TaloyhtiöNyt_1_2012

Taloyhtiö.Nyt ILMOITUSLIITE

KIINTEISTÖLIITON TEEMALEHTI TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSILLE JA ASUKKAILLE

1/2012

Turvallisuus taloyhtiössä Asukkaan turvallisuus - Pidä huoli kodistasi s. 4-5

Yhtiökokouksen muistilista - Osakkaille ja hallitukselle s. 8

Pelastussuunnitelma - Opastusta laadintaan s. 10-11

Talvikunnossapito - Kuka on vastuussa? s. 13

HYÖTYTIETOA TALOYHTIÖN TURVALLISUUDESTA ASUKKAILLE, HALLITUKSILLE JA ISÄNNÖITSIJÖILLE. Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenneuvontapalvelut: - lakiasiat ja hallinto - tekniset asiat - talous- ja veroasiat

Taloyhtiön jäsennumerolla lakineuvontaa numerosta (09) 1667 6333 jäsentaloille ma-to 9-15, pe 10-15 Lisätietoa jäsenyydestä: www.kiinteistoliitto.fi/ uusimaa

Taloyhtio.net -palvelussa - tietoa ja tapahtumia - jäsentiedotteita - uutiskirjeitä - keskustelut ja blogit

Tulevia tapahtumia - 29.2. Hallitusten tiedonhankintailta - 7.3. Hallitse remonttisi - 26.4. Taloyhtiö 2012

www.taloyhtio.net

Kiinteistöliitto Uusimaan nettisivuilla lisää koulutuksia!

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

2

PÄÄKIRJOITUS

Isännöitsijöille ammattipätevyys?

Taloyhtiö.Nyt Taloyhtiö.Nyt on Kiinteistöliiton julkaisema teemalehti taloyhtiöiden asukkaille, hallituksille ja isännöitsijöille.

Uudenmaan alueella ilmestyvässä lehdessä käsitellään taloyhtiöihin ja huoneistoihin

”Isännöinnin on tehtävä asiakkaistaan kuninkaita”, todetaan vuosi sitten laaditussa Isännöinnin tulevaisuus -raportissa.

Taloyhtiöt ostavat yleensä isännöinnin isännöintiyritykseltä, ja ostettavan palvelun tuottavat tämän yrityksen palkkaamat isännöitsijät ja muut asiantuntijat.

Isännöinti on palvelua, josta saatava palvelukokemus – hyvä tai huono – syntyy taloyhtiön hallituksen ja asukkaiden sekä isännöintiyrityksen edustajien välisissä kohtaamisissa, tapahtuivat ne sitten henkilökohtaisina tapaamisina, kokouksina, puheluina, kirjeinä tai sähköposteina. Myönteisten palvelukoke-

liittyviä turvallisuusasioita.

Teemalehti rakentuu Kiinteistöliittoyhteisön ammattilaisten artikkeleista, vinkeistä ja muusta sisällöstä.

Painos: 250 000 lehteä Julkaisu: helmikuu 2012 Painopaikka: Sanomapaino Oy Jakelu: Helsingin Sanomien välissä Julkaisija: Kiinteistöliitto Uusimaa Kustantaja: Suomen Kiinteistöliitto ry:n Palvelu Oy Päätoimittaja: Marika Sipilä, Kiinteistöliitto Uusimaa Toimituksen sihteeri: Hanna Riihimäki, Kiinteistöliitto Tuottaja ja ilmoitusmyynti: Timo Tossavainen, Kiinteistöliitto Kansikuva: Asko Sirkiä

ISSN: 2242-5209 (painettu) ISSN: 2242-5217 (verkkolehti)

Toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitto

muksien tuottaminen asiakkaille vaatii isännöitsijöiltä ja muilta asiantuntijoilta paljon johtuen jo pelkästään asiakkaiden eli asukkaiden erilaisista vaatimuksista, arvostuksista ja odotuksista.

Isännöintiyrityksien käyttöön on kehitetty runsaasti tieto- ja muita järjestelmiä, jotka ovat vähentäneet asukkaiden ja isännöitsijöiden välisiä henkilökohtaisia kontakteja.

Verkkopalveluilla hoidetaankin yhä enemmän rutiinitehtäviä mutta ne eivät ole poistaneet ihmisten välisten kontaktien tarvetta vaan lisänneet näiden asiakaspalvelutilanteiden vaativuutta.

Isännöintialan laadun kehittäminen on kuulunut pitkään Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton yhteistyön asialistalle. Viimeisin askel tässä otettiin, kun Isännöitsijöiden Auktorisointi ISA ry:n kehittämä ja ylläpitämä isännöinnin auktorisointi uudistui vuoden 2012 alusta. Jatkossa ISA auktorisoi ja auditoi vain isännöintiyrityksiä. Samalla aiemmat ”elinikäiset” ISA-henkilöauktorisoinnit jäivät historiaan.

Uudistuksen tavoite on vahvistaa ISA-auktorisoinnin merkitystä. Muutos tekee auktorisoinnista isännöintiyrityksille jatkuvan kehittämisen välineen. Taloyhtiöille se antaa aiempaa paremman mahdollisuuden käyttää auktorisointia palvelutar joajien toiminnan laadun arvioinnissa. Taloyhtiön hallituksen pohtiessa uuden isännöinti-

palvelun tuottajan valintaa kannattaa aina tutustua myös ISAn toimintaan osoitteessa www.isa-yhdistys.org.

ISA-auktorisointi ei kuitenkaan automaattisesti takaa, että asiakassuhde muodostuu onnistuneeksi. Isännöintisopimusta tehtäessä taloyhtiön hallituksen kannattaa myös selvittää, millainen henkilö juuri oman taloyhtiön asiakaspalvelua isännöintiyrityksessä ensisijaisesti tuottaa.

Samalla kun yrityksien auktorisointi kehitettiin uudelle tasolle, jäi isännöitsijöiden henkilökohtaisen osaamisen arviointi ilman järjestelmää. Isännöintialalla on toki erilaisia koulutusohjelmia ja tutkintonimikkeitä, mutta ei varsinaista järjestelmää, jolla isännöitsijän ammattipätevyys määriteltäisiin, mitattaisiin ja valvottaisiin.

Sekä taloyhtiöiden että isännöitsijöiden keskuudessa on keskusteltu tarpeesta kehittää uudenlainen ja riippumattoman tahon ylläpitämä pätevyysjärjestelmä. Suomessa yleisimmät rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet myöntää FISE Oy, joka myös rekisteröi pätevyydet, jotka ovat yleensä voimassa seitsemän vuotta. Todettu pätevyys voidaan peruuttaa FISEn hallituksen päätöksellä erityisen painavista syistä.

FISE-pätevyysjärjestelmän kulmakivi on se, että saavutettu pätevyys ei ole pysyvä olotila vaan se vaatii osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä. Järjestelmässä eri pätevyydet uusitaan aika ajoin esitettyjen näyttöjen perusteella. FISE voisi olla luonnollinen kotipesä isännöitsijöiden henkilökohtaisen pätevyyden todentamiselle ja tarjota osaamistaan arvostaville ja ylläpitäville isännöitsijöille luotettavan kanavan dokumentoida ammattitaitonsa myös tilaajalle.

Turvassa kaiken ikää Asuinympäristön arvostus on paljolti kiinni siitä, miten turvallisena asukkaat kokevat asuinympäristönsä. Ihmisten turvattomuus kaupungeissa ja niiden asuinalueilla on lisääntynyt, vaikka Suomessa rikollisuus on vielä kohtuullisella tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin.

Turvallisuusongelmaan on usein haettu ratkaisuja nykyajan tekniikasta. On parannettu lukituksia, luotu hälytysjärjestelmiä sekä lisätty kameravalvontaa. Näillä menetelmillä on kylläkin saatu aikaan parempi omaisuuden suoja, mutta ei oleellisesti lisätty asukkaiden turvallisuuden tunnetta.

Turvallisuuden tunteen aikaansaaminen on suuri haaste myös kiinteistönhoidolle. Yhdessä asukkaiden kanssa tulisi luoda toimintamalli, jossa päätetään yhteiset pelisäännöt paikkojen siistinä pitämiselle ja turvallisuuden huolehtimiselle.

Kaipuu vanhoihin hyviin talonmiesaikoihin perustuukin siihen, että huononkin talkkarin koettiin tuovan turvallisuutta asukkaille toisin kuin etäisen huoltomiehen.

Asukkaiden turvallisuuden tunnetta heikentää muun muassa niin kutsuttu rikkinäiset ikkunat -efekti. Jos esimerkiksi rikkoutunut ikkuna odottaa kauan korjaajaansa se antaa sellaisen viestin, että alueella ei asioista huolehdita eikä välitetä. Myös ILMOITUSLIITE

suuri töhryjen määrä seinissä vaikuttaa suoraan viihtyisyyteen ja turvallisuuden tunteeseen.

Turvallisuus asuinalueilla tulisi Kiinteistöliiton mukaan ottaa huomioon jo alueen kaavoitus- ja rakennusten suunnitteluvaiheessa. Tämä tulee huomattavasti edullisemmaksi kuin jälkikäteen tehdyt muurit, aidat ja lisätty valvonta. Hyvin suunniteltu valaistus ei ole suuri investointi, mutta se parantaa oleellisesti turvallisuuden tunnetta ja viihtyisyyttä.

Tärkeää on myös alueen yhteiset hankkeet, talkootoiminta ja muu yhdessä oleminen ja tekeminen.

Yhteisöllisyys on tärkeä tekijä turvallisuuden luomisessa, mutta valitettavan monessa taloyhtiössä ihmiset eivät tunne lainkaan toisiaan. Talon hallinnossakaan ei aina tiedetä keitä talossa asuu ja tästä tulee ongelma, kun kiinteistössä on oltava selvillä esimerkiksi kenelle ovi voidaan avata, jos henkilö ilmoittaa jättäneensä avaimen kotiin.

Turvallisia lukuhetkiä lehden parissa!

Päätoimittaja Marika Sipilä Kiinteistöliitto Uusimaa

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

3

Turvallisuus ennen kaikkea Taloyhtiöissä sattuu ja tapahtuu vuosittain lukuisia vahinkotapahtumia. Osaan näistä voidaan vaikuttaa taloyhtiön omalla toiminnalla ja osa puolestaan kuuluu asukkaiden omaan vastuupiiriin.

Turvallisuus on hyvin monitahoinen ja laaja asiakokonaisuus, josta liian vähän keskustellaan taloyhtiöissä.

Tyypillisimpiä yhtiön riskipaikkoja ja tilanteita ovat piha-alueet (erityisesti kulkureitit ja leikkipaikat), lumienpudotukset ja korjaushankkeet.

Keinoja riskienhallintaan on useita, osa niistä lakisääteisiä ja osa vapaaehtoisia. Tässä lehdessä käsitellään

monipuolisesti erilaisia turvallisuuden parantamiseen liittyviä aihekokonaisuuksia. Suurin osa turvallisuuteen liittyvistä asioista on taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän vastuulla. Yhtiökokouksellakin on merkitystä esimerkiksi talousarviota käsiteltäessä tai korjausurakoista päätettäessä. Viime kädessä yhtiökokous myös määrittelee kiinteistönpidon tason ja tavoitteet.

Hallituksen tulisi määräajoin käydä läpi ainakin seuraavat taloyhtiön turvallisuusasioiden hallintaan vaikuttavat seikat: Rakenteellinen turvallisuus Kiinteistön teknisten laitteiden, tikkaiden, lumiesteiden, kävelysiltojen, pihakalusteiden ja leikkipaikkavälineiden on oltava asianmukaisessa kunnossa ja säännöllisesti huollettuja. Myös esimerkiksi pihapuiden kuntoa on seurattava.

Paloturvallisuus Paloturvallisuudesta huolehtiminen on kattava kokonaisuus, johon kuuluu muun muassa vaarallisten aineiden säilytystä koskevien määräysten noudattaminen ja valvonta, porrashuoneiden paloturvallisuus, tulityöt, palovaroittimet jne. Paloturvallisuuden osalta asukkaiden oma toiminta on aivan keskeisessä asemassa. Tyypillisesti isännöintisopimuksissa palo- ja pelastusmääräysten noudattaminen on määritelty isännöitsijän tehtäviin kuuluvaksi.

gon sattuessa tule ikäviä yllätyksiä. On hyvä kuitenkin muistaa, että mikään vakuutus ei korvaa kaikkia vahinkoja ja siksi riskeihin varautuminen etukäteen on tärkeää.

Huoltosopimusten tehtäväkuvaukset

ta on sovittava isännöinti ja/tai huoltosopimuksessa. Samoin lukituskaavioiden on oltava ajan tasalla, avainten luovutuksista ja palautuksista on oltava kirjalliset dokumentit ja lukostot on uusittava määrävälein.

Pelastussuunnitelma

Erityisesti riskialttiit ja turvallisuuden kannalta keskeiset seikat on tarkistettava. Näitä ovat lumen ja jään pudotukseen sekä tarkkailuun liittyvät tehtävät ja liukkauden torjunta. Jos taloyhtiöllä ei ole huoltoyhtiötä, tehtävistä ja vastuista on kirjallisesti tai yhtiökokouksessa sovittava yhtiön osakkaiden kesken.

Taloyhtiöissä tulee olla ajantasainen pelastussuunnitelma, jossa varaudutaan ennalta arvaamattomiin, asuinkiinteistöä ja kiinteistön käyttäjiä kohtaaviin vaaratilanteisiin. Sen sisällöstä on myös tiedotettava asukkaita ja kiinteistössä mahdollisesti työskenteleviä henkilöitä.

Urakkasopimukset

Taloyhtiöön on valittava turvallisuuspäällikkö, jonka keskeisenä tehtävänä on neuvoa ja opastaa asukkaista vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä. Jokaista väestönsuojaa varten on oltava oma tehtäväänsä koulutettu väestönsuojan hoitaja, joka tekee suojalle vuosittaisen toimintatarkastuksen.

Urakkasopimuksiin on huolellisesti kirjattava työturvallisuuteen ja työmaan turvallisuuteen liittyvät seikat ja vastuuhenkilöt, kuten työturvallisuuskoordinaattori.

Vakuuttaminen

Avainhallinta

Vakuutusten kattavuus on aika ajoin tarkistettava, jottei vahin-

Avainten säilyttämistavoista ja uusien avainten luovuttamises-

Turvallisuushenkilöstö

Toiminnanjohtaja Kai Haarma Kiinteistöliitto Uusimaa

Uudenmaan vuosikokous Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys pitää sääntömääräisen vuosikokouksensa keskiviikkona 14.3.2012 kello 16.00. Ilmoittautuminen klo 15.00.

Kutsu asiakirjoineen lähetetään erikseen yhdistyksen jäsenille. Lisätietoja kokouksesta saa myös nettisivuilta www.kiinteistoliitto.fi/ uusimaa/ajankohtaista

KIINTEISTÖLIITTO Uusimaa

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

4

Paloturvallisuus on siistiä Kodin paloturvallisuus on helposti hallittavissa; pitää toimia niin, että tulipalo ei syty, havaita kuitenkin irti päässyt tuli mahdollisimman varhain sekä toimia ripeästi ja oikein.

Jos kotona on perussiistiä ja sähkölaitteita käytetään oikein, paloturvallisuus on suhteellisen hyvissä kantimissa. Silti Suomessa sattuu kymmenkunta asuntopaloa joka päivä.

Kodin paloturvallisuus perustuu kohtuulliseen siisteyteen ja järjestykseen. Jos keittiössä tavarat ovat paikallaan, paperipussit ja muovipurnukat tuskin päätyvät liedelle kuin itsestään.

Sähkölaitteiden imuroiminen pölystä on paloturvallisuutta edistävää siivoamista. Myös kylmälaitteiden taustat on viisainta imuroida vähintään kerran vuodessa. Vaarattomalta näyttävä pöly jääkaapin takana aiheuttaa syttyessään todella voimakkaan palon hyvin nopeasti.

Suurimpaan osaan kotien tulipaloista liittyykin sähkön käyttö. Sähkölaitteiden käyttäminen epäkuntoisena tai vastoin käyttöohjeita aiheuttaa aina tulipaloriskin. Myös kodinkoneiden jättäminen käymään ilman valvontaa on riskipeliä. Niin uskomattomalta se tuntuukin, useimmiten kodeissa syttyy tiski- tai pyykkikone.

Toki kynttilöiden ja elävän tulen, tulisijojen ja hormienkin kanssa saa olla tarkkana ja pyykkien kuivaaminen saunassa ei ole kannatettava ajatus.

Remonttihommissa saattaa tulipalon vaara olla lähellä. Ennen tulitöiden, kuten hitsauksen aloittamista kaikki syttyvä materiaali täytyy siirtää pois työtilasta. Hitsaajan lisäksi paikalla tulee olla myös valvoja, joka tarkkailee ympäristöä. Tiesitkö muuten, että jos teetät tulitöitä vaikkapa remontin yhteydessä ulkopuolisella, niin sekä työntekijällä että tulityöluvan antajalla, käytännössä yleensä isännöitsijällä, tulee olla voimassa oleva tulityökortti.

KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY

Onko kotonasi riittävästi palovaroittimia?

Nykyvaatimusten mukaan yksi palovaroitin kotona on usein liian vähän. Palovaroittimia tulee olla yksi jokaisen kerroksen jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti.

Sen sijaan, että alkaa laskeskella neliömetrejä, voi asentaa palovaroittimen jokaiseen makuuhuoneeseen ja eteiseen. Myös olohuoneessa on usein sen verran paljon sähkölaitteita, että varoitin on paikallaan myös siellä.

Palovaroitin asennetaan kattoon mahdollisimman korkealle ja vähintään puolen metrin päähän nurkista ja kulmista. Varsinkin isoon asuntoon kannattaa hankkia sarjaan kytkettävät varoittimet: kun yksi varoitin haistaa savun, kaikki varoittimet hälyttävät. Uusissa asunnoissa tulee olla sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet.

Kun tuli on irti, pitää toimia nopeasti On mahdollista, että hyvistä varotoimenpiteistä huolimatta tuli pääsee irti. Silloin ripeät toimet ovat tarpeen. Pelastautuminen on suunniteltava etukäteen, sillä tulipalo yltyy tappavaksi pahimmillaan parissa minuutissa. On fiksua miettiä, mitä eri reittejä kodista pääsee hädän tullen ulos.

Kuka huolehtii pienet lapset ulos? Kuka alkusammuttaa, ja kuka kutsuu palokunnan? Poistumista on hyvä harjoitella, ja poistumisreitithän pidetään aina tyhjinä tavarasta.

Siisteys- ja käyttöohjeiden noudattaminen parantavat huomattavasti kodin paloturvallisuutta.

Alkusammutus on taitolaji. Monet saavat alkusammutuskoulutusta työpaikoillaan. Suomessa on myös uusi alkusammutuskorttikoulutuskonsepti, jonka mukainen koulutus on laadukasta. Sammutushommissa tulta lähestytään rauhallisesti. Sammutuspeite levitetään palon päälle niin, että peite on koko ajan sammuttajan ja tulen välissä. Sammuttimella sammutusainesuihku suunnataan liekkien juureen. Alkusammutusta kannattaa yrittää vain, jos sen voi tehdä itseään vaarantamatta.

Paloturvallisuusosaamistaan ei kanna-

ta kätkeä vakan alle. Hyväjalkainen nuori tai aikuinen voi aivan hyvin testata vanhempien sukulaistensa palovaroittimet.

Hienovarainen vihjaus lähimmäiselle yksinään palamaan jätetyistä kynttilöistä saattaa hyvinkin olla aiheellinen. Paloturvallisuushan on niitä asioita, jotka koskevat ihmisen koko lähiympäristöä.

Teksti: Juha Hassila/SPEK Piirros: Ulriikka Lipasti

Kiinteistöalan Kustannus Oy on alansa johtava kustannustalo, jonka omistaa Suomen Kiinteistöliitto.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2011 oli lähes 4 miljoonaa euroa ja vakinaisten työntekijöiden määrä 16.

Kustannettavia tuotteita ovat ammattikirjallisuus ja lehdet, joista tunnetuimmat ovat Suomen Kiinteistölehti ja Locus. Lisäksi toimintaan kuuluvat tulostus- ja suoramarkkinointipalvelut.

Nykyisen toimitusjohtajamme jäädessä eläkkeelle haemme hänelle seuraajaa Helsinkiin.

7RLPLWXVMRKWDMD Olet johtajana näkemyksellinen, ja olet jo antanut näyttöjä tuloksellisesta ja asiakaslähtöisestä liiketoiminnan johtamisesta.

Sinulla on tehtävään soveltuva koulutus ja hahmotat hyvin kokonaisuuksia. Sinut tunnetaan hyvistä esimiestaidoista sekä kyvystä rakentaa ja johtaa verkostoja moniarvoisessa sidosryhmäympäristössä. Olet vuorovaikutustaitoinen, hyvä neuvottelija ja pitkäjänteinen asioiden edistäjä.

Haluat antaa oman vahvan panoksesi myyntityöhön ja asiakkuuksien kehittämiseen. Toiminnallasi varmistat toimintamme tuloksellisuuden ja kannattavan kasvun.

Tarjoamme Sinulle Suomen johtavana kiinteistöalan kustannustalona ainutlaatuisen mahdollisuuden ja näköalapaikan alan kehitykseen.

ILMOITUSLIITE

Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi ansioluetteloineen ja palkkatoivomuksineen 17.2.2012 mennessä osoitteessa www.mercuriurval.fi viitenumerolla FI-03126. Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti.

Lisätietoja tehtävästä antavat hallituksen puheenjohtaja Matti Inha, puh. 0500 500 013, Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen, puh. 050 551 1295, sekä Mercuri Urvalissa konsultit Aki Hyryläinen, puh. 0400 200 878 ja Hannu-Matias Nurmi, puh. 040 182 1978 (parhaiten tavoitettavissa perjantaina 10.2.2012 klo 9–10.30 ja tiistaina 14.2. klo 14.30–16).

www.kiinkust.fi

KiinteistĂśliiton teemalehti taloyhtiĂśiden hallituksille ja asukkaille

5

Palavien nesteiden säilytys taloyhtiÜssä Onko sisustustakan asentaminen kerrostaloasuntoon sallittua? Missä on turvallista säilyttää kaasugrilliä? Onko moottoripyÜrän säilyttäminen asuinhuoneistossa sallittua?

TaloyhtiÜssä ei ole poikkeuksellista, että syntyy kysymyksiä tai tilanteita, joissa on tiedettävä, missä määrin palavien nesteiden säilytys on sallittua tietyssä tilassa.

Videoista tietoa yhtiĂśkokouksiin

Sisustustakat aiheuttavat päänvaivaa taloyhtiÜissä Kun savupiiputtoman huoneiston osakas haluaa avotakan muodostaa sisustustakka kätevän vaihtoehdon, koska sisustustakan asentaminen ei vaadi toimenpide- eikä rakennuslupaa, eikä ilmoitusta taloyhtiÜlle. TaloyhtiÜissä on kuitenkin kyseenalaistettu sisustustakkojen turvallisuus.

Sisustustakat toimivat bioetanolilla, joka on palovaarallinen aine. Tällaista ainetta on lupa säilyttää huoneistossa enintään 25 litraa. Keskimäärin bioetanolia kuluu noin 2 litraa/käyttÜkerta, jolloin liekki palaa kahdesta viiteen tuntiin. Bioetanolia myydään yleensä 10 litran pulloissa, joten sääntÜjen mukaan huoneistossa saa säilyttää kahta pulloa ilman, että säilyttäminen aiheuttaa vaaraa.

Sisustustakkaa kiinnittäessä tulee kiinnittää erityistä huomiota annettuihin ohjeisiin.

Jo hankintahetkellä ostajan tulisi varmistua siitä, että hän saa sekä käyttÜohjeet että ohjeet takan kiinnittämistä varten. Kuten asennusohjeissa kerrotaan, takkaa ei saa asentaa huoneeseen, joka on alle 15 m2. Materiaali-

vaatimukset takan paikalle pitää tarkastella huolellisesti ja tarvittaessa takan alle on asennettava palosuojalevy. Luonnollisesti on myÜs varmistettava, ettei takan lähellä ole mitään tulenarkaa.

Kaasugrillit ovat yleistyneet viime vuosina Ei ole olemassa mitään lakia tai muuta määräystä, joka kieltäisi grillaamisen taloyhtiÜssä. Määräykset grillaamiseen riippuvat pelkästään taloyhtiÜn omista järjestyssäännÜistä. Asukkaan on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota turvallisuuteen ja muistettava, että asunnossa saa säilyttää korkeintaan 25 kg nestekaasua. Säilytyksessä on myÜs otettava huomioon, että kaasua ei saa säilyttää kellari- eikä ullakkotiloissa. Koska kaasua myydään painesäiliÜssä, lämpÜtila ei saa ylittää 50 astetta eikä säiliÜtä saa säilyttää aurinkoisessa paikassa.

MoottoripyÜrän talvisäilytys Hyvässä tapauksessa moottoripyÜrän omis-

tajalla on mahdollisuus vuokrata omasta taloyhtiÜstään talli ajoneuvoaan varten. Autotallissa tai -katoksessa on lupa säilyttää bensiiniä 60 l + ajoneuvon polttoainesäiliÜ sekä moottori- tai dieselÜljyä 200 l + ajoneuvon säiliÜ. Läheskään kaikille moottoriajoneuvon omistajille ei kuitenkaan riitä säilytystilaa taloyhtiÜstä. Tästä johtuen joissain taloyhtiÜissä on selvitetty, mikäli moottoripyÜrän säilyttäminen omistajan omassa huoneistossa olisi sallittua.

Koska asuinhuoneistossa saadaan säilyttää palavia nesteitä 25 litraa, esim. bensiiniä tai Üljyä, tämä rajoitus ei muodosta estettä moottoripyÜrän säilyttämiselle. Sen sijaan taloyhtiÜn yhteisissä kellari- tai talvisäilytystiloissa ei ole sallittua säilyttää tulenarkoja nesteitä lainkaan, joten näissä tiloissa ei saa säilyttää moottoripyÜrää tai mopoa.

KiinteistÜliitolla on taloyhtiÜiden yhtiÜkokouksiin valmistautumisen avuksi ja opastukseksi sarja videoita, jotka ovat katsottavissa nettisivuilla. YhtiÜkokous on osakkaille tärkein foorumi taloyhtiÜssä saada äänensä kuuluviin ja päästä päättämään oman taloyhtiÜn asioista. Siksi on tärkeää tietää, mitä yhtiÜkokouksessa käsitellään ja kuinka siihen voi ja kannattaa valmistautua.

Videoiden tarkoitus on kertoa taloyhtiÜiden osakkaille ja hallituksille niistä asioista, joita yhtiÜkokouksissa käsitellään sekä opastaa kiinnittämään huomioita tärkeimpiin seikkoihin. Tavoitteena on kannustaa osakkaita osallistumaan yhtiÜkokouksiin ja kertoa miten taloyhtiÜssä kannattaa toimia.

Kustakin aiheesta oleva videoleike on muutaman minuutin mittainen.

Katso videot osoitteista: Youtube.com/ kiinteistoliitto

Lakimies Kristel PynnĂśnen KiinteistĂśliitto

ʤɨʅORɈ H Ƀ ʢ Ę‘ 7 n Q͋ɨԽ É°Ę™ ʛʖQDʋʢLɢ n ȿʑ ĘŚYĘ?QWɈ Ę‘ ȸ

n

7HUYHWXORD 7DOR\KWL|WDSDKWXPDDQ WRUVWDLQD NOR )LQODQGLD WDORRQ 7lQl YXRQQD WHHPDQD RQ ´2QQLVWXQXW UHPRQWWL´ 6HPLQDDULVVD NlVLWHOOllQ NRNRQDLVYDOWDLVHVWL WDOR\KWL|Q UDNHQQXVXUDNRLWD

,OPRLWWDXGX NlYLMlNVL MR HQQDNNRRQ QHWLVVl MD WXORVWD SllV\OLSSX 7DSDKWXPD RQ PDNVXWRQ MD NDLNLOOH DYRLQ

2VDOOLVWX YXRGHQ WDOR\KWL|WHNR NLOSDLOXXQ 2OHWNR ROOXW PXNDQD NHKLWWlPlVVl K\YLl Nl\WlQW|Ml \KWL| WDL RVDNDVUHPRQWLVVD" 2OHW VLWWHQ KHQNLO| WDOR\KWL| \ULW\V WDL MlUMHVW| LOPRLWWDXGX NLOSDLOXXQ PHQQHVVl

/LVlWLHWRMD MD LOPRLWWDXWXPLQHQ ZZZ WDOR\KWLRWDSDKWXPD QHW

7DSDKWXPDQ MlUMHVWll .LLQWHLVW|OLLWWR 8XVLPDD ‡ .LLQWHLVW|DODQ .XVWDQQXV 2\ 6XRPHQ .LLQWHLVW|OHKWL ‡ .,,1.2

ZZZ WDOR\KWLRWDSDKWXPD QHW ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

6

Taloyhtiön hallituksen vastuu turvallisuudesta

Trygghet framför allt – Finlands Svenska Fastighetsförening

Asunto-osakeyhtiön hallituksen tehtäviin kuuluu ”huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä”.

Varje husbolag är unikt. Bolagets styrelse samt disponent bär ett ansvar för en betydande egendom.

Hallituksen vastuulla onkin lähtökohtaisesti huolehtia siitä, että taloyhtiössä on turvallista elää ja asua.

Tillräckliga kunskaper och färdigheter leder till det bästa slutresultatet och nöjda delägare. Stöd och kunskap finns att få.

Velvoite ja sen mukanaan tuoma vastuu kuulostaa laajalta. Käytännössä hallituksen vastuulla on kuitenkin lähinnä erilaisten vaaratilanteiden ja vaaranpaikkojen kartoittaminen ja siitä huolehtiminen, että olemassa olevat turvallisuusriskit huomioidaan mm. sopimussuhteissa (kiinteistönhoito ja isännöinti), vaaratilanteisiin puututaan viipymättä, lakisääteiset velvoitteet (mm. pelastuslaki) hoidetaan sekä vahinkojen sattumiseen varaudutaan mm. asianmukaisin vakuutuksin. Käytännössä suurimman osan konkreettisesta työstä tekee joku muu taho kuin hallitus, useimmiten isännöitsijä tai huoltoyhtiö. Hallituksen vastuulla on kuitenkin kokonaiskuvan muodostaminen kiinteistön turvallisuudesta sekä siitä huolehtiminen, että riskitekijät on asianmukaisesti huomioitu. Hallituksen tulee myös valvoa turvallisuuteen vaikuttavien päätösten ja sopimusten asianmukaista täytäntöönpanoa ja toteutusta käytännössä.

Tiedosta turvallisuusriskit Turvallisuusriskien kartoitus on hyvä tehdä kiinteistön ja rakennusten osalta erikseen. Yleensä kiinteistön osalta esille nousevat tällöin talvikunnossapidon vaatimukset lumenluonnin, liukkauden torjunnan ja kattolumien ja jään pudotuksen osalta. Toinen keskeinen asia on lasten leikki-

paikkojen ja leikkivälineiden turvallisuus. Koska kiinteistöt ovat erilaisia, jokaisen hallituksen tulee tehdä kiinteistön turvallisuustekijöiden kartoitus oman taloyhtiönsä kiinteistön kohdalla erikseen.

Myös taloyhtiön rakennusten tulee olla asianmukaisessa kunnossa siten että rakennuksessa liikkuminen ja oleskeleminen on turvallista. Porraskäytävien tulee olla kulkukelpoisia ja esteettömiä eikä niissä saa säilyttää sinne kuulumatonta tavaraa eikä rakennuksissa muutoinkaan paloturvallisuudeltaan vaarallisia aineita. Hallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että yhtiössä laaditaan pelastussuunnitelma ja sen sisältö saatetaan osakkeenomistajien ja asukkaiden tietoon.

Milloin hallitus on vastuussa?

Hallituksen velvollisuutena on siis huolehtia siitä, että sekä kiinteistön alue ja yhtiön rakennukset ovat kunnossa ja siellä liikkuminen ja oleskelu on turvallista.

Joskus kuitenkin niin käy, että kaikista toimenpiteistä ja varautumisesta huolimatta vahinkoja tapahtuu. Pääsääntönä tällöin on, että jokainen joutuu kärsimään oman vahinkonsa, ellei voi osoittaa, että joku muu taho olisi vahingosta vastuussa. Jos vahinko on seurausta siitä, etteivät taloyhtiön kiinteistö tai rakennukset ole olleet vaadittavas-

sa kunnossa ja turvallisia, vastaa aiheutuneesta vahingosta lähtökohtaisesti taloyhtiö. Yhtiö voi kuitenkin vapautua vastuusta, jos yhtiön johto (hallitus ja isännöitsijä) osoittaa, että kiinteistön ja rakennusten turvallisuudessa huolehtimisessa on menetelty asunto-osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti ja muutoinkin huolellisesti.

Jos taloyhtiön hallitus on laiminlyönyt sille kuuluvia tehtäviä tai muutoin menetellyt huolimattomasti, voi se joutua henkilökohtaiseen vastuuseen taloyhtiölle aiheutuneesta vahingosta (esimerkiksi vahingonkärsijälle maksettu vahingonkorvaus). Hallituksen korvausvastuu osakkeenomistajalle tai ulkopuoliselle henkilölle edellyttää kuitenkin, että hallitus on tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut nimenomaista asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen määräystä.

Turvallisuus on arvo, jonka tärkeyttä ei voi liikaa korostaa ja erityisesti henkilöturvallisuuteen liittyvä vastuu on kiinteistönomistajien kohdalla ollut ankaraakin. Taloyhtiön hallituksen vastuu perustuu kuitenkin aina hallitukselle kuuluvan tehtävän laiminlyöntiin joko tahallaan tai huolimattomuudesta.

Finlands Svenska Fastighetsförening är husbolagens obundna och ideella kompanjon, som erbjuder experttjänster samt många andra medlemsförmåner åt sina medlemmar. Med snart 80 års erfarenhet kan föreningen erbjuda allt från rådgivning, information, skolning, trycksaker till webbsidor.

Alla våra tjänster kommer från Kiinteistöliitto Uusimaa via ett samarbetsavtal och medlemmar får samma tjänster i båda föreningar. Den mest efterfrågade tjänsten är den avgiftsfria telefonrådgivningen. Hur blir man av med en störande granne eller hur fattar man beslut om en remont i bolaget är några av de vanligaste frågorna som vi får svara på.

Vi rekommenderar Finlands Svenska Fastighetsförening för alla bolag som vill ha service på svenska och som känner för det andra inhemska språket. Alla i styrelsen behöver inte vara svenskspråkiga för att man skall välja den svenska föreningen.

I snart 80 år för fastigheternas bästa - Finlands Svenska Fastighetsförening

Ring eller skriv mig så ser vi hur vi bäst skulle betjäna Ert bolag.

Verksamhetsledare Marika Sipilä 040 741 7515 eller marika.sipila@kiinteistoliitto.fi

Johtava lakimies Mia Pujals Kiinteistöliitto Uusimaa

Kuva: Essi Routasuo

STYRELSENS OCH DISPONENTENS SAKKUNNIGA STÖD – SNART 80 ÅR PÅ SVENSKA

&ÏÙ ãã ãÙù¦¦ Ùã «çÝ Ê½ ¦Ý ò Ù ¦͊ <ŽŶƚƌŽůůĞƌĂ Žŵ Ŷŝ ƌĞĚĂŶ ćƌ ŵĞĚůĞŵŵĂƌ ĞůůĞƌ ĨƌĊŐĂ ŵĞƌ͗ dĞů͘ ;ϬϵͿ ϭϲϲϳ ϲϮϬϰ ĞůůĞƌ ƌŝƚǀĂ͘ĞƌďŝƐŵĂŶŶΛŬŝŝŶƚĞŝƐƚŽůŝŝƩŽ͘Į

ǁǁǁ͘ŬŝŝŶƚĞŝƐƚŽůŝŝƩŽ͘ĮͬƵƵƐŝŵĂĂͬƐǀĞŶƐŬĂ

DET LÖNAR SIG ATT VARA MEDLEM ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

7

Turvallinen sisäilma Kun ulkona paukkuu pakkanen, huomaa helposti kuinka tärkeää lämmin ja viihtyisä sisäilmasto meille on. Hyvien sisäolosuhteiden tuottaminen onkin rakennuksen tärkeimpiä tehtäviä. Pohjoinen ilmastomme on opettanut meidät rakentamaan hyvin eristettyjä taloja ja lämmittämään niiden tilat meille sopiviksi.

Hyvä sisäilma ei kuitenkaan synny itsestään, vaan vaatii osaamista rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, kunnossapidossa ja käytössä. Tässä on usein epäonnistuttu, minkä vuoksi homevauriot, haisevat materiaalit ja likaiset ilmanvaihtokanavat pilaavat monen kodin ja työpaikan sisäilman. Osa tavallisista oireistammekin voi olla peräisin sisällä hengittämästämme ilmasta. Pahimmillaan huono sisäilma voi vahingoittaa terveyttämme myös pysyvästi, esimerkiksi astman puhkeaminen voi johtua homealtistuksesta.

Hyvän sisäilman varmistamisessa on tärkeintä huolehtia rakennuksen kunnossapidosta.

Talomme ovat kansainvälisesti katsoen korkeatasoisia sekä rakenteiltaan että tekniikaltaan.

Edellytykset hyvälle sisäilmalle ovat siis olemassa. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että materiaalit kuluvat ja laitteet vikaantuvat ajan kuluessa. Tätä normaalia vanhenemista pitää torjua ennakoivalla kunnossapidolla ja rikkoutuneiden osien välittömällä korjaamisella. Sisäilman kannalta kriittisiä vaurioita ovat veden pääsy rakenteisiin ja ilmanvaihdon puutteellinen toiminta. Sen vuoksi rakennuksissa tuleekin säännöllisesti seurata rakenteiden kuntoa kosteusvaurioiden varalta ja korjata havaitut ongelmat välittömästi. Kosteus- ja ho-

mevauriot eivät kuulu hyvin hoidettuun kiinteistöön.

Ilmanvaihtoa tarvitaan poistamaan rakennuksesta ihmisen ja rakennuksen itsensä tuottamia epäpuhtauksia. Noin joka toisessa asunnossa ilmanvaihto on kuitenkin riittämätöntä, mikä johtaa tunkkaiseen ilmaan ja hajujen leviämiseen. Myös ilmanvaihdossa ongelmat liittyvät usein virheelliseen käyttöön (esim. liian lyhyet käyntiajat - asuntojen ilmanvaihdon tulee olla aina päällä) ja kunnossapitoon (esim. vikaantuneet laitteet tai puhdistamattomat kanavat). Perusparannuksen yhteydessä tulisi aina selvittää korjausten vaikutukset ilmanvaihtoon ja nykyisen ilmanvaihdon parannusmahdollisuudet.

Asukas voi itsekin vaikuttaa omaan sisäilmaansa. Kodin pitäminen puhtaana auttaa myös sisäilman raikkaana pitämisessä.

Viikoittaisella siivouksella poistetaan pinnoille laskeutunut pöly, jolloin se ei pääse nousemaan takaisin hengitysilmaan. Hyvä järjestys ja pintojen pitäminen

vapaina tekee siivouksesta helpompaa. Siivousohjelmaan tulee ottaa mukaan myös lattiakaivojen, ilmanvaihtoventtiilien ja lieden rasvasuodattimen puhdistus kerran kuukaudessa. Ilmanvaihtolaitteiden ja ulkoilmaventtiilien suodattimet tulee vaihtaa 1-2 kertaa vuodessa.

Näin pakkaskaudella kuiva ilma vaivaa monia. Pakkasella ulkoilma ei kanna kosteutta mukanaan, jolloin myös sisäilma kuivuu. Kuivumiseen auttaa ilman kostutus, mutta ensin kannattaa tarkastaa huoneen lämpötila. Yli 22 asteen lämpötila aiheuttaa jo itsessään kuivuuden tunnetta. Liian korkeita lämpötiloja kannattaa muuten-

Valvoja astuu mukaan korjaushankkeeseen urakan toteutusvaiheessa. Valvoja toimii taloyhtiön edustajana valvoen taloyhtiön puolesta korjausurakan toteutusta.

Valvoja seuraa, että urakka etenee työmaalla urakkasopimuksen ja suunnitelmien mukaan sekä valvoo töiden toteuttamisen sovittua laatutasoa noudattaen. Huono valvonta voi johtaa siihen, että hyvin tehdyt suunnitelmat menettävät merkityksensä. Toisaalta hyväkään valvoja ei pysty vaikuttamaan urakan lopputulokseen, jos hankkeessa ei ole tehty kunnollisia suunnitelmia eikä määritelty laatuvaatimuksia. Jos valvoja havaitsee urakkasuorituksessa virheen, hänen on huomautettava virheestä urakoitsijalle jonka on korjattava virhe viipymättä.

Urakkasopimuksessa määriteltyjen töiden toteuttamisesta vastaa aina urakoitsija. Valvoja valvoo, että näin tapahtuu laadukkaas-

ti, aikataulussa, teknisesti ja taloudellisesti.

Pätevän yrityksen tai henkilön valintaan sekä asianmukaiseen valvontaan on syytä panostaa myös taloyhtiöiden korjaushankkeissa. Valvojalla tulee olla riittävä osaaminen sekä aikaa hoitaa urakan valvonta taloyhtiön edun mukaisesti.

Onnistunut lopputulos taloyhtiöiden korjausrakennuttamishankkeissa saadaan tilaajan projektijohdon, urakoitsijoiden ja valvonnan toimivalla yhteistyöllä ja selkeällä roolijaolla. Tilaajan projektijohtoa hoitamaan hankintaan usein ulkopuolinen ja ammattitaitoinen toimija, rakennuttajakonsultti. Rakennuttajakonsultin tehtäväkenttänä on koko hankkeen ajan, tarveselvityksestä takuuvaiheeseen saakka, ohjata hanketta tilaajan tavoitteiden mukaisesti sekä kilpailuttaa toimijat ja laatia tavoitteita tukevat kaupalliset asiakirjat ja sopimukset.

Hyvän esimerkin rakennuttajakonsultoinnista ja valvonnasta tarjoaa Vuoden Putkiremontti 2011 -kilpailun voittaja helsinkiläinen As Oy Säästötuki, jossa putkiremontin rakennuttaminen ja valvonta oli kilpailun tuomariston mielestä huippuluokkaa. Valvontakonsultit rakennuttajatoimisto Oy:n projektinjohtaja Juuso Hämäläinen vastasi putkiremontin rakennuttamisesta ja valvonnasta tässä korjausurakassa.

Valvojan valinnassa ja toiminnassa Hämäläisen mielestä olennaista on se, että toimitaan ammattimaisesti ja sopimuksen mukaisesti sekä halutaan aidosti tehdä asiat hyvin. Hankkeen kussakin vaiheessa eri toimijoiden roolit tulee pitää selkeinä, jotta sekaannuksista vältytään.

Taloyhtiöiden tulee tilaajana pyrkiä toimimaan korjaushankkeissa samaan tapaan kuin muissakin rakentamisen sektoreissa tilaajat toimivat, muistuttaa Hämäläinen.

Kiinteistöliiton julkaiseman korjausrakentamisbarometrin mukaan lähes puolet taloyhtiöistä katsoo, että ulkopuolinen valvoja on sopivin edustamaan taloyhtiötä. Tämä onkin selkein tapa järjestää valvonta, sillä näin roolit pysyvät kirkkaina eikä sekoitu toisiinsa.

Jorma Säteri Toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry

ertaaa, 10 kd ess vuo kolehti verka päivä jok

Valvonta varmistaa halutun laadun Tilaajana toimivan taloyhtiön puolesta urakkasuoritusta valvovat tähän tehtävään tilaajan asettamat pätevät, usein ulkopuoliset valvojakonsultit. Taloyhtiöiden korjaushankkeissa tilaajana ja rakennuttajana toimii taloyhtiö, jonka vastuulla on osaavan valvojan valinta.

kin välttää, koska sisäilmaoireet yleistyvät lämpötilan noustessa.

Lämmitysjärjestelmän perussäätö on tarpeen, jos rakennuksen sisällä on usean asteen lämpötilaeroja. Perussäädön avulla saadaan kaikille sopiva lämpötila pienimmällä energiankulutuksella.

Hyvässä asuinympäristössä rakennukset suojaavat tuulilta ja tuiskuilta sekä sateelta ja auringolta. Niin voimme nauttia luonnosta tilanteen mukaan joko ulkona liikkuen tai sisältä tarkkaillen.

Taloyhtiöiden oma lehti – vahvasti asumisen arjessa www.kiinteistolehti.fi ASUNTO-OSAKEYHTIÖ ON MAAILMAMME 40 vuoden kokemus käyttöönne: -

Tilintarkastus ja erityiset selvitykset Yhtiökohtainen hallituskoulutus mittatilaustyönä Julkaisut: Oppaat hallituksen jäsenille ja osakkaille

Tilintarkastuksissa osallistuu jokaisen asiakkaana olevan taloyhtiön vuosittaisen tarkastuksen suunnitteluun ja ennen raportointia tehtävään työn arviointiin sekä tarvittaessa asiakasneuvotteluihin 40 vuoden kokemuksen taloyhtiöistä omaava tarkastaja.

Erityisen kiinnostuneita olemme haasteellisista tavallisten taloyhtiöiden tilintarkastuksista, esimerkiksi kun putkiremontti lähestyy tai muu merkittävää paneutumista edellyttävä asia on suunnitteilla tai meneillään.

Asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastus Oy Helsinki Yhteydenotot uusissa tarkastus- ja hallituskoulutustoimeksiannoissa: Ilkka OT Tähtinen/0440-413350 keväällä arkisin klo 8-19 Lisää tietoa: Toimistostamme: www.asoytilintarkastus.fi Julkaisuista- ja koulutustoiminnasta: www.tilinpaatosopas.fi www.toiminnantarkastus.fi Tilintarkastuksesta myös: www.taloyhtio.net/hallinto/tilintarkastaja ILMOITUSLIITE

KiinteistĂśliiton teemalehti taloyhtiĂśiden hallituksille ja asukkaille

8

YhtiÜkokouksen muistilista YhtiÜkokousaika on vuoden kiireisintä aikaa taloyhtiÜn hallinnossa. YhtiÜkokouksen valmisteleminen on taloyhtiÜn johdon tehtävä, johon kannattaa paneutua. Kokouksessa tehtävien pää-

tÜsten pätevyyden kannalta on tärkeää, että noudatetaan lain ja yhtiÜjärjestyksen määräyksiä esimerkiksi kokouskutsun toimittamisesta. MyÜs tavallisen osakkeenomistajan on hyvä perehtyä

kokouksessa käsiteltäviin asioihin jo ennalta. Kaikkien osapuolten huolellinen valmistautuminen johtaa useimmiten sujuvaan ja onnistuneeseen yhtiÜkokoukseen.

Oheisen muistilistan avulla sekä hallitus että osakkeenomistajat voivat palauttaa mieliin keskeisimpiä yhtiÜkokouksen pitämiseen ja kokoukseen osallistumiseen liittyviä asioita.

Osakkeenomistaja

Hallitus TilinpäätĂśksen ja talousarvioehdotuksen laatiminen ja muiden yhtiĂśkokoukseen vietävien asioiden valmistelu. Nämä toimenpiteet kuuluvat yleensä isännĂśitsijän tehtäviin, mutta hallituksen tulee varmistua siitä, että tilinpäätĂśs ja muut asiakirjat laaditaan. â&#x20AC;˘ YhtiĂśkokouksesta päättävän hallituksen kokouksen pitäminen. Kokouksessa päätetään yhtiĂśkokouksen ajankohdasta ja siellä käsiteltävistä asioista. Hallituksen kokouksessa allekirjoitetaan tilinpäätĂśs, ja päätetään yhtiĂśkokoukselle annettavista muista päätĂśsehdotuksista, kuten talousarviosta ja vastikkeiden määrästä. â&#x20AC;˘ TilinpäätĂśksen luovuttaminen tilin- ja/tai toiminnantarkastajille. Lain mukaan tilinpäätĂśs on luovutettava tarkastajille neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. â&#x20AC;˘ Kokouskutsun toimittaminen vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta kirjallisesti kullekin osakkeenomistajalle. YhtiĂśjär-

jestyksessä voi olla lisävaatimuksia kutsun toimittamisen suhteen, esim. että kutsu on toimitettava kirjattuna kirjeenä. â&#x20AC;˘ Vuokralaisten ja muiden asukkaiden osallistumisoikeuden selvittäminen. Asukkailla on osallistumisoikeus, kun käsitellään esim. taloyhtiĂśn yhteisten tilojen käyttÜä. â&#x20AC;˘ Kokousasiakirjojen nähtävänä pitäminen. TilinpäätĂśs, toimintakertomus, tilin- ja/tai toiminnantarkastuskertomus sekä hallituksen päätĂśsehdotukset on pidettävä nähtävillä kutsussa ilmoitetussa paikassa vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta sekä yhtiĂśkokouksessa â&#x20AC;˘ Kunnossapitotarveselvitys viideksi vuodeksi ja selvitys jo tehdyistä merkittävistä kunnossapito- ja muutostĂśistä on laadittu ja valmiina esiteltäväksi kokouksessa. On suositeltavaa sisällyttää nämä jo kokouskutsun liitteiksi. Riittää kuitenkin, jos selvitykset esitetään yhtiĂśkokouksessa.

â&#x20AC;˘ YhtiĂśkokouksessa on mukana ajantasainen osakeluettelo.

Osakeluettelosta ilmenevät tiedot yhtiÜn osakkeenomistajista.

Tietoja tarvitaan, jotta voidaan selvittää, kenellä on oikeus olla kokouksessa läsnä ja käyttää äänioikeutta. â&#x20AC;˘ YhtiĂśjärjestyksen läpikäyminen â&#x20AC;&#x201C; onko laista poikkeavia määräyksiä esim. äänestysrajoituksesta tai päätĂśksentekoenemmistĂśstä. MyĂśs asuntoosakeyhtiĂślain yhtiĂśkokousta koskeviin pykäliin tutustuminen kannattaa, jos tiedot eivät ole tuoreessa muistissa. â&#x20AC;˘ Hallituksella on ehdokas yhtiĂśkokouksen puheenjohtajaksi, joka tuntee riittävällä tavalla lain ja yhtiĂśjärjestyksen mukaiset päätĂśksentekomenettelyt ja hyvän kokouskäytännĂśn. Puheenjohtajan valinnalla voi olla olennainen merkitys kokouksen onnistumisen kannalta. On hyvä muistaa, että puheenjohtajan ei tarvitse olla hallituksen jäsen tai edes osakkeenomistaja.

â&#x20AC;˘ Valmistaudu kokoukseen kokouskutsun ja kokousasiakirjojen perusteella. Jos kokousasiakirjat (tilinpäätĂśs, toimintakertomus, tilin- ja/tai toiminnantarkastuskertomus ja hallituksen päätĂśsehdotukset) eivät ole kutsun liitteenä, niihin voi tutustua ennen kokousta kutsussa mainitussa paikassa tai ne voi tilata isännĂśitsijältä tai hallitukselta â&#x20AC;˘ Mieti mahdolliset kysymykset jo etukäteen. Kokouksessa asioita käsitellään usein vauhdikkaasti, eikä asiakirjoihin perehtymiseen ole aikaa. Kokous etenee sujuvasti, kun aineistoon on ennalta perehdytty. â&#x20AC;˘ Pohdi mahdollisuutta toimia yhtiĂśn hallituksen jäsenenä tai toiminnantarkastajana

â&#x20AC;˘ YhtiĂśkokouksessa pyydä puheenvuoroa puheenjohtajalta ja pidä puheenvuorot mahdollisimman lyhyinä ja ytimekkäinä. Vältä jaarittelua ja asioiden vierestä puhumista. â&#x20AC;˘ Käytä äänioikeutta valtuutetun kautta, jos et itse pääse kokoukseen. Parasta on antaa valtuutetulle kirjallinen valtakirja. Ilmoita myĂśs valtuutetulle tai suoraan hallitukselle, oletko käytettävissä hallituksen jäseneksi tai toiminnantarkastajaksi. â&#x20AC;˘ YhtiĂśjärjestykseen tutustuminen on suotavaa, mutta ei pakollista. YhtiĂśjärjestyksestä voi ilmetä tärkeitä tietoja mm. päätĂśksentekomenettelystä ja vastikkeiden maksuperusteista.

MyĂśs asunto-osakeyhtiĂślain perustuntemus on hyĂśdyksi.

Lakimies Annika Kemppinen KiinteistĂśliitto Uusimaa

Kunnossapitotarveselvityslomake KiinteistĂśliitolta

2OHPPH HULNRLVWXQHHW NLLQWHLVW|DODQ DVXPLVHQ MD UDNHQWDPLVHQ MXULGLLNNDDQ

KiinteistÜliitto on luonut jäsentaloyhtiÜlleen lomakkeen, jonka avulla taloyhtiÜiden hallitukset ja isännÜitsijät voivat laatia yhtiÜkokoukselle esitettävän selvityksen kunnossapitotarpeista.

Asunto-osakeyhtiÜlaki edellyttää, että taloyhtiÜn hallitus esittää vuosittain varsinaisessa yhtiÜkokouksessa - nimenomaan tilinpäätÜskokouksessa - kirjallisen selvityksen seuraavien viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Kunnossapitotarveselvitykselle ei laki aseta mitään määrämuotoa.

Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta käydään keskustelua seuraavan viiden vuoden kunnossapidon tarpeesta, joka vaikuttaa olennaisesti yhtiÜvastikkeisiin.

Selvityksen perusteella ei kuitenkaan tehdä varsinaisia päätÜksiä korjaushankkeiden käynnistämisestä.

Lomake lĂśytyy osoitteesta

$6,$1$-272,0,672 .8+$1(1 $6,.$,1(1 .$1(59$ 2< | Eteläranta 12, 00130 Helsinki| puh. (09) 5860750 | www.kak-laki.fi |

ILMOITUSLIITE

www.taloyhtio.net -> jäsensivut (kirjautuminen vaatii jäsennumeron)

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

Toiminnantarkastus ja raportointi

9

Tilintarkastus ja sen merkitys Asunto-osakeyhtiön tilintarkastuksessa pyritään varmistamaan ammattitaitoisesti ja riittävän luotettavasti, että tilinpäätös ja toimintakertomus sisältävät oikeat ja riittävät tiedot sekä arvioimaan toiminnan laillisuutta.

Tilintarkastusta vastaanotettaessa olisi syytä selvittää mahdolliset seikat, joiden vuoksi henkilöä ei voida valita tehtävään.

Toiminnantarkastus korvaa aiemman osakkaiden tekemän tilintarkastuksen eli ns. maallikkotilintarkastuksen. Taloyhtiöllä voi olla sekä tilintarkastaja että toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastuksen suorittaa yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja.

Toiminnantarkastajalta ei vaadita samanlaisia ammatillisia edellytyksiä kuin tilintarkastajalta. Tilintarkastaja-nimikettä voi käyttää vain alan ammattitutkinnon suorittanut henkilö (HTM tai KHT) kun taas toiminnantarkastaja on yleensä yhtiön hallintoon kuulumaton osakkeenomistaja, joka nauttii toisten osakkaiden luottamusta. Hän on saattanut toimia aiemmin ns. osakastilintarkastajana.

Toiminnantarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin taloyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden on tarpeen tehtävän hoitamiseksi. Hänen on aina oltava riippumaton toiminnantarkastusta suorittaessaan. Jos edellytykset riippumattomaan toimintaan olennaiselta osin puuttuvat, on hänen kieltäydyttävä vastaanottamasta tehtävää tai luovuttava siitä.

Toiminnantarkastajan suorittama tarkastus on, kuten tilintarkastajankin, laillisuustarkastusta. Se sisältää yhtiön talouden ja hallinnon tarkastuksen. Hallinnon tarkastuksessa selvitetään hallituksen jäsenten ja isännöitsijän toiminnan lainmukaisuutta asunto-osakeyhtiölain säännösten perusteella. Toiminnantarkastajan tehtävänä on siten ensisijassa arvioida yhtiön hallinnon järjestämistä, kirjanpidon ja tilinpäätöksen asianmukaisuutta, johdon saamien etuuksien ja lähipiiritoimien asianmukaisuutta sekä osakkeenomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutumista. Hän voi myös tarvittaessa selvittää yhtiökokouksessa esiin nousevia yhtiön hallintoon liittyviä kysymyksiä.

Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän on varattava toiminnantarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin hän katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota hän pyytää.

Toiminnantarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu toiminnantarkastuskertomus. Kertomuksessa on yksilöitävä sen kohteena oleva tilinpäätös. Kiinteistöliitto on julkaissut toiminnantarkastuskertomuksesta mallin, joka löytyy osoitteesta: www.kiinteistoliitto.fi/palvelut/oppaat/

Toiminnantarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö: 1. tilinpäätös olennaisilta osin yhtiön tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhtiön antamat vakuudet; sekä 2. toimintakertomus olennaisilta osin tiedot asunto-osakeyhtiölaissa toimintakertomukselle säädetystä seikoista.

Toiminnantarkastajan on huomautettava toiminnantarkastuskertomuksessa, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että yhtiön hallituksen jäsen, puheenjohtaja, varapuheenjohtaja taikka isännöitsijä on: 1. syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan; tai 2. rikkonut asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Jos toiminnantarkastaja ei voi antaa lausuntoa, hänen tulee ilmoittaa tästä toiminnantarkastuskertomuksessa, esimerkiksi jos hän ei ole voinut suorittaa toiminnantarkastusta riittävässä laajuudessa, eikä siten voi antaa lausuntoa.

Jos toiminnantarkastajia on enemmän kuin yksi, voivat he antaa yhteisen toiminnantarkastuskertomuksen. Mutta tilintarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta annetaan erilliset kertomukset.

Toiminnantarkastuskertomus on julkinen asiakirja. Se on luovutettava yhtiön hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen sitä yhtiökokousta, jossa tilinpäätös on esitettävä vahvistettavaksi. Se on myös esitettävä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Samoin kertomus on annettava esimerkiksi isännöitsijätodistuksen liitteenä, kuten tilinpäätös ja tilintarkastuskertomuskin.

• Onko henkilösuhteisiin liittyen tekijöitä, joiden vuoksi saatettaisiin epäillä tarkastuksen puolueettomuutta? Aiheuttavatko yhtiön ajankohtaiset, erityiset seikat sen, että asiantuntemus ei riitä? Vaarantaako käytettävissä olevien tarkastustuntien niukkuus luotettavan tarkastuksen?

Tarkastus suunnitellaan etukäteen tavoitteena työn tehokkuus ja luotettavuus.

• Painotetaan merkittävimpien ja virheille alttiimpien seikkojen tarkastamista, esimerkkinä suuriin hankkeisiin liittyvä päätöksenteko, suunnittelu, toteutus, valvonta ja niitä koskeva tilinpäätöskäsittely.

• Sisällytetään työhön myös sellaisia rutiiniluonteisia toimenpiteitä, joita tarvitaan luotettavuuden varmistamiseksi. Näistä esimerkkinä riittävä määrä pankkitiliottojen vertaamista tositteisiin ja kirjanpitoon rahaliikenteen asiallisuuden varmistamiseksi sekä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tietojen vertailu.

• Hallinnossa tutustutaan pöytäkirjoihin ja kirjeenvaihtoon muun muassa päätösten laillisuuden ja mahdollisten sopimusmenettelyjen, kuten kilpailuttamisen ja asiallisuuden varmistamiseksi. Kerättyä tietoa verrataan kirjanpitoon mm. sen toteamiseksi, että maksut ovat sopimuksenmukaisia. Myös yhtiön johtoon kuuluvien henkilöiden ja näiden lähipiirin sekä mää-

räysvallassa olevien yritysten kanssa toteutetut toimet tulee tarkastaa.

• Mikäli yhtiössä kerätään pääomavastikkeita, sisältyy tilintarkastukseen myös jälkilaskelmien ja lainaosuusperinnän oikeellisuuden tarkastaminen. Niihin liittyvät usein taloudellisesti merkittävimmät virheet osakkaiden yhdenvertaisessa kohtelussa.

Tarkastuksen kuluessa tehdään havainnoista muistiinpanoja, jotta voidaan esittää tarvittavia lisäselvityspyyntöjä isännöitsijälle ja raportoinnin valmistelu sujuu tehokkaasti.

Tilintarkastuskertomuksen tavoitteena on antaa sen lukijoille vahvistus siitä, että yhtiön johto on noudattanut lakeja, eikä ole suosinut asiattomasti sen paremmin itseään, yksittäisiä osakkaita kuin ulkopuolisia, esimerkiksi urakoijia, muita palveluntuottajia tai vuokralaisia. Tai tiedottaa ilmenneistä merkittävistä virheistä tai puutteista tilinpäätöksessä sekä hallinnon lainvastaisuuksista. Lisäksi tilintarkastaja antaa tarvittaessa vähäisemmistä huomioistaan vain hallituksen käsittelyyn tarkoitetun tilintarkastuspöytäkirjan, muun muistion tai keskustelee asioista.

Tilintarkastuksesta löytyy lisää tietoa mm. osoitteesta: taloyhtio.net/talous HTM-tilintarkastaja Ilkka OT Tähtinen Asunto-osakeyhtiöiden tilintarkastus Oy Helsinki

Kumpi valita: tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja?

KTM Tapio Tikkanen Kiinteistöliitto

Tutustu aiheeseen osoitteessa www.taloyhtio.net/talous

ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

10

Pelastussuunnitelmassa keskitytään arjen turvallisuuteen Pelastuslaki muuttui heinäkuun 2011 alusta. Vaikka velvollisuudet säilyivät monin paikoin ennallaan, toi laki meille kokonaan uudenlaisen turvallisuusideologian, mikä on hyvin merkittävä ja toistaiseksi vähälle huomiolle jäänyt asia. Hyvä käytännön esimerkki muutoksesta on pelastussuunnitelma, joksi vanhaan aikaan riitti hieman kärjistäen rasti ruutuun –lomakkeen täyttäminen. Taloyhtiössä huokaistiin helpotuksesta, kun lomake oli saatu toimitettua pelastusviranomaisille, ja jatkettiin elämistä entiseen malliin.

Tänä päivänä pelastussuunnitelman laatiminen edellyttää taloyhtiöissä enemmän; hallituksen ja isännöitsijän sekä kaikkien yhtiössä asuvien on aidosti pohdittava turvallisuusasioita ja sitä, miten kotitalosta saataisiin turvallisempi paikka asua. Yksikin säästetty ihmishenki on iso palkinto tälle tärkeälle työlle.

Pelastuslain taloyhtiölle asettamat velvoitteet Pelastuslaki velvoittaa rakennuksen omistajan - käytännössä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän - huolehtimaan edelleen rakennusten palo- ja nykyisin myös poistumisturvallisuudesta. Ennen kaikkea tämä tarkoittaa sitä, että rakennus ja sen ympäristö on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ihmishenkiä ei menetetä vaaratilanteissa. Paloturvallisuuden vuoksi ullakoilla, kellareissa tai rakennuksen alla ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia. Paloturvallisuus tulee huomioida myös jäteastioiden sijoittamisessa, jätesuojan lukituksessa ja jätteiden säilyttämisessä ylipäätään.

Velvoitteena on pitää uloskäytävät ja kulkureitit kulkukelpoisina ja esteettöminä. Rakennuksen uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellareiden ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää tavaraa, koska palaessaan esimerkiksi lastenvaunut tuottavat myrkyllistä

savua käytävään ja siten aiheuttavat vakavaa vaaraa asukkaille ja hankaloittavat myös itse pelastustöitä. Lain mukaan kulkureitit tulee myös tarvittaessa merkitä ja valaista.

Entiseen tapaan taloyhtiön johdon pitää huolehtia myös siitä, että pelastustiet pidetään ajokelpoisina, esteettöminä ja asianmukaisesti merkittyinä.

Pelastuslaki edellyttää kuten aiemminkin, että asuinkiinteistön sammutus- ja pelastusvälineet sekä sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet ovat toimintakunnossa. Tikkaat sekä poistumisreittien opasteet ja valaistus on tarkastettava ja huollettava säännöllisesti. Asuinkiinteistöissä on huolehdittava myös muiden taloyhtiökohtaisten laitteiden ja laitteistojen kunnossapidosta sekä ilmanvaihtolaitteiden huollosta ja nuohouksesta.

Milloin ja miksi pelastussuunnitelma?

Pelastuslaki edellyttää, että

asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa, on laadittava pelastussuunnitelma. Yhä useampi kiinteistö on siis velvollinen kiinnittämään järjestelmällisesti huomiota turvallisuusasioihinsa. Mikään ei estä muitakin asuinkiinteistöjä laatimasta itselleen pelastussuunnitelmaa.

Pelastuslain ideologian muuttuminen kiteytyy pitkälti ns. omatoimiseen varautumiseen, jolla tarkoitetaan omasta henkilökohtaisesta sekä oman ympäristön turvallisuudesta huolehtimista. Omatoiminen varautuminen tarkoittaa konkreettisesti onnettomuuksien ehkäisyä, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin varautumista, joihin kyetään omatoimisesti.

Asuinkiinteistöissä pelastussuunnitelman laadinta ja sen ajantasaisuudesta huolehtiminen on omatoimisen varautumisen keskeinen työväline. Pe-

lastussuunnitelman tavoitteena on auttaa taloyhtiötä tunnistamaan ”omalla tontilla” olevat riskit, tekemään yhtiöstä turvallisempi paikka asua sekä varautua myös epätoivottujen, mutta mahdollisten onnettomuustilanteiden varalta. Pelastussuunnitelma antaa vastauksen esimerkiksi siihen, kuinka yhtiössä pitää toimia kun tulipalo tai liukastuminen hiekoittamattomalla pihalla sattuu kohdalle. Vahinko ei tule kello kaulassa, mutta vauriot ovat varmasti pienemmät, jos yhtiössä huolellisesti toteutetun pelastussuunnittelun kautta tiedetään miten erilaisissa vaaratilanteissa tulee toimia.

Pelastussuunnitelma ei enää ole vakiosisältöinen asiakirja, koska sen lähtökohtana on kunkin kiinteistön erityispiirteiden ja riskien tunnistaminen, ja näin ollen pelastussuunnitelman tuottaminen vaatii yhtiöissä aiempaa enemmän vaivannäköä. Sisäasiainministeriö on vastikään antanut taloyhtiöiden johdon työtehtävää

Varmista että omaisuutesi on ammattilaisten käsissä!

ISÄNNÖINTI JA ASUMINEN • Asunto-osakeyhtiön isännöintiin valmistava koulutus (IK) • Isännöinnin ammattitutkinto • Isännöitsijän koulutus ja tutkinto ITS® • Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutusohjelma AIT®

KÄYTTÖ JA YLLÄPITO • Asuntokaupan kuntotarkastajan tutkinto (AKK) • Kuntoarvioijan tutkinto (PKA) • Kosteudenmittaajan tutkinto (PKM) • Teknisen isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS®-TEK)

Etsitkö uuttaa uraa kiinteistöalalta?

Tarvitseeko yrityksenne työntekijää?

Olisiko teillä paikka isännöitsijäharjoittelijalle?

Tutustu Rekryverkon monipuoliseen palveluvalikoimaan

•

Lainsäädäntö ei enää kuten aiemmin edellytä turvallisuushenkilöstön nimeämistä taloyhtiöön

•

Tarvittaessa turvallisuuspäällikköjä tai suojelujohtajia tai muulla nimikkeellä olevia taloyhtiöaktiiveja voidaan toki nimetä yhtiön johdon tueksi

•

Turvallisuushenkilön tehtävänä on käytännössä avustaa hallitusta kiinteistön turvallisuustyössä, aktivoida asukkaita yhteisen turvallisuuden parantamiseen sekä saada asukkaat kiinnittämään huomiota turvallisuusnäkökohtiin

•

Tehtäviin nimetyillä ei ole juridista vastuuta taloyhtiön turvallisuudesta

www.rekryverkko.fi

Lisätiedot koko monipuolisesta koulutustarjonnasta www.kiinko.fi Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillinen oppilaitos - www.kiinko.fi - puh. (09) 3509 290 ILMOITUSLIITE

Lakimies Jaana Sallmén Kiinteistöliitto

Turvallisuuspäällikkö, suojelujohtaja – keitä he ovat?

Kiinteistöalan johtava kouluttaja tarjoaa koulutusta alan ja asukkaan parhaaksi

KIINTEISTÖNVÄLITYS JA -ARVIOINTI • Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinto • Kiinteistöedustajan koulutus ja tutkinto KED • Ylempi kiinteistönvälittäjän koulutus ja tutkinto YKV

helpottamaan ohjeen asuinkiinteistöjen pelastussuunnitelman laadinnasta. Ohje löytyy myös Kiinteistöliiton nettisivuilta osoitteesta www.kiinteistoliitto. fi/palvelut/oppaat. Jokaisen hallituksen jäsenen ja isännöitsijän kannattaa perehtyä tähän ohjeeseen. Lukiessa kannattaa muistaa, että pelastussuunnitelmaa ei laadita ja ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan taloyhtiön ja sen asukkaiden tarpeisiin.

Yhtiössä onkin huolehdittava suunnitelman laatimisen jälkeen myös siitä, että osakkaat ja asukkaat ottavat pelastussuunnitelman omakseen. Muutos entiseen on, että pelastuslaki ei enää velvoita taloyhtiötä toimittamaan pelastussuunnitelmaa tai sen yhteenvetoa pelastusviranomaiselle. Toki viranomaisvalvontaa tehdessään pelastuslaitos saattaa haluta pelastussuunnitelmaan tutustua.

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

11

Pelastussuunnittelun painopisteet riskienhallintaan Pelastussuunnittelun lähtökohtana tulisi olla huolellisesti toteutettu riskien arviointi, jossa tunnistetaan kiinteistöä koskevat todelliset uhkat ja arvioidaan niihin vaikuttavia tekijöitä syttymissyiden ja tulipalon mahdollisten seurausten kannalta.

Keskeisten tekijöiden tunnistaminen ja syy-seurauksien ymmärtäminen auttaa kiinnittämään huomion toimiviin ratkaisuihin riskien hallitsemiseksi.

Kiinteistöissä esiintyy tavallisesti samankaltaisia turvallisuuteen heikentävästi vaikuttavia tekijöitä, kuten irtaimiston säilyttämistä uloskäytävillä, esteitä pelastusteillä tai asukkaan näkökulmasta huolimattomuutta ruoanlaitossa sekä kotitalouksissa toistaiseksi vähäisiä alkusammutusvälineiden hankintoja.

Esimerkiksi pelastusteiden kunnossapito on tärkeää, jotta pelastuslaitoksen ajoneuvokalusto pääsee viiveettä riittävälle etäisyydelle rakennuksista pelastus- ja sam-

mutustehtäviä varten. Väärin pysäköidyt asukkaiden tai vieraiden ajoneuvot hidastavat liian usein pelastamista ja pahimmillaan ovat lähihistoriaan peilaten johtaneet tarpeettomiin kuolemantapauksiin.

Huhtamäki muistuttaa, että palokuolemista yli 95 % (noin 100 henkeä vuosittain) tapahtuu asuinrakennuksissa ja yleisimmiksi syiksi hän mainitsee tupakoinnin, huolimattomuuden tulenkäytössä sekä tuhopoltot.

Näissä savukkeiden uudet paloturvallisuusvaatimukset

tulevat kuitenkin pudottamaan tupakoinnin osuutta palokuolemien määrässä tuntuvasti. Vaarallisimmaksi tekijäksi tulipaloissa hän kertoo myrkylliset palokaasut, jotka ovat myös useimmiten kuolinsyynä palokuolemissa. Avotulen huolimaton käyttö on ollut tulipalojen yleisin syttymissyy yhdessä viallisen sähkölaitteen kanssa.

Taloyhtiöiden kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi jätepisteiden lukitsemiseen ja piha-alueiden kulkureittien valaisemiseen ja esteettömyyteen sekä asukkaiden ohjeistamiseen tulipalotilanteissa. Tulipalo kehittyy yllättävän nopeasti vaaralliseksi, mutta nopeilla oikein tehdyillä toimenpiteillä ja tilanteen salliessa tulipalo saadaan sammumaan ja vahingot jäämään pieniksi.

On tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät tekevät tulipaloista hengenvaarallisen ja merkittävän riskin, johon varautumiseen jokaisen taloyhtiön kannattaa panostaa.

Pelastussuunnitelmien laatimisessa auttavat myös turvallisuusalan yritykset, joista Securitaksen konsultointi- ja koulutuspalveluiden projektipäällikkö Ilari Huhtamäki neuvoo huolehtimaan riittävästä riskienarvioinnista ja sen perusteella tehtävistä tarkoituksenmukaisista palo- ja pelastusturvallisuutta edistävistä toimenpiteistä.

Riskienhallinnasta lisää löytyy esim. Pelastuslaitosten verkkosivuilla. Securitas tuottaa pelastussuunnitelmia taloyhtiöiden tarpeisiin ja järjestää myös alkusammutusharjoituksia sekä ensiapukoulutusta turvallisuudestaan kiinnostuneille asukkaille.

Näistä lisätietoa osoitteessa www.securitas.fi

Projektipäällikkö Ilari Huhtamäki Securitas Oy

Securitaksen alkusammutusharjoituksen kouluttaja opastamassa alkusammuttimen käyttöä.

HYVÄ TALOYHTIÖN EDUSTAJA, ONKO KIINTEISTÖÖNNE SUUNNITTEILLA PERUSKORJAUKSIA? Sähkö-, antenni- tai tietoverkkojen uusiminen nykypäivän vaatimusten tasolle on useimmiten edullisinta toteuttaa muiden korjaus- ja energiatehokkuustoimenpiteiden yhteydessä.

Kun sähköurakoitsija on valittu, hänen yhteystietonsa on hyvä tiedottaa kaikille asukkaille. Asukkaat voivat olla suoraan yhteydessä urakoitsijaan ja hyödyntää hänen palvelujaan omien huoneistojensa sähköistystöissä.

Asiakaspalveluun vihkiytynyt ammattitaitoinen sähköurakoitsija osaa ja haluaa tuoda energiatehokkuutta, asumismukavuutta ja sähköturvallisuutta lisääviä ratkaisuja koteihin ja kiinteistöön.

Hänen osoitteensa on www.sähkötreffit.fi -> Löydä sähkömies ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

12

Villi pysäköinti kuriin – lain valmistelu käynnissä Pysäköinninvalvontaa koskevaan epäselvään oikeustilaan tarvitaan pikaisesti selvyys ja sitä koskeva laki voimaan viipymättä. Ilman lainsäädäntöä kiinteistönomistaja ei pysty tehokkaasti puuttumaan alueellaan tapahtuvaan asiattomaan pysäköintiin.

Syksyllä 2011 oikeusministeri Anna-Maja Henriksson esitti mediassa näkemyksen siitä, että pysäköinninvalvonta on julkisen vallan käyttöä. Tämä pohjautuu perustuslakivaliokunnan esittämään kantaan siitä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa voidaan käyttää vain kunnallista pysäköinninvalvontaa avustavana ja täydentävänä. Kiinteistöliitto pitää hyvänä, että pysäköintimaksut määrättäisiin viranomaisten myötävaikutuksella, koska siten villi pysäköinti ja toisaalta myös villi valvonta saadaan kuriin.

Yksityinen pysäköinninvalvonta aiheuttaa närkästystä Yksityisen pysäköinninvalvonnan vastustus on lisääntynyt Suomessa. Julkisuudessa on tuotu esiin tapauksia perusteettomista ”sakoista”, joita jotkut pysäköintiyritykset tai -valvojat ovat yksityishenkilöille antaneet. Näyttää siltä, että alalla on tällä hetkellä myös asiansa osaamattomia ”laputtajia”. Alalla toimii kuitenkin yrityksiä, joilla on asianmukaisesti tehdyt valvontalomakkeet sisältäen asianmukaiset reklamointiohjeet ja henkilökunta, joka reklamoinnit käsittelee. Valvontamaksujen oikeellisuudella spekulointi julkisuudessa on johtanut siihen, että myös asialliset valvontamaksut katsotaan ”laittomiksi”.

Yleinen mielipide on unohtanut täysin ongelman alkusyyn eli virheelliset autoaan pysäköivät autoilijat, joiden toimintaan kiinteistönomistaja on velvollinen puuttumaan. Virheellisestä pysäköinnistä kärsivät suomalaisissa vuokrataloissa ja taloyhtiöissä asuvat osakkaat ja vuokralaiset, jotka ovat maksaneet oikeudestaan pysäköidä kiinteistön autopaikalle. Virheellinen pysäköinti on myös vakava turvallisuuskysymys, kun kiinteistön pelastusteille pysäköidään.

Kunnallisen pysäköinninvalvonnan resurssit eivät ole tähän mennessä riittäneet asuinkiinteistöjen valvontaan, vaan valvonta on kohdistunut ensisijaisesti katualueille.

Tieliikennelaissa on selkeä määräys, että pysäköinti kiinteistön alueelle ilman sen omistajan tai haltijan lupaa on kielletty. Naapurimaassamme Ruotsissa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta säädetään laissa, ja omistaja voi kieltää tai rajoittaa pysäköinnin kiinteistönsä alueella.

Kiinteistöliitto pitää tärkeänä, että laki saadaan voimaan pikaisesti, mutta yhtä tärkeää on saada pikaisesti kuntoon tulevan lain edellyttämät viranomaisresurssit. Vain ne mahdollistavat lain toimivuuden ja tehokkaan valvonnan.

Kiinteistöliiton mielestä on

Kuva: Tuula Toivio

selvää, että Korkeimman oikeuden päätöksen pysyttyä voimassa asianmukaisesti määrätyt valvontamaksut tulee maksaa kunnes pysäköinninvalvontaa koskeva laki on saatu voimaan.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson on käynnistänyt yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lain valmistelun, kuten Kiinteistöliitto on julkisuudessa esittänyt. Lakia valmistellaan tällä hetkellä oikeusministeriössä virkatyönä, mutta tarkempi aikataulu siitä, koska lakiesitys tulee lausunnolle, ei ole tiedossa.

Päälakimies Anu Kärkkäinen Kiinteistöliitto

Korkein oikeus antoi keväällä 2010 päätöksen, jossa se katsoi yksityisen pysäköintiyrityksen olevan oikeutettu perimään virheellisestä pysäköinnistä kiinteistönomistajan alueella valvontamaksua. Päätös liittyi tapaukseen, jossa eräs yksityishenkilö pysäköi piha-alueelle ehtojen vastaisesti useita kertoja. Kyseisellä alueella oli opastekilvissä seuraavat tekstit: ”Yksityisalue, pysäköinti sallittu vain merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille, ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksu 40 euroa ja pysäköimällä hyväksyt ehdot.”

Korkein oikeus katsoi, että kiinteistönomistajalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa alueen käytöstä. Alueelle pysäköineen yksityishenkilön katsottiin sitoutuneen pysäköimällä sopimukseen eli opastetaulujen mukaisten ehtojen noudattamiseen ja hyväksyneen myös pysäköintikiellon rikkomisen seuraamukset.

Kiinteistöliitto piti päätöstä tärkeänä, koska kiinteistönomistajalla pitää olla oikeus määrätä omistamansa alueen käytöstä. Pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistönomistajan lupaa ei ole sallittua.

KIINTEISTÖALAN KUSTANNUS OY

/DNLSR

NNDULW

9DLQ YlOWWlPl

$LQD

W|Q

PXND

QD

Tilaa verkosta: www.kiinkust.fi ILMOITUSLIITE

Taloyhtiöiden järjestäytyminen omaan järjestöön kovassa kasvussa - yli 6 000 uutta jäsentä Kiinteistöliittoon viiden vuoden sisällä Kiinteistöliitto, taloyhtiöiden palvelu- ja edunvalvontajärjestö jo yli 100 vuoden ajan, on kasvattanut jäsenmääräänsä 2007 - 2011 välillä yli 6 100 uudella taloyhtiöllä. Suurin kasvuvauhti oli vuonna 2009 kun yli 1 600 taloyhtiötä liittyi liittoon. Kuluvan vuoden alun perusteella vahva jäsenkehitys jatkuu edelleen.

Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavaisen mukaan voimakkaaseen kasvuun on ollut vaikuttamassa sekä kiinteistöalan lakien ja asetusten tiuha muuttuminen, erityisesti vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki, että osakkaiden valveutuneisuus ja kiinnostus asunto-

omaisuutensa hoitamiseen. Myös Suomen Vuokranantajien jäsenmäärä on lisääntynyt voimakkaasti, viime vuonna yli 1 000 uudella jäsenellä.

Kiinteistöliittoon kuuluu tällä hetkellä yli 22 000 taloyhtiötä ja noin 5 000 vuokranantajaa.

Hyvin valveutunut ja asioista kiinnostunut hallitus on osakkeenomistajan paras tuki ja turva. Tervetuloa toimimaan hyvän kiinteistönpidon puolesta!

Kiinteistöliitto – kotisi asialla

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

Kuva: Jukka Sirén

13

Kuka vastaa kiinteistön talvikunnossapidosta?

Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistön talvikunnossapidosta. Sen tulee huolehtia liukkauden torjumisesta eli jään ja lumen poistamisesta sekä tarvittavasta hiekoituksesta kiinteistöllä. Vastuu koskee myös tontin kohdalla olevaa jalkakäytävää, ellei kunta ole ottanut sen talvikunnossapitoa vastuulleen. Järjestyslaki edellyttää lisäksi, että katolta putoava lumi tai jää ei saa aiheuttaa vaaratilanteita ihmisille tai omaisuudelle.

Kiinteistönomistaja voi sopia, että näistä velvoitteista vastaa kiinteistöpalveluyritys, talonmies tai muu taho, jolla on edellytykset tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Sopimukset ja niihin liittyvät velvoitteet tulee määritellä niin selvästi, että kumpikin sopijaosapuoli tietää, miten tehtävät ja vastuu heidän kesken jakautuu.

nossapito on järjestetty asianmukaisesti. Mikäli tämä velvollisuus laiminlyödään ja vahinko sattuu, voivat hekin joutua vastuuseen vahingoista. Rikosoikeudellisen vastuun syntyminen on poikkeuksellista ja liittyy lähinnä ruumiinvamman- tai pahimmillaan kuoleman tuottamukseen. Näin ikäviä tilanteita sattuu onneksi harvoin.

Mitä huolimattomasti järjestetystä talvikunnossapidosta voi seurata?

Miten taloyhtiössä voidaan varautua talven lumiin ja jäähän?

Laiminlyönnistä seuraa vahinkotilanteissa vastuu, joka konkretisoituu yleensä vahingonkorvausvastuuna.

Mahdollisessa vahinkotapauksessa ensisijainen vastuu on aina kiinteistönomistajalla, kuten asunto-osakeyhtiöllä. Kiinteistönomistajalla on korostunut huolellisuusvelvollisuus, sen vahingonkorvausvastuu on ankaroitunut normaalista tuottamusvastuusta oikeuskäytännön myötä. Jos kiinteistön vastuualueella liikkuva henkilö liukastuu puutteellisen hiekoituksen vuoksi ja saa vammoja, kiinteistönomistaja joutuu korvaamaan hänelle syntyneen vahingon, yleensä lääkäri- tai sairaanhoitokustannukset ja mahdollisesti vaatteet.

Kiinteistöpalveluyritys voi joutua korvaamaan kiinteistönomistajalle edellä mainitut vahingot. Tämä luonnollisesti edellyttää, että yritys on laiminlyönyt sopimukseen liittyviä velvoitteitaan, mikä on johtanut vahinkoon.

Hallituksen ja isännöitsijän tulee asemansa puolesta huolehtia, että kiinteistön talvikun-

Isännöitsijän ja hallituksen on huolehdittava, että kiinteistön talvikunnossapito on järjestetty asianmukaisesti ja vakuutukset ovat kunnossa. Riskit ovat varsin erilaiset korkealla kerrostalokiinteistöllä, joka sijaitsee vilkasliikenteisen kauppakadun varrella kuin matalalla rivitalolla keskellä peltoa. Oman kiinteistön riskikohdat on syytä tunnistaa, jotta hallitus ja isännöitsijä löytävät talvikunnossapitoon liittyville velvoitteille sopivan ratkaisun. Myös yhtiökokouksen tulee huomioida nämä kustannukset vahvistaessaan talousarviota.

Mikäli hiekoitus, lumien kolaaminen ja pudottaminen hoidetaan talkootyönä, on syytä tarkistaa vakuutusten kattavuus eri vahinkotilanteissa. Ulkona reippailu voi olla rivitalon yhteishengen nostattaja, mutta korvaako vakuutus, jos joku murtaa lonkkansa omalla talkoovuorollaan?

Järkevää on myös miettiä, riittävätkö talon vapaaehtoiset talkoovoimat oikeasti siihen, että kiinteistön talvikunnossapidon velvoitteet täytetään.

Kiinteistöpalveluyritysten kanssa tehtävät sopimukset tulee

laatia riittävän kattaviksi ottaen huomioon kiinteistönomistajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen: esimerkiksi kenen vastuulla on kattojen lumi- ja jäätilanteen tarkkailu sekä lumen ja jään pudotus. Lisäksi tulee sopia, mitä lumi- ja jäätilanteen tarkkailu käytännössä tarkoittaa eli kuinka usein esim. viikossa kiinteistöllä käydään tarkistamassa kattolumien ja jään tilanne. Sama koskee hiekoitusta sekä lumenaurausta. Kattolumien pudotuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota työturvallisuusmääräysten riittävään hallintaan, eikä palveluntoimittaja saa päästää kokemattomia henkilöitä pudottamaan lumia katolta.

Palvelujen laajuus, sopimukseen kirjattavat ehdot ja niistä maksettava korvaus on aina sovittava osapuolten kesken – toinen osapuoli ei voi yksipuolisesti lisätä tai vähentää sopimusvelvoitteita. Kiinteistöpalvelualalla on olemassa yleiset sopimusehdot (KP YSE 2007), joissa on huomioitu esim. toimeksisaajan velvollisuus ja oikeus toimia vahingonvaaraa aiheuttavissa tilanteissa. Yleiset sopimusehdot eivät automaattisesti sisälly kaikkiin sopimuksiin vaan ne ovat osa sopimusta vain silloin, kun sopimuksessa näin on mainittu.

Vahinkoja voi sattua, vaikka niiden ehkäisemiseen varauduttaisiin huolellisesti ja kiinteistöjä hoidettaisiin kuinka hyvin.

Tällöin ei kenellekään voi syntyä henkilökohtaista vastuuta vahingosta – rikosoikeudellisesta vastuusta puhumattakaan.

Vanhempi lakimies Tiina Hallberg Kiinteistöliitto ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

14

Asuinalueiden turvallisuudesta Jos ihmisiltä kysyy, mistä heidän ”arjen turvallisuutensa” koostuu, vastaus on yleensä kaksijakoinen: toisaalta on tärkeää, että liikenneturvallisuus on riittävä ja toisaalta ihmisiä huolestuttaa häiriköinti, satunnainen katuväkivalta ja pienet omaisuusrikokset eli rikosturvallisuus.

Jos oman asuinpaikan – tai sukulaisen tai tuttavan – lähistöllä tapahtuu jotain, joka muistuttaa asukkaita liikenneturvallisuudesta tai arkirikollisuudesta, turvattomuuden tunne yleensä nousee ja sillä on sitten seurauksensa.

Liikenneturvallisuudesta ovat huolissaan erityisesti ”juoksuikäisten” lasten vanhemmat.

Yleensäkin liikenneturvallisuudesta ollaan huolissaan toisen puolesta. Jokainen meistä kuvittelee pärjäävänsä kyllä itse liikenteessä. Jos jotain tapahtuu, syntyy yleensä paljon kirjelmiä päättäjille, jonka jälkeen vasta ryhdytään toimenpiteisiin. Ikävä kyllä ensin pitää aina sattua jotain.

Rikosturvallisuuden ja siihen liittyvän turvattomuuden tunteen vaikutukset ovat paljon monimutkaisemmat. Mielestäni jokaisen tulisi kuitenkin ymmär-

tää rikosturvallisuuden perusasiat, etteivät vääränlaiset kehityskulut saisi tilaa asuinalueilla ja keskustoissa. Rikollisuuteen liittyvä turvattomuuden tunne johtaa helposti rasismiin ja muuhun syrjimiseen. Ajatellaan, että erilaiset ihmiset ovat todennäköisesti myös rikollisia.

Rovaniemellä kerrottiin juttua varmuuslukkojen myyjästä, jonka tärkein työtehtävä oli lukea kaikki paikallislehdet ja jos jollain alueella oli tapahtunut murto, niin kiireesti Hiace täyteen varmuuslukkoja ja paikan päälle. Kaikki meni päivän aikana ovelta ovelle myydessä.

Näinhän meille kaikille käy.

Jos taloyhtiössämme häviää tavaraa pyöräkellarista, olemme heti hankkimassa ainakin koodilukon ja emännän avaimen. Mahdollisesti harkitaan myös avainten sarjoittamisen uusimista ja pienen valvontakameran hankki-

mista. Kaikki tämä tehdään, vaikka yleensä tekijä on ns. ”oman talon poika”, johon kyseiset temput eivät tepsi.

Usein voimakas mielikuvamme rikoksen uhasta vaatii voimakkaita lääkkeitä. Haluamme ratkaista asian nopeasti. Yleensä tämä johtaa jonkinlaisen laitteen tai palvelun hankintaan, joka myyjän mukaan on ”toiminut sataprosenttisesti kaikissa paikoissa, johon se on asennettu”.

Ongelmana tässä ratkaisutavassa on se, että aina tapahtuu kuitenkin uusi rikos ja aina on tarjolla myös uusi tuote. Vähitellen arkiympäristömme täyttyy erilaisista ”Security -tuotteista”. Ja tällainen ympäristö vasta vaaralliselta näyttääkin.

Rikosturvallisuuden mallialue Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Turussa on kehitetty yksinkertainen malli asuinalueen rikosturvallisuuden kehittämiseksi.

Ainakin lukujen valossa malli näytti hyvin toimivalta.

Mallin perustana oli todellisen tiedon hankkiminen oman asuinalueen rikosturvallisuudesta. Yhdistämällä poliisin tilastot ja pienimuotoisen asukaskyse-

lyn tulokset saatiin luotettava seurantatieto, miten alueen arkirikollisuus ja koettu turvallisuus oli kehittynyt. Näin pyrittiin katkaisemaan todellisella tiedolla mielikuvituksen siivet.

Toinen tärkeä asia oli ympäristön siisteyden parantaminen.

Jos alueella oli jokin ”ympäristöhäiriö” esimerkiksi roskainen puiston nurkka tai romahtanut aita, se laitettiin kuntoon aluetalkoilla. Kaikkia taloyhtiöitä kehotettiin myös pitämään talkoita ja puhdistamaan töhryjä ja istuttamaan kukkia sekä tekemään muutenkin omasta piiristä mahdollisimman ”nätti”. Siisti ja kaunis ympäristö herättää turvallisia mielikuvia, kun taas töhryinen ja roskainen alue viestittää välinpitämättömyydestä ja turvattomuudesta.

Kolmas turvallisuuden tunnetta lisäävä asia oli alueen sisäisen kommunikaation lisääminen. Nykyajattelun mukaan turvattomuuden tunteen lisääntyminen ei liity lainkaan rikollisuuden lisääntymiseen, vaan yhä kasvavaan yksinäisyyteen ja eristäytymiseen. Kun ei tunne naapuria, häneen suhtautuu varauksella. On hyvä järjestää kerran vuodessa asukastilaisuus, jos-

sa käydään läpi alueen todellinen turvallisuuden kehitys ja puhutaan kaikista asukkaita kiinnostavista asioista.

Alueilla, joissa ei ole toimivaa alue- tai kaupunginosayhdistystä, ei ole ketään, joka huolehtisi alueen yhteisistä asioista.

Tämä on tietenkin ongelma, joka on helppo ratkaista perustamalla alueyhdistys! Mielestäni jokaisen taloyhtiön ja asukkaan tulisi liittyä oman alueen yhdistykseen ja huolehtia siitä, että yhdistys aloittaa pitkäjänteisen ympäristön parantamiseen, kommunikaation lisäämiseen ja todellisen rikosturvallisuuden mittaamiseen perustuvan toiminnan. Myös alueellisesti vahvoilla isännöintiyrityksillä on tässä toimintamahdollisuus ja -velvollisuus. Toimiva malli on olemassa ja toiminta ei maksa juuri mitään. Kaikki taloyhtiöt ja asukkaat saavat selvää säästöä, kun Security -hankintoja tehdään harkitummin ja alueen vahingonteot ja arkirikollisuus vähenevät. Kaikki muut, paitsi rosvot, hyötyvät.

ruosteisia, rikkinäisiä, kuluneita tai puuttuvia osia tai löystyneitä liitoksia ei saa olla. Rakenteista ei saa työntyä esiin nauloja, pultteja, ruuveja, muttereita tai teräväkärkisiä tai -reunaisia metalliosia. Materiaaleista ei saa myöskään irrota tikkuja.

Putoamisvaara-alueella ei saa olla esteitä, joihin voi loukata itsensä kuten reunuksia, puunjuuria, kiviä tms. Myöskään välineen sisällä, päällä tai ympärillä ei saa olla esteitä, joita käyttäjä ei osaa odottaa tai joihin osuminen voi aiheuttaa loukkaantumisen.

Leikkivälineissä ei saa olla kohtia tai osia, joihin voisi juuttua mistään kehon osasta tai vaatteista. Näistä seikoista on erityisiä turvamääräyksiä.

Turvamääräyksiä on myös putoamisen estämisestä. Joissain välineissä on oltava kaiteet tai umpikaiteet. Esimerkiksi alle 3-vuotiaan välineessä on oltava umpikaiteet, jos seisomispinta on yli 60 cm:n korkeudella maan pinnan yläpuolella. Vapaa putoamiskorkeus ei saa olla yli 3 m. Eri välineillä on kuitenkin lisäturvallisuusvaatimuksia.

OTK Mikko Virkamäki Kotialue Oy

Leikkipaikan turvallisuus Alla oleva teksti koskee asuntoyhtiöiden pihoja, mutta myös omakotipihassa vastaavat leikkivälineitä koskevat turvallisuusasiat ovat yhtä tärkeitä. hankittaessa kannattaakin varmistaa, että valmistajat noudattavat näitä standardeja tai voivat muulla tavalla osoittaa, että vastaavat turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia.

Turvallisuusvaatimus koskee myös vanhoja leikkivälineitä. Jos leikkivälineet ovat hyväkuntoiset ja täyttävät turvallisuusvaatimukset, niiden käyttöä voidaan jatkaa. Kiinteistön omistajan on syytä arvioida, ovatko pihan leikkivälineet turvallisia, ja todeta samalla korjaus- tai uusimistarpeet ja laatia niille aikataulu.

Näkökohtia turvallisesta leikkipaikasta Kuva: Essi Routasuo

Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta tuli voimaan 30.1.2004.

Sen mukaan elinkeinonharjoittajan tai palvelun tarjoajan (lue taloyhtiö tai asuntoyhteisö) on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistettava, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta ei aiheudu vaaraa kuluttajan tai kuluttajaan rinnastettavan henkilön terveydelle tai omaisuudelle.

ILMOITUSLIITE

Laki koskee myös leikkikenttiä sekä kerros- ja rivitalojen pihojen leikkivälineitä. Leikkivälineiden tulee olla turvallisia eikä niistä saa aiheutua vaaraa käyttäjille. Leikkipaikalla on oltava huoltosuunnitelma ja vastuuhenkilö, johon käyttäjät voivat olla yhteydessä.

Lasten leikkivälineistä on olemassa turvallisuusstandardit.

Standardien lähtökohtana on todella vaarallisten vahinkojen ehkäiseminen. Uusia välineitä

Leikkipaikan on oltava siisti ja rakenteiden kuten aitojen, penkkien, pöytien ja jäteastioiden on oltava kunnossa. Kasvien on oltava leikkipaikalle sopivia, ne eivät saa olla myrkyllisiä tai piikkisiä.

Hiekkalaatikkojen hiekan on oltava puhdasta ja se on vaihdettava säännöllisesti, useimmissa tapauksissa joka vuosi. Hiekan vaihtotarve on syytä arvioida vuosittain, siihen vaikuttavat hiekkalaatikon käyttömäärä, sijainti ja mahdolliset likaavat tekijät.

Leikkivälineiden rakenteiden on oltava ehjiä ja tukevia. Lahoja,

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

15

Kaukolämpötalon turvallisuus ja käyttövarmuus Kaukolämmitys on erittäin turvallinen ja varma lämmitystapa. Taloyhtiö voi toiminnallaan estää vahinkoja ja häiriötilanteessa nopeuttaa tilanteen korjaamista.

Tässä kaukolämpöturvallisuuden muistilista.

Lämmönjakohuoneen tai teknisen tilan lukitus estää ilkivaltaa ja esimerkiksi lapsia vahingoittamasta itseään. Tilassa saattaa olla kuumia pintoja tai venttiileitä, joista tulee kuumaa vettä. Lukituksesta ja avainten hallitusta jakelusta kannattaa huolehtia.

Lämmönjakohuoneet ja tekniset tilat ovat joskus houkuttelevia varastotiloja. Paloturvallisuussyistä tiloihin ei pidä varastoida tavaraa. Erityisesti palavat nesteet kuten liuottimet ja bensiini voivat aiheuttaa palon. Ruohonleikkureiden polttoainesäiliöt ja maaliohenteet ovat tyypillisiä vaaranaiheuttajia. Jotkut nesteet tai öljyt taas saattavat puhdistusriepuihin imeytyneinä aiheuttaa itsesyttymisvaaran.

Edellä mainituissa tiloissa säilytetty roina saattaa putki- tai tiivistevuototilanteessa tukkia lattiakaivon ja näin aiheuttaa vesivahingon. Siisteys ja järjestys on tärkeä ja helppo turvallisuustoimenpide.

Myös hyvä valaistus helpottaa hoitoa ja estää vahinkoja.

Vaikka kaukolämmitys ei vaadikaan jatkuvaa hoitoa, kannattaa laitetiloissa käydä säännöllisesti jotta esimerkiksi tiivistevuodot ja muut viat voidaan havaita ajoissa.

Lämmityslaitteiden kunnon ja toiminnan riittävä seuranta on tärkeä käyttövarmuustoimenpide. Säätölaitteisiin on saatavissa GSM-tekniikkaa käyttävät hälytysjärjestelmät, joiden avulla alkaneet viat tai häiriöt nopeasti havaitaan. Lämpimän käyttöveden lämpötilan ylärajahälytys ilmoittaa liian kuumasta vedestä, joka voisi aiheuttaa palovammoja esimerkiksi suihkun yhteydessä.

Toinen tärkeä seurattava on patteriverkoston paine. Verkoston jatkuva täyttötarve on merkki vuodosta ja ehkä orastavasta vesivahingosta.

Lämmönmyyjät tarjoavat myös erilaisia kunnonseurantaan ja laitehuoltoon liittyviä palveluja, joita voi hyödyntää. Esimerkiksi Helsingin Energialla on kaukolämpöön liittyneille taloyhtiöille 3-4 vuoden välein maksuton lämmönjakokeskuksen tiiviystarkastus ja se havainnoi samalla laitteiden yleisen kunnon.

Lämmönjakokeskuksen tullessa 20

vuoden ikään, on suositeltavaa valmistella laiteuusinta 5 vuoden sisällä. Hyvin valmisteltu laiteuusinta on taloudellinen ja nopea toimenpide. Lämmönmyyjät neuvovat mielellään asiassa. Samassa yhteydessä voi selvittää taloyhtiössä mahdollisesti tehtyjen energiatehokkuustoimenpiteiden vaikutusta tehontarpeeseen ja siten lämmityskustannusten säästöön.

Toimivuuden ja käyttövarmuuden seuraamiseksi ja energiansäästön aikaansaamiseksi kannattaa huolehtia patteriverkoston perussäädöstä, sisälämpötilojen

tarkistuksista ja säätökäyrien asetuksista. Säästö saattaa olla yli 10 % vuodessa.

Markkinoille tulee toisinaan laitteita, jotka lupaavat huomattavia säästöjä mutta näihin kannattaa suhtautua terveen kriittisesti. Kun perusasiat ovat kunnossa toimivat lämmitysjärjestelmät hyvin ja energiatehokkaasti ilman vippaskonsteja.

Vanhempi asiantuntija Turo Eklund Helsingin Energia

Hiilidioksidi-, kosteus- ja lämpötilamittaus yhdellä salkulla!

WDL VlKN|SRVWLOOD SLUNNR VQHOOPDQ#ULO ¿

Valitse tarvitsemasi anturit mittauskohteen mukaan. Langattomat anturit mittaavat ja välittävät tiedot salkun kautta tietokoneellesi. Seuraat mittauksen edistymistä milloin ja mistä sinulle sopii.

UUTTA! Jatkuvaan huoneistokohtaiseen mittaukseen perustuva, energiaa säästävä, lämmityksen säätöjärjestelmä.

Mittaa kiinteistön kuntoa

Kysy, miten SiMAP® voi auttaa kiinteistösi hoidossa - kerromme lisää.

SiMAP® on rekisteröity tavaramerkki, jonka omistaa Si-Tecno Oy

Riihitie 8, FI-00330 Helsinki, Puh 09 4770 5711

www.simap.fi ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

16

Kiinteistö- ja kotivakuutuksen eroavuudet Vakuutusasiat tulevat yleisimmin esille vahinkojen korvaamisten yhteydessä, kun pohditaan kuka maksaa huoneistoa kohdanneen vahingon.

Taloyhtiöllä on mahdollisuus vakuuttaa vain itsensä, ja asukkaat vastaavat itse oman omaisuutensa vakuuttamisesta.

Kiinteistövakuutus

Kotivakuutus

Kiinteistön vakuutus on yleensä yhdistelmävakuutus, johon sisältyy esine-, vastuu- ja oikeusturvavakuutus.

Taloyhtiön ottama kiinteistövakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman, ehtojen mukaisen vahingon. Kiinteistövakuutuksella vakuutetaan rakennus, siihen kiinteästi asennetut rakenteet ja kalusteet sekä kiinteistöä palveleva LVIS-tekniikka.

Kiinteistövakuutuksesta korvataan vain kiinteistölle aiheutuneita vahinkoja. Vakuutusehdoissa on mainittu ne vahinkotyypit, jotka korvataan.

Korvattavia vahinkoja ovat muun muassa tulipalo, putkivuoto, viemäritukos, ilkivalta ja vastuuvahingot.

Kotivakuutus on usein yhdistelmä kodin irtaimen omaisuusvakuutuksesta, vastuuvakuutuksesta ja oikeusturvavakuutuksesta. Tarjolla on kuitenkin hyvin erilaisia tuotteita pelkästä palovakuutuksesta hyvin laajaan turvakokonaisuuteen.

Oman vakuutuksen korvaavuus on syytä selvittää ennakkoon, sillä laajakaan kotivakuutus ei korvaa kaikkia vahinkoja. Lisätietoja saa Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan sivuilta www.vakuutusneuvonta.fi.

Asukas voi joutua korvausvastuuseen kiinteistölle aiheuttamistaan vahingoista. Jos asukas aiheuttaa huolimattomuudellaan vahinkoa kiinteistön rakenteille, taloyhtiö voi vaatia korvauksia asukkaalta. Jos kotivakuutukseen on liitetty vastuuvakuutus, asukas voi hakea korvausta omasta vakuutuksestaan.

Kiinteistön omaisuusvakuutuksesta ei pääsääntöisesti korvata • rakennus-, suunnittelu- ja asennusvirheitä • kulumisesta ja korroosiosta aiheutuneita vahinkoja • asukkaiden omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja • osakkaan vuokratulomenetyksiä Vesivahinkotilanteessa on heti otettava yhteys kiinteistön hoidosta vastaavaan ja pyrittävä estämään vuoto esimerkiksi sulkemalla veden tulo sulkuventtiilistä. Mikäli veden tuloa ei voida estää, on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan veden leviämistä huoneistossa.

Vahinkoja sattuu kaikille

Yleisimmin asukkaalle/osakkaalle aiheutuneita vahinkoja ovat • irtaimistovahingot ylimääräiset muutto- ja muualla asumisen • kustannukset • irtaimiston varastointikustannukset • taloudelliset menetykset

Tarkista pesukoneiden liitännät Pyykin- ja astianpesukoneessa on oltava koneen valmistajan hyväksymä ja viranomaismääräysten mukainen täyttö- ja poistoletku liitäntöineen. Laitteet on liitettävä kiinteästi vesi- ja viemäriverkostoon. Suositus on, että vesijohtoverkostoon liitettyjen laitteiden letkut vaihdetaan 10 vuoden välein.

Liitännät on tarkistettava säännöllisesti. Pesukonetta on valvottava käytön aikana, ja hana on pidettävä suljettuna, kun kone ei ole käytössä. Putkistoissa ja laitteistoissa havaitut viat pitää heti korjauttaa tai ilmoittaa taloyhtiölle tai huoltoyhtiölle. Asukkaan pitää tehdä viivyttelemättä ilmoitus myös muista havaitsemistaan rakenteellisista vioista ja kosteusvaurioista.

Muista ottaa kotivakuutus!

• Tarkista, että siihen kuuluu myös vastuuvakuutus (laaja kotivakuutus).

KAIKKI KORJAUSRAKENTAMISEN CONSTIT.

Ilmoita mahdollisesta vahingosta viivyttelemättä!

Tee vahinkoilmoitus mahdollisimman todenmukaisesti • – älä kaunistele. Ja jätä päätös vakuutusyhtiön ratkaistavaksi.

Ja ennen kaikkea, muista noudattaa koneiden ja laitteiden käyttöohjeita.

TÄYDEN PALVELUN KORJAUSURAKOINTIA TALOYHTIÖILLE. • Parvekekorjaukset

• Linjasaneeraukset: perinteiset ja modernit menetelmät

• Saumaus- ja pienkorjausurakat

• LVI-huolto ja nuohouspalvelu

• Julkisivukorjaukset

KUMPPANISI KORJAUSRAKENTAMISESSA WWW.CONSTI.FI

ILMOITUSLIITE

Vakuutustiedotteet Taloyhtio.netissä Taloyhtiöiden toimijoille suunnattuja ajankohtaisia vakuutustiedotteita on niin hallitusten, isännöitsijöiden kuin asukkaidenkin luettavissa taloyhtiöiden tietoportaalissa. Vakuutustiedotteet tuottaa Colemont Finland Oy, joka on Taloyhtio.netin kumppanuustaho. www.taloyhtio.net/talous/vakuutukset

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

17

Turvallinen koti Koti ja kodin ympäristön on tarkoitus luoda turvallisuuden tunnetta ja sen pitäisi myös olla turvallinen.

Finanssialan Keskusliiton (FK) julkaisemien vahinkotilastojen perusteella voi kuitenkin päätyä toisenlaiseen lopputulokseen. Pelkästään kotitapaturmia sattui vuonna 2009 yli 790 000 kappaletta (kansallinen uhritutkimus 2009). Kotona ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee kaikkiaan noin 2 700 suomalaista vuodessa.

Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2010 kotitalouksien tulipaloja yli 4 500, murtovahinkoja yli 29 000 ja vesivahinkoja yli 22 500 kappaletta. Korvauksia kotitalouksien omaisuusvahingoista maksettiin noin 170 milj. euroa. Todellisia vahinkokustannuksia kotien henkilö- ja omaisuusvahingoista on mahdotonta edes arvailla.

Lisätietoja aiheesta osoitteesta www.kotitapaturma.fi

Asuntomurtojen kohteet 2010

Lähde: Helsingin poliisilaitoksen rikososasto / RTO

Finanssialan Keskusliiton (FK) julkaisemien vahinkotilastojen perusteella voi kuitenkin päätyä toisenlaiseen lopputulokseen.

Pelkästään kotitapaturmia sattui vuonna 2009 yli 790 000 kappaletta (kansallinen uhritutkimus 2009). Kotona ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee kaikkiaan noin 2 700 suomalaista vuodessa. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2010 kotitalouksien tulipaloja yli 4 500, murtovahinkoja yli 29 000 ja vesivahinkoja yli 22 500 kappaletta. Korvauksia kotitalouksien omaisuusvahingoista maksettiin noin 170 milj. euroa. Todellisia vahinkokustannuksia kotien henkilö- ja omaisuusvahingoista on mahdotonta edes arvailla. Lisätietoja aiheesta osoitteesta www.kotitapaturma.fi Miksi sitten koti on turvaton, olipa se pientalossa tai kerrostalossa? Suomessa on hyvät rakentamismääräykset ja niiden lisäksi vakuutusyhtiöt laativat asiakkailleen erilaisia turva- ja suojeluohjeita, joilla koteja pyritään pitämään palo-, murto ja vuototurvallisina. Kuitenkin joka vuosi vahinkomäärät ja korvaukset vain kasvavat.

Päivittäisissä rutiineissa ei tule mietittyä esimerkiksi tulipalon, vesivahingon tai murron mahdollisuutta. Tilannetta voisi parantaa omaa käyttäytymistä tarkentamalla ja kartoittamalla mahdolliset vaarat ja vaaratilanteet kodissa ja siten ennalta ehkäistä ikävät tapahtumat. Turvallisuutta voi parantaa myös erilaisilla turvajärjestelmillä.

Palovahinkojen torjunta kotitalouksissa Vuonna 2010 Suomessa kuoli 81 henkilöä tulipaloissa ja se on yksi vakavimmista meitä uhkaavista vaaroista kotioloissa. Tärkein paloturvallisuusväline on kodin pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmassa on tärkeintä se, että tulipalon mahdollisuus on etukäteen käyty läpi perheen ja muiden samassa taloudessa asuvien kanssa.

Alkusammutuksen ja turvallisen poistumisen harjoittelu on myös erittäin tärkeää. Samassa yhteydessä kannattaa tarkastaa kaikki tekniset apuvälineet, joita tulipalotilanteessa voi tarvita.

Vuotovahinkojen torjunta Vuotovahingot ovat kotitalouksissa kasvaneet viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2010 korvattiin yli 22 500 kotitalouksien vuotovahinkoa. Syitä on useita: putkistot ovat vanhoja, uusia pesukoneita asennetaan tiloihin joissa ei ole lattiakaivoa, kosteuseristeet ovat heikossa kunnossa tai vaurioituneet Ympäristöministeriön määräykset edellyttävät uusissa rakennuksissa mm. putkien asentamista siten, että mahdollinen vuoto voidaan havaita välittömästi. Lisäksi vettä käyttävät laitteet voidaan varustaa vuodonilmaisulaitteilla, jotka ilmaisevat joko putkistovuotoja tai rakenteen pinnalle vuotaneen veden.

Tekniikan lisäksi tulisi jokaisen itse tarkkailla mahdollisia vuotoriskejä ja huoltaa laitteita säännöllisesti.

Asunnon ja asuinympäristön rikosturvallisuus Suomessa asuntoihin kohdistuva rikollisuus on vielä kohtuullisella tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin tai vaikkapa Pohjoismaihin. Silti on muistettava, että yksikin tapaus on liikaa.

Vuonna 2010 kotivakuutuksista korvattiin yli 29 300 murto- tai varkausvahinkoa. Asuntomurtoja tehtiin 6 450 kappaletta.

Asuntomurroista yli puolet tehdään edelleen oven kautta joko piikillä, koukulla, vääntämällä tai avaimella. Kerrostaloasuntoihin murtaudutaan pääsääntöisesti rappukäytävän ovesta. Mikäli asukkaat käyttäisivät lukoissa olevaa takalukitusominaisuutta aina poistuessaan asunnosta, jäisi murroista näillä tekotavoilla tekemättä noin puolet. Jos taas oveen asennettaisiin varmuuslukko jota käytettäisiin, todennäköisesti kokonaismurtomäärä putoaisi neljäsosaan nykyisestä.

Viime aikoina Suomessa on lisääntynyt ulkomailta tulevien murtovarkaiden tekemät asuntomurrot. Ne kohdistuvat ensisijaisesti pientaloihin ja niiltä suojautuminen edellyttää vähintään varmuuslukkoa jokaisessa ulkoovessa. Myös hälytysjärjestelmän hankinta alkaa olla perusteltua.

Hälytysjärjestelmästä on ehdottomasti tiedotettava esimerkiksi tarroilla.

On kuitenkin muistettava, että hälytysjärjestelmällä täydennetään kiinteistön rakenteellista murtosuojausta, ei korvata sitä.

Kaikkien teknisten järjestelmien asentaminen, lukitus mukaan lukien, tulisi jättää ammattitaitoisten yritysten tehtäväksi, jotta ne toimisivat luotettavasti.

Tämä on tärkeää varsinkin silloin kun järjestelmään liitetään palovaroittimet, vuotoilmaisimet ja varsinaiset murtohälytysilmaisimet.

Vakuutusyhtiöt huomioivat omaehtoisen turvallisuuden parantamisen. Jokaisella yhtiöllä on omat määritelmänsä ja vakuutuksen ottajan on hyvä selvittää asia ennen lopullista turvallisuuslaitteen hankintapäätöstä. FK:n sivuilla on listattuna yritykset, joiden ammattitaito ja laatu on todennettu sekä vartioimisliikkeiden hälytyskeskukset, ammattitaitoiset liikkeet, testatut turvallisuustuotteet, vuodonilmaisulaitteet ja vahinkotilastot.

Lisätietoja: www.vahingontorjunta.fi Turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen Finanssialan keskusliitto

ksista o l u t e eot / Lu d i v o s t Ka mme a t l i u v i s wt.com

re u a b . www

Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info@bauer-wt.com ILMOITUSLIITE

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

18

Turvallisesti hissillä Hissit ovat yksi maailman turvallisimmista liikkumismuodoista. Siitä huolimatta lähes 80 prosenttia Suomen asuintalohisseistä ei täytä hisseille nykyisin asetettuja turvallisuusmääräyksiä.

Viime vuoden toukokuussa saimme lukea uutisista 3-vuotiaan pojan puristuneen veräjähissin ovien väliin. Samoihin aikoihin saimme asiakaspalvelukeskukseemme puhelinsoiton, jossa henkilö kertoi olevansa jumissa kaatuneen kärryn ja hissikorin seinän välissä 200 kg:n kuorma käsiensä varassa. Niin ikään palvelukeskukseemme otti yhteyttä myös kuudennen kerroksen asukas, joka oli avannut kerroksessa hissikuilun oven, joka aukesi vaikka hissi ei ollut paikalla.

Hissi on yksi turvallisimmista liikennevälineistä, mutta kuten edellä kuvatut esimerkit osoittavat, vanhojen hissien aiheuttamia vaaratilanteita sattuu, eikä niitä voida sivuuttaa. Kyse on nimenomaan vanhoihin hisseihin liittyvistä puutteista, sillä Suomessa hissien keski-ikä on yli 30 vuotta ja jopa 80 prosenttia asuintalohisseistä ei täytä hisseille nykyisin asetettuja turvallisuusvaatimuksia.

Jos tilannetta vertaa vaikka automaailmaan, vielä 30 vuotta sitten meillä ei ollut tietoakaan turvatyynyistä ym. matkustajan turvallisuutta parantavista ominaisuuksista, mutta harva meistä enää ajaisikaan yli 30 vuotta vanhalla autolla.

Tyypillisimpiä turvallisuuspuutteita on kolme.

Vanhoissa hisseissä voi olla oveton hissikori, jolloin seinä liikkuu hissin liikkuessa. Toinen merkittävä puute on kaksisuuntaisen hälytysyhteyden puuttuminen, jolloin matkustaja ei voi olla varma hälytyksen onnistumisesta eikä saa toimintaohjeita.

Kolmas yleinen vaaratekijä on pysähtymistarkkuus, sillä vanhoissa hisseissä hissikori saattaa jäädä reippaasti ulostulokäytävän ylä- tai alapuolelle.

Tilanne ei onneksi ole vanhojenkaan hissien osalta toivoton. Turvallisuuspuutteet on helppo korjata hissin peruskorjauksen yhteydessä, joka yli 30-vuotiaalla hissillä on ajankohtaista muutenkin.

Lisäksi kaikissa hisseissä on hyvä muistaa seuraavat turvallisuusohjeet: •

•

• •

•

Hississä turvallisinta on matkustaa hissikorin perällä. Huolehdi, ettei lasten tavaroita tai esimerkiksi lemmikin hihna jää ovien väliin.

Jos hissi pysähtyy kerrosten väliin, älä yritä päästä hissistä pois omin avuin, vaan odota avun tulemista paikalle.

Käytä seis- tai hälytysnappulaa vain hätätilanteissa.

Lapsille on hyvä opettaa hissin oikeaa käyttöä ja muistuttaa, että hissi ei ole leikkipaikka.

Mikäli huomaat jotain epätavallista hissin toiminnassa, ole yhteydessä hissin huoltoyhtiöön.

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Heli Aalto KONE Hissit Oy

Kilpailu etsii vuoden 2012 parasta putkiremonttia Vuoden 2012 putkiremonttikilpailu etsii taloyhtiön putkiremontin uusia tai hyväksi todettuja toimintamalleja ja -tapoja, joissa on kiinnitetty huomiota hankeja toteutussuunnittelun onnistumiseen, päätöksentekoprosessin sujuvuuteen, aikataulussa pysymiseen, saavutettuun energiansäästöön ja asumishaittojen mi-

nimointiin sekä viestintään. Oleellista ei ole se, paljonko remontti on maksanut.

Tänä vuonna kilpailuraati kiinnittää lisäksi erityistä huomiota energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja huoneistokohtaiseen vedenmittaukseen sekä laatujärjestelmän hyödyntämiseen, tilaajavastuun noudattamiseen, maksajan selkeään

tahdonilmaisuun ja hanketiedon tehokkaaseen hallinnointiin. Putkiremontti 2012 -kilpailun järjestävät Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat ry, Suomen Kiinteistölehti ja Suomen Kiinteistöliitto.

Kilpailuun voivat osallistua asunto- ja kiinteistöyhtiöt, joissa putkiremontti on

Avustuksista vuodelle 2012

ENERGIAN -

SÄ ÄSTÖ

POLT TOIK Ä

valmistunut viimeistään 31.1.2012. Voittaja julkistetaan Taloyhtiötapahtumassa Finlandia-talossa 26.4.2012.

Kilpailuehdotukset on toimitettava 29.2.2012 mennessä osoitteeseen marjukka.vainio@kiinteistoliitto.fi.

Lomakkeet, joilla ehdotus tehdään, voi tilata samasta osoitteesta.

80%

YLI 50 00 0 h

Uudet ratkaisut porraskäytäviin

ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus) myöntää varoistaan sekä valtion talousarvion määrärahoista korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia. Avustuksien määristä ja kohteista päätetään vuosittain.

Hakuaika ja hakumenettely ovat valtakunnalliset. Terveyshaitan poistamista, hissin rakentamista ja hissittömään vanhaan kerrostaloon rakennettavan hissin suunnittelua koskevaa avustusta voidaan kuitenkin hakea kunnan kautta ARAlta myös normaalin hakuajan jälkeen.

Kunnat julistavat avustukset haettaviksi ja

hakemukset jätetään määräaikaan mennessä sille kunnalle, jossa korjattava kohde sijaitsee.

Hakijana ja avustuksensaajana on yleensä korjattavan kohteen omistaja

SAMSUNG LED PÄIVITYSPAKETTI

Vuoden 2012 hakuaika ja ohjeet •

Katso www.ara.fi (avustukset).

Tarkempia tietoja avustuksista saa omasta kunnasta. Kuntien avustuskäsittelijöiden ja kuntien yhteystiedot löytyvät myös yllä olevasta nettiosoitteesta.

Ralux Ready Polttoikä 20.000 t.

Sytytysten määrä ei vaikuta polttoikään!

Lem-Kem Oy Vieterikatu 11, 15700 LAHTI puh. 0207 549 400, fax 0207 549 440 lemkem@lemkem.fi, www.lemkem.fi Tilaa esite: lemkem@lemkem.fi

ILMOITUSLIITE

1

2

www.samsungled.com

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

19

Remontoijan riskitekijät Huoneistoremonteissa piilee aina terveellisyys-, turvallisuus- ja taloudellisia riskejä. Alla on lueteltuna niitä tekijöitä, jotka tulisi ottaa huomioon AINA ennen kuin remonttiin ryhdytään.

Vaarallisten aineiden kartoitus Mitä rakennusaineita on käytetty, kun talo on aikoinaan rakennettu. Kun rakenteita puretaan, saattaa rakenteissa olla vaarallisia aineita mm. asbestia ja greosiittia. Suomen lainsäädäntö (mm. asbestilaki) vaatii, että nämä aineet vaativat erikoispurkumenetelmän.

Olisi hyvä, jos taloyhtiö olisi teettänyt vaarallisten aineiden kartoituksen jo aiemmin ja aineista olisi tiedotettu osakasta ennen kuin edes suunnitellaan huoneistoremonttia.

Vakuutukset kunnossa Mitä meidän kotivakuutus korvaa mahdollisessa vahinkotapauksessa meille ja naapureille. On tapauksia, että 75 000 € asunnossa on suoritettu asukkaan toimesta remontti, jossa sattui vesivaurio ja korjauskustannukset olivat noin 130 000 €. Eli ota itsellesi sellainen vakuutus, että se kattaa ainakin työaikaiset vauriot.

Hyvä olisi, jos urakoitsijallasi olisi vastuuvakuutus. Älä luota pelkkään urakoitsijan sanaan, vaan vaadi urakoitsijalta vakuutuskirjasta kopio. Luonnollisesti urakoitsijasi on täytynyt vakuuttaa myös työntekijänsä.

Käyttöveden ja sähkökatkokset Kiinteistöliittoon tulee paljon puheluita asukkaan suorittamasta tai suorituttamasta urakasta, jossa on aivan turhaan aiheutunut vesivaurio. Vesivaurio voidaan estää kun: sovitaan käyttöveden katkoksista huolto• yhtiön kanssa ja ilmoitetaan asiasta ajoissa naapureille. ei koskaan aloiteta purkutöitä, jos vesijoh• toputkissa on paineellinen vesi. Selvitetään mistä sulkuventtiilistä voi sulkea vedentulon asuntoon. Ja huomioitavaa on, että ko. sulkuventtiilin vaikutusalueella saattaa olla myös muita asuntoja. On siis suljettava kellarista sulkuventtiileiltä vedentulo ja valutettava vesi paineettomalta puolelta pois.

Tällöin on sataprosenttisen varmaa, että ei tule vesivahinkoa!

•

putkitöitä tekemään otetaan vain sellainen yritys, jonka työnjohtajalla on KVV-pätevyys.

Vesivahingosta päästään onneksi rahalla, joka todellakin on aina kymmeniä tuhansia euroja, mutta sähköiskun saanut henkilö saattaa menehtyä. Älä koskaan pura rakenteita, jos kyseisessä tilassa on sähköjohdoissa jännite. Sähkötöitä saa tehdä vain sellainen henkilö, jolla on Turvallisuuskeskuksen (TUKESin) myöntämä pätevyys.

Turvallinen rakennustapa vaatii joskus rakennusluvan Paikkakuntasi rakennusvalvojalla on varsin laajat valtuudet päättää, milloin työ vaatii rakennusluvan.

Pääsääntöisesti rakennuslupa vaaditaan, jos laajennat märkätilaa (= pesuhuonetta), jos loveat tai teet aukkoja kantaviin rakenteisiin (=teet kantavaan seinään oven), jos huoneen käyttötarkoitus muuttuu (teet vaatehuoneesta löylyhuoneen).

Rakennusluvan hakee aina tontin omistaja, eli taloyhtiö. Taloyhtiö voi antaa valtakirjan osakkaalle, joka voi tällöin hakea rakennuslupaa.

Rakennusvalvonnan tavat toimia eri paikkakunnilla vaihtelevat. Nopeiten saat tietoa, kun olet omaaloitteisesti yhteydessä paikkakuntasi rakennusvalvontaviranomaiseen.

Kysyvä ei tieltä eksy!

•

• •

Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenkiinteistöjen hallituksille ja isännöitsijöille neuvoa veloituksetta klo 9 –15 puh. 09-1667 6333 Paikkakunnan rakennusvalvonnasta tarvittavia ohjeita.

Sähköteknisissä asioissa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) klo 8.00–16.15 puh. 010 6052 000

LVI-neuvontainsinööri Jaakko Laksola Kiinteistöliitto Uusimaa

Huoneistoremonttien ilmoitusvelvollisuus Asunto-osakeyhtiössä osakkeenomistajalla ei ole vapaata oikeutta tehdä remontteja huoneistossaan. Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty rajat muutostyöoikeudelle sekä velvoite ilmoittaa suunnitelluista remonteista yhtiölle.

Kiinteistöliiton, Oikeusministeriön, Isännöintiliiton ja Kuluttajaliiton opas ilmoitusvelvollisuudesta yhtenäistää taloyhtiöiden osakkaita koskevan ilmoituskäytännön ja huolehtii menettelyjen lain mukaisuudesta.

Opas on tarpeellinen työkalu asioiden ja menettelyiden selkiyttämiseksi niin osakkaille, taloyhtiöille kuin isännöintiyrityksille. Oppaassa annetaan ohjeet muun muassa siihen, millaisista remonteista pitää ilmoittaa, mistä ilmoituksista ja keneltä taloyhtiö saa periä maksuja ja kuka päättää osakkaalta perittävistä maksuista

Kaikki ei ole Cuporia, mikä kiiltää

Opas löytyy netistä osoitteesta: www.taloyhtio.net => Lakitieto => Uusi asunto-osakeyhtiolaki => Opas ilmoitusvelvollisuudesta

Nykyaikaisella kupariputkijärjestelmällä teet putkiremontin hyvinkin kilpailukykyiseen hintaan. Kromatuilla ja maalatuilla kupariputkilla toteutat myös pintaasennukset tyylikkäästi. Mutta tiesitkö, että kupariputkillakin on eroja? Kun haluat kestävän ja hyvän putkiston taloosi valitse kotimainen, laadukas Cuporin kupariputki.

Mistä remonteista on sitten ilmoitettava?

Lue lisää putkiremonteista: www.cupori.com/putkiremontti

Kiinteistöliiton verkkopalvelusta löytyy suositus siitä, mistä kunnossapito- ja muutostöistä osakkaan on ilmoitettava taloyhtiölle ja mistä ei. Suosituksessa annetaan ohjeita yleisimpiin remonttitilanteisiin.

Mikäli muutostyö sisältää useita erilaisia toimenpiteitä, on hyvä varmistaa ilmoitusvelvollisuus oman taloyhtiön hallitukselta tai isännöitsijältä.

Jäsentaloyhtiöt voivat myös soittaa oman yhdistyksensä lakineuvontaan ja varmistaa lain tulkinta asiantuntijalta.

Suositus löytyy osoitteesta: www.taloyhtio.net => Lakitieto => Uusi asunto-osakeyhtiolaki => Huoneistoremontit

ILMOITUSLIITE

20

Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille

Taloyhtiö.Nyt ILMOITUSLIITE

KIINTEISTÖLIITTO Kotisi asialla

Osakkaan parhaaksi – koko taloyhtiön eduksi!

Yhtiökokousvideot – tietoa osakkaille www.youtube.com/Kiinteistoliitto Tiedon lähde taloyhtiöille – Taloyhtio.net www.taloyhtio.net Facebookissa taloyhtiötietoa – tykkää! www.facebook.com/Taloyhtio.net

www.kiinteistoliitto.fi

Pöö, ei ole mitään pelättävää.

Valokuitu on täällä!

Vaihda parempaan nettiin!

Soita: 0800-133 133 Sonera Valokuitu alkaen

19

90 €/kk

Sonera Valokuidun tilaajalle kaupan päälle 22h risteilylahjakortti! (arvo 124 €)

Sopimuskausi 24 kk

Tutustu tarjoukseen ja sen tarjousehtoihin tarkemmin osoitteessa:

sonera.fi/onnenpekka