ILMOITUSLIITE
TECHWOMEN INSPIROI HUIPULLE
1/2014
Kuva: Teemu Granström
Luottakaa omiin kykyihinne! Tekniikan ala ei ole tarkoitettu vain miehille. Neljä Aalto-yliopiston naisopiskelijaa kertoo, miksi naisten pitäisi ainakin harkita tekniikkaa. Teksti: Johanna Nykopp
A
alto-yliopiston opiskelijoille Sofia Ahaselle, Laura Gröhnille, Kersti Haahtille ja Amanda Ilkolle ei tekniikan alan miesvaltaisuus ollut valintojen este. He korostavat, että kurssivalinnoilla on mahdollista muokata opinnoista itselleen sopivat. ”Pääaineeni, vesi- ja ympäristötekniikan, voi yhdistää sivuaineopinnoilla esimerkiksi kemiaan, kehitysmaatutkimukseen tai systeemitieteisiin. Sen takia täällä on tilaa monen-
laisille ihmisille ja osaamiselle”, Haahti sanoo. Hänen mukaansa tekniikka mielletään helposti miehiseksi alaksi, vaikka myös naisia tarvitaan.
”Tekniikan opintoja pystyy Aalto-yliopistossa räätälöimään oman mielenkiinnon kohteisiin sopiviksi.”
”Luontoon ja ekologisuuteen liittyvillä aloilla on tällä hetkellä onneksi jo aika paljon naisia opiskelijoina”, hän toteaa. Alojen miesvaltaisuus vaihtelee. Esimerkiksi Gröhnin vuosikurssilla noin 60 aloittaneesta vain viisi oli naisia. Sen sijaan Ilkon, Ahasen ja Haahtin kurssilla naisia oli noin puolet. Automaatio- ja systeemitekniikkaa opiskelevalle Gröhnille miesvaltaisuus ei ole koskaan ollut ongelma, eikä hän ole suostunut jäämään jalkoihin. ”Se oikeastaan antoi lisäkannustusta. Pääsin näyttämään, että naisetkin osaavat.”
Myös Ilkko muistuttaa alan tarvitsevan kehittyäkseen kaikenlaisia opiskelijoita ideoineen ja suunnitelmineen – naisiakin. Naiset kehuvat yliopiston ilmapiiriä. Haahtin mukaan Otaniemi on ainutlaatuinen yhtenäinen kampus, joka luo yhteishenkeä, ja jossa on helppo viihtyä. Opintoihin saa aina apua ja kannustusta eikä ketään jätetä porukan ulkopuolelle.
>> WWW.TECHWOMEN.FI
1
TECHWOMEN
VIERASKYNÄ
ILMOITUSLIITE
TÄSSÄ NUMEROSSA: Tekniikan ala ei ole vain miehille.
Vaaleanpunaista tekniikkaa? Insinöörin työ on likaista. Insinöörit työskentelevät vain koneiden kanssa. Naiset eivät pärjää tekniikan alalla. Tämäntapaisten ajatusten soisi jo olevan menneen maailman jäänteitä. Totuus on kuitenkin se, että tekniikan ammattien vanhat mielikuvat elävät sitkeässä, ja insinöörikoulutukseen hakeutuu yhä selvästi enemmän miehiä kuin naisia.
s. 3
Metropolian opiskelijat osallistuvat yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtäviin kehittämis- ja tutkimusprojekteihin osana opintojaan.
Metropolia on pääkaupunkiseudulla toimiva kansainvälinen ja monialainen ammattikorkeakoulu. Metropolia kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita ja kehittäjiä.
Mikä tappaa kiinnostuksen? Tutkimukset löytävät merkittävää eroa siinä, miten paljon tekniikan koulutus kiinnostaa tyttöjä, ja siinä miten pieni osuus tytöistä lopulta päätyy hakeutumaan tekniikan alan koulutukseen. Joissain tapauksissa tyttöjen kiinnostus tekniikan alan opintoja kohtaan on jopa kaksinkertainen verrattuna siihen, moniko todella aikoo hakeutua kyseisen alan opintojen pariin. Olemmeko luoneet sellaisen mielikuvan tekniikan koulutuksesta, että tytöt eivät joko pärjää siellä, tai että koulutuksen kautta avautuva ura ei olekaan tyttöjä kiinnostava?
s. 5
Otsa ei ole rypyssä Inssi-tiedon äärellä Tekniikan alan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut ovat vuodesta 2008 lähtien työskennelleet INSSI-hankkeessa (www.inssihanke.fi), joka opetuksen sisällöllisen kehittämisen lisäksi tähtää tekniikan alan koulutuksen vetovoiman lisäämiseen. Yhtenä säikeenä tässä työssä on alusta lähtien ollut naisnäkökulman esille nostaminen. Keskeisin kanava on www.insinooriksi.fi -sivusto, ja tänä sosiaalisen median kultakautena insinöörit löytyvät tietenkin myös Facebookista: https://www. facebook.com/insinoorit. Kyseessä on myös kansainvälinen ilmiö. Euroopan tasolla toimii verkosto European Centre for Women and Technology (ECWT), joka pyrkii lisäämään naisten määrää tekniikan opiskelijoina. Haaste on tiedostettu myös Yhdysvalloissa, jossa vain noin joka kymmenes insinööreistä on nainen. Siellä asiaan on tartuttu myös yllättävillä tavoilla, mm. valmistamalla binäärikoodiin pukeutuneita tietotekniikkainsinööri-Barbeja. Mielikuvien muuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Siihen tarvitaan tietoa ja tilastoja mutta myös innoitusta ja yllätyksellisyyttä. Tähän haastamme koulutussektorin lisäksi myös tekniikan toimijat. Petteri Alanko, Savonia-ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö Lea Mustonen, Hämeen ammattikorkeakoulun viestintäpäällikkö
2
Eksakti luonnontiede on Helsingin yliopistossa keskittynyt Kumpulan tiedekampuksella toimivaan matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Alan opetus perustuu tutkimukseen, jonka tekijät ovat maailmalla arvostettuja luonnontieteilijöitä.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun kaikki yksiköt tarjoavat mahdollisuuden opiskella tekniikaltaan ja välineistöltään nykyaikaisissa oppimisympäristöissä.
Ajanmukaiset tilat luovat edellytykset monipuoliseen ja aktiiviseen oppimiseen. Opiskelijat voivat myös osallistua tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä hyödyntää ammattikorkeakoulun yksiköiden laajaa kansainvälistä verkostoa ulkomailla opiskellen.
s. 6
Rohkeat ajattelevat toisin
Tekniikka tarvitsee naisnäkökulmaa Työelämä ei karsasta tyttöjen lähtemistä tekniselle alalle, päinvastoin. Aiheesta on tehty lukuisia tutkimuksia ja opinnäytetöitä, sekä järjestetty ajankohtaisia seminaareja. Esimerkiksi viime lokakuussa järjestetyn Women in Tech -tapahtuman avasi opetusministeri Krista Kiuru, ja puhujina oli useita johtotehtäviin edenneitä tekniikan koulutuksen saaneita naisia. Yksi tilaisuuden puhujista oli Kone Oyj:n muotoilujohtaja Anne Stenros, joka korostaa naisten tuomaa lisäarvoa teknisille aloille. Hänen mukaansa naisten näkökulmaa tarvitaan teknologian uudistumiseen mm. siten, että palvelunäkökulma korostuu. Stenros huomauttaa, että Suomella ja Euroopalla ei yksinkertaisesti ole mahdollisuutta hukata naisten panosta ja osaamista globaalin talouden kilpailutilanteessa. Tekniikan ala on myös palkkatasa-arvon valossa tarkasteltuna suotuisa vaihtoehto tytöille. Tekniikan alalla palkkaus on tasa-arvoisempi kuin useilla muilla aloilla. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 esimerkiksi it-palvelualalla naisen euro on 95 senttiä, kun keskimäärin se on Suomessa 81 senttiä.
s. 4
Suomessa luonnontieteellinen osaaminen on kansainvälistä huippua.
T
utkimustieto sen vahvistaa: tyttökato on totta. T-median viimekeväisen tutkimuksen mukaan tyttöjen mielenkiinto tekniikan alan yrityksissä työskentelyä kohtaan on huomattavasti poikia vähäisempää, niin yläkouluikäisten kuin lukiolaistenkin osalta. Esimerkiksi energia-alan yrityksessä työskentely kiinnostaa poikia kuusinkertaisesti tyttöihin verrattuna. Kone- ja metalliteollisuudessa kerroin on jopa 10! Opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämät tilastot kertovat samansuuntaisia faktoja tämänhetkisistä ammattikorkeakouluopiskelijoista. Nuorisoasteen tekniikan alalle hakeutuu vuosittain tällä hetkellä n. 29 000 poikaa, kun taas tyttöjen määrä pysyttelee vuosi toisensa jälkeen alle 5000 uudessa opiskelijassa.
Neljä Aalto yliopiston naisopiskelijaa kertoo, miksi naisten pitäisi ainakin harkita alaa. He korostavat, että kurssivalinnoilla on mahdollista muokata opinnoista itselleen sopivat. Tekniikan alalla tarvitaankin kaikenlaisia osaajia.
s. 7
Katariina Rossi kuunteli lukiossa opinto-ohjaajaansa, mutta vielä enemmän omaa sisäistä ääntään ja valitsi sähkötekniikan koulutusohjelman. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa Katariina voi hyödyntää opinnoissaan melko vapaasti sekä teknillisen että kauppatieteellisen tiedekunnan kurssitarjontaa.
VERKOSSA: Tekniikan tohtori Tarja Pääkkönen kannustaa yhdistelemään ennakkoluulottomasti tekniikkaa eri aloihin ja perustamaan yrityksiä. www.techwomen.fi/teknologiaa-ja-huippumuotia/ Verkosto kannustaa uskaltamaan ja uskomaan itseensä
Näitä naisia ei lasikatto pysäytä. Aalto Women in Business -verkostossa uransa alkumetreillä olevat naiset saavat tukea ja tsemppiä sekä toisiltaan että työelämän naismenestyjiltä. www.techwomen.fi/verkosto-kannustaauskaltamaan-ja-uskomaan-itseensa/
TechWomen.fi on T-Media Oy:n tuottama julkaisu, joka kannustaa ja rohkaisee nuoria naisia tekniikan alan opiskeluiden ja töiden pariin. Päätoimittaja: Vesa Vilenius Ulkoasu: Flukso Toimittaja: Johanna Nykopp Kuvat: Teemu Granström, Dora Cheffi-Arab, Tuukka Kiviranta
Kustantaja: Harri Leinikka Julkaisija: T-Media Oy, Eteläinen Makasiinikatu 4, 00130 Helsinki www.t-media.fi T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa (TAT) yhdessä Finnfactsin kanssa. TAT rakentaa Suomea, jonka yrityksillä on osaavat työntekijät ja rohkeutta menestyä.
TECHWOMEN
ILMOITUSLIITE
Aalto-yliopistossa tekniikan opintoja pystyy räätälöimään omiin mielenkiinnonkohteisiin sopiviksi ” Erityisen hienoa on koulun ja yritysten välinen yhteistyö.”
”Tänne tullessani en ollut koskaan koodannut, mutta se ei ole menoa haitannut.”
”Pääsin näyttämään, että naisetkin osaavat.”
”Täällä on mielettömän hyvä ryhmähenki.”
KERSTI HAAHTI, 23, AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU
SOFIA AHANEN, 21, AALTO-YLIOPISTON PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU
LAURA GRÖHN, 23, AALTO-YLIOPISTON SÄHKÖTEKNIIKAN KORKEAKOULU
AMANDA ILKKO, 21, AALTO-YLIOPISTON KEMIAN TEKNIIKAN KORKEAKOULU
Lukion aloittaessani harkitsin jatkavani joko lääketieteen tai tekniikan opintoihin. Näiden suunnitelmien takia opiskelin pitkää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa. Ylioppilaskokeiden aikana suunnitelmani selkenivät. Halusin mieluummin tekniselle alalle. Aloin tutkia, millaisia opintoja Aaltoyliopisto tarjosi ja päädyin valitsemaan yhdyskunta- ja ympäristötekniikan linjan. Alalle houkutteli erityisesti se, että siinä pääsee tutustumaan luonnonprosessien ja tekniikan yhdistämiseen. Olen opiskellut nyt viisi vuotta ja viihtynyt erinomaisesti. Erityisen hienoa on koulun ja yritysten välinen yhteistyö. Jo ensimmäisenä opiskeluvuotena pääsimme yritysvierailuiden kautta tutustumaan aloihin, joille voisimme työllistyä opintojemme jälkeen. Tämä helpotti pää- ja sivuaineiden valinnassa. Huomasin pian, että tekniikan opintoja pystyy räätälöimään oman mielenkiinnon kohteisiin sopiviksi. Olen erikoistunut opinnoissani vesitalouteen liittyvään mallintamiseen, ja toivon pääseväni opintojeni jälkeen tekemään vesistömallinnuksia, kuten tulvaennusteita. Työn konkreettisuus ja hyödyllisyys kiehtoo ja sopii luonteelleni.
Hain opiskelemaan Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakouluun, koska opinnot kuulostivat ihmisläheisemmiltä kuin muut tekniikan alat. Tunsin, että minulla oli taipumusta paljon muuhunkin kuin laskemiseen. Myöhemmin huomasin, että pää- ja sivuaineopinnoilla voi tehdä opinnoista juuri oman tyylisensä. Pääaineeni on ”ihminen ja vuorovaikutus” ja sivuaineeni ”työpsykologia ja johtaminen”. Valintojen ansiosta opintoni sisältävät teknisen näkökulman lisäksi muitakin ulottuvuuksia. Opiskelen täällä nyt kolmatta vuotta. Opintojen alussa oli kiinnostavien kurssien lisäksi puuduttavia ja motivaatiota testaavia kursseja. Myöhemmin kaikki ovat kuitenkin osoittautuneet tärkeiksi. Opintojen loppuvaiheessa saan itse vaikuttaa enemmän siihen, mitä opiskelen. Opintomme ovat käytännönläheisiä ja teemme paljon ryhmätöitä. Vuosikurssillamme puolet on naisia. Tänne tullessani en ollut koskaan koodannut, mutta se ei ole menoa haitannut. Tulevaisuudessa tulen työskentelemään jonkinlaisena suunnittelijana tai konsulttina.
Olen aina tiennyt haluavani tekniikan alalle, koska tietynlainen kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on ollut elämässäni läsnä. Automaatio- ja systeemitekniikan opinnoissa houkutteli se, että ne kuulostivat mielenkiintoisilta ja minulle sopivilta. Olen opiskellut täällä neljä vuotta ja ollut tyytyväinen valintaani. Ilmapiiri korkeakoulussamme on kannustava ja kavereista saa tukea. Oikeita kursseja valitsemalla pystyy räätälöimään omiin urasuunnitelmiin sopivat opinnot. Sivuaineeni on tietotekniikka. Miesvaltaisuus ei saa olla este opiskelupaikan valinnalle. Jos ala kiinnostaa, niin tänne vaan! Minun vuosikurssillani aloitti aikoinaan noin 60 oppilasta, joista viisi oli naisia. Itselleni miesvaltaisuus ei ollut missään vaiheessa ongelma. Se oikeastaan antoi lisäkannustusta. Pääsin näyttämään, että naisetkin osaavat. Automaatio on edelleen muuttuva ala, ja sen takia opiskelijan pitää jaksaa opiskella ja pysyä ajan hermoilla koko ajan. Opiskelu ei tule loppumaan siihen, että valmistuu.
Opiskelin lukiossa matemaattisia aineita, ja tiesin haluavani teknis-tieteelliselle alalle. Eri aloja harkittuani tajusin, etten oikeastaan pidä fysiikasta, joten päätin valita kemiantekniikan. Myöhemmin valitsin pääaineekseni prosessit ja tuotteet ja sivuaineeksi tuotantotalouden. Olen ollut valintoihini tyytyväinen. Opinnot tuntuvat hyödyllisiltä ja konkreettisilta. Täällä on myös mielettömän hyvä ryhmähenki. Kaikki saavat olla omanlaisiaan. Kemian ala sopii niille, jotka haluavat ymmärtää kemiaan liittyvä prosesseja ja ovat kiinnostuneet kestävästä kehityksestä ja ympäristön ilmiöistä. Meidän vuosikurssillamme naisia on noin puolet. Ohjeeni tekniikan alaa harkitseville naisille on seuraava: Luottakaa omiin kykyihinne. Ihmiset ovat täällä todella mukavia eikä ketään katsota nenän vartta pitkin. Ala tarvitsee kehittyäkseen kaikenlaisia opiskelijoita ideoineen ja suunnitelmineen. Haaveenani on päästä opintojen jälkeen konsulttifirmaan kehittämään teollisuusprosesseja.
Teksti: Johanna Nykopp Kuvat: Teemu Granström
Tekniikka + Talous + Taide = Vapaus onnistua.
Hae kandiohjelmiin!
Aalto-yliopisto on suomalaisille vahvuuksille rakentuva kansainvälinen yliopisto. Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden: tarjolla on yli 90 alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusohjelmaa kauppatieteiden, taiteen ja muotoilun sekä tekniikan ja arkkitehtuurin aloilta. Opintokokonaisuuden voi rakentaa omien uratavoitteiden ja kiinnostusten pohjalta. Lue lisää: aalto.fi/studies
Hakuaika
3.3.–1.4.2014 Lue lisää ja hae:
aalto.fi/studies
3
TECHWOMEN
Tekniikka sopii elämäntavaksi
ILMOITUSLIITE
Nykyaikainen viestintä ja insinööriosaaminen yhdistyvät mediatekniikan koulutuksessa. Metropolia-ammattikorkeakoulun opiskelija Jasmin Lappalainen valottaa alan monipuolisia mahdollisuuksia.
JASMIN LAPPALAINEN, 23, MEDIATEKNIIKKA, METROPOLIA
H
alusin lukion jälkeen ehdottomasti asioita, jotka saattavat päätyä myös oikeaksi tumista estänyt. Jos pääsee pääsykokeen läpi, ammattikorkeakouluun, koska käypärjää varmasti täälläkin. tuotteeksi. tännön opiskelu sopii luonteelleni. Ikimuistoisin projekti, jossa olin mukaMediatekniikan insinööri voi toimia valOlin kiinnostunut teknisistä aloista ja pääna, tehtiin Lastenlinnassa. Lavastimme EKG- mistuttuaan teknisen suunnittelun, kehitykdyin selaamaan eri vaihtoehtoja ammattikormittaukset. Se oli projekteistani ensimmäinen sen tai asiakaspalvelun tehtävissä esimerkiksi keakoulujen esitteestä. Mediatekniikka kuuja jännitin paljon. Tuntui hullulta, että mi- viestintäalan yrityksissä. Voimme toimia vaiklosti mielenkiintoisimmalta vaihtoehdolta. nut laitettiin vasta opintoni kapa kirjapainon esimiesEn ollut aikaisemmin edes kuullut sellaisesta. aloittaneena töihin. Ratkai- ”Kaverini tosin tai asiantuntijatehtävissä, Opiskelen Metropolian mediatekniikan su oli oikea, koska tuon pro- saattavat kysyä, onko digitaalisen julkaisutoilinjalla nyt neljättä vuotta. Opinnoissa voi jektin myötä opin valtavasti koulussani yhtään minnan kehitystehtävissuuntautua joko graafiseen tekniikkaan tai ja sain itseluottamusta. sä, internet- tai mobiilinaisia. Tällaisista digitaaliseen mediaan. Olin aluksi aivan varMukana projektissa oli palveluiden kehittäjänä, mielikuvista pääsemme multimediatuottajana ja ma haluavani graafiselle puolelle, mutta toimyös sairaanhoitajaksi opiskelevia. He antoivat meille toivottavasti jossakin sin kävi. digitaalisen TV:n ja viPidän opinnoistani todella paljon. Menäkökulmaa ja tietoa siitä, vaiheessa eroon.” deotekniikan kehitystehdiatekninen elämäntapa on tarttunut salakamiten asiat toimivat käytäntävissä. valasti myös arkeeni. Koulun alettua hankin nössä. Tällainen eri alojen opiskelijoiden yhItse olen erityisen kiinnostunut opintojekaikki Adoben ohjelmistot ja tehokkaamteistyö on mielestäni tärkeä osa valmistautu- ni audiovisuaalisesta puolesta. Tällä hetkellä man tietokoneen. Seuraan alan kehitystä ja mista työelämään. olen työharjoittelussa Metropolian medialahaen siitä tietoa myös vapaa-ajallani. GoogMyös viime talvena pääsin mukaan kiin- boratoriossa Leppävaarassa. Työhöni kuuluu nostavaan projektiin. Tehtäväm- projekteihin osallistuminen, laboratorion hoile ja YouTube ovat tässä keskeime oli tuottaa video lumen au- taminen, laitevuokrauksen ylläpito ja studion siä kanavia. Opetuksemme on asiantunte- ”Mediatekninen raustyöstä. Odotimme kovaa kunnossapito. vaa ja antaa laajan kokonaisku- elämäntapa lumisadetta päiväkausia. Lopulta Omana haaveenani on päästä töihin jovan siitä, mitä ala pitää sisällään. on tarttunut sain soiton keskellä yötä. Lunta! honkin tv- ja videotekniikan alan yritykseen. Opettajat motivoivat ja lisäävät salakavalasti Keräsimme kaluston kasaan ja Etenkin jälkituotannollisen tekniikan tehtävät kiinnostusta alaa kohtaan. kiinnostavat. myös arkeeni.” lähdimme töihin. Opinnoissa parasta on yhteisOpinnoissa menestyminen Insinöörin opinnot mielletään helpostyö ulkopuolisten asiakkaiden edellyttää omatoimisuutta, itse- ti miehisiksi, mutta ryhmässämme on kylkanssa. Projekteja voi valita oman kiinnosluottamusta sekä motivaatiota perehtyä asi- lä muitakin naisia kuin minä. Metropolian tuksen mukaan, ja tarjolla on erilaisia hankoihin myös omatoimisesti. Kaikille opiskeli- ilmapiiri on todella positiivinen ja kannuskeita videotuotannosta pelituotantoon. Tunjoille matematiikan opinnot eivät ole olleet tava. Kaikenlaisia ihmisiä löytyy ja ryhmätuu hienolta päästä tekemään konkreettisia helppoja, mutta se ei ole opintoihin osallis- henki toimii.
4
Teksti: Johanna Nykopp | Kuva: Dora Cheffi-Arab
Toivoisin, että ajan myötä useampia naisia uskaltautuisi tekniikan alalle. Varmastikin asian esiintuominen ja siitä keskusteleminen edistävät asiaa. Koulussani ja työssäni en ole törmännyt ennakkoluuloihin. Kaverini tosin saattavat kysyä, onko koulussani yhtään naisia. Tällaisista mielikuvista pääsemme toivottavasti jossakin vaiheessa eroon.
METROPOLIA ON SUOMEN SUURIN JA MONIPUOLISIN INSINÖÖRI (AMK) – KOULUTTAJA. Voit opiskella tutkintoon kokopäiväisesti tai monimuotoisesti työn ohella. • Insinööri (AMK) 17 tutkinto-ohjelmaa • Metropolia Master’s: 7 ylemmän AMK:n tutkintoohjelmaa
www.metropolia.fi
TECHWOMEN
ILMOITUSLIITE
Maan ytimestä avaruuteen
Suomessa luonnontieteellinen osaaminen on kansainvälistä huippua. Eksakti luonnontiede on Helsingin yliopistossa keskittynyt Kumpulan tiedekampuksella toimivaan matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan. Matematiikan opiskelija Ida Hintsala ja kemian opiskelija Aino Pyrhönen kertovat, minkälaista opiskelu on käytännössä.
IDA HINTSALA, 19, MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS
Matematiikka on kivaa
O
len opiskellut matematiikkaa Helsingin yliopistossa noin puolitoista vuotta. Kiehtovimpia asioita alan opiskelussa ovat ahaa-elämykset. Ne hetket, kun tajuaa jonkun asian ja palaset loksahtavat päässä paikalleen. Kumpulan tiedekampuksella on hienoa, että voimme opiskella vapaasti itseämme kiinnostavia luonnontieteellisiä aloja. Valitsin pääaineekseni matematiikan, koska sen on mielestäni mielenkiintoista ja kivaa. Täällä sitä pääsee tutkimaan monesta eri näkökulmasta, ja jos joku ajatusmalli alkaa kiinnostaa erityisen paljon, sitä voi opiskella lisää. Sivuaineeni on fysiikka, mutta jos olisin halunnut, olisin voinut perehtyä myös tietojenkäsittelytieteeseen tai kemiaan. On mahtavaa, että Kumpulassa luonnontieteiden asiantuntijat työskentelevät näin lähellä toisiaan. Kampuksellamme on upea ilmapiiri. Jo ensimmäisillä matematiikan kursseilla saa osallistua laskareihin, joissa kurssin jo käynyt opiskelija auttaa juuri aloittaneita tehtävien tekemisessä. Meillä tehdään myös projekteja. Laitoksellamme pidetään myös laskupajoja. Tämä tarkoittaa sitä, että laitoksen tutkijat ja työntekijät päivystävät ryhmäoppimistiloissa ja heiltä voi mennä kysymään apua tehtä-
AINO PYRHÖNEN, 20, KEMIAN LAITOS
viin. Apu on todella tärkeää, koska parhaiten oppii laskemalla. Opiskelukaverini ovat sekä miehiä että naisia. Naiset ja miehet pärjäävät täällä yhtä hyvin.Tähtään näillä näkymin matematiikan opettajaksi. Työelämään olen tutustunut tekemällä opettajansijaisuuksia. Olen opettanut niin lukiossa, yläkoulussa kuin ala-asteellakin. En kuitenkaan osaa kuvitella tekeväni koko ikääni samaa työtä. Onneksi voin olla opettajuuden lisäksi paljon muutakin: syventyä tutkijaksi, olla yrityksen asiantuntija, työskennellä pankissa, markkinatutkimuslaitoksessa tai vakuutuslaitoksissa. Mahdollisuuksia on monia ja työnäkymät hyvät.
Kumpulan tiedekampus on Pohjoismaiden suurin luonnontieteiden keskittymä. Siellä toimii Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, jossa voi opiskella: Fysiikkaa Geologiaa Maantiedettä Kemiaa Matematiikkaa Tilastotiedettä Tietojenkäsittelytiedettä
Kemia on käsityötä ja tiedettä
K
emia alkoi kiinnostaa tosissaan kun luin ylioppilaskirjoituksiin. Päätin hakea Helsingin yliopistoon ja olen ollut täällä nyt puolitoista vuotta. Kemiassa kiehtovinta on se, että ala on yhdistelmä käsityötä ja puhdasta tiedettä. Pidän myös opetuksen laaja-alaisuudesta. Pystymme suuntautumaan erilaisiin opintoihin, kuten esim. radiokemiaan, orgaaniseen kemiaan, epäorgaaniseen kemiaan ja analyyttiseen kemiaan. Tällä hetkellä minua kiinnostaa erityisesti energiaan ja ilmaston lämpenemiseen liitty-
Kampuksella toimii myös valtakunnallinen Luma-keskus, jonka tehtävänä on tukea luonnontieteen opetusta ja oppimista kouluissa. Yliopiston lisäksi kampuksella sijaitsee Ilmatieteen laitos, joka on valtion tutkimuslaitos.
vät kysymykset. Aihepiirin opiskelussa minua auttaa myös sivuaineeni fysiikka ja matematiikka. Kampuksen ilmapiiri on rento ja innostava. Meitä kannustetaan pienryhmätyöskentelyyn. On motivoivaa ratkoa ongelmia opiskelukavereiden kanssa. Täällä saa apua aina, kun menee kysymään. Neuvojana voi olla luennoitsija, assistentti, pienryhmän johtaja tai kurssikaveri. Kemian opiskelussa pärjäämiseen riittää perusmielenkiinto luonnontieteitä kohtaan. Minun vuosikurssillani on tällä hetkellä suunnilleen yhtä paljon naisia kuin miehiä. Opinnoissa ratkaisee motivaatio, ei sukupuoli. Opintojen eteen pitää tehdä töitä, mutta se on palkitsevaa. Tällä hetkellä tutkimustyö kiinnostaa minua eniten. Työtä voisi tehdä joko yliopistolla tai yrityksessä. Olisi myös mahdollista lähteä harjoittelemaan ulkomaille. Täällä on siihen erinomaiset mahdollisuudet.
Teksti: Johanna Nykopp Kuva: Teemu Granström
5
TECHWOMEN
ILMOITUSLIITE
Insinööri on avainroolissa elintarvikkeiden tuotantoketjussa
Kestävät ruokaratkaisut on yksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun monitieteellisistä painoaloista. Ruokaketjun hallintaan ja kehittämiseen tähtäävä koulutus tapahtuu tiiviissä yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän kanssa, mikä antaa opiskelijoillekin hyvät valmiudet työelämään.
LENITA KOTTARI, 23, BIO- JA ELINTARVIKETEKNIIKKA, SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
O
len ollut aina määrätietoinen opiskelija. Suoritin jo lukion ohessa myös maaseutuyrittäjän tutkinnon. Tämän jälkeen opiskelin Kuopiossa kahden vuoden ajan ympäristötieteitä. Huomasin kaipaavani muuta. Kun kuulin, että Seinäjoella voi opiskella bio- ja elintarviketeknologiaa, päätin hakea. Olin ollut kiinnostunut elintarviketeollisuudesta ja biologiasta jo pidemmän aikaa. Olen opiskellut Seinäjoella nyt 1,5 vuotta ja viihtynyt erinomaisesti. Valmistun jo tänä vuonna, koska sain hyväksiluettua edellisen opiskelupaikkani opintoja. Yleensähän opinnot kestävät neljä vuotta. Täällä ollaan siis joustavia hyväksilukujen suhteen ja opetus on muutenkin erittäin laadukasta ja tilat erinomaiset. Pidän etenkin tunneista, joilla saamme tehdä asioita käytännössä. Esimerkiksi meijeriteknologian tunneilla valmistimme jäätelöä, ja lihateknologian puolella nakkeja. Ammattiaineitamme ovat muun muassa elintarvikeprosessit, bioprosessitekniikka ja elintarvikekemia. Mielestäni on hyvä, että osa bio- ja elintarviketekniikan insinööriopin-
”Insinööritkään eivät tee työtä yksin, vaan yhdessä muiden ammattilaisten kanssa.”
6
noista järjestetään jatkossa yhteisesti agrologi- ja restonomikoulutusten kanssa. Tällöin opiskelijat pääsevät tutustumaan elintarvikkeen koko tuotantoketjuun. Hienoa tällä alalla on se, että voimme valmistua lukuisille aloille, kuten elintarviketeollisuuden työnjohtoon, tuotekehitykseen, laadunhallintaan, laboratoriopuolelle, terveystarkastajaksi ja tuotantopuolelle. Toivon, että voisin jatkossa yhdistää maatalousyrittäjyyden opintojani bio- ja elintarviketekniikkaan. Suurimpana haaveenani on perustaa oma yritys, mutta suunnitelmani tästä eivät ole vielä täysin kirkastuneet. Aluksi haluankin työskennellä jossain elintarvikefirmassa ja pohtia tulevaa. Etenkin pienessä yrityksessä toimiminen kiinnostaa. Olen huomannut työharjoittelujeni aikana, että insinööritkään eivät tee työtä yksin, vaan yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Ehkä juuri tämän takia teemme niin paljon ryhmätöitä. Monet kurssit huipentuvat suurempaan tehtävään, joka tehdään yhdessä muiden kanssa. Koska Seinäjoen ammattikorkeakoululla on hyvät yhteydet alueen elintarvikeyrityksiin, on harjoittelupaikkojen saaminen helppoa, vaikka toki omaakin aktiivisuutta tarvitaan. Teemme yritysten kanssa myös paljon mielenkiintoisia projekteja. Jaoin harjoitteluni kahtia, vaikka sen olisi voinut suorittaa yhdessäkin erässä. Halusin oppia tuntemaan mahdollisimman monia eri-
Teksti: Johanna Nykopp | Kuva: Tuukka Kiviranta
laisia aloja ja toimintamalleja. Olen siis ollut 3,5 kuukautta harjoittelussa Ilmajoen Makkaramestareilla, ja viimeiset 1,5 kuukautta tulen työskentelemään kauhavalaisessa elintarvikeyrityksessä nimeltä Domretor, joka tekee valmisruokia ja puolivalmisteita. Minulla on alasta myös kesätyökokemusta. Olin viime kesän Atrialla. Olen siis ollut töissä isommissa ja pienemmissä yrityksissä. Missään en ole kohdannut minkäänlaisia ennakkoluuloja, vaikka elintarvikeala onkin yhä miesvaltainen. Mielestäni elintarviketeollisuus tarvitsee naisia, koska
ajattelutapamme on hieman erilainen. Pystymme tuomaan uusia ideoita ja luomaan uusia toimintamalleja. Elintarviketeollisuudesta löytyy paljon mielenkiintoisia tehtäviä alan insinööreille. Ihmiset tarvitsevat laadukkaita elintarvikkeita, joiden tuotantoprosessit ja jakelukanavat ovat kunnossa. Ala sopii niille, jotka haluavat osaltaan vaikuttaa siihen mitä ja miten tulevaisuudessa syömme. Menestymisen avaimet ovat yksinkertaiset. Ole rohkea ja valmis oppimaan uusia asioita. Luota itseesi ja taitoihisi.
SEAMK ON MENESTYVÄ, KANSAINVÄLINEN, YRITTÄJÄHENKINEN KORKEAKOULU Seinäjoen ammattikorkeakoulussa on noin 4900 opiskelijaa kuudella eri alalla. Koulutusta tarjotaan nuorille ja aikuisille, sekä suomeksi ja englanniksi. SeAMKista valmistuneiden tutkimuksen mukaan 73 % on työllistynyt vakituisiin työsuhteisiin ja jopa 6,5 % yrittäjiksi (Varamäki 2011). www.seamk.fi
Kevään yhteishaussa olevat tekniikan alan AMK-koulutukset ovat: • Bio- ja elintarviketekniikkaa • Kone- ja tuotantotekniikka • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri • Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari • Sähkö- ja automaatiotekniikka • Tieto- ja viestintätekniikka Kevään yhteishaussa olevat tekniikan alan ylempi AMK-koulutus on: • Teknologiaosaamisen johtaminen
TECHWOMEN
Rohkeat ajattelevat toisin Teksti: Ulla Ylönen | Kuvat: Ari Nakari
Jako miesten ja naisten aloihin huvittaa Emma Paasosta ja Katariina Rossia. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa diplomi-insinööreiksi opiskelevien naisten mielestä tärkeintä on hakeutua alalle, joka kiinnostaa. EMMA PAASONEN, 23, KONETEKNIIKKA ”Opiskelen kolmatta vuotta konetekniikkaa, ja ten pois yliopisto-opintojen opintotukiajasta. AMK-vuodesta oli myös hyötyä. Neuvoin viihdyn yliopistossani loistavasti. Pääaineeni on valmistustekniikka, joka mielestäni on ko- oman luokan poikia fysiikassa ja matematiinetekniikan oppiaineista laaja-alaisin ja käy- kassa, ja taitoni vahvistuivat niin paljon, että tännönläheisin. Se antaa hyvän pohjan hakea pääsin toisella yrittämällä helposti LUT:iin. valmistuspuolelle monenlaisiin tehtäviin. ItOlen vuosikurssini ainoa nainen. Kieltäse ajattelen, ettei valmistustekmättä se yllätti, mutta ei se tahtia niikka oikeastaan rajaa mitään ”On haittaa. Olen sopeutunut miesvalhommia pois. taiseen joukkoon hyvin ja nautin vanhanaikaista Teen parhaillaan kandidaaopiskelukavereideni luottamuspitää tintyötä levytyötekniikasta. Se ta. Heti ensimmäisenä opiskeluvalmistuu kesään mennessä. konetekniikkaa vuonna minut valittiin ainejärKandidaatintyöni käsittelee miesten alana.” jestömme Koneenrakennuskillan ohutlevyjen liittämistä toisiinsihteeriksi. Nykyisin toimin exsa. Syksyllä aloitan sitten maisteriopinnot, joi- cursiovastaavana. den päätyttyä - siis kahden vuoden kuluttua Alkanut kevät onkin tavallista vilkkaamvalmistun diplomi-insinööriksi. DI-vaiheessa pi. Kiltamme täyttää 40 vuotta. Omien juhlierikoistun tuotantotekniikkaan. en lisäksi järjestämme täällä LappeenrannasOpintoni ovat edenneet suunnitelmien sa kaikkien Suomen teknillisten yliopistojen mukaan. Minulla on hieman tiukempi aika- konetekniikan opiskelijoiden yhteiset Kirkastaulu kuin useimmilla koneteekkareilla. Eh- tusjuhlat. din nimittäin opiskella vuoden talotekniikkaa On vanhanaikaista pitää konetekniikkaa Mikkelin ammattikorkeakoulussa, ja se on sit- miesten alana. Itse päätin jo lukiossa pyrkiä
opiskelemaan tekniikkaa. Eniten valintaani vaikutti tietenkin se, että matematiikka ja fysiikka olivat lempiaineitani. Luki-häiriö puolestaan haittaa paljon lukemista vaativien aineiden opiskelua, joten humanistia minusta
ei olisi tullut. Parhaillaan jännitän kesätyöpaikan puolesta. Olen hakenut muun muassa ABB:lle, Outotecille ja Koneelle. Hakuaika päättyi tällä viikolla.”
KATARIINA ROSSI, 20, SÄHKÖTEKNIIKKA ”En ole kertaakaan edes ajatellut, sopivatko tekniikan opinnot naisille vai eivät. Tärkeintä on opiskella sellaista alaa, mikä kiinnostaa. Matematiikka ja fysiikka olivat lukiossa lempiaineitani. Valitsin kuitenkin tekniikan, sillä pelkkä matematiikan opiskelu olisi tylsää. Olen erittäin tyytyväinen, kun pääsin LUT:n sähkötekniikan koulutusohjelmaan
heti ensi yrityksellä. Nyt menossa on toinen vuosi, ja tuskin maltan odottaa kandidaattiopintojen päättymistä ja sähkömarkkinaopintojen alkamista! Maisteriohjelman suuntautumisvaihtoehto ”Sähkömarkkinat” on nimittäin syy siihen, miksi ylipäätään hain Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Sähkökauppaa
käydään eurooppalaisilla sähkömarkkinoil- työyliopistoa. Diplomi-insinööriksi valmisla, ja siellä sähkömarkkina-alan diplomi-in- tun noin neljän vuoden kuluttua. sinööri on keskeinen vaikuttaja. Alassa yhOlen kotoisin Suonenjoelta. Lappeenrandistyvät tekniikka ja talous, joita kumpaakin nassa en ollut käynyt koskaan, ja teknillisesvoi opiskella täällä Lappeenrantä yliopistostakin kuulin opolta. nassa. Tykkään kaupungista ja kam”Minusta on Kahden ensimmäisen vuo- hienoa, kun voin puksen ilmapiiristä. Elämäni den opintoihin kuuluu paljon pyörii tässä muutaman kiloopinnoissani matematiikkaa ja fysiikkaa. Limetrin säteellä. Kotini on opissäksi opiskelemme muun muas- yhdistää kelijatalossa ja läheisessä kaupsa elektroniikkaa, ohjelmointia tekniikkaa ja pakeskuksessa ovat marketit, ja kaikkea muuta sähkötekniik- taloutta.” kampaamot ja kaikki. Lappeenrannan keskustaan on matkaa kaan liittyvää. Mahdollista kansainvälistä uraa silmällä noin seitsemän kilometriä. pitäen aloitin kielikeskuksessa espanjan opinOma ainejärjestö on myös tärkeä. Toimin not. Kun kandin tutkintoni on suoritettu, ha- sähköteekkarikilta Sätkyn fuksivastaavana eli luaisin lähteä vuodeksi opiskelijavaihtoon neuvon ensimmäisen vuoden opiskelijoita taEspanjaan. LUT:llä on siellä monta yhteis- lon tavoille.”
ROHKEAT AJATTELEVAT TOISIN – OLE YKSI MEISTÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto (Lappeenranta University of Technology, LUT) tarjoaa koulutusta tekniikan ja kauppatieteen aloilla. LUT:sta hankittu koulutus on kovaa valuuttaa kotimaisilla ja kansainvälisillä työmarkkinoilla.
Lue lisää www.lut.fi/haku
Kandidaatintutkinnosta aloittavat voivat valita 8 tekniikan alan koulutusohjelmasta: Energiatekniikka Kemiantekniikka Konetekniikka Sähkötekniikka Ympäristötekniikka Laskennallinen tiede ja teknillinen fysiikka Tietotekniikka Tuotantotalous … ja jatkaa opintojaan maisteriohjelmissa DI-tutkintoon saakka.
7
8