T-lehti_2_13

2/2013

28 Onko

internetissä yksityisyyttä?

12 Ylös tuolista!

16 LUT:n aurinkovoimala käynnistyy

39 Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopola: ”Hyvä johtaja ei valehtele.”

2/2013 04.11.2013

tässä numerossa 3

10

4 10

28

PÄÄKIRJOITUS TEKNIIKAN KUVA

39

START UP Luonnonmukaista ravintojuomaa

Ambro

11

42

SORVIN ÄÄRESSÄ Moottoritohtori ja sädehoitoinsinööri

YLÖS TUOLISTA! Liikuntafysiologi Arto Pesola haastaa aktiiviseen arkeen

14

HENKILÖKUVA Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopola

TEKNIIKAN KASVO TTY:n uusi vararehtori Mika Hannula ei jää kansliaan istumaan

12

ENTÄ YKSITYISYYDENSUOJA? Millaisen digitaalisen jalanjäljen sinä jätät?

51

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA VTT:n Kiinan edustuston päällikkö

GALLUP Kuinka monta tuntia päivästä vietät istuen?

15

TEKNOLELU Purista kofeiini käsin

16

ENERGIAA AURINGOSTA LUT:n oma aurinkovoimala käynnistyy loppuvuodesta

28

Onko internetissä yksityisyyttä?

39 2

2/2013

HYVÄ JOHTAJA EI VALEHTELE

PÄÄKIRJOITUS

Tervehdys, VALMISTUIN Otaniemestä lähes kolme vuotta sitten. Enpä olisi tuolloin arvannut olevani nyt tässä, T-Lehden päätoimittajana. Rehellisyyden nimissä minulla ei energiatekniikan opintoja aloittaessani ollut mitään käsitystä siitä, mitä työkseni haluaisin tehdä. Ainoastaan luottamus siihen, että diplomi-insinöörin koulutuksen laaja-alaisuus avaisi ovia, ei sulkisi niitä. Sekä siihen, että energia ja tekniikka jos mitkä olivat tulevaisuuden aloja.

DIPLOMITYÖ vei minut perinteisen raskaan teollisuuden pariin, mutta tajusin hyvin pian paikkani olevan muualla.

Jätin vakituisen työn näennäisen varmuuden sekä selkeän urapolun ja siirryin toimittajaksi kokeiltuani sitä ensin sivutyönä. Päivääkään en ole katunut, vaikka moni minua hieman hulluna pitikin.

TOISEN HYPYN otin viime keväänä ryhtyessäni yrittäjäksi. Yrittämisen epävarmuudesta sain kuulla moneen otteeseen, mutten silti ollut huolissani. Kun pitää silmänsä ja korvansa auki ja tekee työnsä hyvin, niin uusia työtarjouksia kyllä tulee. Ja ellei tule, voi työtä luoda itse.

TÄSTÄ LEHDESTÄ voit lukea niin digitaalisesta jalanjäljestä, luonnonmukaisesta ravintojuomasta kuin Lappeenrannan yliopistoon rakentuvasta aurinkovoimalastakin.

Tapaat lisäksi muun muassa luomuliikunnan tutkijan sekä VTT:n Kiinan edustuston päällikön ja Suominen Oyj:n toimitusjohtaja Nina Kopolan.

Antoisia lukuhetkiä,

PS. Kuinka monta tuntia päivästä sinä vietät istuen? Sivujen 12–13 artikkelista voit lukea liikuntafysiologin ajatuksia aiheesta sekä neuvoja aktiivisempaan opiskelu- tai työpäivään.

Maria maria.huusko@t-media.fi

T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille.

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-

katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.fi, etunimi.sukunimi@t-media.fi

PÄÄTOIMITTAJA Maria Huusko

TOIMITTAJAT Helena Hyvönen, Markus Kauppinen, Tiina Raatikainen, Pia Salo, Virvamaria Toikka, Ulla Ylönen Kannasmaa, Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Paula Myöhänen, Ari Nakari, Pentti Vänskä PÄÄLLIKKÖ Outi Keskinen, outi.keskinen@t-media.fi

KANNEN KUVA Flukso

ULKOASU Flukso/Maria Taari

KUVAAJAT Teemu Granström, Johanna

TUOTTAJA Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@t-media.fi

JULKAISIJA T-Media Oy, www.t-media.fi

KUSTANTAJA Harri Leinikka

YHTEYSJAKE-

LU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin sekä suurimpiin teknologiakeskuksiin ja tekniikan alan ammattikorkeakouluihin.

ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä päivinä. Mikäli ilmoitusta

ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

TILAUS Teekkarina saat T-lehden

kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi 25 000 kpl

OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet osoitteenmuutoksen verkkosivujemme 16. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519

PAINOS keskimäärin

PAINOPAIKKA Forssa Print 2013 2/2013

3

T E K N I I K A N K U VA

Malmi murskaksi VUONNA 1999 Valmetin ja Rauman yhdistyessä syntynyt Metso jakautuu vuodenvaihteessa jälleen kahdeksi yhtiöksi. Uuteen Valmetiin siirtyvät massa-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnat, ja Metsoon jäävät kaivos-, maarakennus- ja automaatioliiketoiminnat.

Vielä tänä vuonna Metso toimittaa Altay Polimetally LLP –yhtiön kuparikaivokselle Kazakstaniin jättimäisen murskausyksikön. Tilaus sisältää murskaimen, asennuksen valvonnan ja koulutuksen lisäksi liikuteltavat syötin- ja kuljetinjärjestelmät, joiden avulla esimurskattu kuparimalmi kuljetetaan jatkoprosessointiin. Toimituksen arvo on 11 miljoonaa euroa.

Liikuteltava murskausjärjestelmä painaa yli 800 tonnia ja on sähkökäyttöinen, jotta sen toiminta voidaan taata myös Kazakstanin ankarissa talvioloissa. Järjestelmän ydin on lähes 400 tonnia painava Lokotrack LT200 –leukamurskainyksikkö.

Laite kykenee murskaamaan 2 500 tonnia kuparimalmia ja sivukiveä tunnissa, ja sen leukojen väliin mahtuu jopa 1,2 metrin malmilohkare. Kapasiteetti tulee tarpeeseen, sillä Karagandan maakunnassa sijaitsevalla kaivoksella irrotetaan vuosittain kolme miljoonaa tonnia malmia, sivukivi mukaan luettuna jopa 10 miljoonaa tonnia.

Teksti: Maria Huusko // Kuva: Metso

4

2/2013

2/2013

5

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

Verstas Arkkitehdit voitti Campus 2015 –arkkitehtikilpailun SUOMALAINEN VERSTAS ARKKITEHDIT OY on ehdotuksellaan ”Väre” voittanut Aaltoyliopistokiinteistöjen arkkitehtuurikilpailun uudesta kampusrakennuksesta. Tuomariston mukaan ehdotus onnistui parhaiten kilpailutehtävän haasteellisissa ja osittain ris-

tiriitaisissakin vaatimuksissa. ”Väreen” ovat suunnitelleet Väinö Nikkilä, Jussi Palva, Riina Palva ja Ilkka Salminen. ”Palkintolautakunta uskoo, että voittajaehdotuksen myötä saadaan uusi malli tulevaisuuden yliopistokampusten op-

Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Peliala esittäytyy Otaniemessä Suomalaisella pelialalla menee juuri nyt lujaa, ja menestystarinat on huomattu ympäri maailman. Samaan aikaan myös pelialan koulutus on käynnistynyt.

Aalto Media Factory ja Media Lab Helsinki järjestävät Otaniemessä kaikille avoimen luentojen ja paneelien sarjan peliteollisuuden ja –kulttuurin nykytilasta. Games Now! tarjoaa syvällisen katsauksen pelialan tähän päivään sekä lähitulevaisuuteen.

Luentosarja alkoi syyskuussa Matt Costellon luennolla pelimaailmoiden luomisesta. Lokakuussa pidetyn toisen luennon aiheena olivat puolestaan uudet käyttöliittymät.

Syksyn jäljellä olevat luennot: 25. marraskuuta klo 15.00–17.00 Game Jams and Hobbyists – Gorm Lai 9. joulukuuta 15.00–17.00 What is This Indie Anyhow? – Suomalaisten indie-kehittäjien paneeli Luentojen sarja jatkuu keväällä myöhemmin ilmoitettavalla aikataululla.

Paikka: Design Factory, The Stage, Betonimiehenkuja 5C, Otaniemi, Espoo Lisätietoja: mediafactory.aalto.fi/games-now

6

2/2013

pimisympäristöille, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin”, palkintolautakunnan puheenjohtaja, dekaani Helena Hyvönen toteaa.

Palkintolautakunnan mukaan voittajatyön yksinkertainen perusmoduuli on selkeä ja erottuva arkkitehtoninen kokonaisuus. ”Olemme uusi yliopisto ja haluamme kunnioittaa kaikkien perustajakorkeakoulujemme omaleimaisuutta rakentaessamme yhteistä pääkampustamme Otaniemeen.

Voittajaehdotus heijastaa hienolla tavalla yhteisiä arvojamme ja arvostaa olemassa olevaa ympäristöä samalla kun siinä visioidaan vahvasti tulevaisuutta”, Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sanoo.

Toiseksi kansainvälisessä arkkitehtuurikilpailussa sijoittui nimimerkki ”492700 Leap”, jonka on laatinut Arkkitehtitoimisto Esa Ruskeepää. Kolmanneksi tuli nimimerkki ”stay strong sweetie”, joka on espanjalaisen arkkitehti Luis Martínez Santa-Marian suunnittelema.

Kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen tuli 189 kilpailuehdotusta, joista kuusi valittiin jatkoon. Tärkeimpinä arvostelukriteereinä kilpailussa olivat korkealaatuinen arkkitehtuuri, kustannustehokkuus ja ekologinen kestävyys.

LISÄÄ NAISIA TEKNOLOGIA-ALALLE Dipolissa järjestettiin 15. lokakuuta ensimmäinen Women in Tech –foorumi. Loppuunvaratussa tapahtumassa oli äänessä naisia kansainvälisen teknologiamaailman huipulta Microsoftista Lexus Internationaliin.

Tilaisuuden avasi opetusministeri Krista Kiuru. Aamun esitykset käsittelivät muun muassa naisten roolia yritysten johtoryhmissä sekä maailman muuttamisessa teknologian avulla.

Iltapäivällä Tuija Pulkkinen Aalto-ylopistosta, Anne Stenros Koneelta ja Päivi Leiwo Oilonilta kertoivat inspiroivia tarinoita naisista teknologian huipulta. Luentojen jälkeen päivä jatkui työpajoilla, joiden fasilitaattoreina oli yritysten ja yliopistojen johtajia.

Tapahtuman takana on teknologia-alan yrityksiä, yliopistoja, opiskelijajärjestöjä sekä Teknologiateollisuus ry.

Jari Elamo

AALTO-YLIOPISTON TUTKIJOILLE 6,5 MILJOONAA EUROA RAHOITUSTA

on Suomen markkinointihenkisin insinööri SUOMEN MARKKINOINTIHENKISIMMÄKSI insinööriksi on valittu Helkama Velox Oy:n ja Suomen Polkupyörätukku Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo. Hän on koulutukseltaan tuotantotalouden diplomi-insinööri ja markkinointiekonomi.

Elamo voitti kilpailun vahvan kuluttajabisnesosaamisensa sekä suomalaisten työpaikkojen säilyttämiseksi tekemiensä toimenpiteiden ansiosta. Hänet palkittiin 10 000 euron palkinnolla Toinen aalto -seminaarissa 1. Lokakuuta. ”Jari Elamo on mitä mainioin esimerkki kädet polkupyöränrasvassa työtä tekevästä markkinointihenkisestä insinööristä. Kuten Helkama-pyöriltä, Elamoltakin puuttuu pakki – eteenpäin on menty.

Miinus on kääntynyt plussaksi, Jopo palasi Taiwanista kotimaahan valmistukseen ja lähti sitä kautta maailmalle myyntiin”, tuomariston puheenjohtaja Esa Ruola sanoi palkitusta.

Markkinointiviestinnän Toimistojen liitto järjesti Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun toista kertaa, ja siihen osallistui 20 hakijaa. Arviointikriteereinä olivat vahvat liiketoiminnalliset näytöt.

Loppukilpailuun selviytyivät Elamon lisäksi Fujitsu Finland Oy:n myyntijohtaja Timo Annala (DI), Dynaset Oy:n toimitusjohtaja ja yrittäjä Reijo Karppinen (insinööri) sekä VR Track Oy:n siltaryhmän Janne Wuorenjuuri (DI).

Kilpailun yhteistyökumppaneita ovat muun muassa TEK ry, VTT, Teknologiateollisuus ry Kuva: Meeri Utti ja Tekes.

K

olme Aalto-yliopiston tekniikan alan professoria on saanut Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) Advanced Grant -rahoituksen. Viisivuotisen apurahan arvo on yhteensä 6,5 miljoonaa euroa, ja sen jakavat professori Antero Arkkio, akatemiaprofessori Maarit Karppinen sekä professori Päivi Törmä.

Sähkötekniikan professori Arkkio sai apurahasta lähes 2,5 miljoonaa euroa sähkömekaniikan alan tutkimukseensa. Tutkimus keskittyy sähkökoneiden energiatehokkuuteen ja erityisesti niiden energiahävikkiin. Tuosta hävikistä koituu pelkästään EU:n alueella kymmenien miljardien eurojen vuosittaiset kustannukset.

Kemian laitoksen johtaja Karppiselle puolestaan osoitettiin potista 2,4 miljoonaa euroa epäorgaanis-orgaanisten hybridimateriaalien tutkimukseen. Tutkimuksen päämääränä on kehittää uusia toiminnallisia hybridimateriaaleja, joissa yhdistetään orgaanisten ja epäorgaanisten materiaalien hyviä puolia ja luodaan näin ominaisuuksiltaan aivan uudenlaisia materiaaleja.

Teknillisen fysiikan professori Törmä sai apurahasta 1,6 miljoonaa euroa ”Condensation in Designed Systems” –hankkeelle.

Hankkeessa tutkitaan makroskooppista kvanttikoherenssia, ultrakylmien kaasujen fysikaalisia ilmiöitä ja nanomittakaavan optisia ilmiöitä. Tarkoitus on selvittää, mitkä nanorakenteet ovat koherenssi-ilmiöiden kannalta optimaalisia.

ERC on tukenut uraauurtavaa tutkimusta kaikilla tieteenaloilla vuodesta 2007 lähtien, ja sen kokonaisbudjetti on 7,5 miljardia euroa vuosina 2007-2013. Nyt rahoitusta saaneiden kolmen tutkimushankkeen lisäksi 14 Aalto-yliopiston tutkijaa on jo aiemmin saanut ERC-rahoituksen.

Kirja vihreiden materiaalien valintaan

L

appeenrannan teknillisen yliopiston dosentti Harri Eskelinen ja tutkimusapulainen Sami Karsikas ovat

kirjoittaneet 400-sivuisen oppikirjan Vihreän teknologian näkökulmat konstruktiomateriaalien valinnassa. Valmistu-

misvaiheessa oleville konetekniikan opiskelijoille suunnatun kirjan tärkein tavoite on antaa näkökulmia vihreää ja puhdasta teknologiaa painottavaan materiaalinvalintaan.

Kirjan kirjoittamisen motivaationa on ollut Suomen kierrätysaste, joka vuonna 2011 oli läntisen Euroopan alhaisimpia. Maassamme on investoitu jätteiden polttoon, mutta jätteiden energiakäyttö ei kuitenkaan ole kierrätystä. Kirjan kirjoittajien mukaan parempia ratkaisuja ovat vihreää taloutta edistävät, puhtaaseen ja vihreään teknologiaan perustuvat materiaalitekniset valinnat.

Kirjan pyrkimyksenä on arvioida, analysoidaa ja vertailla vaihtoehtoisten konstruktiomateriaalien en ominaisuuksia eri sovelluskohteissa. Arvioinnin in tueksi kirjassa on runsaasti taulukoihin ja kuvaaajiin koottua vaihtoehtoisten materiaalien vertaiilutietoa.

Kirjassa muun muassa haetaan perinteisille e teräs- ja alumiinirakenteille vaihtoehtoja polymeereistä, keraameista, komposiiteista, nanomateriaaleista ja adaptiivisista materiaaleista.

Kirja on toteutettu vararehtori Hannu Rantasen myöntämän ”Opetuksen kehittämishankkeet” –määrärahan turvin.

2/2013

7

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON tutkijat ovat professori Olli Yli-Harjan johdolla rakentaneet toistaiseksi suurimman ja monipuolisimman tietokannan kantasolujen geenien ilmentymisen tutkimukseen. Hajallaan olleet mittausaineistot ovat nyt kaikkien tutkijoiden ulottuvilla, kansainvälisten tutkimusten vertailu on mahdollista ja ymmärrys geenien toiminnasta lisääntyy. ”Geenien toimintaa tutkimalla voimme ymmärtää, miksi kantasolut ovat sellaisia kuin ovat, miten ne erilaistuvat toisiksi solutyypeiksi, ja mikä muutos solussa aiheuttaa tietyn sairauden. Kun näitä muutoksia ymmärretään,

Kuva: TTY:n kuva-arkisto

Kantasolutietokanta kantasoluja on entistä helpompi valjastaa lääketieteen tarkoituksiin”, tietokannan kehitystyöhön osallistunut ja aiheesta väitellyt tutkija Kaisa-Leena Aho sanoo.

Tutkijat voivat etsiä uudesta tietokannasta mittausaineistoa, tarkastella sitä kuvaajien avulla ja analysoida sitä tietokannan työkaluilla helposti ja nopeasti.

Työ tehtiin osana Euroopan Unionin ESTOOLS-tutkimusprojektia. ESTOOLS on kantasoluja tutkiva EU-konsortio, johon kuuluu 21 eurooppalaista yliopistoa ja tutkimuskeskusta.

Yli-Harjan tutkimusryhmä liittyi konsortioon vuonna 2008.

MARKKU KIVIKOSKI JATKAA TTY:N REHTORINA

Kuva: VTT

VTT:lle merkittävä tilaus Singaporen satamaoperaattorilta SINGAPOREN SATAMAN toiminnasta vastaava yhtiö PSA on tilannut VTT:ltä langattoman tietoverkon kehitystyön. Teknologian avulla on tarkoitus lisätä satamatoiminnan sujuvuutta ja tehokkuutta sekä tukea työvoiman ja koneiden parempaa liikkuvuutta ja turvallisuutta.

VTT:n toimialajohtaja Jouko Suokas luonnehtii nyt tehtyä sopimusta tärkeäksi päänavaukseksi Singaporen mielenkiintoisella markkinalla. ”PSA hyödyntää VTT:n asiantuntemusta langattomissa mesh-verkoissa tavoitteenaan automaation ja älykkäiden teknologioiden saumaton yhdistäminen. Nämä innovaatiot tekevät meistä entistä vahvemman uuden sukupolven automatisoidun sataman, joka on tehokkuudeltaan ja tuottavuudeltaan huippuluokkaa”, PSA Singapore Terminalsin toimitusjohtaja Oh Bee Lock sanoo.

8

2/2013

Langaton mesh-verkko sisältää joukon langattomia laitteita kuten WLAN tukiasemia, joiden välityksellä päätelaitteet saavat yhteyden toisiin verkkoihin. Päätelaitteetkin voivat toimia tiedonvälittäjinä, jolloin ne reitittävät toisten päätelaitteiden tietoliikennettä tukiasemille ja edelleen muihin verkkoihin välitettäväksi.

Reitittävän langattoman mesh-verkon ansiosta esimerkiksi satamassa liikkuvien työkoneiden on mahdollista toimia tukiasemina ja siten vähentää tietoverkon katvealueita. Suurten satama-alueiden isot tavaramäärät häiritsevät perinteisten langattomien verkkojen toimintaa.

Singaporen konttisatama on yksi maailman suurimmista, ja pelkästään viime vuonna siellä käsiteltiin yli 30 miljoonaa konttia. PSA Singapore Terminals on osa PSA International –konsernia, joka on maailman johtavia satamaoperaattoreita.

TTY-SÄÄTIÖN hallitus on nimittänyt rehtori Markku Kivikosken uudelle kaudelle, joka alkaa 1. tammikuuta 2014 ja päättyy 31. heinäkuuta 2016. Elektroniikan professori Kivikoski on aloittanut TTY:n rehtorina vuonna 2008. ”Rehtori Kivikoski on vienyt säätiöyliopiston toimintaa ja siihen liittyviä uudistuksia ansiokkaasti eteenpäin”, TTY-hallituksen puheenjohtaja Tero Ojanperä toteaa.

Ojanperän mukaan TTY:n lähivuosien painopisteet ovat tieteellisen toiminnan ja kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen sekä modernit oppimisympäristöt.

Samaan aikaan Kivikosken kanssa TTY-säätiön hallitus nimitti myös kaksi vararehtoria.

Tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi nimitettiin ympäristötekniikan professori Jaakko Puhakka ja opetuksesta vastaavaksi vararehtoriksi Mika Hannula. Hannula on tietojohtamisen professori sekä tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnan dekaani. Molemmat aloittavat työssään vuoden 2014 alussa.

Mika Hannulasta lisää sivulla 11.

Jaakko Puhakka

Mika Hannula

VTT:n erikoistutkija palkittu älyliikenteen edistämisestä HULLUNA TEKNOLOGIAAN TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO järjestää TTY Forum 2013 – Hulluna teknologiaan –tapahtuman 12. marraskuuta Tampere-talossa.

Tilaisuuden aloituspuheenvuoron pitää tietoyhteiskunnan visionääri, tulevaisuuden tutkija Risto Linturi. TTY:n osaamista esittelevät professorit Jorma Mäntynen, Pertti Järventausta, Hannu Tikka sekä Minna Kellomäki. Tilaisuuden yhteydessä järjestettävässä Teknologiamaailma-näyttelyssä osallistujat pääsevät tutustumaan TTY:n uusimpaan tutkimukseen ja muihin tekniikan ihmeisiin.

E

uroopan komissio palkitsi VTT:n erikoistutkija Petri Monosen iMobility Award –tunnustuspalkinnolla erinomaisesta älyliikenteen käyttöönoton edistämisestä.

Palkinto luovutettiin 11. syyskuuta Haagissa kansainvälisen autoliiton (FIA) ja Euroopan komission iMobility Challenge –tapahtumassa.

Tunnustuspalkinnon voittajan valitsivat älyliikenteen ammattilaiset iMobility Forumin ja komission asettamista ehdokkaista.

Komission rahoittaman ja ohjaaman iMobility Forumin tavoitteena on tukea turvallista, älykästä ja päästötöntä liikkuvuutta.

Mononen on paitsi merkittävästi edistänyt älyliikenteen käyttöönottoa Euroopassa, myös koordinoinut laajoja eurooppalaisia älyliikenteen tutkimusprojekteja.

Esimerkiksi TeleFOT-projektissa analysoi-

tiin yksityiskohtaisesti yli kymmenen miljoonaa ajettua kilometriä. Tutkimuksen julkisesti saatavilla olevat tulokset tukevat osaltaan älykkäämmän liikennejärjestelmän kehittämistä. ”Tutkimustyössä selvitettiin ajoneuvoihin jälkiasennettavien ja mobiilien älyliikennepalveluiden vaikutuksia. Palvelut ovat kuluttajien saatavilla ja otettavissa helposti ja edullisesti käyttöön. Älypuhelimella käytettävät liikennepalvelut ovat yhtä tehokkaita tai jopa tehokkaampia kuin ajoneuvoteollisuuden uusien autojen lisävarusteena tarjoamat tai yhteiskunnan varoin tien varteen rakennetut järjestelmät”, Mononen kertoo. www.telefot.eu

OHJELMA: 13.00–13.15 Tervetuloa, rehtori Markku Kivikoski 13.15–14.15 Radikaalit teknologiat ja Suomi 2.0, futurologi Risto Linturi 14.45–15.05 Tulevaisuus maalla, merellä ja ilmassa, professori Jorma Mäntynen 15.05–15.25 Älykäs sähköverkko – energiatehokkaan sähkömarkkinan mahdollistaja, professori Pertti Järventausta 15.25–15.40 Yleisökysymykset 15.40–16.00 Arkkitehtuuri tulevaisuus, professori Hannu Tikka 16.00–16.20 Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla?, professori Minna Kellomäki 16.20–16.45 Yleisökysymykset ja TTY:n täydennyskouluttaja 2013 16.45–18.00 Tutustuminen Teknologiamaailmanäyttelyyn Paikka: Tampere-talo, Sorsapuistosali Aika: 12. marraskuuta 2013 klo 13–18

Paul Timmers (EU DG CONNECT:in johtaja) ja Petri Mononen.

Kuva: FIA

Väitös: Metsäenergiaa kannattaa kuljettaa pitkiäkin matkoja Metsäenergian käyttö ja kysyntä voivat kasvaa voimakkaasti uusien voimalaitosten ja biojalostamojen johdosta. Myös monet jo ennestään puuta käyttävät voimalaitokset lisäävät puun osuutta energiantuotannossaan. Tämä kaikki merkitsee, että puun kuljetusmatkat käyttökohteelle sekä kuljetusten päästöt kasvavat.

Diplomi-insinööri Eero Jäppinen tutki Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tehdyssä väitöskirjassaan raaka-aineen saatavuuden alueellisten erojen ja logististen ratkaisujen vaikutusta metsäenergian hankinnan ja käytön kasvihuonepäästöihin.

Lisäksi hän tarkasteli, miten suomalaisista metsistä saatavat energiajakeet kannattaa käyttää, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty päästöjen kannalta.

Tärkein Jäppisen saamista tuloksista on, että kokonaispäästöjen kannalta ei juuri ole merkitystä, missä laitos sijaitsee ja mistä raaka-aine saadaan hankittua. Tutkimuksen mukaan suomalaisen metsäenergian käyttö kannattaa päästöjen kannalta siis kauempaakin kuljetettuna. Tutkimuksen mukaan paras hyöty päästöjen suhteen saadaan, kun puulla korvataan turvetta tai kivihiiltä.

2/2013

9

PÄ I V I T Y K S E T / S TA R T U P

Teksti: Helena Hyvönen Kuvat: Teemu Granström ja Ambro Group Oy

Nuoret yrittäjät luomujuoman lähteellä Oma kiinnostus ravintoon ja terveyteen ajoi korkeakouluopiskelijat Simo Suoheimon, Tapio Melginin, Miika Perän, Arno Paulan ja Mikko Ikolan kehittämään luonnonmukaisen ravintojuoman.

H

omma lähti liikkeelle alkuvuodesta 2013. Kaliforniassa silloin alkanut ravinto-innostus sytytti kipinän kehittää luonnollisista aineksista juoma omiin tarpeisiin. Vastaavaa tuotetta ei ollut olemassa, joten se oli tehtävä itse.

Miehet kertovat asettaneensa tavoitteekseen tehdä kokonaisvaltainen juoma, joka täyttää päivän ravintosuositukset. He osallistuivat ravintolapäivään kolmen erilaisen juomareseptin kanssa kuullakseen käyttäjäkommentteja. Kaikki

juomat myytiin loppuun. ”Luonnonmukainen ravinto ja raaka-aineet kiinnostavat ihmisiä. Me ei tehdä kompromissia raaka-aineiden suhteen, vaan otetaan parhaat mahdolliset. Suomessa on paljon hyviä raakaaineita, kuten marjoja, joita käytämme”, Suoheimo kertoo.

Ambro-niminen juoma sisältää muun muassa pähkinöitä, nokkosta, macaa, oluthiivaa, pinaattijauhetta, marjoja ja spirulinaa. Se on yli 90 prosenttisesti luomujuoma eikä siinä ole lainkaan lisäaineita.

”MONET OVAT KERTONEET, ETTÄ TUOTE HELPOTTAA ELÄMÄÄ JA SÄÄSTÄÄ AIKAA.”

Raaka-aineet kuivataan, jauhetaan ja sekoitetaan keskenään. Juomajauhe on sen jälkeen tarkoitus sekoittaa nesteeseen valmiin annoksen saamiseksi. Miehet kertovat, että useat koekäyttäjät ovat sekoittaneet jauheen tehosekoittemisessa tuoreiden marjojen ja hedelmien kanssa paremman maun saamiseksi.

Ambron raaka-aineet on mitattu ja laskettu tunnollisen tarkasti. ”Proteiinin saantia on pohdittu, mistä lähteistä on hyvä saada aminohapot, eli onko paras kasvi- vai maitoperäinen lähde. Myös vitamiinien lähteissä on yritetty löytää tasapaino ja keskimääräisesti parhaat vaihtoehdot”, Paula selittää.

Ryhmän mukaan tuote on kehitetty, jotta kiireisinäkään päivinä ei tarvitsisi luopua hyvistä raaka-aineista. Juoma ei ole siis tarkoitettu ruuankorvikkeeksi, vaan vaihtoehdoksi hetkiin, jolloin ei ehdi valmistaa ravitsevaa ruokaa.

Toistaiseksi Ambro on ennakkotilattavana ja ollut koekäyttäjien testattavana. Varsinainen tuotelanseeraus on tarkoitus tehdä muutaman kuukauden kuluttua. Tuotteen taakse on perustettu osakeyhtiö Ambro Group Oy. Miehet aikovat lanseerata juomansa aika pian myös ulkomaille, mistä kyselyjä onkin jo tullut. ”Moni ennakkotilaaja on ollut tästä ihan innoissaan. Monet ovat kertoneet, että tuote helpottaa elämää ja säästää aikaa”, miehet vakuuttavat.

FA K TAT YRITYKSEN NIMI: Ambro Group Oy PERUSTAMISVUOSI: 2013 PERUSTAJAT: Simo Suoheimo, Tapio Melgin, Miika Perä, Arno Paula ja Mikko Ikola Vasemmalta oikealle: Arno Paula, Tapio Melgin, Simo Suoheimo, Miika Perä ja Mikko Ikola.

TUOTE: Luonnonmukainen ravintojuoma, joka täyttää päivän ravintosaantisuosituk-

SINUN STARTUPISI TÄLLE PALSTALLE?

10

2/2013

Juttusarjassamme esittelemme startup -yrityksiä, jonka ovat perustaneet teekkarit, DI:t tai muuten tekniikan alalla toimivat henkilöt. Kerro meille omasta startupistasi: maria.huusko@t-media.fi

set. Ei lisäaineita.

TAVOITE: Lanseerata tuote Suomessa ja maailmalla.

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N I I KAN KASVO

Teksti: Päivi Remes // Kuva: TTY:n kuva-arkisto

Kehitteillä ajasta riippumaton tenttiminen:

Opetuksesta oppimiseen TTY:n opetusvararehtori Mika Hannula liputtaa työmarkkinarelevantin tutkinnon puolesta

E

nsi vuoden alusta TTY:ssä opetusvararehtorina aloittava Mika Hannula ei jää istuskelemaan kansliaan. Tämä tietojohtamisen professori, tuotantotalouden ja rakentamisen tiedekunnan dekaani, Maanpuolustuskorkeakoulun ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun dosentti sekä Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja toimi opiskeluaikoinaan myös IT-alan yrittäjänä. Vankan oppimis- ja opetustaustansa lisäksi Hannula kykenee edelleen astumaan opiskelijan pään sisälle.

Vastaat opetuksen kehittämisestä.

Mikä TTY:ssa on parasta?

Kampuksella tekemisen meininki välittyy sekä henkilöstöstä että opiskelijoista. Meillä opiskelee noin 10 000 perus- ja jatko-opiskelijaa ja työskentelee lähes 2 000 eri alojen osaajaa.

Toimimme siltä pohjalta, että teorian osaaminen ei riitä vaan vasta käytäntöön soveltaminen synnyttää tuloksia. TTY:n hakijamäärät ovat jatkuvassa kasvussa ja vastaavasti meiltä hankittu DI:n sekä tohtorin tutkinto arvossaan työmarkkinoilla.

Haluatte olla edelläkävijä kansainvälisessä toiminnassa. Miten tämä näkyy konkreettisesti?

Joka viides opiskelija tai henkilökuntaan kuuluva on ulkomaalainen, ja joissakin tutkinto-ohjelmissamme jo puolet opiskelijoista käy kansainvälisessä vaihdossa. Meillä on 200 yliopiston kanssa jonkinasteinen yhteistyösopimus ja terävöitämme parhaillaan strategisesti merkittävien kumppaniyliopistojen joukkoa.

Olemme rakentamassa kansainvälistymisosiota tutkinto-ohjelmiimme: tavoitteena on, että jatkossa jokaisen opiskelijan HOPS:iin sisältyy kansainvälinen osio. Tämä ei tarkoita sitä, että on pakko lähteä vaihtoon ulkomaille vaan esi-

merkiksi verkko-opiskelua tai opiskelujaksoa monikulttuurisessa ympäristössä Suomessa tai vaikkapa kansainvälisen opiskelijaryhmän tutorointia.

Joustava ja sujuva opiskelu sekä nopeasti muuttuvat työmarkkinat sopivat yhteen, vai kuinka?

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää opiskelijoille?

Ihminen oppii halutessaan yllättävän paljon uusia asioita. Omiin kykyihinsä ja osaamiseensa pitää uskaltaa luottaa. Teknistieteellinen tutkinto on hyvä lähtökohta työelämään. Tilastot osoittavat, että arvostetun tutkinnon avulla paikka työelämästä löytyy nopeasti.

Kyllä. Haluamme tarjota sellaista opetusta ja kurssijärjestystä, jotka mahdollistavat joustavan ja mielekkään opiskelun ja omaehtoisen ryhmässä oppimisen. Opiskelijoiden on päästävä vaikka perjantai-iltana kampukselle rauhalliseen tilaan pähkäilemään porukalla asioita ja sparraamaan tentteihin. Taidamme muuten olla nykyisinkin ainoa yliopisto, jonka kampukselle opiskelijoilla on pääsy 24/7. Tenttisumaa puolestaan helpottaisi ajasta riippumaton tenttiminen: opiskelija voisi halutessaan suorittaa hyvissä ajoin etukäteen jonkin tentin alta pois.

Laajemminkin, sähköisten oppimisympäristöjen tehokas hyödyntäminen sekä pienten ”stressitestityyppisten” opiskelutapahtumien järjestäminen kuuluvat nykyaikaiseen opiskeluun. Tämä vaatii opettajilta uudenlaista asennoitumista: pyrimme ottamaan perinteisen opetuksen rinnalle enemmän omaehtoista oppimista sekä tiivistämään entisestään toimintaa elinkeinoelämän yhteistyökumppaneidemme kanssa. Valmistuville opiskelijoille oleellista on opitun tiedon relevanttius sekä mahdollisimman monipuoliset eväät menestyä kansainvälisillä työmarkkinoilla sekä yrittäjänä.

2/2013

11

PÄ I V I T Y K S E T / O P I S K E L U

”NYKY-YHTEISKUNTA ON YMPÄRISTÖNÄ TERVEYSHAASTE, SILLÄ IHMINEN IKÄÄN KUIN PAKOTETAAN PASSIIVISUUTEEN JOKA PUOLELLA.”

12

2/2013

Teksti: Helena Hyvönen // Kuvat: Pekka Rötkönen

Ylös tuolista!

Terveyssuositusten mukaan ihminen saisi istua vain kuusi tuntia päivässä. Suurin osa suomalaisista ylittää sen kirkkaasti. Liikuntafysiologi Arto Pesola haastaa sinut vaihtamaan istumisen aktiiviseen arkeen.

O

letko koskaan pysähtynyt miettimään, kuinka monta tuntia päivästäsi kuluu istuen? Koulut, toimistot, koti, ja monet muut sisätilat on kaikki suunniteltu istumista ajatellen. Istumisesta on tullut nykyihmiselle niin normaali olotila, ettei sitä kyseenalaista kukaan.

Paitsi liikuntafysiologi Arto Pesola.

Pesola tekee parhaillaan väitöskirjatutkimusta istumisen vähentämisen terveyshyödyistä Jyväskylän liikuntabiologian laitoksella. Tänä vuonna häneltä on ilmestynyt myös kirja Luomuliikunnan vallankumous.

Pesolan mukaan nyky-yhteiskunta on ympäristönä terveyshaaste, sillä ihminen ikään kuin pakotetaan passiivisuuteen joka puolella. Pesola haastaa nykymallin ja uskoo muutokseen. Mitä enemmän uutta tutkimustietoa istumisen terveyshaitoista tulee, sitä suurempi paine on muokata toimistoja, kouluja ja muita ympäristöjä aktiivisuutta tukeviksi. ”Fyysinen hyvinvointi on yrityksen kilpailuetu ja työympäristö on yksi kilpailutekijä”, Pesola huomauttaa. Eli jos istuminen on terveyshaitta, paljon töissä istuvat jaksavat huonommin kuin aktiivisesti työpäivän aikana liikkuvat ihmiset. ”Kaikista tehokkain keino istumisen haittojen välttämiseksi on nousta tuolista ylös. Muutaman minuutin tauko istumisesta puolen tunnein välein on jo muutos, joka näkyy terveydessä”, Pesola neuvoo.

Pelkästään seisomaan nouseminen nostaa energiankulutusta 13 prosenttia. Tauon aikana on hyvä myös kävellä.

Työskentely- ja opiskelutapojen muuttaminen istuvista aktiivisiksi ei ole aina helppoa. Hyvä alku on oma asenne, mutta myös ympäristöä on syytä muuttaa.

”Minulla on yliopistolla seisomatyöpiste, ja kahvitauot tulee myös seisottua. Luennolla menen usein salin takaosaan, jolloin voin seisoa osan ajasta”, Pesola kertoo.

Suositeltava istumisen määrä vuorokaudessa on kuusi tuntia. Se tarkoittaa siis sekä koulu-, työ että vapaa-ajalla tapahtuvaa istumista. Suurin osa suomalaisista ylittää tämän kirkkaasti.

Istuminen on kansanterveydellinen ongelma Istumisen terveyshaitat uhkaavat jo niin pahasti suomalaisten hyvinvointia, että opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa ovat ottaneet asiaan kantaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tänä vuonna julkaisema Muutosta liikkeellä! -julkaisu linjaa tavoitteekseen sen, että istumisen kokonaisaikaa onnistutaan vähentämään kaikissa ikäluokissa.

Se tarkoittaa päiväkotien, koulujen, opiskelu- ja työpaikkojen päivärytmin osittaista uudelleensuunnittelua. ”Toimistoympäristöjen kuten koulujen muuttuminen on ihan väistämätön juttu. Varsinkin nyt, kun hallituksen tasolla on otettu asiaan kantaa. Puhutaan, että se jopa rapauttaa Suomen kilpailukykyä”, Pesola sanoo.

”FYYSINEN HYVINVOINTI ON YRITYKSEN KILPAILUETU, JA TYÖYMPÄRISTÖ ON YKSI KILPAILUTEKIJÄ”

Pesola puhuu paljon luomuliikunnasta, joka on melkein sama asia kuin arki- tai hyötyliikunta.

Mutta siinä kuin hyötyliikuntaa on kävellä portaat ja pyöräillä töihin, luomuliikunta on mitä tahansa lihasten aktivoimista. Kuten nyt vaikka istuma-asennosta seisomaan nousemista. ”Joka kerta, kun nousee penkistä, suuret lihakset aktivoituvat. Insuliinin teho paranee, ja verestä rasvoja lihaksiin siirtävät entsyymit aktivoituvat.”

Toimistoissa hyvä tapa muuttaa työskentelytapoja on ryhtyä pitämään kävelypalavereita tai seisoa kahvitaukojen ajan. Jos on tarvetta puhua pidempään puhelimessa, samalla voisi lähteä kävelylle vaikka ulos. Pesolan mukaan jo se, että lounaan jälkeen kävelee kahville viereiseen puistoon, on hyvä asia.

Monet istumistyötä tekevät kuvittelevat, että muutaman kerran viikossa suoritettu kuntoliikunta korvaa passiivisen ajan. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Vaikka kuntoliikunta onkin erittäin tehokas keino ylläpitää kuntoa ja edistää terveyttä, muutama kerta viikossa ei riitä kompensoimaan pitkiä, passiivisia työpäiviä. ”Kokonaisaktiivisuus on väestötasolla vähentynyt niin paljon, ettei pelkkä kuntoliikunta paikkaa sitä aukkoa. Aika harva täyttää muutenkaan kuntoliikuntasuositusta, joka on viisi kertaa viikossa vähintään puoli tuntia”, Pesola huomauttaa.

Oman terveyden edistämiseksi ensimmäinen askel on siis arkiaktiivisuuden lisääminen, jota erillinen kuntoliikunta tukee loistavasti. ”Toimistotyöntekijät ovat keskimäärin 78 prosenttia työajastaan passiivisia. Tuolista ylösnouseminen ei olekaan helppoa, mutta aktiivinen arki ruokki itseään positiiviseen suuntaan”, Pesola kannustaa.

2/2013

13

PÄ I V I T Y K S E T / T - L E H T I U R K K I I

Elisa Korpela, 19, Kiinteistötalous Noin 8 tuntia. Yritän kiinnittää kotona huomiota ergonomiaan työpöydän ääressä, sillä niskani menee helposti jumiin. Koulun luentosalien ergonomiaan olen ollut tyytyväinen.

Kuinka monta tuntia päivästä vietät istuen?

Leo Martikainen, 20, Automaatiotekniikka

Suunnilleen 10 tuntia. En kiinnitä lainkaan huomiota ergonomiseen istuma-asentoon kotona. Mielestäni koululla ergonomia on ihan hyvällä mallilla. Ei suurempaa valittamista.

Ainakin 8–10 tuntia. Koulussa ei ole kiinnitetty mielestäni riittävästi huomiota ergonomiaan. Pahimpia ovat salit, joissa joutuu istumaan etukumarassa.

Ville Lehtinen, 19, Elektroniikka- ja sähkötekniikka Noin 10 tuntia. En kiinnitä kotona kovinkaan paljon huomiota istumaasentoon. Osassa luentosaleja on mukavat penkit mutta jalkatilaa on niukalti, jolloin paikat puutuvat nopeasti.

2/2013

Reetta Arokoski, 20, Informaatioverkostot

Jani Mara, 22, Elektroniikka- ja sähkötekniikka

Päivän aikana tulee istuttua vähintään 6 tuntia. Olen yrittänyt laittaa työpisteen kotona suositusten mukaisesti niin, että näyttöpääte olisi katseen alapuolella ja käsille on riittävä tuki.

14

Teksti ja kuvat: Markus Kauppinen

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N O L E L U

Teksti ja kuvat: Markus Kauppinen

Kahvi on erottamaton osa päivää monelle, niin myös testilaboratorion henkilökunnalle.

Tällä kertaa laboratorion keittiöön saapui Aeropress-laite, jonka käyttämiseen ei tarvita välttämättä sähköä tai tietokonetta.

Internetin vinkeillä laitteella hifistely laajenee kuitenkin toisiin sfääreihin.

Purista kofeiini

käsin

Perinteistä ja ei

Prosessin hienosäätöä

Aerobie Aeropress on kahvilaite, johon ei kuulu sähköllä toimivia osia. Varsinainen laite koostuu männästä ja sylinteristä.

Männän pääty on kumia, joten paine kohdistuu varmasti sylinterin pohjaan. Vesi kuumennetaan erikseen esimerkiksi vedenkeittimellä. Silti prosessin kulku vastaa perinteisen kahvinkeittimen toimintaa.

Kahvijauheen ja veden sekoitus suodattuu sylinterin pohjassa olevan suodatinpaperin läpi nautittavaksi juomaksi.

Edellä kuvattu tapa tuottaa maistuvaa kahvia. Sisäinen hifistelijä ottaa kuitenkin helposti vallan. Lopputulokseen vaikuttaminen on varmasti helpointa kahvijauhetta vaihtamalla. Toinen tapa on vaihtaa jauheen ja veden suhdetta. Uuttumisajallakin on oma merkityksensä, mutta silloin sylinteri ja mäntä kannattaa yhdistää ensimmäiseksi. Laite käännetään ylösalaisin, lisätään aineet ja sekoitetaan. Suodatin kiinnitetään viimeiseksi ja odotetaan haluttu aika ennen kääntöä kupin päälle.

Helposti alkuun Kun pyöreä suodatinpaperi on telineessään, mitataan sylinteriin pakkauksessa mukana olevalla mitalla jauhetta valmistettavien annosten verran. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa nostaa laite mukin tai muun astian päälle. Seuraavaksi sylinteriin kaadetaan 80–85 -asteista vettä annosten määrän mukaan ja mukana tulleella tikulla sekoitetaan kymmenisen sekuntia.

Männän pää kastellaan ja työnnetään sylinteriin, jatkaen painamista rauhallisesti 20-30 sekunnin ajan.

Harkinnan arvoinen Kahvin suurkuluttajalle tai -keittäjälle käsityö voi olla liikaa, mutta parin-kolmen kupin valmistamiseen Aeropress sopii mainiosti. Lopputulokseen vaikuttaminen maistuu, ja käsityönä tehtyyn juomaan tulee erilainen tunneside. Laite sopii myös olosuhteisiin, jossa sähköistä kahvinkeitintä ei ole saatavilla. Muoviyhdistelmän voi ottaa vaellukselle mukaan, mutta vielä paremmin se sopii matkalaukkuun korvaamaan pikakahvin.

MIKÄ: Aerobie Aeropress MISTÄ: Useita jälleenmyyjiä ympäri maan HINTA: 29,90 € (Verkkokauppa.com, toimituskulut eivät sisälly hintaan)

2/2013

15

Energiaa Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: LUT/ Teemu Leinonen ja Ari Nakari

ja tutkimustietoa omasta aurinkovoimalasta

Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkitaan, miten auringosta saataisiin energiaa mahdollisimman korkealla hyötysuhteella. Yliopiston oma aurinkovoimala käynnistyy loppuvuodesta.

16

2/2013

L

appeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) katolle on kesän aikana asennettu satoja piikidepaneeleja.

Myös uudet autokatokset on katettu aurinkopaneeleilla.

LUT:n aurinkovoimalan paneelien yhteinen pinta-ala on noin 1 000 neliömetriä, ja se kasvaa vielä noin 300 neliöllä, kun aurinkovoimalan viimeiset paneelit ensi vuonna asennetaan paikoilleen.

Voimalan vuosituotanto on 160 megawattituntia. Kymmenen sähkölämmitteistä omakotitaloa lämpiäisi sillä vuoden. Yliopiston vuotuisesta sähköenergian tarpeesta aurinkovoimalan tuotanto kattaa muutaman prosentin.

Voimala ja tutkimuslaboratorio Tärkeintä on kuitenkin voimalan käyttö tutkimus- ja opetuslaboratoriona. LUT:ssa selvitetään muun muassa aurinkokennojen verkkoliityntöjen toteutusta ja toimivuutta, tulevaisuuden älykkäitä verkkoja sekä energian optimaalista hyödyntämistä.

Teoria ja käytäntö yhdistyvät aurinkovoimalassa hienosti.

– Opiskelijat ovat osallistuneet voimalan rakentamiseen tekemällä kaapeleita ja asennuksia, ja kunhan voimala käynnistyy, riittää erilaisia tiedonkeruu- ja analysointitehtäviä kaikille kiinnostuneille, sanoo professori Jero Ahola.

– Tarkoitus on myös rakentaa erilaisia mikroverkkoja ja kokeilla niiden toimintaa.

Tasakatot parempaan käyttöön Yliopiston katoille asennetaan yli 800 aurinkopaneelia. Suurin osa niistä on kiinalaisvalmisteisia,

”TEORIA JA KÄYTÄNTÖ YHDISTYVÄT AURINKOVOIMALASSA HIENOSTI.”

mutta joukkoon sijoitetaan muuallakin – myös Suomessa – valmistettuja paneeleja.

– Eri valmistajien tuotteiden ja paneelityyppien vertailu hoituu siinä samalla, vaikkei se päätehtävämme olekaan, sanoo Ahola.

Paneelit ovat pitkäikäisiä laitteita. Valmistajat takaavat, että vielä 25 vuoden käytön jälkeenkin niiden nimellistehosta on jäljellä yli 80 prosenttia.

Vertailun vuoksi on yliopiston etupihalle sijoitettuun aurinkopaneeliin asennettu kääntölaite, joka suuntaa paneelit kohti aurinkoa. Kääntölaitteen ansiosta paneelien keräämä vuotuinen energiamäärä lisääntyy 20–40 prosenttia.

Useampia käännettäviä paneeleja ei kuitenkaan hankittu kustannussyistä. Yhden käännettävän paneelin hinnalla saa monta kiinteästi asennettavaa peruspaneelia.

– Ne ovat lähes huoltovapaita. Puhdistus silloin tällöin riittää, sanoo Ahola.

”AURINKOVOIMALAN ASENTAMINEN ON HELPPOA JA VOIMALAN KÄYTTÖ SAASTEETONTA JA MELUTONTA.” Saasteetonta, hiljaista ja ilmaista energiaa Suomalainen energiapolitiikka ei nykyisellään kannusta aurinkoenergian käyttöön, vaikka Etelä-Suomessa on tarjolla saman verran ilmaista aurinkoenergiaa kuin Pohjois-Saksassa.

80 prosenttia Saksan aurinkoenergiasta tuotetaan jo nyt kattopaneeleilla.

Yhteiskunnan kannustus esimerkiksi investointiavustuksen muodossa saattaisi professori Aholan mielestä innostaa suomalaisia nykyistä suurempaan energiaomavaraisuuteen.

Aurinkovoimalan asentaminen on helppoa ja voimalan käyttö saasteetonta ja melutonta.

Lappeenrannan Green Campus Aurinkovoimala on osa LUT:n Green Campusta, johon kuuluvat muun muassa pieni tuulivoimala, älykäs sähköverkko sekä muutama sähköajoneuvo.

Vuonna 2011 LUT:n sähkönkulutus oli 7200 megawattituntia. Uusi aurinkovoimala tuottaa vuosittain noin 160 megawattituntia sähköä eli yliopisto voi korvata 2–3 prosenttia ostosähköstä omalla tuotannolla.

Aurinkopaneelien hinnat ovat viime vuosina laskeneet reilusti, ja energian myyntikin on mahdollista, sillä jotkut paikalliset energiayhtiöt ostavat ylimääräisen sähkön pientuottajilta.

Toisin kuin yleisesti luullaan, ovat pohjoisen sääolosuhteetkin aurinkopaneeleille suotuisat.

– Matala lämpötila parantaa aurinkokennojen hyötysuhdetta. Aurinkopaneelit toimivat sitä paremmin, mitä kylmempää on, kertoo Jero Ahola.

”Valoisa kesä kompensoi pimeitä talvia” Euroopassa aurinkoenergian tuottaminen on bisnestä. Saksa on suurin tuottaja, Italia kakkonen ja Espanja kolmas.

Espanjassa on rakennettu aurinkopuistoja.

Saksassa suurin osa aurinkosähköstä tuotetaan yksityisten kiinteistöjen ja maatilojen yhteydessä olevilla aurinkokennoilla. Joka kymmenes saksalainen asuukin kiinteistössä, jossa on aurinkopaneelit.

– Suomi on lähes Keski-Euroopan veroinen alue aurinkoenergian tuotannon kannalta. Pimeitä talvia kompensoi valoisa kesä, jolloin aurinkoa riittää lähes vuorokauden ympäri, Ahola muistuttaa.

Energiaa omalta katolta Professori Jero Ahola asensi omaan taloonsa aurinkopaneelit kaksi vuotta sitten. Kotivoimala tuottaa puolet Aholan perheen kaukolämmöllä lämpiävän talon käyttösähköstä.

Aholan aurinkovoimala on kytketty Lappeenrannan Energia Oy:n sähköverkkoon, ja energiayhtiö on lupautunut ostamaan ylimääräisen sähkön, jota varsinkin aurinkoisina päivinä syntyy enemmän kuin kotitalous ehtii kuluttaa.

Suomessa on noin 20 energiayhtiötä, jotka ostavat sähköä pientuottajilta.

2/2013

17

Fanglan Tao, 31, alueellinen myyntipäällikkö

ABB:n sydämessä elää suomalaisuus Muutin Suomeen Kiinasta 15-vuotiaana. Lukion jälkeen opiskelin konetekniikan diplomi-insinööriksi Otaniemessä. Isäni on koneinsinööri, joten lähdin kulkemaan hänen jalanjäljissään.

Aloitin ABB:lla varaosamyynnissä harjoittelijana vuonna 2004. Sittemmin olen työskennellyt esimerkiksi Kiinassa diplomityötä tehdessäni ja Yhdysvalloissa myyntityössä. Nykyisin vastaan Suomen ja Sveitsin Low Voltage AC Drivesin eli taajuusmuuttajien tehdasmyynnistä.

Työkseni edustan, koulutan ja avustan asiakkaita.

Elämäntilanteeni on muuttumassa ja jään pian äitiyslomalle. Ennen sitä teemme esimieheni kanssa suunnitelman, jonka ansiosta voin rauhassa pitää sekä äitiys- että hoitovapaan. On helpottavaa tietää tehtävien hoituvan, kun olen poissa.

Vaikka osastollani jokaisella työntekijällä on vastuualueensa, osaamme pitää hauskaa yhdessä. Saatamme joskus käydä ravintolassa syömässä tai katsomassa jalkapalloa. Hyvän porukan ansiosta töissä on mukavaa.

ABB on kansainvälinen yritys, jonka juuret Suomessa ovat Strömberg Oy:ssä. Tänä vuonna on kulunut 125 vuotta siitä, kun Gottfrid Strömberg perusti yrityksensä ja Suomen ABB:n edeltäjän toiminta alkoi. Sen kunniaksi myös meillä juhlitaan.

Pitkät perinteet näkyvät parhaiten ABB:lla siten, että tehtailla on paljon työntekijöitä, jotka ovat olleet yrityksen palveluksessa koko elämänsä. Minusta on hienoa, että meillä on Suomessa kaksi kampusta Vaasassa ja Helsingissä. Niin vaalitaan perinteitä.

Teksti: Virvamaria Toikka // Kuva: Teemu Granström

”ON HELPOTTAVAA TIETÄÄ TEHTÄVIEN HOITUVAN, KUN OLEN POISSA.”

ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB:n palveluksessa noin sadassa maassa on 145 000 henkilöä, joista Suomessa noin 6 700.

Lisätietoja internet-sivuillamme www.abb.fi.

18

2/2013

ILMOITUS

Harri Hauta-aho, 33, insinööri, Finland Project Manager

”TAVOITTEENI LÄHIVUOSILLE ON YHDISTÄÄ TYÖ JA PERHE-ELÄMÄ ONNISTUNEESTI.”

Fortum mahdollistaa urakehityksen Fortum tarjoaa monenlaisia ura- ja kehitysmahdollisuuksia – kehityssuunta riippuu työntekijästä itsestään. Yritys toimii useassa eri maassa, mikä tarjoaa mahdollisuuksia työskennellä myös ulkomailla joko pitkillä tai lyhyillä toimeksiannoilla.

Tulin Fortumiin vuonna 2006 kesätyöntekijäksi tekniseen asiakaspalveluun, ja jäin taloon töihin. Vuonna 2008 siirryin Älykkäät sähkömittarit -hankkeeseen. Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme vaihtaneet 610 000 vanhanmallista mittaria uusiin etäluettaviin älymittareihin. Nyt asiakkaamme voivat seurata sähkönkulutustaan reaaliaikaisesti internetin kautta ja vaikuttaa paremmin energiatehokkuuteensa.

Tämän vuoden alusta otin projektin vetovastuun työskenneltyäni hankkeessa pitkään palvelupäällikkönä.

Projekti on nyt loppusuoralla ja tehtävänäni on huolehtia, että hanke saadaan maaliin sovitun mukaisesti. Olen tehnyt määrityksiä, kuvauksia, seurantaa ja raportointia, minulla on paljon yhteistyöpalavereita. Ennen Suomea vastaava hanke toteutettiin Ruotsissa, ja olenkin tehnyt paljon yhteistyötä ruotsalaisten ja norjalaisten kollegoiden kanssa. Olen ylpeä siitä, että projekti on onnistunut erinomaisesti. Onnistumisen takana on hyvä tiimi.

Projekti huomioitiin myös Euroopan tasolla Vuoden verkkoyhtiö -palkinnolla, jonka Fortum sai vuoden alussa.

Fortumissa sisäistä työnhakua ja tehtäväkiertoa tuetaan systemaattisesti. Työkomennuksille voi päästä myös ulkomaille. Projektin loppuessa maaliskuussa minulla on erilaisia mahdollisuuksia, mietin jatkanko esimerkiksi projektipolulla vai siirrynkö päivän bisnekseen operointipuolelle.

Organisaatiossamme henkilöstöä kehitetään muun muassa erilaisin tiimikoulutuksin, ja oppeja jalostaa jatkuva työssä oppiminen. Olen opiskellut töiden ohella MBA-tutkintoa, joka sekin on loppusuoralla. Tavoitteeni lähivuosille on tehdä mieluisaa ja sisällöllisesti motivoivaa työtä hyvässä porukassa, yhdistää työ ja perheelämä onnistuneesti sekä elämään hetkessä ja tarttumaan tilaisuuksiin.

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Johanna Kannasmaa

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa,

Vuonna 2012:

joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien

Liikevaihto 6,2 miljardia euroa

elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka autta-

Liikevoitto 1,7 miljardia euroa

vat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien

Henkilömäärä konsernissa n. 10 400

käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden – sa-

Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX

malla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomis-

Helsingissä.

tajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut.

ILMOITUS

2/2013

19

Teksti: Maria Huusko // Kuva: Jussi Partanen

Topias Siren, 31, kalliomekaanikko

”POSIVA ON OIKEA PAIKKA, JOS HALUAA LUODA UUTTA JA OPPIA PALJON.”

Posivalla painitaan isojen asioiden kanssa Posivalla tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jossa pääsee jo nuorena toteuttamaan itseään”, diplomi-insinöörit Jaana Palomäki ja Topias Siren sanovat.

Valmistuin kalliorakennusalan diplomi-insinööriksi vuonna 2008 ja aloin toimia konsulttina Posivan ONKALO-projektin suunnittelussa. Kolme vuotta myöhemmin minut rekrytoitiin Posivalle, ja nyt työskentelen ONKALO-projektissa kalliomekaanikkona. Suunnittelen maan alla ja laboratoriossa tehtäviä tutkimuksia, palkkaan niihin tekijät sekä valvon työn suorittamista.

Luin Otaniemessä kalliorakentamista, geoympäristötekniikkaa sekä geoinformatiikkaa. Tällä hetkellä pääsen hyödyntämään kaikkea opiskelemaani käytännössä.

Vuodesta 2009 lähtien olen myös tehnyt työn ohessa väitöskirjaa kalliomekaniikasta Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun. Posiva suhtautuu tähän tavoitteeseen erittäin myönteisesti ja tukee sen saavuttamista.

Työnantajana Posiva tarjoaa ainutlaatuisen projektin sekä mittavia haasteita. Tämä on oikea paikka, jos haluaa luoda jotain aivan uutta. Toteutamme ensimmäisenä maailmassa korkea-aktiivisen ydinjätteen geologista loppusijoitusta, jota on tutkittu vuosikymmeniä.

Posivalla pääsee jo nuorena painimaan isojen asioiden kanssa sekä toteuttamaan itseään. Ydinvoima-ala ei välttämättä tarjoa nopeaa urapolkua, vaan aikamoisia mahdollisuuksia oppia.

Työskentely kollegojen kanssa on mielekästä, ja he osaavat antaa todellista vertaistukea sekä oikeasti ottaa kantaa asioihin.

Teen merkityksellistä työtä oman alani asiantuntijana ja annan tärkeän panoksen siihen, että loppusijoitus on turvallista. Koen luovani parempaa maailmaa tuleville sukupolville tekemällä ydinjätteiden loppusijoituksesta turvallista.

Posiva Oy huolehtii omistajiensa (TVO Oyj ja For-

Osana loppusijoitustutkimuksia Posiva on raken-

tum Power and Heat) käytetyn ydinpolttoaineen

tanut Olkiluotoon ONKALO-tutkimustunnelin, joka

turvallisesta loppusijoittamisesta Olkiluodon kal-

ulottuu yli 400 metrin syvyyteen.

lioperään. Posivalla työskentelee noin 100 henkilöä ja toimipaikkana on Eurajoki Länsi-Suomessa.

20

2/2013

Katso avoimet työpaikat verkosta www.posiva.fi.

ILMOITUS

Jaana Palomäki, 34, projekti-insinööri Aloitin Posivalla kustannusinsinöörinä vuonna 2008.

Tein arvioita yksittäisten rakennusmateriaalien kustannuksista ja osallistuin koko loppusijoitusprojektia koskeviin kustannusarviointeihin. Lisäksi koordinoin muun muassa laitoskuvausraportin sekä työ- ja elinkeinoministeriölle toimitettavan ydinjätehuollon toimintakertomuksen laatimista.

Kun ydinjätekuljetuksia suunnitellut kollegani oli jäämässä eläkkeelle, tartuin tilaisuuteen ja ilmaisin kiinnostukseni tuota työtä kohtaan. Kuten Posivan kulttuuriin kuuluu, aktiivisuuteni palkittiin ja sain suunnittelutyön itselleni.

Kuljetusten suunnitteluun liittyy itse suunnittelutyön lisäksi viestintää, lakien ja ohjeiden seurantaa sekä konferensseissa käyntiä. Lisäksi kuulun kahdesti vuodessa kokoontuvaan työryhmään, joka käsittelee ydinjätekuljetusten tilannetta Euroopassa ja maailmalla. Viime kesänä vietin kuusi viikkoa Oxfordissa perehtyen ydinteknologiaan ja ydinvoima-alaan, mukaan lukien ydinjätteen loppusijoitus ja radioaktiivisten aineiden kuljetukset.

Asiantuntijaorganisaatiossa ei titteleillä voi päteä.

Arvostus asiantuntijana tulee kokemuksen myötä, eikä välttämättä esimiesaseman kautta.

Posivan työilmapiiri on monen alan ihmisten kohtaamisen ansiosta rikas. Ongelmiin saa monenlaisia näkökulmia.

Koen tekeväni yhteiskunnallisesti tärkeää työtä, sillä pitkällä aikavälillä ydinjäte on turvallisinta loppusijoittaa nykyisistä välivarastoista pysyvästi kallioon. Sieltä sen voi kaivaa esiin, mikäli joskus keksitään teknologia jätteen loppuenergian hyödyntämiseksi.

”ASIANTUNTIJAORGANISAATIOSSA ETENEMINEN TAPAHTUU TYÖNKUVAN KAUTTA.”

ILMOITUS

2/2013

21

Jami Eskelinen, 39, projektipäällikkö, energiayksikkö

Mallia työhön muusta elämästä

”KOULUAIKOINA SITÄ KUVITTELI, ETTÄ TYÖ ON VAIN LASKEMISTA JA PIIRTÄMISTÄ, MUTTA TODELLISUUDESSA TÄMÄ ON PALJON ENEMMÄN IHMISTEN KANSSA KOMMUNIKOINTIA.”

22

2/2013

Energia-ala kiehtoo minua, koska ilman sitä pyörät eivät pyöri. Nopeasti tulisi kylmä ja vilu, jos meitä ei olisi.

Toisaalta energia-ala on poikkitieteellinen ympäristö, jossa niin sähkö-, kone- kuin rakennusinsinöörit työskentelevät yhdessä.

Kouluaikoina sitä kuvitteli, että työ on vain laskemista ja piirtämistä, mutta todellisuudessa tämä on paljon enemmän ihmisten kanssa kommunikointia.

Koska olin hyvä luonnontieteissä, lähdin opiskelemaan Tampereen teknilliseen yliopistoon ympäristö- ja energia tekniikkaa. Myös isäni on diplomi-insinööri.

Ennen Empoweria työskentelin muutaman vuoden tuotekehitystehtävissä yrityksessä, johon tein myös diplomityöni. Aloitin Empowerilla yli kymmenen vuotta sitten tietojärjestelmien kunnossapitotehtävissä, sitten siirryin asiantuntija- ja konsultointitehtäviin.

Nyt olen projektipäällikkönä energiayksikössä.

Parhaillaan työskentelen Olkiluodon ydinvoimalassa.

Teemme laidasta laitaan putkistourakkaa ja valokuitutöitä. Minun vastuullani on kommunikointi asiakkaan kanssa, myyntityö ja tehtävien ohjaus. Tavoitteet auttavat jaksamaan ja nyt haluan saattaa tämän meneillään olevan projektin päätökseen.

Olen viihtynyt Empowerilla, sillä olen saanut vapaat kädet työskentelyyn. Haluan saavuttaa entistä haasteellisempia tehtäviä, koska niistä opin uutta.

Seuraan jatkuvasti myös muun maailman asioita ja yritän pysyä ajan hermolla. Esimerkiksi muutama vuosi sitten rakensin talon. Otan edelleen työssäni mallia sen projektin läpiviennistä ja koukeroiden setvimisestä.

Teksti: Virvamaria Toikka // Kuva: Rami Marjamäki

Empower on suomalainen palveluyritys, joka aut-

tamme ovat energia-, tietoliikenne- ja teollisuus-

taa pitämään yhteiskunnan pyörät pyörimässä ja

sektorin yritykset. Empower palvelee kymmenil-

parantaa asiakkaidensa kilpailukykyä. Empower

lä paikkakunnilla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,

rakentaa, asentaa, huoltaa ja korjaa sähkö- ja tele-

Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Liikevaihto vuon-

verkkoja, rakentaa ja pitää kunnossa voimalaitoksia

na 2012 oli 366 miljoonaa euroa ja yritys työllis-

ja tehtaita sekä toimittaa ICT-ratkaisuja. Asiakkai-

tää noin 3 000 henkilöä.

ILMOITUS

Marko Lundström, 32, palvelupäällikkö

Teksti: Pia Salo Kuva: Rami Marjamäki

Tampereen Sähkölaitoksella tuetaan kehittymistä Diplomityöntekijästä palvelupäälliköksi edennyt Marko Lundström arvostaa mahdollisuutta siirtyä tehtävistä toisiin oman kehittymisen mukaan.

Työskentelen Tampereen Sähkölaitoksella, tarkemmin ottaen Tampereen Sähköverkko Oy:ssä, jossa vedän palveluyksikköä. Tässä tehtävässä olen työskennellyt nyt reilut kolme vuotta, ja työnkuvani on muovautunut itseni näköiseksi. Aito mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää toimintaamme lisää työn mielekkyyttä merkittävästi.

Tampereen teknillisessä yliopistossa suorittamani opintokokonaisuus on tarjonnut hyvän pohjan, ja työurani eri tehtävissä ovat painottuneet eri asiat.

Konsernin sisällä on hyvät mahdollisuudet siirtyä tehtävissä oman kehittymisen mukaan. Tulin kesätöihin nykyiseen Tampereen Kaukolämpö Oy:öön vuonna 2006 ja sain tätä kautta myös diplomityöpaikan. Opiskelin pääaineena voimalaitostekniikkaa ja sivuaineina teollisuustaloutta ja sähköenergiatekniikkaa. Heti valmistuttuani 2007 aloitin työsuhteessa.

Työskentelin eri tehtävissä: aluksi kehitysinsinöörinä ja lopulta myyntipäällikkönä. Sähköverkkoyhtiön puolelle nykyiseen tehtävääni siirryin vuonna 2010.

Antoisinta työssäni on monipuolisuus: jokainen työpäiväni tuo mukanaan jotain uutta. Työaikani jakautuu siten, että noin puolet ajastani vietän erilaisten kehityshankkeiden parissa. Noin kolmannes ajastani kuluu hallinnollisiin tehtäviin ja esimiestyöhön. Lisäksi pyrin olemaan tukena operatiivisessa toiminnassamme. Yhteydenpito sidosryhmiin on tärkeä osa työtäni.

Vastuualueeseeni kuuluvat asiakkuudet, sopimusten hallinta, sähkön mittaustietojen hallinta, taseselvitys ja vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto.

Meillä on avoin ja iloinen ilmapiiri. Töissä pitää mielestäni olla myös hauskaa! Pyrin itsekin työssäni lisäämään ajatusta yhdessä tekemisestä. Olemme juuri sopivan kokoinen energiayhtiö, jossa tehtävät pysyvät monipuolisina ja laaja-alaisina. Tämä onkin parhaimpia puoliamme työnantajana.

”OLEMME JUURI SOPIVAN KOKOINEN ENERGIAYHTIÖ, JOSSA TEHTÄVÄT PYSYVÄT MONIPUOLISINA JA LAAJA-ALAISINA. ”

Tampereen Sähkölaitos on Suomen viidenneksi suu-

sä hallitsevat koko energiaketjun tuotannosta myyn-

rin energia-alan yritys. Vuonna 1888 perustettu mo-

tiin ja verkonrakennukseen. Rekrytoimme vuosittain

nialakonserni tuottaa, myy ja jakelee sähköä, lämpöä

useita ammattilaisia vaihteleviin tehtäviin sekä tu-

ja jäähdytystä asiakkailleen pääasiassa Pirkanmaalla.

emme lahjoitusstipendein muutamaa opinnäytetyötä.

Konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 314 milj. euroa.

Meillä työskentelee noin 400 henkilöä, jotka yhdes-

ILMOITUS

www.tampereensahkolaitos.fi

2/2013 2/2013

23 23

Teksti: Pia Salo // Kuva: Teemu Granström

Fingridissä monia mahdollisuuksia näköalapaikalla Fingridissä pääsee näköalapaikalle tekemään merkityksellistä työtä.

Kantaverkkotekniikan kehittäjä ja alan edelläkävijä tarjoaa monia mahdollisuuksia läpi työuran.

Emilia Pekkala, 23, osa-aikatyöntekijä, projekti-, selvitys- ja tietojärjestelmätyöt Aloitin Fingridillä vuonna 2012 kesätyöntekijänä. Nyt työskentelen osa-aikaisesti Omaisuuden hallinnan Verkkoinvestoinnit-yksikössä opintojen ohella. Tehtäviini kuuluu monipuolisia selvitystöitä sekä projekti- ja tietojärjestelmien ylläpitoa. Olen saanut heti vastuuta, ja opinnot ovat antaneet työhön hyvän pohjan.

Itselleni oli jo abivuonna selvää, mihin hakeutuisin opiskelemaan. Aloitin opinnot Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulussa vuonna 2009. Kandityöni tein suurjännitetekniikan alalta, ja se mahdollisti osaltaan syvemmän perehtymisen voimaverkkoihin. Tarkoitukseni on valmistua sähkötekniikan diplomi-insinööriksi ensi syksynä. Töiltä ja opinnoilta jää vapaa-aikaakin, kun osaa sovitella kurssit ja työn yhteen.

Olen saanut työskennellä kiinnostavissa projekteissa Fingridin Omaisuuden hallinnan yksiköissä. Fingrid kouluttaa työntekijöitään säännöllisesti ja monipuolisesti, ja työntekijöiden hyvinvoinnista pidetään huolta.

Työilmapiiri on rento ja välitön, ja aamuisin on mukava tulla töihin. Olen päässyt tutustumaan moneen mielenkiintoiseen projektiin, ja tulevaisuus näyttää, mihin haluan erikoistua.

Sähkövoimatekniikan opiskelijana Fingrid tarjoaa minulle koulutustani vastaavia työmahdollisuuksia. On antoisaa syventää Aallossa opittua työssä ja päästä soveltamaan opintoja työelämään. Sähköalalla on Suomelle suuri merkitys. Yhteiskunnan häiriötön toiminta edellyttää paljon osaamista myös sähköalalta. Teemme vastuullista ja merkityksellistä työtä.

24

2/2013

”ON ANTOISAA SYVENTÄÄ AALLOSSA OPITTUA TYÖSSÄ JA PÄÄSTÄ SOVELTAMAAN OPINTOJA TYÖELÄMÄÄN.”

ILMOITUS

”MEILLÄ ON ERITTÄIN POSITIIVINEN TYÖILMAPIIRI, JA KAIKKI PUHALTAVAT YHTEEN HIILEEN.”

Timo Kaukonen, 55, suunnittelupäällikkö Monet mahdollisuudet ovat pitäneet minut alalla 30 vuotta ja Fingridillä 15 vuotta. Meillä on erittäin positiivinen työilmapiiri, ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

Pitkät urat kertovat tästä. Eläkkeelle siirtymisten myötä meille on tullut myös paljon uutta väkeä. Markkinoiden murros ja uudet ilmiöt tuovat alalle ja työtehtäviin lisäpotkua. On myös ollut kiinnostavaa päästä kommentoimaan medialle häiriö- ja poikkeustilanteissa.

Insinööriurani alkoi Imatran Voima Oy:ssä suunnitteluinsinöörinä. Opiskeluaikana työtehtävät tukivat opiskelua. Olen ensin opiskellut teknillisessä opistossa insinööriksi 1981 Helsingissä ja työn ohella diplomi-insinööriksi Tampereella 1992. Esimiestyön myötä olen täydentänyt koulutustani johtamisen opintokokonaisuudella.

Fingridin syntyessä 1997 aloitin nykyisissä tehtävissäni käytön suunnittelun suunnittelupäällikkönä.

Työurani aikana sähkömarkkinat ovat olleet lähes jatkuvassa myllerryksessä – eivätkä muutokset suinkaan ole loppumassa. Uusiutuvan energian tekniikat kehittyvät nopeasti. Yhteiset sähkömarkkinat vaativat lisää siirtokapasiteettia, ja me pyrimme vastaamaan näihin tarpeisiin.

Tekniikan kehitys avaa uusia mahdollisuuksia alalla.

Uutta väkeä tarvitaan erilaisiin projekti- ja analysointitehtäviin.

Sähkömarkkinoiden toimintaa pyritään yhdenmukaistamaan koko Euroopan laajuisesti. Parhaillaan valmistellaan EU:n tasoista verkkolainsäädäntöä. Olen itse vahvasti mukana toiminnassa, mikä vie minut usein Brysseliin kokouksiin.

Fingrid on näköalapaikka kokonaisuuteen. Työmme on merkityksellistä: jos meillä ei järjestelmä toimi, niin mikään muukaan ei toimi. Käyttötehtävät kantaverkossa ovat kiehtovia. Niissä on eniten dynamiikkaa: häiriöt on selvitettävä heti, ja usein vaaditaan nopeita päätöksiä.

Fingrid näkyy jokaisen suomalaisen arkipäivässä vas-

verkkotoiminnan edelläkävijä kansainvälistyvillä säh-

taamalla sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta kan-

kömarkkinoilla. Tarjoamme yhteiskunnallisesti merki-

taverkossa. Yhtiön tehtävänä on toimia asiakkaidensa

tyksellisiä ja ammatillisesti kiinnostavia työtehtäviä n.

ja yhteiskunnan hyväksi siirtäen luotettavasti sähköä,

270:lle eri alojen asiantuntijalle.

edistäen aktiivisesti sähkömarkkinoita sekä kehittäen pitkäjänteisesti kantaverkkoa. Haluamme olla kanta-

ILMOITUS

Lue lisää: www.fingrid.fi

2/2013

25

Teksti: Pia Salo // Kuva: Johanna Kannasmaa

Tiia Selonen, 29, DI, palveluesimies

Elenia pursuaa intoa ja tekemisen meininkiä Elenia on mukana kehittämässä energia-alaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Uudistuneessa yrityksessä nuori esimies ei ole poikkeus. Eleniassa viihdytään, ja henkilöstön motivaatio on kohdillaan.

Niko Jauhiainen, 30, DI, palvelupäällikkö Olen saanut töissäni koko ajan lisää haasteita. Tulin Eleniaan keväällä 2009. Aloitin asiantuntijana mittauksen puolella. Tein taseselvitystä ja olin kehitysprojekteissa mukana asiantuntijana sekä välillä myös projektipäällikkönä. Nykyiseen hommaani siirryin elokuussa.

Nyt vedän Sähkömarkkinoiden tiedonvaihto -asiantuntijatiimiä, jonka vastuulla on laadun varmistus ja kehittäminen. Teen myös asiantuntijatehtäviä ja olen projekteissa mukana. Parasta onkin se, että pääsen esimiehenä toteuttamaan itse enkä pysy liian ylätasolla. Kehitän itseäni työn kautta. Näen alaa myös kokonaisvaltaisesti: edustan Eleniaa ja Suomea erilaisissa kansallisissa sekä kansainvälisissä työryhmissä.

Esimiehenä on tärkeää perehtyä asioihin, jakaa tietoa sekä kehittää alaisia samalla kuin itseään. Minulla on myös raportointivastuuta ja hallinnollisia asioita, jotka pitää pystyä hoitamaan samalla kuin asiantuntijuutta.

Eleniassa järjestetään paljon sisäisiä koulutuksia, perehdyttämistä sekä poikkiprosessipäiviä, joissa saa kuulla mitä muut tiimit ja yksiköt tekevät. Koko henkilöstö on ollut mukana vaikuttamassa siihen, miten strategia toteutuu käytännössä omassa työssä.

Vapaa-ajalla opiskelen kieliä ja harrastan erilaista liikuntaa, kiipeilyä, juoksua ja joukkuelajeja. Elenia tukee henkilöstöä mm. kulttuuri- ja liikuntasetelein.

Virkistystoimikuntamme tarjoaa esimerkiksi teatterilippuja ja järjestää erilaisia tilaisuuksia. Ne tiivistävät porukkaa entisestään.

Olen ylpeä siitä, että Elenia on mukana kehittämässä alaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Emme tee vain sitä mikä on pakko. Teen tällaista kehitystyötä myös omasta mielenkiinnostani alaa kohden, ja olen iloinen siitä, että on ympäristö, joka mahdollistaa sen. Emme pelkää uudistua ja teemme sen asenteella.

26 26

2/2013 2/2013

Aloitin syksyllä esimiehenä asiakaspalvelutiimissä. Minua on aina kiinnostanut asiakaspalvelu: Arvostan sitä, se on tosi tärkeä osa yrityksen toimintaa. Halusin myös kartuttaa osaamistani monipuolisesti ja saada erilaista työkokemusta esimiehenä. Fakta on, että esimieheksi oppii vain tekemällä. Haasteellisinta minulle onkin valmentava esimiestyö – se on uutta insinöörille.

Tulin taloon vuonna 2006 kesätöihin. Tein silloin ihan haalarihommia. Myöhemmin jatkoin toimistotöissä yritysasiakkaiden sähköverkkopalveluiden parissa, ja sen jälkeen mittauspuolella asiantuntijatehtävissä. Päätyötäni oli tuntimittaus ja tuntipohjainen taseselvitys, joka on kuuma peruna alalla. Sain todella hyvää oppia, kehityin paljon ja opin uutta.

Nykyinen työni on pitkälti 15-henkisen tiimini tukemista huippusuoritukseen: alaisten valmentamista, resurssien seurantaa, kartoittamista ja uudistetun strategian mukaisen asiakaspalvelun kehittämistä. Hoidamme tiimin kanssa asiakkaiden yhteydenotot mm. sopimuksiin ja laskutuksiin liittyvissä asioissa. Pyrin esimiehenä olemaan mahdollisimman paljon läsnä ja käytännön arjessa mukana.

Mielenkiintoisinta työssäni on sen nopeatempoisuus ja dynaamisuus: pitää kyetä reagoimaan nopeasti.

Työni on monipuolista. Saan laittaa itseni likoon, ja pyrin myös soveltamaan teknistä taustaani tiimini hyväksi. Jos asiakaspalvelun työntekijät viihtyvät, se kuuluu myös asiakkaille asti. Saamme välitöntä palautetta heiltä – se onkin työn suola.

Yrityksemme on uudistunut kokonaan ilmettä myöden. Uudistumisen fiilis on tarttunut koko työyhteisöön.

Olemme ylpeitä työstämme ja yrityskuvastamme. Oma tavoitteeni on pystyä säilyttämään alkuinnostus ja kehittymään esimiehenä.

ILMOITUS

”EMME TEE VAIN SITÄ MIKÄ ON PAKKO.”

”ESIMIEHEKSI OPPII VAIN TEKEMÄLLÄ.”

ILMOITUS

Turvaamme joka päivä 410 000 asiakkaamme arjen

verkkopalveluihin vuosittain yli 70 miljoonaa euroa

sujumisen sähkön ja lämmön jakelulla. Alan edellä-

varmistaaksemme yhteiskunnan toimivuuden myös

kävijänä rakennamme älykästä sähköverkkoa yhdes-

tulevaisuuden sukupolville. Elenian rohkeasti uudis-

sä paikallisten kumppaneidemme kanssa. Tuotamme

tuva ja osaava työyhteisö tarjoaa haasteita oppimi-

lämmitysratkaisuja, jotka ovat ympäristömyönteisiä

seen ja kasvuun. Rajat ylittävän yhteistyön hengessä

ja kilpailukykyisiä. Investoimme sähköverkkoon ja

viemme eteenpäin omaa ja koko toimialan kehitystä.

2/2013

27

Digijälki – Teksti: Pia Salo // Kuvitus: Flukso

aikamme mörkö?

Tietotekniikan sovellukset ovat tulleet vahvasti osaksi arkeamme. Tavallisena arkipäivänä jätämme monenlaisia digitaalisia jälkiä siitä, mitä teemme, missä teemme ja kenen kanssa. Syövätkö digijäljet yksityisyyden?

M

yymälän kortinlukupääte lukee kanta-asiakas- ja maksukorttimme. Teemme netissä hakuja, jotka kerryttävät hakuhistoriaa.

Karttasovellus näyttää reitin perille – ja rekisteröi siinä sivussa sijaintimme.

Tarkistamme julkisen liikenteen aikataulun älypuhelimen joukkoliikenneappsista ja maksamme matkamme tietysti älykkäällä matkakortilla. Lähetämme tekstiviestiä ja sähköpostia. Lataamme kuvan Facebookiin. Lenkillä voimme tarkkailla sykettämme älypuhelimen avulla. Samalla paikannustoiminto tallentaa lenkkeilyreittimme. Älypuhelin ei nuku yölläkään: sen liikettä tunnistavan sovelluksen voi asettaa seuraamaan unen aikaista liikehdintää. Se analysoi unen vaiheita ja herättää havaitessaan herätykselle sopivimman univaiheen.

Teknologiayritys SOASTAn äskettäin Yhdysvalloissa teettämän kyselytutkimuksen mukaan valtaosa älypuhelimen käyttäjistä tarttuu aamulla herättyään ensitöikseen puhelimeensa.

Tutkimuksen mukaan eniten heti aamusta kiinnostavat sähköposti, säätiedot ja Facebook.

NSA-kohun jälkeen Eri tavoin jättämämme digitaaliset jäljet ovat yksinään pirstaleisia, mutta mitä meistä saadaan selville näitä tietoja yhdistelemällä? Nettipalvelun todelliseen yksityispolitiikkaan tulisi voida tutustua ja sen perusteella tehdä päätös, käyttääkö kyseistä palvelua. Peruskäyttäjä ei oikeastaan voi tietää, kuka hänen tietoihinsa pääsee käsiksi. Tutkijana Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisessä Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITissä työskentelevä Sami Vihavainen kertoo, että informaation puute on keskeinen ongelma.

– Käyttäjälle ei tarpeeksi selkeästi kerrota, mitä dataa hänestä träkätään, kuka träkkää, kenelle tieto menee ja mihin sitä käytetään. Toisaalta jos kerrottaisin, kuka jaksaisi lukea tietosuojaselosteita tarkasti? Vihavainen pohtii.

28

2/2013

”TAVALLISENA ARKIPÄIVÄNÄ JÄTÄMME MONENLAISIA DIGITAALISIA JÄLKIÄ SIITÄ, MITÄ TEEMME, MISSÄ TEEMME JA KENEN KANSSA.”

2/2013

29

On muistettava, että käyttäessämme Yhdysvalloissa tuotettua palvelua, Yhdysvaltain viranomaisilla on oikeus seurata viestintäämme tässä palvelussa.

– Vaikka palveluntarjoajan vaihtaminen pois Yhdysvalloista saattaisi kuulostaa järkevältä ratkaisulta, vastaavaa tiedustelua toteutetaan kuitenkin myös muissa maissa, Niemelä huomauttaa.

Onko tietoyhteiskunnassa yksityisyyttä?

NSA:n (National Security Agency) urkinnasta saatiin Edward Snowdenin paljastusten myötä konkreettista tietoa, mutta vakoilua on osattu epäillä etenkin Yhdysvalloissa jo vuosia. Vihavainen sanoo asian nousseen esiin tutkimuksensa aineistossa jo vuonna 2007. Mikroblogi Jaikuun liittyvän tutkimuksen tutkittavista ryhmistä yksi oli Kaliforniasta.

– Yksi ryhmän vastaajista kuvasi osuvasti Yhdysvaltoja valvontayhteiskunnaksi, jossa Googlen ja NSA:n raja oli jo hämärtynyt ja ihmisistä kerätyt tiedot olisivat helposti käytettävissä muihin kuin alkuperäisiin tarkoituksiin, Vihavainen kertoo.

Vakoilukohu vain laajenee, ja Yhdysvaltojen harjoittama urkinta nousee esiin jo EU:n huippukokoustasolla. Myös valtioiden korkeimman johdon tasolla viestintää käydään nykyisin tekstiviestitse tai sähköpostitse. Jos tietosuoja on uhattuna tällä tasolla, on pelissä yhteiskunnallisesti tarkasteltuna enemmän kuin vaikkapa itse leivotun Angry Birds -kakun kuvan päätymisessä omasta Facebook-profiilista jollekin muulle leivontasivustolle kuvan omistajan tietämättä.

NSA-urkinnan tultua julki kuluttajat ovat alkaneet pohtia, voiko yhdysvaltalaisia palveluja käyttää turvallisin mielin. Myös monet alun perin eurooppalaisistakin palveluista on myyty Yhdysvaltoihin.

– Ensinnäkin NSA-paljastus osoittaa, että valtiollinen toimija on puuttunut yksityissektorin toimintaan internetissä. Yrityksillä ei käytännössä ole muuta vaihtoehtoa kuin yhteistyö.

Toiseksi tapaus herätti keskustelua siitä, minkä tyyppinen vakoilu internetissä on mahdollista.

Ison mittakaavan tiedustelutoiminta ei tätä ennen ollut suurelle yleisölle tuttua. Kolmanneksi kuluttajat harkitsevat ehkä hetken tarkemmin, minkälaista tietoa palveluihin syöttävät, tietoturvayhtiö Silverskinin toimitusjohtaja Mikko Niemelä sanoo.

30

2/2013

Sami Vihavaisen mukaan yksityisyyden ei voida sanoa täysin kuolleen. Hän myöntää kuitenkin, että halutun yksityisyyden muodostaminen on varmasti vaikeutunut.

Yksityisyyttä voidaan ajatella sekä informaation outputin että inputin näkökulmasta. Vihavainen viittaa jo 1970-luvulta peräisin olevaan Altmanin jakoon, jonka mukaan ihmiset pyrkivät kontrolloimaan itseään koskevan informaation välitystä muille (output) ja toisaalta ulkopuolisen informaation virtaa itselleen (input). Jako on ajankohtainen nykyaikanakin: omien tietojen jakamisen lisäksi yksityisyyden määrittämiseen liittyy myös oikeus itse päättää, milloin on tavoitettavissa ja mitä informaatiota vastaanottaa. Vihavainen on tutkinut automaatiota sosiaalisessa mediassa ja havainnut, että automaatio voi sekä tiedon jakamiseen että vastaanoton näkökulmasta heikentää yksityisyyttä.

Jos yksityisyyden suoja erityisesti sosiaalisessa mediassa on viime kädessä käyttäjän omalla vastuulla, on varmin tapa suojata tietonsa yksinkertainen: älä käytä palvelua. Joka tapauksessa tietojaan kannattaa jakaa harkiten ja vain sen verran, kuin palvelun toiminnan kannalta on välttämätöntä. Sosiaalisen näkökulman vaikutusta ei kuitenkaan tässä yhteydessä pidä unohtaa.

– Erityisesti sosiaalisen median käyttö on pitkälti sosiaalisesti konstruoitua. Jos muut käyttäjälle tärkeään sosiaaliseen ryhmään kuuluvat käyttävät palvelua, niin yksittäisen käyttäjän voi olla hankalaa luopua käytöstä, Vihavainen muistuttaa.

Mikko Niemelän mukaan yksityisyyden määritelmää on ehkä hieman päivitettävä.

– Verkossa on yhä mahdollista liikkua eri hahmoilla ja henkilöllisyyksillä. Helpointa on käyttää eri tietokonetta, mutta heti kun palveluita käyttää ristiin, syntyy palveluntarjoajalle mahdollisuus yhdistää nämä tiedot. Vähintäänkin mainostajia se kiinnostaa.

Vaikka käyttäjä poistaisi julkaisemansa sisällön, ei hän voi tietää, kenen käsiin se on jo päätynyt.

– Tiedon saatavuutta voi kenties vaikeuttaa vaikkapa poistamalla valokuvan Facebookista.

Mikään toiminto ei kuitenkaan kerro, onko joku jo kopioinut kuvan omalle koneelleen tai julkaiseeko joku sen mahdollisesti jossain, sanoo Vihavainen.

Niemelän mukaan tavallinen kuluttaja ei pysty poistamaan yksittäisiä palveluun päätyviä jälkiä.

– Helpoin tapa vähentää jäljistä aiheutuvaa haittaa on luoda uutta sisältöä samalla nimellä.

Tuoreempi sisältö näkyy usein esimerkiksi hakukoneen tuloksissa ensimmäisinä.

Käyttäjän kontrolli julkaisemaansa sisältöön on ainakin jossain määrin palveluriippuvaista.

– Esimerkiksi yhteisöpalvelu Diaspora on kehitetty nimenomaan käyttäjän kontrollin ja yksityisyyden näkökulmasta. Duckduckgo-hakupalvelu puolestaan lupaa, että käyttäjän tekemiä hakuja ei tallenneta mihinkään.

Tulevaisuus näyttää, yleistyvätkö sellaiset teknologiaratkaisut, joilla estetään urkinta tai minimoidaan digitaalinen jalanjälki, vai sopeudummeko kehitykseen, joka edellyttää entistä avoimempaa viestintää.

Viestintävirasto: http://www.tietoturvaopas.fi/ Tietosuojavaltuutetun toimisto/ Ohje Internetin käyttäjälle: http://www.tietosuoja.fi/uploads/gs0mmb7n5kjbw.pdf Techlicious-blogi: http://www.techlicious.com/blog/survey-almost-all-smartphoneowners-do-the-same-thing-when-they-wake-up/ Valtiovarainministeriön sosiaalisen median tietoturvaohje: http:// www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/05_valtionhallinnon_tietoturvallisuus

Netin käytössä on syytä käyttää tavallista arkijärkeä: jos jonkin asian tekeminen epäilyttää, ei sitä kannata tehdä!

MUISTA AINAKIN NÄMÄ: Perehdy aina ennen sivustolle kirjoittautumista sen yksityisyyttä koskeviin periaatteisiin ja käytäntöihin, joista kerrotaan sivuston yksityisyyspolitiikassa.

Muuta web-selaimesi evästeiden määrityksiä.

Pyri varmistamaan, että vastakkainen osapuoli (henkilö, kauppa, pankki yms.) on luotettava.

Ole kitsas omien henkilötietojesi kertomisessa ja valokuviesi jakamisessa netissä.

Kerro sosiaalisessa mediassa vain se, mikä on palvelun käytön kannalta välttämätöntä.

Valokuvia julkaistessasi kiinnitä huomio kuviin mahdollisesti liitettyihin paikkatietoihin.

Lähteet: Viestintävirasto/Tietoturvaopas ja Valtiovarainministeriö/Sosiaalisen median tietoturvaohje

Teksti: Pia Salo Kuva: Teemu Granström

Erja Lönnqvist, 32, IT-konsultti

Accenturella on aidosti kannustava ilmapiiri Accenturen ainutlaatuinen tiimikulttuuri avaa mahdollisuuksia. Meillä pääsee verkostoitumaan ja kehittymään monipuolisissa projekteissa.

Työskentelen konsultointitehtävissä master dataan ja finanssialaan liittyvissä tehtävissä. Tulin taloon pari vuotta sitten. Olin kuullut, että Accenturella on hyvät kehittymismahdollisuudet. Jo työhaastattelun yhteydessä mietittiin yhdessä omia kykyjä ja niitä vastaavaa työnkuvaa. Olen valmistunut tuotantotalouden insinööriksi Stadiasta (nykyinen Metropolia) vuonna 2006.

Accenturella on mahdollisuus osallistua projekteihin eri toimialoilla ja työskennellä eri rooleissa. Tätä kautta olen päässyt kehittymään ja muovaamaan työnkuvaani. Jatkuvaa oppimista tehostaa se, että meillä annetaan rehellistä palautetta. Tehokkaana motivaattorina toimivat myös omaan uratasoon nähden hieman liian isot saappaat. Nautin dynaamisesta työstä. Parasta tehtävissäni onkin vaihtelevuus: jokainen projekti on omanlaisensa.

Muutos on hyväksi, sillä mukavuusalueellaan ei kehity.

Meillä todella arvostetaan hyvin tehtyä työtä. Ihmisten johtaminen on hyvällä tasolla. Työilmapiiri on aidosti kannustava, ja itselleni oli jopa vaikeaa oppia, että täällä todella voi pyytää apua. Työskentelen suurelta osin asiakkaiden parissa, ja minut on otettu hyvin myös osaksi asiakkaan työyhteisöä. Viihtyvyyden kannalta ykkösasia ovat positiiviset ihmiset. Hyvästä ilmapiiristä kertoo sekin, että projektitiimien kanssa olemme esimerkiksi perehtyneet yhdessä sushin valmistukseen ja käyneet katsomassa stand-up-esitystä.

”MUUTOS ON HYVÄKSI, SILLÄ MUKAVUUSALUEELLAAN EI KEHITY.”

Accenture on globaali liikkeenjohdon konsultoinnin, tie-

yrityksiä ja yhteisöjä ympäri maailman pysymään muu-

totekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Tuo lahjasi ja

toksessa mukana. Teroita taitojasi alan johtavan koulu-

innostuksesi kansainväliseen organisaatioon, joka työs-

tuksen ja kehityksen avulla samalla kun rakennat ihan-

kentelee teknologian, liiketoiminnan ja innovaatioiden

teellista uraasi. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi!

kärjessä. Tee yhteistyötä erilaisten, lahjakkaiden kollegoiden ja menestystäsi tukevien johtajien kanssa. Auta

ILMOITUS

www.accenture.fi/tyopaikat

2/2013

31

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Teemu Granström

Mikko Valorinta, 41, maajohtaja, sovellusliiketoimintayksikön johtaja

Vanhempi opettaa nuorempaa Haastavinta työssäni on asettaa asiat tärkeysjärjestykseen.

Kysyn välillä itseltäni, mikä on tärkeää ja mihin käytän aikani?

Ei ole yksiselitteistä sanoa, mistä tyypillinen työpäiväni koostuu. Kun katson kalenteriani, niin pähkinänkuoressa voisin sanoa, että myynti- ja asiakastyön lisäksi päiväni kuluvat projektiemme, henkilöstömme sekä pidemmän aikajänteen suunnitelmien parissa.

Olen työskennellyt Capgeminillä yli kymmenen vuotta. Aloitin liikkeenjohdonkonsulttina ja erityisesti kehittämishankkeissa taustastani on ollut hyötyä. En ole koskaan suunnitellut uraani, vaan olen tehnyt sitä, mitä vastaan on tullut.

Meillä Capgeminillä on mukava tekemisen meininki ja tehtäväkeskeinen organisaatio, jossa tiimit työskentelevät kansainvälisessä ympäristössä. Teemme paljon yhteistyötä eurooppalaisten ja intialaisten kollegoidemme kanssa.

Konsultti on kisälliammatti, johon vaaditaan nälkää oppia ja kehittyä tekemisen ohella. Konsulttina on helpointa aloittaa uran alussa, sillä vanhemmat opettavat toimintatapoja nuoremmille.

Capgeminillä on myös Young Professionals -ohjelma, johon valikoituu vuosittain satojen hakijoiden joukosta yli kolmekymmentä vastavalmistunutta, lahjakasta nuorta.

Opiskelin aikoinaan Tampereen teknillisessä yliopistossa teollisuustaloutta ja viime vuonna väittelin Aaltoyliopistossa tekniikan tohtoriksi. Väitöskirjan tekeminen ei ollut helppoa työn ohessa, mutta tohtorin koulutus oli antoisa kokemus ja toi uudenlaista näkökulmaa omaan työhön.

32

2/2013

”KONSULTTI ON KISÄLLIAMMATTI, JOHON VAADITAAN NÄLKÄÄ OPPIA JA KEHITTYÄ TEKEMISEN OHELLA.”

Capgemini on maailman johtavia konsultointi-, tek-

yli 1600 tekee töitä suomalaisille asiakkaille. Cap-

nologia- ja ulkoistuspalveluja tarjoavia yrityksiä.

gemini suunnittelee ja integroi teknisiä ratkaisuja

Meitä on 44 maassa 125 000 työntekijää, joista

asiakkaiden liiketoiminnan tueksi ja kehittämiseksi.

ILMOITUS

Teppo Siirilä, 31, liikkeenjohdon konsultti, teknologiakonsultointi

Deloittella kannustetaan kehittymään Jo rekrytointivaiheessa sain Deloittesta hyvin ammattitaitoisen kuvan työnantajana ja tunne on vain vahvistunut. Eri alojen ammattilaiset hoitavat työnsä yhdessä täsmällisesti ja laadukkaasti meiningillä, josta sopii ottaa esimerkkiä. Joulukuussa minulle tulee täyteen kolme vuotta Deloittella.

Opiskelin TTY:llä diplomi-insinööriksi pääaineenani teollisuustalous. Opintoja kertyi myös tuotekehityksestä.

Opintoni antoivat minulle hyvän kuvan yritystoiminnasta, mutta erityisesti teknologia- ja teollisuustoiminnasta.

Liiketoimintaymmärrys auttaa hahmottamaan, miten tietyn yrityksen tavoitteita ja kyvykkyyksiä voisi parhaiten tukea IT:n avulla. Työssäni olen saanut lisää ymmärrystä projektien johtamisesta ja rakentamisesta sekä ihmisten ohjaamisesta. Ohjelmistotuotannon ymmärtämisestä on paljon hyötyä teknologiakonsulttina.

Liikkeenjohdon konsulttina olen esimerkiksi päässyt tukemaan laajan operatiivisen tietojärjestelmän kehitystyötä hanketoimistotehtävissä sekä arvioimaan taloudellisia vaikutuksia IT-ulkoistusprojektiin, jossa IT-toimintamallit järjestettiin uudestaan.

Haluan kehittää itseäni jatkuvasti ja siihen motivoi parhaiten taitavat työkaverit. Deloitte tarjoaa monipuolisia työtehtäviä useilla toimialoilla, antaen mahdollisuuden kehittää omaa osaamista. Oppimaan pääsee myös kokeneempien kanssa työskennellessä.

Osallistuin jonkin aikaa sitten Lean Six Sigma -koulutukseen ja pääsin sen jälkeen käyttämään oppimiani taitoja toiminnan kehitysprojektiin. Koulutusta siis saa ja sitä pääsee konkreettisesti käyttämään.

Teksti: Virvamaria Toikka // Kuva: Teemu Granström

”OHJELMISTOTUOTANNON YMMÄRTÄMISESTÄ ON PALJON HYÖTYÄ TEKNOLOGIAKONSULTTINA.”

ILMOITUS

Deloitte on maailman johtava liikkeenjohdon

liittyviä palveluita. Tällä hetkellä Deloitten

konsultointipalveluita tarjoava asiantuntija-

palveluksessa on Suomessa yli 400 asian-

organisaatio. Tarjoamme lisäksi tilintarkas-

tuntijaa. Työilmapiirimme on rento, avoin ja

tukseen, verotukseen ja yritysjärjestelyihin

työntekijät huomioiva.

2/2013 1/2013

33

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Teemu Granström

Heikki Sulander, 36, Customer Executive

Kiehtovinta on monipuolinen urapolku Tiedolla työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen onnistuu loistavasti! Tätä tukevat esimerkiksi etätyöskentelyyn kannustavat toimintatavat sekä tarjolla olevat työkalut. Työtehtäväni eivät sido minua aikaan eivätkä paikkaan, joten voin päättää missä ja miten työskentelen.

Fokus on tuloksissa, mutta työilmapiiri Tiedolla on silti avoin, ystävällinen ja aidosti välittävä.

Oman urapolkuni aloitin ohjelmistotestaajana, minkä jälkeen siirryin projektipäälliköksi ja nyt vastaan nimetyistä asiakkuuksista. Tapaan paljon kollegoita, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. Työni on vaihtelevaa, eikä yksikään päivä ole samanlainen.

Tiedolla työskennellään usein monikulttuurisissa tiimeissä. Meillä on toimipisteitä eri maissa ja itseään voi halutessaan kehittää myös ulkomailla. Itsekin olen työskennellyt puolisen vuotta Tshekissä. Mielestäni on rikkautta tutustua uusiin kulttuureihin sekä saada kontakteja eri puolilta maailmaa – aina Intiasta ja Kiinasta asti.

Tiedolta löytyy aina uusia, erilaisia ja haastavia työtehtäviä. Toimimme monilla eri toimialoilla, kuten tietoliikenteen parissa, pankkialalla ja julkishallinnossa.

Täällä omaan kehittymiseen voi vaikuttaa ja tehtävien vaihtaminen kiinnostuksen mukaan on mahdollista.

Uudet haastavat työtehtävät ja mahdollisuus kehittää itseään hyvässä työyhteisössä ovatkin pääsyyt siihen, miksi edelleen työskentelen yrityksessä, johon päädyin kymmenisen vuotta sitten.

”PARASTA ON, ETTÄ SAAN TYÖSKENNELLÄ MUKAVIEN JA OSAAVIEN KOLLEGOIDEN KANSSA.”

34

1/2013 2/2013

Tieto on Pohjoismaiden suurin tietotekniikkapalveluyritys, joka tar-

löytämään uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan muutoksessa. Me

joaa täyden elinkaaren IT-palveluita sekä yksityiselle että julkiselle

Tiedossa uskomme jatkuvaan kehittymiseen ja työmme tuloksiin.

sektorille ja tuotekehityspalveluita viestintäteknologian ja sulau-

Tieto on perustettu vuonna 1968, ja sen pääkonttori sijaitsee

tettujen järjestelmien alueella. Yhtiön tuotekehitysliiketoiminta ja

Helsingissä. Yrityksen palveluksessa työskentelee noin 15 000 am-

toimituskeskukset toimivat maailmanlaajuisesti. Tieto on sitoutu-

mattilaista yli 20 maassa. Tiedon liikevaihto on noin 1,8 miljardia

nut kehittämään yrityksiä ja yhteiskuntaa tietotekniikan ja vahvan

euroa. Yhtiön osakkeet on listattu NASDAQ OMX:ssä Helsingissä ja

toimiala- ja asiakasymmärryksen avulla, sekä auttaa asiakkaitaan

Tukholmassa. Lisätietoja osoitteessa www.tieto.fi

ILMOITUS

Teksti: Marju Hulttinen Kuva: Johanna Kannasmaa

Jesse Honkanen, 27, sovelluskehittäjä

Avanade – hyvällä tavalla haastava Työssäni on mielenkiintoisinta sen vaihtelevuus ja kaikki projekteissa tulleet jopa kansainvälisetkin haasteet, Jesse Honkanen Avanadesta kertoo.

Aloitin Avanadessa toukokuussa 2011. Tämä on ensimmäinen it-alan työpaikkani. Valmistun loppuvuodesta mediatekniikan insinööriksi. Olen tehnyt tämän syksyn lopputyötä, joka on alustariippumaton demosovellus mobiililaitteelle.

Parin vuoden aikana olen ollut kuudessa projektissa mukana. Olen tehnyt mm. suunnittelua, määrittelyä, dokumentointia, ja sovelluskehitystä. Uusien projektien aloittaminen on hyvällä tavalla haastavaa.

Meillä pystyy hankkimaan myös kansainvälistä kokemusta. Projektit voivat olla kotimaisia, Pohjoismaisia tai kansainvälisiä. Pääsin yhden projektin myötä kevääksi Ruotsiin. Se oli tosi opettavainen kokemus. Jo Ruotsissa huomasi kulttuurieroja.

Mukava ekstra töissäni on oppilaitosyhteistyö, jonka myötä olen päässyt kouluihin esiintymään ja kertomaan yrityksestä. Olin jo koulussa mukana Accenturen ja Microsoftin opiskelijaohjelmissa, jota kautta tutustuin Avanadeen.

Yrityksemme yksi arvoista on Passion for Technology.

Meillä panostetaan paljon teknisen ja konsultointiosaamisen kehittämiseen. Kävin Consulting Excellency -perehdytyskoulutuksessa Madridissa, siellä oli osallistujia ympäri maailmaa. Minimikoulutustavoitteemme on 80 tuntia vuodessa. Viime vuoden lukemani taisi olla 150 tuntia. Sain suoritettua muutaman Microsoftin sertifikaatinkin. Koulutukset valitaan itse niin, että ne tukevat omaa roolia ja tulevaisuuden suunnitelmia. Career Manager auttaa tarvittaessa uran suunnittelussa.

Ensi vuonna tavoittelen muutamaa uutta sertifikaattia. Yritän myös päästä talon sisäiseen ketterän ohjelmistokehityksen koulutukseen. Avanadessa on paljon eri urapolkumahdollisuuksia. Meillä voi toimia kehittäjänä, arkkitehtinä, projektihallinnassa, account managerina tai vaikkapa johdossa. Toivon, että saan jatkossa lisää vastuuta ja haasteita, ja pystyn kehittämään uraani enemmän johto- ja suunnittelupuolelle.

ILMOITUS

”MEILLÄ PYSTYY HANKKIMAAN MYÖS KANSAINVÄLISTÄ KOKEMUSTA.”

Avanade tarjoaa liiketoimintaa tukevia teknologiarat-

teknisen osaamisen Avanade tuottaa korkealaatui-

kaisuja ja palveluita, jotka yhdistävät näkemyksen,

sia ratkaisuja – paikan päällä, pilvipalveluna tai ul-

innovaatiot ja Microsoft-teknologioiden erikoisosaa-

koistettuna. Yhtiön enemmistöosuuden omistaa Ac-

misen. Autamme organisaatioita tehostamaan toi-

centure ja sen perustivat vuonna 2000 Accenture LLP

mintaansa, työntekijöidensä tuottavuutta ja asia-

ja Microsoft Corporation. Avanade työllistää 18 000

kasuskollisuutta. Yhdistämällä maailmanlaajuisen

ammattilaista yli 20 maassa. Yhtiön Suomen kontto-

asiantuntijaverkostonsa liiketoiminta-, toimiala- ja

ri sijaitsee Helsingissä. www.avanade.fi.

2/2013

35

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Johanna Kannasmaa

Silverskin pitää hyökkääjät kurissa Alan edelläkävijä, Silverskin edustaa tietoturvayhtiönä Suomessa aivan omaa linjaansa.

Tietoturvan keskiössä on ihminen, ei laitteet.

Yritys kouluttaa työntekijänsä Yhdysvalloissa.

Juuso Haavisto, 28, Security Advisor Silverskiniin on haettu mahdollisimman eri taustaisia ihmisiä, joilla on erilaisia ajattelutapoja ja osaamista. Itse olen koulutukseltani kauppatieteiden maisteri. Teen töissä paljon tilannekuvia. Pyrin kartoittamaan asiakkaiden kanssa heidän tietoturvatilannetta kuten sen hallintaa, vastuita ja prosesseja.

Mielenkiintoisinta työssäni on se, että saan olla monessa mukana. Kun tekee työtä asiakkaille, näkee paljon erilaista. Töissä ei ole näin ollen yhtä rutiinia, kun tekemiset riippuvat asiakkaista. Haastavinta onkin, kun tilanteet ovat niin uniikkeja: ei voi käyttää valmiita ratkaisuja.

Pienenä yrityksenä meillä jokaisella on myös joku sisäinen vastuutehtävä. Minulla se on tuotannosta vastaaminen: Pidän huolta, että oikeat ihmiset toimivat oikeissa asioissa ja projektit saadaan valmiiksi ajallaan.

Tulin Silverskiniin noin 2,5 vuotta sitten. Olen käynyt työkaverieni tapaan koulutukset Yhdysvalloissa, ja käyn siellä yhä. Keskityin opiskeluissani puolustautumisen hallinnoimiseen. Nyt minulla on kolme sertifikaattia kasassa, yksi on vielä tulossa tänä vuonna, ja ensi vuodelle on suunnitteilla kaksi. Sertifikaateilla todistamme osaamisemme asiakkaillemme ja itselle.

Jatkuva oppiminen on alallamme pakollista.

Haluamme olla terävimmässä kärjessä ja haistella uusia tuulia. Silverskinissä jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen koulutussuunnitelma omien ja firman tarpeiden mukaan. Emme ole klooneja vaan täydennämme toisiamme. Käymme koulutussuunnitelmaamme läpi vähintään kerran vuodessa, ja tarpeen mukaan sitä viilaillaan useamminkin.

Kun yritys on pieni, ei meillä ole mitään hierarkioita.

Tulokset ratkaisevat. Jokainen saa työskennellä vapaasti, kunhan tekee työnsä hyvin.

36

2/2013 2/2013

Mikko Niemelä, 27, toimitusjohtaja Tietoturva on pitkälti ihmisten vuorovaikutusta.

Näkemyksemme on, että sitä tehdään ihmisille, ei laitteille. Tietoturvahyökkäykset kohdistuvat pääasiassa yritysten ihmisiin, ei servereihin. Näin oikea uhka onkin ihminen. Kun ihmiset muuttavat toimintaa, laitteetkin toimivat. Kun tiedämme millainen hyökkääjä on, niin pystymme suojautumaan siltä.

Olen opiskellut tietoturvajohtamisen maisteriksi Yhdysvalloissa. Siellä on alan tuorein tieto. Käyn siellä yhä säännöllisesti koulutuksissa samalla tavalla kuin yrityksemme muutkin työntekijät. Teen toimitusjohtajana pitkälti samaa hommaa kuin konsulttimmekin.

Tunnistan asiakkaiden tarpeita ja olen kontaktissa heihin.

Käyn myös esiintymässä seminaareissa ja tietoiskupäivillä. Luentosalit ovat täynnä: ihmisiä kiinnostaa kuulla mitä tietoturva on käytännössä.

Avaamme keväällä oman hyökkäyslaboratorion, jossa pystymme kehittämän ja mallintamaan hyökkäyksiä.

Olemme siitä itse aivan innoissamme, samoin asiakkaamme. Hyökkäyslaboratorio tulee olemaan Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Jokainen työntekijämme kouluttautuu Yhdysvalloissa.

Kun meillä aloittaa, pitää jo olla sertifikoitu. Aluksi koulutusta on tiiviisti parisen vuotta työn ohessa, sen jälkeen koulutus on ylläpitävää. Alku on rankkaa mutta antoisaa.

Silverskinin suurin henkilöstöetu onkin, että mahdollistamme kehittymään parhaaksi. Meillä pääsee työskentelemään parhaiden tyyppien kanssa parhailla työkaluilla.

Meillä on nyt 13 työntekijää. Kasvamme maltillisesti koko ajan. Palkkaamme sitä mukaa lisää, kun löydämme sopivan. Haku on jatkuvaa. Olen erityisen ylpeä Silverskinistä siitä, että meillä on erinomainen hyökkäyskyky ja parhaat työntekijät.

ILMOITUS

”PALKKAAMME SITÄ MUKAA LISÄÄ, KUN LÖYDÄMME SOPIVAN.”

”HALUAMME OLLA TERÄVIMMÄSSÄ KÄRJESSÄ JA HAISTELLA UUSIA TUULIA.”

Silverskin on työntekijöidensä omistama korkean osaa-

Tarjoamme reaaliaikaista tilannekuvaa yrityksen

mistason tietoturvayhtiö. Syventymistämme kuvaa

tietoturvan tilasta – sisältä ja ulkoa. Valmennamme

korkein sertifioitu taso niin Euroopaan Unionin kuin

henkilöstön eri kohderyhmät ja autamme valitse-

Yhdysvaltojen puolustusministeriön standardeissa.

maan ja ottamaan käyttöön parhaiten sopivat tieto-

Toimimme Suomessa suoraan asiakkaiden kanssa

turvakäytännöt.

sekä epäsuoraan kattavan partneriverkoston kautta. Kansainvälinen toimintamme ulottuu Venäjältä ja

www.silverskin.com

Lähi-idästä Yhdysvaltoihin.

ILMOITUS

2/2013 2/2013

37

Manu Nurminen, 29, R&D Engineer

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Johanna Kannasmaa

Salaperäinen kehitystyö vei mukanaan Työskentelen Gemaltolla passien, henkilökorttien ja muiden henkilön tunnistamisessa käytettävien turvapainotuotteiden parissa. Työni on projektiluonteista ja vaihtelevaa. Välillä johdan projekteja, välillä olen apulaisena.

Työssäni pääpaino on ID-tuotteiden kehitysprojekteissa. Niihin kuuluu prototyyppien valmistaminen, uusien turvaelementtien ja materiaalien testaaminen sekä kehitettävien tuotteiden tuotantoon saattaminen.

Vietän paljon aikaa laboratoriossa ja tärkeimpiä työvälineitäni ovat korttitestauslaitteet sekä mikroskooppi.

Olen päässyt myös muihin tehtäviin, jotka ovat mukavuusalueeni ulkopuolella. Esimerkiksi tuotantolaitteiden kehitystyö on haastavaa, mutta siksi eniten minua kehittävää.

Opiskelin Tampereen teknillisessä yliopistossa materiaalitekniikan koulutusohjelmassa. Opinnoissani keskityin muovimateriaaleihin, erityisesti lääketieteessä käytettäviin biomateriaaleihin.

Valmistuttuani vuonna 2011 etsin työpaikkaa. Sitten näin, että Gemaltolla oli mielenkiintoinen mahdollisuus työskennellä muovimateriaalien tuotekehityksessä.

Minua kiehtoo erityisesti turvapainoalan salaperäisyys ja erikoislaatuisuus.

Teemme työtä huumorin avulla, mikä näkyy kahvipöytäkeskustelujen lisäksi siinä, miten selviämme arjen haasteista. Gemalto toimii kaikilla mantereilla, joten hiljaista hetkeä ei ole mihinkään aikaan vuorokaudesta.

Gemalto on iso ja kansainvälinen talo, joten minulla on monipuoliset tulevaisuuden näkymät. Toivon, että käytännönläheisyys ja toteuttamisen vapaus säilyvät työssäni myös tulevaisuudessa.

”TUOTANTOLAITTEIDEN KEHITYSTYÖ ON HAASTAVAA, MUTTA SIKSI ENITEN MINUA KEHITTÄVÄÄ.”

38

2/2013

Gemalto Oy tarjoaa haasteellisia tehtäviä digitaalisen

seen asti. Osana maailmanlaajuista Gemalto-konser-

turvallisuuden tuotteiden ja ratkaisujen myynnistä ja

nia odotamme työntekijöiltämme kykyä työskennellä

markkinoinnista aina niiden kehitykseen ja valmistuk-

monikulttuurisessa ja kansainvälisessä työyhteisössä.

ILMOITUS

Hyvä johtaja ei valehtele

Teksti: Helena Hyvönen // Kuvat: Teemu Granström

Nina Kopola astui kaksi vuotta sitten suuriin saappaisiin, kun hänestä tuli ison yrityskaupan tehneen Suominen Oyj:n toimitusjohtaja. Hän uskoo, että paras tapa johtaa on olla aina oma itsensä.

2/2013

39

”MÄ OON AINA SAMA PERSOONA, EI MULLA OLE TOIMITUSJOHTAJAROOLIA.”

40

2/2013

K

un 170 miljoonan euron liikevaihdon Suominen Oyj osti itseään tuplasti isomman Ahlstromin kuitukangasliiketoiminnan vuonna 2011, oli yritys haasteen edessä. Siihen haasteeseen tarttui Nina Kopola. Hän aloitti Suomisen toimitusjohtajana joulukuussa 2011, pian yrityskaupan jälkeen.

Kahden vuoden aikana Suomisella on tehty säästöohjelma, joka muutti toimintatapoja, mutta sisälsi myös irtisanomisia. Se oli kuitenkin pakko tehdä, jotta voitiin katsoa tulevaan. ”Ollaan luomassa ihan uutta yritystä, ja se kiehtoo”, Kopola sanoo innokkaasti.

Ollaan Suomisen pääkonttorissa Ruoholahdessa. Näkymät kahdeksannesta kerroksesta ovat hulppeat. Kopola kertoo, että pääkonttorissa istuu vain kymmenen ihmistä. Se on aika vähän nyt yli 400 miljoonan euron liikevaihdon omistavalle yritykselle. Mutta Suomisella halutaan tehdä asiat virtaviivaisesti. ”Kyllä tässä on aikamoista, kun yritys kasvaa rysäyksellä noin paljon. Perusprosessit täytyy luoda uudestaan. Ensin pitää saada pohja ja tase kuntoon, sitten voidaan lähteä kasvamaan.”

Suomisen ROI (return on investment) on tällä hetkellä miinuksen puolella ja velkaantumisastekin yli sata. Suuri yrityskauppa tehtiin nimittäin velkarahalla, kuten yrityskaupat yleensä. Kopolan mukaan yrityksen tavoite on nostaa ROI kymmeneen prosenttiin ja laskea velkaantumisaste jonnekin 80 prosentin alapuolelle. Vasta sen jälkeen voidaan oikeasti kasvaa.

”EN KOSKAAN TEHNYT MITÄÄN URASUUNNITELMAA. PITÄÄ VAIN OLLA ROHKEUTTA TARTTUA TILAISUUKSISTA KIINNI.” ”En koskaan tehnyt mitään urasuunnitelmaa.

Pitää vain olla rohkeutta tarttua tilaisuuksista kiinni. Miehet hyppää helpommin mahdollisuuksiin, vaikkei olis sataprosenttisen varmoja, että pärjää. Pitää vain hypätä. Pääseehän sieltä pois, jos tuntuu ettei toimi.”

Ei mitään rooleja Kaksi vuotta toimitusjohtajuutta ei Kopolan mukaan ole vielä ylpeilyn paikka. Vaikka Suominen onkin menossa oikeaan suuntaan, vielä ei olla perillä. Kun toiset kaksi vuotta on kulunut, toimitusjohtaja toivoo yrityksen olevan jo paljon lähempänä tavoitteita. ”Tykkään siitä, että pystyy vaikuttamaan suoraan asioihin ja samalla kantaa myös vastuun siitä, mitä saa aikaan”, Kopola sanoo hymyillen.

Uuden strategian ja kasvutavoitteen myötä Suomiselle on palkattu uusia keskitason johtajia. Yrityskaupan myötä henkilökunta tuplaantui. Toimitusjohtajana oleminen on pohjimmiltaan ihmisten johtamista, ja sellaisena Kopola roolinsa näkeekin. Hän toteaa, että johtaminen on aina ihmisten johtamista, koska eihän asioita voi johtaa.

Kun Kopolalta kysyy, mitä hän on oppinut johtamisesta, hän hiljenee hetkeksi. ”On tosi tärkeetä, että kaikki mitä sanot, on totta. Valehteleminen on hirveen huono juttu, ja se tekee omankin elämän hankalaksi”, Kopola vastaa mietittyään. ”Mä oon myös aina sama persoona, ei mulla ole toimitusjohtaja-roolia. Tekee asioista helpompaa, kun ei oo eri rooleja. Aina voi olla oma itsensä.”

Heti perään Kopola lisää olevansa myös vaativa. Jos jostain yhdessä sovitaan, siitä on pidettävä kiinni. Ja päätöksiä on osattava tehdä, vaikkei aina olisi kaikkea tietoakaan saatavilla.

Yhden päätöksen Kopola on tehnyt myös henkilökohtaisessa elämässään: hän haluaa olla metsästäjä. Metsästyskortti on jo suoritettuna, enää puuttuu aseenkantolupa ja hirvimerkin suorittaminen.

Mutta ehkä jo vuoden päästä oranssiin pukeutuneen toimitusjohtaja Kopolan voi bongata hirvimetsältä.

Rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin Kopolan tie toimitusjohtajaksi ei ollut kovin perinteinen. Toimitusjohtajaksi hänellä oli moniin kollegoihinsa verrattuna vähemmän kokemusta liiketoimintavastuusta.

Tammisaaresta kotoisin oleva Kopola valmistui prosessikemian diplomi-insinööriksi Åbo Akademista vuonna 1985. Lisensiaattia varten hän muutti Ranskaan. Hän teki silloin tutkijana töitä Suomen akatemialle, ja lisensiaatintyö valmistui Ranskassa vuonna 1989.

Kopola aloitti jopa väitöskirjan kirjoittamisen, mutta hylkäsi sen päätettyään ettei halua akateemiselle uralle. Sen sijaan ura teollisuudessa alkoi kiinnostaa ja sai lopulta alkunsa 90-luvun alussa tutkimusinsinöörinä Neste Chemicalsilla.

Samoihin aikoihin syntyivät Kopolan molemmat lapset. Tutkijana Kopolalla oli säännölliset työajat ja lasten ollessa pieniä hän teki lyhennettyä työpäivää.

Työvuosia samalle työnantajalle kertyi kaksikymmentä. Sinä aikana yrityksen nimi ehti tosin muuttua, kun Neste Chemicals ja norjalainen Dyno yhdistyivät vuonna 2000. Syntyi Dynea Oy, ja Kopolasta tuli markkina-analyytikko. ”Sitten nousin johtoryhmään globaaliksi markkinointijohtajaksi 2006 ja kaksi vuotta myöhemmin liiketoimintavastuulliseksi Euroopan johtajaksi. Tein hyvin laajalla spektrillä hommia ja siksi viihdyinkin niin pitkään samalla työnantajalla”, Kopola kertoo.

Viimein vuonna 2011 Kopola sitten siirtyi Suominen Oyj:n toimitusjohtajaksi.

HÄN: NINA KOPOLA Suominen Oyj:n toimitusjohtaja IKÄ 53 Vuotta KOULUTUS tekniikan lisensiaatti PERHE mies ja kaksi lasta AIEMMAT TYÖT Dynea Oy, Euroopan liiketoimintavastuullinen johtaja, globaali markkinajohtaja, controller, markkina-analyytikko.

Neste Chemichals, tutkimusinsinööri.

Suomen Akatemia, tutkija.

2/2013

41

SORVIN ÄÄRESSÄ Teksti: Ulla Ylönen // Kuvat: Ari Nakari ja ja Teemu Granström

Moottoritohtori ja sädehoitoinsinööri Tekniikan tohtori Jussi Puranen vaihtoi akateemisen uran tuotekehitystyöhön sähkökoneita valmistavassa yrityksessä. Diplomi-insinööri Juho Pennanen koulutti aikansa sähköasentajia, kunnes huomasi, että haluaa tehdä itse.

T

he Switchin Lappeenrannan tehtaalla kootaan sähkökoneita pääosin mittatilaustyönä. Tehtaalla valmistetaan tuulivoimageneraattoreiden prototyyppejä ja piensarjoja, mutta suurnopeusmoottoreiden osalta homma on jo ihan sarjavalmistusta.

Lähes kaikkien Lappeenrannassa valmistettujen generaattorien sähkösuunnittelu on tekniikan tohtori Jussi Purasen käsialaa. Hän nauttii, kun saa kehitellä uutta tekniikkaa ja työskennellä maailman johtavien turbiinivalmistajien kanssa.

Headhuntereille rukkaset Purasen titteli, R&D Manager, tarkoittaa sähkösuunnittelupuolen tuotekehityspäällikköä.

Työhön kuuluu paitsi tuotekehitystä ja koneiden sähkösuunnittelua myös jonkin verran ulkomaanreissuja.

– Meillä on tuotantoa ja isot markkinat Kiinassa, joten siellä tulee käytyä pari kolme kertaa vuodessa. Neuvon alihankkijoita uusien koneiden kokoamisessa, kertoo Puranen.

Hän viihtyy työssään erinomaisesti.

-Headhuntereille on helppo sanoa kiitos ei!

”Onneksi en hurahtanut tietotekniikkaan”

Uusi työ vei sairaalamaailmaan

Kun Puranen lukion jälkeen päätti lähteä opiskelemaan sähkötekniikkaa, tuntui Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) parhaalta vaihtoehdolta, koska se sijaitsi vain sadan kilometrin päässä Mikkelistä. Aika pian Puranen myös huomasi, että konkreettinen tekeminen, oikea sähkötekniikka, on hänen juttunsa.

– Nokia-huumassa monet opiskelukaverit vaihtoivat tietotekniikkaan. Itse en siitä innos-

Jussi Puranen (Tohtori) ” Headhuntereille on helppo sanoa kiitos ei!”

1978

Syntyy Mikkelissä

1997

1998

2003

2006

Ylioppilas, Mikkelin yhteiskoulu

Aloittaa sähkötekniikan opinnot LUT:ssa

Diplomiinsinööri, LUT

Aloittaa osa-aikatyöt Rotatekilla, jatkaa kokopäiväisenä The Switchin palveluksessa

Ryhtyy jatko-opiskelijaksi

42

2/2013

tunut, vaan jatkoin sähkövoimatekniikalla, mikä näin jälkeenpäin ajatellen oli oikea valinta, sanoo Puranen.

Väitöskirjaa hän ryhtyi tekemään, koska professori tarjosi jatko-opiskelupaikkaa eikä Lappeenrannan seudulla ollut silloin oman alan töitä saatavilla. Väitöstutkimuksessaan Puranen vertaili induktiomoottoreiden ja kestomagneettimoottoreiden ominaisuuksia.

– Se, että paneuduin perinpohjaisesti teoriaan, auttaa nyt käytännön sovellusten tekemisessä, hän sanoo.

Suurin osa Purasen työkavereista on LUT:n kasvatteja, samoin puoliso, joka on kemiantekniikan diplomi-insinööri. Perheeseen kuuluu kaksi alle kouluikäistä tytärtä. Heidät isä aikoo ensi talvena viedä laskettelurinteeseen.

Sähköllä toimivien laitteiden purkaminen ja kokoaminen oli Juho Pennasen himohommaa jo pienenä. Nykyisin Pennanen huoltaa huomattavasti järeämpiä laitteita. Varian Medical Systemsin valmistamat sädehoitolaitteet painavat noin 7,5 tonnia, joten niitä ei kuljetella huoltoon, vaan huoltoryhmä menee niiden luo.

Pennasen huoltotiimin asiakkaat ovat Suomessa ja Virossa, lähin esimies on Tanskassa ja yhtiön pääkonttori Kaliforniassa.

Kun Pennanen reilu vuosi sitten aloitti huoltoinsinöörin työt Varian Medicalsissa, hänelle aukeni kokonaan uusi maailma, jossa yhteistyökumppaneita ovat sairaalafyysikot ja tavoitteena ihmishenkien pelastaminen.

– Kyllä se lisää työn mielekkyyttä, kun tietää, että voi omalla osaamisellaan auttaa, sanoo Pennanen.

2008

Menee naimisiin Väittelee tekniikan tohtoriksi

Esikoistytär syntyy

Elektroniikan osaamisesta hyötyä Monimutkaisten lääketieteellisten laitteiden toimintaan Pennanen on perehtynyt koulutuksen ja kokemuksen kautta.

– Elektroniikan opinnot ovat ehdoton edellytys, että tässä työssä yleensä pärjää, hän sanoo.

Vaikka Pennanen on uudessa tehtävässään vasta alkutaipaleella, on hänet jo ylennetty huoltotiimin esimieheksi.

LUT:sta valmistunut Pennanen suoritti syventävät opinnot teollisuuselektroniikassa, oli kesätöissä yliopiston sähkötekniikan osastolla ja jatkoi valmistumisensa jälkeen tutkimustehtävissä. Muutettuaan Kotkaan hän työskenteli viisi vuotta täydennyskoulutussuunnittelijana ja kouluttajana AEL:ssa. Lopulta oma tekemisen hinku kasvoi suuremmaksi kuin tarve opettaa sähköasentajia.

1982

Syntyy Leppävirralla

Pennasen nykyisessä työssä yhdistyvät tekniikka, asiakaspalvelu ja kansainvälisyys.

– Koulutustilaisuuksissa tapaan kollegoja eri puolilta maailmaa. Oma huoltotiimimme Suomessa on pieni ja tiivis. Englannin kieltä tarvitsen päivittäin ja työssä riittää haasteita, Pennanen luettelee.

”Keikoillekin ehtii vielä” Takana on mielenkiintoinen ja vauhdikas vuosi.

– Kaikki liikenevä aika palaa uuden omakotitalon viimeistelyssä, kertoo Vantaalle rakentanut Pennanen.

Tai ei ihan kaikki; Pennasen yhtye The Youngers voitti viime vuonna rautalankabändien Suomen mestaruuden ja keikkailee harvakseltaan.

Juho Pennanen (DI) ”Kyllä se lisää työn mielekkyyttä, kun tietää, että voi omalla osaamisellaan auttaa.”

90-luku

2001

2002

Päättää lähteä opiskelemaan tekniikkaa

Ylioppilas, Valkealan lukio (nyk.

Kouvola)

Aloittaa sähkötekniikan opinnot LUT:ssa

2006

Diplomiinsinööri, LUT

2008

Muuttaa Kotkaan, aloittaa työt AEL:ssa

2012

2013

Valitaan huoltoinsinööriksi Varian Medicals Systemsille

Omakotitalo Vantaalla valmistuu

2/2013

43

T-lehden suunnitteluekstrassa alan parhaat työnantajat kertovat, millaisia eri uramahdollisuuksia he tarjoavat nykyisille ja tuleville työntekijöilleen:

45 46 47 48 49

Suunnittelualan kiinnostavimmat työnantajat T-Median suuressa työnantajakuvatutkimuksessa alan kiinnostavimmaksi yritykseksi nousi tänä vuonna Pöyry. Toiseksi kiinnostavimmaksi kipusi Ramboll perässään FCG Finnish Consulting Group.

Suunnittelualasta kiinnostuneet tekniikan korkeakoulututkinnon suorittaneet arvosta-

44

2/2013

vat työpaikoissaan erityisesti työn haasteellisuutta ja kiinnostavuutta. Suunnittelualasta kiinnostuneet tekniikan korkeakouluopiskelijat puolestaan arvostavat eniten hyvää palkkausta, työn haasteellisuuden ja kiinnostavuuden seuraten perässä toiseksi tärkeimpänä työpaikan valintaperusteena.

Työnantajien tarjoamista eduista tärkeimpien listalle nousevat terveyspalvelut ja mahdollisuus osallistua koulutuksiin. Tutkimukseen vastasi 7–28.10.2013 välisenä aikana 659 suunnittelualasta kiinnostunutta tekniikan korkeakouluopiskelijaa ja tutkinnon suorittanutta.

1. Pöyry

34 %

2. Ramboll

22 %

3. FCG Finnish Consulting Group

20 %

4. Neste Jacobs

17 %

5. Sweco

15 %

6. Vahanen-yhtiöt

14 %

7. A-Insinöörit

14 %

8. Etteplan

14 %

9. Granlund

11 %

10. WSP Finland

10 %

11. Elomatic

9%

12. Citec

9%

13. Sito

8%

14. FMC Group

8%

15. Talokeskus

8%

Teksti: Pia Salo Kuva: Teemu Granström

Timo Metsälä, 33, projektipäällikkö

WSP tarjoaa kiinnostavia urapolkuja WSP:llä voi kehittyä urallaan sekä asiantuntijaettä esimiespolulla. Monialaisessa yrityksessä pääsee työskentelemään yhdessä eri alojen huippuosaajien kanssa.

Valmistuin Otaniemestä arkkitehdiksi vuonna 2008.

Arkkitehtuurissa kiehtoi taiteellisen puolen yhdistyminen tekniseen, loogiseen ja matemaattiseen ajatteluun.

WSP:lle minua aikanaan vetivät kiinnostavat projektit.

WSP:llä olen saanut kattavan ja kokonaisvaltaisen käsityksen eri suunnittelualoista. Täällä löydän rakennesuunnittelijan tai maisemasuunnittelijan viereisistä huoneista.

Hyvään fiilikseen ja viihtymiseeni ovat vaikuttaneet kannustava työilmapiiri ja yrityskulttuuri, joka kannustaa vastuunottoon ja itsenäisyyteen.

Työni arkkitehtinä ja projektipäällikkönä on monipuolista: asiakastyötä, projektien hallintaa ja suunnittelua sekä suunnittelijaryhmän johtamista.

Viime aikoina olen mm. ollut mukana suunnittelemassa uutta Sortti-asemaa Vantaalle. Sortti-asema on suunnittelun näkökulmasta monialainen hanke.

Positiivinen lisä työnkuvaani on WSP:n globaali kehittämisohjelma Taskforce, jossa olen mukana Suomen edustajana. Ohjelma tarjoaa upean mahdollisuuden perehtyä kansainväliseen toimintaan ja olla mukana vaikuttamassa yhtiön tulevaisuuteen jo uran varhaisessa vaiheessa. Ryhmä kokoontuu viidesti vuodessa eri maakonttoreissa. Tapaamisissa on käsitelty eri maissa pinnalla olevia asioita ja strategiaa sekä perehdytty suunnittelun kenttään ja toimintatapoihin kussakin maassa.

WSP:n globaaleissa asiakasprojekteissa työskennellään sekä Suomesta käsin että kohdemaassa.

”MEILLÄ ON KANNUSTAVA ILMAPIIRI, JA AINA LÖYTYY KOLLEGA, JOLTA VOI KYSYÄ APUA.”

WSP Finland on monialainen, luova ja luotettava

tuntevasta kumppanuudesta asiakkaidemme kans-

suunnittelu-, konsultointi-, tutkimus- ja muotoilu-

sa. Ydinosaamisalueitamme ovat yhdyskuntasuun-

palveluja tarjoava yritys, jossa työskentelee 350

nittelu, rakennesuunnittelu ja korjausrakentaminen.

asiantuntijaa eri puolilla Suomea. WSP on yhtä kuin WSP:n osaajat, ja menestyksemme rakentuu asian-

ILMOITUS

Lue lisää osoitteessa www.wspgroup.fi

2/2013

45

Mika Strachan, 37, johtava asiantuntija

Teksti: Pia Salo Kuva: Teemu Granström

Wise Groupilla on mahdollisuuksia hyville osaajille Wise Group on voimakkaasti kasvava ja kehittyvä yritys, joten olen saanut työskennellä monessa mielenkiintoisessa projektissa.

Työskentelen Wise Group Finlandin Helsingin toimipisteessä. Huhtikuussa minut nimitettiin talotekniikan toimialalla energia- ja ympäristöpalvelujen johtavaksi asiantuntijaksi. Hakeuduin aikanaan tekniselle alalle lukion matematiikan opettajan suosituksesta. Valmistuin vuonna 2005 diplomi-insinööriksi Otaniemestä.

Tieni johti Wise Groupille Uudesta-Seelannista asti: Muutimme vuonna 2008 vaimoni saaman hyvän työtarjouksen siivittämänä hänen kotimaahansa UuteenSeelantiin, missä viihdyimme 4 vuotta. Itse työskentelin Mechanical (HVAC) Design Engineerinä: tein lvi-suunnittelua ja energiaselvityksiä. Vuonna 2012 tuli mahdollisuus palata Suomeen hyviin töihin lvi-suunnittelijaksi ja energia-asiantuntijaksi Wise Group Finland Oy:lle.

Wise Groupilla on mahdollisuuksia kehittää itseään ja työtään. Projekteissa oppii jatkuvasti ja oman aktiivisuuden kautta voi kehittää omaa osaamistaan. Kehittymiseni on huomattu, ja olen nopeasti päässyt ylenemään tehtävissä. Meillä on osaava, nuorekas tiimi, ja keneltä vain voi kysyä neuvoa. Työyhteisössämme arvostetaan oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä sekä avoimuutta ja yhteistyökykyä.

Keskityn työssäni rakennusten elinkaaritalouteen ja energiatehokkaiden ratkaisujen hakemiseen. Energia-ala on pinnalla ja kiinnostaa. On hienoa, että voin hyödyntää osaamistani tällä ydinalueella. Tehtäväni on tuoda energiatehokkuusnäkemys suunnittelutiimiin ja rakennusteollisuuteen. Uusia energiamääräyksiä on tulossa tiuhaan tahtiin, joten energiaosaajien työtilanne näyttää erittäin hyvältä. Myös osaaville lvi- ja rakennesuunnittelijoille on tarvetta. Haluan olla mukana viemässä suomalaista huippuosaamista myös ulkomaille.

”WISE GROUPILLA ON MAHDOLLISUUKSIA KEHITTÄÄ ITSEÄÄN JA TYÖTÄÄN.”

Wise Group Finland Oy on suomalainen yritys,

me hyvää huolta. Pyrimme kehittämään tiimi-

joka tarjoaa talonrakennusalan konsultointi-,

henkistä ja vuorovaikutteista työkulttuuria. Hen-

suunnittelu- ja rakennuttamispalveluja uudis-

kilöstöä kannustetaan kouluttautumaan, mistä

ja korjauskohteisiin Suomessa, Venäjällä ja Bal-

kertoo myös oma Wise-Rakenneinstituuttimme.

tian maissa. Wise Group Finland Oy sai alkunsa

Se on Suomen ensimmäinen suunnittelutoimis-

vuonna 2010. Tavoitteena oli ja on edelleen yh-

ton oma koulutusjärjestelmä, jossa voi suorit-

distää alansa parhaita toimijoita ja siten uudis-

taa opintopisteitä.

taa palvelua ja koko toimialaa. Työllistämme yli 240 asiantuntijaa. Haluamme pitää osaajistam-

46

2/2013

Lue lisää: www.wisegroup.fi

ILMOITUS

Tapani Idman, 25, LVI-suunnittelija

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Johanna Kannasmaa

Granlund on tietotekniikan edelläkävijä Lukion jälkeen minulle oli selvää, että halusin teknilliselle alalle. Fysiikan alueista eniten kiinnosti lämpöoppi ja mekaniikka, ja korkeakoulujen tutkinto-ohjelmista energia- ja LVI-tekniikka erottui joukosta. Aloitin opiskelut Otaniemessä vuonna 2008 ja valmistuin diplomiinsinööriksi syyskuussa.

Granlundilla aloitin työskentelyn keväällä 2011 LVIosaston sairaalaryhmässä. Ryhmämme tekee pääosin LVIsuunnittelua sairaaloille. Olin aluksi suunnittelijaharjoittelija, mutta nyt valmistuttuani LVI-suunnittelija.

Olen oikeastaan yllättynyt siitä, miten monipuolista tämä työ on. Teemme uudisrakennuksia ja peruskorjaussuunnitelmia eri kohteisiin. Työhön kuuluu paljon selvitystyötä, kun täytyy tietää, mitä pitää korjata ja millä tasolla. Esimerkiksi meillä on kohteena vanha toimistorakennus, johon ei ollut kuin parikymmentä vuotta vanhat suunnitelmat. Teimme järjestelmäkartoituksen ja nyt pohditaan korjaustoimenpiteitä.

Alan tietotekniikassa Granlund on edelläkävijä.

Rakennuksesta tehdään itse tai saadaan arkkitehdiltä 3D-malli. Suunnittelija voi surffailla rakennuksen sisällä, nähdä ikkunat, ovet, pistorasiat, vesipisteet ja kaiken.

Yhdistelemällä eri suunnittelijoiden malleja voidaan todentaa suunnittelun yhteydessä, että suunnitelmat on oikeasti mahdollista toteuttaa. Se säästää aikaa toteutusvaiheessa urakoitsijalta.

Suunnittelussa meidän ykkösprioriteettimme ovat sisäympäristön, kuten ilman, laatu sekä energiatehokkuus.

Granlundilla ihmisillä on hyvin jalat maassa. Jos tarvitsee apua tai neuvoa, sitä on aina saatavilla. Luontainen osa työtä on se, että keskustellaan ja ihmetellään yhdessä näitä asioita. Täällä on oltu myös tosi joustavia opiskelun ja työn yhteensovittamisessa.

ILMOITUS

”OLEN YLLÄTTYNYT SIITÄ, MITEN MONIPUOLISTA TYÖ ON.”

Granlund on suunnittelun, konsultoinnin ja ohjelmis-

puolisia työtehtäviä. Henkilöstömme mielestä olem-

tojen asiantuntijayritys. Konsernissa työskentelee

me (tutkitusti) luotettava työpaikka, meillä on vahvat

500 talotekniikan sekä kiinteistö-, energia- ja oh-

visiot ja hyvä kehitysdraivi. Arvostamme kokenei-

jelmistoalan ammattilaista. Osaamisemme keihään-

ta ammattilaisia ja haluamme auttaa nuorempia ta-

kärki on energiatehokkuus.

lentteja kehittymään sellaisiksi.

Tarjoamme haasteita, kasvumahdollisuuksia ja moni-

www.granlund.fi

2/2013

47

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Katja Lösönen

Janne Näse, 31, Chief Design Engineer

Citec kannustaa kokeilemaan eri asioita Nuorena kiinnostuin koneista ja tekniikasta ja uravaihtoehtoja oli useita. Valitsin tämän alan, koska se vastasi parhaiten haaveitani ja odotuksiani. Opiskelin Vaasassa silloisessa Svenska yrkeshögskolanissa. Työt aloitin Citecillä keväällä 2007, vähän ennen valmistumistani. Tittelini oli trainee, joka neljän kuukauden koeajan ja valmistumisen jälkeen muuttui Design Engineeriksi.

Aloitin suunnittelijana ryhmässä, joka teki 3D-mallinnusta ja putkisuunnittelua Wärtsilälle. Kävin myös Ruotsissa puoli vuotta työskentelemässä. Sain omassa ryhmässäni enemmän vastuuta ja pääsin johtamaan projektien mekaanista puolta. Minusta tuli Senior Design Engineer ja lopulta Chief Design Engineer.

Projektijohtajana olen suoraan yhteydessä asiakkaaseen sekä johdan ja koordinoin mekaanista suunnittelua.

Olen päivittäin yhteydessä Intiaan, jossa osa suunnittelusta tehdään. Meillä on aika monesta maasta työntekijöitä ja ryhmässämme hyvä työilmapiiri.

Citec on joustava työnantaja ja saan aika vapaasti itse päättää, miltä työpäiväni näyttää. Minua motivoi työn vaihtelevuus, sillä jokainen projekti on erilainen. Myös erilaisten ihmisten tapaaminen on motivoivaa. Haasteita työhön tuovat puolestaan tiukat aikataulut, yhtäaikaiset projektit ja uudet konseptit.

Eri projektien kautta on hyvät mahdollisuudet lähteä ulkomaille ja nähdä maailmaa, koska Citecilla on projekteja melkein missä vain. Täällä on myös hyvät mahdollisuudet kokeilla erilaista työtä talon sisällä eri osastoissa ja tiimeissä, vaikkei olisi aivan vastaavaa koulutusta. Jos on avoin ja tietää, mitä haluaa, aika moni asia on mahdollista.

”JOS ON AVOIN JA TIETÄÄ, MITÄ HALUAA, MONI ASIA ON MAHDOLLISTA.”

Citecin päätoimialueita ovat energia-ala ja tuotanto-

henkilöstömäärämme on noin 1100 ja pääkontto-

sekä prosessiteollisuus, mutta meillä on kokemusta

rimme sijaitsee Vaasassa. Toimipisteitä on muualla

monilta eri teollisuus- ja liiketoiminta-aloilta. Tar-

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Englannissa, Rans-

joamme laaja-alaisesti palveluja aina laitossuun-

kassa, Saksassa, Venäjällä, Singaporessa ja Intiassa.

nittelusta ja voimalaitosten modularisoinnista suunnittelutyökalujen kehittämiseen. Nykyinen

48

2/2013

www.citec.com

ILMOITUS

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Johanna Kannasmaa

Timo Haapea, 40, päällikkö, linjasaneerausyksikkö

Osaamisen syventäminen vie aikaa Aloitin työt Talokeskuksella 16 vuotta sitten valmistuttuani LVI-insinööriksi Oulun teknillisestä oppilaitoksesta.

Opiskelu antoi minulle lähtötiedot, mutta osaamisen syventäminen vei aikaa. Itse aloitin tekemällä lämpöjohtojen perussäätösuunnittelua ja kuntoarvioita.

Kokemuksen karttuessa pääsin mukaan putkiremonttien suunnitteluun. Nykyisin vedän yksikköä, joka vastaa Talokeskuksessa putkiremonttisuunnittelusta.

Talokeskuksessa työskentelyssä parasta on se, ettei mikään projekti ole samanlainen. Olen paljon tekemisissä työntekijöiden, asiakkaiden ja urakoitsijoiden kanssa.

Suunnittelukohteiden ominaisuudet, henkilökemiat sekä tehtävät vaihtelevat ja siksi päivät ovat erilaisia.

Monipuolinen työ kehittää minua, sillä joka päivä opin uutta tilanteiden ja ihmisten ansiosta. Työ on ehdottomasti paras opettaja.

Talokeskuksessa saman katon alta löytyy kaikki energiatehokkaaseen korjausrakentamiseen liittyvä asiantuntemus, jota asiakkaamme tarvitsevat.

Linjasaneerausyksikössämme työskentelee LVIsuunnittelijoita, arkkitehtejä, sähkö- ja rakennesuunnittelijoita erilaisten suunnittelu-, valvonta-, tarkastus- ja selvitystöiden parissa.

Suunnittelijan työ sopii sosiaalisille ja innostuneille ammattilaisille. Talokeskuksessa pääsee toteuttamaan itsenäisiä ja haastavia projekteja. Meillä on suunnittelukohteita taloyhtiöistä toimisto- ja liikekiinteistöihin.

Tämän hetkisestä taloustilanteesta huolimatta korjausrakentamisen suunnittelussa riittää töitä – vanhaa täytyy välillä korjata.

”JOKA PÄIVÄ OPIN UUTTA TILANTEIDEN JA IHMISTEN ANSIOSTA. TYÖ ON PARAS OPETTAJA.”

Suomen Talokeskus Oy on vuonna 1923 perus-

Tytäryhtiömme Agenteq Solutions Oy on

tettu kiinteistöjen uudis- ja korjausrakentami-

kiinteistötoimialalle ohjelmistoja kehittävä

seen, ylläpitoon ja energianhallintaan erikoistu-

yritys, jonka päätuote, Tampuuri, on Suomen

nut insinööritoimisto. Toimistomme sijaitsevat

markkinajohtaja. Talokeskuksella on merkit-

Helsingissä, Lahdessa, Jyväskylässä ja Kuopi-

tävä rooli Tampuurin sisällön tuottamisessa.

ossa. Talokeskuksen liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 140.

ILMOITUS

www.talokeskus.fi

2/2013

49

Teksti: Pia Salo Kuva: Teemu Granström

Mikko Lehto, 29, kehityspäällikkö

Kehittymistä tuetaan Skanskassa läpi työpolun Skanskassa huolehditaan osaamisen kehittymisestä ja jokaisen yksilöllisiä vahvuuksia arvostetaan, sanovat Mikko Lehto ja Lehdon mentori Tiina Koppinen.

Mikko Lehdon polku Skanskaan avautui Skanska Oppiva -harjoitteluohjelman myötä 2005. Lehto aloitti työmaalla haalariharjoittelussa ja pääsi amk-opintojen ohessa avustaviin työnjohdon tehtäviin. Hän jatkokouluttautui Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, ja diplomityön valmistuttua tie vei Skanskan kansainväliseen tietomallintamisen osaamiskeskukseen. 1,5 vuotta sitten Lehto aloitti Talotekniikkayksikön kehityspäällikkönä. Hän vastaa yksikön operatiivisesta kehittämisestä ja työturvallisuudesta.

– Ympyrä tavallaan sulkeutuu, sillä olen palannut talotekniikkayksikköön, jossa aloitin haalariharjoittelussa, Lehto naurahtaa.

– Arvostan sitä, että sain uusia haasteita jatkokoulutuksen jälkeen.

Lehto on valittu maailmanlaajuiseen Skanska Stretch -ohjelmaan, joka on tarkoitettu työuransa alussa oleville lupaaville nuorille osaajille.

Ohjelmassa Lehdon mentorina toimii liiketoiminnan kehitysjohtaja Tiina Koppinen, joka aloitti Skanskalla 2008. Koppinen aloitti pohjoismaisesta asuntorakentamisen kehityksestä ja siirtyi kansainväliseen tietomallintamisen kehittämiseen, ja tätä kautta Suomen perustoiminnan kehittämiseen. Nyt hän haluaa tuoda näitä oppeja liiketoimintaan käytännössä.

– Uusissa haasteissa nollasta aloittaminen palkitsee ja kehittää omaa osaamispohjaa, Koppinen kertoo.

– Skanskassa on selkeät pelisäännöt. On hienoa työskennellä yhtiössä, jonka arvomaailma on itsellekin tärkeä, Koppinen painottaa.

Seuraavaksi Lehto rientää seminaariin luennoimaan talotekniikan tietomallien hyödyntämisestä tuotannossa.

– Nautin siitä, että saan olla monessa mukana.

Skanskassa työskentely on sekä hauskaa että haastavaa, Lehto kehuu.

”SKANSKASSA TYÖSKENTELY ON SEKÄ HAUSKAA ETTÄ HAASTAVAA.”

Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja pro-

Amerikassa. Skanska-konsernin emoyhtiö on listattu

jektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Skans-

Tukholman pörssiin, ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli

kan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut,

yli 15 miljardia euroa. Skanskan Suomen ja Viron liike-

asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä jul-

toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2012 oli

kisen sektorin elinkaarihankkeet. Skanskan palveluk-

noin 1 miljardi euroa ja henkilöstön määrä noin 2 460.

sessa on noin 57 000 henkilöä valituilla kotimarkkinaalueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa

50

2/2013

www.skanska.fi

ILMOITUS

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Teksti: Pia Sa lo // Kuva: Jy rki Poikkimäk i

Lähettäjä: Jy rki Poikkimäk i Työskentelee : Chief of Sh anghai Repr esentative O Valmistunut: ffice at VTT/ koneenrakenn VTT:n Kiinan usinsinöörik edustuston pä si 1992 ja ka ällikkö uppatieteen maisteriksi 20 06 Vaasassa

Kontakteja s o

lmimassa Kii

nassa

Miten päädyi t Kiinaan?

Muutama vuos i sitten pohdisk avanneet Nan elin uraani ja nulta puuttu o Innovation tuumin, että m i kansainvälin Centerin Kiin ien kokemus. luvaan Suzhou VT T:llä 10 vu an suurimpiin O le n n teollisuusp ty otta ja keskitt öskennellyt kuuuistoon. Kesk ynyt asiakkuu on kehittää na myyntityöhön uksen tavoitt ksien hoitoon noteknologia . VTT:llä on vu eena n ja yh od te vä ist es lil ta 2008 saakka yötä Suomen haissa edustu lä. Suomessa ja Kiinan sto, jonka toim yhteisprojekt ollut Shangien rahoituks intaa haluttiin kes ja Kiinassa tilaisuuteen, esta vastaa Te kehittää. Tart M in kun kolme vu ist er y of ui Sc n ie nc ot ta e and Technolo sitten avautu lähteä Kiinaa gy (MOST). i mahdollisuus n. Suomessa ol i pantu merki M ah kennusasiakk tu uko aikataul lle, että koneen aat alkavat av uusi Kiinassa raata tutkimus Asun aina sam muutakin ku sia Kiinassa, ja - ja kehityskes assa huoneist in töitä? minua pyydet kukohotellissa, jo tiin mukaan tii kilökunta on miten voisim ten hotellin he miin miettim tu llu me palvella nä t tutuksi ja eläm nää n, itä yrityksiä. nan-jaksojen inen mutkatt i aikataulu on omaksi. Kiitii vi s, as ja ia lä kkaita tai yhte Mitä teet Sh hes joka päiv anghaissa? istyökumppan ä tapaan eita. Vapaa-ai kuntosalilla ja Seuraan kiinal kana virkistyn lueskellen eläm aisen teknolog äk er pa to ia ja ja muistelm n kehitystä VT ri kuukaudess masta ja etsin ia. Kerran – a viikonloppui T:n näkökulratkaisuja, jotk sin käyn pelaam a auttavat suom vereiden kans semään Kiinan alaisyrityksiä assa golfia kasa .

So markkinoille pi va ss a pä vä älis sä .

Lisäksi toimin opintojani. yritän myös ed keissa projektip erilaisissa hank istää jatkoäällikkönä. To imin VTT:n Ki päällikkönä ja in an kuulun Shangh edustuston Mikä Kiinassa ain pääkonsu land -tiimiin. laatin Team Fi kiehtoo?

Toimistomm ne sijaitsee FinC Talouden kehi jiang Hi-Tech hi tys ja liiketoim -t alossa ZhangParkissa, jossa innan dynaam toimivat muu kökulmasta er Tekes. Parasta isuus. VTT:n nä n muassa Finp ityisen kiinno työssäni on its ro st ja avaa on merki en ki mus- ja kehity äisyys ja vapa somaan asioita ttävä satsaus tu us. Pääsen ka st oi riittävän laajas m in ta tan . Kiinassa ihm tnestyä ja men ta perspektiiv Työskentelen isillä on nälkä nä eteenpäin. istä.

Kiinassa noin meToisaalta Kiina valta, joten tie kaksi kolmas tani. En siis ol on keskusjoht tyt asiat ovat osaa työajase Kiinassa ko oinen hy vi n mennuksella by Li ro 4–6 viikon ty ik kr etoimintaym aattisia. , vaan teen tä ömatkoja. Jaks päristön tunt nne oon sisältyy ta työn tempo on emus on tärk kon Kiinan sis vallisesti noin eää. Kiinassa no pe äinen työmat am pi kuin Suomes viika. Päivän tai taan nopeam Suzhoussa, jo sa ja tapaamise pari viikossa vi malla aikataul nne 120 kilom t soviet ul än la . Kiinalaiset te etrin matka Sh mintaa vain tu luotijunalla m kevät liiketoianghaista taitt ttujen kesken ukavasti puoles uu .

Yh sa tunnissa. O te hi is da työn rakentam sta; tarvitaan lemme vuosi sit inen on useampi tapa ten aminen ja illal kuin konkreet linen, ennen tinen yhteist yö on mahdollist a.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: maria.huusko@t-media.fi

2/2013

51

s

Ur am ah d

t os rk Ve

oi tu m

o

CV -k lin ikk a

5 0+

ea ill

jaa a t et

sia uk su lli

nä yt te

ICT-alan rekrytointitapahtuma - ICT recruiting event

ist a

7.11. 11 – 17, Dipoli

2013 Otakaari 24, Espoo

Lisätietoja TalentIT-messuista ja näytteilleasettajat: facebook.com/TalentITFair 7\|QDQWDMD OXH OLVll SDOYHOXLVWDPPH DDOWR À WDOHQWLW

TalentIT-messut järjestää: Aalto-yliopiston alumni- ja yrityssuhteet Mediakumppani Alumni

NET 2/2013

1