T-lehti_2_2012

2/2012 IT- ja Suunnittelu-extra "ICT-Suomen on uudistuttava"

2/2012

11 ICT-Suomen on uudistuttava Jolla ja pelialan yritykset

8 Voiko dippatyö vaikuttaa loppuelämään?

10 3D:n tulevaisuus

30 Ekodesign

2/2012

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N O L E L U

30.10.2012

tässä numerossa 3

44 TECHWOMEN

Teksti: Markus Kauppinen // Kuvat: Markus Kauppinen ja myyjät

18

PÄÄKIRJOITUS Unelmatyötä etsimässä

4

TOHTORIN HATUSTA Painettava peltomatto voitti kilpailun.

7

IT-EXTRA IT-alan mielenkiintoisimmat yritykset.

28

SORVIN ÄÄRESSÄ Nettikaraokea ja väitöskirjatutkimusta Oulussa.

TEKNIIKAN KASVO Atanas Boev ja 3D.

30

EKODESIGN Suunnitteluala vihertyy.

8

TEKNIIKAN KUVA

32

The Catchbox

Tarja Pääkkönen 10

SUUNNITTELU-EXTRA Suunnittelualan mielenkiintoisimmat työnantajat.

ISO D Voiko diplomityöllä muuttaa maailmaa?

44

TECHWOMEN Tarja Pääkkönen

12

T-LEHTI URKKII Onko ura suunniteltu?

13

50

Matias Kontturi työharjoitteli Pohjois-Irlannissa.

ICT-SUOMEN ON UUDISTUTTAVA. Millaisia töitä Suomessa tulevaisuudessa tehdään ICT-alalla?

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA

51

Hyödystä huviin Löysää tahtia ja anna itsellesi ansaittu rentoutumishetki! Koko syksyn pänttäämisestä ylirasittunut tablettisikin relaa ulkoilmassa ja retropelien pyörteissä. Viimeistään mihin tahansa kulkeutuvalla videotykillä unohdat hetkeksi luentosalin puuduttavat penkit ja kuivat luentokalvot.

TEKNOLELU Hyödystä huviin.

14 16

VIEROITUSOIREISIIN

JOLLA PELIALAN YRITYKSET

TABLETINKIN akku loppuu joskus, eikä sähköpistokkeita kasva joka puussa. Aurinkokennolla varmistat katkeamattoman surffailun piknillä, kaamoksen keskellä akku pelastaa päivän. Suojakoteloon kiinnitetty 4 w aurinkokenno lataa 7000 mah akun aurinkoisen päivän aikana. Kotelolla takaat myös kavereiden suosion metsäretkillä, sillä kotelossa on 2 USB-liitäntää laitteiden lataukseen.

Joko tärkein talviprojekti on aloitettu?

PELIHALLI KOTIIN IPAD-PELIKABINETIN avulla siirrät takuulla ajatuksesi opiskelusta. Paluu edellisille vuosikymmenille onnistuu esimerkiksi Atarin retroklassikoilla.

Tulitusnappien ja ilotikun jälkeen ihmettelet mihin kosketusnäyttöä oikein tarvitaan. Kabinetin koko aiheuttaa kuitenkin sen, ettet voi purkaa “Game Over”-turhautumistasi seurauksitta.

KUVA SEINÄÄN KUIN SEINÄÄN SANO hyvästit vessakirjoituksille, sillä nyt voit katsoa samalta seinältä lähes mitä vain. Kämmenelle mahtuva LED-videotykki voittaa pienellä koollaan sen minkä isoveljilleen kuvanlaadussa häviää. Perinteisten liitäntöjen ja kaiuttimen lisäksi tykistä löytyy muistikorttipaikka ja mediasoitin. Sisäisen akun puute kuitenkin laittaa aivonystyrät liikkeelle vapaan sähköpistokkeen etsinnän ajaksi.

18 & 34 IT- ja suunnittelualan kiinnostavimmat työnantajat

50

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Matias Kontturi

MIKÄ: A-Solar Tablet Power Case MISTÄ: Pulju.net HINTA: 129,00 € (ei sisällä toimituskuluja, osa latausjohdoista hankittava erikseen)

MIKÄ: ION iCade

MIKÄ: SceneLights LED-videotykki

MISTÄ: Verkkokauppa.com

MISTÄ: Superkauppa.fi

HINTA: 84,90 € (ei sisällä toimitus-

HINTA: 74,90 €

kuluja, pelit hankittava erikseen)

(ei sisällä toimituskuluja)

Kuva Markus Palminen

PÄÄKIRJOITUS

Unelmatyötä etsimässä FACEBOOK-KAVERINI ovat viime aikoina innostuneet jakamaan kuvia, joissa on joku elämää suurempi mietelause. Yksi niistä osui ja upposi: Your dream job does not exist. You have to create it.

TYÖPAIKKA ei ole enää vain pomon määräämien tehtävien puurtamista kahdeksasta neljään. Duuni voi olla oma yritys tai vaikkapa monen eri työn yhdistelmä. Itse olen T-Lehden päätoimittajan pestin lisäksi viestintäyrittäjä. Oman bisneksen pyörittäminen on työpaikka, jossa saan vaikuttaa eniten oman työni sisältöön. Vaikka työ on aina työtä, voin ohjata sitä haluamaani suuntaan.

TECHWOMEN-HAASTELTAVAMME Tarja Pääkkönen kertoo sivulla 44, kuinka start up -ilmapiiri on muuttunut teekkareidenkin keskuudessa vuosien aikana. Kun hän perusti ensimmäisen oman yrityksensä opiskeluaikanaan 1980-luvun lopussa, kaverit pitivät luuserina. Nykyään henki on onneksi toinen: yritysten perustaminen teknillisissä yliopistoissa on kasvamassa aivan uusiin mittakaavoihin ja erilaisia start up -yhteisöjä syntyy nopeasti. Tuskin maltan odottaa, mitä näistä kasvaa. Yhden esimerkin start upista voi katsoa sivulta 8: tekniikan kuvassamme on tällä kertaa Catchbox-yritys.

OMAN yrityksen perustaminen ei kuitenkaan ole kaikille se oikea vaihtoehto, ja hyvä niin. Yrittäjähenkeä voi mielestäni kuitenkin toteuttaa myös toisen palveluksessa kehittämällä aktiivisesti ideoita oman työnkuvansa kehittämiseen. On fiksuja työpaikkoja ja esimiehiä, jotka kuuntelevat työntekijöiden ajatuksia omasta työstä – kunhan ne vain tuo esille.

T-LEHTI kertoo mielellään uusista yrityksistä ja hyvistä työpaikoista.

Tviittaa meille tai kerro tarinasi kaikille Facebook-sivuillamme.

Päivi paivi.piispa@t-media.fi PS. Artikkeleihin liittyvät nettisivut on nyt linkitetty QR-koodien avulla.

Lataa älypuhelimeesi sopiva QR-koodien lukuohjelma ja pääset kuvan ottamalla suoraan linkin osoittamalle sivulle. Tässä linkit meidän Twitter-tiliimme ja Facebookiin: twitter.com/ tlehti

facebook.com/ t-lehtifi

T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille.

TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiini-

katu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.fi, etunimi.sukunimi@t-media.fi Hyvönen

ULKOASU Flukso/Maria Taari, Quill Illustration and Design/Ville Salonen

PÄÄTOIMITTAJA Päivi Piispa

TOIMITUSPÄLLIKKÖ Helena

TOIMITTAJAT Merja Forsman, Markus Kauppinen, Virvamaria Toikka

KUVAAJAT Teemu Granström, Johanna Kannasmaa, Markus Kauppinen, Elina Orpana, Hanna Poropudas, Sami Pulkkinen, Pekka Rötkönen Ville Salonen

JULKAISIJA T-Media Oy, www.t-media.fi

KUSTANTAJA Harri Leinikka

KANNEN KUVA

JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekiste-

rien perusteella. Erillisjakelu teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin ja suurimpiin teknologiakeskuksiin.

ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään

julkaisemaan määrättyinä päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden

hintaan 40 euroa/vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi

OSOITTEENMUUTOKSET

Kätevimmin teet osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi

15. VUOSIKERTA ISSN

1455-1519

PAINOS keskimäärin 25 000 kpl

PAINOPAIKKA Forssa Print 2012 2/2012

3

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA Kuva: SXC.HU

Painettava peltomatto voitti innovaatiokilpailun Agroprint – Painettava pelto voitti Viestintäalan tutkimussäätiön Think INK -innovaatiokilpailun.

Voittajatiimi saa 100 000 euron pääpalkinnon keksinnön jatkokehittämiseen.

Agroprint on painoteknisesti toteutettu biohajoava viljelykalvo, joka tehostaa viljelyä ja vähentää viljelyn luonnolle aiheuttamaa kuormitusta. Viljelykalvo sitoo itseensä ihanteellisen määrän ravinteita ja vettä, jolloin se soveltuu myös ääriolosuhteisiin ja korkean eroosion maaperään.

Agroprintin ovat kehittäneet Sami Kalliokoski, Sampo Nurmentaus ja Seppo Vanhatalo Metropolia Ammattikorkeakoulun Electria-tutkimusyksiköstä.

Kalliokoski uskoo palvelun kiinnostavan puutarha- ja kaupunkiviljelystä sekä ekologisesti tuotetusta ruoasta kiinnostuneita kuluttajia.

– Keksinnön avulla on mahdollista painaa viljelykalvoja eri tarkoituksiin, myös erilaisilla räätälöidyillä kuva-ai-

heilla varustettuina asiakkaan toiveiden mukaan. Painamalla siementen päälle ennustettavasti hajoava kalvo, voidaan hallita eri lajikkeiden taimettumisnopeutta. Tämä on monen kotipuutarhurin unelma, Kalliokoski näkee.

Think INK -kilpailun yhdeksästä finalistista kaksi sai lisäksi kunniamaininnan. Kunniamaininta myönnettiin Stafix Oy:n kehittämälle digitaalisesti painettavalle tai tulostettavalle staattiseen varaukseen perustuvalle kalvolle, joka kiinnittyy mille tahansa pinnalle ilman liimaa.

Kunniamaininnan sai myös Kinected Stories, moderniin puhe- ja liikkeentunnistusteknologiaan perustuva peli, jossa perinteinen painettu kirja yhdistyy interaktiiviseen sisältöön.

STARTUP-SÄÄTIÖ PERUSTETTIIN LOKAKUUSSA UUSI STARTUP-SÄÄTIÖ on perustettu pääkaupunkiseudulle lokakuun alussa.

Sen tavoitteena on tehdä alueesta startup-aktiviteettien keskus.

Säätiöllä on peruspääomaa noin miljoona euroa. Sitran ja Teknologiateollisuuden lisäksi lahjoittajiin kuuluvat monet suomalaisen teknologiateollisuuden ja kasvuyrittäjyyden suuret nimet. Lahjoittajia ovat muun muassa entiset nokialalaiset Pekka Ala-Pietilä, Sari Baldauf ja Anssi Vanjoki sekä Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa. Lahjoittajiin kuuluu myös Rovion Peter Vesterbacka.

Lisäksi säätiön toimintaa rahoittavat Tekes, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Aalto-yliopisto. Säätiön toimitilat sijaitsevat Espoon Otaniemessä Aaltoyliopiston Venture Garagessa.

4

2/2012

Puumassasta löydettiin uusia teollisuuden hyödynnettäväksi sopivia aineita LAPPEENRANNAN teknillisen yliopiston kemiantekniikan tutkimuksissa on löydetty puumassasta lupaavia uusia aineita teollisuuden hyödynnettäväksi. Puussa tiedetään olevan miljoonia erilaisia yhdisteitä, joista monilla on esimerkiksi terveydenhuollon ja elintarviketeollisuuden hyödynnettäväksi sopivia ominaisuuksia. Tutkijoiden ensimmäisiin tehtäviin onkin kuulunut tehdä valinta, mitä aineita lähdetään tutkimaan tarkemmin. − Samalla kun uutta ainetta etsitään, pitää myös kehittää menetelmää, jolla aine saadaan erotettua muista aineista, puhdistettua ja rikastettua, kertoo tutkimusta johtava professori Heli Sirén.

LUT:n löytämät aineet ovat tarvinneet myös aivan uudenlaisten prosessimenetelmien kehittämistä. Analyysimittakaavassa LUT:n tulokset ovat Sirénin mukaan hyvin lupaavia. Seuraavaksi siirrytään tekemään kokeita pilottimittakaavassa. Kiinnostus biojalostamotoimintaa kohtaan on koko ajan kasvussa.

− Tavoitteenamme on kehittää terveydenhuollon tuotteisiin sopivia aineita, kertoo Sirén.

Aluksi selvitettiin, voisiko paperi- ja selluteollisuuden jätevirroista löytää ja erottaa näitä uusia lupaavia aineita. Prosesseja voidaan ainakin jonkin verran säätää sellaisiksi, että käyttökelpoisia aineita saadaan jätevirroista eroteltua. − Muitakin vaihtoehtoja on. Tulevaisuuden biojalostamoyrityksen ei tarvitse olla kytköksissä nykyisenkaltaiseen selluteollisuuteen vaan se voi olla aivan itsenäistä yritystoimintaa. Raaka-aineena voidaan käyttää monenlaisia puu- ja kasvipohjaisia aineita.

Kemiantekniikan tutkimus on osa LUT:n koordinoimaa Biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit (Biotuli) -hanketta, joka toteutetaan 2010−2013 aikana.

T

amperelaisen Ovelin Oy:n hittituote on oikealla kitaralla ja iPadilla pelattava WildChords-peli. Pelaajan on lumottava soitollaan eläintarhasta karanneet eläimet ja pelastettava siten kuvitteellinen Ovelinin kaupunki niiden tihutöiltä. Mitä enemmän sointuja pelaaja soittaa oikein, sitä useampi eläin lähtee häntä seuraamaan. Peli alkaa lyhyillä harjoituksilla, jotka vaikeutuvat pelaajan taitojen kehittyessä.

Pelin isät Christoph Thür ja Mikko Kaipainen ovat opiskelleet Tampereen teknillisessä yliopistossa, Thür optoelektroniikkaa ja Kaipainen sähkötekniikkaa. Heitä yhdisti kokemus takkuavista musiikkiopinnoista. Syntyi idea, ja ideasta yritys.

Ovelin Oy sai lentävän lähdön maailmanvalloitukselleen ideakilpailun voitosta. Sittemmin palkintoja on ropissut kotimaassa ja kansainvälisesti. Muun muassa kesäkuussa 2011 Wild Chords valittiin parhaaksi eurooppalaiseksi oppimispeliksi. Tammikuussa 2012 se voitti maailman suurimman musiikkialan ammattilaistapahtuman Midemin yhteydessä järjestetyn midemlab-kilpailun omassa kategoriassaan. Kilpailua pidetään lajissaan maailman tärkeimpänä.

Nyt peli on Applen App Storen ladatuin musiikkisovellus yli 30 maassa. Äskettäin startup-yritys sai miljoonasijoituksen Piilaaksossa toimivalta sijoitusyhtiöltä, True Venturesilta.

Yritys työllistää tällä hetkellä 8 henkilöä, ja ensi kesäksi on ensimmäistä kertaa avoinna myös kesätyöpaikkoja.

Kuva: The Marcus Wallenberg Foundation

App Storen ladatuin musiikkisovellus tulee Tampereelta

MARCUS WALLENBERG -PALKINTO METSO PAPERIN KEHITYSPÄÄLLIKÖLLE

METSO PAPERIN kehityspäällikkö Mika Viljanmaa vastaanotti vuoden 2012 Marcus Wallenberg -palkinnon Tukholmassa järjestetyssä juhlatilaisuudessa maanantaina 1.10.2012.

Kahden miljoonan kruunun suuruisen palkinnon ojensi Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.

Palkinto myönnettiin tunnustuksena uraauurtavasta metallihihnakalanteroinnin kehittämistyöstä, joka mahdollistaa aiempaa paremman paperin painopinnan laadun pienemmällä kuitumateriaalin käytöllä ja paremmalla tuotantotehokkuudella. Keksintö myös luo mahdollisuuksia paperikoneen muita raken-

neryhmiä koskeville sovelluksille ja siitä voi kehittyä kattava teknologia-alusta, jonka odotetaan huomattavasti kohentavan paperin- ja kartonginvalmistuksen tuotantotehokkuutta, kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä.

Vuonna 1980 perustettu palkinto myönnetään vuosittain yhdelle tutkijalle tai suppealle tutkijaryhmälle, joka on tehnyt merkittävän tieteellisen läpimurron. Palkintolautakunnan ja säätiön hallituksen näkemyksen mukaan palkitulla läpimurrolla on huomattava vaikutus metsäteollisuuteen.

DATAKESKUSTEN ENERGIANKULUTUSTA VOIDAAN ALENTAA YLI 20 PROSENTTIA TIETOTEKNIIKKATEOLLISUUS aiheuttaa noin kaksi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, mikä vastaa lentoliikenteen polttoainekulutuksen päästömäärää. Energiaa kuluu paljon datakeskuksissa: niissä tarvittava energia muodostaa yli 40 prosenttia datakeskusten kustannuksista.

Datakeskusten energiankulutusta voidaan vähentää jopa yli 20 prosenttia. Energiatietoisen ohjelmiston avulla saadaan merkittäviä kustannussäästöjä datakeskuksille. FIT4Green-projektissa kehitettiin datakeskuksien hallintajärjestelmän rinnalle asennettava ohjelmisto, joka jakaa kuorman energiatietoisesti datakeskuksen palvelimien

kesken ja sammuttaa käyttämättömät laitteet. Teknologian avulla voidaan saavuttaa suora 20 prosentin energiansäästö datakeskusten ICT-järjestelmissä säilyttäen sovitut palveluntasosopimukset (SLA) ja palvelunlaatuvaatimukset (QoS).

Myös hiilidioksidipäästöissä voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä riippuen datakeskuksen käyttämistä energialähteistä.

Suorat energiasäästöt ICT-järjestelmissä tarkoittavat myös merkittäviä lisäsäästöjä esimerkiksi laitteiston vähentyneen jäähdytystarpeen takia.

FIT4Green-ohjelmisto on suunniteltu soveltumaan kaiken tyyppisiin datakeskuk-

siin. Sitä testattiin ENIn palvelu- ja yritysportaalissa, Jülichin tutkimuskeskuksen teholaskentaklustereissa ja HP:llä pilvipalvelualustalla. VTT keskittyi optimointiin teholaskentaskenaariossa, jossa yksittäisen keskuksen säästöt riippuivat järjestelmän käyttöasteesta.

Kaikki projektin 16 julkista tulosraporttia ovat vapaasti saatavilla projektin kotisivuilla http://www.fit4green. eu. FIT4Green -ohjelmisto on julkaistu myös avoimen lähdekoodin ohjelmana.

2/2012

5

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

Ruokahävikki puolittamalla ruokittaisiin miljardi ihmistä nykyistä enemmän MAAILMASSA voitaisiin ruokkia miljardi ihmistä nykyistä enemmän tällä hetkellä ruoan viljelyyn käytettävällä vedellä, viljelysmaalla ja lannoitteilla. Tähän päästäisiin, jos ruokahävikit saataisiin kaikkialla yhtä pieniksi kuin ne ovat nyt ruokaa pienimmin hävikein maailmassa tuottavilla alueilla. − Puhdasta vettä ei riitä kaikkialla maapallolla, viljelysmaata ei voida enää raivata merkittävästi lisää ja tietyt lannoitteiden raaka-ainemineraalit ovat käymässä väliin. Samanaikaisesti neljäsosa ihmisille tarkoitetun ruoan kalorimäärästä menetetään ruoantuotannon eri vaiheissa turhana hävikkinä, sanoo tutkijatohtori Matti Kummu Aalto-yliopistosta.

Aalto-yliopiston tutkimuksessa arvioitiin resurssien kulutusta ruokahävikkiin maailman-

laajuisesti. Puolittamalla hävikki ruokaa voitaisiin tuottaa nykyisin resurssein 8 miljardille ihmisille.

Selvityksessä on myös ensimmäistä kertaa arvioitu hävikin takia ravintoketjussa menetetyn ruoan määrä kaloreina pelkkien ruoan painotonnien sijaan. Maailmassa menetetään tällä hetkellä ruoantuotannon hävikkien takia 614 kilokaloria päivässä jokaista ihmistä kohden. Ilman hävikkiä maailman nykyinen ruoantuotanto synnyttäisi joka päivä 2609 kilokaloria syötävää ruokaa maailman asukasta kohden.

Tutkimus on julkaistu tieteellisessä Science of the Total Environment -julkaisussa. Tutkimusta ovat olleet mukana tekemässä Aalto-yliopiston lisäksi myös Vrije Universiteit Amsterdamin ja Bonnin yliopiston tutkijat.

LUTille aurinkotalousprofessuuri

Kuva: www.sxc.hu

LAPPEENRANNAN teknillinen yliopisto (LUT) perustaa aurinkotalousprofessuurin, joka on tutkimusalallaan ensimmäinen Suomessa. Fortum tukee toiminnan käynnistämistä 75 %:n osuudella viiden vuoden ajan, vuosina 2013–2017. Professuuri vahvistaa LUT:n sähkö-, energiaja ympäristötekniikan opetustarjontaa.

6

2/2012

Perustettava professuuri keskittyy aurinkotalouteen liittyvien markkinamekanismien tutkimukseen ja opetukseen. Tavoitteena on tuottaa tietoa, joka mahdollistaa taloudellisesti tehokkaimmalla tavalla uusien kestävien, suoraan tai epäsuorasti auringon energiaa hyödyntävien, energiantuotantomuotojen osuuden kasvattamista.

BIOKOMPOSIITTI HAASTAA LASTULEVYN LUONNONKUITULUJITTEISTA ja muovipolymeereistä on kehitetty VTT:llä keittiökalusteiden runkomateriaali, joka vähentää materiaalin käyttöä 25–30 prosenttia ja hiilijalanjälkeä 35–45 prosenttia.

Rungot ovat lähes kolmanneksen kevyempiä, koska niissä on enemmän ilmaa. Myös valmistuksen hävikin määrä vähenee.

Biokomposiitin luonnonkuitulujitteena voidaan käyttää sahajauhoa, selluloosaa, pellavaa, hamppua tai turvetta. Uusi materiaali on selvästi lujempi kuin lastulevy ja kestää erinomaisesti kosteutta.

Puustellin komposiittikeittiön suunnitellut teollinen muotoilija Juhani Salovaara sanoo, että suunnittelun lähtökohtana oli mahdollisimman pieni ympäristövaikutus ja mahdollisimman korkea kotimaisuusaste.

– Ihmiset tietävät jo, mitä tarkoittaa lähiruoka. Me halusimme luoda heille lähikeittiön.

Puustellin keittiöissä käytetyt komposiitit ovat UPM:n valmistamia. Salovaaran mukaan biokomposiitista valmistettujen kalusterunkojen kotimaisuusaste on noin 90 prosenttia.

VTT:n Ali Harlinin mukaan VTT jatkaa biokomposiittien kehittämistä ja uusien käyttötarkoitusten kartoittamista.

– Yksi mielenkiintoinen asia on se, voidaanko biokomposiitteja hyödyntää autoissa ja muissa kuljetusvälineissä. Siellä paino on vielä enemmän rahaa kuin kalusteissa.”

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N I I K A N K A S V O

3D tulee!

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Teemu Granström

3D-tekniikkaa löytyy kohta kaikkien kotoa, mikäli se on tutkija Atanas Boevista kiinni. Boevin mukaan 3D-teknologian läpimurto on jo oven takana.

T

ampereen yliopiston tutkija Atanas Boev saapui Suomeen ensimmäistä kertaa vuonna 2001. Kahden vuoden opiskelun jälkeen hän palasi kotimaahansa Bulgariaan, jossa häntä odotti pakollinen asepalvelus.

Vuonna 2005 Tampere kutsui Beovia uudelleen – ja yliopistolle mies lopulta jäi pysyvästi. Nykyisin Boev tutkii ja opettaa 3D-tekniikkaa, jonka läpimurtoon hän vahvasti uskoo.

Miten päädyit tutkimaan 3D-tekniikkaa?

Aloitin 3D:n parissa vuoden 2007 aikoihin. Yliopistolla oli silloin valtava halu tutkia ja kehittää 3D:tä. Itse asiassa tekniikka tähän on ollut olemassa jo pidempään, mutta läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut. HD-tekniikka jyräsi muutama vuosi sitten yli, ja kaikki ovat puhuneet vain siitä.

Miten 3D-tekniikka on kehittynyt näiden vuosien aikana?

Merkittävin edistysaskel on se, että 3D:n katsomiseen ei tarvita enää laseja. Nämä 3D-elokuvat, joita nykyisin tehdään, perustuvat kahden eri kuvan yhdistämiseen, joista toisen vastaanottaa vasen ja toisen oikea silmä. Lasien tehtävä on yhdistää kuvat ennen kuin aivomme käsittelevät ne. Uudessa teknologiassa voimme käyttää samasta kohteesta otettuja kuvia vaikkapa 27. Silloin kolmiuloitteisuuden saavuttamiseen ei tarvita erillisiä laseja.

Mitä haasteita tutkimustyössä on?

Vaikka olemme edistyneet, vielä on paljon tehtävää. Nyt tuottamamme 3D-kuvat eivät ole joka kulmasta katsottuna yhtä tarkkoja. 3D-tekniikka myös rasittaa silmiä ja aivoja liikaa. Tutkimme paljon esimerkiksi silmälihasten toimintaa, jotta voisimme tehdä vähemmän rasittavia tuotteita.

Missä 3D-tekniikkaa käytetään jo nyt?

3D on jo noussut suosituksi esimerkiksi peleissä.

Sitä voidaan myös tehokkaasti hyödyntää erilaisissa ohjelmasovelluksissa vaikka armeijan käyttöön. Puhelimia saa jo 3D:nä, mutta niissä ei vielä ole sellaisia sovelluksia, joissa kolmiulotteisuudesta olisi hyötyä. Tulevaisuudessa uudenlaisia sovelluksia tulee tietysti olemaan.

Mikä on 3D:n tulevaisuus?

Kuulen usein kommentteja, että 3D:tä ei tarvita mihinkään, eivätkä ihmiset pidä sen katselemisesta. Muistan kuitenkin kuinka oma isoisäni sanoi samaa väri-televisiosta. Hän piti enemmän mustavalkoisesta televisiosta, koska kuva oli tarkempi. Ongelma oli siinä, että aluksi väri-tv:n kuva oli huono. Nyt emme kuitenkaan voisi kuvitella televisiota ilman värejä. Sama tulee tapahtumaan 3D:n kohdalla. Se, että Hollywoodissa on herätty tähän teknologiaan, kertoo paljon.

”KUULEN USEIN KOMMENTTEJA, ETTÄ 3D:TÄ EI TARVITA MIHINKÄÄN. ISOISÄNI SANOI SAMAA VÄRITELEVISIOSTA.”

2/2012

7

T E K N I I K A N K U VA

Startupit lennossa KESÄN 2012 aikana kehitetty mikrofoni-innovaatio Catchbox on tapahtumissa haluttu uutuus, vaikka valmistusta ei ole saatu vielä kunnolla käyntiin. Ensimmäinen yleisölle suunnattu mikrofoni voidaan heittää helposti lavalta katsomoon.

Lasse Korpela, Pyry Taanila, Mikelis Studers ja Timo Kauppila loivat uuden tuotteen Aalto Entrepreneurship Societyn Summer of Startups-ohjelmassa.

AALTOES:N lisäksi myös esimerkiksi OuluSES, Stream Tampere, Boost Turku ja Lappeenrannassa LUTES tarjoavat kasvuyrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille kohtaamispaikan. Nämä yhteisöt ovat avainasemassa, kun Suomesta kehitetään kasvuyritysten keskittymää. Tähän tavoitteeseen tähtää lokakuussa perustettu Start-up-säätiö. Säätiö vastaa jatkossa myös Startup Life -harjoitteluohjelmasta, Startup Sauna -yrityskiihdyttämöstä ja Slush-konferenssista. thecatchbox.com

8

2/2012

Kuva ja teksti: Markus Kauppinen

2/2012

9

PÄ I V I T Y K S E T / O P I S K E L U

Iso D Teksti: Merja Forsman // Kuvat: Elina Orpana ja Sami Pulkkinen

Voiko diplomityöllä muuttaa maailmaa? Voiko lopputyö vaikuttaa loppuelämään?

Haastattelimme kahta diplomiinsinööriä, joiden työt tekivät vaikutuksen vuosia sitten.

Työ, joka teki tietä sähköalan uudelle trendille Kimmo Rauma, diplomi-insinööri, tekniikan tohtori ja Visedo Oy:n teknologiajohtaja.

T

ETSI MERKITYKSELLINEN AIHE JA TEE TYÖ LOPPUUN.

10

2/2012

ein opiskelun yhteydessä toimeksiantoja eri yrityksille ja huomasin monella yrityksellä olevan sama ongelma: oli tarve mitata ilman johtoja, muttei voitu vielä luottaa langattomaan mittausjärjestelmään.

Siihen aikaan langattomien mittausjärjestelmien käyttäminen ei ollut vielä yleinen käytäntö; nykyäänhän se on jo normi. Professorini kanssa mietimme aihetta ja hänellä oli vahva näkemys siitä, että tällaisesta tulisi trendi ja aihe kaipaisi syventymistä ja kehittämistä.

Niinpä aiheeksi diplomityölleni tuli ”Langattoman mittaus- ja valvontajärjestelmän protokollan kehitys”. Kyseessä oli siis tiedon siirto vapailla radiotaajuuksilla ja se, voidaanko langattomista mittausantureista tehdä luotettavia esimerkiksi kosteusvahtijärjestelmässä.

Oli hienoa tehdä jotain oikeiden tuotteiden ja asioiden kanssa. Oli selkeä tarve, johon kaivattiin luotettavaa ratkaisua. Mukana oli monta yritystä ja monen mielenkiinto. Se motivoi lopputyön tekemisessä.

Diplomityöni palkittiin vuoden parhaana sähköalan työnä. Joku setä jakoi palkinnonkin. Ei se ollut radioteknisesti mitenkään maata mullistava tuote, eikä ollut minun ansiotani, että sen jälkeen langaton mittausjärjestelmä tuli muotiin.

Mutta aihe oli itsessään tärkeä ja lopputyössä annettiin varmuutta sille, että tällainen mittaustapa voi olla luotettava.

Minulle lopputyön tärkein anti oli se, että ymmärsin, kuinka kiva on tehdä töitä oikeiden tuotteiden ja tarpeiden kanssa. Silloin saa mielenkiintoista palautetta ja motivaatio on aivan toista luokkaa. Koulun harjoitustyöt, joissa on kuvitteellinen tarve ja tuote, eivät pysty antamaan samaa intoa tekemiselle.

Lopputyön oivallus oli mukana myös silloin kun valmistuin tekniikan tohtoriksi Lappeenran-

nan teknillisestä yliopistosta. Halusin olla kiinnittyneenä johonkin yritykseen ja tuotteeseen.

En ollut niin akateeminen kuin tohtorit yleensä, jos niin voi sanoa - vaikka ehkä muut tohtorit hirttävät minut tuosta hyvästä.

Nykyään teen töitä Visedo Oy:ssä, joka kehittää ja valmistaa integroituja sähkökäyttöjärjestelmiä sekä hybridi- että täysin sähköistettyihin liikkuviin työkoneisiin. Yritys voitti vuonna 2010 Venture Cup -liiketoimintasuunnitelmakilpailun. Edelleen jatkan samaa linjaa ja haluan luoda ratkaisuja ympäristön tarpeisiin.

Tällä kertaa kehitämme teknologiaa pienentämään päästöjä.

Lopputyötään pohdiskeleville sanoisin, että etsikää merkityksellinen aihe. Ja tehkää työt loppuun!

Työ, joka vei mennessään Raija Koivisto, Vaasan yliopiston energiatekniikan jatko-opiskelija, sähkö- ja energiatekniikan diplomi-insinööri.

D

iplomityöni arvostelulausunnossa mainittiin, että omaehtoinen tutkijuus on vasta alussa – se oli osuvaa näin jälkikäteen ajateltuna. Siitä nimittäin alkoi polku kohti yliopistouraa.

Aloitin diplomityön tekemisen vuoden 2006 huhtikuussa. Sain aiheen ja selkeän tutkimuskysymyksen ABB Oy Muuntajien Vaasan tehtaalta.

Tarkoituksena oli kehittää uusi innovaatio ahtaisiin tiloihin sijoitetuille, alle kuuden MVA:n tuulivoimala- ja laivakäyttöjen erikoismuuntajille. Diplomityön aiheena oli ”Muuntajan yksinkertaistettu vesijäähdytys”.

Ymmärsin jo diplomityötä tehdessä, miten vaikuttava tuote energiateknisesti viimeiseen asti trimmattu muuntaja on. Sen valmistuksessa käytetty tietotaito ja osaaminen yhdistettynä yksinkertaiseen, mutta arkkitehtuuriseen muotoiluun herättää kunnioitusta. Työhön liittyi haasteita, mutta tukea sain muuntajaguruilta, tutkimusjohtaja Esa Virtaselta ja erikoisasiantuntija Hasse Normanilta.

Diplomityön valmistuttua tammikuussa 2007 sain pestin ABB Muuntajien tuotespesialistina ja sähköisenä suunnittelijana. Vakituinen paikka tuntui lottovoitolta valmistuvalle opiskelijalle.

Jatkoin töiden ohella opintoja Vaasan yliopistolla tuotantotalouden maisteriohjelmassa. Tutkinto on nyt loppuvaiheessa ja kauppatieteen alan gradu viimeistelyä vaille valmis. Teen sen samalle yritykselle eli ABB Oy Muuntajille aiheesta ”Projektinaikaisten muutosten hallinta – arvostava asiakkuus”.

Nyt kun ikää on enemmän ja työvuosia takana, on tekeminen aivan erilaista, mutta ei sen helpompaa. Alkukesästä 37 sivua lensi roskakoriin, ja otin työhön poikkitieteellisemmän lä-

hestymiskannan. Microsoftin markkinointi- ja liiketoimintajohtaja Anthony Gyursanszkya lainatakseni, todellisen menestyksen aikaansaamiseksi pitäisi katsoa teknisten ratkaisujen sijaan ihmisten toimintatapaa.

Elokuussa siirryin yliopiston palvelukseen.

Aloitin teknologioiden kehittämisen koulutusohjelman tohtorikoulutettavana ja toimin projektitutkijana CLEENin DESY-Lähienergiatutkimushankkeessa, joka pureutuu kestävän, omavaraisen ja ekologisen lähienergiatuotannon kasvattamiseen. Omaehtoinen tutkijuus on vuosien aikana paljon kehittynyt, ja väitöskirjan tekeminen on matka itsenäiseksi tutkijaksi.

Muuntajat ovat edelleen lähellä sydäntäni ja vedän aiheesta kurssia yliopiston sähkö- ja energiatekniikan opiskelijoille. Vanha lopputyöni toimii pohjana kurssin harjoitustyölle, jossa mallinnetaan muuntajien jäähdytyksiä.

Opiskelussa, opetuksessa ja tutkimuksessa on hyvä huomata, että kaikki tieto ei välttämättä

TODELLISEN MENESTYKSEN AIKAANSAAMISEKSI PITÄISI KATSOA TEKNISTEN RATKAISUJEN SIJAAN IHMISTEN TOIMINTATAPAA. löydy kirjallisuudesta tai tieteellisistä artikkeleista. Vaikka aiheet ovat teknisiä, ajatusmaailman ei tarvitse olla. Jokapäiväisestä kanssakäymisestä, ajankohtaisista tv-ohjelmista tai vaikka seiskapäivää-lehdestä on paljon ammennettavissa. Kolme tuntia kampaajatuolissa voi tehdä ihmeitä – töitäkin ajatellen.

2/2012

11

PÄ I V I T Y K S E T / T - L E H T I U R K K I I

Matti Mikkola, 20, Teknillinen fysiikka ja matematiikka Jo opiskelemaan tullessa tiesin, että haluan tutkijaksi. Esimerkiksi VTT:llä tai teollisuudessa on varmasti kiinnostavia paikkoja tutkijalle. Myös jatko-opiskelu on yksi vaihtoehto.

Onko

URA

Teksti ja kuvat: Markus Kauppinen

Jenni Pajukoski, 20, Tietotekniikka En tiedä tulevaisuudesta uran kannalta ollenkaan. Opintoni ovat alkuvaiheessa, enkä koe pystyväni vielä päättämään työurasta. Opintojenkin suunnittelu on vielä kesken.

suunniteltu?

Erik Lumme, 24, Puunjalostustekniikka

Iida Juurinen, 24, Maisema-arkkitehtuuri

Olen kiinnostunut vaativista asiantuntijatehtävistä paperitehtaalla.

Suunnitelmat ovat selvinneet hiljalleen opiskelujen aikana. Kesätöissä olen tutustunut toimintaan tehtaalla.

Aika vähän olen suunnitellut vielä tässä vaiheessa, koska valmistuminen ei ole ajankohtaista. Aluksi todennäköisesti työskentelen muille. Jossain vaiheessa omankin toimiston perustaminen voi olla mahdollista. En ole osallistunut uratapahtumiin, eikä niitä ole oikein markkinoitu meille.

Erno Laakso, 20, Arkkitehtuuri Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikkani tulee olemaan varmaankin arkkitehtitoimistossa.

Suunnitelmat eivät ole muuttuneet juurikaan opiskeluaikana. Ainakin oman käsitykseni mukaan arkkitehdeilla on hyvä työtilanne.

12

2/2012

Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Ville Salonen, Johanna Kannasmaa

ICT-Suomen on uudistuttava Nyt pohditaan, millaisia töitä Suomessa tehdään tulevaisuudessa ICT-alalla.

2/2012

13

Suomen ICT-alan lippulaivayhtiön uutiset eivät ole olleet valoisia viime aikoina. Nokian irtisanomisten takia maahan on peräänkuulutettu jopa kansallista hätätilaohjelmaa.

V

nen mukaansa pahempaa kuin se, ettei ole oman paljon insinöörejä, joilla on kokemusta isoista alan kokemusta on se, ettei ole minkäänlaista ICT-taloista. Jos työttömyysluvut alkavat nousta, työkokemusta. teekkareiden voi olla aikaisempaa vaikeampaa – Pelkillä opinnoilla ei pääse töihin vaan työlöytää diplomityöpaikkoja ja vastavalmistuneikokemus on se, mikä auttaa den töitä. Taantuma vaipääsemään töihin. kuttaa aina myös kesätyö”TULEVAISUUDENTaukojärvi korostaa paikkojen määrään. myös sitä, että Suomen Sari Taukojärvi muisUSKOAAN EI KANNATA valtio on varautunut auttatuttaa, etteivät esimerMENETTÄÄ. VASTAmaan potentiaalisesti vaikiksi kokeneet, Nokialla työskennelleet insinööVALMISTUNUT HAKEE keassa työllisyystilanteessa.

– Suomen hallitus on rit tule viemään kaikkia ERI PAIKKOJA KUIN sitoutunut siihen, että alle työpaikkoja. TyömarkkiSELLAINEN, JOKA ON 30-vuotiaalle vastavalmisnoilla on aina tilaa sekä tuneelle voidaan vuoden uraansa aloittaville että OLLUT PIDEMPÄÄN 2013 alusta alkaen tarjota kokeneille työnhakijoille.

TÖISSÄ.” työ-, harjoittelu, opiskelu– Tulevaisuudenuskotai työpajapaikka kolmen aan ei kannata menettää. kuukauden sisällä työttömäksi jäämisestä. Tämä Vastavalmistunut hakee eri paikkoja kuin sellaion todella iso lupaus, että tällainen tahtotila on nen, joka on ollut pidempään töissä. olemassa, Taukojärvi sanoo.

Kun markkinoilla on enemmän työnhakijoita kuin ennen, täytyy varmistaa, että hakee oikeanlaisia paikkoja ajatellusti. Hakemuksia ei Ulkomaille töihin? kannata laittaa menemään satunnaisesti vaan Taukojärvi avaa myös mahdollisuuden työskenhakea harkitummin ja panostaa hakemukseen. nellä ulkomailla. Hänen mukaansa naapurimaisJos kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työsamme Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa sekä esiViekö Nokia-insinööri paikkaa ei löydy omalta alalta, Taukojärvi kanmerkiksi Hollannissa ja Saksassa on jopa pulaa vastavalmistuneen työpaikan? nustaa menemään joka tapauksessa töihin. Häinsinööreistä.

Irtisanomisten myötä työmarkkinoille tulee – Kun Nokian irtisanomiset alkoivat, Ruotsin viranomaiset kävivät kertomassa työskentelymahdollisuuksista. Suomalainen diplomi-inVINKKEJÄ URAN ALKUUN sinööri kiinnostaa maailmalla, Taukojärvi kertoo.

TEKin tutkimuksen mukaan vastavalmistuneista noin 70 prosenttia on kiinnostunut työsHakukoneoptimoi kentelemään ulkomailla. Silti teekkarit ovat hyö3. Puhu unelmistasi 1. työhakemuksesi. ääneen. dyntäneet huonosti harjoitteluohjelmia, joiden kautta ulkomaille pääsee helposti.

ICT-alalla työhakemus jätetään usein yrityksen Kerro tavoitteistasi muillekin. Suuri osa työ– Olisiko nyt hetki, jolloin kannattaisi hankkia nettisivujen kautta. Hakemus tallentuu yritykpaikoista ei koskaan tule julkiseen hakuun. kokemusta ulkomailta? Diplomi-insinöörin työ sen tietokantaan. Tietokannoista tehdään haJotta saisit tietää näistä työpaikoista, kerro on usein kansainvälistä jollain tavalla: asiakkaat, kuja avainsanoilla, joten oikeiden avainsanomuillekin, millaista työpaikkaa etsit. Mahdolalihankkijat tai kollegat ovat ulkomailla tai ulkojen on löydyttävä omasta työhakemuksesta. lisuus voi tulla eteesi yllättävältäkin taholta. mailta. Olisi hyvä hankkia kansainvälistä kokeOma osaaminen kannattaa kuvata siis riittämusta ja palata Suomeen. Maasta ei toki ketään vän yksityiskohtaisella tasolla.

Tee urasuunnitelma, mutta haluta heittää, Taukojärvi naurahtaa.

4.

alitettavasti Nokia ei kuitenkaan ole ainoa suomalainen ICT-alan yritys, jota koettelevat yt-neuvottelut. Teekkarin ja vastavalmistuvan ICT-alan diplomi-insinöörin elämään voivat vaikuttaa myös esimerkiksi Nokia Siemens Networksin, Digian, Logican ja TeliaSoneran irtisanomisuutiset.

– Koko ala on murroksessa, kun sekä suuret että pienet yritykset irtisanovat. Tällä hetkellä pohditaan, minkälaista työtä ICT-alalla tulevaisuudessa Suomessa tehdään ja kuka sen tekee, Tekniikan Akateemiset TEKin urapalvelut-yksikön johtaja Sari Taukojärvi toteaa.

Vielä irtisanomiset eivät näy vahvasti työttömyystilastoissa. IAET-kassan, josta TEKin jäsenten työttömyyskorvaukset maksetaan, työttömyysaste oli elokuun lopussa vain 2,8 prosenttia.

– Tällä hetkellä työttömyysaste on suhteellisen pieni. Tilanteet kuitenkin muuttuvat herkästi.

Monella irtisanotulla on irtisanomispaketti eikä työttömyyskorvausta vielä tarvita – näitä työttömyyslukuja alkaa ropista ehkä vasta ensi vuoden syksynä, jos pakettilaiset eivät työllistykään.

jätä vaihtoehtoja.

2.

Tee LinkedIn-profiili huolella ja virheettömästi.

Työpaikat liikkuvat nykyään sosiaalisen median kautta työnantajien omien sivujen, työpaikkaportaalien ja lehtien lisäksi. Työnantajat etsivät aktiivisesti uusia työntekijöitä sosiaalisesta mediasta, mm. LinkedInistä. Päivitä oma profiilisi ja nosta esille ominaisuudet, joita uskot työnantajan etsivän.

Työpaikkaa on vaikea etsiä, jos oman uran suunta ei ole selvillä. Nuorena saa haluta ja tavoitella suuria, mutta jätä mieli auki yllättävillekin vaihtoehdoille, koska työhaku ei ole kiinni vain omasta halusta. Urasuunnitelmaansa voi kirjata esimerkiksi, että haluaa yrittäjäksi tai tuotekehitystehtäviin jonain päivänä.

Asiantuntijana uraneuvoissa TEKin urapalvelut-yksikön johtaja Sari Taukojärvi.

14

2/2012

Parannuskeino ICT-krapulaan?

Taukojärvi kuuluu Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmään, joka pohtii ICT-alan tulevaisuutta.

Huolestuttavista uutisista huolimatta tulevaisuudenuskoa ei kannata menettää – Ei ole mieltä maalata piruja seinille, vaikka ala onkin murroksessa. Tällä hetkellä tehdään paljon toimenpiteitä sekä ICT-alan että nuorten työllistymisen eteen, Taukojärvi sanoo.

Suomeen yritetään saada uusia ICT-alan yrityksiä etabloitumaan. Esimerkiksi Intel on jo tullut Tampereelle suomalaisen osaamisen perässä.

”EI OLE MIELTÄ MAALATA PIRUJA SEINILLE, VAIKKA ALA ONKIN MURROKSESSA.” – Suomi rankataan maailmassa kuitenkin monessa asiassa top 10 -joukkoon. Maa ei ole romahtamassa, vaan se on innovatiivisuudeltaan huipputason maa. Nyt on ICT-alan mahdollisuus luoda nahka uudelleen, Taukojärvi sanoo.

Lähivuosina Suomen kannattaa suunnata katseensa VTT:n mukaan jokapaikan tietotekniikkaan sekä esineiden ja asioiden internetiin.

Esineiden internet (IoT, Internet of Things) on ekosysteemi, jossa esineet ja laitteet kommunikoivat keskenään. Tämän kommunikaation päälle voidaan rakentaa entistä parempia ja älykkäämpiä palveluita.

Tietotekniikka tulee näkymään yhä enemmän asumisessa, liikenteessä, terveydenhuollossa, vähittäiskaupassa ja turvallisuus- ja energia-aloilla. Siis ihan kaikkialla. IoT-teknologiaan ja -sovelluksiin liittyvä liiketoiminta on ensi vuonna arvoltaan 300 miljardia euroa ja se kasvaa 30 % vuodessa, VTT arvioi.

– Suomalaisten on turha potea ICT-krapulaa, sillä meillä on hyvät mahdollisuudet ottaa paikkamme ICT-alan kehityksessä, huomauttaa VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto.

– Tietotekniikan murrokset eivät ole ohi, vaikka Suomessa tuntuu nyt olevan vallalla jonkinlainen teknopessimismi. Kehityksen uskotaan jotenkin pysähtyvän. Muu maailma ei jaa tätä käsitystä, emmekä me VTT:llä myöskään ole sillä kannalla, Ailisto toteaa.

Taukojärvi näkee automaation läpileikkaavana teemana, jonka laajemmalle käytölle löytyy tilaa. Hän näkee ICT-ryhmäntyöskentelyn perusteella alueet kuten clean- ja greentech, älykäs terveydenhuolto, kyberturvallisuus, pelit, julkiset tietovarannot, digitaaliset palvelut ja sisällöt alueina, joissa on paljon mahdollisuuksia.

VTT:llä uskotaan tietotekniikan ja elektroniikan nivoutuvan arkipäivään myös teollisuudessa, palvelusektorilla, liikenteessä, logistiikassa, ja vapaa-ajalla.

– Viimeisten reilun sa”NYT ON ALAN dan vuoden aikana voidaan tietoliikenteessä MAHDOLLInähdä kolme isoa aaltoa.

SUUS LUODA Ensin puhelin yhdisti 500 miljoonaa paikkaa ja sitNAHKA ten matkapuhelin 5 milUUDELLEEN.” jardia ihmistä. Esineiden ja asioiden internet tulee yhdistämään 50 miljardia laitetta, konetta ja esinettä. Myös sellaiset esineet ja pakkaukset, joihin ei tarvita varsinaista tietoliikenneyhteyttä, voidaan nimetä ja liittää taustajärjestelmiin tunnisteiden avulla, Ailisto sanoo.

2/2012

15

Jolla – ICT-alan pelastusvene?

Älypuhelinyhtiö Jolla kaavailee merkittävää asemaa markkinoilla parin vuoden sisällä. Se aiotaan saavuttaa tuotteella, jossa on jotain oikeasti uutta.

VUODEN PÄIVÄT TOIMINUT Jolla-älypuhelinyhtiö työllistää nykyään noin 50 henkilöä. Tavoitteena on palkata 100 lisää vuoden loppuun mennessä; lähinnä insinöörejä ja design-puolen henkilöitä. Loppuvuodesta myös markkinointia nostetaan ylöspäin.

– Vuoden päästä meillä on uusi Meego-pohjainen ekosysteemi Androidin ja iOS:n rinnalla. Ensimmäinen Jollan älypuhelin on ulkona ja ehkä toinenkin. Olemme todistaneet, että teknologia on oikea ja firmamme pystyy toimittamaan monimutkaisen ja ison jutun. Pienenä pelaajana älypuhelinmarkkinoilla ei pärjää, joten parin vuoden päästä meillä täytyy olla merkittävä asema markkinoilla, toimitusjohtaja Jussi Hurmola sanoo.

Tuotteena Jolla haluaa olla jotain oikeasti uutta. Uusi älypuhelin on yhteisöllinen ja ottaa seuraavan askeleen eteenpäin käyttökokemuksessa, uskoo Hurmola.

– Mitään oikeasti uutta ei ole tullut pitkään aikaan. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö uutta voisi tehdä. Meillä ei ole perintöä, vaan me voidaan tehdä, mitä halutaan, Hurmola sanoo.

NELJÄ VIIDESTÄ JOLLAN PERUSTAJASTA on entisiä nokialaisia, samoin noin puolet nykyisestä henkilöstöstä. Toimitusjohtaja Hurmolan arki on nykyään täysin erilaista kuin suuryrityksessä.

Suurin ero on se, ettei ketään ole selkänojana vaan kaikki täytyy tehdä itse.

– Valitettavasti isossa yrityksessä voi mennä piiloon, jos on huono päivä. Nyt kaiken saa tehdä itse eikä ole byrokratiaa, joka hidastaa päätöksentekoa. Palkinto tulee tekemisen kautta, kun mennään eteenpäin, Hurmola pohtii yrittäjäelämää.

Myös ihmissuhteiden hallinta on erilaista.

– Isoissa firmoissa pelataan organisaatiopeliä. Pienessä yrityksessä kaikki tekee hommia omana itsenään ja koko persoona pelissä. Toisaalta hankaukset tulevat helposti eteen, joten ihmissuhteiden huoltoa tarvitaan enemmän.

Tämä on huomioitu organisaatiossa: Jollassa työtehtävät jaetaan uudelleen kerran kuukaudessa. Johtaja - alainen-suhteita ei ole. Ihmiset, jotka luonnostaan haluavat koordinoida, saavat vastuuta, mutta kukaan ei määrää, mitä muut tekevät. Jollassa kaikilla on myös sama palkka.

UUTTA HENKILÖÄ REKRYTOITAESSA ei tuijoteta vain ansioluetteloa.

– Palkkaamme ihmisen innovointikyvyn pohjalta eikä sen pohjalta, mitä hän on tähän mennessä tehnyt, koska teknologiat ja markkinat muuttuvat niin nopeasti. Se, että joku on tehnyt työtä jo 20 vuotta voi olla hyvä tai huono asia.

Teekkareita Hurmola kehottaa myös harrastamaan opintojen ohella.

– Teekkarilla on neljä vuotta aikaa harrastaa teknologiaa. Potentiaalisesti hän on kompetenssiltaan yhtä kovalla tasolla kuin kokeneetkin kaverit, mutta kykyä innovoida voi olla enemmän.

Jos on oikeasti kiinnostunut, se auttaa eteenpäin, Hurmola toteaa.

VAIKKA JOLLA USKOO suomalaiseen osaamiseen, valmistusta se ei kaavaile Suomeen.

– Olemme pohtineet, voisiko loppukokoonpanoa joidenkin tuotteiden kohdalta tehdä Suomessa. Varsinaista tuotantoa Suomessa ei pysty saamaan ylös, sillä piirivalmistus on Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, Hurmola toteaa.

16

2/2012

”MEILLÄ EI OLE PERINTÖÄ, VAAN ME VOIDAAN TEHDÄ, MITÄ HALUTAAN.”

Käyttöliittymä ja SDK julki 21.11.2012 JOLLA JULKISTAA puhelimensa käyttöliittymän Slush-tapahtumassa Helsingissä 21.–22.11.2012. Slush on Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettävä kaksipäiväinen konferenssi, joka kokoaa nuoria teknologiayrityksiä Pohjois-Euroopasta ja Venäjältä.

Kaksipäiväisen konferenssin läpileikkaava teema on uusien kasvuyritysten kansainväliseen menestykseen auttaminen. ”On hienoa voida vihdoin näyttää käyttöliittymä, jota olemme kehittäneet, ja on jännittävää avata kehittäjien tarina, SDK ja applikaatiot julkisiksi” Jollan toimitusjohtaja Jussi Hurmola sanoo. Slush.fi

Peliala etsii osaajia ENGLANTILAINEN INSINÖÖRI DEAN BENT muutti vuonna 2006 Suomeen Nokian perässä. Hän oli työskennellyt yhtiön palveluksessa Saksassa, mutta yksikön lopetuksen myötä vaihtoehtoina oli joko muuttaa Suomeen tai jättää yhtiö. Bent valitsi Suomen.

– Työskentelin Nokian pelipuolella ja vastasin ensin pelien testauksesta Euroopassa ja myöhemmin globaalisti, Bent kertoo.

Vuonna 2009 mies jätti yhtiön, kun testauspuolen henkilöstömäärä pieneni ja pieneni. 12 kuukautta hänen lähdöstään koko testausyksikkö suljettiin, joten ratkaisu oli osoittautui oikeaksi.

Bent perusti yhtiön pelintestaukseen: yhden miehen Big Fun Included -yrityksessään hän tekee samaa pelitestausta kuin Nokiallakin, mutta tarjoaa sitä monille eri yrityksille. Esimerkiksi Rovio on käyttänyt Bentin palveluita, kun Big Fun Included hoiti Angry Birds -pelin testausta.

– En osannut suomea, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi oikeastaan oman yrityksen perustaminen. Lisäksi markkinoilla ei ollut muita pelintestaajia, Bent kertoo.

NYT BENT ON PERUSTAMASSA uutta yritystä Nokia-kollegansa Markus Råmarkin kanssa.

Råmark toimi aiemmin Nokiassa pelipuolella, mutta lähti jo vuosia sitten suuryhtiöstä perustamaan uutta yritystä mobiilimainosalalle. Nykyään Råmark toimii Kotkan seudulla pelialan

Pelialalla on jo nyt pulaa tekijöistä. Ex-nokialaiset Dean Bent ja Markus Råmark perustavat uuden pelitestausyrityksensä Kotkaan. hankkeessa, jonka tarkoituksena on houkutella pelialan yrityksiä seudulle. Kotkalaisilla on tavoitteena tehdä alueesta pelialan ykköspaikka Suomessa.

Nokia-taustasta on ollut molemmille miehille hyötyä.

– Kun hankimme rahoitusta start up -yrityksellemme, sijoittajille Nokia-tausta oli todella positiivinen asia. He luottivat meihin ja tiimiin, koska tiesivät, että Nokia oli tarkka siitä, millaisia henkilöitä he rekrytoivat. Sijoittajat myös halusivat, että kerroimme aktiivisesti taustastamme Nokialla, Råmark kertoo.

Bentillä on samanlainen kokemus. Ensimmäiset asiakkaat Big Fun Included -yritykselle tulivat Nokia-kokemuksen saattelemina.

– Joku kyllä sanoi, että lähdin oikeaan aikaan yhtiöstä. En tiedä, miten suuri asia Nokia-kokemus nykyään on rekrytoinnissa, ei ehkä niin suuri kuin ennen, Bent pohtii.

PELIALA KASVAA SUOMESSA huimaa vahtia. Bent ja Råmark kertovat, että osaajista on jo pulaa, vaikka Suomen pelialalta löytyy kokeneitakin tekijöitä, jotka ovat olleet pelialalla 1990-luvulta asti.

Rovio on aloittanut uuden aikakauden suomalaisessa peliteollisuudessa. Rovion lisäksi RedLynx, Supercell, Remedy Entertainment, Grey

Area, Rocket Pack ja Kuuasema Helsinki ovat nimiä, joita kannattaa seurata.

– Kaikki katsovat nyt Suomea – tästä saadaan menestystä vuosikymmeniksi. Miksei pelialan kokonaisuudessaan olla Suomelle uusi Nokia, Bent sanoo.

BENT JA RÅMARK ETSIVÄT oman yrityksensä viiden hengen tiimiään pari kuukautta. Bent tulee olemaan uuden pelintestausyhtiön toimitusjohtaja ja vastaa itse testauksesta. Muut partnerit huolehtivat myynnistä, bisneksestä ja muista yrityksen pyörittämisen osa-alueista.

– On ilo pystyä keskittymään testaukseen, kun on hyvä tiimi ympärillä. Yrittäjyys on opettanut vahvuudet ja heikkoudet ja haluan keskittyä siihen, jossa olen hyvä. Myynti oli minulle aina vaikeaa, Bent kertoo tiimin tärkeydestä.

Bent haluaa jatkaa yrittäjänä, sillä hän pitää pienemmistä yhtiöistä.

– Niissä ihmisten panos on suuri eikä yksilön arvoa koskaan aliarvioida, Bent toteaa.

”EN OSANNUT SUOMEA, JOTEN AINOAKSI VAIHTOEHDOKSI JÄI OIKEASTAAN OMAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN.”

2/2012

17

IT-alan mielenkiintoisimmat työnantajat IT-yritysten ranking: Kun tietotekniikasta ja tietoliikennetekniikasta kiinnostuneet tekniikan osaajat etsivät työpaikkaa, he tarkastelevat kolmea asiaa mahdollisessa työnantajassa: palkkaa, työtehtävien kiinnostavuutta ja työpaikan ilmapiiriä.

Mahdollisuus kehittyä ja työpaikan joustavuus tulevat listassa seuraavina.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

30

Tämä selviää T-Median tänä vuonna tekemästä IT-alan työnantajakuvatutkimuksesta, jonka kärkisijaa pitää viime vuoden tapaan Google.

% kiinnostunut Google 34 Fujitsu Finland 27 Microsoft 27 Nokia 27 Digia 24 Rovio Entertainment 24 IBM 23 Reaktor 21 HP 19 Ericsson 16 Accenture 15 DNA 15 Tieto 14 Elisa 14 CSC - IT Center for Science 14 TeliaSonera 13 Itella Information 12 Logica 10 Teleste 10 Tellabs 10

Paras ilmapiiri

Paras palkka

1.

2.

3.

4.

5.

1.

2.

3.

4.

5.

30

Tutkimukseen vastasi syyslokakuun aikana yhteensä 1136 tietotekniikasta ja tietoliikennetekniikasta kiinnostunutta tekniikan alan opiskelijaa ja tekniikan alan korkeakoulututkinnon suorittanutta.

Futurice Reaktor Rovio Entertainment Google Siili Solutions

30

Google Nokia Microsoft IBM Reaktor

Kiinnostavimmat tehtävät 1.

2.

3.

4.

5.

30

Rovio Entertainment Reaktor Futurice CSC - IT Center for Science Google

IT-työnantajat esittäytyvät!

Seuraavassa IT-ekstrassa kymmenen eri työnantajaa kertoo, millaisia uramahdollisuuksia he tarjoavat työntekijöilleen.

18

2/2012

IT-extra

Katja-Mari Karhu, 30, SAP projektipäällikkö

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Johanna Kannasmaa

Kiinnostavia projekteja kansainvälisessä hengessä

”PIDÄN PROJEKTITYÖSTÄ, KOSKA SILLOIN TIEDÄN, ETTÄ TYÖTEHTÄVÄNI MUUTTUVAT AJAN MYÖTÄ JA HAASTEET VAIHTUVAT PROJEKTIEN MUKANA.”

Olen opiskellut tuotantotaloutta Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Kiinnostuin alasta vähän puolivahingossa. Menimme lukion loppuvaiheessa koulutusmessuille ja siellä oli tuotantotalous esillä. Kiinnostuin ja hain opiskelemaan.

Opiskelin sivuaineena energiatekniikkaa, joka oli mukavaa ja oli hyödyllistä saada näkemystä tuotantoprosesseista talouden takana. Yliopiston jälkeen pääsin töihin tietojärjestelmäprojektiin metalliteollisuusyritykseen, josta siirryin myöhemmin Tiedolle vuonna 2006. Aluksi toimin liiketoimintakonsulttina toiminnanohjauksen parissa. Työssä sai työskennellä useiden eri toimialoilla toimivien asiakkaiden kanssa. Tänä vuonna vaihdoin konsultin roolin projektipäällikön työhön toiselle osastolle, jossa toimin edelleen toiminnanohjausprojektien parissa.

Pidän projektityöstä, koska silloin tiedän, että työtehtäväni muuttuvat ajan myötä ja haasteet vaihtuvat projektien mukana. Samalla opin itse paljon eri toimialoista ja asiakasympäristöistä. Tällä hetkellä koen haasteena esimerkiksi uuden järjestelmän terminologian opettelun.

Omalle kehitykselle joutuu asettamaan kovat vaatimukset, jotta voi tuottaa asiakkaalle lisäarvoa eli vastinetta rahalle. Tällä hetkellä vastuullani asiakkaan järjestelmähankkeessa on datamigraation suunnittelu ja seuranta.

Siirrämme useita tietojoukkoja asiakkaan vanhasta järjestelmästä uuteen.

Tieto on iso ja kansainvälinen yritys, mikä on hienoa, koska haluan kansainvälistä kokemusta. Uudessa toimessani olenkin päässyt matkustamaan Saksaan asiakkaan luo ja työskentelemään tiimissä myös Tiedon ulkomaalaisten kollegoiden kanssa.

Tieto on Pohjois-Euroopan johtava tietotekniikka- ja tuotekehitys-

asiakkaitamme ymmärtääksemme näiden yksilölliset tarpeet.

palveluyhtiö. Pitkälle erikoistuneiden tietotekniikkaratkaisujem-

Palveluksessamme on noin 18 000 tietotekniikan asiantuntijaa,

me ja -palvelujemme sekä vahvan teknologia-alustamme ansiosta

ja yhteisenä tavoitteenamme on olla johtava palveluintegraatto-

voimme tarjota merkittäviä liiketoimintahyötyjä niin paikallisil-

ri, joka luo parhaita palvelukokemuksia tietotekniikan alueella.

le kuin kansainvälisesti toimiville asiakkaillemme. Olemme luotettu kumppani liiketoiminnan muutoksessa ja riittävän lähellä

ILMOITUS

www.tieto.fi

2/2012

19

IT-extra

Antti Eivola, 29, tekninen konsultti

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Johanna Kannasmaa

Haasteita nuorille ammattilaisille Minua motivoi se, kun pääsen tekemään töissä uusia asioita. Teknisen konsultin työni Capgeminillä on sopivan haastavaa ja tehtävät vaihtuvat nopeaan tahtiin.

Aloitin Capgeminillä puolitoista vuotta sitten.

Näin ilmoituksen Young Professionals Academy (YPA) -ohjelmasta kiltamme sähköpostilistalla. Capgeminillä työskentelevä kaverini kertoi hyvistä kokemuksistaan yrityksessä ja vakituinen työsuhdekin houkutteli, joten päätin lähettää hakemukseni.

YPA-ohjelma on tarkoitettu valmistumisvaiheen opiskelijoille ja vastavalmistuneille. Ohjelmaan hakiessani diplomityöni ja tutkintoni olivat lähes valmiit - monilla meistä YPAlaisista on samantyyppinen tausta.

Viihdymmekin hyvin yhdessä ja verkottuminen on helppoa. Capgeminillä jaetaan muutenkin avoimesti tietoa ja autetaan, mikä on hienoa etenkin uuden työntekijän näkökulmasta.

Young Professionals Academy ei tarkoita koulun penkillä istumista. Ohjelmassa etsitään jokaiselle oikea työpaikka oikeassa tiimissä. Aluksi työtä opetellaan, mutta mahdollisimman nopeasti siirrytään työskentelemään oikeissa projekteissa. Työskentelen nykyään monenlaisissa SAP-projekteissa kehittäen tietojärjestelmiä asiakkaan liiketoiminnan tarpeisiin. Projekteissa teen läheisestä yhteistyötä asiakkaan kanssa, ja hyvistä viestintätaidoista onkin paljon hyötyä.

Capgeminillä voi vaikuttaa omaan työnkuvaansa ja kehittää osaamistaan. Jos jossain vaiheessa haluan siirtyä SAP-töistä toisenlaisiin tehtäviin, kansainvälisen yrityksen selkeät urapolut mahdollistavat sen. Pienten lasten isänä minulle on tärkeää myös se, että työ joustaa tarvittaessa eivätkä päivät veny jatkuvasti pitkiksi.

”CAPGEMINILLÄ JAETAAN AVOIMESTI TIETOA.”

Capgemini on maailman johtavia konsultointi-, tek-

YPAlainen on yleensä vastavalmistunut tai valmis-

nologia- ja ulkoistuspalveluiden tarjoajia. Palkkaam-

tumisvaiheen DI, insinööri tai vastaava, opiskellut

me loistavia persoonia ja rohkeita kykyjä vakinaiseen

esim. tietotekniikkaa, tietoliikennetekniikkaa, tieto-

työsuhteeseen Young Professionals Academy -oh-

jenkäsittelytiedettä tai tuotantotaloutta ja menes-

jelmamme (YPA) kautta 2–3 kertaa vuodessa. Pereh-

tynyt opinnoissaan. Emme edellytä työkokemusta

dytämme tulevaisuuden teknologiagurut konsult-

alalta, mutta arvostamme kehittymishalua, paineen-

tityön saloihin, tarjoamme kilpailukykyisen palkan

sietokykyä ja uskallusta tuoda oma osaaminen esiin.

ja mahdollisuuden päästä heti mukaan asiakasprojekteihin mentorin tukemana.

Ilmoitamme seuraavan YPA-haun alkamisesta urasivustollamme: www.capgemini.fi/ura

20

2/2012

ILMOITUS

IT-extra

Katariina Nyman, 24, Account Manager

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Teemu Granström

Työni tulokset helpottavat ihmisten arkea

”OPIN JOKA PÄIVÄ JOTAIN UUTTA.”

ILMOITUS

Lukion jälkeen lähdin TKK:lle opiskelemaan. Maanmittausalalle päädyin ilman suurempia pohdintoja, mutta en ole katunut valintaa. Opiskelujen ohessa tein sekä oman alani töitä että muita hommia. Opiskeluaikana karttuneesta asiakaspalvelukokemuksesta on paljon hyötyä nykyisin.

Tulin Teklaan alun perin tekemään diplomityötä, jonka myötä jäin vakituiseen työsuhteeseen. Teemme kunnille teknisen toimialan ohjelmistoratkaisuja, joissa paikkatieto on merkittävässä roolissa. Kokonaisuuteen on toteutettu kuntalaisia helpottavia sähköisiä asiointipalveluita, joiden avulla he voivat tehdä vaikka rakennuslupahakemuksia tai antaa palautetta ympäristössä havaitsemistaan epäkohdista, esimerkiksi sammuneista katuvaloista tai liikennettä haittaavista kuopista kaduilla.

Työni asiakasrajapinnassa on mielenkiintoista. Asiakkaille edustan Teklaa ja Teklassa tuon esille asiakkaiden näkökulmaa.

Minua motivoi se, että joka päivä opin jotain uutta.

Lisäksi koen, että työstäni on konkreettista hyötyä ihmisille ja voimme helpottaa niin kunnan virkamiesten kuin kuntalaistenkin elämää. Haastavaa on työn laajuus ja kuntien eri toimintatavat.

Vaikka olen ollut Teklassa vasta puolitoista vuotta, tunnen olevani vahvasti osa taloa. Meillä on töissä huippuhyviä eri alojen ammattilaisia, joilta saa aina apua ja neuvoja. Meillä järjestetään myös runsaasti erilaisia vapaa-ajan toimintoja, kuten golfkursseja ja musiikkitoimintaa.

Tulevaisuudessa voisi olla kiinnostavaa saada työkokemusta ulkomailta. Mutta tällä hetkellä työni julkishallinnon parissa pitävät minut kyllä kiireisenä Suomessakin.

Ohjelmistoyhtiö Tekla on edelläkävijä siirryttäessä

Tekla tarjoaa työntekijöilleen haasteellisia tehtä-

digitaalisten tietomallien käyttöön. Yhtiö tarjoaa

viä huipputason tietotekniikan parissa. Tekla on

rakennus-, infra- ja energiatoimialoilla toimiville

ollut tietomallintamisen edelläkävijä jo vuodesta

asiakkailleen yhä merkittävämpiä kilpailuetuja.

1966. Teklassa on hyvä työilmapiiri ja tekemisen

Teklalla on yli 500 työntekijää, asiakkaita yli 100

meininki. Huolehdimme myös siitä, että työnte-

maassa ja toimisto 14 maassa. Tekla on nykyisin

kijöidemme työ- ja vapaa-aika pysyvät tasapai-

osa yhdysvaltalaista Trimble Navigation Limite-

nossa. Lue lisää Teklasta työpaikkana:

diä, joka on usealla alalla toimiva teknologiayhtiö.

www.tekla.com/rekry

2/2012

21

IT-extra

Niklas Collin, 30, ohjelmistoarkkitehti

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Johanna Kannasmaa

Kehitystyö kuuluu jokaiselle työntekijälle Aloitin työni Solitan ohjelmistoarkkitehtina syyskuun alussa. Valitsin yrityksen työpaikakseni muutamien työtarjousten joukosta. Solitan eduksi asian ratkaisi työnkuva: vähintään kolmasosa työstäni on oman organisaation kehittämistä. Vien eteenpäin Solitan teknologioita, laatua ja kaikkea sitä, millä asiakasprojektit toteutetaan.

Arvostan sitä, että täällä tehdään paljon omien toimintatapojen kehitystä. Projektiluontoisessa työssä jää yleensä vain vähän aikaa kehitystyölle. Solitassa se kuuluu jokaiselle työntekijälle.

Kehitystyötä on hyvä tehdä, kun puitteet ovat kunnossa: it-tukeamme vetää entinen koodari, joka tietää, mitä ohjelmoijat tarvitsevat työssään. Kaikki toimii.

Nyt juuri mielenkiintoista on HTML5 ja miten toimintoja tuodaan palvelimelta selaimeen - se on iso muutos teknisesti ja tuo haasteita ohjelmointiin. Solitalle aihe on tärkeä, sillä yritys tekee lähinnä web-pohjaisia järjestelmiä.

Vaikka aloitin Solitan työntekijänä vasta hetki sitten, talo oli minulle tuttu jo aikaisemmasta työstäni. Perustin yrityksen opiskelukavereideni kanssa, kun opiskelin Tampereen teknillisessä yliopistossa. Pieni it-alan alihankintayrityksemme myytiin, minkä jälkeen työskentelin toisen yrityksen palveluksessa Solitan projekteissa. Jo silloin Solitasta jäi hyvä fiilis. Titteleillä on täällä vähän merkitystä ja yrityksessä pidetään aktiivisesti yllä tasa-arvoisuuden kulttuuria. Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat täällä erinomaiset - tässä asiassa Solita loistaa.

”SOLITALLA ON FIKSUA PORUKKAA TÖISSÄ – ASIASTA KUIN ASIASTA VOI KESKUSTELLA ÄLYKKÄÄSTI.”

22

2/2012

Solitassa työskentelee jo yli 200 alan parasta osaa-

Lähetä avoin hakemuksesi ja CV:si osoitteeseen

jaa! Meillä pääset tekemään töitä Suomen parhail-

rekry@solita.fi. Tutustu ajankohtaisiin työpaik-

le ja vaativimmille asiakkaille. Olet aitiopaikalla

kailmoituksiimme osoit-

digitaalisen yhteiskunnan rakentamisessa – luo-

teessa www.solita.fi /ura

massa uusia sähköisiä palveluita suomalaisille.

www.solita.fi

ILMOITUS

IT-extra

Rina Sirén, 32, DI, työhyvinvointispesialisti

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Johanna Kannasmaa

Hyvinvointi vei mukanaan Aloitin Accenturella johdon konsulttina vuonna 2008.

Yrityksessä kiinnostivat mahdollisuudet, joita iso talo tarjoaa omaan oppimiseen ja kehitykseen. Ajattelin, että tuossa voisi olla hyvä mahdollisuus kasvaa.

Johdon konsultiksi IT-alalle hakeutuu henkilöitä, joilla on kova työmotivaatio ja jotka haluavat päästä eteenpäin. Huomasin itsekin, että tein paljon töitä enkä aina löytänyt riittävästi aikaa oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Äitiyslomani aikana kiinnostuin hyvinvoinnista ja opiskelin Life Coachiksi.

Kun palasin töihin, liityin kymmenen hengen tiimiin, joka pyörittää työnsä ohella Accenturen kokonaisvaltaista hyvinvointiohjelmaa Paras ei Pysähdy – Live Well Finland. Nimi kuvastaa ohjelman kehitystä: vuonna 2007 alkanut hyvinvointiohjelma on laajentunut kuntotesteistä mm. hyvinvointivalmennuksiin, luentoihin, kursseihin, välipalahedelmiin ja liikuntaa tukeviin työsuhde-etuihin. Accenturella on ymmärretty hyvin, että työntekijät ovat yrityksen merkittävin pääoma, josta täytyy pitää huolta.

Tästä syksystä alkaen siirryin täysin konsultointityöstä työhyvinvoinnin pariin. Tärkeintä on kehittää jokaisen työntekijän hyvinvointiosaamista ja itsensäjohtamistaitoja. Accenturella kannustetaan ja innostetaan tekemään positiivisia elämäntapamuutoksia. Ne voivat olla pieniäkin arjen tapojen muutoksia, joilla on iso vaikutus elämänlaatuun.

Accenturella voi omalla aktiivisuudella vaikuttaa paljon omaan työhönsä. Täällä viedään aktiivisesti kehitysehdotuksia eteenpäin ja pyydetään apua, jota saadaan.

Myös hyvinvointiohjelma on hyvä esimerkki siitä: sitä pyritään muokkaamaan työntekijöiden tarpeiden mukaan.

”TÄÄLLÄ KEHITETÄÄN AKTIIVISESTI OMAA TYÖTÄ JA PYYDETÄÄN APUA, JOTA MYÖS SAADAAN.”

Accenture on globaali liikkeenjohdon konsultoinnin, tie-

ja auttaa 18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liike-

totekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys. Tervetuloa työ-

toimintansa uudistamisessa. Tarjoamamme mahdollisuu-

paikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suu-

det ovat rajattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritys-

rempia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon,

tä. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi.

jonka toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologien kärjesssä

ILMOITUS

www.accenture.fi/työpaikat

2/2012

23

IT-extra

Markku Rontu, 33, Senior Software Architect

Teksti: Päivi Piispa Kuva: Johanna Kannasmaa

Asenne ratkaisee Nitorilla Joskus kahdeksankymmentäluvulla isoäitini kuuli radioohjelmasta, että tietokoneista on tulossa iso juttu, ja osti minulle Commodore 64:n. Siitä se sitten lähti: koneen mukana tuli ohjekirja, jossa opetettiin ohjelmointiakin.

Harrastuksena tietotekniikka on pysynyt siitä lähtien. Nyt olen innostunut Clojure-ohjelmointikielestä ja muiden koutsaamisesta.

Aika monella meistä nitorilaisista on samankaltainen historia. Se näkyy hyvässä yhteishengessä. Kaikki ovat kiinnostuneita tekemisestä ja ovat päteviä tyyppejä.

Monella on pitkä kokemus alalta, mutta tärkeintä on oikea asenne. Hyvä ei voi olla ilman innostusta ja kiinnostusta, jotka ajavat kehittämään taitoja.

Toimistollamme on päivisin hiljaista, sillä suurin osa meistä tekee työnsä asiakkaan tiloissa. Itse toimin asiakkaalla scrummasterina, konseptoinnissa, suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa. Toinen puoli työstäni on Nitorin sisäisiä töitä, joissa vastaan oppimisesta ja nitorilaisisten taitojen kehittämisestä. Vien eteenpäin sitä, minkä koen tärkeäksi.

Iltaisin toimistolla on enemmän meininkiä. Porukka kokoontuu harrastamaan ohjelmointia, elokuvia, pelejä, musiikkia ja urheilua. Teemme yhdessä myös reissuja, esimerkiksi lainelautailemaan tai Sveitsiin maastopyöräilemään.

Tällä alalla ei ole koskaan valmis. Teknologiat vaihtuvat, liiketoiminta elää, projekteja alkaa ja loppuu. Nitorilla pyritään tekemään asiakkaalle pitkäikäisiä ratkaisuja ja olemaan hyvä kumppani. Meillä tehdään oikeasti hyvää työtä ja kannetaan vastuuta omasta tekemisestä.

”HYVÄ EI VOI OLLA ILMAN INNOSTUSTA JA KIINNOSTUSTA, JOTKA AJAVAT KEHITTÄMÄÄN TAITOJA.”

Nitor Creations on suomalainen ohjelmistoyritys,

Työskentelemme joustavassa ja matalassa orga-

joka kehittää vaativia sähköisen asioinnin ratkaisu-

nisaatiossa, jossa asenne ja osaaminen ovat etusi-

ja asiakkaidemme liiketoiminnan tueksi.

jalla ja jossa henkilöstöä kannustetaan henkilökoh-

Ydinosaamistamme ovat ohjelmistojen arkkiteh-

taiseen kasvuun.

tuurisuunnittelu ja ketterien kehitysmenetelmien soveltaminen pragmaattisesti – huomioiden asiakas-

www.nitorcreations.com

organisaation toimintatavat ja tarpeet.

24

2/2012

ILMOITUS

IT-extra

Sylvain Cunzi, 40, Lead programmer

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Johanna Kannasmaa

We share the passion of making games My passion for computers started the first time I laid hands on one, about thirty years ago. The new computer era was just beginning, and there weren’t too many games around. I was playing games like Space Invaders, things that got me started thinking about programming.

I was excited to learn more about the technical side of things, so I decided to study computer science in France.

I’ve been working in the game industry for seven years now, mostly throughout France, but I wanted to try something new and work abroad. I was looking for a job for a couple of months and I heard Rovio had a position that might be a good fit for me, so I applied.

The working environment here is fantastic. Everyone is passionate about making high-quality games, and enthusiastic about sharing that passion. I’ve only been here six months but I feel like I’m part of it, like I’ve been here a long time. Everyone here is very friendly and focused on making the best games.

We have lots of exciting things in the pipeline. Most recently, we released Bad Piggies, which shot to the top of the US iPhone charts within hours of release.

Rovio knows that talented people are its most valuable asset, and creating a great working environment is a top priority. We have a lot of activities outside work as well, such as wall climbing, board games, etc. We also have a movie theater here in the office, where we watch movies or play video games.

In my work I really enjoy the technical challenges.

It’s inspiring to be part of this great team and help the company grow.

”ROVIO KNOWS THAT THE MOST VALUABLE ASSET THAT WE HAVE ARE THE TALENTED PEOPLE HERE”

Rovio Entertainment, founded in 2003, is an industry-changing

Following the Angry Birds success, Rovio has grown hugely and

entertainment media company and creator of the globally suc-

the multifaceted entertainment house currently employs more

cessful Angry Birds franchise. Rovio has launched six blockbus-

than 500 professionals in its headquarters in Espoo, Finland,

ter games so far for different platforms: Angry Birds, Angry Birds

and offices in Tampere, the United States, China, and Sweden.

Seasons, Angry Birds Rio, Angry Birds Space, Angry Birds Friends, Amazing Alex and Bad Piggies.

ILMOITUS

www.rovio.com

2/2012

25

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Pekka Rötkönen

IT-extra ”TUNTUU PALKITSEVALTA, KUN HUOMAA PÄRJÄÄVÄNSÄ.”

Janne Paunonen, 42, Senior Manager, Meter Reading Services

Hyvä työtiimi motivoi

Mari Morko, 42, System Specialist Services

Opinnot veivät etäluentapalveluihin Olen aiemmalta koulutukseltani humanisti. Tulin Landis+Gyrille tekniseksi kirjoittajaksi alihankintafirmasta vuonna 2003.

Vuosien työskentelyn jälkeen kaipasin uutta, joten aloitin tietotekniikkainsinöörin opinnot ammattikorkeakoulussa töiden ohessa. On mahtavaa, kun työnantaja suhtautuu kannustavasti ja joustavasti opiskeluihini.

Opintojeni myötä työtehtäväni vaihtuivat. Etäluentapalveluissa tehtäviini kuuluu valvoa, että järjestelmämme toimii oikein ja palvelimet pysyvät pystyssä. Aloitin vasta toukokuussa eli minulla on paljon opittavaa, mutta tuntuu palkitsevalta, kun huomaa pärjäävänsä. Uusi koulutus antaa minulle mahdollisuuden työskennellä firman sisällä monissa tehtävissä.

Parasta tässä työssä on hyvin toimiva tiimi. Työkavereiden kanssa viihtyy, ja pyrimme aina tekemään työt mahdollisimman hyvin.

Kiinnostukseni sähköön alkoi jo peruskoulussa, ja päädyin Jyväskylään opiskelemaan automaatiotekniikkaa.

Kartoitin kiinnostavia työnantajia jo kouluaikoina ja huomasin, että Landis+Gyr oli alansa edelläkävijä.

Pääsin valmistumisen jälkeen töihin heti. Vaikka olen ollut pitkään saman työnantajan palveluksessa, tehtävät ovat olleet monipuolisia. Olen työskennellyt tuotantoautomaatiossa, tuotannon kehittämistehtävissä ja tuotekehityksessä. Nykyiseen tehtävääni, Etäluentapalveluiden liiketoiminnan ja tiimin vetäjäksi, tulin 2010. Olen mukana kehityshankkeissa ja sparraan asiantuntijoita.

Parasta on työskentely asiakkaiden kanssa. En ole koskaan törmännyt vaikeaan asiakkaaseen, vaan asioista keskustellaan rakentavasti. Yleensä asiakkailla on selkeä näkemys siitä, mitä he tarvitsevat, mutta myös ymmärrys realiteeteista.

Meillä on erittäin hyvä, yhteen hiileen puhaltava porukka, jolta löytyy osaamista ja halua viedä asioita eteenpäin.

”PARASTA TÄSSÄ TYÖSSÄ ON TYÖSKENTELY ASIAKKAIDEN KANSSA.”

Landis+Gyr on maailmanlaajuinen markkinajohtaja

päristössä sekä näköalapaikan jatkuvasti kehittyvällä

energianhallintaratkaisuissa. Kehitämme älykkäitä mit-

energia-alalla. Suomen yksikkömme toimii etäluenta-

tareita ja etäluentaratkaisuja energiayhtiöiden tarpei-

järjestelmien ja älykkään mittauksen teknologiakeskuk-

siin. Toimimme yli 30 maassa ja palveluksessamme on

sena. Toimipaikkamme ovat Jyväskylässä ja Vantaalla.

5 000 alan ammattilaista. Tarjoamme innostavia haasteita ja kasvumahdollisuuksia kansainvälisessä työym-

26

2/2012

www.landisgyr.fi

ILMOITUS

IT-extra Teksti: Päivi Piispa Kuva: Johanna Kannasmaa

Powering progress Atos on Euroopan johtava IT-palvelutalo. Tarjoamme maailmanlaajuisen palveluorganisaatiomme kautta liiketoimitakriittisiä ratkaisuja, konsultointia ja ulkoistuspalveluita ja autamme asiakkaitamme kehittämään liiketoimintaansa globaalisti.

Työntekijöitä: Globaalisti 74 000, Suomessa ja Virossa n. 400 Liikevaihto 2011: 8,5 miljardia euroa Keitä etsimme: IT-alan parhaita lahjakkuuksia, joille tarjoamme mahdollisuuden kasvaa huippuosaajiksi haasteellisten, kansainvälisten työtehtävien parissa.

Erikoista: Atos oli Lontoon 2012 kesäolympialaisten virallinen IT-kumppani ja seuraavaksi valmistaudumme Sotšin 2014 talvikisoihin.

Your business technologists.

ILMOITUS

”KAHTA SAMANLAISTA PROJEKTIA EI OLE, JOTEN UUSIA HAASTEITA TÄYTYY OLLA VALMIS OTTAMAAN VASTAAN.”

Trainee-ohjelma vei uudelle uralle Atoksen tuore SAP-konsultti Monika Nousmaa odottaa jännityksellä alkavaa projektiaan. Trainee-ohjelmaan Atokselle tullut Monika on puolivuotisen ohjelman aikana opiskellut SAPia ja tutustunut projekteihin. Nyt on aika aloittaa ensimmäinen oma projekti. ”Olen kotimaassani Saksassa työskennellyt it-konsulttina, mutta SAP oli uutta.

Viiden vuoden hoitovapaan jälkeen on hienoa aloittaa uusi ura”, Monika kertoo.

Myös Joonas Jaatinen siirtyi Atokselle trainee-ohjelman kautta. Kauppatieteiden maisteri hyppäsi pankkimaailmasta aiempaa teknisempiin SAP-konsultin töihin ja on viihtynyt hyvin. ”Trainee-ohjelma oli turvallinen ympäristö oppia uutta. Arvostin vanhempien konsulttien tukea”, Joonas kertoo.

SAP-konsultin työn Joonas on kokenut palkitsevana. Atoksella suurin osa projekteista tehdään teollisuusyrityksille ja suurille julkishallinnon toimijoille. Vaativissa projekteissa kiehtoo vaihtelevuus. Vaikka

koko päivä kuluu SAPin parissa, se voi sisältää kouluttamista, dokumenttien kirjoittamista, workshopeja tai asiakaskäyntejä.

“Kun projektissa on mukana alusta asti, oma kädenjälki näkyy sen lopputuloksessa.

Kyllähän siitä tulee onnenkin tunnetta”, Joonas sanoo.

Nykyisessä projektissaan Joonas on tehnyt töitä Espoon toimiston lisäksi myös Kiinassa. Usein eurooppalaisen it-jätin projekteissa tekijäjoukko onkin kansainvälinen.

Omia toiveita työstä ja sen kansainvälisyydestä saa esittää, sillä mahdollisuuksia on paljon. Atos hakee jatkuvasti uusia, matkustushalukkaita työntekijöitä hyvähenkiseen työyhteisöön.

Uutta trainee-ohjelmaa on suunniteltu alkavaksi ensi vuoden puolella. Hyvä konsulttiehdokas on Monikan mielestä vastuuntuntoinen, analyyttinen ajattelija ja ulospäin suuntautunut. ”Kahta samanlaista projektia ei ole, joten uusia haasteita täytyy olla valmis ottamaan vastaan”, Monika sanoo.

2/2012

27

IT-extra Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Teemu Granström

Mikko Niemelä, 27, toimitusjohtaja

Autamme yrityksiä johtamaan tietoturvaa Kiinnostuin tietokoneista jo lapsena, vaikka en pelannut niillä kuten useimmat ikäiseni. Tietoturva alkoi kiinnostaa vasta myöhemmin. Kun opiskelin Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelytiedettä, kysyin vierailevalta luennoitsijalta, miten voisin syventää tieturvataitojani.

Hän kehotti minua lähtemään Yhdysvaltoihin. Keräsin rahat kokoon, ja menin kurssille Jenkkeihin.

Kurssin aikana jenkit houkuttelivat minut jäämään opiskelemaan Marylandin yliopistoon. Kyseessä oli tietoturvan maisterinohjelma. Mielestäni USA:ssa ymmärretään tietoturva paljon paremmin kuin Suomessa, ja ajatukseni silloin oli tuoda Amerikan meininki Suomeen.

Olin aluksi osakkaana muiden yrityksissä, mutta halusin perustaa oman. Se toteutui 2009, kun Silverskin sai alkunsa. Meidän visiomme on opettaa yrityksiä johtamaan tietoturvaa sen sijaan, että tietoturva johtaisi heitä. Meillä kaikilla työntekijöillä on jokin oma erityisosaaminen, mutta jokainen tekee vähän kaikkea. Se auttaa ylläpitämään taitoja monipuolisesti.

Toimitusjohtajana hoidan paljon hallinnollisia asioita, mutta pääsen välillä ”hyökkäilemäänkin”. Jos jotain tietoturvajärjestelmää täytyy testata, järjestämme tahallisia hakkerointiyrityksiä sitä vastaan. Näin mahdolliset ongelmat selviävät.

Tietoturvassa haastavinta on se, että yleensä saa vain kasan pirstaleista tietoa, josta pitää kyetä päättelemään, missä vika on ja miten se korjataan. Tämä tekee työstä samalla myös mielenkiintoista ja hauskaa.

28

2/2012

”SAAT VAIN KASAN PIRSTALEISTA TIETOA, JOSTA PITÄÄ PÄÄTELLÄ, MISSÄ VIKA ON JA MITEN SE KORJATAAN.”

ILMOITUS

Juuso Haavisto, 27, Security Auditor

Parannetaan maailmaa pala palalta Tietokoneiden kanssa olen toiminut aina, mutta tietoturva ei alkuun ollut uravaihtoehto. Koulutukseltani olen kauppatieteiden maisteri. Sitä mukaa kun pääsin sisälle tähän alaan, kiinnostus kasvoi. Ennen Silverskiniä työskentelin pankissa riskienhallinnassa. Sieltä hyppäsin sitten tietoriskien hallintaan.

Auditointi on melkeinpä samaa kuin konsultointi.

Työhön kuuluu paljon raportoimista. Perustyöpäivänäni saatan aamulla saada tekniset tulokset käteen ja alan kirjoittaa niistä lausuntoa. Päivään voi kuulua myös asiakastapaamisia tai myyntipalavereita.

Tässä työssä tärkeää on kokonaiskuvan hahmottaminen. Pitää ymmärtää, miksi jokin järjestelmä on sellainen kuin se on – mikä sen käyttötarkoitus on. Sitä kautta hahmotellaan, mikä on vialla ja miten se korjataan.

Itse pidän työssäni siitä, että tässä jollain tasolla parannetaan maailmaa pala palalta. Haastavaa on se, ettei minulla ole monialaista taustaa palvelinten pyörittämisestä. Vaikka periaatteet on samat monessa teknisessä ratkaisussa, toteutukset vaihtelee. On haastetta ymmärtää niiden sielunmaailmaa.

Mielestäni nyt ollaan enemmän poistumassa pois pelkästä teknisestä piperryksestä ja siirtymässä holistisempaan ajattelutapaan. Meille tietoturvan kuntoon saaminen yritystasolla on tärkeämpää kuin järjestelmätasolla.

Silverskinillä työ on monipuolista ja kaikki tekevät eri juttuja. Jos itselläni on jokin homma kesken, työkaverit sparraavat ja neuvovat tarpeen mukaan. Tulevaisuudessa voisin nähdä itseni vaikka auditiimin vetäjänä.

”HAASTAVAA ON YMMÄRTÄÄ ERI PALVELINTEN SIELUNMAAILMAA.”

Silverskin on työntekijöidensä omistama korkean osaa-

Jos teet uutta, autamme sinua suunnittelemaan tie-

mistason tietoturvayhtiö. Syventymistämme kuvaa

toturvan alusta alkaen aukottomaksi. Jos uudistat van-

korkein sertifioitu taso niin Euroopan Unionin kuin

haa, saat meiltä ajankohtaisen tiedon järjestelmiesi ti-

Yhdysvaltojen puolustusministeriön standardeissa.

lasta ja parannusehdotuksia.

Toimimme Suomessa suoraan asiakkaiden kanssa sekä epäsuoraan kattavan partneriverkoston kautta.

www.silverskin.com

Kansainvälinen toimintamme ulottuu Venäjältä ja Lähi-idästä Yhdysvaltoihin.

2/2012

29

SORVIN ÄÄRESSÄ Teksti: Helena Hyvönen // Kuvat: Hanna Poropudas

Nettikaraokea ja väitöskirjatutkimusta Anu Pramila ja Tommi Halonen valmistuivat tietotekniikan diplomi-insinööreiksi Oulun yliopistosta peräkkäisinä vuosina. Opintojen jälkeinen elämä on kuitenkin heitellyt heidät täysin erilaisiin työtehtäviin.

H

ailuodosta kotoisin oleva Anu Pramila, 30, harkitsi lukioaikana matematiikanopettajan töitä oman opettajansa innostamana. Kun hän kuitenkin huomasi, ettei olekaan aivan voittamaton guru matemaattisissa aineissa, kaverin puheet insinööriopinnoista alkoivat kiinnostaa. Pramila totesi tietotekniikan olevan hänelle sopiva ala, koska matematiikkaa on alalla sopivassa suhteessa muuhun verrattuna.

– Kun aloitin opintoni, työtilanne insinööreillä oli vielä hyvä. Ensimmäisen kesäni vietin Nokiassa, tosin materiaalivarastolla.

Toisena opiskeluvuotenaan Pramila pääsi Mediatiimille yliopistolle hommiin – ja sillä tiellä on edelleen. Diplomityö on vaihtunut väitöskirjatutkimukseen, eikä Pramila juurikaan haikaile yritysmaailman puolelle.

– Toki joskus on käynyt mielessä, millaista olisi työskennellä yrityksessä. Mutta työni täällä on mielenkiintoista ja työkaverit hyviä. Uskon myös, että yliopisto on rennompi työympäristö kuin yritys, Pramila sanoo.

Kuviin palanen musiikkia tai videota Mediatiimissä Pramila tekee väitöskirjaansa digitaalisten kuvien vesileimauksesta. Hän kertoo aiheen olevan aika uusi ja testaamaton, mikä lisää kiinnostusta ja motivaatiota. Vesileimauksessa valokuvan sisälle piilotetaan koodi, jota ihmissilmä ei pysty lukemaan, mutta esimerkiksi kamerapuhelin pystyy.

Tulevaisuudessa vesileimaa voidaan käyttää vaikka niin, että lukija huomaa esimerkiksi aikakauslehdessä kiinnostavan kuvan ja ottaa siitä

Anu Pramila ”Tavoitteiden asettaminen on minulle paras motivaattori.”

1982

Anu syntyy.

30

kuvan kamerapuhelimellaan. Puhelin tunnistaa kuvassa olevan vesileiman ja ohjaa käyttäjän eteenpäin.

– Tieto voi olla mitä tahansa. Tällä hetkellä kuviin liitetään nettilinkkejä, mutta se voisi yhtä hyvin olla palanen musiikkia tai videota, Pramila selventää.

Sittenkin koodariksi Aloitettuaan opinnot yliopistossa tietotekniikan linjalla Tommi Halonen, 33, vannoi, ettei hänestä koskaan tulisi koodaria. Hän halusi tehdä töitä ihmisten kanssa, ei yksinäisenä nörttinä jossain nurkassa, kuten Halonen koodaamisen näki.

Työpaikka Nokialla muutti kuitenkin kaiken.

– Kolmantena opiskeluvuonna Nokia lähetti nuoria työntekijöitä Symbialle Cambridgeen, ja minä olin yksi lähtijöistä. Symbialla työni oli koo-

14 v

16 v

17 v

20 v

23 v

24 v

25 v

25 v

Tosi mahtava matematiikan ja fysiikan opettaja nosti haaveet opettamisesta.

Muutto yksin Ouluun lukioon.

Tajusi ettei olekaan aivan guru matikassa.

Insinööriopinnot alkoivat kiinnostaa.

Yliopistossa alkoi tuntua, että työskentely assistenttityö yliopistossa voisi olla kivaa.

Vessanpöntöllä istuessaan päätti lähteä vaihtoon.

Lähtö vaihtoon Thunder Bayhin Kanadaan.

Avarsi maailmankatsomusta.

Aloitti diplomityön Mediatiimillä ja miettii, jos jäisi tekemään väitöskirjaakin.

Jejun saarella EteläKoreassa konferenssi, jonne meni työkaverin puolesta pitämään esityksen.

2/2012

sessä. SingOnissa kiinnosti ennen kaikkea heidän tuotteensa. Potentiaali on aika iso, ja jos tämä tästä kasvaa, niin vain maailma on rajana, Halonen sanoo.

Hän viittaa syyskuussa lanseerattuun nettikaraokepeliin. Peli toimii Spotifyn tyylillä: maksamalla pienen kuukausimaksun saa kaikki karaokebiisit käyttöönsä. Halonen uskoo, että nettikaraokelle on kysyntää. Suomalaiset laulavat mielellään esimerkiksi illanvietoissa, mutta nykyisin se on mahdollista vain, jos omistaa pelikonsolin tai karaokelaitteiston.

– Me ollaan kyllä tosi innossamme tästä, ja odotamme innolla tulevia kansainvälisiä lanseerauksia, Halonen summaa.

Konkreettiset tavoitteet ja uuden oppiminen motivoivat

daamista ja silloin tajusin, että käsitykseni olivat olleet aivan vääriä, Halonen nauraa.

Kesätyöt Nokialla olivat pitkälti mobiilipelien testaamista. Nokian aikoinaan suosituinta peliä eli matopeliä Halonen pääsi tutkimaan. Hän kertoo löytäneensä pelistä niin harvinaisen virheen, ettei sitä ryhdytty edes korjaamaan. Hänelle todettiin vain, että hienoa työtä, mutta olet varmasti ainoa ihminen maailmassa, joka virheen havaitsee.

Halonen vaihtoi työpaikkaa pieneen oululaiseen yritykseen, Vega Technologiesiin. Uusi työ toi mukanaan uusia haasteita ja kokemuksia.

– Tein äärimmäisen monta asiaa, kuten käyttöliittymäsuunnittelua sekä projektipäällikön ja myyntimiehen töitä. Se oli tosi hauskaa ja opettavaista, Halonen kertoo.

Soljuvaa työtä

1979

23 v

Syntyy Oulussa.

17–18 v

Avartaa maailmankuvaa vaihtooppilaana USA:ssa.

21 v

Aloittaa DI-opinnot ja tietää ettei ala ainakaan koodariksi.

Viimein vuonna 2011 oli aika perustaa oma yritys. Halonen liittoutui ystävänsä kanssa ja lopputuloksena syntyi Soljuva-yritys. Sen päätuote on liikkuvan työvoiman hallintaan suunniteltu mobiilipalvelu tablet-tietokoneille.

Soljuvassa Halonen siirtyi taustavaikuttajaksi, kun hän aloitti keväällä 2012 työt SingOn Ltd:ssä tuotekehitysjohtajana. Myös Soljuva jatkaa kasvuaan.

– Halusin edelleen olla töissä pienessä yrityk-

Tietotekniikan insinööriopinnot ovat olleet sekä Pramilalle että Haloselle loistava ponnahduslauta haluamilleen urapoluille.

Pramila kertoo, että tavoitteet ovat olleet hänelle parhaita motivaattoreita. Ensimmäinen tavoite oli päästä peruskoulusta hyvin paperein, jotta pääsi lukioon. Sen jälkeen tavoiteltiin hyvää ylioppilastodistusta.

– Nyt tutkimuksessani tavoitteet voivat olla pienempiä. Tavoitteeni voi olla esimerkiksi jonkin koodinpalan saaminen valmiiksi, jotta voin kirjoittaa siitä julkaisun, Pramila kertoo.

Halonen kertoo motivoituneensa uransa varrella erilaisista työtehtävistä ja haasteista. Uuden oppiminen ja eteenpäin kehittäminen on ollut palkitsevaa.

– Pienessä yrityksessä nautin siitä, kun saan tehdä vähän kaikkea. Jos jotain ei ole, se pitää tehdä itse, Halonen sanoo.

Tommi Halonen ”Pienessä yrityksessä saan tehdä vähän kaikkea. Jos jotain ei ole, se pitää tehdä itse.”

Lähtee töihin koodariksi Symbianille Englantiin.

24 v

Saa huipputyöpaikan Vega Technologiesilla.

24 v

Tapaa teekkari-humanistisitseillä Leenan vakavin seurauksin (naimisiin 2009).

30 v

32 v

Asuu kevään Kiinassa, jossa töiden ohella tutustuu upeaan erilaiseen kulttuuriin.

Perustaa oman yrityksen, Soljuvan, ja innostuu start-up -yrittäjyydestä.

33 v

On mukana lanseeraamassa maailmanlaajuista nettikaraoke SingOnia.

2/2012

31

ASENNE RATKAISEE

ekodesignissa Teksti: Helena Hyvรถnen // Kuvitus: Ville Salonen

32

2/2012

Huolet ilmastonmuutoksesta ja ihmisten tuottamista jätteistä ovat saaneet tiedemiehet ja insinöörit pohtimaan teknologisia ratkaisuja kulutuksen vähentämiseksi. Yksi uusista trendeistä on ekodesign.

E

kodesign on tämän vuosikymmenen ympäristötrendi, joka on nostamassa päätään teollisessa tuotannossa. Ekodesign tarkoittaa ympäristöystävällistä suunnittelua. Ympäristöystävällisyys koskee tuotteen koko elinkaarta sen suunnittelusta ja rakentamisesta käytön loppuun asti.

Käsitteenä ekodesign on varsin uusi, kertoo Lappeenrannan virtuaalisuunnittelun professori Aki Mikkola.

–Kymmenen vuotta sitten ekodesign ja energiaystävällisyys olivat aika vähän esillä. Mutta noustuaan esille ne ovat tulleet kovalla rytinällä. Nyt vaikuttaa siltä, että ne ovat tärkeimpiä konesuunnittelun kriteerejä Suomessa, Mikkola kertoo.

Luonnonvarojen hupenemisellä yhtäkkistä ekoheräämistä ei Mikkolan mukaan voi selittää – ne kun eivät suinkaan parissa vuodessa ole niin kriittisesti vähentyneet. Todennäköisin syy buumiin onkin viimeaikainen ilmastonmuutoksen läpimurto: muutoksen olemassaolon kinastelusta on siirrytty pohtimaan toimenpiteitä.

–Näitä samoja suunnitteluperiaatteita tuodaan nyt suomalaiseen teollisuuteen. Työkoneiden hybridisointia mietitään kovasti, ja se onkin erityisen kuuma aihe. Sen avulla voitaisiin tehdä samat asiat pienemmällä energialla, Mikkola sanoo.

Energiasäästöillä konetuotannossa saadaan hyvää kilpailuetua muihin toimijoihin. Tätä Suomessa on hyödynnetty jo käyttämällä uusiutuvia energianläheitä kuten tuulivoimaa. Ekodesign on kuitenkin paljon muuta kuin pelkkää energiansäästöä. Mikkolan mukaan elektroniikan lisääminen koneisiin vahvistaa kuljettajan tehokkuutta ja vähentää tuotantokuluja.

Kestävät tuotteet parhaita Tuotekehitys eli suunnittelu on tärkein vaihe tuotteen elämässä. Silloin määritellään 95 prosenttia tuotteen koko kustannuksista ja ympäristöystävällisyydestä.

Tuotteen ekologisuutta ei määritä pelkästään sen käyttö, vaan kaikki valmistuksen vaiheet aina raaka-aineiden hankinnasta lähtien.

Link Designin toimitusjohtaja Jaakko Anttila on tottunut neuvomaan ihmisiä ympäristöasioissa. Hänellä on selkeä näkemys ekologisesta teollisuudesta.

–Suomalaisessa teollisuudessa tehdään tuotteita, joihin joudutaan käyttämään todella paljon energiaa, jotta tuotteet saadaan edes aikai-

seksi. Silloin ne pitäisi ehdottomasti valmistaa niin, että ne ovat mahdollisimman pitkäikäisiä.

Raaka-ainevalintojen täytyy olla kestäviä ja oikein mitoitettuja, Anttila selventää.

Anttilan mielestä yksi selkeimmistä kannanotoista ekodesigniin on tehdä tuotteista kulutustavaran sijaan kestäviä. Koneet voisi suunnitella niin, että ne olisi helposti päivitettävissä. Koko tuotetta ei tarvitse uusia, vaikka siihen tarvittaisiin jotain uutta.

Yksi suuri haaste esimerkiksi kierrätettyjen tai muiden ekomateriaalien käytössä on yksinkertaisesti kuluttajien ostotottumukset. Ekomateriaali tekee tuotteesta automaattisesti kalliimman, jolloin se jää helposti hyllyyn.

–Yksi vaihtoehto olisi säätää lakina vaikka EU:ssa, että jokaisella tuotevalmistajalla on velvollisuus käyttää 5-10 prosenttia kierrätysmateriaaleja. Silloin kaikki valmistajat olisivat samalla viivalla, Anttila sanoo.

Kuluttajan vastuuta ei Anttilan mielestä voi ekokeskustelun keskiössä mitenkään väheksyä.

Helposti syyttävät sormet kääntyvät teollisuuteen, mutta kuluttajat ovat kuitenkin niitä, jotka tekevät ostopäätökset.

–Kaikkein tehokkain keino pelastaa maailma olisi lopettaa kuluttaminen.

Koko länsimainen talous perustuu kuluttamiseen, mikä puolestaa hukuttaa maapallon kaikkeen turhaan. Se on aika paha noidankehä, Anttila huomauttaa.

Kuluttamisen lopettamisen jälkeen seuraavaksi parhaana ekotekona Anttila pitää suunnittelijaksi ryhtymistä. Siinä työssä pääsee itse suunnittelemaan ympäristöystävällistä tekniikkaa. Hän uskoo, että teknologia todella voi muuttaa maailmaa. Sitä kaikkein mullistavinta keksintöä ei vain ole vielä tehty.

–Painovoiman kumoaminen olisi kyllä kaikkein suurin ympäristöteko. Jos joku sellaisen tuotteen keksii, niin hänestä tulee Bill Gates potenssiin kymmenen. Silloin puhuttaisiin todella merkittävistä energiasäästöistä. Ihmisten liikkuminen paikasta toiseen kuluttaa kaikkein eniten energiaa.

miten tuotteita käytetään ympäristöä säästäen.

Teknologiateollisuuden asiantuntija Carina Wiik haluaa muistuttaa, että ympäristöystävällisistä tuotteista ei ole niin paljon hyötyä, jos niitä ei osata käyttää oikein.

–On tärkeää miettiä, miten ohjeistetaan käyttäjiä näissä asioissa. Heidän pitää osata käyttää tuotetta oikein, pelkkä tuotesuunnittelu ei riitä.

Wiikin mukaan vaikeaa on myös tuotteiden vertailu keskenään. Miten ympäristöystävällisyyttä edes voi vertailla?

–Auttaako joku merkki ymmärtämään onko tuote ympäristöystävällinen? Yritykset voivat itse käyttää samoja menetelmiä ja siten todeta, jos jonkin tuotteen kohdalla on säästetty materiaalia ja hiilidioksidipäästöjä. Mutta eri valmistajien tuotteiden vertailu on todella vaikeaa, Wiik huomauttaa.

”TURHASTA KULUTUKSESTA PITÄISI PÄÄSTÄ EROON. JA SE ON SUURIMMAKSI OSAKSI ASENNEKYSYMYS.”

Käytä oikein Tuotteet voidaan suunnitella ja tehdä ympäristöystävällisesti, mutta on yksi asia, johon mitä nerokkainkaan valmistusketju ei voi vaikuttaa:

Haasteista huolimatta Wiik uskoo, että tuotteilla voidaan pienentää ympäristökuormitusta, kuten vähentää energiankulutusta ja resurssien käyttöä. Samalla voidaan parantaa tuotteen kestävyyttä ja kierrätettävyyttä.

–Erilaisilla tuotteilla voidaan tehdä muitakin ympäristötekoja. Esimerkiksi tietotekniikalla voidaan vähentää tuotteen energian kulutusta. Lisäksi lainsäädäntö määrää hyvin pitkälle monia asioita, kuten resurssi-, energia- ja materiaalitehokkuutta. Eihän kukaan halua tietoisesti tuhota maapalloa, Wiik sanoo.

Ekodesignin kehittymisestä huolimatta yksi asia on fakta – kulutuksen kasvaessa on melkeinpä mahdotonta pienentää ympäristövaikutuksia. Etenkin kehittyvät maat tuovat lisää kuormitusta, sillä niillä ei välttämättä ole yhtä hyvin ympäristöystävällistä osaamista ja tekniikkaa käytössä kuin länsimailla, mutta kulutus maissa kasvaa räjähdysmäisesti.

–Turhasta kulutuksesta pitäisi päästä eroon.

Ja se on suurimmaksi osaksi asennekysymys, Wiik toteaa.

2/2012

33

T-lehden suunnitteluekstrassa alan parhaat työnantajat kertovat, millaisia eri uramahdollisuuksia he tarjoavat nykyisille ja tuleville työntekijöilleen:

35

40

36

41

37

42

38

43

39

Suunnittelualan kiinnostavimmat työnantajat

34

2/2012

1. Sweco

27%

2. Pöyry

23%

3. Etteplan

21%

4. FCG Finnish Consulting Group

19%

5. Neste Jacobs

16%

6. Ramboll

16%

7. Elomatic

15%

8. A-Insinöörit

15%

9. Rejlers

14%

10. WSP Finland

13%

11. Vahanen-yhtiöt

12%

12. Eltel

12%

13. FMC Group

11%

14. Finnmap Consulting

10%

15. Granlund

10%

WSP Finland on monialainen, luova ja luotettava suun-

demme kanssa. Ydinosaamisalueitamme ovat yhdys-

nittelu-, konsultointi-, tutkimus- ja muotoilupalvelu-

kuntasuunnittelu, rakennesuunnittelu ja korjausraken-

ja tarjoava yritys, jossa työskentelee 330 asiantunti-

taminen. Aito yhdessä tekeminen yli osaamisrajojen

jaa Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä.

on osa jokapäiväistä tekemistämme.

WSP on yhtä kuin WSP:n osaajat ja menestyksemme rakentuu asiantuntevasta kumppanuudesta asiakkai-

Lue lisää osoitteessa www.wspgroup.fi.

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Teemu Granström

”SILLOISSA ERITYISEN KIINNOSTAVAA ON NIIDEN YKSILÖLLISYYS.” Merja Walkeajärvi, 44, projektipäällikkö

Atte Mikkonen, 40, projektipäällikkö

Ihmisten persoonallisuus otetaan WSP Finlandilla huomioon

Erilaisten kulttuurien kohtaaminen innostaa

Olen valmistunut Oulun yliopistosta rakennustekniikan laitokselta diplomi-insinööriksi. Yrityksessä olen työskennellyt loppuvuodesta 2005. WSP Finlandissa kiinnosti ison yrityksen monipuoliset työmahdollisuudet sekä kansainvälisyys.

Työviikkoni alkaa tarkistamalla eri projektien tilanteet ja viikon työtehtävät. Mahdollisuuksien mukaan käyn myös paikan päällä työmailla. Työssäni minua innostavat asiakaskontaktit ja työskentely monikansallisen projektitiimin kanssa. Työskentelen teollisen rakennesuunnittelun parissa, joten projektini sijoittuvat usein vaativaan teollisuusympäristöön. Olen työni puolesta matkustanut muun muassa Saksaan ja Shanghaihin.

WSP Finland on mielestäni loistava työnantaja. Täällä otetaan hyvin huomioon ihmisten persoonallisuus, ja työtehtävät pyritään räätälöimään omien kiinnostusten ja osaamisen mukaan.

ILMOITUS

Opiskelin Otaniemessä rakennustekniikkaa ja siltatekniikka kiehtoi minua erityisesti. Työskentelin koulun jälkeen muualla ja siirryin lopulta WSP Finlandille vuonna 2006. Tänne minua veti puoleensa erityisesti yrityksen kansainvälisyys. Siltasuunnittelupiirit ovat Suomessa suhteellisen pienet, ja halusin saada uusia haasteellisia tehtäviä.

Siltaprojektien vetäminen on hyvin monialaista, ja siksi mielenkiintoista. Silloissa erityisen kiinnostavaa on myös niiden yksilöllisyys. Työssäni minua innostaa kansainvälisyys ja erilaisten kulttuurien kohtaaminen. Olin vastikään Vietnamissa puolentoista vuoden komennuksella.

Työ WSP Finlandilla on joustavaa ja monipuolista.

Yksilöt huomioidaan töissä hienosti. Uudet ja erilaiset siltaprojektit innostavat minua ja toivonkin saavani yhä uusia haasteita työssäni.

2/2012

35

Janne Hanka, 28, rakennesuunnittelija

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Johanna Kannasmaa

Työyhteisön tuki näkyy joka päivä Tulin töihin Swecolle alkuvuodesta 2012, koska halusin kokeilla jotakin uutta ja saada työhöni lisää haastetta.

Swecolla minua houkutti vaativampi ja laajempi työnkuva, koska saan osallistua erilaisiin projekteihin ja toimia yhteistyössä monipuolisen asiantuntijakaartin kanssa. Rakennusalasta kiinnostuin alun perin siksi, että isäni on timpuri ja pääsin nuorena kesätöihin työmaalle.

Sitten lähdin opiskelemaan rakennustekniikkaa.

Sweco on pohjoismainen insinööritoimisto, joka tarjoaa asiakkailleen laaja-alaisia palveluja teollisuuden tarpeisiin, kuten prosesseihin, hankintoihin, rakentamiseen ja projektinjohtoon.

Swecon teeseihin kuuluu kestävä kehitys, minkä implementoinnin toimeksiannoissa näen haasteena koko yritykselle. Asiakkaalle täytyy tarjota tasapainoisia ja tehokkaita ratkaisuja, etteivät kustannukset nouse liian suuriksi. Parasta on, että voin oppia työtovereiltani ja muilta projektin osapuolilta jatkuvasti.

Pidän Swecolla työskentelystä siksi, että projekteissa saa toimia melko itsenäisesti ja ne ovat erilaisia. Haluan kehittyä jatkuvasti, joten tällainen työskentelytapa motivoi minua. Varmaan juuri kehittymishaluni ohjasi minut jatkamaan ammattikorkeakouluopintojeni jälkeen diplomi-insinööriksi.

Työnkuvaani kuuluu muiden suunnittelijoiden ohjeistaminen ja vierailut työmailla. Tavallisesti päiväni vierähtävät yleisen rakennesuunnittelun, kuten laskelmien ja piirustusten parissa. Työyhteisössämme vallitsee rakentava ja rehti ilmapiiri.

”TYÖYHTEISÖSSÄMME VALLITSEE RAKENTAVA JA REHTI ILMAPIIRI.”

Sweco on kansainvälinen rakentamisen asiantuntija- ja kon-

tettu asiantuntija FMC Group on ollut osa Sweco-konsernia.

sulttiyritys. Yhtiön päätoimialat ovat teollisuus-, infra-, ympäristö- ja talonrakentamisen suunnittelu sekä projektinjohto- ja

Sweco ja FMC Group rakentavat yhdessä entistä kestävämpää

asiantuntijapalvelut. Sweco toimii 12 maassa ja sen palveluk-

tulevaisuutta. Toteuttamamme projektit ovat sekä taloudelli-

sessa on 7700 henkilöä, joista 1700 työskentelee Suomessa. Ko-

sesti että sosiaalisesti kestäviä ja ympäristönsä huomioonot-

konaisliikevaihtomme vuonna 2011 oli 760 miljoonaa euroa.

tavia. Insinöörimme, arkkitehtimme ja ympäristöasiantuntijamme edistävät yhteiskunnan kestävää kehitystä sekä entistä

36

2/2012

Suomessa Sweco-konserniin kuuluvat Sweco Industry Oy, Swe-

monialaisemmin että innovatiivisemmilla ratkaisuilla. Konsult-

co PM Oy ja Sweco Architects Oy. Vuoden 2012 helmikuusta

timme ja suunnittelijamme toteuttavat vuosittain toimeksi-

lähtien myös rakennetun ympäristön innovatiivinen ja arvos-

antoja yli 90 maassa.

ILMOITUS

Magnus Stagnäs, 29, energia- ja elinkaarisuunnittelija

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Johanna Kannasmaa

FMC Group toteuttaa työntekijöidensä unelmia Suunnittelualan perheyritys sai minut kiinnostumaan rakentamisesta. Lähdin opiskelemaan diplomi-insinööriksi nykyiseen Aalto-yliopistoon. Luin ensin fysiikkaa ja vaihdoin rakennusosastolle, koska halusin tehdä jotain konkreettisempaa.

Tulin FMC Groupiin kesätöihin 2007 ja sen jälkeen työskentelin opintojeni ohella osa-aikaisesti. Tein myös lopputyöni yrityksen palveluksessa ja valmistuttuani sain vakituisen paikan. Työskentely tässä yrityksessä tarjoaa monenlaisia uramahdollisuuksia.

FMC Group tarjoaa laaja-alaisesti rakennetun ympäristön asiantuntija- ja konsultointipalveluja. Itse teen ympäristöarviointia ja -suunnittelua rakennusten kaikkiin osa-alueisiin.

Työssäni yritän saada aikaan ratkaisuja, jotka vähentävät veden- ja energiankulutusta sekä synnyttävät säästöjä pitkällä tähtäimellä. Vaikuttamalla rakennuspaikan valintaan yritän edistää polkupyöräilyä ja julkisten kulkuvälineiden käyttöä. On hienoa, että voin vähentää rakentamisen ympäristöhaittoja.

Päiväni koostuu palavereista ja siitä, että ohjeistan projektiryhmää ja seuraan prosessien sujuvan ympäristösertifikaatin sääntöjen mukaan. Motivoivinta on, kun työni jälki näkyy katukuvassa ja saan työskennellä kestävän kehityksen eteen.

Ison toimiston etu näkyy siinä, miten työntekijät voivat halutessaan erikoistua ja saada jatkokoulutusta asiantuntijatehtäviin. Työyhteisömme on kansainvälinen, kannustava ja positiivinen. Parasta FMC Groupilla on se, että se tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa omia unelmiaan.

”ON HIENOA, ETTÄ VOIN VÄHENTÄÄ RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖHAITTOJA.”

Rekrytoimme jatkuvasti palvelukseemme opiskelijoita, sekä opintojensa loppuvaiheessa olevia että vastavalmistuneita.

Liity sinäkin osaavien tekijöiden joukkoon ja tutustu monipuolisiin uramahdollisuuksiin ja avoimiin työpaikkoihimme kotisivuillamme. www.sweco.fi www.fmcgroup.fi

ILMOITUS

2/2012

37

Pasi Lindholm, 26, kiinteistönpidon nuorempi asiantuntija

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Johanna Kannasmaa

Granlund opettaa alasta monipuolisesti Lähdin TKK:lle opiskelemaan siksi, että veljeni oli opiskellut siellä. Hain maanmittaukseen, koska se vaikutti esitteiden perusteella kiinnostavimmalta. Kun olin opiskellut kaksi vuotta maanmittausta, huomasin, että kiinteistötalous olikin kiinnostavampi. Vaihdoin pääsykokeiden kautta sinne.

Noin 1,5 vuotta sitten aloin etsiä alan töitä.

Granlundin nettisivuilla oli työpaikkailmoitus, ja työhaastattelun kautta minulle löytyi sopiva paikka.

Kiinnostuin Granlundista, koska yritys on tunnettu ja tarjoaa laaja-alaisesti erilaista konsultointia ja suunnittelua.

Granlund vaikutti yritykseltä, jossa voin oppia monipuolisesti asioita alasta.

Työhöni kuuluu huoltokirjojen hallinnointia.

Asiakkailla on sähköinen huoltokirja käytössä kiinteistöissä. Jos ilmenee tietoteknisiä ongelmia, me ratkomme niitä. Teemme myös asiakkaille rakennusten ympäristösertifikaattien konsultointeja. Tällä hetkellä teen diplomityötä, joten se vie paljon aikaani. Granlund on ollut opiskelujeni suhteen erittäin joustava työnantaja, mikä on ollut aivan merkittävä etu. Olen voinut tehdä töitä yhdestä viiteen päivään viikossa, opiskeluista riippuen.

Granlund on todella miellyttävä paikka olla töissä. Työilmapiiri on hyvä ja rento. Työilmapiiri koostuu hyvistä suhteista kollegoihin ja esimieheen. On mukavaa, että kahvitauoilla ei tarvitse miettiä työjuttuja, vaan voi vitsailla työkavereiden kanssa. Ja kun apua tarvitsee, sitä saa.

Tulevaisuudessa haluan päästä tekemään mahdollisimman erilaisia hommia. Se auttaisi ymmärtämään, mitä kaikkea tällä alalla tehdään ja sitä kautta löytäisi sen, mikä itseä eniten kiinnostaa.

38

2/2012

”GRANLUND ON OLLUT OPISKELUJENI SUHTEEN ERITTÄIN JOUSTAVA TYÖNANTAJA.”

Granlund on suunnittelun, konsultoinnin ja ohjelmis-

lisia työtehtäviä. Henkilöstömme mielestä olemme (tut-

tojen asiantuntijayritys. Konsernissa työskentelee yli

kitusti) luotettava työpaikka, meillä on vahvat visiot ja

400 talotekniikan sekä kiinteistö-, energia- ja ohjelmis-

hyvä kehitysdraivi. Arvostamme kokeneita ammattilai-

to-alan ammattilaista. Osaamisemme keihäänkärki on

sia ja haluamme auttaa nuorempia talentteja kehitty-

energiatehokkuus.

mään sellaisiksi.

Tarjoamme haasteita, kasvumahdollisuuksia ja monipuo-

www.granlund.fi

ILMOITUS

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Teemu Granström

Jaana Tyynismaa, 48, Ympäristöliiketoimintayksikön johtaja

Laajaa osaamista hyödyntämässä

”EN VOI KUVITELLA KESKEISEMPÄÄ ASIAA MAAILMANKAIKKEUDESSA KUIN SE, MITEN HOIDAMME YMPÄRISTÖÄ.”

Oma koulutustaustani on ympäristönsuojelussa ja kestävässä kehityksessä. Pöyrylle tulin töihin 15 vuotta sitten.

Olin ollut neljä vuotta Väli-Amerikassa ympäristöalan kehityshankkeessassa. Kun palasin Suomeen, ryhdyin etsimään töitä. Kansainvälisellä kokemuksellani oli Pöyrylle suuri merkitys ja niin päädyin tänne.

En voi kuvitella keskeisempää asiaa maailmankaikkeudessa kuin se, miten hoidamme ympäristöä. Ympäristön merkitys näkyy kasvavassa määrin koko ajan. Pöyryllä meillä on monia eri alan ammattilaisia yhdessä työskentelemässä, ja kaikessa tekemisessä on oikeasti vaikuttamisen fiilis.

Työssäni minulla ei ole yhtä tyypillistä päivää, vaan kaikki vaihtuu projektien ja asiakkaiden mukaan.

Saatamme tehdä tänään tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointia ja seuraavana päivänä konsultoida ympäristöministeriölle kestävän kehityksen strategiaa.

Hankkeemme ovat Suomessa ja maailmalla, vaikkapa Venäjällä, Intiassa tai Brasiliassa.

Pöyryssä mahtavaa on rajattomat mahdollisuudet.

Joka päivä löydän jotain uutta ja tajuan, että meillä on vaikka minkälaista osaamista. Toisaalta se helpottaa, kun ei tarvitse itse osata kaikkea, ja toisaalta innostaa, kun tajuaa mahdollisuuksien määrän.

Pöyry on työnantajana sellainen, joka on kasvavassa määrin panostanut henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin. Täällä halutaan luoda ihmisille urapolkuja ja antaa mahdollisuuksia kehittyä ja mennä eteenpäin.

Eihän meillä ole mitään muuta kuin ihmiset ja heidän osaaminensa. Tähän asiaan on herätty, ja se kyllä näkyy joka päivä.

Pöyry on Suomen suurin suunnittelu- ja konsulttiyritys.

Suomessa meitä on 2000 ja maailmalla, yli 50 maassa,

Osaamme laajasti kiinteistöihin, infraan, teollisuuteen

5000 lisää. Liikevaihtomme vuonna 2011 oli 796 miljoo-

sekä energian tuotantoon ja siirtoon liittyvät hankkeet.

naa euroa.

Palvelemme isoissa ja pienissä toimeksiannoissa – sekä uudiskohteiden parissa että peruskorjauksen ja ylläpi-

www.poyry.fi

don tarpeissa.

ILMOITUS

2/2012

39

Laura Kinnunen, 27, vanhempi suunnittelija-insinööri

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Johanna Kannasmaa

Citec tarjoaa työntekijöilleen kansainvälisiä haasteita Haaveilin pitkään arkkitehdin urasta, mutta minua kiinnosti taiteellisen puolen sijaan enemmän laskenta.

Siksi lähdin opiskelemaan rakennustekniikan insinööriksi Vaasan ammattikorkeakouluun. Olin opiskellut kolme vuotta, kun kuulin ensimmäisen kerran Citecistä.

Työpaikka kuulosti mielenkiintoiselta, ja pääsin ensimmäisellä yrittämällä yritykseen kesätöihin. Nyt olen ollut Citecin palveluksessa Helsingin toimipisteessä viisi ja puoli vuotta.

Tärkeimmät työvälineeni ovat 3D-mallinnusohjelma ja laskentaohjelma, mutta käytän myös kynää ja paperia.

Minua innostaa työssäni siitä saamani ahaa-elämykset.

Joka päivä opin jotakin uutta.

Citec on energia-alan asiantuntijayritys, joka tekee monipuolisia projekteja ympäri maailmaa. Olemme erikoistuneet voimalaitossuunnitteluun. Citec on kasvanut ja kehittynyt näiden vuosien aikana kovasti. Sen huomaa työtovereiden määrästä ja heidän osaamisalueistaan.

Meillä työskentelee niin insinöörejä, kaupallisen kuin humanistisen koulutuksen saaneita.

Työnkuvani on monipuolinen ja Citecissä on hyvä työyhteisö. Keskustelemme paljon ja koskaan ei ole tilannetta, jossa asioita pitäisi pähkäillä yksin. Työni joustavuus on minulle erityisen tärkeää. Pystyn opiskelemaan ja käymään säännöllisesti perheeni luona Vaasassa, koska voin valita itse työaikani ja tarvittaessa tehdä etätöitä toisesta konttorista.

Työssäni parasta ovat kansainväliset projektit, sillä niiden avulla voin tutustua uusiin kulttuureihin ja pitää kielitaitoa yllä. Samalla kansainvälisyys on haaste, sillä on opittava ymmärtämään paikallisten tapaa toimia, heidän tietotaitoaan ja maan olosuhteita.

”MINUA INNOSTAA TYÖSSÄNI SIITÄ SAAMANI AHAA-ELÄMYKSET.”

Citecin päätoimialueita ovat energia-ala, biotieteet,

miseen. Nykyinen henkilöstömäärämme on noin

tuotantoteollisuus, ICT sekä prosessiteollisuus, mut-

1100 ja pääkonttorimme sijaitsee Vaasassa. Toimi-

ta meillä on kokemusta monilta eri teollisuus- ja lii-

pisteitä on muualla Suomessa, Ruotsissa, Englan-

ketoiminta-aloilta. Tarjoamme laaja-alaisesti pal-

nissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä ja Intiassa.

veluja aina laitossuunnittelusta ja voimalaitosten modularisoinnista suunnittelutyökalujen kehittä-

40

2/2012

www.citec.com

ILMOITUS

Pekka Nurmi, 30, Senior Process Design Engineer

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Markus Kauppinen

Neste Jacobsilla on tulevaisuuden tekemisen meininki

”NESTE JACOBSILLA MIELIPITEITÄNI ON AINA KUUNNELTU.”

Opiskelin Otaniemessä TKK:lla kemiantekniikkaa ja silloin ajattelin, että haluaisin tuotantolaitokselle töihin.

Kesällä 2006 tulin kuitenkin Neste Jacobsille kesätöihin ja sain sen jälkeen täältä diplomityöpaikan. Sitä kautta jäin vakituiseen työsuhteeseen.

Juuri nyt työnkuvaani kuuluu erilaisten teknologisten selvitysten tekeminen vaihteleville asiakkaille. Välillä ratkotaan käytännönongelmia, välillä projektit pohjautuvat asiakkaiden liiketoiminnan vaatimuksiin. Olen myös valmistellut erilaisia tarjouksia.

Työssäni parasta on haastavuus. Meille tulee oikeasti vaikeita juttuja, eikä aluksi välttämättä ole mitään käsitystä, miten homma tehdään. Pitää käyttää omaa luovuutta ja ratkaista se. Meillä on firmassa paljon ammattitaitoista porukkaa, joilta saa apua tarvittaessa. Neste Jacobsilla on mukava henki ja tulevaisuuden tekemisen meininki.

Meillä suunnitellaan paljon jo olemassa olevan teknologian puitteissa, mutta lisäksi työskentelemme esimerkiksi uusiutuvien polttoaineiden kanssa. On todella kiinnostava tehdä jotain sellaista, mitä ei ole vielä olemassa.

Neste Jacobsilla mielipiteitäni on aina kuunneltu.

Työpaikalla kaikkein tärkeintä on mielestäni se, että ollaan valmiita auttamaan, jos jollakulla on joku pulma. On tärkeää, että tuntee työyhteisön miellyttäväksi. Huumori tietysti kuuluu asiaan.

Tällä hetkellä haluaisin suunnata uraani myynnin puolelle. Siellä pääsee työskentelemään enemmän asiakkaiden kanssa ja työtahti on nopeampaa. Projekti voi kestää vaikka 1,5 vuotta, mutta myynnissä tilanteet tulee ja menee nopeasti. Vauhti kiehtoo!

Neste Jacobs on ensisijainen valinta vaativien tekno-

teutuksesta Euroopassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikas-

logia-, suunnittelu- ja projektijohtopalveluiden ja rat-

sa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Panostamme etenkin Lähi-

kaisujen toimittajaksi laajalle joukolle öljy- ja kaasu-,

idän ja Venäjän kasvaville markkinoille. Työllistämme

petrokemian- ja kemianteollisuuden sekä bioteknii-

1000 ammattilaista maailmanlaajuisesti.

kan alan yrityksiä. Meillä on yli 50 vuoden kokemus teknologiakehityksestä ja investointihankkeiden to-

ILMOITUS

www.nestejacobs.com

2/2012

41

Mika Lindroos, 25, diplomityöntekijä

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Johanna Kannasmaa

Joustavaa, mutta haastavaa työtä Minulle oli aina selvää, että haluan opiskella Tampereen teknillisessä yliopistossa ja haettuani pääsin opiskelemaan rakennustekniikkaa.

Talokeskuksen palveluksessa aloitin syksyllä 2010.

Ratkaisevinta oli, että pystyisin tekemään kahden vuoden kuluttua diplomityöni yrityksessä. Diplomityöni käsittelee Talokeskuksen liiketoiminnan kehittämistä ja sitä, miten voisimme tarjota vieläkin parempia kokemuksia asiakkaillemme.

Mielestäni Talokeskuksen kiinteistönylläpito- ja ratkaisupalvelut tarjosivat juuri osaamistani vastaavaan työn, sillä toimin rakennustuotannon ja -talouden sekä korjausrakentamisen parissa. Työpaikkaa valitessani tiesin myös pystyväni työskentelemään joustavasti opintojeni ohella, hyvin eduin.

Talokeskuksessa työskentely on monipuolista ja työyhteisössämme on valtavasti erilaisia osaajia. Työn vaativuus on kasvanut sopivasti projektien myötä. Täällä työntekijöihin luotetaan niin paljon, että hyvin hoidetun homman jälkeen saa vieläkin vastuullisemman projektin itselleen.

Työskennellessäni yrityksessä ammatillinen osaamiseni, toimintaympäristön hallinta, projektien johtamistaito, verkosto-osaamiseni sekä vuorovaikutustaitoni ovat kehittyneet valtavasti. Työnkuvaani kuuluu erilaiset tarkastuspalvelut, rakennesuunnittelu, rakennuttaminen ja kohteista vastaaminen. Tärkeimmät työvälineeni ovat mittalaitteet ja tietokone.

”TYÖN VAATIVUUS ON KASVANUT SOPIVASTI PROJEKTIEN MYÖTÄ.”

Suomen Talokeskus Oy on kiinteistöjen korjausraken-

kiinteistötoimialalle ohjelmistoja kehittävä yritys, jon-

tamiseen, ylläpitoon ja energianhallintaan sekä kiin-

ka päätuote, Tampuuri, on Suomen markkinajohtaja.

teistöjen tiedonhallintaan erikoistunut vuonna 1923 perustettu insinööritoimisto.

Talokeskuksella on merkittävä rooli Tampuurin sisällön tuottamisessa.

Yhdessä tytäryhtiön, Agenteq Solutions Oy:n kanssa, työllistämme noin 180 henkeä. Tytäryhtiömme on

42

2/2012

www.talokeskus.fi

ILMOITUS

Paula Pohjanperä, 32, projektipäällikkö

Teksti: Helena Hyvönen Kuva: Johanna Kannasmaa

Työn joustavuus iso plussa perheelliselle Minua kiinnosti alun perin geologia ja lähdin TKK:lle Otaniemeen opiskelemaan insinöörigeologiaa. Samalla opiskelin kallio- ja pohjarakentamista sekä maamekaniikkaa. Vuonna 2004 tulin Saanio & Riekkolalle tekemään diplomityötä ja jäin valmistumisen jälkeen suoraan töihin.

Tällä hetkellä olen Tampereen Rantatunnelin projektissa tiiviisti mukana. Työhön kuuluu projektin pyörittämistä, tiedon välitystä eri osapuolille ja varsinaista suunnittelua. Länsimetron louhintaurakoissa toimistomme on myös mukana suunnittelemassa. Itse työskentelin Lauttasaaren salmen alitusurakassa. Kävin muun muassa tunnelissa katsomassa louhittavan perän tilannetta ja määrittämässä työnaikaisia toimenpiteitä.

Rakennushankkeissa innostavaa on se, että saa olla osa projektia ja näkee miten työ tehdään alusta loppuun: tila louhitaan ja rakennetaan omien suunnitelmien mukaisesti. On hienoa nähdä työn lopputulos kaiken raadannan palkkioksi. Olen päässyt tekemään monenlaisia projekteja ja vaihtelevuus pitääkin mielenkiinnon yllä.

Olen viihtynyt Saanio & Riekkolalla kohta kahdeksan vuotta. Täällä on mukava työilmapiiri ja huumori kukkii.

Aamulla on aina mukava lähteä töihin. Saanio & Riekkola on joustava työnantaja – perhevapaita voi järjestää mukavasti. Olin vanhempainvapaani jälkeen osa-aikaisena työntekijänä. Joustavuutta arvostan nyt perheellisenä entistä enemmän. Työkaverit vaikuttavat viihtyvyyteen paljon. Meillä on helppo mennä kysymään kollegoilta neuvoja ja kahvitunneilla pääsee hetkeksi irti työstä, kun voi jutella muista asioista. Täällä ei ole turhaa byrokratiaa, vaan kaikki eri henkilöluokat toimivat hyvin yhdessä.

”TÄÄLLÄ EI OLE TURHAA BYROKRATIAA, VAAN ERI HENKILÖLUOKAT TOIMIVAT HYVIN YHDESSÄ.”

Saanio & Riekkola Oy on 1962 perustettu insinöö-

herättävää ilmapiiriä. Onnistumisestamme ker-

ritoimisto, joka työllistää korkeasti koulutettuja

tovat henkilökunnan pitkät työsuhteet ja pieni

huippuammattilaisia useilta aloilta. Kalliotilojen

vaihtuvuus. Henkilöitä yrityksessämme on täl-

vastuullinen suunnittelu on pitkäjänteistä toi-

lä hetkellä 55. Saanio & Riekkola on valittu neljä-

mintaa ja työntekijöiden sitoutumisella työteh-

nä peräkkäisenä vuotena Suomen parhaiden työ-

täviinsä on suuri vaikutus yhtiön menestykseen.

paikkojen joukkoon.

Pyrimme työyhteisössämme pontevasti ylläpitämään ammattitaitoa arvostavaa ja luottamusta

ILMOITUS

www.sroy.fi

2/2012

43

44

2/2012

Tekniikan tohtori ja hallitusammattilainen Tarja Pääkkönen kannustaa yhdistelemään ennakkoluulottomasti tekniikkaa eri aloihin ja perustamaan yrityksiä.

Teknologiaa Teksti: Päivi Piispa // Kuvat: Johanna Kannasmaa

ja huippumuotia

TARJA PÄÄKKÖSEN puuseppä-isoisä otti hänet lapsena aina mukaan verstaalle. Isoisän työskentelyä katsoessa syntyi kunnioitus käsillä tekemistä kohtaan. Pääkkönen ihaili, miten kauniita esineitä teknisistä lähtökohdista voi tehdä, vaikkapa kynttilänjalkoja, työkaluja tai muita arjen esineitä.

Samalla syntyi myös innostus tekniikkaa kohtaan. Vähän vanhempana Pääkkönen päätti lähteä opiskelemaan rakennustekniikkaa Tampereen teknillisen yliopistoon. Diplomi-insinöörin opinnoista Pääkkönen sai omien sanojensa uralleen mukaan hurjan hyvät eväät. Hän näkee tekniikan mahdollisuutena, joka ei todellakaan pelota. Tekniikka on hänelle tapa luoda uutta ja yhdistellä asioita uudella tavalla.

”Pidän teknologiasta, mutta rakastan kokemuksia, joita teknologian avulla voi luoda.”

– Pidän teknologiasta, mutta rakastan kokemuksia, joita teknologian avulla voi luoda., Pääkkönen kertoo.

Myöhemmin Pääkkönen kiinnostui myös kauppatieteistä, koska paraskin teknologia pitää myydä. Hän innostui opiskelemaan kansainvälistä markkinointia ja jatkoi tekniikan opintojaan ensin lisensiaatiksi ja sitten tohtoriksi asti.

Hän kiinnostui yritysstrategioista ja väitteli tuotantotalouden alalta.

– Olen mennyt aina kiinnostuksen perässä opettelemaan uutta. Joitakin asioita voi suunnitella, mutta pitää olla myös kykyä tarttua mahdollisuuksiin. Oppiminen on elämän pituinen projekti. Sen tosin tekisin toisin, että jättäisin lisurin tekemättä ja väittelisin suoraan, nainen naurahtaa.

Vaikuttaa siltä, ettei Pääkkönen ole pelännyt hypätä toimialalta toiselle. Hän on tehnyt töitä rakennusmontuilla keltainen kypärä päässään ja työskennellyt USA:ssa suunnittelemassa paperitehtaita. Teknologian, kauppatieteiden ja yritysstrategioiden yhdistäminen on tuonut kuitenkin Pääkköselle työmahdollisuuksia, joista syntyy hengästyttävä ansioluettelo. Kolmen A4-

liuskan listauksesta löytyy työskentelyä Nokiassa, Itellassa ja viimeksi Boardmanissa. Hän on ollut Marimekon hallituksessa ja pitää nykyään kahdeksaa (!) eri hallituspaikkaa. Uransa aikana Pääkkönen on perustanut kaksi menestyvää pienyritystä.

– En ole ajatellut sekunnin sadasosankaan ajan, että teknologiaa pitäisi pelätä. Teknologia on kaikkien omaisuutta.

Innovaatioita XS:stä XL:ään Pääkkönen puhuu mielellään innovaatioista ja luovuudesta. Hänen mielestään on paljon aloja, joissa uusilla teknologioilla voitaisiin luoda uudentyyppisiä tuotteita. Hän innostuu itse esimerkiksi muodin ja designin yhdistämisestä erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Huippumuoti voisi hyötyä materiaaliteknologiasta tai vaateteollisuus paperinjalostuksen digitaalisesta printtausteknologiasta.

– Jokainen nainen on värimaailmaltaan ja mitoiltaan erilainen. Jokainen mekkokin voisi olla vähän erilainen kuvioinniltaan tai väreiltään. Myös miesten bisnespukeutumista voisi miettiä uusista näkökulmista.

2/2012

45

”Uskon, että Suomen ykkösasema mobiiliteknologiassa on vain lainassa muilla – se on voitettavissa takaisin.”

Pääkkönen onkin tehnyt yhteistyötä sekä Ivana Helsinki että Marimekon kanssa toimialan kehittämiseksi.

Pääkkönen kuuluttaa täysin uuden ajattelun perään. Hän ei halua ihmisten rikkovan rajoja vaan piirtävän ne kokonaan uudestaan. Eri asioita yhdistelemällä voi löytää jotain täysin uutta.

– Teknologiaosaaminen on vain yksi osa kokonaisuutta: teknologian huippuosaajilta vaaditaan myös luovuutta ja innovatiivisuutta. Täytyy tietää, miten ihminen käyttää asioita ja luoda asioita intuitiivisiksi, jotta ohjekirjat voidaan heittää pois. Esimerkiksi Steve Jobs loi Applelle tällaisen käyttökokemuksen.

Kaikenlaiset alat tarvitsevat uusia innovaatioita – oli kyseessä sitten paperikone, keittiökone, käsilaukku tai palveluprosessi. Keksinnöstä voi tulla globaali hitti nopeastikin – Pääkkösen mukaan markkinat globalisoituvat entisestään pilvipalveluiden myötä.

– Innovaatioita on kaikkia kokoja: extra smallista extra largeen. Kaikkia kokoja tarvitaan ja parhaat innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksesta!

Uusien alojen yhdisteleminen ei kuitenkaan riitä, vaan yritysten sisällä täytyy ottaa uusi näkökulma innovointiin. Näkökulman täytyy olla aikaisempaa laajempi myös keksijän roolin suhteen.

– Yrityksessä kuka tahansa voi olla seuraavan ison idean keksijä. Ja niitä Suomi todella nyt tarvitsee. On laskettu, että Nokian verokertymän pienenemisen paikkaamiseen pitäisi perustaa 53 000 uutta yritystä. Nykyään niitä Suomessa on noin 240 000.

kin rantautumassa trendi, jossa johdon tohtorintutkintoa arvostetaan, mutta entä yrittäjyys?

Kuinka moni pörssiyhtiön hallituksessa on ollut perustamassa yritystä?

– Yrittäjäkokemus olisi erittäin hyvä kokemus minkä tahansa suuryrityksenkin positiossa. Kokemus siitä, kun lähtee rakentamaan yritystä pelkästä ideasta, joka istuu aamulla otsan päällä ja jolle pitäisi tehdä jotain, on arvokas.

Koskaan ei ole myöhäistä perustaa yrityksiä.

Pääkkönenkin tarttui uudelleen yrityksen perustamisen haasteisiin, kun hän perusti 2 vuotta sitten ohjelmistoyritys Sundukan yhdessä muiden omistajien kanssa. Hän kannustaakin niitä, joilla on paljon johtajakokemusta isoistakin yrityksistä lähtemään pk-yritysmaailmaan mukaan – joko perustamaan uusia yrityksiä tai auttamaan muuten, sijoittamalla osaamista tai pääomia tai avaamalla ovia.

Positiivisia yllätyksiä Vaikka Pääkkösen usko tekniikkaan on selkeästi luja, tekniikka on päässyt myös yllättämään hänet positiivisesti uransa aikana. Hän nostaa esille kolme tapausta. Ensimmäinen kokemus on ajalta, jolloin Pääkkönen työskenteli Nokiassa. Kymmenen vuoden työura suuryrityksessä oli hänen mukaansa erittäin hieno koulu.

– Kokemus opetti, että Suomesta voi tulla tosi isojakin juttuja. Kasvukokemus oli huima: palkkasimme 5 000 henkilöä vuodessa ja yritys oli ylivoimainen markkinajohtaja siitä huolimatta,

että Suomen mahdollisuutta olla kulutuselektroniikan tuottaja oli kyseenalaistettu.

Tuolloin 1990-luvun alussa Nokiassa kehitettiin ensimmäisiä kosketusnäytöllisiä puhelimia ja oltiin edelläkävijöitä kamerateknologiassa, teollisessa muotoilussa ja käytettävyydessä.

– Oli motivoivaa olla tekemässä jotain ensimmäisenä maailmassa, Pääkkönen sanoo.

Nokian jälkeen Pääkkönen työskenteli kuusi vuotta Itellassa. Hän meni töihin 1600-luvulla perustettuun Suomen Postiin ja lähti suuren brändi- ja liiketoimintamuutoksen läpikäyneestä Itellasta. Pääkkönen pitää hienona kokemusta siitä, että vanhakin yritys voi ja sen pitää uusiutua.

– Itella on yksi maailman seuratuimmista toimijoista omalla toimialallaan. Se toimii 15 eri maassa ja välittää miljardeja viestejä. Muutos kirjeistä Netpostiin, verkkokauppaan ja mobiiliin on huima, Pääkkönen toteaa.

Kolmas positiivinen kokemus tekniikan parista on tuore. Pääkkönen perusti Sundukayrityksensä kaksi vuotta sitten. Mobiiliteknologia-alan yritys on kasvanut parinkymmenen työntekijän pk-yritykseksi. Sen ideana on tuoda erilaiset kortit, kuten opiskelijakortit tai kantaasiakaskortit, puhelimeen sekä luoda uusi 2010-luvun puhelukokemus.

– Suomi oli 1990-luvun lopulla mobiiliteknologian ykkösmaa, jota seurattiin. Uskon, että johtava ykkösasema on vain lainassa muilla – se on voitettavissa takaisin.

Yrityksen perustaminen on huippumuotia Tarja Pääkkönen perusti ensimmäisen yrityksensä jo 20-vuotiaana teekkarina yhdessä opiskelukavereidensa kanssa. Tuolloin hän ei halunnut mennä isoon yritykseen töihin vaan luoda itse jotain uutta.

– Siihen maailman aikaan, 1980-luvun lopulla, kaverit pitivät luuserina, kun perustin oman yrityksen. Nyt on hienoa nähdä, että yrityksen perustamisesta on tullut teekkareidenkin keskuudessa huippumuotia, Pääkkönen sanoo.

Yrittämistä Pääkkönen pitää loistavana tapana oppia uusia asioita laaja-alaisesti. Yrittäjä joutuu pohtimaan strategiaa, kenen kanssa haluaa tehdä töitä maailmassa, lähdetäänkö rakentamaan jotain aivan uutta, mitä maailmassa ei ole, miltä yritys näyttää ja miten asia skaalautuu.

Yritysten johtoon ja hallituspaikoille Pääkkönen kaipaa enemmän henkilöitä, joilla on yrittäjäkokemusta. Maailmalta on Suomeen-

46

2/2012

H Ä N : TA R J A P Ä Ä K K Ö N E N BOARDMANin partneri, hallitusammattilainen KOULUTUS Rakennustekniikan DI, tek-

TYÖSKENNELLYT BOARDMANin part-

niikantohtori (yritysstrategiat) ja kan-

nerina, Itellan myynti- ja markkinoin-

sainvälisen markkinoinnin opinnot,

tijohtajana, Nokiassa useissa eri tehtä-

Tampereen teknillinen yliopisto.

vissä, mm. Nokia Multimedia yksikön

HALLITUSKOKEMUS BOARDMAN, Ma-

Senior Vice Presidentinä ja Nokia Mo-

rimekko, HYY Yhtymä, Severa, OLVI,

bile Phonesin teknologiayksikön tuote-

Spinverse, Panostaja/Flexim, Idean ja

kehityksessä, johdon konsulttina Suo-

Sunduka.

messa ja Saksassa ja teollisuudessa

PERUSTANUT KAKSI YRITYSTÄ

USA:ssa.

NINA SIPILÄ Laatupäällikkö

”Jokainen pystyy itse vaikuttamaan työilmapiiriin.”

Mahtavaa päästä tehtaan lattialle NINA SIPILÄ INNOSTUI TEKNIIKASTA SÄHKÖNASENTAJA-ISÄNSÄ ANSIOSTA JO LAPSENA. NYKYISIN HÄN TYÖSKENTELEE LAATUPÄÄLLIKKÖNÄ TEKNIIKAN PARISSA ABB:LLÄ.

Teksti: Helena Hyvönen // Kuva: Johanna Kannasmaa

Laatupäällikkö Nina Sipilä liikkuu ABB:n konetehtaalla itsevarmasti ja olostaan nauttien.

Vaaleahiuksinen ja naisellinen Sipilä on tehdasympäristössä iloinen näky. Tehtaiden lattioille pääseminen onkin hänen mielestään yksi mukavimmista puolista työssään.

– Haluan yhdistää teoriaa ja käytäntöä työssäni. Mielestäni on tärkeää ymmärtää, miten asiat toimivat alimmalla prosessitasolla. Siitä on helpompi lähteä toimintaa sitten kehittämään, Sipilä kertoo.

Tekniikkaan Sipilä tottui jo varhain: hän kulki lapsesta asti ruuvimeisseliä heilutellen sähkönasentaja-isänsä mukana työkeikoilla. Vuosien jälkeen Sipilä päätyi teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan, mutta valitsi oppiaineekseen sähkötekniikan sijaan konetekniikan, koska koki sen konkreettisemmaksi.

– Olin koulussa äijä muiden joukossa. Hyvin olen joukkoon sopeutunut, vaikka olenkin miesvaltaisella alalla. Paljonhan sopeutuminen on omasta rohkeudesta kiinni, Sipilä naurahtaa.

Diplomityön kautta Sipilä aloitti työt ABB:llä mekaniikkasuunnittelijana vuonna 2007. Työhön kuului koneiden suunnittelua COG-teollisuusalan sovelluksin. Puolentoista vuoden jälkeen Sipilä eteni suunnittelun kehitysinsinööriksi.

– Silloin minulle oikeastaan valkeni se, mitä oikeasti haluan urallani tehdä. Eli kiinnostuin laadunvarmistuksesta ja tiedon analysoimisesta, Sipilä sanoo.

ABB:n kautta Sipilä pääsi Lean Six Sigma – kurssille, jossa opiskeltiin tietoperusteista ongelmanratkaisua systemaattisin menetelmin.

Koulutuksen jälkeen Sipilä toimi laadunkehitysinsinöörinä. Siitä hän eteni vielä laatupäälliköksi moottoreiden ja generaattoreiden jälkimyyntiin ja tekniseen tukeen. Hänen mielestään koulutus- ja etenemismahdollisuudet ovat ABB:llä todella hyvät.

Laatupäällikön työ on päivittäin hyvin vaihtelevaa, mikä puolestaan pitää mielenkiintoa yllä.

Tärkeimpänä on palvelun ja tuotteiden laadun varmistaminen.

ILMOITUS

– Minua motivoi paljon se, kun saan olla erilaisten ihmisten kanssa tekemisissä, Sipilä kertoo.

Juuri ihmiset ovat myös niitä, jotka luovat viihtyisän työilmapiirin. Sipilä kehuu omia työkavereitaan ja työkulttuuria ABB:llä loistaviksi.

– Jokainen pystyy itse vaikuttamaan työilmapiiriin. Jos ongelmia ilmenee, olisi hyvä ensin miettiä mitä voi asialle tehdä. Kaikki lähtee kuitenkin meistä itsestä, Sipilä muistuttaa.

ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. Monikulttuurinen organisaatiomme toimii noin 100 maassa. www.abb.fi

2/2012

47

H Y VÄ T Y Ö N A N TA J A

ON T-LEHDEN ILMOITUSAUKEAMA, JOSSA TUTUSTUTAAN TÄLLÄ KERTAA FINGRIDIN TARJOAMIIN MAHDOLLISUUKSIIN.

Teksti: Helena Hyvönen // Kuva: Johanna Kannasmaa

Fingridissä työntekijät ovat etusijalla Fingrid Oyj on alansa arvostetuimpia toimijoita ja aktiivinen kantaverkkotekniikan kehittäjä, mutta se ei yksin riitä tekemään yrityksestä houkuttelevaa työpaikkaa. Menestys on seurausta loistavista työntekijöistä, joiden hyvinvointiin ja kuuntelemiseen Fingrid on aidosti sitoutunut.

Mika Petsalo, 30, asiantuntija, DI Työskentelen Fingridin tasepalveluyksikössä asiantuntijana. Opiskelin Tampereen teknillisessä yliopistossa sähkövoimatekniikkaa, ja valmistuin sieltä vuonna 2008. Opiskeluaikana sain tehdä Fingridillä kesätöitä ja opintojen loppuvaiheessa diplomityön. Se oli hyvä pohja aloittaa nykyiset työt tutussa porukassa.

Työni alkuvaihe oli mielenkiintoinen, kun uutta taseselvitysjärjestelmää oltiin juuri ottamassa käyttöön, ja pääsin testaamaan ja kehittämään sitä. Tällä hetkellä työtehtäväni ovat todella monipuolisia. Työhöni kuuluu muun muassa valtakunnallinen taseselvitys, taseselvitysjärjestelmän kehittäminen ja ylläpito sekä osallistuminen Fingridin häviösähkönhankintaprosessiin. Olen päässyt osallistumaan erilaisiin tasehallinnan ja taseselvityksen projekteihin, joista erityisen kiinnostava on käynnissä oleva yhteispohjoismainen taseselvitysprojekti (Nordic Balance Settlement). Sen tavoitteena on muun muassa luoda yhteiset pelisäännöt yhteispohjoismaiselle taseselvityk-

selle ja edesauttaa omalta osaltaan pohjoismaisten sähkön vähittäismarkkinoiden toteutumista.

Työssäni kohtaan paljon haasteita, saan vastuuta ja pääsen kehittämään itseäni ja syventämään asiantuntemustani. Saan seurata sähkömarkkinoiden toimintaa näköalapaikalta ja olla yhteydessä alan asiantuntijoihin Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Työpaikallamme on hyvä työilmapiiri ja arvostan suuresti sitä, että saan työskennellä yhdessä mukavien työkavereiden kanssa. Työnantajana Fingrid on vastuullinen ja panostaa työntekijöiden hyvinvointiin ja kehittämiseen sekä tarjoaa työntekijöille monipuolisia henkilöstöetuja kuten vuokrattavia lomamökkejä, liikuntaseteleitä ja kattavat työterveyspalvelut.

Fingrid vastaa Suomen hetkellisestä tehotasapainosta ja valtakunnallisesta taseselvityksestä. Fingridissä työskennellessäni tunnen siis tekeväni yhteiskunnan kannalta merkittävää ja tärkeää työtä. Töihin on aina mukava tulla.

”Fingridissä työskennellessäni tunnen tekeväni yhteiskunnan kannalta merkittävää ja tärkeää työtä.”

48

2/2012

ILMOITUS

Fingrid näkyy jokaisen suomalaisen arkipäivässä vastaamalla sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta kantaverkossa.

Yhtiön tehtävänä on toimia asiakkaidensa ja yhteiskunnan hyväksi siirtäen luotettavasti sähköä, edistäen aktiivisesti sähkömarkkinoita sekä kehittäen pitkäjänteisesti kantaverkkoa. Haluamme olla kantaverkkotoiminnan edelläkävijä kansainvälistyvillä sähkömarkkinoilla. Tarjoamme yhteiskunnallisesti merkityksellisiä ja ammatillisesti kiinnostavia työtehtäviä n. 260:lle eri alojen asiantuntijalle.

Lue lisää: www.fingrid.fi

Maria Joki-Pesola, 38, erikoisasiantuntija, FM Olen valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi vuonna 2000 pääaineenani suunnittelumaantiede. Aika varhaisessa vaiheessa opintoja tiesin suuntautuvani työelämässä ympäristöalalle. Tein graduni ympäristöjohtamiseen liittyen ja pääsin heti koulutustani vastaavaan työhön ja tehtäviin, joihin olin tavoitellutkin. Ennen Fingridiin tuloa olin kymmenen vuotta ympäristöasiantuntijana. Tänne päädyin ihan perinteisesti Helsingin Sanomien työpaikkailmoituksen kautta.

Työni on monipuolista ja työnkuvaan kuuluvat kaikki ympäristöasioihin liittyvät asiat. Tehtäväni on varmistaa, että ympäristölainsäädäntö toteutuu meidän toiminnassamme.

”Innostun työssäni, kun minulle annetaan haastavia tehtäviä ja vastuuta.”

Ympäristölainsäädäntö kehittyy koko ajan ja vaatimukset kasvavat.

Huolehdin, että nämä asiat tiedostetaan meillä ja ollaan jopa vähän etukenossa. Mielestäni Fingridissä vastuullisuus on hyvin omaksuttu ja tiedostettu, ja sen eteen tehdään kyllä töitä.

Kun tulin tänne töihin, olin jopa häkeltynyt siitä, että täällä otetaan todella mutkattomasti ja rennosti vastaan uudet työntekijät. Perehdytys oli mielestäni aivan loistava, se oli oikeasti suunnitelmallista ja mietittyä. Täällä on rento porukka. Olen tutustunut nopeasti työkavereihin.

Innostun työssäni, kun minulle annetaan haastavia tehtäviä ja vastuuta. Fingrid on hyvin luotettava työnantaja, ja se olikin itselleni yksi vetovoimatekijä, jonka takia hain puolitoista vuotta sitten juuri Fingridille. Täällä arvostetaan tekemäämme työtä, ja saan itse hyvin vaikuttaa siihen, miten työskentelen.

2/2012

49

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Teksti: Päivi Piispa // Kuva : Tanja Zigart

Lähettäjä: M atias Konttu ri Opiskelee: Si gnaalinkäsitt elyä tietoliike Aalto-yliopist nnetekniikan ossa tutkinto-ohj elmassa Työharjoitte lupaikka: Sä hk ö, tie to Queen’s Uni lii ke nn eja versity, Belfa tietotekniikan st, Pohjois-Ir tutkimuslaito lanti s,

Pohjoisirlan ti

lainen viera

anvaraisuus

yllätti

Millaiseen ty öharjoittelu paikkaan pä IAESTE-ohjel ädyit man kautta?

Yllättikö mik Työskentelin ään? kesäkuun alus ta elokuun lopp Pohjoisirlantil versity Belfast uu ainen vieraanv n Queen’s Uniin ECIT-institu araisuus yllä utissa, joka on meille järjest kenne- ja tieto tti positiivise ettiin paljon va sähkö-, tietolii tekniikan tutk sti: paa-ajan ohje imuslaitos. Su seemme tuot joittelusta tein lmaa, olohuo ur im iin man osan harNintendo ja m opetusmateria neeeille jopa pide alia, muun mua totilaisuus pa ja demonstra ttiin vastaano ssa luentokalv rlamenttitalo atioita. Osalli toja ssa. stuin myös tu teista ja niiden tkimukseen w käytöstä kuva av el enkäsittelyssä.

M ik kin spektrin ai si muidenkin te Loppukesästä stintaa kogniti kniikan opis tutivisessa radios lähteä IAESTE kelijoiden ka sa.

-vaihtoon? nnattaisi IAESTE-har jo Miksi halusi ittelun kautta t lähteä työh sa arjoitteluun a työkokemus ja uusia ystävi Halusin saada ulkomaille? ta ulkomailta ä eri puolilta työkokemusta maailmaa sekä ulkomailta ja nä kulttuuriin! ilmaa. Lisäksi tutustuu uute hd ä hieman maa ystäväni oli ol en lut IAESTE-ohj veniassa ja ke elman kautta hui kokemus Slota kovasti.

Miten viihdy it Pohjois-Ir IAESTE-HAR lannissa?

JOITTELU Todella hyvin!

Belfastissa ol • Tarkoitettu i parhaimmill pääasiassa te mentä IAESTE knisaa n yl te -har joittelija i parik ymn alojen kork eakouluopisk a eri puolilta kaikki asuimm emaailmaa, ja lijoille. e samassa ylio me piston asunto joten kesän ai • la Ha ra ettavana no kennuksessa, kana tuli tutu in 90 paikkaa stuttua moniin Lisäksi porukk 40 maassa. erilaisiin ihm aan kuului toist isi in . ak ymmentä paik lijaa, jotka autto • Haku vuos allista opiskeittain helmi-m ivat meitä käyt aalisännön asioiss meitä pohjoisir kuussa. a ja tutustuttiv lantilaiseen ku at ltt uuriin. Useina teimme matko • Ha rjo itt elujaksot pä viikonloppuina ja pitkin saarta äosin kesä, mm. Dublin aikana, kesto pohjoisranniko iin, Galwayhi noin kolme lle. kuun ja kautta. iaeste.fi

Matias Konttu ri (toinen oike alta) työskent eli kolme kuuk autta PohjoisIrlannissa.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: toimitus@t-media.fi

50

2/2012

2/2012

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N O L E L U

30.10.2012

tässä numerossa 3

44 TECHWOMEN

Teksti: Markus Kauppinen // Kuvat: Markus Kauppinen ja myyjät

18

PÄÄKIRJOITUS Unelmatyötä etsimässä

4

TOHTORIN HATUSTA Painettava peltomatto voitti kilpailun.

7

IT-EXTRA IT-alan mielenkiintoisimmat yritykset.

28

SORVIN ÄÄRESSÄ Nettikaraokea ja väitöskirjatutkimusta Oulussa.

TEKNIIKAN KASVO Atanas Boev ja 3D.

30

EKODESIGN Suunnitteluala vihertyy.

8

TEKNIIKAN KUVA

32

The Catchbox

Tarja Pääkkönen 10

SUUNNITTELU-EXTRA Suunnittelualan mielenkiintoisimmat työnantajat.

ISO D Voiko diplomityöllä muuttaa maailmaa?

44

TECHWOMEN Tarja Pääkkönen

12

T-LEHTI URKKII Onko ura suunniteltu?

13

50

Matias Kontturi työharjoitteli Pohjois-Irlannissa.

ICT-SUOMEN ON UUDISTUTTAVA. Millaisia töitä Suomessa tulevaisuudessa tehdään ICT-alalla?

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA

51

Hyödystä huviin Löysää tahtia ja anna itsellesi ansaittu rentoutumishetki! Koko syksyn pänttäämisestä ylirasittunut tablettisikin relaa ulkoilmassa ja retropelien pyörteissä. Viimeistään mihin tahansa kulkeutuvalla videotykillä unohdat hetkeksi luentosalin puuduttavat penkit ja kuivat luentokalvot.

TEKNOLELU Hyödystä huviin.

14 16

VIEROITUSOIREISIIN

JOLLA PELIALAN YRITYKSET

TABLETINKIN akku loppuu joskus, eikä sähköpistokkeita kasva joka puussa. Aurinkokennolla varmistat katkeamattoman surffailun piknillä, kaamoksen keskellä akku pelastaa päivän. Suojakoteloon kiinnitetty 4 w aurinkokenno lataa 7000 mah akun aurinkoisen päivän aikana. Kotelolla takaat myös kavereiden suosion metsäretkillä, sillä kotelossa on 2 USB-liitäntää laitteiden lataukseen.

Joko tärkein talviprojekti on aloitettu?

PELIHALLI KOTIIN IPAD-PELIKABINETIN avulla siirrät takuulla ajatuksesi opiskelusta. Paluu edellisille vuosikymmenille onnistuu esimerkiksi Atarin retroklassikoilla.

Tulitusnappien ja ilotikun jälkeen ihmettelet mihin kosketusnäyttöä oikein tarvitaan. Kabinetin koko aiheuttaa kuitenkin sen, ettet voi purkaa “Game Over”-turhautumistasi seurauksitta.

KUVA SEINÄÄN KUIN SEINÄÄN SANO hyvästit vessakirjoituksille, sillä nyt voit katsoa samalta seinältä lähes mitä vain. Kämmenelle mahtuva LED-videotykki voittaa pienellä koollaan sen minkä isoveljilleen kuvanlaadussa häviää. Perinteisten liitäntöjen ja kaiuttimen lisäksi tykistä löytyy muistikorttipaikka ja mediasoitin. Sisäisen akun puute kuitenkin laittaa aivonystyrät liikkeelle vapaan sähköpistokkeen etsinnän ajaksi.

18 & 34 IT- ja suunnittelualan kiinnostavimmat työnantajat

50

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Matias Kontturi

MIKÄ: A-Solar Tablet Power Case MISTÄ: Pulju.net HINTA: 129,00 € (ei sisällä toimituskuluja, osa latausjohdoista hankittava erikseen)

MIKÄ: ION iCade

MIKÄ: SceneLights LED-videotykki

MISTÄ: Verkkokauppa.com

MISTÄ: Superkauppa.fi

HINTA: 84,90 € (ei sisällä toimitus-

HINTA: 74,90 €

kuluja, pelit hankittava erikseen)

(ei sisällä toimituskuluja)

2/2012 IT- ja Suunnittelu-extra "ICT-Suomen on uudistuttava"

2/2012

11 ICT-Suomen on uudistuttava Jolla ja pelialan yritykset

8 Voiko dippatyö vaikuttaa loppuelämään?

10 3D:n tulevaisuus

30 Ekodesign