on tarkoitettu tehostamaan asiakkaiden ydinprosesseja rakentamisessa, energian jakelussa, yhdyskuntatoimessa ja vesihuollossa.

Työntekijöitä noin 400 Toimipisteet Pääkonttori Espoossa, toimistoja 12 maassa.

Tarjoamme töitä monenlaisille osaajille, kuten rakennus-, it- ja konetekniikan sekä kielten ammattilaisille. www.tekla.com

25

ILMOIT US

Rakennusalan näköalapaikalla

Espoon Keilaniemessä komeilevat toimistotalot ovat hyvä esimerkki SRV:n mittavista kehitysja rakennusprojekteista, jotka työllistävät tekniikan osaajia niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Kimmo Manninen, 31, insinööri (AMK), teknisen toimiston päällikkö ”Työskentelen teknisen toimiston päällikön tehtävissä, ja tällä hetkellä työn alla on Lahden kauppakeskus Trion perusparannusprojekti. Käytännössä koordinoin projektin aikataulujen ja hankintojen tekemistä sekä suunnittelunohjausta. Lisäksi vastaan kustannusten seurannasta ja raportoinnista rakennuttajalle.

Vastuuta on SRV:llä saanut niin paljon kuin on vain halunnut. Aloitin täällä itse jo opinnäytetyötä tehdessäni ja työharjoittelussa ollessani. Henkilöstöpolitiikka on mielestäni toiminut, ja olen saanut hyvin ääneni kuuluviin.”

Heidi Kanner, 27, DI, kehitysinsinööri ”Toimin hankekehityksen parissa osana työryhmää, jossa kehitämme ja viemme eteenpäin uusia rakennushankkeita eri liiketoiminta-alueillemme. Kehitämme uusia liikeideoita sekä maanhankinta- ja sijoitusratkaisuja.

Teen tiivistä yhteistyötä arkkitehtien, suunnittelijoiden, konsulttien sekä kunnan edustajien kanssa eri hankkeiden osalta.

Työni on innovatiivista ja luovaa, ja sen kautta olen voinut tuoda esiin omia ajatuksiani ja vaikuttaa hankkeiden kehittämiseen niiden alkuvaiheessa.”

26

ILMOIT US

Liisa Ahonen, 26, DI, projekti-insinööri ”Työskentelen tällä hetkellä kahden Pietarissa meneillään olevan hotelliprojektin parissa. Keskityn pääasiassa kaluste-, sisustus- ja laitehankintoihin.

Vaikka hotellit sijaitsevat Venäjällä, teen töitäni SRV:n konttorissa Espoossa. Käyn kohteissa pari kertaa kuussa, ja matkustaminen Pietariin tuo hyvää vaihtelua toimistotyöhön.

Pienessä projektinjohtotiimissä saa kokemusta laidasta laitaan sopimusten laatimisesta ja kustannusseurannasta venäläisten kalusteasentajien työnjohtoon asti.”

Joran Hasenson, 31, DI, projektipäällikkö ”Vedän asuntorakentamisen puolella kehitystiimiä, jonka ideana on saada asunnot vastaamaan parhaalla tavalla asiakkaan tarpeita. Teemme yhteistyötä muun muassa huippuyliopisto MIT:n kanssa.

Työhöni kuuluu myös normaaleja projektipäällikön tehtäviä, kuten kaavoitusneuvotteluja, suunnittelunohjausta ja rakennusprojektin toteutuksen seurantaa.

Työporukan kanssa tulee vietettyä myös vapaa-aikaa kulttuuri- ja urheilukerhossa, jossa on kaikenlaista toimintaa sählystä ja jalkapallosta oopperaan ja valokuvaukseen.”

SRV on kiinteistö- ja rakennusalan kokonaispalvelun tarjoava yhteistyökumppani ja johtava projektinjohtourakoitsija Suomessa. Yhtiö kehittää ja rakentaa liike- ja toimitiloja, asuntoja, teollisuus- ja logistiikkakohteita.

Työntekijöitä n. 760 Toimimme Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä.

Tarjoamme opiskelijoille kesätyöja harjoittelupaikkoja sekä mahdollisuuksia opinnäytetöiden tekemiseen.

Tutustu työmahdollisuuksiin osoitteessa www.srv.fi

27

ILMOIT US

Ratkaistavana maanalainen palapeli Tampereen rautatieasemalla puhalsivat viime vuonna rakennusalan uudet tuulet, kun Oy VR-Rata Ab siirsi sinne alikulkutunnelin uudella menetelmällä. Hanke oli kuin valtava palapelitehtävä: sata metriä pitkä tunneli koottiin lohkoista, jotka siirrettiin radan alle yksi kerrallaan jopa kuuden metrin syvyydessä.

Mieleenpainuvinta tässä projektissa Jyrki: Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tällainen tunneli siirrettiin lohkoittain paikalleen. Työalue oli haastava: ratapihalla kulki kymmeniätuhansia ihmisiä, ja meidän oli

28

saatava tunneli radan alle junaliikennettä häiritsemättä. Kuitenkin työ onnistui lähes häiriöittä.

Mika: Mieleeni on jäänyt siirrettävien tunnelilohkojen siirtoviikonloppujen onnistuminen. Niiden järjestelyistä nauttii, ja kun ne menevät ok, on se kantava voima.

Oma kädenjälkeni Jyrki: Työni näkyy siinä, että ylipäänsä saimme tämän urakan, sillä vastasin aikanaan tarjouksen laadinnasta. Oma työni näkyy myös työvaihesuunnittelun onnistumisena. Tunneli on paikallaan vuosisatoja; se on pysyvä kädenjälki.

Mika: Olin rakennustyömaalla paikan päällä varmistamassa, että kaikki sujuu.

Koordinoin resurssien hankintaa ja tein mi-

nuuttiaikatauluja. Vastuullani oli sovittaa työvaiheet yhteen – löytää se olennainen, mikä pitää tehdä kussakin tilanteessa.

Haastavinta työssäni Jyrki: Megasiirto Oy:ssä suunnittelemme ja toteutamme töitä, joita tehdään paikoissa, jonne muut eivät hevin suostu menemään – esimerkiksi juuri junaradan alla. Haasteita riittää, koska teemme paljon erikoisprojekteja.

Mika: On kannustavaa, kun työt sujuvat ja saa olla itse vaikuttamassa siihen. Mikään kuukausi tai vuosi ei ole samanlainen, koska urakat ovat suhteellisen lyhytkestoisia ja aina erilaisia. Se pitää mielen virkeänä.

ILMOIT US

Mika Palviainen, 36, insinööri (AMK), Megasiirto Oy:n työpäällikkö

Jyrki Kataja, 34, DI, Megasiirto Oy:n toimitusjohtaja

”Haasteelliset hankkeet, joissa pitää kehittää uutta, tekevät työstä mielenkiintoista.”

”VR saatetaan kokea vanhaksi ja kankeaksi, mutta tosiasiassa meillä visioidaan koko ajan uutta ja innovatiivista!”

Tampereen ratapihan alittava kevyen liikenteen väylä koottiin yhdeksästä lohkosta, jotka tehtiin kaivannoissa radan vieressä. Pisin lohkoista oli 19 metriä pitkä ja painoi 700 tonnia. Junaliikenne katkesi vain siirtoviikonloppuina, kun raiteet nostettiin yöllä ylös ja uusi siltalohko työnnettiin paikalleen muutamassa tunnissa. Tunneli avataan yleisölle kesällä 2008.

Oma ammattitaito Mika: Rautatietekniikka on ihan oma lukunsa, sitä ei opeteta missään. Me olemme saaneet siihen koulutuksen täällä. Ratatyöt on opittava käytännössä. Itselläni siltojen rakentamiseen alkaa olla jo mukava tuntuma.

Jyrki: Vastuullamme on suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon koko kirjo.

Olen saanut luottamusta ja siirron työtehtävään, jossa olen opetellut myös laki- ja talousasioita.

Työssä viihtyminen Mika: Viihdyn työssäni hyvin. Viihtymistä edesauttavat ammattitaitoiset työntekijät ja yhteistyökumppanit. VR-konserniin kuuluminen tuo työilmapiiriin sopivan vakauden.

Työtehtävissä voi liikkua yrityksen sisällä:

jos huomaa, ettei ole oikealla paikalla, voi siirtyä työmaalta vaikka suunnittelun puolelle.

Jyrki: Työaika on joustava; suuri osa työtekijöistämme tekeekin nelipäiväistä työviikkoa. Täällä on myös ison firman edut ja harrastustoimintoja riittää. Itse olen pelannut VR:n joukkueessa salibandya.

Työkaverit Mika ja Jyrki: Työtä on saanut tehdä koko ajan hyvässä hengessä. Hyvä tiimihenki peilautuu myös eteenpäin. Jokainen on joustanut, jotta projektit menisivät eteenpäin.

Oy VR-Rata Ab kattaa rautatietekniikan koko alueen suunnittelusta toteutukseen. Myös muita insinöörirakentamisen hankkeita on yhä enemmän.

Kaksi tytäryhtiötä: Megasiirto Oy ja Insinööritoimisto Arcus Oy. Työntekijöitä n. 2 300 Toimipisteitä 7 paikkakunnalla.

Projekteja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.

Jatkuva haku päällä: osoitteessa www.vr-konserni.fi voit hakea avoimella hakemuksella työtä tai harjoittelupaikkaa. Ohjaamme vuosittain noin 4–5 insinöörityötä.

29

ILMOIT US

Teräksinen käd ”Ruukissa on paljon erilaisia uramahdollisuuksia tarjolla, ja on vain itsestä kiinni, mihin tarttuu.”

Tomi Harju, 38, talonrakennustekniikan DI, teknologiapäällikkö

Teräsrakentamisen tekniset haasteet ja oman työn jäljen näkeminen asiakasprojekteissa motivoivat Ruukin Matti Virolaista ja Tomi Harjua.

– Sillat ovat maamerkkejä, joissa insinöörikin pääsee tekemään esteettistä suunnittelua, teknologiapäällikkö Tomi Harju tiivistää osuvasti.

Suomusjärvellä 20 metrin korkeudessa siintelevä, uudenkarhea Huitinjoen silta on tästä hyvä esimerkki. Ruukki toimitti yhdessä yhteistyökumppaninsa kanssa teräksiset ylärakenteet kymmeneen siltaan Lohjan ja Muurlan välille rakennettavalle E18-mootto-

30

ritielle. E18-rakennusprojektiin toimitettiin myös 142 km tiekaiteita sekä 4,5 km teräsputkipaaluja.

TOMI VETÄÄ tuotekehitysprojekteja Ruukin infrastruktuurirakentamiseen keskittyvässä yksikössä. Hän toimii asiantuntijana ja linkkinä asiakkaan, myynnin ja tuotannon välillä ja järjestää koulutuksia ja seminaareja yhteistyökumppaneiden suunnittelijoille.

Esimerkkinä viimeaikaisista t&k-projekteista käy pinnoitevertailututkimus, jossa etsittiin entistä ympäristöystävällisempiä maalityyppejä terässilloille.

– Moni saattaa luulla, että tuotekehityksessä ollaan kahdeksan tuntia kopissa

suunnittelemassa jotain, mutta päinvastoin, tuotekehitys vaatii paljon vuorovaikutusta moneen suuntaan.

Tomi on viikoittain tekemisissä Ruukin pohjoismaalaisten asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa ja reissaa Ruotsiin tai Norjaan kerran kuussa. Merkittäviä infrahankkeita on meneillään myös itäisessä Keski-Euroopassa ja Venäjällä.

PROJEKTI-INSINÖÖRI Matti Virolainen hyppää hankkeisiin mukaan toteutusvaiheessa. Hän laskee tarjouksia, tekee konepajakuvia ja toimii työnjohtajana erilaisissa projekteissa.

Matin ensimmäisessä isommassa projektissa toteutetaan 3,3 kilometriä melukai-

ILMOIT US

enjälki kiehtoo

Matti Virolainen, 26, rakennusinsinööri (AMK), projekti-insinööri detta 2-tielle, materiaaleineen ja asennuksineen. Hänellä saattaa olla jopa kymmenen erilaista ja erikokoista projektia käynnissä samaan aikaan, mikä pitää päivät vaihtelevina.

Matin houkuttelivat Ruukkiin monipuolinen työnkuva ja työnantajan kansainvälisyys.

– Iso yritys tuntuu varmalta työnantajalta. Lisäksi täällä tuetaan kouluttautumista, joten oma tietämys kasvaa koko ajan.

INFRARAKENTAMISEN LISÄKSI Ruukki Construction toimittaa metalliin pohjautuvia ratkaisuja talonrakentamiseen 24 maassa.

Ruukki on viime vuosina ottanut harppauksen teräksen valmistajasta ja myyjästä

kokonaisratkaisujen tuottajaksi. Asiakkaiden rakennushankkeisiin tarjotaan asiantuntemusta suunnittelusta pitkälle esivalmistettuihin teräsrakenteisiin sekä niiden asentamiseen.

Tomin ja Matin näkökulmasta tämä merkitsee monipuolisia uranäkymiä. Tomia kiinnostaa nähdä, mitä uutta Ruukin panostaminen sillanrakentamiseen tuo tullessaan. Matti puolestaan odottaa Itä-Euroopan infrahankkeita siinä määrin, että aloittelee venäjän alkeiskurssia.

Infrayksikön porukka on pieni ja tiivis.

Matin ja Tomin mukaan tämä näkyy hyvänä yhteishenkenä.

– Hommat tehdään tosissaan mutta pieni pilke silmäkulmassa!

Rautaruukki Oyj toimittaa metalliin perustuvia komponentteja, järjestelmiä ja kokonaistoimituksia rakentamiseen ja konepajateollisuudelle. Metallituotteissa yhtiöllä on laaja tuote- ja palveluvalikoima. Yhtiö käyttää markkinointinimeä Ruukki.

Työntekijöitä n. 14 600 Toimimme 24 maassa Tarjoamme opiskelijoille monipuolisesti erilaisia harjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksia sekä trainee-ohjelmia.

Olemme kiinnostuneita juuri sinusta!

Tutustu meihin nettisivuillamme www.ruukki.com/rekrytointi

31

ILMOIT US

Saumaton julkisivu syntyy yhteistyönä PARMArappaus yhdistää elementtirakentamisen ja rappaustekniikan uudella tavalla. Kehitys kuuluu rakentamisen ammattilaisen arkeen: Mika Salo hallinnoi rappausprojekteja ja Jouni Punkki huolehtii, että tieto kulkee kehitysprojektien välillä.

Mieleenpainuvinta työssäni Mika: Jatkuva oppiminen. Olen PARMArappauksen tiimoilta tekemisissä kehitystyön, työmaiden ja aliurakoitsijoiden parissa. Se, mitä itse näen tapahtuvan työmaalla, auttaa kehittämään tuotetta.

32

Jouni: Työ on vakuuttanut minut, että rakentamista tullaan tarvitsemaan aina.

Ala tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia, erityisosaaminen ja kehitystyö korostuvat tulevaisuudessa.

Oma kädenjälkeni Mika: Aikataulu, kustannukset ja laatu mittaavat työni. Rakennus, jonka laatu miellyttää kuluttajaa ja jonka kustannukset sopivat urakoitsijan kukkarolle, on onnistunut projekti. Rakennuksissa kädenjälki konkretisoituu, ne säilyvät vuosikymmeniä.

Jouni: Työpanokseni näkyy siinä, että kehitysprojektit kantavat hedelmää ja että tieto kulkee eri maiden yksiköltä toiselle.

Haastavinta työssäni Mika: Ajanhallinta, eli aikataulujen sovittaminen ihmisten ja asioiden kesken yhteensopiviksi.

Jouni: Kansainvälisessä yhteistyössä pitää kyetä näkemään asiat paikallisten kannalta. Kärsivällisyys on tärkeää, kun kyseessä on pitkäikäinen tuote. Rakentamisella on vuosikymmenten perinteet, joita ei helposti muuteta.

Oma ammattitaito Mika: Tullessani Parmaan vuosi sitten yllätyin positiivisesti siitä, kuinka hyvää huolta täällä pidetään työntekijöistä. Ensimmäisenä kuukautena perehdyttäjä opasti minut

Jouni Punkki, 45, tekniikan tohtori, Director, R&D Portfolio management/Consolis

”Rakennus, jonka laatu miellyttää kuluttajaa ja jonka kustannukset sopivat urakoitsijan kukkarolle, on onnistunut projekti”.

”Jos sinulla on kiinnostusta kehittyä, Parma tarjoaa loistavat mahdollisuudet kansainvälisellekin uralle”.

ILMOIT US

Mika Salo, 30, insinööri (amk), projektipäällikkö/Parma

PARMArappaus yhdistää valmisosatekniikan perinteiseen rappaukseen. Menetelmän ansiosta syntyy saumaton, kaunis julkisivu, jonka valmistusta pystytään siirtämään yhä enemmän työmaalta tehtaalle.

PARMArappaus laskee kustannuksia ja nopeuttaa rakentamista

talon tavoille, ja pääsin keskustelemaan uratoiveistani tavoitekeskustelussa esimieheni kanssa. Asiantuntemus on työssäni tärkeää; tällä hetkellä kouluttaudun myynnin alalla työn ohessa.

Kansainvälisyys Jouni: On mielenkiintoista huomata, kuinka suuria eroja eri maiden rakennuskulttuureissa on. Matkustan paljon, ja on rikkaus tutustua erilaisiin ihmisiin, nähdä kuinka työt tehdään muualla ja oppia ymmärtämään paremmin vieraita kulttuureita.

Mika: Ulkomaanmatkoilla tutustun paikalliseen rakentamiseen. Kansainvälisten kontaktien luominen on olennainen osa uran luomista.

Työkaverit Jouni: Talossa on hyvä ilmapiiri ja positiivinen vire. Pidän pienessä tiimissä työskentelystä, se on luonteva tapa tehdä kehitystyötä.

Mika: Turhaa hierarkiaa ei ole, ja toimitusjohtajan puheille pääsee kuka tahansa. Avoimen palautteen antaminen ja saaminen on yhä enemmän nykypäivää.

Consolis-konserniin kuuluva Parma Oy on betonisen valmisosarakentamisen markkinajohtaja Suomessa.

Parma työllistää 1 000 ihmistä Suomessa, Consoliksella on 9 000 työntekijää.

Toimipisteet: Parmalla 13 toimipistettä Suomessa, Consolis toimii yli 20 maassa.

Tarjoamme mahdollisuuden kehittyä betonirakentamisen huippuosaajaksi sekä pääsyn kansainvälisiin Consolis-projekteihin. www.parma.fi www.consolis.com

33

ILMOIT US

Rambollilla kasvet asiantuntijoiksi – Tämä on paikka, jossa vastavalmistunut voi kasvaa asiantuntijaksi, sanovat Rambollilla työskentelevät Tiina, Juho, Sanna ja Juuso. Mielenkiintoiset projektit tuovat kokemusta ja avaavat ovet vastuullisempiin tehtäviin.

Tiina Aliranta, 27, insinööri (amk) automaatiosuunnittelija ”Ramboll rekrytoi paljon nuoria suoraan koulusta. Tämä on myös minulle ensimmäinen oman alan työpaikka. Aloitin täällä vuoden alussa automaatiosuunnittelijana automaatio- ja sähköyksikössä teollisuusja energiatoimialalla. Olen mukana isossa projektissa, jossa uusimme automaatiojärjestelmää öljyteollisuuteen.

Rambollilla on paljon projekteja myös ulkomailla, ja matkustamaan pääsee, jos haluaa. Työssä tuleva tiedon määrä on välillä aika hurja, mutta taidot kasvavat, kun uskaltaa kysyä rohkeasti. On ollut mukava huomata, että tietoa on karttunut.

Haasteena on tehdä töitä siihen malliin, että asiakkaat haluavat palvelujamme tulevaisuudessakin.”

34

Juho Siipo, 28, DI liikenneväylät-yksikön päällikkö ”Tulin Rambolliin reilu vuosi sitten ja nykyisessä tehtävässäni aloitin huhtikuussa 2008.

Infra-alalla olen työskennellyt 7 vuotta. Nyt vastaan noin 20-henkisen yksikön päällikkönä sen toiminnasta ja kehittämisestä.

Yksikkömme on mukana suunnittelemassa Suomen merkittävimpiä liikenne- ja väylähankkeita. Parhaillaan toimimme suunnittelukonsulttina mm. E18 MuurlaLohja -hankkeessa.

Parasta työssäni on ihmisten kanssa toimiminen. Meillä on hyvä porukka ja henki Rambollissa. Oma työni on projektityön lisäksi paljolti asioiden junailua ja miettimistä yhdessä. Uusien asioiden oppiminen ja onnistumiset ovat niitä asioita jotka tekevät työstä mielekästä ja vievät eteenpäin.”

ILMOIT US

aan

Juuso Lahdenmaa, 28, rakennusinsinööri (amk), tekn. yo rakennesuunnittelija "Rakennusinsinööriksi valmistuttuani olin puolitoista vuotta Rambollilla töissä, jonka jälkeen jäin opintovapaalle ja lähdin opiskelemaan DI:ksi. Diplomityö järjestyi Rambollin kautta.

Tehtäviini kuuluu tuotemallipohjainen rakennesuunnittelu ja lujuusanalyysit 3dfem-ohjelmistoilla. Tällä hetkellä suunnittelen teräsrunkoa Vanajan voimalaitoksen uudelle kattilalle.

Työssäni tarvitaan ongelmanratkaisutaitoa: on haastavaa sovittaa ja suunnitella työ niihin puitteisiin, jotka muut suunnittelijat ovat luoneet.

Rambollilla olen päässyt soveltamaan oppimaani ja tekemään, mitä olen toivonut.

On hienoa, että isosta yrityksestä löytyy aina joku, jolta voi oppia lisää.”

Sanna Pulkkinen, 31, insinööri (amk) jätehuollon projektipäällikkö ”Tulin taloon 2005 suunnittelijaksi maaperäsuojeluun liittyviin projekteihin. Nyt toimin jätehuollon projektipäällikkönä, joten työhöni kuuluvat projektien hankinta, organisointi ja tekeminen. Projektit ovat jätteen määrään ja laatuun liittyvää tutkimusta ja jätehuollon suunnittelua.

Olen oppinut täällä paljon maaperän haitta-aineiden tutkimisesta, maaperän kunnostamisesta sekä jätehuollon suunnittelusta. Myös projektitaitoni ovat kehittyneet.

Olen ympäristöihminen. Motivaationani on ympäristöasioiden parantaminen, joten minulle tämä työ on siirtymistä sanoista tekoihin. Tulevaisuudessa haluaisin toimia jätehuollon asiantuntijana ja kutsuttuna luennoitsijana alaan liittyvissä tapahtumissa.”

Ramboll Finland Oy tarjoaa suunnitteluun, rakentamiseen, tuotekehitykseen ja ylläpitoon liittyviä konsulttija asiantuntijapalveluita talo-, infra-, teollisuus-, energia- sekä vesi- ja ympäristötoimialoilla.

Olemme osa Ramboll Groupia, jolla on noin 150 toimistoa Pohjoismaissa ja Iso-Britanniassa sekä muualla maailmassa. Suomessa toimimme 18 paikkakunnalla yli 1 000 asiantuntijan voimin.

Tarjoamme työpaikkoja, palkkaamme vuosittain useita kymmeniä kesäharjoittelijoita ja tuemme valmistuvia opiskelijoita lopputyön aiheen sekä rahoituksen järjestämisessä. www.ramboll.fi

35

ILMOIT US

Uponor pitää oopperan ystävät tyytyväisinä Tanskassa

Kööpenhaminan oopperatalon lämpötilaa säätelee Uponorin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmä.

Uponorin väki toimitti järjestelmän kolmentuhannen neliömetrin kokoiseen lämpiöön kansainvälisten projektien koulimalla rutiinilla.

Aleksis Tomminen valvoo Housing Solutions -yksikössä Nastolassa tuotteiden ja toiminnan laatua ja Reea Rinta-Torala kehittää konsernissa ympäristöystävällisiä muovimateriaaleja.

36

Mielenkiintoisinta Uponorin projekteissa Aleksis: Tuotteiden laadukkuus ja tuotantomenetelmien kustannustehokkuus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita kansainvälisessä toimintaympäristössä. Toimenkuvaani kuuluu laadukkaan tuotteen varmentaminen.

Reea: Tehtäväni on muoviraaka-aineen ja sen lisäaineiden muuttaminen entistä ympäristöystävällisemmiksi. Siinä yhdistyvät sekä ympäristöaspekti että suuri tekninen haaste. EU ja Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä ympäristölainsäädännössä, ja me pyrimme viemään ympäristön huomioimisen vielä viranomaismääräyksiä pidemmälle.

Oma kädenjälkeni Aleksis: Tulee hyvä fiilis, kun näen omia tuotteita maailmalla. Syntyy tietynlainen ylpeys, kun tietää, että tuote on laadukas.

Reea: Jos kuljen putkityömaan ohi, katson heti, että näkyykö Uponorin tuotteita.

Olen ollut tekemässä niin monen muovimateriaalin reseptiä, että tuotteista tuntee omistajan ylpeyttä. Tunnen, että tuotteet ovat osa minua, vaikka teemme Uponorilla kaiken tiimityönä.

Kansainvälisyys Aleksis: Soitan päivittäin Saksaan, Ruotsiin tai Espanjaan, sillä meillä on kansainväliset tiimit. Firman kieli on englanti.

ILMOIT US

Kööpenhaminan oopperatalon lämpiöön on asennettu yhteensä 18 000 metriä Uponorin putkia. Lämpiön suuri koko sekä arkkitehtoniset ja esteettiset ratkaisut tekivät lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän toteutuksesta vaativan. Uponorin toimittama järjestelmä pitää huoneen lämpötilan miellyttävänä henkilömäärästä riippumatta.

Aleksis Tomminen, 33, muovitekniikan insinööri (AMK), laatupäällikkö

”Tulee hyvä fiilis, kun näen omia tuotteita maailmalla.”

Reea Rinta-Torala, 33, materiaalitekniikan DI, tuotekehityksen projektipäällikkö ja materiaaliasiantuntija

”Uponorilla olen saanut edetä urallani oman kiinnostuksen mukaan, ja minua on myös kannustettu siihen.”

Reea: Minulla on ollut kansainvälisyyteen kova draivi ja pyrkimys. Matkustan pari kertaa kuussa, mikä on mielenkiintoista ja minulle tärkeää. Ylihuomenna lähden taas Saksaan.

Firman valttikortit Aleksis: Osastoni on kasvanut koko ajan, joten työni ei ole rutiininomaista prosessin pyörittämistä, vaan meille on tullut uusia raaka-aineita ja menetelmiä. Muutos on jatkuva tila, joten täällä ei pääse urautumaan.

Reea: Olen saanut edetä urallani oman kiinnostuksen mukaan, ja minua on myös kannustettu siihen. Tielle ei ole rakennettu esteitä, vaan olen saanut kulkea sinne, minne mielenkiintoni osoittaa. Minua ajaa intohimo ongelmanratkaisuun.

Oma ammattitaito Aleksis: Minua on kouluttanut eniten Uponorin kansainvälisyys. Sosiaaliset taidot ovat karttuneet ja kielitaito on parantunut, kun saa toimia yhteistyössä erilaisten ihmisten kanssa.

Reea: Olen kehittynyt projektinhallinnassa, mitä ei opi kuin työn kautta.

Työilmapiiri Aleksis: Täällä vallitsee perhehenki. Ihmiset ovat mukavia ja tervehtivät toisiaan. Tuli vastaan iso pamppu tai kuka tahansa, niin aina morjenstetaan.

Reea: Kuulun todella hyvään tiimiin, jossa kaikki arvostavat toisiaan.

Uponor on yksi maailman johtavista rakennus- ja ympäristötekniikan järjestelmien toimittajista.

Työntekijöitä noin 4 700, joista lähes 90 prosenttia ulkomailla.

Toimipisteet muun muassa Saksassa, Espanjassa, Venäjällä, Latviassa ja useassa muussa Euroopan maassa sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Tarjoamme opiskelijoille kesätöitä ja haasteellisia uramahdollisuuksia kansainvälisessä ympäristössä. www.uponor.com

37

ILMOIT US

Oma kädenjälki k Siton suunnittelijat ja konsultit pääsevät työnsä kautta vaikuttamaan siihen, miltä ympäristömme näyttää ja miten liikkuminen sujuu. Työn tuloksena voi olla vaikkapa maisemaa halkova valtatie tai virkistyskeidas keskellä kaupunkia.

Mikko Ristikangas, 29, DI (maanmittaus ja tietotekniikka), tuotekehityspäällikkö, tietotekniikka

Veli-Pekka Perttinä, 31, DI (ympäristötekniikka), projektiinsinööri, rakennuttaminen Olen toiminut kolmena kesänä riippumattomana laadunvalvojana Ämmässuon kaatopaikan rakennushankkeessa. On ollut hienoa olla mukana, koska se on varmaan Euroopan toimivin kaatopaikka. Lisäksi isännöin jätehuoltoa Metsä-Botnian tehtailla. Huolehdin, että kaatopaikat näyttävät enemmänkin maanrakennustyömailta kuin perinteisiltä kaatopaikoilta.

Työssäni voin vaikuttaa siihen, että havaitut epäkohdat korjataan heti rakennusvaiheessa. Olen hankkeissa viranomaisen silmät ja korvat.

Työni on monipuolista ja vaihtelevaa.

Olen saanut kokemuksen myötä koko ajan lisää vastuuta. Hieno lisä työssä on, että pääsen varsinkin kesäisin liikkumaan paljon työmailla.

38

Olen ollut suunnittelemassa muun muassa internetpohjaista palvelua, jonka kautta pääsee tutustumaan eri hankkeiden asiakirjoihin ja havainnekuviin.

Palvelusta on tullut paljon kiitosta esimerkiksi Helsingin ja Vantaan kaupungeilta ja se helpottaa monien ihmisten päivittäistä työtä. Hanketietoja tarvitsevien kaupungin työntekijöiden, kiinteistövälittäjien tai rakennuttajien ei tarvitse kävellä kaupunkivirastoon tutkimaan papereita, kun dokumentit ovat internetissä käden ulottuvilla.

Olen viihtynyt Sitossa seitsemän vuotta ja olen päässyt koko ajan eteenpäin. Aloitin koodarina toisena opiskeluvuonna ja olen edennyt projektipäällikön hommien kautta tuotepäälliköksi.

ILMOIT US

aupunkikuvassa Katja Rasi, 32, DI (ympäristötekniikka), projektipäällikkö, kaupunkitekniikka

Elina Iikkanen, 27, miljöösuunnittelija AMK, nuorempi konsultti, kaupunkisuunnittelu Toimin kaupunkisuunnitteluosastolla liikennesuunnittelijana ja teen pääasiassa osayleisja asemakaavojen liikennesuunnittelua, joissa pystyn hyödyntämään miljöösuunnittelun opiskelutaustaani. Lisäksi suunnittelen kaupunkikeskustojen katuympäristöjä, kevyen liikenteen reittejä sekä pysäköinti- ja terminaalilaitoksia.

Töölönlahti-hankkeessa olin mukana liikennesuunnittelussa ja yleissuunnittelun projektisihteerinä. Mitoitin projektissa katuja, eli suunnittelimme yhdessä alueen muutamia autoteitä, niiden istutuskaistoja ja kevyenliikenteen väyliä.

Parasta Sitossa on ollut rento ilmapiiri ja mahdollisuus työskennellä kokeneen liikennesuunnittelijan opastuksessa. Sitoon on helppo tulla, koska perehdytystä ja työnohjausta saa varmasti.

Sito on voimakkaasti ja kannattavasti kasvava infran, liikenteen ja ympäristön suunnittelu- ja asiantuntijapalveluiden moniosaajayritys. Sito on partnerityöntekijöidensä omistama.

Työntekijöitä n. 300.

Toimimme kuudella paikkakunnalla eri puolilla Suomea.

Rekrytoimme sekä alan ammattilaisia että tarjoamme vuosittain kymmeniä harjoittelu- ja lopputyöpaikkoja opiskelijoille. www.sito.fi

39

Kuvan on laatinut Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy

Tehtäväni on vetää suunnitteluhankkeita, toimia asiantuntijana työryhmissä ja markkinoida osaamistamme. Mielenkiintoisimpia ovat pumppaamo- ja laitossuunnittelut, koska niissä yhdistyvät hydrauliikka ja tekniikka sopivassa suhteessa.

Perinteisen vesihuoltosuunnittelun lisäksi olen mukana merkittävässä Töölönlahden eteläisen alueen suunnittelussa. Olen vesitekniikan suunnitteluryhmän yhdyshenkilö.

On ollut tosi opettavaista nähdä, miten rakentamisen ja suunnittelun eri alueet limittyvät toisiinsa niin ison virkistysalueen suunnittelussa.

Olen mukana Siton huvitoimikunnassa, jonka kanssa olemme paraikaa järjestämässä kaupunkisuunnistusretkeä Tallinnaan. Siinä samalla tutustumme Tallinnan kaupunkisuunnitteluun liittyviin kohteisiin.

ILMOIT US

Tulevaisuuden rakent ”Minulla on oikeasti mahdollisuus kehittää koko yrityksen ympäristövastuullisuutta.”

Pirkko Airaksinen, 27, ympäristöasiantuntija, FM (ympäristötieteet)

Lujalla nuorten ei tarvitse tyytyä jämähommiin. Pirkko Airaksinen ja Patrik Johansson ovat mukana kehittämässä tulevaisuuden ratkaisuja.

Hyvät etenemismahdollisuudet, reilu ilmapiiri ja kehittämisen meininki, kehitysinsinööri Patrik Johansson luettelee syitä Lujan ylivoimaisuuteen työnantajana.

– Aamulla on kiva mennä töihin, kun siellä odottavat mielekkäät ja haastavat tehtävät. Myös yhteiset illanvietot ja risteilyt piristävät.

Hankintojen johtamista opiskellut Patrik

40

pääsee hyödyntämään osaamistaan muun muassa yrityksen uuden hankintajärjestelmän suunnittelussa. Tulevaisuuden unelmapestiksi istuisi vaikkapa hankintapäällikön työ.

PIRKKO AIRAKSINEN taas voisi nähdä itsensä konsernitason ympäristötehtävissä.

Nykyisessä työssään Lujatalon ympäristöasiantuntijana Pirkko vastaa ympäristöjärjestelmän ylläpidosta ja kehittämisestä.

Hän kiertää työmaita ja etsii ekologisempia vaihtoehtoja niin rakentamisen kuin koko rakennuksen elinkaaren mittaisiin ympäristövaikutuksiin yhdessä mestareiden, hankkijoiden sekä suunnittelijoiden kanssa.

– Yrityksen ympäristöystävällisyyden kasvattamisessa eivät työt lopu kesken.

Aina on varaa parantaa. Rakennusala laahaa ekologisuuden suhteen jälkijunassa, joten haasteita riittää.

Luutuneet asenteet hidastavat joskus Pirkon työtä, mutta mitä nuoremmaksi tekijäpolvi vaihtuu, sitä paremmin uudistukset otetaan vastaan. Ilmastonmuutos on tehnyt ympäristöuhkista tosia.

– Rakennusala on nyt ihan erilainen kuin 20 vuotta sitten, ja se näkyy myös työntekijöiden monipuolisemmassa taustassa. Kaikkien ei tarvitse olla insinöörejä, sillä erityisesti kehitystehtävissä tarvitaan muidenkin alojen ammattilaisia.

ILMOIT US

ajat uskovat itseensä ”Olen saanut osallistua projekteihin, jollaisiin ei kovin monessa firmassa pääse uran alkuvaiheessa.”

Patrik Johansson, 26, kehitysinsinööri, kauppatieteiden ylioppilas ERILAISTEN OSAAJIEN lisäksi Lujalla viihtyvät myös erilaiset luonteet. Monen osaston välillä sukkuloiva Pirkko nauttii ihmisten kanssa työskentelystä ja matkustaa viikoittain, Patrik taas voi muotoilla itsenäisen työnsä aikataulun mielensä mukaan.

Molemmat ovat saaneet vaikuttaa oman työnsä sisältöön ja päässeet kouluttamaan itseään jatkuvasti.

– Luja on sopivan kokoinen yritys, jossa nuoret pääsevät helpommin tekemään oikeita töitä ja etenemään nopeasti, Patrik tietää.

Perheyritysta ei turhan tiukka byrokratiakaan hidasta. Lujassa on mahdollisuus saada läpi omiakin ideoita.

Pirkko ja Patrik kuuluvat molemmat Lujan kehitysryhmään, joka hahmottelee uusia ratkaisuja ja vetää yrityksen tulevaisuudelle suuntaviivoja. Ryhmä on sekoitus nuorta energiaa ja konkareiden kokemusta.

– Yhdessä pohtimalla nähdään asia useammalta kantilta ja päästään parempaan ratkaisuun kuin yksin yrittämällä. On tosi hienoa, että pääsemme vaikuttamaan merkittäviin kysymyksiin jo tässä vaiheessa.

Luja on kolmannen polven perheyritys ja yksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista. Yritys on toiminut alalla yli 50 vuotta. Luja-yhtiöihin kuuluvat Lujatalo Oy, Lujabetoni Oy, Fescon Oy ja Lujapalvelut Oy. Työntekijöitä yli 2 000 Toimimme 28 paikkakunnalla Suomessa ja lisäksi Ruotsissa ja Venäjällä.

Tarjoamme opiskelijoille kesätyö- ja harjoittelupaikkoja. www.luja.fi.

41

ILMOIT US

Pöyry satsaa nuoriin toivoihinsa

Pöyryltä saa kaiken, jos haluaa rakennuttaa talon: arkkitehtuurin, suunnittelun, projektinjohdon ja kiinteistökonsultoinnin.

Globaali firma tarjoaa paljon mahdollisuuksia myös työntekijöilleen, kertovat Peggie, Tia, Pietari ja Marika.

42

Marika Latvala, 31, DI, FM, rakennuttajakonsultti

Peggie Rothe, 28, DI, kiinteistöjohdon konsultti

”Asiakkaani ovat rakennuttajia, joille teen suunnittelun ohjausta, aikataulutan projekteja, seuraan budjettia ja olen heidän edustajanaan urakoitsijaan päin. Tällä hetkellä minulla on työn alla kolme uudistoimistoa, peruskorjattava toimisto ja asuntokohteen putkisaneeraus.

Asiakkaiden erilaisuus on haaste, mutta se myös motivoi. Pidän kommunikoinnista ja ihmisten kanssa työskentelystä.

Pöyryllä on panostettu nuoriin ja täällä on meille paljon mahdollisuuksia. Olen Pöyry Business Academy 2008 -koulutuksessa, jossa on mukana 30 henkeä toimistoistamme ympäri maailmaa. Moni akatemian käynyt on Pöyryllä johtavassa asemassa.”

”Konsultoin kiinteistösijoittajia ja -käyttäjiä erilaisissa kiinteistöjen hallintaan liittyvissä asioissa: laadin esimerkiksi kiinteistöstrategioita, kilpailutan kiinteistöpalveluja sekä teen Due Diligence –selvityksiä.

Työni on yllättävää ja vaihtelevaa. Tällä hetkellä organisoin erään kunnan vahtimestaripalveluita. Työssäni haluan saada suomalaiset yritykset ymmärtämään, miten ne pystyvät kiinteistöjohtamisella tukemaan ydinliiketoimintaansa. Moni firma pitää kiinteistöjä vain kustannuksena eikä mieti, mitä ihmiset siellä touhuavat. Tunnen, että työlläni on merkitystä.

Arvostan työnantajan joustavuutta. Olen pystynyt pitämään vapaapäiviä jatko-opintojeni vuoksi ja huomenna lähden Kanadaan lomalle puoleksitoista viikoksi.”

ILMOIT US

Tia Sistonen, 30, arkkitehti ”Työskentelen projektiarkkitehtinä yksikössä, joka suunnittelee hotelleja, kylpylöitä ja vapaa-ajan rakentamista. Parhaillaan suunnittelen Saimaan rannalle uutta isoa kylpylähotellia. Olemme tehneet paljon monitoimiareenoja Venäjälle ja pääsarjan mestaruus on mennyt aina sen kaupungin jääkiekkojoukkueelle, jossa on meidän hallimme.

Pöyry Architects on yksi harvoista toimistoista, joka vastaa intressejäni: toiminnallista, käyttäjälähtöistä suunnittelua ja kaupallisia tiloja. Täällä voin hyödyntää myös taideteollista koulutustani. Valmistun vuoden kuluttua Taikista teolliseksi muotoilijaksi.

Olen työskennellyt aiemmin freenä, joten nyt on kivaa kuulua hyvään ja osaavaan työyhteisöön isossa firmassa, jossa luotetaan ja annetaan vastuuta.”

Pietari Junttila, 25, tekn. yo, rakennesuunnittelijaharjoittelija ”Olen työskennellyt Pöyryllä vuoden verran opintojeni ohessa ja saanut sopivasti haasteita. Työhöni kuuluu rakenteiden suunnittelua ja mitoitusta sekä rakennemallien luontia. Pääasiassa olen tehnyt paikalla valettavia teräsbetonirakenteita, mikä vaatii luovuutta.

Viimeisin projektini oli Porin Prosessivoiman biovoimalaitos. Työmaalla käydessä on hienoa nähdä suunnittelemansa rakenneosa osana kokonaisuutta. Se on elämyksellistä tässä työssä.

Pöyryllä on erittäin kokeneita suunnittelijoita, joiden kanssa haluaisin päästä tekemään vaativia kohteita ja kehittyä vastaavaksi huippuammattilaiseksi. Isossa firmassa voi tällä koulutuksella tehdä sellaisia töitä, kuin haluaa. Täällä on valinnanvaraa.”

Pöyry on globaali energia-, metsäteollisuus-, sekä infrastruktuuri- ja ympäristöasioihin keskittynyt konsultointi- ja suunnitteluyritys.

Työntekijöitä noin 7 400.

Toimistoja 45 maassa ympäri maailmaa, muun muassa Singaporessa, Saksassa, Venäjällä, Kiinassa, Brasiliassa, Filippiineillä ja Yhdysvalloissa.

Tarjoamme innostavan kansainvälisen työskentely-ympäristön ja mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. www.poyry.fi

43

ILMOIT US

Destia näyttää t

Pirita Ahokas, 33, Rakennusmestari, siltatyömaan työnjohtaja

Jukka Jääskeläinen ja Pirita Ahokas rakentavat suursiltaa Helsingin Hakamäentielle. Tien uudistustyö on tämän hetken suurimpia ympäristörakentamisen hankkeita Suomessa.

Hartwall Areenan ohittava Hakamäentie on tärkeä poikittainen katuyhteys Helsingin niemen pohjoisten kaupunginosien välillä.

Liikenne tiellä alkoi sumppuuntua, joten tarjouskilpailun voittanut Destia ryhtyi laajentamaan väylää kesällä 2006.

Reilun kolmen kilometrin pituinen remontti on mittava. Osin tunnelissa kulke-

44

van tien edestä räjäytetään rutkasti kalliota, mutta uusia kaistoja varten rakennetaan myös siltoja ja eritasoliittymiä. Hankkeen haastavuutta lisää se, että kaikki tapahtuu keskellä hektistä Helsinkiä.

VARSINKAAN sillanrakentaminen Hakamäentien ympäristössä ei ole lastenleikkiä. Tie on vilkasliikenteinen kuten sen alle levittyvä Pasilan ratapihakin. Lisäksi on huomioitava alueella kulkevat vesiputki- ja sähkölinjastot, rataopasteet ja sen sellaiset.

– Julkisen infrastruktuurin kannalta työmaa ei voisi kovin paljon haastavampi olla.

Toisaalta hankalat olosuhteet pakottavat improvisoimaan ja kehittämään uusia työ-

tapoja. Eipähän pääse leipiintymään, Jukka pohdiskelee.

Jukka vastaa Hakamäentiellä kaikista Destian rakentamista silloista. Hän myös johtaa työnjohtajia, joista kukin koordinoi omaa osaprojektiaan. Esimerkiksi Piritan vastuulla on hankkeen itäpäähän rakentuva kaarresilta.

– Työssä vaaditaan melkoista järjestelmällisyyttä, koska huomioitavia ja yhteen sovitettavia asioita on paljon. Mutta kaiken sen jaksaa, kun tietää näkevänsä sillan lopulta valmiina. Se on aina hieno hetki, Pirita kertoo ja lisää Hakamäentien valmistuvan syksyllä 2009.

ILMOIT US

ien tositoimiin ”Hakamäentietä rakentaa enimmillään 400 henkilöä, mutta työtä tehdään pienissä ja tiiviissä porukoissa. Ilmapiiri esimerkiksi meidän sillanrakentajien kesken on mainio.”

Jukka Jääskeläinen, 30, Insinööri, sillanrakennuksen vastaava mestari JUKKA ON työskennellyt Destiassa neljä vuotta, Piritalle tulee pian täyteen kaksi. Siinä ajassa talon parhaat puolet ovat ehtineet käydä molemmille selviksi.

– Destia on hyvä työnantaja, joka huolehtii ja kouluttaa henkilöstöään. Sekin on mukava tietää, että kansainvälisessä yrityksessä töihin pääsee halutessaan myös ulkomaille, Pirita kiittelee.

– Yrityksen suuren koon ja osaamisalueen myötä apua saa halutessaan monenlaisiin työmaan ongelmiin. Uraansa voi kehittää haluamaansa suuntaan, ja tehtävien kierrätyskin usein onnistuu, jos mielii vaikkapa työmaalta suunnittelutehtäviin, Jukka kehuu.

HARVA, JOS yksikään muu suomalainen rakennusyritys hallitsee ympäristörakentamisen yhtä perusteellisesti kuin Destia.

Talo tarjoaakin alan ylivoimaisesti laajimmat uramahdollisuudet maanmittauksesta kunnossapitoon ja louhinnasta junaratojen rakentamiseen.

– Nimenomaan ympäristörakentamisesta kiinnostuneita meille hakeutuukin paljon.

Itse ajauduin infrapuolelle paremminkin sattumalta, mutta en ole valintaani katunut, Jukka hymyilee.

Destia Oy on johtava suomalainen infraalan palveluyritys, joka aloitti vuoden 2008 alussa valtion kokonaan omistamana osakeyhtiönä. Destian toimialana ovat rakennusalan palvelutoiminta, teollisuus- ja ympäristöpalvelut sekä liikenteen palvelut.

Työntekijöitä 2 800 Toimimme Suomessa ja lähialueilla Tutustu työpaikkoihimme osoitteessa www.destia.fi ja www.tositoimet.fi

45

ILMOIT US

Eerika Hyry, 28, tekn. yo, projekti-insinööri

”Tiedän saavani vaativampia tehtäviä sitä mukaa, kun olen niihin valmis.”

Sopivan suuria haasteita Uudis- ja korjausrakentamisen asiantuntijapalveluita tarjoava Vahanen Yhtiöt kasvattaa untuvikoista ammattilaisia. Projekti-insinööri Eerika Hyry on oppinut pitämään isotkin projektit hanskassaan.

Urapolku Pääsin Vahaselle alkujaan kesätöihin, mutta monen muun tavoin jäin taloon vakituisesti.

Joustavan työnantajan ansiosta olen pystynyt opiskelemaan työn ohessa. On hienoa päästä oikeasti hyödyntämään opintojaan.

Mielenkiintoisin projektini Toimin projektipäällikkönä isossa linjasaneeraushankkeessa ja vastaan siitä, että kaikki hoituu sovitulla tavalla. Palkitsevinta on, kun onnistun ratkomaan eri osapuolten

46

väliset ristiriidat niin, että kaikki ovat tyytyväisiä.

Teoriasta toimintaan Diplomityössäni tutkin, miten asuintalojen peruskorjauksia voitaisiin tietomallintamisen avulla tehostaa ja kehittää entistä asukaslähtöisemmiksi – pilottiprojektissa kokeilen teorioiden toimivuutta. Vahasella tutkimukset eivät jää hyllyyn pölyttymään, vaan niiden tuloksia sovelletaan käytäntöön.

Työilmapiiri Pidän perheyrityksestä, jossa on avoin ilmapiiri: virheitä ei tarvitse pelätä. Täällä luotetaan nuoriin ja annetaan sopivan kokoisia haasteita. Olen oivaltanut, että kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi, vaan työn myötä kehittyy itsekin.

Vahanen Yhtiöt on Suomen johtavia asiantuntijoita rakennesuunnittelun, korjausrakentamisen ja kiinteistöjen teknisen elinkaarenhallinnan alueilla.

Työn alla ovat esimerkiksi Helsingin Musiikkitalo ja Kehä I:n parannus Leppävaarassa.

Työntekijöitä n. 270 Toimipisteet: pääkonttori Helsingissä, toimistot Hämeenlinnassa, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Ulkomaan toimipisteet Virossa ja Venäjällä.

Toivotamme opiskelijat tervetulleiksi oppimaan ja kasvamaan tehtäviensä mukana. www.vahanen.com/rekrytointi

ILMOIT US Markku Hyvärinen, 37, sähköinsinööri (AMK), osastopäällikkö

”Täällä ei vahdita ketään, vaan tehtävät saa hoitaa itsenäisesti.”

Laadukasta jälkeä valvomassa Suomen Talokeskus tarjoaa teknisiä asiantuntijapalveluita kiinteistöjen koko elinkaaren varrelle.

Markku Hyvärinen valvoo, että sähkötyömaalla syntyy kunnon jälkeä.

Mielenkiintoisin projektini Kauppakeskukset ovat haastavimpia, sillä niissä on enemmän erilaista tekijäkuntaa mukana kuin pienissä kohteissa. Pian alkaa Prisman rakentaminen Helsingin Kannelmäkeen. Edellinen projektini oli Viikin kauppakeskus. Olen ollut valvomassa sähkötekniikkaa myös kauppakeskus Jumbon rakentamisessa ja laajentamisessa.

Kädenjälkeni Työtehtäviini kuuluvat talotekniikan valvonta ja vastaanotto, huoltokirjojen ja pian

myös energiatodistusten laatiminen sekä niiden päälle esimiestehtävät. Valvon työmaaporukan kädenjälkeä, jotta se olisi tarpeeksi laadukasta ja sitä kelpaisi katsella.

Ammattitaitoni Minut pyydettiin tänne töihin kymmenen vuotta sitten. Ehdin opiskella Lappeenrannassa vuoden diplomi-insinööriksi, kunnes työelämä vei mennessään. Ala on muuttunut valtavasti, ja erilaiset projektit ovat opettaneet uutta. Nyt haluan kehittyä esimiestehtävässä.

Työilmapiiri Täällä annetaan vastuuta ja ollaan joustavia. Ketään ei vahdita ja valvota, vaan tehtävät saa hoitaa itsenäisesti. Töissä on hyvä henki: keskustelu käy, ja kaikenlaisista asioista vaihdetaan kommenttia.

Suomen Talokeskus on vuonna 1923 perustettu monialainen insinööritoimisto. Se on johtava asiantuntija korjaus- ja uudisrakentamisessa, kiinteistöjen ylläpidossa sekä energiatalouden hallinnassa.

Työntekijöitä noin 90.

Toimipiste sijaitsee Helsingissä Pihlajistossa.

Tarjoamme nuorille vaihtelevia, kehittäviä, itsenäisiä työtehtäviä kiinteistöjen teknisten järjestelmien ja toteutusten parissa. www.suomentalokeskus.fi

47

ILMOIT US

Valtteri Lahikainen, 27, rakennusinsinööri (AMK), työmaamestari, YIT Rakennus

”Lisäkoulutus helpottaa työssä pärjäämistä ja vähentää stressiä.”

Koulutus kantaa työmaalla Työmaamestari Valtteri Lahikainen suorittaa Rakennustuotannon ammattitutkintoa, jotta työ rakennuksilla luistaisi entistä paremmin.

RATEKOn kurssi on myös ponnahduslauta uralla eteenpäin.

Miksi kaipasit lisäkoulutusta?

Koulutus helpottaa työssä pärjäämistä. Saan ratkaisuja ja apua päivittäisen työnteon ongelmiin, mikä vähentää stressiä työmaalla.

Olen mukavuudenhaluinen enkä tullut tänne uratavoitteet mielessä, vaikka kurssin suorittaminen antaakin hyvät lähtökohdat esimerkiksi palkkaneuvotteluihin.

Kurssin paras anti?

Kävimme läpi olennaisia asioita aliurakoitsijoiden kanssa toimimisesta. Esimiestaidotjaksolla oli mielenkiintoista miettiä omia

48

vahvuuksiaan johtajana. Asiat jäävät nyt paljon paremmin mieleen, kun on jo työkokemusta ja saan heti soveltaa oppimaani käytäntöön.

Miten aiot hyödyntää oppimaasi?

Alkavalla työmaalla luen urakkasopimukset tarkasti ja käyn työvoiman kanssa pelisäännöt läpi. Esimiehenä olen huomannut, että informaation jakaminen työntekijöille on tärkeää, ei vain despoottimainen määräysten jakelu. Työntekijöiden on tärkeää tietää, mitä tehdään.

Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi alalla?

Haluaisin muutaman vuoden sisällä vastaavan mestarin hommaan pien- tai kerrostalotyömaalle. Pidemmän päälle haluan rakentaa monenlaisia kohteita.

RATEKO Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus Rateko tarjoaa rakennusalan ammatillista koulutusta ja järjestää tutkintoja jo työelämässä olevien ammattitaidon kehittämiseksi.

Rakennustuotannon ammattitutkinto on suunnattu nuorille, joilla on noin kahden vuoden työnjohtokokemus. Koulutus kestää vuoden ja sisältää 18 lähiopetuspäivää. Se pitää sisällään muun muassa sopimustekniikkaa, työturvallisuus- ja ympäristönsuojeluasioita sekä suunnitelmien hallintaa. www.rateko.fi

ILMOIT US

Mikko Oikarinen, lakimies ja Timo Myllys, toimitusjohtaja, SKOL ry

”Suunnittelu sopii hyvin osa-aikatyöksi opintojen oheen.”

Tulevaisuuden maailmaa ideoimaan Suunnittelijan töissä saa käyttää luovuuttaan hyvässä tiimissä uutta oppien.

telijana pääsee ideoimaan, miltä tulevaisuuden maailma näyttää, ja vaikuttamaan omalla työllään ihmisten hyvinvointiin.

Miten suunnittelualalla menee?

Asiantuntijoiden kysyntä on kasvussa, ja alalle tarvitaan satoja insinöörejä lisää.

Lähes joka viides valmistuva aloittaa työuransa suunnittelualalla. Entistä useampi suomalainen suunnitteluyritys kuuluu kansainväliseen yritysryhmään, joten mahdollisuudet työskentelyyn myös ulkomailla ovat hyvät.

Minkä luonteista suunnittelutyö on?

Se on tiimityötä parhaimmillaan, sillä haasteet ratkotaan yhdessä kokeneiden asiantuntijoiden kanssa. Työ on innostavaa ja kehittävää, ja työnantajat panostavat nuorten ammattilaisten koulutukseen.

Millaisia työtehtäviä insinööritoimistoissa on tarjolla?

Suunnittelutyössä pääsee nopeasti mukaan isoihin ja monimuotoisiin projekteihin, kuten ostokeskusten tai väylä- sekä maisemointihankkeiden suunnitteluun. Suunnit-

Millaiset ovat alan työehdot?

Työaikojaan voi järjestellä yksilöllisesti ja tehdä esimerkiksi nelipäiväistä viikkoa tai vaihtaa lisätunnit vapaapäiviksi. Peruspalkat ovat nousseet nopeasti, ja lisäksi useimmissa yrityksissä on bonuspalkkaus, jolla palkkaa saa lisää, kun homma sujuu.

Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry on insinööri-, arkkitehtija suunnitteluyritysten yrittäjä- ja työnantajajärjestö.

Jäseninä 250 insinööri-, arkkitehtija konsulttiyritystä ja yritysryhmää.

Jäsenyritykset työllistävät 14 200 asiantuntijaa. Heistä 3 500 on diplomi-insinöörejä ja 6 500 insinöörejä. www.skolry.fi

49

ILMOIT US

Sami Karvinen, 30, DI, projekti-insinööri

”Parasta työssäni on, että siinä pääsee käsittelemään isoakin rakennesuunnitteluprojektia laajasta perspektiivistä.”

Isotkin projektit hallussa Finnmap Consulting Oy on rakennetekniikkaan kokonaisvaltaisesti erikoistunut suunnittelu- ja konsultointiyritys. Sami Karvinen koordinoi rakennesuunnittelua ja tekee sekä tarkastaa rakennesuunnitelmia.

Mielenkiintoisin projektini Olen mukana suunnittelemassa Pietariin rakenteilla olevaa Atrian logistiikkakeskusta ja lihavalmistetehdasta Suomesta käsin.

Ison projektin sisällä pääsee pyörittämään monia asioita ja luomaan hyvän kokonaiskuvan ulkomaille toteutettavasta suunnitteluprojektista.

Kädenjälkeni Työssäni tärkeimpiä tehtäviä on itse rakennesuunnittelun ohella sen koordinointi

50

suunnittelijoiden ja työmaan välillä sähköpostitse ja puhelimitse, jotta rakentaminen etenee suunnitellusti ja aikataulussa.

Asiantuntijuus Finnmap Consultingilla olen päässyt näkemään suunnitteluprojektien käytäntöä niin rakennesuunnittelijan kuin projekti-insinöörinkin tehtävissä. Tehtävät vaihtelevat myös projektien mukaan siten, että omaa osaamista pääsee hyödyntämään aina suunnittelutehtävistä laaja-alaiseen projektin koordinoimiseen.

Työilmapiiri Täällä on alusta asti ollut helppo tutustua ihmisiin, mikä on luonut hyvää työskentelyympäristöä. Haasteita riittää, ja uudet projektit luovat hyvää pohjaa uran etenemiselle.

Finnmap Consulting Oy on rakennetekniikkaan kokonaisvaltaisesti erikoistunut suunnittelu- ja konsultointiyritys, jonka alaa ovat mm. toimisto- ja liikerakennukset, julkiset rakennukset, asuintalot, teollisuuslaitokset, voimalat, monitoimihallit, pysäköintilaitokset ja sillat. Finnmap Consulting Oy on FMC Group -konsernin emoyhtiö. FMC Group muodostaa rakenne- ja talotekniikkaan, teollisuussuunnitteluun sekä ympäristö- ja infrasuunnitteluun vahvasti erikoistuneen dynaamisen suunnittelukonsernin.

Työntekijöitä Emoyhtiössä n. 270, tytäryhtiöissä n. 740 Toimipisteet: Pääkonttori Helsingissä, Suomessa 22 paikkakunnalla, tytäryhtiöitä 6 maassa.

Rekrytoimme opiskelijoita sekä opintojensa loppuvaiheessa olevia ja vastavalmistuneita. Tutustu monipuolisiin uramahdollisuuksiin osoitteessa www.fmcgroup.fi

Rakennusinsinööreillä riittää työmaata Rakennusalan kuumin suhdanne näyttää tuoreiden ennusteiden mukaan taittuvan, mutta alan opiskelijan ei siitä juuri tarvitse huolestua. ! Timo Sormunen Rakennusalan suhdanteet ovat viimeisten barometrien mukaan hiipumassa. Selkeintä pudotusta ennakoidaan uudisrakentamiseen, jossa jarruina ovat korkojen nousu ja kovimman vetonsa kadottaneet asuntomarkkinat.

Onko opiskelijan siis syytä pelätä uutta lamakuoppaa hyvään kasvuvauhtiin päässeellä rakennusalalla?

Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtajan Tapio Karin mukaan insinööriopiskelijat voivat nukkua yönsä rauhassa: töitä löytyy jatkossakin.

– Mitään dramaattista pudotusta ei ole näkyvissä. Vaikka uudisrakentaminen hieman hiljenisikin, korjausrakentamisessa ja erilaisissa infrahankkeissa on töitä riittämiin. Osaajista on huutava pula, Kari huomauttaa.

Hän muistuttaa, että pelkästään eläkkeelle jäävien rakennusinsinöörien paikkaamisessa riittää lähivuosiksi haastetta. Lisäksi alalle tarvitaan roimasti uusia osaajia.

– Jos on hankkinut opiskeluaikana myös työmaakokemusta, niin pestejä löytyy aivan varmasti, vakuuttaa Kari.

RAKENNUSINSINÖÖRILIITTO RIL:n toimitusjohtaja Helena Soimakallio on täysin samoilla linjoilla. Jos tarjolla olevia uravaihtoehtoja tutkailee hieman laajemmalla sihdillä, on tarjolla suorastaan runsaudenpula.

– Jo harjoittelupaikkoja hakiessa kannattaa olla monipuolinen ja avarakatseinen.

Esimerkiksi infrarakentaminen on nykyisin aivan muuta kuin savista lapiohommaa, Soimakallio muistuttaa.

RIL:n tekemän selvityksen mukaan lähivuosina on entistä enemmän kysyntää rakennuttamiseen, kiinteistöjen hallintaan ja kiinteistöliiketoimintaan liittyvälle osaamiselle. Myös kuntien ja kaupunkien insinöörijoukko eläköityy vauhdilla.

– Rakennusalan DI-koulutus antaa eväät pärjätä monella muullakin toimialalla, varsinkin jos on hankkinut kieli- ja viestintätaitoja. Uraa voi luoda myös ulkomaan komennuksilla, muistuttaa itsekin monta toimialaa kiertänyt Soimakallio.

51