T-lehti_1_2013

1/2013

39 Vuoden teknologiajohtaja Kenneth Ekman:

12 Ihanan kamala crossfit

15 Taipuva telkkari nanoteknologian avulla

42 Elämänmittainen speksi

"Teekkarielämä vaikutti 95-prosenttisesti nykyiseen elämääni"

1/2013 24.4.2013

tässä numerossa

4

3

PÄÄKIRJOITUS

4

TEKNIIKAN KUVA

10

START UP

27

HALUTAAN: YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN KAIVOS

29

VIENTITEOLLISUUDEN MIELENKIINTOISIMMAT TYÖPAIKAT

29

KEMIANTEOLLISUUDEN MENESTYVÄT TYÖNANTAJAT

Yamii

Suomen pelastaja

11

TEKNIIKAN KASVO Jussi Autere uskoo opiskelijoiden perustavan seuraavat microsoftit ja googlet.

12

IHANAN KAMALA CROSSFIT

14

GALLUP

39

HENKILÖKUVA: vuoden teknologiajohtaja Kenneth Ekman

42

SORVIN ÄÄRESSÄ Elämän speksi

Kuinka pidät kunnostasi huolta?

50 15

TELKKARI TAIPUU Atomikerroskasvatus mullistaa elektroniikan.

51

29

18

LASEROSAAMISTA MAAILMALLE

20

OLYMPIAVOITTOON VIRTUAALIMALLIN AVULLA

22

TÖITÄ KONE- JA KEMIANTEOLLISUUDESTA

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Lentomoottorilaboratoriossa Münchenissä

TEKNOLELU Lennä, lennä leppäkerttu

Kone- ja kemianteollisuuden parhaat työnantajat

12

IHANAN KAMALA CROSSFIT

PÄÄKIRJOITUS

Matkailu avartaa HÖLKKÄILIN leppoisasti pitkin Tyynenmeren rantaa. Ei ketään missään, sadesää oli karkottanut muut turistit tältä päivältä. USA:n länsirannikolla sijaitseva Olympian niemimaa näytti, miten lauhkean vyöhykkeen sademetsät ovat syntyneet: suuret sademäärät kasvattavat puista parhaimmillaan halkaisijaltaan parimetrisiä.

AINOA seuralaiseni oli valkopäämerikotka, joka liiteli ja laskeutui läheiseen puuhun. Katselimme toisiamme puolisen tuntia ennen kuin lähdin takaisin majapaikkaa kohti.

Mahtava fiilis. Matkailu tosiaan avartaa, ajattelin majapaikkaan päästyäni.

LOMAKOKEMUKSET ovat upeita, mutta ne eivät riitä, kun haetaan töitä kansainvälisistä yhtiöistä. Suomessakin porskuttavat tällä hetkellä parhaiten ne teollisuudenalat, joissa vienti vetää, kuten metalliteollisuus ja kemianteollisuus, kuten sivun 22 jutussa kerrotaan. Globaalisti toimivat yhtiöt hakevat Suomessakin sijaitseviin työpaikkoihin ihmisiä, joilla on paitsi kielitaitoa, myös kokemusta kansainvälisestä opiskelusta tai työskentelystä. Tutustu alan menestyviin yrityksiin sivulta 27 alkaen.

KANSAINVÄLISEN kokemuksen kerääminen on nykyään oikeastaan vain omasta innostuksesta kiinni. Vaihto-opiskelupaikkoja, harjoittelupaikkoja, kansainvälisiä harjoitteluohjelmia ja jopa kansainvälisiä työpaikkoja on tarjolla suhteellisen paljon. Yliopistot auttavat lähtemään vaihtoon ja kansainvälisen kokemuksen hakeminen kannattaa, vaikkei saisikaan oman alan työ- tai harjoittelupaikkaa ulkomailta.

OMAN kansainvälisen kokemuksen voi aloittaa jo opiskeluaikana. Insinöörimme maailmalla -palstamme (sivu 48) tämänkertaisen haastateltavan, Joona Seppälän, kokemukset Saksasta opiskeluajalta saivat hänet jäämään maahan tekemään jatko-opintojaan. Itse palasin kiltisti takaisin toimistolle loman jälkeen. Olisikohan pitänyt katsella työpaikkoja vaikkapa Seattlen seudun IT-jäteistä?

PS. Teekkareiden startup-innostuksen innoittamina perustimme uuden startup-palstan.

Jos haluat oman startupisi mukaan, ilmoita se meille vaikkapa Facebookissa www.facebook.com/ t-lehtifi tai Twitterissä www.twitter.com/tlehti

Päivi paivi.piispa@t-media.fi

T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille.

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-

katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.fi, etunimi.sukunimi@t-media.fi

PÄÄTOIMITTAJA Päivi Piispa

TOIMITTAJAT Helena Hyvönen, Markus Kauppinen, Tiina Raatikainen, Pia Salo, Virvamaria Toikka, Ulla Ylönen Kannasmaa, Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Paula Myöhänen, Ari Nakari, Pentti Vänskä PÄÄLLIKKÖ Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-media.fi Leinikka

KANNEN KUVA Teemu Granström

ULKOASU Flukso/Maria Taari

KUVAAJAT Teemu Granström, Johanna

TUOTTAJA Outi Keskinen, outi.keskinen@t-media.fi JULKAISIJA T-Media Oy, www.t-media.fi

YHTEYS-

KUSTANTAJA Harri

JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin sekä suurimpiin

teknologiakeskuksiin ja tekniikan alan ammattikorkeakouluihin.

ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä päivinä. Mikäli

ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

TILAUS Teekkarina

saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi 000 kpl

OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet osoitteenmuutoksen 16. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519

PAINOS keskimäärin 25

PAINOPAIKKA Forssa Print 2013 1/2013

3

T E K N I I K A N K U VA

Suomen pelastaja SUOMEN kauppatase on miinuksella. Toisin sanoen: Suomi ostaa ulkomailta enemmän kuin pystyy myymään. Velkaahan siinä kertyy kansantaloudelle eli tilanne on huolestuttava.

On kuitenkin aloja, joiden vienti kasvaa. Kemianteollisuus on noussut Suomen pelastajaksi – se on suurin vientiala ja vastaa Suomen viennin arvosta jo yli neljännestä. Nousu ei johdu entisen ykköspaikan haltijan, metsäteollisuuden, laskusta, vaan kemianteollisuus on saanut tuotteilleen hyvää vetoa maailmalta.

Kemianteollisuuden vientituotteet ovat muun muassa öljytuotteita, muovituotteita ja lääkeaineita. Niiden kysyntä maailmalla kasvaa jatkuvasti, sillä sekä muovien että lääkevalmisteiden viennin arvo kohosi peräti 25 % tammikuussa.

Tärkeistä tuotteista vain kumituotteiden ja muutamien peruskemikaalien vienti väheni selvästi.

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: iStockphoto

4

1/2013

1/2013

5

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

Älypuhelinsovellus ehkäisee stressiä, unettomuutta ja ahdistusta VTT ja Jyväskylän yliopisto ovat kehittäneet älypuhelimissa toimivan Oiva-harjoitusohjelman lievittämään stressiä ja parantamaan elämänlaatua. Tietoisuustaitoja ja henkistä hyvinvointia parantava ohjelma on helppo ottaa käyttöön arjen kiireissä. Ohjelman hyötyjä on tutkittu työikäisten stressaantuneiden henkilöiden keskuudessa ja tulokset ovat olleet hyvin myönteisiä.

Oivan harjoitukset tähtäävät henkisen hyvinvoinnin taitojen parantamiseen, joten ne soveltuvat moniin tarpeisiin, kuten stressiin, lieviin masennus- tai ahdistusoireisiin, uniongelmiin ja liikunta- tai syömistottumusten muuttamiseen. Ohjelma tarjoaa käyttäjälleen neljä harjoituskokonaisuutta, joilla opitaan tietoisuustaitoja, ajatusten hyväksyntää, omien arvo-

Sisätilojen paikannukseen mallia hummereilta ja kirjekyyhkyiltä

OULUN YLIOPISTON teknillisen tiedekunnan tutkijoiden perustama IndoorAtlas-yritys kehittää sisätilojen paikannusjärjestelmää eli IPS:ää (Indoor Positioning System).

Se helpottaa navigointia esimerkiksi kauppakeskuksissa ja lentokentillä.

Tavalliset navigointilaitteet, kuten GPS, eivät yleensä toimi sisätiloissa.

IndoorAtlas kehittää uudenlaista sisätilapaikannusteknologiaa, joka hyödyntää rakennuksen rakenteiden maan magneettikenttään aiheuttamia muutoksia.

6

1/2013

Oulun yliopiston tutkimusprojektista yritykseksi ponkaissut IndoorAtlas on saanut inspiraationsa magneettikentän avulla suunnistavilta eläimiltä, kuten hummereilta ja kirjekyyhkyiltä. Tekniikan taustalla on vuodesta 2005 jatkunut tutkimus. Yrityksen kymmenestä työntekijästä lähes kaikki ovat tohtoreita tai tohtoriopiskelijoita Oulun yliopistosta.

IPS-järjestelmä on tuotekehitysvaiheessa, mutta tekniikka esiteltiin jo viime kesänä. Lanseeraus onnistui yli odotusten, sillä yrityksen noteerasivat syksyn aikana useat kansainväliset talousmediat, kuten brittiläinen Economist ja amerikkalaiset New York Times ja Business Week.

IndoorAtlas pyrkii julkaisemaan tuotteensa tänä vuonna. Nyt etsitään lisää tekijöitä liiketoiminnan kehittämiseen.

Tuotteen mahdollisia sovellusalueita ovat esimerkiksi vähittäiskauppa-, turva- ja pelialat.

jen tunnistamista sekä kehontuntemukseen ja rentoutumiseen liittyviä taitoja. Harjoitukset voi joko lukea tai kuunnella.

Suurin osa Oivan harjoituksista kestää vain 2–3 minuuttia ja ne ovat siksi helposti tehtävissä myös arjen kiireissä. Tavoitteena on, että Oiva-ohjelma saadaan yleiseen käyttöön vuoden 2013 aikana.

URBAANIN TIETOJENKÄSITTELYN KILPAILU KÄYNNISTYI OULUN YLIOPISTO isännöi toista kertaa kansainvälistä kilpailua, jossa urbaanin tietojenkäsittelyn tutkimusyhteisö kutsutaan suunnittelemaan uusia sovelluksia ja palveluita oikeaan kaupunkiympäristöön.

Kilpailijoiden käytössä on entistä laajempi jokapaikan tietotekniikan infrastruktuuri. Ubi-näyttöjen ja langattomien verkkojen lisäksi uusina elementteinä ovat elokuvateatteriin tuotavat iso kosketusnäyttöseinä ja pienempi kosketusnäyttöpöytä, Oulun keskustan 3D-virtuaalimalli sekä monipuolista tietoa kaupungin liikennevirroista.

www.indooratlas.com www.ubioulu.fi

Poikkitieteellinen tuotekehitys esittäytyy Otaniemessä AALTO-YLIOPISTON poikkitieteellisen tuotekehityskurssin, PDP:n (Product Development Project) gaala järjestetään perjantaina 26.4.

Gaalassa kurssin opiskelijat esittelevät yleisölle tuotekehityksen hämmästyttäviä oppimisprojekteja ja prototyyppejä. Projektit ovat syntyneet yritysten ja opiskelijoiden yhteistyönä. Opiskelijat ja heidän yhteistyötahojensa edustajat ovat paikalla kertomassa, kuinka kaikki kävi ja mitä oikeastaan opittiinkaan.

Esittelyssä muun muassa:

• 70 % miehistä harjoittelee juoksua väärin.

• Rufus-projektissa kehitetty juoksuharrastajan ”personal trainer” auttaa treenaamaan oikein.

• Älypuhelin voi kommunikoida, vaikka verkko on alhaalla.

Liberouter kertoo miten – ja miksi.

• Hei, mikset pyöräile? Helsinki on Tires -projekti kehitti polkupyöräkeskuksen konseptin Helsingin kaupungille.

• Playray − nettipeleillä rahaa suomalaisten hyvinvointiin.

• Wisionary selvitti, voisiko Wärtsilä hyödyntää keinotodellisuutta laivojen turvallisuuden parantamisessa.

KATSO KAIKKI PROJEKTIT: pdp.fi/gala PAIKKA: Aalto Design Factory, Betonimiehenkuja 5 C, Otaniemi, Espoo. Näyttelytila on avoinna 26.4. klo 9.00−17.00.

SUOMALAISTUTKIJOILLE NANORAKENTEISEN AURINKOKENNON HYÖTYSUHTEEN MAAILMANENNÄTYS AALTO-YLIOPISTON TUTKIJAT ovat saavuttaneet korkeimman nanorakenteisille aurinkokennoille koskaan raportoidun 18,7 % hyötysuhteen.

Tulos saavutettiin yhteistyössä saksalaisen Fraunhofer Institute for Solar Energy Systems -tutkimuslaitoksen kanssa.

Nanorakenteisen, mustasta piistä tehdyn pinnan etuna on matala heijastus, jonka seurauksena suurempi osa auringon säteilystä saadaan hyödynnettyä.

Pintojen passivointi nanorakenteissa on perinteisesti ollut haas-

tavaa. Tutkijat onnistuivat siinä käyttämällä atomikerroskasvatusta säilyttäen samalla piirakenteen erinomaiset optiset ominaisuudet. Edellisen 18,2 % hyötysuhde-ennätyksen haltija NREL (U.S. Department of Energy’s National Renewable Energy Laboratory) oli käyttänyt passivointikerroksena termistä piidioksidia.

Tutkijoilla on jo ideoita kennojen jatkokehitykseen. He uskovat, että selvästi yli 20 prosentin hyötysuhde on pian saavutettavissa.

Masters of Aalto -tapahtuma toukokuussa Sörnäisissä Aalto-yliopiston vastavalmistuneet esittäytyvät Masters of Aalto -tapahtumassa Helsingin Sörnäisissä 8.−26.5. Esillä on 80 opinnäytettä taiteen maistereilta, ekonomeilta ja diplomiinsinööreiltä.

Masters of Aalto tarjoaa elämyksellisen näyttely- ja tapahtumakokonaisuuden. Tapahtuman tilana on entinen valtion viljamakasiini ja pitkään varastona toiminut Kruununmakasiini-tiilirakennus Hämeentien ja Lautatarhankadun risteyksessä. Helsingin kaupungin hallinnoima 121-vuotias tila avataan nyt ensimmäistä kertaa yleisölle.

Aalto-yliopiston opiskelijat ja alumnit ovat vahvasti mukana Masters of Aalto -kokonaisuuden rakentamisessa. Heidän suunnittelemiaan ovat muun muassa näyttelyn arkkitehtuuri, tapahtuman visuaalinen ilme ja verkkosivut.

Vuosittain uusiutuvan tapahtumakokonaisuuden teemana on tänä vuonna Dreams Made Real.

Näyttelyn lisäksi Masters of Aalto kutsuu kävijänsä toukokuussa mukaan yleisötilaisuuksiin, seminaareihin ja työpajoihin.

Tilassa toimii tapahtuman ajan myös muotoilijoiden tuotteiden myyntipiste ja opiskelijoiden pitämä kahvila. moa.aalto.fi

1/2013

7

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

Intuitio hallitsee innovatiivista päätöksentekoa INNOVAATIOIHIN LIITTYVÄT PÄÄTÖKSET syntyvät pitkälti intuition varassa tuotekehityksen ensimmäisissä vaiheissa. Voimakkaasti innovoivien yritysten tuotekehitystä tutkinut Aalto-yliopiston tutkija Olli Hyppänen kertoo, että innovaatiojohtamisessa päätöksenteko perustuu usein vahvasti intuitioon.

Päätöksentekoon on kehitetty lukuisia rationaalisia ja analyyttisia prosessimalleja. Haaste on valita parhaat ja elinkelpoisimmat ideat jatkokehittelyyn. Epävarmoissa päätöksentekotilanteissa rationaalisista prosessimalleista ei ole aina apua.

– Suurimmat virheet ja suurimmat onnistumiset syntyvät nimenomaan tuotekehityksen ja ideoinnin epävarmassa alkuvaiheessa. Päätös innovatiivisen idean siirtymisestä tuotekehi-

tykseen tehdäänkin usein intuitiivisesti.

Intuition käyttöä tukevat Hyppäsen mukaan organisaation selkeät käytännöt tuotekehittelyssä. Voimakas prosessikulttuuri luo turvaa ideoinnille, koska ihmiset luottavat, että organisaation prosessit jalostavat ideoita eteenpäin.

Hyppänen rohkaisee etsimään keinoja johtaa intuitiivista päätöksentekoa ja sitä tukevien käytäntöjen omaksumista tuotekehitykseen.

Hän tunnistaa useita eri rooleja, joita päätöksentekijät omaksuvat organisaatiossa ja osana tiimejä.

– Täytyy ymmärtää, mistä ja miksi intuition käyttö syntyy erilaisilla ihmisillä. Esimerkiksi teknisesti suuntautuneet insinöörit ja johtamiseen kouluttautuneet ihmiset ajattelevat ja toimivat eri tavoin.

JUHA YLÄ-JÄÄSKI TEKNIIKAN AKATEMIAN TOIMITUSJOHTAJAKSI TEKNIIKAN AKATEMIAN hallitus on nimittänyt TkT Juha Ylä-Jääskin Tekniikan Akatemian toimitusjohtajaksi 1.5. alkaen.

Ylä-Jääski on toiminut säätiön vt. toimitusjohtajana 18.2.2013 lähtien.

Aikaisemmin Ylä-Jääski on toiminut Teknologiateollisuus ry:n Innovaatioympäristöyksikön johtajan tehtävissä. Aiemmin hän on työskennellyt mm. strategiajohtajana Nokia Oyj:n tutkimuskeskuksessa sekä tutkijaprofessorina VTT:llä.

LUT SAI MACGYVERINSA LAPPEENRANNAN teknillinen yliopisto etsi helmikuisessaan työpaikkailmoituksessan riveihinsä MacGyveria. Nyt hän on löytynyt: LUT:n protopajan johtajaksi on valittu materiaalitekniikan insinööri (AMK) Antti Suikki.

Suikki siirtyy tehtäväänsä The Switch Drive Systems Oy:ltä, jossa hän työskenteli pääsuunnittelijana sähkögeneraattoreiden parissa.

LUT:lla Suikki rakentaa , johtaa ja organisoi teoreettisen tutkimuksen kokeellisen verifioinnin laitteistoja ja mittauksia toteuttavaa protopajayksikköä.

Protopajan tarkoituksena on koota LUT:ssa tehtävät laitteiden suunnittelu-, rakennus- ja prototyyppipalvelut mahdollisimman tehokkaasti yhden yksikön alle. Yksikkö muodostetaan tiedekunnan teknisten palveluiden hen-

8

1/2013

kilöstö- ja laiteresurssien pohjalta, ja se toimii sähkö-, energia-, kone- ja kemiantekniikan rajapinnassa.

Protopajan johtajalta odotetaan macgyvermaista otetta ratkaista tutkijoiden käytännön tutkimuslaiteongelmat, nokkeluutta ja asennetta toimia yhdessä sekä kykyä sitoa eri tekijät LUT:n strategian toteutukseen. Suikki ottaa haasteet vastaan yli kymmenen vuoden työkokemuksella teollisuuden parista. ”Olen työskennellyt projektiluontoisissa, usein todella vaativissa tehtävissä, jotka toteutetaan tietyllä budjetilla tiukassa aikataulussa, suuren paineen alla. Mukaudun monenlaisiin haasteisiin ja uskon löytäväni ratkaisut ongelmaan kuin ongelmaan.” www.lut.fi

”Haluan kiittää Tekniikan Akatemian hallitusta minua kohtaan osoittamastaan luottamuksesta. Otan toimitusjohtajan tehtävät vastaan sekä motivoituneena että innostuneena. Tekniikan Akatemialla on useita uniikkeja toimintamuotoja kuten Millennium-teknologiapalkinto, kansainvälinen nuorten tiedeleiri Millennium Youth Camp sekä yleisötapahtuma Tekniikan päivät. Niiden ja muiden ohjelmien tunnettuuden ja vaikuttavuuden edelleen vahvistaminen on suuri mahdollisuus. Eräs keskeisistä kehittämiskohteistani säätiön toiminnassa onkin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen. Tähän meillä on erinomaiset lähtökohdat: kattavat verkostot ja toimintamallit niin elinkeinoelämän kuin akateemisten ja valtiollisten toimijoiden suuntaan”, Juha Ylä-Jääski toteaa. www.taf.fi

Rakennusten energiankulutuksesta karttapohjaista tietoa

Playbook auttaa ideasta käytäntöön LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston ja Stanfordin yliopiston tutkijat tekivät käsikirjan radikaalien innovaatioitten synnyttämiseksi ja viemiseksi käytäntöön. Käsikirjassa on paljon askel-askeleelta -ohjeita ja ohjeita yrityksille, jotka etsivät radikaalia tuote- tai palveluideaa tai kehittävät niitä.

Työkaluja on tarjolla ideoiden valitsemiseen ja kehittämiseen, tulevaisuuden asiakkaiden ja markkinoiden visiointiin ja analysointiin sekä ideoiden työstämiseen markkinoille Lisäksi käsikirjasta löytyy menetelmiä organisaation resurssien ja tarvittavien yhteistyötahojen kartoittamiseen.

Samaisessa hankkeessa syntyi myös suomenkielinen, erityisesti pk-yrityksille tarkoitettu opaskirja Innopakki, joka kertoo kansantajuisesti innovaatiotoiminnan teorioista ja menetelmistä ja esittelee esimerkkiyrityksen kautta, miten niitä voidaan soveltaa käytäntöön.

Playbook for Strategic Foresight & Innovation on ilmainen ja vapaasti ladattavissa netistä osoitteesta: http:// www.lut.fi/web/en/playbook-forstrategic-foresight-and-innovation Innopakki löytyy osoitteesta: http://www.lut.fi/innovation

ASUMINEN aiheuttaa yli 30 prosenttia yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä Suomessa. Tampereen teknillisen yliopiston kehittämällä Ekorem-mallilla pystytään arvioimaan rakennusten energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt.

Suomen asuinrakennuskantaa koskevat tiedot tarjoavat hyvän pohjan energiainnovaatioiden ja muutosten vauhdittamiseen. Väestörekisterin ylläpitämä rakennus- ja huoneistorekisteri sisältää paikka- ja ominaisuustiedot Suomen rakennuskannasta.

Tampereen teknillisen yliopiston ke-

hittämällä Ekorem-mallilla voidaan arvioida rakennusten energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt. Rekisteritietojen ja Ekorem-mallin yhdistämisestä syntyi malli, jolla pystytään laskennallisesti arvioimaan minkä tahansa alueen kaikkien asuinrakennusten energiankulutus ja päästöt. Malli on kehitetty Suomen Akatemian Ilmastonmuutos- eli FICCA-tutkimusohjelman LAICA-tutkimusprojektissa, joka keskittyy asumisen käyttäjälähtöisiin innovaatioiden ja niiden päästövähennysten arvioimiseen.

Pohjois-Suomeen uusia rakennusalan diplomi-insinöörejä OULUSSA käynnistyy ensi kesäkuussa rakennustekniikan DI-tutkintoon tähtäävä erilliskoulutus. Koulutus toteutetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Oulun yliopiston yhteistyönä.

Tavoitteena on, että ensimmäiset 30 rakennustekniikan diplomi-insinööriä valmistuvat rakennusalan palvelukseen vuonna 2015. Koulutuksen pääaineena on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena väylärakentaminen.

Pohjois-Suomessa rakennustekniikan ammattilaisten tarve on lähivuosina noin 40 henkilöä vuosittain.

Oulun yliopiston rakennustekniikan koulutuksen lopettamisen jälkeen vuonna 2001, alueen rakennusalan yritykset ovat kokeneet kasvavia rekrytointivaikeuksia. EteläSuomessa koulutetut alan opiskelijat

ovat jääneet pääsääntöisesti koulutuspaikkakunnille.

Nyt käynnistyvällä koulutuksella pystytään vastaamaan laajasti Pohjois-Suomen rakentamisosaamisen tarpeisiin, aina liikenne- ja väylärakentamisesta talo- ja kaivosrakentamiseen saakka.

Kaksivuotiseen erilliskoulutukseen haetaan ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan alan tai lähialan tutkinnon suorittaneita insinöörejä sekä muiden alojen DI-tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Haku alkaa 15.4.2013 ja päättyy 3.5.2013. http://www.tut.fi/ raksaoulu

TUULA TEERI JATKAA AALTO-YLIOPISTON REHTORINA AALTO-YLIOPISTON HALLITUS on nimittänyt rehtori Tuula Teerin Aalto-yliopiston rehtoriksi toiselle viisivuotiskaudelle, joka alkaa 1.4.2014. Tuula Teeri on Aalto-yliopiston ensimmäinen rehtori, ja hän on aloittanut tässä tehtävässä 1.4.2009.

− Aalto-yliopiston rakennusvaiheessa on rehtori Tuula Teerin johdolla luotu erittäin hyvät edelly-

tykset opetuksen, tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan kehittämiseen sekä mittavampaan yhteiskunnalliseen vaikutukseen, toteaa hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta. − Seuraavan viiden vuoden tavoitteena on näiden edellytysten konkretisoituminen näkyviksi tuloksiksi yliopistotoiminnan kaikilla eri alueilla.

Professori Tuula Teeri (s. 1957) on aiemmin

toiminut mm. vararehtorina ja rehtorin varamiehenä Kungliga Tekniska högskolanissa (KTH) Tukholmassa. Teeri on tehnyt väitöskirjatyönsä VTT:llä ja suorittanut tohtorintutkinnon Helsingin yliopistossa. Hänellä on kansainvälistä kokemusta muuan muassa USA:sta. Teerillä on useita akateemisia, yhteiskunnallisia ja yritysmaailman luottamustehtäviä.

1/2013

9

PÄ I V I T Y K S E T / S TA R T U P

Teksti: Pia Salo Kuva: Teemu Granström

KIINASTA SUOMEEN

startup-yrittäjäksi Bocheng Chen uskoo vahvasti liikeideaansa.

Hänen yrityksensä tuote Yamii on ilmainen diilipalvelualan kännykkäsovellus, joka hyödyntää paikannusteknologiaa.

B

ocheng Chen on ehtinyt työskennellä Kiinassa IBM:n palveluksessa ja on yksi menestyneen Rightol Media -yrityksen perustajista. Suomeen hän päätyi perhesyistä maaliskuussa 2010 ja ajatus startup-yrityksestä heräsi.

Yrityksen alkuvaiheessa on riittänyt haasteita.

Yrityksen ensimmäinen tuote Yawii ei menestynyt toivotulla tavalla. Toinen yrityksen alkuperäisistä perustajista jätti yrityksen, mutta Chen jatkoi sitkeästi liikeidean kehittämistä.

Yamiin prototyyppi syntyi lokakuussa 2012.

Uuden tuotteen myötä hän on koonnut ympärilleen osaavan ja innostuneen tiimin. Myynnistä

ja markkinoinnista vastaa Teemu Chen, jolla on kokemusta projektinhallinnasta ja viestinnästä niin Suomessa kuin Kiinassa. Song Liang vastaa palvelun Android-sovelluksesta ja Alex Zhou iOS-sovelluksesta.

TOIVOMME, ETTÄ YAMII SINGAHTAA SUOMESTA MAAILMALLE ANGRY BIRDSIEN LAILLA.

Joka päivä jo lähes sata ravintolaa julkaisee pikatarjouksiaan Yamiin kautta.

– Startup-yritys vaatii paljon aikaa ja energiaa, eikä tuloksia synny hetkessä. Uskoni liikeideaan ja paikannusteknologiaan säilyi kuitenkin vahvana ja etsin sinnikkäästi tiimiini lisävahvistuksia, Chen kertoo.

Yamii käynnistyi helmikuussa 2013 ja toimii tällä hetkellä niin iOS- kuin Android-ympäristössä. Se koostuu kahdesta osasta: Yamii for Business tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden markkinoida palvelujaan ja tuotteitaan toimivan alustan avulla. Yamii Deals puolestaan etsii lähistön maukkaat alennukset ja välittää tiedon suoraan käyttäjän puhelimeen. Palvelu tarjoaa alennuksia käyttäjän sijainnin mukaan.

Puolentoista kuukauden saldona lähes sata helsinkiläisyritystä on lähtenyt mukaan Yamiipalveluun. Yritys tekee tällä hetkellä töitä markkinoinnin ja tunnettuuden parantamisessa. Tavoitteena on tulevaisuudessa laajentaa toimintaa ulkomaille ja suuremmille Vieraile Yamiin markkinoille.

– Yamii-projekti on kotisivuilla ja lataa sovellus: avoinna motivoituneille osaajille, sanoo Chen.

– Menestys tulee aikanaan, kun jaksaa yrittää ja uskoa itseensä, Chen rohkaisee niin uusia startupyrittäjiä kuin niitä, joilla on pettymyksiä takanaan.

FA K TAT YRITYKSEN NIMI: LBB Solutions Oy PERUSTAMISVUOSI: 2011 PERUSTAJA: Bocheng Chen, IT-alan maisterintutkinto Kiinasta TUOTE: Yamii on sijaintiin perustuva ilmainen kännykkäsovellus, joka etsii lähistön maukkaat alennukset ja välittää tiedon suo-

SINUN STARTUPISI TÄLLE PALSTALLE?

10

1/2013

Juttusarjassamme esittelemme startup -yrityksiä, jonka ovat perustaneet teekkarit, DI:t tai muuten tekniikan alalla toimivat henkilöt. Kerro meille omasta startupistasi: paivi. piispa@t-media.fi

raan käyttäjän puhelimeen.

TAVOITE: Toivomme, että Yamii singahtaa Suomesta maailmalle Angry Birdsien lailla.

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N I I K A N K A S V O

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Jussi Autereen arkisto

Tekniikan guru –

PERUSTA YRITYS! Tekniikan tohtori, startupyrityksiä työkseen auttava Jussi Autere uskoo, että seuraavat microsoftit ja googlet ovat opiskelijoiden perustamia.

G

earshift-yrityksen partneri Jussi Autere kiinnostui startup-yritysten konsultoinnista omien kokemustensa pohjalta.

Useissa startupeissa mukana ollut Autere koki, että hänellä on annettavaa muillekin: omista virheistään oppii, mitä kannattaa välttää. Hän teki väitöskirjansa kasvuyrityksistä ja konsultoi nykyään startupeja muun muassa liiketoimintasuunnitelmien tekemisessä ja rahoituksen etsimisessä.

Mihin suuntaan startup-skene on kehittynyt Suomessa?

Paljon parempaan. Vakavasti otettavien suomalaisten startupien määrä on kasvanut ja niiden perustajat ovat osaavampia kuin aikaisemmin.

Ihmiset ovat entistä skarpimpia ja uskottavampia, ja tavoiteasetanta on muuttunut kunnianhimoisemmaksi.

Suomen ongelmana ei ole pk-yritysten määrä vaan se, että meiltä puuttuu gaselliyritykset – voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset. Tyypillinen pieni yritys ei edes pyri kasvamaan aggressiivisesti.

Millainen tyyppi menestyy yrittäjänä?

Jos asiaa kysyy yrittäjyyden tutkijalta, hän kertoo, ettei ole olemassa hyvän yrittäjän ominaisuussettiä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että täytyy olla valmis tekemään paljon töitä.

Yrittäminen ei ole hauskanpitoa tai helppo tapa tehdä rahaa. Ne tapaukset, joissa on päästy nopeasti menestykseen ilman kovaa työtä, ovat aika harvinaisia.

Miten pitkälle tekninen osaaminen voi kantaa startupissa?

Firma, jonka perustajat pystyvät aidosti toteuttamaan tekniset suunnitelmansa, menestyy toden-

näköisemmin kuin sellainen yritys, jonka taustahenkilöillä on pelkkää talousosaamista. Teknistä kompetenssia omaavia ihmisiä ei vain vielä saada tarpeeksi usein perustamaan yrityksiä.

Pelkkä tekninenkään osaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan menestyvän yrittäjän pitää olla ulospäin suuntautunut. Asiakkailta pitää kerätä tietoa siitä, tarvitaanko tuotetta.

Teit väitöskirjasi kasvuyrityksistä. Löytyykö sieltä hyviä uutisia teekkareille?

Huippukasvuyritykset syntyvät usein epärealistisista lähtökohdista. Villeimmät yritysideat löytyvät yleensä opiskelijoilta tai ihmisiltä, jotka eivät ole olleet pitkään työelämässä. USA:n suu-

rimmat teknologiapuolen kasvutarinat ovat opiskelijoiden perustamia. Uudet microsoftit ja googlet syntyvät opiskelijoilta. He usein lähtevät miettimään yritystoimintaa idean tai tuotteen kautta: tämä on cool idea, jota tulee vielä käyttämään moni.

Kokemus ei välttämättä takaa yrityksen vauhdikasta kasvua. Auttaa kyllä, jos on kokemusta yrityksen kasvattamisesta ja omalta toimialalta, mutta vasta noin 45-vuotias on tarpeeksi kokenut. Kokemus myös alentaa motivaatiota kasvattaa yritystä, sillä mitä kauemmin on ollut liikeelämässä mukana, sen varovaisemmaksi tulee.

Usein kokeneempien startupeista tuleekin hieman pienempiä, menestyviä kasvuyrityksiä.

1/2013

11

PÄ I V I T Y K S E T / O P I S K E L U

Ihanan kamala

crossfit

Teksti: Virvamaria Toikka // Kuvat: Rami Marjamäki

Lajin tehokkuus ja monipuolisuus koukuttavat harjoittelemaan ahkerasti.

H

iki virtaa pitkin tamperelaisen Tuomas Norrin kehoa. Maitohapot jylläävät ja Norria oksettaa. Siitä huolimatta hän jatkaa harjoitustaan. Hän haluaa saavuttaa enemmän ja kokea jälleen onnistumisen tunteen. Niin, ja hyvänolon, joka valtaa kehon harjoituksen jälkeen.

Milloin hän vetää leukoja, milloin nostaa irvistäen kahvakuulia ja sitten punnertaa. Sen jälkeen hän saattaa taiteilla voimistelurenkailla tai nostaa tangon käsivarsilleen.

Norri tietää, että kauaa ei tarvitse enää jaksaa.

Crossfit-tuntiin kuuluu lämmittely, tekniikka- tai voimaosuus ja sitten kaiken päättää rankin: workout of the day eli WOD. Sen kesto vaihtelee yleensä viidestä kahteenkymmeneenviiteen minuuttiin ja toistoja tehdään helposti satoja.

Crossfit on toiminnallinen laji, jonka tarkoituksena on kehittää kokonaisvaltaisesti voima-, kestävyys-, nopeus- ja liikkuvuusominaisuuksia. Crossfitiä pidetään yhdysvaltalaisen Greg Glassmanin keksintönä, mutta lajin juuret ovat peräisin jo 1950-luvulta. Erityisen suosittua crossfitin kaltainen harjoittelu oli entisessä Neuvostoliitossa.

Norrille, 26, harjoitus merkitsee irtautumista arjesta. Stressi unohtuu, kun on keskityttävä suorituksiin. − Tämä vaikuttaa sosiaalisin voimavaroihin ja olen oppinut aikatauluttamaan elämäni paremmin, Tampereen teknillisessä yliopistossa rakennustekniikkaa opiskeleva Norri lisää.

Halu menestykseen kasvaa Yhdestä videosta se kaikki lähti. Tuomas Norri selaili internetiä pari vuotta sitten ja löysi sieltä 12

1/2013

”LAJIN VAIHTELEVUUS JA INTENSITEETTI KOUKUTTIVAT HETKESSÄ.”

NORRILLE HARJOITUS MERKITSEE IRTAUTUMISTA ARJESTA. STRESSI UNOHTUU, KUN ON KESKITYTTÄVÄ SUORITUKSIIN.

crossfit-harrastajien tekemiä videoita. Hänkin halusi kokeilla.

Vaikka kiinnostus lajia kohtaan heräsi, meni vielä yli vuosi ennen kuin Norri kavereineen avasi tamperelaisen Reebok CrossFit33100 -salin oven. − En oikein tiedä, miksi meni niin kauan, naurahtaa nykyisin tavoitteellisesti harjoitteleva Norri.

Jo ensimmäisen harjoituksen jälkeen Norrista tuntui, että crossfit oli hänen juttunsa. − Lajin vaihtelevuus ja intensiteetti koukuttivat hetkessä, puolisen vuotta harjoitellut Norri selvittää.

Nykyään crossfit vie hänen aikaansa kolmesta kuuteen tuntia viikossa. Norrin kunto on kohentunut niin nopealla sykkeellä, että tavoitteet on asetettu ensi talvena järjestettäviin SM-kilpailuihin. Mielessä on alkanut siintää jopa ajatus vuoden 2014 EM-kilpailuista.

Pari kuukautta sitten omalla harjoitussalilla järjestetyissä SM-karsinnoissa Norri hämmästyi. Vaikka paikka kilpailuissa jäi vielä saavuttamatta, kuntotaso osoittautui yllättävän hyväksi.

Tekniikkalajeissa on kuitenkin vielä hiomista, mutta siksihän hän harjoitteleekin. − Crossfitissä on niin paljon liikkeitä, että harjoiteltavaa löytyy aina. Pärjätäkseen kisoissa on hallittava jokainen osa-alue.

Laji kenelle tahansa Crossfitissä harjoitukset vaihtelevat päivittäin.

Kehoa rääkätään talvisin soutulaitteilla, kahvakuulilla, leuanvetotelineillä, voimistelurenkailla ja tangoilla. Kesällä harjoituksiin yhdistetään myös juoksua ja uintia.

Laji on suosittua muun muassa palomiesten ja poliisien keskuudessa, mutta nyttemmin harrastajista suurin osa on nuoria miehiä tai naisia.

Norri kertoo, että enemmistö hänen harjoitustovereistaan on alle kolmikymppisiä. − Harjoituksia menee pitkin päivää ja jokainen voi valita itselleen sopivimman tunnin.

Treenikavereina saattaa olla keski-ikäisiä miehiä tai opiskelijatyttöjä.

Norri harjoittelee crossfitiä yleensä iltaisin.

Toisinaan päivään saattaa mahtua lisäksi kuntosaliharjoitus tai lenkki.

Crossfitissä tuloksia saavutetaan yleensä nopeasti. Kehon äärirajoille vieminen on koukuttanut Norrin lisäksi Suomessa satoja muitakin.

Helsingissä on jopa crossfit-sali, joka ei ota lisää jäseniä.

Norrin mukaan crossfitiä voidaan kuvailla yhteisölliseksi yksilölajiksi. Harjoitukset tehdään ryhmässä, vaikka jokainen keskittyy täysillä omaan suoritukseensa. Hänen mielestään muista saa tärkeää tukea vaativassa harjoituksessa. − Kyllä tämä ehdottomasti on mukavimpia yksilölajeja, sillä kaikki tsemppaavat toistaan, Norri selvittää.

Monella on vääristynyt kuva crossfitistä.

Yleensä lajin vaativuus pelottaa. Norri sanoo, että moni epäilee omaa kuntoaan ennen lajikokeilua. − Voin sanoa, etten minäkään missään erityisen kovassa kunnossa ollut aloittaessani. Kaikki harjoitukset sitä paitsi skaalataan kunnon mukaan sopivaksi. Esimerkiksi aloittelijat tekevät leuanvedot kuminauhaa apuna käyttäen. Yksinkertaisesti crossfit sopii ihan kenelle tahansa, jos on kiinnostunut kohottamaan omaa kuntoaan.

Urheilutaustasta on silti hyötyä, ja Norri on ollutkin liikunnallinen aina. Hän on harrastanut eri pallopelejä, ollut ahkera kuntosalilla kävijä, maastopyöräilijä ja lenkkeilijä – pohjakunto oli siis olemassa crossfitin harrastamiseen.

1/2013

13

PÄ I V I T Y K S E T / T - L E H T I U R K K I I

Risto Virtanen, 25, Tietotekniikka Sulkapalloilen huvin vuoksi, koska nuorempana kilpailin pienimuotoisesti. Pelaaminen vaatii kovaa kuntoa, joten käyn juoksemassa ja kuntosalilla. Työporukan kanssa pelaan myös sählyä.

Kuinka pidät kunnostasi huolta?

Laura Aarnos, 21, Rakennustekniikka Käyn kuntosalilla ja ryhmäliikuntatunneilla. Vaihtelu virkistää, kun välillä kuntoilee yksin ja välillä porukassa. Tärkeintä minulle on liikunnan ilo.

Kimmo Kajander, 23, Biotuotetekniikka

Hanna Voutilainen, 22, Kemiantekniikka

Teen kuntopiiriä ilman lisäpainoja.

Se on hyvä ja monipuolinen harjoite lihaskunnolle. Mahdollisuuksien mukaan osallistun myös opiskelijoiden harrastesarjojen pallopeleihin.

Aloitin tammikuussa thaiboxingin, koska itsepuolustuslajit ovat houkutelleet aina. Olen tykännyt uudesta harrastuksestani. Teen harjoitukset toisen naisen kanssa ja meidät on otettu miesvaltaisessa porukassa hyvin vastaan.

Aleksi Simell, 21, Automaatio- ja systeemitekniikka Aiemmasta harrastustaustasta johtuen pelaan futsalia ja salibandya. Jalkapallon aloitin ala-asteella, koska kaveritkin pelasivat. Välillä urheillessa paikat menevät rikki, mutta yleiskunto säilyy.

14

Teksti ja kuvat: Markus Kauppinen

1/2013

ALD-menetelmällä voidaan pinnoittaa joustava alusta, kuten muovi, kangas tai paperi, ohuella epäorgaanisella kalvolla.

J

Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Paula Myöhänen

A V T A S U O

näyttö

ja muita ihmeitä

Nanomittakaavan ohutkalvoilla voidaan saada telkkari taipumaan tai

kattoelementti tuottamaan energiaa.

1/2013

15

Tutkija Tommi Kääriäinen kehittää atomikerroskasvatuksen teollista massatuotantoa. Uusi rullalta rullalle -laite saapui Mikkeliin tammikuussa.

”TEOLLINEN MASSATUOTANTO EDELLYTTÄÄ ERITTÄIN KORKEALAATUISTEN OHUTKALVOJEN VALMISTAMISTA.”

16

1/2013

P

rojektitutkija Tommi Kääriäinen esittelee muovinpalaa, jonka keskiosassa voi nähdä vienon värinmuutoksen. Muovin päällä on ohutkalvo, jonka Kääriäinen on kasvattanut atomikerroskasvatusmenetelmällä, ALD:llä (Atomic Layer Deposition) Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä sijaitsevassa Astral-laboratoriossa.

Muovi on pinnoituksesta huolimatta läpinäkyvä. Ilman mikroskooppia kalvoa ei edes erota muuta kuin värinmuutoksesta, sillä ohutkalvo on vain nanometrien paksuinen. Yksi nanometri on miljardisosa metristä eli miljoonasosa millimetristä. Silmälasien puhdistaminen ei siis auta.

Ohuutensa ja muiden ominaisuuksiensa ansiosta nanometrien paksuinen kalvo voi tuoda paljon uutta muun muassa elektroniikkaan, pakkausteknologiaan, korroosionestoon ja energiantuotantoon. Uusi teknologia ei ole, sillä se löydettiin jo 1970-luvulla, kun tekniikan tohtori Tuomo Suntola kehitti elektroluminenssinäyttöjä. Samalla löydettiin menetelmä, jolla voidaan pinnoittaa joustava alusta, kuten muovi, kangas tai paperi, ohuella epäorgaanisella kalvolla.

Myös Neuvostoliitossa tutkittiin atomikerroskasvatusta 1970-luvulla. Ensimmäinen patentti tälle menetelmälle tuli kuitenkin Suomeen.

Lentomatkustajat katselivat ALD:n ensimmäistä kaupallista sovellusta noin kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1983. Ohutkalvopinnoituksella toteutettiin näyttötaulu Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

– Näyttöihin tarvittiin muun muassa eristekerros, jolla voitiin parantaa huomattavasti sen toiminnallisuutta, Kääriäinen kertoo.

Uusi tuleminen 2000-luvulla 2000-luvulla ALD-teknologiaan liittyvien julkaisujen määrä on noussut samaan tahtiin kuin muunkin nanoteknologian tutkimus. Syynä on uusien, kustannustehokkaampien valmistustapojen etsiminen.

Muovien pinnoittaminen nanopinnoitteilla avaa mahdollisuuden kehittää uusia kustannustehokkaampia ratkaisuja, kun muoveilla voidaan korvata perinteisesti elektroniikan sovelluksissa käytettyjä lasi- ja piialustoja. Nanoteknologialla päästään myös tarpeeksi pieneen mittakaavaan.

– Prosessorien komponentit ovat jo niin pieniä, että tarvitaan nanoteknologiaa, Kääriäinen sanoo.

Kalvon kiinnittyminen joustaville materiaaleille avaa aivan uusia näkymiä elektroniikan kehitykseen. Esimerkiksi televisiot, tietokoneiden näytöt, tabletit tai puhelimet voidaan saada joustaviksi ohutkalvopinnoitteiden avulla.

Televisio voi taipua kaarelle, tai tietokoneen voi taitella taskuun kuin paperin tai kangaspalan.

Nokia hahmotteli nanoteknologian käyttöä Morph-konseptillaan jo vuonna 2008. Youtubestakin löytyvällä videolla animaation piirrosnainen taittelee kännykkänsä paperinohueksi liuskaksi ja

kiinnittää sen ranteeseensa kellon tapaan. Nämäkin ideat ovat jääneet vielä kehityksen asteelle.

– Kaikkihan riippuu siitä, onko niille kysyntää. Onko taipuva näyttö vain jännittävä visio vai haluavatko kuluttajat niitä ihan oikeasti?

Kyllähän kosketusnäytöistäkin mietittiin, että haluaako niitä kukaan, Kääriäinen sanoo.

Kääriäinen visioi myös uudenlaista näyttöä, jonka kehykseen vaihdettaisiin teknologian vaihtuessa vain paperinohut kalvo.

ostaa sen sähköyhtiöltä. Nanoteknologian avulla voidaan tehdä yhä tehokkaampia aurinkokennoja, jotka ovat joustavia.

Sähkö- tai lämpöenergiaa tuottava kalvo voisi olla myös esimerkiksi osa katto- tai seinärakennetta eikä erillinen paneeli.

– Miksei aurinkokenno voi olla esimerkiksi takissa, ja puhelin latautuu, kun sen laittaa taskuun, Kääriäinen hahmottelee.

Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulun tutkijat ovat soveltaneet atomikerroskasvatusta eli ALD:tä termosähköisten materiaalien valmistuksessa. Hukkalämpöä sähköksi muuttavat materiaalit ovat lupaava tapa tuottaa energiaa tulevaisuudessa edullisesti ja ilman hiilidioksidipäästöjä.

Termosähköiseen ilmiöön perustuva generaattori on yksinkertainen ja toimintavarma laite, joka soveltuu hankaliinkin tiloihin. Sen kennoissa käytetty materiaali tekee kaiken työn muuttaen lämpöenergiaa sähköksi.

Tulevaisuudessa sovelluskohteita on esimerkiksi asuintaloissa, joissa ne seiniin asennettuna voivat muuttaa lämpöä sähköksi. Ajoneuvoissa termosähkögeneraattorit voivat vähentää polttoaineen kulutusta. Jos termosähköisistä materiaaleista valmistettu generaattori asennetaan ihmiskehon lähelle, se muuttaa kehon lämpöä energiaksi.

Termosähköisiä materiaaleja on jo sovellettu esimerkiksi retkijääkaapeissa. Uusia materiaaleja on kuitenkin kehitettävä, sillä nykyiset materiaalit ovat kalliita ja jossain määrin myös myrkyllisiä.

Kääriäinen nostaa esille myös nanomittakaavan korroosiosuojauksen – yksittäinen partikkeli voidaan suojata ohutkalvolla, sillä sen veden- ja kosteudenkestävyys on huippuluokkaa.

Nykyään esimerkiksi hopeakoruja on suojattu jo nanopinnoitteella.

– Perinteisiltä sovellusalueilta etsii suuntaansa. Nanoteknologialla on hienoja mahdollisuuksia, kunhan se vain lähtee lentoon. Perustutkimusta tarvitaan vielä paljon, Kääriäinen sanoo.

”HUKKALÄMPÖÄ SÄHKÖKSI MUUTTAVAT MATERIAALIT OVAT LUPAAVA TAPA TUOTTAA ENERGIAA.”

Teollinen mittakaava vielä kaukana Vaikka Kääriäinen uskoo, että seuraavan sukupolven elektroniikan ratkaisut rakennetaan ohuille muovialustoille, niiden teollinen massatuotanto edellyttää erittäin korkealaatuisten ohutkalvojen valmistamista. Sitä Kääriäinen parhaillaan tutkii uuden rullalta rullalle -atomikerroskasvatuslaitteiston avulla. Uusi, suurikokoinen laite kätkee sisäänsä kaksi rullaa, joiden ympärillä kulkee muovikalvo. Muovin pinnalle laitteella pyritään tekemään mahdollisimman tasaista pinnoitusta.

Tekemistä on vielä paljon. Kääriäinen näyttää kalvoja, joissa on epätasainen väripinta. Se osoittaa, ettei nanopinnoite ole jakaantunut kalvolle tasaisesti.

– ALD-prosesseissa tehdään kalvoja matalissa lämpötiloissa. Tutkin, miten nanomateriaali käyttäytyy prosesseissa, Kääriäinen sanoo.

Jos tutkimuksessa saadaan kehitettyä tarpeeksi hyvä menetelmä kalvon valmistamiseksi, elektroniikan komponenttien ja puolivalmisteiden valmistajat saattavat hyvinkin ottaa niitä käyttöönsä. Kyselyjä on jo nyt tullut maailmalta, koska valmistajien suhteellisen helppoa lisätä nanokerros vaikkapa nykyisiin polymeerituotteisiinsa.

Kahvipaketti, sähköä tuottava kattopaneeli…

Elektroniikka ei ole ainoa sovellusalue ohutkalvoille. Menetelmän avulla voidaan pinnoittaa monenlaisia materiaaleja suojakerroksen aikaansaamiseksi ympäristön kosteutta ja muita tekijöitä vastaan.

Esimerkiksi pakkausmateriaaleissa, vaikkapa kahvipaketissa, alumiinille pyritään etsimään korvaajia ja vähentämään muoviraaka-aineen tarvetta. ALD-menetelmällä valmistetun kalvon avulla aikaisempaa ohuempi muovipakkaus voisi riittää.

Vielä funktionaalisempi kalvo voidaan nähdä muualla kotitalouksissa aurinkokennojen muodossa.

Energiatekniikan gurujen hahmottelujen mukaan yhä useampi meistä haluaa tuottaa oman sähkönsä tulevaisuudessa itse aurinko- tai tuulivoimalla sen sijaan, että

”ONKO TAIPUVA NÄYTTÖ VAIN JÄNNITTÄVÄ VISIO VAI HALUAVATKO KULUTTAJAT NIITÄ IHAN OIKEASTI?”

Onko nanoteknologian käyttäminen turvallista?

Kyllä ja ei, vastaa Kääriäinen kysymykseen turvallisuudesta. Nanoteknologian tuotteissa nanopartikkeleiden täytyy olla hallinnassa. Huomaamattomia nanopartikkeleita ei saa irrota tuotteista, tai ne voivat olla riski terveydelle.

– Ohutkalvoissa nanopartikkelit ovat kiinteässä muodossa, joten ne eivät irtoa helposti. Toki pinnoitteen hyvä kiinnittyminen materiaaliin on varmistettava, Kääriäinen sanoo.

Yksittäisten nanohiukkasten vapautuminen ilmakehään, vesistöön tai maaperään nanomateriaaleja hyödyntävistä tuotteista on kuitenkin epätodennäköistä. Todennäköisin vapautuminen ja mahdollinen altistuminen tapahtuu teollisessa tuotannossa kohderyhmän ollessa valmistusprosessin työntekijät. Siksi juuri teollisen mittakaavan tutkiminen on tärkeää.

1/2013

17

Uudenlaisen tekniikan avulla elektroniikkateollisuus voi käyttää entistä herkempiä optisia komponentteja, antureita ja arkoja materiaaleja.

Laserosaamista maailmalle Teksti: Tiina Raatikainen // Kuva: Rami Marjamäki

T

amperelaisen laseralan yrityksen Primocelerin kehittämällä laserliitäntätekniikalla lasia pystytään hitsaamaan kiinni piihin tai lasiin laserin avulla ilman, että kiinnityksessä täytyy käyttää liima-ainetta tai lämpöä. Se, mitä Primocelerissä tehdään, on käytännössä paketointitekniikkaa: herkkien optisten komponenttien tai antureiden suojaamista muun muassa hapelta.

Uuden teknologian avulla elektroniikkateollisuudessa voidaan käyttää entistä herkempiä

optisia komponentteja ja antureita tai arempia materiaaleja. Uudet materiaalit mahdollistavat taas uudenlaiset tuotteet.

– Se, mitä me teemme täällä, on poikkitieteellistä: laitteessa laser on tärkeä komponentti, mutta vain yksi komponentti. Kun yhdistämme eri tieteenalojen osaamista – elektroniikan, automaatiotekniikan, materiaalitekniikan, tietotekniikan – pystymme käytännössä tekemään asioita, joiden ei perusfysiikan lakien mukaan pitäisi olla edes mahdollisia, Primocelerin toimitusjohtaja Tuomas Hevonkorpi kertoo.

Tähtäin uusissa tekniikoissa

Hitsaussaumat ovat noin hiuksenpaksuisia, joten mikroskoopille on käyttöä. Kuvassa edessä materiaalitekniikan DI Heidi Lundén ja takana toimitusjohtaja Ville Hevonkorpi.

18

1/2013

Primocelerissä tehdään sovelluksia, joiden kehittämiseen ison firman ei Hevonkorven mukaan kannattaisi lähteä, mutta jotka soveltuvat hyvin pienelle ketterälle yritykselle.

– Kun perustimme startupia, päätimme, ettemme lähde tekemään sitä, mitä jo tehdään vaan teemme sitä, mitä kukaan ei vielä tee, toteaa Hevonkorpi.

Pelkät hyvät ideat eivät kuitenkaan riitä. On varmistettava, että uusille tuotteille on markkinoilla myös kysyntää ja löydettävä tuotteille oikeat asiakkaat.

Hevonkorpi on valmistunut Tampereen teknillisestä yliopistosta, jossa on tehty perustutkimusta lasereihin liittyen. Nämä tutkimukset valoivat osaltaan uskoa siihen, että uusille tekniikoille olisi markkinoilla kysyntää. TTY:n Optoelectronics Research Centre (ORC) on vaikuttanut siihen, että juuri Tampereelle on kerääntynyt paljon laseralan osaamista ja yrityksiä.

Ennen yrityksen perustamista Hevonkorvella, kuten muillakin perustajilla, oli jo noin kymmenen vuoden kokemus laseralalla työskentelemisestä.

– Laserala on vielä aika uusi ala ja maailmanlaajuisestikin vielä kooltaan aika pieni. Olimme siten päässeet seuraamaan alan kehitystä läheltä jo ennen

oman yrityksen perustamista.

Primoceler perustettiin vuonna 2010 Tekesin, Finnveran ja kahden tamperelaisen bisnesenkelin tuella. Parivuotisen yritystoiminnan aikana henkilöstömäärä on tuplaantunut. Ensimmäinen teollinen sovellus toimitettiin asiakkaalle maaliskuussa, ja uusia projekteja on vireillä Eurooppaa, Aasiaa ja USA:ta myöten.

Kun on kyse uudesta tekniikasta ja kalliista investoinneista, keskeinen osa liiketoimintaa on saada asiakkaat myös vakuuttumaan, että uusi tekniikka todella toimii. Testaamista, dokumentteja ja raportteja on jouduttu tekemään valtava määrä, mikä on ollut Hevonkorven mielestä hyväkin asia. Tämä kaikki on kuitenkin vaatinut ja vaatii pieneltä yritykseltä paljon työtä.

– Meillä on onneksi täällä erittäin motivoitunut porukka töissä. Saamme enemmän aikaiseksi kuin moni isommalla henkilömäärällä, Hevonkorpi toteaa tyytyväisenä.

Yhteistyöverkostossa on voimaa Primocelerin markkinoille pääsyä on auttanut läheinen yhteistyö samassa rakennuksessa toimivan, laseralan johtaviin yrityksiin kuuluvan Corelacen kanssa.

– Olemme hyötyneet siitä, että pääsimme yhteistyöhön isomman yrityksen kanssa, joka oli jo myynyt tuotteitaan Euroopan ulkopuolelle.

Hevonkorpi korostaa yhteistyöverkoston merkitystä muutenkin. Kaikkea ei kannata tehdä itse, ja tamperelaiset laseralan yrittäjät tukevat hänen mukaansa toisiaan muutenkin sen sijaan, että kilpailisivat toisiaan vastaan.

– On hyvä, että on yhteistyöverkosto, joka on jo nähnyt maailmaa, ettei kaikkien tarvitse tehdä samoja virheitä. Meillä täällä Suomessa on niin vähän porukkaa, ettei meidän kannata kilpailla keskenämme. Se, että toinen menestyy, ei ole toiselta pois.

Primocelerin tulevaisuuden Hevonkorpi näkee valoisana.

– Kysyntä tekniikallemme vain kasvaa, kun komponentit tulevat jatkuvasti pienemmiksi ja herkemmiksi ja suojauksen tarve kasvaa.

Ville Hevonkorpi näyttää minkä suuruisten komponenttien kanssa Primocelerissa työskennellään.

PYSTYMME TEKEMÄÄN ASIOITA, JOIDEN EI PERUSFYSIIKAN LAKIEN MUKAAN PITÄISI OLLA EDES MAHDOLLISIA.

1/2013

19

Teksti: Ulla Ylönen // Kuvat: Ari Nakari

Olympiavoittoon

virtuaalimallin avulla

H

iihtotekniikan tutkimuksessa käytettävä virtuaalihiihtäjä liikkuu kuin entinen maajoukkuehiihtäjä Olli Ohtonen.

Virtuaalimallia varten Ohtonen on kahden viime talven aikana hiihtänyt Vuokatin hiihtoputkessa superlyhyttä matkaa erikoisvalmisteisessa hiihtopuvussaan. Mittaukset on tehty reilun 10 metrin pituisella latuosuudella, ja hiihtosuoritukset on kuvattu 16 kameralla.

Keskeistä informaatiota hiihtosuorituksesta välittävät Ohtosen jalkoihin, lantiolle ja selkään kiinnitetyt anturit. Dataa tallentava mittauslaitteisto kulkee hiihtäjän mukana selkärepussa.

– Anturit on kiinnitetty kehon liikkuviin kohtiin, isoihin lihaksiin ja niveliin, kertoo virtuaa-

Auto- ja avaruusteknologian käyttämä virtuaalisuunnittelu sopii myös hiihtotekniikan analysointiin. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto tutkivat yhdessä maastohiihdon luistelutyyliä – tavoitteena hiihtonopeuden parantaminen.

Tohtoriopiskelija oppi hiihtämään – Hiihtämisessä on niin paljon outoja liikkeitä, että siitä tulee kipeäksi, kuvailee venezuelalainen John Bruzzo maastohiihtoa. Hiihto ei ole hänen lempilajinsa, vaikka hän tutkii hiihtotekniikkaa työkseen ja käy hiihtämässä vähintään kerran viikossa.

Kotimaassaan insinööriksi valmistunut Bruzzo oli nähnyt lunta vain kuvissa ennen kuin tuli kaksi ja puoli vuotta sitten Lappeenrantaan suorittamaan diplomi-insinöörin tutkintoa. Yllätyksekseen koneensuunnittelija saikin diplomityön aiheeksi hiihdon virtuaalisen mallintamisen. Hän tekee parhaillaan väitöskirjaa samasta aiheesta.

– Pakkohan minun oli opetella hiihtämään, vaikka se on todella vaikeaa, sanoo Bruzzo.

Hänen ohjaajansa, professori Aki Mikkola virnuilee vieressä, että hyvä, kun John on sentään hiihtämään oppinut.

– Suomen kielen kanssa on sitten vähän niin ja näin, kun englanti on vakiintunut työkieleksi, sanoo Mikkola.

20

1/2013

täjän avulla voidaan selvittää, ovatko esimerkiksi hiihtoasento ja suksen liuku optimaalisia hiihtäjän kokoon, painoon ja voimantuotto-ominaisuuksiin nähden.

– Virtuaalimallin avulla voimme selvittää, onko hiihtäjän voimankäyttö tasapuolista tai luistelukulma kohdallaan, selvittää Mikkola.

Analyysin pohjalta voidaan sitten korjata hiihtoasentoa tai harjoittaa lihaksistoa siten, että kädet ja jalat toimisivat mahdollisimmat symmetrisesti.

– Tavoitteena on tietenkin vaikuttaa hiihtonopeuteen ja saada aikaan entistä parempia tuloksia, sanoo Mikkola.

– Koneitten dynamiikan virtuaalinen analysointi näyttää taipuvan hienosti myös ihmiseen, professori Aki Mikkola sanoo.

lisuunnittelun professori Aki Mikkola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Antureiden osoittamat liikeradat on mittausten jälkeen mallinnettu tietokoneelle ja niiden pohjalta on kehitetty virtuaalihiihtäjä, jonka suoritus voidaan muokata mahdollisimman optimaaliseksi.

Hienosäätöä huippuhiihtäjien valmennukseen Menetelmää viimeistellään vielä, mutta kunhan se on valmis, voidaan sen pohjalta luoda jokaiselle hiihtäjälle oma malli yhtä hyvin huippuhiihtäjien kuin kuntourheilijoidenkin tarpeisiin.

Kaikki virtuaalihiihtäjän mallintamisessa tarvittu tieto on kerätty hallituissa olosuhteissa Vuokatin hiihtoputkessa. Ohtonen saa pistellä anturipuvussaan vielä kymmeniä kilometrejä ennen kuin tallessa on tarpeeksi yksityiskohtaista tietoa.

Lisää haasteita mallintamiseen tuovat mäet

VIRTUAALISUUNNITTELU • matemaattinen menetelmä, jonka avulla mistä tahansa laitteesta tai elävästä olennosta voidaan luoda matemaattinen laskentamalli • hyödynnetään mm. auto- ja avaruusteknologiassa, lääketieteessä • malli tarkastellaan tietokonesimulaatiossa

ja kaarteet, jotka hiihtoputkessa ovat lähes olemattomia, mutta kilpaladulla jyrkkiä ja tiukkoja.

Seuraavaksi virtuaalihiihtäjän kehittäjät keskittyvät sauvoihin, ja kun tietoa on riittävästi, voidaan mallintamista laajentaa muihinkin lajeihin.

Virtuaalihiihtotutkimus on Lappeenrannassa leviämässä yli tiedekuntarajojen. Ryhmä teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan opiskelijoita alkaa selvittää, millaiset kaupallisen menestymisen mahdollisuudet hiihdon virtuaalimallilla saattaisi olla.

Virtuaalimallit vaihtuivat koneista ihmiseen Mikkola kiinnostui ihmiskehon liikkeistä ja niiden mallintamisesta muutama vuosi sitten biomekaniikan alaan kuuluvan tutkimuksen yhteydessä.

– Tutkimme kuntosaliharjoittelun vaikutuksia luiden vahvistumiseen, ja sitä varten olemme mallintaneet ihmisen luustoa, Mikkola kertoo.

– Konetekniikan laitoksen tutkimuskohteeksi ihmisen luusto – tai lihaksisto – on perin harvinainen, mutta koneitten dynamiikan virtuaalinen analysointi näyttää taipuvan hienosti myös ihmiseen, hän sanoo.

Hiihtotapaa hiotaan virtuaalimallin pohjalta Maailman ensimmäiseen virtuaalihiihtotutkimukseen on otettu mallia Hollannista, missä Delftin yliopiston professori Arend Schwab on kehittänyt virtuaalimallin pikaluistelutekniikan tutkimusta varten.

Mikkola ja hänen jatko-opiskelijansa, venezuelalainen John Bruzzo, ovat puolestaan tehneet Schwabin mallista maastohiihdon luistelutyylin analysointiin sopivan sovelluksen. ”Esihiihtäjä” Ohtosen liikkeiden mukaan mallinnetun virtuaalihiih-

1/2013

21

K

emianteollisuus on noussut Suomen vientialojen ykköseksi. Erityisesti öljytuotteiden vienti on hurjassa kasvussa.

Alan vahvaa kulkua selittää sen monipuolisuus; yritykset edustavat monenlaista tuotantoa öljynjalostuksesta muovituotteisiin, lääkkeistä lannoitteisiin ja moniin muihin teollisuus- ja kuluttajatuotteisiin. Kun pohja on laaja, menestyminen ei ole niin suhdanneherkkää.

– Suomen kemianteollisuudella on kansainvälisesti merkittäviä osaamisalueita, joille on onnistuttu synnyttämään menestyvää liiketoimintaa, esimerkkeinä esim. paperikemikaalit ja biopolttoaineet, sanoo Kemianteollisuus ry:n Osaaminen ja koulutus -sektorista vastaava johtaja Riitta Juvonen.

Suomalaiset kemianteollisuuden yritykset työllistävät Suomessa noin 32 000 eri alojen ammattilaista ja ulkomailla suunnilleen saman verran.

– Alan henkilöstömäärä on pysynyt melko vakaana viime vuodet, mutta yritykset rekrytoivat jatkuvasti eri alojen ammattilaisia muun muassa eläkkeelle siirtyvien henkilöiden tilalle.

TEKNIIKAN AMMATTILAISIA REKRYTOIVAT TYÖNANTAJAT KIINNITTÄVÄT HUOMIOTA TYÖELÄMÄTAITOIHIN. 22

1/2013

Perinteisiltä

teollisuudenaloilta LÖYTYY TÖITÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA Teksti: Pia Salo // Kuvat: Neste Oil Oyj, Metso Oyj, KONE Oyj

Suomalainen teollisuus on murroksessa, mutta jaksaa ja voi hyvin. Kemianteollisuus nousi vientialojen ykköseksi ja koneteollisuudessa kehitetään yhä älykkäämpiä tuotteita. Työpaikkojen luonne muuttuu globaaleilla markkinoilla, mutta vahva osaaminen ja vuosikymmenten kokemus eivät häviä mihinkään.

Rekrytoinneista noin neljännes kohdistuu yliopistotutkinnon suorittaneisiin, Juvonen sanoo.

Juvosen mukaan diplomi-insinöörit ovat kemianteollisuudelle tärkeä ryhmä, josta haetaan usein uutta henkilöstöä.

– Opintoihin kannattaa panostaa, koska työllistymisen lähtökohtana on hyvä perusosaaminen omalla alalla, kuten kemiassa, prosessitekniikassa tai jollain muulla tekniikan alalla.

Työpaikkaan liittyvä erikoisosaaminen karttuu työpaikalla perehdytyksen ja työn tekemisen kautta. Viime kädessä hyvä asenne, avoin

mieli ja oppimishalu ratkaisevat, Juvonen toteaa.

Millaisia muita taitoja työllistyminen edellyttää?

– Tekniikan ammattilaisia rekrytoivat työnantajat kiinnittävät paljon huomiota myös niin sanottuihin työelämätaitoihin. Muun muassa viestintätaitoja, luovuutta, tiimityöskentelytaitoja ja projektinhallintaa saatetaan testata jo rekrytointitilanteessa. Kemian alan yritykset ovat kansainvälisiä, joten ulkomailla hankittu harjoittelu- tai opiskelukokemus on varmasti plussaa, Juvonen muistuttaa.

1/2013

23

24

1/2013

Kone- ja metallituoteteollisuus edelleen vahva toimiala Toinen vahva tekniikan alan työllistäjä on koneteollisuus. Se on Suomessa teknologiateollisuuden suurin toimiala, jolla on pitkät, sadan vuoden perinteet.

Suomalainen osaaminen on osa vahvaa eurooppalaista koneenrakennusklusteria: Eurooppa hallitsee edelleen koneenrakennuksen maailmanmarkkinoita 37 prosentin osuudella, ja eurooppalainen verkosto avaa mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille. Viimevuotisen tutkimuksen mukaan Suomen johtavat konealan yritykset ovat onnistuneet kansainvälisessäkin bisneksessä ja saavuttaneet hyvät kilpailuasemat maailmalla.

Suomessa kone- ja metallituoteteollisuus työllistää noin 130 000 henkilöä. Alan menestystuotteita ovat mm. energia- ja ympäristöteknologia ja -prosessit, liikkuvat työkoneet metsä-,

MAAILMAN PELASTAMINEN ON PITKÄLTI KIINNI SIITÄ, MILLAISIA UUSIA RATKAISUJA KONEENRAKENTAJAT LÖYTÄVÄT.

maatalous- ja kaivoskäyttöön, massa- ja paperikoneet, hissit, nosturit ja nostimet, dieselmoottorit, laivat ja niiden komponentit kuten potkurit. Kuluttajatuotteista tunnetuimpia taitavat olla oranssit sakset, lukitusjärjestelmät sekä hanat ja vesikalusteet.

– Melkeinpä miltä tahansa ammattialalta voi työllistyä koneteollisuuden palvelukseen. Koneet ovat nykyään älykkäitä, ja varsinaisen mekaanisen työn osuus kokonaisarvosta on pienenemässä, sanoo johtaja Ilkka Niemelä Teknologiateollisuus ry:stä.

– Perusammattiosaaminen on välttämätöntä, kielitaito ja yritystalouden ymmärtäminen ovat hyvä lisä, hän summaa alan työntekijöiltä odotettavia taitoja.

Yli 20 000 kesätyöpaikkaa tarjolla Vientiteollisuuden tavoitteena on, että tänä kesänä on tarjolla yli 20 000 kesätyö- ja harjoittelupaikkaa. Keskeiset vientialat – kemia, metsä ja teknologia – tarjoavat työssäoppimis-, harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja opiskelijoille ympäri Suomea.

Esimerkiksi Kemianteollisuus ry:n hallitus on haastanut kaikki jäsenyritykset kesätyöpaikkatalkoisiin. Paikkatarjontaa voi seurata chemind. fi-sivuilla olevasta kesätyöpaikkalaskurista.

– Osassa yrityksiä kesätyöpaikkojen haku on jo päättynyt, mutta osa vielä hakee kesätyöntekijöitä, joten aktiivinen kannattaa olla, jos paikka ei ole vielä löytynyt, Kemianteollisuuden Riitta Juvonen vinkkaa.

Ympäristö, energia ja raakaaineiden riittävyys tuovat haasteita Eurooppalainen koneteollisuus on pärjännyt muuttuneessa maailmassa säilyttäen markkinaosuutensa. Sillä on tärkeä rooli Euroopan taloudessa maailman suurimpana koneiden viejänä ja valmistajana ja miljoonien ammattilaisten työllistäjänä.

– Maailman väkiluvun kasvaessa perustarpeet kasvavat, joten kysyntää koneteollisuuden tuotteille on varmasti. Kestävän kasvun periaatteilla on pystyttävä tuottamaan enemmän yhä vähemmillä resursseilla. Koneteollisuudella on merkittävä haaste ratkaistavanaan. Maailman pelastaminen on pitkälti kiinni siitä, millaisia uusia ratkaisuja koneenrakentajat löytävät, sanoo Niemelä.

Energiaan, ympäristöön ja raaka-aineiden riittävyyteen liittyvät kysymykset edellyttävät innovatiivisia ratkaisuja. Sekä koneteollisuus että kemianteollisuus ovat tulevaisuuden aloja, joiden avulla ratkaistaan maailman suuria haasteita.

1/2013

25

Ympäristön turvallisuudesta ei voi enää tinkiä kaivosteollisuudessa. Eniten halutaan kehittää metallien talteenottoa ja vedenkäsittelyä. Uusia teknologioita voitaisiin myydä Suomesta myös ulkomaille.

h

n a a t alu

S

uomessa on 12 metalli- ja noin 30 mineraalikaivosta. Kaivosteollisuus työllistää Suomessa joko suoraan tai välillisesti yli 5000 henkilöä. Vuonna 2011 kaivosteollisuuden liikevaihto oli 1,48 miljardia euroa.

Ei voi kiistää, että kaivosteollisuus on merkittävä teollisuudenala ja työllistäjä Suomessa. Kaivosteollisuuden uudet teknologiat tuovat kasvumahdollisuuksia myös muille aloille kuten ICTyrityksille. Mutta Talvivaaran vuotojen jälkeen julkinen mielipide kaivoksista on tiukentunut: rahaa ei voi tehdä ympäristön ja ihmisten turvallisuuden kustannuksella. Vaatimus on selvä – turvallisuus on taattava.

Kaivannaisteollisuutta halutaan kehittää Suomessa, muttei hinnalla millä hyvänsä. Tämän kertoo työ- ja elinkeinoministeriön kaivannaisteollisuuden kehittämispäällikkö Maija Uusisuo. Asiasta oli laaja yksimielisyys viime syksynä pidetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa oli mukana muun muassa ministereitä ja kaivosyritysten, muiden elinkeinojen ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

: Teksti: Helena Hyvönen // Kuvat: Talvivaara Oyj

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN

kaivos 26

1/2013

– Suomi on merkittävä kaivosteknologian viejä. On arvioitu, että Suomi ja Ruotsi yhdessä vastaavat noin 80 prosentista maailman maanalaisten kaivosten vaatimasta teknologiasta, Uusisuo sanoo.

– Jatkuva kehittäminen on kuitenkin elinehto. Koko ajan pyritään parempiin ratkaisuihin ja teknologioihin. Jos me ei kehitetä, joku muu kehittää. Kehittyminen on olennainen osa kilpailukyvyn ylläpitoa.

Suomessa on hyvät edellytykset kaivosteollisuudelle, koska maaperästä löytyy malmeja ja mineraaleja. Uusisuon mukaan Suomi on sijoittunut hyvin myös kansainvälisessä kaivosmaiden vertailussa.

– Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että valtio edistää kaivostoiminnan kehitystä ja kestävää kasvua. Hallituksen tavoite on myös nostaa Suomi cleantechin kärkimaaksi, Uusisuo jatkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön cleantechin strateginen ohjelma painottuu puhtaan energian ja energiatehokkuuden lisäksi kestävän kaivannaisteollisuuden edistämiseen. Parhaillaan valmistellaan toimintaohjelmaa

Suomen nostamiseksi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi.

Tavoite kuulostaa hienolta. Mutta miten sinne päästään?

Vanhojen kaivosten käsittely Outotecin ympäristö- ja kehitysjohtaja Ilkka Kojon mukaan kaivosteollisuudessa pyritään nyt kehittämään kolmea eri osa-aluetta: metallien saannin tehostamista ja sivuvirtojen parempaa hyödyntämistä, veden käsittelyä ja kierrättämistä sekä energiatehokkuutta.

– Uusia teknologioita tullaan käyttämään vanhojen kaivosten uudelleenkäsittelyyn. Otetaan metallia talteen siitä kaivostavarasta, mikä vielä on potentiaalista. On kaivoksia, joista on 30 vuotta sitten poimittu kirsikat päältä. Sellaisissa uusesiintymissä voi olla globaalisti jopa sata miljoonaa tonnia kuparia. Uudellenkäsittelyitä on jo aloitettu, Kojo kertoo.

Outotecissä on kehitetty mittaus- ja analyysitekniikoita, jotka mittaavat erittäin tarkasti liuosta, sen partikkeleita ja sisältöjä. Mittaustekniikka

JOS JÄTEVESIASIAA EI SAADA KUNTOON, KAIVOKSET OVAT VAIKEUKSISSA.

1/2013

27

TAVOITE ON NOSTAA SUOMI CLEANTECHIN KÄRKIMAAKSI.

lisesti. Samalla voidaan päästä siihen tilanteeseen, että hapan vesi menee läpi ja väkevöityy eli happo voidaan kierrättää takaisin, Mänttäri kertoo.

– Membraanitekniikassa päästään myös kohtuullisen edullisiin kustannuksiin.

Suomessa ei ole pulaa vedestä, joten sitä ei ole tarvinnut erityisemmin säästellä. Yrityksillä ei ole ollut tarvetta kehittää teknologiaa, jolla vettä voisi paremmin kierrättää tai säästää.

Vesienkäsittelyssä korostuu nykyään kuitenkin yhä enemmän ympäristöllinen puoli. Lainsäädäntö tiukentuu ja kuluttajat vaativat ympäristöystävällisiä menetelmiä. Paremmat vedenkäsittelymenetelmät voivat auttaa kaivoksia pitämään toimintansa ympäristöystävällisenä. Membraanisuodatuksen avulla vesikierron voi jopa sulkea.

Kainuulaisia bakteereita

on tarkempi kuin aiemmat ja sillä on tarkoitus nostaa metallien saanti mahdollisimman korkeaksi. Tällöin myös sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää tehokkaammin.

— Toinen asia on energia. Vaikka jalostustekniikkaa onkin jo parannettu, se on eniten energiaa vievä osuus metallien louhinnassa ja käsittelyssä, Kojo selittää.

Koordinaatiokemia Aalto-yliopiston professori Kari Heiskasen mukaan koordinaatiokemia on tämän päivän sana. Koordinaatiokemian tarkoitus on erotella metallit ja mineraalit seoksesta yksitellen. Siihen käytetään täsmäkemikaaleja, joiden avulla mineraalit tarttuvat ilmakupliin kiinni ja nousevat pintaan ilmapallon tavoin.

– Voidaan aloittaa kuparista ja lopettaa sinkkiin. Pääasia on, että kaikki saadaan mahdollisimman hyvin talteen, ja aina yksi kerrallaan, Heiskanen sanoo.

Isoimmaksi ongelmaksi ja tämänhetkiseksi haasteeksi kaivosteollisuudessa Heiskanen nimeää jätevedet ja niiden käsittelyn. Hänen mukaansa vedenkäsittelyä tutkitaan ja työstetään nyt paljon.

– Tämän kautta tulee myös sosiaalinen hyväksyttävyys. Jos jätevesiasiaa ei saada kuntoon, kaivokset ovat vaikeuksissa. Tämän kaikki ovat jo ymmärtäneet, mutta helppoja ratkaisuja ei ole.

Vesi on ollut ja tulee aina olemaan tärkeä osa kaivostoimintaa. Iso osa kaivosten ympäristöongelmista johtuu vesienkäsittelystä. Jos vesienkäsittelyn ongelmat pystyttäisiin täysin ratkaisemaan, riskit ympäristölle pienenisivät huomattavasti.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii yhdessä VTT:n kanssa vedepuhdistustekniikoita, joita voisi soveltaa kaivosteollisuudessa. Tutkimus käsittelee muun muassa membraanitekniikan käyttämistä kaivosten jätevesien puhdistamiseen.

HELPPOJA Membraanisuodatuksessa käytetään RATKAISUJA huokoista kalvoa, jossa on pieniä reikiä. Vesi lasketaan kalvon läpi, jolloin toiselle puolelle tulee lähes puhdas vesi ja toiselle puoEI OLE. lelle jää likainen vesi. Tekniikkaa on käytetty aiemmin muun muassa paperiteollisuudessa.

Lappeenrannan yliopiston professori Mika Mänttäri näkee membraanisuodatuksen mahdollisuutena kaivosteollisuudelle.

– Membraanilla pystytään erottamaan metallit vedestä lähes täydel28

1/2013

Talvivaaran tuoteturvallisuuden asiantuntija Tuomas Vanhanen kertoo, että heidän tavoitteensa on saada lähes täysin suljettu vesikierto vuoteen 2030 mennessä.

– Panostamme tällä hetkellä membraanitekniikkaan. Mutta kaikki pitää miettiä ja käydä läpi tarkkaan. Membraanikalvoilla on aika tarkkaa se, mitä sinne voi syöttää. Ne voivat mennä tukkoon, ja niitä voi joutua pesemään tai vaihtamaan, Vanhanen kertoo.

Talvivaaran lyhyen tähtäimen tavoitteet ovat päästä hallittuun vesienkäsittelyyn ja varmistaa ympäristölle haitaton tilanne. Ensi kesänä halutaan jo päästä jatkamaan kaivostoimintaa eli metallien louhimista normaalisti.

– Konkreettiset toimet tämän saavuttamiseksi ovat vesikierron lisääminen, raakaveden oton rajoittaminen sekä vesien parempi puhdistus ja hallinta.

Monimetallimalmien käsittelyssä Talvivaara on Vanhasen mukaan edelläkävijä. Se käyttää biokasaliuotusta, jossa luonnosta löytyvät bakteerit auttavat metallien irrottamisessa. Prosessi tapahtuu luonnossa itsestään, mutta Talvivaara nopeuttaa sitä.

– Käytämme kainuulaisia bakteereita liuotuksessa. Ne kerättiin meidän malmista. Metallien sulattamiseen verrattuna energiantarve on pienempi, Vanhanen sanoo.

– Biokasaliuotuksen aikana syntyy lämpöä. Tulevaisuuden kannalta haluamme kehittää tekniikkaa, jolla voitaisiin hyödyntää biokasan tuottama lämpö. Jos saisimme lämpöä talteen, voisimme lämmittää sillä tehdasta talvella.

Sivuvirtoja Talvivaara on lähtenyt jo hyödyntämään keräämällä uraania talteen. Tällä hetkellä Talvivaara odottaa lupaa uraanin käyttöönotolle, jonka jälkeen sitä voidaan myydä.

– Grafiitti on yksi aine, jota voisimme ehkä tulevaisuudessa hyödyntää.

Uskon että ensin tuottaistamme kuitenkin mangaanin, Vanhanen sanoo.

Kasvun ongelmat Kaivostoiminta laajenee Suomessa jatkuvasti. Vanhoja kaivoksia laajennetaan tai uusia perustetaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin mukaan Suomesta puuttuu kuitenkin ammattitaitoista työvoimaa, eikä tilanne ole lähiaikoina paranemassa, sillä alan koulutuspaikkoja ei ole tarpeeksi. Raportissa arvioidaan, että kaivosteollisuus tarvitsee 5600 uutta ammattilaista vuoteen 2022 mennessä, mikäli kasvu jatkuu ennustetulla tavalla.

Ammattitaitoisen ja kokeneen henkilöstön puute on ongelma, johon ei ole esitetty nopeasti toteutettavaa ratkaisua. Valtion viesti on kuitenkin selvä: kaivostoimintaa ja sen kehittymistä halutaan tukea.

– Viime vuonna valtion budjettiin varattiin 30 miljoonaa euroa kaivosalan rahoitukseen. Halumme kehittää kaivannaisteollisuutta, mutta minimoida negatiiviset vaikutukset, Maija Uusisuo sanoo.

VIENTITEOLLISUUDEN

mielenkiintoisimmat työpaikat

30

Ura pikajuoksijan ajatusmaailmalla

32

Metso vie eksoottisiin maihin

34

Aidosti kansainvälinen ABB

35

Tilaa omannäköiselle urapolulle

KEMIANTEOLLISUUDEN menestyvät työnantajat

36

Neste Oil kestävän kehityksen asialla

37

Ei kahta samanlaista päivää

38

Työturvallisuus aina ensimmäisenä

Vientiteollisuus Tuukka Komssi, 32, Head of KONE supply service

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Johanna Kannasmaa

Ura pikajuoksijan ajatusmaailmalla KONE on kansainvälistä, monipuolista uraa suunnittelevalle diplomi-insinöörille erinomainen työnantaja, kertoo Tuukka Komssi, tuotantotalouden DI. Urani KONEella alkoi yhdeksän vuotta sitten, kun aloitin yhtiön kansainvälisessä harjoitteluohjelmassa. Työskentelin kolme kuukautta Englannissa strategisten asiakkuuksien ja asiakkuuksienhallintajärjestelmän parissa. Tuolloin teekkarina pidin KONEtta globaalina, menestyvänä yrityksenä. Positiivinen kuva on vain vahvistunut vuosien aikana. Monipuolisuus on yhtiön parhaita puolia: sen sisällä voi luoda erinäköisiä työuria – yritys on tarpeeksi suuri siihen.

Haku harjoitteluohjelmaan on vuosittain – tänä vuonna minunkin tiimissäni työskentelee kansainvälinen harjoittelija.

Nykyään johdan KONE Supply Servicea, joka on noin 100 henkilön kansainvälinen asiakaspalveluorganisaatio. Harjoittelun ja nykyisen työni välissä olen ehtinyt toimia monissa tehtävissä KONEella. Ensin tein diplomityöni Espoossa. Valmistuttuani TTY:ltä sain paikan projektissa, jossa kehitettiin globaalia asiakkuuksienhallintajärjestelmää. Kansainvälinen kokemus nousi uudelle tasolle, kun veimme uuden järjestelmän 45 maahan.

Seuraava työtehtäväni sijaitsi Hongkongissa: lähdin vuonna

2007 Aasiaan myynnin kehityspäälliköksi, vastuullani 13 eri maata. Perheeseeni syntyi Hongkongissa kaksostytöt, joten vauhtia ja haasteita riitti sekä kotona että töissä komennuksen aikana. Aasian kokemusta suosittelen sekä maailmankatsomuksen avartamisen että työuran kannalta. Kolmen vuoden Aasian kokemuksen jälkeen sain mahdollisuuden siirtyä maayksikköön, joten palasin Suomeen laatu- ja ympäristöpäällikön paikalle. Sieltä siirryin nykyiseen työtehtävääni viime vuoden lopussa. Työpäivät ovat vauhdikkaita, koska organisaationi jäsenet ovat Kiinassa, Hyvinkäällä, Italiassa ja USA:ssa. Pyrin työskentelemään säännöllisesti jokaisella paikkakunnalla.

Minulla on urheilutaustaa, joten olen ajatellut työuraani samalla tavalla kuin pikajuoksua: harjoittelu, lepo ja syöminen pitää tasapainottaa. Ihan sama pätee työssäkin. Välillä tehdään kovaa töitä, mutta on ymmärrettävä levätäkin. Mielestäni tämä on ymmärretty KONEella: tekemisen meininki yhdistyy siihen, että työntekijöistä pidetään hyvää huolta.

DI-tutkinto on hyvä pohja työskennellä KONEella. Se on riittävän laaja-alainen ja harjoitustöitä tehdessä oppii myös verkostoitumaan, mikä on elintärkeää kansainvälisellä uralla. Yleensä vastavalmistunut pääsee asiantuntijatehtäviin käytännönläheisten projektien pariin.

KONE International Trainee Program WHAT? FOR WHOM? WHEN TO APPLY AND HOW? WHEN IT TAKES PLACE? SUPPORT FROM KONE?

• 3–6 month long internships at KONE in a foreign country • Around 20 exciting internship opportunities every year • University students – at least 50 % of studies completed • Recent graduates – graduated during the past 12 months when applying • Every year from early January to mid-February • Online at www.kone.com/itp • Start dates vary, but usually during April–June time • In some cases the start date can be flexible • Travel costs, possible visa/work permit costs and trainee salary paid • Help in arranging accommodation

KONE is one of the global leaders in the elevator and escalator

people to move smoothly, safely, comfortably and without wai-

industry. The company has been committed to understanding the

ting in buildings in an increasingly urbanizing environment. In

needs of its customers for the past century, providing industry-

2012, KONE had annual net sales of EUR 6.3 billion and appro-

leading elevators, escalators and automatic building doors as

ximately 40,000 employees.

well as innovative solutions for modernization and maintenance.

The company’s objective is to offer the best People Flow™

www.kone.com

experience by developing and delivering solutions that enable

30

1/2013

ILMOITUS

“DIPLOMI-INSINÖÖRIN TUTKINTO ON HYVÄ POHJA TYÖSKENNELLÄ KONEELLA.”

1/2013

31

Vientiteollisuus

Teksti: Helena Hyvönen // Kuva: Teemu Granström

Metso vie eksoottisiin maihin Kiina, Chile, Brasilia, Etelä-Afrikka, Australia… Metso on vahvasti kansainvälinen yritys, joka tarjoaa työntekijöilleen monipuolisia uramahdollisuuksia. Johanna Sumenista ja Arto Halosesta on Metson leivissä tullut melkoisia maailmanmatkaajia.

Johanna Sumen, 39, Manager HR systems & reporting Tutustuin paperiliiketoimintaan asuessani Oulussa. Olin Stora Ensossa erilaisissa tehtävissä, kuten kesätöissä lähettinä, myynnin laskutuksessa ja lopulta projektisihteerinä. 90-luvulla nuorten oli haastavaa työllistyä ja olin erittäin onnellinen työkokemuksista.

Minulla ei itse asiassa ole insinööritaustaa ollenkaan.

Opiskelin Oulaisten ammatti-instituutissa sihteerilinjalla, jonka jälkeen suoritin Oulun ammattikorkeakoulussa kansainvälisen kaupan tutkinnon.

Vuonna 1999 aloitin Nokialla assistenttina. Muutaman vuoden kuluttua hain työtä Nokian sisältä Kiinasta. Olin siellä 1,5 vuotta, jonka jälkeen kävin vuoden keikalla Intiassa. Kun palasin Suomeen, hain töihin Nokian toimipisteeseen Espooseen ja muutin Helsinkiin.

Vuonna 2010 Metsolla aukeni työpaikka, jonka kuvaus vastasi sitä, mitä olin Nokialla tehnyt kaksi viimeistä vuotta. Hain työtä, ja sain sen. Työhöni Metsolla kuuluu segmenttini globaalin organisaatiorakenteen hallinta työntekijäjärjestelmässä. Vastaan myös segmenttini henkilöstöraportoinnista.

Parasta työssäni on kansainvälisyys ja monipuolisuus. Pääsen välillä matkustamaan aika eksoottisiinkin kohteisiin. Viimeksi olen ollut Kiinassa Xi’anissa ja eksoottisimpana mieleeni on jäänyt Brasilia. Erilaiset kulttuurit tuovat työhön myös haasteita.

Mukavat ihmiset tekevät Metsosta hyvän työympäristön. Olen ollut myös tyytyväinen esimiehiini. Olen aina saanut heiltä apua ja tukea tilanteen mukaan.”

32

1/2013

”MUKAVAT IHMISET TEKEVÄT METSOSTA HYVÄN TYÖYMPÄRISTÖN.”

”URANI METSOLLA ON EDENNYT SOPIVISSA ASKELISSA.”

Arto Halonen, 31, Vice president of global supply chain Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Minua on aina kiinnostanut yritysmaailma ja sen taloudellinen puoli. Metso on iso ja alallaan johtava työnantaja ja opiskeluaikana se oli minulle toivetyöpaikka.

Aloitin työurani Metsolla kesätöissä Tampereen tehtaan hankintaosastolla. Sain Metsolta lopulta diplomityöpaikan ja valmistuin koulusta vuonna 2006. Diplomityön jälkeen aloitin myyntianalyytikkona uudessa kehitysprojektissa.

Metso on aidosti kansainvälinen yritys. Työvuosieni aikana olen saanut matkustella ja tutustua koko organisaatioon eri maissa, kuten Chilessä, Australiassa ja Etelä-Afrikassa. Se on luonut hyvän pohjan koko uralle.

Urani Metsolla on edennyt sopivissa askelissa: koko ajan on ollut riittävästi haasteita ja toimenkuva on muuttunut sopivassa tahdissa. Nykyisessä työtehtävässäni olen ollut vuoden alusta asti.

Vastaan jakelukeskuksista ja globaalin toimitusketjun hallinnasta ja kehittämisestä.

Metsolla on hyvä työilmapiiri ja samahenkisiä ihmisiä. Ei ole turhan ryppyotsaista menoa. Kaksi ensimmäistä vuotta esimieheni oli samassa toimistossa kanssani. Sen jälkeen esimies on ollut toisella mantereella. Se antaa tietyn vapauden tehdä asiat tyylillä, jonka itse kokee parhaaksi.

Metso tarjoaa erilaisia urapolkuja ja mahdollisuuksia.

Tulevaisuudelta toivon, että saan nykyisessä tehtävässäni tuloksia aikaan ja sitä kautta uusia mahdollisuuksia.

Metso on kansainvälinen teknologia- ja palvelu-

me sitoutuneet kantamaan henkilökohtaista vastuu-

toimittaja kaivos-, maarakennus-, massa ja paperi-,

ta omasta ja muiden turvallisuudesta. Korostamme

voimantuotanto-, öljy- ja kaasualalla. Metson 30

aina HSE-vaatimuksiamme asiakkaiden, toimittaji-

000 osaajaa yli 50 maassa edistävät asiakkaidem-

en ja muiden sidosryhmien kanssa toimiessamme.

me kannattavuutta ja kestävää kehitystä.

Tavoitteemme on olla johtava teknologia- ja pal-

www.metso.com

velutoimittaja kaikissa liiketoiminnoissamme. Olem-

ILMOITUS

1/2013

33

Vientiteollisuus

Riku Kytömäki, 41, senior vice president

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Johanna Kannasmaa

Aidosti kansainvälinen ABB Pitkän uran ABB:lla tehnyt Riku Kytömäki on erittäin tyytyväinen työnantajaansa. Vuosiin on mahtunut monia mielenkiintoisia työtehtäviä aina Sveitsistä Kiinaan asti.

”ABB:LLA SAA VASTUUTA JA VAPAUKSIA”

Opiskelin Otaniemessä sähkövoimatekniikkaa ja tuotantotaloutta. Ajattelin silloin, että ABB on mielenkiintoinen työnantaja. Aloitin ABB:llä kesätöissä vuonna 1994, ja kävin seuraavana kesänä Saksassa tuotekehitysharjoittelijan hommissa.

Tein diplomityöni ABB:lle vuonna 1996 ja sitä kautta sain vakituisen työpaikan. Aloitin suunnitteluinsinöörinä, josta jatkoin Sveitsiin tuotekehitystehtäviin. Kun palasin Suomeen, päädyin muutamien vaiheiden jälkeen tuotekehityspäälliköksi. Työ oli mielenkiintoista.

Vuonna 2009 siirryin johtamaan Kiinan sähkömoottoritehtaita ja liiketoimintaa. Kiinassa bisnes ja johtamani tehtaat kasvoivat nopeasti. ABB toimii Kiinassa samoilla ehdoilla kuin Suomessa: noudatamme samoja ympäristö-, työterveys- ja hyvinvointivaatimuksia kuin täälläkin.

Palasin perheeni kanssa Suomeen kesällä 2012 ja siitä asti olen vastannut ABB:n suurten sähkömoottoreiden globaalista liiketoiminnasta. Työpäivät ovat vaihtelevia.

Pidän palavereita esimieheni tai kollegoideni kanssa, tapaan asiakkaita ja käyn tehtaissa vierailuilla.

Parasta työssäni on se, että ollaan aidosti kansainvälisiä. Monikulttuurisuus on meidän dna:ssa. ABB:lla saa vastuuta ja vapauksia. Kun hoitaa asiat niin kuin on luvannut, kukaan ei tule kädestä pitäen neuvomaan, miten asiat pitää tehdä. Työtehtävät vaihtuvat toistaan kiinnostavampiin. Täällä ei voi koskaan kyllästyä.

ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. Monikulttuurinen organisaatiomme toimii noin 100 maassa. www.abb.fi

34

1/2013

ILMOITUS

Vientiteollisuus

”TÄÄLLÄ KEHITETÄÄN TODELLA MIELENKIINTOISIA ASIOITA.”

Heikki Lappalainen, 34, johtaja

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Teemu Granström

Tilaa omannäköiselle urapolulle Kansainvälisessä ja kehittyvässä Konecraneskonsernissa on tilaa niin asiantuntijoille kuin esimiesurasta kiinnostuneille, pohtii Heikki Lappalainen.

Ystäväni vinkin johdattamana tulin yritykseen tekemään diplomityötäni vuonna 2003. Yllätyin siitä, miten kansainvälinen yritys on, ja mitä materiaalinkäsittely vaatii teknologiamielessä.

Diplomityön rinnalla aloitin automaatiosuunnittelijan työssä. Konecranes-urani ensimmäiset vuodet menivätkin teknisissä rooleissa, kuten kehitysinsinöörinä. Niistä siirryin projektipäälliköksi ja myynnin pariin. Nykyään johdan teollisuussegmenttiä, ja tehtäväni liittyvät myyntiin ja segmentin liiketoiminnan kehittämiseen.

Viihdyn kansainvälisessä organisaatiossa. Minua kiinnostavat bisnesmahdollisuudet, joita on valtavasti varsinkin kehittyvillä markkinoilla. Kansainvälinen liiketoiminta haastaa joka päivä, sillä ihmiset ja kulttuurit ovat erilaisia. Siitä saa hyvää virtaa työpäivään.

Tässä yrityksessä voi tehdä asiantuntijauran tuotekehityksessä ja myöhemmin edetä esimiestehtäviin halutessaan. En haluaisi käyttää vain taivas on rajana -sanontaa, mutta näinhän se taitaa olla kansainvälisessä yrityksessä, jolla on oma tuotekehitys.

Arvostan erityisesti sitä, että Konecranes-työntekijöille annetaan vastuuta. Myös tuotteemme ovat diplomiinsinöörille mielenkiintoisia. Täällä kehitetään todella mielenkiintoisia asioita esimerkiksi nostureiden kunnon etävalvonnan ja älykkäiden antureiden parissa.

Konecranes on yksi maailman johtavista nostolai-

oli yhteensä 2 170 miljoonaa euroa. Yrityksellä on

tevalmistajista, ja sen asiakkaita ovat muun muas-

12 100 työntekijää ja 626 huoltopistettä 48 maas-

sa koneenrakennus- ja prosessiteollisuus, telakat,

sa. Konecranes Oyj:n osake on noteerattu NASDAQ

satamat ja terminaalit. Yritys toimittaa asiakkail-

OMX Helsingissä (osakkeen tunnus: KCR1V).

leen toimintaa tehostavia nostoratkaisuja ja huoltopalveluita kaikille nosturimerkeille ja työstökoneil-

www.konecranes.com

le. Vuonna 2012 Konecranes-konsernin liikevaihto

ILMOITUS

1/2013

35

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Johanna Kannasmaa

Jonas Rorarius, 32, kestävän kehityksen päällikkö

Neste Oil kestävän kehityksen asialla Neste Oil on Jonas Rorariukselle melkeinpä täydellinen työpaikka. Työssä yhdistyy Rorariukselle läheiset asiat: kansainvälisyys ja kestävä kehitys.

Opiskelin kansainvälistä politiikkaa ja kansantaloutta Iso-Britanniassa sekä kestävää kehitystä Ruotsissa.

Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua.

Yritysmaailman nopeatempoisuus ja suoraviivaisuus houkutteli kuitenkin enemmän kuin byrokraattiset kansainväliset järjestöt.

Tulin Neste Oiliin aluksi harjoittelijaksi, ja myöhemmin hain vakituista työpaikkaa. Ennen Neste Oilia olin töissä muun muassa ympäristöministeriössä ja vastuulliseen sijoittamiseen erikoistuneessa konsulttitoimistossa. Halusin työn, joka palvelee yritysmaailmaa ja jossa yhdistyy kestävä kehitys ja kansainvälisyys. Neste Oililla tämä on mahdollista.

Aloitin vakituisessa työsuhteessa viime vuoden marraskuussa. Päävastuualueisiini kuuluvat muun muassa raaka-ainetoimittajien sekä eri markkinalueiden vastuullisuuskriteereiden täyttyminen ja uusien raaka-aineiden vastuullisuustarkastelu.

Parasta työssäni on matkustaminen, kansainvälisyys ja haasteet. Haasteellisuus tulee siitä, että vastuuta on paljon ja eteen tulevat tehtävät vaihtelevat päivittäin.

Olen oppinut todella paljon uusia asioita. Kestävä kehitys on Neste Oilille tärkeä asia ja menemme siinä pidemmälle kuin EU:n lainsäädäntö vaatii. Uusiutuvien polttoaineiden osalta olemme torjumassa ilmastonmuutosta.

”PARASTA TYÖSSÄNI ON MATKUSTAMINEN, KANSAINVÄLISYYS JA HAASTEET.”

Maailma on jatkuvassa liikkeessä – ihmiset ja ta-

lin toimittaja. Työllistämme noin 5 000 työntekijää

varat liikkuvat pitkiä matkoja. Neste Oil tarjo-

yhteensä 15 maassa. Tutkimme ja kehitämme jat-

aa puhtaamman liikenteen ratkaisuja, jotka tuo-

kuvasti uusia keinoja, jotka mahdollistavat puh-

vat ihmisille liikkumisen iloa vähentäen samalla

taamman liikkumisen tänään, mutta ennen kaik-

sen ympäristövaikutuksia. Tuotamme kaikkia tär-

kea huomennakin.

keimpiä öljytuotteita, ja olemme maailman johtava uusiutuvista raaka-aineista valmistetun diese-

36 36

1/2013 1/2013

www.nesteoil.fi

ILMOITUS

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Teemu Granström

Jussi Runsala, 31, tuotantoinsinööri

Ei kahta samanlaista päivää Haastavat ja erilaiset työtehtävät tekevät tuotantoinsinööri Jussi Runsalan työstä kiinnostavaa ja jännittävää. Borealis Polymers Oy tarjoaa hienoja mahdollisuuksia edetä uralla haluamaansa suuntaan.

Olen kotoisin sellutehdaspaikkakunnalta ja siksi kiinnostuin teknisestä alasta. Päädyin Otaniemeen opiskelemaan kemiantekniikkaa. Opiskeluaikana tein kesäisin töitä sellutehtaassa. Diplomityön kautta pääsin töihin suunnittelutoimistoon suunnittelemaan sellutehtaita.

Muutama työkaverini vaihtoi työpaikkaa Borealikselle ja kuulin paljon hyvää yrityksestä. Hain itse Borealikselle ja tulin töihin kehitysinsinööriksi alkuvuodesta 2011.

Hoidin polyeteenilaitoksen pieniä projekteja ja kehityspuolta. Viime syksynä siirryin saman laitoksen tuotantoinsinööriksi.

Työtehtäväni ovat monipuolisia ja minulla on laajasti vastuualueita. Päävastuunani on tuotteen laatu ja laitoksen tasainen ajo, että pysytään aikataulussa. Vastaan myös prosessin kehityksestä. Jos poikkeamia tai ongelmia ilmenee, selvitän niiden syyt ja teen korjaavia toimenpiteitä.

Työssäni ei koskaan tule vastaan kahta samanlaista päivää. Yhden asian kun saa ratkaistua, saa jo mennä toisen kimppuun. Koko ajan oppii uusia asioita.

Borealis on todella hieno työpaikka, joka tarjoaa paljon erilaisia vaihtoehtoja. Täällä voi edetä horisontaalisesti tai vertikaalisesti oman kiinnostuksen mukaan. Borealis tarjoaa myös mahdollisuuksia lähteä ulkomaille töihin, esimerkiksi Arabiemiraatteihin.

ILMOITUS

”BOREALIS TARJOAA MYÖS MAHDOLLISUUKSIA LÄHTEÄ ULKOMAILLE.”

Borealis on johtava innovatiivisten ratkaisu-

Olemme kiinnostuneita kemian, prosessitek-

jen toimittaja polyolefiineissa, peruskemikaa-

niikan sekä sähkö-, kone- ja automaatioalan

leissa ja lannoitteissa. Borealiksen pääkont-

nuorista ammattilaisista. Jos innovatiivisuus,

tori sijaitsee Itävallassa ja sillä on toimintaa

kansainvälisyys ja työskentely yrityksessä,

yli 120 maassa. Suomen toimintojen yhtiö,

joka on turvallisuuden edelläkävijä kiinnos-

Borealis Polymers Oy, toimii Kilpilahdessa,

taa, ota yhteyttä!

Porvoossa.

www. borealisgroup.com/careers/jobs

1/2013

37

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Pentti Vänskä

Tuomas Girsén, 29, tuotantoinsinööri

Työturvallisuus aina ensimmäisenä Tuomas Girsénillä on vastuullinen työ Yara Suomi Oy:ssä: hän vastaa muun muassa henkilöstöstä. Girsen vakuuttaa, että työntekijöiden turvallisuus otetaan yrityksessä vakavasti.

Ympäristöasioistakaan ei tingitä.

Teollisuusympäristö on aina kiinnostanut minua.

Opiskelin prosessitekniikkaa Oulun yliopistossa.

Opintojen ohessa tein kesät töitä silloisessa Kemira Growhow’ssa. Vuonna 2007 jäin tekemään diplomityötä, jonka kautta alkuvuodesta 2008 sain työpaikan. Yara osti silloin Kemiran ja yrityksen nimi muuttui.

Työskentelin prosessiasiantuntijana fosforihappotehtaalla. Olin työssä kolme vuotta, kunnes siirryin prosessiinsinööriksi ja työskentelin puoliksi lannoitetehtaalla ja puoliksi fosforihappotehtaalla. Olin silloin enemmän kehitystehtävissä.

Tämän vuoden alusta olen toiminut nykyisessä tehtävässäni tuotantoinsinöörinä. Vastaan henkilöstöstä ja tuotantoprosessista, koordinoin investointeja ja prosessin teknistä kehitystä kehitys- ja prosessi-insinöörien kanssa.

Työ sisältää useita pieniä kokonaisuuksia ja on vaihtelevaa, mikä on minulle tärkeää. Arvostan sitä, että yrityksessä on kehittymis- ja työnkiertomahdollisuuksia.

Yarassa työntekijöiden turvallisuus tulee aina ensimmäisenä. Ympäristöasioita painotetaan myös paljon.

Toimimme kemikaalien kanssa ja meillä on kaivos täällä Siilinjärvellä, joten ympäristön turvallisuuden merkitys korostuu.

”ARVOSTAN SITÄ, ETTÄ YRITYKSESSÄ ON KEHITTYMISMAHDOLLISUUKSIA.”

Yara on maailmanlaajuinen kivennäislannoitteiden, teolli-

Yaralla on myyntiä 150 maassa, maailmanlaajuisesti noin 30

suuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja.

tehdasta ja 5 tutkimuskeskusta. Yaralla on Suomessa neljä

Lannoitteemme ja kasvinravitsemusosaamisemme auttavat

tuotantolaitosta: Uusikaupunki, Harjavalta, Siilinjärvi ja Kok-

tuottamaan ruokaa maapallon kasvavalle väestölle. Teolli-

kola sekä tutkimusasema Vihdissä. Yaralla on 7600 työnteki-

suustuotteemme ja ympäristöratkaisumme vähentävät pääs-

jää yli 50:ssä maassa. Työllistämme Suomessa yli 1000 hen-

töjä ympäristöön, parantavat ilman laatua sekä tukevat tur-

kilöä. Vuonna 2012 Yara investoi Suomeen yli 80 miljoonaa

vallista ja tehokasta tuotantoa.

euroa ja maksoi yhteisöveroa 18 miljoonaa euroa. www.yara.com

38

1/2013

ILMOITUS

Vuoden teknologiajohtajaksi valittu Kenneth Ekman on käytännön mies, joka on luonut menestyksekkään uran kemian parissa. Hän arvostaa todellista tekemistä ja muistelee lämmöllä teekkariaikojaan.

Teksti: Helena Hyvönen Kuvat: Teemu Granström

Kemiaa ja kuunareita

K

ENNETH EKMAN on kiireinen mies. Useiden puhelinsoittojen ja parin sähköpostin jälkeen saamme sovittua haastatteluajan. Ekman on tulossa nykyisestä kotikaupungistaan Kaarinasta Helsinkiin työasioissa ja lupautuu tapaamaan minut.

Lyhyiden puhelinkeskustelujen perusteella olen piirtänyt vuoden teknologiajohtajaksi valitusta Ekmanista mieleeni kuvan tiukasta liikemiehestä. En voisi pahemmin olla väärässä. Haastatteluun saapuu rento ja ystävällinen mies, joka kertoo avoimesti elämästään ja poseeraa luontevasti kameralle. Kuvaus- ja haastattelupaikkana toimivan Kaisaniemen kirjaston arkkitehtuuria Ekman kehuu vilpittömästi.

Kenneth Ekman on CrisolteQ Oy:n toimitusjohtaja ja yksi perustajista. CrisolteQ Oy on Kokkolassa sijaitseva kemianteollisuuden kierrätykseen erikoistunut yritys. Se kehittää menetelmiä, joilla voidaan ottaa talteen ja kierrättää ainesosia kemianteollisuuden sivuvirroista.

Ekman valittiin tänä vuonna vuoden teknologiajohtajaksi.

Tuomariston mukaan Ekman edustaa yrittäjyyttä, jota Suomessa tarvitaan. Tekniikan Akatemia jakaa Vuoden teknologiajohtaja -palkinnon vuosittain.

Teekkarielämää Kysymyksiin lapsuudesta Ekman vastaa lämpimästi hymyillen. Hän syntyi Karjaalla ystävänpäivänä, noin yhdeksän minuuttia kaksoissiskonsa jälkeen. Perheessä oli ennestään jo vanhempi tytär. Lapsuus Karjaalla oli mukavaa aikaa. Ekman muistelee, että mitään jäynää ei voinut kotona tehdä, sillä ”äiti tiesi heti”.

Musiikki oli rakas harrastus lapsesta alkaen.

– Soitin sekä pianoa että kitaraa. En kuitenkaan halunnut musiikista ammattia, sillä tiesin, että se on rankkaa eikä välttämättä elätä. Halusin kunnollisen ammatin itselleni, Ekman sanoo.

Hän asui Karjaalla siihen asti kunnes lähti Turkuun Åbo Akademiin opiskelemaan kemian diplomi-insinööriksi.

Muutto Turkuun oli yllättävä ja rohkea veto, sillä kaikki kaverit jäivät pääkaupunkiseudulle opiskelemaan.

– Lähdin heti mukaan Kemistklubben-teekkariyhdistykseen ja olin kulttuuriministerinä, pr-päällikkonä, Axelds sportsklubbenin puheenjohtajana ja laulunjohtajana sitseissä. Vietin paljon aikaa teekkariyhdistyksessä ja tapasin siellä kaikki nykyiset ystäväni. Sanoisin, että teekkarielämä vaikutti 95-prosenttisesti nykyiseen elämääni.

”MINULLE TÄRKEINTÄ OLI SE, OLENKO TEHNYT JOTAIN JÄRKEVÄÄ.”

1/2013

39

Opiskeluvuosien lomassa, vuonna 1983, Ekman tapasi nykyisen vaimonsa. Pariskunta on ollut yhdessä nyt 30 vuotta ja heillä on kaksi lasta.

– Opin Åbo Akademissa laajasti kemiasta.

Olen aina tykännyt tehdä töitä käsilläni. Opinnot sujuivat hyvin teekkarielämän sivussa, Ekman naurahtaa.

Opiskelijaelämä oli tärkeää aikaa. Se on perusta, jolle elämä ja ura rakennetaan. Ekmanin mielestä opiskeluaika on arvokasta, koska silloin tutustuu ihmisiin, saa kokemuksia ja rakentaa mielipiteitä.

Opintojen loppuvaiheessa Ekman sai Neste Oililta diplomityöpaikan. Työ oli Porvoossa, joten hän muutti tyttöystävänsä kanssa Vantaalle.

Valmistumisen jälkeen Ekman palasi Turkuun jatkamaan opintoja Åbo Akademissa tohtoriksi asti.

50-jalkainen kuunari – Insinöörien on tärkeä tietää, miten asiat saadaan toimimaan käytännössä, Ekman tuumaa mietteliäästi.

Ekman ei tarkoita vain oman insinööritieteensä hallitsemista käytännössä. Hän puhuu yleensä kädentaidoista ja tekemisestä. Ekman oppi itse käytännön töistä muun muassa rakentamalla ystäviensä Peter ja Gunnar Laurenin kanssa 50-jalkaisen kuunarin.

40

1/2013

– Ystäväni tutustutti minut purjehduksen saloihin Turun saaristossa. Purjehdimme koko 80-luvun hänen isänsä veneellä. Vuosikymmenen lopussa ystäväni kysyi, kiinnostaisiko minua rakentaa purjevene ihan nollasta, Ekman muistelee.

Totta kai kiinnosti. Kuunarin rakentaminen oli haastavaa ja kiehtovaa. Käytännön taidot karttuivat, kun piti oppia käsittelemään raskaita osia oikein. Kokonaisen veneen nostaminen ja kääntäminen on tarkkaa puuhaa.

– Veneen rakentamisen aikana opin paljon yrittämiselle tärkeitä taitoja, kuten miten käsitellään raskaita esineitä. Myöhemmin tuotantoyksiköiden nostamisessa ja kääntämisessä tästä oli hyötyä.

Laivanrakennuksen ohessa jatko-opinnot etenivät pikkuhiljaa. Väitöskirja syntyi kuin syntyikin lopulta, mutta sekään ei oikein riittänyt. Ekman halusi tuntea tehneensä jotain hyödyllistä opintojensa aikana. Jotain konkreettista, jotain minkä voisi tuotteistaa.

– Minulle tärkeintä oli se, olenko tehnyt jotain järkevää. Ajattelin, että jos olen, niin joku on siitä myös valmis maksamaan, Ekman selventää.

Niinpä Ekman päätti ystävänsä kanssa tehdä uhkarohkean vedon ja perustaa yrityksen, Smoptechin. He olivat jo aiemmin aloittaneet tutkimusyhteistyön Raision kanssa. Testit kuitukatalyytin käytöstä sitosterolin hydrauksessa olivat onnistuneet hyvin ja Raisiolla oltiin innoissaan.

Tuote haluttiin viedä markkinoille.

Nykyään Raisio käyttää sitosterolin johdannaisia Benecol-tuotteessaan. Smoptechin kehittämää kuitukatalyyttia käytettiin Benecolin tehoaineen valmistuksessa.

Englantilainen Johnson Matthey -yritys kiinnostui pian Smoptechistä ja osti sen itselleen.

– Se oli opettavaista aikaa. Kompastus oli se, että isossa yrityksessä luovuus ja ajattelu tapetaan usein politikointiin. Minä en kestä sitä ollenkaan. Tämä johti siihen, että vuonna 2004 päätin tehdä jotain muuta, Ekman kertoo.

”PÄÄTÖS PERUSTAA UUSI YRITYS OLI AIKA HELPPO.”

Vain kemiaa Yrittäminen jäi päälle, vaikka omaa yritystä ei enää ollut. Päätös perustaa uusi yritys oli aika

helppo. Ekman päätti perehtyä kemianteollisuuden sivuvirtoihin. Hän oli aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, miten paljon aineita hukataan.

Entä jos keksisi tavan hyödyntää kaikki aineet sivuvirroista?

Samaan aikaan Ekmanin entinen yhtiökumppani Mats Sundell muutti Pohjanmaalle ja bongasi sieltä hyvät laboratoriotilat.

– Hän soitti mulle että Ekki, tule Kokkolaan katsomaan, täällä on uudet laboratoriotilat, Ekman naurahtaa.

– Menin sinne ja rupesin tutkimaan erilaisia sivuvirtoja. Samaan aikaan OMG:n tutkimusjohtaja Joni Hautojärvi, johon olin tutustunut opiskelijana, kysyi, onko minulla jokin menetelmä saada talteen kobolttia ja reeniumia. Tutustuttiin asiaan ja löydettiin liuotusmenetelmä, jolla se onnistui.

Menetelmä näytti lupaavalta, mutta käsiteltävää tavaraa oli 150 tonnia. Miehiltä puuttui tuotantolinja tavaran käsittelyyn ja pääoma sen rakentamiseen. Ekman kääri hihat ylös ja ryhtyi keräämään rahaa samaan aikaan kun suunniteltiin itse laitosta. Rahaa kerättiin lopulta noin 1,8 miljoonaa euroa. Mukaan tuli Finnveran aloitusrahasto Avera, Finnvera itse ja Nordea. Yhtiökumppaniksi tuli vielä vanha opiskelijakaveri Manne Carla.

Laitoksen suunnittelu Kokkolaan alkoi vuonna 2007. Keväällä 2008 OMG Kokkola Chemicals ilmoitti haluavansa mukaan. He tarjosivat tilat ja ostivat Averan osuuden yhtiöstä.

– Ensimmäinen koe-erä ajettiin 2009. Sehän ei toiminutkaan niin kuin olisi pitänyt, Ekman kertoo.

Asiakas antoi CrisolteQille lisäaikaa, ja muutamassa kuukaudessa kehitettiin parannettu menetelmä koboltin ja reeniumin talteenottamiseen.

– Hullunrohkeaahan se kaikki oli. Ei meillä ollut sen kokoiselle laitokselle silloin muita asiakkaita. Mutta ollaan pysytty hengissä tänne asti, ja nyt tää homma lähtee käyntiin. Nyt kaikki puhuu teollisista symbiooseista ja miten sivuvirtoja voidaan käyttää raaka-aineena johonkin muuhun. Tähän CrisolteQin toiminta on tähdännyt alusti asti.

tulee tuuriakin. Mutta teknologiayrittämisessä ei ole angrybirdsejä. Ei tule nopeaa rahaa.

Tällä hetkellä, CrisolteQin saadessa kunnolla ilmaa siipiensä alle, Ekman haluaa kehittää lisää. Nyt laitoksella erotellaan kobolttia ja reeniumia, mutta tulevaisuudessa halutaan erotella myös muuta, kuten mangaania ja nikkeliä. Ottaa talteen mitä tahansa arvokasta sivuvirroista.

Sen jälkeen ainesosat kierrätetään takaisin asiakkaille tai tehdään uusia tuotteita markkinoille.

Tällainen kunnianhimoinen ajattelu, ja sitä seuraavat käytännön teot, ovat juuri niitä syitä miksi Kenneth Ekman valittiin vuoden teknologiajohtajaksi. Ja hänellä on asiaa nuorille teekkareille: – Ei kemiaa voi tehdä kehä kolmosen sisäpuolella! Kun on nuori, liikkuminen on helpompaa.

Ja enemmän poikkitieteellisyyttä ja todellista tekemistä. Kaikki, joilla on tällaisia ajatuksia, olkaa yhteydessä, Ekman naurahtaa.

”HALUSIN KUNNOLLISEN AMMATIN ITSELLENI.”

Kehä kolmosen ulkopuolelle Vuoden teknologiajohtaja haluaa kannustaa nuoria teekkareita olemaan rohkeita. Kannustaa yrittämään ja luomaan uutta.

– Kannattaa katsoa, mitä oven toisella puolella on. Jos yrität etkä anna periksi niin mukaan

”HULLUNROHKEAAHAN SE KAIKKI OLI.”

1/2013

41

SORVIN ÄÄRESSÄ Teksti: Helena Hyvönen // Kuvat: Johanna Kannasmaa

Elämän speksi Jani Turkun ja Jari Rintalan tiet kohtasivat teekkareina Otaniemessä. Nykyisin miehet pyörittävät omaa IMPROVment-yritystä, jonka he perustivat teekkarispeksin inspiroimana.

I

MPROVment jakaa toimistotilat Helsingin ydinkeskustassa muutaman muun pienen yrityksen kanssa. Toimistossa on kotoinen fiilis. Kengät jätetään eteiseen ulkovaatteiden kanssa. Sisustus on rento ja hauska, jopa hieman epämääräinen.

IMPROVmentin perustajat Jani Turku, 37, ja Jari Rintala, 36, pitävät töissä hauskaa, improvisoivat ja vitsailevat jatkuvasti. Heidän yrityksensä on koulutusyritys, joka tarjoaa asiakkailleen esimerkiksi esiintymis- ja improvisaatiokoulutusta, juontokeikkoja ja improvisaatioon perustuvaa esiintymistä.

IMPROVmentin siemenet kylvettiin Otaniemessä. Diplomi-insinööreiksi opiskelun ohessa Turku ja Rintala innostuivat teekkarispeksistä.

Esiintyminen ja improvisaatio tuntuivat omilta.

Molemmat miehet tekivät opiskelujen ja valmistumisten jälkeen töitä tahoillaan, mutta aika pian ajatus improvisaatiosta työnä alkoi kehittyä. Vihdoin keväällä 2009 pitseriassa istuessaan

miehet tekivät lopullisen päätöksen: omaan yritykseen lähdetään täysillä mukaan. ”Yrityksen paperityöt oli tehty vuosi aiemmin, eli paperilla se oli jo olemassa. Mutta pitsan äärellä päätettiin keskittyä omaan firmaan”, Turku muistelee.

Opintojen valintaa Neljävuotias Jari Rintala kertoo seurakunnan kerhossa jatkokertomusta dinosauruksesta. Tarinaa riittää useille päiville, ja kerhotädit ihmettelevät, mistä juttua oikein tulee.

Kyseinen kohtaus on yksi Rintalan aikaisimpia muistojaan lapsuudesta. Muisto siitä, että tarinat ja improvisointi tulivat luonnostaan jo silloin.

Esiintyminen ei kuitenkaan aina ollut ensisijainen uravalinta. Lukiossa Rintala pallotteli laki-, psykologia- ja TKK-opintojen välillä. 15-vuotiaasta asti hän myös työskenteli isälleen lapiomiehen apupoikana.

”Lukiossa saimme vieraaksi lakimiehen, joka kertoi omasta työstään. Silloin tajusin, että ei ainakaan sitä. Lähdin sen jälkeen itsenäisesti tutkimusretkelle Otaniemeen. Haahuilin muun muassa avaruusteknologian laitoksella”, Rintala kertoo.

Lopulta hän haki Otaniemeen sähkölinjalle.

Opinnot alkoivat 1997, ja niiden aikana kertyi työkokemusta Mas-Oy:stä. ”Vanhoilla päivillään” Otaniemessä Rintala päätti kokeilla teekkarispeksiä. Siellä hän tapasi tulevan yhtiökumppaninsa.

Kansainvälisyys kiinnostaa Turku oli lapsena kova lukemaan sarjakuvia. Hänen suosikkejaan olivat Asterix ja Obelix -sarjakuvat. Hänellä oli tapana istua sarjakuvapinon päällä kirjoja selaillessaan, koska pepun alta oli helppo kaivaa uusi kirja vanhan päätyttyä. ”Hoitotäti kielsi minua tekemästä niin, mutta faija sanoi, että anna sen lukea”, Turku naurahtaa.

Lapsuusmuistoihin kuuluu myös kesälomat Euroopassa, kun isä kylmän ja rakeisen kesän 1981 jälkeen vannoi, ettei perhe vietä enää yhtään kesää Suomessa. Matkustelu ja kansainvälisyys tarttui silloin elämään.

Sen jälkeen Turku on ehtinyt olla töissä Lontoossa ja Kanadassa sekä opiskeluvaihdossa Thaimaassa. ”Opiskelin Otaniemessä kemiaa, vaikka alun perin halusin meteorologiksi. Armeijassa mieleni muuttui. Kemia tuntui monipuoliselta ja käytännönläheiseltä”, pääaineenaan polymeeriteknologiaa lukenut Turku kertoo.

Diplomi-insinöörin paperit iskettiin kouraan vuonna 2002. Sen jälkeen Turku lähti yllättäin kaverin kutsumana myyntihommiin. Kunnes kuvaan astui IMPROVment ja yrittämisen kipinä.

Työ palkitsee

Jani Turku ”Pitsan äärellä päätettiin keskittyä omaan firmaan.”

1976

syntyi Jyväskylässä

42

IMPROVmentin näkemyksen mukaan improvisaatio on nippu taitoja, joita voi kehittää. Se on osa arjen tiimiytymistä, mahdollisuus tehdä parempaa yhteistyötä. ”Tämän työn suola on se, kun menee kouluttamaan ihmisiä ja huomaa, että sillä on oikeasti

1989

1991–95 1996

1998

1999

2002

2009

2010

säästi mopoa varten jakamalla mainoksia

mainostoimistossa apulaisena

Teekkarispeksiin

Lontoossa kesätöissä

Diplomiinsinööriksi valmistuminen

IMPROVment perustetaan, esikoinen syntyy

siirtyminen täysipäiväiseksi yrittäjäksi

1/2013

Otaniemeen kemistiteekkariksi

merkitystä ihmisen arkeen”, Rintala sanoo.

Koulutettavien ihmisten joukossa voi olla joku, joka kärsii pahasta esiintymiskammosta.

Sellaisesta vapautuminen voi olla suuri asia.

Rintala muistelee hymyillen sähköpostia, jonka he saivat eräältä koulutuksessa olleelta. Esiintymiskammoinen ihminen oli päässyt pelostaan ja menossa puhumaan yleisölle. ”Mahtavia juttuja on myös erikoiset tai omituiset työkeikat. Olimme viime vuonna Koneen pikkujouluissa tekemässä improvisaatiota. Pikkujoulutiloihin oli tuotu puukehikko, joka edusti hissiä. Esitimme koko illan ajan hissimatkustajia. Paikallaolijat saivat antaa vinkkejä siitä, millaisia ihmisiä hississä matkustaa”, Turku kertoo hymyillen.

Toistensa seurassa miehet viihtyvät loista-

1977

syntyi

”Jari on monella tavalla hämmästyttävä. Jaksan aina ihastella sitä, miten Jari löytää asioista uuden puolen, jota itse en olisi edes huomannut.

Jari lähtee kaikkeen mukaan tunteella. Hän on innostava, yllättävä ja hauska”, Turku vastaa.

Pieneksi hetkeksi miehet herkistyvät toistensa kehuista. Sitten pelleily ja vitsailu jatkuu.

Improvisaatio on elämäntapa.

vasti. He ovat molemmat sopivasti hulluja ja heittäytyviä, jotta homma toimii. ”Jani on visiönääri. IMPROVment oli alun perin hänen visionsa. Mikään ei ikinä jää suunnitteluasteelle, vaan aina löytyy keino onnistua, joten on helppo olla mukana. Jani on idearikas, luotettava ja leikkisä”, kuvailee Rintala työkaveriaan.

Jari Rintala ”Lukiossa saimme vieraaksi lakimiehen, joka kertoi omasta työstään.

Silloin tajusin, että ei ainakaan sitä.”

1992

1997

2001

lapiomiehen apumiehenä

Otaniemeen sähköä opiskelemaan

Mas-Oy:n töihin.

2002

Teekkarispeksi ja dippatyö

2005

valmistuminen Otaniemestä

2008

2012

Ammatinedistämislaitos AELiin aikuiskouluttajaksi

täysipäiväisesti yrittäjäksi

1/2013

43

Teksti: Pia Salo Kuva: Teemu Granström

”TYÖSSÄ ON VALTAVASTI POSITIIVISIA HAASTEITA.”

Martti Simonen, 32, suunnitteluinsinööri Opiskelin sähkövoimatekniikkaa Lappeenrannan teknillisessä ylipistossa, josta valmistuin diplomi-insinööriksi vuonna 2006. Fingridille päädyin vuonna 2011, sillä se on varma ja vakaa työnantaja. Myös työn tekniset haasteet houkuttelivat: meillä on valtakunnan haastavimmat voimasiirtoverkkojen relesuojaussovellukset.

Työskentelen suunnitteluinsinöörinä suojaustiimissä.

Voimajohdot suojataan vikojen varalta suojareleillä, jotta kantaverkko voi toimia luotettavasti. Tehtäviini kuuluvat muun muassa suojaus- ja toisiolaitekunnossapidon koordinointi, toisiolaitevikatilastojen laadinta, suojausja toisiojärjestelmän elinkaaren hallinta sekä vanhojen releiden uusimiseen liittyvät pienhankkeet ja -hankinnat.

Saan tehdä mielenkiintoista työtä. Täällä pääsee näkemään ja tekemään talon sisällä monta asiaa. Työkaverit ja yhteishenki ovat iso asia! Työntekijöiden hyvinvointia seurataan, ja kouluttautumista tuetaan. Työhöni sisältyy sopivasti matkustamista: viime vuoden 29 matkapäivää olivat minusta piristävää vaihtelua.

Fingrid on energia-alan tekninen edelläkävijä. Raha ei ole ainoa ohjaava tekijä, vaan täällä toimitaan suunnitelmallisesti ja harkiten. Laitteiden on täytettävä tiukat vaatimukset, jotka määritellään tarkoin teknisissä eritelmissä.

Ala kehittyy jatkuvasti, joten aina on paljon opittavaa.

Koko ajan rakennetaan valtava määrä omaa verkkoa, ja investointien aikanakin sähkön saatavuus on taattava. Tämä aiheuttaa valtavasti positiivisia haasteita.

Suojareleasiantuntijoista on huutava pula! Ala tarjoaa takuuvarmasti teknisesti haastavaa työtä ja töitä riittää.

44

1/2013

Energia-alan edelläkävijän leivissä viihdytään ”Fingridillä tehdään vastuullista ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jossa pääsee näkemään oman työnsä vaikuttavuuden”, sanovat Kati Koivunen ja Martti Simonen.

ILMOITUS

Kati Koivunen, 35, verkon hallinnan asiantuntija

”FINGRIDILLÄ PÄÄSEE HYVIN MUKAAN KEHITYKSEN AALTOON.”

Valmistuin sähkövoimatekniikan insinööriksi Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta vuonna 2003. Tulin Fingridille valvomotehtäviin verkkokeskukseen Hämeenlinnaan vuonna 2005. Yritys oli jo opiskeluajoilta tuttu, ja halusin näköalapaikalle kantaverkkoyhtiöön ja yritykseen, joka on tekniikan edelläkävijä. Nyt työskentelen kantaverkkokeskuksessa Helsingin Käpylässä, jonne yhtiön uusi pääkonttori valmistui viime vuoden lopulla.

Työskentelen sekä vuorotyössä valvomossa että toimistossa suunnittelutehtävissä. Työssäni vaaditaan tarkkuutta, ongelmanratkaisutaitoja ja paineensietokykyä. Työtehtävät ovat monipuolisia, haastavia ja yhä kansainvälisempiä. Työntekijöitä kuunnellaan, ja asioista keskustellaan avoimesti. Töihin on kiva tulla!

Valvomme koko maan laajuista kantaverkkoa. On palkitsevaa nähdä, mihin oman työn lonkerot ulottuvat. Toimimme tärkeän asian parissa, mutta vähän kuin kulisseissa. Kun kaikki toimii ja sähköä riittää, ei ihmisten arjessa juuri mietitä, mitä kaikkea taustalla tapahtuu.

Suunnittelutehtäviin kuuluu kantaverkon kytkentöjen suunnittelua ja toteutusta, häiriöiden ja vikatilanteiden selvitystä sekä siirtokeskeytyksiin liittyvää käyttövarmuuslaskentaa. Kun kantaverkossa tehdään huoltotöitä, huolehdimme, että työt voidaan tehdä turvallisesti ja sähköä on samanaikaisesti saatavilla.

Arvostan hyvää työilmapiiriä, yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä ja alan vakautta. Täällä pääsee hyvin mukaan kehityksen aaltoon. Katse suunnataan aina pitkälle eteenpäin. Toimitusjohtajamme mukaan kantaverkkotoiminnassa kvartaali on 25 vuotta. Kantaverkon rakentaminen on pitkäjänteistä, ja sitä suunnitellaan ja rakennetaan myös tulevien vuosikymmenien tarpeisiin.

Toimiva sähköverkko on olennainen osa infrastruktuuria, eikä luotettavaa ja turvallista sähkösiirtoa voi mitata pelkästään rahassa.

Fingrid näkyy jokaisen suomalaisen arkipäivässä vas-

verkkotoiminnan edelläkävijä kansainvälistyvillä säh-

taamalla sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta kan-

kömarkkinoilla. Tarjoamme yhteiskunnallisesti merki-

taverkossa. Yhtiön tehtävänä on toimia asiakkaidensa

tyksellisiä ja ammatillisesti kiinnostavia työtehtäviä n.

ja yhteiskunnan hyväksi siirtäen luotettavasti sähköä,

260:lle eri alojen asiantuntijalle.

edistäen aktiivisesti sähkömarkkinoita sekä kehittäen pitkäjänteisesti kantaverkkoa. Haluamme olla kanta-

www.fingrid.fi

1/2013

45

Teksti: Pia Salo Kuva: Johanna Kannasmaa

Kim Leppänen, 29, projektipäällikkö

Vaadin – avoimen lähdekoodin kansainvälinen menestystarina Opiskeluaikana internet tekniikkana kiinnosti, mutta halusin tehdä business-sovelluksia.

Vaadinissa nämä kaksi maailmaa yhdistyvät, kertoo projektipäällikkö Kim Leppänen.

Vaadinin päämajalla Turussa on juuri päättynyt yhteinen maanantaipalaveri, jossa käydään läpi, miten menee ja mitä on suunnitelmissa. Hyvästä yhteishengestä ja avoimuudesta kertoo sekin, että yritys pääsi Great Place to Work 2013 -listalle.

Vaadinissa halutaan pitää byrokratia minimissä. Turun päämajalla työskentelee 59 osaajaa – lähes kaikki koodaritaustaisia. Tekninen ymmärrys helpottaa keskinäistä viestintää.

Myös Projektipäällikkö Kim Leppänen aloitti 5 vuotta sitten koodarina, mutta kaipasi muutaman vuoden kuluttua lisää haasteita. Leppäsen työnkuva on monipuolinen: hän toimii tiiminvetäjänä ja ylläpitää projekteja.

Lisäksi hän vetää ja kehittää koulutuksia ja on osallistunut laatujärjestelmän kehittämiseen.

– Projektipäällikön on pidettävä pallot hallussa.

Koodarina haasteet tulevat tekniseltä puolelta.

– IT-ala on aina kiinnostanut. Koodailin yläasteikäisestä asti. Åbo Akademin diplomi-insinööriopintojen loppuvaiheen projektikurssilla tiimimme teki mobiilipeliyritykselle facebook-peliä. Kurssin lopuksi esittelimme projektin ICT showroomissa ja voitimme koko kilpailun.

Tuomaristossa istunut Vaadinin (tuolloin IT Mill) Joonas Lehtinen pyysi työhaastatteluun, sillä firma etsi Javaosaajia.

– Opiskeluaikana internet tekniikkana kiinnosti, mutta halusin tehdä business-sovelluksia. Vaadinissa nämä kaksi maailmaa yhdistyvät.

Vaadin tarjoaa mahdollisuuden päästä mukaan avoimen lähdekoodin kansainväliseen menestystarinaan.

Tätä kautta yritys on varsin uniikki työnantaja Suomessa.

Vaadin-tekniikan käyttäjiä maailmalla on nyt yli 100 000.

Viime vuonna yritys avasi toimiston myös Piilaaksoon.

– Joukkoomme haetaan lisää loistavia koodareita, joilla on jo vuosi–pari työkokemusta.

”VAADINILLA ON HYVÄ YHTEISHENKI JA AVOIN ILMAPIIRI. PÄÄSIMME MUKAAN GREAT PLACE TO WORK 2013 -LISTALLE.”

Vaadin Ltd is the company behind popular Vaadin Fra-

150 countries. The company sells add-on tools, sup-

mework – an open source software development tool

port and services for accelerating the software pro-

for building high quality web user interfaces for busi-

jects based on Vaadin technology.

ness software. The technology is used daily by thousands of professional software developers in more than

46

1/2013

vaadin.com

ILMOITUS

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Teemu Granström

Ville Saalo, 27, software engineer

Timanttista tasoa Ville Saalo viihtyy Nitor Creationsilla, jossa koko porukan osaaminen on huippuluokkaa. Se motivoi kehittämään omia taitoja yhä pidemmälle.

Tietotekniikka oli Nitor Creationsin software engineer Ville Saalolle luonnollinen alavalinta. Kun lapsuuden kuvitelmat poliisin tai palomiehen ammatista olivat haihtuneet, tietotekniikka tuli ja jäi.

– Kuulemma olen hajottanut ensimmäisen näppäimistöni jo yksivuotiaana. Siitä se sitten lähti eikä paluuta ollut. Isä työskenteli alalla ja pääsin kokeilemaan kaikenlaista tietokoneilla. Ohjelmoinnin opettelun taisin aloittaa ala-asteella, Saalo kertoo.

Saalo lähti opiskelemaan tietotekniikkaa Aaltoyliopistoon, silloiselle TKK:lle, ja teki opiskelun ohella töitä pienessä ohjelmistofirmassa. Hän kaipasi kuitenkin haastavampaa työtä, jossa saa kehittyä, ja bongasi Nitorin työpaikkailmoituksen. Hakemusta seuraavana aamuna Saalo oli jo kutsuttu työhaastatteluun.

– Olen nyt työskennellyt Nitorilla joulukuun alusta ja viihdyn erinomaisesti.

Saalo työskentelee Nitorin asiakkaan tiloissa ja tekee nitorilaisten tiimissä Java-ohjelmointia. Hän kehuu työkavereitaan vuolaasti.

– Taso on timanttinen: kaikki osaavat hommansa.

Tällaisessa ympäristössä on mukava tehdä töitä, koska se inspiroi kehittymään samalle tasolle. Meidän nuorempienkin tyyppien näkemyksiä arvostetaan ja ideoita kuunnellaan. Kokeneempia kavereita pääsee jeesaamaan eivätkä he ota sitä rasitteena.

Nitor pitää yllä hyvää henkeä myös huolehtimalla työntekijöistään hyvin. Työskentelyolosuhteet ovat kunnossa, ja firma kannustaan työntekijöitä urheiluun.

Toimiston maastopyöriä ja cyclocrossareita voi lainata, ja yhteisillä reissuillakin muun muassa Himokselle liikutaan.

– Pitää motivaatiota yllä, kun huomaa, että Nitoria kiinnostaa huolehtia henkilöstöstään, Saalo sanoo.

”MEIDÄN NUOREMPIENKIN TYYPPIEN NÄKEMYKSIÄ ARVOSTETAAN.”

Nitor Creations on suomalainen ohjelmistoyritys, joka

Työskentelemme joustavassa ja matalassa organisaati-

kehittää vaativia sähköisen asioinnin ratkaisuja asiak-

ossa, jossa asenne ja osaaminen ovat etusijalla ja jossa

kaidemme liiketoiminnan tueksi.

henkilöstöä kannustetaan henkilökohtaiseen kasvuun.

Ydinosaamistamme ovat ohjelmistojen arkkitehtuurisuunnittelu ja ketterien kehitysmenetelmien sovel-

www.nitorcreations.com

taminen pragmaattisesti – huomioiden asiakasorganisaation toimintatavat ja tarpeet.

ILMOITUS

1/2013

47

Teksti: Pia Salo Kuva: Teemu Granström

Mikko Lehto, 29, kehityspäällikkö

Kehittymistä tuetaan Skanskassa läpi työpolun Skanskassa huolehditaan osaamisen kehittymisestä ja jokaisen yksilöllisiä vahvuuksia arvostetaan, sanovat Mikko Lehto ja Lehdon mentori Tiina Koppinen.

Mikko Lehdon polku Skanskaan avautui Skanska Oppiva -harjoitteluohjelman myötä 2005. Lehto aloitti työmaalla haalariharjoittelussa ja pääsi amk-opintojen ohessa avustaviin työnjohdon tehtäviin. Hän jatkokouluttautui Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, ja diplomityön valmistuttua tie vei Skanskan kansainväliseen tietomallintamisen osaamiskeskukseen. 1,5 vuotta sitten Lehto aloitti Talotekniikkayksikön kehityspäällikkönä. Hän vastaa yksikön operatiivisesta kehittämisestä ja työturvallisuudesta.

– Ympyrä tavallaan sulkeutuu, sillä olen palannut talotekniikkayksikköön, jossa aloitin haalariharjoittelussa, Lehto naurahtaa.

– Arvostan sitä, että sain uusia haasteita jatkokoulutuksen jälkeen.

Lehto on valittu maailmanlaajuiseen Skanska Stretch -ohjelmaan, joka on tarkoitettu työuransa alussa oleville lupaaville nuorille osaajille.

Ohjelmassa Lehdon mentorina toimii liiketoiminnan kehitysjohtaja Tiina Koppinen, joka aloitti Skanskalla 2008. Koppinen aloitti pohjoismaisesta asuntorakentamisen kehityksestä ja siirtyi kansainväliseen tietomallintamisen kehittämiseen, ja tätä kautta Suomen perustoiminnan kehittämiseen. Nyt hän haluaa tuoda näitä oppeja liiketoimintaan käytännössä.

– Uusissa haasteissa nollasta aloittaminen palkitsee ja kehittää omaa osaamispohjaa, Koppinen kertoo.

– Skanskassa on selkeät pelisäännöt. On hienoa työskennellä yhtiössä, jonka arvomaailma on itsellekin tärkeä, Koppinen painottaa.

Seuraavaksi Lehto rientää seminaariin luennoimaan talotekniikan tietomallien hyödyntämisestä tuotannossa.

– Nautin siitä, että saan olla monessa mukana.

Skanskassa työskentely on sekä hauskaa että haastavaa, Lehto kehuu.

”SKANSKASSA TYÖSKENTELY ON SEKÄ HAUSKAA ETTÄ HAASTAVAA.”

Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja pro-

Amerikassa. Skanska-konsernin emoyhtiö on listattu

jektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Skans-

Tukholman pörssiin, ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli

kan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut,

yli 15 miljardia euroa. Skanskan Suomen ja Viron liike-

asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä jul-

toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2012 oli

kisen sektorin elinkaarihankkeet. Skanskan palveluk-

noin 1 miljardi euroa ja henkilöstön määrä noin 2 460.

sessa on noin 57 000 henkilöä valituilla kotimarkkinaalueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa

48

1/2013

www.skanska.fi

ILMOITUS

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Teksti: Päivi Piispa // Kuva : Joonas Sepp älän arkisto

Lähettäjä: Jo ona Seppälä Työskentelee : Jatko-opiske lee Saksassa lentomoottor , Technische ilaboratorios Universität sa Münchenin Valmistunut: Diplomi-insi nööriksi Aalto -yliopistosta

Baijeri ei ole

kaan takapa ju

la

Miksi halusi t lähteä jatk o-opiskelem DI-opintojeni aan ulkomai lopussa halusin lle? oppia lisää ja sy tavaan aihees ventyä kiinno een pidemmäk ssi aikaa. Koin, et projektipaine tei teollisuude iden alaisena ssa ole aikaa pere rinpohjaisest ht yä tehtäviin i. Siispä halusin pejatko-opiskel toisesti ilmai la. Hakeuduin lualan pariin tie ul ko m aille, koska Su työmahdollisu omessa alan udet ovat kape at.

harrastusmah dollisuudet ho ukuttelevat jä mäksikin aika ämään pidem a.

Ihmisten kans sa pitää keskus te lla aktiivisemm messa. Baijeri kieli- ja kultt in kuin Suouurialueena ei lähest yttävä ta ole niin vaikea kapajula kuin sti on peloteltu. Ihm mempia kuin iset ovat avoisuomalaiset ja su ht au se mmin. tuvat elämää Kuinka pääd n positiiviyit juuri tähä n paikkaan, Ihmettelyä tu laboratorioo lentomoottor ot n? ta vat kauppoje i– n ja virastojen ne on suunni Kaikki alkoi ko teltu kotiäidei aukioloajat lmantena opisk lle, ei työssäkä keat päär uoat eluvuotena ke Eurocopterill yville – sekä m ja se, milloin säharjoittelus a Münchenin asi ta ir lie ty peillä. Työteh esim. tyttöyst ä teitittelystä olivat niin mie tävät ja ympä ävän sukulaist sinutteluun lenkiintoisia, ristö en kohdalla. että päädyin se samaan firmaa uraavaksi kesä n toiselle osas ksi tolle. Sen jälk Miten yliopi opiskelijana Te een jatkoin va stokulttuuri chnische Univ ih eroaa suom to er Yliopisto-opin sit ät Müncheniss lentokonetek alaisesta? not ovat Saksas niikkaan liittyv ä, jossa kävin sa stressaavam iä kursseja ja ol kova aika- ja tekniikan labr pia. Tenteissä tulospaine. O in kevytraken alla apulaisena on nepintoihin ku . Kämppikseni näytetyötä te taktin avaruu uluvat kolme hdään yleens kautta sain ko steknologian opinä yliopistolla ilm nfirmaan, jossa op isk sain sen kautta el ijalle kuuluu an palkkaa. Ja tein diplomity myös yhteyden oman tutkim tkoöni ja lijoiden ohjaus usprojektin lis lentomoottor äksi opisketa ja opetuste ilaboratorioon htäviä. Kontak . täällä selvästi Mikä Saksas ti professoriin etäisempi ku sa viehättää on in Suomessa. ja ihmetyttä Münchenin al ä? ueella mieltä vi rk M ist itä risto. Miljöö ää erityisesti Al olet saanut on maalaisid useista ulko ppien vuoylliä yhdistet maanjaksois Olen saanut ro luteollisuude tynä auto- ja tasi? hkeutta ja paljo n tuomaan va ilmain kontakteja ym urauteen. Mon Olen myös op päri maailmaa pi ipuoliset työnut arvostam . aan Suomen ko ja tukijärjestelm ulutus- ja opin ää, jossa jokaise tolla on mahdolli suus opiskeluu n.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: toimitus@t-media.fi

50

1/2013

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N O L E L U

Teksti ja kuvat: Markus Kauppinen

Tällä kertaa testattavaksi lennähti vakavasti otettava, nelimoottorinen lentävä lelu. Monimoottorinen kopteri sopii kesään pelkästään jo kuosinsa vuoksi.

Sillä piristää mukavasti sekä kesätöitä toimistolla että lomapäiviä nurmikentällä.

Lennä, lennä leppäkerttu PIENI JA PIPPURINEN

WALKERA LADYBIRD on radio-ohjaimella hallittava monimoottorikopteri. Helikopterirakenteeseen verrattuna useampi moottori tuo nostokykyä ja vakautta lentoon.

Itse kopteri koostuu rungosta, ohjainpiiristä ja neljästä moottorista. Leppäkerttukuosinen kone soveltuu huvikäyttöön sisällä ja tyynellä kelillä ulkona.

Ensi näkemältä pieni ja hentoisen oloinen kopteri vaikuttaa pelkältä lelulta. Kuoren alta paljastuva ohjainyksikkö kuitenkin vakauttaa kopterin lentoa samaan tyyliin kuin kalliimmatkin laitteet.

Myyntipakkauksesta löytyvät akku, laturi ja 7-kanavainen radio-ohjain lukuisine säätöineen, joten lennättämisen makuun pääsee helposti. Vaikka testikäyttö tapahtui opiskelijasolua isommassa olohuoneessa, huonekalut tulivat

yllättävän nopeasti kosketusetäisyydelle. Kun ohjauksen sisäistää, kopterista riittää tekemistä pitkäksi aikaa.

Isoveljet hyötykäytössä VAIKKA LADYBIRD on luokiteltavissa leluksi, samalla periaatteella toimivia laitteita käytetään yhä kasvavassa määrin kaupallisiin tarkoituksiin. Miehittämätön kopteri voidaan valjastaa erilaisten hyötykuormien nostamiseen. Kameralla varustetuilla multikoptereilla tehdään varsinaisen valo- ja videokuvauksen lisäksi esimerkiksi tuulivoimaloiden tarkastuksia.

Multikopterin aivot ovat ohjainpiirillä, joka vastaa lentolaitteen toiminnoista. Pääsääntöisesti pilotti ohjaa konetta radiolaitteella. Keskusyksikkö pitää silti huolta kopterin korkeudesta ja asennosta. Tarvittaessa GPS:llä varus-

tettu kopteri liikkuu itsenäisesti ennalta määriteltyihin reittipisteisiin tai lähtöpaikalleen. Sähkömoottoreita kopterin rungossa on kolmesta kahdeksaan.

Nopeasti kehittyvä teknologia lukuisine käyttökohteineen on houkutellut lukuisia yrityksiä mekaniikan, elektroniikan ja ohjelmistojen valmistajiksi.

Tarjolla on myös useita avoimen lähdekoodin ohjelmistoja, joita kuka tahansa voi itse viilata mieleisekseen.

MIKÄ: Walkera QR Ladybird MISTÄ: EuroRC.com HINTA: 145 €

KAIKKI MITÄ TEEKKARI TARVITSEE

HAE VINKIT PALKKASI MÄÄRITTÄMISEEN JA REILUN TYÖSOPIMUKSEN LAADINTAAN.

IAET-KASSAN JÄSENEKSI KANNATTAA LIITTYÄ JO OPISKELUAIKANA.

Opiskelijajäsenyys on maksuton.

WWW.TEK.FI/OPISKELIJAT

TEEKKARIT