T lehti 1 2014

1/2014

10 Kotikonsteja unettomuuden selättämiseen

12 Startup -ilmiö valloittaa Suomea

16 Turve – Kiistelty kotimainen

18 Tasavirta tulee taas

29 Vuoden teknologiajohtaja uskoo uusiutuvaan energiaan

1/2014 24.04.2014

tässä numerossa 4

28

9

10

Venuu

TEKNIIKAN KUVA

18

TEKNIIKAN KASVO LUT:n opetusvararehtori vie opetusta verkkoon

28

UNI ON OPPIMISEN PARAS YSTÄVÄ

29

KEITTIÖITÄ, SAUNOJA JA KESKUKSIA

START UP Tarvitsetko tilaa?

HENKILÖKUVA Vuoden teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors

Selätä unettomuus kotikonstein

12

TASAVIRTA TULEE TAAS Arjen mukavuudet toimivat tasavirralla

32

SORVIN ÄÄRESSÄ Soodakattiloita ja kaukolämpöä

Startup-ilmiö valloittaa Suomea

34 16

TEKNOLELU Etäluku on kaikkien ulottuvilla

TURPEESTA ENERGIAA Kiistelty kotimainen

35

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Inlook Color SP:n Venäjän maajohtaja

PÄÄKIRJOITUS

Tervehdys, ULKONA sataa kaatamalla, puissa on kohisten kasvavat silmut ja kevät tuntuu vihdoin päässeen vauhtiin myös täällä Keski-Suomessa. Minulle se sopii, sillä kevät on syksyn ohella aina ollut lempivuodenaikani. Eikä pelkästään lähestyvän vapun takia.

KEVÄISIN maailma tuntuu olevan tuore ja täynnä mahdollisuuksia. Silloin tekee mieli saattaa vanhat projektit loppuun, aloittaa seuraavia ja laittaa elämää uusiksi.

TÄMÄN numeron teemoja ovat kevään tavoin uutta luova startup-yrittäjyys, energia sekä naiset ja tekniikka. Esittelemme myös vuoden teknologiajohtaja Lars Peter Lindforsin, joka uskoo uusiutuvasta energiasta olevan muu-

hunkin kuin yrityksen imagon kiillotukseen. Sillä voi hänen mukaansa nimittäin nykyään tehdä voitollista liiketoimintaakin.

LISÄKSI kerromme muun muassa Suomea valloittavasta startup-ilmiöstä ja työnteosta Venäjällä. Energia-artikkelimme käsittelevät kiisteltyä kotimaista energianlähdettä, turvetta, sekä tasavirran voittokulkua viime vuosikymmenillä.

Hauskaa kesän odotusta, Maria maria.huusko@t-media.fi

T-LEHTI on media nykyisille ja tuleville tekniikan alan akateemisille ammattilaisille. TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT T-lehti/T-Media Oy, Eteläinen Makasiinikatu 4, 00131 Helsinki, puh. (09) 131 511, toimitus@t-media.fi, etunimi.sukunimi@t-media.fi PÄÄTOIMITTAJA Maria Huusko ULKOASU Flukso/Maria Taari TOIMITTAJAT Helena Immonen, Markus Kauppinen, Noora Niemelä, Tiina Raatikainen, Päivi Remes, Pia Salo, Virvamaria Toikka, Ulla Ylönen KUVAAJAT Teemu Granström, Johanna Kannasmaa, Markus Kauppinen, Rami Marjamäki, Paula Myöhänen, Ari Nakari, Pentti Vänskä TUOTTAJA Tommi Lahtinen, tommi.lahtinen@tmedia.fi KANNEN KUVA Flukso JULKAISIJA T-Media Oy, www.t-media.fi KUSTANTAJA Harri Leinikka JAKELU Osoitteellinen jakelu teekkareille yliopistojen osoiterekisterien perusteella. Erillisjakelu teknillisiin yliopistoihin, tiedekuntiin sekä suurimpiin teknologiakeskuksiin ja tekniikan alan ammattikorkeakouluihin. ILMOITUKSET Kaikki hyväksytyt ilmoitukset pyritään julkaisemaan määrättyinä päivinä. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä tai asiakkaasta johtuvasta syystä voida julkaista, ei lehti vastaa tästä aiheutuvasta vahingosta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. TILAUS Teekkarina saat T-lehden kotiin kannettuna, oman yliopistosi/ylioppilaskuntasi jäsen-etulehtenä. Valmistuttuasi voit tilata T-lehden hintaan 40 euroa/vuosi. Täytä tilauslomake osoitteessa www.t-lehti.fi tai lähetä tilauksesi sähköpostilla osoitteeseen tilaus@t-lehti.fi OSOITTEENMUUTOKSET Kätevimmin teet osoitteenmuutoksen verkkosivujemme kautta tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen osoitteenmuutos@t-lehti.fi 18. VUOSIKERTA ISSN 1455-1519 PAINOS keskimäärin 25 000 kpl PAINOPAIKKA Forssa Print 2014

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA

Puuta öljyn tilalle Kuva: VTT

VTT JA TAMPEREEN teknillinen yliopisto kehittävät Tekesin rahoittamassa BioPreCarb-projektissa menetelmiä öljypohjaisten materiaalien korvaamiseksi suomalaisella puulla. Tavoitteena on nostaa suomalaisen puun jalostusarvoa ja löytää suomalaiselle teollisuudelle uusia keinoja saada jalansijaa maailman kasvavilla hiilimateriaalimarkkinoilla.

Puun selluloosasta, hemiselluloosasta ja ligniinistä valmistetut polymeerit ovat elastisia ja helposti muovailtavissa erilaisiksi rakenteiksi. Hiillyttämällä polymeereistä muokatut esirakenteet voidaan valmistaa teollisesti räätälöityjä nano-, mikro- ja makrohiilirakenteita, jotka eivät muuten olisi mahdollisia.

Räätälöityjen hiilien sovelluskohteita ovat esimerkiksi komposiitit, kulumista estävät pinnoitteet, voiteluaineet, elektrodit ja katalyyttien kantajarakenteet.

Monet sovelluksista ovat merkittäviä tulevaisuuden energiatalouden, ympäristön puhtauden ja juomaveden saatavuuden kannalta.

Kaksivuotinen tutkimusprojekti päättyy kesäkuussa 2015. Projektin aikana kehitetyistä ratkaisuvaihtoehdoista parhaat valitaan jatkotutkimuksiin.

ANNELI PAULI VALITTIIN LUT:N REHTORIKSI

Tuulipuistot hallintaan yhdellä tietojärjestelmällä Nyt kehitetty järjestelmä hyödyntää koneissa ja tietojärjestelmissä olevaa dataa ja liityntä järjestelmiin hoidetaan internetin välityksellä. Ratkaisu on kehittäjänsä mukaan sekä laadukas että kustannustehokas.

Oulun yliopiston Raahen toimipiste kehitti ratkaisun hankkeessa Metalli- ja ICT-teknologiaosaamisen soveltaminen energia-alalla. Mukana kehitystyössä oli Brandsoft Oy.

Kuva: LUT/ Teemu Leinonen

DI, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Jouko Selkälä on kehittänyt energia-alan tuotantoyksiköiden ohjaukseen ja valvontaan ratkaisun, jossa eri toimittajien tuulipuistoja voidaan hallita yhdellä tietojärjestelmällä.

Selkälä toteutti projektin yhteistyössä raahelaisen ICT-alan yrityksen kanssa.

Esimerkiksi tuulivoimatoimittajilla on usein toimitustensa mukana erilaiset voimaloiden hallintajärjestelmät. Kun tuulipuistojen ja toimittajien määrä kasvaa, yhtenäinen toimittajista riippumaton hallintajärjestelmä on tarpeen.

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN yliopiston (LUT) uudeksi rehtoriksi on valittu dosentti, maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Anneli Pauli (58). Hän kertoo tavoitteekseen LUT:n nostamisen kansainvälisesti arvostetuksi yliopistoksi ydinosaamisalueillaan, joita ovat vihreä energia ja teknologia, kestävän kilpailukyvyn luominen ja kansainvälisenä Venäjä-yhteyksien rakentajana toimiminen.

“Tärkeimmät periaatteet koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa ovat laatu ja vaikuttavuus. Nämä käyvät käsi kädessä, eivätkä ole toistensa vaihtoehtoja. Tästä haluan pitää kiinni”, Pauli sanoo.

Tällä hetkellä Pauli työskentelee tiedekeskus Heurekan johtajana. Hän on Aalto-yliopiston kunniatohtori ja Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsen.

Pauli on työskennellyt vuosia Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtajana ja komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtajana. Hän on toiminut myös Suomen Akatemian ylijohtajana ja pääsihteerinä.

Uuden rehtorin kausi alkaa 1. heinäkuuta 2014 ja kestää neljä vuotta. Nykyinen rehtori Ilkka Pöyhönen on toiminut rehtorina kuusi vuotta, ja hänen toimikautensa päättyy kesäkuun lopussa.

Työkokemus nostaa opintojen arvostusta TEEKKARIT HAHMOTTAVAT opintojensa merkityksen sitä paremmin mitä pidemmällä opinnoissaan ovat. Opintojen arvo työelämän kannalta valkenee vasta opintojen loppusuoralla.

Tiedot käyvät ilmi TTY:n tietojohtamisen ja tuotantotalouden opiskelijoille vuonna 2013 tehdystä kyselystä, johon vastasi yhteensä 175 opiskelijaa. ”Vasta 5.–6. opiskeluvuoden kohdalla teekkarit ymmärtävät laajemmin myös teoriaopin-

tojen merkityksen tulevissa työtehtävissä”, tutkimusta tehnyt yliopisto-opettaja Eila Pajarre sanoo.

Vuosikurssista riippumatta kaikki kyselyyn vastanneet, joilla oli oman alansa työkokemusta, olivat koulutusohjelmassaan suorittamiinsa opintoihin varsin tyytyväisiä. Sen sijaan ilman työkokemusta opiskelleet teekkarit olivat epäileväisiä koulutusohjelmastaan valmistuvien työllistymismahdollisuuksia kohtaan.

1/2014

3

4

1/2014

T E K N I I K A N K U VA

Rautaisen taivaan koru UUDESSA Iron Sky The Coming Race -elokuvassa nähdään Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) suunniteltu digitaalinen efektikoru. Iron Sky –efektikoru kehitettiin osana Tekes-rahoitteista Fast Coins -hanketta, jossa ovat mukana LUT sekä Saimaan AMK. ”KUN kuulin Iron Sky The Coming Race -elokuvan markkinoinnin ja käsikirjoittamisen alkaneen, päätin että nyt tehdään hieno efektikoru leffaan. Olin samaan aikaan kehittämässä digitaalisia elementtejä sisältäviä koruja korumuotoilija Ivary Vimmin kanssa. Otin yhteyttä Iron Skyn ohjaaja Timo Vuorensolaan, joka innostui ideasta heti”, projektipäällikkö ja tutkija Erno Salmela LUT:sta kertoo.

VUORENSOLA valitsi korun lähtökohdaksi Iron Sky -elokuvan logon. Korun kokoa ja tyyliä konkretisoitiin aluksi niin sanottujen nopeiden prototyyppien avulla. Tämän jälkeen tehtiin tietotekniset malliehdotukset 15 korusta, joista Vuorensola valitsi toteutettavaksi kaksi.

FAST COINS -hankkeessa tutkittavat yhteisölliset kokeilevan kehittämisen menetelmät ovat tärkeässä roolissa myös Iron Sky -elokuvien teossa. Elokuvan fanit ympäri maailmaa auttavat merkittävästi elokuvien teossa ja rahoituksessa, ja markkinat syntyvät jo elokuvan tekemisen aikana.

Teksti: Maria Huusko // Kuva: LUT, Ivary Vimm

1/2014

5

TYÖN

KUVA A J A ANT

2014

Valtio on suosituin työnantaja, peliyhtiöissä ja Googlella paras ilmapiiri

T-Median Työnantajakuva 2014 -tutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijat ja korkeakoulutetut pitävät julkista sektoria turvallisena työnantajana. Googlella ja peliyhtiöissä taas houkuttavat erityisesti hyvä ilmapiiri ja kiinnostavat tehtävät. Työelämän trendien osalta esiin nousivat kiinnostus yrittäjyyteen sekä työssä jaksamisen yhteys esimiestyöhön.

Valtio on kiinnostavin työpaikka sekä korkeakouluopiskelijoiden että korkeakoulutettujen keskuudessa. Korkeakouluopiskelijoilla toisena on Google ja kolmantena Kone. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskuudessa taas Kone on toisena, Google kolmantena ja VTT sijalla 4.

Valtiolla vastaajat arvostavat erityisesti työpaikan turvallisuutta ja varmuutta. Työpaikan ilmapiirin sen sijaan arvioidaan olevan paras Roviolla, Supercellillä ja Googlella. Näiden kolmen myös arvellaan pystyvän tarjoamaan kiinnostavimpia työtehtäviä. Kolmikko on kärkikymmenikössä niin ikään etenemismahdollisuuksien osalta.

Suosituimmat työnantajat: korkeakoulutetut 1. Valtio 2. Kone 3. Google 4. VTT 5. Fazer 6. Rovio Entertainment 7. Neste Oil 8. Fortum 9. Valio 10. ABB

Työn merkityksellisyys tärkeää erityisesti yrittäjille Oman yrityksen perustaminen kiinnostaa nyt enemmän kuin viime vuonna. Viime vuonna 7 prosenttia vastaajista sanoi perustavansa mieluummin oman yrityksen kuin menevänsä toisen palvelukseen. Tänä vuonna luku on jo 12 prosenttia.

Yrittäjyydessä vastaajia kiinnostaa erityisesti mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön sekä työn merkityksellisyys. Yrittäjät myös jaksavat työssä huomattavasti paremmin kuin muut: peräti 68 prosenttia yrittäjistä ja freelancereista jaksaa työssä erittäin hyvin. Toimihenkilöiden kohdalla vastaava luku on 39 prosenttia.

Paras ilmapiiri: korkeakouluopiskelijat ja korkeakoulutetut 43,1 42,7 36,3 34,7 34,4 31,7 31,0 31,0 30,8 30,2

% % % % % % % % % %

1.

2.

3.

4.

5.

Rovio Entertainment Supercell Google IKEA Fazer

46 44 33 27 25

Sekä korkeakouluopiskelijoilla että korkeakoulutetuilla tärkeimpiä työpaikan valinnan kriteerejä ovat hyvä palkkaus, työpaikan ilmapiiri sekä mahdollisuus tehdä merkitykselliseksi koettua työtä. Kaikille vastaajille on tärkeää, että työpaikan arvot ja toimintatavat ovat lähellä vastaajan omia.

Esimiestyöllä on yhteys työssä jaksamiseen Tutkimuksessa selvitettiin myös työssä jaksamisen ja esimiestyön tasoa eri aloilla sekä halua vaihtaa työpaikkaa.

– Työssä jaksaminen näyttää vaikuttavan siihen, etsiikö vastaaja uutta työtä. Jaksamisen taustalla taas ovat kokemukset hyvästä tai huonosta esimiestyöstä. Niillä aloilla, joissa esimiestyön arvioidaan olevan melko tai erittäin hyvää, työssä jaksaminen on parhaalla tasolla ja työpaikanvaihtoa suunnitellaan vähiten, toteaa T-Median liiketoimintajohtaja Päivi Salminen-Kultanen.

Kiinnostavimmat tehtävät: korkeakouluopiskelijat ja korkeakoulutetut % % % % %

1.

2.

3.

4.

5.

Google Rovio Entertainment Supercell VTT Yleisradio

49 49 47 40 39

% % % % %

T-Media Oy toteutti Työnantajakuva 2014 -tutkimuksen 17.1.–31.3.2014 sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ammattiin opiskelevat ja korkeakouluopiskelijat sekä työssä olevat ammattikoulutetut ja korkeakoulutetut. Tutkittavana oli 106 työnantajaa ja 34 toimialaa, ja vastaajia kaikkiaan 17 606. Koko otosta koskevien tulosten tilastollinen virhemarginaali on 95 prosentin luottamusvälillä ± 0,7 %. Tulokset on painotettu väestöä vastaavaksi.

6

1/2014

PÄ I V I T Y K S E T / T O H T O R I N H AT U S TA Yt-neuvotteluista kärsivät ilmapiiri, motivaatio ja luovuus

REHTORI TUULA TEERI JĂ„I SAPATTIVAPAALLE

Kuva: Aalto-yliopisto/ Janne Lehtinen

IRTISANOMISIIN TÄHTÄÄVÄT yt-neuvottelut näyttäytyvät henkilÜstÜlle pahimmillaan epäloogisena pelinä, arpomisena tai siivouksena.

Irtisanomiseen ei aina näyttäisi vaikuttavan edes se, tekeekÜ tyÜnsä hyvin vai huonosti. Tämä käy ilmi Tekniikan akateemisten (TEK) maaliskuun lopulla julkistetusta tutkimuksesta Yhteistoiminnan henki hukassa – Kokemuksia irtisanomisiin johtaneista yt-neuvotteluista asiantuntijaorganisaatioissa. �Tutkimukseen vastanneet kertovat tyÜilmapiirin, motivaation, keskittymiskyvyn ja luovuuden heikkenemisestä. Tuottava tyÜ ei ota sujuakseen lÜysässä hirressä�, vastaava tutkija Susanna Bairoh kertoo.

Luottamusmiehinä yt-tilanteissa toimineet kokevat, että heillä on hyvin vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa neuvotteluiden lopputulokseen. �Neuvoteltavaa ei juurikaan ole, ja todellisesta yhteistoiminnasta ei voi puhua. Vaikka tyÜntekijÜiden edustajat esittäisivät liiketoiminnan kannalta perusteltuja vaihtoehtoja irtisanomisille, tyÜnantaja ei yleensä niille korvaansa kallista. Näyttää siis siltä, että huonoissakin päätÜksissä pysytään�, Bairoh kuvailee luottamusmiesten kertomaa.

Tekniikan akateemisten hallituksen puheenjohtaja Marjo Matikainen-KallstrÜmin mukaan nykymuotoisen yhteistoimintalain toimivuutta tuotannollisin tai taloudellisin syin käytävissä yt-neuvotteluissa olisi hyvä arvioida uudelleen.

AALTO-YLIOPISTON REHTORI Tuula Teeri aloitti uuden viisivuotiskautensa jäämällä sapattivapaalle huhtikuun alussa. Yliopiston hallituksen myÜntämällä vapaalla Teeri kerää aineksia Aalto-yliopiston vuoteen 2030 ulottuvan vision hahmottelemiseen. �Suunnitelmissani on perehtyä tieteen, tutkimuksen ja opetuksen isoihin, pitkälle tulevaisuuteen vaikuttaviin trendeihin keskustelemalla Aaltoyliopiston professorikunnan ja kansainvälisen tiedeyhteisÜn kanssa�, Teeri kertoo.

Teeri käy tutustumassa yliopistoihin muun muassa USA:ssa ja Euroopassa. Tavoitteena on perehtyä koulutuksen uusiin muotoihin ja tulevaisuuden suuntiin, eri tapoihin toteuttaa monialaisen yliopiston toimintaa sekä kampuksen kehittämisen mahdollisuuksiin. �Aion myÜs käyttää aikaa siihen, mikä on akateemisen tyÜn ytimessä ja lähellä sydäntäni: ajattelemiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen.�

Teerin sapattivapaa jatkuu elokuun alkuun. Tuohon asti rehtorin tehtäviä hoitaa vararehtori Ilkka Niemelä.

XXX MBOTJBVUP ç

Opel Astra LänsiAuto Edition on edullinen tie uuteen autoon: alkaen 199 euroa kuukaudessa.

Kattava varustelu tuo ajamiseen mukavuutta ja lisää turvallisuutta: • • • •

Mukautuvat AFL-ajovalot, sis. Kaukovaloapu Tuulilasinpyyhkimien sadetunnistin Automaattisesti himmentyvä sisätaustapeili PysäkÜintitutka, sensorit edessä ja takana

• • •

Automaatti-ilmastointi, kaksivyÜhykkeinen Ajotietokone ja Check Control Vakionopeudensäädin.

Opel Astra Sports Tourer Enjoy 1,4 Turbo ecoFLEX Start/Stop 88 kW MT6 Ajoneuvon veroton hinta (sis. alv 24 %) 17 970,00 â‚Ź Autoverollisten varusteiden hinta 1 030,00 â‚Ź Arvioitu autovero 5 318,21 â‚Ź Tarvikkeiden hinta 0 â‚Ź Toimituskulut 600,00 â‚Ź Alennus 1 923,21 â‚Ź ________________________________________________

Käteismaksuosuus/hyvitys vaihtoautosta 6 550,00 ₏ Rahoitettava osuus 16 445,00 ₏ Perustamiskulu 0,00 ₏ Korko 1,90 % Viimeinen suurempi erä 5 750,00 ₏ Kuukausierät 60 kk 199,30 ₏ ________________________________________________

Kokonaishinta yhteensä Hinnaston mukainen CO2-päästÜmäärä

Luottokustannukset Todellinen vuosikorko

22 995,00 â‚Ź 136 g/km

1 061,51 â‚Ź 1,9 %

Rahoituksen edellä mainituin ehdoin tarjoaa Nordea Rahoitus Oyj, Nihtisillantie 3G, Espoo.

Edellyttää kaskovakuutuksen ottamista ja hyväksyttyä luottopäätÜstä.

LänsiAuto Espoo Luomankuja 4 p. 010 525 2200

LänsiAuto Hämeenlinna Uhrikivenkatu 18 p. 010 525 2320

LänsiAuto Lahti Patometsänkatu 1 p. 010 525 2220

LänsiAuto Turku Raisiontie 93 p. 010 525 2420

LänsiAuto Vantaa Pakkalantie 15 p. 010 525 2120

1/2014

7

Espoo lähellä nimitystä EU:n innovaatiopääkaupungiksi Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueen muodostama Pohjoismaiden suurin innovaatiokeskittymä, Espoo Innovation Garden oli mukana Euroopan komission ensimmäistä kertaa toteuttamassa Innovation Capital -kilpailussa, jossa etsittiin Euroopan parasta innovaatioekosysteemiä.

L

ähes 60 hakijan joukosta Espoo pääsi kuuden finalistin joukkoon tavoittelemaan Euroopan innovaatiopääkaupungin arvonimeä ja 500 000 euron palkintoa yhdessä Barcelonan, Grenoblen, Groningen, Malagan ja Pariisin kanssa. Vaikka voiton nappasi tänä vuonna Barcelona, Espoon sai finaalipaikastaan intoa alueen kehittämiseksi entistä paremmaksi. ”Haluamme tuoda kasvuyritysten nopeuden ja ketteryyden sekä tiede- ja tutkimusyhteisön uudet ideat lähemmäs kaupunkiorganisaatiota.

Yhteistyöllä voimme ratkaista kaupungin kehittämiseen ja palveluihin liittyviä haasteita niin,

että samalla mahdollistetaan uutta yrittäjyyttä”, Espoon kaupungin elinkeinojohtaja Tuula Antola kertoo.

Edelläkävijäalueilla iso merkitys koko Euroopalle Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston johdon neuvonantajana parhaillaan työskentelevä Markku Markkula on ylpeä Espoon Innovation Gardenin saamasta arvostuksesta. Samalla Markkula kannustaa kaikkia alueen toimijoita entistä rohkeammin ja avoimemmin hyödyntämään oman organisaationsa ulkopuolella olevaa osaamista

ja käyttäjälähtöisesti tempaamaan myös kansalaiset mukaan. ”Kun tiedemaailman ja yritysten lisäksi julkisyhteisöt ja kansalaiset yhdistävät osaamisensa uusinta tieto- ja viestintätekniikka hyödyntäen, syntyy parhaat mahdollisuudet todelliselle innovaatioekosysteemille”, Markkula visioi.

Markkula työskentelee myös Euroopan unionin alueiden komiteassa vastuullisessa roolissa EPP-ryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja Markkula korostaakin alueellisen erikoistumisen merkitystä koko Euroopan kilpailukyvylle. ”Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan avoimia innovaatiomalleja ja alueellista erikoistumista. Espoon kaltaisilla edelläkävijäaluilla on iso rooli kasvun synnyttämisessä. Kaikkia haasteita ei silti tarvitse ratkaista itse, vaan välillä kannattaa katsoa mitä muilla alueilla on tehty.”

Markkula kehottaa myös aktiivisesti hakemaan kumppaneita ja rahoitusta EU:n vuoteen 2020 ulottuvasta yli 70 miljardin euron Horisontti-puiteohjelmasta, jossa on huipputason tieteen turvaamisen lisäksi aikaisempaa paremmin huomioitu myös pienissä ja keskisuurissa yrityksissä tapahtuva innovointi.

VTT vie ekokampuksen Kiinaan VTT aloittaa hankkeen, jonka tavoitteena on suomalaisen rakennetun ympäristön energiatehokkuusosaamisen vienti Kiinaan. VTT on luonut Kiinaan kahdeksan yliopiston verkoston, jolle ryhdytään tarjoamaan Otaniemen ekokampuksella kehitettyjä toimintamalleja. Projektin pääkumppanina on Shanghaissa sijaitseva Tongjin yliopisto.

”

Me näemme yliopistot portteina niitä ympäröivän alueen bisnekseen. Tongjin yliopisto on yksi ekokampus-ajattelun edelläkävijöistä Kiinassa”, VTT:n erikoistutkija Janne Peltonen sanoo.

Kesäkuussa 2012 käynnistetyssä Otaniemen

8

1/2014

ekokampushankkeessa on kartoitettu kahdeksan pilottikohdetta, joiden energiansäästön potentiaali on keskimäärin 15 prosenttia. Osa säästöstä saavutetaan ilman kustannuksia, pelkästään säätämällä olemassa olevia järjestelmiä, kuten ilmastointikoneen aikaohjausta. Loput saadaan

investoinneilla, joiden takaisinmaksuaika on lyhyt ja tuotto korkea.

Otaniemen ekokampukselle on myös asennettu 10 000 datapistettä, joiden tuottamien tietomassojen päälle kehitetään uudentyyppisiä kiinteistön etähallintapalveluja.

Peltonen uskoo Otaniemessä ja muissa vastaavissa hankkeissa kertyneen kokemuksen perusteella, että julkisen sektorin rakennusten taloudellisesti hyödynnettävissä oleva energiansäästön potentiaali on Suomessa keskimäärin 1520 prosenttia. Kiinassa potentiaali on todennäköisesti vielä korkeampi. ”Rakennuskanta uusiutuu länsimaissa vain 1-1,5 prosentin vuosittaista vauhtia. Uudisrakentamisen vaikutus on siksi marginaalinen, kun ilmastonmuutosta halutaan torjua. Potentiaali on vanhoissa rakennuksissa. Sinne meidän pitää tähdätä.”

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N I I KAN KASVO

Teksti: Päivi Remes // Kuva: LUT

LUT yhdistää yhä vahvemmin

opetusta kampuksella ja verkossa Lappeenrannan teknillisen yliopiston teekkarit ja kylterit eivät kilpaile keskenään, vaan hyödyntävät verkostoituen toistensa vahvuuksia.

K

un tähän palettiin lisätään vielä suurkampus henkilökuntineen, Lappeenrannan elinkeinoelämän tuki sekä opiskelijoiden kiittelemät asumisjärjestelyt, alkaa tulevan työelämämenestyjän onnistuminen olla enää omasta itsestä kiinni.

Ihan äskettäin tämä varsin toimivaksi osoittautunut ”opiskelijasulatto” ei ole syntynyt vaan LUT on lähettänyt kasvattejaan maailmalle jo vuodesta 1969. Yksi heistä on LUT:n nykyinen opetusvararehtori professori Hannu Rantanen, TkT, tuotantotalouden diplomi-insinööri vuosimallia 1987.

Mikä sinut on saanut viihtymään LUT:n ympyröissä jo lähes 30 vuotta?

Rohkeat ihmiset ja edelläkävijän kansainvälinen tekemisen meininki. Työpäivät sisältävät tasaisesti monipuolisia haasteita ja mielenkiintoista tekemistä, sillä meillä on perinteisesti myös vahvat elinkeinoelämäyhteydet. Saan edelleen olla sekä opettamassa että kehittämässä uutta.

Olin muun muassa perustamassa Lahden yksikköämme (LUT Lahti School of Innovation), joka on fokusoitunut innovaatiotutkimukseen.

Lahdessa tuotetaan myös runsaasti täydennyskoulutusta ja siellä voi suorittaa lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja (TkT, TkL ja FT) tuotantotalouden alalta.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston opetuksen kehittämisen keskiössä on tällä hetkellä opetuksen vieminen yhä vahvemmin verkkoon. Tähän kuuluu muun muassa opetuksen videointi, opettajille keskitetty help-tukipalvelu sekä monimuotoisten arviointimenetelmien kehittäminen. Lisäksi Lappeenrannan kampuksellamme on vaikea olla viihtymättä.

Lappeenrannan Green Campus, ”Skinnarilan vapaavaltio” taitaa olla melkoisen uniikki?

Kyllä, Euroopan mittakaavassakin. Saimaan rannalla sijaitsevan kampuksen alueella toimii LUT:n lisäksi muun muassa AMK, tiedekirjasto, harrastetiloja ja teknologiakeskus. Kampuksemme tuottaa tarvitsemastaan sähkönkulutuksesta kolmisen prosenttia omalla aurinko- ja tuulivoimalallaan.

Vihreä elämä ei rajoitu meillä kampukselle, vaikka meillä onkin Suomen ensimmäinen aurinkotalouden professuuri. Yliopistomme on keskeisessä roolissa kehittämässä Lappeenrannasta vähäpäästöistä kaupunkia, rakentamassa koko Suomen hyvinvointia luomalla uutta tieteen avulla sekä vastaamassa globaalissa mittakaavassa tulevaisuuden haasteisiin.

Tekniikan yliopistokoulutuksen kehittämisessä ovat vahvasti mukana myös alueen ”Skinnarilan vapaavaltioksi” nimenneet opiskelijamme, jotka vaikuttavat suoraan esimerkiksi uudenlaisten opiskelutilojen syntyyn.

sesti valmistuneille paremmat mahdollisuudet työllistyä kansainvälisiin tehtäviin.

Lisäksi meillä on maamme yliopistoista vahvin kokemus Venäjä-yhteistyöstä verkostoineen ja kaksoistutkintoineen. Vuosittain uusista opiskelijoistamme 30 prosenttia on kansainvälisiä, joukossa on yli 60 kansallisuutta. Myös kansainvälinen opiskelijavaihto on meillä vilkasta.

Miten näet LUT:n kansainvälisellä tasolla?

Puhuisin eurooppalaisesta yliopistosta. Hankimme pohjoismaisena edelläkävijänä koulutusohjelmillemme kansainväliset akkreditoinnit, jotka ovat merkki opetuksen korkealaatuisuudesta kansainvälisellä tasolla. Akkreditointi edistää yliopistojen kansainvälisten kumppanuuksien syntymistä ja vahvistumista. Kansainvälisesti akkreditoidun yliopiston tutkinto tarjoaa luonnolli-

1/2014

9

PÄ I V I T Y K S E T / O P I S K E L U

Uni on oppimisen paras kaveri Unettomuus on Suomessa yleinen, jopa kansanterveyttä uhkaava ongelma. Opiskelijoille unihäiriöt ovat erityisen ongelmallisia, sillä univaje heikentää oppimiskykyä.

U

nihäiriöt ovat Suomessa huolestuttavan yleisiä. Noin kolmasosa aikuisista kärsii unettomuudesta, ja yhä useammin unihäiriöt ovat vakavia. Unitutkija, dosentti Tarja Stenberg kertoo, että unettomuus voi olla kausittaista tai kroonista, mutta useimmiten sen aiheuttaa stressi. ”Kun ihmiset jäävät eläkkeelle, uniongelmat loppuvat kuin seinään”, Stenberg toteaa.

Tilapäisestä unettomuudesta kärsivät joskus kaikki. Kun nukahtamisvaikeuksia on yli kolmena iltana viikossa, on jo kyse unihäiriöstä. Ensimmäisiä unettomuuden merkkejä ovat juuri nukahtamisvaikeudet illalla ja yölliset heräämiset.

Stenbergin mukaan alle 30-vuotiaiden ei pitäisi heräillä kesken yöunien. Jos näitä merkkejä ilmenee, on hyvä pysähtyä miettimään omaa elämää: mikä aiheuttaa stressiä? Miten siitä voisi irtaantua? ”Säännölliset elämäntavat ovat kaiken A ja O. Ihmisen elimistö on rytminen, ja jos omaa kelloa ei kuunnella, uni voi häiriintyä.”

Opiskelijoille hyvä uni on ensiarvoisen tärkeää, sillä ilman unta ihmisen oppiminen heikentyy. Univaje aiheuttaa keskittymisongelmia, eivätkä aivot käsittele uutta tietoa yhtä hyvin. ”Väsyneenä ei pysty oppimaan, ja oppimisen jälkeen pitää nukkua. Aivotoimintaa unessa on tutkittu paljon, ja uskotaan vahvasti, että yöllinen aivotoiminta liittyy edellisen päivän tapahtumiin ja oppimiseen. Tehokkaan oppimisen kannalta uni on siis ensiarvoisen tärkeää”, Stenberg selittää.

Opinnot stressaavat Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskellut Karoliina Heikkilä alkoi kärsiä ajoittaisesta 10

1/2014

unettomuudesta toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Heikkilä kertoo, että opiskelun, töiden ja vapaaajan yhdistämisestä tuli silloin haastavaa, mikä aiheutti stressiä. ”Yleensä ennen nukkumaanmenoa mielessä alkavat pyöriä tehtävät asiat ja koulutöiden palautukset, eikä uni tule. Usein stressi on alitajuista, eikä näy muuten kuin univaikeuksien kautta”, Heikkilä kertoo.

Stressitilat saattavat jatkua muutamia viikkoja ja helpottavat välittömästi, kun opintosuoritukset on tehty ja kaikki työt palautettu. Heikkilä kertoo, että etenkin tenttiviikkoina lukeminen venyy usein myöhään yöhön. Nukahtamisvaikeuksien lisäksi uni on katkonaista.

Heikkilä ei ole hakenut uniongelmiinsa apua.

Unettomuus tulee hänelle kausittain, joten kynnys lääkäriin lähtemiseen ei ole ylittynyt. ”Edelleenkin nukun välillä todella huonosti ja liian vähän. Rytmin kääntäminenkään ei ole mahdollista, sillä en ole vuosikausiin saanut unta ennen puolta yötä.”

Heikkilä valmistui Aalto-yliopistosta maaliskuussa ja uskoo, että elämän tasapainottaminen sekä opintojen taakse jääminen edesautta-

”SÄÄNNÖLLISET ELÄMÄNTAVAT OVAT KAIKEN A JA O. IHMISEN ELIMISTÖ ON RYTMINEN, JA JOS OMAA KELLOA EI KUUNNELLA, UNI VOI HÄIRIINTYÄ.”

vat stressin vähentymisessä. ”Uskoisin, että kauppakorkeakoulun suorittava työilmapiiri saattaa laukaista opiskelijoissa stressitilan, joka johtaa univaikeuksiin”, Heikkilä pohtii.

Huolihetki voi auttaa Unen merkitystä terveyteen on tutkittu paljon.

Univaje muun muassa vaikuttaa aineenvaihduntaan, lisää kortisolin eritystä ja heikentää immuniteettiä. Unettomuus altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille sekä diabetekselle.

Stenbergin mukaan unettomuudessa on kyse niin suuresta kansanterveydellisestä ongelmasta, että siihen pitäisi puuttua. Uni pitäisi nostaa ravinnon ja liikunnan lisäksi mukaan kattavaan terveyden palettiin. ”Onneksi toimittajat ovat ottaneet uniasian agendalleen, ja siitä puhutaan”, Stenberg toteaa.

Unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti kotikonstein. Stressin poistaminen tai ainakin vähentäminen on lähtökohta nukkumisen helpottumiseksi. Se on kuitenkin usein vaikea saavuttaa.

Tunti ennen nukkumaanmenoaikaa kannattaa rauhoittua ja tehdä jotain rentouttavaa, kuten lukea kirjaa tai venytellä. Television katselemista ei suositella. Alkoholin ja kahvin käyttöä tulisi rajoittaa.

Stenberg suosittelee ”huolihetkeä” pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. ”Kannattaa kirjoittaa etukäteen ylös kaikki asiat, jotka huolettavat ja aiheuttavat stressiä, ettei mieti niitä enää sängyssä.”

Mikäli unettomuuden hoito ei kotikonstein onnistu, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Väliaikaisesti unihäiriöitä voidaan hoitaa myös lääkkein. Pahimmillaan stressi ja sitä seuraava unettomuus voivat johtaa loppuunpalamiseen, joten niihin kannattaa reagoida varhaisessa vaiheessa.

Teksti: Helena Immonen // Kuvat: iStockphoto

Kärsitkö unettomuudesta?

Kokeile näitä kotikonsteja: 1

2

Rauhoitu tunti ennen nukkumaanmenoa. Opiskelu väsyneenä ei ole tehokasta, joten jätä keskeneräiset tehtävät seuraavaan päivään.

Urheilu useampi tunti ennen nukkumaanmenoa voi auttaa, mutta juuri ennen nukkumaanmenoa haitata nukahtamista.

3

Älä mene nukkumaan nälkäisenä, mutta älä myöskään ähkyisenä.

4

Pidä ”huolihetki” pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Kirjoita ylös kaikki asiat, jotka huolettavat sinua.

5

Pohdi vakavasti elämääsi. Onko jotain asioita, joita voisit vähentää? Voitko jättää jonkin kurssin pois tai tehdä vähemmän töitä? Terveys on tärkeintä, ja lepo oleellinen osa sitä.

6

Opettele rentoutumaan: käy joogassa tai kuuntele rauhoittavaa musiikkia.

7

Ylläpidä säännöllistä uni- ja ruokailurytmiä elämässäsi.

8

Makuuhuoneen lämpötilan tulisi olla 17–21 astetta.

1/2014

11

Yritystä Teksti: Johanna Nykopp // Kuvitus: Flukso

perustamassa

Startup-ilmiö leviää maailmalla.

Aaltoesin startup-palvelut yhdistävät erimaiden osaajia toisiinsa. Myös Oulussa, Lappeenrannassa ja Tampereella on jatkuvasti kehittyvää startup-toimintaa.

12

1/2014

S

tartupista puhutaan paljon. Ilmiön sanotaan levinneen kulovalkean tavoin, mutta minne se leviää ja kuka siitä hyötyy? Mitä startup edes tarkoittaa?

Oululaisten korkeakoulujen Business Kitchenin vetäjän Johanna Blueminkin mukaan Startup-yrittäjyys tarkoittaa kasvuhakuista alkavan vaiheen liiketoimintaa. ”Tyypillistä startup-yrityksille on hakea nopeassa tahdissa yrityksen tuotteen tai palvelun sopivaa muotoa asiakaspalautteen perusteella, puhutaan ns. Lean-mallista.”

Startup vaihe kestää noin kolme ensimmäistä vuotta, ja niitä leimaa yrittäjätiimin sitoutunut kehittäminen ja työ tuotteen, markkinoinnin, myynnin ja rahoituksen hakemisen parissa.

Bluemink huomauttaa, että startup-yrityksistä noin yksi kymmenestä onnistuu. Useista startup-yrittäjistä tulee sarjayrittäjiä. Kun ensimmäinen yritys ei lyö läpi, kehitetään uusi yritysidea. ”Toki onnistuminenkin ruokkii uuden yritystoiminnan perustamista.”

Keittiöitä, saunoja ja keskuksia Ouluun perustettiin syksyllä 2012 Business Kitchen, eli korkeakoulujen kasvuyrittäjyyskeskus, jonka vetäjänä Bluemink toimii. Kyseessä on Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteinen toiminta, jonka taustalla on Oulun Innovaatioallianssi. ”Meillä käy kuukausittain keskimäärin tuhat henkeä, ja vuoden aikana on järjestetty yli 200 erilaista tilaisuutta ja tapahtumaa. Yrityksiä on syntynyt kolmisenkymmentä, ja yrityskehitystä on tehty 25 yrityksen kanssa.”

Samanlaista toimintaa on ympäri Suomea.

Maan startup-hypetys näyttää alkaneen Aaltoyliopistosta, jonka StartUp Center on menestyvä ja nopeasti kehittyvä yrityskiihdyttämö. Keskus on toiminut osana kauppakorkeakoulua vuodesta 1997 alkaen Aaltoes on puolestaan johtava startupekosysteemi Suomessa ja Pohjois-Euroopassa.

Sen perustivat Aalto-yliopiston opiskelijat vuonna 2009. Toiminta alkoi ruohonjuuri-

1/2014

13

tason tapahtumista, joissa Aaltoes antoi yrittäjyydestä haaveileville mahdollisuuden perustaa omia tiimejä ja sen jälkeen esitellä ideoitaan kokeneille yrittäjille.

Aaltoesin johtajan Kasper Suomalaisen mukaan Aaltoes on edesauttanut jo yli sadan kasvuyrityksen perustamisessa tapahtumien ja valmennusohjelmien myötä. ”Viidessä vuodessa Aaltoes on onnistunut luomaan Suomeen ainutlaatuisen kasvuyrittäjyysyhteisön ja kehittämään kontaktiverkoston yrityskiihdyttämöihin, opiskelijayhteisöihin ja menestyneisiin yritysmaailman henkilöihin ympäri maailmaa. Yli 10 000 yhteisön tapahtumiin osallistunutta henkilöä osoittavat, että kasvuyrittäjyydelle ja liiketoiminnan aloittamisen tukemiselle on selkeä tarve yhteiskunnassamme.”

Suomalainen selittää Aaltoesin menestystä sillä, että toiminta alkoi opiskelijoiden aloitteesta. ”Kun opiskelijat saavat idean, ei toteutukseen mene kauan aikaa. Sen kun tehdään ja kokeillaan. Epäonnistuminen tarkoittaa, että olet tarttunut mahdollisuuteen onnistua.”

Start-up -aate leviää yhä Blueminkin mielestä startup-ilmiö on jatkanut leviämistään. Tähän on vaikuttanut rakennemuutos ja talouskriisi. Myös uuden liiketoiminnan perustaminen ja yrittäjyys ovat nousseet enemmän esille viime vuosina. ”Koska työllistyminen isompiin yrityksiin ei ole enää helppoa, on pakko hakea vaihtoehtoja. Uskon, että uusi sukupolvi haluaa valita itse, millaista työtä he haluavat tehdä ja luoda jotain uutta omilla ehdoillaan.”

Myös Lappeenrannan yliopiston Arttu Laasosen mukaan asenneilmapiiri yrittäjyyttä ja startup-yrityksissä työskentelemistä kohtaan on selvästi muuttunut viimeisten vuosien aikana myönteiseen suuntaan. Hän kuitenkin näkee startup-ilmiössä myös huonoja puolia. ”Välillä tuntuu jo siltä, että hype on mennyt hieman liian pitkälle. Kun media hehkuttaa asiaa, monelle syntyy halu olla mukana ilmiössä ja osoittaa olevansa ajan hermolla. Joskus tuntuu, että julkisen sektorin käyttämille resursseille ei ole mitään kriteerejä. Tämä johtaa siihen, että yrittäjyyden tukemiseen tarkoitettu raha valuu ympärillä pörrääville konsulteille ja virkamiehille, jotka paketoivat palvelunsa ajan hengen mukaiseen pakettiin.”

14

1/2014

Mikä ihmeen Startup-sauna?

Startup-saunaan pääsee mukaan lämmittelyiden kautta. Lämmittelyissä ryhmät esittelevät yritysideansa ja osallistuvat valmennukseen. Valmentajat valitsevat kunkin lämmittelyn voittajan, joka kutsutaan kuuden viikon kurssille Aalto Venture Garageen. Startup-saunaan valitut ryhmät saavat 1500 euroa kattaakseen matkustus- ja asumiskustannuksensa.

Saunassa he kehittävät ideaansa, etsivät rahoittajia ja asiakkaita.

tävä vaikutus on 1000–1500 henkilön luokkaa.”

Tilanne on Laasosen mukaan hyvä myös Lappeenrannassa, jossa opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö palvelee sekä yliopistoa että ammattikorkeakoulua. ”Tilanne paranee koko ajan. Toivomme, että joidenkin vuosien kuluttua ekosysteemistä löytyy yhä useampia sarjayrittäjiä, jotka kokemuksellaan ja esimerkillään innostavat ja auttavat uusia toimijoita mukaan kuvioihin.”

Lappeenrannassa on omat tukipalvelut tutkimuslähtöisille yritysaihioille, ja painopiste on siirtymässä teknologian lisensoinnista uusien yritysten perustamiseen.

Mistä rahoitus?

Kehitystä ympäri Suomea Blueminkin mukaan startup-yrittäminen on parin kolmen vuoden aikana kehittynyt Oulun suunnalla hurjaa vauhtia. Yrittäjyyden toimintaympäristö on muotoutunut ja toiminta uusien yritysten synnyttämiseksi ja tukemiseksi on aktiivista. ”Oulun seudulla Nokian ja ICT-alan murroksen myötä on muutaman vuoden aikana syntynyt kolmisensataa startup yritystä, joiden työllis-

Rahoitus on keskeinen osa startup-yrittäjyyttä, sillä yritystoiminnan kasvattaminen nopeassa tahdissa vaatii pääomaa. Rahoitusta tarvitaan yleensä tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen.

Blueminkin mukaan rahoittaja voi tulla kuvioihin jopa ennen yrityksen perustamista, mutta tyypillisimmin ensimmäisen parin kolmen vuoden aikana, kun pilottituote tai -palvelu ja ensimmäiset asiakkuudet ovat toteutuneet. ”Sijoittajan näkökulmasta on keskeistä varmistua yrittäjätiimin sitoutumisesta ja kyvystä hakea toimivaa liiketoimintamallia. Myös IPR-

TEKES TUKEE STARTUPEJA INNOVAATIORAHOITUSKESKUS TEKES on toiminut vuodesta 1983. Viestintäpäällikkö Josi Tikkasen mukaan startup-ilmiö alkoi näkyä selvästi Tekesin toiminnassa vuoden 2007 jälkeen. Tekesillä on nykyään oma Nuoret yritykset -vastuualue, joka keskittyy myöntämään rahoitusta alle 6-vuotiaille yrityksille.

Kysyntä on kasvanut. Vuonna 2005 keskus rahoitti startupeja vain noin 40 miljoonalla eurolla, mutta viime vuonna luku ylsi jo noin 133 miljoonaa euroon.

Tikkasen mukaan rahoitusta sai viime vuonna runsaat 480 nuorta yritystä. Hakemuksia jätettiin yli 800. Hän muistuttaa, että Tekesin rahoitus on aina projektikohtaista. Projektin kuluista vähintään 25 prosenttia on katettava muulla rahoituksella.

Tekes on tarkka siitä, kenelle rahaa myönnetään. Vain lupaavimmat yritykset saavat keskukselta apua. Rahoituksen saamisen jälkeen yrityksen pitää selvitä kaikista sovituista tavoitteista. Kaikkea rahoitusta ei siis anneta kerralla ja hanat voidaan sulkea, mikäli sovitut tavoitteet eivät täyty. ”Aloitteleva yrittäjä ottaa yleensä yhteyttä Tekesin asiantuntijaan, jonka kanssa

pohditaan yrityksen potentiaalia ja sitä, missä vaiheessa yritys on. Mikäli yritys päätyy hakemaan rahoitusta, niin asian valmistelee hankeryhmä. Ryhmään on koottu mahdollisimman monipuolinen asiantuntemus. Ryhmä tekee esityksen rahoituksesta tai hakemuksen hylkäämisestä päätöksentekijälle.”

Aloitteleva yritys voi hakea tilanteensa mukaan tukea kolmesta seuraavasta rahoituksesta. Yleensä yritys kulkee kaikki vaiheet läpi ensimmäisestä aloittaen.

Ensimmäisenä on kansainvälisen kasvun suunnittelun vaihe, joka on tarkoitettu vastaperustetuille yrityksille. ”Rahoituksen avulla yrityksen pitäisi selvittää kansainvälinen markkina- ja kasvupotentiaali, varmistaa asiakastarve tapaamalla asiakkaita ja arvioida omaa tiimiään”, Tikkanen kertoo.

Toisena on tutkimus- ja tuotekehitysrahoitus.

Rahoituksella yritys voi kehittää tuotettaan todettuun markkinatarpeeseen sopivaksi.

Kolmantena on Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus. Se on tarkoitettu kaikkein lupaavimmille alle 6-vuotiaille yrityksille.

Rahoitus voi kohdistua koko liiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.

kysymykset pitää selvittää ja ovat tärkeitä yrityksen arvon määrittämisessä. ” Rahoitusta haetaan usein ”pitchaamalla” eli pitämällä hissipuhe sijoittajalle. Mikäli sijoittajien kiinnostus herää, alkavat neuvottelut, jotka tyypillisesti kestävät useita kuukausia. Tänä aikana seurataan idean ja yrittäjätiimin etenemistä ja arvioidaan yrityksen arvoa mahdollista sijoitusta varten. ”Tuntumani on, että hyvien tiimien hyviin liikeideoihin on mahdollista saada rahoitusta, ja julkisilla yritystukimuodoilla yksityisen rahan määrä voidaan jopa tuplata”, Bluemink pohtii.

Hän muistuttaa kuitenkin, että yrityksen lopullisen menestymisen ratkaisee rahoituksen sijaan toinen hyvin yksinkertainen asia: ostaako yrityksen tuotetta riittävän moni.

HANNELE MENNALA, PERUSTAJAOSAKAS, PROIMPACT OY

YRITYKSEMME on työhyvinvoinnin johtamisen palveluyritys. Autamme yrityksiä työhyvinvointiprojektien suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

PROIMPACT OY:n yrityksen perustajat olivat työskennelleet pitkään IT-alalla. Meille tuli halu hyödyntää oman alamme kokemusta kasvavalla työhyvinvointi- ja työterveysalalla.

MEILLÄ oli alustava liikeidea, johon haimme palautetta asiakkailta tekemällä asiakastyötä ja teettämällä markkinakartoituksia. Tulokset vahvistivat liikeidean. Startupin liikeideaa tarvitsee alussa hioa jatkuvasti asiakaspalautteen, markkinoiden kehittymisen sekä kilpailutilanteen muuttumisen myötä.

HAIMME Aalto Yliopiston Start Up Centeriin ja saimme toimitilat Ruoholahden Technopoliksesta.

Yritystämme tukee vahva neuvonantajatiimi, joka koostuu eri alojen osaajista. Olemme saaneet neuvoa ja tukea myös muun muassa Elykeskuksesta, Tekes Digile-ohjelmasta sekä YritysHelsingistä.

KIM LEPPÄNEN, PERUSTAJA, KUNINGASTALOT OY

OLIN kouluaikanani rakennustyömailla töissä. Siellä törmäsin ensimmäisen kerran lämpökuvaukseen. Myöhemmin törmäsin aiheeseen opiskellessani rakennustekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa (TTY). Ajatus omasta lämpökuvauksia ja tiivismittauksia tekevästä yrityksestä alkoi kehittyä.

PERUSTIN yritykseni yksin ja opintojeni ohessa. Tilanne oli haastava sillä opintotukea ja starttirahaa ei voi saada samaan aikaan. Kaikki aikani kului yrityksen tai opintojeni parissa.

YRITYKSEN perustaminen on monivaiheinen prosessi, josta en olisi selvinnut ilman TTY:n yritystallia. Sieltä sain sekä tietoa että kannustusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Minut ohjattiin juttelemaan oikeille ihmisille ja sain vastauksen kaikkiin yrityksen perustamiseen liittyviin kysymyksiini.

YRITTÄJYYS vaatii paljon aikaa ja kokemusta. Tsemppaan itseäni ajattelemalla, että vaikka tämä yritys menisikin nurin, minulle on kehittynyt alasta niin valtavat määrät kokemusta, että saan helposti töitä muista yrityksistä. Valmistun diplomi-insinööriksi kesällä ja sen jälkeen pääsen keskittymään yritykseni kehittämiseen täysillä.

1/2014

15

Turve – T kiistelty kotimainen Teksti: Ulla Ylönen // Kuva: Ari Nakari, Bioenergia ry

Turpeella tuotetaan noin viidennes kaukolämmöstä ja noin kuusi prosenttia sähköstä. Yli miljoonan suomalaisen koti, koulu tai työpaikka on turpeella ja puulla tuotetun kaukolämmön piirissä.

16

1/2014

urpeen käyttö energiantuotannossa yleistyi 1970-luvun öljykriisin aikana. Nykyisin 5–7 prosenttia Suomen kokonaisenergian tarpeesta tuotetaan turpeella. Määrä kattaa noin 20 prosenttia kaukolämmöstä ja noin kuusi prosenttia sähköstä.

Valtaosa turpeesta poltetaan kuntien ja teollisuuden sähköä ja lämpöä tuottavissa voimalaitoksissa. Suomeen on viime vuosina rakennettu 7 miljardilla eurolla voima- ja lämpölaitoksia, jotka hyödyntävät lähiympäristön energialähteitä - myös turvetta.

Suomessa on noin 60 suurta turvevoimalaitosta, turvetta käyttäviä kaukolämpökeskuksia on noin 120. Lukuisissa pienissä, kiinteistökohtaisissa lämpökattiloissa turvetta käytetään ainoana polttoaineena.

Suurin osa voima- ja lämpölaitoksista on CHP-voimaloita (Combined Heat and Power), joissa turvetta poltetaan yhdessä metsähakkeen kanssa.

Turpeella on puhdistava vaikutus polttoon. Se estää puun syövyttävät vaikutukset kattilassa sekä sitoo puupolttoaineissa ja peltoenergiassa olevaa klooria.

Tasalaatuisella, pitkää varastointia kestävällä turpeella korvataan ennen kaikkea kivihiiltä. Turvetta on aina saatavilla, ja sen energiateho riittää kovillakin pakkasilla. Turpeen etuna on ollut myös vakaa ja kilpailukykyinen hinta.

Turvetuotannon epävarmuustekijöitä ovat kausiluonteisuus, riippuvaisuus säästä sekä vaihtelevat vuosituotokset. Tuotantokausi ajoittuu toukokuun puolivälistä syyskuun alkuun.

Turve varastoidaan suolle, josta se on nostettu ja kuljetetaan käyttöpaikalle päivittäin rekka-autoilla. Aurinko ja tuuli kuivattavat turpeen toimituskosteuteen.

Luonnonsuojeluliitto lopettaisi turpeen noston Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on lopettaa turpeennosto vuoteen 2020 mennessä, koska turpeen energiakäyttö aiheuttaa ongelmia ilmastolle, vesistöille, lajistoille ja ihmisille.

Turvemaiden laajamittainen hyödyntäminen on Luonnonsuojeluliiton mukaan muuttanut suot suureksi kasvihuonekaasujen päästölähteeksi.

Turve on fossiilisiin energialähteisiin rinnastettava polttoaine, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Turvetta poltettaessa poltetaan kierrosta poistunutta varastoitunutta hiiltä, jota on kertynyt soihin 5 000–10 000 vuoden ajan.

Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät 20 prosenttia, jos turpeenpoltto korvattaisiin, esimerkiksi tuulisähköllä ja maakaasulla. Lämmityksessä turpeen paras korvaaja on puu; metsien hakkuutähteet ja muut bioenergian muodot.

Luonnonsuojeluliiton mukaan turpeentuottajat ovat epäonnistuneet suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisessa eivätkä ole ohjanneet uusia turvetuotantoalueita jo ennestään ojitetuille soille.

Noin kaksi kolmasosaa Suomen energiahuollosta on tuontienergian varassa. Turpeella ja uusiutuvilla puuperäisillä biopolttoaineilla pystytään korvaamaan tuontienergiaa ja nostamaan energiahuollon kotimaisuusastetta.

Nykyisellään turpeen osuus vastaa 2 miljoonaa tonnia öljyä. Vastaava määrä kivihiiltä maksaa puolestaan 200–300 miljoonaa euroa. Kun sama energiamäärä tuotetaan turpeella, jää siihen käytetty raha kotimaahan.

Hyvänä turvevuonna energiaturpeen tuotanto ja käyttö työllistävät noin 10 000 henkilöä. Turvetuotannosta ja turpeen kuljetuksista vastaavat

Turpeen muu kuin energiakäyttö • maataloudessa kuivikkeena, imeytysaineena, kompostoinnissa • puutarhojen ja avomaaviljelyn kasvualustana • viherrakentamiseen ja maisemanhoitoon • öljyntorjuntaan • hoitoihin, kylpyihin, kosmetiikkaan • tekstiilien raaka-aineena (tupasvilla) • yhteensä noin 2,5 miljoona kuutiometriä/ vuosi

paikalliset turveyrittäjät, jotka tuottavat turvetta omiin nimiinsä tai suuremmille turveyhtiöille, kuten Vapolle tai Turveruukille. Suolla työskentelevien urakoitsijoiden lisäksi työtä saavat autonkuljettajat, konsultit, tutkijat ja lupaviranomaiset.

VTT:n laskelmien mukaan energiaturpeen tuotannon ja käytön kokonaisnettovaikutus Suomen kansantalouteen on lähes puoli miljardia euroa.

Noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota ja turvemaata. Turvemaita on eniten Pohjois-Suomessa ja vähiten Ahvenanmaalla.

Yli puolet 9,3 miljoonan hehtaarin suoalasta on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Turvetuotannossa on 0,6 prosenttia soista eli noin 68 000 hehtaaria. Kun suot ojitetaan ja niiden kasvillisuus poistetaan, jälki muistuttaa lähinnä kynnöspeltoa.

Turve on Suomessa ainoa energialaji, jonka tuotanto on luvanvaraista. Tuotantoalueen ravinne- ja kiintoainepäästöt määritellään ympäristöluvissa, joiden noudattamista sekä tuottajat että viranomaiset seuraavat.

Turpeen poltosta muodostuu hiilidioksidin lisäksi rikkidioksidia, typen oksideja, pölymäistä tuhkaa ja tuhkaan sitoutuvia raskasmetalleja. Näiden pitoisuudet ovat pienemmät kuin kivihiilen, mutta suuremmat kuin puupolttoaineiden. Päästöjä vähennetään poltto- ja

MITÄ TURVE ON? Turvetta syntyy kuolleista kasvin osista maatumalla hyvin kosteissa olosuhteissa. Hapen puutteen ja runsaan veden vuoksi kasvit eivät hajoa kunnolla, ja näin syntyy kasvava turvekerros.

Turvetta syntyy noin millimetrin paksuinen kerros vuodessa; siis metri turvetta 100 vuodessa.

Turve on määritelty hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi. Ilmastopolitiikassa turvetta käsitellään samalla tavoin kuin fossiilisia polttoaineita, eli turpeen polton päästöt lisäävät ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuutta.

puhdistustekniikoilla.

Turvetuotannosta poistuneet alueet eli loppuun kalutut suopohjat soveltuvat kasvumaaksi.

Niistä tehdään peltoja ja niille istutetaan metsää.

Lähteet: Turpeen tuotanto ja käyttö. Yhteenveto selvityksistä. VTT, Espoo 2010, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Geologian tutkimuskeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

1/2014

17

Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä kulkee suurjännitteistä tasasähköä. Ilmalämpöpumpussa sähkö ensin tasasuunnataan ja sitten vaihtosuunnataan moottoreille. Polttomoottoriauton tai sähköauton sähköjärjestelmä toimii pääosin tasasähköllä. Energiansäästölampussa pikkuruinen tasasuuntaaja muuntaa 230-volttisen vaihtosähkön ensin tasasähköksi ja sitten lampulle sopivaksi suuritaajuiseksi vaihtosähköksi.

Teksti: Ulla Ylönen // Kuva: iStockphoto

Tasavirta

tuli takaisin

E

dison aloitti sähkönjakelun tasasähköllä, mutta maailma siirtyi nopeasti vaihtosähkön käyttöön, koska kaikki pyörivät sähkökoneet – myös tasavirtakoneet - toimivat vaihtosähköllä ja voimansiirrossa tarvittavat eri jännitetasot saadaan helpoiten ja hyvällä hyötysuhteella aikaiseksi vaihtosähkömuuntajien avulla.

Tasasähkön (Direct Current) käyttö on kuitenkin viime vuosikymmeninä lisääntynyt merkittävästi elektronisissa laitteissa, mutta nyt odotetaan tasasähkön käytön reilua lisääntymistä myös järeämmässä sähkötekniikassa. Muutos johtuu arkipäivän pikku mukavuuksista. Muun muassa viihde-elektroniikka, tietokoneet, LED-valaisimet ja älypuhelimet käyttävät sisäisesti tasasähköä, vaikka ne liitetäänkin vaihtosähköverkkoon. Tuleva muutos tasasähkön puolesta johtuu suurelta osin aurinkosähkön tuotannosta sekä siitä, että joissakin tapauksissa vaihtosähköverkot ovat osoittautuneet tasasähköverkkoja haavoittuvammiksi. Myös kotitaloudet voitaisiin jatkossa varustaa tasasähköverkoilla.

Sähköauton akun lataamisen aiheuttama hävikki on 5 prosentin luokkaa. Itse akun hyötysuhde on parhaimmillaan 95 %:n luokkaa.

Kahden sähköjärjestelmän ”loukku” Koska aurinkopaneelit, akut ja kulutuselektroniikka toimivat luonnostaan tasasähköllä ja monet kodinkoneetkin voisivat tehoelektroniikan avulla toimia tasasähköllä, tulee mieleen kysymys, pitäisikö kodeissa olla vaihtosähkönjakelun asemesta tasasähköjärjestelmä.

Eri laitteet toimivat kuitenkin hyvin eri jännitetasoilla, jolloin jatkossakin täytynee tyytyä yhteen jakelutapaan ja laitteiden sisäisiin jännitetasojen muuntoihin.

Nähtäväksi jää, onko tulevaisuuden kodeissa 230 V tasa- vai vaihtosähköjärjestelmä. Periaatteessa kaikki tarvitsemamme laitteet saataisiin toimimaan jo tänään tasasähköllä.

Tuolloin asukkaat voisivat yrittää maksimoida talonsa sähköjärjestelmään liitettyjen pienten voimaloiden (aurinko, tuuli) ja energiavarastojen (akut) hyötykäytön ja minimoida sähkön muuntamisesta aiheutuvan energiahukan.

Muuntamisesta hävikkiä Sähkön siirtäminen ja muuntaminen aiheuttavat häviöitä. Sähkönsiirto korkealla tasajännitteellä on mahdollista hyvin pitkiä matkoja, mutta tavallinen sähkönsiirto ja jakelu on helpointa toteuttaa vaihtosähköllä. Järkevä vuorovaikutus tasa- ja vaihtosähköverkkojen välillä tekee tarpeelliset jännitetasojen muuntotehtävät helpoiksi.

Kotitalouksissa 230 V vaihtojännitettä muunnetaan moniin tasajännitetasoihin. Mitä enemmän eri jännitetasoja vaativaa elektroniikkaa on käytössä, sitä enemmän sähköä menee muunnoksissa myös harakoille.

Tutkijat ovat arvioineet, että noin 5–25 prosenttia kaikesta kotona käytetystä sähköstä menee muunnettaessa hukkaan. Osa aurinkopaneelienkin tuottamasta sähköenergiasta muuttuu lämmöksi, kun paneelin tuottama tasasähkö muunnetaan talon sähköjärjestelmään sopivaksi vaihtosähköksi.

18

1/2014

Maalaiskylä laboratoriona Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkii parhaillaan tasasähkön hyötyjä julkisessa jakelujärjestelmässä. Tutkimusta tehdään julkiseen sähkönjakeluun tarkoitetussa pienjännitteisessä tasasähkön jakeluverkossa. ”Laboratoriona” on kesästä 2012 lähtien käytetty pientä eteläsavolaista maalaiskylää. Sinne rakennettuun tasasähkön jakeluverkkoon kuuluu neljä kotitaloutta. Yliopiston yhteistyökumppanina on SuurSavon Sähkö Oy.

Ei käy kuin Strömsössä Kiinteistöjen sisäinen tasasähkönjakelu edellyttää johtohäviöiden pienenä pitämisen vuoksi jatkossakin likimain nykyistä jännitetasoa vastaavaa jännitettä. Silti esimerkiksi 230 voltin tasasähköä pystyttäisiin harvoin käyttämään suoraan kulutuskojeissa. Nykyisen vaihtosähköstä tasasähköksi muunnoksen sijaan kulutuselektroniikkakojeissa tarvittaisiin tehoelektroniikkaa tasasähkön jännitetason muuttamiseksi kojeen sisäiseen käyttöön sopivaksi.

Tasasähköön siirtyminen edellyttäisi kiinteistöjen nykyisten vaihtosähköjärjestelmien täydellistä uusimista.

Nykyisin käytössä olevat AC-komponentit – varokkeet, vikavirtasuojat, kytkimet, pistorasiat, johdot ym. – eivät sovellu sellaisenaan tasasähkölle.

Järeä tasasähköjakelujärjestelmä kodeissa vaatisi sähkön turvallisuusjärjestelmien uusimista. Vian tullessa vaihtosähkö katkeaa turvallisesti ja nopeasti sulakkeella.

Tasasähkön katkaiseminen sen sijaan edellyttää järeitä toimia, vaikka saadaankin toimimaan erikoissulakkeilla.

Kysynnän ja tarjonnan lainalaisuuksista johtuen sekä tasasähköjärjestelmien komponentit että tasasähköllä toimivat laitteet ovat toistaiseksi kalliita.

Suurin hyöty tasasähköstä saataisiin invertteritekniikkaa hyödyntävien suurempitehoisten laitteiden, kuten induktioliesien, lämpöpumppujen ja ilmanvaihtokojeiden, kautta. Kun inverttereistä poistettaisiin niissä lähes poikkeuksetta oleva laitekohtainen tasasuuntaus, voitaisiin valmistaa nykyistä yksinkertaisempia, edullisempia ja hyötysuhteeltaankin parempia laitteita. Tarvittaisiin kuitenkin uusia standardeja, jotta laitteet sopisivat järkevästi omaksuttavalle DC-jakelujännitetasolle.

Muuntajia tarvitaan Voimakkaasti kehittyvillä alueilla, joilla ei ole samanlaista vanhan järjestelmän taakkaa kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa, tasasähköjärjestelmien käyttöönotto kiinteistöissä onnistuu. Esimerkiksi Etelä-Koreassa on jo rakennettu kokonaan uusia kaupunkeja ja kaupunginosia, joiden rakennuksissa käytetään tasasähköä. Julkinen sähkönjakelujärjestelmä toimittaa sielläkin vaihtosähköä.

Muuntajia kuitenkin tarvitaan niin kauan kuin julkinen sähkönjakelu toteutetaan vaihtosähköllä.

Asiantuntijat: Professori Juha Pyrhönen ja tutkija Tero Kaipia, LUT Energia

MANHATTANILTA PARIISIN METROON Tasasähkö otettiin 1800-luvulla käyttöön valaistuksessa ja teollisuudessa. Öljylamput korvattiin sähkövaloilla ja höyrykoneet pyörittivät tasasähkögeneraattoreita. Thomas Alva Edisonin kehittämä tasasähköjärjestelmä oli kuitenkin tehoelektroniikan puuttuessa hankala kaukovoimansiirrossa, joten Nikolai Teslan ja George Westinghousen kehittämä vaihtosähköjärjestelmä valtasi maailman sähköverkot.

Edison julisti ”sodan” vaihtosähkölle, mutta ei mahtanut sen riemuvoitolle mitään. Pyörivien koneiden tapauksessa vaihtosähköä on helpompi valmistaa ja jännitetasojen muuntamisen help-

pouden ansiosta – toisin kuin tasasähköä – sitä pystytään siirtämään taloudellisesti pitkiä matkoja. Tosin kaikkein pisimmillä siirtoreiteillä hyvin suurjännitteinen tasasähkö on jo nyt ylivoimainen. Esim. Suuri osa Itaipun sähköstä siirretään tasasähköllä Brasilian taajaan asutetuille alueille.

Tasasähköllä on puolestaan se etu, että jos generaattorit lakkaavat toimimasta, korvaavaa virtaa voidaan tuottaa akuilla ja paristoilla. Nykyisissäkin UPS-järjestelmissä on akut.

Länsi-Euroopan metroissa junat ovat kautta aikain kulkeneet tasasähköllä, samoin Helsingin raitiovaunut ja rautatieliikenne Venäjällä.

1/2014

19

Teksti: Noora Niemelä // Kuva: Teemu Granström

Fingridillä pääsee työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä Sanna Hakala, 28 voimajohtoasiantuntija Punnitsin lukion jälkeen opiskelupaikan valintaa kauppakorkeakoulun ja teknillisen korkeakoulun väliltä. Isäni työskenteli teknisellä alalla, ja päätin lopulta seurata hänen jalanjälkiään. Valitsin sähkötekniikan opinnot ja valmistuin Otaniemestä diplomi-insinööriksi keväällä 2010.

Aloitin Fingridillä voimajohtoasiantuntijana maaliskuussa 2013. Fingridiltä kävi yliopistollani vierailijaluennoitsijoita, joten minulla oli yhtiöstä jo valmiiksi hyvä kuva. Minulla oli myös kokemusta alalta, sillä olin ehtinyt työskennellä jakeluverkkopuolella. Työssäni vastaan voimajohtojen kunnon hallinnasta ja toimin alueorganisaatioiden tukena. Olen myös mukana kehittämässä uutta omaisuuden hallinnan tietojärjestelmää.

Työpäiväni eivät ole koskaan samanlaisia. Fingridillä pääsee oppimaan paljon uutta, ja yhtiö tukee työntekijöidensä kasvua ja kehittymistä. Jokaiselle fingridiläiselle laaditaan oma urakehityssuunnitelma: uuden työntekijän kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet kartoitetaan jo uran alkuvaiheessa. Haluan itse kehittyä asiantuntijatehtävissä, ja kansainväliset haasteet kiehtovat minua eniten.

Fingridillä on mainio työilmapiiri. Minut on otettu hyvin vastaan ja kollegoilta on helppo kysyä neuvoa kaikissa tilanteissa. Fingrid on joustava työnantaja, ja yhtiö pitää hyvää huolta henkilöstöstään. Pienten lasten vanhemmat voivat tehdä lyhyempää työpäivää, ja talossa on liukuva työaika sekä etätyömahdollisuus. Lisäksi yhtiö tarjoaa laajat terveyspalvelut ja työmatka- sekä liikunta- ja kulttuuriseteleitä.

Meillä työskentelee motivoituneita ja innovatiivisia osaajia. Fingrid tekee paljon yhteistyötä pohjoismaisten ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa, joten työssä tarvitaan paitsi kielitaitoa myös laaja-alaisuutta ja hyviä yhteistyötaitoja. Täällä riittää mielekkäitä työtehtäviä, ja kannustava ilmapiiri motivoi kehittämään omaa osaamista.

”FINGRID ON JOUSTAVA TYÖNANTAJA, JA YHTIÖ PITÄÄ HYVÄÄ HUOLTA HENKILÖSTÖSTÄÄN.”

Fingrid vastaa Suomen sähkönsiirron kantaverkos-

den laajenemisen myötä työllämme on yhä suu-

ta, yhteiskuntamme tärkeimmästä perusrakentees-

remmassa määrin myös kansainvälinen ulottuvuus.

ta. Kantaverkon kautta kulkee noin 75 prosenttia

Fingrid tarjoaa yhteiskunnallisesti merkityksellistä

kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Fingridi-

ja ammatillisesti kiinnostavaa työtä n. 260:lle eri

läiset voivat päivittäin nähdä työnsä vaikutuksen

alojen asiantuntijalle.

jokaisen suomalaisen arkeen: Suomi toimii sähköllä. Kansainvälisen yhteistyön ja sähkömarkkinoi-

20

1/2014

www.fingrid.fi

ILMOITUS

Tuomas Maasalo, 29 kehityspäällikkö

”FINGRIDILLÄ ON HYVÄT ETENEMISMAHDOLLISUUDET, JA TÄÄLLÄ KANNUSTETAAN MYÖS TYÖKIERTOON.”

ILMOITUS

Isäni on tehnyt sähköverkkotoiminnan parissa pitkän uran, ja päädyin Fingridille hänen vanavedessään. Olin täällä kolmena vuonna kesätöissä ja tein myös diplomityöni yhtiölle. Nyt olen toiminut reilun vuoden kehityspäällikkönä omaisuuden hallinta -toiminnossa.

Teen talouden seurantaa ja raportointia. Olen hankintaprosessissa mukana ja ylläpidän sekä kehitän Fingridin urakoitsijat ja palveluntoimittajat kattavaa toimittajarekisteriä. Vastaan myös yhtiön projektisalkun hallinnan ylläpidosta.

Valmistuin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta tuotantotalouden diplomi-insinööriksi syksyllä 2009.

Luin pääaineenani laskentatoimea ja laajana sivuaineena sähkövoimatekniikkaa. Fingridillä saan tehdä monipuolista ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä työtä. Haluan kehittyä nykyisessä tehtävässäni ja voisin toimia joskus myös esimiestehtävissä. Fingridillä on hyvät etenemismahdollisuudet, ja täällä kannustetaan myös työkiertoon.

Fingrid on keskikokoinen asiantuntijorganisaatio.

Talossa on hyvä työilmapiiri, ja töihin on aina kiva tulla.

Arvostan sitä, että Fingridillä joustetaan yrityksen ja työntekijöiden tarpeiden mukaan. Se vaikuttaa positiivisesti työn tuloksiin.

Meiltä voi päästä ulkomaille töihin esimerkiksi eurooppalaisen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n kautta. Teemme sähkömarkkinoiden laajenemisen myötä aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä.

Englannin ja ruotsin lisäksi venäjän osaaminen on tällä alalla iso bonus.

Tarvitsemme tulevaisuudessa osaajia, jotka pystyvät mukautumaan monenlaisiin rooleihin.

Sähköverkkoliiketoiminnan ymmärtäminen on suureksi eduksi, ja alalla tarvitaan myös itseohjautuvuutta ja ennakkoluulottomuutta. Fingridillä voi kehittyä kansainvälisestikin arvostetuksi huippuosaajaksi.

1/2014

21

”YKSI TÄRKEIMMISTÄ SYISTÄ, MIKSI JÄIN OULUN ENERGIALLE VALMISTUMISENI JÄLKEEN, OLI HYVÄ TYÖILMAPIIRI.”

Tommi Kantola, 28, kunnossapitopäällikkö

Teksti: Virvamaria Toikka Kuva: Samuli Skantsi

Oulun Energia kannustaa kunnianhimoisiin projekteihin Energia-ala on ollut minulle aina tuttu juttu, sillä isäni on samalla alalla. Sähkö ja lämpö ovat tärkeä osa ihmisten elämää, joten alan opinnot olivat helppo valinta lukion jälkeen. Opiskelin nykyisessä Aalto-yliopistossa energiatekniikkaa ja tuotantotaloutta.

Aloitin Oulun Energialla, Toppilan voimalaitoksella vuonna 2009. Diplomityön tehtyäni ja valmistuttuani jäin töihin energiainsinööriksi. Oulun Energia tarjoaa haastavien ja monipuolisten tehtävien lisäksi hyvät mahdollisuudet uralla etenemiseen. Kun hoitaa työnsä ahkerasti ja kunnialla, saa lisää vastuuta. Itse aloitin vähän aikaa sitten kunnossapitopäällikkönä, ja johdan noin 40 hengen organisaatiota. Tämän lisäksi toimin yhden Oulun Energian tytäryhtiön hallituksessa.

Olen päässyt työskentelemään työurani aikana monissa mielenkiintoisissa projekteissa, ja täällä kannustetaan kokeilemaan haastaviakin projekteja. Niistä mieleenpainuvimpia on ollut uutta voimalaitosta koskeva esiselvitys.

Minulla oli projektissa iso rooli, sillä työ vastasi koulutustani.

Viime kesänä olin mukana rakentamassa savupiippua tänne Toppilan voimalaitokselle. Projekti oli haastava ja toi paineita, mutta ehkä juuri siksi lopputulos oli palkitseva.

Yksi tärkeimmistä syistä, miksi jäin Oulun Energialle valmistumiseni jälkeen, oli hyvä työilmapiiri. Oulun Energialla voi työskennellä monissa eri tehtävissä.

Toimintaa on polttoaineen tuotannosta, sähkön- ja lämmöntuotantoon, niiden jakeluun ja myyntiin kuluttajille sekä ylläpitotöitä ja rakentamista.

22

1/2014

Oulun Energia on Pohjois-Suomen johta-

taa monipuolisia energiapalveluja. Oulun

va energiakonserni. Se jalostaa pohjoisen

Energia kehittää aktiivisesti liiketoimin-

luonnonvarat sähköksi ja lämmöksi, vastaa

taansa ja hakee kasvua uusilla tuotteilla

näiden jakelusta ja myynnistä sekä tuot-

ja palveluilla.

ILMOITUS

Teksti: Pia Salo // Kuva: Vesa Laitinen

Heikki Keskiväli, 25, diplomityöntekijä, Solar Business Development

Aurinkovoiman haasteet kiehtovat

”ON OLLUT MAHTAVAA KUULUA ENNAKKOLUULOTTOMAAN JA KANNUSTAVAAN SOLAR-TIIMIIN.”

Teen diplomityötäni Solar Business Development -tiimille, joka kehittää yhtiön aurinkovoimaliiketoimintaa.

Fortumissa minuun vetosivat vakaan työnantajan ja uuden alan yhdistelmä sekä kansainväliset mahdollisuudet.

On ollut mahtavaa kuulua ennakkoluulottomaan, kannustavaan ja aikaansaavaan kuuden hengen Solar-tiimiin.

Ennen diplomityötä tein aurinkovoima-alan seurantaja raportointitehtäviä. Parin vuoden aikana olen saanut olla mukana monessa projektissa ja päässyt toimimaan yhdessä monenlaisten osaajien ja persoonien kanssa yli tiimi- ja divisioonarajojen.

Lukiossa luonnontieteelliset aineet olivat vahvuuteni, ja hakeuduin alun perin Aalto-yliopistoon opiskelemaan teknillistä fysiikkaa. Jo muutamassa viikossa totesin, että se ei ole oma juttuni, ja vaihdoin lennosta energiatekniikkaan. Vihreät arvot kumpuavat kotoa Lahden maaseudulta. Meillä kierrätettiin ja kompostoitiin ahkerasti.

Opinnot ovat antaneet hyvän pohjan, mutta työssäni olen perehtynyt uuteen teknologiaan, aurinkovoimaan.

Fortumilla puhutaan aurinkotaloudesta, jonka uskotaan mahdollistavan kestävän kasvun. Osa haasteista on jo ratkaistu, mutta yhteiskunnan tasolla riittää ratkottavaa.

Olemme onnekkaita, että tätä pohditaan suomalaisyrityksessä. Itse haastan mielelläni vakiintuneita toimintatapoja, joten on antoisaa olla mukana tässä työssä.

Lähden kesäksi viimeistelemään tutkintoni Stanfordin yliopistoon aurinkovoiman, vihreän teknologian ja yrittäjyyden opinnoilla. Vaihdon jälkeen toiveissa on jatkaa joustavasti Fortumilla. Olisi upeaa jatkossakin työskennellä vihreän teknologian parissa, ja yrittäjähenkisenä minua kiinnostavat siihen liittyvät startup-henkiset hankkeet.

Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa ener-

tynyt Pohjoismaihin, Baltiaan, Venäjälle ja Puo-

giaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien su-

laan. Vuonna 2013 Fortumin liikevaihto oli 6,1

kupolvien elämää. Vastaamme asiakkaidemme

miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin

tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla

9 500 henkilöä.

sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan asiantuntijapalveluja. Yhtiön toiminta on keskit-

ILMOITUS

www.fortum.com/fi

1/2014

23

Teksti: Noora Niemelä // Kuva: Teemu Granström

Atte Kallio, 30, projektinjohtaja, Helsingin Energia Opiskelin Otaniemessä energiatekniikkaa ja ympäristönsuojelua ja valmistuin diplomi-insinööriksi keväällä 2009, minkä jälkeen aloitin Helsingin Energialla projektiinsinöörinä. Parin vuoden jälkeen ylenin projektinjohtajaksi.

Olen mukana Kalasatama- ja Keski-Pasila-projekteissa.

Kalasatamasta luodaan älykkään kaupunkirakentamisen mallialue ja alueella yhdistetään vanhoja ja uusia energiaratkaisuja. Ympärilläni työskentelee maailmanluokan huippuosaajia. Saan tehdä vastuullisia ja haastavia tehtäviä, mikä on parasta työssäni.

Työni on todella vaihtelevaa. Päivääni kuuluu paljon kokouksia ja yhteydenpitoa yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteiset onnistumiset motivoivat minua työssä eniten. Intoa tässä projektissa riittää – haastavinta on sovittaa kaikki näkemykset yhteen.

Uutta Helsinkiä – verkostoyhteistyössä on voimaa Helsingin kaupunki haluaa rakentaa tulevina vuosikymmeninä uusia, laadukkaita alueita, joilla viihdytään niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Pasilasta tulee ensi vuosikymmenen alussa Helsingin toinen keskus nykyisen keskustan rinnalle. Vuoteen 2040 mennessä alue on lähes 20 000 asukkaan kaupunginosa, ja se tarjoaa työpaikan yli 50 000 ihmiselle. Lukuisat tekniikan akateemiset puhaltavat kaupungilla yhteen hiileen entistä elinvoimaisemman ja viihtyisämmän Helsingin rakentamiseksi.

Johanna Hytönen, 40, ympäristöinsinööri, Kiinteistövirasto

”MEILLÄ ON KANNUSTAVA JA POSITIIVINEN TYÖILMAPIIRI.”

24

1/2014

Valmistuin Mikkelin AMK:sta ympäristötekniikan insinööriksi keväällä 2001. Vuonna 2005 aloitin ympäristöinsinöörinä Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tonttiosastolla. Pasila-projektiin hyppäsin mukaan, kun Keski-Pasilan keskustakorttelista käynnistettiin toteutusja suunnittelukilpailu vuonna 2010.

Ohjaan maaperätutkimuksia ja laadin viranomaisille tarvittavat ilmoitukset, jotta saamme luvat pilaantuneen maan kunnostamiseen. Valvon myös, että työt etenevät oikeassa aikataulussa ja laajuudessa. Työssäni ei saa pelätä kumisaappaiden jalkaan vetämistä, sillä tutkimuksia ja maaperän kunnostusta tehdään säässä kuin säässä.

Projektityöskentely on mielenkiintoista ja avartavaa.

Saan hoitaa oman alueeni hommia itsenäisesti ja vapaasti, ja minulla on vankka asiantuntijajoukko tukenani.

ILMOITUS

”HELSINGIN KAUPUNKI KANNUSTAA AKTIIVISESTI LIIKUNTAAN JA KULTTUURIIN.”

Dan Mollgren, 37, arkkitehti, Kaupunkisuunnitteluvirasto Valmistuin Otaniemestä arkkitehdiksi vuonna 2006.

Kolme vuotta sitten pääsin mukaan Pasila-projektiin ja kuluneena vuonna olen keskittynyt Pasilan keskustakorttelin kaavoitukseen. Haluan vaikuttaa siihen, että Helsinkiin syntyy hyvälaatuista kaupunkiympäristöä ja julkista tilaa.

Kaavoittajana teen töitä isolla rintamalla maankäytön suunnittelutehtävissä. Annan oman suunnittelupanokseni projektille ja ohjaan asiantuntijoiden työtä. Iso osa työnkuvaani on myös asioiden valmistelu ja esittely.

Meillä on hyvä työilmapiiri, mikä on tärkeää näin pitkäjänteisessä työssä. On osattava viestiä erilaisten ihmisten kanssa, antaa rakentavaa palautetta ja ottaa sitä vastaan.

Tällaisessa projektissa on oltava paitsi näkemystä ja asiantuntemusta, myös hyvä kuuntelija.

Kati Kivelä, 34, korkeakouluharjoittelija, kaupunkisuunnitteluvirasto Olen loppusuoralla arkkitehdin opinnoissani Tampereen teknillisessä yliopistossa. Pasila-projektin harjoittelijana selvitän uuden peruskoulun sijoittamista alueelle.

Mahdollisten rakennuspaikkojen tekninen tarkastelu tehdään konsultin avulla, ja olen mukana konsulttityötä ohjaavassa ryhmässä. Järjestän myös kokouksia kaupungin sisäisten virastojen sekä muiden toimijoiden välillä.

Meillä on kaupunkisuunnitteluvirastossa kannustava ja positiivinen työilmapiiri. Yhteistyön tekeminen ja työn vastuullisuus motivoivat minua eniten. Asemakaavoitus on pitkä, monen toimijan prosessi, jossa yksittäinenkin taho voi vaikuttaa merkittävästi työn tulokseen.

Helsingin kaupunki on iso työnantaja, joka kannustaa aktiivisesti esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin.

Helsingin kaupungilla työskentelee eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita. Huolehdimme kaupunkilaisten hyvinvoinnista, palveluista, arjen toimivuudesta ja

ILMOITUS

Olemme suurin työnantaja Suomessa ja meitä on yli 40 000.

Tutustu meihin helsinkirekryn Facebook-sivuilla

kaupunkimme kehittymisestä. Työt kaupungilla ovat

facebook.com/helsinkirekry tai nettisivulla

monipuolisia ja yhteiskunnallisesti tärkeitä.

helsinkirekry.fi.

1/2014

25

Juhana Yrjölä, 35, tietohallintopäällikkö

Teksti: Helena Immonen Kuva: Teemu Granström

Uusimpien trendien äärellä Suomessa on aika vähän näin isoja organisaatioita kuin puolustusvoimat. Väitän, että missään muualla ei näe tietoturva-asioita yhtä laajalla skaalalla. Olen ollut nyt kaksi vuotta töissä puolustusvoimissa ja kehittynyt laajaalaiseksi osaajaksi.

Olen valmistunut Helsingin yliopiston matematiikan laitokselta filosofian maisteriksi ja Aalto-yliopistosta diplomi-insinööriksi. Kyberasiat ovat aina kiinnostaneet minua, ja kun puolustusvoimille tuli tämä paikka hakuun, laitoin paperit vetämään.

Työympäristönä puolustusvoimat on äärimmäisen rento. Täällä annetaan vastuuta ja myös vapautta tehdä asiat kuten itse haluaa. Silloin voi hyvin vaikuttaa työn sisältöön. Pidän puolustusvoimien särmästä tyylistä ja kaveria ei jätetä -asenteesta.

Työssäni Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosastolla olen mukana laatimassa puolustusvoimien kybersuojautumisen konseptia tietojärjestelmille. Hyvä fiilis tulee, kun saa työskennellä Suomen johtavien ammattilaisten kanssa.

Maailma muuttuu nopeasti tietoturva-asioissa.

Meidän tehtävämme on seurata jatkuvasti uusimpia trendejä. Omaa osaamista onkin mahdollista kehittää niin paljon kuin haluaa. Itse olen viimeisen puolen vuoden aikana käynyt kansainvälisissä tietoturvakonferensseissa Amsterdamissa ja Milanossa.

Työntekijöitä tuetaan puolustusvoimissa hyvin.

Esimerkiksi työterveyshuolto pitää erittäin hyvää huolta, ja meillä on mahdollisuus käyttää työaikaa urheiluun.

Tulevaisuudessa haluaisin erikoistua enemmän johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Isossa organisaatiossa laaja-alainen osaaminen on hyvä asia, mutta erityisosaamistakin tarvitaan.

”TYÖYMPÄRISTÖNÄ PUOLUSTUSVOIMAT ON ÄÄRIMMÄISEN RENTO.”

Puolustusvoimat on arvostettu, uudistuva valtion työnanta-

Puolustusvoimissa työtehtävien kirjo on laaja, ulottuen aina

ja, joka tarjoaa monipuolisia ja haasteellisia tehtäviä lähes

lääkäreistä asentajiin, tutkijoista liikunnanohjaajiin ja laki-

14 000 työntekijälle eri puolella Suomea. Tutkimusten mu-

miehistä insinööreihin. Siivilityöntekijät ovat omien alojen-

kaan henkilökunnan keskuudessa vallitsee hyvä me-henki,

sa kouluttautuneita ammattilaisia.

ja puolustusvoimissa kehitetäänkin jatkuvasti kokonaisvaltaista työhyvinvointia sekä henkilöstön osaamista.

26

1/2014

www.puolustusvoimat.fi

ILMOITUS

Silverskin valvoo Suomen kyberturvallisuuden tilaa

Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

”SILVERSKIN ANTAA MAHDOLLISUUDEN KEHITTYÄ ALAN PARHAAKSI.”

Tietoturvayhtiö Silverskin selvittää yritysten näkymät kyberavaruudessa. Yksi haavoittuvuus järjestelmässä ei välttämättä vielä merkitse, moni voi altistaa hyökkäykselle. Kun ymmärtää hyökkääjän keinot, pystyy siltä puolustautumaan.

Niklas Särökaari, 26, Security Advisor Kyberhyökkäyksissä pyritään aiheuttamaan haittaa, varastamaan tietoa laittomin keinoin. Me teemme työtä eettisesti. Pyrimme löytämään haavoittuvuudet palveluissa proaktiivisesti ja estämään tietomurrot. Työmme vaatii tietojenkeruutta ja kokonaiskuvan ymmärtämistä.

Teen penetraatiotestausta, tietoturvakouluttamista ja tietoturvatarkastuksia. Hyökkäysvalmennuksessa opetamme ajattelemaan kuin hakkeri. Käymme läpi eri keinoja ja työkaluja, jotka auttavat puolustautumaan.

Koulutukseltani olen it-tradenomi. Olen tullut Silverskiniin vuoden 2012 alussa ja viihtynyt erittäin hyvin. Meillä on rentoa mutta silti ammattimaisuus säilyy.

Vastuualueet ovat laajempia kuin isoissa yrityksissä.

Saan hyvän fiilikseen siitä, kun asiakkaat tajuavat koulutuksen jälkeen tietoturvallisuuden tärkeyden ja riskit.

Mielenkiintoisinta työssäni on jatkuva itsensä kehittäminen: Jokainen järjestelmä on erilainen, ja sen myötä saa opiskella koko ajan. Kesäkuussa lähden Amerikkaan uusille kursseille. Silverskin antaa mahdollisuuden kehittyä alan parhaaksi ja pysyä aallonharjalla.

Mikko Niemelä, 28, toimitusjohtaja On tärkeää tietää mitä yrityksestä näkyy kyberavaruudessa. Kun sen tietää, tietää mitä vastaan pitää puolustautua. Silverskin selvittää aina ensin asiakasyritystensä kybernäkyvyyden. Olemme kehittäneet oman tilannekuvapalvelun ja pystymme siten valvomaan reaaliaikaisesti, miten tehdyt muutokset asiakkaiden ympäristöissä vaikuttavat ja näyttämään mahdolliset hyökkäysreitit.

Asiakkaamme ja me pystymme näkemään tilanteen koko ajan esimerkiksi iPadin kautta. Laite hälyttää jos tietoturvassa ilmenee muutoksia tai puutteita. Asiakkaiden ymmärrys omista tietoturva-asioista kasvaa, kun he pääsevät havainnollisesti seuraamaan tilannetta.

Vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin. Yritys on kasvanut; meitä on nyt 14 työntekijää. Uusi, Suomessa ensimmäinen laatuaan oleva hyökkäyslaboratorio, on avautumassa keväällä. Sillä on kaksi tehtävää: kyberhyökkäysten kehittäminen tunnistamalla uusia hyökkäystapoja ja toisena, tilannekuvan luominen. Tietoturvahyökkäyksiä mallintava laboratoriomme on herättänyt kiinnostusta Yhdysvaltojen puolustusvoimissa asti.

Silverskin on työntekijöidensä omistama korkean osaa-

turvan tilasta - sisältä ja ulkoa. Valmennamme henkilös-

mistason tietoturvayhtiö. Syventymistämme kuvaa kor-

tön eri kohderyhmät ja autamme valitsemaan ja otta-

kein sertifioitu taso niin Euroopaan Unionin kuin Yhdys-

maan käyttöön parhaiten sopivat tietoturvakäytännöt.

valtojen puolustusministeriön standardeissa.

Tarjoamme reaaliaikaista tilannekuvaa yrityksen tieto-

ILMOITUS

www.silverskin.com

1/2014

27

Teksti: Marju Hulttinen Kuva: Teemu Granström

PÄ I V I T Y K S E T / S TA R T U P

Päivädiskoilu poiki yritysidean Tarvitsetko tilaa? Onko tiedossa bileet, vuosijuhlat, polttarit, häät, messut, tiedotustilaisuus, videoesitys, konsertti, saunailta tai workshop? Tilaisuuksien järjestäjää auttaa Venuu.fi, lokakuussa 2013 startannut tapahtumatilojen hakupalvelu.

”

Järjestin nykyisen yhtiökumppanini Jerome Saarisen kanssa Aalto-yliopistossa 50–70 hengen lounasdiskoja: Tunti tanssia keskellä päivää, jonka jälkeen mennään lounaalle hikisenä mutta onnellisena. Huomasimme järjestäjinä, että mielenkiintoisia tiloja on todella vaikea löytää”, kertoo Jasu Koponen.

Oma tarve kirvoitti Koposta ja Saarista rakentamaan nettipalvelun, joka tekee minkä tahansa tapahtuman järjestämisestä helpom-

”KEHITÄMME RESEPTIN, JOLLA VENUU.FI VIEDÄÄN TEHOKKAASTI KAIKKIALLE.”

paa. Venuu paikkaa markkinoiden aukkoa: aikaisemmin ei ollut pitkälle vietyä palvelua tilojen löytämiseen. ”Meiltä löytää tiloja seminaareihin, häihin, cocktailtilaisuuksiin – lähtökohtaisesti mihin vain yksityis- tai yritystilaisuuteen. Hyvien kuvien ja tarkkojen tietojen ansiosta sopivien tilavaihtoehtojen löytäminen on nopeaa”, Koponen lupaa. ”Samalla tietenkin tuomme tilojen tarjoajille maksavia asiakkaita. ”

tiivisia. Konsepti on vaikuttanut toimivalta, ja työntekijöillä on piisannut intoa. Lähijoukot ovat tsempanneet tuellaan.

Vajaan vuoden toimineessa Venuussa on vauhti päällä. Ensimmäinen palveluversio saatiin julkaistua 1. lokakuuta, ja jo sitä ennen palvelua oli saatu myytyä tilojen tarjoajille. Tällä hetkellä Otaniemessä toimivassa startup-yrityksessä on kahdeksan työntekijää. Heitä yhdistää Aalto-yliopiston lisäksi samanhenkisyys ja vahva palo rakentaa jotain suurta.

Myyntiä jo ennen starttia Uusille yrittäjille alkutaival on ollut huikea seikkailu, ja yllätykset ovat olleet pääasiassa posi-

Globaalit mahdollisuudet kutkuttavat Venuu.fi:ssä oli alkuvuodesta yli 300 tilaa pääasiassa Helsingin ja Turun seuduilta. Vuoden 2014 tavoitteena on saada haltuun koko Suomi sekä ottaa alkuaskeleet ulkomaille rantautumiseen. ”Kaikilla tapahtumajärjestäjillä ympäri maailmaa on sama ongelma, joten palvelullamme on globaalit mahdollisuudet, Koponen toteaa. ”Viiden vuoden päästä tavoitteenamme on toimia useammassa maassa. Kehitämme reseptin, jolla Venuu.fi viedään tehokkaasti kaikkialle.” ”Alussa fokus on vahvasti tapahtumatiloissa, jatkossa kauttamme löytää tapahtumiin myös vaikkapa pitopalvelun, kalusteet ja dj:n”, Koponen maalailee.

FA K TAT YRITYKSEN NIMI: Venuu Oy PERUSTAMISVUOSI: 2013 PERUSTAJAT: Jasu Koponen ja Jerome Saarinen Vasemmalta oikealle: Emil Sågfors, Vesa Laakso (takana), Jerome Saarinen, Jussi Virtanen (takana), Jasu Koponen. Tiimissä myös: Jenni Laurell, Mari Luukkainen ja Sami Kukkonen.

TUOTE: Tehdä tapahtumatilojen löytämisestä helppoa ja tuoda samalla tilojen omistajille asiakkaita.

SINUN STARTUPISI TÄLLE PALSTALLE?

28

1/2014

Juttusarjassa esittelemme startup-yrityksiä, jotka ovat teekkareiden, diplomi-insinöörien tai muuten tekniikan alalla toimivien henkilöiden perustamia. Kerro meille omasta startupistasi: maria.huusko@t-media.fi

TAVOITE: Lanseerata palvelu koko Suomessa vuonna 2014 ja lähteä ulkomaille ensi vuoden alussa.

Muuttunut teknologiajohtaja Vuoden 2014 teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors uskoo uusiutuviin energianlähteisiin. Kasvihuonepäästöjen vähentämisen lisäksi niillä voi tehdä myös kannattavaa liiketoimintaa.

Teksti: Helena Immonen // Kuvat: Teemu Granström

K

unnioitamme ja suojelemme ympäristöä, jossa toimimme. Näin vakuutetaan suomalaisen polttoaineyhtiö Neste Oil Oyj:n verkkosivuilla. Kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat yrityksen vahvoja teesejä. Täysin tyhjää puhetta se ei ole, sillä Neste Oil valittiin vuonna 2013 The Global 100 –listalla maailman neljänneksi vastuullisimmaksi yritykseksi.

Vastuullisuuteen uskoo vahvasti myös Neste Oilin teknologiajohtaja Lars Peter Lindfors, joka on viime vuosina työskennellyt erityisesti uusiutuvien energianlähteiden kehittämisen parissa. ”Uusiutuvat energianlähteet kiinnostavat minua, koska koen, että olemme oikeasti tekemässä jotain koko maailman hyväksi.

Olemme mukana vähentämässä kasvihuonepäästöjä. Se on iso juttu”, Lindfors sanoo.

Kasvihuonepäästöjen vähentämisen lisäksi Neste Oil tekee myös ihan kivasti rahaa; uusiutuvien polttoaineiden viime vuoden liikevoitto oli 273 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 luku oli vielä 56 miljoonaa euroa tappiollinen, joten Neste Oil onnistui siis viimein tekemään biojätteistä ja uusiutuvista raaka-aineista valmistetusta dieselistä kannattavaa liiketoimintaa. Läpimurto oli yksi syy siihen, miksi Lindfors valittiin vuoden 2014 teknologiajohtajaksi. ”Nesteen punainen lanka on jo pitkään ollut halu tehdä entistä ympäristöystävällisempiä ja laadukkaampia tuotteita entistä haasteellisimmista raaka-aineista”, Lindfors kertoo innostuneesti.

Lindfors puhuu työnantajastaan vilpittömän innokkaasti. Totuus on kuitenkin se, että ilman Neste Oilin uusiutuvien energioiden liiketoimintaa hän tuskin olisi nyt tässä.

1/2014

29

L

indfors vietti lapsuutensa Turussa, jossa viihtyi. Hän oppi myös rakastamaan Ahvenanmaan saaristoa, josta hänen vanhempansa ovat kotoisin, ja jonne hän nyt suuntaa oman perheensä kanssa kesäisin rentoutumaan.

16-vuotiaana lukiolaisena Lindfors lähti vaihtooppilaaksi Yhdysvaltoihin, Ohion osavaltioon. Kestävyysjuoksua silloin harrastanut nuori mies sai nopeasti ystäviä urheilun ympäriltä. Kiinnostus kansainvälisyyteen kasvoi, ja tulevaisuuden polku alkoi hahmottua.

Lukion jälkeen oli edessä jatko-opintopaikan valinta. Kemiantekniikka kiinnosti, mutta Lindfors ei halunnut Åbo Akademiin kirjoille, koska hänen isänsä oli siellä professorina. Tuttavan vinkin perusteella Lindfors päättikin hakea Göteborgiin, Chalmersin teknilliseen korkeakouluun opiskelemaan. ”Se oli kulttuurisesti isompi hyppy kuin aluksi ajattelin. Siellä oltiin kulttuurisesti vähän pinnallisempia, mutta sosiaalisempia, kuin Suomessa. Kaikki sovitut asiat eivät pitäneetkään”.

Lindfors opiskeli kemiantekniikkaa ja katalyysia. 80-luvulla resurssit Göteborgissa olivat hänen mukaansa paremmat kuin Suomessa, ja Nobel-komitean professorit kävivät tasaisin väliajoin luennoimmassa. ”Minua kiinnosti pitää linkki Suomeen vahvana, joten hain vaihtoon Otaniemeen tekemään diplomityötä.”

Siinä vaiheessa Lindfors oli vakavasti harkinnut tutkijan uraa ja teki diplomityönsä Neste Oilin katalyysitutkimuksessa.

D

iplomityön jälkeen Lindfors jäi Neste Oilin katalyysitutkimusosastolle töihin ja ryhtyi kirjoittamaan väitöskirjaansa Åbo Akademissa. ”Ajattelin, että minusta tulisi kansainvälisesti tunnustettu tutkija katalyyttipuolella. Mutta kun väitöskirja oli kansissa, huomasin, ettei tästä mulle uraa tule. Persoonani oli muuttunut enemmän sosiaaliseen suuntaan ja halusin vuorovaikuttaa laajemmalla alueella, ihmisten kautta”.

”YRITYSKULTTUURIT VOIVAT OLLA VIELÄ ERILAISEMPIA KUIN KANSAKUNTIEN.”

30

1/2014

”AJATTELEN POSITIIVISESTI, ETTÄ NYT MEILLÄ ON TÄMÄ JUTTU, JA RUVETAAN KATSOMAAN SEURAAVIA JUTTUJA. EIHÄN TÄMÄ MAAILMA OLE VIELÄ VALMIS” Siinä vaiheessa Neste Oilin silloinen Suomikeskeisyys alkoi myös hieman haitata. Lindfors hinkui kansainvälisiin tehtäviin. Konserniin kuului kuitenkin kansainvälinen Neste Chemicals, jonne Lindfors lopulta siirtyi ryhmäpäälliköksi.

Vastuualueena hänellä oli Ruotsista käsin toimiva Neste Oxo. Haasteeksi muodostui ruotsalaisen ja suomalaisen kulttuurin yhteensovittaminen. Siihen Lindforsilla oli Göteborgin opiskeluaikojensa vuoksi erinomaiset edellytykset. ”Yrityskulttuurit voivat olla vielä erilaisempia kuin kansakuntien”, Lindfors selventää.

Lindfors eteni Neste Chemicalsissa erilaisiin johtotehtäviin. Erinäisten yrityskauppojen ja liiketoimintojen pilkkomisten jälkeen hän löysi itsensä Perstorp AB:n palveluksesta ja johtoryhmästä vastuualueenaan uusien teknologien ja tuotteiden kehittäminen ja markkinoille vieminen. Työ sijaitsi Ruotsissa sekä osaltaan Intiassa, Kaliforniassa ja Suomessa, jossa Lindfors toimi myös paikallisen Perstorp Oy:n toimitusjohtajana.

Se oli raskasta ja hienoa aikaa. Raskasta, koska Suomessa olivat kolme pientä poikaa ja vaimo.

Hienoa, koska aika oli Lindforsille ammatillisesti merkittävää ja kiinnostavaa. Lindfors kertoo luulleensa, että pesti Ruotsissa kestäisi vain kolme vuotta – sen ajan jälkeen oli pääomasijoittaja ilmoittanut myyvänsä yrityksen. Lindforsit päättivät, ettei koko perheen kannattaisi muuttaa Ruotsiin. ”Voi olla, että se oli väärä päätös. Sijoittaja ei lähtenyt kolmen vuoden päästä, eikä viidenkään vuoden päästä, vaan vasta seitsemän vuoden päästä. Olin paljolti viikonloppuisä seitsemän vuotta. Mutta siitä selvittiin ilman isompia kriisejä.”

S

en seitsemän vuoden kuluttua oli aika tehdä muutos. Sattumalta Lindfors tapasi erään Neste Oilin johtohenkilön, joka kertoi yrityksen organisaatiomuutoksista.

Lindfors kiinnostui uusiutuvasta energiasta, jota Neste Oil halusi kehittää. Lindfors haki töihin, ja hänet palkattiin tutkimusjohtajaksi vuonna 2007. ”Ilman uusiutuvaa puolta en olisi hakeutunut takaisin Nesteelle”.

Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, Lindfors katsoo taakseen ja näkee vahvan kehityksen Neste Oililla.

”Ollaan kehitetty polttoainepuolta vahvasti, mutta vielä voidaan entistä enemmän laajentaa raaka-ainepohjaa ja kasvattaa asiakaskuntaa. Voidaan ajatella, että meillä on tässä polttoaine, tai että meillä on kemiallisia yhdisteitä, joita voi käyttää moneen muuhunkin. Hyödyntämismahdollisuudet pitää nähdä laajemmin, voisimmeko viedä kemianteollisuuteen uusiutuvia tuotteita?”.

V

uodelta 2014 Lindfors odottaa uusiutuvan energian liiketoiminnan vahvistamista ja raakaainepohjan laajentamista. Viime vuonna Neste Oilin käyttämistä uusiutuvista raaka-aineista 52 prosenttia oli tähdevirtoja. Lindfors huomauttaa, että tähdevirtojen käyttö vähentää kasvihuonekaasuja vähintään 60 prosenttia. Se on hänelle ja maailmalle merkittävä juttu ja koukku, miksi hän tätä työtä tekee. ”Yksi haasteemme on, että olemme vahvasti insinööritalo. Ajattelemme, että jos tehdään asiat hyvin ja näytetään se faktoilla ja excel-taulukoilla, se riittää. Mutta oikeasti se on mielikuva, joka ratkaisee. Meidän pitää paremmin tuoda itseämme positiivisesti esille, ja viestiä, mitä olemme kehittäneet.”

Lindfors uskoo tulevaisuuteen ja haluaa kannustaa opiskelijoita ja nuoria ammattilaisia us-

komaan itseensä. Vaikka jatkuvasti tulee uutisia uusista yt-neuvotteluista ja talouden huonoista suhdanteista, vuoden teknologiajohtaja uskoo, että ihminen pärjää elämässään aina, kun tekee sitä, mistä oikeasti tykkää ja mikä kiinnostaa.

K

atsoessaan elämänpolkuaan taaksepäin Lindfors huomaa muuttuneensa paljon. ”Kaikki ihmiset muuttuvat matkalla lapsuudesta vanhuuteen, mutta musta tuntuu, että olen muuttunut tosi paljon. Kaikki ihmiset ei varmaan muutu näin paljoa.”

Muuttumisen hän näkee kuitenkin hyvänä asiana. Elämä on opettanut, työ tietysti, mutta ehkä enemmän vielä isyys. Katsoessaan kolmen poikansa kasvua Lindfors on oppinut, että jokainen ihminen kulkee omaa polkuaan, ja se on ihan okei. Hänen poikiensa ei tarvitse seurata isänsä jalanjäljissä.

Ihmisten mukana muuttuvat ja kehittyvät myös yritykset, kuten Neste Oil. Perillä ei toki vielä olla. ”Ajattelen positiivisesti, että nyt meillä on tämä juttu, ja ruvetaan katsomaan seuraavia juttuja. Eihän tämä maailma ole vielä valmis”, Lindfors sanoo hymyillen.

The only way is forward.

HÄN: LARS PETER LINDFORS Neste Oilin teknologiajohtaja IKÄ 49 Vuotta KOULUTUS Tekniikan tohtori (Teknillinen kemia), Master of Business administration (MBA) PERHE Vaimo, kolme poikaa ja kultainennoutaja AIEMMAT TYÖT Vuodesta 2007 asti Neste Oil 2001–2007 Perstorp 1996–2001 Neste Oxo Business 1993–1995 Neste Chemicals 1989–1993 Neste Oil

1/2014

31

SORVIN ÄÄRESSÄ Teksti: Johanna Nykopp // Kuvat: Teemu Granström

Soodakattiloita ja kaukolämpöä Anne Salonen ja Anne Aikio ovat molemmat opiskelleet ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa Tampereella. Vaikka opiskelupaikka oli sama, olivat naisten lähtökohdat ja päämäärät erilaiset.

F

ortumin kaukolämmön tuotepäällikkö Anne Salonen (34) on aina ollut kiinnostunut matemaattisista aineista. Hän luki lukiossa pitkän matematiikan, kemiaa ja fysiikkaa. Lukion jälkeen polku energia-alalle ei kuitenkaan ollut päivänselvä, vaan Salonen kokeili vuoden ajan puuartenomin opintoja Mynämäellä. ”Sitten kuulin kaverista, joka opiskeli teknillisessä yliopistossa Tampereella. Opinnot tuntuivat mielenkiintoisilta ja aloin miettiä, voisinko minäkin päästä opiskelemaan alaa”, hän sanoo.

Salonen haki opiskelemaan energia-alan lisäksi yliopistoon matematiikkaa ja fysiikkaa. Hän kävi valmennuskursseilla ja pänttäsi ahkerasti.

Kun kutsu tuli sekä fysiikan laitokselle että energiapuolelle, valinta oli päivänselvä.

Salonen piti insinöörilähtöisistä opinnoista ja päätyi lukemaan pääaineena voimalaitos- ja polttotekniikkaa ja pitkänä sivuaineena teolli-

suustaloutta. ”Yrityksen johtaminen kiinnosti jo silloin.”

Salonen kuvaa opiskelijaelämää antoisaksi.

Hän toimi pari vuotta ympäristöteekkarikillan emäntänä, eli hoiti tapahtumien muonitusta.

Lyhyestä matematiikasta energiaalalle Salosen ystävän soodakattilatuoteinsinöörin Anne Aikion (35) polku energia-alalle oli erilainen. Hän luki lyhyen matematiikan ja meni lukion jälkeen opiskelemaan Ikaalisten ammattikorkeakouluun tradenomiksi. ”Huomasin pian, että kaupan ala ei ole minun juttuni. Seuraavaksi pääsin opiskelemaan Tampereen ammattikorkeakouluun metsätaloutta. Tajusin, että ympäristöala voisi kiinnostaa laajemmin.”

Aikio sai kuulla, että Tampereen teknilliseen yliopistoon otettiin sisälle myös lyhyen matema-

tiikan lukeneita. Tästä innostuneena hän päätti hakea ympäristö- ja energia-alalle soveltuvuustestien kautta. ”Kaksi päivää kestävissä kokeissa mitattiin matemaattista ja avaruudellista hahmottamista, äidinkieltä, soveltuvuutta alalle ja motivaatiota.”

Aikio pääsi sisään ja piti opinnoista. Matemaattisten aineiden peruskurssit käytiin laajennetusti yhdessä muiden lyhyttä matematiikkaa lukeneiden kanssa.

Pääaineekseen Aikio valitsi voimalaitos- ja polttotekniikan ja sivuaineekseen sähkövoimatekniikan. Lyhyeksi sivuaineeksi valikoitui ympäristösuojelu.

Fortum tarjoaa haasteita työntekijöilleen Molemmat naiset aloittivat nykyisellä työpaikallaan jo opiskeluaikana kesätyöntekijöinä. Salonen on ollut Fortumilla jo yhdeksän vuotta.

Hän teki aikoinaan yritykselle kesätöiden lisäksi diplomityönsä. Valmistumisensa jälkeen hänet palkattiin määräaikaiseen työsuhteeseen, jonka jälkeen hänet vakinaistettiin.

Salosen mielestä Fortum tarjoaa paljon mahdollisuuksia nuorille. Hänellekin on tarjottu vuosien saatossa aktiivisesti erityylisiä työtehtäviä.

Vuonna 2006 Salonen toimi yrityksen kehitysinsinöörinä. Vuonna 2007 hän aloitti Nokian kaukolämmön myyntipäällikön tehtävissä ja kaksi vuotta myöhemmin kaukolämmön tuotepäällikkönä. Päävastuuna hänellä on nyt tuotteiden ja palveluiden kehitys, ylläpito ja hinnoittelu.

Hän hoitaa myös asiakasreklamaatioita, ja tekee yhteistyötä myynnin ja markkinoinnin kanssa. ”Parasta työssäni ovat asiakaskohtaamiset ja kehitysprojektit, joissa asiakas on ollut mukana”

Tuoteinsinööri saa matkustaa

Anne Salonen ”Kaukolämmön tuotantoa on hankala ulkoistaa ulkomaille, ja siksi työpaikat pysyvät Suomessa.”

1998

Valmistui lukiosta

32

Aikio oli opiskeluidensa aikana jokaisena kesänä Valmetilla (aiemmin Kvaerner Power ja Metso Power Oy). ”Kesätöiden jälkeen tein diplomityöni yritykselle. Sen jälkeen minut palkattiin tänne alihankkijaksi tutkimus- ja tuotekehityksen puolelle.

Vuonna 2005 aloitin soodakattilatuotelinjalla tuoteinsinöörinä ja olen täällä edelleen töissä.”

1999

2000

2004

2005

2006

2007

2009

2011

Aloitti opinnot

Kesätyö Fortumissa

Vaihtoopiskelu Saksassa

Diplomityö

Määräaikainen työsuhde Fortumissa, Kehitysinsinööri

Vakinaistettiin, Nokian kaukolämmön myyntipäällikkö

Kaukolämmön tuotepäälliköksi Espooseen

Poika syntyi

1/2014

Valmistuminen

Työ on Aikion mukaan haastavaa ja monipuolista. Tarjous- ja toteutusprojekteissa työskenteleminen vaatii sosiaalisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

Tarjousvaihe kestää puolesta vuodesta useisiin vuosiin, ja toteutusprojektit kestävät yleensä kahdesta kolmeen vuotta. ”Projektit tarjoavat mahdollisuuden tavata asiakkaita sekä matkustaa ympäri maailmaa. Uusia soodakattiloita myydään tällä hetkellä pääsääntöisesti Aasian, Venäjän ja Pohjois- ja EteläAmerikan markkinoille. Service -työt sijoittuvat Suomen ja Euroopan alueelle. Matkustaminen on minun kohdallani työn huono puoli, sillä kotona odottavat aviomies, kaksi pientä lasta ja koira. ”

avoimia työpaikkoja tulevaisuudessa. ”Kaukolämmön tuotantoa on hankala ulkoistaa ulkomaille, ja siksi työpaikat pysyvät Suomessa. Energia-alalle suuntautumista kannattaa ehdottomasti harkita.”

Aikio muistuttaa, että palkkaan voi vaikuttaa myös omalla aktiivisuudella. Mitä enemmän on kokemusta ja koulutusta, sitä parempaa palkkaa voi saada.

Anne Aikio ”Työ tarjoaa mahdollisuuden tavata asiakkaita ja matkustaa ympäri maailmaa.”

Energia-alalla on työpaikkoja Molemmat naiset uskovat energia-alan työllisyyteen. Salosen mielestä alan palkkaus vastaa työtehtävien vaativuutta. Hän muistuttaa, että suurten ikäpolvien eläköityminen tarkoittaa

1997

Valmistui lukiosta

Hän pitää työnsä huonona puolena sitä, että paperitehtaiden investoinnit ovat riippuvaisia talouden suhdannevaihteluista. Epävarmana aikana yritykset välttelevät isoja investointeja.

Tästä huolimatta hän uskoo, että energia-alan opiskelu kannattaa – aivan kuten kesätöiden hyödyntäminen ja oma aktiivisuuskin.

1999

2000

2003

2004

2004

2005

Aloitti opinnot

Kesätyö Valmet (ent.

Kaerner Power Oy)

Diplomityö

Valmistuminen

Alihankkijaksi Valmetin (ent.

Kaerner Power Oy) tutkimus- ja tuotekehitykseen

TuoteinsiTytär syntyi nöörin työ Valmetin (ent.

Kaerner Power ja Metso Power Oy) soodakattila tuotelinjalla

2009

2011

Poika syntyi

1/2014

33

PÄ I V I T Y K S E T / T E K N O L E L U

Teksti ja kuva: Markus Kauppinen

Etäluku kaikkien ulottuvilla NFC-kirjainyhdistelmä löytyy nykypäivänä useiden älypuhelinten ominaisuuslistasta, ja sen kaupalliset sovellukset on otettu monella taholla käyttöön. Itse ohjelmoitavilla NFC-tageilla voit helposti muuttaa puhelimen asetuksia tiettyyn ympäristöön sopiviksi.

Tuttua puuhaa

Tyhjiä tageja

Monelle etäluku-tekniikan sovelluksista tutuimmat liittyvät maksamiseen. Esimerkiksi julkisessa liikenteessä etäluettavat kortit ovat olleet arkipäivää jo vuosia. Samoin monet maksuja välittävät yhtiöt ovat ottaneet tekniikan käyttöönsä, ja myös opiskelijaravintoloissa voi olla mahdollisuus maksaa vilauttamalla korttia. Tekniikan sovellusten määrä nousee varmasti lähivuosina, kun ihmiset tottuvat monipuolisiin mahdollisuuksiin.

Usein tageja käytetään markkinointitarkoituksissa, esimerkiksi ohjaamaan kuluttaja verkkosivuille. Hankkimalla tyhjiä tageja voit itse päättää käyttötarkoituksen virtuaalikäyntikorttina tai tiedotteena naapureille tupaantuliaisten aiheuttamasta melusta. Sisältö tagiin syötetään puhelimen sovelluksella. Periaatteessa vain oma mielikuvitus rajoittaa ohjelmistojen ja tagien käyttöä.

Asetuksia muuttamaan Yleistyy puhelimissa Viimeistään nyt kenen tahansa on mahdollista hyödyntää tekniikkaa, kun älypuhelimista löytyy sekä luku- että kirjoitusmahdollisuus. Selkein ja mainostetuin käyttötapa on siirtää tietoa kahden mobiililaitteen välillä.

Itse NFC:n tiedonsiirtokapasiteetti on rajallinen, mutta se voi avata toisen tiedonsiirtoväylän. Puhelimilla on helppo lukea myös erillisiä NFC-tageja, joista odotetaan jatkossa QR-koodien korvaajaa.

MIKÄ: Starter Kit, 24 kpl lajitelma NFC-tageja MISTÄ: Tagage.net HINTA: 19,90 €

34

1/2014

Ainakin Samsung ja Sony ovat muodostaneet omiin puhelimiinsa soveltuvat erityiset tagit.

Näillä tageilla on mahdollisuus hallita puhelimen asetuksia. Kyky perustuu tagiin asetettaviin käskyihin ja käskyt lukevaan sovellukseen puhelimessa. Esimerkiksi kotiin, autoon ja työpaikalle voi tehdä joko mukana kulkevat tai kiinteästi liimatut tagit nopeaan asetusten vaihtamiseen. Itse tagit eivät käytännössä eroa muista NFC-tageista, vaan normaaleista ja vaatimukset täyttävistä tageista voi puhelimen sovelluksella tehdä vastaavia.

SUOSIKIT / INSINÖÖRIMME MAAILMALLA Teksti: Marju Hulttinen // Kuva: Teemu Granström

Lähettäjä: H enri Riihimäk i Työskentelee : Inlook Colo r SP:n Venäjä Valmistunut: n maajohtaj tuotantotalo ana uden diplom siirtymätalou i-insinööriksi ksien liiketo Lappeenran iminta nasta 2010, pääaineena Venäjän

Idässä siintä vät haasteet, kova vauhti ja korkeaku Miten päädyi lttuuri t Venäjälle

?

Tein Suomessa Venäjään liitt yvän diplomity kelujen loppus ön. Lähdin op uoralla vaihto is-oppilaaksi, pä kielen opiskel ätavoitteenan u ja työnhaku i oli . Onnistuin sa rista: Olin Tikk amaan paikan urilassa projek Pietatihommissa ka kelin samalla ksi vuotta. Opi venäjää kaksi skertaa viikossa johdolla. Nyk yksit yisopett yiseen työhön ajan i Pietariin pääd lainen headhu yin, kun suom nter etsi Venä ajän liiketoimin helsinkiläiseen nan maajohtaj perheyrit ykse aa en.

tehtaalle. Teht aan pitää olla joka päivä siist tivat, mutta m i. Saksalaiset va yös luottavat asuomalaisiin. tiöiden maine Suomalaisten on hyvä: rehe yh lli ne n ja laadukas sitä mitä luva , toimitetaan taan..

Mitä teet töis sä päivän m ittaan?

Teen tarjoukse t asiakkaille.

Katson, että tu toimii. Tarkist otannossa ka an laboratorio ikki n ja kirjanpitä dokumentit ov Minkälainen jä ltä, että laskut at kunnossa. firma Inlook ja Soitan asiakk Color SP on? että palvelu pe Maalaamme vu aille ja varmist laa ja kaikki on odessa miljoo an , ok .

Su na ko unnittelen inve neliömetriä as rjaustyöt. Vast miiniprofiileja iakkaiden alustoinnit ja aan myös henk , joista he rake ilö ntavat pilven ki st n, ön taito maalata et pa tä noudatamm lkkaamisesta. piirtäjiä. Meillä pitkäikäisiä ja e ympäristöla Tuton säänkestäviä kamme toim insäädäntöjä minne rakenn osia sen muk ii. Jos on tullu ja logistiikus tulee, vaikka aan t virheitä ja re pa Japanin pohj nen itse paikan liniin. Sotshin klamaatioita, oispuolelle Sa päälle tarkistam olympialaiset mehaaan asian. Laat työllistivät m meillä ylimm tulevat jalkap eitä paljon, sa ua käsitellään äl lä m allon MM-kisa ah do lli m se oi lla n ta t. so Te lla. htaallamme on kijää, olen ainu t suomalaine 30 työnten. Liikevaihtom Mahtuuko ai joona euroa vu katauluusi m me on 2,5 milodessa. uutakin kuin Mahtuu. Käyn töitä? kuntosalilla – se on tärkeä os kitt yä. Opiskel Minkälaista a, että jaksaa ke en kieliä: venä työnteko on sjää ja espanjaa Venäjällä? rastan myös sv Venäjällä teht . Rakastan ja ha eitsiläisiä kello aan johtamin rja. en on haastava nen asiakas on a hommaa. Ve hyvin vaativa. näläiHän tilaa tuot Mikä Venäjä olisi pitänyt ol teen tänään, ja ssä kiehtoo? la valmis jo ei sen le Maan suuret m n.

O mis ja tehoka rganisaation pi ahdollisuudet s. Pääasiakkaa tä ä ol la va ; nuorella iällä lmme on saks jon enemmän korkeaa laatua voi saavuttaa alainen. He va ku in Suomessa ik ja tekevät joka palativat inä. Pietari on joka sykkii ym vuosi neljä yl iso kaupunki päri vuorokau lätystarkastus , den. Venäjällä ta nen ravintolaon mielenkiin ja korkeakultt toiuuri. Myös yh teiskunta elää vin kärki liikk : teräuu ja kehittyy erittäin nopeas ”Olen tyyt yväinen Pi ti. etarissa, m Moskova si utta intää silm Miten kulttuu issä: olisi ki nähdä Venä ri er oa a Suomesta? va jän kaupun Yrityselämässä geista suur sen vauhti” on hyvin kova in ja , Suomessa kilpailu, ja johrauhasta ja nosta naut ta ja n sana on laki. tiva Henri luonVenäläinen ih Riihimäki tuumii. minen on lämmin ja autta vainen, kun hä neen tutustuu paremmin. Ve näjällä on näyt tämiskulttuur pitää olla kalli i: s kello, auto ja edustava puoliso. Ulospäin näytetään ko ko ajan parast puolta. Kulttuu a ri on maskulii ninen, mutta myös menesty neitä liikenaisi a löyt yy. Naisia huomioid aan todella hy vin esimerkiks pienin lahjoin. i Suomalaista ja venäläistä yhdistää jääkiekk o.

Onko Krimin kriisi vaikut tanut arkeen Venäjällä?

Krimin kriisi ei ainakaan to istaiseksi näy Pietarissa ar je ssa. Ruplan ku rssi on laskenut, mutta se oli laskusuunn assa jo ennen kriisiä. Uskon , että Venäjän talous käänty nousu-uralle y parin vuoden sisällä.

Kenestä haluaisit lukea tällä palstalla? Vinkkaa toimitusta: maria.huusko@t-media.fi

KAIKKI MITÄ TEEKKARI TARVITSEE

HAE VINKIT PALKKASI MÄÄRITTÄMISEEN JA REILUN TYÖSOPIMUKSEN LAADINTAAN.

IAET-KASSAN JÄSENEKSI KANNATTAA LIITTYÄ JO OPISKELUAIKANA.

Opiskelijajäsenyys on maksuton.

WWW.TEK.FI/OPISKELIJAT

TEEKKARIT