Kun koulu loppuu - Opas lukion jälkeiseen elämään 2017

Lukion jälkeinen elämä on mahdollisuuksia täynnä.

Opas lukion jälkeiseen elämään

Kolme asiaa, joilla mmiisas on pärjännyt korkeakoulussa.

AMK vai yliopisto?

Tärpit opiskelijan arkeen

Opinnot kantavat työelämään

Esittelyssä tulevaisuuden toimialat sekä parhaat yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

2

# Pääkirjoitus

"MISSÄ VOISIN OPISKELLA?” , kaikui kysymykseni lukion opintoohjaajalle pienessä huoneessa, jossa ei muistini mukaan ollut edes ikkunaa.

Siitä kysymyksestä on aikaa jo kymmenen vuotta. Silloin opintoohjaajani esitteli vanhanaikaisten puhelinluettelojen paksuisia hakuoppaita, selaili internetiä ja luetteli kasan vaihtoehtoja.

Muistan vain, ettei hän oikeastaan ohjannut minua mihinkään suuntaan. Eikä ainakaan vastannut kysymykseeni. Hän näytti suunnan, mutta työ ja päätökset piti tehdä itse. Mutta miten?

Silloin olin hukassa. Olisin kaivannut onnettoman googlailuni tueksi tämän lehden kaltaisen oppaan. Sellaisia ei ollut – tai sitten en löytänyt niitäkään.

Päätoimittaja

Virvamaaria viivu@t-media.fi

ViToikka

viivutoi

KUVA: TEEA JOKIHAARA

YLI VUOTTA MYÖHEMMIN kevätaurinko valaisi kylmää valoa Helsingin yliopiston Kumpulan kampuksen opiskelijakirjaston ikkunoista lukusaliin. Luin kotimaisen kirjallisuuden pääsykokeisiin. Fuksivuoteni tietojenkäsittelytieteen laitoksella oli kääntymässä jo ehtoon puolelle.

Pidin tauon lukemisesta ja naputtelin tuttuja sanoja hakukoneelle.

Halusin opiskella toimittajaksi. Vieläpä jossain muualla kuin yliopistossa tai opistossa. Ne olivat kakkosvaihtoehtoja, mutta en kokenut saaneeni tarpeeksi apua etsintöihin lukiossa. Siksi olin päätynyt yliopistolle pohdiskelemaan tulevaisuuttani – mihinkäs minulla nuorella aikuisella oli kiire? Vastaus: ei minnekään.

Ruudulle napsahti lopulta mielenkiintoinen taloustoimittajan työhön pätevöittävä ammattikorkeakoulututkinto. Silloin tiesin, että seuraavana syksynä hakisin yhteishaussa jälleen opiskelemaan.

Pääsin ensiyrittämällä sisään ja jatkoin vielä alan maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa.

Kuten huomaatte, olen opiskellut monissa opinahjoissa ja sivuaineetkaan eivät taida mahtua yhden käden sormiin. Seikkailut ja haparoivat askeleet eivät ole minua haitanneet. Päinvastoin, ne ovat kasvattaneet. Opettaneet elämää. Vaikka hyvällä opinto-ohjauksella en luultavasti olisi ottanut harha-askelia, en syytä ketään. Tämä on minun tarinani ja olen löytänyt paikkani.

Luottakaa siihen, että tekin löydätte.

#kunkoululoppuu #tulevaisuus #opiskelu #korkeakoulu #duuni #yliopisto #amk #opiskelijaelämä

Julkaisija: TAT-Palvelu Oy Päätoimittaja: Virvamaria Toikka / viivu@t-media.fi Tuottaja: Vesa Vilenius / vesa.vilenius@t-media.fi

Toimittajat: Siiri Huttunen,

Minttu Hytönen, Helena Immonen, Niko Jekkonen, Teea Jokihaara, Pi Mäkilä, Nina Pihlas, Henri Saloranta, Erika Åkman

Valokuvaajat: Dora Cheffi-Arab, Niko

4041 0428

Jekkonen, Timo Jakonen, Teea Jokihaara, Johanna Kokkola, Rami Marjamäki, Mika Pulkkinen, Matti Poutanen, Iita Sillanpää, Markus Torvinen Ulkoasu: Ville Salonen / Kaukokatse / salonville@gmail.com Kansikuva: Rami Marjamäki Kustantaja: T-Media Oy / Harri Leinikka / harri@t-media.fi Painos: 25 000 kpl

Opas lukion jälkeiseen elämään

Painopaikka: PunaMusta Oy / Joensuu 2016 ISSN: 1455-1519

PEFC/02-31-162

Lisätietoa työelämästä, opiskelupaikoista ja toimialoista löydät osoitteesta www.kunkoululoppuu.fi.

3

# Sisällysluettelo

#TÄ S S Ä NUMEROSSA

5 #AMMATIT Meistä tulee lääkäreitä, virkamiehiä ja vääpeleitä,

6 U N E L M A-A M MATI N P ERÄ S S Ä Yliopisto vai ammattikorkeakoulu?

Voit yhdistää molemmat.

9 #OPISKELU Jo lukiossa pitäisi brändätä.

1 0 VA L I N TA ON S I NUN Paimion lukion abit pohtivat tulevaisuuttaan ja valintojaan.

1 6 A S E N N E RATKA I S EE Asiantuntijat kertovat, mikä helpottaa kesätyönhakua.

1 8 #VINKIT 10 käskyä koulun alkuun.

1 9 #TÄRPIT Pääsykokeet tulevat – oletko valmis?

26-3 9 Tulevaisuuden toimialat esittäytyvät.

20 TA S A PA IN OI L I JA Tubettaja mmiisas yhdistää onnistuneesti työn ja korkeakoulun.

2 5 #RAHA Mihin opiskelijan raha katoaa?

5 8 #KOLUMNI Make the magic happen.

4

41-57 Ammattikorkeakoulut ja yliopistot esittäytyvät.

# ammatit

Meistä tulee

LÄÄKÄREITÄ , VIRKAMIEHIÄ JA VÄÄPELEITÄ TEKSTI JA KUVAT: NIKO JEKKONEN

Eveliina Tuovinen ja Erdal Fere tekivät ammatinvalintatestin Duunikoneella.

Tulokset yllättivät ja tyydyttivät, mutta herättivät myös ajatuksia.

M

unkkiniemen yhteiskoulun abi Eveliina Tuovinen, 18, profiloituu opastavaksi neuvonantajaksi. Duunikoneen suosittelemien ammattien listalta löytyy muun muassa lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja, arkkitehti, koulutuspäällikkö ja sisustussuunnittelija.

– Olen miettinyt juuri tämäntyyppisiä ammatteja. Ihme, että testistä tulee näin hyviä vastauksia, Tuovinen hämmästelee.

Duunikone tarjoaa nuorelle naiselle myös täysin uusia ideoita. Vaikkei hän koe omakseen ajatusta musiikkialalla tai näyttelijänä työskentelystä, saa testi harkitsemaan muitakin ammatteja.

– Olen aina miettinyt lääkistä, mutta nyt sain myös uusia vaihtoehtoja. Mietin esimerkiksi tuota terveyskasvatusta, Tuovinen sanoo.

Päätös vielä tekemättä

Vaikka lääkäreiksi pyrkiviä lukiolaisia löytyy kemian ja fysiikan tunneilta, ei suurin osa abien ikätovereista vielä tiedä haaveammattiaan. Osa harkitsee välivuoden pitämistä miettiäkseen, mitä haluaa isona tehdä.

Tuovisen lukiotoveri Erdal Ferestä, 19, syy tähän on ilmeinen.

– Lääkäreiksi ja insinööreiksi haluavat ihmiset ovat yleensä tosi päättäväisiä, joten he tietävät haaveammattinsa jo lukioiässä. Mutta muihin ammatteihin haluavat eivät ole vielä päättäneet.

Loogisuudesta, lojaalisuudesta, selkeydestä ja vastuusta pitävä Fere nyökkäilee testin tuloksille hyväksyvästi.

Testi profiloi tämän tarkaksi järjestelijäksi. Ammattien valikoimasta löytyy paljon erilaisia johtajia, insinöörejä ja esimerkiksi poliisi. Uusista ammatti-ideoista kärkisijoille nousee upseeri.

– Opettajaksi ryhtymistä en ole ajatellutkaan, tai maa- ja metsätaloustieteiden asiantuntijaksi, agrologiksi, hän kertoo selaillessaan vaihtoehtoja.

Feren omat tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä avoinna.

Kysyttäessä tämän haaveammattia kärkeen nousee sijoituspäällikkö. Myös lakimiehen työ kiinnostaa.

– Vai voiko siihen laittaa merirosvon tai ninjan? Ne lapsuuden haaveet ovat vielä elossa, Fere nauraa.

Duunikoneen ammatinvalintatestistä abit ovat yhtä mieltä.

– Kaikkien pitäisi tehdä tämä testi, tämä antaa vähän tämmöistä suuntaa, Tuovinen suosittelee.

E v e l i i n a Tu o v i n e n

1. lääkäri 2. arkkitehti E r d a l Fe r e

3. sisustussuunnittelija

1. sijoituspäällikkö 2. upseeri 3. markkinointijohtaja

Duunikone löytyy osoitteesta www.kunkoululoppuu.fi/duunikone. Kone ehdottaa luonnekuvauksen perusteella sellaisia ammatteja, jotka saattaisivat sopia vastaajalle. Muista, että tulokset ovat suuntaa antavia.

5

U N E L M A-A M M AT I N

P E R Ä S S Ä

Tanja Maljanen päätti yhdistää ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnot.

Ny t hän opiskelee sekä englannin kääntämistä e ttä tie tojenkäsittelyä ja tuntee molempien korkeakoulujen parhaat puole t.

6

TEKSTI: HELENA IMMONEN

KUVAT: TIMO JAKONEN

E

teläpohjanmaalainen Tanja Maljanen, 24, otti lukiossa riskin: hän haki ainoastaan yhteen korkeakouluun opiskelemaan.

Nuorta naista oli jo ennen lukiota kiinnostanut englannin kääntämisen opiskelu. Lukiossa heräsi kiinnostus myös tietojenkäsittelyä kohtaan, mutta englanti veti lopulta pidemmän korren.

Onnekseen Maljanen pääsi ensimmäisellä kerralla sisään ja aloitti englannin kääntämisen opinnot Turun yliopistossa heti lukion jälkeen, syksyllä 2011.

Nuorelle opiskelijalle muutos lukiosta oli melkoinen.

– Vaikka lukiossa oli puhuttu, että yliopistossa on opiskelijalla enemmän vastuuta, yllätti se silti. Meillä on harvoin läsnäolopakkoa luennoilla, eikä kukaan vahdi, että teet vaaditut asiat.

Opiskelun itsenäisyyteen Maljanen kuitenkin kertoo tottuneensa nopeasti. Töitä riitti, mutta niin riitti motivaatiotakin.

Kun Maljanen vihdoin syksyllä 2015 sai kandidaatin tutkintonsa valmiiksi, olivat maisteriopinnot jo kovassa vauhdissa. Kieltenopiskelun lomassa vanha kiinnostus opiskella tietojenkäsittelyä heräsi henkiin – niinpä hän haki Turun ammattikorkeakouluun.

Jälleen kerran opiskelupaikan ovet aukenivat. Nyt Maljanen tekee maisterin tutkintoa englannin kääntämisestä Turun yliopistossa ja opiskelee tietojenkäsittelyä Turun ammattikorkeakoulussa.

O

sa kavereista ihmetteli Maljasen valintaa: heillä oli jostain syystä käsitys, että ammattikorkeakoulu on ammattikoulun jatke.

Maljanen puolestaan kehuu ammattikorkeakoulua ja uskoo, että sitä kautta on helpompi työllistyä.

– Pidän ammattikorkeakoulusta siinä mielessä enemmän, että opiskelu on suoraviivaisempaa ja selkeämpää. Koulussa oikeasti huolehditaan, että opinnot edistyvät ja myös valmistutaan.

Opiskelu sekä yliopistossa että ammattikorkeakoulussa on tuonut Maljaselle laajan sosiaalisen verkoston.

Yliopistossa hän pitää opintojen joustavuudesta, mutta toisaalta itsenäistä työtä on paljon.

Ammattikorkeakoulussa Maljasen mielestä oppii paremmin, koska kurssit ja niiden vaatimukset ovat selkeitä. Ammattikorkeakoulun vahvuus on myös työelämäkeskeisyys. Toisaalta läsnäolopakko vaikeuttaa työskentelyä opintojen ohessa.

T

ulevaisuudessa Maljanen haluaa yhdistää kääntämisen ja tietojenkäsittelyn osaamistaan.

– Haluaisin kehittää käännösteknologiaa ja käännösohjelmistoja. Aika usein ne, jotka kehittävät käännösohjelmia, eivät joko osaa kääntää tai suunnitella ohjelmia, Maljanen pohtii.

Tulevaa opiskelupaikkaa pohtiville Maljanen haluaa sanoa, ettei kannata tehdä kuten hän, vaan hakea yhteishaussa useaan kouluun, vaikka oma suosikki olisikin jo tiedossa.

Valinta ammattikorkeakoulun tai yliopiston välillä riippuu Maljasen mukaan paljon ihmisestä ja siitä, mikä häntä motivoi.

– Kannattaa miettiä, kuinka paljon haluaa oppia käytännössä ja kuinka paljon lukemalla. Ja valitse se, mikä sinua kiinnostaa, ei mitä joku muu yrittää sinulle tuputtaa, Maljanen vinkkaa.

7

T i e s i t k ö tä m ä n k o r k e a k o u l u i s ta ?

Ammattikorkeakoulut valmentavat työelämään ja perustavat toimintansa sen asettamiin korkean ammattitaidon vaatimuksiin.

Yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimusta ja annetaan siihen perustuvaa opetusta.

Janne Miettinen 32, Laurea-ammattikorkeakoulu, tradenomi (YAMK)

A

loitin lukion jälkeen talotekniikan opinnot, mutta varusmiespalveluksen suoritettuani en enää jatkanut opintoja. Lähdin sen sijaan opiskelemaan tietojenkäsittelyä Laurea-ammattikorkeakouluun, suuntautumisena digitaalinen media. Opiskelu oli käytännöllistä, tehtiin paljon ryhmätöitä ja jonkin verran oli luentojakin.

Opintojen jälkeen menin työelämään, mutta siemen jatko-opinnoista jäi kytemään.

Syksyllä 2015 aloitin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelun Laureassa. Nyt kun on jo työkokemusta, voi peilata opetusta omiin kokemuksiin ja osaamiseen. On ollut kiinnostavaa päästä työpaikan kuplasta pois, nähdä asioita ihan toisesta näkökulmasta ja oppia myös muiden kokemusten kautta.”

Salla Hyvönen 31, Helsingin yliopisto, oikeustieteen opinnot (tohtori)

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haetaan korkeakoulujen yhteishaussa samalla lomakkeella.

Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun voi hakea ylioppilastutkinnon tai kolmivuotisen ammatillisen tutkinnon suorittanut.

Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkinnot ovat tasaveroisia korkeakoulututkintoja. Yliopiston kandin tutkinto vastaa ammattikorkeakoulun alempaa tutkintoa ja maisterin tutkinto ylempää tutkintoa.

Lähde: Opet ush al l it us

8

E

n vielä lukiossa pohtinut, mitä haluaisin opiskella, mutta kaupallinen ala kiinnosti. Aloitin vuonna 2004 Laurea-ammattikorkeakoulussa liiketalouden tradenomin opinnot.

Olin yllättynyt, miten hyvin ammattikorkeakouluopinnot itselleni sopivat. Ammattikorkeakoulussa sai yksilöllistä ohjausta, ja lähiopetusta oli paljon. Laurean tutkimusyksikössä oli myös mahdollisuus tehdä kaupallisia tutkimuksia, mikä oli ainutlaatuinen tapa oppia.

Kesällä 2008 pääsin Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Tiedekunnassa opiskelu oli itsenäistä ja perustui vahvasti kirjatentteihin sekä massaluentoihin. Aika paljon sai istua yksin kirjan kanssa opintojen aikana, mutta koin silti alan omakseni.

Valmistuttuani tein töitä lakimiehenä ja tällä hetkellä opetan sekä työstän väitöskirjaani työsuhteisena yliopistolla.

Anu Haapala 28, Leidenin yliopisto (Alankomaat), psykologian opinnot (kandi)

L

ukiossa minua kiinnosti sekä journalismi että psykologia. Muutettuani Helsinkiin hain Haaga-Helia ammattikorkeakoulun journalismin ohjelmaan, koska se oli ainoa journalismin ohjelma Helsingissä. Opiskelu ammattikorkeakoulussa oli käytännönläheistä ja opin paljon käytännön taitoja toimittajan työstä.

Valmistuttuani hain opiskelemaan psykologiaa yliopistoon Alankomaihin, koska olin pitkään haaveillut ulkomailla asumisesta. Täällä opiskelu on raskaampaa ja vie paljon enemmän aikaa. En ole vielä varma, mitä töitä tulen tekemään, mutta täällä hankin asiaintuntijaosaamista. Mielestäni kenelle tahansa voi sopia sekä ammattikorkeakouluettä yliopisto-opinnot, kunhan on motivoitunut ja opiskelee sitä alaa, mikä itseä kiinnostaa.

# Opiskelu

J O L U K I O S S A P I TÄ I S I

B R Ä N DÄTÄ

Mistä kyse?

YRITYSELÄMÄN NUORET SUKUPOLVET

-hanke kehittää digitaalisia kansainvälisen liiketoiminnan kursseja toiselle asteelle.

KURSSIT OVAT kaikkien Suomen lukioiden valittavissa lukuvuodesta 2017–2018, minkä jälkeen kurssitarjonta laajennetaan ammatilliseen koulutukseen.

TEKSTI: HELENA IMMONEN

Suomalaiset eivät osaa brändätä tai markkinoida tuotteitaan, ja siksi ulkomaankauppa ei vedä.

Muutosta on ilmassa, sillä kaupallisen osaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti, lukiolaiset väittävät.

KURSSEJA KÄYDÄÄN opettajan johdolla, kehitteillä on myös etäkurssimahdollisuus.

TAVOITTEENA ON opettaa nuorille kaupallista ajattelutapaa ja kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä.

KURSSIEN KAUTTA pääsee osallistumaan Slush Youth -tapahtumaan.

L

ukion toista luokkaa käyvän Eetu Kohvakan, 17, näkemys on selkeä: Suurimmalla osalla lukiolaisista ei ole mitään tietoa myynnistä ja markkinoinnista, koska niitä ei lukiossa opeteta.

Kohvakka osallistui reilu vuosi sitten kuopiolaisessa Kallaveden lukiossa Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen -pilottikurssiin. Kurssi on Taloudellinen tiedotustoimisto TATin ja yritysten yhteistyökurssi, joka on osa Yrityselämän nuoret sukupolvet -hanketta.

– Opin kurssilla brändäämistä ja markkinointia.

Kävimme läpi tuoteidean kehittämistä, oman firman perustamista ja esimerkiksi mihin kuluttaja kiinnittää huomiota, Kohvakka kertoo.

Hän koki kurssin itselleen hyödyllisenä. Hän on kiinnostunut rahoitusalasta, ja kurssilla käytiin läpi muun muassa sijoittamista ja lainsäädäntöä. Kurssi toteutettiin osittain verkkokurssina: Kaikki materiaali oli verkossa, mutta viikoittain kokoonnuttiin luokkaan käymään materiaalia läpi opettajan kanssa.

– Työskentely oli ehkä vähän liian itsenäistä, olisin kaivannut enemmän luentoja ja opetusta. Mutta tyylikkäästi kurssi oli hoidettu, ja sen kautta voi päästä mukaan Slushiin, mikä on iso houkutin, Kohvakka kuvailee.

Yrityselämän nuoret sukupolvet -hankkeessa rakennetaan kahdeksan digitaalista kansainvälisen liiketoiminnan kurssia lukioihin. Kursseja pilotoidaan lukuvuosina 2016–2017, jonka jälkeen ne ovat kaikkien Suomen lukioiden valittavissa kurssitarjontaansa.

M

yös Roosa-Maria Valon, 19, näkemys lukiolaisten kaupallisesta osaamisesta on tiukka: yrittämistä tai liiketoimintaa ei juurikaan opeteta eikä siihen kannusteta.

Valon lukiossa oli tarjolla vain yksi vapaaehtoinen yrittäjyyskurssi, jonka hän kävi toisena lukiovuotena. Kurssilla ei ollut oppikirjaa tai oppitunteja, vaan kurssilaiset perustivat osakeyhtiön, johon valittiin toimihenkilöt. Valo toimi yrityksen toimitusjohtajana.

– Keksimme muutamia liikeideoita, joita lähdimme toteuttamaan. Esimerkiksi osallistuimme Huittisissa järjestettävään Hullu yö -tapahtumaan syksyllä ja keväällä, järjestimme diskoja lapsille, tuotimme kangaskasseja ja lehden, johon myimme mainospaikkoja, Valo kertoo.

Kurssi kesti koko lukuvuoden, jonka aikana kurssilaiset tapasivat kerran viikossa. Valo kehuu kurssin olleen yksi koko lukion hyödyllisimmistä. Kurssilaiset kävivät tutustumassa paikallisiin virkamiehiin ja yritysjohtoon.

– Olen todella tyytyväinen, vaikka kurssi vei paljon vapaa-aikaa. Siellä oppi ryhmätaitoja ja esimerkiksi myymistä.

Kovan työn jälkeen odotti myös palkinto, kun vuoden aikana tienaamillaan rahoilla ryhmä lähti lomalle Vilnaan.

Eetu Kohvakalle pilottikurssin käymisestä palkintona oli puolestaan kasa uutta osaamista ja tietysti lippu Slushiin.

9

” Yliopistossa kaikki on sun omissa käsissä.

Saat itse päättää mitä teet ja milloin.”

Jami Louhola

10

Valinta

ON SINUN

TEKSTI: HENRI SALORANTA

KUVAT: TEEA JOKIHAARA

Kun ylioppilaskirjoitusten viimeinen piste on painettu paperiin, se tarkoittaa yhden ajanjakson päättymistä. Samalla se avaa ovet täysin uuteen maailmaan, jossa sinä päätät, mitä haluat tehdä.

11

Lukiolaisten alavalinnoissa merkittävimmät tekijät ovat kiinnostavat työtehtävät sekä hyvä palkka.

Suosituin opiskelupaikka on Helsingin yliopisto.

Ammattikorkeakouluista suosituin on Tampereen ammattikorkeakoulu.

TALOUDELLINEN TIEDOTUSTOIMISTO TATIN JA T-MEDIAN KUN KOULU LOPPUU 2016 -TUTKIMUS.

V

arsinais-Suomessa sijaitsevan Paimion lukion käytävillä on hiljaista. On lokakuinen aamupäivä, ja lähes kaikki opiskelijat istuvat tunneilla. Vain muutama ahkera lukee nenä kiinni kirjassa käytävän lukupaikoilla.

Yläkerrassa istuvat abiturientit, Aino Raitis, Emilia Vuorela ja Jami Louhola, ovat yllättävän rauhallisia, kun ottaa huomioon, että heidän pitäisi kohta osata kertoa, mitä haluavat tehdä lukion jälkeen.

Voisi kuvitella, että tilanne olisi jännittävä, sillä päätös on pian kaikkien luettavissa. Näillä kolmella ei kuitenkaan ole syytä jännitykseen, sillä jokainen on löytänyt itselleen sopivan tien.

E

nsimmäisenä tarinansa aloittaa Emilia Vuorela, joka löysi mieluisan opiskelualan hieman vahingossa.

Useita kertoja rippileirien isosena toiminut Vuorela halusi työskennellä ihmisten parissa. Silti esimerkiksi opettajan ura ei tuntunut omalta.

– Äiti kerran kysyi, olenko miettinyt, että tekisin isosena olosta ammatin. Tutustuin asiaan opinto-ohjauksen kakkoskurssilla, ja innostuin entistä enemmän. Se on mun unelma-ammatti, Vuorela hymyilee.

Vuorela on selkeästi porukan puheliain, joten ihmisläheinen ala ei ole yllätys.

Kevään yhteishaussa hän aikoo hakea Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutukseen, kirkon nuorisotyön suuntautumisvaihtoehtoon.

– Marraskuun alussa on avoimet ovet, jolloin olen menossa sinne tutustumaan, Vuorela kertoo innoissaan.

Ammattikorkeakouluun on suuntaamassa myös Aino

12

Instagramin rooli tiedonhankinnassa on kasvanut merkittävästi.

Se on tärkeä tiedonhakuväline opiskeluvalinnassa 33 prosentille vastaajista.

TALOUDELLINEN TIEDOTUSTOIMISTO TATIN JA T-MEDIAN KUN KOULU LOPPUU 2016 -TUTKIMUS.

”Menen mieluummin ammattikorkeakouluun, koska se on käytännöllisempää.”

Aino Raitis

Raitis, joka haluaisi yhdistää työssään ihmisten auttamisen sekä liikunnan.

Fysioterapeutin koulutus olisi luonnollinen valinta, mutta myös yliopistossa opiskeltava logopedia kiinnostaa.

Raitis painii saman kysymyksen kanssa kuin moni muukin abiturientti: yliopisto vai ammattikorkeakoulu?

T-Median vuosittaisen Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan yhä harvempi abi valitsee lukion jälkeen ammattikorkeakoulun.

Tämän vuoden tutkimuksessa ammattikorkeakoulusta oli kiinnostunut enää vain 39 prosenttia vastanneista, kun vielä kaksi vuotta sitten luku oli 49.

Raitis ymmärtää, miksi yliopisto kiehtoo lukiolaisia.

– Jos pitäisi valita yliopiston ja amk:n väliltä, niin ha-

luaisin mieluummin yliopistoon, hän myöntää.

– Päätös riippuu kuitenkin alasta, joten se, jonka tuntee omaksi jutuksi, on parempi. Tällä hetkellä laittaisin fysioterapian varmaan ykköseksi, Raitis pohtii.

K

olmikosta selvin tilanne on Jami Louholalla, joka tiesi jo pienenä, mikä häntä kiinnostaa.

Tekniikan ja laskemisen parissa touhuaminen ovat muuttumassa nuoren miehen kohdalla työuraksi, sillä hän on hakeutumassa Tampereen teknilliseen yliopistoon lukemaan konetekniikkaa.

– Olen aina ollut aika hyvä matikassa ja fysiikassa ja tykkään tehdä uusia asioita tekniikan kanssa. Siinä on niin vapaat kädet ja pystyy tekemään mitä vaan, Louhola kertoo.

13

”Näen mahdollisuutena, että pääsee kokeilemaan useita eri työpaikkoja. Se pakottaa kehittymään ja oppimaan uutta.”

Emilia Vuorela

14

Vain 43 prosenttia kokee saaneensa lukion aikana tarpeeksi ohjausta jatkoopintoihin liittyen.

Oman yrityksen perustamista harkitsee 34 prosenttia vastaajista.

Lukiolaisten jatko-opiskeluvalintoihin vaikuttavat eniten oppilaitosten nettisivut, vaikka niiden merkitys on vähentynyt. Myös koulussa pidettyjen infotilaisuuksien, ystävien ja tuttujen sekä opojen vaikutus on suuri.

TALOUDELLINEN TIEDOTUSTOIMISTO TATIN JA T-MEDIAN KUN KOULU LOPPUU 2016 -TUTKIMUS.

Oman kiinnostuksen lisäksi valintaan vaikuttivat myös isä sekä samaisessa korkeakoulussa jo opiskeleva isoveli.

– Sitä kautta se kiinnostus on varmaan tullut. Nyt olen ottanut itse aika paljon selvää konetekniikan koulutuksesta. Sinne ollaan menossa, Louhola vakuuttaa itsevarmasti.

K

un kolme nuorta kävelee koulunsa pääovista ulos, heistä paistaa varmuus omasta tulevaisuudesta. Suurella osalla ei ole samanlainen olo.

T-Median Kun koulu loppuu -tutkimuksesta käy ilmi, että jopa neljännes abeista aikoo todennäköisesti pitää lukion jälkeen välivuoden. Isolla osalla taustalla on epävarmuus siitä, mitä haluaisi opiskella. Myös matkustelu ja töiden tekeminen ovat merkittäviä syitä välivuoden pitämiselle.

Reissaamisen ja työn lisäksi myös ulkomailla opiskelu kiinnostaa lukiolaisia, sillä neljäsosa vastaajista on kiinnostunut opiskelusta ulkomailla.

Kolmikosta Raitis on ainut, joka harkitsee välivuoden tuomia mahdollisuuksista. Erityisesti ulkomaat ja uuden kielen oppiminen ovat toivelistalla korkealla.

– Jos tekee töitä, niin siitä saa tietysti rahaa ja muutenkin elämänkokemusta. Uudesta kielestä olisi hyötyä myös opinnoissa, Raitis suunnittelee.

Emilia Vuorela ja Jami Louhola suhtautuvat välivuoteen nihkeämmin.

– En itse ehkä haluaisi jäädä välivuodelle, mutta jos sen käyttää hyödyksi, niin on se ihan järkevää, Vuorela sanoo.

– Mielestäni välivuosi on aika turha. Kaikki lukiossa saatu tieto saattaisi helposti unohtua, pääsykokeita pohtiva Louhola muistuttaa.

Ennen uutta opiskelijaelämää kolmikolla, kuten Suomen kaikilla abeilla, on edessään vielä yksi suuri haaste. Kirjoituksiin valmistautuessa on hyvä pohtia, joko minä tiedän, mikä minusta tulee isona?

Jos vastaus on kyllä, onneksi olkoon. Olet jo matkalla kohti unelmaasi ja sen täyttymistä. Jos sen sijaan olet vielä epävarma, onneksi olkoon myös sinulle. Edessäsi ovat kaikki maailman mahdollisuudet.

Päätös on yksi elämäsi tärkeimmistä, joten tee se huolella. Sen ei tarvitse olla lopullinen, eikä se usein olekaan. Tärkeintä on, että päätös on sinun näköisesi – sinun omasi.

15

TEKSTI: HENRI SALORANTA

KUVA: 123RF/RAWPIXEL

A S E N N E ratkaisee Oikea suhtautuminen ja kiinnostus työtä kohtaan ovat hakijan tärkeimmät aseet.

Keräsimme asiantuntijoiden vinkkejä, jotta onnistuisit kesätyönhaussa..

M

001

2. OTA YHTEYTTÄ

oidenkin nuorten voi olla vaikeaa erottua joukosta, mikäli työkokemusta ei vielä ole kertynyt.

Valtakunnallinen infrapalveluyritys Destian HRD Manager Maija Kuurne kertoo yksinkertaisen konstin omien mahdollisuuksien parantamiseksi.

– Hakemukseen kannattaa laittaa muutama pointti siitä, miten suhtautuu työn tekemiseen. Lisäksi kannattaa kuvailla itseään, onko esimerkiksi tarkka yksityiskohdista vai kokonaisuuksien hahmottaja, Kuurne kertoo.

Myös yhteyden ottaminen on Kuurnen mukaan suotavaa.

Kaikkialle ei välttämättä pääse käymään, joten soittaminen on helpoin vaihtoehto.

– Suosittelen soittamista. Se osoittaa, että hakija on aktiivinen ja kiinnostunut.

16

ullis

en

kijak Hyvä ha

ielekä 002 M

1. OSOITA INTOHIMO

oni törmää hakuvaiheessa siihen, ettei työkokemusta ole ehtinyt kertyä. Työuraansa aloittelevan kannattaa merkitä hakemukseen ja ansioluetteloon kaikki harrastukset sekä vapaa-ajan toiminta, joista voisi olla tulevassa työssä hyötyä.

Nokian HR Specialist Pia Talonpoika muistuttaa, ettei työkokemus ole kaikki kaikessa.

– Esimerkiksi urheilu- tai muussa harrastustoiminnassa mukana oleminen on arvokasta kokemusta, joka kannattaa tuoda esille. Jos on toiminut erilaisissa harrastuksissa, niin oppii liittämään itseensä adjektiiveja, jotka ovat hakemuksessa hyviä, Talonpoika muistuttaa.

Koulussa opitun tietotaidon lisäksi verkkoliiketoimintaan erikoistuneessa Nokiassa arvostetaan esimerkiksi vapaa-ajan kiinnostuneisuutta elektroniikkaa ja tietokoneita kohtaan.

– Se on tosi iso plussa. Tärkeintä ei ole pelkkä tutkinto, vaan intohimo siihen, mitä opiskelet.

J

Va st u

yön p kesät

003 P

tteet eriaa

okemus

s työ

ys ja erehdyt

ikeud 004 O

ohjaam

enmuka

inen

tasap isuus ja

uolisuu

s

lkka inen pa ll u u t h s o todistu 005 K ja s u im ösop llinen ty ja ir K 006

S

3. OLE AJOISSA

uuri osa kesätyöpaikoista löytyy nykyään rekrytointi-ilmoituksia listaavista nettipalveluista, joista Oikotie on yksi tunnetuimmista.

Oikotien tuotepäällikkö Mona Koskinen kertoo, että kesätyöhaut alkavat nykyisin jo joulukuussa ja kestävät suurinpiirtein helmi-maaliskuun vaihteeseen.

Sen jälkeen on vielä mahdollista löytää kesätyöpaikka, mutta suurimmat junat ovat jo menneet.

– Huhtikuussa on jo vähän noloa soitella, että olisikos jotain kesätöitä. Kannattaa ainakin sanoa, että on hakenut joulukuusta asti, Koskinen ohjeistaa.

Yksi tärkeimmistä asioista, joka kesätyönhaussa tulisi muistaa on asenne. Sen pitäisi näkyä jo hakuvaiheessa mutta erityisesti työssä.

– Ei ole kauhean hyvä, jos työnantaja joutuu patistamaan ja motivoimaan koko ajan. Siitä tulee helposti kuva, että työtä ei arvosteta.

Avoimien hakujen lisäksi hän neuvoo nuoria kyselemään lähipiiristään mahdollisia kesätyöpaikkoja.

– Iso osa työpaikoista välitetään verkostojen kautta. Käy kyselemässä sukulaisilta, perhetutuilta ja naapureilta. Se saattaa auttaa työpaikan saamisessa.

Kampanja kokoaa yhteen työnantajat, jotka ovat sitoutuneet vastuullisen kesätyön periaatteisiin ja haluavat tarjota nuorille hyviä kesätyökokemuksia.

Osoitteesta www.kesaduuni.org löydät vinkkejä, tarinoita ja videoita vastuullisesta kesäduunista.

Vastuulliset kesätyöpaikat löydät osoitteista www.kesaduuni.org ja www.oikotie.fi/tyopaikat.

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin ja T-Median toteuttama kampanja, jonka pääyhteistyökumppanit ovat Sonera, Nokia, Destia, S-ryhmä ja Oikotie Työpaikat.

S

4. OTA SOME HALTUUN

osiaalinen media on yksi mahdollinen tapa erottua työnhaussa edukseen.

Soneran Employer Branding Manager Sanna Lavonen kertoo, että somen merkitys työnhaussa kasvaa vuosi vuodelta.

Soneralla, kuten monissa muissa yrityksissä, hyödynnetään erityisesti Facebookia, Linkediniä ja Twitteriä. Kanavia käytetään työpaikkailmoitusten julkaisuun, mutta tarkoituksena on myös lisätä kaksisuuntaista vuorovaikutusta.

Työnhaussa käytettävistä some-kanavista Lavonen nostaa esille erityisesti Linkedinin.

– Kannattaa pitää cv:tä yllä ja olla löydettävissä. Jos etsii kesätöitä, niin yhteystietojen on oltava kunnossa, jotta työnantaja saa yhteyden, Lavonen vinkkaa.

Sosiaalisen median hyödyntämisessä pitää kuitenkin muistaa, ettei yhteydenottoja kannata tehdä itseisarvoisesti.

– Niihin pätee sama kuin puheluissa eli kysymysten pitää olla hyviä. Jos et ole oikeasti kiinnostunut vastauksista, niin on turha kysyä.

K

5. OLE AKTIIVINEN

aikki työnantajat eivät aina toimi samojen pelisääntöjen mukaan. Mutta miten nuori tunnistaa vastuullisen kesätyönantajan?

– Jos nuori saa kirjallisen työsopimuksen, niin ollaan jo aika hyvällä mallilla, Suomen Osuuskaupan työmarkkinajohtaja Nina Meincke kertoo.

Työsopimuksesta tulisi käydä ilmi ainakin työaika, -tehtävät, palkkaus sekä mahdolliset vuorolisät.

Vastuullinen työnantaja hoitaa myös perehdytyksen niin, että työntekijä tietää työpaikan pelisäännöt.

– Työntekijän pitää ymmärtää kokonaiskuva yrityksen toiminnasta. Ja tietysti nuorelle pitää kertoa, mitä työtehtäviin kuuluu ja miten ne tehdään turvallisesti.

Perehdytys vaatii nuorelta aktiivisuutta sekä avointa mieltä.

Aina kaikkea ei muisteta kertoa, jolloin on tärkeää, että uskaltaa rohkeasti avata suunsa.

– Mieluummin kysyy heti esimieheltä kuin tekee jotain vaarallista ja väärin, Meincke ohjeistaa.

”Kannattaa pitää cv:tä yllä ja olla löydettävissä."

17

# Vinkit

TEKSTI: ERIKA ÅKMAN

KUVITUS: VILLE SALONEN

1 0 KÄSK YÄ K O U LUN ALK UUN Onko edessä uusi koulu ja uudet kuviot?

Jännitystä lisää, jos opiskelupaikan vastaanotto on nakannut sinut kauas kotikulmilta tai jos edellisestä kerrasta koulunpenkillä on kulunut jo tovi. Näillä vinkeillä pääset alkuun.

1

Ota iisisti

Suhtaudu muutokseen rauhallisesti ja anna itsellesi aikaa. On normaalia, ettei uuteen elämänrytmiin totuttelu ja rutiinien muodostaminen välttämättä käy silmänräpäyksessä.

2

Ole aktiivinen

Tutustu uuteen ympäristöön ja ihmisiin avoimin mielin. Lähde rohkeasti mukaan tapahtumiin ja istu reippaasti opiskelijatovereidesi sekaan ruokalassa.

3

Stressi pois

Hengitä rauhallisesti ja hyväksy se, että uudet tilanteet saattavat jännittää. Jännitys poistuu aikanaan, kun tulet sinuiksi uuden ympäristön ja ihmisten kanssa.

4

Ota vastuuta

Korkeakoulussa opintojen suunnittelu ja eteneminen ovat paljolti omissa käsissäsi. Valmistaudu toisinaan aikaa vievään itsenäiseen opiskeluun.

5

Opettele ajanhallintaa

Kalenteri on opiskelijalle välttämätön apuväline. Sen avulla opit hahmottamaan sekä koulutyöt että vapaa-ajan paremmin.

6

Opiskele oikein

Löydä itsellesi sopivat opiskelutekniikat. Muistele omia vahvuuksiasi aiemmissa opinnoissasi, ja mieti, miten niitä voisi kehittää.

7

Ryhdistäydy tarvittaessa

Tehtävien välttely ja lykkääminen lisäävät stressiä.

Muista, etteivät opiskelutaidot ole syntymälahja, vaan opittavissa oleva asia.

8

Huolehdi itsestäsi

Uuden äärellä on tärkeää nukkua hyvin, syödä terveellisesti ja liikkua riittävästi. Mukavatkin muutokset sitovat energiaa ja voivat ilmetä väsymyksenä ja kuormituksen tunteena.

9

Lomaile

Erota opiskelu ja vapaa-aika toisistaan. Pidä vapaapäiviä opiskelusta ja vie ajatukset muualle harrastusten sekä ystävien avulla. Opettele olemaan myös yksin ja anna itsesi levätä.

10 Pyydä apua Jos tunnet olosi toivottomaksi tai ahdistuneeksi, älä epäröi ottaa yhteyttä oman oppilaitoksen ohjausta antaviin tahoihin tai opiskelijaterveydenhuoltoon. Tukea on aina saatavilla.

Vinkkien laadinnassa auttoivat opintopsykologit Katri Ruth Itä-Suomen yliopistosta ja Pia Partanen Oulun yliopistosta.

18

# Tärpit

TEKSTI: NINA PIHLAS

Pääsykokeet tulevat – oletko valmis?

Pääsykoerumba on pian täällä. Kokeet eivät kuitenkaan ole läpihuutojuttu ja niihin valmistautuminen vaatii keskittymistä. Hätääntyminen ei kannata, sillä yksinkertaisilla neuvoilla voit parantaa omia mahdollisuuksiasi.

Konkreettiset neuvot: TEE SUUNNITELMA. Jaa päiväsi kolmeen osaan, jossa on kahdeksan tuntia opiskelua, kahdeksan tuntia vapaata ja kahdeksan tuntia unta.

JOKAINEN TAUKO NOSTAA TYÖTEHOA. Opiskele 30–60 minuutin – korkeintaan 90 minuutin – pätkissä. Pidä paljon taukoja, viiden minuutin mikrotauoistakin on apua.

MUISTA KERTAAMINEN. Se on valmentautumisessa A ja O. Kertaa, kertaa ja kertaa. Vain kertaamalla asiat tarttuvat.

Älä unohda näitä: REALISMI. Pääsykokeen yliarviointi on virhe. Silloin voit jäätyä, etkä saa parhaita tehoja itsestäsi irti. Vielä pahempi moka on pääsykokeen aliarviointi, joka on lahjakkaan opiskelijan tyypillisin ongelma.

ASENNE. Tärkeintä on innostunut ja oikea asenne. Jos asenne on oikea ja taistelutahto hirmuinen, asiat selkenevät lukiessa.

PALKITSE ITSESI. Lähes kaikki pääsykokeisiin valmistautuvat kamppailevat motivaation kanssa. Silloin pienet palkkiot ovat luvallisia. Mieti, mikä olisi mieluisa palkinto sinulle tehdystä työstä ja lupaa se itsellesi.

Minun tekisi mieli luovuttaa, mitä teen?

Vaikka olosi olisi epätoivoinen ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, muista, että muutkin pääsykokeisiin valmistautuvat tuntevat tismalleen samoin. Sinussa ja niissä ”muissa” on vain se ero, että sinä et lannistu.

Mitä jos en kaikesta huolimatta pääse sisälle sinne, minne halusin?

Jos yrityskertoja on takana yksi ja sisäänpääsy lähellä, yritä vielä kerran. Täysillä. Jos kaulaa oli todella paljon, pyri korkeakouluun, jossa voit opiskella tavoittelemaasi alaa, mutta jonne on helpompi päästä.

Vinkit antoi Pääsykoeopas-kirjan kirjoittaja professori Juha T. Hakala.

19

# Henkilรถkuva

20

# Henkilökuva

TEKSTI: VIRVAMAARIA TOIKKA

KUVAT: RAMI MARJAMÄKI

Tasapainoilija Miisa Rotola- Pukkilalle

korkeakouluopinnot olivat luonnollinen valinta lukion jälkeen. Töiden ja opiskelun yhdistäminen vaatii häneltä mielikuvitusta ja pilke ttä silmäkulmassa.

21

# Henkilökuva

T

ässähän olisi videon aihetta, tubettaja Miisa Rotola-Pukkila hymähtää puhelimeen.

Tarkoituksena on puhua muun muassa siitä, miksi opiskelu kannattaa. Vaikka Rotola-Pukkila, tutummin mmiisas, ei ole aiheesta kameralle puhunut, hän on erinomainen henkilö kertomaan mielipiteensä.

Syitä on monia mutta ehkä merkittävin on se, että nuori nainen on valtavasta suosiostaan huolimatta päättänyt opiskella itselleen tutkinnon töiden ohella.

Tilaajia mmiisalla on Youtubessa melkein 290 000. Se on enemmän kuin Tampereella on ihmisiä, missä Rotola-Pukkila opiskelee nyt toista vuotta puheviestintää.

Huimasta suosiostaan huolimatta naisen päätä ei palella ja jalat pysyvät tiukasti maan pinnalla.

– Se on täysin totta, että olisin voinut jättää opiskelut väliin lukiosta valmistuttuani. Minulle se on kuitenkin ollut aina itsestäänselvyys, että jatkan korkeakouluun. Toisaalta koskaan ei tiedä, miten sosiaalinen media muuttuu ja kauanko tämä huuma kestää, 21-vuotias tubettaja miettii.

– Pidin välivuoden lukion jälkeen, koska halusin pohtia tulevaisuutta. Otin selvää eri vaihtoehdoista. Hain useampaan paikkaan. Koin kuitenkin, että puheviestinnästä olisi apua myös tubettamisessa, hän jatkaa.

Opiskelupaikan ovet aukesivat toisella yrittämällä, ja opinnot ovat edistyneet Rotola-Pukkilan toiveiden mukaisesti. Lisäksi suorittamiltaan kursseilta hän on saanut esiintymisvarmuutta, oppinut argumentointitaitoja ja rohkeutta kokeilla uusia asioita.

S

uomen suosituimpiin tubettajiin kuuluvan Rotola-Pukkilan elämä on jatkuvaa tasapainoilua opintojen ja työn välillä.

Tänä syksynä hänet on pitänyt kiireisenä myös viisiosainen sarja, jossa mmiisas tekee muodonmuutoksen eri musiikkigenrejen mukaan.

Hän selaa kalenteriaan ja aloitta pitkän listansa viikon ohjelmasta.

– Pitäisi lukea tenttiin, käsikirjoittaa ja kuvata tämän viikon video, käydä kuvauksissa, miettiä valmiiksi kuvausvaatteet, osallistua opiskelijabileisiin, sitten on tämä haastattelu…

Ja niin edelleen.

Ilman kalenteria ja to do -listoja nuoren opiskelijan elämä ei pysyisi hallinnassa. Mutta opiskelu tuo vastapainoa, avaa ovia ja mahdollistaa kehittymisen – tai ainakin niin RotolaPukkila perustelee syitä sille, miksi halusi yhdistää opiskelun ja työnteon.

Omat valintansa Rotola-Pukkila on saanut tehdä aina itse, eikä kukaan ole patistanut häntä korkeakouluun. Opettajavanhempien tytär on toki saanut mallin tulevaisuuteen kotoaan.

22

– Valinnat olen tehnyt itse, ja niin ne kuuluu tehdä. Se on vain ollut itsestään selvää, että jatkan opintoja, Keski-Suomesta Keuruulta kotoisin oleva nainen kertoo.

Rotola-Pukkila alkoi tubettaa huvikseen lukion toisella luokalla ja seuraajien määrä kasvoi nopeasti. Se yllätti teini-ikäisen mmiisasin täysin. Lopulta harrastuksesta tuli työ.

Joskus elämässä voi käydä, kuten elokuvissa. Sen myös Rotola-Pukkilan tarina osoittaa.

V

aikka puheviestinnän opinnot ovat luonnollisesti ohjaamassa nuorta naista tiettyyn suuntaan, yliopistossa opiskelu on laajentanut hänen maailmankuvaansa ja suoritetut kurssit tarjonneet täysin uudenlaisia vaihtoehtoja.

Silti Rotola-Pukkila ei vielä osaa vastata suoraan siihen kysymykseen, mikä hänestä tulee isona. Päätöstä hän ei ole tehnyt, ja toisaalta muistuttaa, ettei vielä parikymppisenä asiasta tarvitsekaan olla täyttä varmuutta.

– Minusta voi tulla ihan mitä tahansa. Ovet ovat avoinna.

Tietenkin nuoren naisen oma elämäntarina on vaikuttanut hänen rentoon ja luottavaiseen asenteeseensa, mutta Rotola-Pukkilasta jokaisen lukionsa päättävän on syytä ottaa mallia.

Hän muistuttaa myös siitä, että korkeakoulussa voi kehittää moni mielenkiinnon kohteitaan, eikä pelkkä pääaine määritä tulevaisuuden valintoja.

– Itse olen opiskellut esimerkiksi työhyvinvointia ja nyt tuntuu siltä, että haluaisin konsulttina auttaa ihmisiä voimaan töissä paremmin.

Hän kuitenkin tietää sen, ettei yksi haave poissulje toista, joten vuosikymmeniä kestävän työuran varrelle voi mahtua myös paljon muita työtehtäviä.

Y

liopistomaailman vapaus ja itsenäisyys yllättivät monien muiden tapaan myös Rotola-Pukkilan ja hän kannustaa tulevia opiskelijoita muistamaan sen, ettei kukaan korkeakoulussa enää katso perään.

Myös sen takia to do -listat ja kalenteri ovat jokaisen opiskelijan tärkeitä työvälineitä.

Nykyisin yhä useampi havittelee täydellisyyttä. Niin myös Rotola-Pukkila. Perfektionistiksi tunnustautuva nainen myöntää stressaavansa paljon, vaikka nauttii opiskelijaelämästä sekä työkiireistä.

Kun elämä on aikataulutettua, on pidettävä huolta myös omasta jaksamisesta.

Kun Rotola-Pukkila vaihtaa vapaalle, hän menee kuntoilemaan tai opiskelijabileisiin.

– Välillä pitää yrittää päästää irti arjesta, vaikka ei ehtisikään, hän ohjeistaa.

# Henkilökuva

m m i i s a s v i n k k a a : N ä i n pä r j ä ät k o r k e a k o u l u s s a Aikatauluta ja organisoi.

Löydä tasapaino vapaa-ajan ja opiskelun välillä.

Opiskele ahkerasti, vaikka Netflixin katsominen houkuttelisi enemmän.

"Minusta voi tulla ihan mitä tahansa.

Ovet ovat avoinna."

23

OPISTO AVAA OVIA! Aloita yliopisto-opinnot, valmistaudu jatko-opintoihin tai pääsykokeisiin ja kehitä itseäsi!

VAUHTIA JATKO-OPINTOIHIN OPISTOVUODESTA Kirjoittaminen ja Kasvatustiede suomen kieli Kauppatiede Rytmimusiikki Liikuntatiede Maskeeraus Lääketiede Lääketiede, lyhyt Tanssinohjaus Oikeustiede Teatteri Psykologia Sosiaali- ja terveyskasvatus Vapaa yliopistoopintojen linja Fria finska studielinjen

HAKU .2017 15.3.-5.4

PÄÄSYKOEVALMENNUKSET 2017

Haluatko taituriksi?

Tule opiskelemaan

MATEMATIIKKAA

ja

Kauppatieteellisen pääsykoevalmennus (3.4.-24.5.2017) Liikuntatieteen pääsykoevalmennus (3.4.-28.4.2017) Oikeustieteen pääsykoevalmennus (maalis-toukokuu) Psykologian pääsykoevalmennus (6.3.-19.5.2017) SOTELI (AMK) pääsykoevalmennus (3.4.-28.4.2017) VAKAVA-pääsykoevalmennus (28.3.-2.5.2017)

Lisätietoja nettisivuillamme. Haku lukuvuoden 2017-2018 opintolinjoille 21.2.-31.7.2017 (Lääketiede 14.7. mennessä).

TILASTOTIEDETTÄ

Seuraa meitä somessa! #epopisto #opistoelämää

Jyväskylän yliopistoon.

www.jyu.fi/maths/opiskelijavalinta/abit

EPOPISTO.FI Opistontie 111

60800 Ilmajoki

(06) 425 6000

toimisto@epopisto.fi

# Raha

MIHIN

opiskelijan raha katoaa?

TEKSTI: HENRI SALORANTA

KUVITUS: VILLE SALONEN

Omaan asuntoon muuttaminen tarkoittaa vapautta ja itsenäisyyttä. Mukana tulee kuitenkin vastuu oman talouden pyörittämisestä.

J

ääkaappi pitäisi täyttää eikä siivouskaan onnistu ilman välineitä. Asuntoon olisi hyvä saada myös valaisimia, ettei sisällä tarvitse istua pimeässä.

Hämeenlinnasta Turkuun muuttanut Saara Gratschev oli varautunut muuttoon huolellisesti. Hän oli haalinut huonekaluja, lakanoita ja pyyhkeitä vanhemmiltaan ja sukulaisiltaan. Lautasia hän oli pyytänyt lahjaksi rippijuhlista lähtien, jopa sohvapöydän hän teki itse.

Lisäksi hän työskenteli ahkerasti, jotta rahaa riittäisi elämiseen. Oman talouden pyörittäminen yllätti silti.

– Aika paljon piti hankkia asioita. Kun meni ostamaan vessaharjan ja mikrokuvun, oli lasku yhtäkkiä viisikymppiä, Turun Kauppakorkeakoulussa opiskeleva Gratschev muistelee.

Pesuainetta kuluu niin keittiössä kuin pesuhuoneessa. Siivoukseen tarvitaan lisäksi rättejä ja esimerkiksi imuri. Kun pieniä asioita laskee yhteen, voi lopputuloksena olla suuri lasku.

Ruoka maksaa

Yksi suurimmista kulueristä on tietenkin ruoka. Jauhelihapaketin saa kahdella eurolla, mutta possun sisäfileestä joutuu maksamaan kolminkertaisen hinnan. Opiskelijaravintoloissa syöminen kannattaa.

– Joskus saatan aamupäivästä mennä koululle syömään ja syödä vielä viiden aikaan uudestaan. Eikä mua haittaa syödä

välillä hernekeittoa kotona. Se on ihan fine, nuori nainen nauraa.

Mistä nuori opiskelija sitten saa rahaa oman talouden pyörittämiseen?

Ensisijainen tulonlähde on opintotuki, joka koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Opintotuki on tällä hetkellä enintään noin 940 euroa, josta opintolainan osuus on 400 euroa.

Asunnon vuokra vie opintotuesta suuren osan. Solu- ja kimppakämppiä voi saada edullisesti, mutta yksiön vuokra on usein enemmän kuin opintoraha ja asumislisä yhteensä. Lisäksi rahaa pitäisi jäädä vapaa-ajan käyttöön, kuten kuntosalikorttiin, leffalippuihin, vaatteisiin – sekä tietenkin bileisiin.

Monelle 50 euron kuukausikortti salille voi olla liian kallis, mutta edullisempiakin vaihtoehtoja on tarjolla. Esimerkiksi moni korkeakoulu tarjoaa liikuntapalveluita edullisilla vuosihinnoilla.

Saara Gratschev kehottaa nuoria käyttämään luovuuttaan, jolloin kulut voivat jäädä pieniksi.

– Me perustettiin futisjengi. Käydään pelaamassa läheisellä kentällä, joka on ilmainen. Tämä maksaa nolla euroa.

Loppujen lopuksi kyse on asenteesta.

– Helpottaa tosi paljon, kun on edes jotain haalinut etukäteen. Ensimmäisen asunnon ei tarvitse olla se unelmien asunto. Ei pidä olla liian nirso.

25

Löydä oma paikkasi

28 29

Taloushallinto

30

Finanssiala

31

Tekstiili- ja muotiala

32

Elintarviketeollisuus

33

Logistiikkaja huolinta

34

Matkailu- ja ravintola-ala

35

Kirkollinen työ

38

Rakennusala

37

26

Kaupan ala

27

36 37 39

Energia ala

Kiinteistöpalveluala

ESITTELYSSÄ FINGRIDIN SUUNNITTELUINSINÖÖRI JAAKKO TULENSALO

Tilitoimistot ja taloushallinnon konsulttiyritykset tarjoavat erinomaisia uramahdollisuuksia!

Taloushallinnon ala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä mm. tilitoimistoissa ja alan konsulttiyrityksissä. Alan uusien ammattilaisten työnäkymät ovat hyvät.

Yritykset ulkoistavat taloushallinnon toimintojaan entistä enemmän ja lisäarvopalveluiden kysyntä kasvaa. Toimiala tarjoaa erinomaisia uramahdollisuuksia uusille osaajille.

Sähköisten taloushallintopalveluiden myötä työn rutiininomaisuus vähenee ja aikaa jää yhä enemmän konsultoinnille.

Henkilökohtainen asiakaspalvelu nähdäänkin osana tulevaisuuden talousammattilaisen tehtävänkuvaa, jossa sosiaaliset taidot nousevat vahvasti ammatillisen osaamisen rinnalle ja tueksi.

Kiinnostus numeroita kohtaan on tärkeää, mutta alan töissä painottuvat myös asiakaspalveluhenkisyys, tietotekniikkaosaaminen, liiketoiminnan tunteminen, myynti- ja markkinointiosaaminen, tiimityötaidot, kielitaito ja innostunut asenne.

Työympäristöjä moneen lähtöön

Alan ammatteja KLT - KIRJANPITÄJÄ

VEROKONSULTTI

TALOUSHALLINNON ASSISTENTTI PALKANLASKIJA

TILITOIMISTOYRITTÄJÄ

PALKKAHALLINNON AMMATTILAINEN TALOUSHALLINNON TIIMIESIMIES PÄÄKIRJANPITÄJÄ

TALOUSPÄÄLLIKKÖ

PHT - PALKKAHALLINNON ASIANTUNTIJA

Mitä opiskella?

Suomessa on kirjanpito- ja tilinpäätöspalveluiden toimialalla yli 4 300 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 12 000 henkilöä.

Työpaikan koko voi vaihdella yhden ja yli viidenkymmenen henkilön välillä aina kansainvälisiin konserneihin asti, ja tarjolla onkin paljon erilaisia työympäristöjä.

LASKENNAN OPINTOJA VOI SUORITTAA SEKÄ AMMATTIOPISTO- ETTÄ AMK- JA KORKEAKOULUTASOLLA. LISÄKSI TARJOLLA ON AIKUISOPETUSTA, ERITYISAMMATTITUTKINTOJA SEKÄ OPPISOPIMUS- JA NÄYTTÖTUTKINTOMAHDOLLISUUKSIA.

Osaamisesta ja tehokkuudesta syntyy menestyksen tunnuslukuja

Opiskelijat.taloushallintoliitto.fi

27

Kauppa -yksityisten alojen suurin työllistäjä

Opintojen jälkeen voit luoda uraa vaativissa myyntitehtävissä, myyntiä tukevissa toimistotehtävissä ja erilaisissa asiantuntija- tai esimiestehtävissä esimerkiksi henkilöstöhallinnossa, IT-toiminnoissa, markkinoinnissa, myynnissä, ostotoiminnoissa, rahoituksessa, valikoimanhallinnassa tai viestinnässä.

Kaupan ala Alan ammatteja MYYMÄLÄPÄÄLLIKKÖ

HR - ASIANTUNTIJA

AVAINASIAKASPÄÄLLIKKÖ OSTAJA

CONTROLLER

VERKKOKAUPPA - ASIANTUNTIJA

MYYNTINEUVOTTELIJA

TUOTEPÄÄLLIKKÖ

MARKKINOINTISUUNNITTELIJA JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA

Mitä opiskella?

KAUPAN ALALLE SOPIVIA TUTKINTOJA OVAT MUUN MUASSA TRADENOMI, RESTONOMI, KTM, INSINÖÖRI AMK JA DI. OPINTOJA VOI SUORITTAA MONISSA ERI AMMATTIKORKEAKOULUISSA JA YLIOPISTOISSA ERI PUOLILLA SUOMEA. ALALLA ON TARJOLLA PALJON OPISKELUUN LIITTYVIÄ HARJOITTELUPAIKKOJA, JOIDEN AVULLA ON USEIN MAHDOLLISTA TUTUSTUA TYÖELÄMÄÄN JO OPISKELUAIKANA.

www.kauppa.fi/ura

28

Laaja toimiala Kaupan alalla toimii monenlaisia yrityksiä: vähittäis- ja tukkukauppoja, liikenneasemia, hankinta-, logistiikka- ja maahantuontiyrityksiä sekä teknisen kaupan ja palvelujen yrityksiä.

Kansainvälisyyttä Kaupan alalla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Kansainvälistä kauppaa harjoittavat yritykset ostavat tuotteita maailmalta ja myyvät tuotteitaan asiakkaille ympäri maailmaa. Verkkokauppa ei tunne rajoja. Monissa työtehtävissä edellytetäänkin hyvää kielitaitoa ja kulttuuriosaamista.

Ammattitaidon kehittäminen työssä Kaupan alan työtehtävissä voi päivittää ja kehittää osaamistaan suorittamalla työtehtävien kannalta sopivan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Esimerkkeinä ovat myynnin ammattitutkinto sekä markkinointiviestinnän tai ulkomaankaupan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot.

Esimiesosaamista kartuttaa lähiesimiestyön ammattitutkinto tai kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto.

Tuloshakuista tiimityötä Kaupan alan työ sopii tuloshakuiselle tiimityöskentelijälle. Työssä painottuvat asiakaslähtöisyys, myynti- ja vuorovaikutustaidot sekä järjestelmä- ja logistiikkaosaaminen. Brändin kehittämisosaamista, tuotesuunnittelua ja data-analytiikan taitamista tarvitaan yhä enemmän.

Yrittäjällä tulee olla laaja-alaista osaamista monilta eri osa-alueilta, samoin luovuutta ja rohkeutta toteuttaa omaa visiotaan.

KATSO MYÖS

Kaupanvuosi.fi

Lähes

300 000 henkilöä

Lue lisää

työllistävä kaupan ala on yksityisten toimialojen suurin työllistäjä. Joka viides alle 25-vuotias työssä käyvä nuori työskentelee alan yrityksessä.

Kaupan ala tarjoaa myös runsaasti mahdollisuuksia yrittäjyyteen.

Palvelupäällikkö

Avainasiakasmyyjä

Design Manager

Kauppias

Myymäläpäällikkö

Myyntiassistentti

Osastopäällikkö

Ostaja

Verkkokaupan sisällöntuottaja

29

Finanssiala tarjoaa monipuolisempia tehtäviä kuin luulet

Jatkuvasti kehittyvä finanssiala tarjoaa tulevaisuuden ammattilaisille mielenkiintoista työtä, kilpailukykyisen palkan sekä hyvät etenemismahdollisuudet. Ala tarvitsee tulevaisuudessa erityisesti asiakaspalvelun ja myyntityön osaavia sekä digitaalista palveluympäristöä ymmärtäviä ja kehittäviä työntekijöitä.

Alan ammatteja PALVELUNEUVOJA

ANALYYTIKKO

JÄRJESTELMÄASIANTUNTIJA EKONOMISTI

VAKUUTUSNEUVOJA

DATA - ANALYYTIKKO ELÄKENEUVOJA

SALKUNHOITAJA YRITYSLAKIMIES

KÄYTTÖLIITTYMIEN KEHITTÄJÄ IT - ASIANTUNTIJA

Mitä opiskella?

SUORAAN FINANSSIALALLE VOI ERIKOISTUA OSANA MERKONOMIN (2-3 VUOTTA), TRADENOMIN (3 VUOTTA) TAI KAUPPATIETEIDEN MAISTERIN (5 VUOTTA) TUTKINTOA. FINANSSIALALLA TYÖSKENTELEE MYÖS RUNSAASTI ERI KOULUTUSTAUSTAISIA AMMATTILAISIA, KUTEN TIETOTEKNIIKAN ASIANTUNTIJOITA, DIPLOMI-INSINÖÖREJÄ JA OIKEUSTIETEIDEN MAISTEREITA. ALA KIINNITTÄÄ HENKILÖSTÖN OSAAMISEEN HUOMIOTA JA KOULUTTAA JATKUVASTI HENKILÖSTÖÄÄN.

Finanssialan tuotteet ja palvelut ovat osa meidän jokaisen arkea. Finanssiala vaikuttaa elämääsi kun käytät maksukorttia, nostat asuntolainaa tai hankit matkavakuutuksen.

Kansainvälisellä alalla toimii pankkeja, vakuutusyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperivälittäjiä ja sijoitusrahastoyhtiöitä.

Finanssialalla on erilaisia työtehtäviä niin myynnistä, markkinoinnista, rahoituksesta, sijoittamisesta kuin tietotekniikasta kiinnostuneille.

Suomessa työskentelee noin 40 000 finanssialan työntekijää. Suurin osa heistä on merkonomeja, tradenomeja ja korkeakoulutaustaisia ammattilaisia. Digitalisaation myötä alalle tarvitaan erityisesti tietotekniikan asiantuntijoita. Hyvät työsuoritukset huomioidaan palkoissa.

Finanssialalla toimii useita eri yhtiöitä, kuten esimerkiksi Nordea, OP Ryhmä, Säästöpankkiryhmä, Danske Bank, Handelsbanken, If, Varma, Fennia ja Lähi-Tapiola.

F I N A N S S I A L A N U R A - J A O P I N T O P O R TA A L I

30

www.keepitrolling.fi

Piposta purjekankaaseen Tekstiili taipuu moneksi!

Tekstiili-, vaate- ja muotiala pitää sisällään monenlaista työtä ja tuotetta. Muoti-, ulkoilu-, työ- ja suojavaatteiden sekä sisustuksen lisäksi tekstiilejä tarvitaan muun muassa äänieristeinä, erilaisina pyyhkiminä kuten meikinpoistoliinoina, laastareina ja sidetarvikkeina, teollisina suodattimina ja esimerkiksi palopeitteinä.

Suomalaiset tekstiili-, vaate- ja muotialan yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla osana globaaleja hankinta- ja toimitusketjuja.

Työtehtävät ovat hyvin monipuolisia ja kansainvälisiä. Suunnittelun ja muotoilun lisäksi alalta löytyy myös mielenkiintoisia kaupallisen alan työtehtäviä.

Uudet teknologiat muokkaavat alaa Tekstiili-, vaate- ja muotiala elää murrosta. Megatrendit kuten ekologisuus, kiertotalous ja digitalisaatio muokkaavat alaa. Vastuullisuus on osa toimintaa lähtien raaka-aineista ja tuotantoketjusta päätyen lopputuotteen kierrätettävyyteen. Kiertotalouden myötä tekstiili-, vaatetusja muotiala tehostaa resurssien ja materiaalien käyttöä minimoimalla materiaalihukkaa ja jätteen syntymistä.

Toimialojen rajat ylittävä tutkimus- ja tuotekehitys lisääntyy ja syntyy uusia innovaatioita. Vaatteisiin voidaan integroida myös teknologiaa ja perinteisten vaatteiden rinnalle tulee älytekstiilejä. VTT:n on jo kehittänyt kankaan, joka sisältää lämmitys- ja viilennyselementtejä. Tulevaisuudessa meillä saattaa siis olla lämpösäädettäviä vaatteita!

Suomessa on tarjolla tasokasta opetusta niin suunnittelussa kuin materiaalitekniikassa. Suomalainen vaatesuunnittelu on saanut viime vuosina runsaasti kansainvälistä tunnustusta. Huipputason osaamisesta kertoo muun muassa nuorten suomalaissuunnittelijoiden loistava menestys kansainvälisissä kilpailuissa.

KATSO MYÖS stjm.fi

Facebook.com/suomentekstiilijamuoti

Alan ammatteja BRAND MANAGER

TUOTEASSISTENTTI

HANKINTA - JA OSTOPÄÄLLIKKÖ MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

OSTAJA

TUOTEKEHITYSINSINÖÖRI

VAATETUSSUUNNITTELIJA

DESIGNER

VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ IMMATERIAALI - JA TEKIJÄNOIKEUKSISTA VASTAAVA IPR - JURISTI

MALLIMESTARI

OMPELIJA

@TekstiiliMuoti

KAAVOITTAJA

VAATTURI

Suomen Tekstiili & Muoti ry

31

Uravaihtoehtoja moneen makuun!

Ruokien, herkkujen ja janonsammuttajien tekemiseen tarvitaan monenlaisia osaajia.

Koska ruokaa syödään joka päivä, on elintarviketeollisuus moniin muihin aloihin verrattuna vakaa työllistäjä.

Suomalaista, lähellä tuotettua ruokaa arvostetaan yhä enemmän.

Myös hyvinvointi- ja ravitsemusasiat kiinnostavat nykypäivänä monia, ja ruuasta puhutaan paljon. Elintarviketeollisuuden yritykset seuraavat ruokiin ja juomiin liittyviä ilmiöitä ja kehittävät ja valmistavat ravitsevia sekä maistuvia tuotteita vastaamaan erilaisiin trendeihin ja tarpeisiin.

Alan ammatteja TUOTEKEHITTÄJÄ

LEIPOMOTYÖNTEKIJÄ

TUOTANTOAVUSTAJA

JUUSTOMESTARI

VASTUULLISUUSPÄÄLLIKKÖ TYÖNJOHTAJA HANKINTAJOHTAJA LAATUPÄÄLLIKKÖ

MEIJERISTI KEHITYSPÄÄLLIKKÖ

PROSESSINHOITAJA

MARKKINOINTISUUNNITTELIJA

Mitä opiskella?

KOULUTUSMAHDOLLISUUDET ALALLE OVAT MONIPUOLISET. ALAN TUTKINNON VOI HANKKIA OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA, TOISEN ASTEEN OPPILAITOKSISTA, AMMATTI- JA TIEDEKORKEAKOULUISTA SEKÄ YLIOPISTOISTA. ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TUTKIMUKSEEN JA TUOTEKEHITYKSEEN TEHDÄÄN SUOMESSA HUOMATTAVIA PANOSTUKSIA.

32

Ruoka- ja juomayrityksissä työskentelee ihmisiä useissa kymmenissä eri työtehtävissä ja ammateissa. Tarjolla on haastavia ja palkitsevia tehtäviä: tuotekehittäjänä pääset itse tutkimaan ja kehittämään tuotteita, kondiittorina voit käyttää luovuuttasi ja käsien taitoa tai markkinointijohtajana saat esimieskokemusta ja kaupallisia haasteita. Tai ehkä olet kiinnostunut logistiikasta, tekniikasta tai projektien hallinnasta?

Isoissa yrityksissä ruokia ja juomia valmistetaan suurissa astioissa ja uuneissa, ja pakkaaminen hoidetaan koneiden avulla. Työntekijöiden osaamista tarvitaan, jotta automatisoitu tuotanto sujuu ja tuotteet saadaan maistuvina ruokapöytiin. Reilusti yli puolet alan toimijoista ovat pienyrityksiä: niissä työskentelee usein vain muutama henkilö ja tehtävänkuva voi vaihdella paljonkin.

Suomessa on lähes 1700 elintarviketeollisuuden yritystä, joissa valmistetaan ruokia, juomia, leivonnaisia ja makeisia. Niissä työskentelee noin 38 000 henkilöä erilaisissa kiinnostavissa työtehtävissä.

KATSO MYÖS

maistuvammatti.fi

etl.fi

Hyppää alalle jossa pelikenttänä on koko maailma

Kiinnostaisiko sinua liikutella koko maailmaa?

Logistiikka ja huolinta tarkoittavat yksinkertaisimmillaan tavaran ja tiedon liikuttamista, varastoimista ja toimittamista perille. Liikuteltavana voi olla mitä tahansa mikrosiruista satojen tuhansien kilojen painoisiin koneisiin. Työsi jäljet näkyvät päivittäin ihmisten ja yritysten arjessa ja ala tarjoaa monipuolisia ammatteja sekä uravaihtoehtoja eri koulutustaustaisille.

Logistiikka- ja huolinta-alan ammattilaiset varmistavat, että vaikkapa netistä tilaamasi lenkkarit kuljetetaan luoksesi oikeaan osoitteeseen, aikataulussa, kustannustehokkaasti ja turvallisesti. He myös varmistavat, että pystyt seuraamaan tilauksesi matkaa netissä ja saat apua sekä neuvoja tarvittaessa.

Oman mausteensa työhön tuovat globaalit lait, määräykset ja sopimukset. Ne ohjaavat toimimaan vastuullisesti, kehittämään ympäristöystävällisempiä kuljetusmuotoja ja varmistamaan, etteivät lähetetyt tavarat uhkaa kansallista tai kansainvälistä turvallisuuttamme.

Alan ammatteja LOGISTIIKKAPÄÄLLIKKÖ

KULJETUSSUUNNITTELIJA HUOLITSIJA

AJOJÄRJESTELIJÄ

TERMINAALITYÖNTEKIJÄ

LIIKETOIMINTAJOHTAJA HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ TIEDOTTAJA

KIRJANPITÄJÄ

MYYNTIPÄÄLLIKKÖ

Opiskelupaikat

Millä taidoilla pärjään logistiikka- ja huolinta-alalla?

Logistiikassa on kyse tiimipelistä. Yhteistyökyky, täsmällisyys ja aloitteellisuus ovat avaintaitoja vauhdikkaalla ja monipuolisella alalla.

Tärkeimmät evääsi alalla etenemiseen ovat soveltuva koulutuspohja, innostunut asenne ja vastuullinen ote työhön. Alan sanasto ja materiaalit ovat kansainvälisiä, usein myös työkaverit tai esimies. Englannin kieli pitää hallita, ja muusta kielitaidosta on etua.

Suomessa logistiikka- ja liikennesektori on vahva vaikuttaja ja se työllistää noin 120 000 työntekijää.

LIIKENTEENHOITAJA

Metropolia ammattikorkeakoulu Helsingissä ammattikorkeakoulu Espoossa tikorkeakoulu (Kyamk) Kotkassa koulu (Turun AMK)

Laurea –

Kymenlaakson ammatTurun ammattikorkea-

Satakunnan ammattikorkeakoulu

(SAMK) Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) Hämeenlinnassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK)

Ammattikor-

keakoulu Arcada – Yrkeshögskolan Arcada Helsingissä KATSO MYÖS

Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry

www.huolintaliitto.fi

(ruotsinkielinen)

Logistiikan lukiokurssit

lukio Helsingissä

Kuusankosken lukio Kuusankoskella

Vuosaaren

Haaga-Helia AMK

33

Etsimme elämysten toteuttajia

Matkailu- ja ravintola-alan ammattilaiset ovat tärkeä osa ihmisten arkea ja juhlaa.

Monipuolisille ja ammattitaitoisille osaajille on aina kysyntää - kasvava ala työllistää Suomessa tällä hetkellä 140 000 ammattilaista! Alan työpaikat säilyvät aina Suomessa.

Vieraanvaraisuus on alan avainsana. Työ on vaativaa ja nopeatempoista, mutta palkitsevaa. Tapaat paljon ihmisiä ja olet mukana heidän elämänsä kohokohdissa.

Alan ammatteja KOKKI

TARJOILIJA

VASTAANOTTOVIRKAILIJA MATKAILUNEUVOJA MYYNTISIHTEERI KEITTIÖMESTARI ERÄOPAS

HOVIMESTARI

KAHVILAMYYJÄ SOMMELIER

RAVINTOLAPÄÄLLIKKÖ

HUVIPUISTOTYÖNTEKIJÄ

HIIHDONOPETTAJA

HOTELLINJOHTAJA

Opintopolut ALAN AMMATTEIHIN VOI KOULUTTAUTUA USEAMMALLA TAVALLA. PERUSKOULUN JÄLKEEN VOIT HAKEUTUA AMMATILLISEEN OPPILAITOKSEEN SUORITTAMAAN ALAN PERUSTUTKINTOA. ESIMERKIKSI KOKIN TAI TARJOILIJAN OPINNOT KESTÄVÄT 3 VUOTTA.

Työn juhla ja arki Alan ammattilaiset ovat kiinnostuneita ihmisistä, asiakassuuntautuneita ja valmiita työskentelemään niin itsenäisesti kuin ryhmissäkin. Asiakaspalvelussa saat käyttää myös myyntitaitojasi.

Työntekijöille tärkeä ominaisuus on kyky saada käytännön asiat rullaamaan nopeasti vaihtuvissa tilanteissa. Myös kielitaito on etu, koska tapaat asiakkaita eri kulttuureista.

Etenemismahdollisuudet alalla ovat hyvät, sillä uusia uramahdollisuuksia avautuu jatkuvasti. Moni on toteuttanut unelmansa perustamalla oman yrityksen.

Ympäri Suomea on useita sekä kotimaisia että kansainvälisiä hotelli-, ravintola- ja matkailualan yrityksiä, ja ammattilainen voi kartuttaa kokemustaan myös ulkomailla.

AMMATTIKORKEAKOULUSSA VOIT SUORITTAA RESTONOMIN TUTKINNON. SE KESTÄÄ NOIN 3,5 VUOTTA. MYÖHEMMIN VOIT HAKEUTUA SUORITTAMAAN MYÖS YLEMMÄN AMK-TUTKINNON. MATKAILU- JA RAVINTOLA-ALAN OPINNOT SOVELTUVAT HYVIN MYÖS OPPISOPIMUS- JA NÄYTTÖTUTKINTOKOULUTUKSEEN.

34

KATSO MYÖS mara.fi

hotellijaravintolamuseo.fi

Taivaallinen työpaikka

Kirkossa työskentelee noin 20 000 eri alojen ammattilaista. He toimivat seurakunnan hengellisessä työssä sekä esimerkiksi talouden, hallinnon, viestinnän ja kiinteistöhuollon tehtävissä.

Seurakunnan työntekijät kohtaavat työssään ihmisten arjen ja juhlan. Siksi moni työntekijä työskentelee myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Työ on yhdessä tekemistä – toisten työntekijöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Työssä tarvitaan ihmissuhde-, yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja.

Kirkon viroissa ja joissakin tehtävissä edellytetään Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyyttä ja konfirmaatiota.

Alan ammatteja PAPPI

KANTTORI

LASTENOHJAAJA

DIAKONI JA DIAKONISSA

SUNTIO

NUORISOTYÖNOHJAAJA VARHAISKASVATUKSEN OHJAAJA KANSAINVÄLISEN TYÖN SIHTEERI LÄHETYSSIHTEERI

KIRKON MUUT TEHTÄVÄT

Mitä opiskella?

"Kirkollinen työ sopii sellaiselle, joka sietää sitä että elämä on perimmiltään mysteeri. Ei tarvitse olla kova uskovainen tai uskoa vain tietyllä tavalla, mutta kuitenkin niin, että haluaa olla osa kirkon yhteistä uskoa."

SUVI KORHONEN, TEOLOGIAN OPISKELIJA

Papit saavat koulutuksensa yliopistoissa, kanttorit Sibelius-Akatemiassa ja ammattikorkeakouluissa.

Diakoniatyöntekijät (diakonit ja diakonissat), kirkon nuorisotyönohjaajat ja lähetyssihteerit sekä lapsityönohjaajat saavat koulutuksen ammattikorkeakouluissa.

Ammatillisissa oppilaitoksissa koulutetaan lastenohjaajia ja suntioita.

www.evl.fi/rekrytointi

35

Energia-ala on tulevaisuuden ala

Energia-ala on monipuolinen, se työllistää Suomessa suoraan noin 15 000 henkilöä ja välillisesti vielä enemmän. Alan palvelut kattavat koko maan, joten myös työtehtäviä on tarjolla maanlaajuisesti – nyt ja tulevaisuudessa.

Alan ammatteja HENKILÖSTÖJOHTAJA REAKTORIFYYSIKKO

YMPÄRISTÖJOHTAJA

TUULIVOIMAINSINÖÖRI

KAUKOLÄMMÖN KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ VERKOSTOSUUNNITTELIJA MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ ÄLYVERKKOASIANTUNTIJA SOPIMUSOIKEUDEN ASIANTUNTIJA

Mitä opiskella?

ENERGIA-ALAN AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOT KESTÄVÄT NOIN 4 VUOTTA. AMMATTIKORKEAKOULUISSA VOIT SUORITTAA ALALLE SOVELTUVAN ENERGIA-, SÄHKÖ- TAI LVI-TEKNIIKAN, LIIKETALOUDEN TAI TIETOJENKÄSITTELYN TUTKINNON. YLIOPISTOTUTKINNON SUORITTAMINEN KESTÄÄ NOIN 6 VUOTTA.

Ala on vahvasti kiinni tulevaisuudessa. Yhteiskuntamme yhdet keskeisimmistä haasteista liittyvät tällä hetkellä energian saatavuuteen ja ympäristöön. Uusien ilmasto- ja ympäristömyönteisten teknologioiden kehittäminen ja innovointi ovat alan avainsanoja.

Diplomi-insinööriksi valmistunut voi työskennellä energia-alalla esimerkiksi energiayhtiössä ympäristö-, tutkimus- tai tuotantopäällikkönä. Kauppatieteiden maistereille puolestaan on tarvetta esimerkiksi taloushallinnon, markkinoinnin ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Uuden energiateknologian kysyntä on huomattavassa kasvussa, joten myös tutkimus- ja kehitystoiminnan työhön panostetaan lähivuosikymmeninä.

Monipuolisuus opinnoissa on kuitenkin tutkinnosta riippumatta tärkeää. Lisäksi kielitaito, projektityötaidot, tietotekninen osaaminen ja kansainvälisyys ovat valttikortteja energia-alalla.

Kilpailukykyinen palkka, yhteiskunnallisesti merkittävät työtehtävät ja erinomaiset työllisyysnäkymät tarjoavat alasta kiinnostuneille mielenkiintoisia uramahdollisuuksia.

Energia-ala ja sen asiantuntijatehtävät kansainvälistyvät tulevaisuudessa, mutta työtehtävät eivät tule katoamaan Suomesta. Uusia ammattitaitoisia ja monipuolisia osaajia tarvitaan jatkuvasti. Alan toimintojen kattaessa koko maan työvoiman tarve suuntautuu, monista muista aloista poiketen, ympäri Suomen. Tulevan vuosikymmenen aikana alalta jää eläkkeelle noin 40 prosenttia nykyisestä henkilöstöstä, joiden tilalle tarvitaan energia-alan mielenkiintoisiin tehtäviin runsaasti uusia osaajia.

www.energiamaailma.fi 36

​​​ ingrid vastaa Suomen kantaverkosta, joka F toimii sähkönsiirron selkärankana. Kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Fingridiläiset voivat päivittäin nähdä työnsä vaikutuksen jokaisen suomalaisen arkeen: Suomi toimii sähköllä. Kansainvälisen yhteistyön ja sähkömarkkinoiden laajenemisen myötä työllämme on yhä suuremmassa määrin myös kansainvälinen ulottuvuus. Fingrid tarjoaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä ja ammatillisesti kiinnostavaa työtä n. 300:lle eri alojen asiantuntijalle.

www.fingrid.fi

, n i o v a n o ä ”Tänuäorlelkas ja lämmin työilmapiiri.”

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

Jarkko Tulensalo

SUUNNITTELUINSINÖÖRI

OPISKELIN LUKIOSSA pitkän matematiikan ja fysiikan. Tie-

sin haluavani jatkaa näiden aineiden parissa, mutta en ollut vielä täysin varma, mikä se oma juttu olisi.

Sähkötekniikka tuntui laajalta alalta, jolta löytyisi varmasti monia mielenkiintoisia tehtäviä. Lähdin opiskelemaan sähkötekniikkaa Otaniemeen ja valmistuin diplomi-insinööriksi kesällä 2016.

Fingridillä on avoin, nuorekas ja lämmin työilmapiiri.

Kaikki ovat mukavia ja käytävillä moikkaillaan toisille. Kesätyöntekijäkin voi mennä nykimään pomoa hihasta, jos on jotain kysyttävää.

Työtehtäviini kuuluu muuntajien ja mittamuuntajien projektien läpiviemistä, suunnittelua ja kehitystyötä. Työssäni minua motivoivat monipuoliset ja haastavat tehtävät, joissa pääsee ratkaisemaan teknisiä ongelmia yhdessä muiden

asiantuntijoiden kanssa. Tässä työssä vaaditaan ongelmanratkaisukykyä ja tiimityöskentelytaitoja. Pitää osata käsitellä suuria määriä dataa tilastollisesti, jotta sieltä löytää trendejä.

TYÖNANTAJANA FINGRID on reilu, avoin ja vakaa. Täällä on selkeät pelisäännöt ja hyvä henki. Fingridillä suunnitellaan pitkälle tulevaisuuteen ja huolehditaan työntekijöistä. Meillä on joustavat työajat ja myös etätyöt ovat mahdollisia projektien ja tehtävien puitteissa.

Fingridillä on paljon pohjoismaista ja eurooppalaista yhteistyötä. Olen kiertänyt projektien mukana ympäri Suomea ja seuraavaksi on luvassa työmatka Kööpenhaminaan.

Sähköalalla on paljon työpaikkoja ja monipuolisia tehtäviä, ja suosittelen tätä kaikille. Sähköä ei voi ulkoistaa ulkomaille, vaan työpaikat pysyvät Suomessa.

37

Rakennusala tarjoaa kilpailukykyisiä palkkoja ja laaja-alaiset uranäkymät

Rakennustyömaa on täynnä erilaisia ammattilaisia joita yhdistää ainoastaan se, että he rakentavat samaa rakennusta. Työmaa on kuin vilkas muurahaispesä, jossa kuhina jatkuu aamusta iltaan. Kaikkea valvoo vastaava työnjohtaja, joka on vastuussa kaikesta mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa kaiken juoksevan paperityön.

Alan ammatteja DIPLOMI - INSINÖÖRI RAKENNUSINSINÖÖRI KIRVESMIES MITTAMIES

ARKKITEHTI

RAKENNUSMESTARI

VASTAAVA TYÖNJOHTAJA TYÖMAAINSINÖÖRI

TALONRAKENTAJA

ELEMENTTIASENTAJA

TORNINOSTURIN KULJETTAJA HANKEKEHITYSPÄÄLLIKKÖ

Mitä opiskella?

ALAN KOULUTUSTA ANTAVIA AMMATTIOPPILAITOKSIA LÖYTYY JOKA PUOLELTA SUOMEA. AMMATTIKORKEAKOULUJA, JOTKA KOULUTTAVAT RAKENNUSALALLE ON YLI KAKSIKYMMENTÄ.

YLIOPISTOKOULUTUSTA ANNETAAN AALTO-YLIOPISTON TEKNILLISESSÄ KORKEAKOULUSSA, TAMPEREEN TEKNILLISESSÄ YLIOPISTOSSA JA OULUN YLIOPISTOSSA.

www.themesta.net

38

Ennen rakennustöiden aloittamista on arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan täytynyt suunnitella rakennuksen muoto ja rakenteiden toimivuus. Kun työmaa käynnistyy, ensimmäisenä paikalla ovat maarakentajat, jotka kaivavat rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapuvat talonrakentajat, jotka aloittavat varsinaisen rakennuksen pystytyksen. Talonrakentajien työtovereina ovat kirvesmiehet, mittamiehet, vedeneristäjät, elementtiasentajat sekä muurarit. Työmaalla ammattilaisten työntekoa johtaa rakennusmestaritaustainen työnjohtaja.

Rakennuksen sähköistä vastaavat sähköasentajat ja LVI-asentajat tekevät putkistot. Rakennuksen pinnoista kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat väliseinäasentajat, maalarit, laatoittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakattoasentajat. Rakennus tarvitsee myös ikkunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen valmistus ja asennus. Työmaan loppuvaiheessa kalusteasentaja asentaa tarvittavat kalusteet paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa rakennuksen pihamaa on viherrakentajien tarkassa hallinnassa.

Viimeisenä työmaan johto tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luovutettavaksi. Luovutuksen jälkeen rakennusta käytetään vuosikymmeniä, eli rakentajien konkreettisen työn tulokset ovat pysyviä. Valitessasi rakentamisen, pääset alalle jolta työt eivät lopu koskaan!

Niin kauan kuin on taloja, on töitä Kiinteistöpalvelualalla on rajattomasti mahdollisuuksia!

Kiinteistöpalveluala pitää huolen suomalaisten merkittävimmästä omaisuudesta, kiinteistöistä. Alan ammattilaiset mahdollistavat meille kaikille myös toimivan, turvallisen ja viihtyisän arjen kouluissa, työpaikoilla tai missä tahansa liikummekin.

Kasvava ja teknistyvä kiinteistöpalveluala työllistää yli 100 000 henkeä ja uusille osaajille riittää kysyntää taloustilanteesta riippumatta.

Kiinteistöpalvelut ovat esimerkiksi kiinteistöjen huoltoa ja ylläpitoa, energianhallintaa, siivousta ja puhtaanapitoa, ulkoalueiden hoitoa sekä aula- ja turvapalveluja. Työympäristöt voivat olla mitä tahansa rakennusten ja kulkuvälineiden väliltä: toimistorakennuksia, taloyhtiöitä, kouluja, sairaaloita tai vaikka lentokoneita.

Työ on itsenäistä, käytännönläheistä ja liikkuvaista. Olennaista työssä pärjäämiselle on kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Monen mielestä parasta onkin asiakkaalta saatu kiitos ja hyvä palaute.

Moni päätyy tekemään elämän mittaisen uran kiinteistöpalveluiden parissa, sillä tarjolla on paljon erilaisia urapolkuja ja etenemismahdollisuuksia. Kesätyöpaikkoja on tarjolla joka vuosi tuhansia, niitä kannattaa kysellä suoraan alan yrityksistä.

www.siistiihommaa.fi KATSO MYÖS

Alan ammatteja VARTIJA

TEKNINEN HUOLTOMIES

VIHERALUEIDEN HOITAJA

TYÖNJOHTAJA

MONIPALVELUTYÖNTEKIJÄ TOIMITILAHUOLTAJA

YRITTÄJÄ

PALVELUPÄÄLLIKKÖ

KIINTEISTÖNHOITAJA

ALUEJOHTAJA

Mitä opiskella?

KIINTEISTÖPALVELUJEN PERUSTUTKINNON (TOIMITILAHUOLTAJAN TAI KIINTEISTÖNHOITAJAN OSAAMISALA) VOI SUORITTAA TOISEN ASTEEN AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA ERI PUOLILLA SUOMEA. TUTKINNON VOI SUORITTAA MYÖS NÄYTTÖTUTKINTONA, SAMOIN KUIN KIINTEISTÖPALVELUJEN AMMATTIJA ERIKOISAMMATTITUTKINNOT.

kunkoululoppuu.fi/mille-alalle/kiinteistopalveluala/

39

Ei ole toista samanlaista HAE 15.3.–5.4.2017 fysioterapeutti insinööri medianomi muotoilija restonomi sairaanhoitaja sosionomi tradenomi

40

Löydä oma paikkasi

42 43 44 45 46

Lahden AMK LIIKETALOUDEN JA MATKAILUN ALA SOSIAALI- JA TERVEYSALA

Hämeen AMK MECHANICAL ENGINEERING LIIKENNEALA

Lapin AMK DEGREE PROGRAMME IN TOURISM

48 49 50 51 52 53 54 55 56 57

47

Laurea-AMK SAIRAANHOITA JA

Metropolia AMK RAKENNUSTEKNIIKKA SAIRAANHOITOTYÖ

XAMK GAME DESIGN MUOTI JA PUVUSTUS

Oulun yliopisto SÄHKÖTEKNIIKKA BIOLOGIA

Itä-Suomen yliopisto FYSIIKKA KEMIA YHTEISKUNTA- JA KAUPPATIETEET SOVELLETTU FYSIIKKA

41

LAMKissa opiskelu on jokaisen opiskelijan itsensä näköistä, käytännönläheistä ja monialaista. Kaikilla koulutusaloilla tehdään runsaasti tiimityötä ja yritysyhteistyötä erilaisten projektien muodossa.

Monimuotoisuus mahdollistaa opiskelun elämäntilanteesta huolimatta.

LAMKin koulutusalat: Liiketalouden- ja matkailun ala Muotoiluinstituutti Sosiaali- ja terveysala Tekniikan ala

www.lamk.fi

TEKSTIT: SIIRI HUTTUNEN

KUVA: MATTI POUTANEN

Sanna-Maria Mäkinen

42

LIIKETALOUDEN JA MATKAILUN ALAN OPISKELIJA HENKILÖSTÖJOHTAMINEN, TRADENOMI (AMK)

OLEN KÄYNYT merkonomikoulun, joten oli loogis-

LIIKETALOUS LIITTYY niin moneen asiaan. Jos halu-

ta jatkaa tradenomiksi. Lukiossa matematiikka oli vahvin aineeni ja luin myös psykologiaa, joka kohtaa hyvin henkilöstöjohtamisessa. Tuntuu, että tradenomiopintojen myötä palaset ovat loksahtaneet paikoilleen.

Koulutus on rakennettu niin, että sen voi käydä ilman tiukkaa kaavaa. Saa kokeilla, mikä opiskelutapa sopii parhaiten omaan elämäntilanteeseen. Teen nyt enemmän käytännön työtä kuin koulua ja siksi se kiehtoo niin paljon.

Suoritan opiskeluitani oppimisympäristössä, jossa toteutetaan erilaisia tapahtumia. Toimin siellä projektipäällikkönä, joten olen saanut suunnitella ja organisoida paljon. Se on kuin pienen yrityksen pyörittämistä. Mukana on opiskelijoita eri koulutusohjelmista ja teemme tiivistä yhteistyötä.

taan pistää pystyyn jotakin, täytyy ensin laskea onko se kannattavaa. Sen jälkeen mietitään, minkälaista osaamista siihen tarvitaan. Liiketalouden koulutusohjelmassa todella yritetään löytää jokaisen oma vahvuus.

Tämän projektin ja koulun myötä olen ymmärtänyt, miten monta ovea minulle tästä aukeaa. Vaihtoehtoja on kirjanpitotehtävistä esimiestehtäviin ja kehittämispalveluihin. Ovet aukeavat myös maailmalle.

Täällä annetaan hyvät siivet työelämään.

Minua motivoi se, että pystyn motivoimaan muita.

En tiedä vielä tulevaisuudestani, mutta haluaisin voida vaikuttaa ihmisten elämään jollain tavalla. Ajatus kantaa sisällään tietysti ison vastuun, mutta täällä sitä opiskellaan.

ö y t i m i i "Tvalmistaa meitä tulevaan

työelämään."

Janne Pylväinen

OPISKELIJA, SAIRAANHOITAJA (AMK), SOSIAALI- JA TERVEYSALA

SAIN KIPINÄN sairaanhoitajaopintoihin työpaikalla

sattuneesta tapaturmasta. Lukiossa en olisi osannut kuvitella, että minusta tulee sairaanhoitaja. Mutta en kadu päivääkään opiskelemaan lähtemistä.

Yksi opiskeluiden parhaista puolista on simulaatiokeskus, jossa pääsee harjoittelemaan hoitotyön toimintoja. Siellä on robottiohjattu nukke, joka puhuu, hengittää ja räpsyttää silmiään. Sen kanssa voi harjoitella turvallisessa ympäristössä ja saa tehdä virheitä.

Teemme paljon ryhmätöitä ja meillä on todella hyvä yhteishenki. Opiskelijakavereiden eteneminen omissa opinnoissaan motivoi myös minua menemään eteenpäin.

Tiimityö valmistaa meitä tulevaan työelämään. Lisäksi tutortoiminta on minulle suuri voimavara.

On tärkeää, että sairaanhoitaja tulee ihmisten

kanssa toimeen. Mutta opintojen kautta siihen rooliin myös kasvaa. Teoriaopinnot, harjoittelut ja mahdolliset kesätyöt kasvattavat henkisesti tulevaan ammattiin. Harjoittelujaksoja on paljon, siellä se käytännön kokemus lopulta karttuu.

SAIRAANHOITAJAOPINTOJEN ALKAESSA haaveilin ambulanssissa työskentelystä, mutta nyt tulevaisuuden toiveena on työpaikka leikkaussalissa. Anestesiahoitajana saa kattavan näkemyksen niin potilaan tarkkailusta, lääkityksestä kuin perushoidosta heräämössä. Jos joskus haluaisi vaihtaa työpaikkaa, on laajat taidot paikkaan kuin paikkaan.

Kun saa idean siitä mitä haluaa lähteä tekemään, kannustan rohkeasti tarttumaan tilaisuuteen hakea opiskelemaan. Minulle tämä on ollut todella ainutlaatuinen kokemus.

43

Mechanical Engineering and Production Technology Bachelor of Engineering, Riihimäki Konetekniikan insinööri on tekniikan alan moniosaaja, jolle löytyy työpaikkoja kaikilta eri teollisuuden aloilta. Tehtäväkenttääsi voi kuulua niin tuotekehitystä, koneensuunnittelua kuin tuotannon suunnittelua ja ohjausta. Opiskelemalla englanniksi kerrytät kielitaidon lisäksi ainutlaatuista kokemusta ja kansainvälistä osaamista, sillä opiskelijakaverisi saapuvat kaikkialta maailmasta.

www.hamk.fi/mechanicalengineering

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

Mikko Pietilä

TEKSTI: MINTTU HYTÖNEN

INSINÖÖRIOPISKELIJA, MECHANICAL ENGINEERING AND PRODUCTION TECHNOLOGY

KUVA: TEEMU GRANSTRÖM

OPISKELEN Mechanical Engineering and Production

Technology -koulutuksessa, eli konetekniikkaa englanniksi.

Meillä on monikulttuurinen ryhmä ja opiskelussa on ollut parasta juuri hyvät tyypit sekä kaverit.

Mielestäni meillä on aivan huippuryhmä ja englannin kieli on kehittynyt yllättävän paljon tässä kansainvälisessä ympäristössä. Toki vastaan tulee silloin tällöin kulttuurieroja, mutta niistä on selvitty.

Suosittelen tätä koulutusta kaikille tekniikasta kiinnostuneille. Lahjakkuutta matematiikassa tai fysiikassa ei tarvita, koska täällä opetetaan asiat, joita ei vielä osaa.

Kansainvälisellä linjalla opiskelussa on paljon hyviä puolia. Kielitaito karttuu ja ymmärrys eri kulttuureista kehittyy.

Tulevaisuudessa on helpompi lähteä työskentele-

44

mään ulkomaille, kun kansainvälisessä ympäristössä toimiminen on tuttua.

KOULUTUS ANTAA pätevyyden todella laajalle alalle käytännönläheisistä töistä suunnittelutehtäviin. Valmistuttuaan voi työskennellä esimerkiksi tehdas- tai huoltovalvonnan, laadunhallinnan tai suunnittelun parissa.

Ammattikorkeakouluopinnot antavat pohjatiedon, jonka päälle osaamista kartutetaan työelämässä.

Opimme koulutuksessa muun muassa, millaisia rakenteita teräksellä, puulla ja perusmateriaaleilla on, sekä miten eri materiaalit käyttäytyvät lämmön kanssa ja työstettäessä.

Vinkkinä nuorille koulutusalaa miettiville voisin sanoa, että käykää tutustumassa eri opiskelupaikkoihin ja miettikää rohkeasti eri vaihtoehtoja. Omaksi jutuksi saattaakin osoittautua yllättävä koulutusala.

Liikenneala Insinööri (AMK), Riihimäki Mietitkö miten liikenne toimii – kuinka sitä ohjataan ja miten sen käyttäytymistä ennustetaan?

Kuinka henkilöautot, tavarakuljetukset, joukkoliikenne, pyöräilijät ja kävelijät sovitetaan yhteen?

Opiskelemalla liikennealan insinööriksi (AMK) löydät vastaukset näihin kysymyksiin ja valmistut liikennealan asiantuntijaksi.

www.hamk.fi/liikenneala

”Opoinnynlloätitsäsnyat

" . s y y s i e h lä n ö n n ä t y kä TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

Kimi Känkänen

INSINÖÖRIOPISKELIJA, LIIKENNEALA

LUKION JÄLKEEN menin suoraan töihin, koska en

VERKOSTOITUMAAN PÄÄSEMME juuri näiden ul-

heti tiennyt, minne hakisin opiskelemaan. Koulussa olen aina nauttinut eniten käsillä tekemisestä, esimerkiksi kuvaamataidosta ja puutöistä.

Kahdeksan työvuoden jälkeen päätin hakea opiskelemaan ja löysin liikennealan opinnot Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Liikenne on aina kiinnostanut minua ja lapsena haaveilin liikennepoliisin ammatista. Enää en halua poliisiksi, joten liikennealan koulutus sopii minulle mainiosti.

Opinnoissa on yllättänyt käytännönläheisyys, eli ei istuta pelkästään luennoilla, vaan tehdään paljon ryhmätöitä ja käytännön harjoitteita. Tällä hetkellä meillä on Hyvinkään esteettömyyskartoitus sekä Hämeenlinnan terveyskeskuksen viitoitus käynnissä.

kopuolisten projektien kautta ja alan tapahtumissa.

Opintoihin kuuluu myös työharjoittelu, josta itse suoritin osan viime kesänä liikennevakuutuskeskuksessa.

Myös vapaaehtoisia yrittäjyyskursseja on tarjolla.

Hämeen ammattikorkeakoulussa opintojen edistymistä tuetaan ja opinto-ohjaaja antaa vinkkejä.

Liikennealan opiskelijalta ei vaadita mitään erityisominaisuuksia. Toki matematiikkaa ja fysiikkaa sisältyy opintoihin, mutta niitä opetetaan ja harjoittelulla niissä pärjää kyllä.

Koulutus valmistaa erilaisiin asiantuntija- ja suunnittelutehtäviin liikenteen eri sektoreille väyläsuunnittelusta liikenneturvallisuusasioihin. Itseäni kiinnostaa muun muassa viitoitus- ja opastussuunnittelu ja erityisesti poikkeusjärjestelyt työmailla.

45

Degree Programme in Tourism -koulutuksesta valmistunut on kansainvälinen toimija. Koulutuksessa korostuvat ”Tourism Management and Experience Design”, matkailun sähköisen liiketoiminnan ja tuotekehityksen osaaminen, matkailukohteiden kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta sekä alueellinen ja kansainvälinen verkostoituminen.

Opiskelu monikulttuurisessa ryhmässä englanniksi antaa hyvät mahdollisuudet työllistyä matkailualalle joko Suomeen tai ulkomaille kehittämis-, asiantuntija- ja esimiestehtäviin.

www.lapinamk.fi

a n a k i a u l e k s i p Jo o voi näyttää, mihin itsestä on."

TEKSTI: TEEA JOKIHAARA

KUVA: MARKUS TORVINEN

Noora Nieminen

OPISKELIJA, BACHELOR OF HOSPITALITY MANAGEMENT, RESTONOMI

OLEN AINA TYKÄNNYT matkustaa, joten matkailuala tun-

tui omalta. Etsin alan opiskelupaikkoja, ja halusin mielelläni opiskella englanniksi – olin aiemmin käynyt koulua englantipainotteisilla luokilla.

En ollut ikinä käynyt Rovaniemellä, mutta nyt opiskelen täällä kolmatta vuotta. Se ei ollut itsestäänselvyys, sillä olen kotoisin Etelä-Suomesta.

Jääminen etelään olisi ollut helppo ratkaisu, mutta olen aina halunnut haastaa itseäni.

Opiskelu on todella mielenkiintoista. Luentojen lisäksi on paljon ryhmätöitä ja projekteja yritysten kanssa. Suunnittelemme heille esimerkiksi uusia matkailuohjelmia tai -aktiviteetteja.

On mahtavaa, että jo opiskeluaikana saa kontakteja ja mahdollisesti jalkaa oven väliin. Käytännönläheisyys sopii minulle, en näkisi itseäni yliopistossa.

46

On mukavaa, että meillä on kansainvälinen linja, jonne tulee opiskelijoita eri puolilta maailmaa.

YLEINEN KÄSITYS ON , että kaikista meistä tulee matkaop-

paita tai tarjoilijoita. Linjaltamme päädytään usein esimiehiksi tai projekti- ja tapahtumasuunnittelun tehtäviin matkailualan yrityksiin.

Kun olen opiskellut englanniksi, tahtoisin ottaa hyödyn irti ja lähteä ainakin aluksi ulkomaille töihin. Esimerkiksi festarien ja kaupunkitapahtumien suunnittelu kiinnostaisi.

Olen tehnyt jo yhden harjoittelun hotellissa Etelä-Saksassa. En osannut saksaa mennessäni, mutta oli upeaa huomata, että tehdessä oppii.

Mielestäni ala sopii sellaisille, jotka tykkäävät tavata uusia ihmisiä. Englanniksi opiskeluunkaan ei vaadita täydellistä kielitaitoa. Positiivisella asenteella pärjää pitkälle.

Laurea tarjoaa kymmenen eri AMK-koulutusta seitsemällä kampuksella Uudellamaalla. Opiskelu on käytännönläheistä ja suuri osa opinnoista suoritetaan yhteistyössä yritysten ja yhteistyökumppanien kanssa. Suurimpia koulutuksia ovat sairaanhoitaja-, sosionomi- sekä liiketalouden koulutus.

www.laurea.fi

n a k n a v t a a s "Täältä tietopohjan elämään.”

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

Janika Koponen

SAIRAANHOITAJAOPISKELIJA (AMK)

LUKION JÄLKEEN opiskelin lähihoitajaksi ja jatkoin siitä Laureaan sairaanhoitajaopintoihin. Alavalinta tuntui luontevalta, koska suvussani on paljon hoitajia. Lähihoitajaksi valmistumisen jälkeen halusin kehittää itseäni lisää ja saada korkeakoulututkinnon.

Opiskelussa minua motivoi oma ryhmäni, josta olen saanut monta hyvää ystävää. Vaikka ammattikorkeakoulussa on välillä kuormittavia jaksoja, ovat opinnot palkitsevia. Tiedän valmistuvani ammattiin, jota arvostan.

Koulussamme on hyvät tukipalvelut, meillä on tutoropettajia, oppilaitospastoreita ja psykologeja. Mielestäni täällä on hyvät mahdollisuudet saada apua jos tuntuu, että opinnoissa on hankaluuksia.

Sairaanhoitajakoulutus antaa laaja-alaisen pätevyyden erilaisiin työtehtäviin. Sairaalan osaston lisäksi voi työs-

kennellä esimerkiksi lasten, nuorten tai vanhusten parissa.

Tarjolla on paljon erilaisia töitä terveysasemilla, kotihoidossa ja päivätoiminnassa. Opinnoista saa vankan tietopohjan ja hyvät tiedonhankintataidot. Ammatillinen kehittyminen jatkuu läpi elämän.

SAIRAANHOITAJALTA VAADITAAN pitkäjänteisyyttä ja kär-

sivällisyyttä. On erittäin tärkeää olla ihmisläheinen ja aidosti kiinnostunut hoitotyöstä. Käytännön työhön pääsee tutustumaan useiden työharjoittelujaksojen kautta. Näiden avulla saa hyvin mielikuvaa, millaisessa työympäristössä viihtyisi parhaiten tulevaisuudessa.

Unelmatyöpaikassani tärkeintä on hyvä työilmapiiri ja mukavat työkaverit. Tällä hetkellä olen kiinnostunut eniten päihde- ja mielenterveystyöstä.

47

n o a s s a i l o "Mitetätvräoilmpapiiri." väl

TEKSTI: VIRVAMAARIA TOIKKA

KUVA: DORA CHEFFI-ARAB

Siri Pelkonen

INSINÖÖRIOPISKELIJA, RAKENNUSTEKNIIKKA

HALUSIN NÄHDÄ työssäni oman kädenjälkeni, siksi lähdin

opiskelemaan rakennustekniikkaa Metropoliaan.

Olen suorittanut kaksoistutkinnon ja tehnyt matkailualalla töitä ennen kuin hain opiskelemaan korkeakouluun.

Metropoliassa on välittävä ja huolehtiva ilmapiiri. Minulle on ollut tärkeää myös se, että olen voinut opiskella oman mielenkiintoni mukaan valinnaiskursseja muista koulutusohjelmista.

Valmistuttuani voin olla esimerkiksi työmaainsinööri tai työnjohtaja. Tulevaisuudessa haluan edetä projektipäälliköksi tai vastaavaksi mestariksi.

Rakennustyömailla näkee naisia entistä enemmän ja järjestelmällisyyttämme sekä organisointikykyämme arvostetaan. Olen saanut paljon positiivista palautetta taidoistani harjoittelujaksoilla.

RAKENNUSTEKNIIKAN KOULUTUKSESSA

48

Metropoliassa

on kolme suuntautumisvaihtoehtoa. Itse valitsin infrarakentamisen. Infra käsittää niin katujen, ratojen, siltojen ja tunneleiden rakentamisen kuin talojen perustustyöt, satama-, puisto- ja virkistysalueiden rakentamisen.

Infra-alalla työtarjonta on todella kattava. Työnjohtajista on huutava pula ja opiskelijat työllistyvät helposti.

RAKENNUSTEKNIIKAN opinnot sopivat erityisesti sellaisil-

le, joilla on kyky johtaa ja kehittää toimintaa sekä halua työskennellä ihmisten parissa. Matematiikan ja fysiikan ymmärtämisestä on apua, ja ammattiopintojen lisäksi tutkintoon kuuluu kieliä ja viestintää.

Jokaisen tulevaisuuttaan pohtivan on hyvä muistaa, että kannattaa valita ala oman kiinnostuksen mukaan. Älä anna kenenkään viedä itseäsi tai tehdä päätöksiä puolestasi.

Ammattikorkeakoulu on paikkasi, jos haluat päästä tekemään juttuja käytännössä.

Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva kansainvälinen ja monialainen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaalija terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita ja kehittäjiä. Opiskelijoita Metropoliassa on yli 16 000.

Rakennustekniikan insinööri (AMK) -koulutus kestää neljä vuotta. Ala tarjoaa monipuolisia työtehtäviä. Rakentamisen ja korjaamisen tarve ei lopu koskaan.

Sairaanhoitotyö on ihmisläheistä ja palkitsevaa.

Sairaanhoitajan (AMK) opinnot kestävät 3,5 vuotta. Työllistymis- ja jatko-opiskelumahdollisuudet ovat hyvät.

www.metropolia.fi/haku

TEKSTI: VIRVAMAARIA TOIKKA

Erno Mäkinen

KUVA: DORA CHEFFI-ARAB

OPISKELIJA, SAIRAANHOITOTYÖ

JO LAPSENA halusin työhön, jossa autetaan ihmisiä. Esi-

merkiksi poliisi, palomies ja sairaanhoitaja kävivät mielessäni. Armeijassa olin lääkintäaliupseerina, minkä jälkeen tiesin tulevaisuuteni olevan hoitotyössä.

Koen muiden auttamisen kutsumukseksi, ja tuskin on sattumaa, että myös sukulaisissani on sairaanhoitajia.

Punnitsin vaihtoehtoja ensihoidon ja sairaanhoitotyön välillä. Lopulta päätin kouluttautua sairaanhoitajaksi, sillä se mahdollistaisi monipuolisesti eri työmahdollisuuksia vanhainkodeista, lastensairaaloihin ja akuuttihoitoon. Sairaanhoitajilla riittää siis vaihtoehtoja eikä työttömyyttä tarvitse pelätä.

OPINTOMME KOOSTUU käytännön kursseista ja teoriao-

pinnoista, jotka valmistavat harjoittelujaksoja varten. Niitä kuuluu tutkintooni kaikkiaan kahdeksan.

Metropolia on iso ammattikorkeakoulu, mikä tarjoaa jo-

kaiselle monipuoliset mahdollisuudet, vapautta opiskeluun sekä resursseja.

Tämän ansiosta pääsin esimerkiksi opiskelijatovereideni kanssa tekemään pilke silmäkulmassa toteutettuja opetusvideoita kouluprojektina. Parasta opiskeluajassani oli vaihto-opiskelu Roomassa.

VALMISTUN JOULUNA 2016 ja minulla on jo työpaikka.

Aloitan ortopedisellä osastolla hoitajana. Se on unelmieni työpaikka, sillä työ on vaativaa mutta vaihtelevaa ja potilaita on teini-ikäisistä satavuotiaisiin. Lisäksi leikkaussalissa hoitajalla on suuria vastuita ja työtä tehdään aina tiiminä.

Haluan rohkaista tulevaisuuttaan pohtivia miettimään, kumpi on tärkeämpää, mielekäs työ vai raha. Koska työura on niin pitkä, teen itse mieluiten työtä, jonka tekemisestä nautin.

49

Uusi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk, aloittaa 1.1.2017, kun Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyvät.

Xamkissa on 9 000 opiskelijaa, AMK-tutkintoon johtavia koulutuksia lähes 60 ja ylempään AMKtutkintoon johtavia 23. Moniäänisen ja -muotoisen korkeakoulun kivijalkoina toimivat Kotka, Kouvola, Mikkeli ja Savonlinna.

www.xamk.fi

, ä t s e d y y s i e ”Pitkäjänt avarakatseisuudesta TEKSTI: PI MÄKILÄ

KUVA: MIKA PULKKINEN

William Nyman

MUOTOILUN OPISKELIJA, GAME DESIGN -KOULUTUSOHJELMA

OLEN AINA OLLUT kiinnostunut peleistä, ja lukioaikana

huomasin, että pelialaa voi opiskella ammattikorkeakoulussa. Game Design -koulutusohjelma painottaa graafista suunnittelua. Se kiinnosti minua niin paljon, etten edes hakenut muualle opiskelemaan.

Olen ollut positiivisesti yllättynyt opetuksen laadusta.

Meillä on tosi motivoituneet, pätevät ja innostavat opettajat: he ovat yhtä innoissaan peleistä ja samanlaisia pelinörttejä kuin me oppilaatkin.

Opiskeluryhmäämme kuuluu vähän yli parikymmentä opiskelijaa. Vaikka olemme kilpailuhenkisiä, kannustamme ja tuemme toisiamme.

Pääsemme visualisoimaan ja luomaan uusia maailmoja, mutta meidän suunnittelemien pelien täytyy myös toimia loogisesti. Tällä alalla vaaditaankin paitsi taiteellista lahjakkuutta, intoa ja motivaatiota, myös loogista päättelykykyä.

50

KOULUTUS ANTAA minusta muutenkin hyvät mahdollisuudet toimia luovalla alalla.

Opimme käyttämään Photoshopia ja Illustratoria sekä toisaalta harjoittelemme värioppia ja sommittelua. Näistä taidoista on varmasti hyötyä, vaikka ei työllistyisikään suoraan pelien pariin.

Opetukseen kuuluu myös yrittäjäkoulutusta, mikä on tosi hyvä juttu, sillä uskon tarvitsevani sitä jatkossa. Haluaisin päästä töihin johonkin isoon, kansainväliseen pelistudioon, mutta haluan ensin tehdä harjoitusmielessä muutamia omia pelejä.

Tämä koulutusohjelma on kansainvälinen ja kaikki opetus tapahtuu englanniksi. Meillä on hyvät mahdollisuudet päästä työharjoitteluun ja vaihto-oppilaaksi ulkomaille. Haaveilen työharjoittelujaksosta jossain isossa pelifirmassa, esimerkiksi Japanissa.

Xamkin muodin ja puvustuksen koulutus tarjoaa valmiudet toimia suunnittelijana muodin parissa sekä puvustajana kotimaisissa ja kansainvälisissä tuotannoissa.

Englanninkielisestä Game Design -koulutuksesta valmistut pelisuunnittelun ja pelikehityksen ammattilaiseksi. Molemmat koulutukset järjestetään Kouvolan kampuksella. Game Design -koulutukseen voit hakea 10.1.–25.1.2017.

Suomenkielisten AMK-tutkintoon johtavien koulutusten hakuaika on 15.3.–5.4.2017.

ja rohkeudesta

" . ä y t ö y h n o TEKSTI: PI MÄKILÄ

Tuomas Ukkonen

KUVA: MIKA PULKKINEN

MUOTOILUN OPISKELIJA, MUOTI JA PUVUSTUS -KOULUTUSOHJELMA

PÄÄDYIN OPISKELEMAAN muotia ja puvustusta ammatti-

korkeakouluun sattumalta. Pääsin sisään toiseen koulutusohjelmaan, mutta lykkäsin opintojani siviilipalveluksen takia. Kun sitten aloitin opintoni, koulutusohjelman tilalle oli tullut Muoti ja puvustus. Se oli onnekas sattuma, sillä uusi ohjelma vastasi kiinnostuksenkohteitani enemmän.

Opiskelussa parasta on ollut se, että olen saanut omistautua täyspäiväisesti intohimolleni.

Ryhmässämme on noin 20 opiskelijaa, ja olemme kaikki todella erilaisia. Teemme paljon ryhmätöitä, joissa kaikilla on mahdollisuus hyödyntää omia vahvuuksiaan.

Koulun kautta on mahdollista ottaa osaa monenlaisiin projekteihin. Opettajamme ohjaavat meitä koulutöiden lisäksi suunnittelijan identiteetin löytämisessä. Välillä tuntuu, että he ovatkin enemmän mentoreita kuin pelkkiä opettajia. Teemme

myös yhteistyötä muiden alojen opiskelijoiden kanssa.

OPINTOJEN KOKONAISVALTAISUUS tuntui alussa yllättä-

vältä. Ala vaatii paneutumista, ja tässä tarvitaan intohimoa taiteeseen, uuden luomiseen ja vaatteisiin. Myös pitkäjänteisyydestä, avarakatseisuudesta ja rohkeudesta on ehdottomasti etua. Suuri osa työstä tehdään omalla ajalla, joten intoa tekemiseen todella tarvitaan.

Vain mielikuvitus on rajana, kun mietin mahdollisia työtehtäviä kulttuurialalla.

Opintoihin kuuluu työharjoittelu, joka on hyvä mahdollisuus työllistyä ja oppia uutta. Itse suoritin työharjoitteluni uuden Tuntematon sotilas -elokuvan puvustossa.

Toivon, että tulevaisuudessa saan tarjota ihmisille elämyksiä ja pääsen luomaan jotain ennennäkemätöntä.

51

Oulun yliopisto on kansainvälinen tiedeyliopisto, jossa tuotetaan tulevaisuuden osaamista kestävämmän, terveemmän, älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi. Kymmenen tiedekunnan, yli 14 000 opiskelijan ja lähes 3 000 työntekijän voimin Oulun yliopisto on yksi Suomen suurimmista ja monitieteisimmistä.

Pohjoisen vaativat olosuhteet ovat aina kannustaneet ihmisiä kekseliäisyyteen. Oulun yliopistossa tehdään tiedettä arktisella asenteella. Täällä palkitaan uteliaisuus, sinnikkyys ja yhteistyö toisten kanssa. Monet maailmaa muuttaneet keksinnöt ovat täältä lähtöisin. Oulu on oikea paikka ihmisille, jotka eivät halua päästä helpolla vaan pitkälle.

www.oulu.fi facebook.com/oulunyliopisto instagram.com/unioulu twitter.com/unioulu

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

Antti Lukkari

OPISKELIJA, SÄHKÖTEKNIIKKA

PIDIN LUKIOSSA fysiikasta ja matematiikasta. Kuul-

lessani, että näitä aineita voisi lukea Oulun yliopistossa ja samalla valmistua diplomi-insinööriksi, valitsin sähkötekniikan.

Opiskelussa minua motivoivat mielenkiintoiset kurssit. Koulutukseni antaa pätevyyden esimerkiksi työtehtäviin, joissa suunnitellaan elektronisia laitteita kuten matkapuhelimia. Elektroniikan suunnittelun lisäksi voi erikoistua tietoliikenneverkkoihin.

Yllättävintä opinnoissa ovat olleet aluksi todella vaikeilta tuntuvat asiat. Mutta nekin ovat vähitellen auenneet kun olemme perehtyneet niihin porukalla.

Ne tuntuvat nykyään paljon loogisemmilta. Meillä on omat opettajat, jotka opastavat opintoihin liittyvissä asioissa. Heiltä voi aina kysyä neuvoa.

Meillä on kandivaiheessa vapaaehtoinen työhar-

52

joittelu, jonka suoritin kesätöissä. Maisterivaiheessa on edessä toinen työharjoittelujakso. Opinnot antavat mielestäni hyvät eväät työelämää varten. Täällä oppii paljon ryhmätyötaitoja, joita tarvitsee tulevaisuudessa työelämässä.

OLEN SAANUT opintojeni aikana paljon uusia ystä-

viä. Meillä on mukava opiskelijaryhmä ja teemme paljon ryhmätöitä. Vapaa-ajalla tulee tavattua myös muiden alojen opiskelijoita.

Opiskelupaikkaa pohtivalle nuorelle antaisin vinkiksi, että kannattaa miettiä omaa alaa sen perusteella, mistä aineista on kiinnostunut lukiossa tai muuten koulussa. Niiden pohjalta voi sitten tutustua erilaisiin opiskelumahdollisuuksiin.

"Opainntnavoatt hyvät eväät

työelämään."

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

Kia Rautakivi

OPISKELIJA, BIOLOGIA

LUKIOSSA OLIN kaikkiruokainen, sillä biologia, his-

toria, maantiede ja psykologia kiinnostivat minua.

Olen aina pitänyt luonnosta ja lopulta biologia tuntui omalta valinnalta.

Olen kotoisin Helsingistä ja alun perin ajattelin lähteväni Skotlantiin opiskelemaan. Helsingistä katsottuna Oulu on melkein yhtä kaukana, tulin tänne ajatuksena ryhtyä opettajaksi.

Opiskelussa parasta on ollut tutustua uusiin ihmisiin ja päästä avartamaan omaa maailmankuvaa. Biologian laitoksella pääsee oppimaan uusia asioita ja tekemään kaikkea todella jännää.

Biologian opintoihin Oulun yliopistossa sisältyy paljon käytännönläheisiä kursseja. Kesällä lähdemme kenttäkurssille ja olemme viikon Kuusamossa.

Lisäksi meillä on solukkoviljelyitä ja genetiikan kursseja, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.

Meillä on hyvä opinto-ohjaaja, joka tukee opiskelijoita ja seuraa opintojen etenemistä.

Yllättävintä on ehkä ollut se, kuinka paljon oppimateriaalista on englanniksi. Biologiassa pitää myös osata jonkin verran kemiaa.

SUOSITTELEN BIOLOGIAA luonnosta ja eläimis-

tä pitäville ihmisille, jotka haluavat selvittää, mistä eliökuntamme koostuu ja miten se on muodostunut.

Ekologian puolella voi lähteä kartoittamaan metsiä, kasvillisuutta ja eläimiä. Meillä on myös genetiikan ja solutason puoli, jossa tutkitaan ihan pieniä juttuja.

Biologin voit löytää laboratoriosta tai metsästä.

Olen suorittanut kandivaiheeseen sisältyvän työharjoittelun opetustehtävissä. Unelmani on päästä opettamaan biologiaa ja maantiedettä, kunhan tästä aikanaan valmistun ja löydän hyvän työpaikan.

53

TEKSTI: MINTTU HYTÖNEN

KUVA: JOHANNA KOKKOLA

Saara Soudunsaari

OPISKELIJA, FYSIIKAN AINEENOPETTAJAN JA LUOKANOPETTAJAN KOULUTUSOHJELMA

ABIVUONNA EN vielä tiennyt, mitä haluaisin isona

tehdä. Matematiikka ja fysiikka tuntuivat mielekkäimmiltä, mutta muutkin oppiaineet olivat kiinnostavia ja pärjäsin niissä hyvin.

Abivuoden keväällä sain onneksi kuitenkin tietää, että Itä-Suomen yliopistossa aloitettaisiin uusi koulutusohjelma, jossa voisi opiskella samanaikaisesti sekä matemaattisten aineiden aineenopettajaksi että luokanopettajaksi. Se tuntui kuin tehdyltä minua varten, ja päätin hakea.

Parasta opiskelussa ovat olleet toiset opiskelijat.

En tänne muuttaessani tuntenut yhtäkään ihmistä Joensuusta. Opiskelutovereista löytyi kuitenkin pian samanhenkisiä ystäviä. Parina ensimmäisenä vuonna meillä oli myös ystävieni kanssa laskupiiri. Ensin opiskeltiin ja sitten tehtiin yhdessä jotain hauskaa.

Opinnoissa eniten olen nauttinut kursseista, joilla pääsee ryhmässä suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia kokonaisuuksia. Yksi tällainen kurssi on esi-

TEKSTI: MINTTU HYTÖNEN

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO on monialainen yliopisto,

jossa voi opiskella useita eri aloja. Tutkintoa on helppo monipuolistaa mieleisillään sivuaineilla, joita on meidän yliopistossamme valittavana runsaasti. Itse suoritan tällä hetkellä käsityötieteen sivuaineopintoja Savonlinnan kampuksella.

On ollut ihana yllätys huomata, että opettajat ja professorit ovat täällä aidosti kiinnostuneita meistä opiskelijoista. Olen alusta asti saanut apua ja ohjausta opinnoista ja siitä, mitä kursseja kannattaa käydä milloinkin. On mahtavaa, ettei ongelmia tarvitse yrittää ratkaista yksin.

KUVA: JOHANNA KOKKOLA

Johan Pääkkönen

OPISKELIJA, KEMIA

KAIKISTA OPPIAINEISTA kemia on kiehtonut minua eniten jo peruskoulusta lähtien. Niinpä kun selvisi, että alan yliopisto-opintoja on tarjolla kotikaupungissani, valinta oli helppo. On ollut mahtavaa päästä syventymään itseä kiinnostavaan alaan. Luonnontieteet sopivat kaikille, jotka todella haluavat tietää, kuinka maailma pohjimmiltaan toimii.

Parasta opinnoissa on ollut käytännön työmenetelmien harjoittelu. Etenkin syventävissä opinnoissa saa hyvän perehdytyksen moniin erilaisiin menetelmiin. Esimerkiksi molekyylimallitus on jäänyt mieleisenä harjoituksena mieleen. Koulutus antaa vahvan pohjan kemian alan työtehtäviin.

YLIOPISTOSSA YLLÄTYIN siitä, kuinka itsenäistä opiskelu on. Toki jo lukiossa itsenäisyys oli tarpeen,

54

merkiksi kokeellinen koulufysiikan kurssi, jossa ryhmissä suunnittelimme ja kokeilimme erilaisia koulukäyttöön soveltuvia demonstraatioita fysiikan eri ilmiöistä. Yliopisto tarjoaa paljon erityisesti meille opettajaopiskelijoille suunnattuja matemaattisten aineiden kursseja.

mutta täällä sitä todellakin vaaditaan. Jokainen on itse vastuussa omasta edistymisestään. Opinnot saa suunnitella hyvinkin vapaasti juuri itselleen sopivimmalla tavalla.

Saatan hyvinkin hakeutua maisteriopintojen jälkeen vielä jatko-opintoihin. Silloin edessä on omaa tutkimustyötä, väitöskirjan kirjoittaminen ja tohtoriksi väittely. Kemia on ala, josta haluan aina vain oppia lisää.

Hienointa yliopistossamme ja laitoksellamme on se, että opiskelijoita ja opettajia on sopivan vähän. Silloin lähes kaikki oppivat tuntemaan toisensa, ja jokainen voi tuntea kuuluvansa joukkoon.

Täällä on hyvä ilmapiiri ja helppo viihtyä. Jos itseä kiinnostavan alan koulutusta löytyy täältä, kannattaa hakea.

Itä-Suomen yliopiston fysiikan, kemian ja matematiikan valintakohteet Joensuussa www.uef.fi/fysmat

www.uef.fi/kemia

www.uef.fi/hae Opettajankoulutuksen hakukohteet Aineenopettaja: matematiikka, fysiikka, kemia ja tietojenkäsittelytiede Aineenopettaja ja luokanopettaja: matematiikka, fysiikka ja kemia Meiltä valmistuvat opettajat menestyvät erinomaisesti työelämässä. Ainoana Suomessa tarjoamme sekä aineenopettajan että luokanopettajan kelpoisuuden antavan koulutusohjelman.

Tutkimuksen ja ammattialan koulutusten hakukohde Matematiikka, fysiikka ja kemia Fyysikkomme erikoistuvat tulevaisuuden alalle – fotoniikkaan. Matematiikan tutkimuksessa keskitymme perustavanlaatuisiin matematiikan ongelmiin ja sovellutuksiin. Kemian koulutus tarjoaa hyvät valmiudet työskennellä kansainvälistyneen suomalaisen kemianteollisuuden eri aloilla. Kaikista koulutusohjelmista, myös opettajan, voi edetä tohtoriopintoihin.

"Täälolän

" . ä y t h i i v helppo 55

“Ylolnäotltläutvivnaptaäus vaikuttaa."

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Tiedekuntamme tarjoaa monialaista koulutusta kahdella eri kampuksella (Joensuu ja Kuopio).

Työelämän tarpeisiin vastaava koulutuksemme avaa kattavasti vaihtoehtoja asiantuntijatyöhön.

Tiedekunnassamme on noin 4 400 kandidaattija maisteriopiskelijaa.

Yhteishaussa haettavina olevat kandidaatti + maisterikoulutukset ovat: Historia

Julkisoikeus

Kauppatieteet

Maantiede ja ympäristöpolitiikka Oikeustieteellinen ala Sosiaalityö

Sosiaalitieteet

Yhteiskuntatieteet

www.uef.fi

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

Elina Tanninen

OPISKELIJA, SOSIAALITIETEET

OLEN AINA OLLUT kiinnostunut monenlaisista asi-

oista, eikä minulla ole ikinä ollutyhtä ainoaa lempiainetta. Kiinnostuin yhteiskuntatieteistä lukioikäisenä ja mietin, mitä haluaisin tulevaisuudessa tehdä.

Luin paljon erilaisista yhteiskuntatieteellisistä vaihtoehdoista ja löysin sosiaalitieteet, joka tuntui heti omalta jutulta.

Nautin yliopistossa opiskelusta, kun voin opiskella näin mielenkiintoista ja motivoivaa alaa.

Itä-Suomen yliopistossa opiskelua seurataan ja opiskelijan ammatillista kehittymistä tuetaan. Jos tulee ongelmia, voi aina kysyä joltain apua.

Meillä on täällä Kuopiossa mahtava aktiivinen opiskelijaryhmä ja ainejärjestö, joiden kanssa näemme myös koulun ulkopuolella.

Sosiaalitieteissä opiskellaan mitä yhteiskunnassa tapahtuu, miksi se tapahtuu ja miten pystym-

56

me vaikuttamaan siihen. Suosittelen sosiaalitieteitä kaikille yhteiskunnasta ja ihmisistä kiinnostuneille.

YLLÄTTÄVINTÄ YLIOPISTOSSA on ollut vapaus vai-

kuttaa itse opintoihin. Meillä on vapaa sivuaineoikeus ja pystymme valitsemaan kursseja kaikilta ItäSuomen yliopiston eri aloilta.

Sosiaalitieteiden opinnot ovat työelämäpainotteisia ja antavat hyvin laaja-alaisen pätevyyden.

Sosiaalitieteilijöistä voi tulla esimerkiksi tutkijoita, kouluttajia, eri alojen asiantuntijoita tai johtajia.

Toivon, että pystyn tulevaisuudessa työskentelemään tiimiluontoisessa työnkuvassa kansainvälisessä ympäristössä.

En vielä tarkalleen tiedä, mikä minusta tulee isona, mutta tällä hetkellä tuntuu, että minulla on paljon vaihtoehtoja

Sovellettu fysiikka, Kuopio Koulutamme asiantuntijoita ratkaisemaan vaativia globaaleja haasteita – ilmastonmuutos, ikääntyminen, kestävä tuottavuus. Näitä haasteita taklaamme laskennallisen, lääketieteellisen ja ympäristöfysiikan keinoin. Panostamme tutkimuksen lisäksi merkittävästi myös opetuksen kehittämiseen lähtökohtana oppijakeskeinen oppiminen. #sovellettufysiikka #inverseproblems #medicalphysics #aerosolphysics #flippedlearning

www.uef.fi

ä ä t t i i r ä t i ö ”T varmasti jokaiselle."

TEKSTI: VIRVAMAARIA TOIKKA

Heidi Malinen

KUVA: IITA SILLANPÄÄ

OPISKELIJA, SOVELLETTU FYSIIKKA

EN VIELÄ LUKIOSSA tiennyt, mikä minusta tulisi iso-

na. Juttelin opinto-ohjaajan kanssa kiinnostuksen kohteistani. Olin innostunut luonnontieteistä ja erityisesti fysikaaliset ilmiöt ja avaruus kiehtoivat minua.

Näin ollen sovelletun fysiikan opinnot Itä-Suomen yliopistossa olivat luonnollinen vaihtoehto.

Opinnoissa on yllättänyt se, kuinka paljon matematiikkaa niihin kuuluu. Emme enää laske, vaan pureudumme syvällisemmin lukiossa opittuihin tekniikoihin sekä teorioihin ja todistamme niitä.

Opiskelemme matematiikkaa, jotta ajattelutaitomme kehittyvät ja ymmärtäisimme paremmin luonnontieteitä. Opinnot ovat haastavia, mutta minua motivoi se, että voin ymmärtää maailman toimintaa paremmin fysiikan lakien avulla.

Opintomme koostuvat luennoista, labrakursseista ja laskuharjoituksista, joita teemme yhdessä opiskelutovereiden kanssa. Se on hyvä menetelmä, sillä

saan apua muilta vaikeissa tilanteissa ja voin jakaa omaa osaamistani. Laitoksemme opiskelijamäärä on suhteellisen pieni ja opiskelijoita vuosikurssillamme on parisenkymmentä. Se mahdollistaa yksilöllisemmän opetuksen.

SOVELLETUSSA FYSIIKASSA on kolme suuntautu-

misvaihtoehtoa: lääketieteellinen, laskennallinen ja ympäristöfysiikka.

Kun valmistun, minusta tulee fyysikko. Töitä riittää varmasti jokaiselle, ja voimme työskennellä esimerkiksi yrityksissä, tutkimuslaitoksissa tai sairaaloissa. Suurin osa kuitenkin toimii tutkijoina.

Itse haaveilen sairaalafyysikon urasta. Se on hyvä vaihtoehto sellaiselle, jota kiinnostaa myös lääketiede. Voin työskennellä esimerkiksi sairaalassa syöpähoitojen tai magneettikuvauksen parissa, kehittää teknologiaa ja vastata laitehankinnoista.

57

# Kolumni

MAGIC

MAKE

THE

KUVA: NIKO JEKKONEN

MUISTAN, KUINKA kysymys ammatinvalinnastani nostatti hien ohimolle ja kaulan ympärystä alkoi kiristää.

Mikä susta tulee isona? Mitä siihen pitäisi vastata? Palomies? Onnellinen? Perheen isä? Entä kun olen iso, mitä sitten tapahtuu? Entä jos en halua enää samoja asioita ollessani aikuinen? Tässä vaiheessa on hyvä viheltää peli poikki ja heittää alkuperäinen kysymys roskikseen.

Tein syyskuussa katugallupia ja kysyin mitä tyypeistä tulee isona. Huomasin ikään tai sukupuoleen katsomatta, että vain harva osasi vastata kysymykseen. Miksi siis edes kysyä? Tuntuu, että olisi helpompi luetella piin likiarvo sadan desimaalin tarkkuudella tai kertoa mistä avaruus koostuu.

Yrittäessämme vastata lokeroimme itsemme johonkin muottiin. Jos emme löydä sopivaa lokeroa, meitä alkaa ahdistaa. Samalla horisontti kaventuu ja meidän on vaikeaa nähdä mahdollisuuksia ympärillämme.

J o o n a s P es on en Kirjoittaja on seikkailija, supersankari, viidakkomies, tarinankertoja ja kutsumuksellisen työn suurlähettiläs. Joonaksen intohimo on sparrata nuoria löytämään oma potentiaalinsa sekä luoda ympäristöjä, joissa ihmiset uskaltavat ylittää itsensä. Joonas työskentelee tubettajana Taloudellinen Tiedotustoimisto TATissa. youtub e.com/p esojo onas @p esojo onas

58

TOISET TIETÄVÄT pienestä pitäen oman kutsumuksensa, toisilla taas on yksi intohimo, jota he toteuttavat.

Toiset hyppivät kukasta kukkaan tehden lyhyitä projekteja, jolloin työsuhteiden kesto voi olla muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Toiset taas opiskelevat markkinointia, lähtevät sen jälkeen lukemaan meribiologiaa ja lopulta yhdistävät nämä kaksi asiaa.

Olemme tottuneet ottamaan mallia Steve Jobsin kaltaisista intohimoisista visionääreistä ja yhdestä ”oikeasta” tavasta toimia. Itse näen, että tapoja on monia ja jokainen niistä on oikea.

Ystäväni Iida Mäkikallio sanoo, että eri asioiden rajapinnassa se taika tapahtuu. ”Make the magic happen”, tiedättehän. Kokeilemalla ja keräämällä kokemusta hahmottuvat ne asiat, joita tykkää tehdä.

Toinen huomionarvoinen pointti on nopeasti muuttuva maailma. ”Maailma muuttuu Eskoseni”, näin taidettiin jo Nummisuutareissa sanoa.

Tämä muutos ei välttämättä näy sinulle, koska olet kasvanut nopeasti muuttuvassa maailmassa. Digitalisaatio, robotisaatio ja virtuaalitodellisuus tulevat mullistamaan pelikenttäämme. Ah, mikä mahdollisuuksien avaruus onkaan aukeamassa.

Samalla kun nykyisiä työtehtäviä automatisoidaan ja siirretään roboteille, vapautuu aikaa inhimilliselle kohtaamiselle sekä luovalle ja kehitystä vaativalle työlle. On hassua kysyä, mikä susta tulee isona, kun emme pysty sanomaan, kulkevatko taksit ensi vuonna ilman kuskia vai eivät?

Mutta mitä sitten tilalle? Mielestäni fiksumpaa olisi miettiä, mistä olen kiinnostunut ja mitä haluan tehdä seuraavaksi. Tutustua paremmin itseensä: mistä asioista tykkää ja mitkä on tärkeitä? Mihin asioihin uskoo ja mihin kysymyksiin haluan löytää vastauksia? Tutkia ja seikkailla. Pitää uteliaisuutta yllä. Tätä kautta alkaa rakentua se iso kuva, jota kohti voit kulkea.

Nuori, sun ei tarvitse tietää mikä susta tulee isona!

OPISKELE KIELELLÄ, JOLLA TYÖSKENTELET AMK-TUTKINTO, PÄIVÄOPETUS ENGLANNIKSI • • • • • •

Industrial Management | Rauma International Business | Rauma Logistics | Rauma Nursing | Pori Physiotherapy | Pori Sea Captain | Rauma

Hakuaika 10.–25.1.2017

#mysamk samk.fi/haku

Hae tulevaisuus.

Hyvälle on kysyntää.

KULTTUURIALA Muotoilija (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Muotoilija (YAMK) Tanssinopettaja/Musiikkipedagogi (YAMK)

LIIKETALOUDEN ALA Tradenomi (AMK) Tradenomi (AMK), wellness-liiketoiminta Tradenomi (YAMK) Bachelor of Business Administration

LUONNONVARA-ALA Agrologi (AMK) Agrologi (YAMK)

MATKAILU- JA RAVITSEMISALA Restonomi (AMK) Restonomi (YAMK)

SOSIAALI- JA TERVEYSALA Sosionomi (AMK) Sairaanhoitaja (AMK) Ensihoitaja (AMK) Bioanalyytikko (AMK) Fysioterapeutti (AMK) Röntgenhoitaja (AMK) Suuhygienisti (AMK) Sosionomi (YAMK) Bioanalyytikko / Röntgenhoitaja (YAMK) Sosiaali- ja terveysala (YAMK), Digital Health

Hae tieto.

Hae tulevaisuus.

Hae elämä. #HaeElämä #SavoniaAMK KUOPIO / IISALMI / VARKAUS

TEKNIIKAN ALA Sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri (AMK) Tietotekniikan insinööri (AMK) Rakennustekniikan insinööri (AMK) Rakennusmestari (AMK) Rakennusarkkitehti (AMK) Konetekniikan insinööri (AMK) Ympäristötekniikan insinööri (AMK) Bachelor of Engineering Energiatekniikan insinööri (AMK) Insinööri (YAMK)

Hakuaika 15.3.–5.4.2017

savonia.fi