PERINNETIETOA - Parkkilan koulupiiri by Ipi Fun

\i", :l,'uq i' .,1

z1'-i

tir

- .,Ål-r\

,ffi]),i \1

",]

... =:\

\i0 \'-

.-.=-_-_-----'-

'rffiÄ i$-giF; i.'i r 1

.*r

i\i

H...tU LLI

:-\

\\ t

It e

,4 o,

i t/tt<a o a.lw

HYVÄ LI'KIJA

Kädessäai o]'evaan vltrkoaeen on koottu Parkkllan aeudun tapahtumla Ja asutuksen trlstorl-aa mennel.ltä vuosllta. Ammat1ntal.ta.JLa Ja harrastaJLa on koottu suutarl.sta

suonanisktJätin. Asutukson muutokset Llmenevät autioltumlseo selvittävästä l.uotteloata_ Ja samanalkaisestl työs-

tet.ystä kartastaeJoka on nähtävänä koulun tiloLssa. Vi^hkossa on kertomu.ksla esimerkikal ulttotoimlnnasta, ravikl.lpaLluLsta,enslmmäl.sen radLon Ja putrellmen tulosta kyläkunnal"Le sekä kaupaakäynnln alkuaJolsta. KäsLtel.J.yt aslat saattavat olla puutteeLlisia. MLkäIi Sinulla on tl,edogsacL kotlseutuusl lllttyvlä tarlnolta taL tapahturnl,a ota ytrteyttä kylätoLmlkunnan Jäsenl"in. Kiitåi.mme Teltä katlclclar Jotka olette antaneet tlctonne käytettäväksl kotLaeudun perlnteen tall'entamlseksi.

5 KIERI\oKOULI'N TOTMTNTA P.A,RTtrILAN KOULUPIIRIN ÅLUEELI.Å

annettiin opetusta Ebnca kansakoulun tolminnan alolttiltlcta kSertokouluasa. f,O.ulupaLkkana oli ä|aa edellLsen talvea kinkdrltalo Ja koulu keati kerralleaä Luusr- vlikkoa' Jos kylä oLi kovl"a laaJa Ja oppilaita palJohl sa&tettiin koulual'ka Jakåa kahtLa, JoltoLn pLdettLta koultra kahdessa eri talossa Ja kqmmasaakin kolme vilkkoa. oppllsttten ikä saattoi val-hdelLa kgvaati, nuorimmat olivat kuudea tuodell paikkeLlla. I

OpettaJat

OpettaJtaa tolnlvat koulumme alueella seuraavat opettaJatl Anna Muukkoaere, Iita Kauppinen, fi.ta Pöntlnea, Emma Ttrkt'aiD€n, Salme Muhll Ja Emma PulkkLneirr fuma Pulkkt'nen pltl kou1ua syrJäkyliscä v1elä senk1n JälLten kun kansakoulusaa a1'kol kake{luokkalnen alakoulu. llän tol'nrf nryötremnln myöskia eiJaLsope

ttal ana kaneakoululs ea.

ffeJ.usteet Ja oPetusvällneet

opetuata annettlln tawalllaeati talon euurLnmassa kamariasa, opetJpnne oli kannettu pölkkyJea päälle lankkuJa istuLmLksl-' t.ajalla oli tuo!.L Ja pLent pöytä Jå pöydällä het-mitaulu' O?pllatlte annettLla aapi.akirJa, klvLtäulu Ja rltrvell. Opetus

PLenten opetukseen kuuluLvat aaklåÖlten opettelu, taYaamaan harJoitteLu sekä kirJaLaten Ja ndrtÖroltten harJolttelu k{.vtIconapLa opetettiin lulrÖbaan Ja klrJoittalnaa'n sekä taulullc. laEkemaa,n ykalnkertaigia laekutehtf,via Ja lleäkai heLdäa tu-

1t opeteLla katek{smusta. Laulua kaLkLlle opetettit'n yhteLgeeti. Vieläkln vol tavoLttaa f0-vuotiaLte henkllöitä, Joltten aiåoat koulut ovat olleet kierto- Ja rfpptkoulu Ja tähän ovat olLeet sy:mä pitkät kouJ-umatkat'

6 UUI STELUKSI^A. KOULUAJåLfA

f,ou1ua al.ol.tus

Ollecsani yhdekaännel'J.ä aLoltl.n ltätrsakoulun ParkkLlan koulussa v. 1923. Mel]"].e al.oittavill.o ö11 ensLn kaksl vllkkoa nc. pienten koulua, Jonka alkana tutUstuttlln koulutyöhön Ja tappLlrln. Koulun opettaJqrr6 o1l' Bertta Karlru.

I(url Ja JärJeetYa Vaikka oppilasmäärä J.uokasga o11 guuri vaLhdellen 50 molemmin pUolin, sällyLvät kuri Ja iärJelty! melkolaen lryvänä. Pienimnät rankaLsukeLnot ollvat komento lelsomaan, pyytämään anteek-' slr luokan edeesä gelsorninen Ja Jålkl-l.stunto seurasi isommista rl-koksLsta. ?unneilla täytyl sl.na eäilyä hilJaleuua. Joc eaimerkiksi kynä tai kuml putoo:t lattialle oLl pyydettävä lupa eerr y!.ös nostaul.§€cro l(aikeata huoll-matta opettaJa nautti suurta kunnioituEta. ,

Koul.uruokail.u i

lllnua kouluaikanani jaettiin id oppllaille koulun puolesta päiv.isLn keittoannos. Keittämisestä huolehti opettajan palveliJa opettaJan ketttLössä. Ruokatr.rnnllta suurl keittopata tuotiin opettaJan korokkeeLleI iosta ket.tto jaettlln oppilailla savikuppeihLa. RuokalluJärJestäJät t{rkasivat kupit ja lusikat käs,ityöluokassa.

Siivous ja lämmltya Viikolttain määrättiln JärJestäJät, Joitten työt oLi'iaettu siten että tytöt giivosivat lson lUokan Ja poJat eteisen Ja käeityöluokan. Uunlea J.ämmitya Ja pUJ.tten ja veden kanto kuuluivat poJllle Ja niltä kannettiin myöc opettajan keittiöön. Joskua loppui kaivosta vesl Ja stlloL1 se haettiin Lammesta tai läbteeltä asti, Jonne ol.i matkaa ylL 2OO metriä. Tal.vipakkacil"la uunien lämnitya al.oLtettiin aamULla aLkaisin, Joskus mennä ko-" listeltiin Jo entren kuutta pLmeääh luokkaan, jonka kattolamppuutl opettaJa ei ollut kerinr.yt seamaan tulta. JärJostäJät yöpyivät kouLun 1ähellä olevigca taloiesa.

olLvat vielä pitkiä, pLsinmät 8-1O kl!.oaetrLä Ja ne suorltettLln su1än aikaan Jal.kaLcln Ja talvelI.a sukgr.lla. Mutta. kaLktJ.J.a el" ollut suksl,akaan Ja nek{n olL-. vat enl"mnäkaeetr alkuLsten pttkt.ä Ja raakal.ta sukala. Sukslesa öI'{vat nahkanäystirnet, rautta a{{hen aoplkln hyvin rättitallukan kärkL. Tal.lukka ol.L viel'ä melko flelnen tal.vtJalkl"ne. Koska maanteitä ei si].l.oLn vl.el.ä aufatttr, koulu].adut ouunnattlln jäJ.tä Ja soita pJ.tkLn, ml.gsts slLheil olL mahdoJ.I.ieuss. Haanteillä 1iLkkui runsaasti kauppLal.tted rahdin Ja rehun aJaJl.a Ånttol.an Ja Puuualaa euuataan Ja niltä oll tkävä ohittaa kapealla ltevos.tielJ.ä. KaikkLa tiel.lä l.iikkuJlå pitt. muistaa teryehtiä. MuutanuLt.la opptlaL1le matkat

Rahaa hankLnta

Hanra gai sil.LoLn rabaa kotoaaul Joten se ol.i hankittava Ltse

Ja parhaiten sltä sai poLnimalla aarJoJa, Jotka nyytt-in torLLI.a. Kerättil,n myöe varpuJa, 1o{ta koulun naapuriaea airrva korLnpunoJa oetL, samoin kLskottLl"n paJrrnkuorta (parkkla), mitä nahkurit kuivattuua oEtLYat.

----"'/ 12

:ffi2 -a4*.21

-_' ) i.r.t-'''-''"

---j.-,:1 /-;::

KoulupoikLa

r\_

6 t

EI]RATO IMIN

TAA PAIKKAKUNNAI,I,A

Maalmiesseura

vieläkin tolmiva, seura on maamiesseura ia åen, tava1.1;aa,t:.i, t tytäryhtiö t maatalousnaiset. Seurart puun-amdjehiä öv..at rnnosien varrel].a oLleot effien muuta lyytikäisen isät ja pojat, Partion isä ja poika, laamasen isät ja pojat, i{yyryläisen lsät ja pojat, Hyyryläisen isä ja poika, Iltosen veljekset ja poika, Parkleisen isä ja poika selcä yltsittäisinä Puikkonen, SeppäJ-äitxen, Irappalainen, Hrrhtinen sekä monet muut. Maatalousnaisten fuuhaajina emäi,nnät Ikoset, Lyytikäiset, Hyyryläiset, L,aamaset, Partiot, Parkkiset ja Pasaset. IVlaamiesseuralla naisin'een on ai-t*u ollut erittäin vilkasta toimintaa. Kursseja järjestet^ioin t1in ruuanlaitosta lastenhoitoon, kiLpailuja turnipsin kasvatukse,sta Lannan hoitoon, metsälnholclosta kalankasv.atukseen, salao jiPaikkakunnan vanhin,

tuksesta pellavan kasvatukseen, Johorm se,ural-}a o1i myös loukutusja nihtauskoneet, [lsäksi kaflanpöikien tuottamiseen oli hautomakone sekä mehuntekokonees'ta

karvanleikkuriin. Monia mainittuja

koneita ja toinintoJa oli seuralla sekä kymrieni-ttäin erl1.aisia, kursseja järjestettiin. Yhteii"ned seurojentalon rakentaminen oli iso yritys, 1950.. Seuran toimiata jatkuu eöeIIeen vaihtelevalla menestyksellä, vaikkakio :.-926 pärtustet{ar seuran kirjasto on Iakar:rtrt jo aikoja sitterr toimimästa, i

Raittiusseur& ?aikkakunnan ehkä toiseksi vailhin seuroista oli raittiusseurat jonka vetäjinä ol.lvat Ka11e Ilronen ja opettaja Bertta Karhu. S,eu.rra toimi v;ireästi eruten sotia Ja sen jälkeenkin kesäisin urheilu-

kilpailuja ja taLvisin hiihtotttlpailuja järjestäen. Raittiustilaisuuksis,ta kesäjuhlat olivat ai.na kohokohta, useasti o1i jutrlapuhu-

,jana Suomen Ntrorlso-opiston jdhtaja Aukusti Ripsaluoma ti.ai }cansanopiston johtaja Antt'i Leinonert; llsä]<si kirjaillja E}sa Hästeko, myöhemmin hän suomensi nj-mensä lfeporaudaksi, upeassa fuukkala.n kansall-ispuvussa oLi useamma^n kerran kesäjuhlissa nähty vj.eraq. 01ikohan sana ja aate mennyt niin perille, etti.i ei enää erillistä rait;tiusseur,aa tayrittu, kr.rn Kal-l-e lkosesta ailca jätti, niin hänen mukanaan sammui' myöskin raittiusrseura paikkakunnaLta' :

., Suojeluskunta

Elnensotia voimakka.assa toiminhag§a ollut suojeluskunta Ja sen sisarjärjestö Lotta Svärd- toitnlilta o1i täälläkin aika vill«asla. Pääipaikkana tääLlä o1i Antti Lyyttkäisen talo. Patriarkkaalisen valkoisen kokoparran omaava isännaanystävä poikansa Oton kanssa ja tärnän pojat Matti, Martti Jå leuri, kuten monet muutkin, osallistuivat tähii.n toimintaan. IJotta Svärd- toimintaan osallistuivat Martta lkonen, Elisabetli ?Esanen, Martta Farkkinen, Siiri Kellman, llyyae Maaranen ja monet ftuut. Kuoro

[aulukuorotoiminta o]i varsinklt ennen sotia vilkasta. Opettaja Hblopainen johti lmoroa ja seurakurunan lukkari kävi myöskin johtamassa kuoroa, johon suurimmlllaan kuului lähes 30 lauIa jaa. Opettaja Holopaisen siirryttyä pois paikkakrrnnalta alkoi Iau1ukuoron alamäki, jota yrltettiiin pysäyttää sodan jälkeen, siinä krritenkaan onnistr.unatta. Näinöllen ei kylä].lä tä11ä hetkellä ole minkäänlaista lnrrrnon kuoroa. Urhei].useura

Heti soclan jälkeen paikkakunnd.lle penrstettiin urhei]useurar ioka aluksi, niirrkuin tavallistd; toimi varsin vilkkaasti. Johtomiehinä olivat Iiauri hrhoneni Vllho Himanen, Paavo Ikonen, Toivo Nyberg, Heikki Pyy ja Pekka Paa$bnen se*cä L,aamasen ja ?lispasen pojat. §eura o1i aluksi Miklcellh Kilpa-Veikkojen alaosastor mIIöhemmin mulutettiin Savilahiten urheilijolhin, siis pitäjän seuraksi. hiJ.jentynyt toiminnaltaen vuosien saatossa aika vähäiseksi, siihen verrattuna, mitä se oli alkuaikoina. Urheilupaikkoja jraivattaessa ir:nostus o1i suufL.

.Seura on

Nuorisoseura

Nuorisoseura penrstettiin Lg46 Ja sen toirninta 1ähti pontevasti åIkuun. Seuran puuhamiehinä olifat Korpikalliotr heiilän emä{nnti"ttsi jänsä, . puutarhurinsa ja putrtarhan työ1äisensä, Lyytikäiset t fiyyryläiset ja Laamaset. Al-lcrurkankeutena oli seuratilo jen puute, öutta innostus aatteeseen ol.i hyvä. Näytelmiä o1i useampiakin yhtaikaa työn a11a, käytiin jopa kilpaituissakin naapuripitäiisåa. Kuukarrsikokoukset pidetti ln sää.nnöllisesti, samoin opintokerhoa, iltamia, kesäjuhlia Jä" Jopa oma seuralehtikin ilmestyi r$uutanan kerran. Mutta toininta purkautui kait liian nopeasti puutteellisissa oloissa ja osan penrstajajäsenistä siirryttyä

kerittiin saada yhteinen seuro-, jentalo valmiiksi maamiesseuran kanssa. Talon vihki §uomen Nuo riso-opiston silloinen johtaja }IOnkalinnaksi. Vihkiäisjuhlassa o1i vielä pitkä näyteImäkin ohJeltnassa. Nyt o1i tilat toiminnalle, mutta ei enää jaksettu tolmia siIlä inno1la, kun olisi pitänyt, joten toiminta ajaantul lamaan, josta sitä on yritetty uuteen Dousllu.rrr ja toimintaan. herätelIä ,t pois paikkakunnalta,

Ivluita

e.rurenlintirr

toinintoja

pnintokerho-toimintaa eri aloil-ta pidettiin muutamana vuotena ]<ou1u11a soclan molemmin puolin. ili jaksanut toimia sen kamempr". Kyliilcirjasto penrstrettiin ltrrnnan toimesta kouiulle 1948

,jr ""r, ensimmåiinen hoitaja o1-L lauri- Ilaamanen, seuraava hoitaja o1i liris l,inkoranta. I\lutta eenkin toiminta loppui, kr.m kyIäkirjasto yhttistettiin yhtlekel kunnan kirjastoksi, jonka iäIkeen kirjastoauto aloitti ajoflsa ympäri. pitäjää. Koululle f,a kyläIle jäi vain kou1ulaisille tarkoitettu koulun kirjasto. l

'Tässä on muutamia hajanaisia mu{stikuvia

reilun 50 vuoiten a,jal-

'ta eri seurojen ja yhdistysten toiminnasta kotiseudullani.

1t RA.VIURHEILU KWfrÄIJIrÄ

Siiihen aikaan, kun ltevonen o11 ruaa.talouctessa erittäin tärkeässä osassa, siti* käyterttiiirn peJ.IotL1a vetovolmana, tukkiraetsässä ainoar3a. vetokoneelLa, asioiclessa kylilIä ja kaupr.rrgissa, sekä vrielä:

oli huviajoakin etsittäessä eIäfrän sulostuttajaa ja tulevilIe lapsille äitiä. §§ oIi miehen ja talon kunnia, että Xrfrteisitle :, oIi hyvä hevonen. Tåihän pyrittlln määrätietoisella hevosjalosiuksella, jonka yhtenä osana o11 raviurheilu. t

Paikaltinen maamiesseura otti toimintaansa, raviurhei-}un. Huhtikuussa 11 päivänä Lg26 oli-vat ensimmäiset kilpa-aiot Keskimmäisen jää1Iä, ia sen jäIkeen iltamat Punkassa, Lappalaisella. [ästäl alkoivat vuosittalset kansanjd,hlat. Enimmäkseen ajettiin krrumasåa, keski, muta ja nuorten safJolssa sekä tasoitukses§a,. Ensimrnäisiseä ajoissa voitti Juhana Laamasen hevonen Piiju sarjansa åaaclen palkinnoksi jalalJ.isen lasimaljan, ionka kauppias Puikkonen öIi lahjoittanut. Malja on v[e].ä alvan ehiä ia se on o1Iut käytössä kastemaljana Laamasen lapsilla sekä vähän vieraillakin 1apåilIa. Alkuaikojen ravimiehiä Ja hevoskasvattajia olivat: Kalle ,ja Nlatti. Ikonen, Jutrana lraamanen, Evert ja Einar Hyyryläinen, I:b.a,vi SeopäIäj-nen, ltril-ho Partio, IJyytikäisen isät ia poiiat, sekä kauppias, Puikkonen. Bavikilpailut keräsivät vuosittain oikeat kansan-

juhlat, ta1vel1a ajettriin jää11ä' ja kesäl1ä maantiellä. Sod.an iälkeen nimismies ki;e1si ajot Anttolan tiellä, sen jäIkeen pidettfiin ajot Väåinä1än tielläi kunnes aimismies kielsi si11äkin tle}l.ä kilpa-a jo j en piclon.

yritettiin kofvata autoilla. Auto- ja moottorlpyöräkilpailuja järjestettFiirt 4 - 5 kertaa, useammalle kerralle ei saatu 1upaa. I$äin päättyi ra\riltllpailut 60-1uvr:rri loppupuo1el1a. Ravikilpailuja oli käyty: Y1immä:lsen, Keskimnäisen, Al-immaisen ja §aarisen jäälIä, Kiviniemen se1ällä sekä Ahttolan ja VäänäIän tiel-

VliJrenevät hevoset

1ä. Maamiesseura menettl ravikilpailujen myötä varman tulolähteen :sekä yhd.en tavan saada vieraita toisilta ky1iltä omalle kylä1}e huvin ja

hyödyn merkeissä. Kansanjuhlien }oputtua köyhtyi toiminta ky1ä}}ä melko tyystin.

HSNGEI,I,INEN EOIMINTA I :

Koulupilrin lrengel1.lnen eliiroä on kokenut vuosi-en saatossa monia nousuja ja Laskuja, tässä on osa omfa muistikuvia, osa perimär tietoa ja osa tieitoista perustuvat L929 valmistuneeseerx nuoreri tutkijån, Iluari Salosen, myöhemmin nimen muutoksen jälkeen arkkipiispa Ilnari Salomiehen, Kuuden vuosisada,n varrelta L329-L929 Mikkelin maaseurakurulan 600-vuotis hlstoriikkilrr. :

herätysliike, joka 1830-1uvun tienoilla oli Mikkelin seuöun suurln ja elinvoimaisin, o11 Rengvistiläinen liike. f?imän liikkeen keskus o1i VäänäIän ky1ä}lä ja sen johtomiehiä ofivat Pylkkäsen vel-jesparwi, Taneli, Matti, Aadolf, Niilon ja Mikko åekä Pietari Juhana lkonen. Sukujen jä1ke1äisiä asurl ky1ä11ä vielä tälIäkin'hetkellä. Hträtys sai alkunsa si}Iä tavåIla,

Ensimmäfi,nen

varsinai.aen

kun Pylkkäsen veljekset kävivät katsomassa Mikko-veljeään, joka kärsi tuomiotaan L,ovij.san kaupungin liitrellä olevassa §varholmån linnassa. Tää11ä oIi samanaikaisesti Henrik Rengvist vuosina i1826IB35 vankilapappina Ja. samanaikaisesti kärsi itseasiassa itsekin tuomiota. Tää11ä muotoutui ystävyys näitten heränneitten mlesten ja Rengvietin vä111]e, joka kesti suuren herännäisjohtajan kuolemaan saakka. Näiltä ajoiltä on toitennäköisesti, näin ainakin uskon, kaksi paikannimeä: Salsastinportti, joka on läheIlä Pylkkästen taloå ja Kappelin kylä, joka on Saarisen takana oleva Wiänä}än kyI.än osa. Toclennii&öisesti Sakastinportin tienoil]a on o]lut jonkinlainen rukoushuone tai kyIäkirkko. Vähitel1en: sitten herätysliike Laantul. Iilengellinen elämä siirtyi yhteiselle kirkolle Mikkeliin, jonne tehtiin taloista kirkkomatkoja hevospelillä lähes joka suonuntai. Vakituisia klrkos'sa kävi jöitä olivat Ikoset, Lyytikäiset, Maaraset, Parkklset, Asikaiset, Laamaset, Lappalaiset, Hyyryläisat sekä monet muut. Kalle lkonen ja Antti lyytikäinen kuuluivat kirkon hallintoelimii-n, valtuustoon, vuosikymmenet. Nykyisin on' Xy}ältärnme kirkkovaltuustossa sekä,,kirkon kiinteän ja i.rtaimen omai'" suuilen tarkasta )ana Irauri Iraamanen.

Pyhäkouluja on toiminut useampia aina. näihin

päiviln

saakka. Pitkäaikaisia opettajia ol.ivat Antti Lyytikäinen, Kal1e Ikonen, Manta Hi.manen, Aukusti Maaranen, tyyne Avlkainen, toivo HyötyIäinen, EIli Maaranen, Ernma Pulkkinen, Matti Laamanen, Siiri

Parkkinen ja &Lli lFimanen.

sotia perustettiin raamattupilri, ioka aika ajoin toimi va,rsin vilkkaasti, sitä vetivät Mikko Huotari, Matti Laamanen ja Toivo Hyötyläinen. Pakanalähetyksen ompeluseuroja on toiminut useamplakin ainakin 50 - 60 vuoden alkana. Johtajista mainittakoon 01ga Lraamanen, Elli Maaranen, Tyyne Avikainen, foivo Hyöty1äinen, Kail-Ie lkonen, Liis.a lraamanen ja monet muut. OInEnnen

peluseurat ov.at pärhaiten kestäneet vuosikymmenien aian toimi-ntäkuntoisina ja niiden toiminta jatkuu eclelleen. opintokerhoa yritettiin paikkakunnalla 1934-L935 t sen v,etäjänä oli Siiri Kellman, toimlnta ei jatkunut kovin kauaa.

Kristillistä

Kiireinen aika lienee tä11ä hetkellä vähentänyt hengellisen toimlnnan tilaisuuksia paikkakrrnnalla, mutta toivoa. sopii, että urrsi påidvä nostaa nämäkin asiat tärkeiksi tälIä kyIäl-1äinne.

'-A

rk TU/,

IlsntaushetkL pitranaal.La

Itr LAP§UUTENI KIRXI(OUÅ?XÅ :

K1rkkotl.e Ebnen koululkäåiul r kurr autoJa el o1lut,

matkat auoritetttin JalankulktJat käytbevosella tal Jalan, talviallr cukeilla. tlvät keaäisLn olkopolkuJa Ja metaätettä. Minun kotl.ni ohitft ns. VääaäJ'än kirkkotLe Ja at.tä käyttivät Ja1ankulkiJat kl.rkko- ja kaupunklmatkoillaan. Matkaa kaupunkll,n olL rtlDaaat 20 kiloaetriä.

Lähtö kirkkopolul'I.e O11 keeälnen lauantalpäl.vä kuu apul.aisemne Hanaa oJ.i J.ähdössä

kl.rkkomatkal.1e ja J.upasi ottaa. mLnut uukaansa, Matkaan lätrdettiln avoJaLoLn. Kengät rLLppuivat kädessä Ja toisesea kä-: deaaä Hannal.J.a oi pyybe1iinaata sidottu nyytti, Josoa olivat

eväät ja virsikl.rJa.

Matkal.I.a

liatka tapahtul enlnuäkreen varJolsLa metsäteitä pl-tkLn, vi1Jel.plä Jä.asuntoJa olL matka.n vamell.a harToLn. Ol.i kulJettu ehkä kolmaunea matkaata kuu caavuLnne Ruunakorven möki.lle, jonne polkkesimme J.epäänään. Möklacä llannalle tuttu Sohvi-enäntä tarJosJ' mei}le katrvit. Levätrdettyäume -Jatkolmme matkaa Ja pian saavuiumekin maantleLle, Jota Jonkun natkaa kuljettuamrre potkkeslume Jäl.lae,n metaät1el1e. Uude!.l.een aaantLelle tul.imme SaLrl.lan tienhaaraasa, JoJ-I'oLn nrtkasta o11 JälJel1ä nelJäeoca. Ennen matkan jatkamiata l.gtuLrure $l.enpeakal'I.e Ja aöLmme eväitä. lrtatkaa Jatkettaeaaa pysåihdylmme seuraavan kerran Seuralan kohdal.la kaupu:rgin lätreisyydescär'jolloLn laitoLmme kengät jalkaan. i

!erL11ä O1Ln melko väsynyt kun saavul-mue yökortteeriin Ja Jätn sinne lepäämäåin, ktrn Hanna lähtl. iltakLrkkoon. Kirkkooa o1l matkaa kortteeripaikasta 1lk,i kahci ki..}ometrl'ä. Sunnuntalaamuaa menLnme Hanrran kanasa yhdeasä ktrkkoorl, KirkonnoenoLååa'ldt ole Jäålnyt

,nieLeenl mitään yks"ityLekobtia.

f,trkot.tr paluu f,lrkorrrläellä tapaaLmme AlbertLina-emännä,n, Joka o11 naapurlkyIäctä Ja o11 saaptraut tyttärensä lldan kansga hevocella kLrkol1e. llaana ealttl het1le, että he ottaLalvat mlnut lrevos*ryttl.n, ette:L träncn tarvltglai odotella aatkallr, Joa nLnua rup.ar väayttäuääu. f,i.ln påärln hcvoakyydiseä nlLn pitkältt t ettel Jääayt kävelyrlatkaa kuLn vLLcl kl.lonetriä. YartuLn tLen yamraaa kunnet Hanna tuli kävcllen Ja aen Jä].keen kävet.lme lopnn natkaa yhdecal. IäEä lapaena cuoritettu klrkhoratka on Jäänyt parlraitcn mieleeALr

?.E=:---+---'->

€

iqis'"

2_**=2,.<..::t_.L

rkkouatlal'I.a

+r!ij,gq***,tpn+nor*Å**4.!{i'aå}".F-L,*.åry"*+*p**.as,..*.-.-.---{&,...h

t6 MUISTOJA LAPSUUDEN AJOILTA

Kotini naapurina oLl varakas talo,jonka nimi oli KaLkkola' sen talon ostlvat alkoinaan niinsaaotut On kerrotturettä renki ja piika palveluspai.koistaan saaduilla pa'Ikkaraha säästöillä. Tapah.tui näet niLrnrettä Antti Lyylikäinen nimlnen rerrlkimles kiblasi Maria Torniainen nimisen palvelustyytrteLsen tön, tosin ltseään \råihän |äkkäämmän.He tarvltsivat hellle Eyntyl kodinrkun solmivat a.violiiton. Avloliitosta kaksi lasta, tyttö Amanda, Joka alkuiseksi vartuttuaan viet.iin avioon naapuripltäJäåia Anttolaan Seppälä nt"mi§een ta' loon Jolden sukunimi oLi Pasonen. Katkkolan Antin Ja Marln toinen lapsl oli poika Otto nimeLtään. Entisaikaan pidettiin nilnsanottua kiertokoulua.§€: o11 aina aeuraavana talvena ede,lliaen vuoden kinkeritalossa' sitä koulua piti klertokoulunopettaJaksi valmLstunut rrrseLmmiten neltl-iåminen.opetusta. annettlin noln kuuden vLlkon aikana.Nllnpä KalkkoLall talossa toiml, opettaJana Anna Muulckoaen nlminen henkll-ö .Ka.unlopllrteinen ulkonäöltään, hyvä käytöksinen Ja erlttäln hyrällä laulun lahJalLa varustettu henkisest.l.Ialon iaäntä Ja emäntä al"koivatkln valkrrttaa a.1l*l€n suuntaanrettä }rän aoplsl mlniäksL taloon'Sl-ihen alvalmon poJa.lleen. Anna valkka kaa,n. varrhemnrat valitslvat, oliktn, vähän vanfiempl Ottoa cuostuteltiln Otot'le valmoksl' .A.ntti Ly.yrtikäinen oll pyleäkoulunope ttaJa . s illren alkaan käytJ.i.n py&äkotrlugsa Joka aunnuntal.Mulstan kun me lapset opet' lstuttiLn kode,issa p,ttXen tuvanpöydän ympärille'Antti ti evarrkeÅLumläksynrsitte,n olt väIltunti, jorrka Jälkeen mLnLä anna t.rrtustuttL KatekLgmus läksyyn ja opetti l-aulua' annal"Le Ja Otolle syntyl vliai laetarkakal tyttöä Ja kolme poikaa..trltöt; Ja aLnakin yksl poJtsta pcrJ.vät äi.dlltään kaujoskus,että hän ottaa niin ].auluäti:neno Antti pappa vi*salli nuoEeII vaimon kun tuo vantra Marl kuoleerkävl kultenkln toisln Anttt kuol-i onsin Ja MarL eli monet vuodet sen Jäl-keen.

pafin Oton Ja tunrn e1ä^uänvaLbeet o11 sallttu sltanrettä Arat kun oLL mleetään vanlrempL kuoll englksL'Otto erll 1*åten8* kaneea- vaarlna tal.ocsa. }{ikketl,a maacgurakrmnsn Rouhlalan hautauBiiåalla oa Lyytikäls111ä aukuhauta, Anttl'-val.lraan hautamuLs tornerlc*,l Ln on - taito.llLJa muotolllut tränen nuotolErrvansa. IIe Pol'c nukkunset t{rfit. hyv8ä hrnråH egimefklilä er he tolLvat tosl tääLlä eläessään näyttlvät krist.ittYJä thmlgr-ä Jokalnen. Rbngln Ja plLaa ostama Ja ritkeält.ä työl1ä kunnostettu ta1o on tuot.tanut slunausta Jäl.keenJäänel.dea perllllsten elämäåin. Nuoremman

, '

ooooo ooo o

KAKSOISHÄÄT

Isäni ja setäni avioituivat samanalkaisesti.suLtrasmiesten kotL oli kegkl-piste morslamien kotelhln Y'errattuna. Matllda Ikonen, isänl mor§ian olL pohJoispuoleltarYrJönnleml oIi talon nlmi.Eva Sederström asul ParkkiLan kylässä eteLäpuolella.Srrltrasten l,[lkko Ja Jqtrana Parkklsen kodin nlmi oli Parantala. kirkossa Slilren aikaan aviolLittoon atkovia kuulutettlin kolmena peräkkäisenä sr.rsnggtaina.Se'lpakunnan papPl toimitti vihkimisorr pappilan kansllassa todistajien Iäsnäollessä' use-,immLten viJekiminen tapatrtul perJantai päivänä. morsiamen kotona läksLäiset.Prrtremies Larrantatna vietettiln otti ulko-ovella kutsuvieraat käte11en vastaan kehottaen siLrtymään slsåitruoneisLln.Morslan Ja sulhanen onnlteltlin. Jutrlapöydässä tarJottLln talonväEn valmistamat lelvonnaiset katrveineen.Ruokaakin o11 varattu monine lämplmlner' laatikoio o}i varat*u rilsipuu'''i' nson ja lihapaisteineen.Jälkiruuaksl Boa sekatredelmäkelton kera.Juomaksi tietenkin tehtiin rulsjauho imellyksellä vahvi.stettua kaljaa.SiLloin kalja tetr-"-' tiln suuniin puisiln tynnyreihine Joista sitä laskettiln tarjo j-luastioihi.n pöytään vietäväkal' Kun läksiäistalon tarJoilut oli nautlttu, Iåihdettlln Jal'kaisin sultrasten kotiLn träätal-oon.Mofsiuspari pgtremiehen kanssar ede11ärlähisukulaiset ja muu väkl perässä. Nyt tässä tapaukse§sarkun oli kaksolshäät ja matka morslamlen kodeista eri suunnilta oLi tarkastl suunnlteltavarettä ennsn häätaloon menoa yhdyttälsiin yhdekei Joukoksi taloon johtavan kuJan alkupäässä.Tätlnl, kertoo rettä jotkut olivat moLemmin puolin tiedustelema.ssa moraLusparicn tuloa'Häätalossa tarjottiin ensimmäiseksi kylmää juomaa olihan aurlnkoisena kesäpäivänä matkant.eko hlostuttävaa.Sltterrträn voi vaikka olLkin kuulema hyvä tansalkaakin valssit Ja polkat.Ältinl simaan.Ahdasta Parantalan tuvassa oli ollut kaksoiehäLssä pöyråi}-de'l1ä. ooooo ooo o

vaNHoJA r,lU[rltsPursrErroJA

f,ogkaentigaikaane1o11utka1kl,gsakunnl.ssa1ääkäreitä'el.kä rohtoloLta, Jotkåt apteekkeJa kuteuttLln Ja hevoaaJoneuvot olLvat alnoat, mltä matka!.].a vot.tiLn käyttää avukeLl kehLttyi kula pakolla kansaaomaLcet ].ääk!.tsenickel.not Ja lääkkeet pyrittiln löytämääg käytettävLacä olevLcta aineksl.sta, enimmäkteen luonaosta.

Hammaecärky on aLna hyvLn tuckall.inen Ja cikeL sen poLetamiaeksi on käytetty nl.tä monina,LsenpLa kcinoJa; I(uppauc Ja suonenie-

ku sekä li1l.natoJea inettåiraLnen ovat ol.I.eet hyvin ylels5-ä kei-' aoJa Ja tralpaLtten rellcLXn oa tlkutla työnnetty piLpunJeLkeät kuusenpibkaa taL tetlwaa. l

VaLkea on ayöakin kestää korvasärkyä, mutta siihen on oJ'lut ykcLakertalnen hoitokeino. Eonraan puhaltrettLin kuunaa plLpunaa-

vua Ja tuktttiLn korva nustalla vill.atupoll"a.

Päänsäryn pol.stamlaekei käytetttin hyvinä heinoina tuonen lgkua kyyaärtalpeesta, kuppa.uata ulckasta tal. lmetettlin lilLnatoJa aigkaesa, ltll.tä saattoL al.kuisell.a olla Jopa parikymmeatä matoa kerraL].a imeuäasä.

Ei ollut kivaa unettonuugkaan, uutta l.ääke oIi ykeinkertainen. Keitettiirr humalankävyLatä teetä, jota nautlttiln Ja laltettiln vielä uouutama kuiva hural.ankäpy tyynyn aieääa.

RenuatLsml,in on myöa löydetty luonnoata .läåikeaiaeet. Sl.säI.J.Lsenä l.ääkkeenä on käytetty rauCuakoivun matrl.aa sekä kataJanmarJoLata taL cuopr,rauLsta keitettyä teetä, Ilauteena ulkoices-

tL on käytetty suopursuista, valu!.gtettua baudetta.

Vesi vanhin voitehlata ganonta pätl. palovammolhLn. Palanut kobta upotettiin kylnään veteen tal. Joe oli lunta, p{dettiin lumell.a peltettyreä, kr:aneg klpu al.koi vähetä. Vasta aen JäI.keen pa1anut kohta suoJatt1ln kääreelJ.ä.

olL naapuriaca emäntä, Joka poLstl rogkan sr.lmästä seuraavall-a taval.Lal lrän käänsi engln sJ.lnäluomea nurin Ja

ALkoi.naan

aea JäI.keen kieLel.I.ä 1Lpaiaten poLstL roskano siJ.mästä.

yllätti, kurl.attl-in kurkkua suol.avedel.J.ä, käärittiin vill.ahuLvi kau3'an ynpärille Ja Juotiin l.änmlntä mehua. KurkkukLpua helpottl- nyöekLa Jal.koJen l.iottam1nen låiropimässä Kun kurkkukipu

Yedeggä.

Yskää 1ääkittila

kyl.penäI'I'ä kuumasca raunaasa, Juotll.n terva-

vettä ja tervattLin JaLkapohJat. Tämäa l.lsäksi kaadettlln kigkaalle tervaa Ja tärpättiä, joitten höyryä hengitettiin.

Jos nenäetä al.koL vuotaa'vorta, sLtä hur.lhdeJ.ti.in kyJ.näI.lä vedel1ä tai Jos oli lunta, painel.tlin eLl.lä Ja pantiln pumpulitupot aiera.imil"n Ja kylmä kääre otsal.Le Ja käytll.n seläll.een makaamaan.

ovat ol.J.eet hlrvtn yleislä Ja nllden ykslnkertaista kelnoa. Etltttlln ran-alta kallLoa tal kLvcnkol.oI Josca ot.i usel.ta päLvLä auria§on paabteessa ollutta vettä Ja alirlä PestLln kädet. Käasät hävl.sLvät muutarasaa vilkolaa. Eåineät vargLnkLn l.apaLl.I.a poiata^nLceksl- on käytetty

PyIinät varpaan aI.I.a e*vät olt.eet trarvlaaLrla Ja alitä on hoLdettu käärLmällä varpaan yrnpärllle vlllalaakaa. Y!.elä v' 1960 palkke1.J.l.a sal.raalan 1ääkär1 auogitteJ.J. Eamaa kel.tloa Ja kertot l.tcekl.n sl,tä käYttävärrcä.

Ei ole harvLnaistai ottä sellcä tulEe kipeäkal. EbtlcaLkaan aelkää paraanoettaegaa potllas kävt vataalleen makaamaan Ja toLneu henkLlö, Joka ei ollut kovin painava tai slttoa lapait ievetf kevlrestL edestakaisln seLåfux päällä. Kj-ssan- taL kolrannahkaa käytettL1a nyöskin aaatesca gelän e1Ia.

HaavoJa holdettaessa on

käytetty piseaa puhdlstucalneena

pllraratamon Lelrtiä haavan sLdoatakäärecaeä.

Hättvtä haavoJa Ja palaeita oa entieaLkaaa traudottu pellavanslsmenkeJ.tokse1l.a. Hautoml.reoa on käytetty nyöakLn auolatucta aianl.ilrasta lrroLtettua natrkalevyä. Myöskln turvonael,ta poc&La aikotaudin atkanta on haudottrr siannaballa.

Il.I.imatoJa

:22 Koaka Ll1Lmatoa olr ennEravaaharq ylelgesti käytetty apuua p8fättaireneaetelnissä, J.Leaee syytä hleman aelostaa aslaa tarkemmin. Iill.nato on veaieläln, Joka vll-htyy oJLesa, veslpatamissa Ja urätselannissa. Ylålain käytttiön hyväkaytty mato on ollut väråItään gel.ästä muatan taL ruakeanvitrreä, Josaa kuuai. ruosteenr1rakeaa viLrua pLtuussuuntaan. Matoa on p:n7detty llpoLla veden pfl.unalta keräten, verl-aet.I.ä rlevulla onkien tal menenäIl-ä PalJFln Jaloln yeteen, Jolloln nato tarttui ihoon. MatoJa oa säLlytetty vedessä auuressa l.aaipurkl.ssa kuival.l.a J.Liaalla peitet-

ti-e Ja varjolgasga paLkasea. Inieseään Lilimato imeytyi Lhoon kÅinni Ja kun se tulL täyteen vertar ee lrtosi itsestään. Madon tyhJentymLatä on pystytty kelnotekolaesti jouduttamaan, ioll.bLn se olL pf-an taae uudelleen käyttökelpoinen.

f,ua on keltatauti, etsitään kel.taJalkakukko Ja otetaan sen harJacta verta. Sttä tulee kerralla noin viisl. tLppaa elL JuurL setl verran, että kun muutaman tl.pan J.Lsäsl vettä Ja

Jot sea, paraai tauti.

Jos oJ.L paLse tai ruusu, plti l.aittaer ruuaukääre, Josaa ol.i kerätt;m.ä seuraavat tarvlkkeet I - kul.vaa savoa uuraj.n Eiaältä tervaa - kuigman }rel.nää kuivattuna

- kaaankakkaa - kuivaa kanfärttiä nurulna Nänä aineet sidottiin Lil"nan harJattutra eorvaukeeen Ja käärttti.in klpeän ympäril.I.e, aiLn Jopa paraal. Vereavuotoon kehoLtti Jopa ].ääkäri Anttolan käti16ä jauh.rna.arr Jauhokei rukLin toraJyviä, sekol.tta&aan ne veteen Ja Juottahaan potiJ.aaLle.

Ånplaiseu piotoon auttoi, kua pai-noi teräksiaellä puukolla, rauda1La tai viitakkee1la.

POS"il{ TOIMI§TÅ

Posti tuli kylälle v. 1904. Se o!-i aluksi kouluLLa Ja sitä hoitl opettaja, tuolloin Bertta Karhu. Kun opettaja muuttieitten omaarr rnökkiin asuroaan, muutti posti Einar Maarasen kaupan yhteyteen.

torsPostL kulki Mikkelistä hevose].La Aattolaan tiistaisin, taisin ja lauantaisin. PostihevosoLLa oli aisassa kelLo ja aina mentii.n portiJ-l-e kuuntelemaan kouLun'kol.dal.l,e, miLloin kello alkaisi kuulumaan. Muuta pysäkkiä ei MikkelLn Ja Anttolan vä1111ä ollut kuln Parkki1ar Postimielrånä toimivat Diltoo Jukaraiset. Postia oli hetkea aikaa suunnitel-tu mylJ-ya yhteyteen, mutta asia ratkesi seuraavasti3 trun siihen aikaan oLivat häkäautott Parhaiten oll niiden valkea eeisahtaa Ja J.ähteä liikkeelle. se kävl tasaisella maaLla Ja nyt sattuL mylly sljaitsemaan mäen a1La.

Maaraeen katrpaa aukioJ.oa.1koina salvat ky1än ihmiset asioida myös postissa, Maarasets käupalla posti toimi ensin posti-' aasma kakkoeena. 01.1 1.196A se muuttui postiasema ykkösekstr Jonka hoitaJana oa toirninut Pentti Maaranen Ja samalla al.koivat maaseutukantolLni at.

Kerrar. sota-aikana joku tul.i saunaiJ.tana hakemaan lehteääna Kolme säkilll,stä on postia, alk-aisl-nko et'simään missä kohdassa sattulsi olemaan teldän lehtennen sanoi 8111r Jöka Eiaarin oflessa rLntamaLla hoiteli. yksin ka.upan. YståiväLlL=-restL postlnhakija ymmärsL tilanteen Ja lähti ilman lehteään.

24 PUHEI,IMEN TUIO KN,ÄLI,E

Iiwr Bell 180o-Iuvun lopul1a kehitti langal.lisen puhelimen, o1i ser suuri ecListysaskel tiedon ja asioitten siirrossa paikasta toisåen, maailma pieneni hetkessä paljon. Valtava oli puhelimen lukumäärän kasvu ja L92O-luvu11a langan pää saapui VäänäIän tyiäan, näin oli syrjäky}ältä yhteys suoraan suureen maailmaanr. Anbtolan hlrkol-le oli rakerunettu putrelinkeskus, josta yhteys vedettiln ensln tienvartta, sitten metsän halki lilkemies Viljanni Fylkkäse1}e Mäentaloon, nykyisin talon omistaa Alho Pulkkinen. [ämän jälkeen olivat vuorossa ky12ån kauppiaat: Osuuskauppa ja Maaraåen kauppa sekä Korpikallion omistamat Jokitalon puutarhat vuonna 1939. Varsinainen suuri kehitys alkol puhelino]-olssa heti soclan jäIkeen, kr.rn o11 puutetta milloin mistäkin, piti tilata yhtä ios toista tavaraa ;a tarviketta, vähän myöhemmln vaikka pyöril1ä kulltevaa sulhaspoikaa lehmikarjalle, kaikki nämä voitiin tolmittaa

helposti puhelimen välitykselIä.

oli keritty ostaa jo keskus, kunnes valtio tuli äpuun ja tarjosi valtion keskusta. Soplmuksia syntyl heti, tilaajLa ol-lvat: Reino Korpikall-io, Evert Hyyrylä,i.nen, 0tto Lyytikälnen,

V,äänäIän ky1ä1le

August Siiskonen, Einar lfiyyryl-ä:inen, 0suuskauppa, Einar Maaranen, Ka1le lkonen, Otto Partio ja Juhana Laamanen. Tilaajia o1i alussa siis kymmenen, mutta määrä nousi nopeasti ja automaatioon siirryttäessä ol-i tilaajien määrä jo monta ktrrmmentä. Keskulcsen rakentaminen alkoi_ heti ja onnistuneen rna3.innan jälkeen hoitajaksi tuli Matti Lyytikäi.nen, joka oli autoilija ja paljon pois kotoa, mutta If.E1öb.-emäntä, oIi sitäkin enemmEin kotona tukenaan kymmenkunta pelillisiä,, enimmäikseen tyttöjä, joten aina joku oli kotona kioskia ja keskusta hoitamassa. fosin emme saaneet oikeaa Sentraall Santraa, joiista on paljon tarinoita, osa, tosia ja osa v,aiIla perää. Heiilän keskuksessa haloon vastasi enimmäkseen hieman epävarma tyttösen ääni. Kun kes-

kus oIi valmis ja sille arraetti.ln nimeksi Parkkilan keskusr selcaantlus oli valmis. fururr Iähe}Iä o11 myös Parkkilan keskus, joten o1.i pidettävä uudet ristiäiset ja uud.ekei nineksi tuli Majaveden keskus, mitä ni-meä ei ol]-ut muilIa ennen mei.tä.

Näin jatkui keskuksen toiminta ja seuraava vaihe oli siirtyminen

automaatioon, sucraan yhteyteen suureerx maailmaart. Matti ja HilÖa lyytikäinen jäivät eläkkeelle ja muuttiv.,at kaupunkiin. Lapseti tytöt ja pojat levisivät yropäri Suomea, osa Ruotsiinkin ja rranha keskus on senvuoksl talvet tyhjillään, mutta kesäisin virkistyskäytössä lapsiIla ja lapsenlapsi)-la.

*utonaation tuloon päättyi täI1ä kylälIä'se vaihe tiecton välltykgeB§ä, jossa tarvittiin ihmisen apua.

26 RADION TULO KYLALLE

Radion, tuon ihmeellisen, teknillisen vehkeen, tulo vuosisadan alkukymmenillä o1i osoitus tekniikan tunteutumisesLa yksityisiin koteihin. Yhdistettynä huvi j a hyöty, tiedoitus j a opetus. Ensimmäinen radio kylä11e tuli, kun kauppias Puikkonen toi sen Juhana Laamaselle 1927. Radio oIi kolme-putkinen Baldik-merkkinen;' siinä oli eriLlinen kovaääninen, se11 ainen väärä torvi . Kauppias i

Puikkosella itsellään oIi kuulokkeilla varustettu, niinsanottu, kidekone, racJion alkeellisin muoto. Radion harvinaisuutta kuvaa Serettäsil]oino1i5uomessanoin900.000eri11istäta1outta mutta vain kuudella prosentilla oli radio ja nekin olivat keskittyneet Etef ä-Suomen kaupunkeihin 'l

Kylän ensimmäisen radioluvan omisti Juhana Laamanen ja sen numero Varsinainen suuroIi 56979, joka osoitti lupien määrän silloin. rådio kylä11e tuti, kun Itäinen maamiesseura osti 19?8 kuusi-putkisen Markooni-merkkisen radion. Tässä radiossa o1i se]lainenkin hienous kuin kehäantenni, ei ulkoantennia ollenkaan. Seura vuokräsi radi,ota kahden viikon jaksoissa jäsenilleen kuunneltavaksi. i

Entäs, mitä sieltä ihmevehkeestä sitten kuului? Ensinnäkin asiaohjelmia, suoranaisia neuvoja, uutisia maailman ia Suomen tapahtumista, sääennustuksia ja aika tärkeä osa oIi iumalanpalvelusten ja muiden uskonnollisten ohjelmien osuus. Näiden ohjelmien saar! natniehinä oli muunmuassa Paavo Virkkunen, Siegfrieg Sirelius, Gul'inin veljekset ja monet muut. Lasten tunnilla oIi ke'skeinen osa pienimpien kuuntelussa, sitä piti Markus-setä eIi Mark'us Rautio. Huviohjelmist.a vastasi lauluista Tatu Pekkarinen ja Alfred Tanner. Kabareeohjelmista olivat halutuimpia kuunneltavia Pallen unohtumattomat illanistujaiset ystävien kanssa. Kuunnelmia o1i ohjelm',issa aivan alusta saakka. Ensimmäisinä vuosina kävivät ky 1ä1äiq,et aika ahkerasti kuuntelemassa jumalanpalvelusta j a muitakin ohj,elmia Yrjöniemessä Juhana Laamasell-a. Kerralla saattoi 1äsnä olla 2'0 henkeäkin yhtäaikaa hartaana tai iloisena maailman menoa kuuntel,emassa. Lapset eivät malttaneet olIa hiljaa niinkauaa kun saarnakesti radiokirkossa, joten tukkapö11ytkään eivät o1leet harvinai,sia. E,nsimmäinen jatkosarja radiossa oli mielenkiintoinen Suomisen perhet sarja kesti yli 20 vuotta.

Ensimmäiset koulUradiotunnit alkoivat 19tO - 193r. Niitä yIäluokkalaiset Parkkilan kansakoulusta kävivät kuuntelemassa Au-, gust Siiskosen talossa, jonne o1i matkaa toista kilometriä, kun koulu11a ei o1lut vielä radiota. Ne tunnit olivat virkistävää' vaihtelua koululaisen yksitoikkoiseen päivätyöhön. Tunnit käkertomuksia eri maista ja kansoista, 1ähinnä maansittittivät tietoa ja historiaa yms. Ei osattu silloin uneksiakaan, että näkisimme nämä asiat vielä kuvina jokainen kotonamme väreissä

niin kuin nyt. Vuodet vierivät ja radio.sta tuli yleinen joka taloon kuuluva kapine, mutta merkitykseltään ihmisen t.iedon välittäjänä ja ajan viihdyttäjänä se ei ole mene.ttänyt täysin otettaan nykyisessä näköradion aikakaudessakaan.

f,.ad.io

:- ::L; .

PNTI SAJ.å,N KULKURDITIT

lCl"rkkopolut

KLrkkopol.ut oJ.Lvat Jalankulkt Joidea käyttänlä oikopolkuJa kLrko].].e. lllkkel.itr maaaeurakuaaan kLrko].l.e reLttL l.ähti f,alattorlau portil,ta YäänäJ'ättä Ja Jatk,ul. I(eLhäaJärvenoJalX.e Ja PghJolsl.ahden ympäri Leppäuräea kautta Kunnottomanlatrdelle Ja sieltä Laslkorpeen Ja tr{eteol.aa kautta NybergLD mäelLe Jatkuen edelI.een KäpykankaaLle. Ja.',Sar.rL1aaa Ja eieltä Paukkulaa kautta Utk-

keliln. Arrttolan kLrEo}le EutJetttln kahta relttiä. ToLnen reittl kulki I'läkl-talolta HarJukankaal.I,e Ja sieltä KäärtäIän kautta Ånttolaan. Tal ELtten mentl.La EietaoJal.ta Klrkkopekan elt Pekkalan Ja TienristLn kautta Anttolaan. Talvitiet Talvlttet olivat hevosnl'esten Ja Jal.ankul.kl.Joldca käyttämlä tuorlrpj.a rel.tteJä kaupt'nkiJ,a. ParkkLlankoakelta pääal Likosalmen ja RaJarnroren kautta SyväJärvelle Ja sLeltä HeinäLahtecn Ja Plrllammen ja KuatJärven kautta HäyryJ.ään Ja Salmaalf.e Ja Mikkel.LLn, ?oinen reltti kuLki KeihäsJärveltä LouhJärven kautta Euutrtlämpeen ja. ALttaroiselle Ja sleltä Yl.l,mmäLaelle Ja YLsul'atrden PuJ.kkl.aen kautta JuvantieJ.J.e Ja Juvantietä ItlLkkeLLLn.

Rahti.tie

Rahtitie ol.L talvLsl.n käytettävä puutavaran'kulJetusväylä. Se kul.kL Kangaslahdensuolta YlinnäLsel.I.e Ja dLeltä oJauvarnt+ ita I(eskinmäLseJ.le Ja Jatkut Myllynkankaa}ta Myl.lynJ,abtcen Ja Kl'vin1eneorlo

EoulupoJ.ku

Eoulupolku olt koulula:l,gtea käyttämä oikotl.e, Jota käytettlin nyöa reLttinä RapakaLl.Lon lalva1aiturL1lo. Se .kulki koulu.Lta Yläky}än Ja Kukkolan kautta Aholaan Ja Härkäpäähän Ja aieltä Ir{alberg§.nmäen kautta Ranta]-aleeen Ja Rapaka1].lo],].e.

KärrL]'Literl. Kangaetal.on mäel.lä alJaLts1 Kappell.akylän yhteinen kärrlI.l.tteri, Joasa hevoset val.Jastettiin kaupunkimatkaa vartsa. Yr-

Jöalenestä Leppåimäen Ja MäkLahon kautta l(angastaloile kuJ.jettLl.n hevoael.I.a Ja Jal.anr koska perLlle asti ei ollut kärrlJ.J.ä kuJ.jettavaa tletä.

.Keetikievarit BestLkievarelta ol.L kaksi, tolnen ol-i Harjulla Ja toinen ilybergin mäetrLä Åholan kohdalla sijainnut Föytäkan§Bsr :

,,.'.

.,'',"..,--.,:.,.

-' ''-'-'-'::'----.-l-\--\-:.

z'-.1.-

,-..,--,..

__-

{---'-i\-\

O:.set pitkospuut

gIEOLoT

Jos Parkkilan koulupilrin asukkailta olisi 1927 kysytty, kuten pohjoisessa on tapana kysyä, että tuleeko santajuova pihaan, oli-

si vastaus ollut kaikilla kiel-teineh. Mut.ta nyt tääl}ä kåikiIl'a vastaus ollsi myöntei.nen. Sästä kehityksestä muutama omakohtaiåen muisti.kuva.

ei ol1ut muuta tiestöä kuin Mikkeli - Anttola maantie ja Blstiinaan vievä tie Pa,rkkilasta, jota ei kuj-tenkaan silloin vielä auratt"u hevosilla tal-veJ.I.a, kuten Anttolaan menevää tietä. Ky1ätei,clen rakennus alkoi varsinaisesti Heinälahtlen tiestä L929i930, senjälkeen oli rakennusvaiheessa Haukkakorholan tle vuosina 1930 - L932. [a jatkoa seurasi. Farkkilan Väänälän tie,i L9321934, joka myöhäisemmäissä vaiheffisa, ol'i ristittävä Parantalan tieksi, minkä niminen se on vieLäkin, koska Väänäläkin sai omah tienr 1936 - L93?. Parantalan tiestä voin kertoa vähän tarkem-: min, koska kävin silloin kansakoulua, kun tietä rakennettiin i'a kansakoulupojat slihen alkaan alnakin seurasivat tarkoin, mitä koulutiellä tapahtui, nykyisiä'rMersu-koululaisia'r enemmän, ehkä. Efunen

Lg27

N?iillä kaikill.a tienpätki}lä ol-i olemassa jonlnrn asteinen, vtlosien saatossa karjapolusta muotoutunut, tieura, jota o1i päässyt rautapyöräkärryillä väIillä tasaj.sempla pätkiä kärryssä istuen ia väIil1ä perässä käveIIen AnttoLa,n tiel1.e ja ei[eL1een kaupr.rnkiin, myllyyn ja seppään. Parantalan tiestä ei päässyt kuin puoleen vä1iin asti kärryillä. Kangastalon mätellä o1i Kappelin kylän yhSiihen asti tultiin hevosella r'atsain tai teinen kärryliiteri. taLuttaen hevosta, tavarat }cul-jetetäiin kahta puolta hevosen selässä, sitten Kangastalon mäeI1ä valjastettiin hevonen kärryjen

eteen ja niin kaupunkimatka jatkui. Näin tapahtuj. mm. elokuussa ''1927, joka oLi ensimmäinen kaupr:nkimatkani, jonka muistan. S'aiu ratsastaa koko aJ-lnrtaipal.een aina-;kärryliiterille saakka, isä ta,lutti hevosta ja äi.ti käveLi hevosen perästä velipojan kanssa.

Varsinainen tienrakeru3.us tapahtui siterr, että ensin pid-ettiin useita kokoulrsia ja näärEittiin yksiköt talojen koon ja käyttä; jätarpeen mukaan. V,arsinaisia puuhamiehiä olivat: Heinälahclen tiel1ä Eevalt Siiskonen, Parantalan tiel].ä Juhana Laamanen ja Väänälän,tie1Iä Eerert Hyyryläinen. Tle mitattiin saclan metrin

ios tienjlohjan tekoon linrului ravioian kairnr, pohjan tasaus ja kivien ja kallioi.tten ampr.rminen. Ifi.rutokaupasta huusivat seuraavat miehet yhden tai. useamman satametrrisen tehtäväksee.:n: Taa:retti Seppäläinen, Martti Laurikainen, Aarrre Haltt'unen, August Hyötylälnenr A:mas rittaisiin

pätkiin ja pidet'tdin ylej.nen

huutokauPP&r

Ka]le Väätämölnen, August illaaranen, Matti L.aamanen, Antti Asikainen, Matti lyytikäinen ja Toivo Maaranen. Huutajista kolme oli naapurikylästä, Lruukkonen, Mikko Haikonen, Julrana laamanen,

muut

olivat

ornan kyi-än

miehiä.

Valtion apua ei saatu tielle Ylimmäisen ojan uittoväylän yIlttä,vän sll}an takia, koska valtion vaatima betonisilta olisi tulIut kalliimmaksi kuin koko valtion avustus olisi ollut, A;rustuksen määrä oli 25.000r- rnarkkaa. T,änäin 'bakia siitä luonrttiin ia yhteisesti tehtiin puinen silta. 0sakkaat epäilivät kustannusten nousevan liian suuriksi, sen voi tosin suorittaa työnä huutamal1.a tienpohjan tekoa itse1.leen. 0san pohjanteosta huutivat oman kylän miehet ja osan vieraan kylän miehet. Kaksi talvea tehtiin tietä; ajet{hiin hevosell-a hiekkaa, tasoitettiin ja Lanattijrn moneen kertaan enneninrin tie oIi valmis. Tämärrr jälkeen tuliva.t herat. Maanrmittausinsinööri ja Nimismies pitiväit jakotoimituksen, minkä pernstee,lla kukin sai omarr tienpätkänsä hoiclettavaksi. 0suuksien pituus vaihteli 20 - 500 metriin. I.Itmismies kävi joka vuosi tarkastuksella toteamassa, että tie o1i kunnossa ja näin ,tie oIi valmis ottamaan vastaan moottorililkenteen. Tielle oIi keritty rakentaa toistakymmentä porttia, jotka täytyi poistaa nimismiehen määräyksellä, minkäi jälkeexr kylältä o1.i esteetön tieyh'tey" suureen, koko Suomen, tieverkostoob,

Tlestä tuli tosi-n,, kuten kansanlaulussa sanotaani't'tie mend" slnne ja tie meni tii,nne, tie meni kankahalle.tt Tien'mutkaisuuteen ja rnäkisyyteein suurirnmalta osin va.ikutte s€ r ettei mitään koneita ollut käytettävissä ja se, että tämän kylän karjapolku oli sattunut olemaan nlln mutkikas, eikä karjapolusta ol1ut lupa poike-

ja erimielisyyilet tiestä kielslvät senr Myöhälsemmässä vaiheessa gaa"tiin valtiolta kunnossapitoarms'busta ja tiet siirtyivät kr:nnan teiksi 1960-1rrvu11a, sitten ne lain muutoksella palaute.ttiin takaisin tiehoitokunnille. [lehoitokunnat pitävät tiet kunnossa, saavat valtiolta ja kr"rrnalta avustulrsena BO /" kuluistaan, loppuosan maksavat kyl.äIäiset itse yksikkömaksun muoöossa, Kehittyuii maatalous ja työssä käynti vieraadsa ansiossa tarvitsi tiestöä, joten se on tullut ioka talon Ja torta,

maa,nomistus

pan pihaan.

Vriimeisimpiä tienrakennuksi.a ovat huvila-asutulcselle, lähinnä Noinrr:iemen, Kureniemen, Kekinrannan ja Keihäsjärven ojan tietr: sekä Eapion tee.btämät metsäautotiet Yrjöniemeen ja Limmalle.

Sil1oin kun tie kylälle valmistui, ei ollut vielä yhtään moottoriajoneuvoa ky1ä1Lär nyt sen sijaan on Parantalan tien varne1la noin 15 - 15 autoa, klmrmenktmta traktoria, kesäisin on: autojen määrä kakslnkertainen, krur huvila-asukkaat sBapuvat ky1äI1e. Koko alueell1.a on autojen miiärä npin 60 - 70 kappaletta ja traktoreita on noin 50 kappa}etta, mäårät ovat vakituisten asukkaiclen, kesäasukkailla on ainakin satakunta autoa. :

havaitaan, on tiestöI1ä;, jol«a on verattain kattava paikkakunnalla, vilkas käyttö, eikä sen nakentamlnen ole näinollerx mennlrt hukkaan. TiiJträ on sej: sukupolvi., joka rakensi'njämä tiet, osa vielä käyttää niitä, osa on. jo tolsilla teilIä., Kuter,- kuvauksesta

siirröf,srys

IAAJE§En rr,r,Är,lEui\In

suurin ajankäytö ja toimintojen muuttaja ol-i såihkön tulo 1cyläIle. §e uudt'elIee,mjärjestely kotltalouksissar Iäh:tnnä sähkökoneitten tulo, alkoi suureoma.ssa mitass'a vasta 1950 jäl-keenr. Ensin, sa.atiin vaLot, sitter'u rnettä tulemaan ja menemää[r rlaYettoihin ja asuinrakennuksiin. Kotitaloulrsiiin hankittiin raiLioit'a, pesukoneita, jääkaappeiar palrasti.mia, televisi.oita, sevysoittimia, sähköhelloja, uuneja, tukankuivaajia, liesituulettimia ja j'opa sähkölammittirciä. Mäatalouteen myllyjä, sirkkeleitär e1evaatt.oreita sekä monia muita koneita ja laitte:lta hankittiin. Mutta ennenkuin o1.tiilr näln pitkälIä tarvittiin ky1ä1Le se' hehkulanka suuresta maailmasta. Sen tuomi-nen tiinne syrjäkyIälIe' kesti noin 60 vuotta. Siilköähän on Suomessa käytetty vähän yJ-i sata vuotta, kehitys alkoi Tamperreelta 1880, josta se levisi kuLovalkean tavoin ympäri Suomenni-emen Ehkä

Tämärt:

kylän ensirnmäinen sähköyritys oli yksityinen. Heti

soil.dn.

loputtu a Lg44 Korpikalliolla ruvettiin rakentamaan kasvihuoneita tulevalIe kauppapuutarhalle Jokitaloon. Sähkö, jota ei vieLä o1.lut saatavissa, oIi välttämättömyys, joten Jokitalolle oli liaitettava oma ger::eraattori, jota pyöritettiin clieselmoottorilla. [ästä yrityksestä sai ainakin yksi naapurikj.n valoa.. Mutta sähkötoi,-ointa laajeni ja oli perustettu Suur-Savon Sählcö Osakeyhtiö, joka ripeästi aloitfi jakelulinjojen ja muuntoasernien rakentarnis€rrr llämän jälkeen sähkön mukarnruteen siirtymisen esteenä ei:o1-

lut muuta kuin raha, jos sitä vain o1i tarpeeksi, niin kyllä sähköt tuli. Kaikki eivät talouttellisistakin syistä voineet ottaa yhtäaikaisesti sähkö jä, koska minkiiänlaisia lainamahdollisuuksia ei sil.loin o1Iut, joten kyläIäisten erimielisyyd.en aihe o1i olemassai mlstä vecl,etään sähkölinjat ja mihinkä rakeruretaan muuntaja!

rSei]lköstä joutui maksamaan yli varsinaisten hintatariffien, ios :matka rm;.untaja1.le tuli liian pitkäksi ja linja meni usein talon

'j* jopa useammankin ohi, jotka eivät ottaneet sähköä, joten erimiellsyyd"en siemen oli kylvettlr. Huomattava,sti kalliimmaksi tu,Ii yhtiön rakennustyö, koska sen täytyi muuttaa linjoja ja rakentaa lisää muuntajia, kun sä.hkön mukavuucLesta nautt.ijoiden märj.rä kasvoi. Esimerkiksi Yr$önieureen on veöetty sähköt nefjä kpr;

taa, a1;11a eri muulxt,aia)ta, ensimmäiset vedettiin 1948 ja viimeiset 1g?0. Aina vectetti.In uuilet johdot ja vriimeisellä keffialla seinään vedettiiim. kaapeli, jota pitkin sähkö tu]ee. 0sittain jafrtOjen vetämirren o1i sekavaa ja rahaakln vaativaa touhua, mutta rrtiraukset eivät ole menneet hukkaano I

Ensimmä1siä Suur-Savon Sähkö Oy:n rakentanria muunta,iia olivat H,einalah.d.en, Ilko j är:ven, Väänäl?i"n ja Parkkilan mur-mta jat. Nyt'.

niur"rrtajien lukumåätd on aj.nakin 20 kappaletta täIIä alueel-}a. I{iiytännöIlisesti katsoen kaikki vaki.naisestl asutut, ehkä vlisL taL lruusr taloutta lukutmottamatt, taloudet on sähköistetty ja sen lisäksi aika monelle kesämökil1ekin on vecletty sähkökaape)-i, ehkä 20 - 30 huviIalle. :

Korl:ika}lion

oma

sähkölaitos lopetti toimintansa heti, ktln Suur-

tuli VäänäIiiän, silloin aloitti rnyös purrsepänverstas rakennustyönsä \Iäänälässä' vuosina 1946 - L947. Kyläl1ä oli vlelä myöhemmin Aulis Karstusella orna sähkölaitos, nykyisin sekin on loppunut. Kaikki sähkö, jota ilman ei käytänniillisesti katsoen voitaisi enää nykyistå maataloutta, eikä kotitaloutta enää harjoittaa, tulee Suur-Savon Sähkö 0y:ltä, kuten on tullut jo 35 vuoclen ajan. Savon Sähkö 0y:n mu.untaja

\,\

'\.$\

' /--/ t-.----

.\\

.-:--ifuuntaJa

:-)

vESrsröN IASKUA viiÄuÄr,ÄssÄ

Aikaisemmin, joskus 1930, o1i anottu v.esj.en laskua ja uittorr;iYf }än parantamista Vesihallitukselta, mutta ei ollut tietoa tuLlut nr:il.Ioln hanke toteutetaa,rn, Ictrnnes toukokur.m Iopulla 1934 alkoi

hanke yI}ättäen toteutua. Vesihallituksen Kuopion piirin, jonka alueeseen nämä tierroot Inruluivat, myöhemmin Mikkell sa'i oma,rr piirin, mlehet saapuivat. Mes'tari ja työnjohtaja olivat Kuopiosta ja L5 miestä, jotka olivat kotoisin Rautalammilta ja Nilsiästä. i Miiehet tullv.at Koklsosentahclbn tietä }uorma-auto1la Keihäs järvgn ranta,an, josta heitä 1ähs,Je.ttiin kaikki S.aarisen våisi venettä hakemam. MiehES; tu].irpt Kokkosenla?rdien tietä koska Väi*näIäEnb e,i tie ol.lut vielä valmis" Miiehe* najoiterttiin }caikki Yrjöniemeen, jossa vaacl.ittiirr,aika suuria iäriestelyjä, jotta ruokaa saatiln kaikille, siLlä }r:ulutus ol"i rm.ltav.a, koska niehet olivat parhaassa iässä?i,n ja raskaassa urakkatyössä tanrittiin energiaa. Sirklcumapaikat löytyivät paremmin, koska oli kesä. Miehe,t majoittuirrat kaikki sanrnarakennrrkseen ja aittoihin" Y,Löspito maksoi' '

h.eilIe n. L5 nl*/ruorokausi, työaika o1i kello T - L6 ja työtä 'tehtiin kaikkina muina päivinä paitsi sunrnrntaisin. Miehet eiivät käyneet kertaakaan väli11ä kotikyllllä?in, vaikka työt kes-

tivätkin y1i kolme lnrukautta. työ o}risi ollut helppo suorittaa kaivinkoneella ja porakoneella, mutta siihen aikaan ei ol"lut vielä näitä uudistuksia käytössEi. [yö käeitti Keihäsjänren ojan kai.vun kokonaan, vesi laski 120 cnr Myllyojan, Baari,sen ja Kortteisen väl.illät vesi laski Saarisessa 90 cnr mistä johtuen Kekikosken my13-y iäi kuivalle maalle ja lopetti toimintansao 0jat kaivettiin myös Vlrstalampeen, Kevolampeen ja §i,iIinlampeen. Iyö tehtiln käslkaivuna, Iapio1la kottikärrqfiä ia laf,rkkuteitä apuna käyttiien. ,Ka1-l.iot louhitt'iin käsiporausta käyttäen, ainoa apuväline, joka oli käytettävissä, ol-i mieskäytttiinen vEikipyöräIlä vanrstettu nosturi, Nykyaikana

ei oLlut kuin muutama o jitustyössä, mukana' dfi't*t Martti Laurikainen ja Så.avi Hallronen, porarina oli Haniies [aakko Bistiinasta ja seppiinä ol.i myös ristiinalainen Manu' Ojala. Y"jöniemen pajaa tanritti.ln, kun poria ja rautakankeja teroitettiiin, lapioita korjatthlin sekä nosturiin tehtij.n koukkuja. Mikkel,istä o}i fonmlaisen veljeksiä kolme kappaletta sekä paikkakunnalta IJauri laananen sepän sälLinä paliette, kiertärnässä aina silloin kun nuilta tekimisiltäiin ehti. Paikkakr.rnnan miehiä

Kuivatushanketta olivat aikoi.naan amoneert jänrien ranta-asukkaat, jotka saivat veclhn voinaamista rantapelloista hyötymaita vilje1yksiL1e. Hb maksoivat sitten ver-orunalcsr-rn yhteyilessä vesien lasknn lnrstar:rnrksia 2A rnroclen ajan. NF]in jäLkikäteer asiaa ajate]len, lnrs vuosiktrpmenien kuluessa on seurannut niitä vahinkoja, mitä kyseinen toimenpicl]e; aiheutti 1.uonnol.le ja erikoisesti iärviien kaLakannoiJLe, joka ei koskaan täysin toipunut, kutupaikat menivät jopa lopullisesti. Ifyt ei ainakaan täI1aista hanketta :... enää missään tapauksessa toteutettaisi, mutta joskus t'ehtyä ei rmattOmaKSA. ånää saa tekemättöm?iksi. i

lyömaalla sattui hein?ikuun IopulIa onnettomrus, josta aivan viime tipassa säästyttiin ihmisuhrej.lta. Miehet Iähtivät työnaalta töiden päätyttyä veneeillä, ainoastaan panostaja iäi räjäyttämbiän kal1iota, Räjäytyksen seurauksena lensi suuri. kivi veneitä kohti, jolloin pakokauhun ual1-assa rrene kaatui miehiltä ja he ioutuivat ui.maan rantaan, jonne oLi L00 - 20O metrin matkar osa peLastetti.in toisiin veneisiin. Veden varassra oli kaikkraan L2 miestä ja kaikki saatiin virkoarnaan, kaksi tosin tekohengityksen 'trrloksena aivan viime tipassa. :

:05itusmiehet käyttäytyivät oikein Inrnnolla majapaikassaarl, vaikjka olivatkin kiertomiehiä. He kävivät väliIIä pyhäntienoolla I

lAnttolan kirkolla tai Mikkelissä vähän huvittelemassakin. lltai-

sin miehet voimistelivat ja urheilivat vähän, tekivät talon heiniä trrm. Juhannusyönä poltettiin Yrjöniemessä noin yhcLen hehtaarin pala peJ.toa juhannuskokkona, johon sitten kylvettiin nrista, ojitusniehistä o1i noin puolet paikalla ja suurelle osalIe oli tällainen palan poltto aivan uutta ja ennen näkemiitöntä. ,

[ässä tuokiolnrv.ia tava,L]-ean ikimuistettavasta kesästär kurl miehet syyslnrun alussa liihtivät kotiseucl.uiLleen jäi kyläI}e vain :

öuistot toininnall-isesta kesästä.

'5§:

-.-i'_s:

OJanruoppaua

uxTot F.atlckLlaa koulupJ.lrLn al.ueetla ulfttorelttt

ku1ILvat c€uraaväa-

ti: - Ke Llräa o J a,,- S aar inen-Hyl, Iyo J a- I(o r t t e i s l aup l Al, LmmaLnea-A.l. immai s ensalui-tregkl.u!är,nen-Parkkl.t.aa myl. i(e t hä a J ärv

laht l--LLkas

ly-MyUy-

-Ul

mao

-I(ivial. emeng e lkä . ToLnea uLttohaara al.koi Yl.f.mmäLsestä Ja Jatkui Keakimmäisen a1ml

kautta SaLuaaseea. Puut kulJetettiLn talvel'J.a bevogLll.a uelketa katkk:len ,em. Järvien rannoLlLe reitin varrel.].a. fhtlöt maksol,vat kulJetukEen puutavaran aJajtI.I.e. AJamassa aaattol oll.a ltee puutavaran rnyyJä tai myöskl'n Joku toLaen. IlankallmpLa kohtta väy1811ä UtnaJokL mutkaLaena Ja pi.tkänä väy1änä ol,i bankal.a Ja cen vuokgl otvl.a tarvitti.tn palJon rantroil.I,e, ettel sumaa pääscyt synt1mään. Tof,neu bankala kohta o11 nyl.I.;rn Luoaa Ja silcsi slnne

ol.i rakennettu tukkiräant. ThtLöt pitlvätkin aina kilpaLlua, kuka ehtisl ensin uittoon, Jol.!.ol.n veai o11 vlel.ä korkea1l,a. PyrkLmye ol,i yJ.eoaats, että p1eaät yhttöt efrttstvet enain al't.a t pols. Pienemml.J.I"ä puuuräärllJ.ään ee kävL nopeammLn kuin sutrfl yhtiötl.tä, "a

. ULttotapahtqrua lurltavara hinattLLa kel'uveneel.I,ä rannollta J.auttana Jäfven ylitee Joen suulle. 'Lautagaa ol.i kerraflaan uaelta tulranala tukkeJa. RöpaeJa g1then aLkaan ol.i väbenmän? Veneessä o1l. kerrallaan !-! mLestäp helstä ykai ankkurl.csa, kakaL soutamassa Ja kakai kelusaa. Kelu ot.L veneen keakelle kiinnltetty kela, Johon oJ.L kLinqltcttf tapitr Joata käsln kelattiin. Lauttaa hinattaesaa l,auttaaa klinnltetty vaLJerl kiertyi keJ.an ympärille. "

Laatauepal.kat

Klvl'nlenea seläll.e, se niputettlLn Ja nt,put vadettlln letlaa,n. Ja Jätettlta .odottanaaa hl'naaJaa, Jon&a tehtävä;1ä o11 LulJettaa Puu määränpääträn. Ulttoml'es eaattoi Jäädä ranaal'Le yhttöa töl'hLn. toskå puLdea kulJetus altrnperl.n tapahtul Juurl vealat§Jä pitkLn, on eahat tästä ryystä rakennettu vesien varaille. JokLultot loppuLvat ParkkLlsroå vr 1953 kevääI'lä. Yllncinen X.autXun puutavara olL ut tettu Perlll.

ta uLtetttla, v. 1953 lltnmätcegtä KgakLmmädsen kautta SaLnaa6€€11r Kun autokulJetus ylelatyL, loppuivat ultot koko maassa. VierltysmLehet

YLerltysmiebet ollvat ueeln erLkseen uittomiestea 1taät at. He bottel'tvat ulton aLkana rannol.1l.e dääneet tukl.t l.pfe uppotukit Ja eaattolvat trlnata ne Joen ruul.le ul.ttovalml.ikgt . Vierltyrmiehet l.aittol.vat rannal-I.a puutavaran ul.ttool.ehl,I.l.e lautoLksl. PuomeLlrsi valittil.n tavallLseetl pLaLumät Ja hyvJ.n kelluvat tukr.t. Puomlpuiden päLtrln tehtlLn relätr joiata ne aldottlLn tolcLLaaa näreeetä tehdylLä närel.enkLl.I.ä. :

Kahvlnkei.ttäJät

KahvinketttäJl.ä ParkLll.aa ultoLsaa ei o1lut. Ulttomtehet keLtttvät ltse katrvLn rannoL1]'a tal. kävivät talolssa kahvil.la. ilyllärln emäntä kelttl uaeLa rnyllylle ufttorntchLlle kahvLt, Nalcten työt Sota-alkaaa mlesten ollessa rLatamal.I.a hoitelLvat nalcet !uu-

relta oöln uiton Parkkilan al.ueelle. PoLkLen

työt

i(eskenkaavuiaLa poLkLa oJ.i. uLtolsaa nukana. Heldän tehtävänsä o1l, yleeuaä olla oJanvarsllla reLentalaataa otvLa, valYomaala 'Uiton alkana oJaavarlia seBä olla tyrkkimäsaä puut Eul,den mu: kaan. VarsinaLnen vleritya o11 nLeeten hommaa.

tlo

Otvat }\rk}ceJa klLanLtettiLn mol,emmLn puolln oJaa sLtcnr et'tä tukl.a tolaen pää oli oJan r€ucasaa kLlnnt Ja keskel.le oJaa Jäl. vapaa uittoväylä. Otvien tarkoitus ol.t tehdä oJaa rcunat sLleåtuumtksi, ettelvät tukl,t tarttuneet kil.nat oJan reuaoLtrln. f,eksl.

Pitkään varteen klLanLtetty kekcl ell haka, Josca on suora pltkkl' puidcn työntäaLgtä varten Ja koukku puJ.den vetänlbtä Yaftcn. Aeunl.D,en t.

Entnrräkseett ParkkLl.an uitol.esa mukane ol.].'eet ollvat

ristön asukkaLta Ja asuLvat kotona8Do :

Yhtiöt pns" GutzeLt Kaukas KInllyhttöt

Ahlatröm. f,a.Iso f,oJonen

Palkka,us l

Vierttya oll. urakkatyötä Ja u!,tto o11 tuntlpal.kalJ.a. bsl.m, aaLsiJ.la sota-ar.kaaa 90 plt mi.etrLl.I.ä a. 2 n*,/t , :\ Parklcilare uitoigsa nulana oll.clta ![aisia: (aota-alkana) Rauba RsLnLtsaLnea nyk. Hartonen 8111 llyötyläl,aen ny&. TaLpalinen AnJa Larnplnen nyk. Rtpattl ULehl.tic

Ilyötyl,äl.aen AuguatL Ja poJat Haikosen velJekaet PaavilaLsen vel.Jekset

Utnl t{ectorl

Taåpa.ll.nen Otto Ja ?olvo PaavLLal.nen Otto Ja Sulo

Yebkanoro f,allrr

Eecoaen ReLno

LasrLkalnea tiiarttl. PöIhö vihtorL

lähtynpä-

PIru?AVANÅN KI'IJE'TUS VESITSE LAIYOILI"A

puutavaraa on varlral.aemplaa aLlcol.na kulJetettu palJon vealtse tårvahöyrylllä Ja lotJLlla (roonu). Tenra5öyry kålkl' ;om1lla kOneilla mutta lotJtsaa ei ollut ml'tään onLå moottoreltat' vaan

nl.ltä hinattLLn erlkolcella hLnaaJalla, Jolloin lotJia gaattoi olf.a rolkaasa aoata P€rätysten. OmLgtuc

å,luaten omlataJlaa o11 myöa -yrrsltyr.sLä llikemlehiä' Tää[1äpäLn ltLkennö1 KorplkallLoa (trorroaenlahti) r Iaeakal"sen Ja Pylkkäeea (.nnttota) alqlrsia. f,orpikalltolla olt 2 tervahöyryä Ja lrlnaaJat Ytri Ja Tot-nt sekä llcäkal lotJla. Pyl'kkäsel1ä Ja Issakal'gell'a o11 kunnal.I.akLn lotJl.a' :

I,astaugcllta Ja I'astl uastaua tapatrtuL ynpäri saimaata olevLlta lastaucpaLLollta, 1äIrtn aellaineB täällä Parkkllaaga o11 Ktvlnlemessä. Laetaus tapabtui varagtolta alukao€n tehtyä lactausclltaa pitklnt Josoa oli 2 lankkua rlnnan ylrteea ltltettynä pukklen päällär s11taa kutauttLl,n laakoukikal.. Sl.l.tatarwl-kkeet kulJetettLln alna alrrkaen mukana.

Ilaatattava puutavara oli Parrua Ja hal.koJa, nutta Euutakln tavoitlin kulJetta.a, kuten egi6. paluulactina kauppLallle varaa i tavaraa V11Pur13ta. lastauaporrekka

PaguJa laatatesaa kuu!.ul. laetausporukkaan 5 nLestät JoLsta J o11 kantaJla, JoLlla oll kaatotylrny olLapää118 Ja 2 tarkan teklJää, Jotka nostivat Parrut nlehon oltafääl}e. Taakasaa oll koosta rLt-ppuen noLn i parnra (EeybttnParru). KantaJia vaihdettlln vä]Lillä. ParilJa lotlaaa natrtuL nola l4.OOO kpl. Lastaue

Lastaus auoritettlLn yhtäJakcoisestl yötä pälvää pyht'ä välillä pLtänättä. Thden lastLn täyttänlseaaä meul al.kaa nol'n 3-4 vrk. Palkka oli urakkapalkan lr.rontoLnen Ja 8€ o1t- hyvä verrattuna muista tötstä saataviLn palkkoLhLa, mutta työkln o11 ragkasta. pväät Joutui jokaiaen i.tae pt tänään matkagsa'

I l

VakLtulset l.ot Jamietret IlotJessa oll myöe vakLtuinen lotJamt-ehl-stö l+-l niestä Ja kippari (tyAaSoUtaJa), Joka myös osaLListui töihLn. Kippari huo|ehti lotJan otrJaukseatal Joka suoritettiin J-otJassa olevan I

qönnelin katol'ta. .I

Laatin purkauapa.Lkka viet1Ln Saimaan kanavan läpt Yiipurinl.ahdelle Uufarrulaatlt 1otJista Onkaril-n (merilaivaan). naLsiin, mLscä ne siirrettil.n IlalkoJa on vl.ety lotJLJ.J,a Yiipuri-{n ja aikaieemmin myöskin Le4ingradiLn (ent. PLetarJ.). Ta1vlsin useimmat Lotja- Ja lastausmiehlstä kävivät meteätölssä egim. velsttvät pamuja. Tal.visota päätti puutavaran kul;fetukset J.aivoll'la Sal.maan kanavan kautta merelle.

LotJa- Ja l.astaugsiehl.ä tänan geudur' mlehLstä kulki edel1ä mai.nituissa hornmissa a€§iaavat henkL].öt: Haikogen'velJekaet Al.b1n, Mikko, Kusti, Taawi Ja Kal.l'e Lilkanen MLkko Aeikainerr Antti Svahn"VLlle Ja Kalle RlpattL YiLho :'

lot ja

, propsilasti.ssa

I 1i

}IEIJDRIN TOI}III{TA l

latcnrLsen ylätalosra trhtlia volta. §1e!.1ä oll l.co kiraut lbvogklcrrolla, cekä lao pöytä, Joasa olL uuraat Ja leun s''Lri volta vaLvattlLa, usll vert uurnla pLtLln pol'e. ?änän' Jätkeen vol lal"tettltn rlttelölbLa, JoLara ge llhctettLLa I(ottaa kautta En6lantlLn. Rlttelö on nol.n 12 kg. LeLnaraudor.lla palnettitn lähtLegsä leLna. Volta täcsB neiJerl.ssä o1l, aLkoLnaarr tekenäcsä mn. Alna Pulkkinen, myöhe6mla Lappalai.nen.

. .

fira kakc,' trevoata vetl, bevoski,.ftoal kil.kkul.vat kyläa lapaet hirll.ssä. Kernaa oa eLll.ola ollut runcaaetll kun oa taryltt,u kaksl hevogta. Järfonrannollta taloirta tuotLln maltoa trul.Jetua tapahtul veaoellä routaoalla, malto taadelJerliar ;; ilsca Ja lalaaa pelttcanä. Stlnä clttca val.a korento !åårlcn koryLl.n rannalla Ja lraata.n [alJerLlno lbra Juotettiia jtJolfte, JoLta Aatenrlttesta tuolloLn olL. ä

MaLtoa olL JokaLcel.la kyl.llkll. Ja kotona tehttLn tuotron allåaan voi Ltae . Ibtlkylä ct ostatrut melJerln voita, Joten ae l.äbtl. EnglaatLLn.

aeparaattori tull.l kulki. Antcnrs Ltre kyltllä ialolasa Jo lrercmaa srlkceen Ja toi neLJerlln.

Bu11

Ja tLalasl

oll Läytöacä, o11 !. läbl,seutuJen encLunälncn. Htkkelltaäkätsn cl tuolloLa vtelä ollut ueLJerLä. Parlct<Llan tienoon relJcri loPettl tolnLatanaa l gOo-luän taLtteesta. Rakenaut oll edcllcca JtUelf.X Ja ren ollltaa nykyl'cl'n fotvo Lappalal.aea Ja rakennut oä Xäytöcsä talouana&ennukeotllo

trua Parkktl.aa kyläa lotJerl

I I

brr

Iff*T,ÄN VUOKRAPUIMUIII !,

Kun suomalaiset Kustaa Vä,asan aikaan.l6QQ,:-Iuvu11a .yej.vät kehit- *j* tämänsä riihen ja siinä viljan, puirrti,.taid,on siirtoLalsina Ruot-;, i-, diin Värtlanrr',Ln metsii-n. [,ämtin jäIkeen kU]ui *-rkaa aina 18O0* ; Luvulle saakka, ktrnnes Ruotsissa keh:ftettii+ moottorilla py(iri+ iettävä puimakone, joka mu11lsti .viljan tasittelyn täysin. rr,

l I

Ensimmäisen puimakoneen ja petroolilla käyvän polttomoottorin tifas,i Juhana Lraamanen osakeyhtiö Vågtor Forseliukselta, Turttsta f9. l.l' .L927 , kauppahinta oli 11.500r- markkaa. I :

Koska puimakone

ja sen laitteet olivat pienlkokoisia alkoi

Juh"ana

naapureltten pyynnöstä 1933 siirtämään koneita talostå toiseen ja suorittamaan vuokrapuintia. Ailuksi tUUi oli kuten'miI-

Lraamanen ';

lyissäkin: yksi kappa hehtolitral-ta sitä viljaa mltä pultiin. yksinomaan'iahapalkkaan. Iraarhänen laäjensi'ttitlemmin siirryttiin dintaansa ja osti vielä siLpptrkorr""r.. [oiminta Laajeni sodan åiEaan nopeasti, koska kone o1i ai.noa, jgka toimi valopetroolilla, tloottoripetroolilla, nqflaIla, bensiinilllä ja tentulla.. Varsinkin f,entulla puitiinr monessa talossa socl.an aikaan ia jälkeenkin, köska sitä sai apteekista puoli Iltraa kerralla. Eräät pitivätkin sitä l

'itr

[oiminnan pyöriessä J-aajimmil).aan kiersi Juhana .Iraamanen kou]upiirin

lähes joka talosså, jos ei puimassa, ni.in ainakin silppuja hakkaamaså4. foimirrnao pi:.riin kuuLui lopulleen toista sataa taloutta, joistar muutama kymmenen Ristiinan pltäjän puoleIIa. Aikaa tähän kului sy1,,sItuun alusta joulun iåttceen, tietysti vapaapäiviä oli vä1i11ä, mutta

kyllä air.rakin paikkakrrnnan saunat tulivat tutuiksi, koska puintipäivinä lämpenivät ai.na talo jen saunat. Aika kul.ui ja maarrviljelys kehittgi, puimakoneita tuli }ähes joka ta.,lcor:., eikä tarvittu enää kiertä.vää vuokrapuimuria, joten laamanen möi koneet pois. Sitten tulivat uud.et tuulet pientilavaltaiseenkin maatalouteen 1960-1970 Iuvui11a, nlittosiLppurlt ja puimurit, jotka muuttivat ratkaisevasti maatalouclen kehitystä.

!änrä on kuv,aus eräästä maatalouiLen kehitysvaiheesta meiC.än kouluplirissä, jossa. Juhana Laamasella oli aika keskeinen osa ai,kanaan omal-

työs&r,:r.11a.an.

45 .i

rAI'PA? JA TAI'PPÅOIOJEN KEHTTTS

Ecla'räleet kaupat ParkkLla"a alueella olLvat r Äntertrkgen kauppa / Antenrr Pul.kkinen ; JooaePPL LaPPalaLscr, kauPPa

El'ski.aa Ke1l,nan lkocella -a August Karhu, aLtacsQ aamol.n lilta Eeuraaya llenee o1lut Puikkocen kauppa, Jota pftl HelkkL PuLkkonen Ja Potka Auguat - aLttaka,uppa olL Jucsi Kecocella, JoLa liLkkut. oyöa ka,upua-

' teliJana - Suur-savoa ocuuakauppar iEnciqqäl.nen krupanhottaJa oli Elno ' Rantasalo, vl,LrucLaen tlatri Päraäncn, kauppa lopettl v. 1967

Antertrksea kauppa o11 alkuun pLeneasä kamarlsga. Rakennukaen toisessa pääaaä o].evagga suuretta tuvasea pLdettiin tuolloLn iansakoulua, koulu o11 a!.kanut Parkkllaasa täccä truonecsss vo 19OO, johon opettaJa tulL Jyväskylän aeminaariata Ja vLihtyt' kyläIlä kaLkkLaan 42 vuotta. Maarasen kauppa al.oLttl toLnLatansa vr 1934 Elnat Maaraaen toLnogta. KLoekj. aamalle omLttaJal!.c tulL kyläL1e v. 1935, Joka oli kyltsn ensl66ättren kLock!'. Myöhemln kaupPaa ovat pltäneet poJat Laurl Ja PenttL Ja hoLtavat gltä edElleenkla. Kun MLkkell-Anttola uugitie va!.ulstuL, nuuttivat he kaupaa sen varteen rakeanuttamaansa llLketaloon, Jolroa nuuttL myöc poetiasema 18. I 2.7967.

l.nlataa so ta-ar.kana tuponkeJa eL tahtonut olla tarpeeksL. Nllssä olL oltava tarkka, sillä ne olLvat erilaLgia erl tavaroLlle. Ja llsäkei eri ostaJLlle erllalset luvat antaa tarraraa, Jogkus kuponkeJa oll' Jos y11äJopa 11 laJLa, kun Jopa suolatkin olJ.vat kortj.lla. ,tystarkkalllJat sattuivat tulemaan, oIi sekä kuponklen että Kauppato

tavaran käytävä ta.Ean.

46 r

§ortLl.I.a ol.l.vat au. aeuraavat tavarat! kankaat vol.: voi': Jauhot kahvt t

Juolat ry:ra1t

ual.to tupakka eaLppua

karq{ltl.t Jal.kt.aect a,aleka

?ukkul.LLtkeet aukeulyat nota-aLkana vacta klo 16.00. Pttt ebtlä katsooqari enain, uLtä oll. saatavllla Ja sen Jtslkeen kLtrehftä noutaEaaa oatolupa kaacadruollosta Ja ottten takalgLn tukfulilkkco!'I.e tavaraa aoutarl'aan. Joskus kävj.n al.l.n, että erlu. kangu,ata kauppl,aa aaL valn pakan tal. kaksr.. f,otona oli yöa alkana mLetLttävä vahtttal., kertel.lä ol.lsl. auurLa tarrlsr että osaLgl. Jakaa:olkeasaa autrteetaa, kun ensLEnälset oataJat tulLI

gat.

Joulu pu1q,-al,kanre kauppLaan näk6kulnacta

gl.f tavatloaactl lunta, eLnä Jouluna Ja. aatto Jo käa111ä, ktu. ltansa.ahuolloeta so5.tetti.Ln, että katkLl.l.e kyläa l.apal,J.l.e saisi lOO g karqrnel,leJä. Sl.l.rtol.al.al.a olL kanaakoulusea Ja Jokal6essa l.sommass'a talosga. §ainme karanellLt Ja kauppLas JakoL ai.itä m.y6hään il.taar, kyl'äu I'apsLl.le, laskettuaaa ensr,n, kuinka Baljoa bei.tä kaikkl.aan ol.LsJ., ettei kukaan val.n JäLsl' ilnane. ÖUyr saantl oI.L useLn tiuka!.I.a. Ta!.ol'csa oll. val.n öJ.JyI.amppuJa. X\rkkul.l,tke col,tti, että nyt ollsl JouluksL ölJyä, kun vaJ.a Joku aouta:La:i. Safune hakumlehen Ja öI.Jy tull tyl.älle, mutta vasta aattoLltana pLneällär olLhqn aota-ai.kar eJ,kä gäiyälIä uskaltanut noutaa tavaraa. fhmisct toivat astLoLta pL&eässä Ja ölJylanput laatl.l.a palamaan. l{yös karplltL olL eaatavl.lla vatn pLen{nä pa!.olna taloukslln, |arpt ittl.anppuLht.n.

i !

. KAIHOLA

CS KEYHTIq girtker-r

. 275 . . s58 . . 625 Nårhlr€n aa. . . 419 såhköo.oil€r KalHoLA

- ull€llrllr. . Jotr|rn dr

Er.&'SE6.€l Herra Elrar

l[aaranen,

Ulkkell.

Parkkila. .........

mal<§ava

o, u,atr.St,or

Sllrto

'124t

Arr Låhe t e t ty lukuunne j a' ,vas tuul l anne 1 1t 4lrls kg }Jaine rinlceriä 7/1 " 78r*, It Korppuja irr. 6/90 2 pak. Kyntteliä, Tek.kr. 5:/-

5 pak. 5 rr lkg 10 räs.

'1r--

feetä Jaav. li! J. Puhd. sood.aa Pippuria

Etikkaa l/tn 5 .pu11. top.-- Sikuria Lci/ Standard'liisäk f. f.tlr. "Tarina tulltikkuia lrg Eiisiä, .tlertta-l] "krr.. 50 -, , .25 l,tannarrtpnfä- - : å ] ': 50 + . ![ieli gr, vehreii j . t;1 . ,! 50 dD -.Eaka vehnälest. ;tg '-maltaita I B0,: pa.r. . ' , -;,,Voj.ua nrkha sia ä'rb ' ., -.,-Buklesla : m9 Es§,,Lap. ,,,.1! ,;'i-yrirra LO/.\

t.,-,

i .-L1.1 ;:r. :r."lpoajanahkäa lled.

ä rr .:;'.;..;ri,''rr?omml pattereja ..'i 10.-arlr 120, il..' ":j *,, ÅLuanakkoja . .:

?O kg 1lh It L2r§ kg il n 12 rä* n i 1 rL 2 - rt "T L ,. : L 1 pk L5 rr .t000 kp3-.

,n5

-/ao Kardeuuumea §ten.kok. 1

'42

14: 'L0I

I 17,

272

lr'i6 q/:lj

it)f

'?17t

4/75

l/lO

257

155:

1Lr

140:

LTrl

1'/gO

592

l5/-

.90 t

7/SO

752

6rt 72lt

ä't7ö

Zg/-

Z/tO

lh5 ja +/gO Rusino5.ta'il kr. 7n5 g/Zj Iur:muja Z0- B0r Perganilnla 75 em 7/voiiaperie 7 . Xäärepaperia

29O

26Jt 10: 18:

penura jauf,o

Eevesnauloja J .7.

m,ltlto

252 352

96t

98:

;

115 3 L4s

L4: 77t

2/25

,if

\_ 5

0 5 442 0

4', ,45a 42:

0 0

].77,3

128r

11gs

724

{

t, t'&.

*..-.,:a='--* -

'l-i

-r-ö5

[t]

lrilflilä:xilL:ffffiilffi

*.' E=:l

{.roBa lrr}a{lä rulc- L arcnloat - Hirtoor aoialwrc, dtt} C.,aM

''ml'''or.ru!. on rarnl*r vrrr rrrim.Inlttiarn eludlr. lor hrvonra ptryvitrG. | *tr",:I. rclro lraöo jtråollr. ca aro- I ' då,al erlhd.tun uurt.n oatcleDu+ . | r,r I ua

orr. ialSF*ril*aad Sltt* rndrst

mnntmadr

f omrrun. ,Orn

roon

h&trn vgr!:lgt

OnrOf:r ittt ranrn kommu6 bör lnföjtllhdarlrt llr utlTru o.ot r:r nytt ddrr:.

'{lur u!l3l

AN '{lur u!la{{!

'Nimi: Kylä:

...*

Osoite:

l:ifi:il?ff:']

,åC,*

*,o E

J-

No.

5r:.

5?-

llmoltur

kaan Teidän tulee ajaua

*ql/aa,

yleiseen kulutukseen

;

*L3""-

ts4,.b--.§/l&*- §4?-... niovuttaa yhteensä ,*-&.*....- ks.')

(tuotteea l,aatu)

,Koska Teiltä edellisiltä luovirtuskausilta

..---*

päivään

1e4-- mennessä on

iim4n

tdvaksi-$fti@i..r,;

=l ,l uJl

-s

uhan kulutus lasketaan luovtitrisvelvollisuuden. Uiyttärutta täytettäessä vestaa tlz kE sianlibaa täi 2 ke

yhtä luovutettavaksi rnäärättyä lihakiloa.'

)

s0.0. l. .8. i..

S,ta*aJan osto* 1:939

vuot.ean

Ja lrr,pakort.te Jä, 1951 .

jotka olivat

voimaspa yuodesta

49 t

TEfEI SEf TOKOOI*fiI'}TI SPAIf,Atr

Urhel.I.ukeatät

ibsfud§Laan urhellutreattä oll LampLlan PeLlolla, Joke on nyky'r äärr pc!.totrår §teltä se nrÅutöttLla Rantalan pelloller Joka on äykyäär plbana Ja peltonas teutlaa7åksL tlonkalLnnan pLhaau Ja if"fte nykylaelle palltalleoa ParklcLlan kancakoulua yhteyteea.

Tanaalpalkät $erinätnnåiellä aetsl.köcaä ol.L ruoblkkoläYa. Eotkkahännänlava oli denokraattLten puo!,ueen raltenbuttaraa lava, Joka tolnL mllll-. tanaa vuoden aktLlvlceatL Ja on aykyään.purettu. Jotcttalolla :taacålttu v-Jo vinrnr vrtoclcadan tropulla. KenaälnnäkL o11 Elllu'----{a '! teak{a ruocLttu keåä- Ja talvLkokoontunLepal'klca. i,

I t_

Nurkkatangcr.ta!.ot HurkkatansseJa on p!.detty Jokltal.ol'I.a Ja vanbaaaa Hyyrylälaccaä. i

Metaäkt

ikut

taätrLlkkuJa on ol.l,rtt lcutrlavlölå palLotrrar stt ltnnäe11ä MtsLlärtra peLloakuluaLl,a BaJavuore!.la (uotrert ) Pareata].aa kll.klsut'ehdocaa

}{e

t{lerel§n

paJeiläet 1ä |faJalaraea kaaka'all'a

Jokltaloa törlralla ,:

flarJulan mäellä Soklatorpar, LehdoCla ,profaarnäe11ä

.Vierul.an torpalla .- HalLlg'n väli11ä ,_+_ :Åho].a I §amu - Inkari].an väl111ä, :

l j l

LUOIÅT '

Eeakl,kaakaalla 1uola I löydetty tlrlrayJä ,ms. VeaäJänvallaa aJatrta

Ll,Loeal.rlenvuorenkolo

- iku!.nea Jää, Joaca ptdettila tavafölta kyluäaaä Jopa ; lteclcilecä11,äkl.a IlullronvuorealuoI.a .! ILoI.en tqlon takaaa

taov1asatotr ranrral.l.a l.uol.a å aLkoinaa,'. luolasta aauttu kecät Ja kalaatcttu vLcrelcä ; olevacta Järvcatä f,ontiopeaä - trkolan tilaata Länteon, lconvlharl alkaan'I.uolacsa oD asuttu t'

srLLAt

allta Parkklla-ViaulatrtL tlel.lä fleLnurrncttta Rictliaan tletlä farrkkllankocken rl.lta Aattotan tl.et.l§ Ilfunnrät.senoJan s1ltå Par.antelaa ti,elll ' .:§ UinaoJan sl.lta VäänäLän ttolll .treirU vääEå1äE sLlta FteläoJan KLrveaappaanoJau

----

'ulrölraplrfAt ':

OrLvuori lRoukkeenr/uorl

Iluuhkaanvqorl ! Lampisenpäkl t. :

RaJavuorL KeflnäLninäkl ..f

BeLuäflklamäLi \

5r ERIIIOIT{EI{ TÅSVILLISWS

Kangasvuokot

Yal.keat kanorvat Näsiät Nil.nl.puut PLkkulunpeet LLnnunherueet

tal.kkt ovat påLkkekunnaLla eel.intyvlä kaeveJa.

Eangacwuokko

UARVINAISET LINIIUT

KalacääakL KurkL Ruokokerttrmen

Kaarae elt korppt Ll.Lto-oreva Varpuahaukka

SatakLell. Va].koselkätikka Vi.Lrupö11ö Yarpuapö11ö Hel.nLpö11ö HuulrkaSa

KaLkki. ovat palkkakrrnnalla pesLviä lLntuJa.

f,a1asääskl.

rnnniiÄcÄ

År&ll(IllvTArtaJr4, JA -HÅRRÅS"AJIA

Harkkanen Hanta Pyl.kkänen llanna

Tanttu lleta KAilTTIRX

Lahtl.nen Selma Luukkonen HllJa S1l'akoaen LyytL

Taattu HEta TONEKU"OJA

Murtoneu LyyX.l Parkklnen Esteri

OMPELIJA

Ill.nanen DI.ft HLnanen Ilnl

PartLo

äL1ma

Pasanen Dliaabet

Sliskonen El.iaa Ja Tt l.da SLiskonen HLI.Ja

Trygg Klrstl niiÄrÄr,r

Hokkanen VLhtorl

H:ryryl.älnen .ltnttl. Hyyryt äinen Eevert LappalaLnen VihtorL Luukkonen ÅI.bl,n

prx«Änr

Ikonen HiJ.Ja

Juutllalnen l{anta Tat

palLnen l*larl

Tanttu Heta RtruurrNprslcä

Avlkal.nen Kal1e Pylkkänen Hanna

KIRS?UNTDT(IJÄ

AvLk,alnea HeLkkl Åvl,haLnen Ka1l.e

HaLkonen Kal.l'e HyötyläLnen Jal.narL Lappal.ainen Jooaeppl

SUUTARI

Lyyttkälnen

Paavo Ir{aaranen Deml1 Maaraaen ?oLvo

Paav:LLainen Otto Parkkl.nen Anttt

Partlo Otto l

PWSEPPÄ

,rl

XIRVESMIES

Hal.ttuaen Aarae Eyyr7J.äLnen Auguctl E:ryryläl,nea OakarL KurkL ÅI.bl.a

LiLnatalncn Al.bLn Luukkonen Armaa ParkkLaen Ä,I.bl.n MAALARI

Karhu El.nari

Parkklnen

Eaa

TaLpall.nen Tolvo RIVEMIDS

Halttunen Aarae Ilalttunen Otto

LA,NKIruSÄ,HIIRI

Laurl.kaiaen Ockarl. Parkkl.nen Vihtorl Pylkkänon Årtturl Ja ÅlbLn Seppälätnen Taavl Sl,lskonen Vil1e

PUUPPI'I{ESIARI

ParkkLnen VlhtorL

§eppäläineu Taavettl. LJiNGENTEKIJÄ

Luukkonen Arnas

Lyyttkälnen riinnyrpxönÄrrnKrJä

Paavo

Paavllainen Åattl Seppälälnen Kuctl Tarval.nan Halakias

ÅsLkaLnen Anttl Ilaikonea AlbinrMl.kko r Kuati r Taavi Ja Kalle Ill.manen Albin I{yöty1äLnen ?oivo

P.A,RRUT{VEISfAJA

Laurtkalnen Marttl. Parkkl.nea Vihtorl SeppäläLnen Taavl SiLskonen VlI.Ie I

Keconen Taavettl f,urkL Jaakko Luukkonea Armac Pul.kkLnen Alho

SIRKKELISAITURI I

Pöyry VtJ.ho VäkLmlec Valde Ja Veini I

AIDANI,ATOJA

FarkkLnen Åugusti Pöyr.:f lcrael'

AIIOrSE|TPUIJA

Ilokkanren Eeva

Pylkkänen Hauna ;

PoLKUPYönÄuToRJÅAJA

HaaJa,nen

Anttt

Peuranto Unto rT

ERTO KOULUT{OP

STTAJA

LyytikäLnen Ånna PulkkLnen

Enma

Sl,Lckoneu Ehna PELIMAI{N1

Åvikalnen ToLvo, huulLharppu trel.l.nan Aarne Ja Arrrtd, omatokolaet

rolttimet Surkt lt{Lkko, haitarL I"appalaLaen Jooseppl, haLtarL Lappalal,aen OskarL, omatekolnen vlulu

tyyttkäl"aen Mattl, Marttl Ja, Laurlr tekoLnea viulu Siiskolren ELno, lraltarl Ifsllenlus Actor, tranurL

oEå.-

Kurk1 VtLJo LYYtlkälnen lr{attL

WOIRA-ÅUTOfLIJT'

;:ä:::",Ir""

I\rkLainon Taavl, kylän I auto n. rr 1925 Vautrkoasn Aafuc

HfEROJA

ICt

PPARI

Hyyryläl.nen Anna-f,alaa Ke1l.nan Ahna

fin[

LLtkcncn Sautra Pöyry Eeva Pöyry fida §1lckonen Sohvl.

, §UoNE!{xsfIJä

'i":

§uhonen Helkkt, Väänänea Edla

vala hl.eroJa

Ilyötyläinea Auguttl Eecoaen Juagi r paransl myör käämeen purenla I

Kesoaen Otto

Lyytl.käinsn Paavo Rahtlal.aen TaavettL i

fruUne,nf '

TIYIUIES

Maarellen Demll, uunlmuurarL Maaraaen Toivo, erikolaeatl celnänuurarl *=ttl.ner BenJam, uuaLmuurarL Partlo Otto r uun:lnuurari Pöyry Albinr uuaLnuurarL Eaganöa Oaka,rL Keaonea Iiso, kellarLuestarL

Pölhö Otto Ja f,atpert.

PORÄ,Rf

XurkL AlbLn Yäänäaea fl.varl.

HEVOSENKåSVATTAJA lkoaen f,alle Ja Hattt Luuklonen f,ustaa

Kuosmanen Gaabriel-

KUoHt,iRi

Maaranen demil Siiskonen Taavi

Trygg Kusti TEil.?.i

Karhu Albin

I.i.IÅ

Kurki ,\lbin Parkkinen Albin Markkanen

PIr0(c:(r(1

TarkiainCn

i{ancla

PSyhönen Änna

Parkliinerr Miina '

Pylkl+i.nen Hanna Puir'r;onen Ileikki Hinanen ilrrno

HeLleri (alle

Ityyri,lä.irren Jussi Sva.lln 01: io

Mand.a

I.ipeäkalarr r';rLmis bit ja v.irkkaus ja käsitlriit

tuohityöt kyIän yleisnainen,

i:ail.rmuska ym.

korinpunoja kuulu riistan.PYirtäiä luudantekijä, pirranteki jä luokinpaina ja, telti olk{katto ja veneentekijä, päretyöt l

Huoponen Jaakko

Paavtlainen Vihtori Liikaner, [likko Siiskonen Ot.to

sorvaaJa

hiilenpolttaja verenseisottaja

57 MYLLYT

JÅ

}.IYLLäRTT

Plrlckll.ankorkeamylly

Lappalalaea, PohJavLrtal HfötYLäLnen Eevert, Paatoaen Fekkat Iluhtanen Suomaa vo 1806 enslmmär'nen mYl'I,Y

korttcleenmylly I

UlmaJoennyt.I.y I

Kokkoaen A!bl.n, ParkkLnen LYYtt.käLaen Anttl Ja Otto

LyytikäLnen Artti JautroL

ArttL,

Ja Otto

vala luuJauboa

Kuokkasenmäkl, tuul,inylJ.y l(ellmannLnrnäkL

r tuul.lnyll'y

Acikal.nen Al.bLn f,eJ.ltnan

--t

TERVAHAUDAA t

teivahautoJa on ol"lut teuraaylsca paLkol.sca: ilUltertcsä tr.lhLmäen riateellB Itennälrroäellä HarJulantLen vårcnmal.I,a puolella §almelanmaall.a metaäccä, tal.osta läntcen PohJotata1on I.änslriuteel.lä $ortteiaeu KaLkkol.an puoleLrel.I.a rannal.la

HIILIUIILUT JA HIILIUUNIT

§tiltnJärv€n l&tasLpuol.ell.a o1t hiillmiLlu HlnaaenpaJan kohda,lla maantl.en länslpuolella ol.t hlllLuunL Jokttal.oll.a ol.L hillluunL Ul.aaoJan rantapenkaasa bll. .gl-lJ.an J.ähcl.l,ä billl.ral.lX.u I

I I

I ,

PAJAA

SEPÄT

:, :

Ammattl.maLsct aepät l

Uyll:rnraäkl SLLakosenmäkl. I

i{l'euelä r Ja rr Bauhala I 1

Al.bln Maaranen, raunlot JälJelfä Ä,I.bLn ltlaaranen, rauaLot JäI.Jellä Ä'1bLn Maaranenr raurllot JälJe':[lä Ferdlnand Hlmaneal oyäs kengitysceppä, nykylsl.u auto- Ja konekorJar.mOAa

lrtäkltalo I

AI,bo Pulkkinen, acuinkäytössä

tTrtaan paJaa el ol.e euää entLaecsä käytösaä. I

fiotltarvepaJat fiarJu l

prrnklt

f,unklra II IrärkäPää Samu

Elno Rtpattl, kengLttL myös hevogLa Pu].kkiuen El.aarl Hutrtlnen

Al.bin Ja Eevertti Slickonen Vihtorl. ,f,,ell.nan

llal.perlnmäki Luotola Metsola

Otto PartLo

§almeI'a

Augrrsti HyötyIäluen

PohJolstalo

A,uguati. Maaranen

YrJönniemL Paranta.].a KalkkoJ.a

Juho Laamanen

Pukk:L

EemL1 Uaaranen

PafkkLnen

Antti Ja Otto LfyttkäLnen Jussi Ja Otto Kesoaen

SotLtarvepaJoLsaa eL taota enää mLssään, enLmmäka€en ovat vain fauniot jäJ.Jel!.ä.

,,i{

SARKAKANKAAN VALMISTUS

Jos traluttiin ml-esväelIe talvtajaksi Iämmin puku tai päälsarkaa.. valikoLtiin täysvlllaista lystakkL valmlstettiin lampaiden willoista parhaatrsuurin osa vaLkoista syysvlllaa ja muetien lanE>alden villoJa siihen Joukkoonrettä saakuivumaan tiin harmaa väri kankaaseen. VilLat Laitettiln pärevakkoihin. DntisaJan tupahuoneissa olL pyöreät orret, joiden päälle asetetti.in villavakat ilmavaan'Ja 1ämpimään olivat sopivan kuivia tuotiin ku.irrumaan. Kug sitten vlllat tupaan karstatuoll, Johon o11 pingotettu leweä teräspilkkLnen karsta toiseen päiihän tuolia. sen aLakarstan pääI1e kerros valkeaa vlllaa Ja päälle våihän mustLa' levitettiln Y!äpuolen karstassa oli senpituLnen varsLrettä kaksi kättä sopl perätyrsten Ja kun sillä vedettlln alapuolen karstassa olevLa villoja väl-i}lä vlLlaLevyä kääntäenrdruodostui vi1Kun sellaLsia oli Loista harmaasävyinen petrmeä villalevy. karttunut iso määrä ne koottlin pltkän penkin pääl1ä kainaloon käde,lIä palnaen Ja toiseLla käde11ä nyppien sieltä josSa ne sitten vielä sekoitettiin' t.äältä alas lattlalle, pikkukarstoilla tehtiln 'leppeitäri , joista ketrrättiin oikea kätistä loimLlankaa kankaan kudontaan' Lolmilankavyytrdettiinvilpispuilla]olanganpaasmoihln sidottuna. Langat pestlin ennenkuin ne kehLttiln Ja luomapulIla luotiin. LuomapuLlta langanpäät pujotettLin käärlmäkankaan käärlntäpuuhaan io pirt.aan. sitten tarvittlinkin useampi henkilö. Nyt ol,i aika tuocla kangaspuut tupaan. Tukin ympäri1lä olalangat klinlt'r iotka tukvaan alokevaatteeseen klinnltetttln kl,a pyörittämäIlä kulkeutuivat tuktn ympärl1le. Kun kaikkl langat olivat tukllla käärimäpirta otettlln pois alkol lankojen pujotus nii.siln, jolta oli neljät silLä kangas kudottiin niinsanottua tolmikasta. Niisiin'puJotuksen jälkeen §eirrtasi kutomapJ-rtaan laittaminen.Tämän Jälkeen langat

alatukilla olevaan alokevaatteeseen. NilsLssä kLinnltettil.n olevat. narut sidottiin polklmilnr JoLLla saatlln langat noU§e.maan, jotta kudeLanka Joka oli käämei.nä sukkulassa sopl kulkemaan lankoJen välissä. Kug kang,aeta olL saatu al-kuun påinnärlt, että kanqas Jatkui sopivan slihen kiinnitettiin levyLsenärnlitä muutettiin altä mulcaa kuLn kudonta edistyi. rukkt Jossa. oIl, kara Johon Lal,.oli keriLaudoissa ios'r tettiin kalslasta tehty pLllirvyytrti ta lanka kuLkeutui käämellle. Käämlen teko vaati taitoa ae ei saanut sukkulassa liestyä loppur:n astl sen pltl Juosta Silhen Joustavasti. Sarkaa voi kutoa myös puolLvillaista. ostettiin pumpull'langat Iql.mi]-angolksl.

Käämejä tehdeesä tarvittiin

se tampotettu poie kangaspullta tarvittLln lata. Sltä \rarten oli tamplauspöytä Joka kannettiln tupaan. Pöytä selsoi nelJälIä Jalalla ia slinä o1i pykällkäs pitlta sekä kansiosa. Ennen tampal-usta kangas kastertiin Ja Bltä pidettiln kuumassa uunissa. Tämän JäLkeen kangas asetettltn pöydäL1e ja alettlLn kansiosalla tamplata e11 vanuttaa eäfr tarvlttava- määrä. kakangasta. Työvaihetta tolstettiLn

Kun kangas oli

§aran vanutus trruaklpuul.lar el.L sarkamyl1yLI,ä

6t PARTtrII,A}I TOULUPIIRIT{ AIITIOITI'UINEN

v1l.uö1Eeä äaUkaa ceEä-nLtä JälJelI.ä l

;

nÄupsrx ToRPPA

Mlkko }luotarL JäI-Jel.lä raunlot f,ama,rl.t Euuselan tL1an puuvaJaaa

Åuguatl Ja Äda ll;ryrylälaen JäLJelIä raunlot

JOTIfALO t t

ViLmeiseatä asukkaaata eL tLotoa

JOIII{ARJU

PeI'tona sIUASENI(ANGAS SAYIITUPA

Ill.lma Paavilalnen Ja lapaet JälJeI.I-ä ranrnLot

JOtrITAI,ON TORPPA

Ida Rautlainen f,eaäkäytössä

Olga Hyyryiälnen

OSKARIN TORPPA

f,esäkäytögcä .ANNAN TORPPA

Anna Pöyhönen AauLarakennug JäI.Jefl.ä

PIRTIN TORPPA

Yt.imeisestä asukkaasta ei tletoe Jä1JeL1ä raunlot

Yiiseisestä asukkaaata ei tl.etoa JäI,JeLLä kalvo Ja klvtJalka

SAYUPIATTI '

;

Jä1JeJ-l.ä asuinrakennus sekä Plharakennus Aitta vLety YrJöuniemeen I{ARTINR.A,SM TORPPA

YLtmelsestä aaukkaasta eL tietoa JälJet.I.ä ra.uniot i

KUOKKASENMÄEN

inORPPA

YLlmelaeatä asukka.aata ei tletoa

JälJellä rauniot

62 PIrl§AilEN

Selna VenäläLaen JälJeife PfrPun roJut

TORPPA

Bcrtta Karhu Keaäkäytöcrä

Matti Ja f,Llda LlDrtlktsLnen

4ÄNtttÄ ENT. rAUPPA :

Jaakko Ja EtlJa

IOIYIII"A I

fegäkäYtögaä

VANHA

SLXenen

Albl.n Ja HLt.ma f,urlcl' JäIJe11ä rakennuksia Aaul'nrakenaua toLnl vLLneekcL

fIvELä

: ' :

navettana

MEfSiitrI,vELÄ

ot'ga rkonea

Jäl.JeI,I.ä acuLarakennuc Ja pLhatakenanrlssta

LXfOSAIJ.lpf

mnpp.a.

: t

lraire Ja HlJ.kka LlLIrnen JälJellä raunlot

PUNANEN tOnPPA

JOENXANGA§

Hl.!'da LappalaLaen Ja polka Jooteppl Jäx.JeI.I.ä aitta

ll.varl. Jr Yl.htorL Prgvl,I'alncn Jä1JelI.ä aculnrakcnnuc Ja ulkoralscnaulcrLa

I(ITffiOLAII

fOfff 'fu OITTfI"A I .

"i'l

ttBPPA

ltanda JuutLlaLnen JälJellä rauaLot

Jal.nari Ja Il'uarl Ealkoncn JäI.Jel.I.ä navetan raunlot f,alle Ja llaria LarnpLnea JälJellä raunl.ot

Bl'narL Ja lda trarbu

EIRUAILA :.

.IälJcI,lä rauaiot Etr'tlrl' alan Iag tl.]'a1l.e

Yälnö Ja Lyvll Murtoncn JäI,Jo1I.ä raunlot

ErnurrRIrND .

-aa§

,i ,

;

OekarL Ja Martta Pyrhönen

EAUICILAIIPI r $RUÅNNIN

-----l^a

JälJeI'lä raualot

GORPPA

Heta Hokkanen JälJeI.l.ä ei uLtään

Ja Eeva Siickonen JälJellä raunlot

Yt I.I.e

fÄmlilä i

El'no f,urkt f,ecäkäytösaä

LOUIIDIÅ

'' 'Anna f,urkl

trfrnt(DlA

JäI.JeI.lä raturLot )

EenLl Ja HlLma Maaranen

SUOIrALLIO ;

f,ecäkäytöcaä

troRTTEISENI|I,LLY

Laurl Ja Ellen

Purtronen

f,eaäkäYtöecä trURfiEIÅ '

Hei.kkl. Ja rlelnl. Väänänea

-rtlr { JäfJelXä raualot

Uutr. aautu! Or5 km Pääslä

ronPPA I l'

Albl,n Ja JuetlLaa Haaranea Jäl.Jel.lä raunlot

nlol4llt{EN TORPPA

lntti

§rptlrr

Ja }Icta Rokkanen JäI.Jel.lä et rnltään

tLfnpA ELI SAIRIIAII TORPPA Jussl ja llari InkeroLnen ' JälJellä kuoPPa, raunlot

;. lt,

ir i,

I" (I

ifi

ii,

:,.

,' ';

,'l , ilr'

6,t

AI.Afi,PA ELI SAIRILAT{.

IlORPPA

Ilkkonen

JäIJo11ä eL mLtään I(ARVALIN MRPPA HARJUII PELI"OLI,A

segtä asukkaas ta ei tletod JäI.Jel.lä raunl.ot

YLl.nei.

tä asukkaasta Jä1Jel1ä rautl.ot

YLimelces

il ,

.'':

el.

:. :.

i .:

,::

Selna Venäläinea

rrrANnÄrI

Purettu v. 1981-1982 Uua1 asutug vieregsä YiLmel.ses

UYLLII{ÄI(I

tä asukkaaeta eL tletoa

JäI.Jef1ä kaLvo Bero Ja MaLja Matala toaäkäytöccä

I(IVXNIEUT

STVINTET,II

Vihtorl Paavilalnen Kesäkäytösaä

t.,

.-.

i,,å

tl.etoå

Edclt.ä olevat tLedot on koottu qyhnätöinä kanaalaitopitton pLlrLssä Ttrnne kotLkyläsL - Tallenna tLeto falvikauden 1P81 - 82 aLkana. Nc henkilöt, Jotka ovat Luornrttanect ykrl.tyLcestl tuottamaanta materiaalLa pLiri;1 käyttöön' eL. maLnLttu oheisegga hdcemistotaa erikseen. Ryhmätöihin ocalJ.is tutreLta

Itarjatta Eino

Maarancn

Maaranrem

Malja Laamanrcn Laurl Laamanen Lii.sa Iaamarrcn !,[arJa - Liisa Valkoncn Anja RipattlJohanna Iaamarrcn Anna Maaranen Timo Parlcki.ncn

Jouko VilJakainen

Einar Maararrcn Elli Maaranen Toivo Taipalinerl Elli TahalLncn LLsäksi oletmc saanect er{ttäLn ertrokrrtr AuLstLtletoa

henkilöi1tä TaavL Ha{konen TaavL Avikalnen Otto Avl.kaLnen

Ida Uotila Lyyli }turtonen Elli Himanero.

Pilrien opettajana on ollut

i ,; .,J,q

'i'.

t,:

Lilsa Juutllainca

IilEKEMI§TO

: .. IIr\IA LUKIJA KIERTOKOI.TLUN TOIMINSA PARKKII'AN

Eino Maaranen ALUEEr,I.,A NIUISIEIUKSIA KOUIJUAJALIA Eino Maaranen fiour,uptrRrN

SEURAIOIMINTAA, PAIKIUi$NNAIIJA RAVIURHEITU HENGELLINEII

KYLÄIIÄ TOIMIN'IA

KIRKKOUAIKA MUISTOJA ITAPSUIIDEN AJOILTA KAKSOISHAAI I

LÅPStitJ[E]iI

VANHO.TA

Lauri

, 6

Laamanen

IAUTi I,AAMANEN Lrauri Laamanen Eino ltlaaranen

EI].i E]-Ii

Himanen Himanen

14 16 1B

I,ÄAKITSEMISKEINOJA EiNO MAATANCN

POSIIN TOIMINTA PUHEIIMEN'IIJI,O KYTÄLI,E RADION IUI,O KYLÄTI,E ENTI SA.TA}T KIJIJKUREI EIT llEOI,OT si{.HICOrsrts r,m.,rnivEE IrrrrArJrJE VESISTÖN IJASKUA VA.ÄNÄT'ÄSSÄ

UI[OI

Einar Maaranen El1i ja Einar Maaranen Irauri Laamanen

Lauri

Lraamanen

Ryhmätyö lauri Laamanen lauri Laamanen Irauri laamanen Toivo ja E1-1-i !äipalinen

23 24

28 30 33 35

,38

PLTUTAVARAN KU,IJETUS VESITSE,

IJAIVOIIL'Ä MEIJERIN TOIMINTA KYIÄN VUOKRA"UIMURI KAI]PAT JA IGUPPAOTOJEN

Marja-Liisa Val.konen 4i

E].li Maaranen Irauri lraamanen

43 44

KEI{ITYS

Einar ja EIIi Maa.ranen

ERIKOISIA PAIKI(OJA

Ryhmäty§

-HARRASTÄ.IJA SARKAKAI,IKAAN VAI,MISSUS

Ryhmätyö

Elli

.{UTIOITiIMINEN

Ryhmätyö

59 51

KANSIKUVA

Parkkilanko sken my1l-y iaa,na Iraamanen

AM]''IATINTAITAJIA JA

PIIRROK§ET

lriikkelin kansalai sopisto i\iikke]

in maalaiskunnan slvuosasto

Hinanen