T-lehti 2/2011 by Oikotie / VKD / VTA / Kun koulu loppuu

2/2011

Hei! Hej! Hello!

Java PHP C++ Kekseliäisyys

Kielitaito

STAR TREK

Millainen Tiimi-ihenkisyys tyyppi saa töitä it-alalla?

Esiintymistaito

Rentous Avoimuus

12 Kirkkaasti parempi talvi

Älysovelluksilla liikenteeseen järkeä

Techwomen: Tytöt koodauksen tehokurssilla 2/2011

" "'$ $ $ ! $% ! $ "

##%$

' $ #$'( % !!

$ ' ! #$ " " "'$ $ ! & %$

2/2011 2/20 2/2 2/ /2011 1

PÄÄKIRJOITUS

Työn iloa TÄYTYY myöntää, että olen hieman hurahtanut it-alaan tätä lehteä tehdessäni. UUTTA kiintymykseni tietokoneita kohtaan ei sinänsä ole - se syntyi jo 1980-luvulla, jolloin äitini toi työpaikaltaan kotiin ensimmäisen tietokoneen, olisiko se ollut kakskasikutonen tai joku muu numeroyhdistelmä nimeltään. Siitä alkoi näpyttely: kauppaleikkejä varten kirjoitin DOS-pohjaisella, hyvin alkeellisella tekstinkäsittelyohjelmalla listauksen leikkikaupassani myytävistä tuotteista ja hinnoista. Myöhemmin pelasin kaiken maailman urheilu- ja seikkailupelejä, joita äitini työkaveri meille kantoi. Tietokone oli luonnollinen osa vapaa-aikaa, kun sen käyttämiseen kannustettiin kotona. AINA tietokoneiden kanssa puuhailu on ollut hauskaa ja helppoa. Vaikka hanskaan useimmat tietotekniikan ongelmat nopeammin ja vähemmillä kirosanoilla kuin vaikkapa diplomi-insinöörimieheni, hetkeäkään en ole miettinyt, olisiko it-alasta minulle ammatiksi. TUTKIMUKSET ja muutkin naiset kertovat samaa: it-alan koetaan edelleenkin olevan etäällä ihmisistä. Kuitenkin, kun lukee tämänkin lehden työpaikkaesittelyjä, tuntuu siltä, että it-alan yrityksissä tehdään todella ihmislähtöistä ja joustavaa työtä moderneissa ympäristöissä. Ala alkaa näyttää yhä houkuttelevammalta monien eri alojen ihmisille. Haluaisin, että minullakin olisi sanani sanottavana siihen, millaisia sovelluksia tai ohjelmia käytämme päivittäin. Ajatus uudenlaisista nettipalveluista itää jo. TOIVON, että tämän it-painotteisen T-Lehden numeron jutuista huokuu se, miten tyytyväisiä it-alan työntekijät ovat työhönsä. On ollut hauskaa haastatella ihmisiä, jotka saavat iloa arkisesta työstään. Tämän ilon toivon leviävän kaikille työ- ja opiskelupaikoille.

Päivi Piispa päätoimittaja paivi.piispa@t-media.ﬁ

PS. Jos talven pimeys tuntuu työn iloa laskevasti, kokeile kaamosmasennuksen taltuttamiseen vinkkejämme sivulta 14 tai tuunaa tietokone talvikuntoon sivun 50 vinkeillä.

Kuva Teemu Granström

TEKNIIKAN PÄIVÄT

13. —14. TAMMIKUUTA 2012, OTANIEMI DIPOLI Maaemon runsaat sulot sekä muita tekniikan ihmeitä kansantajuisessa tiedetapahtumassa. Teemana maa. LUENTOESITYKSIÄ JA PANEELIKESKUSTELUITA:

Riittävätkö luonnonvarat, mistä uusia materiaaleja? Kuinka luontoa voi matkia? Kaupunkiviljely kerrostalopihoilla, parvekkeilla ja katoilla. Kierrätysyhteiskunta – viherpesua vai realistinen tavoite? Design kaupunkisuunnittelussa ja maankäytössä. OHEISOHJELMANA:

näyttelyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila, ohjelmaa Heurekasta, ratsastussimulaattori, roskien lajitteluun koulutettu koira jne.

TAPAHTUMAAN ON VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA!

Lisätietoja, suora lähetys ja videotallenne osoitteessa

www.tekniikanpaivat.ﬁ

2/2011 1.11.2011

tässä numerossa

TEKNIIKAN KUVA Silta yli 3D-virran

TOHTORIN HATUSTA Epäonnistumisia, vihreää energiaa ja voittoisia robotteja.

URAPOLKU VIE, VAIKKA TYYLI ON VAPAA

OPISKELU Kirkkaasti parempi talvi. Esittelemme valoisia keinoja kaamosmasennuksen taltuttamiseen.

Rento viiden tähden Java-osaaja saa paikan.

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Jani Laamasen terveiset Siperiasta.

40 TEKNIIKAN KASVO

NAISNÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN Tuula Teeri haluaa lisää naisia tekniikan alalle.

Ari-Pekka Salovaara kannustaa perustamaan yrityksen nyt.

43 21

SORVIN ÄÄRESSÄ Urapolku vie, vaikka tyyli on vapaa.

Sovellukset tuovat liikenteeseen järkeä.

TOP 20 It-alasta kiinnostuneiden suosikkityönantajat.

ÄLYLIIKENNE

TYÖMARKKINOIDEN KUUMAT PERUNAT

T-LEHTI URKKII Miten päivittäinen matkustaminen sujuisi paremmin?

RAILSGIRLS Tyttöjen tehokurssi innosti koodaukseen.

TEKNOLELU Tietokone talvikuntoon.

40 NAISNÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN Tuula Teeri kiinnostui insinööritieteistä vasta kun hän huomasi tekniikan mahdollistavan omien ideoidensa toteuttamisen.

T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille.

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-

katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.ﬁ, etunimi.sukunimi@t-media.ﬁ

PÄÄTOIMITTAJA Päivi Piispa

ULKOASU Flukso Design

TOIMITTAJAT Merja Forsman, Markus Kauppinen, Riikka Nuutinen, Petra Pulkkinen, Felix Siivonen, Marianne Valta, Ulla Ylönen Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Kimmo Metsälä, Tuuti Piippo, Pekka Rötkönen, Juha Sompinmäki, Tiia Trogen T-Media Oy, www.t-media.ﬁ

KUSTANTAJA Harri Leinikka

KUVAAJAT Teemu Granström,

KANNEN KUVA Flukso Design

JULKAISIJA

JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu

teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin ja suurimpiin teknologiakeskuksiin.

ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä

päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/ vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi PAINOS keskimäärin 25 000 kpl

OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet 14. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519

PAINOPAIKKA Forssa Print 2011 2/2011

T E K N I I K A N K U VA

Silta yli 3D-virran Suomessa on parikymmentätuhatta siltaa. Yksi niistä on Crusellin silta, joka vihittiin käyttöön kesällä. Se yhdistää Helsingin Jätkäsaaren Ruoholahteen. Ilmava vinoköysisilta on rakenteiltaan haastavimpia 3D-mallinnuksella suunniteltuja ja toteutettuja siltoja. 3D-mallia käytettiin kaikkien rakennesuunnitelmien tuottamiseen, mittauksiin ja piirustuksiin, rakennusmateriaalimäärien arviointiin ja muutosten simulointiin. Vaikka aivan ongelmitta tietomallinnuksen käyttäminen ei kokeiluprojektissa sujunutkaan, 3D-mallinnuksen yleistyminen eliminoi tulevaisuudessa rakennushankkeiden yllätyksiä, jotka sekoittavat aikatauluja ja nostavat kustannuksia. Sillan tilaaja on Helsingin kaupunki, pääurakoitsija Skanska Infra Oy ja sillan suunnittelija WSP Finland Oy. Kuva: Teemu Granström Teksti: Päivi Piispa

2/2011

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

VUODEN STARTUP-TAPAHTUMA KAAPELITEHTAALLA Slush Helsinki on Pohjois-Euroopan johtava teknologiaja startup-tapahtuma, joka järjestetään Helsingin kaapelitehtaalla 2. 3.11.2011. Jo neljättä kertaa järjestettävä Slush Helsinki kokoaa yhteen suomalaisia, venäläisiä ja Baltian maista tulevia kasvuyrityksiä. Tapahtuma on avoin kaikille startupeista, yrittäjyydestä ja teknologiasta kiinnostuneille. Tapahtuman teemoja tänä vuonna ovat tietoturvallisuus, peliteollisuus, crowdsourcing ja life sciences. Se kokoaa teknologiaja startup-ammattilaisten kerman paikalle. www.slush.ﬁ

Aalto-yliopisto

Aalto-yliopiston pääkampus Otaniemeen

Voitokas robotti syntyi yhteistyöllä

AALTO-YLIOPISTON pääkampus sijoitetaan Otaniemeen. Yhteisen pääkampuksen kehittäminen alkaa keskittämällä yliopiston kandidaattiopetus Otaniemeen asteittain vuodesta 2013 alkaen. Uudisrakentaminen keskitetään myös Otaniemeen. Aalto-yliopisto ei luovu omistamistaan tiloista. Kauppakorkeakoulun toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa Helsingin Töölössä kandidaattiopetusta lukuun ottamatta. Keskeisen sijaintinsa vuoksi näitä tiloja voidaan kehittää myös siten, että ne palvelevat muidenkin Aalto-yliopiston korkeakoulujen tarpeita Helsingin keskustassa.

alto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisellä projektikurssilla syntynyt peltorobotti voitti Tanskassa kesällä järjestetyt peltorobottikilpailut, joihin osallistui 12 opiskelijajoukkuetta eri puolilta Eurooppaa. Kansainvälinen Field Robot Event järjestettiin nyt yhdeksättä kertaa. Vuoden 2011 kurssiryhmä oli seitsemäs joukkue, joka on lähtenyt kilpailuun Suomesta. Joukkueen Cornivore-robotti voitti kilpailun neljästä osatehtävästä kaksi ja sijoittui kokonaispisteissä ensimmäiseksi. Peltorobotin valmistaminen toteutettiin projektikurssina, jolle osallistui koneenrakennustekniikan, automaatiotekniikan ja agroteknologian opiskelijoita. Opiskelijoiden tehtävänä oli suunnitella täysin autonominen robotti, joka pystyy suunnistamaan

ja suorittamaan kilpailun vaatimia maataloustehtäviä itsenäisesti – tehtävän aikana robotin toimintaan ei saa enää puuttua. Vuoden 2011 kilpailussa robotin piti esimerkiksi erottaa kameran avulla rikkaruohot maissintaimista ja suihkuttaa kasvinsuojeluainetta rikkaruohon päälle. Opiskelijoiden Cornivore-robotin ominaisuudet ovat skaalattavissa, joten sen mallista voisi rakentaa samalla periaatteella toimivan isommankin maatalouskoneen. Pienikokoisissa koneissa energian mukana kuljettaminen on haasteellista, sillä akuissa ei riitä virtaa kovin pitkäksi aikaa. Opiskelijajoukkue etsi tähän ongelmaan ratkaisua Freestyle-tehtävässä, jossa robotti osasi energian käydessä vähiin hakeutua akun vaihtoon automaattiseen tukiasemaan.

Osallistuitko epäonnistumisen päivään? Aalto Entrepreneurship Society ja Boardman Tulenkantajat järjestivät yhdessä suomalaisten yrittäjyysyhteisöjen kanssa Kansallisen epäonnistumisen päivän 13. lokakuuta 2011. Tavoitteena oli herättää keskustelua epäonnistumisista ja niiden merkityksestä uusien menestystarinoiden synnylle.

2/2011

Seuraavien vuosien aikana Suomi tarvitsee kymmeniä tuhansia uusia yrityksiä luomaan uutta työtä ja ylläpitämään saavutettua hyvinvoinnin tasoa. Suomalaiseen kulttuuriin on kuitenkin iskostettu riskien karttaminen epäonnistumisen pelosta – ja ilman riskejä ottavia yrittäjiä ei uusia työpaikkojakaan synny.

Jos et ehtinyt työpajoihin, joissa epäonnistumista käsiteltiin riemulla, voit käytä tapahtuman virallisilla sivuilla katsomassa tarinoita epäonnistumisista. www.epäonnistumisenpäivä.ﬁ

Piilotetut kasvonilmeet tunnistetaan videokuvista

Kuvalähde SXC

Oulun yliopiston konenäön tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, jonka avulla voidaan havaita ja tunnistaa ihmisen kasvoista piilotettuja tunteita, mikroilmeitä, 70–80 % luotettavuudella. Ihminen itse tunnistaa piiloilmeet keskustelukumppaninsa kasvoja tarkkailemalla huomattavasti huonommin. Mikroilmeet ovat hyvin lyhytkestoisia, vain sekunnin murto-osan kestäviä eivätkä ne ole ihmisen tahdon alaisia. Ne ilmentävät sellaisia tunteita, joita ihminen ei myöskään halua paljastaa muille. Henkilö voi näyttää perusilmeeltään hymyilevältä, mutta taustalla onkin aivan muita tunteita. Oululaistutkijat löysivät kuutta ihmistä testaamalla 77 erilaista spontaania mikroilmettä. ”Tietääksemme mikään tietotekniikan alan tutkimusryhmä maailmassa ei ole yltänyt aiemmin samaan. Mikroilmeitä on kyllä tutkittu jo pitkään psykologian parissa ja aihe on muutenkin suosittu erityisesti Yhdysvalloissa. Aiomme

julkaista omat tuloksemme ja uuden testitietokantamme avoimesti, jotta tutkijayhteisömme pääsee kehittämään tutkimusaihetta eteenpäin”, kertoo konenäön ryhmän johtaja, professori Matti Pietikäinen Oulun yliopistosta. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi tietotekniikan ja informaationkäsittelyn alan johtaviin konferensseihin kuuluvassa ICCV:ssä (International Conference on Computer Vision), joka pidetään marraskuussa Barcelonassa.

YRITTÄJYYDESTÄ KIINNOSTUNEIDEN KOHTAUSPAIKKA AVATTIIN TAMPEREELLA Tampereen teknillisen yliopiston kampukselle avattiin lokakuussa Talli, uusi infopiste ja kohtauspaikka yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille. Talli tarjoaa opastusta yrittäjyyden poluille, mutta myös vertaisyhteisön, jossa luovuus ja keskustelu voivat kukoistaa. –Tavoitteena on myös saada opiskelijat ja tutkijat aktiivisesti tiedostamaan, että yrittäjyys on yksi uravaihtoehdoista, sanoo yritysasiamies Leena Köppä Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluista. Tallin tavoitteena on synnyttää vuodessa 25 uutta TTY-lähtöistä bisnestä. Viimeisen viiden vuoden aikana TTY:n osaamisen pohjalta on syntynyt yli 30 yritystä, eniten ohjelmistoliiketoiminnan alueelle.

Suomalaiset aurinkoenergian kehittäjät saivat Millenniumtunnustuspalkinnon Tekniikan Akatemia jakoi Millennium Distinction Awards -tunnustuspalkinnot tänä vuonna kahdelle suomalaiselle tutkijalle ja kolmelle aurinkoteknologia-alan yritykselle. Uraauurtavasta työstä aurinkoenergian kehittäjinä palkittiin professori Helge Lemmetyinen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja professori Jouko Korppi-Tommola Jyväskylän yliopistosta. Yrityksistä palkinnon saivat Beneq Oy, Naps Systems Oy ja Vaco Oyj. Tekniikan Akatemia myöntää Millenium-tunnustuspalkinnot suomalaisille kasvuyrityksille ja tutkijoille, jotka ovat ansioituneet edellisen Millennium-teknologiapalkinnon voittajan tutkimusalalla. Teknologiapalkinnon sai viime vuonna professori Michael Grätzel, joka on kehittänyt fotosynteesiä jäljitteleviä aurinkokennoja. Kolmannen sukupolven aurinkokennoteknologiaa edustavat Grätzel-kennot ovat vasta tulossa markkinoille. Uuden aurinkokennosukupolven myötä aurinkosähkön hinnan odotetaan alenevan huomattavasti nykyisestä. Vuosi 2010 osoitti, että myös perinteisellä, piimateriaaliin pohjautuvalla aurinkokennoteknologialla menee hyvin. Uutta tuotantokapasiteettia rakennettiin vuonna 2010 ennätysmäärä. Koko maailmassa asennettujen aurinkopaneelien vuosituotanto on noin 50 TWh. Tuotantomäärä vastaa kuuden Loviisan ydinvoimalaitoksen sähköntuotantoa. Patrick Moore/SXC

2/2011

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

Tuuliturbiini LUT:n kampukselle Lappeenrannan teknillinen yliopisto on hankkinut tuuliturbiinin yliopiston kampukselle Lappeenrantaan. 20 kW:n tuuliturbiinia käytetään demontraatiolaitteena sekä opetus- ja tutkimuslaitteena. Turbiini käynnistetään suunnitelmien mukaan marraskuussa. Se pyörii, kun tuulen nopeus ylittää kolme metriä sekunnissa. Kahden seuraavan vuoden aikana yliopiston kampusalueelle rakennetaan tuulivoimalan lisäksi aurinkopaneeleihin perustuva aurinkoenergian talteenottojärjestelmä. Niiden tuottamaan sähköä käytetään paitsi tutkimukseen myös yliopistolle hankittavien sähköautojen, sähköskoottereiden ja sähköpolkupyörien lataamiseen, kampusalueen valaisemiseen ja yliopistolle tulevaisuudessa liikennöivän sähköbussin lataamiseen.

LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston professori Mika Sillanpää on valittu vastuulliseksi tieteelliseksi arvioijaksi YK:n ympäristöohjelman UNEP:n (United Nations Environment Program) Kemikaalit ja jätteet -osuuteen. Mika Sillanpää on Mikkelissä sijaitsevan Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorion johtaja. Hänen tehtävänään on arvioida ja kommentoida kemikaaleja ja jätteitä käsittelevän luvun tieteellistä sisältöä.

Kuvalähde: SXC SXC

Tekniikan päivät tammikuussa KANSANTAJUINEN tiedetapahtuma, Tekniikan päivät, pidetään 13. – 14.1.2012 Dipolissa Espoon Otaniemessä. Kolmannen kerran järjestettävä tapahtuma esittelee tekniikkaa ja luonnontieteitä sekä herättää keskustelua tekniikan paikasta maailmassa. Teemaa käsitellään eri näkökulmista, ja otetaan huomioon teknologian vaikutukset yhteiskuntaan ja kestävään kehitykseen. Kaikille avoin tapahtuma järjestetään joka toinen vuosi vuorotellen Tieteen päivien kanssa. Tapahtuman teemaksi on tällä kertaa valittu maa – yhtenä neljästä Aristoteleen elementistä. Tapahtuman ohjelma koostuu noin 90 asiantuntijapuheenvuorosta, joissa maa-aihetta käsitellään lukuisten eri teemojen ja näkökulmien kautta. Ohjelma koostuu erillisistä kokonaisuuksista kuten uudet materiaalit, biohajoavat polymeerit ja komposiitit, synteettinen biologia, glo-

baali ruokahuolto, luonnonvarojen riittävyys, kaivannais- ja vuoriteollisuus, metsäja energiateollisuus. Design on esillä myös, koska tapahtuma on valittu World Design Capital Helsinki 2012 -hankkeeksi. Oheisohjelmana on muun muassa erilaisia näyttelyitä, Suomen Akatemian Tiedekahvila, ohjelmaa Heurekasta, ratsastussimulaattori ja roskien lajitteluun koulutettu koira. Tapahtuman järjestää yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa Tekniikan Akatemia, joka vastaa myös Millenniumteknologiapalkinnon jakamisesta. Tekniikan päiviä voi seurata myös verkossa sekä suorana lähetyksenä että tallenteena. www.tekniikanpaivat.ﬁ

Kännykästä mikroskooppi VTT on kehittänyt kamerakännykkään liitettävän optisen lisälaitteen, joka muuttaa puhelimen mikroskoopiksi. Mikroskooppi on tehokas: sillä päästään alle millimetrin sadasosan tarkkuuteen asti. Laitteen toiminta perustuu LED-valon ja linssin yhteisvaikutuksesta aikaansaatuun kuvan-

2/2011

SILLANPÄÄ YK:N YMPÄRISTÖRAPORTIN ARVIOIJAKSI

muodostukseen. Kännykkä muuntuu pikamikroskoopiksi kiinnittämällä magneetilla kameran oman linssin eteen litteä mikroskooppimoduuli. Sen avulla voidaan muodostaa kohteesta jopa 3Dtopogradiakartta, jonka tarkkuus on alle millimetrin sadasosa.

UNEPIN ympäristövalvonnan raportti GEO-5 on kattavin YK:n ympäristöasioita käsittelevistä raporteista. Se käsittelee maapallomme ja ympäristömme tilaa tällä hetkellä ja esittää ennusteita tulevista kehitystrendeistä. Lisäksi raportti pyrkii tieteellisten faktojen perusteella antamaan näkökulmia myös poliittiseen päätöksentekoon niin paikallisella kuin maailmanlaajuisella tasolla. RAPORTIN valmistelijoina toimii satoja asiantuntijoita eri puolilta maailmaa ja se julkaistaan kesällä 2012.

Suomen korkein puukerrostalo Heinolaan VIISIKERROKSINEN puukerrostalo nousi Heinolan Vierumäelle tänä syksynä. Se on ensimmäinen yli neljäkerroksinen puutalo Suomessa. Rakenteeltaan se on hybridipuukerrostalo, jossa yhdistellään betoni- ja puurakenteita. Talon tarvitsema lämpöenergia saadaan kokonaan uusiutuvilla polttoaineilla tuotetulla kaukolämmöllä. TALON RAKENSI Rakennusliike Reponen Oy, ja sen puurakenteet tuottivat Versowood Oy ja Koskisen Oy. SITRA teettää parhaillaan tarkennettua rakennusosakohtaista hiilijalanjälkilaskelmaa talosta, jotta saadaan kerättyä toteutettuihin hankkeisiin perustuvaa tietoa erilaisten rakennusten hiilidioksidipäästöistä.

TEOLLISUUDEN JÄTTEISTÄ BENSIININ KORVIKKEITA SXC

TEOLLISUUDEN jätteiden ja ylijäämien käytöstä uusien liikennepolttoaineiden kehittämisessä on saatu hyviä tuloksia Oulun yliopistossa. Elintarviketeollisuuden jätteistä ja metsäteollisuuden ylijäämistä jalostettava butanoli näyttäisi sopivan hyvin bensiinin korvaajaksi. Biokaasusta tuotettu metaani on todettu tuotantoketjultaan yhdeksi parhaimmista liikennepolttoaineista, kun on tehty elinkaaritarkastelua. Biokaasuprosessissa voidaan hyödyntää useita erilaisia materiaaleja biohajoavista jätteistä energiakasveihin.

SUOMEN AKATEMIAN Kestävä Energia -tutkimusohjelmassa on tutkittu sekä biobutanolin että biokaasun jalostusta liikennepolttoaineeksi. ”BUTANOLI on hyvin energiatehokas ja se soveltuu etanolin tapaan valmistettavaksi teollisessa mittakaavassa”, professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta kertoo. ”UUSIEN nestemäisten polttoaineiden valmistaminen edellyttää kuitenkin täysin uusien kemial-

Suomi–USA-yhteistyötä langattomaan tietoliikenteeseen SUOMEN AKATEMIA, Tekes ja Yhdysvaltain kansallinen tiedesäätiö NSF perustavat yhteisen instituutin langattoman tietoliikenteen kehittämiseen. Virtuaalinen instituutti keskittyy mobiilin tiedonsiirron ongelmien ratkaisuun ja kehittää innovaatioita. Instituutin nimeksi tulee Wireless Innovation between Finland and US (WIFIUS). Sen toimintaan kuuluu muun muassa tiivis yhteistyö tutkimuksessa ja tutkijanvaihto. Sen yhtey-

teen rakennetaan myös opetusportaali tutkijaverkoston käyttöön. WIFIUS-INSTITUUTIN toiminnan suunnittelua Suomessa koordinoi professori Matti Latva-aho Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications (CWC) -yksiköstä. Muita projekteissa mukana olevia tahoja ovat Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja VTT.

listen reaktioreittien löytämistä sekä tähän liittyvää katalyyttikehitystä”, Lassi jatkaa. Biobutanolin valmistusta tutkineessa hankkeessa on Oulun yliopiston lisäksi mukana tutkijoita Åbo Akademista. BIOKAASUN käyttöä uutena liikenteen polttoaineena on tutkittu Kestävä Energia -tutkimusohjelman suomalais-chileläisessä yhteishankkeessa, jossa selvitettiin kaatopaikkakaasun puhdistamista liikennepolttoaineeksi.

LUT:lla tutkitaan peliyrityksiä Mikä tekee peliyrityksestä menestyvän? Lappeenrannan teknillisessä yliopiston tietotekniikan laitos selvittää asian tutkimuksella. Tapaustutkimuksista saadun tiedon pohjalta LUT:ssa kehitetään keinot mallintaa pelin kehitysprosessia ja arvioida sen vahvuuksia ja riskejä. Samalla selvitetään, miten ohjelmistoalalle yleisesti kehitettyjä testaamisen ja laadunvalvonnan toimintamalleja voisi soveltaa myös peliohjelmistoille. Kaakkois-Suomessa on käynnissä myös laajempi Kaakon peliklusteri -hanke, jonka aikana järjestetään useita codecamphenkisiä opetustapahtuma ja julkisia seminaareja LUT:n Skinnarilan kampuksella.

2/2011

PÄ I V I T Y K S E T / O P I S K E L U

Kirkkaasti parempi Teksti: Merja Forsman // Kuva: Teemu Granström

Lähes puolet suomalaisista kärsii kaamoksen aiheuttamista oireista joka talvi. Esittelemme synkkiä faktoja ja valoisia pelastuskeinoja.

äkee sen katukuvassakin. Syksyn tullen vastaan löntystää alakuloisia, väsyneitä ja hiilihydraatteja popsivia suomalaisia. Se olisi surkuhupaisaa, ellei olisi niin kamalan masentavaa: kaamosrasitus on suomalaisten kansallistauti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partosen mukaan oireista kärsii noin 40 prosenttia suomalaisista. – Ruokahalu kasvaa ja paino nousee. Yöunet ovat kevyet ja katkonaiset ja mieliala laskee. Aamulla herääminen on vaikeaa, eikä koko päivän aikana juurikaan virkisty, Partonen kuvailee kaamosrasitusta. Kun mieliala laskee selvästi, alkaa olla ärtynyt ja menettää mielihyvän tunteen, kyseessä on kaamosmasennus. Siitä kärsii noin yksi sadasta. Syynä on talvimuuton tehnyt aurinko. – Kun sisäinen kello alkaa pimenevinä aamuina jätättää, oireet ilmaantuvat, Partonen selittää. Yksilöstä riippuen rasituksen ja masennuksen merkit alkavat syys–lokakuussa, pahenevat marras–tammikuussa ja lievittyvät, kun aurinko näyttää kasvonsa keväällä. – Joulukuu näyttää kuitenkin olevan helpompi. Kaiketi loman ja joulun takia, Partonen uumoilee. Ja jos oireille ei tehdä mitään, rasituskin iskee uudestaan ja uudestaan. Mutta onneksi pimeän voittamiseen on keinoja. Lentoliput etelän aurinkoon: siinä olisi yksi lääke. – Vaikutus kestää noin 2–3 viikkoa. Jos on aurinkoa tai edes puolipilvistä, ja lomalainen on viettänyt aikaa muuallakin kuin hotellin suojissa, Partonen huomauttaa. Mutta onneksi lomamatka ei ole ainoa keino. Kevyemmänkin kukkaron kantajalle on runsaasti vaihtoehtoja. – Kevät- ja kesävaloa matkiva sarastusvalohoito sekä kirkasvalohoito auttavat kahdeksaa kymmenestä, kunhan sitä käyttää säännöllisesti päivittäin, Partonen lohduttaa. Valo vaikuttaa parhaiten, jos sitä nauttii aamuisin 6–9-välisenä aikana noin 15–45 minuutin ajan. Loistava idea olisikin talveksi busseihin ja metroihin asennettavat kirkasvalolamput. 14

2/2011

Valoa kaikille aisteille Kirkasvalolampun lisäksi kaamosrasitukselle on muitakin hoitokeinoja. Tässä kullekin aistille yksi. HOITOKEINO

HALUTTU VAIKUTUS

ASIANTUNTIJAN KOMMENTTI

Väriterapia

Värit vaikuttavat ihmisen tunne-elämään. Niitä voi pukea ylleen tai käyttää sisustuksessa. Toimivin on keltainen, joka helpottaa masennusta.

”Tälle ei ole tieteellistä näyttöä. Haittaakaan ei ole, mutta vaikutukset ovat mitä luultavimmin lyhytkestoisia.”

Musiikki

Musiikki ja varsinkin sen tuottaminen auttaa purkamaan tunteita ja täten vaikuttaa kaamoksen aiheuttamiin oireisiin.

”Tavallisten masennuspotilaiden kohdalla musiikilla näyttäisi olevan positiivisia vaikutuksia. Kaamoksen aiheuttamiin oireisiin tästä ei ole vielä näyttöä. Jotkut musiikin lajit nostattavat myös kielteisiä tunteita.”

D-vitamiini

Pimeän aikaan auringosta ei saa tarpeeksi D-vitamiinia. Sen lisääminen auttaa masennukseen. Myös hyvät rasvat ylläpitävät mielenterveyttä.

”Tutkimusten mukaan D-vitamiinilla ja hyvillä rasvahapoilla ei näyttäisi olevan vaikutusta kaamosoireisiin. Mutta ovat ne toki muuten hyviä terveydelle.”

Liikunta

Säännöllinen kuntoliikunta lievittää kaamosoireita. Lisäksi ulkoilu kirkkaassa auringonvalossa auttaa saamaan kaiken irti valoisasta ajasta.

”Tutkimusten mukaan liikunta auttaa kaamoksen aiheuttamiin oireisiin positiivisesti, jos sitä harrastaa kahdesta kolmeen kertaan viikossa 45–60 minuutin ajan. Kannattaa kokeilla!”

Aromaterapia

Useat aromaattiset öljyt kohottavat mielialaa. Masennukseen auttavat mm. myskisalvian, greipin, ruusun ja jasmiinin tuoksut.

”Tieteellistä näyttöä tästä ei ole. Kuten väriterapiakin, tämä voi vaikuttaa lyhyen hetken. Oireita voi kokeilla lievittää yhden illan ajan esim. tuoksukynttilöillä.”

Kirkasvalokuulokkeet

Kaamosmasennuksen voi parantaa korvaan asetettavalla led-valolla. Korvakäytävän kautta aivoihin vaikuttava valo lieventää oireet normaalitasolle noin kuukaudessa.

”Tutkimuksia on ja ne näyttävät lupaavilta. Ne ovat kuitenkin tällä hetkellä yrityksen omia, eivätkä puolueettomat asiantuntijat ole vielä päässeet tutkimaan niitä. Täyttä varmuutta toimivuudesta ei siis vielä ole.”

Asiantuntijana toimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partonen.

talvi

2/2011

ÄLYSOVELLUKSET TUOVAT LIIKENTEESEEN JÄRKEÄ Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Teemu Granström

2/2011

Miten työ- tai koulumatkasi tänä aamuna sujui? Bussi täynnä, ruuhkaa tiellä, pyöräilykeli ei ollutkaan odotettu? Kohta monet aamut pelastaa älyliikenne, joka ohjaa meidät liikkumaan entistä helpommalla, turvallisemmalla ja ympäristöystävällisemmällä tavalla. Vuonna 2020 Suomessa pitäisi olla käytössä yksi maailman edistyneimmistä liikennejärjestelmistä.

uomen älykkään liikenteen verkoston, ITS Finland ry:n toiminnanjohtaja Kimmo Ylisiurunen vastaa puhelimeen Floridan Orlandossa pidettävässä älyliikenteen maailmankonferenssissa. Ylisiurunen kertoo katselevansa konferenssin testialueella prototyyppejä autoista, jotka keskustelevat toistensa kanssa. ”Kymmenen vuoden päästä nämä järjestelmät ovat autoissa jo vakiovarusteina: rasti ruutuun, jos haluat keskustelevan auton”, Ylisiurunen kertoo. Tulevaisuuden autot ovat yhteydessä toisiinsa, mutta myös ympäristöön, jossa ne liikkuvat. Ne auttavat kuljettajaa reagoimaan liikenteessä tapahtuviin asioihin nopeammin kuin kuljettaja itse pystyy - esimerkiksi huomaamaan liukkauden tai yllättävän tilanteen. Jo nykyisissä uusissa autoissa on peruutustutkia ja pysäköintiavustajia, joiden antureita voitaisiin soveltaa laajemminkin.

”Älyliikenne voi korjata ihmisten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat onnettomuudet usein aiheutuvat.” ”Eniten asia on kiinni turvallisuudesta: jos ajoneuvojen luvataan keskustelevan keskenään, meillä täytyy olla varmuus siitä, että järjestelmä todella toimii. Ottaa siis aikansa ennen kuin järjestelmiä on tarpeeksi testattu”, Ylisiurunen sanoo. Testauksia tehdään parhaillaan myös Suomessa. VTT on aloittanut projektin, jossa testataan autojen välisiä keskustelevia järjestelmiä.

Älyliikenne • TARKOITTAA tietoja viestintätekniikan käyttämistä liikennejärjestelmässä ja kaikissa liikennemuodoissa.

• AUTTAA ja ohjaa ihmisten liikkumista niin,

että siitä tulee turvallisempaa, sujuvampaa, tehokkaampaa ja ympäristöystävällisempää.

• ON ajantasaista, luotettavaa ja helppokäyttöistä.

2/2011

ÄLYLIIKENNE on myös liikennepolitiikkaa: älyliikenneratkaisuja halutaan julkiseen liikenteeseen, jotta sen käyttöä saadaan lisättyä. Esimerkiksi aikataulustaan myöhässä olevan bussin mukaan voidaan optimoida sen reitin varrella olevat liikennevalot. Suomen älyliikennestrategiassa yhtenä päämääristä on nostaa julkisen ja kevyen liikenteen markkinaosuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. JULKISEN liikenteen älylippusovellukset ovat Suomessa jo pitkällä. Ei mene kauaa, kun kaikki bussi-, juna-, raitiovaunu- ja metroliput ovat älypuhelimissa ja maksu hoituu automaattisesti tekstiviestiä näpyttelemättä. JO NYT saatavilla on myös reaaliaikaista tietoa siitä, kauan seuraavan bussin tai raitiovaunun tuloon omalle pysäkille on aikaa. Kun tietoa saadaan yhdistettyä vielä tiiviimpään pakettiin, liikennesovellus voi ennakoida eri matkustusvaihtoehtojen, kuten pyöräilyn tai bussikyydin, tilanteen juuri tänään, näissä keli- ja liikenneolosuhteissa. Se kertoo sinulle parhaan vaihtoehdon ja milloin pysäkille kannattaa lähteä. Jos joudut vaihtamaan kulkuneuvoa, saat uusia neuvoja reitin varrella.

Tampereelle on tulossa kokeilualue, jossa järjestelmien vaikutuksia liikenteeseen testataan. Oulun seudulla on ajellut jo vajaan vuoden ajan 150 koekäyttäjän joukko, joka on ottanut käyttöönsä taloudelliseen ajoon opastavat laitteet. Tuloksia siitä, mitä vaikutusta laitteilla oli mattimeikäläisten ajoon, saadaan ensi vuonna. Sama kokeilu on käynnissä myös muissa EUmaissa.

”Älyliikenne on sitä, ettei liikennettä ohjata jääräpäisesti keskiarvojen mukaan yhdellä tavalla.” ÄLYLIIKENNE on muutakin kuin keskustelevia autoja. Kaikki, missä tietoja viestintäteknologiaa sovelletaan liikenteeseen, katsotaan äly-

Lähdet liikkeelle. Ensimmäistä risteystä

Hyvää huomenta!

lähestyessäsi talou-

Tänään pääset

dellisen ajon järjes-

liikkeelle 7.30.

telmä kertoo, että jos

Älypuhelin ker-

maltat ajaa neljää-

too ruuhkan ole-

kymppiä seuraaviin

van tuolloin pahimmillaan, joten

Reittivalintaa suun-

päätät odottaa

nitellessasi autosi

vielä ylimääräisen

kertoo, mikä on tur-

vartin ja juot toi-

vallisin, ympäris-

sen kupin kahvia

töystävällisin, no-

välttääksesi ruuh-

pein tai edullisin

kassa istumisen.

vaihtoehto juuri tä-

liikennevaloihin asti, pääset suoraan vihreisiin valoihin eikä sinun tarvitse pysähtyä.

Nappaat kyytiisi

nään. Matkan edis-

lähialueella asuvan

tyessä saat lisä-

Reetan ja seuraa-

tietoa, jos tiellä on

vasta korttelista Jes-

tapahtunut onnetto-

sen. Olette löytäneet

muus.

toisenne kimppakyytisovelluksen avulla. Sovellukselle voi ilmoittaa, jos autossa on tilaa tai jos tarvitsee kyytiä.

7:30

2/2011

7:45

8:00

8:10

teet, kuten ilmanlaatu, keli ja liikennetilanne. Eri autoja voidaan ohjata liikenteessä eri tavalla, jotta päästään mahdollisimman sujuvaan ja turvalliseen liikkumiseen”, älyliikenteestä väitellyt VTT:n tutkija Satu Innamaa sanoo. Liikkuminen on iso osa ihmisen elämää ja sen sujuvuus vaikuttaa elämänlaatuun paljon. Älyratkaisut pyrkivät useimmiten vähentämään liikenteen ilmastovaikutuksia. Älyliikenne lisää myös liikenteen turvallisuutta.

liikenteeksi. Äly on tulossa kovaa vauhtia niin henkilöautoihin, julkiseen liikenteeseen kuin tavarankuljetuksiinkin. Paljon sovelluksia on jo käytössä: esimerkiksi liikennevalot, jotka sopeuttavat toimintaansa liikennevirtojen mukaan, tai liikennemerkit, jotka muuttuvat kelitilanteen tai ruuhkan mukaan. ”Älyliikenne on sitä, ettei liikennettä ohjata jääräpäisesti keskiarvojen mukaan yhdellä tavalla vaan otetaan huomioon ympäristöolosuh-

”Joka päivä käy niin, että joku ei tulekaan töistä enää koskaan kotiin. Älyliikenne voi korjata ihmisten tekemiä virheitä, joista kohtalokkaat onnettomuudet usein aiheutuvat”, Innamaa toteaa. USA:SSA älyliikenne on pitkälti autonvalmistajien ajama asia. Suomessa tilanne on toinen. Suomalaiset uskovat autojen sijaan erilaisten mobiililaitteiden

Saapuessasi kotiin

Voit itse ilmoitMusta jää ei olekaan

printtaat ajopäivä-

taa muille tielläliik-

vielä sulanut aamu-

kirjan, jonka auto on

kujille, jos havait-

auringossa – autosi ha-

set onnettomuuden

vaitsee tien kaarteessa

tai vaikkapa hirven

liukkautta ja välit-

tiellä. Huomenna

tää tietoa siitä kaikille

saatat saada toi-

muillekin lähialueilla

selta tienkäyttä-

liikkuville autoille.

jältä yhtä arvokasta tietoa. Saat myös tietoa siitä, miltä Töistä kotiin! Säi-

huoltoasemalta saat

kähdät, kun yhtäkkiä

parhaan kahvin ja

jalankulkija ilmes-

pullan ja onko jos-

tyy eteesi. Onneksi

sakin talvirenkaat

autosi on havain-

tarjouksessa.

noinut tilanteen en-

sinulle lataamallasi sovelluksella automaattisesti luonut.

Sähköautosi akun virta alkaa loppua ja nyt täytyy etsiä latauspaikka. Onneksi näet lähimmän latausaseman ja vapaat pistokepaikat navigaattoristasi.

nen sinua ja jarruttanut puolestasi. Se on myös kertonut seuraavana tulevalle autolle äkkijarrutuksesta estääkseen peräänajon.

8:20

16:30

16:40

17:30

16:45

2/2011

käyttöön älyliikenteessä. Kaiken ei tarvitse olla kiinteästi autossa, vaan erilaiset älypuhelinten tulevaisuuden versiot tulevat auttamaan meitä liikkumisessa. ”Samaan tapaan kun nyt voi omaan älypuhelimeensa ostaa erilaisia sovelluksia tai vaikkapa musiikkia, liikkujan palvelukaupasta voi hankkia itselleen tarpeellisia liikkumista tukevia palveluita”, Ylisiurunen sanoo. Suomessa julkisen ja kevyen liikenteen käytön edistäminen on otettu älyliikenteen tavoitteisiin kansallisissa strategioissa. Viranomaiset ja päättäjät näkevät älyliikenteen myös kustannustehokkaana ratkaisuna. ”Aikaisemmin viranomaiset tilasivat uuden moottoritien tai uuden kaistan, kun liikennettä piti saada sujuvammaksi. Se on kuitenkin hirvittävän kallista eikä maapinta-ala riitä. Sama sujuvuusvaikutus voidaan kuitenkin saada älyliikenteen keinoin halvemmalla ja paremmin”, Innamaa toteaa. Hänen mukaan älyliikenne on kohta niin arkipäivää, että kohta sitä kutsutaan vain ihan tavalliseksi liikenteen hallinnaksi. ”Paluuta peltiliikennemerkkeihin ei enää ole”, Innamaa nauraa. ÄLYLIIKENTEEN uskotaan olevan Suomelle myös hyvä vientituote. Tällä hetkellä alan liikevaihto Suomessa on arviolta 100 miljoonaa euroa vuodessa. Julkisen sektorin tilaukset tulevat lisäämään yritysten liikevaihtoa, mutta suurimmat kasvumahdollisuudet yrittäjänäkin toimiva Ylisiurunen näkee yksityissektorilla. Liikenteen käyttäjille, yksi-

”Paluuta peltiliikennemerkkeihin ei ole.” tyishenkilöille tai kuljetusyrityksille, myytävissä sovelluksissa on potentiaalia vaikka vientiin. Sovellusten kehittämiseen tarvittavat puitteet alkavat olla kunnossa, kun viranomaiset ovat antaneet sovellusten tarvitsemaa liikennetietoa yhä avoimemmin kaikkien käyttöön. Innamaa haaveilee sovelluksesta, joka kertoisi, milloin kannattaa lähteä työpaikalta liikkeelle hakemaan lapsia hoitopaikasta tai milloin pitää lähteä kotoa, että ehtii treeneihin. Sovellus viihdyttäisi takapenkkiläisiä matkoilla ja kertoisi lähikaupan tarjoukset. Naapuriauton matkustajien kanssa voisi vaikka chattailla liikennevaloissa. ”Sovelluksissa olisi teekkareillekin mahdollisuus kehittää hyviä palveluita, joita voisi myydä storeissa vaikka euron hintaan”, Ylisiurunen kannustaa. Jos ei keksijän ura kiinnosta, älyliikenne tulee todennäköisesti tarjoamaan paljon työpaikkoja lähivuosina. Alalle kaivataan uusia tekijöitä, jotka osaavat yhdistellä tietotekniikkaa ja liikennetekniikkaa ja jopa muotoilua ja designia. Ylisiurunen arvioi, että mielenkiintoisimmat projektit voisivat syntyä eri aloja yhdistelemällä. ”Itsekin näpeilleni ottaneena tiedän, millaisia teekkari-innovaatiot ovat”, Tampereen teknillisestä yliopistosta valmistunut diplomi-insinööri Ylisiurunen naurahtaa. ”Menestyäkseen sovellukset kaipaavat myös muotoilun ja designin osaamista.”

Suomi vuonna 2020 • TIELIIKENTEESSÄ säästyy 50 henkeä vuodessa. • KASVIHUONEPÄÄSTÖJÄ on vähennetty huomattavasti. • RUUHKAT ovat vähentyneet viidenneksellä. • LIIKENTEEN käyttäjät ovat tyytyväisiä matkan sujuvuuteen ja saamaansa tietoon matkan kaikissa vaiheissa.

• SUOMI on maailman viiden kärkimaan joukossa älyliikenteen käytössä.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö, Kansallinen älyliikennestrategia

2/2011

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N I I K A N K A S V O

YRITÄ

NYT! Oman ﬁrman perustamista ei välttämättä kannata loputtomiin lykätä. Nuorena menetettävää on vähemmän ja intoa enemmän. Teksti: Riikka Nuutinen Kuva: Kimmo Metsälä

Ari-Pekka Salovaara, 32, on pk-yrityksille projektiliiketoiminnan tukityökaluja tarjoavan Visma Severan toimitusjohtaja. Kahdeksan vuotta sitten hän opiskeli Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tietotekniikkaa – ja laittoi siinä sivussa pystyyn yrityksen, jota vielä nykyäänkin johtaa. Vuonna 2010 osaksi Vismakonsernia siirtynyt Severa on ehtinyt matkan varrella olla Suomen nopeimmin kasvavien teknologiayritysten joukossa. Tällä hetkellä se on kotimaan markkinajohtaja. Ari-Pekka, mikä on Severan menestyksen salaisuus? Yksi tärkeä menestystekijä taisi olla myyntiprosessi, joka toimi ja toimii edelleen niin, että potentiaalinen asiakas saa ensin kokeilla tuotteen käyttöä itse. Myynti ja tarkempi esittely onnistuu sitten vaikka puhelimessa. Alun perin tämäkin tosin oli pakon sanelema asia – eihän meillä opiskelijoina olisi ollut varaa matkustaa ympäriinsä myyntityötä tekemässä!

”ALKUVAIHEESSA KOKO HOMMAA PIDETTIIN LÄHINNÄ TEEKKAREIDEN HARRASTUSTOIMINTANA.” nut päivittäisestä käytännön toiminnasta, minä taas pitkän tähtäimen suunnittelusta. Ehkä paikkasimme juuri sopivasti toistemme puutteita.

Perustit Severan yhdessä opiskelukaverisi Jari Kärkkäisen kanssa. Suositteletko yhdessä yrittämistä myös muille?

Kohtasitteko nuorina yrittäjinä ennakkoluuloja?

Ehdottomasti. Yksin yrittäminen tekee hommasta vain vielä vähän hankalampaa. Olemme Jarin kanssa täysiä toistemme vastakohtia, mutta tässä tapauksessa se toimi. Jari oli tosi kiinnostu-

Alkuvaiheessa kavereiden ja sukulaisten ilmeistä saattoi nähdä sellaista, että ai ettekö päässeet Nokialle tai TeliaSoneralle töihin kun piti oma ﬁrma perustaa. Koko hommaa pidettiin vähän sellai-

sena teekkareiden harrastustoimintana, eikä meitä otettu kovin tosissaan. Asenteet kyllä muuttuivat sitten, kun menestystä alkoi tulla.

Olet nykyisin diplomi-insinööri. Miten kasvuyrittäjyyden ohella oikein valmistutaan? No aika huonostihan se onnistuikin! Akateemisen maailman ja käytännön työelämän välillä on melko iso kuilu, ja se vielä korostui, kun yritti toimia molemmissa samaan aikaan.

Mitä neuvoja annat yrittäjiksi aikoville? Ainakin haluaisin sanoa, ettei yrityksen perustamista kannata lykätä tulevaisuuteen. Nuorena ei välttämättä vielä tiedä asioista kovin paljoa, mutta toisaalta intoa riittää, eikä menetettävääkään vielä kauheasti ole. Vanhempana sitä saattaa tulla niin realistiksi, ettei yrittäjyys enää kiinnosta. Nuorelle yrittäjälle on myös paljon hyötyä siitä, jos löytää projektin mentoriksi jonkun kokeneemman.

2/2011

Aitiopaikalla

AITIOPAIKALLA ON ILMOITUSSARJA, JOSSA YRITYKSET

Teksti: Petra Pulkkinen Kuva: Pekka Rötkönen

KERTOVAT TOIMINNASTAAN TYÖNTEKIJÖIDENSÄ KAUTTA.

Kasvuala kansainvälisessä vuorovaikutuksessa

Landis+Gyrin Mika Rantaniva ja Jyri Ruotsalainen työskentelevät tehtävissä, joiden tulevaisuutta ohjaa muun muassa Ilmastonmuutos.

Mika Rantaniva, 40 v, Quality Manager, EMEA Software Business Line Jyri Ruotsalainen, 32 v, System Specialist Landis+Gyr on iso työnantaja ja tehtäviä on monipuolisesti. Joukossa on mahtavia persoonia ja asiantuntijoita, joiden osaamista on ilo seurata! Tulin tekniseksi asiantuntijaksi mobiiliverkkojen ja -laitteiden maailmasta, ja energia-alalle löysin tieni monen sattuman summana. Nyt toimin teknisenä asiantuntijana tuotekehityksen ja tukiorganisaatioiden välillä. Keskitymme projektitiimissä asiakasprojekteihin. Pääsääntöisesti työ on teknisten ongelmien ratkontaa, raportointia ja korjausta. Ala kehittyy vauhdilla ja asiakkaiden vaatimukset laitteiden ominaisuuksista tietävät meille töitä jatkossakin. Etäluettavien energiamittareiden maailma on suhteellisen nuori, joten haasteitakin riittää. Suurin osa asiakkaista ja päivittäisistä työtehtävistä tulevat muualta kuin kotimaasta, jopa Etelä-Afrikasta asti. Iloitsen siitä, että pystyn auttamaan muita ja löytämään ratkaisuja haasteisiin. Minua ohjaakin työssäni lähinnä omatunto ja sydämen ääni – toisten kunnioittaminen on tärkeää.

Työskentelin aikaisemmin Nokialla eri tehtävissä yli kymmenen vuotta. Nokian lopetettua yksikkönsä Jyväskylässä, Landis+Gyr tarjosi sopivan haasteellisen työn. Tultuani taloon huomasin, millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia alalla on. Vastuullani on Landis+Gyrin älykkäiden energianmittaus- ja energianhallintajärjestelmien laatu sekä bisnesyksikön operatiivisen toiminnan kehittäminen. Olen myös luomassa Landis+Gyrin EMEA-alueen ohjelmistostrategiaa bisnesyksikön muun johtoryhmän kanssa. Työ on erittäin mielenkiintoista, ja voin aidosti sanoa työskenteleväni kasvualalla. Landis+Gyr kehittää kiinnostavia, uusia energianhallinnan sovelluksia, ja ohjelmistoosaamiselle on tarjolla mahdollisuuksia tulevaisuudessakin, varsinkin kun ilmastonmuutos ohjaa lainsäädäntöä ja asiakkaat näkevät konkreettisesti Landis+Gyrin tuotteiden hyödyt omalle liiketoiminnalleen. Arvoilleni sopii työskennellä tavoitehakuisesti ja työssäni voin vaikuttaa positiivisesti ympäristöön. Työviihtyvyyttä luovat oma esimies sekä mukavat työkaverit. Usein saankin tyydytystä siitä, että työn tuloksiin vaaditaan monen ammattilaisen yhteistyötä.

Landis+Gyr on maailmanlaajuinen markkinajohtaja ener-

päristössä sekä näköalapaikan jatkuvasti kehittyvällä

gianhallintaratkaisuissa. Kehitämme älykkäitä mitta-

energia-alalla. Suomen yksikkömme toimii etäluentajär-

reita ja etäluentaratkaisuja energiayhtiöiden tarpei-

jestelmien ja älykkään mittauksen teknologiakeskuk-

siin. Toimimme yli 30 maassa ja palveluksessamme on

sena. Toimipaikkamme ovat Jyväskylässä ja Vantaalla.

5000 alan ammattilaista. Tarjoamme innostavia haasteita ja kasvumahdollisuuksia kansainvälisessä työym-

2/2011

www.landisgyr.ﬁ

ILMOITUS

PÄ I V I T Y K S E T / T - L E H T I U R K K I I

Essi Palonen, 19, Kemiantekniikka Kuljen päivittäin yksinkertaisimmalla ratkaisulla, eli raitiovaunulla ja bussilla. Suora bussiyhteys helpottaisi päivittäistä matkustamista, nyt kulkuneuvoa tarvitsee vaihtaa kerran.

Miten päivittäinen matkustaminen sujuisi paremmin?

Reino Kinner, 20, Materiaalitekniikka Päivittäiset matkat Lintuvaarasta sujuvat helposti bussilla. Pysäkille kävellessä tulee mukavasti ulkoiltua ja matkalla ei tarvitse vaihtaa kulkuvälinettä. Jos haluaisin päivittäistä matkustamista sujuvammaksi, pyrkisin muuttamaan lähemmäksi koulua.

Teksti ja kuvat: Markus Kauppinen

Noora Rantanen, 18, Biotuotetekniikka Asun Otaniemessä, joten olen jalan liikkeellä. Minulla ei ole tällä hetkellä pyörää tai autoa, joten käytän paljon myös julkisia. Toivoisin parempia yhteyksiä julkisilla kulkuneuvoilla muualle Uudellemaalle.

Valtteri Valtia, 25, Elektroniikka ja sähkötekniikka

Hannu-Pekka Hellman, 23, Sähkötekniikka

Tänään tulin autolla koululle, paremmilla keleillä pyöräilen. Matinkylän ja Otaniemen välisiä bussiyhteyksiä voisi mielestäni parantaa. Henkilöautolla ajaessa vapaata parkkipaikkaa joutuu usein etsimään.

Pyörällä on ihan kätevä kulkea Otaniemessä. Käytän julkisia kauemmaksi mennessäni ja metro onkin hyvä parannus. Luultavasti kerkeän kuitenkin valmistua ennen metroa, joten siitä ei ole itselleni hyötyä. 2/2011

Teks ksti: ti: i:: Ulla Ulla Ylönen Y n Ylö nen en Teksti: Kuvi Kuvitus: uv ttus: uvitus: us Flukso Flu l kso kso

Rento viiden tähden

JAVA-OSAAJA

SAA PAIKAN

mikenutta ja kielitaitoista tii ko n aa et ha i ks kö lli ää Projektip lmointiuriakaan haasteita. Ohje su ää lk pe ei ka jo , aa aj pela ä kunhan joku yleisimmist , us m ke ko n ki pi m he vä työhön riittää llussa. kevista taidoista ovat ha tu itä ni n ki jo ja tä lis ie ik ohjelmoint 24

2/2011

erusohjelmointikielet Java, C++ ja PHP ovat it-alan työpaikkailmoitusten perusteella edelleen kovassa kurssissa. Niiden ympärille muodostettu sopiva yhdistelmä osaamista ja hyvä englannin kielen taito tyrkkäävät vastavalmistuneen tai opintojensa loppusuoralla olevan tietojärjestelmäosaajan uraputkeen. - Ohjelmointitaitoisella osaajalla on ainakin eniten valinnanvaraa, sanoo tutkija Harri Hämäläinen. Jos nuori työnhakija sen sijaan tahtoo koulutustehtäviin, täytyy hänen olla käyttöjärjestelmä- tai ohjelmointikielitaitoinen, esiintymiskykyinen, avoin ja usein valmis matkustamaan. Verkkosivujen tekijän on puolestaan hallittava laajempi skaala teknisiä taitoja, myös jotakin sivujen ulkoasutuotantoon liittyvää. - PHP on verkkosivualalla kysytty taito, kertoo Hämäläinen. Tavallisesti sitä tukemaan vaaditaan osaamista HTML:stä, CSS:stä, JavaScriptistä sekä relaatiotietokannoista. Kaikki ohjelmoijat eivät kuitenkaan työskentele yleisimpien käyttöjärjestelmien tai ohjelmointikielten parissa. - Vaikka esimerkiksi Symbian -käyttöjärjestelmän osaajilla ei nyt juurikaan ole kysyntää, toivon, että opiskelijat aina hankkisivat myös joitakin harvinaisempia taitoja ja erottuisivat sillä muista, sanoo Hämäläinen.

- Paikkakuntien väliset erot näkyvät myös työpaikoissa. Pelkästään osaamisvaatimuksia tarkastelemalla Oulussa näyttää sulautettujen järjestelmien ohjelmointi korostuvan muuta maata selvemmin, arvioi Hämäläinen. Haun voi rajata myös yrityksen nimen perusteella.

TOISIIN TEHTÄVIIN TARVITAAN KOKEMUSTA, TOISIIN ”KIELITAITOA” Tehtävänimikkeen - ohjelmoija, ohjelmistosuunnittelija, järjestelmäasiantuntija, projektipäällikkö jne. - perusteella suoritettava haku tuo näytölle listan työssä vaadittavista ominaisuuksista, taidoista ja koulutuksesta. - Esimerkiksi hakusanalla projektipäällikkö löytyy 262 osumaa, joista 123:ssa edellytetään

aiempaa työkokemusta. Toisena tulee osaaminen, sitten suomen kieli ja englanti. Vasta niiden jälkeen tulevat tekniset taidot, kertoo Hämäläinen. Yhdellä silmäyksellä tiedonhakija pystyy päättelemään, miten eri taidot joko liittyvät toisiinsa tai tukevat toisiaan. It-alallakin painotetaan entistä enemmän hakijoiden ns. pehmeitä taitoja: esiintymiskykyä, tiimihenkisyyttä, avoimuutta ja kekseliäisyyttä. - Se tekee joidenkin termien luokittelun hankalaksi, sillä joustavuus ja avoimuushan voivat yhtä hyvin liittyä työaikaan, työyhteisöön tai työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuvailee Hämäläinen.

OPINTOJEN SUUNNITTELUA 5 000 ILMOITUKSEN PERUSTEELLA Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkijana työskentelevä Hämäläinen on kehittänyt yhdessä kandidaatintöitään tehneiden opiskelijoiden kanssa työhakuilmoituksia seulovan sovelluksen. Job Skill Searcher auttaa tietotekniikka-alan opiskelijoita työllistymiseen vaadittavien taitojen ja niiden välisten suhteiden kartoittamisessa. Sovellus koukkaa kerran päivässä omin päin verkkoon, poimii netissä julkaistut työpaikkailmoitukset, seuloo niistä it-alan ilmoitukset ja tallentaa niistä löytyvät taidot ja muut tarpeelliset tiedot tietokantaan. Syyskuun lopussa tietokantaan oli jo tallentunut tietoja 5 000 erilaisesta it-alan työpaikkailmoituksesta. Osa työpaikoista on täytetty jo aikaa sitten, mutta Hämäläisen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille työkalu, jonka avulla he voivat tarkastella tarpeellisia taitoja ja ottaa tiedot huomioon omaa opintosuunnitelmaa laatiessaan. - Tavoitteena on siis tuottaa ajantasaista tietoa ja motivoida sekä auttaa opiskelijoita valitsemaan sellaisia kursseja, joilla on saumaa työmarkkinoilla, kuvailee Hämäläinen.

OSAAMISVAATIMUKSET VAIHTELEVAT PAIKKAKUNNITTAIN Paikkakuntahaulla JobSkillSearcher tarjoaa esimerkiksi yhteenvedon Tampereella, Oulussa tai Lappeenrannassa avoinna olevista it-alan työpaikoista. Pikavilkaisulla selviää, että Lappeenrannassa töitä on tarjolla pääsääntöisesti ohjelmoijille. Tampereella ohjelmointityöpaikkojen seasta korostuu agilen eli ketterän ohjelmistokehityksen osaajien tarve. Oululaisiin it-alan yrityksiin taas haetaan muita korostetummin sulautetun ohjelmoinnin ja Javan osaajia.

2/2011

JOBSKILLSEARCHER AVUKSI OPETUKSEN SUUNNITTELUSSA JobSkillSeacherista on hyötyä myös opettajille. He voivat työkalun avulla osoittaa opiskelijoille, miten yksittäisten kurssien sisältö ja työelämän vaatimukset todellisuudessa kohtaavat. Sovellusta voidaan käyttää opetuksen suunnittelussa vaihtamalla työelämässä tarpeettomiksi käyneet kurssit sellaisiin, joilla saa työtä. - Tänä syksynäkin järjestettävän WWW-sovellukset–kurssimme ohjelma noudattaa täysin

myös JobSkillSearcherin vahvistamia osaamistarpeiden suuntaviivoja, kertoo Harri Hämäläinen. Se osoittaa, ettei opetussuunnitelma kurssin kohdalla voi olla täysin pielessä. - Koska it-alalla on viime aikoina tapahtunut suuria mullistuksia, osaavat opiskelijat kyseenalaistaa joidenkin kursseilla opetettavien asioiden tarpeellisuuden, hän sanoo. - Itse ainakin hyödyntäisin näitä koosteita opiskelijoille. Veikkaan, että niillä olisi motivoiva vaikutus, sanoo Hämäläinen.

Mikä on it-alasta kiinnostuneelle

tärkeää töissä?

Hän toivoo, että ns. pehmeiden taitojen korostuminen saisi tulevat diplomi-insinöörit hyödyntämään entistä tarmokkaammin mahdollisuuksia kartuttaa esiintymis- ja kokoustaitojaan ja opiskelemaan englannin rinnalla muitakin kieliä. Vielä toistaiseksi JobSkillSearcher on ainoastaan tutkimuskäytössä. Lähiaikoina se tarjotaan ainakin Lappeenrannan teknillisen yliopiston opiskelijoille.

”Mielestäni työelämässä ei korosteta liikaa tuloksellisuutta ja tuottavuutta.”

”Haluan suoriutua

”Taloudellinen menestys on minulle tärkeää.”

”Toisten arvostus työpaikkaani kohtaan ei ole tärkeää.”

”Työnteon tärkein syy on rahan ansaitseminen.”

”Olen valmis tekemään useinkin ylitöitä työpäivien jälkeen, kunhan työni on tarpeeksi mielekästä.”

tehtävistäni mahdollisimman helpolla.”

”En kiinnostu työpaikasta, jonka palkka on alhaisempi kuin mitä muuten voisin saada, vaikka kokisinkin tekeväni jotakin tärkeää.”

”Tavoitteeni on edetä nopeasti työurallani.”

”En tiedä, minkä palveluksessa dessa toimia.”

2/2011

Kun it-alasta toimialana kiinnostuneilta opiskelijoilta kysytään heidän suosikkiyrityksiään, lista näyttää tältä. % vastaajista kiinnostunut työnantajasta

Sija

Yritys

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18. 19. 20.

Google IBM Microsoft Nokia HP Nokia Siemens Networks Siemens Ericsson Elisa TeliaSonera KONE Finnair Tieto CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Valtio Fortum Accenture VTT Digia Yleisradio

85 76 70 68 64 62 58 53 53 51 48 47 45 44 43 42 41 40 39 37

Muutos

<-> <-> +1 -1 <-> <-> <-> +1 -1 <-> <-> +3 -1 -2 -2 +1 -3 -

Lähde: T-Median toteuttama Työnantajakuva 2011 -tutkimus.

työnantajan haluan tulevaisuu-

IT-ALASTA KIINNOSTUNEIDEN SUOSIKKITYÖNANTAJAT TULEVAT TÄSSÄ

T-MEDIAN toteuttamassa Työantajakuva 2011 -tutkimuksessa it-alasta kiinnostuneiden suosikeiksi valikoituivat Google ja IBM, jotka olivat kärjessä viime vuonnakin. Top 20 -listan suurin nousija oli Finnair, eniten sijoitustaan menetti Digia. Tärkeimpänä it-alasta kiinnostunut opiskelija pitää työpaikan ilmapiiriä ja työtehtävien kiinnostavuutta. Muiden alojen opiskelijoita enemmän hän arvostaa kor-

keaa kiinteää palkkaa, työaikojen joustavuutta, mahdollisuutta oppia uutta, hyviä etenemismahdollisuuksia ja samanhenkisiä työkavereita. Kun it-alasta kiinnostunut opiskelija arvioi yritystä, hän nostaa korkealle esimiehen ja työtovereiden osoittaman luottamuksen ja rakentavan palautteen. Selkeästi määritellyt tavoitteet omissa työtehtävissä nostavat työpaikan pisteitä roimasti.

IT-extra IT-alan parhaat työnantajat >>

30 26

Työ Comptelilla tarjoaa mielenkiintoisia haasteita

Asiakaslähtöistä konsultointia rennossa ilmapiirissä

30 27 30 28 30 29 30 30 30 31 30 32 30 33 30 34 30 35

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö luo uutta

Young professionals -ohjelmalla uusiin tehtäviin

Monta uraa yhdessä työpaikassa

Osa-aikaisenkin työpanos on arvokas

Vastavalmistuneista vahvoiksi ammattilaisiksi

It-osaaja puolustaa maataan

Microsoftilla työntekijä johtaa itse omaa työtään

IT-jätti liiketoiminnan ytimessä

IT-extra

Sami Airaksinen, 27, Software Engineer

Teksti: Merja Forsman Kuva: Teemu Granström

Työ Comptelilla tarjoaa mielenkiintoisia haasteita Valmistuin filosofian maisteriksi tähtitieteestä Oulun yliopistosta vuonna 2008. Tein kuitenkin heti vuonna 2009 uranvaihdoksen. Siirryin Oulusta Helsinkiin TKK:lle eli nykyiseen Aalto-yliopistoon opiskelemaan toista tutkintoa informaatiotekniikasta. Seuraavan vuoden keväänä hain kesätöitä eri yrityksistä ja pääsin Compteliin haastatteluun. Meillä oli aika yhteneväiset ajatukset yrityksen edustajien kanssa ja niin päädyin tänne töihin. Aloin tehdä tuotekehitystyötä tiimissä. Se oli sen verran mielenkiintoista ja mukavaa hommaa, että päätin jäädä Comptelille pidemmäksikin ajaksi. Työnteon joustavuuden ansiosta olen voinut suorittaa opintojani töiden ohessa. Comptel tarjoaa työntekijöilleen hyvät etenemismahdollisuudet ja haasteita niin paljon kuin suinkin haluaa. Työrepertuaari ja vastuut kasvavat sitä mukaa, kun aikaisemmat työt alkavat käydä liian tutuiksi. Tunnelma on rento ja täällä saa olla ihan oma itsensä. Comptelilaiset ovat kunnianhimoisia ja haluavat tehdä työnsä kunnolla. Ihmiset osaavat antaa tunnustusta ja olla ylpeitä hyvistä suorituksista. Tähtitieteilijää minusta ei tullut, mutta koulutus ei mennyt hukkaan. Opintojen antama filosofismatemaattinen kyky tarkastella asioita, taito automatisoida redundanttia työtä sekä jäsentää informaatiota ovat olleet hyödyksi tässä työssä. Monet tähtitieteestä päätyvätkin ohjelmistoalan pariin leveämmän leivän perässä – kaikista ei tule Esko Valtaojia, valitettavasti. Olen erittäin tyytyväinen, että löysin työn, jossa on reilusti haastetta.

”COMPTELILAISET OSAAVAT ANTAA TUNNUSTUSTA JA OLLA YLPEITÄ HYVISTÄ SUORITUKSISTA.”

Comptel on televiestintään erikoistunut kansain-

Liiketoimintamme perustuu rehellisyyteen, vil-

välinen ohjelmistoyritys. Tarjoamme tuotteistet-

pittömyyteen ja avoimuuteen. Tarjoamme kan-

tuja ratkaisuja, joiden avulla operaattorit voivat

sainvälisen ja dynaamisen työympäristön, jossa

toimittaa palvelut asiakkailleen joustavasti ja

jokaista työntekijää arvostetaan yksilönä ja jossa

veloittaa niistä tehokkaasti. Olemme 20 vuodes-

jokaisella on mahdollisuus jatkuvaan osaamisen-

sa kasvaneet alamme johtavaksi konserniksi ja

sa kehittämiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun.

palveluksessamme on yli 600 asiantuntijaa ympäri maailman.

Etsimme jatkuvasti uusia ohjelmistoalan osaajia. Katso avoimet työpaikkamme: www.comptel.com

2/2011

ILMOITUS

IT-extra

Henri Korhola, 29, Consultant, Business Analysis

Teksti: Riikka Nuutinen Kuva: Teemu Granström

Asiakaslähtöistä konsultointia rennossa ilmapiirissä

“TÄÄLLÄ ON HELPPO VIIHTYÄ JA OLLA OMA ITSENSÄ.”

Olen työskennellyt Capgeminillä teknologiakonsultoinnin parissa puolitoista vuotta. Työssäni teen esimerkiksi vaatimusmäärittelyjä, kustannusarvioita isommista järjestelmähankkeista ja kartoituksia asiakkaalle parhaiten sopivasta ratkaisusta. Olen tietoliikennetekniikan DI, ja vaihtovuoden aikana Ruotsissa suoritin kansantaloustieteen sivuopinnot. Siitä on ehdottomasti hyötyä nykyisessä työssäni, jossa tulee osata kommunikoida monenlaisten ryhmien kanssa ja ymmärtää asiakkaan tarpeista ja odotuksista syntyvä kokonaisuus. Capgeminillä saa tehdä haastavia ja mielenkiintoisia projekteja merkittävien asiakkaiden kanssa, ja tarjolla on monipuolista ja laadukkaasti toteutettua koulutusta eri aiheista. Myös järjestelmällinen palaute on hyvä juttu. Globaalissa konsernissa saa kansainvälistä kokemusta ja uramahdollisuuksia löytyy ulkomaita myöten. Kuten isoihin konsulttitaloihin yleensäkin, Capgeminille hakeutuu kunnianhimoista porukkaa. En ole kuitenkaan törmännyt esimerkiksi aggressiiviseen kilpailuhenkeen tai paineeseen tehdä älytöntä määrää töitä. Ilmapiiri on rento, täällä on helppo viihtyä ja olla oma itsensä. Olen pelannut salibandyä SM-tasolla Espoon Oilersissa ja olen edelleen aktiivinen urheilija. Capgemini tukee työntekijöidensä liikkumista ja yhteistä harrastustoimintaa, ja se on tärkeää. Kuten urheilussakin, myös töissä jaksaa paremmin kun on hyvässä fyysisessä ja henkisessä kunnossa.

Capgemini on maailman johtavia konsultointi-, tekno-

YPAlainen on yleensä vastavalmistunut tai valmis-

logia- ja ulkoistuspalveluja tarjoavia yrityksiä. Palk-

tumisvaiheen DI, insinööri tai vastaava, opiskellut

kaamme loistavia persoonia ja rohkeita kykyjä vaki-

esim. tietotekniikkaa, tietoliikennetekniikkaa, tieto-

naiseen työsuhteeseen Young Professionals Acade-

jenkäsittelytiedettä tai tuotantotaloutta ja menes-

my -ohjelmamme (YPA) kautta 2–3 kertaa vuodessa.

tynyt opinnoissaan. Emme edellytä työkokemusta

Perehdytämme tulevaisuuden teknologiagurut kon-

alalta, mutta arvostamme kehittymishalua, paineen-

sulttityön saloihin, tarjoamme kilpailukykyisen pal-

sietokykyä ja uskallusta tuoda oma osaaminen esiin.

kan ja mahdollisuuden päästä heti mukaan asiakasprojekteihin mentorin tukemana.

Ilmoitamme seuraavan YPA-haun alkamisesta urasivustollamme: ﬁ.capgemini.com/ura

ILMOITUS

2/2011

IT-extra

Päivi Parviainen, 39, Principal Scientist

Teksti: Riikka Nuutinen Kuva: Teemu Granström

Kansainvälinen tutkimusyhteistyö luo uutta VTT etsii tutkimuksen keinoin ratkaisuja yritysten ja muiden organisaatioiden kohtaamiin ongelmiin. Toisaalta luomme myös kokonaan uutta teknologiaa, mikä avaa mahdollisuuksia uudenlaisten tuotteiden, palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Työssä pääsee tarkastelemaan asioita laajasti eri näkökulmista ilman, että yhteys käytäntöön kuitenkaan jäisi taka-alalle. Eri projekteissa tutustuu monenlaisiin yrityksiin, ja jatkuva kehityksen kärjessä oleminen on kiinnostavaa. Oman tiimini tehtävänä VTT:n Software Technologies -osaamiskeskuksessa on luoda ja parantaa ohjelmistokehitykseen liittyviä käytäntöjä ja työkaluja. Lähiaikoina olen toiminut projektipäällikkönä esimerkiksi kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa, joka keskittyy hajautetun ohjelmistokehityksen ongelmien ratkomiseen. Projekteistamme huomattava osa tehdään yhdessä ulkomaisten partnereiden kanssa, ja työntekijöitä myös kannustetaan lähtemään tutkijavaihtoon Suomen ulkopuolelle. Itsekin olen työskennellyt kolme vuotta Hollannissa. VTT:llä omaa tekemistä voi melko vapaasti suunnata kiinnostustensa mukaisesti, kunhan aiheen tärkeyden pystyy perustelemaan. Uralla on mahdollista edetä niin asiantuntijana kuin esimiehenäkin. Ilmapiiri on miellyttävä, koska porukka on mukavaa, mutta myös siksi, että VTT:llä rytmi on vähän erilainen kuin vaikka yksityisellä sektorilla. Kiirettä täälläkin välillä on, mutta työtä kuitenkin leimaa tietty pitkäjänteisyys.

”TYÖNTEKIJÖITÄ KANNUSTETAAN LÄHTEMÄÄN TUTKIJAVAIHTOON ULKOMAILLE.”

VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tut-

VTT:llä työskentelee vuosittain useita kymmeniä eri alojen

kimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia tek-

opiskelijoita määräaikaisina harjoittelijoina ja opinnäyte-

nologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja.

työntekijöinä. Harjoittelujaksojen ja työsuhteiden pituudet vaihtelevat muutamasta kuukaudesta vuoteen. Diplomityön

VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edis-

ja gradun tekijät saavat tuekseen oman alansa asiantuntijoi-

tää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hy-

den ammattitaidon ja korkeatasoisen tieteellisen osaamisen.

vinvointia. Asiakkainamme on yrityksiä ja julkisia organisaatioita sekä Suomessa että ulkomailla.

2/2011

Katso lisää: www.vtt.ﬁ

ILMOITUS

IT-extra

Juha Jossas, 30, Projektipäällikkö

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Teemu Granström

Young professionals -ohjelmalla uusiin tehtäviin Tulin töihin Tiedolle vuoden vaihteessa GenerationTohjelman houkuttelemana. Halusin vaihtaa teknisen asiantuntijan työni monipuolisempaan. Tiesin, että tämän ohjelman avulla pääsen koulutukseen, jossa perehdyn ydinosaamiseni ulkopuolisiinkin asioihin. Kahdeksan kuukautta kestäneestä ohjelmasta jäi käteen myös hyvä verkosto Tiedon sisällä. Tämänhetkisessä työssäni projektipäällikkönä vastaan projekteista sellaisissa palveluissa, joiden täytyy olla asiakkaan käytettävissä 24/7. Työssäni pääsen luovimaan teknisen puolen, bisneksen ja ihmisten välimaastossa. Olen päässyt vaikuttamaan itse omaan työnkuvaani yhdessä esimieheni kanssa. Projektipäällikön työn lisäksi tällä hetkellä minua kiinnostavat eniten bisnescaset ja liiketoiminnan prosessien kehittäminen. Uskon, että minulla on täällä hyvät mahdollisuudet edetä uralla ylöspäin, mutta myös vertikaalisesti - eri yksiköihin ja eri hommiin. Olen valmistunut vuonna 2009 sähkö- ja tietoliikennetekniikan laitokselta DI:ksi, joten konsultointihommiinkin minulla voisi olla annettavaa. DI-koulutus on hyvä pohja tulla työskentelemään Tiedolle. Viihdyn Tiedolla hyvin, koska täällä on paljon hyviä tyyppejä töissä ja mukava tekemisen meininki. Meitä nuoria on täällä paljon ja huomaan viihtyväni heidän kanssaan paljon vapaa-ajallakin. Uusia kaverisuhteita on syntynyt paljon - mikä on toki sivuseikka, mutta vähän kuin kirsikka kakun päällä.

”HYVÄT TYÖKAVERIT OVAT KUIN KIRSIKKA KAKUN PÄÄLLÄ.”

Tieto on palveluyhtiö, joka tarjoaa tietotekniikka-, tuotekehi-

Tieto hakee nuoria ja pian valmistuvia kaupan ja tietotek-

tys- ja konsultointipalveluita. Noin 18 000 asiantuntijaamme

niikan osaajia GenerationT-ohjelmaan. Tarjolla on kattava

tekevät meistä yhden johtavista tietotekniikan palveluyri-

perehdytys yritykseen, loistava kollegaverkosto ja vakitui-

tyksistä Pohjois-Euroopassa ja tietyillä segmenteillä globaa-

nen työpaikka muun maussa konsultoinnin, ohjelmistoke-

lin markkinajohtajan. Olemme erikoistuneet alueisiin, joilla

hityksen, projektijohtamisen sekä myynnin parissa.

asiakkaiden liiketoiminnan ja tarpeiden tuntemuksemme on syvintä. Vahva asiakaskeskeisyys ja sähköisten palve-

Lue lisää: www.tieto.ﬁ

luiden asiantuntemus erottavat meidät kilpailijoistamme.

ILMOITUS

2/2011

IT-extra

Jonathan Brown, 35, Sr. Systems Analyst

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Teemu Granström

Monta uraa yhdessä työpaikassa Aloitin työskentelyn Accenturella kuusi vuotta sitten. Tulin taloon koodaajana, mutta halusin työltäni muutakin. Onneksi tässä talossa pääsee nopeasti eteenpäin, kun näyttää kyntensä ja todistaa olevansa tekijä. Kun tekee työnsä hyvin, on valinnanvaraa: voi yhä enemmän itse vaikuttaa, minkälaisissa projektirooleissa haluaa toimia. Itse olen halunnut tekniikan lisäksi päästä asiakkaiden ja bisneksen pariin. Nykyään työskentelen usein asiakasprojekteissa, joissa keskityn uusien järjestelmien käyttöönottoon eri maissa. Accenture sopii minulle työpaikkana, koska osaamiseni on laajaa ja yhdistelen asioita toisiinsa helposti. Täällä on laaja kirjo erilaisia työtehtäviä, eikä samaa tarvitse tehdä vuodesta toiseen. Työpalavereissa olen usein teknisin tyyppi, joka saattaa selittää asiakkaalle, miten vaikkapa tietokanta toimii. Olen myös vetänyt koodaajatiimiä, jossa olen taas tiimin epäteknisin henkilö – silloin keskityn henkilöiden motivointiin ja johtamiseen. Täällä on reilu ja läpinäkyvä työskentelytapa – tiedän, mitä minulta odotetaan töissä. Palautteen saamiseen on hyvät työkalut ja niiden avulla jokainen tietää, miten on pärjännyt työssään ja missä voisi kehittyä. Oman uran tukemisessa auttaa jokaiselle nimetty career counselor – vanhempi työntekijä, joka tukee oman uran kehitystä – vähän niin kuin isoveli tai -sisko. Olen tosi tyytyväinen työhön ja näen itseni täällä vielä vaikka 15 vuoden päästäkin. Haaveilen siirtymisestä toiseen Accenturen toimistoon maailmalle – Singapore kiehtoo minua todella paljon.

“KUN TEKEE TYÖNSÄ HYVIN, ON ENEMMÄN VALINNANVARAA.”

Accenture on globaali liikkeenjohdon, konsultoinnin, tie-

18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintan-

totekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Tervetuloa työ-

sa uudistamisessa. Tarjoamamme mahdollisuudet ovat ra-

paikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurem-

jattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu

pia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka

meihin ja löydä mahdollisuutesi.

toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen

2/2011

Lue lisää: www.accenture.ﬁ/tyopaikat

ILMOITUS

IT-extra

Niko Kurtti, 24, ohjelmistosuunnittelija

Teksti: Riikka Nuutinen Kuva: Rami Marjamäki

Osa-aikaisenkin työpanos on arvokas Olen viidennen vuoden teekkari Tampereen teknillisestä yliopistosta ja työskentelen Solitassa tällä hetkellä noin 20 tuntia viikossa. Opinnot otetaan täällä hyvin huomioon, pystyn sopimaan joustavasti siitä, milloin ja missä teen hommia. Osa-aikaisiakin työntekijöitä pidetään projektitiimien täysivaltaisina jäseninä, ja meille myös kuuluu samat kattavat henkilöstöedut kuin kokopäiväisille työntekijöille. Solitan rekrytoinnissa ei tuijoteta niinkään opintojen arvosanoja kuin harrastuneisuutta ja kiinnostusta IT-alaa kohtaan. Tämä näkyy työporukassa: uusista teknologioista ja niiden sovellutuksista ollaan vilpittömästi innostuneita, ja monilla on työn ohessakin meneillään joku oma softaprojekti. Henkilöstön näkemyksiä ja tietotaitoa alan uusista jutuista arvostetaan ja kuunnellaan myös työnantajan taholta, ja sitä kautta voi vaikuttaa sekä omaan työnkuvaan että siihen, mitä Solita tekee. Projektimme ovat kiinnostavia ja mielekkäitä niin aihepiirin kuin teknologioidenkin suhteen. Itse olen saanut tehdä töitä erityisesti laajojen ja monimutkaisten taustajärjestelmien parissa, mutta Solita tuottaa myös esimerkiksi monenlaista webbisoftaa. Vaikka Solita onkin jo lähes 200 työntekijän firma, täällä on pienen yrityksen ilmapiiri. Vietämme aikaa yhdessä myös työpäivien jälkeen. Se luo yhteishenkeä ja edesauttaa tiedon ja osaamisen liikkumista ihmisten välillä.

”REKRYTOINNISSA EI TUIJOTETTU OPINTOJEN ARVOSANOJA VAAN KIINNOSTUSTA IT-ALAA KOHTAAN.” Solita on IT-palveluyhtiö, joka auttaa asiakkaitaan menesty-

Juuri nyt haemme erityisesti ohjelmistosuunnittelijoita sekä

mään tiedolla johtamisen, edistyksellisten verkkopalvelujen

tietovarastoinnin ja raportoinnin osaajia. Myös kokeneille

ja asiakaskohtaisten ohjelmistoratkaisujen avulla.

konsulteille on kysyntää.

Solitassa olet vahvasti tekemisissä asiakkaidemme liiketoi-

Jos haluat työskennellä opintojen ohella, voit tehdä osa-aika-

minnan kehittämisen ja uuden teknologian kanssa. Raken-

työtä. Myös gradun tai diplomityön tekeminen on mahdollista.

namme ratkaisuja ja palveluja alansa johtaville yrityksille ja julkishallinnon organisaatioille. Toimipisteissämme Helsingis-

Lähetä avoin hakemuksesi ja CV:si osoitteeseen rekry@solita.ﬁ

sä ja Tampereella työskentelee yli 180 osaavaa ammattilaista.

Tutustu ajankohtaisiin työpaikkailmoituksiimme osoitteessa www.solita.ﬁ/ura

ILMOITUS

2/2011

IT-extra

Katriina Kymäläinen-Mäkelä, 32 SAP tekninen konsultti

Teksti: Petra Pulkkinen Kuva: Juha Sompinmäki

Vastavalmistuneista vahvoiksi ammattilaisiksi

”NOSTAN TYÖNANTAJALLE HATTUA SIITÄ, ETTÄ MINUT PALKATTIIN TÄNNE MYÖS OPPIMAAN UUTTA.”

Olen työskennellyt Solteqilla reilut puoli vuotta SAP:n teknisenä konsulttina. Tavoitteenani oli löytää haasteellinen työ ja mukava työympäristö, enkä ole kyllä kertaakaan katunut Solteqiin rekrytoitumista! Mielenkiintoiseksi työn tekee se, että vaikka olen opiskellut pääaineenani ohjelmistotuotantoa, ei minulla silti ollut työt aloittaessani minkäänlaista kokemusta SAPjärjestelmästä. Nyt opiskelen sitä kokoajan työn ohessa, tekemällä. Koodaus ei kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä; kun yhden ohjelmointikielen osaa, on kynnys jonkin muunkin kielen oppimiseen melko matala. SAP-oppia ei kuitenkaan mistään koulusta saa, joten sen osaajistakin on melko kova pula. Näin takaan myös tulevaisuuden työnäkymiäni. Lisäksi täällä suhtaudutaan positiivisesti vastavalmistuneisiin, jotka kaipaavat työkokemusta. Siinä kuitenkin molemmat tahot hyötyvät! Solteqilla oppimisen merkitys on ymmärretty mielestäni oikein. Nostankin työnantajalle hattua siitä, että minut palkattiin tänne myös oppimaan uutta. Nykymaailmassa on välttämätöntä opetellakin kokoajan lisää, etenkin ohjelmistoalalla. Se kannattaa nähdä osaamisen ylläpitona. Solteq hakee töihin hyviä tyyppejä, jotka koulutetaan vaadittaviin tehtäviin. Ei siis ihme, että meillä on mukava työyhteisö! Vanhemmilta työntekijöiltäkin saa aina tukea eri tilanteissa. Solteq on muutenkin mukava työpaikka, koska se on kokonaisuudessaan suhteellisen pieni ja fiilis on mukavan kotoisa. Asiakkaista osa on ulkomailla, mutta muutoin olemme hyvinkin kotimainen firma. Itselläni on kaksi pientä lasta, ja tahdon joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Olen tyytyväinen näin, enkä kaipaa pitkiä ulkomaan matkoja tai komennuksia. Solteq tarjoaa paljon uramahdollisuuksia ja voin osaltani suositella Solteqia niin kovan tason osaajalle kuin aloittelijallekin.

Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tarjoaa suun-

dun parantamisen ratkaisuilla. Maailman johtavien

nitelmallisesti kehittyviä toiminnan- ja talouden-

kumppaneiden teknologioilla kehitettyjen ratkaisu-

ohjauksen palveluja kaupan, logistiikan, teollisuu-

jemme avulla asiakkaamme ohjaavat liiketoimin-

den sekä julkishallinnon toimijoille. Täydennämme

taansa entistä tehokkaammin ja parantavat kan-

ydintarjoamaamme erikoiskaupan ohjauksen, kun-

nattavuuttaan.

nossapidon ja huoltopalvelujen hallinnan sekä järjestelmien sisältämän masterdatan hallinnan ja laa-

2/2011

www.solteq.com

ILMOITUS

IT-extra

Catharina Candolin, 33, sektorinjohtaja

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Teemu Granström

It-osaaja puolustaa maataan Yhteiskunnan voi nykyään kyykyttää tietoverkkoihin ja -järjestelmiin hyökkäämällä. Siksi kyberpuolustuksesta on tullut yhtä tärkeä Suomen Puolustusvoimille kuin maa-, meri-, ilma- tai avaruuspuolustuskin. Teknologia ja ihmisten osaaminen ovat kehittyneet niin paljon, että kyberhyökkäykset ovat todellisia uhkakuvia meillekin. Työssäni mietin, miten meidän pitäisi puolustautua hyökkäyksiä vastaan ja miten puolustusta pitäisi kehittää eli johdan Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla toimivaa tietoverkkopuolustussektoria. Olen työskennellyt puolustusvoimilla viisi vuotta. Yleensä sektorinjohtajat ovat sotilaita, joten olen siinä suhteessa poikkeus. Tekniikan koulutukseni lisäksi olen lukenut sivuaineen Maanpuolustuskorkeakoulussa. Olen aina ollut maanpuolustushenkinen. Todella kiinnostuin Puolustusvoimista työnantajana opiskellessani TKK:lla. Tein Puolustusvoimille ensin opiskelukaverini kanssa pienen tutkielman, joka johti lopulta kolmeen tutkimusprojektiin. Jälkimmäisen, kolmen vuoden projektin aikana tein myös väitöskirjani. Olen viihtynyt täällä alusta asti. Asioista keskustellaan paljon, mutta kun päätös on tehty, muiden vaihtoehtojen perään ei itketä vaan ruvetaan toteuttamaan. Täällä on pienis ja tiivis yhteisö, joka tukee toisiaan töissä. Puolustusvoimat kannustaa pitämään itsestään ja työkyvystään huolta. Itse olin aikaisemmin oikea sohvaperuna, mutta työyhteisön kannustus on saanut minut muuttumaan – juoksen nykyään jopa maratoneja. Meillä voi liikkua työaikana kaksi tuntia viikossa.

“PUOLUSTUSVOIMAT KANNUSTAA LIIKKUMAAN.”

Puolustusvoimat on nopeasti kehittyvä, arvostettu ja tur-

Puolustusvoimilla on tarjolla hyvin monenlaisia töitä. Tieto-

vallinen työnantaja, joka tarjoaa monipuolisia ja haasteel-

verkkopuolustussektorilla on parhaillaan kaksi työpaikkaa

lisia työtehtäviä koko Suomessa. Yli 15 000 työntekijästäm-

auki tietojärjestelmien ja tietoliikenteen asiantuntijoille.

me noin puolet on siviilejä tai siviilikoulutuksen saaneita.

Vaatimuksena tehtäviin on DI, FM tai vastaava tutkinto.

Kaikki osaajamme tekevät työtä, jota arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa.

ILMOITUS

Lue lisää: www.puolustusvoimat.ﬁ/rekry

2/2011

IT-extra

Salla Aitto-oja, 39, Sales Manager

Teksti: Merja Forsman Kuva: Microsoft

Microsoftilla työntekijä johtaa itse omaa työtään IT-ala ei alun perin käynyt edes mielessäni, mutta taloushallinnon projektitehtävien kautta päädyin ikään kuin vahingossa alalle jo 90-luvun puolivälissä. Microsoftilla aloitin seitsemän vuotta sitten. Kiinnostuin yrityksestä, joka koskettaa miljoonien ihmisten elämää teknologian kautta. Pidin myös siitä, että yritykseen liittyy kiinteästi sen pääomistajan Bill Gatesin halu tehdä hyvää. Kun oli tällainen vaihtoehto työpaikaksi, en voinut kieltäytyä. Microsoft antaa työntekijöilleen selvät ja haastavat tavoitteet, mutta muuten meillä on työnteon vapaus. Noudatamme läsnäkulttuuria, jossa tärkeintä ei ole fyysinen paikalla oleminen, vaan työn tulokset sekä henkinen läsnäolo töissä. Täällä arvostetaan kaikkien omaa vapaaaikaa ja annetaan kunkin toteuttaa omia vahvuuksiaan. Työaikakin joustaa ja voin käydä vaikka kampaajalla keskellä päivää. Meistä pidetään aidosti huolta. Työntekijöille järjestetään harrastekerhoja ja kunto-ohjelmia. Toimistolla ei ole vakituisia istumapaikkoja vaan kukin voi tehdä töitä mielialastaan riippuen esim. värikkäässä musiikkihuoneessa tai hiljaisessa keskittymistilassa. Tarjolla on aina tuoreita hedelmiä, ettei verensokeri pääse laskemaan kesken työpäivän. Nämä ovat pieniä, mutta merkityksellisiä asioita arjessa. Olen oppinut oman kokemukseni kautta sen, että vaikka omaa uraa on hyvä suunnitella, mitään ei kannata kirjoittaa kiveen. Hyviin tilaisuuksiin tulisi aina tarttua!

”MEISTÄ TYÖNTEKIJÖISTÄ PIDETÄÄN AIDOSTI HUOLTA.”

Microsoft on maailman johtava ohjelmistotuotteiden,

Tarjoamme luoville ja energisille ihmisille joustavan ja

-ratkaisujen ja -palveluiden toimittaja, joka auttaa yri-

monimuotoisen työympäristön, jossa on mahdollisuus

tyksiä ja ihmisiä hyödyntämään tietotekniikan mahdol-

toteuttaa itseään, selättää haasteita, edetä uralla sekä

lisuuksia uusilla innovatiivisilla tavoilla.

menestyä yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Suomessa toimipisteemme sijaitsee Espoossa, jossa

Etsimme kansainväliseen koulutusohjelmaamme (Micro-

työskentelee 280 henkilöä. Maailmanlaajuisesti meitä

soft Academy for College Hires, MACH) vasta korkeakou-

on yli 90 000 työntekijää 109 maassa.

luista valmistuneita tulevaisuudentekijöitä. Tutustu Microsoftiin työnantajana: www.microsoft.ﬁ/ura

2/2011

ILMOITUS

IT-extra “TEKEMÄLLÄ OPPII, JA TODELLISTEN HAASTEIDEN KOHTAAMINEN ON HARJOITTELIJOILLEKIN MOTIVOIVAA” Annemari Huutola (vas.), Hellevi Kaisanlahti ja Niklas Pääkkönen kannustavat osallistumaan Atoksen trainee-ohjelmiin.

Teksti: Riikka Nuutinen Kuva: Teemu Granström

IT-jätti liiketoiminnan ytimessä Atos syntyi kesällä 2011, kun kaksi suurta eurooppalaista IT-taloa, Siemens IT Solutions and Services ja Atos Origin, yhdistivät voimansa. Hellevi Kaisanlahti johtaa Atoksen konsultointi- ja sovellustukipalvelut -yksikköä Suomessa ja Virossa. - Toimimme hyvin lähellä asiakkaan liiketoiminnan ydintä, ja on palkitsevaa löytää ratkaisuja erilaisiin liiketoiminnan muutostarpeisiin ja uusia tapoja prosessien toteuttamiseen. Työ on haastavaa ja mielekästä ongelmanratkaisua, jossa pääsee myös toteuttamaan itseään, Kaisanlahti kuvaa. Atos toimii yli 40 maassa, ja kansainvälisyys on olennainen osa päivittäistä toimintaa. - Erityisesti isoimmissa hankkeissa projektitiimin jäsenet tulevat useammasta eri maasta. Viime keväänä Kaisanlahden yksikössä kokeiltiin ensimmäistä kertaa laajemman SAP-konsultoinnin Junior Trainee -ohjelman järjestämistä. Harjoittelijoista osa löytyi talon sisältä ja osa etsittiin yhteistyökumppani Academic Workin kautta. - Onnistuimme saamaan mukaan

ILMOITUS

todella hyviä tyyppejä! Porukassa oli sekä vastavalmistuneita että jo muutaman vuoden työkokemusta kerryttäneitä, mutta kaikki olivat kuitenkin SAP-konsultoinnissa aloittelijoita, kertoo Kaisanlahti. Traineeohjelman osallistujat haluttiin saada heti perehdytysjakson jälkeen kiinni oikeisiin työtehtäviin asiakasprojekteissa. - Tekemällä oppii, ja todellisten haasteiden parissa työskentely on junioreillekin motivoivaa. Seuraavalla kerralla aiomme ottaa traineet mukaan projektityöhön vieläkin aikaisemmassa vaiheessa. Neljästätoista viime kevään junior traineesta jokainen on edelleen Atoksen palveluksessa. Hellevi Kaisanlahti on itse ollut talossa vuodesta 2002. Hän on ehtinyt edetä integraatiokonsultista yksikön johtoon ja viettää siinä sivussa myös kaksi äitiyslomaa. - Pienet lapset tai se, että olen nainen, eivät missään tapauksessa ole olleet esteenä uran rakentamiselle. Atoksella oma kiinnostus ja osaaminen määräävät etenemisen suunnan ja tahdin – lasikatto ei tule vastaan!

2/2011

SORVIN ÄÄRESSÄ Teksti: Marianne Valta // Kuvat: Tiia Trogen

Urapolku vie, vaikka

Tietotekniikka-alalle ilman elinikäistä kokemusta

TYYLI ON VAPAA Pekka Laukkanen on kokeilija, jota uteliaisuus vie eteenpäin. Ville Svensberg puolestaan pyrkii määrätietoisesti askelmalta seuraavalle. Yhteistä heille on paitsi kappale yhteistä työhistoriaa, myös nykyhetkestä nauttiminen.

ekka Laukkanen, 33, ja Ville Svensberg , 34, tutustuivat viitisen vuotta sitten molempien työskennellessä puolustus-, turvallisuus- ja ilmailuteollisuuskonserni Patrian palveluksessa. Urapolut ovat Patrian jälkeen vieneet eri suuntiin, mutta yhteydenpito on jatkunut niin työn merkeissä kuin jonkin verran vapaallakin.

Työ opiskelijaa opettaa Sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa pääaineenaan Tampereella opiskellut diplomi-insinööri Ville Svensberg kuvailee etenemistään johdonmukaiseksi ja päämäärätietoiseksi. Jo ensimmäisen opiskeluvuotensa jälkeen hän pääsi kesätöihin elektroniikkasuunnittelijaksi Patrialle, jossa viihtyi opintojen ajan ja vielä DI:n paperit taskussaankin useita vuosia erilaisissa tehtävissä niin järjestelmä- kuin tuotepuolella.

- Omalla kohdallani työssäkäynti opiskelun ohella oli hyvä ja oikea ratkaisu. Tietenkin halusin kerätä tärkeää työkokemusta, mutta hyvin nopeasti huomasin, että oikeastaan työssäkäynti ohjaa minua myös opinnoissani oikeaan suuntaan. Aloin ymmärtää, mikä minua oikeasti kiinnostaa ja toisaalta näin, mitä taitoja työnantajat arvostavat. Onneksi Patrialla kannustettiin koko ajan opiskelemaan ja valmistumaan. Kaiken kaikkiaan taisin opiskella diplomi-insinööriksi seitsemässä vuodessa, Svensberg kertoo. Noin kymmenen Patrian-vuoden jälkeen Svensberg ehti olla hieman alle kaksi vuotta tanskalaisen Systematicin palveluksessa ennen siirtymistään Sandvikille kuukausi sitten. Nykyisessä työssään Svensberg vastaa kaivosautomaatiojärjestelmätuotteiden toimituksista ja vetää omaa projektipäällikkötiimiään.

Pekka Laukkanen kertoo keksineensä varsin myöhään, mihin päin elämässään lähtisi. Vielä lukioikäisenä jääkiekko täytti ajan ja ajatukset, ja ylioppilaskirjoitusten jälkeenkin teknisen alan vaihtoehtona oli lääketieteen opinnot. - Kun lääketieteellisen ovet eivät auenneet heti, totesin, että eiköhän tämän pitänyt näin mennäkin. Pääsin TTKK:lle opiskelemaan ja siitä se sitten lähti. Aloitin sähkötekniikan tiedekunnassa, mutta vaihdoin kahden vuoden jälkeen tietotekniikan puolelle ohjelmistotekniikan pariin. Mielestäni olen hyvä esimerkki siitä, että italalle voi päästä ja sillä myös edetä ilman, että olisi ikänsä näprännyt tietokoneiden kanssa. Minulle sähköposti ja internet olivat melko yhdentekeviä vielä lukiossakin, Laukkanen kertoo. Laukkasen elämässä sattuma ja intuitio ovatkin olleet suunnittelua merkittävämpiä voimia. Tampereelta tie vei tyttöystävän perässä muutamaksi vuodeksi takaisin synnyinkaupunkiin Jyväskylään it-alan töihin. Samalla Laukkanen kirjoitti diplomityönsä ja suoritti kauppatieteen maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Nykyisessä työssään Descom Oy:n Site Managerina Tampereella Laukkanen on viihtynyt reilun vuoden. Descom tarjoaa asiakkailleen markkinoinnin ja myynnin sähköisiä kanavia kuten verkkokauppasovelluksia sekä sähköisiä työympäristöjä. - Minulla oli ilo päästä organisoimaan konttorimme avaamista ja yrityksen toiminnan käynnistämistä Tampereella. Nyt kun konttorilla asiat etenevät omalla painollaan, voin keskittyä oman tiimini vetämiseen.

Poikkitieteellisyys kannattaa Omiin opintoihinsa Laukkanen ja Svensberg ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä, eikä jälkiviisaudelle jää juuri tilaa. Molemmat kannustavat hankkimaan kaupallisen alan osaamista itselleen sopivalla tavalla. Laukkanen on iloinen kauppatieteen tutkinnostaan, mutta Svensberg kokee ainakin toistaiseksi pärjänneensä teollisuustalouden sivuaineopinnoilla.

Pekka Laukkanen ”Olen hyvä esimerkki siitä, että italalla voi edetä ilman, että olisi ikänsä näprännyt tietokoneiden kanssa.” 1978

17 v

19 v

20 v

22 v

Pekka

jääkiekko

kirjoittaa

aloittaa

vaihto-

DI:n paperit

syntyy

täyttää ajan

ylioppi-

sähköteknii-

opiskelijana

käteen

ja ajatukset,

laaksi. Ura-

kan fuksina

Newcas-

TTKK:lta,

kanssa,

tietokoneet

vaihtoehdot TTKK:lla

tlessa:

kauppatie-

eivät juuri

lääkäri ja

”Opiskelu

teen opin-

kiinnosta

diplomi-

ulkomailla

not käyntiin

loon Lem-

insinööri

avaa silmät,

Jyväskylän

päälään

suosittelen.”

yliopistossa

2/2011

24 v

28 v

29 v

31 v

32 v

34 v

naimisiin

esikoinen

kuopus

aloittaa

muuttaa

Tuulin

Eino syntyy

Meeri

nykyisessä

perheineen

syntyy

työpai-

rakennut-

töihin

kassaan

tamaansa

Patrialle

Descomilla

omakotita-

Miehet kannustavat myös niin sanottujen pehmeiden asioiden pariin. - Jokainen tulee pitämään esityksiä, neuvottelemaan, sopimaan asioista. Sosiaaliset taidot ja kyky viestiä ovat merkittäviä taitoja nykyajan työelämässä ja niitä kannattaa opetella, Svensberg kannustaa. - Harvoin ongelmat johtuvat siitä, että joku ei osaa esimerkiksi ohjelmointikieltä riittävän

hyvin. Tiimityön ja ihmisten kohtaamisen osaaminen ovat monesti menestyksen taustalla, Laukkanen lisää.

Onni on omissa käsissä Erilaisesta etenemistyylistään huolimatta Laukkasen ja Svensbergin asenteessa ja näkemyksissä on paljon samaa. Esimerkiksi (työ)elämää he tarkastelevat samalla tavalla: jaksaminen on itsestä

Ville Svensberg ”Työssäkäynti ohjasi opintojani oikeaan suuntaan.”

1977

12 v

19 v

20 v

21 v

22 v

27 v

kiinni ja onnellinen pitää olla. - Ainakin minulla on tähän asti työn ja vapaa-ajan suhde pysynyt tasapainossa. Toki on selvää, että välillä on tiukempia jaksoja töissä, mutta sitten pitää vain pitää vapaata ja huilata. Itse olen onnellinen, kun koen tekeväni tärkeää ja merkityksellistä työtä, eikä kiirekään silloin tunnu ahdistavalta, Svensberg sanoo. Laukkanen luottaa tässäkin tunteeseen. - Usein ura on nytkähtänyt eteenpäin, kun on ollut sellainen olo että pitää lähteä jatkamaan matkaa. Juuri nyt on kyllä sellainen hetki, että pitää vain nauttia arjesta ja nykyhetkestä. Ruuhkaisista vuosistaan huolimatta Pekka Laukkanen ja Ville Svensberg elävät nytku-elämää.

30 v

31 v

34 v

Ville

haaveilee

kirjoittaa

armeijassa

aloittaa

yli kymme-

DI:n paperit

naimisiin

omakotitalo

aloittaa

syntyy

arkkitehdin

ylioppilaaksi

Ilmasotakou-

sähköteknii-

nen vuoden

TTY:lta

Sannan

valmistuu

uudessa

lussa. Miettii

kan fuksina

ura Patri-

kanssa

vuoden

työssään

alla alkaa

kestäneen

lokakuussa ja

Ilmavoimissa,

kesätyöstä

urakan

odottaa per-

mutta päättää

elektroniik-

päätteeksi

heenlisäystä

lähteä teknii-

kasuunnitte-

Lempäälään

syntyväksi

kan pariin.

lijana

ammatista

lentäjän uraa

TTKK:lla

marraskuussa

2/2011

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA

Lähettäjä: Ja ni Laamanen Opiskelee: Pu unjalostuste kniikkaa Aalto tietotekniikka -yliopistossa a Tomskin te , knillisessä yl Asuinpaikka iopistossa. : Tomsk, Venä jä

Aihe: Terveis

iä Siperiasta

Miksi päätit lähteä Venä jälle opiskele Pienestä pitäen maan? minua on kieh tonut Venäjä. kieltä kaksi vu Opiskeltuani otta TKK:lla tu lin siihen tulo sen tehokkaan kseen, että tarv intensiivikurss itin, mikä tarkoi Venäjällä. Opi tti vaihtovuot skelen puunja ta lo st ustekniikkaa raaka-aineiden ja Venäjä on ja markkinoide n puolesta alan den kasvualuei tulevaisuuta. Siksi kesätö iden jälkeen el välissä matku okuun puoles stinkin Mosko sa van kautta tä nne Tomskiin . Miten opinto si sujuvat Ve näjällä? Tällä hetkellä opiskelen viel ä pääasiassa en Opinnot ovat glannin kielel todella käytän lä. nönläheisiä ja kursseistani ol lähes puolella en yksit yisope tuksessa. Ylio kurssit opinto pisto järjestää sopimuksen m ukaan, vaikka lijoita ei olisi ry vaihto-opiskehmään useam pia kuin yksi. della tarkoitu Kevätlukukaukseni on siirtyä Venäjänkielis opiskella venä ille kursseille jän historiaa, ja kulttuuria ja ka yhdessä venä upallisia aineita läisten opiskel ijoiden kanssa . Miten olet vi ihtynyt Venä jällä? Suurin viihty vyyteen vaikut tava tekijä on raanvaraisuus venäläinen vi ja kulttuuri. Ap eua saa aina, ku ja kylään olet n vain pyytää aina tervetullu t. Olen todella on valitsin vuoden nellinen, että pituisen vaihdo n, sillä ainaka todellakaan tu an vielä ei ole llut koti-ikäv ä! Mihin on ollu t vaikeinta so peutua? Ruoka: raakaaineiden laatu on pääosin ka Kun haluan te upoissa heikko hdä hyvää ruok a. aa tai syödä he käytävä suurim delmiä, on aina missa ruokak au poissa. Myös ku olleet erittäin lkutiet ovat hankalia; olen meinannut ta jo useampaan ittaa nilkkani otteeseen käve lyteillä oleviin monttuihin, Su kuoppiin ja omessa kun ei kuopista tarv itse huolehtia . Mikä on ollu t hauskinta va ih to-opiskelus Uusi ympäris sa? tö ja erilaisuus ovat sekä naut hermoja koitt into että välil eleva asia Venä lä jä llä. Uudet ystä käytännönhar vät ja kielen joittelu tuovat myös todella mään! Ennen paljon iloa elätänne tuloa en juuri saanut sa seita muodost noja saati lauettua. Täällä on ollut mukava litaidon kehitt huomata kieyminen jo ny t syksyn aika na. Onko mikää n yllättänyt ? Vaikka luulin tietäväni mite n suuri maa Ve koko yllätti ja näjä on, sen yllättää minua yhä. Täällä ol kaukana Euro emme todella opasta, minkä lisäksi matka na kiinkin on 10 apurikaupuntuntia junalla . Ilokseni olen suomalaisia tu lö ytänyt useita otteita myös tä ltä puolelta U ralia.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: toimitus@t-media.ﬁ

2/2011

TECHWOMEN inspiroi huipulle

www.techwomen.ﬁ

Tuula Teeri haluaa naisnäkökulmaa tekniikkaan

Tasa-arvoinen Accenture joustaa

Tyttöjen tehokurssi innosti koodaukseen

Outokummulla arvostetaan osaamista

NAISNÄKÖKULMA TEKNIIKKAAN Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kiinnostui insinööritieteistä vasta kun hän huomasi tekniikan mahdollistavan omien ideoidensa toteuttamisen. Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Aalto-yliopisto, Janne Lehtinen

TEKNIIKAN NÄKÖALAPAIKALLA, Aalto-yliopiston rehtorina, työskentelevä Tuula Teeri ei ollut nuorena kovinkaan kiinnostunut tekniikasta. Opiskellessaan Helsingin yliopistossa luonnontieteitä ja biotekniikkaa Teeri piti insinööritieteinä vaikeina eikä perehtynyt niihin sen tarkemmin. Myöhemmin omaa molekyyligenetiikan tutkimusta tehdessään Teeri huomasi, että tekniikasta voisi löytyä ratkaisuja myös oman alan tutkimuskysymyksiin. - Minulla oli tutkimuksessani tavoitteita, joita halusin saavuttaa, enkä päässyt niihin ilman tekniikkaa, Teeri kertoo. Tuula Teeri päätti opetella ennakkoluuloistaan huolimatta tekniikkaa, ja huomasi, ettei se ollutkaan niin vaikeaa kuin hän oli kuvitellut. Samoja kokemuksia on muillakin naisilla, joista moni on tehnyt innovaatioita tekniikan alalla. - Täytyy olla motivaatio tutustua tekniikkaan. Tekniikan alaa heijastavat usein vanhat ennakkoluulot ja asenteet ja siksi ilman vahvaa syytä naiset eivät useinkaan lähde kokeilemaan tekniikkaa, Teeri sanoo. Kokeiluista saattaisi syntyä innovaatioita ja laitteita, jotka on suunniteltu muista poikkeavasti. Teeri mainitsee esimerkkinä muotoilija Maija Itkosen, joka kehitti PowerKiss-latauslaitteen. - Jos naisia ei tule tekniikan alalle, menetämme lahjakkuuspotentiaalia. Näen ihan selvästi, että monilla naisilla on paljon annettavaa tekniikalle. Jos menetämme puolen populaation näkemyksen, se on menetys yhteiskunnalle, Teeri toteaa. Naisilla on usein erilainen näkemys teknii-

kasta ja sen toimivuudesta kuin miehillä. Usein juuri teknologian käytettävyyteen ja käyttäjälähtöisyyteen naisilla on paljon annettavaa. Erilaisten näkökulmien saaminen aiheeseen kuin aiheeseen on aina hyödyllistä; ne täydentävät toisiaan, jolloin lopputulos kokonaisuutena paranee. - On syy sitten geeneissä tai on se opittua, naisia kiinnostaa ihmisten kanssa työskentely. Tätä ihmisnäkökulmaa voisi hyödyntää myös tekniikassa. En tiedä, kuinka monta naista Applella on ollut töissä, mutta heidän tuotteensa ovat onnistuneita käyttäjälähtöisyydessään, joten jossakin on ymmärrys ollut, Teeri naurahtaa. Eniten Teeriä harmittaa niiden naisten puolesta, jotka menettävät mielenkiintoisen uran tekniikan jättäessään. - On menetys myös naisille itselleen, jos he jo lähtökohtaisesti sulkevat pois tämän mielenkiintoisen alan tehdessään uravalintojaan.

Fysiikkaa jo esikouluun? Usein tyttöjen kiinnostus tekniikkaan häviää jo kouluiässä. Teerin mukaan kynnys teknii>>

”TASA-ARVON TOTEUTTAMISEEN TARVITAAN OSAAMISTA.” 2/2011

kan opetuksessa pitäisi ylittää jo varhain - lukiossa matematiikasta ja fysiikasta kiinnostuminen on aivan liian myöhäistä. - Jo esikoulussa pitäisi näyttää, että tekniikkaan kaikki voivat osallistua, Teeri sanoo. Yliopistotasolla Aallossa pyritään kannustamaan opiskelijoita ottamaan sivuaineita muilta aloilta. Teeri haluaa pieniä, purtavankokoisia paketteja, joiden avulla muotoilijat ja taloustieteilijät voivat tutustua tekniikkaan ja innostua. Samalla voitaisiin kumota vanhoja asenteita. - Tekniikkaa pidetään usein teollisuuden historiasta johtuen saastuttavana ja huonona. Tekniikka ja sen tutkimus voivat kuitenkin ratkaista sen, miten saamme lisää hyvinvointia ilman maailman saastuttamista. Jos näistä tekniikan tuomista mahdollisuuksista parantaa maailmaa kerrottaisiin enemmän, uskon naisten innostuvan tekniikasta yhä useammin, Teeri sanoo. Usein tekniikasta ei tarvitse ymmärtää kuin se, miten sitä voi hyödyntää - se riittää motivaation löytämiseen. - Perusperiaatteet ja keskustelukyky tekniikan alan asioista riittää. Tekniikkaa voi opiskella ja tehdä työkseen niin monella eri tasolla, Teeri toteaa. Yliopistotasolla Teeri uskoo esikuvien voimaan: Aalto-yliopistonkin täytyy ottaa huomioon molempien sukupuolten näkyminen. Yliopistossa kehitetään jatkuvasti osaamista sen suhteen, että valintaprosessit olisivat täysin sukupuolineutraalit esimerkiksi professoreita valittaessa. - Se on osaamisasia. Usein näkee, että valintakomitealla on hyvä tahto olla diskriminoimatta ketään, mutta aina edes omassa käytöksessään ei kuitenkaan huomata puutteita. Tarvitaan osaamisen kehittämistä siihen, että esimerkiksi professorien valinnat tehdään neutraalisti ja ne harvat naiset saisi innostettua työhön, Teeri kertoo.

Vain roolijaon viilaamista Teeri ei ole koskaan kokenut urallaan niin kutsuttua lasikattoa. Hänen mielestään tekniikan alalla asiantuntemus ratkaisee - täytyy olla intohimoa työn tekemiseen sekä sisua ja kärsivällisyyttä oman osaamisen rakentamiseen. Se on mahdollista, jos on motivaatiota.

”ON MENETYS NAISILLE, JOS HE EIVÄT VALITSE TÄTÄ MIELENKIINTOISTA ALAA.”

HÄN: TUULA TEERI Aalto-yliopiston rehtori ALKUPERÄISELTÄ AMMATILTAAN

VTT:llä ja yritysmaailmassa ulkomailla.

molekyyligeneetikko, joka on erikois-

Toimii eurooppalaisen teknologia-alan

tunut kasviperäisten biomateriaalien

naisverkoston ECWT:n neuvonantajana.

kehittämiseen.

KERTOO TEKNIIKASTA ALANA:

TOIMINUT professorina ja varareh-

”Menestyminen tekniikan alalla on

torina Tukholman Kungliga Tekniska

mahdollista, jos on motivaatiota, sisua

Högskolanissa.

ja kärsivällisyyttä oman osaamisen

TYÖSKENNELLYT myös tutkijana

rakentamiseen.”

- Naisten uran etenemisen esteet ovat jossain muualla kuin työpaikalla. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa naiset ja miehet kantavat yhtä suuren vastuun kotona olevista asioista, jotta myös naiset voivat luoda uraa. Tämä muuttuu pikku hiljaa, eikä naiseus ole mikään este - kyse on vain roolijaon viilaamisesta, Teeri toteaa. Oman uransa käännekohtina Teeri pitää paitsi Aalto-yliopiston rehtorin työtä myös sitä edeltänyttä pestiä Tukholmassa teknillisen yliopiston vararehtorina. - En pelännyt vahvasti tekniikkapainotteisia aloja. Asiantuntijoiden kanssa keskustelemi-

nen on avain yhteistyöhön. Monialainen tausta on antanut eväitä siihen, että pärjää alalla kuin alalla. Uran käännekohdat ovat olleet eteen tulleita mahdollisuuksia, joihin on uskaltanut tarttua ja mennä eteenpäin, Teeri sanoo. Tämänhetkisessä työssä kolmen yliopiston yhdistyminen on edelleen haaste ja valtava mahdollisuus ja Teerin mielestä hauskinta. - Suurin haaste on suurin mahdollisuus. Olen innostunut innovaatioista ja siitä, voisiko tekniikka muuttua ihmisystävällisemmäksi, kun tekniikan tekemiseen osallistuu esimerkiksi muotoilun ammattilaisia, Teeri sanoo.

Liity mukaan naisten teknologiaverkostoon uropean Centre for Women and Technology (ECWT) on järjestö, jonka tavoitteena on nostaa naisten osuutta tekniikan alalla. Suomessa toiminta on alkamassa – avajaiset pidetään TalentIT-messuilla 3.11.2011. Toimintaa Suomessa koordinoi Aalto-yliopisto ja sen projektipäällikkö Pirjo Putila. Tarkoituksena on saada mukaan toimintaan yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia ja yksityishenkilöitä, jotka haluavat tukea ja kannustaa tyttöjä ja naisia tekniikan aloille sekä edis-

2/2011

tää naisten urakehitystä ja yrittäjyyttä tekniikan aloilla. - Parhaillaan etsimme verkostossa uusia jäseniä, jotta toiminta voi pyörähtää kunnolla käyntiin, Putila kertoo. Tarkoituksena on saada aikaan käytännön toimintaa jäsenten omille lähialueilleen. Käytännön keinoja tyttöjen kannustamiseksi tekniikan alalle ovat esimerkiksi kouluihin järjestettävät vierailut. ECWT tuo myös jäsentensä käyttöön tietoa parhaista käytännöistä

Euroopassa ja mahdollisuuden verkostoitua. - On monia syitä, miksi tätä toimintaa kannattaa tukea. Tekniikan aloilla työskentelee edelleen vain vähän naisia. On olemassa myös tutkimuksia, joiden mukaan yritysten tuottavuus on parempi, kun niissä on naisia myös johtavalla tasolla, Putila sanoo. http://ﬁ.womenandtechnology.eu/

Kuuluuko tämä frontendiin vai backendiin? Hilkka Ylinärä (vas.) ja Charlotta Liukas pohtivat, mitä eri kirjainyhdistelmien takaa paljastuu.

”Koodaamisen opettelu on vähän kuin uuden kielen opettelua.”

Tyttöjen tehokurssi innosti

koodaukseen Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Tuuti Piippo

Millainen verkkosovellus saadaan aikaiseksi päivässä, kun tekijänä on ryhmä koodauksesta hyvin vähän ymmärtäviä naisia?

ON SYYSKUINEN tiistaiaamu Finlandia-talolla. Olen tullut RailsGirls-tapahtumaan opettelemaan koodaamista. Jännittää, sillä aikaisempi koodauskokemukseni on täysi nolla - sitä ei ole ollenkaan. En usko, että tietokoneella pelaaminen naapurinpoikien kanssa 1990-luvulla lasketaan kovin korkealle näissä piireissä. Sama tilanne vaikuttaa kuitenkin olevan monilla muillakin tapahtumaan osallistuvilla naisilla, sillä aulassa käydään keskusteluja siitä, onko se tänään opeteltava koodauskieli Rails vai Ruby. ”Pakko oli tarkistaa illalla netistä, mitä Ruby on Rails tarkoittaa, että sain selitettyä miehelle, mitä menen tekemään”, Mai Tallgren naurahtaa. Ruby on ohjelmointikieli, kun taas Rails on ohjelmistokehys, jolla verkkosovelluksia voidaan tehdä. Railsia voi ajatella ikään kuin työkalupakkina.

2/2011

RAILSGIRLS-TAPAHTUMA puolestaan on naisille tarkoitettu yhden päivän kestävä työpaja, jossa voi kokeilla verkkosovellusten kehittämistä. Ensimmäinen RailsGirls järjestettiin Helsingissä syksyllä 2010, seuraava syyskuussa 2011. Tapahtuma laajeni lokakuussa myös Singaporeen. Tapahtuman tavoitteena on tutustuttaa naisia verkkosovelluksiin ja koodaamiseen ja karistaa ennakkoluuloja it-alasta. Päivä alkaakin heti tiukalla tekemisellä, kun alamme suunnitella ihan omaa verkkosovellustamme. ”Ensin tehdään, sitten käydään hieman läpi teoriaa”, RailsGirlstapahtuman kehittäjiin kuuluvat Linda Liukas ja Karri Saarinen kertovat epätavallisesta lähestymistavasta. Meidän Unicorn-ryhmämme saa ohjaajakseen Antti Akonniemen, ohjelmistokehitysyhtiö Kisko Labsin toimitusjohtajan. Parin minuutin brainstormingin jälkeen idea syntyy: haluamme tehdä sovelluksen, jonka avulla voimme kertoa muille, ottaako tänään päähän vai hymyileekö elämä. Päivittäisistä tunnetiloista kertova sovellus saa t yö n i m e k s e e n Mood-o-meter. Meitä naurattaa.

”Alalla työskentelee tosi hyviä tyyppejä – kaikki ovat supersosiaalisia.”

Aino Jaakkola neuvoo Laura Leponiemeä koodaustehtävässä.

2/2011

Seuraavaksi mietimme, miltä sovellus voisi näyttää ja millä asteikoilla tunnetiloja arvioitaisiin. Akonwww.railsforzombies.org niemi joutuu jarrut– opettele Ruby on Rails telemaan ideoita eri väreistä ja graafeista zombi-maailmassa. - ensimmäisenä koodauspäivänä on parasta pysyä suhteellisen simppelissä designissa. Seuraavaksi Akonniemi näyttää, millaisilla koodinpätkillä haluttua tulosta pitäisi saada syntymään. Kahdeksan hengen ryhmämme yrittää toistaa saman omilla läppäreillään. Akonniemi osoittautuu huumorintajuiseksi ja kärsivälliseksi opettajaksi, kun hän käy selittämässä meille jokaiselle vuorollaan, mitä tehtiin ja miksi. Nopeasti käymme läpi komentoja ja ennen kuin huomaammekaan, kirjoittamamme koodi tekee ihan oikeasti jotain selaimessamme. Olemme saaneet syntymään taulukon, johon voi syöttää numeroilla oman tunnetilansa! Se ansaitsee pienimuotoisen tuuletuksen, vaikkei kyse kovin suuresta sovelluksesta olekaan. Itse tipahdin jo jossain vaiheessa kärryiltä ja saman toistaminen kotona olisi mahdotonta. Kuitenkin syntyy ﬁilis siitä, ettei koodaa-

Kokeile itse

minen olekaan mitään niin vaikeaa, ettei siihen uskaltaisi tarttua. ”Koodaaminen on vähän kuin uuden kielen opettelua, ja siinähän me tytöt olemme yleensä hyviä”, Liukas sanoo. Okei, enhän minä opetellut sitä venäjääkään yhdessä päivässä. YKSIN JA PIMEÄSSÄ KOPISSA. Tämä on jostain syystä mielikuva, joka koodaamiseen edelleen liitetään: epäsosiaalista ja yksinäistä hommaa, jossa vain istutaan koneen äärellä. Mistä mielikuva johtuu, sitä en tiedä, sillä kaikki alalla työskentelevät kertovat toinen toisensa perään, miten sosiaalista työtä koodaaminen on. Suuri osa sovelluskehittäjän ajasta menee idean kehittämiseen ja konseptin jalostamiseen ennen kuin riviäkään koodia kannattaa kirjoittaa. Saarinen sanoo nettisivujen olevan 95-prosenttisesti designia ja suunnittelua. Uskoisikohan? Kysytään vielä Jessica Allenilta, joka on kutsuttu RailsGirlsiin puhumaan. Hän työskentelee San Franciscossa Engine Yard -yrityksessä verkkoapplikaatioiden parissa ja kiinnostui koodaamisesta opiskeluaikana. Nyt vaaleanpunaiseen neuletakkiin pukeutunut Allen pitää innostuneen esitelmän ohjelmointikielen käytöstä ja nostaa esimerkkinsä 1980-luvun musiikista, jota rakastaa. Kaikesta paistaa läpi tekemisen riemu. ”Olen aina ollut kiinnostunut tekemään itse asioita: graaﬁsta suunnittelua, taidetta ja käsitöitä. Koodaaminen oli minulle yksi tapa lisää tehdä itse asioita ja jakaa niitä muiden kanssa”, Allen sanoo. Allen kannustaa konkreettisesta tekemisestä kiinnostuneita tyttöjä harkitsemaan it-alaa ammattina. ”Ala mahdollistaa mukavan elämäntavan: työ on joustavaa ja saat oppia koko ajan uutta. Alalla työskentelee tosi hienoja tyyppejä - kaikki ovat supersosiaalisia”, Allen toteaa. Sama kokemus nörteistä on myös RailsGirlsiin osallistuvalla Hilkka Ylinärällä, joka työskentelee farmasian ja musiikin parissa. Hänellä on paljon ystäviä, jotka ovat koodaajia.

”Minulle tärkeintä on tietää, mitä sovelluksia voi tehdä ja kenen puoleen voin kääntyä”, Ylinärä sanoo. Ainakin osittain RailsGirls on siis saavuttanut tavoitteensa. Linda Liukas sanoo haluavansa naisten ymmärtävän, että netti voi olla alusta omien ideoiden toteuttamiselle. Nettiapplikaatiot eivät ole taikuutta tai mitään mahdotonta, vaikka niiden toteuttaminen harjoittelua vaatiikin. Jos ymmärtää, mitä netissä on mahdollista tehdä, voi miettiä, millaisia ongel-

mia haluaisi itse ratkoa tai millaisia palveluja haluaisi itselleen tai kavereille kehittää. ”Ei kaikkien pidä olla koodaajia, eikä kannata heti säikähtää, jos ei ymmärrä jotain tiettyä käsitettä. Aina voi ottaa selvää”, Liukas sanoo. Moni on kuitenkin löytänyt innostuksen. Anni Rautio kyselee Twitterissä jo jatkokurssin perään, jotta sovellus saataisiin valmiiksi. Akonniemi lupaa auttaa. Joten watch out - mahtava Mood-o-meter voi olla tuota pikaa käytössänne!

”Koodaajat ovat loputtoman pelottomia oppimaan uutta.”

Miksi it-ala ei kiinnosta tyttöjä? VAIKKA jo peruskoulusta asti tyttöjen ja naisten arkeen kuuluvat Facebook, Skype, chatit, älypuhelimet, kannettavat ja muu tietoja viestintäteknologia, vain harva ajattelee tulevaisuudessa opiskelevansa tai työskentelevänsä it-alalla. Teknologian parissa viihdytään ja sitä käytetään mielellään, mutta vain harva haluaa rakentaa it-alan sovelluksia. PITKÄÄN on uskottu, että syy on alan nörtti-imagossa, mutta tuoreen Teknologiateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan kyse on hieman muusta. It-alaa ei pidetä tarpeeksi ihmisläheisenä ja luovana, että se vetoaa tyttöihin. Tutkimuksessa paljastui, että it-alan uskotaan sopivan naisille aivan yhtä hyvin kuin miehille, mutta sitä ei pidetä kuitenkaan oman uran houkuttelevana vaihtoehtona. KIINNOSTUKSEN vähyyttä voi selittää myös tiedon puute: tytöt eivät tunne italan ammatteja tai työtehtäviä kovinkaan hyvin, koska alan työt eivät ole yhtä konkreettisia kuin lääkärin, kosmetologin tai opettajan ammatit. Teknologiateollisuuden tutkimus kannustaakin nostamaan esille sen, että informaatioteknologian avulla voidaan helpottaa ihmisten elämää. Tutkimukseen osallistuneista it-alalla toimivista naisista suurin osa on kokenut naisena olemisen it-alalla tai -ammattilaisena joko positiivisesti (”siitä on joskus jopa hyötyä”) tai neutraalisti (”en ole huomannut mitään eroa”). TUTKIMUSTULOSTEN pohjalta Teknologiateollisuus aikoo käynnistää useita hankkeita, joilla it-alaa ja ammatteja tehdään tytöille paremmin tunnetuksi. Yksi ensimmäisistä hankkeista on kaksivuotinen RailsGirls-projekti, jossa tytöt opettelevat tiimeissä sovellusten suunnittelua ja ohjelmointia.

www.railsgirls.com – käy kurkkaamassa, milloin seuraava RailsGirls-tapahtuma järjestetään. ”Hyvät koodaajat tuntuvan olevan ihmisiä, joille ei nouse tie koskaan pystyyn - heillä on aina keinoja opetella uutta, selvittää ja tehdä itse. He vaikuttavan olevan loputtoman pelottomia oppimaan uutta, mikä on hienoa”, Ylinärä sanoo. PÄIVÄN LOPUSSA oma sovelluksemme ei ole läheskään valmis. RailsGirls-tapahtuma on kuitenkin ollut hyvä ensikosketus koodaamiseen. Sen jälkeen voi päättää, onko aikaa tai halua alkaa opetella koodaamista ihan oikeasti.

2/2011

”Töitä saa tehdä itsenäisesti, mutta työkavereiden tuki on aina lähellä.”

H E N R I E T TA SUNDSTRÖM SAP-konsultti

MINNA KERVINEN Senior Manager

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Teemu Granström

Tasa-arvoinen Accenture joustaa HENRIETTA SUNDSTRÖMIN JA MINNA KERVISEN TYÖ ACCENTURELLA ON JOUSTAVAA, VAIKKA PROJEKTEISSA TEHTÄVÄ TYÖ ON AJOITTAIN INTENSIIVISTÄ.

Henrietta Sundströmin SAP-konsultin työ Accenturella vie hänet suuriin teollisuusyrityksiin, joissa otetaan SAP-liiketoiminnan ohjausjärjestelmiä käyttöön. Konsulttina hän toimii osana tiimiä, joka rakentaa it-järjestelmän tukemaan asiakkaan bisnestä. - Täytyy tunnistaa yritysten bisnesprosessit ja olla syvä ymmärrys siitä, mitä yritys tekee, Hankenilla opiskellut Sundström kertoo. Accenturella tarjolla olevat työtehtävät ovatkin aina teknologian hyödyntämiseen ja liiketoiminnan tehostamiseen keskittyviä, vaikka kyse on teknisistä asioista. Sundströmin tehtävänä on ymmärtää asiakkaan toiveet ja kertoa ne eteenpäin tiimille, jonka kokoonpano vaihtelee projektista toiseen. Uudet työntekijät pääsevät työskentelemään kokeneempien kollegoiden, kuten Senior Manager Minna Kervisen kanssa. - Täällä saa vastuuta ja voi todistaa, mihin pystyy. Saan tehdä töitä itsenäisesti, mutta työkave48

2/2011

reiden apu on aina lähellä, Sundström kertoo. Projekteissa tehtävä työ on vaihtelevan intensiivistä. Työ on haastavaa ja sen täytyy valmistua ajallaan, mikä vaatii joskus joustoa työajoissa. - Kuitenkin työ on joustavaa: projektien lopputulos on tärkeintä, ja on paljon erilaisia työkaluja, jotka mahdollistavat jouston. Voin osallistua kokouksiin vaikka kotoa käsin, kahden lapsen äiti Kervinen sanoo. Sundströmin mielestä Accenture on tasa-arvoinen yritys. Osaaminen ja asenne ovat tärkeimmät tekijät rekrytoinneissa ja uran etenemisessä. Talon työntekijöistä reilu kolmasosa on naisia. Accenturella toimii aktiivinen naisverkosto, Women’s Network, jonka toiminta keskittyy työtyytyväisyyden kasvattamiseen sekä osaamisen ja urakehityksen tukemiseen. Verkosto järjestää tapahtumia ja tukee verkottumista sekä Accenturen sisällä että ulkopuolella. Tänä vuonna edistetään erityisesti mentorointia.

Accenture on globaali liikkeenjohdon, konsultoinnin, tietotekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Naisten urakehitystä Accenture tukee Women’s Network -naisverkoston avulla. Globaali verkosto auttaa naisia eteenpäin uralla, tukee työtyytyväisyyttä ja varmistaa tasa-arvon toteutumisen yrityksessä. Vapaaehtoistoimintaan perustuva verkosto järjestää muun muassa mentorointia ja koulutuksia. Lue lisää: www.accenture.ﬁ/tyopaikat http://www.accenture.com/us-en/company/people/ women/Pages/index.aspx

ILMOITUS

”Olen kokenut saaneeni koulutustani vastaavia, mielekkäitä ja haastavia tehtäviä.”

A NNE K Ä RK I Käyttöinsinööri

Outokummulla arvostetaan osaamista

Teksti: Päivi Piispa // Kuva: Outokumpu, Heidi Vanhapiha

TORNION TERÄSTEHDAS EI OLE SUURESTA KOOSTAAN HUOLIMATTA KAAVOIHIN KANGISTUNUT JÄTTI, VAAN DIPLOMI-INSINÖÖRI ANNE KÄRKI SAA TYÖSSÄÄN OTTAA ROHKEASTI ESILLE UUSIA NÄKÖKULMIA.

Anne Kärki, 33, kiinnostui energia-alasta opiskellessaan Teknillisessä korkeakoulussa. Opintoopasta selatessa energia-ala pisti silmään mielenkiintoisena tulevaisuuden alana. - Sitä se on ollutkin - alan merkitys terästeollisuudessa on vain kasvanut näiden yhdeksän Outokummulla työskennellyn vuoden aikana, Kärki sanoo. Outokummun Tornion terästehtaalle Kärki päätyi töihin kesätöiden ja diplomityön kautta. Nykyään hän työskentelee käyttöinsinöörinä terästehtaan energiaosastolla, jossa tuotetaan ja jaetaan energiaa tehtaan käyttöön ja huolehditaan tehtaan energiatehokkuudesta. Kärki ohjaa osaston tuotannollista toimintaa - siis vastaa siitä, että terästehtaan energiantuotanto pyörii. Hänelle kuuluvat myös kehitysasiat ja hän toimii 25 työntekijän esimiehenä. - Olen kokenut saaneeni koulutustani vastaavia, mielekkäitä ja haastavia tehtäviä. Outo-

kummulla annetaan vastuuta ja monenmoisia mahdollisuuksia, Kärki sanoo. Tornion terästehdas, jossa Kärki työskentelee, on Outokummun suurin liiketoimintayksikkö ja erittäin suuri energiankäyttäjä. Mielenkiintoiseksi Kärjen työn tekee myös se, että tehdas on kansainvälisestikin ainutlaatuinen paikka olla töissä: maailmassa ei ole juuri muita vastaavia paikkoja, joissa näin paljon toimintoja olisi sijoitettu samalle tehdasalueelle. - Suuressakin yksikössä hommia tehdään porukalla ja osastollamme vallitsee välitön ja avoin ryhmähenki. Mukavat työkaverit tuovat kiireisiin työpäiviin eloa. Muita naisia Kärki kannustaa kouluttautumaan tekniikan eri aloille, sillä esimerkiksi energiatekniikan koulutus mahdollistaa työskentelyn terästeollisuudessa. - Täällä on haasteita ja mielekkäitä työtehtäviä, joissa osaajia arvostetaan.

Outokumpu on yksi maailman johtavista ruostumattoman teräksen tuottajista, jonka visiona on olla alan kiistaton ykkönen. Useilla eri aloilla toimivat asiakkaamme ympäri maailmaa käyttävät ruostumatonta terästämme ja palvelujamme. Ruostumaton teräs on sataprosenttisesti kierrätettävä, erittäin luja ja pitkäikäinen materiaali, joka on kestävän tulevaisuuden tärkeimpiä rakennusaineita. Outokummun palveluksessa on noin 8 000 henkilöä yli 30 maassa. Etsimme ihmisiä, jotka eivät tyydy tavanomaiseen, vaan jakavat innostuksensa ja määrätietoisen tekemisen meiningin. Tule mukaan rakentamaan tulevaisuutta kanssamme! www.outokumpu.com

ILMOITUS

H Y VÄ T Y Ö N A N TA J A

ON T-LEHDEN ILMOITUSAUKEAMA, JOSSA TUTUSTUTAAN TÄLLÄ KERTAA METSON TARJOAMIIN MAHDOLLISUUKSIIN.

Yhteistyöllä ykköseksi

Taru Kruus, KTM, treasury controller Tulin taloon vuonna 2007. Siirryin pankkimaailmasta insinöörien keskelle ja olen viihtynyt erinomaisesti. Työni rahoituksen asiantuntijana on itsenäistä. Sanelen hyvin pitkälti itse, miten teen työtä, ja olen muokannutkin työstä erilaisen kuin mitä se oli taloon tullessani. Isossa konsernissa on paljon mahdollisuuksia edetä uralla tai vaihtaa tehtäviä. Työssäni olen päivittäin yhteydessä rahoitukseen liittyvistä asioista Metson yksiköihin, joita on yli 50 maassa. Pidän erityisesti kansainvälisen työympäristön tuomista haasteista, koska pääsen käyttämään ammatillisia taitojani ja osaamista aivan uudenlaisissa tilanteissa. Se vaatii avointa lähestymistapaa, koska eri maissa ja eri liiketoimintalinjoilla ihmiset toimivat eri tavoilla ja ymmärtävät rahoitusasiatkin eri tavoin. Osallistun parhaillaan, kuten kollegani Jussikin, johtajille tarkoitettuun laajaan koulutusohjelmaan. Olin aluksi mykistynyt johtamiskoulutuksen tasosta - kyseessä on leadership-taitoja kehittävä koulutusohjelma, joka on todellakin huippuammattilaisten toteuttama. Ohjelma ei ole ainoa Metson sisäinen koulutusohjelma, vaan niitä on tarjolla paljon. Kaikille metsolaisille avointen koulutusten aihealueet vaihtelevat kielikursseista ja eri kulttuurien tuntemuksesta neuvottelutaitoihin, projektinhoitoon ja tuotekoulutuksiin. Myös muiden organisaatioiden järjestämiin koulutuksiin osallistumista tuetaan Metsolla vahvasti. Ammatillinen kehittyminen on vain itsestä kiinni - kukaan ei tule sanomaan, että mene kurssille, mutta oma-aloitteista kouluttautumista tuetaan.

”Ammatillinen kehittyminen on vain itsestä kiinni.”

ILMOITUS

2/2011

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Teemu Granström

Metso on alansa huippuyritys henkilöstönsä ansiosta. Asiantuntijat viihtyvät konsernissa, kun kansainvälinen työympäristö tarjoaa tarpeeksi haasteita ja monipuolisuutta arkeen.

Jussi Mäntyniemi, DI, teknologiajohtaja, Metso Power Tulin töihin Metso-konserniin jo 1980-luvulla. Olen edennyt vuosien mittaan tuoteinsinööristä tuotepäälliköksi, työskennellyt viisi vuotta Pohjois-Amerikassa ja toimin nyt bioenergian teknologiajohtajana Metso Powerissa Tampereella. Pääsen työssäni mukaan tuotteen elinkaaren eri vaiheisiin. Teknologiajohtajana voin olla mukana tuotteen suunnittelussa, myynnissä, asennuksessa tai takuuvaiheessa. Työkavereina on tällöin eri alojen ammattilaisia. Metso on maailman ykkönen sellussa, paperissa ja bioenergiabisneksessä. Se tarkoittaa sitä, että meillä on maailman paras porukka töissä. On hienoa olla osa maailmanlaajuisesti huippujengiä, joka on sitoutunutta: kun johonkin tartutaan, se myös tehdään. Työn tekeminen on hyvin keskustelevaa. Täytyy syntyä yhteisymmärrys, pelisäännöt ja tavoitteet, joiden mu-

kaan asiaa tehdään. Keskustelemalla löydetään myös oman työn yhteys strategiaan. Helppoa se ei ole, mutta on tärkeää itse miettiä, mitä strategia tarkoittaa omassa työssä ja miten sitä voi kommunikoida taas eteenpäin. Asiajohtaminen käy minulta luonnostaan, mutta insinööritaustastani johtuen haluan kiinnittää erityistä huomiota ihmisten johtamiseen. Omat kehittymistarpeeni olen löytänyt Metson kattavien palautejärjestelmien avulla. Tavoiteja kehityskeskustelujen lisäksi Metsolla toteutetaan säännöllisesti internetpohjainen kysely, jonka avulla saan palautetta alaisilta, mutta myös kollegoilta ja omilta esimiehiltä. Kysely täytetään myös itse. Tuloksena kyselystä syntyy profiili, jossa näkyvät omat vahvuudet ja heikkoudet. Nämä kehittämiskohteet käydään läpi yhdessä HR:n kanssa ja mietitään, mitä voisi tehdä.

”On hienoa olla osa huippujengiä.”

Metso on kansainvälinen teknologiakonserni, jonka erikoisosaamista ovat kestävät teknologiaja palveluratkaisut kaivos-, maanrakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys-, sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Metso työllistää noin 29 000 osaajaa yli 50 maassa. Käy tutustumassa Metsoon työpaikkana: www.metso.com/careers

2/2011

ILMOITUS

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N O L E L U

Teksti: Felix Siivonen // Kuva: Teemu Granström

Tietokoneen naus talvituu

Kylmät jalat ja vieläkin kylmemmät varpaat? Jäätävän huonot kotibileet? Liian nopeasti kylmenevän kahvikupin synnyttämä eksponentiaalisesti kasvava ärsytys? Jos vastasit kyllä, tarvitset apua. Paras apu talven kylmyyttä, pimeyttä ja ankeutta vastaan löytyy lähempää kuin voisi arvata. Omasta kannettavastaan voi virittää taistelutoverin talvikuukausia vastaan muutamien kekseliäiden apuvälineiden avulla. Survo nämä USB-portiin niin kohta koittaa jo kesä. HUONOLLE ÄÄREISVERENKIERROLLE Päivä käynnistyy paremmin lämpimillä jaloilla. Nämä karvaiset yhden koon LÄMPÖTOHVELIT imevät energiansa USB-portista ja ovat kaiken käyttämänsä sähkön arvoiset. Reilun pituinen johto yltää koneesta pöydän alle, mutta pidempi aamulaahustelu pitää suorittaa ilman tohveleita. Vaarana altistuminen lievälle jalkahielle. MIKÄ: InFactory USB-lämpötohvelit MISTÄ: Superkauppa.ﬁ HINTA: 21,90e (ei sisällä toimituskuluja)

EI ENÄÄ KYLMIÄ KUPPEJA Unohda vahinkojääkahvit ja -teet. Juo lämmin juomasi hitaasti nauttien koneen ääressä. Santsikuppien hakureissutkin vähenevät radikaalisti

USB-KUPINLÄMMITTIMEN avulla. Hopeinen levy kuumenee kohtalaisesti, mutta ei onneksi keitä juomaa toistamiseen. Bonuksena minilämpölevy toimii myös neljän liitännän USB-hubina. MIKÄ: USB-kupinlämmitin hubilla MISTÄ: Mulletoi.com HINTA: 9,90e (ei sisällä toimituskuluja)

2/2011

KOTIBILEIDEN PELASTAJA USB-PEILIPALLO sopii bileisiin kuin bileisiin, illanistujaisista pikkujouluihin. Vihreä ja punainen led-valo lankeaa laitteen jalustasta pyörivän pallon peileihin ja edelleen ympäri seiniä. Valojuhlaa voi täydentää vaikkapa pöytälampun heijastuksilla. Koneelta vielä musiikit soimaan ja kolmen euron tee-se-itse-disko on valmis. MIKÄ: Techwo USB-peilipallo MISTÄ: Verkkokauppa.com HINTA: 2,90e (ei sisällä toimituskuluja)

2/2011