Metsä Fibre Echo 1-12_FI by Metsä Group

1/2012

LUOTTAMUS PROFESSORI TAPANI VUORINEN KERTOO KUINKA UUDISTUVA SELLU VALTAA ALAA EKOTEHOKAS PAKKAUS VÄHENTÄÄ Ruuan HÄVIKKIÄ ALIVALTIOSIHTEERI MARTTI HETEMÄKI VALUUTANPELASTUSTALKOISSA

SISÄLTÖ 1/2012

Metsä Fibren asiakaslehti

Pääkirjoitus Luottamus on liikesuhteiden tärkeintä pääomaa.

Tempo Kuulumisia, tapahtumia ja nimityksiä.

Katse kasvumarkkinoille Turkin pehmopaperimarkkinoilla on suunta ylöspäin.

Luotettavuus ja luottamus veistetään samasta puusta Metsä Fibren Ismo Nousiaisen mukaan asiakkaiden tarpeiden tulee vaikuttaa tuotteiden laatuun.

Parhaan kuidun jäljillä Kartongista valmistettavat elintarvikepakkaukset ovat oma taiteenlajinsa.

Ekotehokas pakkaus säilyttää ruuan ja pienentää hävikkiä MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri murtaa elintarvikepakkauksiin liittyviä ympäristömyyttejä.

Kolumni: Kestävä kehitys – mitä sitten? Metsä Groupin Riikka Joukio ottaa kantaa kestävän kehityksen nykytilaan ja tulevaisuuteen.

Valuutanpelastustalkoissa Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki arvioi euron tilaa ja Suomen talouden tulevaisuutta.

Uudistuva sellu valtaa alaa Professori Tapani Vuorinen näkee sellun mahdollisuudet.

Tekninen laatu edellä Teknisesti haastavien papereiden valmistus kiehtoo kiinalaisen JiangHEn toimitusjohtaja Jiang Fengweitä.

Yhteistyö 2.0 Itochu Shanghain Koji Kato ja Shi Xin kertovat, miten vahvistunut kumppanuus näkyy päivittäisessä työssä.

Ongelmanratkaisusta yhteisiin onnistumisiin Esittelyssä Metsä Fibren teknisen asiakaspalvelun johtaja Tom Nickull.

Luottamus ansaitaan kestävällä sitoutumisella Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä pohtii pitkäjänteisen yhteistyön osa-alueita.

Pohjoisen kaamos ja yöttömät yöt kuultavat paperissa Designvalaisimia valmistavan yrittäjä Sirpa Kivilompolon materiaali on paperi.

RFID-applikaattori Uusi sarja esittelee Metsä Fibren käyttämää teknologiaa.

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

22 Echo on Metsä Fibren asiakaslehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa englanniksi, kiinaksi, saksaksi ja suomeksi. Päätoimittaja:

Saija Tuomikoski, saija.tuomikoski@metsagroup.com

1/2012

Toimitusneuvosto: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom, Ursula Lumme, Tom Nickull, Markku Ruokanen ja Saija Tuomikoski Toimitus:

Metsä Fibre ja Recommended Finland (Hanna-Maija Kause, Niko Kilkki, Päivi Rikala, Arja Rintamäki, Markku Ruokanen, Alpo Räinä ja Anna-Mari Vimpari)

Ulkoasu:

Recommended Finland

Paino:

Savion Kirjapaino

Paperi:

Kannet: Galerie Art Silk 250 g/m2 Sisäsivut: Galerie Art Silk 130 g/m2

ISSN 1795-1089 (painettu), ISSN 1795-1097 (verkkojulkaisu) Tämän lehden aineistoa voi julkaista uudestaan Metsä Fibren luvalla.

LUOTTAMUS PROFESSORI TAPANI VUORINEN KERTOO KUINKA UUDISTUVA SELLU VALTAA ALAA EKOTEHOKAS PAKKAUS VÄHENTÄÄ RUUAN HÄVIKKIÄ ALIVALTIOSIHTEERI MARTTI HETEMÄKI VALUUTANPELASTUSTALKOISSA

Kannen kuva: Professori Tapani Vuorisen kuvasi Pekka Kiirala.

PÄÄKIRJOITUS

KUVA SEPPO SAMULI

LUOTTAMUS ON LIIKESUHTEIdEN TÄRKEINTÄ PÄÄOMAA Talouslehdet kirjoittavat usein, että perinteiseksi sanotun teollisuuden tai kokonaisten maiden on luotava liikeideansa ja vahvuutensa uusiksi. Kilpailukyky on hiljalleen hiipunut ja vaikka tämä on ollut tiedossa, toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Olen sitä mieltä, että tällainen u-käännös onnistuu, mutta vain asiakasta kuuntelemalla ja uutta oppimalla.

vauhdilla. Paikallinen, integraatteihin perustunut raaka-aineen tuotanto vaihtuu globaaliksi ja markkinaehtoiseksi kaupankäynniksi. Siinä tarvitaan laadukkaan tuotteen tueksi maailmanluokan kuituosaamista sekä lisäarvoa tuottavia palveluita. Niillä ansaitaan paikka asiakkaan pitkäaikaisena yhteistyökumppanina. Me Metsä Fibressa olemme päättäneet ottaa markkinoilla aseman parhaana asiakkaiden prosessien tuntijana. Tämä tarkoittaa, että haemme asiakkaita ja oppia uusista maista, liiketoimintaympäristöistä ja kilpailutilanteista. Tuorein esimerkki Metsä Fibren sitoutumisesta kumppaneihinsa ja asiakkaisiinsa on kauppa, jolla Itochu Corporation osti 24,9 prosentin osuuden Metsä Fibresta. Tämä vahvistaa entisestään yhteistyötämme Itochun kanssa markkinoinnissa ja myynnissä Aasiassa sekä meidän asemaamme yhtenä johtavista toimijoista globaaleilla sellumarkkinoilla. Aasian lisäksi muutkin kasvumarkkinat ansaitsevat huomiota. Kerromme tässä lehdessä kuinka turkkilaiset pehmopaperivalmistajat investoivat uuteen teknologiaan ja lisäävät myyntiään kotimaassaan ja koko alueella. Meille

SELLUTEOLLISUUS OnKIn MUUTTUMASSA

tämä on tilaisuus tarjota kuituosaamista ja lisäarvopalveluita, joilla tuetaan kasvua ja tuotekehitystä. Kypsemmillä markkinoilla puolestaan ratkaisemme kysymyksiä, jotka liittyvät kustannuksiin ja teknologian elinkaareen. Kilpailu pitää meidät virkeinä. Vertaamme taitojamme muiden prosessiteollisuuden alojen parhaisiin toimijoihin, jotta saamme uusia näkemyksiä palveluiden kehittämiseen. Haluamme tarjota jatkuvasti enemmän arvoa asiakkaille. Myös silloin kuin hommat eivät mene ”niin kuin Strömsössä”. Luottamus on pääomaa, jota rakennetaan usein poikkeustilanteissa. Haluankin rohkaista omaa väkeämme olemaan aloitteellisia ja auttamaan asiakkaita tekemään parempaa tulosta meidän kuidullamme. Näillä periaatteilla aiomme tulla maailman luotettavimmaksi selluyhtiöksi, joka tarjoaa aina haluttuja tuotteita ja palveluja. Ja tämä kaikki sisältyy Metsä Fibren Botnia-brändiin. Ari Harmaala

Senior Vice President, Sales and Marketing

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

AJANKOHTAISTA

TEKSTIT HANNA-MAIJA KAUSE JA NIKO KILKKI KUVAT LEHTIKUVA, ALEKSI KOSKINEN, MIKKO SÄTERI, TUULA VIITANEN JA SHUTTERSTOCK

Botnia Nordic Pine Botnia Nordic Birch Botnia Nordic Strong Botnia High Yield

Botnia jatkaa tuotebrändien nimenä

Metsä-Botnia on nyt Metsä Fibre METSäLIITTO-KOnSERnI VAIHTOI HELMIKUUSSA nIMEnSä Metsä Groupiksi ja uudisti samalla yritysilmeensä. Konsernin liiketoiminta-alueet yhtenäistettiin Metsä-nimen alle. Selluliiketoiminnasta vastaava Metsä-Botnia on nyt nimeltään Metsä Fibre. Uudistunut Metsä Group viestii uudella nimistöllä ja ilmeellä olevansa entistäkin yhtenäisempi ja vahvempi metsäteollisuuden toimija. Metsä Fibre kuuluu Euroopan suurimpiin sellun tuottajiin, ja sen tuotevalikoima on maailman laajin. Metsä Fibren päätuotteet ovat valkaistu havu- ja koivusellu, jotka on kehitetty korkealaatuisen hienopaperin, aikakauslehti- ja pehmopaperin sekä kartongin valmistukseen. Muut Metsä Groupin liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä Board, Metsä Wood ja puunhankinnasta ja metsäpalveluista vastaava Metsäliitto Puunhankinta.

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

BOTnIA-BRänDI ei jää yhtiön nimenmuutoksesta huolimatta historiaan. Se näkyy Metsä Fibren korkealuokkaisessa tuoteperheessä, jonka brändejä ovat Botnia Nordic Pine, Botnia Nordic Strong, Botnia Nordic Birch ja Botnia High Yield. Nordic nimen osana viestii raaka-aineen pohjoisesta alkuperästä, vastuullisuudesta sekä kuidun korkeasta laadusta. ”Botnia-brändi on tae siitä, että asiakas saa itse tuotteen, sellun, mukana sen laajan lisäarvon, jota brändi ja asiakaslupauksemme Fibres of Success edustavat”, Metsä Fibren viestintäpäällikkö Saija Tuomikoski sanoo. Fibres of Success pitää sisällään Metsä Fibren arvot: luotettavuuden, uudistumisen, yhteistyön ja vastuullisen tuloksenteon, Tuomikoski kertoo. Käytännössä se tarkoittaa niin tuotteen tasaista, korkeaa laatua kuin sen kestävää tuotantoa, hyvää hinta-laatu -suhdetta, ensiluokkaista teknistä osaamista, luotettavaa toimitusketjua sekä jatkuvaa kehitys- ja uudistamistyötä. Botnia-brändin ydin rakentuu viidestä osa-alueesta: ensinnä kuidun korkeasta laadusta, jonka taustalla on huomattava määrä inhimillistä pääomaa ja osaamista. Niin ympäristön kuin ihmisten kunnioittamiseen esimerkiksi ympäristösertifioinnin ja työturvallisuuden kautta perustuu toinen kokonaisuus, jota voidaan kuvata termillä kestävä kehitys. Kolmanneksi brändin ytimessä on hintakilpailukyky, joka takaa, että asiakas saa aina täyden vastineen rahoilleen. Tekninen tietotaito nojaa ylivertaiseen kuituasiantuntemukseen, jonka takaavat asiantuntijuuden ja työkalujen optimointi sekä jatkuva kehitystoiminta. Viidentenä Botnia on tae logistisesta luotettavuudesta: toimitusketjun kustannustehokkaasta sujuvuudesta sekä toimitusten virheettömyydestä ja jäljitettävyydestä. Kerromme jatkossa lisää siitä, miten Botnia-tuotevalikoima täydentyy ja uudistuu.

Johtaja Ichiro Tsuge, Itochu Corporation ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan 11. huhtikuuta 2012.

Joutsenon tehtaan rakenteilla olevan kaasutuslaitoksen koekäyttö alkaa heinäkuussa 2012.

Itochun yhteistyö Metsä Fibren kanssa syvenee osakkuuteen

Metsä Groupin Joutsenon tehdas investoi uusiutuvaan energiaan

METSä GROUPIn emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Board ja Itochu Corporation sopivat huhtikuussa kaupasta, jonka myötä Japanin kolmanneksi suurin kauppahuone Itochu hankkii 24,9 prosentin strategisen omistuksen Metsä Fibre Oy:stä. Kauppa tehtiin 472 miljoonalla eurolla, joka vastaa Metsä Fibrelle 2 040 miljoonan euron yritysarvoa. Kaupan toteuduttua Metsäliiton omistus Metsä Fibressä on 50,2 prosenttia, Metsä Boardin 24,9 prosenttia ja Itochun 24,9 prosenttia Metsä Fibren koko osakekannasta. Metsä Group ja Itochu ovat tehneet kaupallista yhteistyötä jo usean vuosikymmenen ajan. Kiinteässä markkinointi- ja myyntiyhteistyössä yhtiöt ovat olleet vuodesta 2004 lähtien. Kaupan yhteydessä osapuolet solmivat myös kaupallisen sopimuksen. Sopimuksessa määritellään uudelleen Itochun asema Metsä Fibren pitkäkuituisen sellun myyntiedustajana Aasiassa sekä Metsä Fibren asema Itochun lyhytkuituisen sellun myyntiedustajana Euroopassa. Sopimuksen mukaan Metsä Fibre myy vuosittain pitkäkuituista sellua Aasiaan 500 000 tonnia ja Itochu puolestaan lyhytkuituista sellua Eurooppaan 150 000 tonnia. Kauppa on yksi viime vuosien suurimmista ulkomaisista sijoituksista Suomeen. Vahva kaupallinen kumppani Aasian kasvavilla markkinoilla voimistaa edelleen Metsä Groupin asemaa yhtenä maailman johtavista toimijoista maailman sellumarkkinoilla. Tiivistyvä yhteistyö tuo kaikille kaupan osapuolille merkittäviä synergiaetuja lähivuosina. Itochulla on noin 130 toimipistettä lähes 70 maassa. Lisää Itochu-yhteistyöstä ja Metsä Fibren jalansijasta Aasiassa kerrotaan tämän lehden artikkelissa Yhteistyö 2.0. (s. 32).

METSä FIBREn HALLITUS PääTTI uusiutuvan energian käyttöä tehostavasta kaasutuslaitosinvestoinnista Joutsenon tehtaalle viime vuoden helmikuussa. Rakennustyöt aloitettiin kesällä 2011, ja laitoksen tuotannollinen koekäyttö alkaa heinäkuussa 2012. Laitoksen varsinainen käyttöönotto tapahtuu syyskuussa. Kaasutuslaitoksen arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Investointiin kuuluvat kuoren vastaanoton ja kuivauksen prosessi sekä kaasutin ja meesauunin poltin oheislaitteineen. Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus on noin 120 henkilötyövuotta. Kuoren kuivauksessa hyödynnetään tehtaan ylijäämälämpöä. 48 megawatin kaasutuslaitos on mittakaavassaan edelläkävijä Suomessa sijaitsevan selluteollisuuden teknologisten sovellusten joukossa. ”Tehtaamme ympäristöystävällisyys ja energiaomavaraisuus nousevat kaasutuslaitoksen myötä aivan uudelle tasolle”, Joutsenon tehtaanjohtaja Henrik Söderström sanoo. ”Korvaamme meesauunilla maakaasun puun kuoresta valmistettavalla biopolttoaineella. Jo valmiiksi korkea energiaomavaraisuutemme nousee entisestään, ja tehtaasta tulee samalla normaaliajossa hiilidioksidineutraali”, Söderström kertoo. Joutsenon tehtaan investointi toimii päänavaajana uudelle tekniikalle, jonka jälkeen sitä voidaan hyödyntää myös muilla Metsä Fibren sellutehtailla. Metsä Fibre tekee parhaillaan esiselvitystä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamiseksi Joutsenon tehtaan yhteyteen yhdessä Gasumin ja Helsingin Energian kanssa. Toteutuessaan hanke vahvistaisi metsäraaka-aineen hyödyntämistä Suomessa energiatehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla. Metsä Fibren Suomen sellutehtaat tuottavat energiaa enemmän kuin ne käyttävät. Niiden tuottama sähköenergia vastaa viidesosaa kaikesta Suomessa tuotetusta puuperäisestä sähköstä. Tuotetusta sähköenergiasta noin 40 % myydään tehtaiden ulkopuolella käytettäväksi.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

Botnia FIT for board simuloi taivekartonkia BOTnIA FIT FOR BOARD -MALLInnUSOHjELMA täydentää Metsä Fibren jo ennestään ainutlaatuisen laajaa ja monipuolista teknistä asiakaspalvelua. Ohjelmalla pystytään hyvin luotettavasti arvioimaan ilman aikaa vieviä laboratoriokokeita tai kalliita koeajoja, mihin suuntaan asiakkaan tuote muuttuu, jos sen valmistukseen käytettäviä raaka-aineita tai niiden käsittelytapaa vaihdetaan. Kuten nimikin kertoo, Botnia FIT for boardin avulla simuloidaan taivekartonki- ja monikerrosrakenteita. Ohjelma on jatkokehitystä muutaman vuoden käytössä olleelle Botnia FITille eli Furnish Improvement Toolille.

Metsä Fibren teknisestä asiakaspalvelusta vastaavan Tom nickullin mukaan Botnia FIT for board -työkalun toiminta

perustuu yhtiön omien ja monien kilpailijoiden sellujen jauhatustietoihin sekä lukuisissa kartonkiprojekteissa opittuihin asioihin. ”Tunnemme näiden sellujen tekniset ominaisuudet ja jauhautumiskäyttäytymiset. Tuotekehitysprojekteissa asiakkaiden kanssa yhteistyössä voidaan arvioida esimerkiksi sellun vaihdon vaikutusta taivekartongin jäykkyyteen, paksuuteen, lujuuteen tai vaaleuteen.” ”Koska jokainen kartonki- ja paperikone on yksilöllinen, ohjelma ei tarjoa absoluuttisia tuloksia, mutta se paljastaa hyvin nopeasti ne kaikkein mielenkiintoisimmat tuotekehityssuunnat”, Nickull sanoo.

Yllättäviäkin tuote- ja prosessinkehitysehdotuksia Vuoden 2012 huhtikuussa käyttöönotettu Botnia FIT for board on ehtinyt jo hämmästyttää asiakkaita tuloksillaan. ”Kun olemme etukäteen tehneet kotiläksymme asiakkaan käyttämistä massoista, olemme siltä seisomalta pystyneet ehdottamaan kokeilemisen arvoisia tutkimuskohteita”, Tom Nickull sanoo. Botnia FIT for board on myös herättänyt keskustelua siitä, millä sellun ominaisuuksilla onkaan loppujen lopuksi merkitystä taivekartongin laatuun. ”Mallinnustyökalun avulla on pystytty kyseenalaistamaan vanhoja uskomuksia ja jopa todistamaan niitä erheellisiksi. Esimerkiksi on paljastunut, että hyvin vaaleiden kartonkien valmistamiseen ei tarvita nykyistä vaaleampia sellutuotteita”, Nickull sanoo. Simulointiohjelmalla pystytään teknisen laadun lisäksi myös arvioimaan muutosten vaikutusta muun muassa valmistuskustannuksiin ja energiankulutukseen.

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

AJANKOHTAISTA

RFId askeleen lähempänä lopullista käyttöönottoa METSä FIBREn RFID-PROjEKTISSA ELETään MIELEnKIInTOISIA vaiheita. Kaikki yhtiön neljä sellutehdasta ja niiden varasto-operaatiot ovat siirtyneet RFID-aikaan. Tarvittava infrastruktuuri on paikallaan ja jokainen Metsä Fibren tuotantolinjoilta lähtevä selluyksikkö sisältää nyt RFID-tunnisteen. Kotimaan satamaoperaattoreiden RFID-valmius Raumalla, Kemissä ja Kotkan Mussalossa kasvaa tasaisesti sitä mukaan, kun tarvittavia lukijalaitteita asennetaan ja toiminnanohjausjärjestelmiä päivitetään. Ulkomaan satamista myös Bremenin pilottivaihe on pian saatu käyttöön. ”Pilottivaihe on osoittautunut erinomaiseksi tilaisuudeksi löytää viime hetken parannuksia ja kehitysideoita”, RFID-projektin vetovastuussa oleva Matti Alanen sanoo. Kesällä järjestelmää lähdetään viemään implementointijärjestyksen mukaisesti muihin ulkomaisiin satamiin. Seuraavaksi on vuorossa Alankomaissa sijaitseva Vlissingenin suuri sellusatama. ”Jatkossa työ on tietojärjestelmien osalta lähinnä monistamista. Aikaisemmat toteutukset helpottavat ja nopeuttavat muita implementointeja.” Ulkomaan satamat tulevat myös olemaan Metsä Fibren RFID-järjestelmälle parhaimpia näyteikkunoita. ”Mitä laajempaa näkyvyyttä saamme satamissa, sitä suuremmaksi asiakkaiden, logistiikkaoperaattoreiden ja kilpailijoiden mielenkiinto RFID:tä kohtaan kasvaa. Virheetön toiminta ja luotettavuus ovat tässäkin avainsanoja”, Alanen sanoo.

Luotettavuus varmistetaan koulutuksella ja tiedotuksella

Alanen korostaa erityisesti siirtymävaiheen toiminnan vaativuutta. Koulutus onkin projektin onnistumisen kannalta ratkaisevassa osassa. ”Vaihe, jossa meillä on hetken aikaa käytössä kaksi eri tapaa toimia, on altis sekaannuksille. Koulutuksen avulla pyrimme antamaan sidosryhmille ja operaattoreille selkeät toimintavaatimukset ja -ohjeistukset. Eteen tulevia ongelmatilanteita pitää pystyä ratkomaan nopeasti ja oikein.” Järjestelmän toimivuutta sekä RFID-tunnisteiden luentatarkkuutta on testattu runsaasti pilottivaiheessa. Käsi- ja porttilukulaitteilla tehdyistä luentatilanteista saadut tulokset ovat olleet erittäin rohkaisevia. ”Olemme päässeet jo nyt useissa tapauksissa hyvin lähelle täydellistä sadan prosentin tarkkuutta”, Alanen toteaa tyytyväisenä.

”Nyt tavoitteemme on toiminnan tarkkuustason nostaminen ja ylläpitäminen läpi koko toimitusketjun. Meillä ja operaattorikumppaneilla tehdään runsaasti töitä, jotta pienetkin puutteet havaitaan ja korjataan”, Matti Alanen sanoo.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

Katse kasvumarkkinoille Kolme turkkilaista pehmopaperinvalmistajaa – Hayat, Lila Kagit ja AK Gida (Tul Kagit) – ovat juuri ottaneet uusia paperikoneita käyttöön. Tapasimme heidät ja keskustelimme alueen kasvunäkymistä ja sellukumppanin sitoutumisesta.

TEKSTI ALPO RÄINÄ• Kuvat HAYAT, ALPO RÄINÄ JA SHUTTERSTOCK

TURKKI On KYMMEnESSä VUODESSA nOUSSUT keskeiseksi talousvallaksi, jonka yhteydet Eurooppaan ja Lähi-idän alueen maihin tihentyvät koko ajan. Turkin energisyys käy selväksi heti Istanbulin Atatürk-lentoasemalla. Kansainvälinen vilske kiitoradoilla ja satojen nostokurkien silhuetit taivasta vasten Bosporin salmen molemmilla puolilla kertovat, että kauppa käy. Toimeliaisuus on nostanut BKT:n yli 8 prosentin kasvuun ja vienyt Turkin samaan sarjaan Meksikon, Indonesian ja Korean kanssa – puhutaankin jo MIKT-maista. Valtiollinen Invest in Turkey –toimisto listaa 10 syytä maan menestykseen: nopeasti kasvava talous, nuori väestö, pätevä työvoima, investoinneille myönteinen ilmapiiri, toimiva infrastruktuuri, keskeinen sijainti, rooli Euroopan energiakanavana ja -terminaalina, alhainen verotus ja hyvät yritystuet, tulliliitto EU:n kanssa sekä laaja kotimarkkina.

”Meillä on 75 miljoonaa asukasta ja keski-ikä on alle kolmenkymmenen. Yksityistäminen on luonut paljon uusia mahdollisuuksia yrityksille ja sijoittajille. Ei ihme, että kulutustavarakauppa kasvaa vauhdilla. Esimerkiksi pehmopaperituotteiden kysynnän odotetaan kasvavan 10 prosentilla vuodessa”, sanoo Sarp Erkaya. Hän toimii sellun myyntijohtajana Interpap-agentuurissa, joka palvelee Metsä Fibren asiakkaita Turkissa. ”Tärkeä tekijä on myös se, että turkkilaiset rahoitusyritykset ovat hyvässä kunnossa. Meillä oli oma finanssikriisimme vuonna 2001 ja sen jälkeen on tehty paljon, jotta riskit pysyvät maltillisina.”

Pehmopaperimarkkinalla suunta ylöspäin Vuositasolla Turkissa tuotetaan noin 600 000 tonnia pehmopaperia. Kotimainen kulutus on 410 000 tonnin luok-

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

”Tulimme pehmopaperimarkkinoille Turkissa kuusi vuotta sitten ja nyt olemme jo suurin valmistaja. Tuotteemme ovat premium-brändi Papia, keskihintainen Familia ja edullinen Teno”, kertoo Hayatin hallitukseen kuuluva tohtori Orhan İdil.

OrHan İdIl.

kaa, joten kolmannes tuotannosta menee vientiin. Sellun tuonti Turkkiin on kasvussa lopputuotteiden hyvän menekin johdosta. Turkkilaiset pehmopaperinvalmistajat ovat maantieteellisesti lähellä Lähi-idän maita, joilla ei ole metsävaroja eikä huomattavaa paperintuotantoa. Kun Turkilla on vielä toimivat kauppasuhteet joka suuntaan sekä tehokas satamajärjestelmä, kauppa käy vilkkaasti. Sellua rahdataan laivoilla maahan ja lopputuotteita vientimaihin. Turkkilaisen pehmopaperin vienti suuntautuu kypsille Euroopan markkinoille ja kasvaville markkinoille idässä. ”Kreikkalaiset käyttävät noin 16 kiloa pehmopaperia henkeä kohti vuodessa ja bulgarialaiset 5,3 kiloa, kun taas itäisissä naapurimaissa ollaan vielä maailman keskikulutuksen, 4,2 kilon, alapuolella. Mutta ero pienenee. Tuoreimman RISI-raportin mukaan Armeniassa ja Azerbaidzhanissa pehmopaperin kulutus kasvaa yli 10 prosenttia, ja Iranissa, Syyriassa ja Georgiassa 5 prosentin luokkaa vuodessa, sanoo tohtori Orhan İdil, joka on hallituksen jäsen Hayatissa, yhdessä Turkin suurimmista pehmopaperiyhtiöistä.” ”Euroopan taloudellinen epävarmuus on tainnut johtaa siihen, että tehtaisiin tehdään siellä vain uusintoja sen sijaan, että investoitaisiin uusiin koneisiin. Eurooppalaiset asiakkaat tasapainottavat kysyntää ostamalla jumborullia esimerkiksi meiltä. Lähi-idän maissa on menossa joitakin pehmopaperiprojekteja, joilla tulee olemaan negatiivista vaikutusta meidän vientimahdollisuuksiimme. Iran on ainoa poikkeus, koska investoinnin riski sinne on korkeampi. Uskomme, että vienti sinne kasvaa”, Orhan İdil jatkaa.

Lisää kauppaa naapurimaista Hayat näkee muutenkin hyviä mahdollisuuksia alueella. Tohtori İdil kertoo strategiasta, jolla yhtiö aikoo menestyä. ”Tavoitteemme on nousta johtavien pehmopaperinvalmistajien joukkoon maailmassa. Se vaatii uusimman teknologian hankkimista sekä tuotteiden myyntiä maihin, joissa kulutus on vielä alhaisissa lukemissa, mutta selkeästi kasvussa. Siellä meidän pitää luoda vahvoja brändejä ja ottaa suurimmat markkinaosuudet. Tällä hetkellä toimitamme tuotteitamme yli 40 maahan. Azerbaidzan,

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

Georgia, Bulgaria, Moldova, Kypros, Syyria, Algeria, Irak ja Armenia vastaavat 80 prosentista vientikaupastamme. Ja tarkoituksena ei ole pelkästään lisätä viennin määrää vaan myös investoida näihin maihin. Iranissa pyörähtää käyntiin 60 tuhannen tonnin pehmopaperilinja vuoden loppuun mennessä. Olemme myös sijoittamassa Venäjälle, missä tuotannon pitäisi käynnistyä vuonna 2014”, hän kertoo.

Ajatusten vaihto osaamisesta kiinnostaa Sellu on paperiyhtiöiden tärkein raaka-aine, joten selluyhtiöiden ja paperitehtaiden suhde rakentuu teknisen osaamisen ja muun yhteistyön ympärille. ”Käytämme luonnollisesti vain sellua, joka vastaa tiukkoja laatuvaatimuksiamme, sanoo tohtori İdil. Jotta pysyisimme kilpailukykyisinä sekä koti- että vientimarkkinoilla, meidän on haettava koko ajan parhaita mahdollisia ehtoja. Joillekin asiakkaille esimerkiksi FSC-sertifiointi on tärkeä, joten eräissä tapauksissa suosimme sellaisia valmistajia, joilla se on.” ”Arvostamme Metsä Fibren tarjoamaa teknistä tietoa ja osaamista. Sen avulla saamme kuidusta parhaan mahdollisen irti. Olisi varmasti paikallaan lisätä molempien yhtiöiden teknisen henkilöstön välisiä keskusteluja. Selluasiantuntijat kävisivät meidän tehtailla ja päinvastoin”, Orhan İdil miettii.

Lila Kagitin vahvat kasvuvisiot Lila Kagit on ajanut vuodesta 2006 lähtien pehmopaperikonetta Tekirdagissa, joka on merkittävät satamakaupunki Turkin Euroopan-puoleisessa osassa, noin 100 kilometriä Istanbulista länteen. Tehtaan toinen kone käynnistettiin helmikuussa 2012. Hallituksen puheenjohtaja Orhan Öğücü uskoo pehmopaperiliiketoiminnan kasvuun. Hän sanoo Lilan koko ajan vieneen jumborullia Eurooppaan, Pohjois-Afrikkaan ja Aasiaan. Nyt hän näkee sekä mahdollisuuden että tarpeen vauhdittaa vientiä edelleen. ”Tuotantokapasiteetti on maassamme kasvanut jo vuosien ajan. Meistä on kovaa vauhtia tulossa sekä jumborullien että lopputuotteiden viejämaa. Lila Kagitin strate-

Hayatin pehmopaperitehdas sijaitsee Istanbulin itäpuolella Yeniköyssä, lähellä Izmitin kaupunkia.

”Kun tuotantokapasiteetti kasvaa, Turkista tulee keskeinen pehmopaperin viejä tällä alueella”, lila Kagitin hallituksen puheenjohtaja Orhan Ögucu ennustaa.

OrHan ÖğüCü

giana on nimenomaan lisätä jumborullien vientiä”, hän vahvistaa. Lila Kagitin Istanbulin-konttori on lähellä lentokenttää, korkean toimistotalon 23. kerroksessa, josta avautuu hieno näköala iättömän suurkaupungin yli. Vilkas liikenne humisee alhaalla kuudella kaistalla, ja jatkamme keskustelua Orhan Öğücün ajatuksesta pystyttää selluterminaali Marmara-meren rannalle. Se voisi hänen mukaansa palvella kaikkia paperiyhtiöitä. ”Marmara-meren molemmilla rannoilla löytyy erinomaisia satamia. Terminaali voisi olla jossakin niistä ja voisimme perustaa sen yhdessä selluntoimittajien kanssa. He toisivat tavaraa terminaaliin ja me jakelisimme sitä sieltä. Näin voisimme varmistaa raaka-aineen saataavuutta talvikuukausina, jolloisn jäät uhkaavat Suomen ja Ruotsin satamia. Hintavaihteluitakin se lieventäisi”, sanoo Orhan Öğücü.

jakeluvoima tärkeää Turkissa AK Gida Groupilla (Tul Kagit) on uusi pehmopaperitehdas Pamukovassa, joka on vilkas teollisuuskaupunki noin 150 kilometriä Istanbulista itään. Paperikone käynnistyi elokuussa 2011, vain viidentoista kuukauden intensiivisen rakennus- ja asennusprojektin jälkeen. Samalla laajalla tontilla sijaitsee AK Gidan meijeri ja maitotuotetehtaita. Tehtaanjohtaja Erkan Tırnavalı kertoo, että tehdas rakennettiin laajennusvalmiiksi: rakennuksen pohjaratkaisu sekä jalostus- ja varastotilat riittävät toisellekin pehmopaperilinjalle milloin vain. ”Kuluttajatuotteille tarvitaan tehokkaat jakelukanavat – ja pehmopaperituotteet kuuluvat niihin. Tehtaan omistajilla, Ülker- ja Topbas-konserneilla, on hallussaan teollisuuden lisäksi merkittäviä vähittäiskauppaketjuja. Näin saamme tuotteemme tehokkaasti kuluttajille joka puolella Turkkia. Lisäksi viemme ison osan tuotannostamme jumborullina Iso-Britanniaan”, Erkan Tırnavalı sanoo.

Teknologialähtöistä brändinrakentamista AK Gidan Komili-pehmopaperituoteperhe tuli koemarkkinointiin Izmirin alueella maaliskuussa. Komili-pakkauk-

”Korkealaatuinen sellu, yrityksen moitteeton maine ja lisäarvoa tuottavat palvelut – ne kertovat minulle sitoutumisesta”, tehtaanjohtaja Erkan Tırnavalı määrittää.

ErKan TIrnavalI

sissa mainitaan näkyvästi myös Viscosoft, yhtiön käyttämä teknologiaratkaisu, jolla viimeistellään paperin käyttöominaisuuksia. ”Komili tunnetaan laajalti Turkissa kuluttajabrändinä, mutta nyt se esiintyy ensimmäistä kertaa pehmopaperibisneksessä. Uskomme, että tuotteet löytävät hyvin paikkansa kohtuuhintaisten premium-pyyhepaperien luokassa. Viscosoft viittaa teknologiaratkaisuun, jolla parannamme paperin pehmeyttä ja imukykyä. Se lisää paperin paksuutta samalla kuitutiheydellä”, Erkan Tırnavalı kertoo. Pitkän linjan prosessiteollisuusjohtajana Erkan Tırnavalı on tyytyväinen siitä, että kuituosaamisesta puhutaan enemmän paperiteollisuudessa. ”Sellun laatu vaikuttaa suoraan paperin keskeisiin ominaisuuksiin kuten paksuuteen, pehmeyteen ja bulkkisuuteen. Meidän on arvioitava näitä tekijöitä, kun päätämme mitä kuituja käytämme – havusellua, lehtipuusellua vai molempia – ja sen mukaan mitä ominaisuuksia haluamme lopputuotteeseen”, hän painottaa. ”Metsä Fibren pohjoisen havusellulla on hyvä bulkki, mutta meidän pitää parannella sen imukykyä ja pehmeyttä omiin tarpeisiimme. Joten kyllä aina on tarvetta jatkokeskusteluille ja ideoinnille”, Erkan hymyilee.

Maailma Istanbulin perspektiivistä Matkalla Aasian puolelta kohti Istanbulia Sarp Erkaya katselee Bosporin salmen siltojen ruuhkaista liikennettä, ja sanoo: ”Moneen muuhun liiketoimintaympäristöön verrattuna Turkissa painottuvat nyt kunnianhimo, sitoutuminen asiakassuhteisiin, ja halu kasvaa.” ”Interpap haluaa tarjota paikallista lisäarvoa tavarantoimittajille. Meillä on monipuolista ja kattavaa tietoa rahoituksesta, laivauksesta, tuotteista ja me panostamme kovasti avoimeen ja sujuvaan tiedonkulkuun. Metsä Fibren valikoima, jossa on havu- ja lehtipuukuituja, on antanut meille teknistä etua markkinoilla”, hän kertoo. Sellun lisäksi Interpap välittää paperia, kemikaaleja ja monia muita raaka-aineita. Perheyhtiöllä on toimistot Istanbulissa, Lontoossa, Moskovassa, Torontossa, Sao Paulossa ja New Delhissä.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

Ismo NousIaINeN

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

Laadun johtamisessa pitää seurata kaikkia asiakaskokemuksia ja käyttötietoja.

Luotettavuus ja luottamus veistetään samasta puusta Jos joku on teollisuudessa ikuista, niin tuotanto- ja laatujohdon pyrkimys parantaa tuotteiden laatua vastaamaan asiakkaan tarpeita. Metsä Fibren Ismo Nousiainen kertoo miten tällä työllä sellun maailmassa rakennetaan luottamusta. TEKSTI ALPO RÄINÄ • Kuvat JERE HIETALA, MATTI IMMONEN, PEKKA KIIRALA JA SHUTTERSTOCK

”OMAn KOKEMUKSEnI PERUSTEELLA SAnOISIn, että luotettavuuden ja luottamuksen käsitteitä ei tule erottaa toisistaan. Ne kulkevat käsi kädessä.” Ismo nousiainen tuntee aiheen, sillä hän on runsaan viidentoista vuoden aikana toiminut Metsä Fibren tehtailla tuotantoinsinöörinä ja -päällikkönä sekä tehtaanjohtajana ja vastaa nyt tuotantojohtajana yhtiön neljän suomalaisen tehtaan tuotannosta. Insinöörin tarkkuudella hän tarjoilee meille perusteellisen näkymän sellun tekemisen teknologiaan. Tämän jälkeen Ismo Nousiainen kuvaa kuinka tärkeä ihmisten panos on näinkin pitkälle automatisoidussa teollisuudessa.

”Omiin johtamistehtäviini kuuluu seurata teknisten ja palvelulupausten toteuttamista sekä vetää tehtaiden tuotanto-organisaatioita – yhteisten arvojen mukaan.”

Suomalainen johtaa edestä ”Henkilöstömme vastaa erittäin vaativan teknologian käyttämisestä, hyvinkin itsenäisesti, ja kaikilla on kova halua onnistua. Samat monitaitoiset tiimit toteuttavat myös ennakoivaa huoltoa ja kunnossapitoa. Jos meitä joku yhdistää, niin tahto tuottaa maailmanluokan laatua,” Ismo Nousiainen kertoo.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

Suomalaisessa kulttuurissa luottamus on keskeinen käsite. Sellaisia ihmisiä arvostetaan, jotka kantavat vastuuta, mutta eivät tee sitä ensisijaisesti kiitoksen toivossa. Työpaikoilla hyvinä pidetyt esimiehet eivät valvo valvomisen vuoksi, vaan johtavat, ohjaavat, tukevat ja pyrkivät näyttämään hyvää esimerkkiä. Modernit litteät organisaatiot, jotka ovat enemmän sääntö kuin poikkeus sellutehtaillakin, lisäävät vastuunkannon merkitystä. ”Meidän yrityskulttuuriimme kuuluu, että johto keskittyy luomaan parantamismahdollisuuksia kaikkeen toimintaan ja organisoimaan niiden toteuttamista tehokkaiksi projekteiksi. Metsä Fibre on matkan varrella upeasti hionut kykyään pärjätä jatkuvassa muutoksessa”, Nousiainen lisää tyytyväisenä.

Turvallisuus nousi listan kärkeen Vuonna 2008 Metsä Fibren tehtailla kirjattiin viisikymmentä sellaista henkilökunnan tapaturmaa, joista aiheutui työpäivien menetyksiä. Sen jälkeen työterveys ja turvallisuus nostettiin tärkeimmäksi kehityskohteeksi. ”Minusta se, että päätimme nousta selluteollisuuden halutuimmaksi työnantajaksi, kuvaa hyvin kuinka vakavaksi tämä haaste koettiin. Laadimme toimintasuunnitelman parantamaan työturvallisuutta ja kun se otettiin käyttöön kaikissa tuotantolaitoksissa, tapaturmien määrä on sen jälkeen laskenut 80 prosentilla.” ”Turvallisuus kuuluu myös niihin tekijöihin, jotka rakentavat luottamusta kaikkien välille – se ulottuu omistajista tehtaiden johtoon ja henkilöstöön sekä asiakkai-

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

siin ja yhteistyökumppaneihin. Ja luonnollisesti hyvä turvallisuuden taso varmistaa toimitusten luotettavuutta ja vähentää kaikenlaisia häiriöitä,” Ismo Nousiainen huomauttaa.

Luotettavuuden tekijöistä lisäarvoa

Perinteinen näytetekniikka on liian hidas, kun sellun laatua halutaan mitata tämän päivän teollisuuden tuotantotahdissa. Siksi loimme laatuindeksin, joka välittää tuotantotiedon asiakkaille.

Kun arvioidaan luotettavuuden peruspalikoita eli aina olennaisten laatu- ja toimituslupausten pitämistä, käy selväksi, että annetun sanan pitäminen on itsestään selvää. Kaikkien on pystyttävä siihen, mutta nykyaikaisessa liikekumppanuudessa vaaditaan todellista läpinäkyvyyttä. ”Pidän selvänä, että yhteistyötä arvoketjun jäsenten välillä tarvitaan enemmän. Ensimmäisenä kannattaa lisätä ja parantaa keskinäistä viestintää. Se tarkoittaa, että selluyhtiön teknisen asiakaspalvelun, myynnistä ja markkinoinnista vastaavien ja tehtaiden tuotantotiimien sekä tietysti asiakkaiden teknisten asiantuntijoiden kannattaa yhdessä kehittää yhteisiä luotettavuuden elementtejä – ja tuottaa sitä kautta lisäarvoa”, Nousiainen kuvailee. 40 vuoden integraatti-avioliitto Metsä Groupin paperitehtaiden kanssa tarjosi Metsä Fibrelle ainutlaatuisen tuotekehitysedun. ”Joidenkin mielestä tämä suhde rajoitti meitä, mutta minusta asia pitää nähdä päinvastoin: kyseessä oli paitsi asiakas, myös jättikokoinen ja todellinen testilaboratorio. Olemme pystyneet tutkimaan, kehittämään ja soveltamaan kaikkia selluteollisuuden viimeisimpiä ideoita ja innovaatioita asiakkaillemme, Ismo Nousiainen kertoo, ja täydentää aihetta esimerkillä siitä miten asiakaskokemusten ja käyttötiedon avulla kehitetään kuitutoimitusten laatua.” ”Yleinen ja kattava sellun laatuindeksi tiedetään kunnianhimoiseksi tavoitteeksi. Olemme nyt kuitenkin kehittäneet indeksin, joka toimii. Se perustuu todellisiin kokemuksiin ja käyttötietoihin asiakkailta, jotka ovat luottaneet selluumme vuosikymmeniä. Ilman tätä historiatietoa se ei olisi ollut mahdollista.” Kun katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen, juuri tällaiset innovaatiot parantavat merkittävästi sellun toimivuuden ennustettavuutta paperiprosesseissa. Ne osoittavat myös, että luotettavuus ja luottamus veistetään viime kädessä samasta puusta.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

n a a h Par Un D I U K ä l l i j l jä Elintarvikekartongit ovat oma taiteenlajinsa. Erikokoiset ja -muotoiset pakkaukset kertovat brändeistä, suojaavat tuotteita ja niiden makua sekä mahdollistavat tehokkuuden kauppaan ja logistiikkaan. Mikä onkaan sellukuidun rooli tässä yhtälössä? TEKSTI Alpo Räinä • KUVAT JERE HIETALA JA SHUTTERSTOCK

miten moderni pakkauskartonki saadaan vastaamaan brändien ja kuluttajien odotuksia. Keskustelemme aiheesta Metsä Boardin kehityspäälliköiden Kai Hellstenin ja Antti Arosen kanssa. Metsä Board on yksi johtavia ensikuidusta valmistettavan kartongin tuottajia maailmassa. – Tuoteturvallisuus on ehdottomasti tärkein tekijä, sanoo Kai Hellsten. Siihen kuuluu useita ominaisuuksia kuten puhtaus tai makujen ja tuoksujen neutraalius. Mikään ei saa vaikuttaa pakattuun tuotteeseen pitkänkään ajan kuluessa. Turvallisuus taataan säännöllisillä testeillä ja laboratoriokokeilla. Kartonkitehtaille kuitua toimittavien sellutehtaiden on myös oltava ISO 22000 -sertifioituja. Laatuun liittyvä varmistaminen ulottuu kyllä vielä pidemmälle – aina metsänhoitoon saakka. – Kestävään toimintaan liittyvät kysymykset kuten raaka-aineena käytetyn puun alkuperä ja metsien sertifiointi ovat aiheita, joista keskustellaan paljon tuotekehityksessä ja asiakastapaamisissa. Taustojen on oltava kunnossa, Antti Aronen vahvistaa. LäHDEMME SELVITTäMään

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

Tavarantoimittajana eniten myydyille brändeille Olit sitten ostoksilla hienossa tavaratalossa tai paikallisessa supermarketissa, brändiviestit ympäröivät sinua koko ajan. Joukossa on sekä kotimaisia tuotteita että herkkuja joka puolelta maailmaa, ja lähes aina iso osa myyntipuheesta on pakkauksessa. Visuaalisen vaikutelman lisäksi monet meistä tekevät näppituntumatestin – arvioimme vaistomaisesti kartongin jäykkyyttä ja keveyttä. – Meidän kartongeissa on kolme kerrosta: päällimmäinen ja alin kerros valmistetaan Metsä Fibren vahvasta ja puhtaasta sellusta, kun taas keskikerros on meidän omaa CTMP-massaa eli kemitermohierrettä. Pintakerrokset antavat ryhdikkyyttä ja erinomaisen painopinnan, ja keskikerros tuo keveyttä ja bulkkia pakkaukselle, Kai Hellsten kuvailee. – Kiinnostava huomio viime ajoilta on, että kaikkein korkein vaaleus ja kiilto eivät ole enää kriittisiä kilpailutekijöitä. Asiakkaat painottavat enemmän tasaista laatua ja ajettavuutta pakkauslinjoilla, eli suoraa vastinetta rahalle, Hellsten miettii.

Luottamus yltää asiakkaalle saakka Metsä Board myy pakkauskartonkejaan ympäri maailmaa. Merkittävä osa tuotekehitystyöstä liittyy kartongin ominaisuuksien kehittämiseen yhdessä Metsä Fibren kanssa. – Vuosien mittaan olemme onnistuneet ottamaan useita isoja kehitysaskeleita muun muassa jauhatusprosessissa. Kokemusten perusteella voimme luvata asiakkaille, että pääsemme heidän tavoitteisiinsa. Pitkäaikainen yhteistyö rakentaa luottamusta, joka yltää asiakkaalle saakka, Antti ja Kai tunnustavat.

METSÄ BOARd Myy PAKKAUSKARTONKEJAAN yMPÄRI MAAILMAA. MERKITTÄVÄ OSA TUOTEKEHITySTyöSTÄ LIITTyy KARTONGIN OMINAISUUKSIEN KEHITTÄMISEEN yHdESSÄ METSÄ FIBREN KANSSA. ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

EKOTEHOKAS PAKKAUS säilyttää ruuan ja pienentää hävikkiä

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri murtaa elintarvikepakkauksiin liittyviä ympäristömyyttejä. TEKSTI HANNA-MAIJA KAUSE • Kuvat PEKKA KIIRALA JA SHUTTERSTOCK

JUHa-MaTTI KaTaJaJUUrI

KUITUPOHjAISET KARTOnKI, PAHVI jA PAPERI ovat erinomaisia pakkausmateriaaleja uusiutuvan raakaaineensa, kierrätettävyytensä ja monipuolisuutensa takia. Myös materiaalitehokkuuden ja uudenlaisten pakkausratkaisujen kehittäminen vahvistavat jatkuvasti esimerkiksi kartongin asemaa pakkausmateriaalina. Viime vuonna toteutetussa VTT:n Tulevaisuuden elintarvikepakkaus -tutkimushankkeessa ekologisuus nousi yhdeksi tärkeimmistä odotuksista, joita kuluttajat asettavat pakkaukselle. Tutkimuksen mukaan ekologiseksi mielletään esimerkiksi kierrätettävä, niukka tai sellupohjainen kartonkipakkaus. Kaikilla näillä tekijöillä on merkityksensä pakkauksen ympäristövaikutuksiin, mutta elintarvikepakkausten kohdalla suurin ympäristöjalanjälkeen vaikuttava tekijä saattaa tulla monelle yllätyksenä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimuspäällikkö juha-Matti Katajajuuri johtaa Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusaluetta, jossa on useita teemoja. Niihin kuuluvat muun muassa ruokaketjun vastuullisuus, elintarvikkeiden ympäristöjalanjäljet sekä kuluttajien vastuulliset ja terveelliset ruokavalinnat. Katajajuuren vetämä FutupackEKO2010-tutkimus ja sitä täydentänyt Foodspill-hanke ruokahävikistä mursivat ruokapakkauksiin liittyviä ympäristömyyttejä. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että pakattavien tuotteiden ympäristökuormitus on yleensä selvästi suurempi kuin itse pakkausten. – Kun tutkitaan ruuan ympäristöjalanjälkiä, niin pakkaus on osa sitä, vaikka ei ehkä niin iso osa kuin usein luullaan, Katajajuuri sanoo. Katajajuuri tarkentaa, että elintarvikepakkauksen merkitys ympäristölle ei ole suuri negatiivisessa mielessä, mutta positiivisessa mielessä se voi olla suuri. Pakkauksen itsensä kuormitus ympäristölle ei ole kovin merkittävä

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

EKOLOGINEN PAKKAUS JOHTAA SIIHEN, ETTÄ TUOTTEET TULEVAT KULUTETTUA TÄySIMÄÄRÄISESTI. tekijä. Positiivisessa mielessä hyvä pakkaus kuitenkin pienentää ympäristöjalanjälkeä edesauttaessaan sisältämänsä elintarvikkeen tulemista käytetyksi. Pakkauksen tärkein tehtävä ympäristöjalanjäljen näkökulmasta onkin vähentää elintarvikkeiden hävikkiä ja turhan ruuan tuottamisesta aiheutuvaa ympäristökuormitusta. Tämän se tekee suojaamalla tuotetta ja myymällä sen. – Ekologinen pakkaus on sellainen, joka johtaa siihen, että tuotteet tulisivat kulutettua täysimääräisesti, Katajajuuri kiteyttää. Esimerkiksi perinteisesti ekologisena sinällään pidetty pakkausmateriaalin määrän minimointi on paikallaan vain silloin, kun vähentäminen ei johda suurempaan tuotehävikkiin ja pakkaus täyttää edelleen kaikki siltä vaadittavat ominaisuudet. – Jos katsotaan kartonkia tai paperintuotantoa, niin puun kasvun osuus taas ei ole kriittinen jalanjälkien synnyn kannalta, Katajajuuri sanoo. Ympäristön kannalta enemmän merkitystä paperin ja kartongin osalta on kestävällä metsänhoidolla. Se ei vält-

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

tämättä näy jalanjäljessä, mutta sillä on merkitystä, että luonnonvaroja ei käytetä enempää kuin uusia syntyy. Esimerkiksi Suomessa Metlan tilaston mukaan puustoa kasvaa vuodessa noin 100 miljoonaa kuutiota, kun puuston kokonaispoistuma taas on suunnilleen 65 miljoonaa kuutiota. Vuosittainen ylijäämä on mittava.

Hyvä pakkaus on globaali ekoteko Kehittyvissä maissa ruokahävikin määrä on Katajajuuren mukaan erityisesti ruuan säilyttämisestä johtuen loppuketjussa paljon suurempaa kuin länsimaissa. Vähäinen tai puutteellinen elintarvikkeiden pakkaaminen lisää hävikkiä. Katajajuuren mukaan ruoka onkin osoittautunut yhdeksi keskeisimmäksi kestävyyskysymykseksi niin Suomessa kuin globaalisti ruuantuotannon ympäristövaikutusten, erityisesti globaalisti epätasapainossa olevan ravinnekierron ja ilmastonmuutoksen vuoksi, mutta myös ruuan riittävyyden takia. Olisiko tämän valossa siis ekoteko kehittää hyviä, esimerkiksi sellupohjaisia pakkauksia kehittyvien maiden markkinoille? – Olisi, ilman muuta. Ihan aito ekoteko, ei mikään hurskastelun asia. Sitä se parhaimmillaan on, Katajajuuri sanoo.

KOLUMNI

KUVA: METSÄ GROUP

Riikka joukio vastaa Metsä

Groupin kestävästä kehityksestä ja edunvalvonnasta. Hän on työskennellyt 20 vuotta pakkauskartonkien parissa.

Kestävä kehitys – mitä sitten? KESTäVä KEHITYS On TULLUT OSAKSI jokaisen yrityksen toimintaa. Julkinen paine asiakkaiden, kuluttajien, yhteistyökumppaneiden, ympäristöjärjestöjen, viranomaisten ja median suunnalta kasvaa jatkuvasti. Kestävä kehitys ei voi enää olla yrityksessä oma lokeronsa, jonne vain kipataan sidosryhmien sinnikkäät ympäristötiedustelut. Metsä Groupin kestävän kehityksen ydin määritettiin olennaisuusanalyysillä. Syntyi neljä pääosa-aluetta, jotka myös mukailevat konsernin yhtiöiden arvoketjua: kestävät tuotteet, kestävä toimitusketju, ympäristötehokas tuotanto sekä sidosryhmien hyvinvointi. Koska kestävä kehitys on aiheena uskomattoman laaja, analyysiprojektimme jaettiin vaiheisiin. Sitoutimme ihmisiä konsernin sisällä haastattelujen ja työpajojen avulla, toteutimme perusteellisen sidosryhmäkyselyn ja hyödynsimme ulkopuolisia asiantuntijoita. Analyysin tulokset eivät myöskään ole ikuisesti kiveen hakattuja, vaan päivitämme niitä jatkuvan dialogin kautta. Analyysit ja komeat julistukset eivät kuitenkaan ole mitään ilman käytännön tekoja. Kestävän kehityksen isoimpia ongelmia ovat aiheen monimutkaisuus ja sen laajat asiayhteydet. Siksi kestävän kehityksen työssä eri näkökulmia tulisi konkretisoida esimerkkien avulla. Tosin valintojen vaikeuden vuoksi on vaarana, että koko kestävä kehitys koetaan syyllistävänä. On silti tosiasia, että ihmiset eivät tulisi toimeen ilman luonnonvaroja – niitä pitää vain käyttää kestävästi. Kuluttajat ovat entistä valveutuneempia omien valintojensa suhteen. He tekevät arvoihin pohjautuvia, eettisiä ja vastuullisia valintoja. He haluavat tehdä hyvää. Tämä ei voi olla vaikuttamatta kaupan ja brändinomistajien toimintaan, ja sitä kautta myös Metsä Groupin toimintaan. Toisaalta ihmiset katsovat asioita monesti aivan liian kapeasti ja tekevät päätöksensä mielikuvatasolla. Perusfaktoista on selvästi puutetta. Esimerkiksi pakkaukset nähdään usein ympäristön kannalta haitallisina, vaikka niistä tulee vain alle viisi prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksesta. Pakkauk-

set suojaavat tuotteita ja ovat osaltaan dramaattisesti vähentämässä maailman ruokapulaa. On nimittäin arvioitu, että vuosittain hukkaan menevillä elintarvikkeilla pystyttäisiin ruokkimaan maapallon kaikki köyhät ja nälkäänäkevät. Samalla kun EU asettaa kovia päästötavoitteita ja tiukentaa lainsäädäntöä, maailmanlaajuisesti hiilen käyttö lisääntyy jatkuvasti. Vaarana on, että alhaisemman energian hinnan myötä yhä useammat tuotteet valmistetaan EU:n ulkopuolella. Näin eurooppalaiset päästörajoitukset lisäävät välillisesti päästöjä niissä maissa, joissa hiili-intensiiviset teollisuusyritykset voivat käyttää fossiilisia polttoaineita vapaasti. Ympäristövaikutusten lisäksi tämä hiilivuodoksi kutsuttu ilmiö heikentää EU:n kilpailukykyä maailmalla. Mitä sitten pitäisi tehdä, että oikeasti tapahtuisi parannusta? EU asettaa isot suuntaviivat, joihin pohjautuen eri toimialat kertovat omat näkemyksensä siitä, miten tavoitteisiin parhaiten päästään. Tästä johtuen sekä vähähiiliseen että resurssitehokkaaseen tulevaisuuteen johdattavat tiekartat ovat tulossa muotiin. Esimerkiksi Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPIn viime vuonna julkaisema, ilmastonmuutoksen kannalta merkittävä tiekartta viitoittaa metsäteollisuudelle reittejä vähähiiliseen biotalouteen. Taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävä suunnitelma luottaa voimakkaasti uusiin innovaatioihin, joiden avulla fossiiliset hiilidioksidipäästöt vähenevät 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Onneksi elämme jo nyt pitkälti biotaloudessa, jossa metsäteollisuuden yritykset ovat suunnannäyttäjiä. Meillä on mahtava uusiutuva ja kierrätettävä raaka-aine, jolla voi usein korvata fossiilisia raaka-aineita. Puuta voi kartonki- ja paperituotteiden ohella käyttää esimerkiksi biopolttoaineiden ja uusien kuitumateriaalien valmistukseen sekä kestävään rakentamiseen. Ilmastonmuutoksen torjuminen tulisi olla maailmanlaajuista. Loppujen lopuksi ratkaisu piilee aina ihmisten korvien välissä.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

VALUUTANPELAS

MarTTI HETEMäKI

Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäkeä voisi kutsua Suomen herra Euroksi. Mies on tehnyt viimeiset vuodet ympäripyöreitä päiviä yhteisen valuutan pelastamiseksi ja euroalueen vakauttamiseksi. Echo kysyi Hetemäen arviota euron tilasta ja Suomen talouden tulevaisuudesta. TEKSTI ANNA-MARI VIMPARI • Kuvat PEKKA KIIRALA JA SHUTTERSTOCK

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

ASTUSTALKOISSA

paperikasojen täyttämän työhuoneen sohvalle istahtaa rauhallinen mies. Mikään Martti Hetemäen olemuksessa ei paljasta, että taas yksi viikko on vierähtänyt euroon liittyvissä kokouksissa Brysselissä – alkuviikko valmistelevissa virkamieskokouksissa ja loppuviikko pääministerin mukana varsinaisessa huippukokouksessa. Ikään kuin intohimoisena juoksijana tunnettu mies viestisi myös olemuksellaan, että edessä on vielä pitkä matka. Meneillään oleva epävarmuuden aika maailmantaloudessa poikkeaa 1990-luvun lamasta siinä, että Suomi ei ole tällä kertaa avunsaajavaltio vaan kuuluu niiden tavoitteellisesti talouttaan hoitaneiden maiden joukkoon, joiMAALISKUISEnA MAAnAnTAIAAMUnA

den ääntä kuunnellaan kriisin hoidossa erityisen herkällä korvalla. Tähän niin sanottuun kolmen A:an kerhoon, eli korkeimman luottoluokituksen omaavien euromaiden ryhmään kuuluvat Suomen lisäksi enää vain Saksa, Hollanti ja Luxemburg. Hetemäen mukaan kysymys on luottamuksesta. ”Kyllähän tässä on useilla euromailla kova urakka edessä. Markkinapaine on tullut jäädäkseen ja luottamuksen palauttaminen edellyttää tinkimätöntä ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Luottamus monien maiden kykyyn korjata omaa tilannettaan on huono. Se näkyy siinä, miten markkinat arvioivat maiden taloutta. Yhdessä sovittujen toimenpiteiden nopea toimeenpano on luotta-

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

muksen ja uskottavuuden edellytys. Nyt halutaan nähdä, että korjaavat toimenpiteet todella toteutuvat. Eli uudet lupaukset tai puheet, edes sitoumukset eivät enää riitä, vaan nyt kiinnitetään huomiota siihen, että päätökset tulevat täytäntöön pannuksi ja talouden luvut alkavat parantua”, alivaltiosihteeri sanoo. Tilannetta seurataan ja tuloksia odotetaan nyt kaikissa Euroopan pääkaupungeissa ja pörsseissä. ”Euroalueen kehitys on tällä hetkellä hyvin kahtiajakoinen, eli alueella on maita, joiden perusedellytykset ovat kunnossa ja toisaalta maita, joilla on suuria ongelmia. Vaikeudet eivät ole pelkästään julkisen talouden vajetta tai vaihtotaseen alijäämää vaan syvempiä rakenteellisia ongelmia, jotka liittyvät hallinnon rakenteeseen, korruptioon ja ylipäätään yhteiskunnan toimivuuteen. On selvää, että ne vaativat syvällisiä uudistuksia.” ”Ongelmien korjaaminen on tietysti vaikeuksissa olevien maiden omissa käsissä. Näillä mailla on vähän vaihtoehtoja. Pelastuspakettien kohteena oleville maille on annettu mahdollisuus, samalla tavalla kuin Islannille ja Latvialle annettiin mahdollisuus niiden talouksien romahtaessa”, Hetemäki selostaa. ”Islanti ja Latvia ovat hyviä esimerkkejä siitä, että oikeat päätökset ja niiden ripeä toimeenpano voivat pelastaa toivottamalta näyttävän tilanteen, mitä monikaan ei silloin uskonut. Sanottiin, että Latvia ei voi ilman devalvaatiota selvitä ja että maan rakenteelliset ongelmat ovat liian syviä korjattaviksi. Silti ainakin toistaiseksi luottamus on palautettu, jopa yllättävän nopeasti. Sama pätee Islantiin.” Hetemäki on yhteisvaluutan vankkumaton kannattaja ja uskoo, että valuutta-alueen vakauttamiseksi tehdyt toimet ovat olleet tarpeen. Kysymykseen, olisiko voitu päätyä erilaisiin ratkaisuihin, hän vastaa toimien välttämättömyydellä. ”Ainakin toistaiseksi euron pystyssä pitäminen on ollut kannattava harjoitus. Emme koskaan saa tietää, miten olisi käynyt, jos olisi tehty toisin, mutta sen tiedämme, että kun on tehty, kuten on tehty, ei ole tullut täyttä kaaosta tai romahdusta. Tietenkin ongelmamaiden ongelmat ovat säilyneet, mutta talouskehitys on finanssikriisin jälkeen ollut kuitenkin tyydyttävää”, Hetemäki sanoo.

Politiikka palaa talouteen Hetemäki arvioi, että markkinareaktioiden korostumisesta huolimatta – tai ehkä juuri siitä johtuen – nyt tehtävillä poliittisilla päätöksillä on aiempaa suurempi merkitys valtioiden talouteen ja tulevaisuuden näkymiin. ”Politiikan merkitys on kasvanut sekä hyvässä että pahassa. Olemme nähneet, kuinka suuri merkitys globaalisti on ollut niillä päätöksillä, joita toisaalta EU:ssa ja toi-

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

ASIAT VOIVAT SAAdA NIIN ERILAISIA MUOTOJA. KAIKKEA EI OLE VARMASTI METSÄTEOLLISUUdESSAKAAN VIELÄ KEKSITTy, PUU ON MONESSA MIELESSÄ NIIN LOISTAVA RAAKA-AINE.

saalta Yhdysvalloissa on tehty tai jätetty tekemättä myös Aasian markkinoille. Keskinäisriippuvuus on suurta. Toisaalta, jos päätöksiä ei saada aikaiseksi, niin tilanne pysyy hankalana. Siitäkin on viime vuosina saatu kokemuksia, hän summaa. Hetemäki myöntää, että päätöksiä olisi pitänyt tehdä aikaisemmin. ”Rahoitusmarkkinoiden vapauttamisessa tapahtui selviä ylilyöntejä. Riskinotto oli liiallista ja markkinoiden itsesääntelyyn luotettiin liikaa. Samaan aikaan oli luottamus siihen, että viranomaiset pystyvät valvomaan markkinoilla otettuja riskejä. Kun julkiset viranomaiset säätelevät ja valvovat, niin ne ovat myös ongelmatilanteissa vastuussa, vaikka kaikkea on käytännössä mahdotonta valvoa.” Globaalia koordinaatiota ja maailmantalouden pelisääntöjä on Hetemäen mukaan viime vuosien aikana tiivistetty kiitettävästi. ”Vuoden 2008 lopun nopea globaali kriisi osoitti sen, että täysin keskinäisriippuvaisessa ympäristössä tarvitaan globaaleja pelisääntöjä, joilla vastaavat tilanteet kyetään ennaltaehkäisemään. Esimerkiksi pankkien osalta Yhdysvalloissa ja Euroopassa edellytettiin nopeasti suurempia pääomapuskureita.” ”Jo tämän finanssikriisin aikana on sovittu monista uusista pelisäännöistä alkaen vaikka veroparatiisien kuriin panemisesta ja rahoitusmarkkinoiden sääntelystä tai riskien hallinnasta. Selvästi tämän kriisin myötä G20, jossa on laajasti maailman keskeiset valtiot mukana, on saanut uuden merkityksen”, Hetemäki sanoo.

Haasteita omastakin takaa Suomen taloudella riittää haasteita myös omasta takaa tulevina vuosina. Alivaltiosihteerin mukaan kotimaisten kysymysten pohtiminen on jäänyt viime aikoina vähän valuuttakriisin jalkoihin. Hän odottaa julkista keskustelua Suomen tulevista kasvunäkymistä. ”Kun eurokriisin pöly vähän laskeutuu, nähdään mitä sieltä takaa paljastuu. Suomella on ainakin pari ilmeistä haastetta. Hyvinvointimme on rakennettu suotuisan väestökehityksen varaan, jossa työikäinen väestö kasvaa. Suomi on Japanin ja muutaman muun maan kanssa eräänlainen koelaboratorio. Miten yhtälö, jossa työikäinen väestö supistuu, menee umpeen?”, myös kansainvälisissä tehtävissä työskennellyt Hetemäki kysyy.

”Toinen haaste on se, että meidän laaja perinteinen teollisuus kohtaa kovaa kansainvälistä kilpailua. Joillakin aloilla on edessä kovia rakenteellisia muutoksia. Samoin muutosten vauhti, miten nopeasti yritysten toiminta- ja markkinatilanteet muuttuvat, on kaikille haaste. Yritykset joutuvat reagoimaan tilanteisiin nopeasti ja sama koskee sitten työelämää, muutokset välittyvät tavallisten ihmisten elämään entistä selvemmin ja nopeammin”, Hetemäki arvioi. Muttei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Kansantaloustieteen tohtori näkee myös globaalin kilpailun hyödyt Suomelle. ”Kansainvälisen työnjaon syveneminen ja omien vahvuuksiemme hyödyntäminen avaavat myös mielettömiä mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle maalle. Ykkösvahvuutemme on osaaminen, jossa olemme vielä alisuorittajia. Suomalainen yhteiskunta, jossa ihmiset ovat laajasti hyvin koulutettuja ja jossa vallitsee luottamus eri toimijoiden välillä, olisi omiaan uuden teknologian hyödyntämisessä”, Hetemäki uskoo.

Parasta A-luokkaa

Virkamies pysyy lestissään

TAVALLISEn KADUnTALLAAjAn TAjUnTAAn on viime vuosien aikana iskostunut uusi talouden toimija. Samoin valtioiden päämiehet ovat aiempaa enemmän kiinnostuneita ja jopa riippuvaisia kansainvälisten luottoluokituslaitosten päätöksistä. Nämä niin sanotut reittaajat luokittelevat arvopapereiden lisäksi myös valtioiden vakavaraisuutta. Käytännössä toimijoita on kolme, Moody’s, Standard&Poor’s ja Fitch. Valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Martti Hetemäki arvioi laitosten asemaa Echolle. – Varmasti luottoluokittajille muodostui jo paljon ennen vuonna 2008 alkanutta rahoituskriisiä myös sellainen rooli, jota ne eivät alun perin itsekään halunneet. Niille tuli esimerkiksi rooli pankkien vakavaraisuuslainsäädännössä, kun pankkien saamisten riskejä arvioitiin luottoluokitusten perusteella. Eri osapuolille oli kätevää tavallaan ulkoistaa riskienhallinta luottoluokittajille. – Ala on hyvin keskittynyt ja siinä on vaikeita intressikysymyksiä, esimerkiksi luokiteltava maksaa luokittajalle eikä välttämättä asiakas. Toisaalta taas luottoluokittajien toiminnan täysi tyrmääminen on liian yksioikoista. Tällaisia arvioita tarvitaan ja on vaikea nähdä, miten niitä voitaisiin tehdä julkisen vallan toimesta. Sen takia kilpailu on tärkeää ja sitä pitää edistää. On myös hyvä, että toiminnalle on pelisäännöt. – Avointen markkinoiden oloissa hyvät päätökset, joko poliitikkojen tai yritysten, palkitaan paremmin ja nopeammin ja vastaavasti huonot päätökset kostautuvat selvemmin kuin aikaisemmin. Eli nykyoloissa kaikki arviot, jotka pyrkivät erottamaan jyvät akanoista, saavat suuremman merkityksen, Hetemäki summaa.

Udellessani parasta tapaa kilpailukyvyn turvaamiseen alivaltiosihteeri heittää pallon yrityksille. Hänen mukaansa kilpailukyky tulee ihmisistä ja yrityksistä, ei valtion toimesta. Valtion rooli kilpailukyvyn tukemisessa liittyy puitteisiin. ”Suomessa on jo pitkään korostettu kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että valtiolla on rooli vaikkapa julkisissa hankinnoissa ja siinä, missä määrin hankintoja voi ohjata innovatiivisille yrityksille. Monet aloittelevat yritykset tarvitsevat ennen muuta toimintaa ja tuloja. Meillä panostetaan paljon myös t&k:hon ja koulutukseen, mutta jostain syystä saamme näistä panostuksista yllättävän vähän ulos. Toisaalta myös osaaminen on aiempaa vähemmän jotain jossain oppilaitoksessa saatua tietoa tai taitoa”, Hetemäki analysoi. ”Suomen talouskehityksen pitkä linja on ollut, että saadaan jalostusarvoa ylöspäin ja mennään talouden arvoketjussa ylöspäin. Siinä meillä on hyvä perinne. Nyt pitäisi miettiä, miten tätä perinnettä jatketaan.” ”Esimerkiksi metsäteollisuudessa kilpailukykymme perustui pitkään siihen, että puusta saatiin enemmän irti, nyt sen täytyy perustua entistä pidemmälle jalostettuihin tuotteisiin ja parempaan prosessiin. Ei se sen kummallisempaa ole”, Hetemäki päättää.

EMME OLE LASTU GLOBAALIN TALOUdEN LAINEILLA. OMISTA PÄÄTöKSISTÄMME RIIPPUU SE, PÄÄdyMMEKö JyVIKSI VAI AKANOIKSI MAAILMANTALOUdESSA.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

Tutkija näkee sellun mahdollisuudet

Uudistuva sellu

VALTAA ALAA Puunjalostustekniikan professori Tapani Vuorisen erityisala on puunjalostuksen kemia. Sen alueella professorin mukaan kiinnostavin tämän hetken tutkimusalue on nanoselluloosa ja sen sovellukset. Sellu voi taipua niin rakennusten eristeisiin, kankaisiin kuin muovin korvaajaksi vaikkapa pakkauksissa. teksti Hanna-Maija Kause • Kuvat PeKKa a KiiRaLa, MiKKO sÄTeRi ja sHuTTeRsTOCK

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

TaPanI vUOrInEn

nAnOSELLULOOSAA KäYTETään tyypillisesti materiaalin yhtenä komponenttina, jolla saadaan aikaan kevyitä ja samalla vahvoja rakenteita. Nanosellulla voidaan vahvistaa rakennetta muun muassa pakkauksissa, papereissa tai muoveja korvaavissa käyttökohteissa. Nanoselluloosaan liittyvä tutkimus on maailmanlaajuisesti suuren mielenkiinnon kohteena. Tapani Vuorinen sanoo, että tutkimuspuolella sellaisetkin tahot, jotka eivät ole perinteisesti tehneet puunjalostukseen liittyvää tutkimusta, ovat alkaneet tutkia nanosellun mahdollisuuksia. ”Tällä hetkellä odotukset ovat siinä, millä tavalla tutkimus johtaa kaupalliseen tuotantoon. Useammat yritykset ovat ilmoittaneet esikaupallisen tutkimuksen aloittamisesta.” Eräs alue nanoselluloosan hyödyntämiseen on rakennusteollisuus. Nanoselluloosa soveltuu esimerkiksi tasoitteiden, pinnoitteiden tai eristemateriaalien pohjaksi. ”On käynnissä paljon tutkimusta, jossa pyritään valmistamaan nanoselluloosasta kevyitä, kiinteitä vaahtoja

eristemateriaaleiksi. Nanoselluloosaa voidaan käyttää jopa betonin lujitteena”, Vuorinen kertoo. ”Tutkimuspuolella on voitu tuoda esiin paljon mahdollisuuksia, mutta ei tutkimusta voi jatkaa pelkkänä tutkimuksena loputtomiin: sen täytyy johtaa johonkin kaupalliseen sovellukseen, jotta tutkimusta voidaan myöhemminkin rahoittaa sillä alueella”, Vuorinen muistuttaa. Toinen Vuorisen laitoksella ajankohtainen tutkimusalue on regeneroitu selluloosa. Se tarkoittaa selluloosan liuottamista ja regeneroimista uudelleen kuiduiksi. ”Tekstiilikuitusovellus on tällä hetkellä kasvamassa, koska puuvillan saatavuus on heikentynyt”, Vuorinen selittää. Puuvillalle etsitään korvaavia vaihtoehtoja, koska puuvillan viljely kuormittaa ympäristöä raskaasti, ja toisaalta peltopinta-alaa halutaan käyttää elintarvikkeiden tuotantoon. ”Meilläkin on tutkimusta käynnissä siihen liittyen. Monet perinteiset sellua valmistavat yritykset ovat kiinnostuneita valmistamaan ns. liukosellua, jossa selluloosa voidaan regeneroida. Sen kysyntä on viime aikoina ollut hyvä.”

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

Luottamus tuo tuloksia Niin nanoselluloosan kuin regeneroidun sellun valmistus vaatii edistynyttä teknologiaa. Sen kehittämisessä suomalaiset yritykset ovat vahvoilla. ”Suomi profiloituu siinä, että täällä tehdään aktiivisesti sellunvalmistukseen liittyvää tutkimusta. Nimenomaan kehitetään teknologiaa parempaan suuntaan”, Vuorinen sanoo. Kun tehdään tutkimusyhteistyötä yliopiston ja yritysten välillä, tarvitaan keskinäistä luottamusta. ”Itse olen tehnyt metsäteollisuuden kanssa suoraan tutkimusta kahdenkymmenen vuoden ajan. Syvä luottamus osapuolten välillä on tärkeää tutkimuksen onnistumiseksi. Yrityksen täytyy avata riittävästi omia näkökantojaan, jotta päästään eteenpäin. Heidän pitää voida luottaa siihen, että me emme väärällä tavalla käytä sitä tietoa, jota he ovat kertoneet.” ”Itse arvostan hyvin paljon yrityksiä ja luotan heihin siinä, että he ovat vastuullisia yhteistyön suhteen.” Vuorinen huomauttaa, että yhteistyöhön sisältyy myös sellainen luottamuksen näkökohta, että koska tieteen tutkimuksen tekeminen on pitkäjänteistä, pitää malttaa odottaa tuloksia. Vuorisen tutkimusten tuloksia on selvästi kannattanut odottaa: tutkija on ollut mukana useissa merkittävissä tutkimuksissa, jotka ovat johtaneet sovellusten kehittämiseen. Yksi viimeisimmistä on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun poikkitieteellinen Virtual Pulp Bleaching -projekti. VIP-laskentamallin avulla sellua voidaan valkaista entistä taloudellisemmin ja ympäristöystävällisemmin. Teollisuudessa mallia voidaan hyödyntää valkaisun suunnittelussa ja prosessien optimoinnissa.

Kestävä tutkimus, kestävä kehitys Luottamus on sana, joka voidaan yhdistää myös metsäteollisuuden tuotannon vastuullisuuteen. Vuorinen sanoo, että suomalaisessa metsäteollisuudessa pyritään jatkuvasti minimoimaan ympäristövaikutuksia ja panostetaan tätä tukevaan tutkimukseen vapaaehtoisesti. ”Oma kokemukseni metsä- ja metsäklusteriteollisuudesta on se, että aidosti haetaan kestäviä ratkaisuja esimerkiksi ympäristövaikutusten ja veden käytön suhteen ainakin teknologian osalta, jonka kanssa olen pääasiassa tekemisissä.” ”Käynnissä on paljon sellaisia tutkimushankkeita, joissa ei sinänsä ole taustalla mitään akuuttia: että joku

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

yRITyKSEN TÄyTyy AVATA RIITTÄVÄSTI OMIA NÄKöKANTOJAAN, JOTTA PÄÄSTÄÄN ETEENPÄIN. HEIdÄN PITÄÄ VOIdA LUOTTAA SIIHEN, ETTÄ ME EMME VÄÄRÄLLÄ TAVALLA KÄyTÄ SITÄ TIETOA, JOTA HE OVAT KERTONEET.

viranomainen esimerkiksi olisi vaatimassa ympäristövaikutusten vähentämistä. Tutkimus on ennakoivaa”, Vuorinen kuvaa. Suomessa selluteollisuuden liiketoimintaa on paljon, joten teknologian kehittämisen kautta Suomi on vaikuttamassa voimakkaasti muun muassa alan ympäristövaikutuksiin globaalisti. ”On tietysti toivottavaa, että missään päin maailmaa ei olisi kilpailuetua siitä, että käyttää ympäristön kannalta heikompia menetelmiä”, Vuorinen sanoo.

Innovaatiot voivat johtaa uusiin käyttökohteisiin ”Kun puhutaan uusiutuvasta luonnonvarasta, niin sen pohjalta pystyy rakentamaan paljon. Puuosaaminen ei ole välttämättä sidoksissa puun sen hetkisiin käyttökohteisiin, vaan osaamista voi hyödyntää eri sovelluksissa. On tärkeä asia sinänsä, että uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä korvataan uusiutuvien luonnonvarojen käytöllä”, Vuorinen miettii. ”Pakkauksissa uskon, että luonnonvaraan perustuva teollisuus voisi olla nykyistä vahvempikin. Haaste on siinä, että käyttömuotojen painopisteet ovat muuttumassa. Painopapereissa käyttö on alenemassa, mutta toisaalta pakkauksissa vastaavasti puukuidulla on mahdollisuus lisätä markkinaosuutta. ”Tulee myös uusia innovaatioita kuten nanoselluloosa, joka voi johtaa kokonaan uusiin käyttökohteisiin.”

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

JIanG FEnGwEI

Tekninen laatu edellä Jiang Fengwei vakuutetaan parhaiten sellun hyvillä ominaisuuksilla Henan Province JiangHE Paper Companyn perustaja ja toimitusjohtaja Jiang Fengwei on todellinen käytännön mies, kun on kyse paperinvalmistuksesta. Paperin laatuun vaikuttavat tekniset ominaisuudet ovat hänen intohimonsa. Siksi ei ollutkaan yllättävää, kun saavuimme JiangHEn tehtaalle, että meille ilmoitettiin herra Jiangin saapuvan tapaamiseen hiukan myöhässä. Hän oli henkilökohtaisesti tarkastamassa tuotantolinjaa. TEKSTI niko kilkki • KUVAT NIKO KILKKI JA SHUTTERSTOCK

jIAnG FEnGwEI On OLLUT MUKAnA paperiteollisuudessa koko työuransa ajan, nyt jo yli 20 vuotta. Kun kysyimme häneltä, miksi tekninen puoli paperissa niin kiehtoo, suora vastaus tulee vakavalla äänellä. ”Omasta mielestäni tällä alalla on PAKKO olla kiinnostunut konkreettisista perusasioista – työskentelit sitten paperikoneella tai istut toimitusjohtajan huoneessa. Miten pystyt kilpailemaan tehokkaasti tai kehittämään parempia tuotteita, jos et ole omistautunut paperinvalmistukselle?”

Valmiina teknisiin haasteisiin Wuzhin maakunnassa sijaitseva JiangHEn tehdas on noin tunnin ajomatkan päässä provinssin pääkaupungista Zhengzhousta. Vierailupäivänämme alueelle, jota myös Kiinan vilja-aitaksi kutsutaan, iski voimakas kevätmyrsky. Kadut tulvivat ja talven jälkeen janoinen luonto kukoisti. Maatalouden lisäksi Henanin provinssi on riippuvainen moninaisesta teollisuudestaan. Vuonna 2002 perustettu, yksityisessä omistuksessa oleva JiangHE Paper Company valmistaa lähes yksinomaan erikoispapereita mukaan lukien itsejäljentäviä ja lämpöherkkiä papereita. Yhtiö on tämän toiseksi väkirikkaimman kiinalaisprovinssin toiseksi suurin erikoispapereiden viejä. ”Itsejäljentävissä papereissa erityisesti JHE-brändimme on tärkeä vientituote. Noin 30 prosenttia itsejäljentävien pape-

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

reiden tuotannostamme menee vientiin yli 50 maahan. Papereitamme käytetään Etelä- ja Itä-Aasiassa, Pohjois- ja EteläAmerikassa, Lähi-idässä ja Euroopassa”, Jiang Fengwei sanoo. JiangHEn tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 200 000 tonnia erikoispapereita. ”Erikoispapereilla on kapeat markkinat, mutta samalla ne ovat olleet viisas valinta. Kun vertaa muihin paperituotteisiin, meidän segmenttimme on Kiinassa niitä harvoja, joissa ei ole suuria ongelmia ylituotannon kanssa”, hän kertoo. Ennen siirtymistään yksityisyrittäjäksi Jiang Fengwei työskenteli useissa muissa paperiyhtiöissä ja valtion paperiinstituutissa Pekingissä. Herra Jiangin aiempi ura loikin vahvan pohjan hänen mielenkiinnolleen haastavia paperisovelluksia kohtaan. ”Itsejäljentävät ja lämpöherkät paperit ovat varsin monimutkaisia tuotteita ja vaativat erikoistumista.” Erikoispaperituotantonsa lisäksi JiangHE on mukana useissa paperikoneiden kehitysprojekteissa.

Kysyntä peilaa taloudellista kasvua Itsejäljentävää paperia käytetään kopioimaan käsinkirjoitettua tai koneellisesti aikaansaatua tekstiä. Kopio syntyy kahden pinnan välissä tapahtuvan kemiallisen reaktion avulla. JiangHEn toista päätuotetta, lämpöherkkää paperia käytetään esimerkiksi kassakoneiden ja käteisautomaattien kuittirullissa.

Itsejäljentävät ja lämpöherkät paperit ovat varsin monimutkaisia tuotteita ja vaativat erikoistumista.

”Asiakkaamme ovat pääasiassa painotaloja, jotka valmistavat papereistamme esimerkiksi lomakkeita ja erilaisia sivupohjia”, Jiang Fengwei sanoo. “JiangHEn paperit eivät ole päivittäin käytettäviä kuluttajatuotteita. Erikoispapereidemme laatu on hyvin kilpailukykyinen verrattuna muihin saman hintaluokan tuotteisiin.” Kiinan talous on ollut viimeiset 20 vuotta nousukiidossa kasvaen tuona aikana vuosittain vähintään kahdeksan prosenttia. Herra Jiang kertoo, että erikoispapereiden kysyntä on noussut lähes samassa tahdissa. ”Itsejäljentävien ja lämpöherkkien papereidemme kysyntä on kasvanut tasaisesti. Bruttokansantuotteen kasvu on ollut tiukasti yhteydessä yhtiömme menestykseen.” JiangHEllä on myös suuria tulevaisuuden suunnitelmia. Vieraillessamme tehtaalla, heidän teknikkonsa olivat parhaillaan viimeistelemässä uuden paperikoneen asennusta. ”Uusi 200 000 tonnin tuotantolinja lähes tuplaa kapasiteettimme. Koneen ensimmäiset koeajot tehdään kesäkuun lopulla.”

Yhteistyö hyvin liikkeelle JiangHEn ja Metsä Fibren yhteistyö on tuore tapaus. ”Käytämme paperin valmistukseen pääasiassa lyhytkuituista sellua, jota valmistetaan esimerkiksi eukalyptuksesta

ja akasiasta. Tarvitsemme kuitenkin myös tietyn määrän pitkäkuitusellua”, Jiang Fengwei sanoo. Ennen uuden pitkäkuituisen sellun toimittajan valintaa, JiangHE toteutti perinpohjaisen tuotantotestauksen. “Teimme testiajoja useilla selluilla. Halusimme löytää hyvän kuituominaisuuksien tasapainon.” Loppujen lopuksi JiangHE oli rajannut ehdokkaat kolmeen. Finalistitriosta he valitsivat Metsä Fibren. Toimitusten luotettavuuden ja sellun tasalaatuisuuden lisäksi Jiang Fengwei oli kiinnostunut kaikesta saatavilla olleesta spesifikaatiotiedosta. ”Kuidun laatu on hyvä ja se sopii mainiosti JiangHEn erikoispaperituotantoon. Kun saamme uuden paperikoneemme täyteen tuotantotehoonsa, on hyvin todennäköistä, että tarvitsemme Metsä Fibreltä enemmän sellua”, herra Jiang sanoo. Metsä Fibren eduksi painoi vaakakupissa myös muita tekijöitä. Metsä Fibren palvelut saivat tunnustusta herra Jiangilta. ”Olen tyytyväinen tällä hetkellä saamaamme tekniseen asiakaspalveluun.” Lisäksi Metsä Fibren myynti- ja markkinointiagenttina Aasian markkinoilla toimiva Itochu on työskennellyt monien vuosien ajan yhdessä myös JiangHEn kanssa. “Itochu on myynyt papereitamme ja välittänyt meille sellua vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä kehitämme itse asiassa uutta erikoispaperilajia, jota Itochu ryhtyy myymään ulkomaille”, Jiang Fengwei sanoo. Päätämme haastattelun kysymällä herra Jiangilta, mikä on hänen mielestään onnistuneen, pitkäaikaisen yhteistyön kulmakivi. Hänen vastauksensa yllättää. Perin pohjin tekniikan mies nauraa pilke silmäkulmassa. ”Sopiva hinta.”

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

Yhteistyö 2.0 Huhtikuun yhdestoista 2012 alkoi uusi aikakausi japanilaisen kauppahuone Itochun ja Metsä Fibren välisessä kaupallisessa yhteistyössä. TEKSTI niko kilkki • KUVAT NIKO KILKKI, MIKKO SÄTERI JA SHUTTERSTOCK

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

KIINAN MARKKINOILTA EI AINAKAAN JÄNNITySTÄ PUUTU.

“Strateginen sijoitus Metsä Fibren kaltaiseen toimijaan oli luonnollinen kehityssuunta. Nyt voimme tehokkaasti myydä sekä lyhytkuituista että pitkäkuituista sellua. Useasti Itochu myös myy näistä raaka-aineista valmistetun paperin eteenpäin painotaloille ja konverttereille. Tahdomme tehdä tästä helppoa kaikille arvoketjun jäsenille.” KOJI KaTO

Metsä Group, Metsä Board ja Itochu tiedottivat kaupasta, jonka tuloksena Itochu hankki 24,9 prosentin osuuden Metsä Fibrestä. 472 miljoonan euron arvoinen kauppa on yksi kuluneen vuosikymmenen huomattavimmista ulkomaisista sijoituksista Suomeen. Jo vuodesta 1972 Kiinassa toiminut Itochu on Japanin kolmanneksi suurin kauppahuone. Selluliiketoiminnan osaaminen ja erittäin laaja verkosto on tehnyt Itochusta vahvan yhteistyökumppanin Metsä Fibrelle Aasian kasvavilla markkinoilla. Puitteet ovat siis kunnossa, mutta mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä? Itochun Shanghain toimipisteen Koji Kato ja Shi Xin ovat yhtä mieltä siitä, että kauppa oli heidän yhtiölleen iso harppaus eteenpäin ja osoitus Metsä Fibren sitoutuneisuudesta Kiinan markkinoille. Mutta herrojen päivittäisessä työskentelyssä muutos ei ole ollut suuri. “Muistan edelleen hyvin sen, kun markkinointi- ja myyntiyhteistyömme alkoi virallisesti vuonna 2004. Näiden kahdeksan vuoden jälkeen on todettava, että yrityksemme ovat tulleet hyvin läheiseksi”, sanoo Kato, joka vastaa koko Itochun selluliiketoiminnasta Kiinassa. ”Olemme yhteyksissä toistemme kanssa lähes joka ikinen päivä ja hoidamme asiakastapaamiset myös yhdessä. Ja onhan toimistommekin Shanghaissa vain muutaman minuutin päässä toisistaan”, Xin lisää. ”Uudistunut roolimme myyntiedustajana tulee vahvistamaan suhdettamme entisestään. Positiiviset vaikutukset näkyvät konkreettisesti esimerkiksi logistiikkajärjestelyissä, tiedon jakamisessa – ja tietenkin siinä tärkeimmässä eli sellumyynnissä”, Kato summaa. Metsä Fibre ei ollut Itochun ensimmäinen sijoitus selluteollisuuteen. Yhtiö on myös eteläamerikkalaisen lyhytkuitusellutuottaja Cenibran toiseksi suurin omistaja. Katon mukaan nyt Itochulla on tarjota täydellisempi tuote- ja palvelupaketti paperiyhtiöasiakkailleen. TUOnA KEVäISEnä PäIVänä

nimi tunnetaan hyvin Itochun koko Kiinan kattavat asiakaskontaktit ja asiantunteva myynti ovat edesauttaneet Metsä Fibren tunnettuuden järjestelmällisessä rakennustyössä. Tulleessaan markkinoille silloinen Botnia sai uuden markkinointinimen: Fen Bao. Paikalliset omaksuivat nimen vikkelästi. “Mittava uudelleenbrändäysprosessi, jossa Botniasta tuli Metsä Fibre, saatiin juuri päätökseen. Kiinalainen nimi kuitenkin säilyy Fen Baona. Nimi on jo hyvin vakiintunut ja tunnettu asiakkaiden keskuudessa. Emme halua herättää epätietoisuutta”, Koji Kato sanoo. Pohjois- ja Itä-Kiinan asiakasyhteyksistä vastaava Shi Xin sanoo, että hinnan lisäksi tuotteen tunnettuus on yksi ratkaisevista tekijöistä onnistuneessa myyntityössä. “Potentiaaliset asiakkaat haluavat luotettavuutta. Tuttu, paikallisilla markkinoilla luotettu sellunvalmistaja on helppo valinta.” Tällä hetkellä Kiinassa vallitsee ostajien markkinat sellussa. “Koska tuottajia on niin paljon, myös jatkomyynti on hankaloitunut. Asiakkaat ovat hyvin hintatietoisia”, Xin sanoo ja jatkaa, ”toisaalta tämä on juuri sitä, mistä pidän eniten sellukaupassa. Markkinat ovat jatkuvassa muutoksessa – jotain tapahtuu koko ajan. Yllätyksiin on mielenkiintoista reagoida ja mukautua.”

Asiakas on vaativa Vaikka pienemmät paperinvalmistajat ovat yleensä alhaisimman hinnan perässä, suuret yhtiöt tahtovat varmistaa, että he saavat tarvitsemansa sellun. Mutta miten saavuttaa pidempiä, yhden ja kahden vuoden toimitussopimuksia? ”Kiinalaisessa selluliiketoiminnassa on vaikea saada aikaiseksi vankkoja asiakassuhteita. Se vaatii todellista sitoutumista”, Koji Kato sanoo. ”Kun keskustellaan markkinoista ja sellun ominaisuuksista, asiakkaalle pitää olla ennen kaikkea rehellinen. Menestyksemme perustuu myös aktiiviseen asiakas-

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

kontaktointiin. Soitamme heille ja sovimme tapaamisia”, Xin hymyilee samalla, kun hänen kännykkänsä kajauttaa Nokia-soittoäänensä jo neljännen kerran juttutuokiomme aikana. Myös siitä on etua, että Metsä Fibre on puhtaasti selluntuottaja, eikä sen lisäksi valmista paperia tai kartonkia. “Asiakkaat arvostavat sitä, että Metsä Fibre pystyy jatkuvasti toimittamaan raaka-ainetta sen sijaan, että käyttäisi sellun omassa tuotannossaan,” Kato sanoo. Paikallisella läsnäololla luodaan jatkuvuutta ja luotettavuutta. Itochulla on Shanghain lisäksi Etelä-Kiinan asiakkaita palveleva toimisto Guangzhoussa. Toisaalta myös Metsä Fibre tunnetaan suurien volyymien toimittajana ja heillä on myös edustajia Shanghaissa. “Asiakkaat ovat tajunneet, että meihin voi luottaa emmekä ole lähdössä täältä minnekään”, Kato sanoo. “He tahtovat työskennellä sellaisten ihmisten kanssa, jotka välittävät heidän haasteistaan. Jos asiakas tarvitsee apua ongelmatilanteissa tai teknistä opastusta, Metsä Fibre pystyy tarjoamaan ratkaisuvaihtoehtoja välittömästi sen sijaan, että apu saapuisi Suomesta saakka”, Shi Xin jatkaa. Toisaalta Metsä Fibren kotimaalla ei ole ratkaisevaa merkitystä. ”Keskiverto ostojohtajalla ei ole selkeää kuvaa suomalaisista. Kiinalaiset lukevat Suomen osaksi Eurooppaa. Onneksi eurooppalaiset katsotaan myös yleensä luottamuksen arvoisiksi ja teknologialtaan kehittyneiksi”, Kato selittää.

Taistelu ylituotantoa vastaan Kiinan kommunistisen puolueen määrittelemillä, viisivuotissuunnitelmiksi kutsutuilla talouden suuntaviivoilla on suuri merkitys maan paperiteollisuudelle. ”Valtio pyrkii asteittain vaikuttamaan paperin ylituotantoon. Ikävä kyllä se näkee paperiteollisuuden myös runsaasti saastuttavana ja energiaa kuluttavana alana”, Shi Xin sanoo. Kiinassa on paperin lisäksi ylituotanto-ongelma lähes kaikessa, autoista asuntoihin. Erityisesti tulostus- ja kirjoituspaperituotantoa on pyritty hillitsemään ajamalla alas vanhoja tehtaita. Mutta koska Kiina on Kiina, tilanne ei ole aivan niin vakava, miltä se näyttää. ”Aikaisempien kokemuksien pohjalta sanoisin, että kysyntä saavuttaa jossain vaiheessa suurimmankin tarjonnan. Näin on aina käynyt. Kiinan markkinat ovat tässäkin suhteessa täysin ainutlaatuiset”, Koji Kato sanoo. Hän ennustaa tulostus- ja kirjoituspaperituotannon tasaantuvat kysynnän kanssa parin vuoden sisään. Toisaalta siihen mennessä on jossain muussa paperikategoriassa todennäköisesti alkanut jo uusi ylitarjonnan sykli. ”Tällä hetkellä meillä on puutetta talous- ja suurtalouspapereista. Monet paperiyhtiöt suunnittelevatkin pehmopaperi- ja paperipyyhetuotantonsa laajentamista. Jos kaikki menee niin kuten yleensä, tähän aikaan ensi vuonna näistä papereista on selkeää ylituotantoa. Kiinan markkinoilta ei ainakaan puutu jännitystä”, Kato naurahtaa. 34

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

yLLÄTyKSIIN ON MIELENKIINTOISTA REAGOIdA JA MUKAUTUA. SHI XIn

yhteinen tavoite Metsä Fibren Shanghain tiimillä on selkeä rooli myyntineuvotteluissa, joihin he osallistuvat Itochun edustajien kanssa. Kun pyydämme myyntijohtaja Harri Vertasta kuvailemaan Metsä Fibren ja Itochun välistä yhteistyötä, hän kertoo työskentelyn olevan hyvin saumatonta. “Välillä tuntuu siltä, että olisimme samassa yrityksessä töissä. Meillä on selkeä yhteinen tavoite: tahdomme olla markkinoiden parhaiden toimijoiden joukossa ja tehokas selluntoimittaja aasialaisille asiakkaillemme”, Kiinan ja Kaakkois-Aasian myynnistä vastaava Vertanen sanoo. Metsä Fibren myyntikonttorin henkilöstöön kuuluvat myös myyntipäällikkö jenny Liu ja asiakaspalvelupäällikkö Tao Zhang. “Yhteydenpito tiimini ja Itochun myyntihenkilöiden välillä on melkeinpä jatkuvaa. Parhaimpina päivinä ei ole mitenkään tavatonta, että välillämme vaihdetaan yli kaksikymmentä viestiä ja puhelua”, Vertanen sanoo. Asiakastapaamisissa Metsä Fibre ja Itochu jakavat myyntivastuun. “Tämän lisäksi meidän porukka tukee myyntiponnisteluja kuituosaamisellaan ja teknisellä asiantuntijuudellaan”, Vertanen sanoo. Itochu on nyt myös Metsä Fibren suuromistaja. Harri Vertanen tahtoo kuitenkin alleviivata sitä tosiasiaa, että vaikka omistusrakenne muuttuikin, yhteisen toiminnan painopiste pysyi samana. “Asiakkaillemme merkitsevät edelleen eniten laadukkaat tuotteemme ja tarjoamamme palvelut. Uskon, että Itochusta ja meistä välittyy vahva sitoutuminen selluliiketoimintaan.” Tao Zhang on samaa mieltä. Hän kertoo, että potentiaalisia asiakkaita kiinnostavat eniten Metsä Fibren sellusta saatavat edut ja sen tekniset ominaisuudet. ”Yleensä he tahtovat vertailla meidän kuituominaisuuksiamme muiden valmistajien tuotteisiin, ja pyrkivät näin löytämään omaan tuotantoonsa parhaiten sopivan sellun.” Kiinalaiset paperintuottajat ovat ottaneet Taon tarjoaman teknisen asiantuntijapalvelun positiivisesti vastaan. ”Olen kuullut, että ainoastaan kaksi tai kolme Kiinassa toimivaa selluyhtiötä tarjoaa aktiivisesti tämäntasoista asiakaspalvelua”, hän sanoo.

Ongelmanratkaisusta yhteisin onnistumisiin Esittelyssä mies, jonka tehtävänä on poistaa ei-toivottu kitka sellun käytöstä: Metsä Fibren teknisen asiakaspalvelun johtaja Tom nickull. TEKSTI ALpO RäINä • Kuva pEKKA KIIRALA

KUINKA PITKÄÄN OLET TEHNyT TöITÄ TEKNISEN ASIAKASPALVELUN PARISSA? Tässä yrityksessä jo 11 vuotta. Siihen on mahtunut käyntejä kymmenillä tehtailla – analysointia, konsultointia ja kaikenlaisten laatuaiheiden käsittelyä. Yhteensä nelisentuhatta työpäivää.

JOKAINEN TEHdAS JA PROSESSI ON AINUTLAATUINEN. MITEN TÄHÄN TyöHöN VOI OPPIA? Ainoa tapa on kehittää osaamistaan jatkuvasti. Me Metsä Fibrella painotamme toimintamallien parantamista. Ja tämän tästä käy matka asiakkaan luo ja heidän prosesseihin perehtymään. Kotipesästä käsin tätä hommaa ei hoideta.

ELI OIKEAT VASTAUKSET LöyTyVÄT, KUN LöyTÄÄ OIKEAT KySyMyKSET. MITEN SE TAPAHTUU? Ei mitään ihmetemppuja – minä uskon säännöllisiin tapaamisiin ja suunnittelupalavereihin asiakkaiden kanssa. Sovitaan tuotantoennusteista ja laatutavoitteista; sen jälkeen pystymme toimittamaan juuri oikeanlaisia kuitumixejä. Ja luonnollisesti oikeaa tavaraa oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan.

KARTONGIN JA PAPERIN VALMISTAJAT KEHITTÄVÄT TUOTTEITAAN JATKUVASTI. MITEN SE NÄKyy TEILLE? Kehitysprojektit vaikuttavat esimerkiksi kuitutalouteen tai kuitua käsittelevien laitteiden teknisiin ominaisuuksiin. Me olemme toimittaneet sellua 70-luvun alusta saakka, joten olemme oppineet perehtymään prosesseihin ja tuottamaan parannuksia niiden kustannustehokkuuteen. Ja mitä strategisemmalle tasolle keskustelussa pääsemme, sitä parempaa palautetta saamme siitä.

MyyNTI TEKEE KAUPAT JA SINUN TIIMISI HUOLEHTII JATKUVAN BISNEKSEN HOITAMISESTA. MITEN PIdÄTTE SUHTEEN LÄMPIMÄNÄ? Minusta kaikki bisnekset ovat yhteispeliä. Tiimit tarvitsevat toisiaan. Meille ylpeyden aihe on saada tehdä töitä asiakkaan tavoitteiden eteen. Palkinto tulee siitä jatkuvuudesta, kun menee tapaamaan samaa asiakasta jo kahdeksatta tai jopa kymmenettä vuotta.

MISTÄ AIHEISTA NyKyÄÄN PUHUTAAN ENITEN ASIAKKAIdEN KANSSA? Ympäristötietoisuus lisääntyy kaikilla markkinoilla. Me välitämme tietoa suomalaisesta metsänhoidosta ja metsänomistajien toimintamalleista. Siitä kertoo mielellään. Usein puheeksi tulee myös työturvallisuus. Vertailemme tietoa ja ajatuksia työoloista, johtamisesta ja motivoinnista. Metsä Fibren modernit tehtaat käyttävät puun viimeistä lastua myöten eivätkä yllätä päästöillä. Kaikilla tehtailla on ISO 22000 -laatusertifiointi, joten ne soveltuvat elintarvikekartongin tuotantoon.

OLET SIIS KESTÄVÄN KEHITyKSEN ASIALLA MyöS? Aivan totta, ja mielellään. Kaikki se lujittaa yhteistyötä.

”Eipä sen mukavampaa ääntä kuin tasaisesti humisevat paperikoneet.” ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

Luottamus ansaitaan kestävällä sitoutumisella Aloilla, joilla suunnittelu ja investoinnit toteutetaan vuosikymmenten jänteillä, asiakkaat ja toimittajat rakentavat liikesuhteiden jatkuvuutta yhteistuumin. Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä painottaa lisäarvoa luovan tiedon merkitystä. TEKSTI ALPO RÄINÄ • Kuvat SEPPO SAMULI JA JUSSI VIERIMAA

on ollut pohjoismaisten kansantalouksien kivijalkana yli vuosisadan ajan. Siksi on selvää, että yliopistot ja tutkimuslaitokset seuraavat huolellisesti toimialan yritysten liikkeitä. Mitä korkeammalla maailman-rankingeissa ollaan, sitä enemmän ala kiinnostaa ulkopuolisia asiantuntijoita. Tutkijat juha-Antti Lamberg ja jari Ojala kirjoittivat muutama vuosi sitten, että Metsäliitto oli pysynyt uskollisena alkuperäiselle tehtävälleen lähes 80 vuotta. Alun perin se perustettiin puolustamaan yksityisten metsänomistajien asemaa puunhankintaorganisaatioiden puristuksessa. Vuosien mittaan Metsäliitto laajensi toimialuettaan puunviennistä sahatoimintaan ja muuhun puunjalostusteollisuuteen. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä osuuskunta oli noussut johtavien puun jalostajien joukkoon kansainvälisesti.

”Sekä selluteollisuuden että asiakkaidemme eli paperija kartonkiyhtiöiden omistajat miettivät ratkaisujaan vuosikymmenien mittaisten investointisyklien mukaan. Sen johdosta pitkäjänteiset asiakassuhteet ja varmalla pohjalla oleva luottamus merkitsevät molemmille niin paljon”, hän sanoo. Digitaalisen maailman vauhdissa jotkut kritisoivat teollisuutta liiasta verkkaisuudesta. Se on kovin pintapuolinen arvio, koska teollisuuden kehitysjänteet vaativat paljon suunnittelua ja investointeja. Esimerkiksi liiketoimintamallin muuttamiseen paikallisesta tai alueellisesta globaaliksi vaaditaan mittava työmäärä – eikä kannattavuus saa heilahdella rakennemuutoksen takia.

Metsä Fibre rakentaa tulevaisuuttaan osaamisen varaan

Ilkka Hämälä kertoo syvällisestä muutoksesta, jota yhtiö on käynyt läpi. Se aloitettiin asteittain jo niihin aikoihin, kun ensimmäiset ennusteet paikallisen paperintuotannon ja sellunkysynnän hiipumisesta ilmestyivät. ”Nykyään myymme jo 60 prosenttia sellustamme markkina-asiakkaille Eurooppaan ja Aasiaan. On tärkeää huomata, että aloitimme siirtymisen integraattipainotuksesta markkinaehtoiseen kilpailuun toistakymmentä vuotta sitten.” Tämän kehityksen aikana Metsä Fibre on uudistanut teknisen asiakaspalvelunsa liki täysin. Se on muodostanut myös mielenkiintoisen johtamishaasteen. ”Olemme esimerkiksi rekrytoineet käyttöinsinöörejä paperitehtailta ja kemian teollisuudesta sekä teknologiaasiantuntijoita laitetoimittajilta, jotta saamme lisää ja erilaista prosessiosaamista taloon”, Ilkka Hämälä kertoo. ”Olemme myös määrittäneet roolimme paperiprosessissa uusiksi. Nyt uudella globaalilla organisaatiolla voimme tarjota paperintekijöille parasta tukea mitä kui-

PUUnjALOSTUSTEOLLISUUS KAIKKInEEn

Metsä Fibre eli sellu muodostaa yhden Metsä Groupin viidestä ydinliiketoiminnasta. Muut ovat puutuotteet, kartonki, pehmo- ja ruuanlaittopaperit sekä puunhankinta ja metsäpalvelut. Yhtiöiden nimet harmonisoitiin äskettäin Metsä-alkuisiksi, jolloin Metsä-Botniasta tuli Metsä Fibre. Tuotteiden ja teknisten palveluiden nimenä säilyy Botnia. ”Tavoitteemme on asetettu selkeästi – erikoistumme kehittämään omaa tarjoomaamme asiakkaille markkinoiden vaatimusten mukaisesti. Tuotantomme perustuu talousmetsiin, ja konsernin puunhankinta varmistaa sen tehokkuuden ja kestävyyden”, linjaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. Ilkka Hämälä kiinnittää huomiota tärkeisiin yhtäläisyyksiin selluyhtiön ja sen asiakkaiden välillä. Molemmat ovat raskaan sarjan teollisuusyrityksiä, joilla on mittavat tuotantoyksiköt ja –organisaatiot.

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

Maailmanluokan palveluorganisaatiota luomassa

IlKKa HäMälä

Uudella globaalilla organisaatiolla voimme tarjota paperintekijöille parasta tukea mitä kuidusta lähtee. Tämä edellyttää jatkuvaa oppimista, tuotekehitystä ja sitoutumista asiakkaiden menestykseen.

dusta lähtee. Mutta tämä edellyttää jatkuvaa oppimista, tuotekehitystä ja sitoutumista asiakkaiden menestykseen, hän painottaa.”

Palvelujen on luotava uutta arvoa Muodonmuutos integroidusta liiketoimintamallista kilpailuun vapailla markkinoilla on laajentanut Metsä Fibren asiakaspohjaa. Esimerkiksi Kiinassa yhtiö on jo toimittajana eräille maan johtaville havusellun käyttäjille. Ilkka Hämälä pitää tätä osoituksena siitä, että Metsä Fibren tuotteet ja palvelut tuottavat arvoa asiakkaille. ”Pystymme tuottamaan ainutlaatuista lisäarvoa päättäjille, ja varsinkin heille, jotka ovat tulleet paperibisnekseen uusina omistajina. Metsä Fibren pitkän ajan kuluessa kerätty sellun valmistamisen tietopankki takaa, että he voivat luottaa rahkeisiimme ja ongelmanratkaisukykyymme. Pystymme ottamaan strategisen avainraaka-ainetoimittajan roolin ja vastaamaan saatavuudesta ja toimitusten luotettavuudesta sekä eliminoimaan riskejä prosessissa ja tuotannossa. Uskottavuutta lisäsi varmasti myös se, että

jatkoimme kehitysohjelmaamme vuoden 2009 taantuman läpi.” ”Ja vaikka nämä toimet ovat parantaneet kannattavuuttamme, meidän on jatkettava kehittämistä. Haluan itse nähdä enemmän ja nopeammin tuloksia myynnin ja teknisten palveluiden yhteistyöstä. Siitä kannattaa keskustella jokaisessa asiakastapaamisessa”, hän korostaa. Kasvumarkkinat ovat tuoneet uusia tuulia Metsä Fibreen. Ilkka Hämälä ajattelee, että yhtiöllä on paljon annettavaa näille dynaamisille ja nopeasti muuttuville markkinoille. ”Siellä meidän on osoitettava sitoutumista olemalla valmiita oppimaan uutta. Nämä asiakkaat esimerkiksi käyttävät uusinta teknologiaa mutta ostavat raakaaineita paljon joustavammin kuin perinteisesti. Strateginen näkökulma ei ole ollenkaan samanlainen kuin Euroopassa. Jokainen markkina on erilainen – vaikka samaa kuitua käytetään.” ”Kaiken kaikkiaan uskon, että nämä haasteet ovat loistava tilaisuus sen tasoiselle organisaatiolle kuin Metsä Fibre”, Hämälä toteaa hyväntuulisena lopuksi.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

Pohjoisen

kaamos ja yöttömät yöt kuultavat paperissa Yrittäjä Sirpa Kivilompolo tekee käsintehdystä paperista design-tuotteita Lapin porteilla. TEKSTI HAnnA-MAijA kAuse • KUVAT SIRPA KIVILOMPOLO/PAPERIVALO

METSÄ FIBRE — ECHO 1/2012

SIrPa KIvIlOMPOlO

MOnEn LAPPIIn YöTönTä YöTä tai talvella kaamosta ja hankia ihailemaan ajavan turistin matka käy pienen Karungin kylän läpi. Kylässä sijaitsee Sirpa Kivilompolon yritys Paperivalo. Paperivalon käsintehdyn paperin massa tehdään seoksesta, jossa puolet on puuvillaa, puolet Metsä Fibren Kemin tehtaan koivusellua. ”Paperi on ehtymätön, ihana materiaali! Ei voi tietää, mitä vielä tulen tekemään siitä, Kivilompolo sanoo innostuneena.” Kivilompolo tekee käsin valmistamastaan valkoisesta paperista muun muassa valaisimia, kortteja, adresseja, lahjarasioita ja tuhkauurnia. Paperivalon tavaramerkki on valkoisuuden ohella vesileimakuvio. Valoa vasten asetettuna paperin pinta ja vesileimatekniikalla tehty koristelu heräävät eloon.

Koivusellu tukee puuvillaa paperimassassa ”Perinteisesti käsin tehty paperi on tehty vanhoista puuvilla- tai pellavakankaista. Siitä tulee sana ’lumppu’, se tarkoittaa huonoksi menneitä kankaita”, Sirpa Kivilompolo valottaa. ”Nykyään käsintehdyn paperin valmistukseen käytetään yleisesti puuvillaa, joka jää kehruujätteeksi, kun valmistetaan puuvillalankaa. Se on niin lyhytkuituista, että se ei enää kehräänny, mutta sitä voidaan käyttää paperin valmistukseen.” Kivilompolo kertoo lisäävänsä koivusellua massaan, sillä viime aikoina hänen käytössään olevan puuvillan laatu on muuttunut. Paperivalon tuotteissa olennaiset vesileimat eivät enää toistuneet yhtä kauniisti. Koivusellun lisääminen pelastaa tilanteen. ”Pelkästä koivustakin voisi tehdä paperia, mutta väri on vähän kellertävä. Käytän nyt koivua ja puuvillaa suurin piirtein puolet ja puolet”, Kivilompolo sanoo.

Pohjoisen valkoisuus näkyy tuotteissa Kivilompolo perusti Paperivalon vuonna 1997 Kuopioon, mutta kymmenen vuotta myöhemmin hän siirtyi miehensä ja yrityksensä kanssa takaisin synnyinseudulleen Karunkiin. Muutto tuntui oikealta. Jo ennen juurille paluuta oma kotiseutu näkyi tuotteissa. Niissä heijastuvat kesän yöttömät yöt ja talven kaamos. ”Kun asuin Kuopiossa, niin eiväthän asiakkaat tienneet, että olen pohjoisesta kotoisin. Sen kuultuaan moni sanoi, että nyt hän ymmär-

tää. Olin nimennyt monen tuotteen niin, että nimi viittaa pohjoiseen. Ja tämä valkoisuus – sehän on niin suoraan täältä.” ”Moni yrittää keksiä tarinan tuotteiden taakse, mutta minä olen syntynyt tarinaan”, Kivilompolo nauraa.

Entinen kunnantalo ja kyläkauppa paperin valtakunnaksi Paperivalo juhlii tänä vuonna viidettätoista syntymäpäiväänsä. Kivilompolo asuu ja yrittää Karungin entisessä kunnantalossa, kaksikerroksisessa hirsitalossa. Vielä ostettaessa huonokuntoiseen piharakennukseen remontoitiin märkätyöskentelytilat paperin valmistusta varten. Paperin jälkikäsittely ja jalostaminen tuotteiksi tehdään toistaiseksi kodin yhteydessä. Tähän tulee kohta muutos, sillä Kivilompolo on miehensä kanssa ostanut naapuristaan entisen kyläkaupan rakennuksen. Siihen kunnostetaan Paperivalolle tuotantotilojen lisäksi näyttelytila ja tehtaanmyymälä. ”Tästä tulee pihapiiri ja miljöö, alamme rakentaa tätä matkailukohteena pikku hiljaa. Olemme tiessä kiinni, ja tässä on valtava turistivirta sesonkiaikoina”, Kivilompolo kertoo.

Paperista valoa Aasiaan? Paperivalon yksinkertaisen tyylikkäiden paperituotteiden ja yrityksen tarinan voisi kuvitella vetoavan aasialaisiin. Kivilompolo kertoo, että runsas vuosi sitten hän oli Tokiossa suomalaisten järjestämässä tapahtumassa, jossa esiteltiin suomalaisia muotoilijoita ja yrityksiä. Neljä lappilaista yrittäjää piti oman näyttelynsä. ”Kyllä meistä pidettiin hirveästi. Tuotteemme sopisivat todella hyvin sinne”, Kivilompolo toteaa. ”Japanissa on jo paperikulttuuri ja käsintehty paperi, he osaavat arvostaa sitä. Toisaalta tuotteemme on tarpeeksi erilainen, se poikkeaa heidän paperistaan. Ja pakkauskulttuuri siellä on huikeaa: pakkaus on yhtä tärkeä kuin tuote”, Kivilompolo punnitsee Japanin markkinapotentiaalia. ”Suomi on pieni maa tällaiselle erikoistuotteelle. Olen ajatellut, että jos se tärkein kohderyhmä onkin siellä Japanissa. Tai ne tokiolaiset, se riittäisi jo”, Kivilompolo nauraa. Bulkin tekemiseen Kivilompololla ei ole aikeita. Paperivalon ydin ovat herkät ja tyylikkäät erikoistuotteet, joiden materiaalissa myös sellukuidulla on oma tärkeä roolinsa.

ECHO 1/2012 —

METSÄ FIBRE

RFID-applikaattori

Jokainen Metsä Fibren tuotantolaitokselta lähtevä selluyksikkö sisältää RFID-tunnisteen, joka on suunniteltu varta vasten sellun seurantaan. Mutta miten nämä tunnisteet päätyvät sellupaalien väliin? Tehtävän suorittaa Metsä Fibren tarpeisiin valmistettu RFID-applikaattori. Laite sijaitsee tehtaan tuotantolinjalla paalaamossa. Applikaattori koodaa ja kiinnittää tunnisteet automaattisesti tiettyyn selluyksikön pienpaaliin. Laite on ohjelmoitu kiinnittämään tunnisteet tarkasti ennalta määrättyyn paikkaan niin, että ne ovat mahdollisimman helposti luettavissa kahden tonnin painoisen vientiselluyksikön vastakkaisilta sivuilta. TEKSTI NIKO KILKKI • KUVA ALEKSI KOSKINEN