T-lehti 1/2012

1/2012

20

21

Unelmaduuni startupissa

Avain rakentamisen maailmaan

22 K채velykampus ja innovaatiokeskittym채

10 Haalariharjoittelusta johtajaksi

1/2012

3

! !!" # $ $

%! &' '

! !!" !%" ## "!" # $ $

$ (' '

4

1/2012

)))'* + , '+ - .

1/2012 7.2.2012

tässä numerossa 4

21

PÄÄKIRJOITUS

FUTURE BLOCK

Askel ylöspäin.

20

22 5

TOHTORIN HATUSTA SYL uusi puheenjohtaja, vuoden tietojohtaja ja rakennusalan uutisia.

24 8

UNELMADUUNI STARTUPISSA

10

TEKNIIKAN KUVA

RAKENNUSALAN UNELMATYÖNTEKIJÄ

Puurakentaminen nousussa.

Eri alojen osaajille on tilaa.

31

JOHTAMINEN Diplomi-insinööristä kehittyy johtaja kokemuksen myötä.

RAKENTAVAA MATKAILUA Kehy lähtee Afrikkaan.

32 13

OTANIEMI KEHITTYY Innovaatiokeskittymä ja kävelykampus.

T-LEHTI URKKII

LAPSET OPISKELUAIKANA Isi tekee nyt diplomityötä.

Kiinnostaako johtaminen?

34 14

Mårten Mickos

SORVIN ÄÄRESSÄ Sepäksi kentien synnytään, mutta esimiestehtävään kasvaa.

36 16

OPISKELU

40 KESÄTYÖT

AURINGON KAVERI Hyötysuhdetta parantamassa.

Joko tärkein talviprojekti on aloitettu?

20

TANKKI TÄYTEEN Mika Anttonen ja Peter Lund tankkaavat biopolttoaineita.

Superfoodit tulivat opiskelijankin lautaselle.

18

NAINEN JA TEKNIIKKA Tekniikan akatemian toimitusjohtaja Ainomaija Haarla.

41

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Antti Virolainen kehittää verkkopalvelua Chilessä.

TEKNIIKAN KASVO Mårten Mickos on unelmaduunissaan.

42

TEKNOLELU Musakeksijöiden viimeisimmät.

36 T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille.

TANKKI TÄYTEEN! Suomessa ollaan edelläkävijöitä biopolttoaineiden tuotannossa.

Osaamista kannattaisi viedä maailmalle, jos vain osaajia riittää tulevaisuudessakin.

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-

katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.fi, etunimi.sukunimi@t-media.fi

PÄÄTOIMITTAJA Päivi Piispa

ULKOASU Flukso Design

TOIMITTAJAT Linda Finell, Merja Forsman, Marju Hulttinen, Markus Kauppinen, Santeri Niemi, Päivi Remes, Felix Siivonen, Marianne Valta, Ulla Ylönen KUVAAJAT Teemu Granström, Johanna Kannasmaa, Markus Kauppinen, Ari Nakari, Markus Palminen, Hanna Poropudas, Tiia Trogen Granström

JULKAISIJA T-Media Oy, www.t-media.fi

KUSTANTAJA Harri Leinikka

KANNEN KUVA Teemu

JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekiste-

rien perusteella. Erillisjakelu teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin ja suurimpiin teknologiakeskuksiin.

ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään

julkaisemaan määrättyinä päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden

hintaan 40 euroa/vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi

OSOITTEENMUUTOKSET

Kätevimmin teet osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi

15. VUOSIKERTA ISSN

1455-1519

PAINOS keskimäärin 25 000 kpl

PAINOPAIKKA Forssa Print 2012 1/2012

5

PÄÄKIRJOITUS

Askel ylöspäin KUINKA moni meistä on valinnut opiskelupaikkansa sen perusteella, että se vie johtajan tehtäviin? Kuinka moni on ajatellut olevansa tulevaisuudessa ammatiltaan johtaja (ja suuri sellainen)?

TÄYSIN mutu-tuntumaan perustuva veikkaukseni on, että aika harva.

Johtaminen on jotain, joka tulee eteen uran edetessä, mutta se ei määrää alaa, jota lähdetään opiskelemaan.

SE ei ole ihme, sillä Suomessa ei pelkillä johtajataidoilla usein pitkälle pötkitä – sisältö on tärkein alalla kuin alalla. Ammattijohtajia on harvassa ja johtajat kasvatetaan asiantuntijoista talon sisällä. Tämä on hyvä uutinen: johtamisesta kiinnostuessaan siihen voi kasvaa. Tietäisi vain miten.

OSVIITTAA johtajaksi kasvamiseen saa tämän lehden sivulta 10 alkavassa jutussa, jossa TTY:n professori Tuomo Peltonen ja Aalto-yliopiston akatemiatutkija Mari Kira pohtivat johtajuutta ja diplomi-insinöörejä johtajina. Pari sivua myöhemmin käytännön kokemuksiaan kertovat UPM:n energialiiketoiminta-alueen johtaja Anja Silvennoinen ja SRV Rakentajien aluepäällikkö Virpi Ekholm – diplomiinsinöörejä hekin molemmat. Johtajaksi mielivän kannattaa lukea myös Tekniikan akatemian johtajan Ainomaija Haarlan kokemukset sivulta 32.

NUORI – ja vähän vanhempikin – johtaja saattaa kokea oman tilanteessa esimiehenä epävarmana. Kuitenkin hyvän johtajan erottaa juuri siitä, että hän sietää epävarmuutta. Siihen, ettei osaa ja tiedä kaikkea, on johtajan totuttava.

ENSIMMÄINEN askel ylöspäin urapolulla on siis itsetutkiskelun paikka. Kaikki lähtee taas kerran liikkeelle siitä, että tuntee itsensä: mitä osaa ja mitä ei.

Päivi Piispa päätoimittaja paivi.piispa@t-media.fi

Katso myös facebook.com/ tlehtifi ja twitter.com/tlehti

6

1/2012

PS. Jos mietit tarkkaan, mitä syöt, suuntaa sivulle 16 – superfoodit odottavat!

Kuva Markus Palminen

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA Kuva: Markus Kauppinen

Teekkari SYL:n johtoon Jarno Lappalainen, 24, valittiin Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtajaksi vuoden alussa. Lappalainen opiskelee Aalto-yliopistossa tuotantotaloutta.

Jarno, olet ehtinyt toimia nyt hetken SYL:n puheenjohtajana. Mihin asioihin tartuit ensimmäisenä töinäsi?

Heti vuoden alusta lähti käyntiin uuden hallituksen perehdyttäminen uusiin vastuualueisiinsa. Paljon aikaa vie opettelun lomassa vuoden toiminnan tarkempi suunnittelu ja sidosryhmiin tutustuminen. Myös vaikuttamistyö on täydessä vauhdissa ja sitä kannattaa muuten seurata vaikkapa SYL:n Facebook-sivuilta!

Olet teekkari – miten se näkyy puheenjohtajatyössäsi?

Teekkarius näkyy varmaankin minussa tiettynä tapana jäsentää asioita ja rempseänä tekemisen meininkinä. Ja tietysti siinä, että laulan mieluummin kuin hyvin! SYL:ssa on tietysti erityisen hauskaa se, että toimijoilla on monenlaisia taustoja ja se on huikean opettavaista sekä mieletön vahvuus!

OULULAISARKKITEHDEILLE MENESTYSTÄ NOLLAENERGIAPIENTALOKILPAILUSSA Oululainen arkkitehtiylioppilas Olli Metso ja yliopiston arkkitehtuurin osastosta vuonna 2011 valmistunut arkkitehti Safa Tiina Antinoja ovat voittaneet ensimmäisen palkinnon yleisessä nollaenergiapientalokilpailussa. Kilpailussa etsittiin

toteutuskelpoista pientalosuunnitelmaa Hyvinkään asuntomessuille 2013. Tavoitteena oli suunnitella nollaenergiarakentamisen haasteisiin vastaava, arkkitehtonisesti ja asumislaadultaan korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen pientalo.

TTY:n arkkitehtiopiskelijat ideoivat uudenlaisia asuinalueita Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) arkkitehtuurin opiskelijat ovat ideoineet asuinkortteleita viidessä eri kohteessa kaupunkiseudulla. Opiskelijat ideoivat viidelle asuinalueelle 45 suunnitelmaa osana arkkitehtuurin laitoksen keskitehokkaan asuinrakentamisen hanketta, joka tehtiin Tampereen kaupunkiseudun toimeksiannosta. Tampereella halutaan monipuolistaa asuntotuotantoa, lisätä talotyyppien vaihtoehtoja ja turvata asuntotuotantoa. Tavoitteena on rakentaa asuntotyypeiltään, mittakaavaltaan ja toiminnoiltaan sekoittuneita asuntoja alueella, joka on hyvin tavoitettavissa liikennevälineillä.

Mihin teekkareiden asioihin pystyt vaikuttamaan SYL:n puheenjohtajana? Mitä voimme odottaa puheenjohtajakaudeltasi?

Opiskelijoita on monenlaisia niin teekkareissa kuin kaikkien muidenkin joukossa. Meidän haasteemme on pyrkiä parhaamme mukaan palvelemaan heitä kaikkia. Ehkä erityisesti ainakin oman mutu-tuntuman mukaan teekkareita lähellä olevia aiheita ovat usein opintojen mitoitus, jaksaminen sekä työn ja opiskelun yhteensovittaminen. Tavoitteenani on, että tänä vuonna SYL taklaa näitä ja muita kysymyksiä entistä avoimemmalla, värikkäämmällä ja erityisesti opiskelijan näköisellä toiminnalla! Opiskelijaliikkeen tehtävä on katsoa eteenpäin myös vaikeina aikoina... tai ehkäpä aivan erityisesti juuri silloin.

Nuoret haluavat johtajilta palautetta T-MEDIAN JA TALOUDELLISEN TIEDOTUSTOIMISTON yhdessä tekemä tutkimus nuorista ja johtamisesta nosti esille, mitä nuoret odottavat esimiehiltään. Tutkimukseen vastasi yli 1700 ammattiopistossa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevaa 17-29-vuotiasta.

58 % VASTAAJISTA VALITSEE työtehtävien räätälöimisen oman osaamisen ja kiinnostuksen mukaan kahden tärkeimmän joustavuustekijän joukkoon.

VASTAAJISTA 37 % AJATTELEE, että ICT:n tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään työpaikoilla heikosti. Kriittisimmin väittämään suhtautuu vanhin ja kokenein ryhmä.

Kuitenkin kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että netti ei korvaa esimiehen ja työkavereiden fyysistä läsnäoloa.

67 % ON SITÄ MIELTÄ, etteivät esimiehet anna tarpeeksi palautetta. Palaute on nuorten mielestä yksi keskeinen tekijä siinä, että he työskentelevät hyvin. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat mm. ilmapiiri, palkkaus, kannustaminen, mielenkiintoiset työtehtävät ja rentous.

Lisätietoa: www.t-media.fi

1/2012

7

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

SUOMEEN PUOLI MILJOONAA UUTTA ASUNTOA VUOTEEN 2030 MENNESSÄ VTT:n tutkimuksen mukaan seuraavan 20 vuoden aikana tulisi rakentaa 480 000–550 000 asuntoa riippuen siitä, miten Suomi houkuttelee maahanmuuttajia ja kuinka suuri osuus nykyisestä asuntokannasta poistuu.

Alueellisten väestöennusteiden perusteella uusista asunnoista reilu kolmannes rakennetaan Helsingin seudulle ja kasvukeskuksiin. Muualla Suomessa asuntoja tarvitaan lisää erityisesti Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduille.

Moni asia vaikuttaa siihen, miten suureksi asuntotuotanto muodostuu vuoteen 2030 mennessä. Määrä voi vaihdella suuresti suhteessa todelliseen asuntotuotantotarpeeseen. Asiaan vaikuttaa se, että moni asuu toisin kuin haluaa. Toisaalta Suomessa on paljon vain tilanpäisessä käytössä olevia tai kokonaan tyhjiä asuntoja.

Maahanmuutto ja sen aiheuttama asuntotarve keskittyvät Suomessa vain muutamien kuntien alueelle erityisesti pääkaupunkiseudulle. VTT arvioi siirtolaisuuden osuudeksi asuntotarpeesta kymmenen prosenttia.

Tutkimuksen ovat VTT:ltä tilanneet ympäristöministeriö yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa.

TEEKKARIN TUEKSI&TURVAKSI. TEK tarjoaa monia työsuhteeseen, työnhankuun ja uraan liittyviä etuja ja palveluja. Opiskelijajäsenille ILMAISEKSI. TEKin jäsenyydestä hyödyt jo opiskeluaikana. Voit liittyä myös työttömyyskassaan opintojesi loppuvaiheessa.

Kannattaa liittyä TEKiin!

ZZZ WHN Ĭ OLLW\

8

1/2012

Kuva: VTT

VUODEN 2012 teknologiajohtajaksi on valittu Fortum Oyj:n teknologiajohtaja Petra Lundström. Tekniikan Akatemia (TAF) jakoi Vuoden CTO -palkinnon tunnustuksena teknologiajohtajalle, joka on työllään vaikuttanut yrityksensä teknologiakyvykkyyteen ja kasvumahdollisuuksiin, toimii inspiroivana johtajana sekä vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnallisissa verkostoissa.

Petra Lundström on työskennellyt Fortumilla yli 20 vuotta, joista teknologiajohtajana vuodesta 2008. Tämän vuoden alusta hänet on nimitetty aurinkoenergialiiketoiminnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi. Koulutukseltaan Lundström on teknillisen fysiikan diplomiinsinööri.

Kuva: Fortum

Fortumin Petra Lundströmistä vuoden teknologiajohtaja Uransa kiinnekohtina Lundström pitää Loviisan voimalaitoksen vedynhallintastrategian kehitystyötä sekä siirtymistä laaja-alaisempaan rooliin koko Fortumin teknologiapäälliköksi vuonna 2005. ”Viime vuosien aikana energiateknologioiden mahdollisuuksia on painotettu voimakkaammin Fortumin strategiatyössä ja T&Ksalkun hallinnasta ja arvonmäärityksestä on tullut systemaattisempaa. Lisäksi yhtiö on osallistunut aktiivisesti laajempaan keskusteluun energiajärjestelmän kehitysnäkymistä. Katson, että vuoden teknologiajohtaja-palkinto on samalla tunnustus kaikille niille noin kahdelle sadalle fortumlaiselle, jotka aktiivisesti osallistuvat yhtiön T&K-työhön”, Lundström sanoo.

KAIKKI MITÄ TEEKKARI TARVITSEE

Työnhaku Työsuhde Palkat Työmarkkinat Tapahtumat Perinteet

7HHNNDUL Ĭ on Tekniikan akateemiset TEKin tuottama nettisivusto tekniikan akateemisille opiskelijoille.

Sivu kokoaa yhteen tietoa teekkareiden ja diplomi-insinöörien työelämästä, teekkarikulttuurista ja ammattiliitosta.

ZZZ WHHNNDUL Ĭ Muista myös facebook.com/teekkarit

Kulttuuri

1/2012

9

10

1/2012

T E K N I I K A N K U VA

Puurakentamisen uudet tuulet Puurakentaminen on nousussa – siitä ovat osoituksena esimerkiksi kuvan Viikkiin nouseva viiden puukerrostalon alue ja Heinolan viisikerroksinen puutalo. Puukerrostalojen lisääntyessä ja lämmöneristysvaatimusten kasvaessa on tarve uusille rakennustuotteille. Eräs sellainen on syrjältään liimattu sahatavarapalkki. Liimaamalla syrjiltään toisiinsa 2–3 lamellia päästään helposti uuteen ennätyspalkkikorkeuteen. Syrjältään liimattua sahatavarapalkkia on ajateltu käytettäväksi pien- ja puukerrostalojen runkomateriaalina seinärakenteissa sekä ylä-, väli- ja alapohjarakenteissa.

Kyseistä palkkia ei kuitenkaan ole käytetty rakennuksilla, sillä ohjeistusta tai normeja tällaisen palkin käyttöön ei ole ollut. Raimo Vierimaa, Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan yliopettaja, on kehittänyt ohjeistuksen väitöskirjassaan, joka tarkastettiin tammikuussa Tampereen teknillisessä yliopistossa.

Kuva: Teemu Granström Teksti: Päivi Piispa

1/2012

11

Teksti Päivi Piispa // Kuvat Teemu Granström

Diplomi-insinööristä kehittyy johtaja kokemuksen myötä. Hyvä johtaja ei ole supersankari, joka hallitsee kaiken, vaan hänellä on hyvä itsetuntemus ja kyky heittäytyä tilanteeseen.

Asiantuntijasta johtoportaaseen 12

2/2011

K

un suomalaisten suuryritysten johtajien koulutustaustaan tutustuu, aika monella on diplomi-insinöörin tutkinto. Vaikka DI-johtajien määrä on viime vuosina laskenut, on silti todennäköistä, että jossain vaiheessa uraansa diplomi-insinööri pääsee tai joutuu esimiestehtäviin. Suomi on maa, jossa insinöörejä on aina arvostettu. He ovat kasvaneet johtotehtäviin oman organisaation sisällä - toisten insinöörien valmennuksessa.

Organisaatioiden kansainvälistyminen on kuitenkin tuonut muutoksen. Yritysten sisäiset kulttuurit muuttuvat globalisaation myötä eikä suomalainen insinöörikulttuuri ole enää vallitseva. Uudenlaiset kulttuurit vaativat uudenlaisia taitoja. ”Eivät insinöörit lähtökohtaisesti olekaan huonoja johtajia - ei isoa uudelleen viritystä tarvita. Kuitenkin kansainvälisyys ja globalisaatio on tuonut mukaan holistisen maailman, jolloin vaaditaan uusia taitoja”, Tampereen teknillisen isen yliopiston teollistalouden professori Tuomo Peltonen sanoo.

Kansainvälistymisen lisäksi myös pörssikursurssit ovat tulleet työntekijöiden arkeen. Markkikinatalouden tuliaisina markkinarationalismi vaiaikuttaa yksilöön asti. Tällöin yhdessä tekeminen n voi kadota. ”Insinöörien lämmin ammattiyhteisö, jossaa arvostetaan osaamista, on arvokas. Tätä henkeä haluaisin tuoda johtamiseen ja organisaatioihinkin”, Peltonen sanoo.

”Johtamistyössä pitää olla omalla persoonalla mukana, inhimillisesti läsnä.”

Näkymätön ja hallitsematon osa jäävuorta on paljon näkyvää suurempi. Siihen kuuluvat esimerkiksi yrityksen arvot ja se muutoksessa oleva organisaatiokulttuuri, joka määrittää, millaisella johtamistyylillä missäkin organisaatiossa pärjää. ”Usein muutostilanteissa organisaatioiden todellinen koostumus - se meren pinnan alla oleva - tulee esiin. Kuitenkin johtajilla istuu tiukassa käsitys siitä, että ainakin ulkopuolelle pitää esittää, että organisaatio on hallittu”, Peltonen sanoo organisaatiokaavioiden luvatusta maasta. aasta.

Jäävuoren merenalainen ainen oleva osio, hallitsematon maton ja epämääräinen, on myös se, joka luo eniten epävarmuutta johtajille.

Tähänhän se Titanickin kaatui. Kun epävarmuutta on paljon ja hallinnan halu suuri, moni turvautuu erilaisiin johtamiskursseihin. Niistä odotetaan ratkaisua: työkaluja ja käytännön ongelmanratkaisukeinoja kaikenlaisten tilanteiden hallintaan.

”Johtamiskoulutuksesta onkin tullut iso bisnes 2000-luvulla”, Peltonen toteaa.

Vaikka johtaja kävisi kuinka paljon kursseja tahansa, hän ei voi ikinä tietää kaikkea. ”Jos ajattelee, että pitää tietää kaikki sekä työhön liittyvistä asioista että ihmisten johtamisesta, vaatimukset kasvavat ylivoimaisiksi.

Nuori sukupolvi kokee johtajan paikan pelottavana juuri osaamisvaatimusten takia. Johtajat eivät kuitenkaan ole supermiehiä, vaan hekin kehittyvät ja kasvavat työn myötä”, Aalto-yliopistossa työskentelevä akatemiatutkija, tekniikan tohtori Mari Kira sanoo. ”Tuntuu siltä, että johtamisesta on tehty liian vaikeaa, kun siitä yritetään tehdä hallittua tiedettä. Ihmisten johtamisessa isessa voisi rentoutua r ei johtajan kaikkea”, Peltoajan tarvitsekaan hallita kaikk nen sanoo.

MUTTA MITEN DIPLOMI-INSINÖÖRIT ITSE KOKEVAT JOHTAMISEN? ”Insinööreillä on hyvin vahva

ammatti-identiteetti ja usein siihen mielikuvaan liittyvät asiantuntijatehtävät tai asioiden johtaminen. Insinöörit eivät usein pidä ihmisten johtamista ammattina, vaan se on jotain epämääräistä”, jo väitöskirjassaan insinööri-identiteettiä tutkinut Peltonen sanoo.

Taustaltaan kauppatieteilijä Peltonen yllättyi väitöstutkimuksessaan siitä, miten vahva insinööri-identiteetti on. Hänen mielestään insinööritieteitä leimaa voimakkaasti matemaattis-luonnontieteellinen maailmankuva.

Epävarmuutta pyritään poistamaan ja asioita hallitsemaan. Asioita lähestytään ongelmanratkaisun kautta. ”Hyvän ihmisten johtajan on kuitenkin pakko sietää epävarmuutta, inhimillisiä tunteita ja draamaa. Johtaja ei voi hallita kaikkea, vaan hänen pitää käyttää vastaan tulevia tilanteita hyväkseen”, Peltonen toteaa.

JA NIITÄ ASIOITA, JOITA EI VOI HALLITA, on paljon. Peltonen heittää kehiin perinteisen jäävuorivertauksen. Jäävuoresta näkyy merenpinnan alta vain huippu, vaikka se on suuri. Tämä huippu on se osa yrityksestä, jota voi hallita erilaisilla työkaluilla.

”Hyvän johtajan on pakko sietää epävarmuutta, inhimillisiä tunteita ja draamaa. ” 1/2012

13

”Johtamisesta on tehty liian vaikeaa.”

SE, MITÄ JOHTAJA VOI TEHDÄ,

on heittäytyä mukaan tilanteeseen.

Peltonen lainaa kollegaansa, joka on kehottanut johtajia johta olemaan pikemminkin kuin kärpäsiä katossa. Se sotii kärpäsiä sopassa ku kuten taylovastaan perinteisiä johtamisoppeja, jo rismia, jossa johtaja on kuin koneenkäyttäjä ortai ulkopuolella. ganisaation ylä- ta Tietointensiivinen työ on tuonut Tietoint mukanaan johtamisen muutoksen mukana perinteisillä opeilla enää päreikä per jääkään. Kaikkien työt ovat tulleet jääkään vastuullisemmiksi: jokainen vasvastuu taa oman om työnsä laadukkaan tekemisen mise lisäksi myös siitä, että oma työ toimii suhteessa kokonaisuuteen ja että yhteistyökuviot suu toimivat niin organisaatioiden toi sisällä kuin ulkopuolellakin. si Johtaminen on muuttunut J työntekijää tukevaksi, työn suoritusta mahdollistavaksi kontrolloinnin ja käskyttämisen sijaan. m ”Ihmisillä on palavia ajatuksia tuk siitä, miten omaa työtä pitäisi pitä tehdä ja millaiset puitteet pitäisi olla. Ihmiset haluavat p johtaa omaa työtään ja ovat tottuo neet itseohjautuvuuteen myös vaitse paa-ajalla ja harrastuksissaan. Moni odottaa aikaisempaa mutkattomamaik johtamista myös paa ja hengellisempää hengel työpaikoilla”, työpaikoilla” Kira sanoo.

Peltosen mukaan heittäytyminen voi olla vai vaikeaa diplomi-insinöörille, joka on koulutettu katsomaan asioita kou pikemminkin etäältä kuin mukaan heitpikemminki henkilökohtaiset kokemuktäytyen. Omat, h asioiden analysoinnissa sivuun. set laitetaan asioi Objektiivisuus on tärkeintä. Kuitenkin ollakihmisten johtaja, tilanne on yhseen uskottava ihm kokemus- ja tunnepohjaan. distettävä omaan k ajattelutavat ja toiminta on yh”Teoriat, ajatte johtamisessa omaan kokemukseen distettävä johtamis - ne jäävät muuten ulkokohtaisiksi. Se on A ja innovaatioiden ja tietotyön johtaO ihmisten, innova misessa”, Peltonen sanoo. ”Johtamistyössä pitää olla omalla persooinhimillisesti läsnä. Se vaatii itnalla mukana, inhim on ja miten toimii, sosensä tuntemista: kuka k että osaa ottaa esimiesaseman siaalisia taitoja ja ett tavalla”, Kira toteaa. osallistavalla tavalla

organisaatioissa onkin kahden tikkaan menetelmiä edetä uralla: voi edetä asiantuntijana tai esimiehenä”, Kira sanoo.

Insinöörit identifioituvat Peltosen mukaan usein enemmän työnjohtoon ja keskijohtoon kuin ylimpään johtoon. He ajattelevat itseään usein suorittavan työn johtajina. Tässä roolissaan he toimivat usein sillanrakentajina ylimmän johdon ja työntekijöiden välillä. Kun insinööri kasvaa johtotehtäviin, hän myös sitoutuu yritykseen aivan eri tavalla kuin ammattijohtaja.

PALJON ON PUHUTTU SIITÄ, että 1980- ja 1990-luvuilla syntynyt Y-sukupolvi olisi vielä edeltäjiään vaativampia johdettavia. Kira kertoo pohtineensa aihetta paljon. ”Mielestäni kaikki ikäluokat odottavat vastuun saamista - johtaminen ei saa olla käskyttävää eikä komentavaa. On vaativa yhtälö, miten antaa vastuuta, mutta samalla on tarpeeksi tukena suorittamisessa eikä jätä työntekijää yksin. Johtaja antaa tarpeellisen suunnan ja rakenteen ilman kahlintaa. Tässä on se viisasten kivi.”

Ihmisiä innostamalla on mahdollista saada toimivaa tuloksellisuutta. ”He ovat todennäköisesti luovempia ja sitoutuneempia omaan työhön ja venyvät aika hyvin suorituksiin. Iloisuudesta ja positiivisista tunteista syntyy vaihtoehto, joka voi tukea ihmisten kehitystä ja hyvää suoritusta”, Kira sanoo.

Huolestuneita ollaan oltu myös siitä, että Ysukupolvi ei ole innostunut toimimaan johtajana. ”En olisi tästä kauhean huolissaan - yleensä halu esimiestehtäviin tulee iän myötä”, Kira sanoo.

MARI KIRAN MIELESTÄ ON TÄRKEÄÄ, että DIkoulutukseen liittyy perusjohtamisen kursseja.

Näin opiskelijat saisivat käsitystä siitä, millaista nykypäivän johtamistyö on ja tottuisivat itsereflektiiviseen tarkasteluun: miten toimin johtajana.

Peltonen kertoo, että peruskurssit kuuluvatkin jo monen teekkarin opintoihin. Sen enempää hän ei irrallista johtamistaitojen opetusta DI-tutkintoon kaipaakaan. Hänen mielestään johtajuuteen kasvaa kokemuksen myötä, eikä siksi perusopintoihin ole hyötyä liittää liiaksi johtamisopintoja. Moni diplomi-insinööri käykin myöhemmässä vaiheessa työelämäänsä MBAkurssin, joka erikoistuu usein johtamiseen. Sen sijaan hän kehottaa lukemaan paljon - myös fiktiota - hankkimaan kokemuksia ja opettelemaan sosiaalisia taitoja. ”Omaa ajattelua voi kehittää myös tutustumalla erilaisiin organisaatioteorioihin. Silti ihmisten johtamista ei voi oppia, jos ei ole kokemusta.”

Sekä Kira että Peltonen kannustavat oppiENNEN ESIMIEHEKSI ESIMIEHEKS NOUSI HENKILÖ, joka oli maan toisilta. Mentorointi - mahdollisuus keshyvä ammattimies ammattimies- tai nainen. Sekin on tärkustella toisen, kokeneemman ammattilaisen keää, mutta nykyään nykyää tarvitaan johtamistaitoa, kanssa, voi tuoda näkemyksiä kykyä lukea ihmisiä, ihmisiä motivoida ja kannustaa sekä ”DI:t toimivat usein toisen kokemusmaailmaan. Myös vertaistuki nähdään tärkeänä. luoda mielekkäitä ty työkosillanrakentajina ”Ihmiset, jotka ovat samassa kemuksia. ylimmän johdon ja tilanteessa, voivat oppia toisiltaan harp”Siinä on aika iso h ja tukea toisiaan. Tiedolliseen kepaus asiantuntijuudesta asiantuntijuud työntekijöiden hittämiseen täytyy yhdistää ihesimieheksi, eikä sse ole välillä.” missuhteet”, Kira toteaa. kaikille luonteva. Monissa Mo

14

1/2012

PÄ I V I T Y K S E T / T - L E H T I U R K K I I

Kati Penttinen, 22, Bioinformaatiotekniikka Odotan, että tulevalla työuralla pääsisi johtamaan. Johtotehtävissä pystyisi paremmin toteuttamaan omaa visiotaan ja tekemään asiat omalla tavallaan. Olen tyytyväinen myös ryhmän jäsenenä, silloin pystyy johtamaan itseään.

Kiinnostaako johtaminen?

Teksti ja kuvat: Markus Kauppinen

Ida Korhonen, 21, Kiinteistötalous Kyllä johtaminen kiinnostaa ja aion pyrkiä tehtäviin joissa se on mahdollista. Näen ihmiset tärkeimpänä resurssina ja voimavarana yrityksissä. Johtajana haluaisin kehittää työntekijöiden motivaatiota ja asennetta.

Visa Suomi, 24, Teknillinen fysiikka

Janne Huvilinna, 25, Sähkötekniikka

Varmasti johtaminen tulee tutuksi, mielellään jonkun kansainvälisen yhtiön palveluksessa. Voisin yhdistää kiinnostukseni tutkimukseen ja johtamiseen hyvin vaikkapa tutkimusryhmän vetäjänä.

Ei taida hirveästi olla edes vaihtoehtoja? Useamman vuoden kun on töissä niin luultavasti jossain vaiheessa tulee johtotehtävät eteen.

Tällä hetkellä johtaminen ei ole työssä se mielenkiintoisin asia, mutta työuran edetessä kiinnostus varmasti kasvaa.

Juho Nurmi, 23, Rakennustekniikka Mahdollisesti, mutta ensin haluan toimia asiantuntijatehtävissä ja siten sisäistää työnkuvan. Jos sitten rahkeet riittää, niin kunnianhimon ja vaikuttamisen mahdollisuuksien myötä haluan pyrkiä johtavaan asemaan.

1/2012

15

SORVIN ÄÄRESSÄ Teksti: Marianne Valta // Kuvat: Tiia Trogen ja Teemu Granström

Kaksi korvaa

JA YKSI SUU Sepäksi kenties synnytään, mutta esimiestehtävään kasvaa. Tätä mieltä ovat kaksi diplomi-insinööriä, oman alansa asiantuntijaa ja esimiestä, Anja Silvennoinen ja Virpi Ekholm.

5

1-vuotias Anja Silvennoinen työskentelee UPM:n Energialiiketoimintaalueen vetäjänä. Yksikkö vastaa yhtiön tuottaman sähkön myynnistä sähkömarkkinoille ja energian hankinnasta muille liiketoimintayksiköille 75 henkilön voimin.

Hengästyttävä työhistoria Silvennoinen valmistui diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston Energiatekniikan laitokselta vuonna 1984. Diplomityöpaikka ja ensimmäinen vakituinen työpaikka aukesivat Kuopion Energialaitokselta.

- Aloitin käyttöinsinöörinä ja samalla käyttöhenkilöstön esimiehenä voimalaitoksella heti valmistuttuani. Ensimmäiset alaiseni olivat itseäni vanhempia ja kokeneempia, mutta nöyrä mieli ja avoimet korvat auttoivat minua.

Anja Silvennoinen ”Mikä valtava potentiaali on yhdessä tekemisessä!”

1979

1984

1989

1993

valmistuu

lähtö Englantiin on hyppy tuntemattomaan

Baltiaan meno neuvostojärjestelmän sorruttua

Lappeenrantaan opiskelemaan.

Energiakriisi oli otsikoissa ja vaikutti valintaan

16

1/2012

1997

naimisiin

Viiden voimalaitosvuoden jälkeen Silvennoinen siirtyi konsultiksi Ekonon palvelukseen.

Konsulttina Silvennoinen ehti toimia vuoden päivät ennen kuin lähti Iso-Britanniaan jätteenpolttolaitoksen yhteyteen perustetun sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvan energiayhtiön tekniseksi johtajaksi. Neljä vuotta kansainvälistä työ- ja esimieskokemusta sekä työn ohessa hankitut MBA:n paperit taskussaan Silvennoinen lähti jälleen konsultiksi muovaamaan Tallinnan kaukolämpölaitoksen toimintaa Baltian markkinoiden avauduttua.

Tallinnasta Silvennoinen muutti takaisin Suomeen aloittamaan energia-alan palveluyhtiön Kymppivoiman toimintoja. Kymppivoimasta tie vei silloisen Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston kautta vielä kertaalleen konsultiksi ennen siirtymistä nykyisen työnantajan UPM:n palvelukseen vuonna 2004.

Hengästyttävän monipuolinen työhistoria pitää sisällään sekä asiantuntija- että esimiestehtäviä.

- Pidän esimiehenä toimimisesta, mutta viihdyn asiantuntijanakin. Pyrkimystä suuntaan tai toiseen ei oikeastaan ole ollut, olen vain tarttunut mielenkiintoisiin mahdollisuuksiin.

2006

UPM:n Leadershipkoulutus avaa uudelleen silmät ihmisten johtamiseen

2010

maailmanympärimatka 50-vuotispäivän kunniaksi

Inhimillinen päätöksentekijä Silvennoinen luettelee hyvän esimiehen ominaisuuksia: kuunteleva, yhteistyökykyinen, antaa vapautta ja tukee tarvittaessa. Johtajuus on paljon keskustelua ja tiimityötä, toisaalta välillä joutuu vastaamaan raskaistakin päätöksistä.

- Parasta esimiestyössä on kun onnistuu oman tiiminsä kehittämisessä ja näkee ihmisten kasvavan. Vaikeissa tilanteissa pitää muistaa, että ongelmat ratkaistaan yhdessä keskustellen. Ei ole sattumaa, että meillä on kaksi korvaa ja yksi suu.

Harva ponnistaa esimiestehtäviin suoraan koulunpenkiltä, kuten Silvennoiselle kävi.

- Korkeakouluopinnot eivät juuri valmista esimiestehtäviin. Mikäli esimiestehtävistä haaveilee, kannattaa jo opiskeluaikana kehittää esimerkiksi neuvottelu- ja viestintätaitojaan. Kukaan ei synny esimieheksi, mutta tekemällä oppii.

T

ampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 1998 rakennusalan diplomi-insinööriksi valmistunut Virpi Ekholm, 41, aloitti SRV Pirkanmaan aluejohtajana reilu vuosi sitten. Nimityksen myötä Ekholm sai vedettäväkseen 45 henkilön yksikön, joka rakentaa sekä asunto- että toimitilakohteita Tampereen talousalueella.

Rakennusala tuntui Ekholmista aikanaan luontevalta valinnalta - Isäni on rakennusinsinööri, joten tiesin kuinka suhdanneherkkä ala tämä on. Jatkoin kuitenkin alan opiskelua, vaikka 90-luvun alussa lama vei työpaikat. Diplomityötä vaille valmiina DI:nä tartuin silloisen professorin kannustukseen ja lähdin vaihto-opiskelijaksi Saksaan vuonna 1995.

Saksasta löytyi myös työpaikka SRV-konserniin kuuluvan Viitoset GmbH:n palveluksessa.

Kahden Saksan-vuoden jälkeen Ekholm saattoi opinnot loppuun ja jatkoi SRV Viitoset Oy:n palveluksessa Suomessa. Mielenkiintoinen toimitilaprojekti toi Ekholmin takaisin Tampereelle vuosituhannen lopulla. Äitiysvapaan jälkeen Ekholm suunnitteli jatko-opintoja ja siirtyi tutkijaksi VTT:lle. Takaisin SRV-konserniin Ekholm palasi vuonna 2004 aloittaessaan SRV:n silloi-

1989

kirjoittaa ylioppilaaksi Tampereen lyseon lukiosta

sen tytäryhtiön Pirkanmaan Projektitoimen palveluksessa.

Omat esimiehet esikuvina Ekholmin ensimmäinen kokemus esimiestehtävästä on Pirkanmaan Projektitoimen ajoilta. Rakennuttajapäällikkönä toimiessaan hänellä oli 12 henkilön organisaatiossa muutama alainen.

Oma esimiesrooli ei herättänyt erityisiä tunteita.

- Esimiesasemastani huolimatta olimme edelleen ensisijaisesti työkavereita. Toki esimiestehtävän mukana tulee muun muassa työsuhdeasioihin liittyviä velvollisuuksia.

Entiset esimiehet ovat vaikuttaneet Ekholmiin omaan tapaan toimia.

- Arvostamani esimiehet ovat olleet alansa ammattilaisia, tiukkoja ja vaativia, mutta aina myös tukeneet alaistensa työtä. Esimiehen rooli hengenluojana on myös tärkeä: mieleeni on jäänyt eräs työmaapäällikkö, joka keitti aamuisin kahvit koko porukalle ja ne nautittiin yhdessä ennen työpäivän alkua. Nykyisin koen tärkeimmäksi tehtäväkseni varmistaa, että organisaatiossani jokaisella on hyvä tehdä töitä.

Oppia esimiesvalmennuksesta Ekholm on osallistunut SRV:n tarjoamiin esimiesvalmennuksiin ja kokee ne hyödyllisinä.

- Ei ole olemassa valmista mallia esimiestehtäviin, mutta valmennuksissa on voinut peilata omaa tapaansa toimia ja löytää omat vahvuutensa. Itse olen oppinut, että tärkeintä on kuunnella ihmisiä.

Juuri nyt Ekholm ei haikaile muutosta työhönsä. Se, toimiiko hän tulevaisuudessa edelleen esimiestehtävissä vai asiantuntijana, jää nähtäväksi.

1990–1998

opiskeluaika TTKK:lla merkittävä ajanjakso elämässä sekä alkaessaan että päättyessään

Virpi Ekholm ”Esimiehen rooli hengenluojana on tärkeä.”

1995

lähteminen Saksaan vaihto-opiskelijaksi ja työharjoitteluun on tärkeä päätös

2000

lapsen syntymä

2010

nimitys aluejohtajaksi

1/2012

17

PÄ I V I T Y K S E T / O P I S K E L U

Superfoodia Teksti: Felix Siivonen // Kuva: SXC

vai perusfoodia?

Enää ei ruoka ole vain ruokaa, vaan se on superia tai ei. Toisille superfoodismi on vapautta mössöruuista, toiset pitävät superfoodismia superhessuiluna.

H

aluatko eroon stressistä, väsymyksestä ja masennuksesta? Haluatko olla terve, kaunis, pirteä ja iloinen?

Sitten tarvitset syödäksesi esimerkiksi kylmäpuristettua kookosöljyä (22e/l) tai vaikkapa ”suomalaista, puhtailta alueilta rakkaudella kerättyä” pakurikääpäjauhetta (183e/kg).

Tietenkin.

Mediaseksiä tihkuva superfood lupaa monenlaista. Mihin on uskominen? Mitä on superfood? Kuka tässä pelissä oikeastaan voittaa?

Itse termi löytyy jo vuoden 1915 Oxfordin englanninkielisestä sanakirjasta. Silloin se määriteltiin ”erityisen ravintorikkaaksi ruuaksi, jolla on hyviä terveysvaikutuksia”.

Googletus loppuvuonna 2011 paljastaa villimmän todellisuuden: ”Superfood-tarjoukset! Superfood parantaa ja nuorentaa!

Oprahin superfood-vinkit!”

Superfoodia rakastetaan villisti melkeinpä jokaisen ravitsemusyrityksen markkinointiosastolla. On Acaita, Macaa, Planktonia, Spirulinaa, Chlorellaa, Nonia ja niin edelleen. Jos se myy, sen täytyy olla hyvä juttu. Mutta se, miten nimeä nykyään käytetään, eroaa suuresti ajatusmaailmasta sen taustalla.

laisten vanhojen rohdoskasvien ja nykyisen ruuan välimaastossa. Se ei ole mitään uutta tai vastikään löydettyä, vaan historian opettamaa tietoutta. Monia ruoka-aineita on käytetty historiassa esimerkiksi lääkintätarkoituksessa.

Olennaista ei siis ole eksoottinen ja vaikea nimi vaan ravintorikkaus, luonnonmukaisuus ja tuoreus. Toisin sanoen: itse poimittu, tuore ja mehukas mustikka ei häviä hypetetylle Goji-marjalle.

– Eikä superfood-status sinänsä kerro vielä mitään. Tärkeintä on laatu. Laadukas jälkiuunileipä voi olla superfoodia.

Halmetojan mielestä termi on vain tullut täyttämään tyhjiötä ja vastavoimaksi tavallisena pidetylle ruualle. Vaihtoehdot ovat aikaisemmin olleet hajanainen ryhmä, ja superfoodin alle niitä on koottu yhteen.

Halmetojan ylläpitämillä sivuilla löytyy tietoa esimerkiksi Goji-marjoista, Spirulinalevästä, Maca-juuresta, kasviplanktonista ja raakakaakaosta. Tietoa ja ajatuksia jaetaan jatkuvasti myös esimerkiksi Facebookissa ja muissa sosiaalisissa medioissa.

Ongelma ei ole tiedon ja tavaran määrä vaan luotettavuus.

Luotettavuus koetuksella?

Termin määrittely hankalinta – Itse yritän nykyään välttää superfoodnimen käyttöä. Se on pelkkä markkinointitermi, emmekä me termejä syö, toteaa Jaakko Halmetoja.

Halmetoja on tunnettu ravintovalmentaja ja luennoitsija, joka puhuu luonnonmukaisen ravitsemuksen puolesta.

– Superfoodin taustalla on vain ajatus ravinnosta, joka koostuu mahdollisimman ravinnerikkaista, alkuperäisistä ja kokonaisista ravintoaineista. Sen voisi nähdä olevan eri-

18

1/2012

Luotettavuuteen liittyy superfoodin rankin arvostelu. Esimerkiksi EU kielsi jo vuonna 2006 ruuan markkinoimisen superfoodina ellei väitteen tueksi ole osoittaa tieteellisiä tutkimustuloksia. Myös Suomen elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA on ottanut termiin kielteisen kannan, vaikka ei sen käyttöä olekaan kieltänyt.

Ravinnon turvallisuuden professori ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, EFSA:n, terveysväitetyöryhmän jäsen Marina Heinonen on Halmetojan tapaan kriittinen

termiä kohtaan, mutta muistuttaa ettei luonnonmukaisuuskaan aina tarkoita terveellistä.

– Monissa kasveissa on luonnostaan ihmiselle haitallisia yhdisteitä, esimerkiksi joissain salaateissa, pavuissa ja kanelissa.

Heinosen mielestä on täsmällisempää puhua ravintorikkaista ja ravintoköyhistä ruoka-aineista. Eikä ravintorikkauteen hänen mielestään tarvitse superfoodina pidettyjä aineksia.

– Esimerkiksi opiskelijaruokalassa tarjoiltu ruoka on ravintoarvoiltaan täysin samanlaista kuin mikä tahansa ruoka. Ei teollisesti valmistettua ruokaa voi pitää mitenkään turvattomana. Synteettiset ainesosat ovat hyvin harvassa, ja ruuan valmistuksessa käytetään luonnollisia ruoka-aineita. On siis ravitsemuksen kannalta ihan sama, teenkö itse ruokani vai tekeekö sen elintarviketeollisuus.

Kannattaako opiskelijan siis panostaa rajalliset raharesurssinsa superfoodeihin? Sekä Halmetoja että Heinonen kehoittavat vilkaisemaan nimen sijaan tuoteselosteisiin. Suomalaisilla markkinoilla ne ovat luotettavia ja niissä kerrotaan tarkasti, mitä tuote sisältää.

Ravintoköyhyydestä kannattaa tähdätä ravintorikkauteen. Halmetoja kehoittaa pieniinkin muutoksiin ruokavaliossa, tietenkin opiskelijabudjetin rajoissa.

– Esimerkiksi höttöleipä kannattaa vaihtaa jälkiuunileipään, kahviöverit tenttilukuiltoina pariin raakakaakaopalaan ja valkaistu sokeri hunajaan. Mummolasta ja metsästä kannattaa kantaa kotiin kaikki mahdolliset marjat.

Heinonen puolestaan kannustaa terveeseen kriittisyyteen. Tiede ja kokemus pelaavat samaan pussiin.

– Pelkän superfood-markkinoinnin perässä ei kannata juosta, sillä siihen liittyy riski että saakin syödä humpuukia.

1/2012

19

Nosta sohva pystyasentoon kämpän nurkkaan ja käynnistä viimeistään nyt Tärkein Talviprojekti – kesätöiden metsästys. Työrintamalla tarjonta voi tuntua vaimealta, siksi kannattaa pitää itse ääntä.

Teksti: Päivi Remes // Kuva: Teemu Granström

Hei, nyt me haetaan

töitä!

20

1/2012 /

Haalarihommatkin hyödyllisiä Kesällä 2011 opiskelijoista

* 26 % työskenteli omaan

opintoalaan liittyvissä töissä

* 15 % oli opintoalaa sivuavassa haalariharjoittelussa

* 19 % teki töitä, jotka eivät liittyneet opintoalaan

* 5 % opiskeli

(Lähde: TEKin opiskelijajäsenten työssäkäynti- ja kesätyökysely 2011)

A

seistaudu kovalla halulla ja sinnikkyydellä, tarkalla suunnitelmalla sekä sosiaalisilla verkostoilla: vaikka pari viimeistä kesää on ollut kesätöiden tarjonnan suhteen heikkoa, se ei tarkoita automaattisesti, että tästä olisi syntymässä uusi kaava nuorten kesätyömarkkinoille.

Aloita jahti taituroimalla itsestäsi myyvä paketti.

- Käytä aikaa ja vaivaa oman CV:si päivittämiseen. Apua siihen, kuten hakemuksen laatimiseenkin, on tarjolla mm. Teekkarin työkirjassa niin printti- kuin nettiversiona, aloittaa kesätyöhaun vinkkien jakamisen TEKin Urapalveluiden yksikönjohtaja Sari Taukojärvi.

Toimi järjestelmällisesti!

Työnhausta kannattaa tehdä selkeä projekti: kartoita laaja-alaisesti, mihin kaikkialle voisit hakea töihin. Tee mieluisista töistä ja työnantajista taulukko, johon merkitset tiedon selvitettyäsi, milloin kussakin paikassa kesätyöpaikat julkistetaan haettavaksi ja kuinka kauan hakuaika kestää.

- Monelle yritykselle kesätyöpaikkojen rekrytointiluvat varmistuvat alku- ja kevättalven

kanssa siitä, millaista työtä tavoittelet. Heillä voi olla vinkkejä työpaikoista ja lisäksi he voivat auttaa hahmottamaan, mikä työ sinulle voisi sopia. Usein läheiset näkevät vahvuuksia ja osaamista, jota ei itse ehkä hoksaa tai uskalla edes ajatella omaavansa, Taukojärvi antaa lisää ajattelemisen aihetta.

Myös harrastusten parista voi löytyä sopiva kesätyö, jonka parissa omia kykyjään pääsee soveltamaan.

- Kesätyötä ei kannata arvottaa pelkästään palkan kautta. Vapaaehtoistyö voi myöhemmin poikia ”oikeaa” työtä siitä saadun kokemuksen ja verkostojen myötä. Tärkeintä on, ettei jää kesäksi sohvalle makaamaan, vaikka huilimistakin raskaan opintovuoden jälkeen on lupa tehdä.

Mikäli sukulaisten tai tuttavien kesätyöpaikkavinkit eivät kolahda, apua löytyy netistä.

- Sosiaalista mediaa voi fiksusti hyödyntää myös kesätöiden hakemisessa. Erilaiset työpaikkojen välitysjärjestelmät kuten aarresaari. net, oikotie.fi, monster.fi, uratie.fi, mol.fi, kuntarekry.fi sekä valtiolle.fi ilmoittelevat kesätyöpaikoista. Kannattaa myös surffailla kiinnostavien yritysten nettisivuilta avoinna olevat paikat.

Netissä Teekkarin työkirjan sivuja päivitetään ajankohtaisilla lisätiedoilla ja vinkeillä.

- Nettisivuilla on myös Työnantajat-tietokanta, jossa yritykset ilmoittavat tarjolla olevista työmahdollisuuksista. Myös painetussa versiossa on listattu peräti 140 potentiaalista kesätyönantajaa.

Ulkomailta urakehitykselle arvokasta pohjaa Kun lompakko on kevyt ja urakehityspilvet raskaat, voi ajatus ulkomaille kesätöihin lähtemisestä tuntua turhan haasteelliselta.

- Urakehityksen kannalta monelle teekkarille ulkomaantyökokemus on kuitenkin painava lisä CV:ssä eli kannattava tulevaisuuden investointi.

Käytännön kielitaito, kulttuurien tuntemus ja kansainvälisten verkostojen hankkiminen ovat pääomaa, jota ei voi rahassa mitata. Monet diplomi-insinöörit työskentelevät kansainvälisessä ympäristössä, vaikkeivät ulkomaantyökomennukselle lähtisikään, Taukojärvi muistuttaa ja lisää: - On aivan eri asia matkailla turistina ulkomailla kuin työskennellä vieraassa maassa, edes lyhytkin jakso.

HAKEMUSTEN MÄÄRÄ EI KORVAA NIIDEN LAATUA. kuluessa. Viime vuonna kävi esimerkiksi niin, että Fortum avasi vain kahdeksi viikoksi työnhaun, ja osalta hakijoista tämä ajanjakso saattoi mennä ohi.

Selkeään projektisuunnitelmaan on hyvä merkitä myös potentiaaliset suosittelijat ja tuttavat, jotka voivat konkreettisesti auttaa työnhaussa.

- Älä jää yksin työnhakuprojektisi kanssa, vaan juttele kaverien, tuttujen ja sukulaisten

Työsopimus kirjallisena TYÖSOPIMUKSELLA MÄÄRITELLÄÄN, millä ehdoilla työntekijä myy työpanoksensa.

Vaikka laki ja työehtosopimus määrittelevät tietyt raamit, on työntekijän tärkeä muistaa huolehtia omasta edustaan ja kirjauttaa työsopimukseen palkkaan liittyvien seikkojen lisäksi mm. pääasialliset työtehtävät sekä säännöllinen työaika. Määräaikaisessa työsopimuksessa tulee lukea määräaikaisuuden syy, kuten kesätyö.

TEKIN TYÖMARKKINATUTKIMUKSISTA selviää kunkin ammattikunnan palkkakehitys, joten niitä voi tutkia sopivan palkkauksen pohjaksi, kunhan samalla muistaa oman koulutustasonsa. Myös palkanmaksupäivä on hyvä määritellä työsopimukseen.

Lähde: Teekkarin työkirja

www.teekkarintyokirja.tek.fi

1/2012

21

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N I I K A N K A S V O

Unelmaduuni START-UPISSA Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Andrew Smart

Start-upit olivat ennen vain harvojen huimapäiden harrastus. Nykyään jokaisen on syytä opiskella ja ymmärtää yrittäjyyttä.

Mårten Mickos on tullut tunnetuksi MySQLtietokantayrityksestä. Nykyään hän toimii Eucalyptus-yrityksen toimitusjohtajana Kaliforniassa. Häntä on juuri ehdotettu myös Nokian hallituksen jäseneksi. Vuosien aikana start-upien rakentamisesta on tullut hänen ammattiunelmiensa täyttymys.

Monessa yrityksessä olet ollut mukana?

Polycon, VTKK, ViSolutions, Solid, Intellitel, MatchON, MySQL ja nyt kahdeksantena Eucalyptus! Yhtään niistä en vaihtaisi pois. Aina opin jotain valtavan tärkeää, ja jokaisesta firmasta jäi elinikäisiä hyviä ystäviä, jotka ovat auttaneet minua selviämään ja onnistumaan elämässä.

Millä mielin seuraat opiskelijoiden innostumista yrittäjyydestä?

Pidän aivan fantastisena, että Suomessa on nykyään niin voimakas start-up-liike. Hienointa on se, että se tapahtuu täysin opiskelijoiden toimesta. Kun start-up-osaaminen oli aikaisemmin harvojen huimapäiden harrastus, se on nykyään merkittävä osa innovaatiotoimintaa. Siksi jokaisen on syytä opiskella ja ymmärtää sitä.

”PIDÄN AIVAN FANTASTISENA, ETTÄ SUOMESSA ON NYKYÄÄN NIIN VOIMAKAS START-UPLIIKE.” rakentaminen tulisi olemaan minulle kaikkien ammattiunelmieni täyttymys.

vain yrittäjä itse voi varmistaa onnistumisen ja menestymisen.

Sujuuko yrittäminen aina kuin tanssi?

Mitä aineita kannattaisi opiskella, jos yrityksen perustaminen kiinnostaa?

Yrittäjyyteen kuuluvat tuskallisen tavallisena epäonnistumiset, jotka pitää nähdä oppimismahdollisuuksina. Pieleen mennyt start-up voi olla arvokkaampi kuin tohtorin titteli, vaikka epäonnistumiset ovat raskaita. Tärkeintä on, että hyvä liikeidea ei joudu huonon suorituksen jalkoihin.

Mikä start-upeissa kiehtoo?

Maailma on täynnä mahdollisuuksia. Teknologian kehityksen ansiosta ne ovat lähempänä kuin koskaan aikaisemmin. Start-up-yritys voi olla paras ja nopein tapa toteuttaa unelma, mutta yrittäjyys on kutsumus. Nuorena et ehkä vielä tiedä sitä. Se voi siinä vaiheessa olla vain jännittävä seikkailu. Näin kävi minullekin. En parikymppisenä ymmärtänyt, että yrittäjyys ja start-upien 22

1/2012

Mitä neuvoja annat opiskelijoille, jotka haluavat perustaa menestyvän yrityksen?

Siitä vaan perustamaan! Täytyy muistaa, että mikään yritys ei perustettaessaan ole menestyvä.

Menestys rakennetaan, pala palalta, kokeilemalla, kärsivällisesti, antamatta periksi. Tärkein taito on itsensä johtaminen. Päivän päätteeksi

Suuntasin lukion jälkeen suoraan Otaniemeen, koska minulla oli aavistus, että se on Suomen paras paikka opiskelijalle. En ajatellut vain opintoja vaan myös opiskelijaelämää ja syntyviä ystävyyksiä. Yrittämisessä tarvitset paljon enemmän taitoja kuin mitä mikään korkeakoulu voi sinulle opettaa. Ensisijaisesti opiskelisin aihetta, josta yrityksen tuote ja palvelu tulee koostumaan. Toisaalta opiskelisin yritysstrategiaa ja markkinointia. Ja aina on hyödyksi opiskella muotoilua, kieliä, psykologiaa, sosiologiaa, filosofiaa ja muita ihmisläheisiä aineita.

Seuraa Mårtenia Twitterissä: @martenmickos

n AVA I N R A K E N TA M I S E N M A A I L M A A N 2 0 1 2 N

Innovaatiokeskittymä

ja kävelykampus

Otaniemeen Rakennusalan unelmatyöntekijä

Skanska on globaalisti lokaali

Konkreettisia maailmanparannustöitä

Projektiinsinöörien näpeissä rakentuu uusi kaupunginosa

RATEKOn koulutuksen kautta ammattilaiseksi

Afrikkaan rakentamaan

s.24

s.25

s.26

s.28

s.30

s.31

INNOVAATIOKESKITTYMÄ

ja kävelykampus Teksti: Linda Finell Kuva: Espoon kaupunki ja EU:n Alueiden komitea

Otaniemi, Tapiola ja Keilaniemi vetävät viimeisiä henkäyksiään nykyisenlaisena.

Aalto-yliopisto ja metro antavat alueelle mahdollisuudet kehittyä eurooppalaiseksi kampusalueeksi, jossa autot ovat turhia ja elämä sykkii 24 tuntia vuorokaudessa.

K

un Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkula aloitteli diplomi-insinöörin opintojaan Otaniemessä vuonna 1969, oli Dipoli suosittu tanssipaikka, jonne tultiin kauempaakin. Neljässä vuosikymmenessä Dipoli ja koko Otaniemen alue ovat taantuneet vireästä teekkarikylästä kahdeksasta neljään -rytmissä eläväksi paikaksi, jossa käydään lähinnä töissä ja opiskelemassa.

Jos Markkulasta on kiinni, niin viiden vuoden päästä niemessä tanssitaan taas: eikä pelkästään tanssita, vaan tavataan kavereita ja kollegoita puistoissa sekä kahviloissa, luodaan uutta ja liikutaan kävellen ja pyöräillen.

Visio kirkkaaksi Kun Markkula aloitti kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajana kahdeksan vuotta sitten, oli Kehä I:n tunneloinnista tehty alustavat suunnitelmat. ”Otaniemi oli jo silloin keskeinen osa Espoon kehittämisstrategiaa, mutta koska tunnen Otaniemen perin juurin, en halunnut tyytyä tavanomaiseen. Pian saimme huomata muidenkin tahojen olevan innostuneita alueen ainutlaatuisista mahdollisuuksista. Päätimme, että etenemme asiassa tavoitteet edellä, sillä on tyhmää rakentaa arvokkaita paikkoja täyteen vain rakentamisen vuoksi”, Markkula kertoo.

Askel kerrallaan etenevä projekti

* Open Innovation House ja Otaniemen rannan tutkijaresidenssi valmis loppuvuodesta 2012

* TKK:n päärakennuksen käyttöönotto ns. Kandi-taloksi syksyllä 2013

* Metron käyttöönotto vuoden 2015 lopulla

24

1/2012

* Otaniemen metroaseman yhteyteen tuleva

* Tapiolan keskuksen Sokos laajentuu 2013,

* Kehä I Keilaniemi-Itäranta-tunneliin

* Aalto Village –asuin- ja yritystoiminta-

* Keilaniemen ensimmäinen asuintorni

* Uusia yritysrakennuksia on rakenteilla

kampusalueen ydin valmistuu 2015

2015-2018

käyttöön 2015

uusi Stockmann valmistuu 2015

keskittymä valmis 2017-2019

ja valmistuu lähivuosina Keilaniemeen.

Asuintaloja lisätään vaiheittain eri puolille Tapiolaa ja Otaniemeä

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajuuden lisäksi Markku Markkula on EU:n alueiden komitean jäsen. ”Otaniemestä kehitetään EU:n edelläkävijää.”

Ajatukset Otaniemen ja Keilaniemen kehittämisestä konkretisoituivat vuonna 2006, kun päätös metrosta oli tehty. Alue oli jo silloin pohjoisen Euroopan suurin tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan keskittymä, joten tyhjästä ei tarvinnut lähteä. Otaniemi-visioon kirjattiin kehäteiden tunnelointi ja erillään olevien alueiden yhdistäminen eläväksi kävelykampukseksi, jossa tieto ja osaaminen muutetaan työpaikoiksi, investoinneiksi ja hyvinvoinniksi. ”Halusimme innovaatioympäristön, joka menestyy kilpailussa paremmin kuin sen eurooppalaiset sisarukset. Sen lisäksi on tärkeää, että kampuksella – siis Tapiolaa myöten – viihdytään.

Uudistuksilla saadaan alue sykkimään elämää”, Markkula sanoo.

Kun Aalto-yliopisto syntyi, ottivat uudistussuunnitelmat ison harppauksen eteenpäin. Aallon rehtorit ja koko yhteisö ovat asettaneet tavoitteet paljon korkeammalle kuin viisi vuotta sitten uskallettiin edes unelmoida.

Uutta ja vanhaa yhdistellen Kun metroasemat ja Keilaniemi-Itäranta-kehätunneli otetaan käyttöön vuonna 2015, kampusalue on elävöitynyt jo paljon. Otaniemeen ovat rakenteilla ICT-alan päätoimijat yhdistävä Open Innovation House sekä urheilukentän viereen nouseva, vierailevia tutkijoita majoittava tutkijaresidenssi.

Tarkoitus ei ole purkaa vanhaa uuden tieltä.

Factory-tyyppisiä tiloja perustetaan sitä mukaa, kun vanhoja tiloja saneerataan uuteen käyttöön.

Syksyllä 2013 kaikki Aalto-yliopiston uudet opiskelijat aloittavat opintonsa remontoidussa TKK:n päärakennuksessa.

Otaniemen metroaseman yhteyteen rakennetaan arkkitehtuurikilpailun tuloksena kampusalueen ydin, joka yhdistää peruspalvelut ja taidetoiminnot parhaassa tapauksessa alueen ja yliopiston henkiseksi keskukseksi.

Vanha ostoskeskus on tarkoitus valjastaa tapahtumapaikaksi, joka kokoaa ihmiset viettä-

HALUSIMME INNOVAATIOYMPÄRISTÖN, JOKA MENESTYY KILPAILUSSA PAREMMIN KUIN SEN EUROOPPALAISET SISARUKSET.

mään aikaa työpajoihin, kahviloihin ja ravintoloihin.

Viihtyisiksi kohtaamispaikoiksi muovataan myös ranta, joka nyt on surullisen vähällä käytöllä. Markkulan mukaan kaupunki suhtautuu avoimesti siihen, että merellisyydestä saataisiin osa otaniemeläisten elämänlaatua.

Lisää asukkaita, vähemmän autoja ”Alueen vireyden kannalta on tärkeää, että siellä on riittävästi asukkaita. Otaniemen asukasluvun odotetaan lisääntyvän vaiheittain ja nousevan vähintään 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä, ehkä nopeamminkin. Kaavoitus mahdollistaa tässä asiassa paljon”, Markkula korostaa.

Tapiola-Keilaniemi-Otaniemi -akselille rakennetaan useita uusia asumis-, palvelu- ja yritystoimintayhteisöjä: Tapiolan keskusta, Keilaniemen asuintornit, Aalto Village, Kivimiehenranta Keilaniemen pohjoispuolelle sekä vesitornin ympäristöön Kehä I:n tunneloinnin osana tuleva luovuuskylä.

Otaniemen ydinalueesta tulee lähes autoton, ja autoilijoille rakennetaan parkkitilaa Otaniemen sisääntuloväylien yhteyteen. ”Metroa täydennetään sähköisillä sukkulabusseilla ja polkupyörillä, ja ratkaisuista tehdään niin toimivat, että liikkuminen tulee olemaan vaivatonta ilman henkilöautoakin”, Markkula vakuuttaa.

1/2012

25

Rakennusalalla

on tilaa monenlaiselle osaajalle Teksti: Santeri Niemi // Kuva: Teemu Granström

Rakennusalan työttömyysaste on ennätyksellisen alhainen ja valmistuvalle insinöörille on työpaikkoja. Tarvitaan vain käytännön työtä, pelkäämätöntä mieltä ja halua oppia uutta.

O

pintojaan aloittava ja edistyneempikin opiskelija miettii usein, mitkä ovat taidot ja osaamisalueet, joilla pääsee unelmaammattiinsa. Henkilökohtaiset kiinnostukset ohjaavat pääaineen ja sivuaineiden valintaa ja erilaisia yhdistelmiä on satoja. Yhteistä rakennusalalla menestyville ovat vankat perustiedot. ”Looginen ajattelu, luonnontieteiden hallinta, hyvä yleissivistys sekä ongelman muodostamis- ja ratkaisutaidot ovat tutkimuksissa tunnistamaamme tärkeää perusosaamista”, kertoo Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL:n kehitysjohtaja Teemu Vehmaskoski.

Perusasioiden hallinta on tärkeää, mutta hallitsemalla toimiala- ja sisältöriippumattomia taitoja on huomattavasti paremmassa asemassa.

Oppimiskyky, viestintätaidot ja projektinhallinta ovat esimerkkejä läpi työuran kantavista osaamisalueista. ”Välineosaaminen, kuten tiedonhankintatai organisointitaidot, tulisi integroida muuhun opetukseen. Miksi opettaa yhtä kurssia kapeasti jostain näinkin tärkeästä aiheesta, kun sen voi sisällyttää kaikkeen oppimiseen. Näin valmistettaisiin opiskelijoita paremmin työelämän haasteisiin”, Vehmaskoski esittää.

Ajankohtaiset aiheet hyvä tunnistaa opiskeluiden aikana Viime vuosina etenkin ilmastonmuutos, energiatehokas sekä kestävä rakentaminen ja korjausrakentaminen ovat olleet alan puhutuimpia ilmiöitä. Vaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle lisääntyvät tulevaisuudessa ja korjausrakentamisen volyymi on ohittamassa uudisrakentamisen. Koko rakentamisen prosessi suunnittelusta kunnossapitoon asti vaatii uudenlaista laatuajattelua ja korostunutta huolellisuutta – sekä omissa erikoistehtävissä että niiden suhteessa muiden ammattilaisten vastuisiin. ”Nykyrakentajan tulee tunnistaa ja ymmärtää etenkin energiatehokkuuden asettamat vaatimukset toiminnalleen, on osattava muuttaa toimintatapoja vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja odotuksiin. Näiden asioiden opiskelu tukee tulevaisuudessa toteutettavien rakennuskohteiden erityispiirteitä”, muistuttaa Vehmaskoski.

26

1/2012

Kerää työkokemusta jo opiskeluaikana Rakennusalan hieno puoli on mahdollisuus alan töihin jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Kesätöitä ja työharjoitteluja kannattaa tehdä opiskeluaikana. Niin sanotusti montun pohjalla tehtävät työt auttavat kokeilemaan eri vaihtoehtoja ja ymmärtämään suorittavaa työtä. ”Työkokemusta kannattaa hankkia opiskeluvaiheessa mahdollisimman monelta työnantajalta, näin näkee erilaisia työskentelytapoja, yrityskulttuureita ja pääsee kokeilemaan kiinnostustaan rakennusalan eri osa-alueilla. Helpoin ratkaisu ei ole aina se paras, kannustankin lähtemään pois omalta mukavuusalueelta ja hakemaan erilaisia töitä opintojen aikana”, Vehmaskoski innostaa.

Usein insinööri työskentelee muutaman vuoden valmistumisensa jälkeen erilaisissa projekteissa keräten kokemusta ja rakentaen omaa osaamisaluettaan. Tämän jälkeen hän siirtyy vaativampiin asiantuntijatehtäviin ja lopulta kokemuksen ja kykyjen riittäessä erilaisiin johtotehtäviin. ””Uskon tulevaisuudessa menestyvän niiden yritysten, jotka pystyvät tarjoamaan työntekijöilleen kehittymisen ja etenemisen mahdollisuuksia. Näin sitoutetaan työntekijöitä, mutta myös mahdollistetaan merkittävätkin panostukset henkilöstön kouluttamiseen. Osaamista on päivitettävä, jotta pysytään kilpailukykyisenä ja pystytään vastaamaan tulevaisuuden rakentamisen tarpeisiin”, päättää Vehmaskoski.

”Harvoilla yrityksillä on näin laaja kansainvälinen osaamisverkosto.”

Teksti: Merja Forsman Kuva: Hanna Poropudas

Skanska on yksi maailman vanhimmista, menestyneimmistä ja suurimmista rakennusyhtiöistä. Sen toiminta on jakaantunut neljään alaan, jotka ovat rakentamispalvelut sekä asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin projektikehitys.

Skanskan palveluksessa on 52 000 henkilöä, jotka osallistuvat vuosittain noin 12 000 hankkeen toteuttamiseen. Se on globaali yritys, joka toimii Suomen lisäksi valituilla alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. www.skanska.fi

MARKUS PÖLLÄ, 36, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ

Skanska on globaalisti lokaali Skanskassa toimitaan globaalisti, mutta ollaan paikallisesti läsnä. Yritys toimii tarkkojen eettisten sääntöjen mukaisesti, jotka ovat kaikkialla maailmassa samat. Toisaalta se antaa työntekijöilleen joustavuutta ja mahdollisuuden oppia ja kehittyä, kertoo projektipäällikkö Markus Pöllä.

Miten päädyit nykyiseen työhösi Skanskalle?

Millaista Skanskalla on olla töissä?

Opiskelin vielä Oulun yliopistossa rakennustaloutta ja kiinteistöjohtamista, kun sain kuulla Skanskan silloisen tytäryhtiön Oy Kraftor Ab:n etsivän uutta työntekijää. Hain ja sain työn.

Loput opinnot viimeistelin työn ohessa.

Myöhemmin olen siirtynyt Skanskalla työstä toiseen.

Meillä on hyvät mahdollisuudet liikkua yrityksen sisällä ja kokeilla eri töitä. Niin oppii katsomaan asioita eri kantilta.

Se on hyvin kehittävää ja opettaa koko ajan uutta.

Monipuolista ja haastavaa. Ei ainakaan yksitoikkoista. Työkaverit ovat motivoituneita ja osaavia ihmisiä, joiden kanssa on mukava toimia.

Skanskalla on hyvät perusarvot. Teemme asioita selvien periaatteiden mukaan. Esimerkiksi rakennusalaa on parjattu harmaasta taloudesta. Mutta Skanskalla on tarkat eettiset ohjeet, joiden mukaan toimimme.

Mitä teet juuri nyt?

Tällä hetkellä olen projektipäällikkönä suuressa kauppakeskushankkeessa. Työhöni kuuluu mm. kokonaisvaltainen projektin eteenpäinvieminen ja organisointi.

ILMOITUS

Miten kansainvälisyys näkyy Skanskalla?

Koska toimimme useassa eri maassa, työ antaa mahdollisuuden toimia kansainvälisesti. Jos haluaa, pääsee varmasti matkustelemaan maasta toiseen. Toisaalta videon ja netin ansiosta voi myös välttää tarpeetonta matkustelua. Harvoilla yrityksillä on näin laaja kansainvälinen osaamisverkosto.

Toisaalta teemme hyvin paikallista työtä ja olemme paikallisesti läsnä eri projekteissa.

1/2012

27

”Tehtävänkuvani on laajentunut osaamisen karttuessa.”

ANTTI UUSIKARTANO, 34, TECHNOLOGY IMPROVEMENT SPECIALIST

Konkreettisia maailmanparannustöitä Joakim Westerlund ja Antti Uusikartano työskentelevät Parocilla, jonka tuotteilla vaikutetaan rakennusten ja teollisuuden energiatehokkuuteen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Teemu Granström

Kauanko olet ollut Parocilla?

Tulin taloon vuoden 2008 toukokuussa mielenkiintoisen tehtävän perässä: tarjolla oli paikka, joka vastasi osaamisaluettani.

Parocia en tuntenut silloin kovinkaan hyvin.

Millaisia työpäiväsi ovat?

Jokainen on erilainen. Aiemmin työskentelin raaka-aineisiin liittyvissä projekteissa, nyt kehitän prosesseja raaka-aineista pakkaamiseen asti sekä tuotantoteknologiaa.

Meillä on käynnissä paljon erilaisia kehitysprojekteja esimerkiksi tuotteen laatuun ja sen ominaisuuksiin liittyen tai tuotannon tehostamista. Vastuulleni kuuluu niin kehitysprojektien suunnittelu, toteutus kuin raportointikin.

Miten kansainvälistä työsi on?

Vaikka toimistoni on Paraisilla, matkustan noin 6-12 päivää kuukaudessa. Vierailen aika säännöllisesti Liettuassa, Puolassa, Ruotsissa ja Suomen eri paikkakunnilla. Reissut ovat vieneet myös Saksaan, Ranskaan ja Belgiaan, mutta viikonloput saan viettää aina kotona.

Miten viihdyt työssäsi?

Erinomaisesti! Parocilla on innostunut ilmapiiri. Kun hommat hoitaa hyvin, saa positiivista palautetta.

Mikä on mielenkiintoista juuri nyt?

Rakennusten kokonaisvaltainen suunnittelu. Teemme suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa yhteistyötä, koska pelkkä seinien eristäminen ei riitä - myös muiden rakenneratkaisuiden on tuettava energiatehokkuutta.

28 28

2/2011 1/2012

ILMOITUS

”Parocilla on töissä kovan luokan ammattilaisia, muttei tiukkapipoja.”

Paroc on Euroopan johtavia mineraalivillaeristeiden valmistajia. Tuotteitamme ovat rakennuseristeet, tekniset eristeet, laivaeristeet, rakennuselementit ja akustointituotteet. Työllistämme noin 2000 henkilöä, joista 700 on Suomessa.

Pyrimme tarjoamaan työntekijöillemme monipuolisia tehtäviä ja kehittämismahdollisuuksia. Koulutamme henkilöstöämme jatkuvasti, koska uskomme että osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat menestyksemme tae.

Lue lisää: www.paroc.fi

JOAKIM WESTERLUND, 33, TUOTANTOJOHTAJA

Miksi halusit Parocille töihin?

Kun tulin taloon vuonna 2008, olin jo pitkään miettinyt, millaisessa firmassa haluan työskennellä. Halusin tuotannon ammattilaisena yritykseen, jonka tuotantoprosessin osista tärkeimmät on kehitetty talon sisällä. Se on yllättävän harvinaista.

Paroc on riittävän iso yritys, jotta siellä on hyviä uramahdollisuuksia ja haasteita. Toisaalta yritys ei ole liian iso, jottei voisi vaikuttaa asioihin. Parocin yrityskulttuuri ja arvot osuivat hyvin yhteen omieni kanssa.

Mitä työhösi kuuluu?

Paroc valmistaa eristeratkaisuja. Vastaan yhden tuotealueen, teknisten eristeiden, tuotannosta: siihen kuuluu neljä tehdasta kolmessa eri maassa.

Minkä koet työssäsi tärkeäksi?

Nykyään panostetaan paljon energiatehokkuuteen sekä rakennuksissa että teollisuudessa. Pääsemme Parocissa auttamaan yhä useampia vähentämään CO2-päästöjä. On motivoivaa tehdä työtä, joka ihan oikeasti parantaa maailmaa. Sen lisäksi, että tuotteemme vaikuttavat energiatehokkuuteen ja ilmastoasioihin, niillä on vaikutusta myös ihmisten kotien paloturvallisuuteen. Voin olla ylpeä meidän tuotteistamme.

Minkälainen Paroc on työpaikkana?

Parasta on avoin viestintä ja tekemisen meininki. Nuorille ihmisille annetaan haasteita ja vastuuta, jos vain näyttää, että pystyy ne hanskaamaan.

1/2012 1/2012

29 29

”Pääsen soveltamaan opiskelemieni tutkintojen teoriaa käytännössä”

OUTI SÄNTTI, 34, PROJEKTI-INSINÖÖRI

Miltä tuntuu vastata kokonaisesta uudesta kaupunginosasta?

Projekti-insinöörien näpeissä rakentuu uusi kaupunginosa Helsingin kaupungin projekti-insinööreillä Anni Bäckmanilla ja Outi Säntillä on todellinen näköalatyöpaikka: he näkevät työssään alusta alkaen miten kokonainen kaupunginosa rakentuu ja pääsevät luomaan uusia toimintatapoja.

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

Tämä on huippumielenkiintoinen tehtävä; näin laajaan kokonaiskuvaan ei pääsisi monestikaan käsiksi yksityisellä puolella.

Olen ollut tässä hommassa puolitoista vuotta. Sitä ennen tein alan asiantuntijatöitä yksityisellä puolella kymmenen vuotta.

Miten kädenjälkesi näkyy kaupungin kuvassa konkreettisesti?

Jätkäsaareen kohoaa uusia asuntoja, puistoja ja katuja. Pelaan työssäni aikatauluilla ja huolehdin yhdessä projektinjohtajan kanssa siitä, että alue rakentuu suunnitelmallisesti. Esimerkiksi väestöennusteen perusteella päätämme, milloin olisi hyvä rakentaa ensimmäinen päiväkoti. Ennusteet puolestaan pohjautuvat rakentamisaikatauluihin.

Länsisataman aluerakentamisprojekti kestää vuoteen 2030 asti. Se on alkanut Ruoholahdesta ja jatkuu Jätkäsaareen jälkeen Hernesaaressa. Ensimmäiset uudet asukkaat muuttavat Jätkäsaareen kesällä 2012.

Mikä työssäsi on mielenkiintoisinta?

Kokonaisprosessi: uusi kaupunginosa rakentuu niin monesta palasesta. Pääsen soveltamaan opiskelemieni tutkintojen teoriaa käytännössä.

Tehtävässämme odotetaan, että olemme aktiivisia alan seminaareissa ja tuomme taloon uusia toimintamalleja.

Mikä työssäsi on haastavinta?

Monesti eri tahoilla on ristiriitaisia toiveita tai tavoitteita, joista meidän pitää tehdä kokonaiskuvan kannalta paras ratkaisu.

Asiat selviävät yhteiseen pöytään istumalla.

Minkälainen Helsingin kaupunki on työnantajana?

Luotettava ja varma, tarjoaa haastavia ja monipuolisia työtehtäviä.

30 30

1/2012 2/2011

ILMOITUS

”Työssäni on paljon kokouksia, mutta välillä jalkaudun työmaalle ja näen konkreettisesti projektin edistymisen”

Helsingin kaupunki huolehtii pääkaupungin asukkaiden hyvinvoinnista, palveluista, arjen toimivuudesta ja kaupungin kehittymisestä. Työt kaupungilla ovat monipuolisia, mielekkäitä ja yhteiskunnallisesti tärkeitä.

Työntekijöitä: Helsingin kaupunki on suurin työnantaja Suomessa, meitä on lähes 40 000.

Uramahdollisuudet: Tarjoamme monipuolisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä tehtäviä niin nuorille osaajille kuin kokeneille asiantuntijoille.

Mahdollisuudet kehittyä, kouluttautua ja edetä uralla ovat hyvät.

Lue lisää: www.helsinkirekry.fi

ANNI BÄCKMAN, 38, PROJEKTI-INSINÖÖRI

Kauanko olet ollut Helsingin kaupungilla?

Vuodesta 2001 lähtien. Olen aloittanut ympäristökeskuksessa, jossa olin vuoden. Sitten työskentelin kiinteistövirastossa 2008 asti kunnes siirryin nykyiseen tehtävääni talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle, aluerakentamisyksikköön.

Isolla työnantajalla on mahdollisuus hakeutua uusiin tehtäviin ja kehittyä sen myötä kuten olen itsekin tehnyt. Myös omaan työnkuvaan ja työtapoihin pystyy vaikuttamaan.

Mitä teet konkreettisesti työssäsi?

Toimin projektinjohtajan työparina. Jokaisessa aluerakentamisprojektissa on johtaja ja projekti-insinööri. Suunnittelen ja koordinoin Kalasataman rakentamista rakentamisen valmistelusta alueen valmistumiseen asti. Teen paljon yhteistyötä eri virastojen ja rakennuttajien kanssa. Rakentaminen, rahoitus ja aikataulut täytyy sovittaa yhteen. Ensi vuonna ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Kalasatamaan.

Minkälainen johtamiskulttuuri talossanne on?

Toimiva: projektit toimivat melko itsenäisesti, mutta luonnollisesti poliittisiin päätöksiin nojautuen.

Minkälainen työilmapiiri teillä vallitsee?

Erittäin hyvä, täällä viihdytään monipuolisten työtehtävien ja mukavien työkavereiden ansiosta. Monet viettävät vapaaaikaakin yhdessä.

1/2012

31

Teksti: Santeri Niemi Kuva: Teemu Granström

”Koulutus tarjosi minulle todellista käytännön osaamista jota voin hyödyntää yrittäjänä.”

Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO tarjoaa rakennusalan ammatillista koulutusta ja järjestää tutkintoja jo työelämässä olevien ammattitaidon kehittämiseksi. Rakennusalan nopea kehittyminen, uudet määräykset ja vaatimukset alalla päivitetään henkilösertifiointiohjelmilla sekä ajankohtaisilla teemakoulutuksilla.

Henkilösertifiointi- ja pätevöitymiskoulutukset sisältävät useita eri kokonaisuuksia rakennusten, märkätilojen sekä siltojen eristyksiin ja mittauksiin erikoistuneille henkilöille. Suoritettuaan koulutuksen henkilö voi hakea VTT:ltä tai FISE Oy:ltä kyseistä pätevyyttä. www.rateko.fi

HEIKKI JUSSILA, 23, ASIANTUNTIJA

RATEKOn koulutuksen kautta ammattilaiseksi Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO kouluttaa rakennusalalla toimivia toimihenkilöitä, työntekijöitä sekä yritysjohtoa. 23-vuotias Heikki Jussila osallistui RATEKOn tiiveyden mittaajan ja rakennusten lämpökuvaajan koulutuksiin syksyllä 2011. Saamansa osaamisen avulla hän työllistyy nyt omassa yrityksessään Vertia Oy:ssä.

Miten teekkari päätyi hakemaan oppia RATEKOn kautta?

Tapasin energia- ja LVI-tekniikan opintojeni kautta kaksi samanhenkistä kaveria. Päätimme perustaa yrityksen, enää puuttui hyvä liikeidea. Saimme kuulla RATEKOn henkilösertifiointi- ja pätevöitymiskoulutuksesta ja päätimme osallistua tiiveyden mittaajan ja lämpökuvaajan koulutukseen. Opinnoissa energiatehokkuuteen liittyvät mittaukset mainitaan lyhyesti, mutta RATEKOn koulutuksessa oppii ammatin. Koulutuksessa saadun osaamisen varaan perustimme ilmatiiveysmittauksia ja lämpökuvausta tarjoavan yrityksen.

Mitä pidit koulutuksesta?

Koulutus oli erittäin laadukasta ja tarjosi minulle ja kumppaneilleni valmiudet lähteä kehittämään oppimastamme liiketoimintaa. Mielestäni tärkeää on kouluttajan käytännön kokemus opettamastaan aiheesta. Laaja esimerkkien ja haasteellisten tapauksien käyttö antoivat laajan työkalupakin asiakastapauksiemme tutkimiseen.

32

1/2012

Aiotko käydä lisää koulutuksia?

Suunnitelmissa on käydä myös kosteuden mittaajan koulutus ja mahdollisesti muita, esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyviä täydennyskoulutuksia. Aiomme myös laittaa tulevat työntekijämme RATEKOn koulutuksiin hakemaan oppia.

Koulutusten kautta voimme verkostoitua muiden alan yrittäjien ja osaajien kanssa. Tästä on apua suurissa urakoissa, joissa yhden yrityksen resurssit eivät riitä vaan tarvitaan yhteistyötä.

Miksi henkilöpätevyydet ja -sertifikaatit ovat nykyään tärkeitä?

Ala on menossa yhä enemmän siihen suuntaan, että työntekijöiltä tai vähintään työnjohtajilta vaaditaan henkilöpätevyys tiettyihin töihin. Toistaiseksi laki tai säädökset edellyttävät virallista pätevyyttä vain harvoin, mutta tilaajapuoli on alkanut vaatia näitä todistuksia. Tulevaisuudessa energiatehokkuusmääräysten tiukentuessa myös tiiveys- ja kosteusmittauksia saa todennäköisesti suorittaa vain virallisen pätevyyden omaava henkilö.

ILMOITUS

Lähtövalmiina. Rakennustekniikan osastolla opiskelevat Anne Hyvärinen (oik.) ja Assi Rautanen lähtevät ystävänpäivänä kohti Afrikkaa.

Rakentavaa Neljäntoista opiskelijan porukka lähtee kahdeksi viikoksi Afrikkaan tekemään käytännön kehitysyhteistyötä ja tutustumaan paikalliseen elämänmenoon.

H

elmikuun loppupuolella neljätoista aaltolaista huhkii rakennustöissä Afrikassa opintomatkallaan. Matkan järjestää Kehy eli Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Kehitysyhteistyöjärjestö. Kehy on järjestö, joka tekee käytännön kehitysyhteistyötä: kerää varoja, lisää tietoisuutta kehitysmaista ja tarjoaa käytännön kokemusta jäsenilleen kehitysyhteistyöhankkeista.

Käytännön kokemusta tuleekin roppakaupalla helmikuussa, kun yhdistys järjestää kah-

Seuraa matkalaisten blogia osoitteessa www.t-lehti.fi

matkailua Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Markus Kauppinen Kuvauspaikka: Kulttuurien museo

den viikon matkan Swazimaahan, Mosambikiin ja Etelä-Afrikkaan. Tärkein matkan kohde on Havumaan lapset ry:n uuden toimintakeskuksen rakennustöissä auttaminen. Toimintakeskus tukee köyhien ja erityisesti orpojen lasten mahdollisuuksia käydä koulua, terveydenhuoltoa ja yleisesti koko yhteisön elinoloja paikallisessa Pine Valleyn kylässä lähellä Swazimaan pääkaupunkia Mbabanea. ”Rakennustöiden pitäisi olla aluillaan, kun menemme paikalle. Voi olla, että teemme esimerkiksi perustuksia heidän rakennustapojensa mukaan tai maalaamme.

Teemme sitä, mitä tarvitaan”, matkalle mukaan lähtevä Anne Hyvärinen kertoo.

24-vuotias Anne opiskelee viidettä vuotta vesitekniikkaa Aalto-yliopistossa.

Hän odottaa Swazimaan lisäksi Mosambikiin ja Etelä-Afrikkaan suuntautuvalta

matkalta paljon. Yhtenä matkan tavoitteena on avartaa aaltolaisten maailmankuvaa konkreettisen avun viemisen lisäksi. ”Tämä ei ole pelkkä lomamatka. Opiskelen vesitekniikkaa ja kursseilla opittua voi hyvin soveltaa kehitysmaihin. Maailmanlaajuisesti suurimmat ongelmat kun ovat kehitysmaissa vedensaannissa”, Hyvärinen kertoo.

Hyvärinen on opiskellut vesiasioita kurssilla, jossa on pyritty löytämään ratkaisuja eri kohteisiin. Vaikka kurssilla on ollut ihmisiä eri Afrikan maista kertomassa, miten heidän vesitekniikkansa toimii, on aivan erilaista päästä katsomaan itse, millaista vesihuolto voi oikeasti olla. ”Johannesburgissa käymme slummissa opastetulla kierroksella. Toivon, että voin kysellä vesiasioista”, Hyvärinen sanoo.

Lisäksi tekniikan, talouden ja taiteen opiskelijat tutustuvat afrikkalaiseen liike-elämään.

1/2012

33

Isi tekee nyt Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Teemu Granström

diplomityötä Suurin osa korkeakouluopiskelijoista ei edes harkitse lastenhankintaa ennen valmistumista ja varmaa työpaikkaa. Laura ja Teppo tekivät toisin.

NUUTTI - LAURA JA TEPPO PARSAMAN esikoinen - syntyi, kun molemmat vanhemmat olivat vielä opiskelijoiden kirjoissa. Tuolloin 28-vuotias Teppo aloitti juuri energiatekniikan diplomityötään Lappeenrannan teknilliseen yliopistossa ja 26-vuotias Laura opiskeli kansainvälistä politiikkaa ja germaanista filologiaa Tampereen yliopistossa. Yhteinen koti oli Tampereella, jossa Teppo teki diplomityötään YIT:lle.

Teppo sai helposti tehtyä diplomityönsä loppuun ja siirryttyä työelämään. Niin teki kaksi vuotta sitten myös Laura - tosin opinnot Tampereella ovat vielä kesken. ”Opinnot ovat kyllä kesken sen takia, että menin töihin - ei lastensaannin takia”, Laura sanoo.

LASTEN SAAMINEN NUORENA oli Lauralle ja Tepolle tietoinen päätös.

Pari oli mennyt naimisiin vuotta aikaisemmin ja Lauralla oli ollut vauvakuume jo vuosia.

Vaikka Nuutti oli todella toivottu lapsi, raskautta piiloteltiin aluksi. Laura kaatoi opiskelijabileissä siideripulloon limsaa ja tilaili alkoholittomia drinkkejä. Lähipiirissä ei ollut Tepon siskon lisäksi muita, jotka olisivat kokeneet jo raskauden.

34

1/2012

www.t-lehti.fi Katso vinkit opiskelun ja lapsiperheelämän yhdistämiseen T-Lehden internetsivuilla

juuri opintojen keskeneräisyyttä tärkeänä syynä lykätä vanhemmuutta.

Myös puolison keskeneräiset opinnot hidastavat lastenhankintaa. Varsinkin nuoremmat naiset, mutta myös lähes viidesosa miehistä, haluaa ensin edetä ammatissa ja uralla. Myös elämäntyyliin liittyvät asiat - halu elää vielä nuorena ja välttää sitoutumista, nousevat monilla epäröinnin syyksi.

”Kun menin työharjoitteluun nykyiseen työpaikkaani Vantaan kaupungille, sain positiivista palautetta siitä, että minulla oli lapsia - toisin kuin ehkä oletin. Lastensaaminen tuo työhönkin perspektiiviä”, Laura toteaa. ”Aina on vähän huono hetki tehdä lapset. Ei kannata odottaa - kun lapset lähtevät kotoa, me olemme vielä virkeässä iässä ja ehdimme tehdä vaikka mitä”, Teppo sanoo. ”Sitä paitsi naisen uran kannalta on parempi saada lapset jo opiskeluaikana. Jos lapset saadaan vasta valmistumisen jälkeen, CV:hen jää iso aukko, kun lasten hoitamiseen kuluu monta työvuotta”, Teppo jatkaa.

”Opiskellessa ehti vielä jumppaankin!”

”Ehkä ensin asia piti käsitellä itse, että mitä on tapahtumassa. Kun asiasta kerrottiin, aluksi onnittelutkin tuntuivat hassuilta”, Laura sanoo.

LAURAN KAVERIT SUHTAUTUIVAT aluksi lapsensaantiin hieman varoen. Lapsiperheen äiti tipahti opiskelijariennoista, kun elämä käpertyi kotiin vauvan rytmin ympärille. Moni ei uskaltanut olla yhteydessä lapsen ollessa pieni. Asia saattoi johtua siitä, että opiskelijaperhe, jossa on lapsia, on Suomessa poikkeus. Lastenhankinta on siirtynyt jatkuvasti yhä myöhempään elämänvaiheeseen, kuten muissakin Euroopan maissa. Ensimmäinen lapsi saadaan nykyään lähempänä kolmeakymmentä ikävuotta tai jopa sitä myöhemmin.

Väestöliiton tutkimusten mukaan moni pitää

KUN LAURAA JA TEPPOA kuuntelee, painavat syyt lykätä lapsenhankintaa alkavat kuulostaa tekosyiltä. Nyt työssäkäyvinä vanhempina he muistelevat opiskeluaikaa jaksona, jolloin asiat olivat helpompia. Opiskelu kun joustaa paremmin lapsiperheen tarpeiden mukaan kuin työ. ”Silloin ehti urheillakin. Jumppaan pääsi opiskelijahintaan, oli ilmainen lapsiparkki ja aikaa käydä, kun oli lasten kanssa vielä kotona”, Laura huokaa.

Kun esikoispoika Nuutti oli reilun vuoden ikäinen, hän sai pikkusiskon, Liljan. Nyt 5- ja 6-vuotiaat lapset touhuilevat ympärillä ja esittelevät lelujaan, kun äiti ja isä pohtivat taaksepäin opiskeluaikaansa. ”Kyllähän pienten lasten hoitaminen oli paljon helpompaa opiskeluaikana. Nyt työssäkäynti on helpompaa, kun lapset ovat jo isompia ja omatoimisia. Hoitajia saa paikalle helpommin ja päiväkodin aloittamiseen liittyvät sairastelukierteet on podettu”, Teppo kertoo.

IHAN PELKKÄÄ AURINKOA ei opiskelevan lapsiperheen arki ole ollut. Rankin aika oli, kun Laura palasi opiskelemaan Liljan ollessa puolitoistavuotias. Perhe asui Vantaalla, jonne he olivat muuttaneet Tepon työn perässä. Laura lähti maanantaiaamuna Tampereelle opiskelemaan ja palasi keskiviikkona. Vuoronvaihto tehtiin nopeasti, kun samana iltana Teppo lähti kohti toisella paikkakunnalla olevaa työmaataan. Yhteen perhe pääsi viikonloppuisin.

Rahat olivat myös tiukoilla kahden opiskelijan taloudessa. Uusia talvihaalareita ei ostettu joka talveksi ja juustolaaduista valittiin halvin. ”Kyllä me kituutettiin ihan huolella, mutta ei Suomessa kukaan nälkään kuole”, Teppo naurahtaa.

1/2012

35

Tekniikan Akatemian Ainomaija Haarla ei usko naiskiintiöihin eikä lasikattoihin. Sukupuoleen tuijottamisen sijasta hän luottaa siihen, että teknologian maailmassa pärjää monipuolisilla taidoilla, reippaalla otteella ja periksiantamattomalla asenteella.

Nainen ja tekniikka Teksti: Merja Forsman // Kuvat: Johanna Kannasmaa

AINOMAIJA HAARLA ei ole koskaan kokenut naiseutta hidasteena urallaan. Ei edes silloin, kun hän aloitti opiskelut Teknillisessä korkeakoulussa paperinvalmistustekniikan diplomi-insinöörilinjalla toisena naisena kymmenen miehen joukossa. Eikä silloin, kun hänen hermojaan testattiin ronskeilla puheilla ja ennakkoluuloilla paperitehtaalla, jossa hän työskenteli ensimmäisenä naispuolisena vuorotyönjohtajana.

Kiinnostus tekniikan alaan käynnistyi jo nuorena. Haarla halusi ammattinsa luonnontieteiden ja matematiikan alalta, mutta lääkärin ura ei houkutellut. Oma ala löytyi TKK:n paperivalmistustekniikan diplomi-insinöörilinjalta vuonna 1972. ”Suomessa metsäteollisuus on merkittävää ja olin nähnyt isoisäni sahan kautta, että alalta voi saada elantonsa”, Haarla kertoo.

Vanhemmat eivät valintaa kummastelleet.

Eikä opiskelupiireissäkään siihen juuri kiinnitetty huomiota. ”Olin yksi opiskelijoista, en yksi naisopiskelija muiden joukossa”, Haarla selittää.

”Peräänantamattomuus ja uteliaisuus ovat vieneet minua eteenpäin.”

36

1/2012

Vaikka Haarla myöhemmin on joutunut monien sukupolvensa naisten tavoin – varsinkin uran alkuvaiheessa – näyttämään kyntensä miesvaltaisella alalla, hän ei ole koskaan nähnyt asiaa naiskysymyksenä. ”Kun en ole tehnyt siitä itselleni numeroa, se ei ole ollut minulle mikään ongelma. Omalla ammattimaisella käytöksellä voi vaikuttaa asioiden kulkuun. On oltava asiantuntemusta ja rohkeutta vaihtaa ympäristöä tarpeen tullen. Peräänantamattomuus ja uteliaisuus ovat vieneet minua eteenpäin”, Haarla kertoo.

Ja pitkälle hän on päässytkin.

Tekniikan alaa demystifioimassa Haarla siirtyi vuosien aikana paperitehtaan laboratorio- ja kehitysinsinöörin töistä markkinointiin, liiketoiminnan kehitystyöhön ja johtotehtäviin globaaleille markkinoille. ”Kannattaa hankkia ulkomaan kokemuksia, Suomi on kaukainen saareke ja riippuvainen muiden maiden kuluttajakäyttäytymisestä”, Haarla kertoo yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella.

Kun hänen toinen lapsensa oli kirjoittanut lukiosta ja toinen suoritti abivuottaan, hän muutti neljäksi vuodeksi Saksan Bayeriin jättäen perheensä Suomeen asumaan. ”Tehtäväni oli yhdistää vanhaa perheyritystä osaksi kansainvälistä suurta UPM:ää. Mielenkiintoinen tehtävä, jossa lopulta onnistuimmekin hyvin”, Haarla kertoo.

Haarla opiskeli myös MBA-tutkinnon, väitteli

tekniikan tohtoriksi kuukautta ennen 50-vuotispäiviään ja veti joitakin kursseja TKK:lla. ”On tärkeää laajentaa osaamista erityisesti, jos insinöörinä haluaa johtotehtäviin. Suomessa on ollut tapana opiskella syvälle ja kapeasti.”

Tukena on aina ollut joustava ja ymmärtäväinen insinöörimies, jonka kanssa Haarla on pysynyt yhdessä kaikki vuodet opiskeluajoista lähtien. ”Mies, joka kokee menestyvän naisen pelottavana, kärsii huonosta itseluottamuksesta”, Haarla tokaisee.

Vuonna 2007 Haarla perusti oman konsultointiyrityksen, jossa hän teki mm. liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmia teknologiayrityksille. Muutaman vuoden päästä sinnikäs headhunter sai hänet kuitenkin asettumaan käytettäväksi, kun uudistuvalle Tekniikan Akatemialle etsittiin toimitusjohtajaa. ”Olin siinä vaiheessa kiinnostunut teknologioista, joilla voi parantaa ihmisten elämisen laatua, ja olin kiinnostunut myös yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta.”

Esimerkillisiä naisia vai esimerkkejä naisille Siitä kun Haarla opiskeli Otaniemessä, naisopiskelijoiden määrä on kasvanut reilusta kymmenestä prosentista yli kahteenkymmeneen. Haarlan mukaan yksi syy hitaaseen kasvuun löytyy peruskouluista ja siitä, ettei oppitunneilla ole tehty yhdessä asioita. Matematiikkaa ja luonnontieteitä mystifioitiin ja opiskelu oli teoreettista.

”Olin kiinnostunut teknologioista, joilla voi parantaa ihmisten elämisen laatua.” ”Opetusmenetelmät ovat onneksi muuttuneet vuosikymmenien kuluessa interaktiivisemmiksi ja ilmiöiden ymmärtäminen yhdessä tekemisen ja kokeilun kautta on korvannut ulkoa opettelua. Eräskin pohjalainen opettaja vei oppilaansa Powerparkiin oppimaan keskipakoisvoimasta”, Haarla kertoo.

Lisäksi hän peräänkuuluttaa käytännön esimerkkejä insinöörityötä tekevistä ja alan tarjoamista monipuolisista uramahdollisuuksista. ”Alallamme olevien pitää kertoa, mitä kaikkea tekniikan koulutuksella voi tehdä ja teidän toimittajien olisi välitettävä nämä eteenpäin kiinnostavalla tavalla valintoja tekeville nuorille. Mutta ei niinkään, mitä NAISinsinööri voi tehdä vaan mitä kaikkea INSINÖÖRI voi tehdä”, Haarla selittää.

Haarlan mukaan naisia voisi houkutella alalle mm. kertomalla miten teknologialla pystytään parantamaan arkea ja ratkaisemaan ihmiskunnan isoja kysymyksiä energian saannista juomaveden riittävyyteen ja terveydenhuollosta tiedonkulkuun niin kehittyneissä kuin kehittyvissä maissakin.

Mutta tarvitaanko naisia teknologian alalla? ”Tarvitaan. Naiset tuovat monipuolisuutta”, Haarla perustelee.

Hänen mukaansa naisten keksinnöissä korostuu käytettävyys arjessa, helppous ja muotoilulla vaikuttaminen. Syyksi hän epäilee sitä, naiset ovat sensitiivisempiä arjen ongelmiin ja haluavat ratkaista niitä elämän helpottamiseksi. Eikä ratkaisujen tarvitse olla rumia. Haarla ei kuitenkaan näe suuria eroja miesten ja naisten välillä, ellei ihan etsimällä etsi. ”Toivon, että media ja headhunterit lakkaisivat vahvistamasta stereotypioita muun muassa siitä, etteivät naiset muka ota riskejä. Olen urani aikana nähnyt monta kertaa, että naiset vasta ottavatkin riskejä.”

Haarla ei myöskään usko, että insinöörinaiset ovat kovinkaan erilaisia johtajia kuin insinöörimiehet. ”Monet alalla työskentelevät naiset ovat yhtä lailla asiajohtajia kuin miehetkin. Ja on muutenkin aivan vääristynyt kuva, ettei insinöörillä olisi ihmistaitoja. Täytyy todellakin osata kommunikoida, esiintyä ja vaikuttaa kun johtaa joukkoja”, Haarla selittää.

taitoja ja työn tuloksia pitää oppia tunnistamaan paremmin. Meillä olisi opittavaa miehiltä tehokkaasta verkostoitumisesta”, Haarla kertoo.

Vaikka vielä ei Otaniemen insinööripuolella näy naisia kuin reilu viidennes, muutosta on Haarlan mukaan luvassa. Ainakin jos katsoo Tekniikan Akatemian Elinkeinoneuvoston hallitusta ja kansainvälistä nuorten tiedeleiriä.

”Leirille hakee suuri määrä taitavia tyttöjä ympäri maailman”, Haarla kertoo.

Tytöt näkevät mahdollisuuksia tällaisissa leireissä ja tulevat vielä valloittamaan maailman omilla keksinnöillään. Viime vuonna leirille osallistui 16 tyttöä ja 14 poikaa – ihan ilman kiintiöitä.

”ON OLTAVA ROHKEUTTA VAIHTAA YMPÄRISTÖÄ TARPEEN TULLEN.”

HÄN: AINOMAIJA HAARLA Te k n i i k a n A k a t e m i a n t o i m i t u s j o h t a j a ALKUPERÄISELTÄ AMMATILTAAN

World Economic Forumin Summer

paperinvalmistustekniikan DI ja toh-

Davos-kokouksen facultyn jäsenenä.

tori Otaniemestä, joka on erikoistunut

TYÖSKENNELLYT metsä- ja metalli-

yrityksen kilpailukyvyn kehittämiseen

teollisuudessa Suomessa, USA:ssa ja

tuote-erikoistumisen kautta.

Saksassa vuodesta 1978 lähtien tuo-

TOIMINUT Tekniikan Akatemia -säätiön

tekehitys-, myynti&markkinointi-, liike-

toimitusjohtajana, konsulttiyrityksen

toiminnan ja strategisen suunnittelun

toimitusjohtajana, yritysjohdossa Suo-

tehtävissä. Hallitustehtävissä vuodesta

messa ja ulkomailla sekä useiden suo-

1993, pörssiyrityksissä vuodesta 2005

malaisten yritysten hallituksissa sekä

lähtien. Oma konsulttitoimisto 2007.

Tekniikan Akatemia TEKNIIKAN AKATEMIA on itsenäinen säätiö, joka edistää elämänlaatua parantavien innovaatioiden tunnettuutta ja leviämistä, Suomen kilpailukykyä ja verkottumista sekä innostaa nuoria tekniikan ja luonnontieteiden pariin. Tekniikan Akatemia -säätiöön (TAF) kuuluvat Teknillisten Tieteiden Akatemia TTA, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland STV sekä Elinkeinoneuvosto, jonka jäseninä ovat johtavat suomalaiset teollisuusyritykset.

Muutoksen tuulet Vaikka naisia kaivataan alalle, Haarla ei usko naiskiintiöihin eikä siihen, että Tekniikan Akatemian jakaman Millennium-teknologiapalkinnon saajana pitäisi olla nainen vain sukupuolensa vuoksi. ”Asiantuntemuksen on tultava aina ensin.

Millennium-palkinnon ehdokkaiden ikähaitari on toistaiseksi ollut 55–65 vuoden välillä ja naistaiturit ovat vasta tulossa. Lisäksi naisten

TAF jakaa joka toinen vuosi kansainvälisen Millennium-teknologiapalkinnon. Palkinnolla annetaan tunnustusta ihmisten elämän laatua parantaville ja kestävää kehitystä edistäville teknologisille innovaatioille. TAF järjestää Tekniikan päivät ja nuorten kansainvälisen tiedeleirin Millennium Youth Campin ja jakaa CTO of the year -palkinnon. www.technologyacademy.fi

1/2012

37

TANKKI TÄYTEEN, Tulevaisuudessakin tankataan, mutta mitä? Liikenne lisääntyy, öljy käy vähiin, ilmasto huutaa kestäviä vaihtoehtoja. Jo nyt autoilijalle on tarjolla useita vaihtoehtoja, mutta miltä näyttää tulevaisuus?

KIITOS! Teksti: Marianne Valta // Kuvat: Markus Kauppinen ja St1

- FIKSUIN AUTO on jo olemassa: FlexiFuel-moot-

Mika Anttonen uskoo, että yhtä öljyn korvaavaa raaka-ainetta ei ole, vaan vastaavan polttoainemäärän tuottamiseksi tarvitaan jopa satoja energianlähteitä.

torilla varustettu hybridiauto. Mikäli kaikki autoilijat vaihtaisivat tällaiseen peliin, päästöt vähenisivät heti kymmenekseen nykyisestä, lataa St1-konsernin hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen.

Mutta. Maailma ei ole mustavalkoinen eikä tulevaisuuden polttoaineongelma helppo ratkaista.

- Puhutaan monimutkaisesta yhtälöstä, kun pitäisi edistää globaalia autoteollisuutta, polttoainevalmistusta ja lainsäädäntöä samassa tahdissa. Toistaiseksi infrastruktuuri ja autoteollisuus pyörivät öljyn ympärillä, mutta uskon että tästä eteenpäin biopolttoaineiden kehitys kiihtyy. Faktaa kuitenkin on, että energia-alalla asioita ei ratkaista vuodessa vaan vuosikymmenissä, Anttonen sanoo.

Biopolttoaineiden nykyhistoria ulottuu 1990-luvun lopulle. Toisaalta heräsi tarve löytää vaihtoehto öljylle, toisaalta alettiin kiinnostua ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Anttonen uskoo, että yhtä öljyn korvaavaa raaka-ainetta ei ole, vaan vastaavan polttoainemäärän tuottamiseksi tarvitaan jopa satoja energianlähteitä.

KAIKKI VIITTAA SIIHEN, ETTÄ TÄMÄN ALAN OSAAJISTA TULEE OLEMAAN PULAA. 38

1/2012

Energia-alasta kiinnostuneen opiskelijan kannattaa suunnata katseensa eteenpäin ja hankkia osaamista uusien energiamuotojen alueelta, Peter Lund sanoo.

Alun perin biopolttoaineiden kehityksessä lähdettiin etsimään nestemäisiä vaihtoehtoja bensiinin ja dieselin tilalle. Nykyiset bensiinit E5 ja E10 ovat saaneet nimensä sisältämänsä etanolipitoisuuden mukaan. FlexiFuel-moottorilla varustettu auto sen sijaan voi käyttää bensiiniä, korkeaseosetanolia (E85) tai niiden sekoitusta.

- Etanolipuolella teknologia ja osaaminen ovat olemassa. Esimerkiksi Suomessa jo viitisenkymmentä St1:n ja ABC:n asemaa myy kotimaista biojätteestä valmistettua korkeaseosetanolia. Dieselpuolella kehitettävää on enemmän, sillä nykyisellään biodieselin jalostus on kallista.

Todellinen vaihtoehto biopolttoaineista tulee, kun lainsäädännöllä aletaan ohjata ihmisten valintoja nykyistä enemmän, Anttonen uskoo.

Biopolttoaineiden neljä sukupolvea Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta jakaa biopolttoaineet neljään sukupolveen sen mukaan, millaisista raaka-aineista ne on jalostettu.

Ensimmäisen sukupolven aineiden tuotanto kilpailee tyypillisesti elintarviketuotannon kanssa, sillä niitä valmistetaan esimerkiksi rypsistä. Toisen sukupolven aineita jalostetaan jätteistä tai metsäteollisuuden sivutuotteista. Kolmannen sukupolven polttoaineiden tuotanto käynnistyy toden teolla lähitulevaisuudessa, ja niitä jalostetaan muun muassa merilevästä. Neljännen sukupolven polttoaineiden valmistuksessa hyödynnetään biokemiallisia prosesseja ja geeniteknologiaa.

Biopolttoaineiden kehitystä voidaan tarkastella monesta perspektiivistä ja se pitää sisällään paljon muutakin kuin teknologiaa. Biopolttoaineiden tuotantotapa ratkaisee, kuinka mer-

TUOTANNON KESTÄVYYDESSÄ PIILEE BIOPOLTTOAINEIDEN TUOTANNON SUURIN HAASTE.

liene tavanomaisen kuluttajan käsissä vielä vuosiin korkean hintansa vuoksi. Kaatopaikkojen kaasuista ja maatalouden biojätteestä tuotettava biokaasu sen sijaan on varteenotettava vaihtoehto liikenteen polttoaineena.

- Biokaasun hiilijalanjälki on hyvin pieni.

Etenkin maailman suurissa kaupungeissa biokaasun tuotannolla saataisiin ratkaistua myös jäteongelma. Toisaalta pelkkään polttoainekysymykseen keskittyminen ei välttämättä ole järkevin ratkaisu, vaan infrastruktuuria pitäisi tarkastella kokonaisuutena ja esimerkiksi julkisen ja raideliikenteen osuutta kasvattaa, Lund toteaa.

Katse eteenpäin kittävä rooli biopolttoaineilla on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. On esimerkiksi arvioitu, että ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä polttoaineesta saadaan.

- Biopolttoaineiden tuotanto pitää nähdä kokonaisuutena; teknisen ja taloudellisen näkökulman lisäksi on huomioitava tuotannon sosiaaliset, poliittiset ja ympäristövaikutukset.

Bioenergia on osa luontoa, ja monesti sen tuotanto kilpailee muun muassa maasta ja vedestä ruokatuotannon kanssa, eikä siten ole kovin kestävällä pohjalla. Tuotannon kestävyydessä piileekin biopolttoaineiden tuotannon suurin haaste sekä tiedemaailman että yritysten näkökulmasta, Lund sanoo.

Vaihtoehtoja on Nestemäisen polttoaineen lisäksi auton voi tankata kaasulla tai ladata sähköllä. Sähköauto ei

Sekä Anttonen että Lund näkevät biopolttoaineiden tuotannon merkittävänä työllistäjänä tulevaisuudessa.

- Tämän alan tekemiselle ja laitekannalle on takuulla globaalisti iso kysyntä. Näen erittäin suurta bisnespotentiaalia osaamisen, laitteiden ja huoltotyön viemisessä muihin maihin.

En ehkä lähtisi itse myymään polttoainetta muualle, vaan auttaisin heitä hyödyntämään sitä paikallisesti, Anttonen miettii.

- Suomessa olemme edelläkävijöitä biopolttoaineiden tuotannossa, ja sitä osaamista kannattaisi viedä maailmalle. Kaikki viittaa siihen, että tämän alan osaajista tulee olemaan pulaa.

EU:n arvion mukaan seuraavien vuosikymmenten aikana Eurooppaan syntyy 800 000 uutta työpaikkaa niin sanotun vihreän energian ympärille. Energia-alasta kiinnostuneen opiskelijan kannattaakin suunnata katseensa eteenpäin ja hankkia osaamista uusien energiamuotojen alueelta, Lund vinkkaa.

1/2012

39

H Y VÄ T Y Ö N A N TA J A

ON T-LEHDEN ILMOITUSAUKEAMA, JOSSA TUTUSTUTAAN TÄLLÄ KERTAA FINGRIDIN TARJOAMIIN MAHDOLLISUUKSIIN.

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

Fingrid vastaa sähkönsiirron selkärangasta

Fingridin työllä on suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa.

Kansainvälisen yhteistyön ja sähkömarkkinoiden laajenemisen myötä työ on yhä kansainvälisempää, kaikkiin ilmansuuntiin. Suomi toimii sähköllä, ja Fingrid vastaa sähkönsiirron kantaverkosta, yhteiskunnan tärkeästä perusrakenteesta.

Heini Ruohosenmaa, 28, suunnitteluinsinööri, DI ”Tulin Fingridiin helmikuussa 2010. Tämä on ensimmäinen varsinainen työpaikkani valmistuttuani. Työskentelen Voimajärjestelmän suunnittelu -yksikössä, jossa teemme pidempiaikaista järjestelmäsuunnittelua. Pyrimme näkemään miltä yhteiskunta näyttää parinkymmenen vuoden kuluttua. Käytän sähkömarkkinoiden simulointimalleja ja analysoin niiden tuloksia; teen mm. siirtoennusteita ja kannattavuusanalyysejä. Lisäksi seuraan sähkön kulutuksen, tuotannon ja markkinoiden kehittymistä sekä Suomessa että maailmalla. Tehtäväni ovat monipuolisia ja mielenkiintoisia.

Olen lähes päivittäin yhteydessä alan eurooppalaisiin asiantuntijoihin.

Vaihdamme tietoja ja toimimme yhteisissä projekteissa. Kuulun Itämeren alueen työryhmään, joka käsittelee markkinamallinnusasioita. Nyt viimeistellään koko Euroopan verkon 10-vuotiskehityssuunnitelmaa, jonka osana teemme Itämeren alueellista suunnitelmaa. Viime vuonna tein työmatkoja kerran pari kuussa. On kiva, että pääsee näkemään miten muissakin maissa toimitaan.

Meillä on Fingridissä hyvä, rento ja välitön ilmapiiri. Töihin on aina mukava tulla. Se on minusta tärkeää, koska töissä vietetään niin suuri aika. Nuorille työntekijöille annetaan alusta alkaen vastuuta, ja perehdytys on järjestetty todella hyvin: omien tehtävien lisäksi perehdytetään mm. yritykseen strategiaan ja eri yksiköiden toimintaan.

Henkilöstöetuna saamme mm. liikunta- ja kulttuuriseteleitä, kattavat työterveyspalvelut ja vuokrattavia loma-asuntoja. Olen viihtynyt hyvin. Fingrid tekee tärkeää työtä, jolla on merkitys.”

”Meillä on Fingridissä tosi hyvä, rento ja välitön ilmapiiri.

Töihin on aina mukava tulla.”

40

1/2012

Teksti: Merja Forsma Kuva: Microsoft

ILMOITUS

Daniel Kuosa, 29, asiantuntija, DI ”Tulin Fingridiin kesätöihin jo opiskelijana vuonna 2005.

Opiskelun ohessa tein tuntitöitä, ja vuonna 2007 aloitin diplomityön, jonka jälkeen minut vakinaistettiin suunnitteluinsinööriksi ja myöhemmin asiantuntijaksi Verkon hoito -yksikköön.

Minulla on harvoin kahta samanlaista päivää: työni on erittäin monipuolista. Tehtäviini kuuluvat muun muassa sähköasemien suurjännitelaitteiden kunnonhallinta, vikojen selvittäminen, määritys- ja kehitystyö sekä erilaiset investointi- ja kunnossapitoprojektit. Sähköverkkojen lisäksi toimin aika paljon myös it-asioiden parissa. Meillä on meneillään suuri, vuonna 2007 käynnistynyt Elvis-niminen verkkotietojärjestelmän uusimishanke, jonka suunnittelu- ja toteutusvaihe alkaa nyt keväällä. Aika ei siis tule käymään pitkäksi! Haasteita riittää eri osa-alueilla, mikä on minusta piristävää.

Kansainvälisyys tuo työhöni lisää mielenkiintoa. Käyn ulkomaisilla tehtailla hankintojen toimitusvalvonta-asioissa. Lisäksi osallistun aktiivisesti eri yhteistyöfoorumeihin. Yritämme oppia niissä muiden hyvistä käytännöistä. Samalla pääsen myös tutustumaan eri kulttuureiden tapaan tehdä työtä. Viime vuonna minulle kertyi noin 50 matkatyöpäivää, joista mieleenpainuvimmat reissut suuntautuivat Yhdysvaltoihin ja Etelä-Koreaan.

Suomessa mikään ei toimisi ilman luotettavaa kantaverkkoa – työllämme on siis suuri merkitys yhteiskunnallisesti. Kannamme vastuun siitä, että valtakunnassa on valot päällä pitämällä verkon hyvässä kunnossa.”

n

”Täällä kohtaa haasteita ja saa vastuuta.

Emme mene sieltä, missä aita on matalin.”

Fingrid näkyy jokaisen suomalaisen arkipäivässä vastaamalla sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta kantaverkossa. Yhtiön tehtävänä on siirtää toimintavarmasti sähköä, edistää sähkömarkkinoiden toimivuutta ja huolehtia voimajärjestelmän kehittämisestä. Haluamme olla kantaverkkotoiminnan edelläkävijä kansainvälistyvillä sähkömarkkinoilla. Tarjoamme yhteiskunnallisesti merkityksellisiä ja ammatillisesti kiinnostavia työtehtäviä n. 250:lle eri alojen asiantuntijalle.

Lue lisää: www.fingrid.fi

ILMOITUS

1/2012

41

Mikko Purhonen odottaa kesää ja aurinkoa. Silloin yliopiston sähköskootterin akku voidaan ladata Green Campuksen tuottamalla aurinkosähköllä.

AURINGON KAVERI Teksti: Ulla Ylönen // Kuva: Ari Nakari

PURHOSEN MIKON mielestä uusiutuvan energian kannattajat saisivat jo nostaa katseensa koskista ja metsistä taivaalle.

- Siellä on hieno fuusioreaktori. Se toimii ilmaiseksi eikä saastuta. Aurinkoenergia loppuu vasta kun aurinko sammuu, sanoo Purhonen.

- Suomessa siitä voisi ottaa kesällä enemmän irti.

Käyttösähkö omasta aurinkovoimalasta Suomalainen energiapolitiikka ei nykyisellään kannusta aurinkoenergian käyttöön, vaikka Etelä-Suomessa on tarjolla ilmaista aurinkoenergiaa jopa runsaammin kuin Pohjois-Saksassa, missä aurinkopaneeleista on jo tullut omakotitalojen vakiovarusteita. 80 prosenttia Saksan aurinkoenergiasta tuotetaan kattopaneeleilla.

Kesällä oma aurinkovoimala riittäisi Suomessakin tuottamaan omakotitalon käyttösähkön.

Diplomi-insinööri Mikko Purhonen (26) tutkii, miten aurinkopaneelien tuottama energia saadaan siirrettyä sähköverkkoon mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.

- Kun paneelin kaveriksi vielä hankitaan akkupaketteja, voidaan perheen sähköautokin ladata omalla sähköllä, visioi Purhonen.

Tavoitteena maailman paras invertteri Mikko Purhosen tavoitteena on kehittää *invertteri, jonka avulla aurinkopaneelin tuottama tasavirta voidaan muuntaa vaihtovirraksi mahdollisimman täydellisesti. Uuden aurinkoinvertterin hyötysuhde tulee olemaan huippuluokkaa, sillä markkinoilla on jo 98 prosentin hyötysuhteella toimivia invertterejä.

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa väitöstutkimustaan tekevä Purhonen on valmistanut useita ”uuden sukupolven” aurinkoinvertterin prototyyppejä ja testannut niitä laboratorio-olosuhteissa.

Purhosen tutkimus on edennyt suunnitelmien mukaan, mutta siitä, miten työn alla oleva

* Invertteri eli vaihtosuuntaaja on laite, joka muuntaa tasavirtaa vaihtovirraksi.

42

1/2012

invertteri poikkeaa markkinoiden parhaista malleista, ei Purhonen hiiskahda sanaakaan. Yritysten tukeman tutkimuksen tulokset hän lupaa julkistaa vuoden päästä väitöstilaisuudessaan.

Lappeenrannassa on Green Campus Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa uusiutuvia energialähteitä tutkivat muutkin kuin tuleva ”aurinkotohtori”. Yliopiston kampuksella pyörii tuuliturbiini ja keväällä sinne valmistuu aurinkopaneeleihin perustuva aurinkoenergian talteenottojärjestelmä. Siitä tulee myös Mikko Purhosen tutkimuslaitteisto, jolla hän pääsee testaamaan invertteriensä hyötysuhdetta luonnonolosuhteissa.

Green Campuksella tuotettua sähköä käytetään paitsi tutkimukseen myös yliopiston sähköskoottereiden ja sähköpolkupyörien lataamiseen ja kampusalueen valaisemiseen.

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Teksti: Marku s Kauppinen // Kuva: Tim o Salo

Lähettäjä: An tti Virolainen , Informaatio Työskentelee verkostojen : Avoin Intera diplomi-insi ctive Oy:n Ka nööri Asuinpaikka ssi-palvelun : Santiago, Ch parissa. ile

Yrittämistä Chilessä ja A alto on

Wavesilla

Miksi olet Ch ilessä?

Kehitän verkko palvelu Kassia , joka valittiin paikalliseen st art-up-ohjelm aan. Chilen va tio rahoittaa lkehittämistä 30 000 eurolla kunhan yrit yk , sen edustaja asuu maassa kuusi kuukau tta yhtäjaksoi sesti. Ulkomaa laiseen ohjelm aan osallistum inen on myös hyvä keino ka nsainvälist ym iseen.

Miten matka Atlantin yli sujui?

Matka Etelä-Am erikkaan oli jo itsessään kokemus. Tulin Brasiliaan Aa lto on Waves matkassa luks in usristeilijällä 110 muun aa tolaisen kans lsa. Aalto on W aves on opiskelijalähtöin en innovaatio projekti, joss opiskelijat te a kevät yhteisty ötä ja oppiva laivamatkalla t Helsingistä Ri o de Janeiroon Vaikka matka . olikin täynnä hauskanpitoa, pysyin perillä myös työasio ista.

Mitä tavoitte ita olet aset tanut?

Pyrin saada Ka ssin käyttöön paikallisiin yl opistoihin ja isitä kautta m uille yhteisöill Palvelu käänne e. tään kevään ai kana espanjaksi, jota aion myös itse opisk ella. Tavoitteena on löytää paikallisia teke mään käännöstä ja auttam aan myyntity össä.

Miten työske ntelet?

Pääasiassa py st yn tekemää n töitä missä vain, kunhan käytettävissä on internetyhteys. Matku staessa kohti määränpäätä olen keskitt yn yt viestintään ja yhteistyöhön Kassiin lii tt yvän tutkim uksen parissa Myös itse palv . elun kehittäm inen jatkuu uu sien toiminto jen koodaam isen parissa.

Onko Etelä-A merikka yllä ttänyt?

En na kko- ol et uk si in nä hd en in te rn etyhteydet ovat toimineet hy vin, köyhem missä maissa langattomat ve rkot ovat olleet paremmat ku in Brasiliassa . Yllättävä ko taaminen sattu hi yliopistoviera ilulla Sao Paolossa. Törmäs in tutkijaan, jo ka yöpyi luonani seitsemän vuotta sitten odottaessaan asunnon järje st ymistä Suom esta.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: toimitus@t-media.fi

1/2012

43

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N O L E L U

Teksti: Felix Siivonen // Kuvat: Tuotteiden myyjät

Musakeksijöiden ä i p m i s i e viim

90-luvulla löydettiin Mozartvaikutus: Mozartin kuuntelu parantaa hetkellisesti avaruudellista hahmotuskykyä.

2000-luvun alussa väitettiin, että taustamusiikki auttaa matematiikan tehtävissä. Nykyään musiikin väitetään auttavan myös masennukseen, oppimiskykyyn ja jopa seksin laatuun. Mutta olipa kyseessä sitten soittaminen tai pelkkä kuuntelu, musiikkiteknologian parissa häsläävät keksijät eivät paljoa ideoitaan säästele.

HAASTE SOITTOTAITOISELLE OTAMATONE on outo japanilainen elektrosoitin, jonka ääni muistuttaa viulun ja thereminin sekoitusta. Vartta painellaan ja liu’utetaan äänen saamiseksi, wah-efektin saa puristelemalla pallopäätä. Hauska, outo ja vähän ärsyttävä, mutta ilmeisen suosittu, sillä uudet myyntierät loppuvat Suomesta nopeasti. Katso esimerkki Youtubesta hakusanoilla: otamatone jig saw lady gaga poker face..

MIKÄ: Otamatone one et MISTÄ: Pulju.net HINTA: 29,90 € (ei sisällä toimituskuluja)

44

1/2012

LUKSUSTA YÖKUUNTELIJALLE KAIUTINTYYNYT on tuotu sairaaloista kuluttajille. Laatu heittelee, mutta kunnon kaiutintyyny toimii myös laadukkaana tyynynä. Unikulman ergonomiatyynyssä kaiuttimet asennetaan tyynyn sisään, josta ne soivat yllättävän kirkkaasti. Suositeltavin kuunteluasento on selällään.

Yhteensopiva minkä tahansa 3,5mm liitännän kanssa.

MIKÄ: Astro-kaiutintyyny MISTÄ: Unikulma.fi HINTA: 120 € (ei sisällä toimituskuluja)

KÖYHÄILYVAIHTOEHTO Clas Ohlsonin VÄRINÄKAIUTIN on pieni avautuva pallo, jonka toinen puolikas värisee ja hyvään kaikupintaan, esimerkiksi pahvilaatikkoon, kiinnitettynä muuttaa sen kaiuttimeksi. Fysiikan lait yllättävät: ääntä muodostuu vaikka esitys jää kovin ujoksi. Paremman puutteessa sopii ajantappajaksi. Ei bileyhteensopiva.

MIKÄ: Värinäkaiutin MISTÄ: Clasohlson.fi HINTA: 7,95 € (ei voi ostaa netistä)

ZZZ SZF FRP Ä&#x; DGYLVRU\GD\

Asiantuntijaksi parhaassa seurassa .LLQQRVWDDNR VLQXD XUD \ULW\VMĂƒUMHVWHO\LGHQ MD NRQVXOWRLQQLQ PDDLOPDVVD" +DOXDWNR NXXOOD PLOODLQHQ RQ NRQVXOWLQ \ULW\VNDXSSD DVLDQWXQWLMDQ MD UDKRLWXVDQDO\\WLNRQ W\ĂšSĂƒLYĂƒ"

-RV YDVWDXNVHVL RQ N\OOĂƒ PwC Advisory Day on juuri sinua varten! +DH PXNDDQ YLLPHLVWĂƒĂƒQ RVRLWWHHVVD ZZZ SZF FRP Ä&#x; DGYLVRU\GD\ PwC tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa.

Palveluksessamme on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on asiakas sitten kasvuyhtiÜ, perheyritys, SÓUVVLOLVWDWWX WDL MXONLVVHNWRULQ WRLPLMD /XH OLVà à ZZZ SZF FRP ĺ

Are you theoretical or practical? Are you conservative or radical? Are you made to measure? We don’t know yet, but we want to find out. Join us for an internship and you get a chance to demonstrate your potential. With us you can be what ever you want – just as long as you’re curious.

www.vaisala.com/giantleap

Apply Now! The application period for the Vaisala Giant Leap internship program is now open and ends on February 12th, 2012. For more information and to apply visit www.vaisala.com/giantleap.