T lehti 20v

t-lehti.fi

JUHLANUMERO 2017

s.16 Näin ennustimme 20 vuotta sitten

”REMEDY TEKI SEN, MITÄ LUPASI” s.14

OLET BRÄNDI – OPETTELE LOISTAMAAN!

Marjet Mäkinen

”VASTOINKÄYMISISTÄ SYNTYY

POSITIIVINEN KIERRE” s.32

Katseemme on kohdistettu tulevaisuuteen Tehtävämme on uudistaa teollisuutta ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia asiakkaillemme. Tavoitteemme on tuottaa samalla positiivisia vaikutuksia elinkeinoelämälle, yhteiskunnalle sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnille.

Koko 75-vuotisen historiamme ajan olemme tieteellisen tutkimuksen ja teknologisten innovaatioiden avulla kehittäneet ratkaisuja, joilla on mahdollisimman kauaskantoisia positiivisia vaikutuksia. Me uskomme, että parempi tulevaisuus rakennetaan yhteistyöllä, intohimolla, osaamisella ja omistautumisella.

vtt.fi

Juhlanumero 2017

3

T-lehti on media nykyisille ja tuleville tekniikan ammattilaisille. Verkkolehti ilmestyy osoitteessa t-lehti.fi.

S I SÄ LTÖ

16 Remedy, ledit ja Google /

T-lehti ennusti “pienet” menestystarinat .

26 Tekniikka pariutumisen apuvälineenä / Puolison etsimisestä tuli karkkikaupassa pyörimistä.

29 Ajoissa omalle alalle / Poimi parhaat vinkit kesätyöhakuun!

32 Marjet Mäkinen / Betoniyrityksen toimitusjohtaja suunnitteli rauhallista alkua. Toisin kävi.

46-64 Parhaat työnantajat esittäytyvät / Tutustu työnantajiin, jotka tarjoavat kiinnostavimmat mahdollisuudet!

9

​Mårten​ ​Mickos / IT-pioneeri​ ​l atelee​ ​s uorat​ ​s anat​ ​kehityksen​ ​j arruttajille.

I N N OVA AT I OT

22

38

41

Älykästä sähköä /

Patologi menee pilveen /

Yli 300 kuppia minuutissa /

Virtuaalimikroskooppi paljastaa syövän, ja muita teknologisia menestystarinoita.

Suomalaisinnovaatiot tavoittelevat muovitonta maailmaa.

Kodin lämpimästä vedestä tulee akku.

4

Juhlanumero 2017

PÄÄKIRJOITUS

VAIN TEKEMÄLLÄ MENESTYY T-LEHDEN ENSIMMÄINEN NUMERO ilmestyi vuonna

1997. Silloin ei arvattu, että parinkymmenen vuoden päästä on syytä juhlia useamman vuosikymmenen ikäistä julkaisua.

Missiomme on ollut yhdistää teekkarit, yritykset ja yliopistot toisiinsa. Olemme halunneet olla kannustamassa opiskelijoita siirtymään työelämään ja kehittymään työntekijöinä. Olemme myös tahtoneet auttaa näkemään yrittäjyyden mahdollisuutena.

Vuonna 1997 harva halusi yrittäjäksi. T-lehden perustajiakin katsottiin kummeksuen. Slush ja startup-huuman kaltaiset ilmiöt ovat kuitenkin osoittaneet, että tekemällä menestyy. IT-pioneeri Mårten Mickos sanoin (s. 9): “Eivät opiskelijat välitä mahdottomuuksista, he vain tekevät.”

TÄSMÄLLEEN 20 VUOTTA SITTEN vierailimme omakoti-

talon kellarissa, jossa pyöritettiin pientä Remedynimistä firmaa (s. 16). Siitä tuli myöhemmin suomalaisen pelibisneksen ensimmäinen suurmenestys.

19 vuotta sitten tuleva teekkari kuvautti itsensä erään hakukoneen perustajan kanssa (s. 18). Yritys kasvoi lopulta maailman kärkiyritysten kokoiseksi.

Haluamme tässä juhlanumerossa tarjota teknologiasta kiinnostuneille tarttumapintaa historian lisäksi tähän hetkeen ja tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa tarvitaan etenkin rohkeutta. Siksi valitsimme lehden kanteen Marjet Mäkisen. Hän kertoo kannustavan tarinansa (s. 32), joka johti 26-vuotiaana betoniyrityksen toimitusjohtajan tuolille.

On ollut ilahduttavaa huomata, että olemme vuosien varrella osanneet sekä ennustaa että kannustaa. T-lehteä ovat tehneet ihmiset, joista yllättävän moni on päätynyt professoriksi. Vähintään yhtä ilahduttavaa on, että löysit juhlalehtemme ääreen.

ANNE-MARI RAJALA HARRI LEINIKKA

”On ollut ilahduttavaa huomata, että olemme osanneet sekä ennustaa että kannustaa.”

päätoimittaja

kustantaja vuodesta 1997

P Ä Ä T O I M I T T A J A Anne-Mari Rajala / annemari.rajala@t-media.fi T O I M I T T A J A T Elli Collan, Charlotta Forsberg, Siiri Huttunen, Helena Immonen, Niko Jekkonen, Antti Kirves, Pekka Leiviskä, Ari Ojanperä, Petja Partanen, Päivi Piispa, Marja Saarikko, Henri Saloranta, Matti Välimäki

K U V A A J A T Jussi Häyhä, Niko

Jekkonen, Jani Karlsson, Rami Marjamäki, Ari Ojanperä, Samuli Skantsi K U V I T T A J A T Salla Vasenius, Ville Salonen U L K O A S U Ville Salonen / Kaukokatse K A N S I K U V A Samuli Skantsi J U L K A I S I J A TAT-Palvelu Oy

K U S T A N T A J A T-Media Oy / Harri Leinikka / harri@t-media.fi

P A I N O S 20 000 kpl

P A I N O P A I K K A PunaMusta Oy / Joensuu 2017 I S S N 1455-1519 2 0 . V U O S I K E R T A

T O I M I T U K S E N Y H T E Y S T I E D O T T-lehti / T-Media Oy, Eteläinen Makasiinikatu 4 a, 2. krs., 00130 Helsinki.

T-lehti on media nykyisille ja tuleville tekniikan ammattilaisille. Verkkolehti ilmestyy osoitteessa t-lehti.fi.

4041-0619 Painotuote

Avoin työpaikka EVIDENCE BASED REPUTATION ADVISORY

OSA-AIKAINEN JUNIOR DATA-ANALYYTIKKO

www.t-media.fi

ETSIMME KOODAUSTAITOISTA JUNIOR DATA-ANALYYTIKKOA OSA-AIKAISEEN TYÖSUHTEESEEN.

KETÄ ETSIMME?

MILLOIN?

Etsimme Excel-osaajaa, jolla on kokemusta VBA-ohjelmoinnista. Muiden ohjelmointikielten ja tilastomatematiikan osaaminen sekä kokemus kyselytutkimusten toteuttamisesta ja analysoimisesta katsotaan eduksi.

Pääsääntöisenä tehtävänäsi on raporttien tuottaminen ja tarvittaessa valmiin koodin korjaustyöt. Työ on joustavaa ja sopii hyvin korkeakouluopintojen oheen.

Työ alkaa viimeistään tammikuussa ja kestää vähintään 31.8.2018 saakka. Työtä on tammi–toukokuussa kahtena päivänä viikossa, kesä–elokuussa työsuhde on täysipäiväinen.

MITÄ SAAT? Tarjoamme joustavan työn, kivat kollegat ja mahdollisuuden kehittyä mielenkiintoisella alalla. Tukenasi on osaava tutkimustiimimme.

Toimipaikkamme on Helsingin keskustassa, mutta osittainen etätyö on mahdollista.

Jos sinulla on mielessä kysymyksiä tehtävästä tai meillä työskentelystä, senior dataanalyytikko Joonas Tarpila kertoo sinulle mielellään lisää, puh. +358 50 530 3684.

Hakuaika päättyy 31.12.2017 tai heti sopivan henkilön löydyttyä. Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV osoitteeseen joonas@t-media.fi.

OPEL ASTRA VAKUUTTAA VAHVALLA VARUSTELULLAAN

KYSY MYÖS OSAMAKSURAHOITUSTA: LänsiAutosta edullinen rahoitus pienellä korolla – myös ilman käsirahaa

ENJOY MORE- TAI INNOVATION PLUSKAMPANJAPAKETIT NYT

Astra 5-ovinen Enjoy 1.0 Turbo ecoFLEX Start/Stop M5 hinta alk.

595 €*

21 738 € (sis. toimituskulut)

Täydennä varustelua: Enjoy More -paketti sisältää mm.  Peruutuskamera ja pysäköintitutkat  Kaksivyöhykkeinen automaatti-ilmastointi  Tummennetut takaikkunat  Ajovaloautomatiikka ja sadetunnistin Innovation More -paketti sisältää mm.  Navi 950 IntelliLink  Edistynyt pysäköintiavustin peruutuskameralla  Kuljettajan ja etumatkustajan AGR-istuinpaketti

Tervetuloa koeajamaan! Lue lisää: lansiauto.fi/opel ESPOO Luomankuja 4 Puh. 010 525 2100

HELSINKI Laivalahdenkatu 8 B Puh. 010 525 2821

HYVINKÄÄ Helletorpankatu 1 Puh. 010 525 2373

HÄMEENLINNA Uhrikivenkatu 18 Puh. 010 525 2310

LAHTI Patometsänkatu 1 Puh. 010 525 2210

TURKU Raisiontie 93 Puh. 010 525 2410

VANTAA Pakkalantie 15 Puh. 010 525 2110

Astra yhdistetty polttoaineen kulutus 3,4–6,2 l/100 km, CO2-päästöt 90–130 g/km. Astra 5-ovinen Enjoy 1.0 Turbo ECOTEC Start/Stop M5 kokonaishinta alk. 21 738,04 € (sis. toimituskulut). *Varustepaketteihin lisätään autovero.

6

Juhlanumero 2017

TULEVAISUUS

TULEVAISUUDEN TYÖNTEKIJÄ KEHITTÄÄ ITSEÄÄN Työelämä muuttuu ja tarvittavat työelämätaidot sen mukana. Mitä taitoja tulevaisuuden työntekijä tarvitsee? T-lehti listasi tärkeimmät.

TEKSTI: HELENA IMMONEN KUVITUS: SALLA VASENIUS

VUOROVAIKUTUSTAIDOT

V

uorovaikutustaidoista puhutaan paljon, mutta mitä niillä todella tarkoitetaan? Jos olet sosiaalinen ja tulet erilaisten ihmisten kanssa toimeen, saatat kuvitella hallitsevasi ne. Kyseessä on kuitenkin paljon syvempi taito kuin pelkkä sosiaalisuus.

Ilmarisen työhyvinvointipäällikkö Katja Atsar kertoo, että seuraavalle tasolle menevä vuorovaikutus on muun muassa sitä, että tietoa ja osaamista voidaan siirtää ja löytää nopeammin, osataan ratkaista konflikteja, kannustaa muita ja auttaa toisia saavuttamaan tähtihetkiä töissä. Tärkein vuorovaikutustaito työpaikalla on kuitenkin palaute. ”Palaute on tutkitusti nopein keino vaikuttaa suoritukseen. Työpaikoilla pitäisi vastaanottaa ja antaa palautetta.

Vaikka palautteesta puhutaan paljon, aina jossain vaiheessa eteen tulevat haasteet ihmisten kohtaamisessa.”

LUOVUUS JA KRIITTINEN A J AT T E L U

T

eknologian kehitys on tuonut esimerkiksi keinoälyn ja robotiikan työelämään. Ihmiselle jää siis tulevaisuudessa enenevissä määrin luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä vaativat työt. Katja Atsar näkee luovuuden joustavana ajatteluna. ”Luovuuden osa-alueita ovat kriittinen ajattelu ja rohkeus kokeilla erilaisia asioita”, Atsar toteaa.

Luovuus nähdään joskus taitona, joka ihmisellä joko on tai ei ole. Atsar tyrmää sellaisen ajattelun: luovuutta voi oppia ja kehittää.

Juhlanumero 2017

T U N N E Ä LY

T

unneäly on tärkeä vuorovaikutustaitojen osa. Sillä tarkoitetaan ihmisen kykyä tunnistaa omia ja muiden ihmisten tunteita sekä ymmärtää niiden vaikutus käyttäytymiseen. Atsarin mukaan tunneäly liittyy vahvasti empatiakykyyn. ”Empatia on perustana sille, että osaa löytää keinoja kohdata muita ihmisiä. Osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja vaikuttaa ihmiseen hänelle helpoimmalla tavalla niin, että viesti menee perille”, Atsar pohtii.

Tulevaisuuden työ tulee yhä enemmän olemaan sosiaalista, ryhmissä tapahtuvaa työtä. Täysin itsenäisesti tehtävä työ katoaa lähes kokonaan. ”En usko, että kukaan tekee enää mitään yksin. Tämän vuoksi meidän on ymmärrettävä, että ihmiset ovat erilaisia.”

Siksi tulevaisuudessa on yhä tärkeämpää pystyä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.

K Y K Y TU N N IS TA A JA KEH ITTÄ Ä O MA A O S A A MIS TA

T

yö muuttuu yhä oppimiskeskeisemmäksi. Se vaatii työntekijältä kykyä paitsi kehittää itseään, tunnistaa myös kehityksen tarpeet. Atsarin mukaan muutoksen vauhti tulee olemaan sen verran kova, että yhden ihmisen taidot ja tiedot eivät riitä. ”On muodostettava tiimejä, joissa on erilaista osaamista sekä tietoa ja tapoja käyttää tietoa. Tulevaisuudessa tarvitaan yhteistä oppimista. Pitäisi löytää keinoja, millä tavalla opitaan nopeasti toinen toisiltamme. Painottaisin tässäkin vuorovaikutustaitojen ja oppimiskyvyn merkitystä.”

Oppiminen ei siis pääty siihen, kun valmistuu koulusta. Halu oppia ja kehittyä on välttämätöntä, jotta menestyisi työelämässä. ”Näen keskittymiskyvyn yhtenä taitona. Kun joka puolelta haetaan meidän huomiota, yhteen asiaan keskittyminen on se, mikä mahdollistaa uuden oppimisen”, Atsar pohtii.

RESILIENSSI

R ”Tulevaisuuden työ tulee yhä enemmän olemaan sosiaalista, ryhmissä tapahtuvaa työtä. Täysin itsenäisesti tehtävä työ katoaa lähes kokonaan.”

esilienssi eli muutosjoustavuus tarkoittaa ihmisen kykyä selviytyä haasteista ja vaikeista tilanteista. Resilienssi koostuu useista eri osa-alueista, kuten paineensietokyvystä, itsetuntemuksesta, positiivisesta ajattelusta ja sosiaalisista taidoista. Kaikkia osa-alueita voi harjoittaa ja näin parantaa omaa kykyä selviytyä muutoksista.

Monet työpaikat ja alat ovat jo pitkään olleet jatkuvan muutoksen kohteena, joten muutos sinänsä ei ole enää mitään uutta. Katja Atsarin mukaan ihmisillä on kuitenkin hieman ylipositiivinen käsitys omasta muutoskyvystään. ”Ihminen ajattelee, että kyllä minä pystyn ja olen joustava, jos puitteet sen mahdollistavat. Mutta kun esimerkiksi annetaan aivan uudet työtehtävät ja välineet, alkaa vastustus. Mielikuvissa ihmiset ovat valmiita monenlaisiin muutoksiin, mutta käytännössä siihen on vielä matkaa.”

7

8

Juhlanumero 2017

JUHA SIPILÄN TEEKKARIMUISTO teekkariaikanani OuM inun lussa Linnanmaa-kyltti vaihdettiin teekkareiden toimesta Linnanmäki-kyltiksi. Näitä oli tehty sarjatyönä 20 kpl. Kun vahtimestari huomasi, että kyltti oli vaihdettu, he tilasivat uuden ja vaihtoivat takaisin. Tämä taisi toistua ainakin 15 kertaa. Minulla ei tietysti ollut asian kanssa mitään tekemistä.

Tsemppiä kaikille teekkareille niin opintoihin kuin opiskelijaelämään!”

KUVAT: LAURA KOTILA / VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Otaniemen teekkarit vierailivat Valtioneuvoston linnassa vuonna 2016. He luovuttivat pääministerille vappulehti Julkun.

Juhlanumero 2017

TEKSTI: ANT TI KIRVES

SEIKKAILU JATKUU

KUVAT: JUSSI HÄYHÄ

HENKILÖKUVA

Maailmasta tulee hyvä, jos nuorille annetaan mahdollisuus vaikuttaa, uskoo Mårten Mickos.

9

10

Juhlanumero 2017

SILICON VALLEY

MÅRTEN MICKOS

IKÄ 54 vuotta KOULUTUS Diplomi-insinööri, TKK PERHE

KELLO ON KUUSI AAMULLA, MUTTA

Mårten Mickos tervehtii iloisesti. Viimeiset 14 vuotta hän on asunut Kaliforniassa. ”Euroopassa – etenkin Suomessa – miljoona on paljon rahaa, kun taas Piilaaksossa tunti on pitkä aika. Täällä katsotaan jatkuvasti ajan perään, mutta ei kovin paljon rahan perään”, hän sanoo.

Mickos on ansioitunut IT-mies. Moni muistaa hänet siitä, että hän johti tietokantayhtiö MySQL:ää, kun se myytiin miljardilla dollarilla Sun Microsystemsille. Hän on kuitenkin ehtinyt johtaa useita muitakin teknologiayhtiöitä ja toimia monen muun hallituksissa.

Viime vuodet hän on luotsannut viimeisintä startupiaan Piilaaksossa tietoturvayhtiö HackerOnen toimitusjohtajana.

HackerOne on osunut ajankohtaiseen markkinarakoon. Yhtiö tarjoaa valtavalle 100 000 hakkerin yhteisölle alustan haavoittuvuuksien etsimiseen. HackerOne on Mickosin mukaan auttanut asiakkaitaan korjaamaan yli 50 000 haavoittuvuutta. ”Kasvamme nopeasti siksi, että menetelmämme toimivuus, kattavuus ja edullisuus on huomattu. Meistä on parissa vuodessa tullut Yhdysvaltain puolustusministeriön hovihankkija. Se on ennennäkemätöntä.”

Hän on vitsaillut hyvittävänsä omia syntejään paikkaamalla nyt 20 vuotta sitten kehittämiään ohjelmia. Internetin alkuaikoina tietoturvallisuuteen ei vielä kiinnitetty nykyisen kaltaista huomiota.

“Vielä vähän aikaa mennään huonompaan, ennen kuin aletaan mennä parempaan. Vihdoin on herätty siihen, että kaikkien online-järjestelmien täytyy olla turvattuja. Kyberrikollisuutta on tulevaisuudessakin, mutta sen vaikutus vähenee radikaalisti.”

Eronnut, parisuhteessa. Kolme lasta, kaikki ohjelmistoalalla

TYÖURA 2015—

HackerOne

2014—2015 HP 2010—2014

Eucalyptus Systems Inc.

2008—2009

Sun Microsystems

2001—2008

MySQL AB

2000—2001

Vexillum Ab

1999—2000

MatchON Sports Ltd.

1997—1999

Intellitel Communications Ltd.

1996—1997

Solid Information Technology Ltd.

1993—1995

ViSolutions Inc.

1991—1993 VTKK 1987—1991

Polycon Ab

MICKOS LUONNEHTII ITSEÄÄN JÄÄRÄPÄISEKSI UURASTAJAKSI .

Liike-elämässä hän uskoo silti leikkisyyteen ja nauttii uusien liiketoimintojen ja organisaatioiden sekä nuorten johtamisesta.

Mickos sanoo uskovansa yksilön voimaan – nimenomaan sellaisen, joka toimii osana yhteisöä. Kuulostaa kovasti startup-maailmalta.

“Instituutioita tarvitaan ehdottomasti lain säätämiseen, järjestyksen ylläpitämiseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Kaikessa muussa voidaan nyky-yhteiskunnassa tukeutua yksilön voimaan. Ei tarvitse olla Sitraa, Tekesiä ja Finproa koko ajan säätämässä, valvomassa ja normeeraamassa. Kyllä ihminen osaa toimia, jos on sisäistä draivia ja yhteisö”, Mickos sanoo.

Mickosille tulevaisuuden digitaalisen johtajan malliesimerkki on partiolainen. ”Partiolaiset johtavat ihmisiä, joita he eivät välttämättä tunne. He

Juhlanumero 2017

ammattiliitot joutavat roskiin.”

“Kansalaispalkka taas ei ole vain oikea suunta, vaan se on pakollinen suunta.

Emme yhteiskuntana edes tajua, miten paljon työnteon malleja pitää vielä muokata ja uudistaa”, Mickos lataa.

MAAILMASTA TULEE MICKOSIN

mielestä hyvä, jos nuorille annetaan mahdollisuus vaikuttaa. ”Ongelma niin Suomessa kuin maailmallakin on oman ikäluokkani tyypit, jotka eivät tee mitään muuta kuin puolustavat omia itsekkäitä etujaan. Hirvittää, miten he yrittävät pitää kiinni jostain vanhasta, joka ei toimi. Se on hyvin vaarallista ja typerää”, hän sanoo.

Pahimpana esimerkkinä jarruttamisen seurauksista hän pitää nuorison syrjäytymistä, näköalattomuutta ja vieraantumista työnteosta ja päätöksenteosta. ”Tulevaisuudesta tulee hyvä, kun annamme nuorille tilaa toimia. Yhteiskunta digitalisoituu täysin. Meidän täytyy antaa yhteiskunnan muuttua, koska se on se tapa, jolla ihmiskunta selviää.”

johtavat edestä ja hyvin. Kun maailma urbanisoituu, ylhäältä johtamisen tilalle tulee osallistuva arvojohtaminen. Kaikille tekisi hyvää käydä partiossa oppimassa näitä taitoja, mutta toisaalta partio toimii juuri sen takia, ettei sinne pakoteta ketään.”

Mickosin mielestä työtä on perinteisesti pidetty lähinnä rasittavana velvollisuutena. Jos ajatuksen kääntää päälaelleen, työ ei olekaan pakollista, vaan siitä tulee pikemminkin erityinen oikeus. ”Tulevaisuudessa työtä ei ehkä enää ole kaikille, kun robotit tekevät siitä osan. Silloin työtä tehdään halusta tehdä juuri sitä työtä, ja

PIENENÄ MICKOS HALUSI JURISTIKSI .

Toisin kävi, mutta tärkeintä hänelle on pyrkiä eteenpäin ja voittaa haasteet.

Hänen mielestään nuoria kannustetaan turhan usein yltiöpositiivisesti, vaikka oikeasti nämä kaipaisivat kunnon haasteita. ”Silloin heissä herää halu näyttää. Eivät opiskelijat välitä mahdottomuuksista, he vain tekevät. Slushkin vain tehtiin. Aikoinaan teekkarikylä vain tehtiin ja Tesvisio vain perustettiin, ja yhtäkkiä Suomessa oli tv-teollisuutta.”

Mickos ei halua laskea työtuntejaan. ”Nautin todella työstäni, mutta niin nautin vapaa-ajastakin enkä silloin tee mitään työhön liittyvää. Minulle tuottaa mielihyvää saada jotain aikaan. Siksi minä vedän taas startup-yritystä, vaikka voisin mennä jo johonkin eläkevirkaan!

Tämä on edelleenkin jännittävä seikkailu”, Mickos sanoo. ”Sitten kun en enää jaksa, lopetan.”

”Meidän täytyy antaa yhteiskunnan muuttua, koska se on se tapa, jolla ihmiskunta selviää.”

11

12

Juhlanumero 2017

GALLUP

ANTAA TULLA, TULEVAISUUS! TEKSTI: ELLI COLLAN

KUVA: ISTOCK

1 2 3

Mitä teet?

Kerro kiinnostuksen kohteestasi ja siitä, miksi se inspiroi sinua?

Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?

KUVA: PAULI HAIMILAHTI

PAULI HAIMILAHTI

19

Kone- ja rakennustekniikan opiskelija, Aalto-yliopisto

1

Olen ensimmäisen vuoden opiskelija ja työskentelen Aalto-yliopiston Design Factoryssa labrateekkarina.

2 Teekkareissa on valtava potentiaali tulevaisuutta ja sen mukanaan tuomia haasteita ajatellen. Missä tämän päivän nuoret innovaattorit näkevät itsensä kymmenen vuoden kuluttua?

Kiinnostukseni kohde on sähkökäyttöinen landboard eli eräänlainen maasto-ominaisuuksilla varustettu longboard (pitkä rullalauta). Olen itse harrastanut lonkkarointia ja pohtinut siihen liittyen varsinkin voimansiirtoa. Olen erittäin kiinnostunut tekniikasta ja ideoinnista. Työssäni Design Factorylla parasta on, että pääsen omin käsin luomaan uutta sekä tekemään asioita, joista olen kiinnostunut.

3

Olisi hienoa työskennellä yrityksessä, jossa toimenkuva olisi melko laaja ja käytännönläheinen. Voisin olla kehittämässä esimerkiksi uusia tapoja liikkua paikasta toiseen.

Juhlanumero 2017

ANNIKA HINTSALA

21

Sähkötekniikan opiskelija, Oulun yliopisto

1

Aloitin opinnot tänä syksynä. Seuraan tiiviisti esimerkiksi kvanttitietokoneiden kehitystä ja lääketieteellisen tekniikan innovaatioita. Oulun yliopistossa voi DIvaiheessa opiskella lääketieteen diplomiinsinööriksi. Tällä hetkellä tähtään siihen.

Työpaikkani tavoitteena on ratkaista yksi ihmiskunnan suurimmista terveysongelmista – krooniset sairaudet. Se inspiroi minua joka päivä. Biotekniikassa ylipäänsä kiehtovaa on se, kuinka luovia mekanismeja on löydettävissä maailman pienimpien bakteerien sisältä ja kuinka niitä voidaan hyödyntää synteettisen biologian sovelluksissa. Luonto on insinööritaidoilla mitattuna voittamaton.

Sen huumorintaju ja mielikuvitus taipuvat sinne, minne ihmismieli ei koskaan kuvittelisi pääsevänsä.

3

Toivon, että saisin työskennellä kansainvälisessä ympäristössä kunnianhimoisten ja huumorintajuisten ihmisten ympäröimänä. Kodin, työn, perheen ja vapaa-ajan sopiva tasapaino ovat tietenkin aina tavoittelemisen arvoisia asioita.

KUVA: VILLE KUKKO-LIEDES

Varsinkin koodaaminen ja elektroniikka kiinnostavat minua, samoin kuin tulevaisuuden teknologia. Inspiroidun ajatuksesta, että opin koko ajan lisää ja pääsen itsekin tulevaisuudessa luomaan uutta. En malta odottaa, että opinnot etenevät!

3

VILLE KUKKO-LIEDES 25 Tuotekehityksen opiskelija, Aalto-yliopisto Aikeena valmistua ensi vuonna

KUVA: MARIA KULTANEN

MARIA KULTANEN

24

Biotekniikan opiskelija, Tampereen teknillinen yliopisto Opinnot loppusuoralla

1

Olen pitkän linjan järjestöjyrä ja takanani on useampi vuosi ylioppilaskuntatoiminnassa. Tällä hetkellä olen TEK:n Teekkarivaliokunnan puheenjohtaja. Teen osa-aikatöitä helsinkiläisessä terveysteknologiayrityksessä Nightingale Healthissa.

SIMO SUOHEIMO

28

Tieto- ja palvelutalouden opiskelija, Aalto-yliopisto Opinnot loppusuoralla

1

Olen supersankari, kasvuyrittäjä, ulkoilmaseikkailija ja Ambroniten perustaja.

2

2

Toivon, että tekisin työtä esimerkiksi lääketieteen tekniikan kehittely- ja suunnittelutöiden parissa. Olen myös pohdiskellut, että jatkokouluttautuisin sairaalafyysikoksi.

KUVA: SIMO SUOHEIMO

KUVA: ANNIKA HINTSALA

2

13

1

Opintojen ohella työskentelen Aalto Design Factoryn PrintShopissa 3Dtulostusvastaavana sekä Surgify-nimisessä startupissa tuotekehitysinsinöörinä.

2

Suurimmat kiinnostuksen kohteeni ovat tuotekehitysprosessin varhaiset vaiheet ja Design Thinking -metodologia.

Innostavinta on ratkoa monimutkaisia ongelmia opinnoissa hankkimiani taitoja soveltaen.

Työelämään siirtyessä paine suoriutua on suurempi, mutta niin on myös se palkitseva hetki, kun oma työ johtaa asiakkaan tuoteidean etenemiseen, patentoimiseen tai tuotteistamiseen.

3

Olen ehkä palannut yliopistolle tutkijaksi ja väittelemään itseni tohtoriksi.

Kenties toimin asiantuntijana innovointi- ja suunnittelufirmassa tai olen perustanut oman sellaisen. Tärkeintä on päästä tekemään sitä, mitä rakastan.

Tajusin kantapään kautta ravinnon merkityksen eräreissuilla ja Alpeilla seikkaillessa. Lähdin aaltolaisten kavereiden kanssa ratkaisemaan omaa ongelmaa ja tekemään nopeaa, kaiken sisältävää superruokaa kiireiseen elämään ja ulkoilmaseikkailuihin.

Ruoka on ihmisten ja planeetan hyvinvoinnin kulmakivi. On inspiroivaa auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja saavuttamaan tavoitteensa.

3

Olemme Ambronitessa ratkaisseet maailman terveys- ja ympäristökriisin ja maailman ruokaongelman tulevaisuuden safkalla – yksi herkullinen ruokahetki kerrallaan – ja saaneet ihmiset sekä planeetan kukoistamaan!

” Luonto on insinööritaidoilla mitattuna voittamaton.”

14

Juhlanumero 2017

Osaajia etsitään verkosta. Miten hyvin sinut löydetään?

Tom Laine kertoo parhaat vinkit teekkareille.

OLET BRÄNDI

TEKSTI: ELLI COLLAN

KUVAT: NIKO JEKKONEN

– O P E TTE LE LO ISTAMAAN!

ILMIÖT

HENKILÖBRÄNDÄYS

Juhlanumero 2017

BRÄNDÄÄ ITSESI PAREMMIN

TIEDÄ, MITÄ OSAAT! Mieti, mikä kanava palvelee sinua ja miten itsestäsi kerrot.

VERKOSTOIDU JA OSALLISTU! Anna osaamisestasi. Näin saat näkyvyyttä.

”Suurin virhe on se, ettei henkilö tunnista osaamistaan tai osaa kuvata sitä.”

S

UOMESSA TEHDÄÄN KAMMOTTAVAA

henkilöbrändäystä. Se on päälle liimattua kivakiva-meininkiä. Olisi parempi olla jotain tarttumapintaa”, sanoo Tom Laine.

Hän on Suomen johtava LinkedIn-asiantuntija sekä some-rekrytoinnin ja työnhaun kouluttaja. Laineen mukaan yritystä kiinnostavampia ovat siellä työskentelevät ihmiset. ”Harvempi kuitenkaan suunnitelmallisesti brändää itseään.”

Henkilöbrändi ja -brändäys sekoitetaan usein toisiinsa. Ne ovat kaksi eri asiaa. ”Kaikilla on henkilöbrändi. Se syntyy siitä, miten tekee töitä ja miten kommunikoi yhteisön kanssa. Se on luontaisesti syntynyt käsitys tekijästä. Arvoa henkilöbrändillä ei kuitenkaan ole, jos sitä ei saa esiin.”

Laineen mukaan brändäyksessä tulee miettiä, mitä tulevaisuudelta haluaa. ”Kannattaa pohtia, mikä on oma tapa kommunikoida ja missä kanavassa on siihen soveltuvat mahdollisuudet.”

Yhdelle luontevin paikka on Twitter tai LinkedIn, toiselle Facebook. Joku valjastaa käyttöönsä Snapchatin. ”Sitten on vain osallistuttava, oltava aktiivisempi ja verkostoiduttava.”

Osaamistaan ei kannata pantata. Mikäli tahtoo menestyä, asiantuntijuuttaan täytyy jakaa. ”Henkilöbrändäys kulminoituu siihen, että antaa ilmaiseksi merkittävän määrän osaamisestaan. Yhteisö päättää, omaako osaamista niin paljon, että sitä kannattaa ostaa.”

A M M AT I L L I S E S S A V E R K O S TO I T U M I S E S S A LinkedIn on maailman suosituin palvelu. Suomessa palvelua käyttää epävirallisen arvion mukaan miljoona ihmistä.

Verkostoituminen kannattaa: Sitran työelämätutkimuksen mukaan vain noin neljäsosa työllistyy avoimeen työpaikkaan. Suurin osa työpaikoista on piilossa

ja löytyy esimerkiksi tuttavien tai sosiaalisen median kautta.

Laineen Somehow-yritys kokoaa tilastoja LinkedInin käyttäjistä. Viimeisin data kesäkuulta 2017 kertoo suurimman osan työskentelevän myynnin ja markkinoinnin saralla. Mutta minne tekniikan alan osaajat sijoittuvat? ”Esimerkiksi ICT-sektori työllistää 110 000 suomalaista. LinkedInissä on paljon tekniikan alalla työskenteleviä, jotka eivät varsinaisesti ole työskennelleet teknisissä tehtävissä.”

Tekniikan alan ihmisiä on hankalaa niputtaa käyttäjinä yhteen. ”Siinä missä koodaaja saattaa tuoda osaamistaan esille ’omiensa keskuudessa’ vaikkapa verkkoyhteisö Stack Overflow’ssa, tuotantotalouden insinööri ymmärtää ehkä paremmin verkostoitumisen merkityksen.”

KIINTEISTÖTEKNISIÄ JA TEOLLISUUDEN

palveluja tarjoavassa Caverionissa käytetään LinkedIniä valikoidusti. ”Noin viidesosa Suomessa julkaistavista työpaikoista ilmoitetaan palvelun Careers-sivulla. Julkaisemme etenkin paikkoja, joihin on vaikeampi löytää hakijoita. Näitä ovat esimerkiksi vaativat asiantuntijatehtävät”, kertoo yrityksen HR Manager Maija Heiskanen.

Muun muassa ohjelmistokehittäjiä työllistävän Vincitin rekrytointijohtaja Saana Rossi kertoo, että LinkedIn voi olla rekrytointitilanteesta riippuen isossakin roolissa.

15

TUOTA PROFIILIISI SISÄLTÖÄ.

Hyvä hakukonenäkyvyys vaatii muutakin kuin listan viimeisimmistä työnantajista.

”Varsinkin, jos haetaan työntekijää johonkin tiettyyn paikkaan. Tuolloin etsimme aktiivisesti juuri meille sopivia osaajia.

Olemme kiinnostuneita siitä, kuinka henkilö itsensä ja osaamisensa esittää”, Rossi sanoo.

Juuri siinä on Tom Laineen mukaan petrattavaa. Hänen mielestään suurin virhe on se, ettei henkilö tunnista omaa osaamistaan tai osaa kuvata sitä. ”Se on suomalaisten perisynti! Täällähän on sellainen kulttuuri, ettei itseään saisi kehua.”

LÄHES 90% HENKILÖHAUISTA tehdään Lin-

kedInissä englanniksi. Omasta osaamisestaan olisi hyvä osata kertoa muutenkin kuin suomeksi. ”Jostain syystä varsinkin insinööri, jolla englanti kielenä olisi hallussa, ei osaa sitä tässä yhteydessä käyttää.”

Asiasanat ovat Laineen mukaan LinkedInissä tärkeitä. ”Ensimmäisenä pitää tietää, mitä osaa.

Sen jälkeen kannattaa miettiä, millä sanoilla kuvaa sitä, millä haluaa tulla löydetyksi. Profiilia voi hakukoneoptimoida yksinkertaisesti ja sillä voi vaikuttaa löydettävyyteen, josta – hakusanoista riippuen – saattaa kilpailla tuhansia muita.”

Laine korostaa myös sisällön merkitystä. ”Ei kannata tehdä listaa kolmesta viimeisimmästä työpaikasta ja koulutushistoriasta. Hyvä hakukonenäkyvyys edellyttää sisällön tuottamista runsaammalla kädellä.”

TOM LAINE ARVIOI LINKEDININ kautta ta-

pahtuvan rekrytoinnin kasvavan tulevaisuudessa. ”Jos seurataan muiden Pohjoismaiden trendiä, tulee rekrytoinnin kenttä sirpaloitumaan entisestään, mutta LinkedIn vahvistuu.”

Vincitin Saana Rossi on Laineen kanssa samaa mieltä. ”Näkisin, että LinkedIn on olennainen alasta riippumatta. Työnhaun ja rekrytoinnin lisäksi se on oiva kanava ammatilliseen keskusteluun ja verkostoitumiseen. Siellä kannattaa olla ja näkyä.”

KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN? T-lehti 1/1997

TEKSTI: PETJA PARTANEN KUVITUS: KAUKOKATSE

T-lehden ensimmäinen numero ilmestyi 20 vuotta sitten. Teknologia on 20 vuodessa muuttanut maailmaa radikaalisti – ja yllättävän moni T-lehden avustaja näyttää päätyneen professoriksi.

Juhlanumero 2017

KUVA: A ALTO-YLIOPISTO

T-lehden historian ensimmäinen numero ilmestyi täsmälleen 20 vuotta sitten syksyllä 1997. “Demontekijät laveassa maailmassa” -juttu kertoi 18 hengen Remedy-pelifirmasta.

Kahdeksan heistä oli teekkareita. Tuotantopäällikkö Petri Järvilehto sanoi Remedyn aikovan maailman kymmenen nimekkäimmän pelistudion joukkoon seuraavan viiden vuoden sisällä. Jutun kirjoitti teekkari Saku Mantere, nykyinen yritysstrategioiden professori.

KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN? Remedy teki täsmälleen sen, mitä Järvilehto lupasi. Kun haastattelun aikaan työn alla ollut Max Payne -peli julkaistiin vuonna 2001, oli yritys yksi maailman johtavista pelistudioista.

Peli myi vauhdilla viisi miljoonaa kappaletta, ja Remedy myi myöhemmin Max Paynen tekijänoikeudet 19 miljoonalla eurolla. Se oli ensimmäinen suomalaispeli, jonka pohjalta on tehty Hollywood-elokuva.

“Remedyn haastattelutapaaminen vuonna 2007 oli mielenkiintoinen”, muistelee Saku Mantere McGill -yliopiston työhuoneessaan Montrealissa.

Haastattelupaikka oli espoolaisen omakotitalon kellarikerros, joka toimi Remedyn toimistona.

“He olivat minun ikäisiäni tyyppejä, osaamisen taso näytti kovalta, eikä päätä tuntunut paleltavan.”

Autotallimeiningistä huolimatta remedyläisistä paistoi itsevarmuus – eikä kyse ollut pelkästään nuoruuden uhosta. Ensimmäinen hittipeli Death Rally oli myynyt haastattelun aikaan 70 000 kappaletta, myöhemmin satojatuhansia kopioita lisää.

Pelin julkaisija Apogee oli ollut kaahaus- ja räiskintäpelin yhdistelmästä niin innoissaan, että se oli lähettänyt pelin tekijöille ennakkona selvää rahaa.

Remedyn silloisen toimitusjohtajan isällä oli perustamisvaiheessa ollut omat epäilyksensä kellarissaan majailevan pelibisneksen järkevyydestä.

“Faija oli sanonut, että siellä pelaatte niitä hirviöpelejä ja odotatte, että miljoonat tulevat tilille. Hain pankkiautomaatista kuitin, jossa näkyi sadan ton-

nin saldo. Heilutin sitä faijan nenän edessä – että nyt sitä rahaa sitten tuli”, muisteli Remedyn perustaja Samuli Syvähuoko Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä vuonna 2013.

PC-koneille ja pelikonsoleille pelejä kehittänyt Remedy oli suomalaisen pelibisneksen ensimmäinen suurmenestys. Sitä ovat seuranneet muun muassa mobiilipelitalot Rovio ja Supercell. Jutun ilmestymisen aikaan 18 hengen Remedy oli jättifirma Suomessa: pelit työllistivät tuskin sataa ihmistä koko maassa.

Tänään alan liikevaihto on osapuilleen 2,5 miljardia euroa. Kun kiinalainen Tencent osti Supercellin osake-enemmistön vuonna 2016, laskettiin Supercellin arvoksi yli 10 miljardia euroa.

Mikä on nykyisin yritysten strategioita tutkivan professori Saku Mantereen mielestä suomalaisen peliteollisuuden menestyksen salaisuus?

Mantere pitää polveilevan miniluennon 1980-luvun kotitietokoneista, niiden synnyttämästä demoskenestä, suomalaisten edelläkävijyydestä uuden teknologian käyttöönotossa ja

”Remedy teki sen, mitä lupasi.”

Saku Mantere oli juttua kirjoittaessaan ylioppilaskunnan tiedotusvastaava. Nyt hän opettaa strategista johtamista McGill-yliopistossa Montrealissa ja istuu Aalto-yliopiston hallituksessa vuoden 2017 loppuun asti.

“Johdonmukaisen ja kirkkaan tekstin tuottamisen taito on juuri sitä, mitä tarvitsen myös professorina.“

Nokian noususta.

“Nokia loi ekosysteemin, jossa mobiiliosaaminen pääsi kehittymään”, Mantere selittää.

Suomalaista pelibisnestä voi verrata ruotsalaisten menestykseen musiikkiteollisuudessa.

“Jonkun teollisuudenalan kukoistus on aina jonkinlainen historiallinen oikku”, Mantere muistuttaa.

Yksi maailman menestyneimmistä hitintekijöistä, Britney Spearsin, Katy Perryn ja Taylor Swiftin biisinikkari Max Martin, ponnisti ruotsalaisesta heviskenestä, suomalaisen peliteollisuuden ensimmäinen supermenestyjä taas espoolaisen omakotitalon kellarista.

“Yksi menestyjä rohkaisee muitakin”, Mantere toteaa.

Remedy on yhä olemassa. Yli satahenkinen pc- ja konsolipeleihin erikoistunut pelitalo tekee hyvää tulosta ja listautui kesäkuussa 2017 pörssiin.

Vuonna 1996 julkaistun Death Rallyn voi edelleen ladata kännykkäänsä Googlen ja Applen sovelluskaupoista.

17

Juhlanumero 2017

T-lehti 2/2003

Professori Vili Lehdonvirta tutkii internetin virtuaalihyödykkeitä Oxfordin yliopistossa.

Lehdonvirta kertoo ottaneensa käyttöön Googlen haastajan, DuckDuckGo -hakukoneen. “Olin kokeillut sitä jo aiemmin, mutta se ei ollut riittävän hyvä. Tänä kesänä kokeilin uudelleen, ja hakutulokset olivat Googlen veroisia, elleivät parempia.“

KUVA: TOMMI LÄT TI

18

“Näin syntyi maailman suosituin hakukone” -jutun kuvassa poseeraa jutun kirjoittaja, teekkari Vili Lehdonvirta yhdessä Googlen toisen perustajan Sergei Brinin kanssa. Vuonna 2003 Google oli juuri noussut hakukoneiden ykköseksi ja työllisti huimat 500 henkeä.

KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN? Nyt, viisitoista vuotta myöhemmin, Google on edelleen maailman suosituin hakukone – ja paljon muuta. 60 000 ihmistä työllistävän teknologiajätin tuntee jokainen internetin käyttäjä. Se on maailman toiseksi arvokkain brändi Applen jälkeen, samoin markkina-arvoltaan maailman toiseksi arvokkain yritys.

Oxfordin yliopiston professoriksi päätynyt Lehdonvirta oli jo ehtinyt unohtaa tapaamisensa Googlen perustajan kanssa.

“Olimme luonnontiedelukion luokkaretkellä Piilaaksossa. Kuva otettiin Stanfordin yliopistossa elokuussa 1998. Kehuimme heidän hakukonettaan ja kysyimme, aikovatko he perustaa yrityksen”, Lehdonvirta muistelee.

Sergei Brin oli vaitonainen Googlen suunnitelmista, mutta kuukautta myöhemmin näin todella tapahtui.

Kun teekkari Lehdonvirta viisi vuotta myöhemmin kirjoitti T-lehden Google-jutun, oli ”Don’t be evil” -motolla ratsastaneen Googlen kuherruskuukausi suuren

yleisön kanssa vasta alkamassa.

“Googlen epäkaupallinen eetos puhutteli minuakin. Googlessa ei ollut mainoksia, kilpailija AltaVista oli täynnä vilkkuvia bannereita.”

Nyt Googlesta on tullut tuiki tavallinen suuryritys, jonka määräävä markkina-asema ja verosuunnittelu aiheuttavat päänvaivaa EU-lainsäätäjille. Bittimuotoista kulutusta työkseen tutkiva professori ei hämmästele Googlen dominoivaa asemaa markkinoilla.

Digitaloudessa käy usein näin.

Toisaalta, haastajia on tulossa.

“Google on todennäköisesti 20 vuoden päästä olemassa, mutta se ei välttämättä ole dominoiva hakukone”, ennustaa Vili Lehdonvirta.

Hän selittää, että hakukonebisnes noudattaa perinteisen savupiipputeollisuuden logiikkaa.

“Siellä suuruuden ekonomia toimii niin, että yksikkökustannus alenee, kun tuotanto kasvaa.”

Siis mitä enemmän internet-hakuja, sen halvempi yksittäinen tie-

donhaku on.

“Kun palvelinkustannukset laskevat koko ajan, voi joku riittävällä investoinnilla haastaa Googlen hakukoneen.”

Professori itsekin käyttää jo yhtä Googlen haastajista, DuckDuckGohakukonetta.

Hakukone on edelleen Googlen liiketoiminnan ydin, mutta yritys paaluttaa Lehdonvirran mukaan asemaansa karttapalvelulla, Gmailsähköpostilla ja puhelinten Androidkäyttöjärjestelmällä, jotka ohjaavat käyttämään Google-hakukonetta.

Googlen uusissa liiketoiminnoissa arvo perustuu Facebookin tapaan suureen käyttäjämassaan.

“Mitä enemmän käyttäjiä jollakin palvelulla on, sitä arvokkaampi se jokaiselle käyttäjälleen on”, Lehdonvirta selittää.

Tällaisten virtuaalihyödykkeiden haastaminen on kilpailijoille. entistä vaikeampaa.

“20 vuoden päästä Google ei ole välttämättä dominoiva hakukone.”

T-lehti 2/2005

Vuonna 2005 T-lehti haastatteli TKK:n valaistuslaboratorion tutkija Oskari Moisiota lupaavasta valaistusteknologiasta.

Valkoinen led-valo oli uutuus, ja tutkija arveli ledien saavuttavan hyötysuhteessa pian loisteputkien tason.

“Tulevaisuuden ennustaminen menee yleensä pieleen, mutta ilmassa on vahvoja merkkejä uuden valaisinsukupolven esiinmarssista”, jutussa todetaan.

Moisio siteeraa optimistisia arvioita, joiden mukaan kahdenkymmenen vuoden kuluttua, siis vuonna 2025, 90 prosenttia uusista valaisimista toimisi led-tekniikalla.

KUINKAS SITTEN KÄVIKÄÄN? Oskari Moision 12 vuoden takainen arvio led-valaistuksen voittokulusta on toteumassa – jopa etuajassa. Esimerkiksi IKEA siirtyi jo vuonna 2015 pelkkien led-lamppujen myyntiin.

“Arvioni oli aika pessimistinen. Nykyisessä työssä meillä on oletuksena, että uudet valaisimet ovat aina ledejä.”

Nykyään diplomi-insinööri Moisio suunnittelee Finavian järjestelmäasiantuntijana Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen valaistusta. Uusi teknologia on lyönyt läpi kotien lisäksi myös lentokentän 14 000 erikoisvalaisimessa.

“Muutama vuosi sitten mietittiin, kuka led-valaisimia uskaltaa ostaa. Nyt hämmästellään, onko vielä muita vaihtoehtoja tarjolla”, Moisio kuvaa.

Oskari Moisio suunnittelee lentäjien näkemän valaistuksen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Uudet valaisimet ovat lähes poikkeuksetta ledejä.

Uuden valaistustekniikan etuja kuvaa Moision vetämä lentoaseman P5-parkkihallin valaistusuudistus. Yli 2000 elohopeapurkauslamppua vaihdettiin neljä vuotta sitten himmennettäviin led-valaisimiin. Entiset valaisimet olivat päälle-pois -tyyppiä, kun taas ledejä voi himmentää portaattomasti luonnonvalon vaihdellessa. Uusi teknologia leikkasi maan suurimman parkkihallin sähkölaskua radikaalisti.

“Energiansäästö oli yli 80 prosenttia, ja valaistuksen laatu parani huomattavasti.”

Jutun kirjoittaja Petja Partanen on viestintäyrittäjä ja freelance -toimittaja.

Hän toimi T-lehden päätoimittajana vuosina 1997-2006.

20

Juhlanumero 2017

JÄYNÄ SM 2001

ILMIÖT

julkaistu T-lehden 07/01-numerossa

TEKSTI: MIIKKA JÄRVINEN

KUVA: ARKISTO

Kuka muistaa, kun vuonna 1961 Tukholman edustalta nostetun Wasa-laivan kannelta löytyi juoksijalegenda Paavo Nurmen patsas? Teekkarijäynä on voimissaan tänäkin päivänä. Miehen ikään ehtinyt perinne saa uutta polttoainetta joka vuosi järjestettävistä valtakunnallisista jäynäkilpailuista.

S

avonlinnassa järjestettiin loka-marraskuun vaihteessa jäynäämisen SM-kilpailut. Tekniikan Akateemisten Liiton ja ylioppilaskuntien edustajista koottu arvovaltainen raati valitsi tuoreeksi teekkarijäynän Suomen mestariksi Oulun joukkueen, jolle myönnettiin myös vuoden 2001 Paskajäynä-palkinto kisojen alapäähenkisimmästä jäynästä. Kunniamaininta parhaasta yksittäisestä jäynästä meni Tampereen arkkitehtikillalle.

KAKKAHUUMORIA JA SISÄELIMIÄ Joukkueiden tehtävänä oli toteuttaa kolme jäynää: kaksi vapaavalintaisesta aiheesta sekä yksi ennalta määrätty, jonka aihe piti tällä kertaa poimia kilpailupäivänä ilmestyneen Itä-Savo -lehden kolmossivulta.

Oulun joukkue valitsi uutisen, jonka mukaan Savonlinja-yhtiön busseissa voi ensi vuoden alusta maksaa luottokortilla. Jäynän työnimeksi tuli “maksaa bussissa”.

Joukkue päätti järjestää siirtoelinkuljetuksen joukkoliikennevälineellä. Valkoisiin sairaalatakkeihin pukeutunut seurue nousi keskusta-sairaala -reitillä liikennöivään paikallisbussiin mukanaan läpinäkyvä muovilaatikko, jossa oli jäähileeseen pakattu sian maksa. Siirtoelinkuljetustaan joukkue säesti moitiskelemalla suureen ääneen, miksi julkisen terveydenhuollon määrärahoista

pitää säästää joka vuosi lisää.

Valkoisille takeille löytyi käyttöä myös oululaisten kakkosjäynässä. Terveystarkastajiksi tekeytyneet jäynääjät kiertelivät soittelemassa savonlinnalaisten ovikelloja ja kertoivat kartoittavansa kaupungin kotitalouksien viemäriveden laatua. Delegaatio marssi hyväuskoisen asukkaan käymälään ja poimi koeputkellisen vettä tämän wc-pöntöstä. Suoritettuaan pari kemiallista koetta koeputki vaihdettiin asukkaan huomaamatta toiseen, jonka jälkeen oli vuorossa makutesti. Tutkimuksen tulokset kirjattiin raporttilomakkeeseen, joka luovutettiin äimistyneelle uhrille. Jäynähengen mukaisesti raportissa kerrottiin uhrin joutuneen teekkarijäynän kohteeksi.

Paskajäynä-palkinnon poikinut jäynä jatkoi nimensä mukaisesti vessahuumorin jalolla linjalla. Joukkue kiersi läpi kaupungin rautakaupat. Tarkoituksena oli ostaa wc-pönttö kruunaamaan kallis kylpyhuoneremontti. Kun myyjä oli tarpeeksi ylistänyt sopivalta vaikuttaneen pöntön ominaisuuksia, asiakas kysyi lupaa istua pöntölle koemielessä.

Myöntävän nyökkäyksen jälkeen asiakas riisui housunsa ja asetteli paljaan hanurinsa istumarenkaalle. Vaikutuksen masimoimiseksi eräs joukkueen miespuolisista jäsenistä ryhtyi antaumuksella selailemaan povitaskustaan kaivamaansa Jallu-nimistä aikuisviihdejulkaisua. Myyjien reaktiot vaihtelivat, mutta poikkeuksetta mainittiin yksi tai use-

Juhlanumero 2017

ampia Helvetin toimitusjohtajan lukuisista lempinimistä.

TURKINPIPPUREITA JA PULLAKAHVIA Vuoden 2001 parhaasta jäynästä palkittiin Tampereen arkkitehtikillan joukkue. Minibussilla liikkunut seurue parkkeerasi ajokkinsa paikallisen Citymarketin pihaan. Ajokin ovet avattiin selälleen ja maahan liimattiin ilmastointiteipistä iso neliö, jonka jälkeen alkoi uhrien metsästys.

Tampereen tähtilaitoksen tutkijoiksi esittäytyneet jäynääjät pyysivät parkkipaikalla liikkuneita ihmisiä vapaaehtoisiksi koehenkilöiksi tieteelliseen kokeeseen, jolla testattiin laitoksen paikannussatelliitin kykyä paikallistaa ihmisten tarkka sijainti sekä erottaa yksittäisiä kehonliikkeitä toisistaan.

Koehenkilöt seisotettiin neliön sisään ja heidän oikeaan käteensä asetettiin anturi, joka oli tehty kahden teipinpalan väliin puristetusta turkinpippurikarkista. Kun satelliitti oli parkkipaikan yläpuolella, pyydettiin koehenkilöitä tekemään erinäisiä mammajumppaa muistuttavia liikesarjoja.

Koska satelliitti pystyy erottamaan myös tiettyjä suun liikkeitä, pyydettiin koehenkilöitä toistamaan testin päätteeksi kuorossa: “Minua on jäynätty”. Kollektiivisen naurukohtauksen laannuttua jäynääjät kaivoivat minibussin kätköistä eväskorin ja tarjosivat höynäyttämälleen porukalle perinteiset pullakahvit.

Espoolaisjoukkue oli saanut päähänsä parantaa pääkaupunkiseudun liikenneturvallisuutta. Yhden yön aikana pojat liimasivat Helsingin keskustan nopeusrajoituskyltteihin aidon näköiset kontaktimuoviset tarrat, jotka pudottivat kunkin merkin määräämää nopeusrajoitusta kymmenellä kilometrillä tunnissa.

Jäynän jälkien siivousta helpottaakseen teekkarinplantut olivat jättäneet kunkin tarran reunaan liimaamattoman suikaleen, josta tarttuen tarra olisi helppo poistaa rennolla ranneliikkeellä ja kynsiä katkomatta.

Huolellisista valmisteluista huolimatta virkavalta oli alta aikayksikön jäynääjien niskatukassa kiinni. Käteen ropsahti syyte kaupungin omaisuuden turmelemisesta. Kun pojat tarjoutuivat itse poistamaan liimaamansa tarrat, heille kerrottiin kaupungin työmiesten jo hoitaneen homman.

Ja sitten tuli lasku. Jäynäjoukkueelta karhuttiin tähtitieteellistä korvaussummaa perusteena tähtitieteellinen määrä miestyötunteja, joka rentoon työtahtiin tottuneilta kaupungin miehiltä oli huvennut liikennemerkkejä rapsutellessa. Tarrojen reunaan jätettyjä repäisynauhoja kaupungin miehet eivät kuulemma löytäneet, ja lasku oli sen mukainen.

Opintotuki ei riittänyt vahingonkorvauksiin, joten kaupunki tarjosi poikasille mahdollisuuden hyvittää tekosensa työllä. Joukko tulevia diplomi-insinöörejä pääsikin soveltamaan korkeakoulun penkillä hankkimaansa sivistystä haravan ja lapion varressa.

TAMPEREELLA OSATTU ENNENKIN Tamperelaisten edesottamuksia on saanut maistaa myös JÄVLA FINNAR! taannoin 15 vuotta täyttänyt paikallinen ylioppilaskunta, Se kaikkien aikojen kuuluisin teekkarijäynä odottaa vielä joka sai eräältä jäynäseurueelta syntymäpäivälahjaksi raudoitetulla betonilla täytetyn Moskvitch-henkilöauton. tänäkin päivänä vertaistaan haastajaa. Kuka vielä muistaa juoksijalegenda Paavo Nurmen vedenalaisen seikkaiLahjan luovutuspaikaksi valittiin TTKY:n kahvihuone. lun Tukholman edustalla 40 vuotta sitten?

Ovet ja ikkunat olivat liian pienet Mossen ujuttamiseksi Keväällä 1961 joukko Otaniemen teekkareita kuuli uusisään, joten jäynääjät purkivat auton osiksi. Palaset kannettiin kahvihuoneeseen, jossa ajoneuvo kasattiin taas uutisen, jonka mukaan ruotsalaiset tiedemiehet aikovat nosteen uskoon. Kun työn jäljet oli siivottu ja huoneen lattaa pintaan pari sataa vuotta sitten Tukholman edustalle tia vahattu, Mosse paketoitiin kauniiseen lahjapaperiin. uponneen Wasa-laivan.

Työmiehet jatkoivat matkaansa ylioppilaskunnan Vuosisadan älynväläyksen seurauksena poikapoppoo 15-vuotisbileisiin, joiden päätteeksi marssi ostamaan juoksijalegenda Paavo hallituksen puheenjohtaja, koulun Nurmen patsaan pronssisen pienoismal”Herroja odotti siistissä lin, jota myytiin tuolloin rakenteilla olrehtori ja hallintojohtaja kutsuttiin leen Otaniemen urheiluhallin rahoittavastaanottamaan delegaation syntja puhtaaksi puunatussa tärilahjaa. Herroja odotti siistissä miseksi. kahvihuoneessa valtava ja puhtaaksi puunatussa kahvihuoPysti mukanaan seurue matkusti Tukneessa valtava paketti. Puheenjohholmaan.

Illan hämärissä pojat soutivat paketti. Puheenjohtaja taja poisti käärepaperin ja syvä hilWasa-laivan uppoamispaikalle ja sukelpoisti käärepaperin ja jaisuus laskeutui taloon. sivat urheilijapatsaan pohjassa makailevan laivavanhuksen kannelle.

Päitään puistellen herrat mittailisyvä hiljaisuus laskeutui vat vanhaa Mossea sekä kahvihuoSeuraavana päivänä sankka joukko taloon.” neen ovia ja ikkunoita. Jäynän vaitukholmalaisia kokoontui juhlallista kutuksen maksimoimiseksi autoon nostoseremoniaa todistamaan. Svenssoneiden leuat venähtivät pahemman kerran, kun kunoli sovitettu ikkunoiden alareunan tasalle koko korin sisätilan peittävä vanerilevy, joka oli kuorrutettu ohuella nianarvoisan Wasa-laivan mastojen jälkeen pintaan nousikin suomalaisen urheilusankarin pronssiin valettu pää. betonikerroksella ja harjateräksen pätkillä.

Ruotsalaiset pitivät patsaan löytymistä meriarkeologiTodellisuutta huomattavasti raskaammalta vaikuttaneen pakkauksen kruunasi betonoidun vanerin läpi pilsena sensaationa. Paikallisessa lehdistössä syntynyt kohu kistävä ohjauspyörän puolikas sekä tuoreeseen betoniin äityi entisestään, kun juoksijalegendan outo vesiretki paljastui suomalaisten teekkareiden tekemäksi jäynäksi. huteralla käsialalla sormeiltu teksti: “Vilpittömät onnittelut 15-vuotiaalle”.

Paavo Nurmen harharetki on mainio esimerkki onnistuneesta jäynästä. Suurta luovuutta osoittanut temppu KAUPUNGIN INSINÖÖRIEN VASTAVETO tuotti makeat naurut sen tekijöille että pilan kohteena Jos oman Mossensa saakin tuhria, ei vieraan tai julkisen olleelle yleisölle. Jäynä ei myöskään aiheuttanut aineellisia vahinkoja tai henkistä kärsimystä, ellei sellaiseksi omaisuuden tärveleminen kuulu teekkarijäynän luonteeseen. Tästä on muistutuksena Otaniemen teekkareiden takalasketa höynäytetyn ruotsalaisen lehdistön loukattua amvuosien jäynä, joka kirjaimellisesti kääntyi tekijöitään vastaan. mattiylpeyttä.

21

22

Juhlanumero 2017

I N N OVA AT I OT

KODIN LÄMPIMÄSTÄ VEDESTÄ TULEE AKKU Lämminvesivaraajat ovat jo muutaman vuoden päästä tärkeä osa sähkönjakelun säätövoimaa.

Sähköautojen akut seuraavat heti perässä.

TEKSTI: PEKKA LEIVISKÄ

lituissa kotitalouksissa sähköyhtiö ohjaa niiden lämmittämistä yhtenä joukkona.

Koska sähköyhtiö pystyy tiettyjen reunaehtojen sisällä säätämään lämmityksen ajankohtaa, muodostuu sähköyhtiölle säätövoimaa.

V I R T U A A L I VO I M A L A I TO K S E T E I VÄT

ole vain tutkijoiden pöydillä. Energiayhtiö Fortumilla on jo konsepti ‘Spring’, jossa kotitaloudet saavat sähkölaskustaan alennusta, jos ne antavat Fortumin N E R G I A J Ä R J E S T E L M I E N T O I M I N TATAVAT O VAT ohjailla lämminvesivaraajien toimintaa. menossa kokonaan uusiksi.

Fortum Springin vetäjä Janne Happonen kertoo, että virtuaalivoimalai“Käynnissä on iso muutos. Aiemmin oli lähinnä tosten ansiosta kenenkään ei tarvitse isoja keskitettyjä voimalaitoksia ja suuria sähkövoimajohtoja. Näin tultiin reilu sata ostaa isoja akkujärjestelmiä vuotta”, kertoo sähkötekniikan professori Jarmo Parpellon reunalle.

Hyvä uutinen tanen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT).

“Asiakkailla on jo ratkaisu kotonaan.”

Nyt uusiutuvat energiamuodot – pääasiassa aurinkoon se, että Happonen ja LUT:n Partanen ja tuulivoima – yleistyvät ympäri maailmaa vauhdilla, muistuttavat, että kotitalouksissa jota juuri kukaan ei olisi muutama vuosi sitten uskonut. tuulivoiman ja on muitakin laitteita, joita voi“Tuotantoa on miljoonissa ja miljoonissa paiaurinkovoiman koissa.” daan hyödyntää säätövoimana.

Tämä on myös välttämätöntä. Päästöjä pitää vä“Ketään ei esimerkiksi haithinnat ovat hentää, sillä muuten ilmastonmuutos tappaa kastaa, jos jääkaappi tai pakastin veja, eläimiä ja ihmisiä. on kolme sekuntia pois päältä”, laskeneet Hyvä uutinen on se, että tuulivoiman ja aurinkoPartanen toteaa. merkittävästi. voiman hinnat ovat laskeneet merkittävästi.

Lähtökohta kaikessa on, ettei asiakkaan tarvitse muuttaa Partanen kertoo, että esimerkiksi Lähi-idässä ja käyttäytymistään. Säätämisen hoitaa älyChilessä on toteutettu ilman tukia aurinkovoimaloita, joiden sähköntuotanto on selvästi halvempaa kuin fossiilisilla polttoaineilla. käs automaatio.

LUT:n syyskuussa julkaistun tutkimuksen mukaan tuulivoima UUSIA SÄÄTÖVOIMAKSI SOPIVIA LAITTEITA on Suomessa ilman tuulitukiakin ydinvoiman jälkeen halvinta, tulee koko ajan lisää. kun otetaan huomioon myös tuulettomia aikoja varten tarvittavat investoinnit. Tässä vertailussa päästökauppa oli huomioitu “Näemme sähköautojen roolin tässä hiilivoimalan tuotantohinnassa. tosi suurena. Akkujen määrä on merkittävä”, Happonen sanoo.

SÄHKÖVERKOSSA SÄHKÖNTUOTANTO JA SÄHKÖNKULUTUS Ensimmäisessä vaiheessa sähköautojen lataamista tullaan kontrolloimaan pitää olla tasapainossa joka sekunti. Nykyisin tasapainotus hoidetaan pääasiassa isoilla hiili-, vesi- tai kaasuvoimaloilla. Tätä Happosen mukaan lämminvesivaraajien kutsutaan säätövoimaksi. tapaan. Fortumilla on jo Norjassa yksi Koska aurinko- ja tuulivoimaloita rakennetaan lisää, mutta aina iso parkkihalli, jossa sähköautojen lataamista tehdään suunnitellusti. ei paista tai tuule, uusia ratkaisuja täytyy kehittää. Muuten vaarana ovat sähkökatkot, jotka esimerkiksi Suomessa keskellä kylSeuraavassa vaiheessa sähköautojen mimpiä talvipakkasia voisivat ovat vaarallisia. akkuvarausta voidaan purkaa ja täydentää näin kotitalouksien sähköntarvetta Tasapainoon haetaan nyt ratkaisua kotitalouksista. Partanen kulutuspiikkien aikaan. kertoo, että LUT:n ja Järvi-Suomen Energian pilottihankkeessa “Esimerkiksi Ruotsissa energiankäytestataan erilaisia ratkaisuja neljän kotitalouden avulla. tön strategiassa sähköautoilla on keskeiPääasiallinen tutkimuskohde on lämminvesivaraaja. Tällä hetkellä niitä lämmitetään pääsääntöisesti öisin, mutta kokeiluun vanen rooli 2030-luvulla”, Partanen kertoo.

KUVA: ELINA ORPANA / LUT

E

JARMO PARTANEN

Juhlanumero 2017

KUVA: VILLE JAHN / LUT

KUVA: FORTUM

Sähköntuotanto ja kulutus täytyy olla

Oslossa on parkkihalli, jossa sähköautoja

KUVA: TEEMU LEINONEN / LUT

hyödynnetään säätövoimana.

KUVA: FORTUM

tasapainossa joka sekunti.

23

T E K ST I : M AT T I VÄ L I M Ä K I

K U VA : N I KO J E K KO N E N

24

Juhlanumero 2017

I N N OVA AT I OT

BETONI KOHTAA BITIT Digitaalisuus muuttaa rakentamisen ja houkuttelee alalle entistä enemmän nuoria, startupeja ja sijoittajia, uskoo Vuoden rakennusalan diplomiinsinööri.

B

E T O N I A , H A R J AT E R Ä S TÄ J A K A K K O S N E L O S I A .

Sitä rakentaminen on ollut perinteisesti.

“Rakennustyömailla tarvitaan edelleen naulapyssyjen pauketta, mutta myös tiedolla johtamista ja siihen soveltuvia appseja”, toteaa rakennusliike Firan toimitusjohtaja Jussi Aho. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi Ahon vuoden 2017 rakennusalan diplomi-insinööriksi. Fira on ollut aktiivisesti tuomassa alalle uudenlaisia toimintatapoja.

“Digitaalisuus on tulossa alalle voimakkaasti. Sen suurin hyöty on, että rakentamiseen liittyvä tieto eheytyy. Nyt hajallaan oleva tieto saadaan palvelemaan sekä rakentamista että kiinteistön käyttöä.”

Tiedon eheytyminen auttaa esimerkiksi isojen rakennusprojektien hallinnassa.

“Rakentamiseen osallistuvat voivat tuoda yhteiseen digitaaliseen sovellukseen heti alusta lähtien omat tietonsa ja ideansa.

Kaikille on tällöin koko ajan selvää, missä mennään.”

TEHOKAS TIEDONVÄLITYS JA AVOIMUUS auttavat esimerkiksi ai-

katauluissa pysymisessä – läpivirtauksen tehostamisessa ja turhan odottelun vähentämisessä.

Fira on jo kehittänyt oman SiteDrive-sovelluksensa, jonka reaaliaikainen tilannekuva kertoo muun muassa työmaan aikataulun etenemisestä.

Digitaalisuuden avulla voidaan myös esimerkiksi osallistaa tulevia asukkaita ja ottaa heidät mukaan ideointityöhön. Rakennusalan on helppo tehdä yhteistyötä aivan uusienkin alojen ja ihmisten kanssa.

“Rakentamisesta tulee kaiken kaikkiaan houkutteleva ala. Se vetää puoleensa startup-yrityksiä ja sijoittajia. Rakentaminen alkaa

”Rakentaminen alkaa varmasti kiinnostaa uudella tavalla myös nuoria.”

varmasti kiinnostaa uudella tavalla myös nuoria.”

Aho huomauttaa, että rakentamiselle lupaa hyvää myös maailmanlaajuinen kaupungistuminen.

Kaupunkeihin arvioidaan muuttavan vuoteen 2050 mennessä kolme miljardia ihmistä lisää.

Rakennustyömaille tulevat myös esimerkiksi IoT (Internet of Things), virtuaalitodellisuus (VR) ja lisätty todellisuus (AR).

“IoT tulee tarkoittamaan esimerkiksi sitä, että työmailla käytetään entistä enemmän erilaisia antureita, jotka keräävät tietoa vaikkapa rakentamisen aikaisista olosuhteista”, Aho kertoo.

Virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää niin suunnittelu- kuin rakentamisvaiheessa: “VR- ja AR-ratkaisut auttavat hahmottamaan paremmin, miltä suunnitelmien ratkaisut todellisuudessa näyttävät ja miten ne toimivat.”

“AR-lasit voivat puolestaan tehostaa työskentelyä, kun työntekijä näkee niiden avulla paitsi kohteen, myös siihen liittyviä ohjeita ja dataa. AR-lasit mahdollistavat myös työntekijän etäopastuksen.”

KUN RAKENTAMISESTA KERTYY

yhä enemmän tarkkaa dataa, voidaan työvaiheita standardoida.

“Työmailla voidaan käyttää entistä enemmän elementtejä, jotka on tehty valmiiksi tehtaissa.”

Voitaisiinko taloja siis tehdä jossakin vaiheessa esimerkiksi tulostamalla?

“En tunne itse kovin hyvin tulostuksen mahdollisuuksia, mutta uskon, että se soveltuu varmasti ainakin joihinkin talon osiin”, Aho pohtii.

Hän asettelee sanansa hieman varovaisesti ja muistuttaa, että rakennusteollisuuden on edettävä uuden teknologian kanssa fiksusti.

“Kun rakennetaan taloja, joiden on kestettävä vuosikymmeniä, on käytettävä menetelmiä, jotka varmasti toimivat. Alalla siirrytään uuteen aikaan, mutta hallitusti.”

Juhlanumero 2017

25

“On käytettävä menetelmiä, jotka varmasti toimivat.”

Jussi Aho talojen tulostamisesta

Juhlanumero 2017

ILMIÖT

IT’S A MATCH! KUVITUS: SALLA VASENIUS

Deittisovelluksissa on potentiaalia, mutta miten käy perinteisen parisuhteen, itsetunnon ja yksityisyyden?

TEKSTI: ELLI COLLAN

26

M

arkus Frind on ihan tavallisen näköinen mies. Hän ei ole koskaan kokeillut nettideittailua. Vaimonsa hän tapasi ihan siihen tavalliseen, vanhaan tapaan työpaikalla.

Tavallisesta miehestä Markus Frindin erottaa 575 miljoonaa dollaria. Se on kauppasumma, jonka Match Group maksoi muutama vuosi sitten Frindin luomasta Plenty Of Fish -deittisivustosta mobiilisovelluksineen. Markuksella meni hyvin jo ennen kauppaa: sivusto tuotti parhaimmillaan muutamassa kuukaudessa jopa 800 000 dollaria pelkkinä mainostuloina.

Deittisovellukset ja -sivustot ovat iso bisnes.

Suomen käyttäjämääristä ja tuotoista ei löydy tilastoitua tietoa, mutta kehityssuunta on kasvava.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa bisneksen arvo on vuositasolla noin kaksi miljardia dollaria. Moni tahtoo osan potista.

PAIKOILLANNE, VALMIINA, CHAT

Heya on yksi markkinoiden harvoista suomalaisista deittisovelluksista. Sen tykkääjien määrä hipoo jo kuutta miljoonaa ja kasvuvauhti kiihtyy koko ajan.

Sovellus toimii hyvin samalla tavalla kuin muutkin vastaavat. Käyttäjien kuvia selataan ja niistä joko tykätään tai ollaan tykkäämättä. Kun molemmat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa, on mahdollista alkaa keskustella.

Tinderiin verrattuna suurin ero on se, ettei päätöstä tykkäämisestä tarvitse tehdä saman tien, vaan käyttäjien kuvia voi selata rauhassa.

Käyttäjien määrän kasvaessa verkkodeittailuun aiemmin liitetty sosiaalinen stigma pienenee.

“Ne, jotka ovat kokeilleet tai joiden läheiset ovat kokeilleet sovelluksia, eivät pidä sitä enää mitenkään kummallisena”, toteaa Väestöliiton parisuhdekeskuksen psykologi Anna Salmi.

”Miehet hyväksyvät sovelluksessa eteen tulevan naisen 46% todennäköisyydellä.”

Juhlanumero 2017

KOLME VINKKIÄ DEITTISOVELLUKSIIN!

PANOSTA KUVIIN JA TEKSTIIN Lataa vähintään kolme kuvaa, joista ainakin yksi on kokovartalokuva. Kerro itsestäsi: mikä on koulutuksesi / työsi, mitä harrastat, mitkä ovat intohimojasi.

ALOITA KESKUSTELU ITSE Paras tapa päästä treffeille tai saada keskustelu alkuun on olla itse aktiivinen. Ole persoonallinen!

27

OLE SINNIKÄS! Tinder-treffien järjestämiseen voi tarvita suuren määrän matcheja. Älä lannistu!

Vinkit antoi ihmissuhdetaitokouluttaja Martti Ilvesmäki Jäänmurtajat Oy:stä.

Väestöliiton mukaan netti tuo tällä hetkellä yhteen joka viidennen suomalaisen pariskunnan.

Ruotsissa ja Norjassa se on yleisin tapa löytää puoliso.

“Luulen, että jossain kohtaa näistä tulee meilläkin yleisin tapa löytää kumppani”, Salmi arvioi.

KUKA ON SE OIKEA? Sovellukset tuovat kumppanuuteen myös uusia haasteita. Dan Slaterin Love in the Time of Algorithms: what technology does to meeting and mating -teoksessa esitetään arvio, että jatkuva mahdollisuus tavata uusia tuttavuuksia tulee vaikuttamaan ihmisten kykyyn ja haluun sitoutua.

Anna Salmi vahvistaa ajatuksen.

“Puolison etsinnästä voi tulla karkkikaupassa pyörimistä, jossa ei lähdetä kunnolla satsaamaan mihinkään”, hän toteaa.

Väestöliiton tutkija Osmo Kontula ei ole tällä hetkellä huolissaan ainakaan suomalaisten vakituisista parisuhteista.

“Kyllä pitkäaikaisiin parisuhteisiin edelleen panostetaan”, hän sanoo.

”Naisilla todennäköisyys on ainoastaan 14%.”

HÄVELIÄÄT NAARAAT Psykologi Elina Nurmi toteutti vuonna 2015 Tinder-kyselyn, jossa selvisi, että 39 prosenttiin viesteistä ei vastata lainkaan. Anna Salmi sanookin, että negatiivista on nimenomaan sovellusten pinnallisuus.

“Voi olla ahdistavaa jäädä yksin pohtimaan, mitä tapahtui ja miksi en kelvannutkaan.”

Toiset sietävät ohittamisia paremmin kuin toiset.

Jos itsetunto ei alun perinkään ole kovin vahva, se voi kokea deittisovelluksissa kovia kolauksia.

Pinnallisuuden lisäksi käyttäjät ovat toisinaan myös hyvin kärsimättömiä. Moni tahtoo päästä nopeasti asiaan ja jos ei pääse, keskustelu ja tutustuminen lopahtavat siihen.

Yhdysvaltalaisessa Tinder-kyselyssä huomattiin, että miehet hyväksyvät sovelluksessa eteen tulevan naisen 46 % todennäköisyydellä. Naisilla todennäköisyys on ainoastaan 14% eli he ovat seuransa suhteen valikoivampia. Tämä turhauttaa miehiä, jotka haluaisivat päästä heti asiaan.

Ilmiö ei rajoitu nettideittailuun, vaan se on tuttu myös eläinmaailmasta. Evoluutiobiologi Richard

28

Juhlanumero 2017

Dawkins selittää naaraan esittävän vaikeasti tavoiteltavaa samalla kun se etsii koiraasta kotona viihtymisen ja uskollisuuden merkkejä.

Nämä ovat perheen perustamisen kannalta naaraalle edullisia ominaisuuksia.

Ei siis sovi unohtaa, että vaikka parinmuodostuksen avuksi onkin valjastettu teknologiaa, olemme silti edelleen myös biologisia olentoja.

KOHTI ONNELLISTA LOPPUA – YKSIN TAI YHDESSÄ

Kumppanivalinta on näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta monimutkainen prosessi. Myös ympäristö saattaa luoda paineita löytää parisuhde. Anna Salmi muistuttaa, että välillä on hyvä kysyä itseltään, mitä todella haluaa.

“Jossain tietyssä iässä saattaa tuntua siltä, että pitäisi jo olla parisuhde tai perhe tai muuten jää ulkopuoliseksi. Mutta elämäntilanne ei määritä ihmisen arvoa. Hyvää elämää voi elää myös ilman näitä.“ Sovellusten mukanaan tuomista uusista haasteista huolimatta Salmi näkee ilmiössä paljon positiivista.

“Ihmiset kuitenkin kaipaavat parisuhdetta, haluavat sitoutua ja kokea läheisyyttä.

Aikaisemmin saattoi olla hankalaa päästä edes treffeille. Nyt se on mahdollisempaa kuin koskaan.”

JOS HALUU SAADA, ON PAKKO ANTAA

T TINDERIIN JA HEYAAN

kirjaudutaan Facebook-tilin kautta. Se mahdollistaa profiilin luomisen nopeasti.

“Moni ei halua kirjoittaa itsestään pitkiä kuvauksia, kuten perinteisissä deittipalveluissa usein tehdään”, sanoo Heyan Jussi Wallenius.

Facebook-kirjautumisen ajatellaan myös tuovan mukanaan turvallisuutta.

Valeprofiilien määrä palvelussa vähenee, kun kaikki ovat tavallaan ”tiedettyjä henkilöitä”.

Vastineeksi turvallisuudentunteesta joutuu myös antamaan jotain: itsensä. Sovelluksille on annettava lupa kerätä ja tallentaa tietoja itsestään.

Heya kertoo käyttävänsä Facebook-tilin tietoja sopivien ehdokkaiden yhdistämiseen. Yrityksen yksityisyyskäytännöstä selviää, että Heya saa salasanasi, kuvasi, ystävätietosi, kiinnostuksesi kohteet, sijainti- sekä laitetietosi ja paljon muuta.

Tietoja käytetään myös kohdennettuun mainontaan, josta palvelua pyörittävä yritys saa tuottoja. Käyttäjät harvemmin maksavat mitään, vaikka sovellus tarjoaakin erilaisia lisäpalveluja rahaa vastaan.

“Heyan käyttäjäehdot ovat lakimiesten

tekemät ja kuten kaikilla muillakin palveluilla, näiden pitää olla todella kattavat”, kommentoi Wallenius.

“Salasanaa emme varsinaisesti saa.

Käyttäjä kirjautuu Facebookin kautta ja siirtyy vasta sen jälkeen deittisovellukseen. Lupa kuvien käyttöön tarvitaan, jotta käyttäjä voi lisätä profiiliinsa valokuvia Facebookin kuvakansioista. Tällä hetkellä se on ainoa tapa lisätä kuvia palveluun.”

M A I N O N TA T U O T TA A O M A N O S A N S A ,

mutta Heyalta kerrotaan, ettei se ole pääasia.

“Toki tiedot mahdollistavat paremman mainonnan kohdentamisen. Se on kaikkien etu, ettei mahdollinen mainonta ole ärsyttävää. Heyan lisämaksullinen ominaisuus mahdollistaa myös mainosten estämisen.”

Kerätyn tiedon määrä voi yllättää: The Guardianin toimittaja pyysi taannoin Tinderiltä kaiken häntä koskevan datan neljän käyttäjävuotensa ajalta. Tuloksena oli lähes 800 sivua henkilökohtaisia tietoja, viestejä ja kuvia.

Heyan Jussi Wallenius sanoo, että vaikka tietoa kerätään, sitä ei säilytetä pidempään kuin on tarpeellista.

“Tiedot häviävät tietokannasta, kun käyttäjä tuhoaa tilinsä.”

KAIKKI VASTUULLISET KESÄTYÖPAIKAT LÖYDÄT OSOITTEESTA:

SEURAA MEITÄ: vastuullinenkesaduuni vastuullinen_kesaduuni kesaduuni

W W W. K E S A D U U N I . O R G

ESPOON K AUPUNKI

FINGRID

HELSINGIN K AUPUNKI

KUNTAREKRY.FI

MYSAFETY

NESTE

OP

SOL PALVELUT

TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS

Juhlanumero 2017

TYÖELÄMÄ

OHJAA URASI OIKEALLE POLULLE Kesätyö on tärkeä askel kohti unelmien uraa.

Nappaa Vastuullisten kesätyönantajien parhaat hakuvinkit!

TEKSTI: CHARLOT TA FORSBERG KUVAT: 123RF.COM

1

Täytä sähköinen hakemus huolellisesti

Yritykset lajittelevat hakijat usein sähköisten hakemusten avulla. Siksi on tärkeää, että tiedot on kirjattu oikeaan paikkaan.

Täytä sähköinen hakemus ajatuksella, vaikka tiedot löytyisivätkin hakemuksestasi ja CV:stäsi.

2

Kohdenna CV haettavaan tehtävään

Nosta esille vain haettavan tehtävän kannalta olennainen työkokemus. Kaiken työkokemuksen listaaminen voi olla turhaa.

Osoita, mitkä työpaikoissa opitut taidot ovat olennaisia haetun tehtävän kannalta ja painota työn kannalta merkityksellisiä kykyjä.

3

Tuo työelämätaitosi näkyväksi

Mikäli sinulle ei vielä ole kertynyt mittavaa työkokemusta, voit osoittaa osaamisesi muillakin tavoin. Kurssiprojektit, yhteisötoiminta, vapaaehtoistyö, valmentaminen ja muut vapaa-ajan aktiviteetit kehittävät erilaisia kykyjä, joita voi nostaa esille hakemuksessa.

4

Diplomityöstä vauhtia uraputkeen

Kesätyöt ovat oiva tapa pohjustaa valmistumisen jälkeistä työelämää. Korkeakouluopiskelijan kannattaa miettiä tulevaisuudensuunnitelmiaan myös diplomityön aihetta valitessaan. Parhaimmassa tapauksessa sen saa yhdistettyä kesätöihin, jolloin työllistyminen on helpompaa, kun talon tavat ovat jo tulleet tutuiksi.

5

VA S T U U L L I N E N KESÄDUUNI

Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan osallistuvat työnantajat sitoutuvat

Ajoissa omalle alalle

noudattamaan vastuullisen kesätyön periaatteita ja auttavat nuoria eteenpäin tarjoamalla positiivisia

Varsinkin valmistumisen kynnyksellä olevan kesätyönhakijan kannattaa hakeutua oman alansa yrityksiin. Vaikka työtehtävät eivät tarkalleen vastaisi sitä, mitä toivot tulevaisuudessa tekeväsi, on oman alan yrityksessä työskennelleen helpompi edetä urallaan, kun jalka on jo oven välissä.

Mu ista: Va i k ka suu n n ittel is it jatko - o pintoja , a ntavat om a n a la n kesätyöt a r voka s ta pä äo ma a tu l eva i suutta va r ten!

kesätyökokemuksia.

Vastuulliset kesätyöpaikat löydät osoitteesta www.kesaduuni.org ja oikotie.fi/tyopaikat

Vink it o n kerätty Va stu u llinen kesä d u u ni -kampanjassa m u ka na o levilta Telia lta , Oikotieltä ja Metsä Groupilta.

29

30

Juhlanumero 2017

GALLUP

REHTORIT TÄHYÄVÄT VUOTEEN 2037

2

Mikä koulutuksessa tulee muuttumaan ja mikä säilymään?

3

Mikä on koulutuksen suurin haaste tulevaisuudessa?

KUVA: TURUN YLIOPISTO

Maailma ja sen myötä korkeakoulutus on murroksessa. Kysyimme yliopistojen rehtoreilta, millaisena tulevaisuus heille näyttäytyy.

1

Millainen korkeakoulutuksen tilanne on 20 vuoden kuluttua?

KALERVO VÄÄNÄNEN Turun yliopisto

1

Suomessa on luovuttu duaalimallista. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat monitieteellisiä kokonaisuuksia alueittain. Kaikki merkittävät yliopistot ovat monitieteisiä ja niiden lukumäärä on pienentynyt nykyisestä noin puoleen. En pidä viimeksi mainittua välttämättä hyvänä asiana, mutta uskon niin tapahtuvan.

2

Digitalisaatio on mahdollistanut oikeasti henkilökohtaisen opintopolun kaikille. Opettajan ja opiskelijan suora kontaktiopetus on edelleen arvossaan, tai sen arvo on oleellisesti kasvanut. Opiskelijat tulevat kampukselle samalla tavoin kuin nyt.

3

Suurin haaste liittyy ”totuuden jälkeiseen aikaan” ja siihen liittyvään ajattelutapaan. Mikäli ihmiset menettävät uskonsa demokratiaan, se tulee merkitsemään koulutuksen merkityksen inflaatiota. Taannumme kohti ennalta arvaamattoman epätasa-arvoista yhteiskuntaa.

TEKSTI: ELLI COLLAN

KUVA: 123RF.COM

Juhlanumero 2017

KUVA: OULUN YLIOPISTO

JOUKO NIINIMÄKI Oulun yliopisto

2

Kaikki työ, joka voidaan korvata digitalisaatiolla, tullaan korvaamaan.

Kaikki se säilyy, mihin kone ei pysty.

Samoin säilyy tutkitun, tieteellisen tiedon arvo koulutuksen perustana. Koulutusmarkkinoilla on huikea potentiaali Aasiassa ja Afrikassa.

”Aasialaiset yliopistot nousevat rinnalle.”

3

KUVA: LUT / TEEMU LEINONEN

Opetus ja oppiminen hyötyvät digitalisaation ja analytiikan tarjoamista mahdollisuuksista. Tutkintokeskeisyydestä siirrytään vaiheittain

KUVA: T TY

Pystyykö Suomi investoimaan riittävästi osaamiseen? Vain vahvat profiloituneet yksiköt yltävät kansainväliselle tasolle ja pääsevät mukaan hyviin koulutusverkostoihin.

1

3

Yliopistojen tulee samaan aikaan muuttaa koulutustaan aiempaa kustannustehokkaammaksi ja joustavammaksi. Tämä on haastava yhdistelmä.

Tutkinnot pitää tuotteistaa nykyistä paremmin.

3

Digitaalisuus ja etäopiskelu lisääntyvät. Tutkinto koostuu useammin monen korkeakoulun tarjonnasta.

Koulutus on edelleen yhteiskunnan tärkeimpiä menestystekijöitä ja perustuu kampuksiin, joilla ihmiset kohtaavat. Vuorovaikutustaidot ja verkostot ovat edelleen erittäin tärkeitä asioita, jotka vaativat kohtaamista ja yhdessäoloa.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lainsäädäntö tulee muuttumaan sallivammaksi. Tutkinnon myöntöoikeus tulee säilymään edelleen korkeakouluilla. Kampuksia tarvitaan, vaikka etätyöskentely ja erilaiset virtuaaliset toimintatavat ovatkin tärkeitä.

Digitalisoituva ympäristö tarjoaa huikeita mahdollisuuksia. Jos ne jätetään käyttämättä, menetämme paljon kilpailukyvystämme.

2

J U H A - M AT T I S A K S A

2

MIKA HANNULA

Tampereen teknillinen yliopisto

1

Vahvoilla yliopistoilla on useita maakuntakampuksia, joissa annetaan pääasiassa nykyisten ammattikorkeakoulututkintojen kaltaisia tutkintoja, mutta joiden avulla voidaan tarvittaessa viedä alueelle myös yliopistollista toimintaa.

Opiskelijat voivat kerätä tutkintonsa sisällön nykyistä joustavammin eri korkeakouluista, mutta tutkinnosta vastaa edelleen yksi tai useampi korkeakoulu yhdessä. Opiskelijat liikkuvat nykyistä enemmän.

KUVA: AALTO-YLIOPISTO / JAAKKO KAHILANIEMI

1

Nykykäsityksen mukaisen korkeakoulutuksen saa suhteellisesti isompi osa kansasta. Elinikäinen oppiminen ja monitieteisyys on nykyistä suuremmassa roolissa. Opiskelu tapahtuu yhä kansainvälisemmässä ympäristössä.

kohti suurempaa osaamisperusteisuutta.

Koulutuksesta on viimein tullut varteenotettava teollisuudenala, koulutuksen tarjoajia on nykyistä enemmän ja korkeakoulutus on aidosti kansainvälistä.

ILKKA NIEMELÄ Aalto-yliopisto

1

Aasialaiset toimijat nousevat aiemmin korkeakoulukenttää dominoineiden eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten yliopistojen rinnalle. Niin ihmiset kuin investoinnitkin liikkuvat kansainvälisesti ennennäkemättömällä tavalla. Tapahtuu uudenlaista verkottumista ja kerrostuneisuutta. Myös digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat opetuksen luonnetta.

2

Opiskelijat tulevat olemaan yhä aktiivisempia toimijoita, jotka osallistuvat merkittävästi oppimistapahtuman ja uuden tiedon luomiseen. Opettajista tulee entistä enemmän yksilöllisten opintopolkujen valmentajia ja sparraajia, uudenlaisen oppimisen mahdollistajia. Korkeakouluyhteisö säilyy jatkossakin ensisijaisena ympäristönä, jossa perinteisiä akateemisia taitoja opitaan ja jalostetaan.

3

Suurin haaste Suomen kaltaisen pienen maan korkeakoulujärjestelmälle on se, että pelikenttä on peruuttamattomasti kansainvälinen ja kilpailu kovenee.

Koko järjestelmä edellyttää kehittymistä, jossa ratkaisuja ei voi tehdä vain kansallisista lähtökohdista. Nämä asiat yhdistettynä niukkoihin resursseihin muodostavat vaikean yhtälön.

31

HENKILÖKUVA

Juhlanumero 2017

TEKSTI: HENRI SALORANTA KUVAT: SAMULI SKANTSI

JOHTAJUUS EI KATSO IKÄÄ Toimitusjohtajaksi nouseminen nuorena on aina suuri haaste, johon on vaikea valmistautua etukäteen. Tärkeintä on oikea asenne ja palava halu kehittyä.

T

YÖURA ON ERILAISTEN

sattumien ja mahdollisuuksien summa. Parhaita tilaisuuksia ovat usein ne, joita ei osaa etukäteen odottaa, tai ne, joihin tarttuminen saattaa pelottaa.

29-vuotias Marjet Mäkinen tarttui elämänsä suurimpaan haasteeseen 26-vuotiaana, kun hän aloitti Suomen Kovabetoni Oy:n toimitusjohtajana.

Yritys on ollut Mäkisen perheen omistuksessa vuodesta 1994, ja toimitusjohtajana toimi aiemmin Mäkisen isä.

Päätös yli 30 hengen teollisuusyrityksen johtoon siirtymisestä ei ollut helppo, vaikka sitä oli kypsytelty taustalla jo pitkään.

“Päätöksen tekeminen tuntui vaikealta, joten ajattelin itselleni syklit, joissa lähden työtä tekemään. Ensimmäinen vuosi oli aikaa opetella asioita, ja toisena vuonna oli tarkoitus kasvattaa yritystä”, strategiakonsulttina ennen uutta pestiä toiminut Mäkinen muistelee.

Kaikki-heti-nyt -ihmiseksi tunnustautuva Mäkinen ei kuitenkaan malt-

tanut noudattaa omia aikataulujaan, vaan yritys kasvoi heti ensimmäisenä vuonna reilut kaksitoista prosenttia.

Seuraavana vuonna liikevaihdon kasvu nousi jo yli kuuteentoista prosenttiin.

“Ei se ihan niin rauhallista sitten ollutkaan”, Mäkinen hymyilee.

ENSIMMÄINEN VUOSI PERHEYRITYKSEN

johdossa oli raskas. Aluksi Mäkinen haali itselleen ison kasan tehtäviä, jotta ymmärtäisi perin pohjin, mitä yrityksessä tapahtuu. Sen jälkeen hän alkoi delegoida tehtäviä eteenpäin. Perehdytystä toimitusjohtajan tehtäviin ei juuri ollut.

“Tulin sisään ja heti heitettiin kylmään veteen. En ehkä jaksaisi uudestaan aloittaa sitä prosessia.”

Teollisuusyrityksen toimitusjohtajana Mäkinen on kahdella tapaa harvinainen. Naisia on alalla edelleen melko vähän, vaikka määrä onkin ollut viime vuosina kasvussa.

”Ensimmäinen

vuosi oli aikaa opetella asioita, ja toisena vuonna oli tarkoitus kasvattaa yritystä.”

33

34

Juhlanumero 2017

Osa työntekijöistä on tuntenut Mäkisen pienestä pitäen, ja uutinen toimitusjohtajan vaihdoksesta otettiin aikanaan hyvin vastaan.

Mäkinen itse kokee nuoren ikänsä sukupuolta suuremmaksi tekijäksi.

“Niin ainakin haluan ajatella.”

“Eniten testataan sitä, ymmärränkö rakentamista ja teknisiä ratkaisuja. Monesti ajatellaan, että tulen hoitamaan asioita ilman suurempaa ymmärrystä ja välillä ei auta, vaikka kuinka perustelen asioita.”

Nuoren johtajan voi olla usein vaikeaa saada auktoriteettia vanhemman sukupolven edessä. Oman aseman tiedostaminen ei riitä, vaan kunnioitus pitää ansaita työllä. Mäkinen korostaa keskustelun ja hyvän taustatyön merkitystä.

“Olen aika analyyttinen ja pohjaan päätökset oikeasti lukuihin. Pohjatyö pitää tehdä valmiiksi, jotta voi esittää asioita tehtäväksi. Kokemus tuo mukanaan sen, että uskaltaa helpommin tehdä päätöksiä mutulla.”

KAKSI JA PUOLI VUOTTA

toimitusjohtajana on opettanut Mäkiselle paljon.

Mukaan on mahtunut useita onnistumisia sekä lukuisia vastoinkäymisiä. Erityisesti alamäet ovat antaneet nuorelle johtajalle paljon.

“Vastoinkäymiset tuntuvat aina kauhealta, mutta kun katsoo jälkeenpäin, on niistä aina selvitty. Ne kas-

vattavat kuorta ja itseluottamusta, ja siitä syntyy positiivinen kierre, vaikka sillä hetkellä tuntuukin pahalta”, Mäkinen arvioi.

Myös onnistumiset ja saavutukset tuovat paljon voimaa.

Mäkisen sisääntulon jälkeen yrityksessä on panostettu erityisesti työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen. Myös uusien työntekijöiden työllistäminen on Mäkiselle henkilökohtaisesti merkittävä asia.

“Olemme pitäneet rekrytointikoulutuksia, ja ihmiset ovat saaneet vakituisen työpaikan. Se on saavutus, jota pidän tärkeänä”, hän toteaa tyytyväisenä.

MARJET MÄKINEN

IKÄ

29 vuotta

SYNNYINKUNTA

Turku

KOULUTUS Aalto-yliopisto, Tuotantotalouden DI

TYÖURA Toimitusjohtaja, Suomen Kovabetoni Oy 2015— Strategiakonsultti, August Associates 2014—2015

H E L S I N G I S S Ä A S U VA M Ä K I N E N

on Turun tehtaalla normaalisti maanantaista torstaihin. Perjantai kuluu etäpäivän merkeissä joko kotona tai työmailla. Puhelimitse hän on tavoitettavissa koko ajan.

“Kyllähän tuo motari on tullut vähän turhan tutuksi, mutta toisaalta autossa on hyvä hetki pohdiskella asioita ja soittaa puheluita”, hän sanoo.

“En sano, etteikö se olisi rankkaa. Olisihan se helpompaa, jos kaikki olisi samassa kaupungissa. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan perhettä, joka aiheuttaisi isompia ongelmia. Poikaystävä saa tehdä viikolla töitä rauhassa.”

Kun Mäkinen palaa mielessään strategiakonsultin työhön Augustilla, nousevat esiin hyvät muistot. Työyhteisö oli erittäin tiivis, ja vapaa-aikaa vietettiin usein työporukalla.

Silti päätös tarttua uuteen haasteeseen ei jälkikäteenkään kaduta.

“Se oli vähän kuin olisi toisenlaisesta perhefirmasta siirtynyt toiseen, mutta tämä oli kuitenkin sellainen mahdollisuus, jota ei voinut jättää käyttämättä.”

Analyytikko, konsulttiyritys August Associates 2013—2014

36

Juhlanumero 2017

TULEVAISUUS

ARVOT

Tulevaisuuden työelämä koettelee myös johtajia ja johtajuuden vaatimuksia.

Millaisia ominaisuuksia tulevaisuuden johtajat tarvitsevat ja millaista johtajuus tulevaisuudessa on? Kolme johtajaa kertoo.

KOROSTUVAT

TULEVAISUUDEN JOHTAJUUDESSA

M I L L A I N E N J O H TA J A O L E T ?

M I T E N O L E T K E H I T T Y N Y T J O H TA J A N A?

M I T E N J O H TA J U U D E N VA AT I M U K S E T OVAT M U U T T U N E E T U R A S I A I K A N A?

V I L L E V A L T O N E N 37

O

TEKSTI: HELENA IMMONEN

KUVAT: REAKTOR / NESTE / FISKARS

M I L L A I S E N A N Ä E T T U L E VA I S U U D E N J O H TA M I S E N ?

JOHTAJAKOKEMUS 6 vuotta

v i e s t i n t ä - j a m a r k k i n o i n t i j o h t a j a , Re a k t o r

HJENUORANI ON NIIN KUTSUTTU HOST LEADERSHIP .

Siinä tiimi hoitaa asiat itsenäisesti johtajan luodessa puitteet, mutta johtajalla on kuitenkin oikeus puuttua tilanteeseen. Toivottavasti kehityn siinä paremmaksi ajan myötä.

Oman roolin löytäminen on ollut vaikeinta. Aloittaessani iso trendi oli palveleva johtaminen eli niin kutsuttu servant leadership. Palvelevassa johtamisessa tiimi päättää kaikesta, ja johtajan tehtävänä on toimia mahdollistajana. Johtaja ei siis osallistu päätöksentekoon.

Tässä mallissa on mielestäni todella paljon hyvää. Suurin puute on se, että jos kukaan ei tartu johonkin asiaan, se jää pahimmassa tapauksessa tekemättä. Etenkin luovan tiimin johtamisessa pitää jatkuvasti tehdä kompromisseja esimerkiksi sen suhteen, miten kauan aikaa tiettyyn työhön on järkevää käyttää ja mitä ylipäänsä tehdään.

”Uskon, että host leadership yleistyy.

Siinä johtaminen on kuin hyvien juhlien järjestämistä.”

USKON, ETTÄ HOST LEADERSHIP YLEISTYY . Siinä johtaminen on kuin hyvien juhlien järjestämistä. Isäntä hoitaa ihmiset paikalle, esittelee heidät toisilleen, kattaa herkut pöytään ja tekee alkujärjestelyt. Lopputulos ja se, miten vieraat muistavat juhlat, riippuu täysin vieraista.

Jos ongelmia esiintyy, isännällä on mahdollisuus puuttua tilanteeseen. Jos kaikki menee hyvin tai joku muu ottaa ongelman huolehdittavakseen, isäntä voi pysyä taka-alalla ja käydä vaikka keittiössä.”

Juhlanumero 2017

S A R I P O H J O N E N 51

M

talousjohtaja, Fiskars

INULLE ON TYYPILLISTÄ suhtautua tilanteeseen kuin tilanteeseen

loogisen rauhallisesti ja haluan aina faktat pöytään. Asetan tavoitteet selkeästi, mutta sen jälkeen annan tiimille vastuun ja työrauhan. Kehittämistä on kärsivällisyydessä: etenen nopeasti, enkä aina muista ottaa sitä huomioon.

Uran alussa painopiste oli asioiden hallitsemisessa, mutta nykyisin suuri osa ajastani on ihmisten johtamista. Haluan tietää, mitä tiimini arkeen kuuluu, jolloin pystyn paremmin tukemaan heitä eteenpäin.

NYKYÄÄN MUUTOS ON JATKUVAA ja se sopii minulle, koska nautin uusista asioista ja haasteista. Globaalissa työyhteisössä tiimini jäsenet ovat eri aikavyöhykkeillä, edustavat erilaisia taustoja ja kulttuureita, mikä tulee ottaa huomioon.

Tänä päivänä johtajan tehtävä on olla enemmän sparraaja ja mahdollistaja. Johtajan omat vuorovaikutustaidot, kuten kuuntelutaito, empatia, tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus, korostuvat. Omalla esimerkillä johtaminen ja yrityksen arvojen toteuttaminen päivittäisessä työssä ovat ensiarvoisen tärkeitä.

TULEVAISUUDEN JOHTAJUUDESSA ON TÄRKEÄÄ ihmisten osaaminen ja sen kehittäminen, kyky luoda ja ylläpitää luottamusta sekä innostaa ja tukea luovuutta. Ilman luottamusta ei synny luovuutta, ja luovuuden johtamisella voimme vaikuttaa tiimien motivaatioon ja inspiraatioon, mikä on edellytys organisaatioiden uudistumiselle.

Yrityskulttuurin ja yrityksen arvojen merkitys kasvaa edelleen.

Lisäksi työyhteisön monimuotoisuuteen ja sen tukemiseen tullaan kiinnittämään vielä enemmän huomiota.”

M A T T I L E H M U S 43

O

JOHTAJAKOKEMUS 13 vuotta

JOHTAJAKOKEMUS 22 vuotta

Haluan tietää, mitä tiimini arkeen kuuluu, jolloin pystyn paremmin tukemaan heitä eteenpäin.

e xe c u t i v e V P o i l p ro d u c t s , N e s t e

LEN KESKUSTELEVA, OSALLISTAVA JA VAATIVA joh-

taja. Pyrin luomaan työilmapiirin, jossa yhdistyvät innostus, asiakaslähtöisyys ja tavoitteisiin sitoutuminen.

Annan paljon vastuuta ja vapautta – samalla pidän tärkeänä, että tavoitteet ovat haastavia ja niistä otetaan vahva omistajuus. Tekemisen tulee rakentua yhteistyökyvyn ja avoimen palautteenannon päälle.

Pidän tärkeänä, että pystymme uudistumaan. Uudistumiselle myönteinen ilmapiiri syntyy, kun toimintatapojen haastaminen on luonnollinen osa toimintaa.

Nuorena esimiehenä keskityin tavoitteisiin. Nykyään käytän aikaa havainnoimiseen, kuuntelemiseen ja viestimiseen. Olen kehittänyt palautteenantotyyliäni valmentavammaksi.

”Käytän nyt enemmän aikaa havainnoimiseen, kuuntelemiseen ja viestimiseen.”

JOHTAJUUDEN VAATIMUKSIIN ON VAIKUTTANUT toiminnan kansainvälistyminen ja tarve luoda ketterämpiä toimintamalleja. Etäjohtamisen ja aikavyöhykkeiden yli tapahtuvan yhteistyön merkitys on kasvanut.

Perusasiat pysyvät samoina: ihmisten innostaminen, yhteisen suunnan viestiminen ja vastuun antaminen ovat jatkossakin perusta hyvälle johtamiselle. Lisäksi korostuvat toiminnan vastuullisuus, työn merkityksellisyys ja tunnepohjaisen sitoutumisen luominen.

Uudistumismyönteisten toimintatapojen luonti ja digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ovat avainasemassa.”

37

38

Juhlanumero 2017

I N N OVA AT I OT

PATOLOGI MENEE PILVEEN

“Matemaattisia algoritmeja voidaan opettaa matkimaan patologin työvaiheita.”

TEKSTI: MARJA SA ARIKKO

Meilahden kampuksella tehdään geenitutkimusta ja perustetaan uusia yrityksiä. Yksi startupeista on Fimmic, joka kaupallistaa uutta virtuaalimikroskooppia ja siihen liittyvää pilvipalvelua.

P

ERINTEINEN MIKROSKOOPPI, jota on käytetty lääke-

tieteessä satoja vuosia, on saanut rinnalleen virtuaalimikroskoopin. Kudos- tai solunäytteestä otetaan kuva, joka voidaan avata mille tahansa kosketusnäytölle, jopa kännykkään.

Kun kuvaa suurennetaan, näytöllä näkyvät kaikki soluelimetkin. Esimerkiksi hiiren alkiosta saa esiin maksan, munuaiset ja pikkuaivot solutason tarkkuudella.

Virtuaalimikroskooppi voi myös paljastaa syövän erityispiirteitä tavallista mikroskooppia tehokkaammin. ”Violetit pilkut ovat FoxA1-proteiinia”, sanoo Johan Lundin tutkiessaan edessään olevaa eturauhasta. Hän on Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMMin tutkimusjohtaja ja yksi Fimmicin perustajista.

Kuvan proteiineista voi Lundinin mukaan päätellä, onko eturauhasen syöpä hyvä- vai huonoennusteinen. ”Syöpäsoluissa jotkut proteiinit häviävät, joitakin taas on tavallista enemmän. Proteiiniprofiilit tutkitaan myös hoidon vaikutusten ennustamiseksi ja oikean lääkkeen löytämiseksi.”

SKANNATUT KUVATIEDOT TALLENNETAAN pilvipalveluun,

jossa niiden tulkinnan tekee matemaattinen algoritmi eli niin sanottu kuvapohjainen keinoäly. ”Matemaattisia algoritmeja voidaan opettaa matkimaan patologin työvaiheita ja se on tällä hetkellä mielenkiintoiVirtuaalimikroskoopin avulla voidaan tarkastella esimerkiksi maksakudosta.

Juhlanumero 2017

39

KUVA: NIKO JEKKONEN

40

Juhlanumero 2017

sin tutkimushaara”, sanoo Lundin.

Patologista ei kuitenkaan tule tarpeetonta, vaan keinoälymenetelmät tehostavat diagnostiikkaa ja tukevat patologin työtä. Konenäön etuna on, että se voi tutkia näytettä kokonaisuudessaan ja käydä läpi miljoonia soluja, kun taas patologi tarkastelee mikroskoopillaan yleensä vain tärkeimmät kohdat.

Idea digitaalisesta mikroskoopista ja tuloksia tulkitsevasta algoritmista sai alkunsa reilu 10 vuotta sitten, kun Lundin tutki HYKS Instituutissa rintasyöpää yhdessä lääkäriveljensä kanssa. Mukana olivat myös professorit Heikki Joensuu ja Jorma Isola.

Koska rintasyöpätutkimukseen liittyi niin paljon dataa, heidän piti keksiä uusi tallennuskeino. CD-levyt eivät olisi mahtuneet kirjahyllyyn. ”Heti alusta lähtien oli selvää, että tarvitsemme tehokkaamman ratkaisun tiedostojen tallentamiseen.”

PA R H A I L L A A N L U N D I N R Y H M I N E E N

tutkii, voisiko webmikroskooppi toimia myös tavallisessa kännykässä. He ovat rakentaneet kännykän komponenteista mobiilimikroskooppia eli eräänlaista pienoisskanneria. ”Tarkoitus on tutkia kännykän soveltumista papa-näytteiden seulontatutkimuksiin esimerkiksi Afrikan maissa, joissa laboratorioita ei juuri ole. Mikäli papa-näyte voitaisiin seuloa digitaalisesti mobiiliskannerilla, vastaus olisi valmis saman tien. Samaa menetelmää voisi soveltaa myös malarian diagnostiikkaan”, Lundin kertoo.

Mobiiliskanneria voisi periaatteessa käyttää kuka tahansa myös kotioloissa omien näytteidensä tutkimiseen. Lundinin mukaan esimerkiksi veri- tai virtsanäyte olisi teoriassa helppo tutkia mobiiliskannerilla.

Kuvista voi hänen mukaansa louhia nyt enemmän tietoa kuin koskaan ennen, ja koneälykin on jo kaikkien ulottuvilla. ”Lähes kaikissa kännykkäkameroissa on nykyään älykäs kasvojentunnistus. Koneäly katsoo kuvat läpi ja tunnistaa jo monia kohteita, ei pelkästään kasvoja. Meidän menetelmämme toimii samalla tavoin.”

TEKNOLOGIA TULI AVUKSI TERVEYDENHUOLTOON – kehon mittaaminen kiehtoo tutkijoita

T

erveydenhuollossa pyritään nyt hyödyntämään uutta teknologiaa, kuten robotiikkaa, teollista internetiä (IoT) ja keinoälyä. Älyteknologian toivotaan ratkaisevan myös vanhustenhoidon ongelmia.

Aalto-yliopiston professori Raimo Sepponen on kiinnostunut etenkin kehon mittaamisesta sähköteknisin menetelmin. Rasvoja on sekä hyviksiä että pahiksia.

Mikäli nämä rasvat pystytään mittaamaan, se ennustaa potilaan riskiä sairastua sydäntauteihin. ”Jenkkakahvat ovat vain hyvä asia, sillä sisäinen rasva on paljon haitallisempaa”, tuumii professori.

Pahisrasvan mittaamiseksi Sepponen on kehittänyt BELA-menetelmän, joka perustuu kehoon värähtelevällä magneettikentällä synnytettyjen, niin kutsuttujen pyörrevirtojen mittaamiseen.

Sepposen laboratoriosta on lähtöisin muitakin terveysteknologian keksintöjä, kuten esimerkiksi älylattia, joka hälyttää, mikäli potilas kaatuu.

Terveydenhuolto on hänen mukaansa kasvuala. Sen liiketoiminnan kasvuvauhti on maailmanlaajuisesti yli viisi prosenttia vuodessa, kehittyvissä maissa 10 prosenttia.

Sairauksien ennaltaehkäisy on kuitenkin tärkeintä ja siihen teknologian kehityksessä tähdätään. ”On löydettävä ajoissa henkilöt, joilla on korkea riski sairastua. Muutoin peli on menetetty.”

BELA-menetelmä perustuu magneettikentällä synnytettävien pyörrevirtojen mittaamiseen.

”Jenkkakahvat ovat vain hyvä asia, sillä sisäinen rasva on paljon haitallisempaa.”

KUVA: A ALTO-YLIOPISTO

Juhlanumero 2017

41

I N N OVA AT I OT

KOHTI MUOVITONTA MAAILMAA

TEKSTI: HELENA IMMONEN

Muovista on viime vuosikymmeninä tullut valtava ympäristöongelma.

T-lehti esittelee kaksi suomalaista muovitonta innovaatiota, jotka voivat valloittaa maailman.

MUOVIA ON VALMISTETTU MAAILMASSA

“Kuppikoneessa tehdään yli 300 kuppia minuutissa.

Teimme pitkään töitä sen kanssa, että sauma pitää.”

KUVA: KOTKAMILLS OY

S U L A PA C O Y VA L M I S TA A P U U H A K K E E S TA J A

biohajoavista luonnonperäisistä sidosaineista ekologisia pakkauksia muun muassa kosmetiikkateollisuuden käyttöön. Sulapacin tuotteet kestävät vettä ja rasvaa eivätkä läpäise happea.

Sulapacin toimitusjohtaja Suvi Haimi kertoo, että haastavinta tuotteen kehityksessä oli oikean massatuotantomenetelmän löytäminen.

Ensimmäisessä viidessä paikassa, joissa he olisivat halunneet kokeilla ruiskuvalua, ei edes annettu mahdollisuutta.

“Meille sanottiin, ettei onnistu, koska puu palaa. Sitten pääsimme pioneeriasenteen omaavaan paikkaan. Kyllä sitä puuta aluksi paloikin, mutta toteutimme systemaattisesti suunnitelmaamme”, Haimi muistelee.

Sinnikkyys palkittiin ja oikea menetelmä löytyi. Ekologiset pakkaukset kiinnostavat, ja tuotteita voidaan valmistaa jo nyt miljoonia kappaleita.

Sulapac tuo tuotteidensa designissa ylpeästi esille suomalaisia juuriaan. Haimin mukaan on tärkeää, että yrityksellä on selkeä visio tuotteen ulkonäöstä.

“Emme ole raaka-aineen toimittaja vaan myymme valmista pakkauskonseptia. Tavoitteemme on olla pakkausmarkkinoiden hallitseva ekologinen pakkausmateriaali.”

Tuotteiden designissa tuodaan ylpeästi esiin suomalaiset juuret.

KUVAT: SULAPAC OY

tähän mennessä noin 8,3 miljardia tonnia. Muovi on ympäristöongelma, koska se ei häviä, vaan hajoaa pieniksi hiukkasiksi.

Jopa 6,5 miljoonaa tonnia muovijätettä päätyy vuosittain meriin. Esimerkiksi linnut ja merinisäkkäät syövät sitä luontaisen ruokansa mukana.

Monet yritykset haluavat päästä muovista eroon, mutta korvaavia tuotteita on ollut vaikea saada. Muovittomilla markkinoilla on tilaa uusille innovaatioille.

Kotkamills Oy valmistaa muovitonta kahvikuppi- ja laatikkokartonkia. Laatikkokartonkia voidaan käyttää erilaisten tuotteiden, kuten pikaruoan, pakasteruoan tai pesuaineen pakkausmateriaalina.

Tuote on saanut alkunsa Kotkamills Oy:n toimitusjohtaja Markku Hämäläisen suojakerroskartonki-innovaatiosta.

Kartonkia valmistetaan ilman erillistä päällystysvaihetta, minkä vuoksi siitä on mahdollista tehdä täysin muoviton ja helposti kierrätettävä.

Hämäläisen mukaan haastavinta tuotteen kehittämisessä on ollut pitävän sauman valmistaminen.

“Kuppikoneessa tehdään yli 300 kuppia minuutissa. Kupin sivu- ja pohjasauma pitää saada liimattua nopeasti kiinni. Päällyste lämmitetään, jotta siitä tulee tahmea. Sitten vastakkaiset sivut painetaan yhteen ja pohja kartioon. Teimme pitkään töitä sen kanssa, että tämä sauma pitää.”

Kotkamills on saanut sertifikaatit sekä laatikko- että kuppikartonkiin. Hämäläinen arvioi, että ensi vuonna tehdas valmistaa 250 000 tonnia kartonkia ja vuonna 2019 jopa 350 000 tonnia.

“Uskomme, että muovivapaa buumi lisääntyy koko ajan. Muovisaaste on saanut ansaittua huomiota, ja muovittomuus etenee myös muilla rintamilla”, Hämäläinen iloitsee.

42

Juhlanumero 2017

SAISIKO OLLA UNELMADUUNI? Trainee.fi on uusi palvelu, josta löytyy palkallisia työ- ja harjoittelupaikkoja korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille.

TEKSTI: ANNE-MARI RA JALA KUVAT: SHUTTERSTOCK

PALKALLISEN HARJOITTELUPAIKAN LÖYTÄMINEN

voi tuntua joskus toivottomalta ja turhan paljon aikaa vievältä työltä. Etenkin, kun osa ilmoituksista jää helposti huomaamatta.

“Huomasimme, että Suomesta puuttui alusta, josta löytäisi palkalliset työ- ja harjoittelupaikat yhdellä kertaa. Siksi lanseerasimme Trainee.fi:n”, kertoo liiketoimintajohtaja Päivi Salminen-Kultanen palvelua kehittävästä T-Mediasta.

Trainee.fi-palvelun kantavana teemana on vastuullisuus ja työntekijän oikeus osaamisensa mukaiseen korvaukseen.

“Kaikki mukana olevat työnantajat ja yritykset tarjoavat vain palkallisia tehtäviä. Työnantajan on ehdottomasti sitouduttava maksamaan tehtävään nähden kohtuullista palkkaa.”

TYÖ- JA HARJOITTELUPAIKKAILMOITUSTEN LISÄKSI

sivustolla pääsee tutustumaan työnantajien profiileihin sekä kurkistamaan työpaikan arkeen työntekijöiden haastatteluiden ja videoiden muodossa.

“Olemme koonneet tulevaisuuden osaajille suunnattuja vinkkejä työnhakuun ja oman urapolun suunnitteluun. Sisällöissä sukelletaan syvemmälle muun muassa henkilöbrändäykseen ja sosiaalisen median merkitykseen työnhaussa. Lisäksi opastetaan erilaisten työnhakukanavien käyttöä ja oman osaamisen esille tuomista, Salminen-Kultanen sanoo.

TULEVAISUUDEN HUIPPUOSAAJAT ANSAITSEVAT

Trainee.fi-sivusto toteutetaan yhteistyössä Oikotie Työpaikkojen kanssa.

>> VIE RA I L E OSOI T T EES SA T RA I N E E . F I

muutakin kuin kiitosta. Yhtenä Trainee.fi:n tärkeänä arvona on varmistaa uransa alkuvaiheessa oleville oikeudenmukainen kohtelu.

“Tähän liittyen luvassa on kattava tietopaketti työsuhteiden ja työsopimusten lainsäädännöstä sekä laajempi katsaus palkattoman työsuhteen varjopuolista työntekijän näkökulmasta. On ehdottoman tärkeää tietää, miksi omasta osaamisesta on saatava kohtuullinen korvaus”, toteaa Päivi Salminen-Kultanen.

Tra inee.fi- p a lvelu n toteu tta ja o n T-Me dia, jo ka o n myö s T- lehd en ku sta nta ja.

SUOMEN PALKITSEVIMMAT TYÖPAIKAT KORKEAKOULUOPISKELIJOILLE JA VASTAVALMISTUNEILLE LÖYDÄ UNELMIESI TYÖPAIKKA TUTUSTU TYÖNANTAJIIN OPI PARHAAT TYÖNHAKUTAKTIIKAT

Yhteistyössä

Seuraa meitä

Tulevaisuuden huippuosaajat ansaitsevat muutakin kuin kiitosta — ainoastaan palkallisia työpaikkoja!

44

Juhlanumero 2017

KOLUMNI

HALUTAAN TÖIHIN: KIVA TYYPPI TEKSTI: PÄIVI PIISPA KUVITUS: VILLE SALONEN

”NÄIDEN INSINÖÖRIEN KANSSA on niin kiva tehdä töitä!” huudahti kollegani tällä viikolla. En voisi olla enempää samaa mieltä.

Jostain syystä työn parissa tapaamani amk-insinöörit, diplomi-insinöörit, tekniikan opiskelijat ja tekniikan tohtorit ovat pääsääntöisesti olleet mukavia, reippaita ja käytännönläheisiä ihmisiä, joiden kanssa on ollut helppoa ja suoraviivaista tehdä töitä.

Monia heistä tapasin päätoimittaessani T-Lehteä joitakin vuosia sitten. Mieleen on jäänyt useita innovatiivisia tutkijoita, omia polkujaan kulkevia yrittäjiä, suurten konsernien uraohjuksia ja rohkeita, uransa alkuvaiheessa olevia opiskelijoita, joita sain haastatella.

NYKYISESSÄ TYÖSSÄNI KOLLEGANANI on lä-

hes 2800 henkilöä, joista suurimmalla osalla on tekniikan koulutus. Koulutuksen ansioksi lasken heidän ylivertaisen ongelmanratkaisukykynsä, mutta mukavaksi se tuskin on ketään muuttanut (lukuisista bileistä huolimatta).

Miksi sitten olen tavannut lähes ainoastaan kivoja tyyppejä?

Uskon, että toisten ihmisten huomioon ottaminen on vienyt nämä insinöörit eteenpäin urallaan. Kaikki haluavat palkata tiimiinsä hyvän tyypin ja vielä enemmän työskennellä hänen kanssaan.

Hänen, joka pitää lupauksensa ja auttaa tarvittaessa. Hänen, joka kuuntelee toisenkin näkökulman. Hänen, joka jaksaa toivottaa hyvää huomenta huononakin päivänä ja kysyä kuulumisia.

Kyynärpäätaktiikalla pääsee vain niin pitkälle, kunnes karma potkaisee takaisinpäin. Annetaan hyvän kiertää työpaikallakin.

Päivi toimi T-Lehden päätoimittajana 2011–2013. Nykyään hän työskentelee Etteplanin viestintäpäällikkönä.

ENTISELTÄ PÄÄTOIMITTAJALTA – MARIA HUUSKO TEKSTI: MARIA HUUSKO

”Koulutuksen ansioksi lasken heidän ylivertaisen ongelmanratkaisukykynsä.”

päätoimittajuus osui useaan käännekohT -Lehden taan elämässäni. Olin juuri mennyt naimisiin, ryhtynyt yrittäjäksi ja muuttanut Helsingistä Jyväskylään.

Saatellessani painoon keväällä 2014 ilmestynyttä lehteä kohdussani kasvoi esikoiseni.

Oli arvokas ja unohtumaton kokemus saada päätoimittaa T-Lehden toistaiseksi viimeiset säännöllisesti ilmestyneet painetut versiot. Vaikka aikataulu usein lehteä tehdessä tuntui tiukalta, on minulla päätoimittajuudesta ja sen aikana tapaamistani ihmisistä vain hyviä muistoja.

Paljon onnea 20-vuotiaalle T-Lehdelle!

Opiskelijoiden ja työnantajien kohtauspaikkoja Aalto-yliopistossa!

Aalto-yliopistossa opiskelee kandidaatti- ja maisteritasoilla yhteensä noin 11 000 opiskelijaa. Kun haette tulevaisuuden kykyä, opinnäytetyön tekijää tai harjoittelijaa organisaatioonne, löydätte alta muutamia hyviä keinoja näiden opiskelijoiden tavoittamiseksi. Lisää palveluita myös verkkosivuillamme osoitteessa aalto.fi  Yhteistyö ja kumppanuudet  Palvelut työnantajille

Ilmoita Aalto CareerWebissä Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalveluiden ylläpitämä Aalto CareerWeb on sekä työnantajille avoimien paikkojen ilmoituskanava ja opiskelijoillemme lähde monipuoliseen työnhakuun liittyvään tietoon. Vain Aalto-yliopiston opiskelijoilla on pääsy CareerWebiin ja siksi se toimiikin hyvänä kanavana opiskelijoidemme tavoittamiseen rekrytointimielessä. Ilmoittaminen on työnantajille maksutonta.

Lue lisää aalto.fi/careerweb

Kontakteja messuilta Usein face-to-face kontakti on avain tulevaisuuden osaajien kiinnostuksen herättämiseen. Opiskelijoiden kohtaaminen messuilla voi olla ajankohtaista, kun • teillä on opiskelijoille sopivia avoimia työpaikkoja • trainee-ohjelmanne haku on alkamassa tai käynnissä • haluatte kertoa opiskelijoille tulevaisuuden rekrytointitarpeistanne tai • haluatte saada näkyvyyttä ja rakentaa työnantajamielikuvaanne opiskelijoiden keskuudessa.

Ilmoittautuminen Kesätöihin! -tapahtumaan on juuri avautunut. Parhaimmat paikat varataan nyt!

Kesätöihin! –tapahtuma

TalentIT-messut

ARENA-messut

Aalto-yliopiston opiskelijoille kannattaa esitellä kesätöitä Kesätöihin!-tapahtumassa 18.1.2018. Kaikki Aallon alat ovat edustettuina ja poikkitieteellisyys näkyy ja kuuluu keskusteluissa.

Lisätietoja careerweb@aalto.fi tai summerjobday.aalto.fi

TalentIT-messuilla kohtaat Aaltoyliopiston ICT-alasta ja -tehtävistä kiinnostuneet Aalto-yliopiston opiskelijat. Vuonna 2018 messut järjestetään 1.11. Otaniemessä.

Messuilla vierailee yli 2500 alasta kiinnostunutta messuvierasta.

Lisätietoja talentit@aalto.fi tai fairs.aalto.fi/talentit

Aalto-yliopiston ja Hankenin kauppatieteellisen alan opiskelijat tavoitatte ARENA-messuilla.

Vuonna 2018 messut järjestetään 14.11. Töölön kampuksella.

Opiskelijavieraita on noin 2500.

Lisätietoja arena-biz@aalto.fi tai fairs.aalto.fi/arena

for all Aalto students on Thursday January 18th 2018 Undergraduate Centre, Otakaari 1, main entrance

Tutustu myös muihin yhteistyömahdollisuuksiin, joita Aalto-yliopiston kaikki kuusi korkeakoulua tarjoavat alansa yrityksille, yhteisöille ja alumneille. aalto.fi  Yhteistyö ja kumppanuudet  Korkeakoulukohtainen yhteistyö

46

Juhlanumero 2017

RUUKKI CONSTRUCTION palvelee rakennusalan asiakkaita. Toimitamme asiakkaittemme liiketoimintaa edistäviä tuotteita ja palveluja suunnittelusta asennukseen.

Yritysasiakkaisiimme kuuluvat muun muassa rakennuttajat ja rakennusyritykset. Henkilöasiakkaita palvelemme katon rakentamisessa, katteiden ja tarvikkeiden valmistuksesta asen-

Ruukki kannustaa eteenpäin

nuspalveluun.

ILMOITUS

RUUKKI CONSTRUCTION on SSAB:n tytäryhtiö, joka työllistää noin 2 500 työntekijää 15 maassa.

Liikevaihto vuonna 2016 oli 5,305 mrd SEK. SSAB on teräsyhtiö, jolla on toimintaa yli 50 maassa.

Yhtiö on noteerattu NASDAQ OMX Tukholmassa ja Helsingissä.

r u u k k i .f i

K

UN LÄHTEE KOMENNUKSELLE kuuden hitsarin kanssa, ei voi olla hissukka. Asenteen on oltava kohdallaan. Taustaltani olen rakennusinsinööri, mutta tehtävät vaihtelevat projektista riippuen. Tämänhetkisellä työmaalla olen päävastuussa logistiikkasuunnittelusta.

Olen asunut kaikissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta. Työni on liikkuvaa ja hyvin kansainvälistä.

Viestintätaidot ja oma-aloitteisuus ovat tärkeitä ominaisuuksia. Samoin kokonaisuuksien hallinta.

IHMISET TULEVAT TYÖVUOSIEN aikana tutuiksi.

Ruukilla voi jutella muustakin kuin töistä. Ilmapiiri on rento ja työtä tehdään tiiminä alusta loppuun.

Kädenjälkeni näkyy esimerkiksi Bergenin kansainvälisessä lentokentässä sekä Tukholman Friends Arenassa. On hauskaa sanoa rinta rottingilla ison maamerkin edessä, että tätäkin olin tekemässä.”

H A N NA K E TTU NEN

Työmaapäällikkö, Kööpenhamina

Juhlanumero 2017

TEKSTI: ELLI COLLAN

47

KUVA: SAMULI SKANTSI

”Mikä tahansa ovi on vastassa, siitä mennään sisään.”

M

I K Ä TAHAN SA OVI on vastassa, siitä mennään sisään. Ovien takaa löytyvät asiakkaat. Kahvakammoa ei saa olla.

Opiskelin kone- ja tuotantotekniikkaa Vaasassa ja olin useana vuonna Ruukilla kesätöissä.

Valmistumisen jälkeen tänne oli mukava tulla töihin. Varmuutta toi useamman kuukauden kisällioppi edeltäjäni kanssa.

Työssäni tarvitaan teknistä osaamista ja ongelmanratkaisukykyä. Asiakkaan tarpeet saattavat muuttua vielä kaupanteon jälkeen ja niihin on pyrittävä edelleen vastaamaan, niin aikataulullisesti kuin muutenkin.

ON HIENOA NÄHDÄ työnsä jälki. Ensin on tontti, sitten tarjous ja tilaus. Lopulta nousee talo, jossa on Ruukin tuotteita. Sekin motivoi, että työlläni on työllistävä vaikutus myös myyntialueeni ulkopuolella.

Ruukki kannustaa eteenpäin. Siihen suuntaan pyrin aina menemään itsekin.”

ARI-MATTI SÄNKIAHO

Aluemyyntipäällikkö, Helsinki

ILMOITUS

48

Juhlanumero 2017

f i n g r i d .f i YHTEISKUNTA TOIMII sähköllä. Fingridin tehtävänä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki. Fingridin vastuulla on sähkönsiirto Suomen kantaverkossa.

Työllistämme Suomessa noin 350 henkeä kuudella eri toimipaikalla. Fingridin ammattilaiset ovat osa joukkuetta, jota yhdistää monipuolinen asiantuntemus, aktiivinen tiedon jakaminen ja yhteisöllinen ilmapiiri.

KANNUSTAMME TYÖNTEKIJÖITÄ jatkuvaan työssä oppimiseen ja itsensä kehittämiseen.

Ennakkoluulottomuus, rohkeus ja avoimuus ovat valttejamme, kun viemme yhdessä Suomea kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää.

Tasasähkön taitajat löytyvät Fingridiltä I

HASTUIN SÄHKÖÖN

lukiossa ja siitä se sitten lähti.

Opiskelin sähkövoimatekniikkaa Otaniemessä ja valmistuin diplomi-insinööriksi. Aloitin Fingridillä kesätöissä ja tehtyäni diplomityön tasasähköyksikköön jatkoin töitä kokoaikaisena.

Tällä hetkellä toimin tasasähkökaapeleihin liittyvissä asiantuntijatehtävissä. Yritämme saada erilaisilla tutkimuksilla selville, mitä meressä kulkeville kaapeleille kuuluu. Kiinnostavinta ja samalla haastavinta on uuden oppiminen, sillä tasasähköstä ei opetettu yliopistossa kovin paljoa.

FINGRIDILLÄ SUUNNITELLA AN rakennuttamista ja projekteja hyvin pitkällä tähtäimellä. Työssäni tarvitaan kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta, jotta jaksaa perehtyä riittävästi kulloiseenkin tilanteeseen ja selvittää kokonaiskuvan.”

SALLAMARIA ILTANEN

Suunnitteluinsinööri HVDC-yksikössä

Lue lisää Sallamarian urasta: t-lehti.fi

HVDC = high-voltage direct current eli suurjännitetasavirta

ILMOITUS

Juhlanumero 2017

49

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

”Energia-alalla on käynnissä voimakas muutos ja tulevaisuus on täynnä haasteita.”

E

NERGIA-ALALLA ON KÄYNNISSÄ hyvin voimakas muutos ja tulevaisuus on täynnä uudentyyppisiä teknisiä haasteita. Tulevaisuuden voimajärjestelmä tulee olemaan hyvin erilainen kuin se, mitä meille on koulussa opetettu.

Kiinnostuin sähköalasta sattumalta, kun hain teknilliseen korkeakouluun hyvän ystäväni vanavedessä. Opiskelin sähkövoimatekniikkaa ja aloitin täällä kesätöissä jo ensimmäisen vuoden opiskelijana. Fingrid rahoitti diplomityöni sekä tutkijaopintojani.

TYÖNKUVANI ON HY VIN monipuolinen.

Esimiestehtävien lisäksi tuen teknisiä asiantuntijoita, teen hankintoja ja toimin yhteistyössä käytön sekä voimajärjestelmän suunnittelun kanssa. Yksikkömme vastaa suurelta osin omistamistamme sähkönsiirtoyhteyksistä Ruotsiin ja Viroon.

TUOMAS RAUHALA

HVDC-yksikön päällikkö

T

EEMME TÖITÄ YHTEISEN hyvän eteen, jotta kaikilla on Suomessa sähköä. Siihen kiteytyy Fingridin olemus.

Matematiikka ja fysiikka olivat lempiaineitani. Kun opettajani sanoi, että sinä menet TKK:lle, noudatin neuvoa ja päädyin alalle.

Minulla on pitkä työura suunnitteluinsinöörinä, sähköasemien projektipäällikkönä ja asiantuntijana sekä yli 10 vuoden kokemus relesuojaustiimin vetäjänä. Vuonna 2014 huomasin kaipaavani jotain uutta ja aloitin työt Fingridin uudessa HVDC-yksikössä.

TÄLLÄ HETKELLÄ HOIDAN ja hoivaan HVDC-asemien automaatio- ja suojausjärjestelmiä, selvitän vikoja ja ylläpidän kansainvälistä yhteistyötä luotettavuuspuolella. Työhöni kuuluu sekä isoja kokonaisuuksia että pieniä yksityiskohtia.

Fingrid on luotettava ja turvallinen paikka työskennellä. Täällä on erittäin hyvä henki.”

PATRIK LINDBLAD

Konvertteriasemien automaatiopuolen vastaava

ILMOITUS

50

Juhlanumero 2017

S

UUNNITTELUTYÖ ON KUIN pulmanratkaisupeliä.

Tietyt sähkötekniset mitoitukset on täytyttävä ja ratkaisun pitäisi olla kustannuksiltaan järkevä. Samaan aikaan tarvitaan ennustajan lahjoja, jotta onnistuu suunnittelemaan verkon, joka kestää seuraavat 40 vuotta.

Olen sähkisläinen jo kolmannessa polvessa. Yritin kapinoida lukemalla jotain muuta ja valmistuin diplomiinsinööriksi laskennallinen systeemibiologia pääaineenani. Sillä ei irronnut työtä, joten palasin avoimeen yliopistoon lukemaan sähkövoimatekniikkaa.

ALUEESEENI KUULUU Tampereen keskusta, joten kovin mielellään katuja ei menisi useasti avaamaan asukkaiden riesaksi. Toivotaan, että olen onnistunut!

Verkonsuunnittelijana olen mukana myös kaavoituksessa, joten näen, miten kaupunki kehittyy. Palkitsevinta on löytää ratkaisu johonkin, jota on joutunut paljon miettimään.”

ANSSI SALO NEN

Verkkosuunnittelija, Tampereen Sähköverkko Oy

TAMPEREEN SÄHKÖLAITOS on aktiivinen ja uudistuva energiakonserni, joka toimii pääasiassa Pirkanmaalla.

Konsernissa työskentelee noin 400 henkilöä ja liikevaihto oli vuonna 2016 noin 274 miljoonaa euroa. Konsernissa arvostetaan sujuvaa ja ystävällistä asiakaspalvelua sekä insinöörintarkkaa luotettavuutta ja toimitusvarmuutta.

PÄ ÄTUOT TEITA OVAT kaukolämpö, sähkö, kaukojäähdytys sekä maakaasu.

Tampereen Sähkölaitos on toteuttanut 2010-luvulla energiakäänteen eli siirtynyt laajan investointiohjelman kautta fossiilisista polttoaineista yhä vahvemmin uusiutuviin polttoaineisiin.

sahkolaitos.fi ILMOITUS

Tampereen Sähkölaitoksella ihminen on tärkein

”Vakityön myötä hommasin lapsuuden haaveeni – jenkkiauton.”

Juhlanumero 2017

51

TEKSTI: SIIRI HUTTUNEN KUVAT: RAMI MARJAMÄKI

K

ÄYN SÄHKÖKAUPPAA, mutta tulevaisuuteen. Eli suojaan sähkönhankinnan esimerkiksi kahdeksi vuodeksi niin, että pystymme myymään sen voitollisesti.

Olen valmistunut TTY:ltä signaalinkäsittelyn puolelta. En siis tiennyt sähköalasta oikein mitään.

Salkunhoitajaksi päädyin sattuman kautta: olin hakenut aiemmin tänne kesätöihin, mutta silloin ei tärpännyt.

Olin kirjoittamassa diplomityötäni, kun minulle soitettiin, että kiinnostaisiko tulla hommiin.

”Harvassa työpaikassa saa viisi kuukautta vapaata reissaamiseen.”

SIGNA ALINK ÄSITTELY ON MATEMATIIKK A A ja koodausta, joten niistä on ollut tässä työssä hyötyä. Pitää myös ymmärtää syy-seuraussuhteita, sillä sähkömarkkinoilla asiat eivät aina mene niin kuin ensin luulee.

Sähkönhinta voi heilua paljon ja sitä on vaikea ennustaa. Pienelläkin näkemyksellä voi olla iso vaikutus rahavirtoihin, eikä siitä voi stressata. On mielenkiintoista perehtyä ja yrittää ymmärtää yllättäviä tilanteita.”

O L L I PA R TAN EN

Salkunhoitaja, Tampereen Sähköverkko Oy

T

YÖTURVALLISUUDESTA TULEE usein mieleen kypäräpakko tai suojalasit, mutta nykyään yhtenä pääaiheena ovat psykososiaaliset kuormitustekijät.

Olen ensimmäinen konsernin päätoiminen työsuojelupäällikkö. Opiskelin Tampereen teknillisessä yliopistossa konetekniikkaa, johon kuului työturvallisuuteen liittyvä kurssi. Kiinnostuin alasta ja vaihdoin pääainetta.

OLEN ELÄMÄSSÄNI RISKITIETOINEN , joten työsuojelu sopii ajatusmaailmaani. Työssäni kehitän työturvallisuutta, johon liittyy myös työhyvinvointi. Työ ei ole vain määräysten tekemistä, vaan pitää osata kuunnella ja aistia ilmapiiriä ettei kukaan ylikuormitu henkisesti.

Tämä ala on yksi niistä, joita ei heti voida robotisoida.

Lait, määräykset ja säädökset muuttuvat koko ajan. Se tekee työn haastavaksi, mutta samalla mielenkiintoiseksi.

Teen töitä sen eteen, että ihmiset pystyvät tekemään pitkän työuran ja että työyhteisö olisi hyvä.”

T IIN A E L OM A A

”On tutkimuksia, että jo 15 minuuttia metsässä laskee stressiä.”

Työsuojelupäällikkö, Tampereen Sähköverkko Oy

ILMOITUS

52

Juhlanumero 2017

Pöyry tarjoaa haasteita

TEKSTI: ELLI COLLAN KUVA: JANI KARLSSON

pitkälle tulevaisuuteen

S

UUNNITTELU ALK A A turvallisuudesta ja turvallisuus suunnittelusta. Taustani on prosessi- ja ympäristötekniikassa. Diplomi-insinööriksi valmistumisen jälkeen olin pari vuotta sellu- ja paperiteollisuuden palveluksessa, ja vanhempainvapaiden jälkeen hain töihin Pöyrylle.

Työssäni teen muun muassa erityyppisiä riskianalyysejä, turvallisuuskonsultointia sekä kemikaalilupahakemuksia. Päivät ovat vaihtelevia, sillä hoidettavana saattaa olla monen erikokoisen projektin turvallisuusasioita. HSE-asiantuntijaverkostomme on kansainvälinen, meillä on säännöllisiä etäpalavereita ja toisinaan myös matkustan.

Viimeksi työ vei minut Brasiliaan.

PÖYRYLLÄ TYÖ ON VAPA ATA , mutta myös hyvin vastuullista. Organisointikykyä vaaditaan – kun samassa projektissa työskentelevien ihmisten välillä voi olla aikaeroa 11 tuntia, yhteistä palaveriaikaa joutuu hetken miettimään.

Turvallisuus on yhä tärkeämpi osa suunnitteluprojekteja aina esisuunnitelmasta operointiin.

Teollisilla toimijoilla tämä on globaali kehitystrendi.

Uskon alan tarjoavan minulle mieluisia haasteita vielä pitkään.“

ANNA SAVUNEN

SUOMALAINEN JUURILTAAN – KANSAINVÄLINEN OSAAMISELTAAN PÖYRYN PERUSTAJAN Jaakko Pöyryn mukaan asiakkaan lähellä toimiminen, lahjakkaiden ihmisten palkkaaminen ja erinomaisesti hoidetut hankkeet ovat menestyksemme perusta.

Niiden avulla olemme kasvaneet yhden miehen unelmasta Suomen suurimmaksi suunnittelu- ja konsulttiyhtiöksi ja globaaliksi toimijaksi.

TOIMIMME KANSAINVÄLISESTI etenkin energiaalan ja teollisuuden hankkeissa. Suomessa tarjoamme lisäksi laajan infraosaamisen erityisesti väyläinfraan, vesi- ja jätehuoltoon sekä ympäristöön liittyvissä hankkeissa.

Pöyryllä on Suomessa 1500 työntekijää 20 paikkakunnalla ja globaalisti 5500 työntekijää 40 maassa.

p oyr y.fi ILMOITUS

Teollisuusliiketoimintaryhmän Global HSE (Health, Safety, Environment) Manager

”Inspiroidun hyvästä tiimihengestä.”

Juhlanumero 2017

53

TEKSTI: ELLI COLLAN KUVA: SAMULI SKANTSI

NESTE LUO VASTUULLISIA vaihtoehtoja liikenteen, yritysten ja kuluttajien tarpeisiin. Voimme auttaa asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään kaikkialla maailmassa laadukkailla ja vähäpäästöisillä uusiutuvilla tuotteilla ja korkealaatuisilla öljytuotteilla, jotka voidaan yhdistää räätälöidyiksi palveluratkaisuiksi. Olemme maailman suurin jätteistä ja tähteistä jalostetun uusiutuvan dieselin tuottaja ja tuomme uusiutuvia ratkaisuja myös lentämiseen ja muoviteollisuuteen.

neste .co m

Nesteellä

onnistutaan yhdessä M

ONI EI EDES TIEDÄ , että Nesteellä on Suomessa jalostamokokonaisuus, joka koostuu viidestä tuotantolinjasta. Nämä tuotantolinjat sijoittuvat kahdelle eri toimipaikalle, Porvooseen ja Naantaliin. Kun kerroin meneväni töihin Nesteelle Porvooseen, muutama tuttu ajatteli huoltoasemaa.

Taustani on prosessitekniikassa. Tulin Nesteelle käyttöinsinööriksi ja nykyiseen tehtävääni olen edennyt talon sisällä. Tuotantoprosessi on tullut tutuksi monesta eri kulmasta, mikä auttaa näkemään asiat monipuolisemmin päätöksiä tehdessä.

“Luomme vastuullisia vaihtoehtoja joka päivä.”

VASTA AN YHDEN TUOTANTOLINJAN kokonaisturvallisuudesta ja suorituksesta. Teemme usein mielenkiintoisia koeajoja sekä niihin liittyviä laskelmia.

Kokonaisvastuuni on laaja, mutta olen saanut kasvaa siihen. Myös paineensietokykyä tarvitaan – aina ei voi etukäteen tietää, mihin ympärillä jatkuvasti muuttuva maailma meitä vetää.

Kehitystyö on jatkuvaa. Neste valitsi muutama vuosi sitten strategiaksi keskittyä uusiutuviin polttoaineisiin ja viime vuonna voittoa kertyi jo yli puolet yhtiön liikevoitosta.

Alan edelläkävijyytemme nostaa henkeä työpaikalla.

Meillä ei siilouduta, vaan tehdään ja onnistutaan yhdessä.”

MARKKU PIRNES

Tuotantopäällikkö, Neste Oyj

ILMOITUS

54

Juhlanumero 2017

J

OK AINEN PÄIVÄ TÖISSÄ on erilainen. Työskentelen kunnonhallinta-asiantuntijana Elenialla.

Opiskelin sähkötekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa pääaineenani sähköverkot ja -markkinat.

Vastuullani ovat sähköasemien kunnonhallinta, suunnittelu ja kehittäminen. Lisäksi tehtäviini kuuluvat turvallisuusasiat eli Elenian työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän koordinointi sekä turvallisuusraportointi.

TYÖNI ON LA AJOJEN kokonaisuuksien hallintaa.

Siinä tarvitaan erityisesti ongelmanratkaisukykyä ja analyyttisyyttä. Energia-ala menee koko ajan eteenpäin ja muun muassa hajautettu tuotanto, kuten tuulivoima ja aurinkovoima luovat mielenkiintoisia haasteita.

Meillä on yhteen hiileen puhaltava työporukka, jossa osaamista jaetaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Elenialla annetaan mahdollisuus kehittyä omassa tehtävässään.”

M AI JA LA I N E

ILMOITUS

Kunnonhallinta-asiantuntija

”Elenialla annetaan mahdollisuus kehittyä omassa tehtävässään.”

Juhlanumero 2017

55

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

ELENIA TARJOAA MAHDOLLISUUDET kehittyä huippuasiantuntijaksi rohkeasti uudistuvassa ja

sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sähkön ja

osaavassa työyhteisössä. Meillä viihdytään ja

lämmön jakelu on palvelumme arjen sujumiseen

osataan iloita onnistumisista. Meillä saa tarttua

joka päivä. Alan edelläkävijänä rakennamme

toimeen ja ottaa vastuuta – tukena on motivoiva

kumppaniemme kanssa älykästä sähköverkkoa

esimiestyö. Meillä on joustavat työajat, hyvät

sekä tuotamme ympäristömyönteisiä ja kilpai-

työsuhde- ja henkilöstöedut. Olemme savuton

lukykyisiä lämmitysratkaisuja.

ja päihteetön työpaikka!

Energia-alan aitiopaikoilla

ELENIA TOIMII SADAN kunnan alueella Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa

elenia.fi

T

YÖSSÄNI PÄ ÄSEN näkemään kokonaiskuvan sähköverkkoliiketoiminnasta. Työskentelen Elenialla yhteyspäällikkönä yritysasiakkaat-tiimissä. Opiskelin Tampereen teknillisessä yliopistossa sähkövoimatekniikkaa. Tulin tänne kesäharjoittelijaksi vuonna 2014, jonka jälkeen jatkoin töitä Elenialla opintojeni ohessa.

Myöhemmin tein Elenialle diplomityöni.

Nykyisin vastuullani ovat tietyt suuremmat yritysasiakkaat ja kunta-asiakkaat määrätyllä maantieteellisellä alueella. Hoidan verkkopalvelu- ja sähköliittymäasioita.

PIDÄN ASIAKK AIDEN PARISSA työskentelystä ja siitä, että pääsen näkemään alan kehittymistä. Voin myös itse olla mukana kehittämässä digitaalisia palveluita.

Työssäni tarvitaan yhteistyötaitoja ja dynaamisuutta.

Työt hoidetaan tiimien välisellä yhteistyöllä ja toisia auttaen.

Uskon, että koko ajan kehittyvällä energia-alalla riittää töitä tulevaisuudessakin.”

J AR NO LIND ÉN

Yhteyspäällikkö

ILMOITUS

56

Juhlanumero 2017

Mullistavaa K

IINNOSTAVINTA TYÖSSÄNI on jatkuva uuden oppiminen ja teknologian parissa työskenteleminen. Teen parhaillaan diplomityötä Microsoftille ja työskentelen HoloLens-tiimissä. Olen opiskellut Aalto-yliopistossa tuotantotekniikkaa ja sivuaineena tuotekehitystä.

Käymme eri moduulien omistajien kanssa yhdessä läpi johtamismenetelmiä ja laatutyökaluja; kehitämme sekä dokumentoimme niitä. Työssäni tarvitaan tiimityötaitoja, systemaattisuutta ja oma-aloitteisuutta.

KOULUN JA TYÖN YHDISTÄMINEN onnistuu Microsoftilla hyvin. Täällä kuunnellaan työntekijää ja annetaan vastuuta myös omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.

Työilmapiiri on avoin, toisia kunnioittava ja rento.

Alalla tulee varmasti olemaan tulevaisuudessa töitä.

Täällä pääsee tekemään sellaista, mitä kukaan maailmassa ei tee meitä paremmin.”

TUOMAS KOSKIMÄKI

Lab Engineer HoloLens-tiimissä, Diplomityön tekijä

Katso videolta, millaista on

KUVA: MICROSOFT

kehittää HoloLensiä: T-lehti.fi

HoloLens on päässä pidettävä tietokone, joka yhdistää virtuaaliset objektit todelliseen maailmaan.

HoloLens-lasit ovat lisätyn todellisuuden lasit, jotka pystyvät luomaan käyttäjälleen hologrammeja.

ILMOITUS

te kn o lo g iaa

Juhlanumero 2017

57

MICROSOFT TARJOAA mobiili- ja pilvivetoisen maailman parhaat teknologia-alustat ja tuottavuuden avaimet. Yhtiön missio on auttaa jokaista maailman ihmistä ja organisaatiota saavuttamaan enemmän.

Lisätietoa osoitteessa: www.microsoft.fi/uutisia Twitterissä: @MicrosoftOy

microsoft.fi

”Yhteistyötaidot ovat ykkösasia.”

O

N OLLUT HIENOA PÄ ÄSTÄ jo nuorena mukaan näin isoon projektiin ja nähdä, miten innovatiivista, uutta ja mullistavaa tuotetta kehitetään.

Työskentelen HoloLens-tiimissä optisten mittausten ja mittauslaitteiden kehitykseen liittyvissä tehtävissä.

Opiskelen materiaali- ja prosessitekniikkaa ammattikorkeakoulu Arcadassa. Minut rekrytoitiin tälle alalle työharjoittelun tuoman kokemuksen kautta.

MEILLÄ ON TOSI INNOSTAVA tiimi ja viihtyisä työympäristö. Tiimimme on suhteellisen pieni ja tiivis, joten kaikkien pitää pystyä tekemään monipuolisesti erilaisia tehtäviä. Yhteistyötaidot ovat ykkösasia.

Haastavinta työssäni on valtava informaatiomäärä ja uusien asioiden omaksuminen. Microsoftilla pääsee olemaan mukana mullistavan teknologian kehittämisessä.”

Lab Engineer HoloLens-tiimissä

TEKSTI JA KUVA: NIKO JEKKONEN

SONJA KIIVERI

ILMOITUS

58

Juhlanumero 2017

Rakettimainen kasvutarina H

ALUSIN GOOGLEN T-paidan.

Sellaista lupailtiin eräällä nettifoorumilla sille, joka kehittäisi työkalun, joka hakisi Google Analytics -dataa käyttövalmiiksi taulukkoon.

Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri. Aiempaan työhöni kuului kerätä dataa eri lähteistä. Lukujen siirtäminen copy-pastella Exceliin oli työlästä, joten kehitin skriptin automatisoimaan hommaa. Jaoin sen ilmaiseksi, ja se herätti paljon kiinnostusta. Googlekin innostui, ja sain myös kaipaamani paidan.

YHTEYDENOTTOJA TULI YMPÄRI maailmaa. Nykyään työkaluamme käyttävät suuret kansainväliset toimijat. Esimerkiksi BBC mittaa sivujensa sisällön kiinnostavuutta meillä.

Startup-yrittäjänä on kestettävä kaaosta. Kasvamme koko ajan ja teemme samalla voittoa. Vaikeinta on ollut oppia jakamaan vastuuta. Tein tätä niin kauan yksin, että nyt tuntuu oudolta, kun ei tarvitse itse tehdä kaikkea.”

MIKAEL THUNEBERG

P

ARHA AT OHJELMOIJAT ovat usein opiskelleet muutakin kuin ohjelmointia. Minulla on tutkinnot historiassa ja saksan kielessä. Työskentelin aiemmin pelialalla, ja ehdin kokeilla myös yrittäjyyttä.

Työskentelen teknologiavastaavana Supermetricsillä.

Vastaan muun muassa teknisten ratkaisujen kehittämisestä, etsin osaajia ja olen osaaja itsekin. Tuen tiimin muita jäseniä heidän tavoitteissaan, koordinoin ja ohjelmoin.

OLEMME TEKEMISEEN intohimoisesti suhtautuva globaali toimija. Täällä unelmoidaan ja tehdään unelmista totta.

Kun oikeat tekijät löytyvät, kaikki on mahdollista.

Toimistossamme ei käytetä kenkiä, vaan kaikki kulkevat sukkasillaan. Se oli aluksi outoa, mutta nyt siitä otetaan irti kaikki ilo – oikein hauskoista sukista voi saada jopa pokaalin.”

DULEEPA WIJAYAWARDHANA

ILMOITUS

CTO

Perustaja, CEO

Juhlanumero 2017

59

TEKSTI: ELLI COLLAN KUVA: JANI KARLSSON

HELSINKILÄINEN SUPERMETRICS on yksi Suomen nopeimmin kasvavista startupeista ja kärkipäässä Kauppalehden tilinpäätöksiin perustuvassa suomalaisten yritysten listauksessa. Supermetrics on perustettu 2013, ja sen päätuote on Google Sheets -taulukkolaskennan yhteydessä toimiva tuote, jolla käyttäjät voivat hakea markkinointidataa eri lähteistä. Supermetricsin globaaliin asiakaskuntaan kuuluvat mm.

BBC, Warner Bros ja Time Inc.

supermetrics.com

K

OODI PITÄ Ä OTTA A aina haltuun.

Se on jokaisessa työpaikassa uusi.

Kun taustalla pyörivän kokonaisuuden ymmärtää, alkaa varsinainen työnteko.

Tekniikka on aina kiinnostanut minua.

Luin yliopistossa pääaineena web-teknologioita ja sivuaineena oli käytettävyys.

Työssäni kehitän tietolähdeconnectoreita: tutkin eri palveluiden rajapintoja, joista dataa saadaan, ja luon niihin sopivat hakupalikat. Olen luontainen ongelmanratkaisija, ja opin mielelläni uutta.

MEILLÄ ON TOSI RENTO työilmapiiri, jossa pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan ja tekemään itsenäisiä päätöksiä. Näen mahdollisuuksia valtavan paljon, sillä tulevaisuudessa lähes kaikki tulee linkittymään jollain lailla tietotekniikkaan.”

HAR R I LAMP I

Software developer, DI

ILMOITUS

60

Juhlanumero 2017

K o hti

energiaomavaraisuutta MISSIOMME ON HIILINEUTRAALI tulevaisuus.

VALMISTUTTUAAN SÄHKÖTEHOLTAAN 1200

Fennovoima on perustettu tuottamaan hiili-

megawatin Hanhikivi 1-ydinvoimalaitos korvaa

dioksidipäästötöntä ja vakaahintaista sähköä

energiamarkkinoilta poistuvaa sähköntuo-

osakkailleen. Suomi on sitoutunut vähentämään

tantokapasiteettia ja parantaa siten sähkön

hiilidioksidipäästöjään osana ilmastonmuutoksen

toimitusvarmuutta. Hankkeella on myönteisiä

torjuntaa. Ydinvoima on osa energiaratkaisua,

vaikutuksia koko Suomen kansantalouteen ja

jolla päästötavoitteet voidaan saavuttaa.

työllisyyteen.

L

ENTOEMÄNNÄN VUOSITTAINEN säteilyannos on suurempi kuin ydinvoimalan työntekijällä. Alaan liittyy ennakkoluuloja, mutta turvallisuus on ydinvoimalassa ykkösprioriteetti.

Olen energiatekniikan diplomi-insinööri. Jo opiskeluaikana kiinnitin huomiota siihen, että viidennes Suomen sähköstä tuodaan ulkomailta. Hanhikivi 1 ja Olkiluoto 3 tulevat parantamaan tilannetta merkittävästi. Energiaomavaraisuus on tärkeää.

TYÖSSÄNI VASTA AN voimalakokonaisuuden turvallisuudesta ja varmistan, että laitos täyttää sille määrätyt kriteerit. Arvioin muun muassa laitospaikkaan kohdistuvia riskejä. Turvamarginaalin on oltava merkittävä esimerkiksi äärimmäisille sääolosuhteille tai maanjäristyksille.

Rakennamme uutta toimintakulttuuria ja täällä on rehellinen mahdollisuus edetä uralla. Itseni voin tulevaisuudessa nähdä esimerkiksi asiantuntijatiimin vetäjänä. On hienoa, kun voi kokea työpaikan olevan eettisesti kestävällä pohjalla.”

MIKAEL BIESE

ILMOITUS

Ydinturvallisuusinsinööri

Juhlanumero 2017

TEKSTI: ELLI COLLAN

61

KUVA: SAMULI SKANTSI

Toimistokoira Yoko poikkeaa Salmisaaressa yleensä perjantaisin ennen maalle lähtöä.

”Vastuuta Fennovoimalla saa, jos sitä haluaa ja näyttää, että on valmis sen kantamaan.”

I

LMASTONMUUTOS KOSKEE meitä kaikkia.

Tämä on kirkastunut minulle aloitettuani Fennovoimalla. Ydinvoima on yksi keino vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sillä se on päästötön energiamuoto.

Koulutukseltani olen tuotantotalouden insinööri. Työhöni täällä kuuluu monenlaisia projektityötehtäviä, esimerkiksi projektien vetämistä, raportointia, budjettien ja riskien seurantaa. Työyhteisö on nuorekas ja kansainvälinen.

MONI PITÄ Ä ALA A vanhanaikaisena. Se on kuitenkin kaikkea muuta. Olemme esimerkiksi yrityksenä tosi aktiivisia somessa ja meillä on paljon nuoria työntekijöitä. Kasvamme koko ajan ja luomme uusia tapoja toimia.

Hanhikivi 1 on iso, vaikuttava projekti. Se on pysyvä investointi Suomeen. On hienoa olla mukana hankkeessa, joka esimerkiksi parantaa kotimaan työllisyystilannetta. Vastuuta Fennovoimalla saa, jos sitä haluaa ja näyttää, että on valmis sen kantamaan.”

ANNE VILKMAN

Projekti-insinööri

fennovo im a .fi/re k r y

ILMOITUS

62

Juhlanumero 2017

Hyvä esimies

TEKSTI: ELLI COLLAN

osaa kommunikoida K

UN KULJET BANGKOKIN lentokentän lattioilla, kuljet Uponorin tuotteen päällä. Tämä on vahvasti kansainvälinen yritys, joka toimii monella alalla.

Työni monipuolisuus on suoraan sanottuna yllättänyt itsenikin.

Kävin aikanaan sähköalan ammattikoulun ja olin töissä rakennusalalla. Mielenkiinto yliopistoa kohtaan heräsi vasta armeijassa. Energiatehokkuudesta puhuttiin tuolloin tulevaisuuden asiana ja päädyin opiskelemaan LVI- ja energiatekniikkaa.

TYÖSSÄNI JOHDAN suunnitteluosastoa. Kehitän myös sisäistä toimintaa, uusia toimintatapoja sekä valvon niiden käyttöönottoa. Olen usein yhteydessä ulkomaisiin kollegoihini etäpalaverimahdollisuuksien ansiosta.

Yhteistyön lisäksi työni sisältää itsenäistä päätöksentekoa. Viestintätaidot ovat tärkeässä roolissa, sillä hyvän esimiehen on osattava kommunikoida.

Oleellista on uskaltaa terveellä tavalla kyseenalaistaa nykyisiä ratkaisuja. Parhaimmillaan vaikutan työssäni koko alan vallitseviin käytäntöihin. On hienoa viedä asioita eteenpäin ja saada aikaan muutosta.”

S A M I T JURI N

Design & Quotation Manager

”Kansainvälinen ja rehti suomalainen yritys on hyvä työnantaja.”

UPONOR ON JOHTAVA kansainvälinen yhtiö, joka tarjoaa tuotteita ja ratkaisuja turvalliseen veden jakeluun, energiatehokkaaseen lämmitykseen ja viilennykseen sekä luotettavaan yhdyskuntatekniikkaan.

Uponorin palveluksessa on noin 3 900 henkeä 30 maassa. Vuonna 2016 Uponorin liikevaihto oli noin 1,1 miljardia euroa. Uponor Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä.

UPONOR JUHLISTAA 100-vuotista taivaltaan vuonna 2018. Uponorin tarina alkaa vuonna 1918, jolloin Aukusti Asko-Avonius perusti puusepänverstaan Lahteen. Verstas kasvoi nopeasti Pohjoismaiden suurimmaksi huonekaluvalmistajaksi. 1960-luvulla yritys laajensi toimintaansa muoviteollisuuteen tuomalla ensimmäiset muoviputkensa markkinoille.

u p o nor.fi ILMOITUS

KUVA: SAMULI SKANTSI

Juhlanumero 2017

63

TEKSTI JA KUVA: ARI OJANPERÄ

RAKENNUSLIIKE LUJATALO OY kuuluu Lujayhtiöihin, joka on yksi Suomen suurimmista rakennusalan konserneista. Yritys toimii valtakunnallisesti noin 1600 ammattilaisen voimin.

Luja on kestävän rakentamisen edelläkävijä niin betoni- ja kuivatuotteiden valmistajana kuin uudis- ja korjausrakentajana.

LUJATALO ON SEKÄ asunto- että toimitilarakentaja, jonka erikoisalaa ovat peruskorjaus sekä energiatehokas rakentaminen. Lujatalo rakensi muun muassa Suomen ensimmäisen nollaenergiakerrostalon Kuopioon.

Meillä on myös kattavat palvelut hanke- ja

Tulevaisuuden

kiinteistökehittämisen osalta. Hyödynnämme kaikessa digitaalisen rakentamisen menetelmiä.

koteja ihmisille R

AKENNUSALALLA VOI VAIKUTTA A asumisen tulevaisuuteen. Alalla yhdistyy raaka työnteko ja yhteiskunnan toiminnan edellytysten luominen.

Aloitin työurani kesätöissä rautakaupassa. Ihmisten auttaminen tee-se-itse-rakentamisessa oli palkitsevaa, ja into rakennusalaa kohtaan tarttui asiakkailta. Lukion jälkeen aloin opiskella rakennustekniikkaa.

Ensimmäisenä työmaakesänäni aloitin laudankantajana, pääsin kokeilemaan useita eri raksahommia ja lopetin työnjohtajana. Opin käytännön kautta, miten rakennustyömaa toimii ja näin oman työni jäljen.

OPISKELIJAVAIHDOSSA SAKSASSA luin strategista johtamista. Erikoista huomata, kuinka paljon päätös on vaikuttanut työelämääni. Nyt vastaan Lujatalon strategian suunnittelusta, toteutuksesta ja kehitystoiminnan johtamisesta.

Meillä vallitsee perhehenki, jossa on helppo lähestyä toista. Päätökset tehdään yhdessä kaikkia osallistaen.

Osallistamisen pääajatus on ihmisten ja ajatusten törmäyttäminen. Parasta on se, ettei voi tietää mitä sen tuloksena syntyy.”

TO MI TIAINEN

Liiketoiminnan kehityspäällikkö

l ujatalo.fi ILMOITUS

64

Juhlanumero 2017

puolustusvoimat.fi TEKSTI: ELLI COLLAN

PUOLUSTUSVOIMIEN PALVELUKSESSA olevasta 12 000 työntekijästä 4 000 on siviilejä. Tarjoamme työtä mm. informaatioteknologian, tekniikan, logistiikan, talous- ja henkilöstöhallinnon, terveydenhuollon ja koulutuksen asiantuntijoille eri puolilla Suomea.

KUVA: SAMULI SKANTSI

ERITYISEN TYYTYVÄISIÄ työntekijämme ovat työn merkitykselliseen sisältöön, oman työyhteisön ilmapiiriin sekä hyvään esimiestyöhön. Kannustamme henkilöstöä kehittämään osaamistaan niin kouluttautumalla kuin hakeutumalla erilaisiin ja vaativimpiin tehtäviin. Puolustusvoimissa kehitetään jatkuvasti myös kokonaisvaltaista

Oikeasti

merkityksellistä työtä

työhyvinvointia.

ILMOITUS

O

LEN SIVIILIKOULUTUKSEN SAANUT sotilas.

Taustaltani olen teoreettisen sähkötekniikan diplomi-insinööri, jolla on pitkä kokemus alan kouluttajana, kehittäjänä sekä opettajana. Pääesikuntaan tulin vuonna 2014.

Työskentelen tällä hetkellä tutkimussektorilla, jossa muun muassa etsin uusia teknologioita. Kehitän ja tutkin niitä sekä luon osaamista, jota voimme käyttää tulevaisuuden suorituskykyhankkeissa.

PUOLUSTUSVOIMAT TYÖLLISTÄ Ä ammattisotilaiden lisäksi paljon siviilejä. Me erikoisupseerit olemme siviilialojemme erikoisosaajia, joiden ajattelu lähtee muusta kuin perinteisestä sodankäynnistä. Tulevaisuudessa esimerkiksi kyberturvallisuus tulee olemaan kenttä, johon tarvitaan uusia osaajia tietotekniikan alalta.

Pitkien perinteiden organisaatioksi Puolustusvoimat on yllättävän moderni. Työskentelemme ajanmukaisella laitteistolla ja tehtävien niin salliessa myös etänä. Monia yllättää, kuinka rento työilmapiiri meillä onkaan.

Täällä pääsen pelaamaan isommilla pelimerkeillä kuin missään muualla. Me teemme oikeasti merkityksellisiä asioita.”

S AM I S UN DS TRÖM

Insinöörimajuri, DI

”Joka aamu tiedän, miksi menen töihin.”

Innostuneiden osaajien työyhteisö.

Voittava joukkue. yitgroup.com/ura

KESÄTYÖHAKUMME ALKAA 2.1.2018 Hyppää mukaan alan ykköstyönantajan huippuhaasteisiin!

ILMOITUS

66

Juhlanumero 2017

INSINÖÖRIMME MAAILMALLA

PIETARI RAKASTAA SUOMEA MILLAINEN ON PIETARI? Pietari on vilkas ja kiireinen yli 5 miljoonan asukkaan kaupunki. Se on Venäjän kulttuuripääkaupunki ja pääkatu Nevskij prospekt on todella mahtava arkkitehtuurisesti upeine rakennuksineen. Kaupunkia voi myös kuvata kulinaristin paratiisiksi. Eikä pidä unohtaa urheilua ja SKA:n huikeita jääkiekko-otteluita maailman toiseksi kovimmassa jääkiekkoliigassa, KHL:ssa.

TEKSTI JA ALKUPERÄINEN KUVA: SAMPO VEHVILÄINEN

MILLAISIA VÄÄRIÄ ENNAKKOLUULOJA LIIKKUU VENÄJÄLLÄ ASUMISTA KOHTAAN?

LÄHETTÄJÄ

Sampo Vehviläinen, 35

ASUINPAIKKA

Pietari, Venäjä

TYÖ Lappeenrannan kaupallinen edustaja Pietarissa, invest in -työ, yritysneuvonta, Pietarin toimiston johtaminen.

KOULUTUS Tuotantotalouden diplomi-insinööri, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, valmistunut 2010.

MILLAISTA ON TYÖSKENNELLÄ VENÄJÄLLÄ?

Pietarilaiset ovat Suomi-faneja ja suomalaista ammattitaitoa arvostetaan korkeasti. Vaikka venäläisten kumppaneiden keskuudessa saattaa olla paljonkin ongelmia ja hierarkkisia tasoja, suhtaudutaan meihin eri tavalla.

Työskentelyolosuhteet ovat Pietarin Suomitalossa erinomaiset, tosin asiakkaiden luona vieraillessa huomaa toimitilojen tason suuren heittelyn. Työntekijät ovat ahkeria, mutta paikallisilla on sattuva, neuvostoaikainen sanonta tähän aiheeseen liittyen: ”Доверяй, но проверяй” – Luota, mutta tarkasta. Työtehtävien valmistumista ajoissa pitää kontrolloida.

Venäläiset ovat hyviä neuvottelemaan ja vastaukset kysymyksiin on parempi olla valmiina heti. He yrittävät saada neuvotteluista maksimihyödyn itselleen ja vastapuolen on oltava varovainen, ettei lupaa tekevänsä ylimääräisiä asioita. Solmittuja suhteita ja kumppanuuksia arvostetaan ja työvieraista pidetään hyvää huolta

MILLAISIA OIVALLUKSIA OLET SAANUT TYÖHÖN LIITTYEN? Monet venäläiset rakastavat Suomea ja haluavat päästä Saimaalle puhdistamaan keuhkonsa suurkaupungin pölystä. Useat käyvät ruokaostoksilla Lappeenrannan marketeissa melkein viikoittain.

Monet haluavat muuttaa yritystoimintansa varmempaan yritysympäristöön ja nämä yritykset tuovat mukanaan Suomelle kovasti kaivattuja työpaikkoja ja vientituloja.

MITEN KÄYTÄT VAPAA-AIKASI? Pelaan Pietarin ja Venäjän liigoissa salibandya, käyn paljon ravintoloissa, nautin kaupungin kulttuurielämyksistä ja matkustelen paljon.

Suurkaupungin pölystä ja hälinästä on ”pakko” päästä ajoittain rauhallisempiin paikkoihin.

Pietari eroaa paljon muista Venäjän kaupungeista. Monet suomalaiset tuntevat kaupunkia ja Allegro lähentää Suomea ja Pietaria. Usein törmää ennakkoluuloon, että täällä on pelkkää kurjuutta ja köyhyyttä. Tuloerot ovat toki valtavat.

Pietari on arvokas kulttuurikaupunki, jonka keskusta pärjää hyvin vertailuissa Euroopan suurkaupunkeihin. Venäjällä on paljon innovatiivisia yrityksiä, jotka katsovat kohti Eurooppaa ja tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisyrityksille sekä luksusta matkailijalle.

MIKÄ ON HAUSKIN SATTUMA, JOKA ON TAPAHTUNUT TYÖSSÄSI SIELLÄ?

Pietarin varakuvernööri Sergei Movchan vieraili Pietarin Innovaatiofoorumin ständillämme ja alkoi spontaanisti kertoa runsaslukuisille median edustajille sitä, kuinka loistava paikka Lappeenranta on matkailijoille sekä sitä, kuinka edelläkävijöitä meillä ollaan ympäristöteknologioissa. Selkeästi toimistomme työ Pietarissa on tuottanut tulosta kaupungin elinkeinoelämän markkinoinnissa.

MITEN USEIN KÄYT SUOMESSA? Käyn Suomessa kerran tai kaksi kuukaudessa.

Minulla on usein työtapaamisia Lappeenrannassa, mutta tapaan samalla reissulla myös sukulaisia ja ystäviä sekä menen vanhempieni luokse Parikkalan mökille saunomaan.

MITÄ TOISIT MUKANASI SUOMEEN? Pidän venäläisestä yhteisöllisyydestä, yrittäjyydestä ja vieraanvaraisuudesta. Niiden lisäksi voisin tuoda kattilallisen borssikeittoa ja khinkaleita eli mausteisia georgialaisia taikinanyyttejä.

”Pidän venäläisestä yhteisöllisyydestä, yrittäjyydestä ja vieraanvaraisuudesta.”

Juhlanumero 2017

67

Kaupallisten ja teknillisten tieteiden tukisäätiö KAUTE

Apurahoja nuorille tutkijoille ja poikkitieteellisiin avauksiin TUTUSTU TOIMINTAAMME JA HAE APURAHAA TAI TILAA UUTISKIRJE: KAUTE.FI @KAUTE_SAATIO

internet of things

gy olo trib

ica l

sin

dc

era mic s

nan ova cci ne s

m od i d oo

w

ba s e d

imple mentat ion

ifie

bio -

ical

as sis te d

od

ks or tw

uloosa osell nan

Pr a ct

pra ct

ld

m

ra

opa rtic les

fie

l ly

neu ra ln e

l im plem enta tion

ie s

P

ca

nan

ar

an i

nin

ou nd

ct

rg

o

lb

ica

st co

lea de r

le yc ec lif

vero tuk s

ng eir int ember exchan -m ge

io na

dee p

s ted si s int er or ga ni za t

n tio ta en m le

pr ac tic al i

as

m p

ld fie

en

l ta

uus llis de u o

tive innovation disrup