MTU2012

Minä Työ Ura Inspiroivan työn julkaisu 2012

Ilmoitusliite

Merkitys.

Motivaatio.

Menestys.

OHJAAJAN VALINTA:

Dome Karukoski kertoo oikein roolittamisen tärkeydestä työelämässä 4

Muutoksen aika: Nuoret muuttavat ratkaisevasti työelämää

12 Arjen idolit inspiroivat

14 Sankaruuden

myytti: SPR:n avustustyöntekijät maailmalla

MISTÄ TYÖHYVINVOINTI RAKENTUU? SOSIAALI- JA TERVEYSALAN AMMATTILAISET KERTOVAT! Sivut 19–23 M I N Ä / T YÖ / U R A

1

VTT luo teknologiasta liiketoimintaa VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimus­ keskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja.

Työnantajana tarjoamme näköalapaikan teknologian kehitykseen ja kaupallistamiseen, haasteellisia tehtäviä ja monipuolisia ura­ polkuja. VTT:llä työskentelee noin 3100 eri alojen asiantuntijaa.

Liikevaihtomme on 290 M€. Päätoimipaikkamme Suomessa ovat Espoo, Tampere, Oulu ja Jyväskylä.

Lue lisää: www.vtt.fi

VTT:n teknologiapainoalat • Sovellettu materiaalitekniikka • Bio­ ja kemianprosessit • Energia • Tieto­ ja viestintäteknologiat • Teolliset järjestelmät • Mikroteknologiat ja elektroniikka • Palvelut ja rakennettu ympäristö • Liiketoimintatutkimus

Teknologia- ja liiketoimintaennakointi • Strateginen tutkimus • Tuote- ja palvelukehitys • IPR ja lisensointi • Asiantuntijaselvitykset, testaus, sertifiointi • Innovaatio- ja teknologia johtaminen • Teknologiakumppanuus

Inspiroivan työn julkaisu 2012

4 6 12 14 16 31

Nuoret muuttavat työelämää

Aika herätä!

Päivin kolumni

Maailmamme on muuttumassa, ja työelämä muuttuu sen mukana.

Uutiset nuorten kasvavasta syrjäytymisestä ja työttömyydestä ovat saaneet jopa presidentti Sauli Niinistön toimimaan. Samaan aikaan voimme lukea lehdistä uusista yt-neuvotteluista, kasvavasta eurokriisistä ja kaikesta muusta, mikä auttamatta muuttaa tuntemaamme elinympäristöä.

Kaiken tämän epävarmuuden keskellä ihmiset etsivät merkitystä elämäänsä. Uusimpien työelämätutkimusten mukaan harrastusten, perheen ja ystävien tärkeys on kasvanut. Työ tulee vasta näiden jälkeen.

Mutta merkitystä etsitään myös yhä enenevissä määrin työstä. Ihmiset pohtivat arvostetaanko heitä tai onko heidän työllään tarkoitusta.

Esimiehiltä odotetaan konkreettista läsnäoloa, välitöntä palautetta ja aitoa kuuntelutaitoa. Nuoret työntekijät haluavat oppia ja kehittyä, eivät he pelkää kritiikkiä eivätkä haasteita. Y-sukupolvi ei monista väitteistä huolimatta suinkaan pakoile vastuuta.

Työn merkityksestä on itse asiassa tullut niin vaikuttava tekijä, että se määrittää vahvasti työnhakua. Viimeistään nyt on työnantajien herättävä siihen, että hyvät työntekijät lähtevät muualle, jos eivät koe saavansa tarpeeksi arvostusta, haasteita ja kehittymismahdollisuuksia.

Meidän yksilöinä tulisi myös herätä huomaamaan, mihin kaikkeen voimme itse vaikuttaa omalla työpaikallamme. Sen sijaan, että valittaisimme päivän työtehtävistä, voimme kertoa työkaverille kuinka suuri apu hänen panoksestaan on ollut. Vertaispalaute ja -tuki on työpaikoilla ihan yhtä tärkeää kuin esimieheltä tullut palaute.

Tässä lehdessä ohjaaja Dome Karukoski puhuu esimiehen vastuusta ja oikein roolittamisen tärkeydestä. Mutta ennen kaikkea hän kertoo, miten tärkeitä erilaiset persoonallisuudet työyhteisössä ovat – kuinka ihmiset tulisi hyväksyä osaksi jengiä juuri sellaisina kuin he ovat. Kun ihmiset saavat toteuttaa itseään ilman muiden hyväksynnän tai halveksunnan pelkoa, he innostuvat työstään enemmän. Koko työyhteisö voi paremmin.

”Olenko pomona oikeasti läsnä?”

Merkityksellisiä työpäiviä toivotellen,

Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet aivan liian hitaasti, mutta nyt siihen on tulossa muutos.

Ohjaajan valinta Dome Karukoski kertoo, miten toimiva työyhteisö rakennetaan ja mikä on johtajan rooli sen keskellä.

Arjen idolit inspiroivat Työpaikoilta löytyy usein ihan tavallisia ihmisiä, jotka kannustavat ja motivoivat toisia.

Punainen apu SPR:n avustustyöntekijät kertovat, millaista on toimia kriisien keskellä ja miten sieltä palataan takaisin kotiin.

Soveliasta tilannekomiikkaa Mistä koostuu hyvä työilmapiiri Pappilanlammen palvelutalossa?

Päätoimittaja Helena Hyvönen

Työtä, jolla on merkitystä: MINÄ/TYÖ/URA – inspiroivan työn julkaisu 2012. PÄÄTOIMITTAJA: Helena Hyvönen. KUSTANTAJA: Harri Leinikka.

KUVAAJAT: Teemu Granström, Johanna Kannasmaa, Harri Joensuu, Valokuvaamo Lehtinen, Miisa Kaartinen.

KANNEN KUVA: Teemu Granström. ULKOASU: Vanto Design Oy. TUOTTAJA: Outi Keskinen. YHTEYSPÄÄLLIKKÖ: Tommi Lahtinen.

JULKAISIJA: T-Media Oy. PAINOPAIKKA: Forssa Print. JAKELU: Helsingin Sanomien liitteenä 20.10.2012. PAINOS: 105 000 kpl.

T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. T-Media edustaa

Tutustu millaisia urapolkuja, työtehtäviä ja kehittymismahdollisuuksia seuraavat esimerkilliset työnantajat tarjoavat: A-klinikkasäätiö • Helsingin kaupunki • Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä • Aspa Palvelut Oy • ABB • Sandvik • Fingrid • Silverskin

Suomessa Reputation Institutea ja on osa Taloudellista tiedotustoimistoa TATia yhdessä Finnfactsin kanssa.

TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä. www.t-media.fi

M I N Ä / T YÖ / U R A

3

Nuoret muuttavat työelämää

61 prosenttia nuorista ilmoittaa, että mahdollisuus toteuttaa omia arvoja vaikuttaa siihen, millaisiin työtehtäviin tähtää.

(Nuoret ja johtaminen 2012 -tutkimus, Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ja T-Media)

Nuorten erilaiset arvot ja odotukset ovat radikaalisti muuttamassa suomalaista työkulttuuria. Yritykset, jotka mukautuvat muutoksiin, näkevät vaikutukset tuottavuuden kasvuna.

Työelämä elää parhaillaan muutoksen aikakautta. Nuori Y-sukupolvi on astumassa työelämään, ja heidän odotukset ja arvot ovat erilaiset kuin vanhemmalla sukupolvella.

Tulevaisuudentutkija ja Prime Frontier Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Halava on saarnannut tulevasta muutoksesta kohta kymmenen vuotta, eikä aio lopettaa ennen kuin muutos on sisäistetty työnantajien keskuudessa. ”Välillä tehdään virhetulkintaa, että tulevia sukupolvia ei kiinnosta työ. Ei siitä ole kyse! He esittävät miksi-kysymyksiä, koska niitä pitääkin esittää. Usein ajatellaan työntekijän yksilöllisten toiveiden tarkoittavan, että hän on vaikea tapaus. Tämä on menneen vuosituhannen kaiku, joka on ärsyttävästi vielä keskuudessamme”, Halava lataa.

Halava on seurannut suomalaista työelämää läheltä 1980-luvulta asti. Hänen mielestään suurin haaste muutoksen tiellä ovat vanhat sosiaaliset tavat ja rakenteet, joita ei ole koskaan edes kyseenalaistettu. Hänen mielestään esimies, joka ei osaa tai halua vastata alaistensa miksi-kysymyksiin, ei saisi olla esimiehenä. ”75 000 suomalaista on syönyt masennuslääkkeitä viimeisen 20 vuoden ajan, jotta jaksaisi olla töissä. Se on merkki siitä, että

4

M I N Ä / T YÖ / U R A

meillä on patoutunutta työpahoinvointia. Ei ole kysymys siitä, että elämässä olisi liikaa muutoksia, vaan työn tekemisen tavat ovat muuttuneet aivan liian hitaasti”, Halava painottaa.

Great Place to Work -instituutti listaa vuosittain Suomen parhaat työpaikat. Ikea on voittanut suurten yritysten kategorian nyt kaksi vuotta peräkkäin. Ikean Vantaan toimipisteen varastopäällikkö Aku Ilomäen mielestä hyvä työpaikka on monien eri yhtälöiden summa. ”Totta kai työn tulee olla mielekästä, että on aamulla hyvä fiilis tulla tänne. Hyvät työkaverit ja selkeästi jaetut työtehtävät ovat tärkeä osatekijä”, Ilomäki kertoo.

”Parhaat ajatukset tulevat juuri niiltä ihmisiltä, jotka siellä työskentelee.”

Ilomäki on johtanut omaa osastoaan muutaman vuoden ajan. Hänen alaisuudessaan työskentelee ihmisiä noin kymmenestä eri kansallisuudesta. Ilomäki kertoo, että Ikeas-

90 prosenttia 20–30 -vuotiaista nuorista ajattelee, että työpaikalla tuolisi olla kivaa. Hauskuus ja tehokkuus eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois.

(Työelämätrendit 2012 -tutkimus, T-Media)

sa monikulttuurisuus nähdään vahvuutena, jonka kautta opitaan parempia tapoja tehdä asioita. Myös esimiehen vastuu korostuu työilmapiirin luomisessa. ”Mulle tärkeää on alaisten palaute. En ole itse paras missään tehtävässä, mutta mulla on eksperttejä , jotka on todella hyviä omassa työssään. Jos heillä on jotain ongelmia työnsä suhteen, kuuntelen kyllä tarkkaan mitä ajatuksia heillä on. Parhaat ajatukset tulevat juuri niiltä ihmisiltä, jotka siellä työskentelee”, Ilomäki sanoo.

Epäonnistuminen on Ikean virallisten ohjeiden mukaan täysin sallittua, jopa toivottavaa. Silloin opitaan parhaiten. Ilomäki kannustaa tuomaan esille uusia, ihan hullujakin ideoita. Niitä kokeillaan ja katsotaan, toimiiko.

”Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet aivan liian hitaasti.”

RAKKAUDESTA TYÖHÖN

Toinen yritys, joka on kiistatta rakentanut hyvän työnantajamaineen, on Reaktor. Suomalainen Reaktor on vuosien varrella nostettu parhaiden työpaikkojen kansikuvamalliksi. Ohjelmistoyritys on voittanut Suomen ja Euroopan parhaan työpaikan tittelin useaan kertaan.

Reaktorin henkilöstöpäällikkö Johanna Eskola on kiertänyt eri tapahtumissa puhumassa hyvästä työyhteisöstä. ”Meillä yksilöllisyyttä kunnioitetaan eikä ihmisiä pakoteta tiettyyn muottiin. Pyrimme

siihen, että ihmisten työminä ja siviiliminä voivat olla mahdollisimman lähellä toisiaan ja jokainen voi olla aidosti oma itsensä”, Eskola kertoo.

Eskolan mukaan hyvän työporukan kasaaminen alkaa rekrytoinnista. Jo silloin tehdään hakijalle selväksi, mitkä ovat Reaktorin arvot ja mitä työntekijöiltä odotetaan.

Uuden työntekijän perehdytykseen panostetaan. Tärkeintä on henkilön asenne ja arvot, ammattitaitoa ja osaamista voi kartuttaa työn ohessa. ”Yritystä ei ole kasvatettu pakon sanelemana markkinoiden imussa, vaan sitä mukaa kun sopivia ihmisiä on löytynyt. Tämä on osoittautunut oikeaksi strategiaksi”, Eskola sanoo. ”Meillä kaikki suhtautuvat työhönsä intohimolla ja rakkaudella, mutta reaktorilaisilla on elämää myös työn ulkopuolella. Samaa odotamme uusilta työntekijöiltämme. Kokoamme joukkoomme tekijöitä, jotka ovat paitsi innostuneita ammattilaisia, myös mukavia työkavereita.”

Ikeassa ja Reaktorissa yhteistä on hyvän työnantajamaineen lisäksi kasvu ja menestys.

Ilkka Halavan teorian mukaan juuri sellainen työpaikka, jossa työntekijät viihtyvät ja saavat toteuttaa itseään, on myös tuottavampi. ”Kun työtä ruvetaan oikeasti muokkaamaan sosiaalisemmaksi ja hauskemmaksi, tulee siitä samalla huomattavasti tuottavampaa”, Halava toteaa.

Yksi suurimmista virheistä hänen mukaansa on yksilöllisten piirteiden häivyttäminen. Silloin syntyy työyhteisöjä, joissa tehdään vain se, mikä on pakko. Sen sijaan pitäisi tiedostaa, että työpaikoilla on taitavia yksilöitä, joissa on paljon potentiaalia. ”Esimiehen pitää nähdä hänelle annettujen alaisten erityispiirteet ja rakentaa niistä jotain, joka on enemmän kuin osiensa summa.”

Teksti: Helena Hyvönen Kuvitus: Vanto Design Oy

M I N Ä / T YÖ / U R A

5

6

M I N Ä / T YÖ / U R A

OHJAAJAN VALINTA Epäonnistuminen töissä ei välttämättä olekaan täysin työntekijän syy. Ohjaaja Dome Karukoski muistuttaa esimiehen vastuusta: elokuvan teossakin ohjaaja on vastuussa näyttelijälle siitä, että hänet roolitetaan oikein. >

M I N Ä / T YÖ / U R A

7

AMERA. KÄY!

>

Parikymmentä ihmistä pyörii ja häärii keskisuomalaisessa paikallispubissa.

On sunnuntaiaamu, mutta ihmiset näyttävät siltä kuin olisivat tulleet viettämään vauhdikasta iltaa.

Ohjaaja Dome Karukoski liikkuu kaiken tohinan keskellä määrätietoisen kevyesti. Hän antaa viime hetken ohjeita näyttelijöille, tarkistaa kuvauskulmat ja vitsailee baarin omistajan kanssa.

Kuvataan lyhytelokuvaa Valtatie 13. ”ELOKUVA on kuin yritys”, Karukoski väittää.

Hän istuu helsinkiläisen kahvilan katupöydässä. On ruuhkainen arkiaamu, mutta nyt Karukoskella ei ole kiire mihinkään.

Yhteen elokuvaan saatetaan rekrytoida 50—200 työntekijää. Napapiirin sankareissa oli yhteensä, näyttelijäavustajat mukaan lukien, melkein 400 ihmistä, Karukoski muistelee.

Kun elokuvaa lähdetään rakentamaan, täytyy sille luoda oma brändi. Aivan kuten yrityksetkin kehittävät brändin itsestään – elokuva ja yritys muurataan siis samoista tiilistä. ”Pitää olla työkaverit, joihin voi luottaa. Jos elokuva dyykkaa, kaikki dyykataan yhdessä.”

Ihmisten rekrytoiminen oikeisiin työtehtäviin ja rooleihin on elokuva-alalla ensisijaisen tärkeää. Sitä se on myös muussa työelämässä. Oikeiden persoonallisuuksien ja lahjakkuuksien löytäminen sekä roolittaminen onnistuneesti ratkaisee paljon. ”Ehkä 70 prosenttia ohjaajan duunista on ihmisten valitsemista. Ei sitä leffaa koskaan yksin tehdä”, Karukoski huomauttaa.

Valittuihin työntekijöihin kuuluu paljon enemmän kuin pelkät näyttelijät. Apulaisohjaaja, tuottaja, kuvaaja, leikkaaja, äänisuunnittelija, käsikirjoittaja, puvustaja – kulisseissa tapahtuvia rooleja riittää.

Karukosken mukaan yksi ohjaajan tärkeimmistä ominaisuuksista on ihmistuntemus. Millainen ihminen on kyseessä, mihin rooliin hän parhaiten soveltuu ja kenen kanssa hänet kannattaa laittaa tekemään töitä?

Työntekijöitä rekrytoidessa tulee siis miettiä ihmisten yhteensopivuutta. Hakijoiden joukossa voi olla pätevä ehdokas, mutta hän ei tulekaan toimeen työkavereiden kanssa.

Silloin lopputulos voi olla katastrofi. ”Koekuvauksissa testataan yhteiskemiaa, miten se toimii jo valitun näyttelijän kanssa.

Elokuvaa tehtäessä meillä ei ole aikaa istua

8

M I N Ä / T YÖ / U R A

alas pohtimaan, miten tämä nyt saataisiin wörkkimään. On ammattitaitoa nähdä, että nuo kaks tyyppiä vois sopia yhteen. Niin moni asia voi mennä vikaan. Jos elokuvista ei tulis hyviä, en välttämättä istuis nyt tässä”, Karukoski selventää.

TYÖELÄMÄSSÄ ihmisiä motivoivat eri asiat.

Osalle korkea palkka on tärkeä, toiset haluavat kokea työn tuovan suurempaa merkitystä elämäänsä.

T-Median tekemän Työelämätrendit 2012 -selvityksen mukaan ihmiset voidaan karkeasti luokitella kuuteen erilaiseen motivaatioprofiiliin: kehittäjät, etenijät, rahakeskeiset, sitoutujat, vaikuttajat ja etsijät. Eri ryhmään kuuluvia ajaa työelämässä eteenpäin erilaiset motivaattorit.

Esimerkiksi kehittäjille tärkeää on työn haasteellisuus ja kiinnostavuus sekä mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön. Heitä ei erikoisemmin kiinnosta johtotehtävät tai uralla eteneminen ylöspäin. Sitoutujat puolestaan haluavat turvatun työpaikan, jossa viihtyvät vaikka eläkeikään asti. Etenijät taas suostuvat helpommin tekemään ylitöitä. He haluavat kokeilla uusia asioita ja päästä urallaan mahdollisimman pitkälle.

Erilaisten motivaatioprofiilien tunnistaminen on esimiehelle äärimmäisen tärkeää. Oikeanlainen kannustaminen ja työilmapiirin luominen saa ihmiset tekemään parempaa tulosta. Ensin täytyy kuitenkin ymmärtää, mikä ihmisiä motivoi. Esimerkiksi palkankorotus ei toimi kaikkien kohdalla yhtä tehokkaasti.

Vaikka profiilien välillä ilmeni eroja sen suhteen, mitä työltä halutaan, kaikki ryhmät olivat samaa mieltä kahdesta asiasta: työilmapiirin tulee olla hyvä ja työstä on saatava asiallinen korvaus.

VASTUU . Se on ymmärrettävä ja kannettava, jos haluaa päästä eteepäin. Mutta kuka on vastuussa, kenelle ja mistä? ”Ohjaaja on vastuussa näyttelijälle siitä, että hänet valitaan oikeaan rooliin. Jos ohjaaja valitsee väärän henkilön, voi roolisuoritus olla huono. Näyttelijää voidaan pitää surkeana, vaikka kyseessä oli huono roolitus”, Karukoski toteaa.

Jossain toisessa roolihahmossa näyttelijä olisi voinut olla suorastaan nerokas.

Työelämässä esimies on siis vastuussa alaisilleen. Esimiehen tehtävä on roolittaa alaisensa oikein sekä tunnistaa heidän vahvuutensa ja heikkoutensa.

ILMAN VILPITÖNTÄ LÄSNÄOLOA ESIMIES EI VOI KOSKAAN YMMÄRTÄÄ, MITÄ JOHTAMINEN ON. Karukoski kertoo toimineensa salibandyvalmentajana kymmenen vuotta. Valmentamista hän vertaa ohjaajana tai esimiehenä olemiseen. Myös urheiluvalmentajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on oikeiden ihmisten valitseminen. Omat vaistot ovat Karukoskelle tärkein päätökseen vaikuttava tekijä. ”Aika paljon mennään tunnepohjalla. Kun joukkuetta valitaan, ja joillekin sanotaan ei, niin ne voi kantaa sitä ristiä loppuelämänsä.

Olet vastuussa sille teokselle, joukkueelle ja samalla ihmiselle, jonka olet valitsemassa tai jättämässä valitsematta.”

Esimiehen työ on paljon ihmisten kanssa olemista: kuuntelemista ja ymmärtämistä.

Työntämistä haluttuun suuntaan. Elokuvassa, joukkueessa tai vaikka toimistossa tärkeää on ihmisten kohtaaminen. Yhteenhengittäminen.

Karukoski on omien sanojensa ruumiillistuma: kuvauksissa Keski-Suomessa hän ohjaa niin kuin opettaa. Valtatie 13:sta apulaisohjaaja Henri Savolaisen kanssa hän hengittää samaan tahtiin. Yhteistyö on täydellisen harmonista. Miehet vetelevät langoista vaivatta, kuin olisivat syntyneet siihen.

Ehkä he ovatkin. ”Merkittävin asia, joka ohjaajan pitäis tehdä, on hyödyntää kaikki mikä näyttelijöillä on annettavana. Silloin pitäis löytää se dialogi, jolla syntyy ilman että sun tarvii antaa määräyksiä”, Karukoski kertoo.

Kuvauksissa Karukoski on välitön ja aina läsnä. Meneillään on Leijonasydän-elokuvan testikuvaukset.

Kyproksella syntynyt ja osan lapsuudestaan asunut Karukoski on viettänyt nuoruudessaan kesiä Keski-Suomessa: täällä hänet tunnistetaan ja tunnetaan. Ohjaaja ui pikkukaupunkimiljöössä sulavasti. Häntä eivät häiritse humalaiset heitot tai herjat – nehän kuuluvat asiaan. ”Hei Dome! Mitäs sitten, jos on vähän humalassa?” huutaa ekstraksi paikalle saapunut nuori mies. Tuoppi kädessään hän seisoo pubin lattialla hieman horjuen. ”Näyttelet sammunutta tuossa sohvalla”, Karukoski vastaa nauraen. Eikä hänen hymynsä hyydy silloinkaan, kun ties kuinka mones henkilö pyytää tarjoamaan kaljan.

KARUKOSKEN seurassa hänen välittömyydestään välillä jopa häkeltyy. Hän on iloinen ja vilpitön, jatkuvasti läsnä. Kuvauspaikalla hänellä on koko ajan kiire. Kaiken on sujuttava ilman ongelmia, ja niiden ilmettyä on tehtävä nopeita päätöksiä.

Silti hänellä on aikaa ihmisille. Työkavereille, tutuille, pubin kantiksille. Kaikille.

Hän pysähtyy juttelemaan, kättelee ja kohtaa.

Vaikka olisi kuinka kiire, Karukoski keskittyy juuri siihen ihmiseen, kenen kanssa keskustelee. Antaa jakamattoman huomionsa.

Ja siinä on kaiken avain.

Ilman tällaista vilpitöntä läsnäoloa esimies ei voi koskaan täysin ymmärtää, mitä

johtaminen on. Ei saada aitoa kosketuspintaa alaisiinsa. Tai ohjata mestariteosta. ”Ohjaajana täytyy pyrkiä hyväksi ihmistuntijaksi. On tärkeää huomata nopeasti, millainen kommunikaatio ihmisellä on.

Hiljaisuuskin on kommunikointia”, Karukoski sanoo.

Nitro Group Oy:n ohjaaja Henri Savolainen on tehnyt Karukosken kanssa yhteistyötä vuodesta 2010 lähtien. Savolainen kuvailee työskentelyä Karukosken kanssa yhtä aikaa hienoksi, sekavaksi ja järjestelmälliseksi. Henkilönä hän on innostava johtaja, joka saa ihmiset tekemään tuotannon eteen paljon asioita. ”Dome on sellainen ohjaaja, joka tietää >

M I N Ä / T YÖ / U R A

9

>

koko ajan mitä tapahtuu ja kykenee hoitamaan muitakin tehtäviä. Kun on elämässä tehnyt muutakin kuin ohjannut, niin ymmärtää, ettei mikään tule ilmaiseksi myöskään kuvauspaikalla”, Savolainen kertoo.

Hyvä esimies saa alaiset tekemään jopa hieman ylimääräistä loistavan tuloksen saamiseksi. ”Kusipäälle työskentely on aina ikävää”, Savolainen hymähtää. Ei silloin kukaan jaksa tosissaan yrittää. Mutta Dome – hän inspiroi ihmisiä.

KARUKOSKELLA on vertauskuva salibandyjoukkueesta.

Joukkueessa on muutama supertreenaaja, jotka ovat ”täysin huumorintajuttomia ihmisiä”. Sitten on pari pukukopin sekopäätä, jotka ovat luonnostaan elämäntaitelijoita. He hölisevät, vitsailevat ja tekevät pukukoppikepposia.

Sitten joukkueessa on pelaajia, jotka ovat kaikkea näiden ääripäiden väliltä. ”Siitä se ideaalijoukkue tehdään”, Karukoski väittää. ”Elokuvassa on sama homma. Kuvauspaikalla on hulluja tyyppejä, jotka jatkuvasti tekee kepposia. Sitten on ihmisiä, jotka on enemmän sovittelevia. Ihmiset, jotka kokee itsensä erilaisiksi, huomaa mahtuvansa joukkoon, koska siellä on niin paljon eri persoonia. Ne tuntee olonsa hyväksytyksi. Ja silloin sä saat kaikki resurssit käyttöön.”

Karukosken mukaan yritysmaailmassa liian erilaisia persoonia ei hyväksytä. Saatetaan sanoa, että kaikki voivat kyllä olla vapaasti sellaisia kuin ovat. Mutta eihän aidosti vapaa ilmapiiri sanomalla synny. ”On eri asia höpöttää ja eri asia antaa. Eli antaa tilaa sille, että siellä on vähän erilaisia ja outojakin tyyppejä, ja ne saa temmeltää miten haluaa.”

Samalla täytyy kunnioittaa niitä rauhallisempia ihmisiä. Niin kuin joukkueessa kunnioitetaan sitä himotreenaajaa, joka ei ehkä jaksa niitä kepposia. Jotta kaikki voisivat nauttia ja tuntea olonsa hyväksytyksi. ”Hirveen usein mennään jommankumman ehdoilla. Saa joko temmeltää ihan hulluna, ja siitä kärsii ne, jotka haluis tehdä rauhassa.

Tai sitten toisinpäin, että sitä kepposentekijää rajotetaan”, Karukoski sanoo.

Kumpikaan vaihtoehto ei ole hyvä, jos halutaan menestyvä yritys, jossa on inspiroituneita työntekijöitä. ”Kun vaaditaan tulosta, mutta et saa olla oma itsesi, niin jengi rupee downshiftaan ja

10

M I N Ä / T YÖ / U R A

TYÖELÄMÄSSÄ ESIMIES ON VASTUUSSA ALAISILLEEN.

lähtee. Ne tekee vähemmän, suorittaa vähemmän. Sä et johtajana saa siitä porukasta muuta kuin 60 prossaa ulos, kun henkinen tila on huono.”

ASENTEET työntekoon ovat muuttuneet. Pari vuosikymmentä sitten riitti, että palkka oli hyvä. Mutta rahalla ei nykyään mitatakaan työpaikan mielekkyyttä. Työelämätrendit 2012 -tutkimuksessa selvisi, että 88 prosenttia nuorista haluaa töissä olevan hauskaa.

Tämä ei kuitenkaan sulje pois tehokkuutta. Samat vastaajat kertoivat pyrkivänsä tekemään työnsä mahdollisimman tehokkaasti.

He olivat myös valmiita tekemään ylitöitä, mikäli työtehtävät ovat kiinnostavia.

Yli puolet vastaajista koki, että työ on heille tapa toteuttaa itseään. Johtotehtävissä toimivat henkilöt puolestaan ajattelevat

Ohjaaja joutuu työssään useasti vaikeiden valintojen eteen, aivan kuten kuka tahansa esimies. Karukoski luottaa valinnoissa omiin vaistoihinsa ja korostaa ihmistuntemuksen tärkeyttä.

harvemmin, että töissä tulisi olla kivaa. Jos tämä näkökulma heijastuu johtamiseen, se voi ratkaisevasti tukahduttaa alaisten työmotivaatiota – tai estää ”vapaan temmeltämisen”, jota Karukoski vahvasti kannattaa. ”Hirveen iso osa roolittamista on se, että ihmiset kerää vaikutteita toisiltaan. Erilaisuudet on tärkeitä, ihmiset imee niistä ja ne ruokkii kehitystä”, ohjaaja sanoo.

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista kokee, että työelämässä korostetaan liikaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta hyvinvoinnin kustannuksella. Nuoret nimesivät esimiehen ja työtovereiden tuen ja kannustuksen sekä

osoittaman tuen, kannustuksen ja luottamuksen tärkeimmiksi tekijöiksi työhyvinvoinnin kannalta. ”Esimiehen merkitys on minulle todella suuri. Jos kiitosta tai rakentavaa kritiikkiä ei saa, ei tiedä, tekeekö töitä oikein vai mitä pitäisi muuttaa. Työ on todella turhauttavaa”, kertoi naispuolinen vastaaja.

Työelämäodotusten muuttuessa myös esimiehen rooli muuttuu. Jos ennen on selvitty armeijatyylisellä johtamisella, missä päätöksiä ei voi kyseenalaistaa vaan ne toteutetaan valittamatta, on nyt sisäistettävä uusi tapa johtaa.

”Vaikka ohjaaja on näyttelijän työnantaja, niin en näe itseäni esimiehenä. Näyttelijät ja kuvaajat ja muut työntekijät on kaikki omia taitelijoita”, Karukoski huomauttaa.

Omia taiteilijoita, jotka tuottavat omaa taidettaan. Jos sitä rajoittaa, ei synny mitään erilaista. ”Ohjaamisessa yks tärkeä juttu on myös se, että lähdet pois omalta mukavuusalueelta.

Jos sä oot pelkästään mukavuusalueella, et synnytä koskaan mitään uutta. Sä synnytät vaan jotain keskinkertaista.”

TEKSTI: Helena Hyvönen KUVAT: Teemu Granström

M I N Ä / T YÖ / U R A

11

ARJEN IDOLIT Työpaikoilta tai harrastuksista löytyy usein ihmisiä, jotka inspiroivat muita – ihan vain olemalla omia itsejään.

Millaiset ihmiset motivoivat sinua, tai saavat sinut hyvälle tuulelle?

Arjen idolit -ketjussa tavalliset ihmiset ilmiantavat tavallisia ihmisiä.

MATTI HEINO MATTI HEINO

”Matilla on harvinaisen positiivinen, kehittävä ja aikaansaava ote työhön. Hän innostaa muita ja inspiroi itseään työtapoja kehittämällä. Matti on myös hulvaton kaveri, mikä välittyy varmasti asiakkaille ja kollegoille.”

Työpaikka: Suunnittelija, Mediatoimisto Happi Mindshare.

Mikä työssä on ihanaa? On mahtavaa, kun työpaikalla on upeita työkavereita ja kannustava ilmapiiri, joka mahdollistaa oman työnkuvan kehittämisen itseä kiinnostavaan suuntaan. Mielestäni työstä voi sen oikein kehystämällä tehdä uran sijaan kutsumuksen, eikä se riipu siitä mitä käytännössä tekee. Työnsä kutsumuksena näkeviä ihmisiä voi löytää niin sihteereistä kuin lääkäreistäkin.

Mikä elämässä on ihanaa? Elämässä parasta on oppiminen ja opitun hyödyntäminen toisten auttamiseen. Yksi erinomaisimmista toimeenpanevista voimista maailmassa on se, kun näkee itse tulleensa autetuksi ja haluaa vastapalveluksena auttaa jotakuta toista.

Oma arjen idolisi? Wilma Heino Miksi juuri hän? Hänellä on poikkeuksellista näkemystä ja älykkyyttä siitä, miten ihmisiä tulisi kohdella. Ei kyynisesti ja kyräillen vaan avoimen välittömällä hyväntahtoisuudella, silti epäkunnioittavaa käytöstä hyväksymättä.

12

M I N Ä / T YÖ / U R A

WILMA HEINO

Työpaikka: Koulukäyntiavustaja, Aleksis Kiven koulu.

Mikä työssä on ihanaa? Tein hypyn tuntemattomaan ja irtisanouduin vakituisesta työstäni. Hain opiskelemaan ja pääsykokeisiin valmistautumisen ohella aloitin työt koulunkäyntiavustajana Aleksis Kiven koulussa 1. luokkalaisten lasten parissa. Koen työssä päivittäin tekeväni jotakin todella tärkeää, kun saan olla turvallisena aikuisena lasten apuna ja tukena koulutiellä. Lapsilta saatu välitön palaute hymyilyttää usein vielä illallakin.

Mikä elämässä on ihanaa? Ihaninta elämässä on jokaisesta päivästä nauttiminen sellaisena kuin se on. On tärkeää kulkea omaa tietään. Elämä on liian lyhyt, jotta kannattaisi elää jonkun toisen odotusten mukaan. Nautin, jos saan omalla myönteisellä asenteellani ja huumorilla tuotua iloa jonkun toisen päivään. Tärkeintä minulle ovat läheiset ihmiset.

Oma arjen idolisi? Heidi Hämäläinen.

Miksi juuri hän? Hän luo omalla persoonallaan, aitoudellaan ja kannustavuudellaan hyvää tuulta ympärilleen. Työpaikkansa sielu.

”Työstä voi sen oikein kehystämällä tehdä uran sijaan kutsumuksen.”

NAWEL DANIAL

Työpaikka: Tulkki/assistentti, Egyptin suurlähetystö.

HEIDI HÄMÄLÄINEN

Työpaikka: Kuntokeskusohjaaja, Finnbody Lady’s Club Sörnäinen.

Mikä työssä on ihanaa? Ohjaan toimistotyöni lisäksi myös ryhmäliikuntaa ja nautin siitä, koska saan ihmiset haastamaan itsensä äärirajoille hymyssä suin. Tästä hyvänä esimerkkinä Zumba. Siinä hiki lentää ja keskivartalo saa kyytiä, mutta omille pyllynhyllytyksille ja mato-liikkeille saa nauraa.

Mikä elämässä on ihanaa? Omat lapset.

He haastavat minua päivittäin, mutta heidän kasvamistaan on ihana seurata. He myös muistuttavat mikä on tärkeintä: halata, pussata ja rakastaa.

Oma arjen idolisi? Minun arjen idolini on Nawel Danial.

Mikä työssä on ihanaa? Ihaninta on, kun pystyy toistamaan, mitä toinen sanoo eri kielellä – eli tavallaan elää muiden elämässä mukana. Olen matkustanut paljon tulkkina ja nyt, kun olen lähetystössä töissä, on ihanaa, kun ilmapiiri on hyvä ja työkaverit ovat maailman kilteimmät. Kiltteys tässä maailmassa palkitsee.

Mikä elämässä on ihanaa? Elämä on kaunista kun sitä katselee ja elää kauniisti.

Itse yritän parhaani mukaan aina tehdä kaikki hyvin ja hauskasti, sillä haluan jakaa onnellisuutta ja huumoria. Matkustan paljon, koska haluan oppia uutta ja jakaa sitä kaikkien kanssa. Pitäisi aina hymyillä, sillä hymy tarttuu.

Oma arjen idolisi? Markku Ellala.

Miksi juuri hän? Maailman positiivisin henkilö, joka tuottaa paljon onnea ympärilleen.

MARKKU ELLALA

Työpaikka: Villa Royal, Egyptin aarteet -näyttelyn pääjohtaja.

Mikä työssä on ihanaa? Työssä on ihanaa esiintyä ja kertoa mitä mielenkiintoisimmille ihmisille lumoavasta Egyptistä kullan ja loisteen keskellä, itsekin huoliteltuna ja pukeutuneena. Tehdä ihmiset onnellisiksi ja saada heidät irti arjen harmaudesta.

Mikä elämässä on ihanaa? Elämässä ihanaa on onnellisuus, joka koostuu yllättävän pienistä asioista. Haaveilen elämästä Egyptissä ystävien lähellä taiteilijana, vapaana suurista vastuista.

Miksi juuri hän? Valitsin hänet, koska hänen elämänilonsa ja positiivisuutensa on käsin kosketeltavaa. Hän jättää jälkensä varmasti jokaiseen, kenet tapaa.

M I N Ä / T YÖ / U R A

13

Maailman kriisit ovat vuosien varrella tulleet tutuiksi Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijöille. Kuvassa vasemmalta Ilkka Mikkonen, Kristiina Alho ja Kati Partanen.

14

M I N Ä / T YÖ / U R A

Punainen apu Katastrofin sattuessa Suomen Punaisen Ristin kansainväliset avustusjoukot voivat olla matkalla lentokentälle jo muutaman tunnin sisällä. Avustustyö kriisialueella on kuitenkin kaikkea muuta kuin sankaruutta ja glamouria.

Sankaruus.

Yksi suurimmista myyteistä, joka kriisialueilla työskentelemiseen liittyy. Tätä mieltä ovat ainakin Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijät lääkäri Ilkka Mikkonen ja sairaanhoitajat Kati Partanen ja Kristiina Alho. ”Samoja töitä me siellä tehdään kuin kotona, vähän huonommissa olosuhteissa. Liikkuminen on rajoitettua, joten työ on välillä tylsääkin. Ei siinä mitään glamouria ole, eikä minkään uskomattoman rohkeuden osoitusta”, Alho toteaa.

Pakistan, Afganistan, Sri Lanka, Iran, Etiopia. Työtehtävät voivat ehkä olla arkisia, mutta ympäristö on kaukana suomalaisesta poliklinikasta. Monet kriisialueet ovat vuosien varrella tulleet kolmikolle tutuiksi, ja yhdessä he ovat olleet Iranissa ja Haitissa. ”Toinen myytti on tämä vapaaehtoisuus.

Toki olemme vapaaehtoisesti lähdössä auttamaan, mutta me menemme paikalle Punaisen Ristin palkkaamina ja meille maksetaan taulukon mukaista palkkaa”, Alho sanoo.

Kun katastrofi tapahtuu, uutisissa näytetään videokuvaa esimerkiksi tsunamin iskuhetkestä uudestaan ja uudestaan. Todellisuudessa paikanpäällä ihmisten arki jatkuu heti onnettomuushetkestä alkaen, kolmikko kertoo. Eivät paikalliset jää märehtimään kriisiin, vaan jatkavat elämäänsä. Partanen muistuttaakin, että median antamasta kuvasta kannattaa ottaa aina puolet pois.

HUMANITAARINEN HULLUUS

Kaikki kolme avustustyöntekijää aloittivat yhteistyönsä SPR:n kanssa vapaaehtoisesta paikallistoiminnasta. Partanen toimii kirurgisena sairaanhoitajana, ja Alho tehoosastolla hoitajana. Mikkonen työskentelee työterveyslääkärinä. ”Humanitaarinen hulluus. Se kai se syy on, mikä saa aina lähtemään uudestaan ja uudestaan kriisialueille”, Mikkonen hymähtää.

Naiset nyökyttelevät mukana: he kokevat olevansa etuoikeutettuja. Raskasta työ voi välillä olla, mutta enemmän se antaa.

”Ihmiset siellä ovat voineet menettää todella paljon, ja kestäneet hirveitä asioita.

Silti he hymyilevät meille kohdatessamme”, Partanen sanoo.

Kaikki kriisitilanteet ovat erilaisia. Tarvitaan eri asioita, eri osaamista. Nopean toiminnan joukot lähtevät kriisialueelle 24 tunnin varoitusajalla. Mukana voi olla niin terveydenhoidon ammattilaisia yhtä lailla kuin kuljettajia tai sähkömiehiä.

Joskus kriisit ovat pienempiä, joskus ne ovat todella merkittäviä. Kuten Haitissa. Sinne suomalaiset rakensivat kenttäsairaalan.

Koska Haitin maanjäristyksen aiheuttama tuho oli todella laaja, oli haastekin melkoinen. Pääkaupungin tuhouduttua maan toiminta lamaantui.

Koska maanjäristyksessä menivät myös sairaalat, avustusjoukkojen rakentamaan kenttäsairaalaan eivät tulleet pelkästään maanjäristyksen uhrit, vaan kaikki lääkäriä tarvitsevat: tulehduspotilaat, liikenneonnettomuuden uhrit, synnyttävät äidit. Ei ollut muuta paikkaa, minne mennä.

Partanen muistaa Haitista yhden pojan, joka oli loukannut jalkansa. Hän olisi voinut kävellä sauvoilla, mutta istui vain pyörätuolissa. Eräänä päivänä poika tuli pyytämään Partaselta kenkiä. ”Sanoin että tehdään diili. Minä annan sinulle kengät, jos sinä vaihdat pyörätuolin sauvoihin ja alat kuntoutua”, Partanen muistelee.

Sopimus tehtiin, ja Partanen antoi pojalle omat kenkänsä. Seuraavana päivänä poika oli kuitenkin uudestaan pyörätuolissa. Partanen meni kysymään, miksi hän oli rikkonut sopimuksen. Jos vielä huomennakin istut pyörätuolissa, kengät lähtevät, Partanen uhkasi. Ja niin myös kävi. ”Kun olin ottanut kengät takaisin, poika itki niiden perään ja tuli kysymään saako vielä toisen mahdollisuuden. Vastasin, että totta kai.

Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden.”

Silloin pyörätuoli jäi ja kuntoutuminen alkoi. Myöhemmin poika tuli vielä halaten kiittämään.

KOTIINPALUU

Palaaminen kotiin katastrofin keskeltä on usein vaikeampaa kuin sinne lähteminen.

Etenkin pidempien komennusten jälkeen sopeutuminen voi viedä aikaa. ”Olet antanut itsestäsi kaiken ja ollut sisällä siellä kohteessa. Kun täytyy lähteä, olotila on vähän sellainen, että en kuulu enää sinne kriisialueelle, mutta en vielä oikein tänne kotiinkaan. Niiden asioiden kanssa on aika yksin”, Partanen kertoo.

Kotiin palanneet avustustyöntekijät kokoontuvat onneksi usein tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan kokemuksista. ”Ei niitä kahta todellisuutta voi verrata toisiinsa. Siellä eletään kriisialueella, täällä eletään suomalaista arkea. Itselläni sopeutuminen omaan maailmaani onnistuu ihan hyvin”, Alho sanoo.

Vaikka suomalainen yhteiskunta voi tuntua vieraalta pidemmän ulkomailla oleskelun jälkeen, ovat nämä kriisialueiden konkarit samaa mieltä yhdestä asiasta: se, että Suomessa ovat asiat näin hyvin, mahdollistaa avustustyön ulkomailla.

Ilman Nälkäpäivän keräyksiä, suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja saatua koulutusta ei kukaan voisi lähteä.

TEKSTI: Helena Hyvönen KUVA: Valokuvaamo Lehtinen

Suomen Punainen Risti on toiseksi vetovoimaisin sosiaali- ja terveysalan työnantaja korkeakouluopiskelijoiden ja työssä olevien korkeakoulutettujen sekä ammattitutkinnon suorittaneiden keskuudessa.

(Sosiaali- ja terveysalan työnantajakuvatutkimus 2012, T-Media)

M I N Ä / T YÖ / U R A

15

Soveliasta tilannekomiikkaa Vanhustenhoidon hoitajakiintiöstä on käyty tiukkaa keskustelua. Parhaimmillaan kiintiö voi helpottaa hoitajien työtaakkaa ja parantaa vanhusten oloja. Monessa palvelutalossa tiedetään kuitenkin, että hyvinvointi koostuu useista eri asioista.

Hersyvä nauru raikaa Pappilanlammen palvelutalon ruokalassa. Lähihoitajat Sari Veneranta ja Ulla-Riitta Jokiniemi, sairaanhoitaja Ulla Suomi-Tomperi sekä geronomi Raija Setälä heittävät toisistaan huulta ja nauravat makeasti päälle. Ruokasaliin kertyneet vanhukset hyssyttelevät jo: ei kuule meneillään olevan bingon numeroita!

Neljä naista ovat tottuneet jakamaan huu-

16

M I N Ä / T YÖ / U R A

morin työpaikallaan Ulvilassa. Joku voisi ehkä kuvitella vanhustenhoitoa tylsäksi, mutta naiset vakuuttavat sen olevan aivan päinvastaista. ”Joka päivä saa nauraa töissä, ja vanhusten kanssa tilannekomiikkaa kohtaa usein”, naiset kertovat.

Yksi hauska tilanne muistuu mieleen: kerran eräs iäkäs herra oli lähtenyt huoneestaan kävelemään löytämättä enää takaisin. Yövuo-

rossa ollut hoitaja huomasi tilanteen, otti asukasta käsipuolesta kiinni ja sanoi: mentäisiinkö sänkyyn? Asukas katsoi hoitajaa hetken ja vastasi, että onkohan tuo soveliasta. ”Muistelemme aina lämmöllä kyseistä asukasta, kun tuo juttu tulee mieleemme”, Setälä naurahtaa.

Valtion budjettiriihen seurauksena hoitajaminimisuositus – ei velvoite – asetettiin 0,5:een, eli viisi hoitajaa kymmentä asukasta kohti. Pappilanlammella suositus ei aiheuta mitään muutoksia, sillä yksityisellä puolella hoitajakiintiö on jo olemassa. ”Valvira määrittää hoitajien määrän 0,5– 0,6:een. Henkilöstömäärä vaikuttaa totta kai työhyvinvointiin, mutta vähintään yhtä pal-

Raija Seppälä, Ulla Suomi-Tomperi, Ulla-Riitta Jokiniemi ja Sari Veneranta ylläpitävät hyvää huumoria työpaikallaan Pappilanlammen palvelutalossa Ulvilassa.

jon vaikuttaa hyvä työn organisointi: pienemmälläkin väellä tehdään laadukasta hoitotyötä ja taas toisin päin, kiireen saa aikaan vaikka olisi tarpeeksi henkilökuntaa”, Setälä sanoo.

”Sitä kasvaa työn mukana, näkee ja oppii ymmärtämään, mitä vanheneminen on.”

Työpaikka Pappilanlammella on naisille kuin toinen koti – siksi he eivät koekaan hoitoalaa kovin raskaaksi. Yhdessä nauretaan ja myös tarpeen tullen surraan. Jos työkaverilla on joskus huono päivä, toiset eivät asiasta loukkaannu, naiset kertovat. ”Minä olen luonteeltani sellainen, että saatan murjottaa koko päivän, jos jokin on huonosti. Mutta täällä se ei onnistu, vaan viiden minuutin jälkeen nauran jo työkavereiden kanssa”, Veneranta hymyilee.

Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu asukkaisiin, ja he viihtyvät siten paremmin.

Onnelliset asukkaat puolestaan lisäävät henkilökunnan hyvää oloa. ”Me olemme halunneet tehdä oikeasti kodin vanhuksille. Se tarkoittaa sitä, että he voivat jatkaa omia arkirutiinejaan niin kuin aina ennenkin ja asiat järjestetään heidän ehdoillaan”, Suomi-Tomperi kertoo.

Jokiniemen mukaan huumori ja luottamus ovat työkavereissa parasta, ja toisia huomioidaan välillä erityisilläkin tavoilla.

Jokiniemi keräilee lehmäesineitä, ja kun työkaverit bongaavat kivan lehmän kirpputorilla tai matkoilla, he tuovat sen usein lahjaksi hänen kokoelmaansa.

HUUMORI AUTTAA

Sarilla on hyvä visuaalinen silmä koristeluihin, hän on avoin ja erittäin taitava dementiaa potevien vanhusten kanssa. Ulla on vastuuntuntoinen ja tuo hyvää mieltä tullessaan.

Ulla-Riitta on sosiaalisesti taitava ja hyvä organisoimaan asioita. Raija puolestaan on työpaikan ilo ja valo, nauraa hersyvästi ja jaksaa aina kuunnella.

Näin naiset kuvailevat toisiaan hymy huulilla. Jokaisesta löytyy paljon hyviä puolia,

Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille työpaikan ilmapiiri on tärkein työpaikan valintaperuste. Alan työntekijöillä ja opiskelijoilla korostuu keskimäärin enemmän halu tehdä merkityksellistä työtä ja työ myös määrittää monen identiteettiä.

(Sosiaali- ja terveysalan työnantajakuvatutkimus 2012, T-Media)

jotka yhdessä rakentavat toimivan ja harmonisen työyhteisön.

Työssä jaksamisen vaikeuden, tai helppouden, naiset kokevat eri tavoilla. ”Sitä kasvaa työn mukana, näkee ja oppii ymmärtämään, mitä vanheneminen on. Siten sen ottaa luonnollisesti, eikä työ tunnu raskaalta”, Veneranta toteaa.

Muita naisia työssä jaksamisessa auttaa asioista puhuminen – ja tietysti huumori.

Töihin saavutaan aina pilke silmäkulmassa, ja vaikeillekin asioille on opittu nauramaan. Jokiniemi lisää vielä, että hänelle sauna ja kunnon löylyt ovat ihan paras keino palautua. ”Hyvä luottamus on tärkeää. Että uskaltaa olla hieman epävarmakin, jos ei kaikkea osaa tai tiedä. Tunnustaa sen ja ottaa sitten selvää”, vastikään esimieheksi noussut Setälä sanoo.

Siihen muut naiset lisäävät, että Setälä jaksaa kyllä aina kuunnella ja ymmärtää, vaikka töissä olisi hieman kiirekin. ”Monessa työyhteisössä käytetään aikaa negatiivisiin asioihin, kiusaamiseen suorastaan. Mutta suvaitseva ilmapiiri tekee sen, että uskaltaa tuoda omasta persoonastaan kukkia esiin”, Setälä tuumaa.

TEKSTI: Helena Hyvönen KUVAT: Harri Joensuu

M I N Ä / T YÖ / U R A

17

INNOSTAVAT URATARINAT Töissä ihmisiä motivoi erilaiset asiat.

Ilmoitusliitteessämme työstään nauttivat ammattilaiset kertovat, miksi he viihtyvät työnantajansa palveluksessa.

19 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

”A-klinikkasäätiö tarjoaa haastavia

työtehtäviä ja hyvät etenemis mahdollisuudet.”

20 HELSINGIN KAUPUNKI

”Työssä motivoi, kun saa asiakkailta hyvää palautetta.”

22 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI JA TERVEYSYHTYMÄ

”Työnantaja on kyllä kannustanut kouluttautumaan ja tukenut mahtavasti.”

23 ASPA PALVELUT OY

Mainiossa Vireessä!

”On motivoivaa nähdä, että pystyy

tarjoamaan onnistumisen kokemuksia asiakkaille.”

24 ABB

Mainio Vire on maamme suurimpia sosiaali- ja hoivapalveluja tarjoavia yrityksiä.

Meillä on toimintaa usealla eri paikkakunnalla.

Mainio Vireen erityisvahvuuksia ovat osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä monipuolinen palveluvalikoima, johon kuuluvat asumis-, kotihoito- ja turvapuhelinpalvelut, lasten päiväkotipalvelut sekä ateriapalvelut.

”Hienoa täällä on myös se, että omien kykyjen ja halujen mukaan pääsee kehittymään.”

25 SANDVIK

”Mahtavinta on huomata, että on saanut ihmiset innostumaan omasta työstään.”

26 FINGRID

”On todella motivoivaa, kun voi olla

suunnittelemassauutta ja näyttämässä mallia.”

28 SILVERSKIN

www.mainiovire.fi

”Työ on haastavaa, mutta näen, että tässä parannetaan maailmaa pala palalta.”

SO SIA AL I - JA T E RVEYSAL AN TYÖ NAN TA JA

I LMOITUS

Päihdetyötä hyvän arjen puolesta A-klinikkasäätiössä pääsee tekemään yhteiskunnallisesti tärkeää työtä. Pienilläkin teoilla on merkittävä vaikutus lasten oloihin päihderiippuvaisissa perheissä.

TEKSTI JA KUVA: Teemu Granström

Lolan Lindroos on nähnyt lähietäisyydeltä suomalaisen päihdekulttuurin muutokset viimeisen parinkymmenen vuoden ajan. Lindroos työskentelee A-klinikkasäätiön kouluttajana ja konsulttina välittäen päihdetietoutta niin terveydenhoitoalan työntekijöille kuin kouluille ja yrityksillekin. ”Työ on siinä mielessä haastavaa, että Suomessa alkoholi on läsnä lähestulkoon kaikkialla ja sitä käytetään paljon. Toisaalta tässä työssä pääsee aidosti vaikuttamaan asioihin, mikä onkin erityisen motivoivaa”, Lindroos sanoo.

A-klinikkasäätiö tarjoaa haastavia työtehtäviä ja hyvät etenemismahdollisuudet Koulutukseltaan Lindroos on sairaanhoitaja ja seksuaalineuvoja, ja hän on tehnyt runsaasti asiakastyötä alkoholi- ja huumeriippuvaisten parissa. Kehittämishankkeissa aiemmasta työkokemuksesta on ollut hyötyä, sillä teorian vieminen onnistuneesti käytännön työhön ei ole aina mutkatonta. ”Pienilläkin teoilla ja muutoksilla on mahdollista parantaa esimerkiksi lasten oloja päihderiippuvaisessa perheessä”, Lindroos kertoo.

Tällä hetkellä Lindroos käy kouluttamassa opettajille ja yrityksille sitä, miten alkoholiongelmat tulisi ottaa puheeksi. Asenteissa on hänen mukaansa tapahtunut selkeä muutos parempaan päin ja ongelmiin tartutaan entistä aikaisemmin. ”Muutokset eivät tapahdu kuitenkaan hetkessä, ja tässä työssä tarvitaan pitkäjänteisyyttä. Toisaalta pitkälle tähtäävässä työssä avautuu jatkuvasti myös etenemismahdollisuuksia, mihin A-klinikkasäätiö tarjoaakin erinomaiset edellytykset”, Lindroos sanoo.

A-klinikkasäätiö tarjoaa töitä niin sosiaalityöntekijöille, lähi- ja sairaanhoitajille, lääkäreille kuin hallinnollista työtä tekevillekin. Lindroosin mukaan tutkimustyön myötä päihdetyö on ammattimaistunut, vaikkakin vapaaehtoistyö on edelleen tärkeässä roolissa. ”Alasta on hyvä olla laaja näkemys ja täällä arvostetaan sitä, että työntekijät tulevat elämän eri alueilta, mukaan mahtuu mo-

nenlaisia persoonia. Itsensä kanssa täytyy olla sinut, sillä työtä tehdään pitkälti oman persoonan kautta ja asiakkaat ovat välillä haastavia”, Lindroos kertoo.

A-klinikkasäätiö on vuonna 1955 perustettu päihdealan järjestö ja päihdehoitopalvelujen tuottaja. Sen hoitopalveluihin kuuluu A-klinikoiden lisäksi esimerkiksi nuorisoasemia, katkaisuhoitoasemia ja kuntoutusyksikköjä sekä riippuvuusongelmien hoitoon erikoistunut Järvenpään sosiaalisairaala. A-klinikkasäätiö toimii aktiivisesti päihdetyön tutkimus- ja kehittämisalueella sekä koulutuksessa.

Päihdelinkki.fi on säätiön tunnetuin sähköinen palvelu. Myös päihde- ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen on osa A-klinikkasäätiön toimintaa.

M I N Ä / T YÖ / U R A

19

Tiivis työtiimi on tärkein Kotihoidossa avoimen ja kannustavan työyhteisön merkitys korostuu. Kotikäynneille mennään usein yksin, mutta asioita ei tarvitse jäädä hautomaan itsekseen: työkavereilta saa aina tukea.

H TEKSTI JA KUVA: Teemu Granström

elsingin Kontulassa käy kuhina, kun kotihoidon parissa työskentelevät lähi- ja perushoitajat palaavat kotikäynneiltä toimistolleen ja jatkavat pian seuraavaan kohteeseen. Maaliskuussa työt Helsingin kaupungin kotihoidossa aloittaneelle Ilmari Matikalle kertyy kilometrejä auton ratissa päivittäin runsaasti, sillä työskentelyalue ulottuu Itä-Helsingistä aina Sipoon rajalle asti. ”Kotihoidossa vaaditaan oma-aloitteista ja itsenäistä asennetta, sillä yleensä kotikäynneillä käydään yksin. Vastuuta täytyy pystyä ottamaan, vaikka aina voikin soittaa työkavereille, jos jokin asia mietityttää”, Matikka kertoo.

Jo reilun parinkymmenen vuoden ajan Helsingin kaupungilla työskennellyt perushoitaja Anita Berg yhtyy Ilmarin luonnehdintaan kotihoidon erityispiirteistä. ”Verrattuna laitosmaisempaan työhön, päivät ovat täällä vaihtelevampia ja vastuut

20

M I N Ä / T YÖ / U R A

ovat erilaisia. Kotikäyntien välissä on mukava päästä ulos liikkumaan”, Berg sanoo.

ITSENÄISTÄ, EI YKSINÄISTÄ

Vaikka kotihoidon parissa täytyy työskennellä itsenäisesti, työtä ei voi missään tapauksessa sanoa yksinäiseksi. Sekä Anita että Ilmari korostavat hyvän työilmapiirin merkitystä työssä jaksamiselle. Välillä fyysisesti vaativassa työssä kohtaa myös henkisesti raskaita aiheita, kuten kuolemaa.

Ilmari: Työ on haastavaa, mutta palkitsevaa.

Nuoria tarvittaisiin alalle enemmän.

SO SIA AL I - JA T E RVEYSAL AN TYÖ NAN TA JA

I LMOITUS

Kotihoidon pariin palataan Helsingin itäisen kotihoitoyksikön Kontulan lähipalvelualueen ohjaajan Tuija Juvosen alaisuudessa työskentelee reilu parikymmentä työntekijää. Juvonen on työskennellyt Helsingin kaupungilla vuodesta -94 lähtien ja edennyt kenttätyöstä esimiesasemaan.

Helsingin kaupunki on työnantajana hyvin koulutusmyönteinen ja tarjoaa monipuolisesti etenemismahdollisuuksia halukkaille. ”Haluamme kannustaa työntekijöitä hakeutumaan jatkokoulutuksiin, sillä on sekä työnantajan että työntekijän etujen mukaista, että jokainen pystyy etenemään haluamaansa työtehtävään. Työntekijän kehittymishalun huomaa varsin nopeasti ja on palkitsevaa, jos työnantajan tehtävätarve ja työntekijän kehittymishalu kohtaavat”, Juvonen sanoo.

Vuosien varrella Juvonen on huomannut kuinka kotihoitoon hakeutuvat harjoittelijat ovat monesti tulleet töihin hieman pitkin hampain, mutta töiden myötä käsitykset ovat kääntyneet päälaelleen. ”Alalla ei ole paras mahdollinen maine, mutta hetken töitä tehtyään huomaa kuinka monipuolista tämä työ on. Monet, jotka ovat lähteneet kokeilemaan töitä kotihoidon ulkopuolelle, ovat tulleet nopeasti takaisin”, Juvonen kertoo.

Rekrytoinnilla on suuri merkitys siihen, millainen työporukasta muodostuu. Juvosen alaisuudessa on työskennellyt kevään ja kesän aikana kymmenisen harjoittelijaa, ja harjoittelijoiden työssä oppimiseen panostetaan. ”Haluamme rekrytoida mahdollisimman ennakkoluulottomasti erilaisia ihmisiä ja otamme mielellämme paljon harjoittelijoita. Haluamme kuitenkin, että opiskelijat saavat harjoittelujaksosta mahdollisimman paljon irti, joten emme halua ottaa liikaa harjoittelijoita. Näin pystymme varmistamaan, että jokainen meillä työskentelevä alan opiskelija saa riittävästi ohjausta ja tukea”, Juvonen toteaa.

Anita: Työ on itsenäistä ja siinä saa olla paljon ulkona.

”Kannustavan ja avoimen työporukan kesken pystymme käymään läpi päivän tapahtumia. Asioita ei tarvitse jäädä hautomaan yksin, sillä työkaverit antavat tukea toisilleen”, Berg kertoo.

Kotihoidossa asiakassuhteet kestävät usein vuosia, joten työkavereiden lisäksi tutuksi tulevat myös asiakkaat. Hyvän asiakassuhteen luominen motivoi sekä hoitajia että piristää asiakkaiden päivää. Kotikäyntejä

saatetaan tehdä saman asiakkaan luona kolmekin kertaa päivässä. ”Työssä motivoi, kun saa asiakkailta hyvää palautetta. Monille yksinäisille vanhuksille olemme päivän ainoa ihmiskontakti, joten totta kai pyrin ilahduttamaan heitä omien mahdollisuuksieni mukaan. Samalla saan myös itselleni hyvän mielen”, Matikka toteaa.

TÖITÄ RUNSAASTI TARJOLLA

Hoitoalalla on tällä hetkellä, ja myös tulevaisuudessa, hyvin töitä tarjolla. Töitä pystyy tekemään opintojen ohella keikkapohjaisesti, mikä mahdollistaa jatkokoulutuksen hankkimisen ja joustavan etenemisen uralla. Sijaiset

otetaan Bergin ja Matikan kokemusten mukaan hyvin työyhteisössä vastaan, ja uuteen työporukkaan pääsee nopeasti sisään. ”Nuoret voisivat hakeutua enemmän kotihoidon pariin, ja haluaisin erityisesti kannustaa miehiä hakemaan rohkeasti alalle”, Matikka sanoo.

Matikan tiimissä työskentelee kaksi miestä, ja harjoittelujaksoille hakeneiden miesten määrä on ollut Helsingissä tasaisessa kasvussa. Tulevaisuudessa tietotekninen osaaminen tulee olemaan yhä suurempi valtti työnhaussa virtuaalisten hoitohankkeiden yleistyessä. ”Tietotekniikka on vahvasti läsnä tässä työssä, ja työnantaja järjestää tasaisin väliajoin aiheeseen liittyviä koulutuksia”, Berg kertoo.

Hoitoala mielletään usein kutsumukseksi, mutta Bergin mukaan alaa ei kannata vierastaa vaikkei olisikaan viisivuotiaasta asti halunnut hoitajaksi – halu ihmisläheiseen työhön riittää.

M I N Ä / T YÖ / U R A

21

I LMOITUS

SO S IA A L I - JA T E RVEYSA L A N TYÖ NAN TA JA

Lapsilta saatu kiitos kantaa Lasten arjessa mukana oleminen sekä kouluttautumiseen kannustava työnantaja motivoivat johtavaa sosiaalityöntekijä Niina Viholaista sosiaalityön haastavissa tehtävissä.

TEKSTI: Helena Hyvönen KUVA: Teemu Granström

Kun Niina Viholainen vuonna 2003 aloitti työt Iitin kunnan lastenvalvojana ja lastensuojelun sosiaalityöntekijänä, oli hänellä takanaan jo varsin kunnioitettavasti kokemusta ja kouluja. ”Olin alkuperäiseltä koulutukseltani raittiussihteeri. Hakeuduin valmistumisen jälkeen lastensuojelualalle ja työskentelin lastenkodissa 12 vuotta”, Viholainen kertoo.

Lasten ja nuorten kanssa työskentely, perheiden kohtaaminen ja arjessa mukana eläminen olivat lastenkotityön antoisin puoli.

Työn lomassa Viholainen suoritti Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteen maisterin tutkinnon.

Pian valmistumisen jälkeen Viholainen siirtyi lastensuojelun sosiaalityöntekijäksi nykyisen peruspalvelukeskus Aavan alueelle.

Viholainen myöntää ihastuneensa työhönsä heti, ja alkoi jopa pohtia sosiaalityön perusopintoja. Opiskelu alkoi ensin avoimessa yliopistossa, josta hän myöhemmin siirtyi nykyiseen Itä-Suomen yliopistoon täysipäiväiseksi opiskelijaksi. ”Työnantaja on kyllä kannustanut kouluttautumaan ja tukenut mahtavasti. Pro gradu -tutkielmaanikin sain apurahan”, Viholainen kertoo hymyillen.

Gradussaan Viholainen tutki lasten kokemuksia osallisuudesta lastensuojelutarpeen selvityksessä. Useimmat lapset kokivat tärkeäksi, että heille annetaan aikaa ja heitä kohdataan aidosti ja läsnäolevasti, eikä pelkästään haastatella.

Lapsilta ja nuorilta saatu positiivinen palaute on Viholaisen mielestä yksi tärkeimmistä ja kannustavimmista asioista hänen työssään.

22

M I N Ä / T YÖ / U R A

”Monien lasten rinnalla kulkee pitkäänkin, ja kun näkee että heidän asiat alkaa parantua, se on palkitsevaa. Ja kyllä se kiitoskin sieltä toisinaan meille tulee”, Viholainen sanoo.

Nykyisin Viholainen on johtava sosiaalityöntekijä ja toimii sosiaalityöntekijöiden ammatillisena tukena ja työparina, kehittää lastensuojelun sosiaalityötä yhdessä työntekijöiden kanssa, toimii yhteistyöverkostoissa ja kouluttaa työntekijöitä lastensuojelutarpeen selvitysten tekemiseen. ”Kun siirryin uuteen työtehtävääni, sain joiltain asiakkailtani kommentteja että heillä tulee minua ikävä. Se jäi kyllä mieleen.”

Työntekijöiden etuihin kuuluu lukuisia harrastemahdollisuuksia, kuten valokuvaus, eri liikunnan muodot ja kulttuuritoiminta.

Aavan kautta on myös mahdollista päästä lomanviettoon Lappiin, jossa sijaitsee työntekijöiden käytössä oleva mökki.

Toimiala: Peruspalvelukeskus Aava tuottaa Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän kuntien (asukasluku 49 998) sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut päivähoitoa lukuunottamatta.

Tulosalueet: • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen • Sosiaalipalvelut • Koti- ja asumispalvelut • Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut

SO SIA AL I - JA T E RVEYSAL AN TYÖ NAN TA JA

I LMOITUS

Tukea elämään Aivovamman saaneiden ihmisten lähellä työskentelevä Anna Hokkanen haluaa innostaa ja kannustaa asiakkaitaan. Motivoivaa on, kun näkee asiakkaan kokevan ja oppivan jotain uutta.

TEKSTI: Helena Hyvönen KUVA: Teemu Granström

Työ lähellä ihmisiä on ollut ASPA Palveluiden palveluvastaavalle Anna Hokkaselle aina tärkeä asia. Asiakkaiden kohtaaminen ja elämänlaadun parantaminen innostavat häntä töissä joka päivä. ”On motivoivaa nähdä, että pystyy tarjoamaan onnistumisen kokemuksia asiakkaille.

Kokemuksia, joissa he ovat tekijöinä ja innostuvat uusista asioista”, Hokkanen sanoo.

ASPA Palvelut Oy tarjoaa itsenäistä elämää tukevia palveluja vammaisille, mielenterveysongelmaisille ja muille erityisryhmille. Yritys on vahvasti profiloitunut ainutlaatuisten asumisen ja päivätoiminnan palveluiden tuottajaksi muun muassa aivovamman saaneille henkilöille. Pihlajan päivätoimintayksikössä vastaavana työskentelevä Hokkanen kertoo, että tällaiselle toiminnalle on paljon kysyntää. ”Aivovammatyöhön profiloituminen mahdollistaa asiakasryhmän erityispiirteiden paremman huomioinnin”, Hokkanen sanoo.

Aivovamman saaneet henkilöt ovat yleensä vammautuneet jonkin tapaturman seurauksena aikuisiällä. Elettyä elämää on siis takana, mutta elämä muuttuu radikaalisti, kun työelämään paluu ei ole enää mahdollista. Henkilöt voivat kärsiä esimerkiksi muistiongelmista tai ajan ja paikan määrittäminen vaikeutuu.

Päivätoiminta tarjoaa asiakkaille vertaiskontakteja ja sosiaalista tukea, mikä on äärimmäisen tärkeää. ”Autamme asiakkaitamme arjen hallinnassa ja luomme sosiaalista elämää. Asiakkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sen kehittäminen on pääasia”, Hokkanen kertoo.

Autamme asiakkaitamme arjen hallinnassa ja luomme sosiaalista elämää.

Päivätoimintaan kuuluu erilaisia ryhmätoimintoja, kuten ruoanlaittoa, ja erilaisia toiminnallisia ja luovia ryhmiä.

Töissä riittää haasteita, mutta sen positiiviset vaikutukset innostavat Hokkasta.

Asiakkaiden osallistumisen ja innostuksen näkeminen motivoi päivittäin. Tärkeää on pysyä ajan hermolla ja kehittää palvelua jatkuvasti tarpeiden mukaan turvallisesti ja asiakaslähtöisesti. Tämä onnistuu Hokkasen mukaan hyvin, sillä ASPA Palvelut Oy luottaa työntekijöidensä näkemyksiin ja panostaa jatkuvaan osaamisen kehittämiseen.

Hokkasta on aina kiinnostanut nimenomaan toiminnallisten ja luovien menetelmien käyttäminen asiakkaiden kuntoutumisen tukemisessa. ”Tavoite työssäni on ylläpitää oma innostus ja motivaatio. Sitä kautta voin tuottaa myös asiakkaille hyvää. Aito, oma innostuneisuus mahdollistaa toisten ihmisten innostamisen”, Hokkanen toteaa.

ASPA Palvelut Oy on yhteiskunnallinen yritys, jonka omistaa Asumispalvelusäätiö ASPA. Yhtiö kuuluu yksityisiin sosiaalialan yrityksiin ja se toimii valtakunnallisesti.

ASPA Palvelut Oy tuottaa asumista ja itsenäistä elämää tukevia palveluja vammaisille ihmisille, mielenterveyskuntoutujille ja muille erityisryhmille.

Palveluvalikoimaan kuuluu tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, tuettu asuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu sekä ikäihmisten kotipalvelu. www.aspapalvelut.fi

M I N Ä / T YÖ / U R A

23

I LMOITUS

Työntekijöiden tyytyväisyys etusijalla Koko työuransa ABB:llä viihtynyt Voitto Qvick motivoituu haastavista työtehtävistä.

Kansainvälisessä yrityksessä hän pääsee myös matkustamaan.

Omien kykyjen ja halujen mukaan pääsee kehittymään.

TEKSTI: Helena Hyvönen KUVA: Johanna Kannasmaa

Äskettäin työmatkalta Kiinasta palannut ABB Drivesin hankintajohtaja Voitto Qvick kiinnostui sähköalasta alun perin isoveljensä ansiosta. Kiuruvetinen nuori mies ei silloin osannut aavistaa, minne ammatinvalinta hänet lopulta johdattaisi. ”Ehdotin veljelleni, että perustetaan sähköalan yritys Kiuruvedelle. Hän ei kuitenkaan ollut yritystoimintaan vielä valmis”, Qvick naurahtaa.

Isoveljen kieltäytyminen oli oikeastaan onni. Qvick päätti lähteä pääkaupunkiseudulle ja päätyi Otaniemen Teknilliseen korkeakouluun. Sitä kautta hänet lopulta rekrytoitiin ABB:lle vuonna 1995. Sähkö- ja automaatioalan yritys ABB on ollut innostava työnantaja. Kokemusta Qvickille on kertynyt monista eri työtehtävistä. ”En olisi kyllä nuorempana osannut arvata, että tulen olemaan näin vaativassa ja kansainvälisessä työssä”, Qvick miettii hymyillen. Urapolku on ollut mieluinen ja opettava.

Viime marraskuusta lähtien Qvick on toiminut Drives-yksikön johtoryhmässä. Työnkuvaan kuuluu hankintatoimen johtamista, jossa matkapäiviä kertyy vuosittain noin sata. Työmatkoja Qvick pitää kiinnostavina ja hän kertookin oppineensa muun muassa millaisia työtapoja on Kiinassa ja Intiassa. ”ABB on vakaa ja turvallinen työnantaja.

Drives-yksikköön eivät taloustaantumat ole juuri vaikuttaneet. Asiakkaat etsivät aina kustannussäästöjä toiminnassaan, ja energiansäästämisestä on siinä suuri hyöty”, Qvick kertoo.

24

M I N Ä / T YÖ / U R A

MAHDOLLISUUS KOULUTTAUTUA

ABB toteuttaa vuosittain työtyytyväisyyskyselyn, jossa työntekijät pääsevät nimettömästi kommentoimaan viihtyvyyteen ja työn sisältöön liittyviä asioita. Kyselyn avulla ABB pyrkii kartoittamaan, miten heidän toimintaansa voisi entisestään parantaa ja ihmisten viihtyvyyttä lisätä. ”ABB huolehtii hienosti työntekijöidensä kouluttamisesta: itse olen käynyt useita kursseja. Hienoa täällä on myös se, että omien kykyjen ja halujen mukaan pääsee kehittymään ja vaihtamaan työtehtäviä”, Qvick selventää.

Haastavat ja monipuoliset tehtävät ABB:n tarjoamassa globaalissa työympäristössä motivoivat Qvickiä. Hän korostaa myös hyvän työilmapiirin ja loistavien ihmisten tärkeyttä viihtyvyyden rakentamisessa.

Työelämään astuvia nuoria Qvick haluaa kannustaa yrittämään rohkeasti. ”Kannattaa aina muistaa olla oma itsensä, sillä roolit eivät kestä. Tarpeeksi rohkeutta, mutta samalla nöyryyttä asenteeseen, niin sillä pärjää.”

ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. Monikulttuurinen organisaatiomme toimii noin 100 maassa. www.abb.fi

I LMOITUS

Aidosti arvojensa mukainen Erilaisuus, innostavuus ja reilu meininki ovat pitäneet Ulla Korsman-Kopran ja Erkki Aholan tyytyväisinä uraan Sandvikilla. Aamuisin on hyvä mieli tulla töihin.

TEKSTI: Helena Hyvönen KUVA: Miisa Kaartinen

Tekniikka oli Ulla Korsman-Kopralle varma valinta jo lapsesta asti. Kouluttauduttuaan diplomi-insinööriksi ja kauppatieteiden maisteriksi Korsman-Kopra teki pitkän uran yliopistomaailmassa. Hyppy yrityspuolelle oli mielenkiintoinen muutos. ”Viihdyn Sandvikillä hyvin ja olen ilonen, että siirryin niinkin erilaisesta maailmasta yritykseen”, Korsman-Kopra kertoo.

Sandvik on ollut Korsman-Kopralle mieluinen työnantaja. 11 vuoteen talossa on mahtunut monenlaisia tehtäviä, mutta nyt hän työskentelee kaivosjumbojen ja tuotelinjajohtajana ja Sandvik Miningin Tampereen tehtaan paikallisjohtajana. ”Työtehtävät ovat mielenkiintoisia ja vaihtelevia. Pidän erityisesti siitä, että minuun luotetaan ja annetaan vastuuta”, KorsmanKopra sanoo.

Myös pitkän uran Sandvikilla tehnyt tuotekehitysjohtaja Erkki Ahola kehuu hänelle annettuja työtehtäviä ja vastuuta. Parasta työssä hänen mielestään ovat kuitenkin ihmiset. ”Kaikkein mahtavinta on huomata, että on saanut ihmiset innostumaan työstään, ja se puolestaan synnyttää uusia asioita. Mielestäni yksi tärkeimmistä tehtävistäni on motivoida ihmisiä organisaatiossamme”, Ahola sanoo.

Autojen parista insinööriopintoihin päätynyt Ahola kertoo kiinnostuneensa alun perin Sandvikista, koska koki yrityksen tekevän jotain hyvin poikkeavaa. Vuosien aikana näkemys on vain vahvistunut.

ASENNE RATKAISEE

Sandvikilla johtamistapa perustuu luottamukseen: yrityksessä halutaan uskoa ihmisiin ja antaa heille riittävästi valtuuksia toimia menestyksellisesti. Kaivos- ja urakointitoiminta on haastava ja nopealiikkeinen ympäristö, jossa Aholan mukaan on hienoa olla osana menestyvää tiimiä. Työntekijöiden avoin asenne on tärkeä, mutta myös työnantajan panos vaikuttaa menestykseen. ”Työnantaja odottaa usein hakijoilta ja työntekijöiltä oikeaa asennetta. Mutta kuinka usein työnantaja kysyy itseltään, onko meidän asenne työnantajana oikea? ” Ahola pohtii.

Ahola pitää omana haasteenaan luoda sellainen ympäristö, jossa ilmapiiri on mukava ja ihmisillä on joka aamu hyvä mieli tulla töihin. Kun ihmiset tulevat töihin mielellään, he tuottavat enemmän eikä työ ole väkisin vääntämistä.

Korsman-Kopran mielestä yksi tärkeä viihtyvyyttä lisäävä tekijä on erilaisuus. Ihmisten, asiakkaiden ja työtehtävien erilaisuus.

”Jokainen päivä on erilainen. Globaalina organisaationa toimimme joka puolella maailmaa, joten asiakkaat ovat erilaisia. Tehtaalla ihmiset on erilaisia. Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen tilanteeseeni. Edessä on haasteellinen tulevaisuus”, Korsman-Kopra sanoo.

Sandvik Group on kansainvälinen korkean teknologian teollisuuskonserni, jonka pitkälle kehitetyt tuotteet ovat markkinajohtajia valikoiduilla erikoisaloilla. Vuonna 2011 konserni työllisti 50 000 henkilöä, ja sillä oli työntekijöitä ja toimintaa yli 130 maassa. Liikevaihto oli lähes 94 miljardia Ruotsin kruunua.

Sandvik-konserniin kuuluva Sandvik Mining on johtava kaivosteollisuuden laitteiden ja työkalujen sekä huolto- ja teknisten palveluiden tuottaja. Vuonna 2011 liikevaihto ylitti 32,2 miljardia Ruotsin kruunua. Yhtiössä työskenteli n. 13 200 henkilöä. www.sandvik.com

M I N Ä / T YÖ / U R A

25

Fingrid kehityksen kärjessä Mahdollisuus kehittyä ja haastaa itseään, lämmin ja avoin ilmapiiri sekä työnantajan luotettavuus. Nämä ovat asioita, joiden vuoksi Fingrid Oyj on työntekijöidensä mielestä loistava paikka olla töissä.

F TEKSTI: Helena Hyvönen

KUVA: Johanna Kannasmaa

ingridillä menee lujaa. Eikä pelkästään siitä syystä, että sähköä ja sähkönjakelua tar vitaan aina, vaikka maailman taloustilanne olisi miten huono. Ei, Fingridillä menee lujaa, koska se on kansainvälinen suunnannäyttäjä kantaverkkotoiminnan kehittäjänä.

Projektipäällikkö Marcus Stenstrand on työskennellyt Fingridissä yrityksen perustamisesta lähtien. Hän tietää, mitä sähkömaailmassa on tapahtunut ja mihin suuntaan ollaan menossa – ja mitä uutta Fingrid on luomassa. ”Työ on alusta asti ollut haastavaa ja jatkuvasti olen päässyt kehittämään itseäni. On todella motivoivaa, kun voi olla suunnittelemassa uutta ja näyttämässä mallia, eikä pelkästään soveltamassa olemassa olevia käytäntöjä”, Stenstrand kertoo.

26

M I N Ä / T YÖ / U R A

I LMOITUS

Fingrid näkyy jokaisen suomalaisen arkipäivässä vastaamalla sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta kantaverkossa. Yhtiön tehtävänä on toimia asiakkaidensa ja yhteiskunnan hyväksi siirtäen luotettavasti sähköä, edistäen aktiivisesti sähkömarkkinoita sekä kehittäen pitkäjänteisesti kantaverkkoa. Haluamme olla kantaverkkotoiminnan edelläkävijä kansainvälistyvillä sähkömarkkinoilla. Tarjoamme yhteiskunnallisesti merkityksellisiä ja ammatillisesti kiinnostavia työtehtäviä n. 260:lle eri alojen asiantuntijalle.

Lue lisää: www.fingrid.fi

Fingrid on tunnettu maailmalla, ja ulkomaisia ryhmiä saapuu usein tutustumaan yrityksen menetelmiin. Stenstrand pitää kansainvälistä tunnettavuutta tärkeänä.

Työssään hän nauttii suunnattomasti myös alaistensa kehityksen seuraamisesta.

15 vuoteen Fingridissä on mahtunut lukuisia erilaisia tehtäviä ja työnkuvia. Monipuolisuus ja vaihtuvat työtehtävät ovat lisänneet työn mielekkyyttä. ”Tuntuu jopa oudolta puhua Fingridistä työnantajana. Ennemmin puhuisin perheestä”, Stenstrand miettii hymyillen.

Lämpimän tunnelman allekirjoittaa myös kohta kaksi vuotta talossa ollut erikoisasiantuntija Maria Joki-Pesola. ”Olin itse asiassa ihan häkeltynyt, kun tulin töihin, koska minut otettiin todella mutkattomasti ja rennosti vastaan. Perehdytys oli mielestäni ihan loistava, ja esimies oli varannut huomattavasti omaa aikaansa siihen.

On helppoa käydä keskustelemassa ihmisten kanssa. Asiantuntijuutta arvostetaan täällä paljon”, Joki-Pesola kertoo.

Fingridissä Joki-Pesola vastaa ympäristöjohtamisen kehittämisestä ja suunnittelusta ja työnkuvaan kuuluvat monipuolisesti myös erilaiset ympäristökysymykset. Joki-Pesola kehuu saavansa tukea töissä muun muassa omilta esimiehiltään, jotka ovat aidosti kiinnostuneita alaisensa ajatuksista. ”Fingridissä ympäristövastuu on hyvin omaksuttu ja tiedostettu asia, ja sen eteen tehdä töitä. Seuraamme lakimuutoksia läheltä, ja omaan työhöni kuuluu muun muassa miettiä, miten säädöksiä sovelletaan käytäntöön.”

AVOIN ILMAPIIRI KEHITTÄÄ

Luotettavuus on asia, jonka vuoksi Fingridiä pidetään hyvänä työnantajana. Pitkän uran tehnyt Stenstrand tietää, että Fingrid on tullut jäädäkseen – ja kehittyäkseen yhä paremmaksi.

”Kouluttautumiseen suhtaudutaan meillä kannustavasti. Jos omaa kiinnostusta löytyy, niin talo tukee kyllä opiskelua ja etenemistä.

Työssä oppiminen on toki myös tärkeä osa kehittymistä”, Stenstrand sanoo.

Ilmapiiri yrityksessä on avoin. Samaa mieltä muiden kanssa ei tarvitse olla, vaan erilaisista näkökulmista ammennetaan uutta. Usein kokoonnutaan kahvitauoilla yhteen jakamaan ajatuksia ja pohtimaan ratkaisuja työhön liittyviin kysymyksiin.

On todella motivoivaa, kun voi olla suunnittelemassa uutta ja näyttämässä mallia. ”Meillä ei ole hommat kiveen hakattuja.

Me ollaan rakennettu työnkuvia aina ihmisen mukaan, joten paljon erilaisia mahdollisuuksia on tarjolla”, Stenstrand selittää.

Fingridiläiset ovat Joki-Pesolan mukaan omien ammattialojensa huippuja, ja Fingridin roolia yhteiskunnassa arvostetaan. JokiPesola toteaa sen olevan yksi työmotivaation lisääjä. Hänen mielestään positiivista on myös se, että vaikutusmahdollisuudet yrityksessä ovat hyvät ja työntekijöitä kuunnellaan. ”Keskustelut ovat olleet mutkattomia ja hedelmällisiä”, Joki-Pesola sanoo.

Joki-Pesola ja Stenstrand ovat samaa mieltä siitä, että parhaita puolia heidän töissään ovat käytännöllisyys ja monipuolisuus. Uudet haasteet motivoivat eteenpäin, ja vaihtelevuus pitää mielenkiinnon yllä. Juuri näitä Fingrid on onnistuneesti tarjonnut.

M I N Ä / T YÖ / U R A

27

Suomen parasta tietoturvaa Suomen pätevin tietoturvayritys Silverskin haastaa yrityksiä siirtymään tietoturvan uuteen aikakauteen: ”Autamme asiakkaitamme johtamaan tietoturvaa”.

H TEKSTI: Helena Hyvönen

KUVA: Teemu Granström

ienostunut vastapaahdetun kahvin tuoksu täyttää tietoturvayritys Silverskinin toimistotilat Helsingin ydinkeskustassa. Toimitusjohtaja Mikko Niemelä on harras hyvän kahvin ystävä.

Toimiston seinät ovat täynnä sertifikaatteja, joita Niemelälle sekä Silverskinin Security Auditor Juuso Haavistolle on kertynyt arvostettava määrä. Sertifikaatit kertovat yrityksen tietoturvatasosta ja taidoista. Silverskin on pätevyydeltään Suomen paras. ”Me autetaan asiakkaita johtamaan tietoturvaa, eikä niin, että tietoturva johtaa asiakasta. Yleensä keskitytään paljon IT-puoleen, mikä on toki tärkeää, mutta tietoturva on paljon muutakin”, Niemelä kertoo.

Osaamisensa Niemelä on hankkinut Yhdysvalloista, Marylandin yliopistosta. Opiskellessaan vielä Helsingin yliopistossa tieto-

28

M I N Ä / T YÖ / U R A

jenkäsittelytiedettä kysyi hän vierailevalta luennoitsijalta neuvoa tietoturvataitojen kehittämiseen. Tämä vastasi, että lähde Amerikkaan. Niemelä lähti. ”Yhdysvalloissa ymmärretään nämä asiat paljon paremmin kuin Suomessa. Koko maisterinohjelma on keskittynyt ainoastaan tietoturvaan”, Niemelä kertoo.

Tietoturvan ei Niemelän ja Haaviston mukaan pitäisi olla asioiden korjaamista siinä

vaiheessa, kun jokin on jo mennyt vikaan.

Silverskin auttaa yrityksiä olemaan itse ohjaksissa ja johtamaan tietoturvaansa, jotta murtoja tai muita ongelmia ei pääsisi edes syntymään. ”Ongelmanratkaisu tässä työssä on toki kaikkein siisteintä. Yleensä pitää tosi monista eri vaihtoehdoista pystyä nopeasti päättelemään, mistä on kyse, ja ratkaista se”, Niemelä kertoo.

I LMOITUS

Silverskin on työntekijöidensä omistama korkean osaamistason tietoturvayhtiö.

Syventymistämme kuvaa korkein sertifioitu taso niin Euroopan Unionin kuin Yhdysvaltojen puolustusministeriön standardeissa.

Toimimme Suomessa suoraan asiakkaiden kanssa sekä epäsuoraan kattavan partneriverkoston kautta. Kansainvälinen toimintamme ulottuu Venäjältä ja Lähi-idästä Yhdysvaltoihin.

Jos teet uutta, autamme sinua suunnittelemaan tietoturvan alusta alkaen aukottomaksi.

Jos uudistat vanhaa, saat meiltä ajankohtaisen tiedon järjestelmiesi tilasta ja parannusehdotuksia. www.silverskin.com

On todella motivoivaa, kun voi olla suunnittelemassa uutta ja näyttämässä mallia.

MONIPUOLISUUS MOTIVOI

Haavisto on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, mutta työ tietoturvan parissa tuntuu juuri omalta. Liiketalouden osaamisesta on työssä pelkästään hyötyä, sillä tietoturva on paljon muutakin kuin tekniikkaa. ”Tekninen nikkarointi on lähtökohta, jonka jälkeen lähtee syvempi ajatusprosessi liikkeelle. Tarkastuksessa saatetaan havaita teknisiä ratkaisuja, jotka eivät ole tietotur-

vallisia tai muuten parhaiden käytäntöjen mukaisia. Kokonaiskuvan kartoittaminen ja asiakkaan liiketoiminnan ymmärtäminen on prosessissa tärkeää. Pitää miettiä, mitkä ovat ihmislähtöisiä syitä sille, että jokin palvelu on sellainen kuin on”, Haavisto kertoo.

Haavisto vertaa teknistä tarkastusta lääkärin suorittamaan potilaan diagnosointiin.

Oireiden toteaminen ei riitä, vaan sen jälkeen on selvitettävä, mistä oireet johtuvat. Perim-

mäisen syyn löytäminen ja korjaaminen on tietoturvassakin kaikkein oleellisinta.

Silverskinillä on visio Suomen tietoturvatulevaisuudelle, ja yritys onkin alallaan uuden ajattelun edelläkävijä. Miehet kertovat, että pelkästä teknisestä säätämisestä ollaan menossa paljon laajempiin kokonaisuuksiin. ”Tietoturvan kuntoon saaminen yritystasolla on paljon tärkeämpää kuin järjestelmätasolla”, Haavisto tiivistää.

Työn monipuolisuus on molempien miesten mielestä yksi ehdottomista hyvistä puolista. Jokaisella työntekijällä on oma erityisosaamisensa, mutta kaikkia hommia tehdään vaihtelevasti.

Niemelä on toimitusjohtajana tottunut hoitamaan hallinnollisia asioita, mutta kertoo pääsevänsä myös ”hyökkäilemään”. Eri tietoturvajärjestelmiä testataan yrittämällä hakkeroitua niihin. ”Tämä avaruus on niin suuri, että jos ei saisi jatkuvasti tehdä vähän kaikkea, tiedot taantuisivat varmasti”, Niemelä sanoo ja korostaa, että ammattitaidon ylläpito on tärkeää.

Ongelmien löytäminen on Niemelän mukaan kaikkein helpointa, mutta Silverskin takaa asiakkailleen, että asiat tulevat myös kuntoon. Usein ongelman syy löytyy aivan eri asiasta kuin mitä on alun perin tutkittu.

Työssä on siis kyettävä rakentamaan eheä kokonaisuus pirstaleisesta tiedosta. ”Tietysti työ on haastavaa monella tavalla, mutta itse näen, että tässä kuitenkin parannetaan maailmaa pala palalta, ja se motivoi”, Haavisto toteaa.

M I N Ä / T YÖ / U R A

29

PÄ I V I N KO L U M N I

Olenko pomona oikeasti läsnä? ja tuloshakuinen. Sitä vastoin nuoret naiset toivovat kannustavaa, tasapuolista ja keskustelevaa ilmapiiriä. Vaikka jokainen meistä on vastuussa työpaikan tunnelmasta, viime kädessä pomo on se, joka omalla esimerkillään, persoonallisuudellaan, työskentelytavallaan ja läsnäolollaan asettaa suuntaviivat siihen, millainen ilmapiiri työpaikalla vallitsee.

Kommunikoinnissa nuoret hyödyntävät aktiivisesti tieto- ja viestintäteknologiaa: nopea ja avoin tiedon vaihtaminen on nuorelle tärkeää. Jos pomoa ei näy toimistolla, chattaillaan. Virtuaalinen online-tila ei kuitenkaan nuorten mielestä korvaa esimiehen ja työtovereiden fyysistä läsnäoloa, mutta helpottaa viestintää kiireen keskellä. Meidän esimiesten on silti oikeasti oltava läsnä.

Toisin kuin on väitetty, nuoret näkevät esimies- ja johtotehtävät kiinnostavina. Peräti 69 prosenttia nuorista ilmoittaa olevansa kiinnostuneita esimiestehtävistä jossain vaiheessa työuraansa. Esimieheksi tähdätään, koska halutaan vaikuttaa asioihin. Nuorten innostusta ryhtyä pomon hommiin lisäävät inspiroivat roolimallit ja hyvät kokemukset työelämästä. Nuorille on myös tarjottava haastavia ja vastuullisia työmahdollisuuksia: itsensä ylittämisen, onnistumisen ja mokaamisen välimaastossa kasvaa vahva itsetuntemus ja usko omiin kykyihin.

Nuorten mielestä pomona olemisesta, etenkin sen positiivisista puolista, tulisi kertoa kattavammin. Nuorten vastauksissa pomon ammatin varjopuolista korostuu työn stressaavuus, alaisilta ja ylimmältä johdolta tuleva ristipaine sekä työn yksinäisyys. Myös suuri työmäärä mietityttää: nuoria ei kiinnosta olla pomona 24/7, vaan aikaa halutaan pyhittää harrastuksille ja perheelle.

Me nykyiset esimiehet olemme tuhannen taalan paikassa. Lisäämmekö omalla esimerkillämme nuorten kiinnostusta esimies- ja johtotehtäviin? Olenko innostunut työstäni, onko oma elämäni tasapainossa vai suoritanko osuuteni konemaisesti? Entä paistaako stressaantunut oloni kilometrien päähän?

Esimies kantaa suuren vastuun yrityksen työnantajamaineesta. Jos odotukset hyvästä esimiestyöskentelystä eivät täyty, 84 prosenttia nuorista arvioi kertovansa kehnosta johtamisesta eteenpäin tuttavilleen. 94 prosenttia nuorista ilmoittaa, että tuttavalta

kuultu tieto huonosta esimiestyöskentelystä vähentää kiinnostusta hakea töihin työnantajalle. Melkein yhtä moni nuorista näkee tällaisen tiedon myös laskevan yrityksen työnantajamainetta. Enemmän työkokemusta kartuttaneet nuoret todennäköisemmin reagoivat kehnoon johtamiseen etsimällä uutta työpaikkaa.

Nuorilla on täysi oikeus odottaa esimiehiltään ja työpaikkansa johtamiskulttuurilta paljon. Olkaamme odotusten arvoisia!

Päivi Salminen-Kultanen T-Media Oy:n tutkimustoiminnan liiketoimintajohtaja T-Media julkaisi yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston TAT:n kanssa syyskuun puolessa välissä kolmannen kerran Nuoret ja johtaminen -tutkimuksen, johon vastasi kesäkuussa yli 2 400 lukiolaista, ammattiopiskelijaa, korkeakouluopiskelijaa sekä alle 30-vuotiasta päätoimisesti työssäkäyvää nuorta.

Kolumni on julkaistu lyhyempänä versiona Kesko Oyj:n verkkosivuilla 12.9.2012. .

KUVA: Teemu Granström

Työni puolesta olen viime vuosien aikana ollut lukuisissa yrityksissä saarnaamassa nuorten muuttuneista odotuksista esimiestyöskentelyä kohtaan. Samalla olen aktiivisesti syväpohdiskellut, osaanko itse olla hyvä pomo ja työkaveri oman työpaikkani nuorille. Missä olen eniten töpeksinyt? Sähäkkänä tyyppinä haluan olla koko ajan liikkeessä, pitää kymmenen rautaa tulessa. Haluan höyrytä, osallistua, verkostoitua ja tehdä tulosta – silläkin seurauksella etten välillä, vaikka kovasti tahtoisin, ehdi olla kunnolla läsnä.

Uskallan väittää, että kohtalotovereitani löytyy useista organisaatioista.

T-Median ja Taloudellisen tiedotustoimiston Nuoret ja johtaminen -tutkimuksesta käy ilmi, että nuorten mielestä liika kiire laskee esimiehen pisteitä. 95 prosenttia nuorista pitää tärkeänä, että esimies auttaa heitä kehittymään työssään: sparraa, koutsaa ja kuuntelee, rohkaisee työntekijöitä yksilölliseen työskentelyyn ja ideointiin. Myös 87 prosenttia nuorista haluaa, että esimies osoittaa kiinnostusta alaisten tekemisiä kohtaan. 58 prosenttia vastaajista valitsee työtehtävien räätälöimisen oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan kahden tärkeimmän joustavuustekijän joukkoon, ei suinkaan esimerkiksi ulkomaan matkan sovittamisen töiden väliin.

Tärkeimpänä ammatillista kehittymistä edistävänä tekijänä nuoret pitävät kunnollista perehdytystä. Nuoret korostavat avoimissa vastauksissaan, että perehdyttämiseen tulee varata riittävästi aikaa.

Myös aktiivisella palautteen saamisella on merkittävä rooli. Palautetta tulisi saada nykyistä paljon enemmän ja monipuolisemmin, työn ohessa spontaanisti ja päivittäin. Mitä enemmän ikää ja kokemusta nuorelle karttuu, sitä useammin hän listaa myös vastuun ja haasteiden antamisen kolmen tärkeimmän kehittymistä tukevan tekijän joukkoon. Pomon silmien ja korvien pitäisi olla paikanpäällä havainnoimassa nuoren yksilöllistä kehittymistä.

Ammatillista kehittymistä tapahtuu, kun olosuhteet ovat suotuisat. Nuorten mielestä esimiehen pitää luoda työpaikalle kannustava ja rento ilmapiiri.

Sukupuolten välisissä odotuksissa on selkeä ero. Nuoret miehet toivovat naisia useammin työskentelyilmapiirin olevan päämäärä-

M I N Ä / T YÖ / U R A

31

EMBA Creative Leadership in Cooperation with IMD & UC Berkeley

Lead a creative process to a profitable business concept and added customer value.

EMBA Creative Leadership is a 2-year international program carried out by Management Institute of Finland MIF. The next program will start 13 March 2013.

Join EMBA infos:

Apply for the Executive MBA Program:

TIME: PLACE:

Send your CV & application to michaela.gotthardt@mif.fi / tel. 010 7555 219

6.11. at 5 pm, 21.11. at 5 pm Palace, Eteläranta 10, Helsinki, 10th floor

For more information & references: www.mif.fi/emba