Echo 2 - 12 Finnish

2 12 NUMERO

METSÄ FIBREN ASIAKASLEHTI

ECHO

CATHARINA STACKELBERG

”Tunne asiakkaasi” T E E M A · BOTNIA ECHOES FROM THE WORLD

LUPAUS ON VAALIMISEN ARVOINEN ASIA, SIVU 6

ECHO TECH

SELLUNVALMISTUKSEN UUSI ASKEL, SIVU 24

HEAR HEAR

INNOVATIIVINEN UUSI PROSESSI SÄÄSTÄÄ KUSTANNUKSIA JA ENERGIAA.

SIVU 2

HEAR HEAR

14 &24 POLYSULFIDIKEITTO: sellun valoisampi tulevaisuus Kesällä 2013 Joutsenon tehtaalla (kuvassa) otetaan käyttöön uusi innovatiivinen keittoprosessi.

Osa sulfidirikistä hapetetaan polysulfidiksi, joka estää hemiselluloosaa hajoamasta keittimessä yhdessä ligniinin kanssa. Tämä parantaa sellun teknisiä ominaisuuksia ja pienentää paperinvalmistajien kustannuksia ja energiankulutusta.

LUE LISÄÄ SIVUILTA 14–15 JA 24–27 JA OTA SELVÄÄ, MIKSI POLYSULFIDI ON TULEVAISUUDEN ASIA.

HEAR HEAR

SIVU 3

JATKUVAN PARANTAMISEN KULTTUURI ”TOIMINTAAMME LEIMAA JATKUVAN PARANTAMISEN HALU.”

Tuotteen korkea laatu varmistetaan korkealuokkaisella toiminnalla kaikilla osa-alueilla. Kyse on yrityskulttuurista. Metsä Fibrellä tätä yrityskulttuuria on rakennettu asiakaslähtöisellä toimintatavalla, vahvalla henkilöstön osaamisella, tuloksekkaalla kumppanuusverkostolla, korkealla turvallisuustasolla ja ympäristön kunnioituksella.

Muun muassa nämä asiat edustavat asiakaslupaustamme. Kuten Ari Harmaala tässä lehdessä toteaa, asiakkaamme ja heidän tarpeensa ovat työmme ydinkysymyksiä. Jokainen Metsä Fibren työntekijä näkee tämän työnsä ytimenä – loppujen lopuksi aina on kyse asiakkaalle tuotetusta lisäarvosta.

Tuotteidemme laadun kehittäminen vaatii syvää ja luottamuksellista yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Asiakasvastuuketjun kautta saamme ripeästi välitettyä asiakkailtamme tulevat viestit tuotanto-organisaatioomme. Olemme myös saaneet työskennellä useissa tuloksellisissa yhteistyöhankkeissa. Vain tällä tavoin pystymme kehittämään tuotteitamme yhä paremmin asiakastarpeita vastaaviksi ja asiakkaiden toiveet ylittäviksi.

Sellun laadunhallinnan edelleen parantamiseksi olemme kehittäneet jatkuvaa laatuindeksiä tuotteen tasalaatuisuuden mittaamiseksi. Uskomme, että tämä tarjoaa asiakkaille yhä tarkempaa, reaaliaikaista tietoa sellumme laadusta.

Toimintaamme leimaa jatkuvan parantamisen halu. Tämä intohimo näkyy nyt erityisesti uuden tuotteen, polysulfidisellun, kehitystyössä ja Joutsenon tehtaan kaasutuslaitoksella. Kesällä 2013 maailman suurin yksilinjainen havusellutehdas ottaa käyttöön polysulfidikeiton. Metsä Fibren uusi tuote tulee säästämään energiaa ja parantamaan sellun paperiteknisiä ominaisuuksia. Modernit sellutehtaat ovat huomattavia bioenergian tuottajia. Uskomme, että tämä on tulevaisuuden suunta.

Jatkuvan parantamisen periaate pohjautuu arvoihimme: yhteistyö, luotettavuus, uudistuminen ja vastuullinen tuloksenteko. Teemme työtä sen eteen, että olemme yhä parempi kumppani asiakkaillemme kaikilla toiminnan alueilla mitattuna.

ISMO NOUSIAINEN JOHTAJA, T UOTAN TO ME TSÄ FIBRE

SIVU 4

[sisällys] ECHOES FRO M T HE WO RLD

2 12

6 MY VOICE

16 ECHO T ECH

24

2

HE AR HE AR SE LLUN VALOISAMPI T ULEVAISUUS

4

PÄÄKIRJOITUS JAT KUVAN PARAN TAMISE N KULT T UURI

5

SISÄLLYS

6

ECHOES FROM THE WORLD LUPAUS – VAALIMSE N ARVOIN E N ASIA

14

TALKING ECHO LISÄÄ VAIN POLYSULFIDISE LLU

16

M Y VOICE SAPPI KIRKN IE MI

20

G RE E N SOUNDS BIOE N E RGIAN JÄLJILLÄ

23

KOLUM NI MAAPALLON KOKOISTA E LÄMÄÄ

24

ECHO TECH SE LLUN VALMIST UKSE N UUSI ASKE L

28

M ARKE T REVIEW KIIN A – UUSI POLKU KOHT I KE HIT YSTÄ

32

ECHO M ONITOR

34

ECHO M ARK CMC MAIST UU ARJESSA

ECHO MARK

34

Julkaisija: Metsä Fibre, Myynti ja markkinointi.

Päätoimittaja: Saija Tuomikoski.

Toimitus: Ari Harmaala, Mikael Lagerblom, Ursula Lumme, Tom Nickull ja Saija Tuomikoski.

Tuotanto ja graafinen suunnittelu: Otavamedia Asiakasviestintä, Helsinki. Tuottaja: Maija Kajanto. Graafinen suunnittelu: Katri Sulin ja Riina Walli. Toimituspäällikkö: Jaana Pakkala.

ISSN 1795–1089 (printed edition) ISSN 1795–1097 (online edition)

Paino: Erweko Oy. Metsä Fibre Echo ilmestyy englanniksi, suomeksi, saksaksi ja kiinaksi. Kaikki lehdet on saatavissa osoitteesta www.metsafibre.fi.

M ETS Ä F I B R E EC H O. NUMERO 2/ 20 12.

M ETS Ä F I B R E OY, PL 3 0, 02020 M E TS Ä.

W W W. M ETSA FI B R E. F I

Kansipaperi: Carta Integra 170 g. Paperi: Galerie Art Silk 130 g.

SIVU 5

ECHOES FROM THE WORLD

ARI HARMAALA Ari Harmaala on vastannut Metsä Fibren Asiakkuusprosessista viimeisen vuoden ajan. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän toimi 20 vuoden ajan Metson paperikoneiden Aasian myynnissä.

SIVU 6

ECHOES FROM THE WORLD

LU PAUS – VA ALIM I SEN ARVOINEN ASIA

Lupauksia on helppo antaa mutta usein vaikea pitää. Lupausta ei pidä tehdä liian kevyesti, luvattiinpa sitten soittaa takaisin yksittäiselle

henkilölle tai toimittaa tuotteet sovitusti miljardien eurojen asiakkaalle.

TEKSTI / LENA BARNER-RASMUSSEN, KUVAT / TOMMI TUOMI & SHUTTERSTOCK

J

otta asiakkaalle annetulla lupauksella on merkitystä, on tunnettava nykytilanne. ”Asiakkaamme ostavat sellua kuukausittain, joten tasainen laatu on tärkeää. Ammattitaitoiset työntekijät ja sujuvat prosessit ovat osa laatua”, selittää Metsä Fibren myynti- ja markkinointijohtaja Ari Harmaala.

Metsä Fibren asiakaslupauksella on viisi kulmakiveä: korkea laatu, kestävä kehitys, logistiikan sujuvuus, tekninen asiantuntemus ja kustannustehokkuus.

Tekninen asiantuntemus ja kustannuskilpailukyky kulkevat käsi kädessä – kustannustehokkuus paranee merkittävästi, kun asiat tehdään oikein. ”Autamme asiakkaita saamaan kuidusta parhaan mahdollisen hyödyn. Esimerkiksi kuitujen jalostuksella voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä”, Harmaala sanoo.

Sujuvalla logistiikalla varmistetaan, että sellu saapuu oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Varastoa ei kannata tukkia suurilla sellumäärillä. Metsä Fibre on alan ensimmäinen yhtiö, joka käyttää tuotteis-

ECHOES FROM THE WORLD

saan RFID-tunnisteita. Järjestelmän täysi hyöty tulee tosin näkyviin vasta, kun kaikki alan toimijat, myös satamat ja logistiikkayritykset, ottavat sen käyttöön.

Viides asiakaslupauksen kulmakivi on kestävä kehitys. Asiakkaat haluavat yhä useammin varmistaa, että sellu tulee vastuulliselta toimittajalta. Toiminta on sertifioitava ja sen on noudatettava ympäristölainsäädäntöä. Harmaala muistuttaa myös työturvallisuuden tärkeydestä. ”Työturvallisuus jää usein varjoon. Metsä Fibre pitää tarkkaa kirjaa pienistäkin vaaratilanteista ja tähtää alan parhaaseen työturvallisuuteen.”

Näistä tekijöistä koostuu Metsä Fibren asiakaslupaus Fibres of Success. Sen keskiössä on asiakas ja hänen tarpeensa.

Kun Harmaala vuosi sitten aloitti työt Metsä Fibressä, hänelle annettiin tehtäväksi yhtiön asiakashallinnan uudistaminen. Pian sen jälkeen myös yhtiön nimi vaihtui Metsä-Botniasta Metsä Fibreksi.

SIVU 7

ECHOES FROM THE WORLD

Harmaala pureutui siis Metsä Fibren asiakashallinnan kehittämiseen, mutta halusi samalla tuoda asiakaslähtöisyyden osaksi kaikkien työntekijöiden ajattelua. ”Asiakkaasta huolehtiminen ei kuulu pelkästään myyjille. Kaikkien, aina sellutehtaan tuotantohenkilökunnasta lähtien on tiedettävä, minne tietty selluyksikkö on menossa. Tavoitteena oli, että asiakkaita ajatellaan todellisina ihmisinä. Se parantaa kaikkien motivaatiota, ovathan ihmiset kiinnostavampia kuin pelkät tuotteet”, Harmaala sanoo.

Lupaus, jolla on väliä Jotta asiakaslupauksella olisi todellista merkitystä, on asiakas tunnettava. ”Lähtökohtana ovat aina asiakkaan tarpeet. Liian usein käy niin, että asiakaslupausta tehtäessä pääosassa on tuote, ei asiakas. Kannattaa aloittaa kysymällä itseltään, mikä on asiakkaan kokemus asiasta, sen sijaan että kysyisi, millaista tuotetta me haluamme valmistaa”, neuvoo Marketing Clinicin Catharina Stackelberg.

Kuten muitakaan pidettäväksi tarkoitettuja lupauksia, asiakaslupausta ei pidä tehdä kevyesti. Metsä Fibren kokoisessa yhtiössä lupauksen muotoileminen on monitahoinen prosessi. On tiedettävä, mitä on lupaamassa, ja varmistettava, että lupaus voidaan myös pitää.

Jos lupaus on liian suppea , siitä puuttuu tärkeää sisältöä; jos taas liian väljä, sitä on vaikea käsitellä. Lupauksen on siis osuttava juuri kohdalleen. ”Lupaus on ilmaistava selvästi. Siinä on ennen kaikkea kyse asiakkaalle tuotettavasta hyödystä”, sanoo Ari Harmaala.

Catharina Stackelbergin mukaan hyvä asiakaslupaus sisältää kolme tekijää: hygieniatekijät, järkiperustaiset hyödyt ja tunneperustaiset hyödyt. Niin kutsutut hygieniatekijät ovat pakollisia uskottavan toiminnan perustekijöitä. Alalla ei voi toimia, jos nämä tekijät eivät ole kunnossa. ”Esimerkiksi pankin on pakko olla luotettava”, Stackelberg sanoo.

Järkiperustaiset hyödyt tuottavat asiakkaalle selkeitä etuja ja saavat yrityksen erottumaan positiivisesti muista. Tunneperustaiset hyödyt tuovat merkittävää lisäapua kohdeasiakkaiden saavuttamiseen ja voivat viedä tuotemerkkiä kohti markkinajohtajuutta. ”Tärkeintä on siis se, mitä asiakas ajattelee ja tuntee tehdessään kauppaa yrityksen kanssa. Asiakaslupaus vastaa johdonmukaisesti asiakkaan kysymykseen siitä, mitä hän hyötyy asiakassuhteestaan”, Stackelberg sanoo.

CATHARINA STACKELBERG Catharina Stackelberg on markkinointikonsulttiyhtiö Marketing Clinicin perustaja ja toimitusjohtaja. Hän auttaa asiakkaitaan muodostamaan asiakaslupauksia ja rakentamaan kestävää kaupallista menestystä.

SIVU 8

ECHOES FROM THE WORLD

”KYSY ITSELTÄSI, MIKÄ ON ASIAKKAAN KOKEMUS. ÄLÄ KYSY, MILLAISTA TUOTETTA HALUAMME VALMISTAA.”

ECHOES FROM THE WORLD

SIVU 9

ECHOES FROM THE WORLD

Tuotteita pyritään usein myymään aggressiivisesti kiinnittämättä riittävää huomiota siihen, mitä asiakas todella tarvitsee. Erityisesti yritysten välisessä markkinoinnissa mukana on oltava todellista lisäarvoa. On myös muistettava, että asiakkaiden lisäarvo voi syntyä eri asioista. Onnistumisen avain on siinä, että neuvottelukumppani tunnetaan läpikotaisin. ”On tiedettävä, mihin segmenttiin asiakas kuuluu, ja puhuttava samaa kieltä. Lupaus on sovitettava yhteen asiakkaan päämäärien kanssa”, sanoo Harmaala, ja Stackelberg on samaa mieltä.

Asiakkaiden tarpeet muuttuvat ajan mittaan, ja asiakas on ehkä siirrettävä toiseen segmenttiin. Vuoropuhelun on oltava jatkuvaa, jotta lupaus voidaan pitää ajan tasalla. ”Meillä on tietyt rutiinit, joilla varmistetaan, että tapaamme asiakkaitamme säännöllisesti”, Harmaala sanoo.

Stackelberg huomauttaa, että näissä tapaamisissa kerätty tieto ei ole vain myyjien omaisuutta. ”Liian usein käy niin, että kaikki tieto on myyjillä, ja kun myyjä lähtee, asiakas saattaa lähteä hänen mukanaan. Yritysten on puhallettava paremmin yhteen hiileen: asiakkaan on oltava kosketuksissa koko yhtiöön, ei vain myyntiosastoon.”

Metsä Fibressä myyjät ovat asiakkaan tärkein kosketuspinta, mutta asiakasvastuuketjuihin kuuluu työntekijöitä myös muista yksiköistä. ”Näin varmistamme, että tieto tavoittaa kaikki työntekijät. On kuitenkin hyväksyttävä myös se tosiasia, että liiketoiminta syntyy ihmisten, ei yritysten välillä.”

Kannattaa käydä läpi kaikki ne pisteet, joissa asiakas kohdataan ja päättää, mitkä niistä ovat tärkeimpiä, sanoo Catharina Stackelberg.

Toiminnan ytimessä Kaikkien työntekijöiden on täytettävä asiakaslupausta toiminnallaan, jotta se ei jää pelkäksi sanahelinäksi. ”Asiakkaan kokemuksesta puhutaan nykyään paljon.

Kannattaa käydä läpi kaikki asiakkaan kohtauspisteet ja päättää, mitkä niistä ovat tärkeimpiä. Näin voidaan selvittää, millaisilla kohtaamisilla on eniten merkitystä, ja varmistaa, että nämä kosketuskohdat ovat myös yhteydessä asiakaslupaukseen”, Stackelberg sanoo.

Jokainen yrityksen työntekijä osallistuu luottamuksen luomiseen ja asiakaslupauksen pitämiseen. ”Luottamusta luodaan vastaanottotiskiltä lähtien”, Harmaala sanoo.

Stackelberg on samaa mieltä. ”Kaikki toiminta on viestintää.”

SIVU 10

ECHOES FROM THE WORLD

MISTÄ MENESTYVÄ YRITYS JA BRÄNDI SYNTYVÄT, CATHARINA STACKELBERG? 1 Yrityksellä on oltava yhteinen määränpää ja missio. Kaikkien organisaation jäsenten on tunnettava yhtiön viisivuotissuunnitelma.

Asiakkaan kokemusta on kyettävä johtamaan tavalla, joka varmistaa jatkuvuuden viiden vuoden jaksolla. Miten sovittu liiketoiminnan päämäärä näkyy jokaisessa asiakaskohtaamisessa?

2 Toinen menestystekijä on merkityksellinen erottuminen kilpailijoista. Mikä saa organisaatiomme erottumaan tavalla, jolla on merkitystä?

3 On oltava rohkeutta tehdä valintoja ja viedä läpi strategian vaatimat investoinnit. Yleinen virhe on, että asiat yritetään säilyttää ennallaan.

On yllättävän vaikeaa hylätä jokin vaihtoehto.

Riskinä on, että päädytään tekemään hieman kaikkea, ja tulokset jäävät laihoiksi.

4 Brändi ei ole brändi, jollei asiakkailla ole selkeää kuvaa sen sanomasta. Jos ollaan tarkkoja, yritys ei voi päättää, onko brändi todellinen brändi – sen päättävät asiakkaat.

Brändin täytyy tuoda heti kohderyhmän mieleen oikeat ominaisuudet. Esimerkiksi Volvo tarkoittaa turvallisuutta ja Apple hauskaa helppokäyttöisyyttä.

ASIAKASLUPAUS ON VAIN TYHJIÄ SANOJA, JOS KAIKKI TYÖNTEKIJÄT EIVÄT SEISO SEN TAKANA.

ECHOES FROM THE WORLD

SIVU 11

ECHOES FROM THE WORLD

Jotta tämä toimii, asiakaslupaus ei saa olla hihasta vedetty. ”Asiakaslupauksen on oltava yhteydessä yhtiön olemukseen, jotta sitä voidaan toteuttaa koko organisaatiossa”, Stackelberg sanoo.

Myös Harmaala on samaa mieltä. ”Asiakaslupaus liittyy yhtiön arvoihin, missioon ja visioon. Lupauksen ydin on arvoissa.”

Lupaus esitellään asiakkaalle vasta, kun työntekijät ovat sitoutuneet siihen. ”Työntekijät vievät lupausta eteenpäin. Jos he eivät ole sisäistäneet lupausta, se jää tyhjäksi. Lupaus on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki, joten on tärkeää, että koko henkilöstö on sen takana”, Harmaala sanoo.

Entä jos asiakaslupaus rikotaan. Voiko sen korjata? ”Jos rikotaan hygieniatekijöitä, esimerkiksi jos pankki menettää uskottavuutensa, tilanteen korjaaminen on vaikeaa”, Stackelberg sanoo.

Tunneperustaisten tekijöiden tasolla lupauksen rikkomisella ei ole yhtä katastrofaalisia seurauksia, mutta tilanne on silloinkin vakava. ”Asiakkaan luottamuksen palauttamiseen menee kauan”, Harmaala sanoo.

Jokainen yrityksen työntekijä osallistuu asiakaslupauksen pitämiseen, Stackelberg ja Harmaala sanovat.

SIVU 12

Asian ytimessä Mistä tiedetään, onko lupauksen pitämisessä todella onnistuttu? Catharina Stackelberg suosittelee säännöllisiä asiakastyytyväisyyskyselyitä – ei ehkä joka kuukausi, mutta vähintään neljästi vuodessa. Nekään eivät silti kerro kaikkea. ”Koska kyselyt ovat väistämättä melko teknisiä, tarvitaan myös säännöllistä vuoropuhelua asiakkaan kanssa.”

Lupauksen pitäminen näkyy lopulta yhtiön taseen loppusummassa. ”Toiminta heijastuu lukuihin. Vastuullinen tuloksenteko on paras mittari. Tällaisessa liiketoiminnassa ei voi onnistua vuosikymmenestä toiseen, jollei toimita sitä, mitä lupaa”, Harmaala sanoo.

ECHOES FROM THE WORLD

ASIAKASLUPAUS: FIBRES OF SUCCESS

TEKNINEN ASIANTUNTEMUS

KUSTANNUSTEHOKKUUS

LAADUKKAAT TUOTTEET Botnia

SUJUVA LOGISTIIKKA

KESTÄVÄ KEHITYS

”KAIKEN KESKIÖSSÄ ON ASIAKAS JA HÄNEN TARPEENSA.”

ECHOES FROM THE WORLD

SIVU 13

TALKING ECHO

SULFIDIRIKISTÄ POLYSULFIDIKSI

SELLUN KEITTOPROSESSI

Osa keittoliuoksen SULFIDIRIKISTÄ

optimoidaan hyödyntämään uusia lisäaineita.

(S 2 -) muutetaan

POLYSULFIDIMENETELMÄ

POLYSULFIDIKSI

eli alkuainemuotoiseksi rikiksi. Sen ansioista aiemmin ligniinin mukana liuenneet

otetaan käyttöön kesällä 2013 Metsä Fibren Joutsenon tehtaalla.

Uuden tuotteen valmistuksessa puuraaka-aine hyödynnetään entistä tehokkaammin. Korkea

HEMISELLULOOSAT

HEMISELLULOOSAPITOISUUS

saadaan tehokkaammin mukaan kuituun.

vahvistaa kuidun rakennetta, ja sillä on tärkeä rooli paperin valmistuksessa. Uudenlainen kuitu tarvitsee vähemmän jauhatusta.

LISÄÄ VAIN POLYSULFIDISELLU Metsä Fiberin uusi polysulfidimenetelmä säästää energiaa ja parantaa paperikoneen ajettavuutta.

TEKSTI / PETJA PARTANEN, KUVA / SHUTTERSTOCK

SIVU 14

TALKING ECHO

+/-0%

+ 5 – + 10%

BULKKISUUS

VETOLUJUUS, VETOJÄYKKYYS, KIMMOKERROIN

TIHEYDEN KÄÄNTEISLUKU ,

kertoo paperimateriaalin ominaistilavuuden.

Massan bulkkisuus säilyy entisellään.

+/-0%

KUIDUN PITUUS, VAALEUS POLYSULFIDIKEITTO

ei

muuta HAVUSELLUN perusominaisuuksia.

HAVUSELLU antaa paperille sen lujuuden. Sellun parantuneen vetolujuuden ja vetojäykkyyden voi hyödyntää joko lopputuotteen parantuneena lujuutena tai korvaamalla havusellun osuutta halvemmilla aineilla paperinvalmistuksessa.

+ 5 – + 10%

- 10 – 20%

PALSTAUTUMISLUJUUS

Kertoo miten hyvin kartongin kerrokset pysyvät yhdessä, tai miten paperi ja päällyste pysyvät yhdessä. Tärkeä ominaisuus päällystettäville paperilajeille ja kartongille.

JAUHATUSENERGIAN KULUTUS

Uusi SELLULAJI vaatii entistä vähemmän jauhatusta ennen paperikoneelle vientiä. Jauhatus kuluttaa sähköä yli 100 kWh sellutonnia kohden. Jokainen säästetty kilowattitunti on selvää rahaa.

HUOM! Sellun ominaisuuksien muutokset ovat laboratoriokokeisiin pohjautuvia varovaisia arvioita.

Jauhatusenergian säästöt riippuvat paperin valmistuksessa käytetystä jauhatusprosessista.

LUE LISÄÄ POLYSULFIDIMENETELMÄSTÄ SIVULTA TALKING ECHO

24

SIVU 15

MY VOICE

POLYSULFIDISELLU TUO uutta s채pin채채 PAPERIN VALMISTUKSEEN

SIVU 16

MY VOICE

Kirkniemen koneet tuottavat 2 000 tonnia paperia päivässä.

Sappin Kirkniemen paperitehdas ja 5 500 KM

5 587 KM

Metsä Fibre ovat kuin perheenjäseniä.

On sellukauppaa, teknistä tukea ja huimia kehitysprojekteja, joista viimeisimpänä polysulfidisellun tulo Kirkniemeen.

TEKSTI / KATJA ALAJA, KUVAT / KATRI LEHTOLA

SAPPIN PÄIVÄSSÄ TUOTTAMA PAPERI

2 000 TONNIA AIKAKAUSLEHTIJA LUETTELOPAPERIA JOKA PÄIVÄ.

ETÄISYYS LONTOOSTA NEW YORKIIN

190 TONNIA: PAINAVIN KOSKAAN TAVATTU VALAS.

MY VOICE

T

uhatkiloiset havuselluyksiköt nököttävät katoksen alla.

Vuorokauden sisällä ne ovat jo paperikoneissa ja uusi paalikasa odottaa vuoroaan. Metsä Fibren valmistamaa sellua virtaa jatkuvalla syötöllä Sappin paperitehtaalle Lohjan Kirkniemeen. Eteläafrikkalaisomistuksessa olevan tehtaan paperikoneet tuottavat 2000 tonnia aikakauslehti- ja katalogipapereja vuorokaudessa. ”Siitä saa noin seitsemän metriä leveän ja 5500 kilometriä pitkän tien, joka ulottuu Pohjois-Afrikkaan,” tehtaanjohtaja Martti Savelainen Sappista heittää.

Oikeasti Kirkniemessä valmistettu paperi päätyy laajalti tunnettuihin aikakauslehtiin ja katalogeihin. ”Newsweekiin, National Geographiciin, Air Francen asiakaslehteen, Elleen, Vogueen, Viini-lehteen ja niin edelleen.”

Galerie-paperiperheeseen kuuluvat Lite, Brite, Fine ja Fine Silk.

Vientiin Sappin tuotannosta menee peräti 94 prosenttia. Saksa, Englanti, Puola, Australia, Venäjä ja Yhdysvallat ovat suurimpia paperin ostajia. Miksi asiakkaat haluavat juuri Sappin tuotteita? ”Se on hyvä kysymys,” Savelainen sanoo ja ottaa tuumaustauon. ”Laadun tasaisuus ja toimintavarmuus ovat ne asiat, joihin me olemme panostaneet. Meillä on hirveän vähän hässäköitä, sillä pidämme paperikoneet hyvässä iskussa.”

SIVU 17

MY VOICE

Toimintavarmuudessa on osansa myös Metsä Fibrella, jolta Sappi ostaa havusellua ja joka auttaa Sappia tehostamaan paperin tuotantoa. ”Metsä Fibre on luotettava toimija, joka toimittaa sellun aina ajallaan. Sellun pitää olla mahdollisimman tasalaatuista, eikä vuodenaikojen vaihtelu saa näkyä. Metsä Fibre on tässä suhteessa luotettava kumppani.”

Kuin yhtä suurta perhettä 1990-luvulla valmistuneessa vaaleassa tehdashallissa jylisee Kirkniemen kolmas paperikone PK 3, joka tottelee nimeä Galerie Queen.

Savelainen tervehtii työntekijöitään, jotka istuvat valvomossa. Tehtaanjohtaja käy paikan päällä mahdollisimman usein. Silloin hallissa saattaa olla myös Metsä Fibren tekninen asiakaspalvelija, joka auttaa säätämään paperin tuotantoprosessia. Vierailuja on noin kerran kuukaudessa tai useamminkin. ”Metsä Fibren asiantuntija keskustelee tuotannon ihmisten, insinöörien, työnjohtajien ja muun henkilöstön kanssa. Hän selvittää, paljonko sellua on kulunut ja miten se on käyttäytynyt konelinjalla. Hän tutkii laboratorioarvoja ja antaa asiantuntijan neuvoja.”

Sappin asiakasvastaava Tom Nickull Metsä Fibresta käy myös säännöllisesti tehtaalla. Suuria palavereja pidetään vähintään muutaman kerran vuodessa. ”Arvostan kovasti Metsä Fibren tehdaspaikkakuntaosaamista ja teknistä osaamista. Yrityksen ihmiset tuntevat paperinvalmistusprosessin ja laitteet ja miten ne toi-

SIVU 18

ENEMMÄN PAPERIA, VÄHEMMÄN KUSTANNUKSIA Metsä Fibren Joutsenon havusellutehdas siirtyy polysulfidikeittoon ensi kesänä. Tehtaanjohtaja Martti Savelainen Sappin Kirkniemen paperitehtaalta on asiasta innoissaan. Jatkossa polysulfidisellua käytetään mahdollisimman paljon heidän paperin valmistukseensa. ”Perusidea on, että pääsemme vähentämään sellun käyttöä paperin valmistuksessa polysulfidin myötä.

Voimme saada satoja tuhansia jos ei jopa miljoonia euroja säästöä vuodessa.

Se on se meidän porkkanamme.”

MY VOICE

Superkalanteri koostuu vuorotellen asetelluista teräksisistä ja kuitupäällysteisistä rullista, joiden läpi paperi kulkee, jotta sen tiheys, sileys ja kiilto lisääntyvät.

”Voimme saada jopa miljoonia euroja säästöä vuodessa.”

SÄÄSTÖÄ SYNTYY Uudessa polysulfidisellussa on enemmän hemiselluloosaa, joka parantaa paperin teknisiä ominaisuuksia, kuten lujuutta ja jalostettavuutta. Asiakas saa pienemmällä jauhatusenergian käytöllä ja pienemmillä raaka-ainekustannuksilla yhtä lujaa tai lujempaa tuotetta kuin tähän asti.

Polysulfidisellu on ainutlaatuinen tuote Euroopassa ja maailmallakin vastaavaa sellua tuotetaan vain Pohjois-Amerikassa. ”Uusia innovaatioita tarvitaan, sillä säästäminen on päivän teema. Paperin kulutus laskee Euroopassa.”

Savelainen kertoo, että Sappi ja Metsä Fibre perustivat syksyllä 2012 yhteistyöryhmän, joka pitää huolta siitä, että siirtyminen polysulfidiselluun sujuu mallikkaasti. Yksi selkeä muutos on jauhatusenergian määrän vähentäminen. ”Suunnittelemme yhdessä, miten otamme uuden sellun käyttöön ja viritämme laitteemme oikein,” Savelainen täsmentää.

Tehtaanjohtaja Martti Savelainen Sappin Kirkniemen paperitehtaalta.

mivat yhteen sellun kanssa. He pystyvät neuvomaan meitä siinä, ettemme käytä sellua väärin,” Savelainen kiteyttää.

Tehokasta ja kestävää tuotantoa Martti Savelainen repäisee palan paperia pakkaamoon menevästä paperirullasta. ”Sanoisin, että tämä on 70-grammaista. Katsotaan”, hän sanoo ja tutkii etikettiä. Entinen käyttöinsinööri naurahtaa. ”Näppituntuma on tainnut kadota, tässä lukee 65 grammaa.”

Taustalla pyörivästä pituusleikkurista tulee paperia kolmelle eri asiakkaalle. Se on laatupaperia, joka on tuotettu mahdollisimman kustannustehokkaasti. ”Olemme tehneet nyt kymmenisen vuotta hyvin tiivistä yhteistyötä. Metsä Fibren organisaatio ymmärtää hyvin meidän visiomme – sen, että Kirkniemessä tehdään turvallisesti tulosta asiakastarpeet huomioiden. Pyrimme säästämään kallista raaka-ainetta,” Savelainen toteaa.

Asenne näkyy kaikessa tekemisessä, myös kaikkein uusimmassa käänteessä. Ensi kesänä Metsä Fibren Joutsenon tehtaan merkittävä asiakas, Sappi, ryhtyy käyttämään uutta polysulfidisellua paperin valmistuksessa kahdessa paperikoneessa. Tavoite on kirkas: enemmän yhtä tasokasta paperia nykyistä pienemmillä kustannuksilla.

MY VOICE

SIVU 19

GREEN SOUNDS

TEKSTI / FRAN WEAVER, KUVAT / METSÄ GROUP & SHUTTERSTOCK

BIOENERGIAN JÄLJILLÄ

PUU

ENERGIAOMAVARAISUUSASTE 150 %

Metsä Fibre kehittää uusia tapoja uusiutuvan biomassan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Näin syntyy vihreää bioenergiaa käytettäväksi yhtiön omissa tuotantoprosesseissa ja koko yhteiskunnassa. odernit sellutehtaat ovat huomattavia bioenergian tuottajia. Noin puolet tehtaaseen tuodusta biomassasta hajoaa selluntuotantoprosessissa. Syntyy mustalipeää, jota polttamalla saadaan energiaa niin tehtaalle kuin bioenergiana myytäväksi. Myös kuori ja muut selluntuotantoon sopimattomat puun osat voidaan hyödyntää bioenergian tuotannossa. ”Metsä Fibren energian omavaraisuusaste on noin 150 prosenttia, joten tuotamme merkittävän määrän vihreää energiaa Suomen kantaverkkoon", kertoo liiketoiminnan kehitysjohtaja Kaija Pehu-Lehtonen.

Metsä Fibren bioenergian lisääntyvä käyttö saavutti uuden virstanpylvään vuonna 2012, kun Joutsenon tehtaalle valmistui uusi 48 megawatin kaasutuslaitos. Saapuvasta puusta irrotettu kuori kuivataan ensin selluntuotannon ylijäämälämmöllä ja muunnetaan sitten biokaasuksi, jota käytetään polttoaineena tehtaan kalkkiuunissa. ”Kun viimeisetkin säädöt saadaan valmiiksi, kaasutuslaitos on valmis toimintaan", sanoo Pehu-Lehtonen. ”Joutsenon kalkkiuuni alkaa lämmetä maakaasun sijaan paikan päällä tuotetulla biokaasulla.

M

SIVU 20

Pyrimme vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä laajemminkin, ja tämä muutos on tärkeä osa prosessia."

Uusi laitos parantaa edelleen tehtaan kokonaisenergiatehokkuutta ja vähentää Joutsenon hiilidioksidipäästöjä noin 60 000 tonnilla vuodessa. ”Muutos tarkoittaa myös sitä, että normaalikäytön aikana Joutseno on nyt täysin hiilineutraali", Pehu-Lehtonen lisää.

Metsä Fibren muiden tehtaiden tavoin Joutseno on jo nyt selkeästi yliomavarainen sähkön nettotuotannolla ja kulutuksella laskettuna. Tehtaan tuottama ylimääräinen bioenergia riittää kattamaan yli 50 000 kotitalouden energiantarpeen vuositasolla.

Biokaasun uudet mahdollisuudet Metsä Fibre tutkii jo mahdollisuutta rakentaa samanlainen laitos Kemin tehtaan yhteyteen.

Kemin kalkkiuuni käyttää nyt polttoaineena öljyä. ”Tutkimme parhaillaan Kemiin sopivia tekni-

GREEN SOUNDS

BIOKAASU

48 MEGAWATIN KAASUTUSLAITOS JOUTSENON TEHTAALLA

LUE LISÄÄ

METSAFIBRE.FI/VASTUULLISUUS

”Joutsenon uusi kaasutuslaitos on valmis toimintaan.”

KUORI

TEHDAS

siä ratkaisuja sen pohjalta, mitä Joutsenosta opimme", Pehu-Lehtonen sanoo.

Metsä Fibre arvioi myös mahdollisuuksia rakentaa suuri, 200 megawatin biojalostamo Joutsenoon. Laitos muuntaisi kuoren ja puulastut biokaasuksi. Metaanipitoisuudeltaan 95 prosentin kaasu muistuttaisi läheisesti maakaasua, jota nyt tuodaan Venäjältä putkiverkostoa pitkin Etelä-Suomen poikki.

Pehu-Lehtonen selittää, että puupohjainen biokaasu voitaisiin syöttää samaan verkostoon Joutsenon tehtaalta yhteistyössä suomalaisen energiayhtiö Gasumin kanssa.

GREEN SOUNDS

”Olemme tehneet konseptitutkimuksen, jonka mukaan biojalostamo voitaisiin integroida teknisesti tehtaan järjestelmiin. Seuraavaksi tehdään lisää soveltuvuusselvityksiä yhteistyökumppanien kanssa."

Uusiutuvien raaka-aineiden tehokasta hyödyntämistä Suunnitelmissa on mukana myös Helsingin Energia, joka pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Puupohjainen biokaasu voitaisiin kuljettaa Helsinkiin valmiita putkistoja pitkin nykyi-

siin kaasukäyttöisiin voimaloihin lämmittämään kaupungin kaukolämpöverkoston vettä.

Uusien investointien tarve jäisi tällöin vähäiseksi. Suunnitelman toinen etu on, että tilaa vievää biomassaa ei tarvitsisi kuljettaa kaupunkialueelle ja varastoida siellä. ”Haluamme kartuttaa toimitusketjumme kautta tulevaa tietoa uusiutuvan biomassan tehokkaasta käytöstä", Pehu-Lehtonen sanoo. ”Ajatus metaanin valmistamisesta puumassasta Joutsenossa ja kuljettamisesta putkistoja pitkin Helsinkiin on erittäin kiinnostava."

SIVU 21

GREEN SOUNDS

METSÄ GROUPIN TAVOITE HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖILLE

VUODEN 2009 TASOSTA

30 %:N VÄHENNYS

VUOTEEN 2020 MENNESSÄ

VIHREÄN ENERGIAN TAVOITTEET Metsä Groupissa

etsä Fibren pyrkimys lisätä puupohjaisen bioenergian käyttöä on osa laajempia pyrkimyksiä hyödyntää uusiutuvia energianlähteitä koko Metsä Groupissa. ”Biomassa on looginen painopistealue metsäteollisuudessa. Noin 80 prosenttia kaikesta polttoaineestamme on nykyisin biomassaa. Luku on jo nyt korkea, ja etsimme jatkuvasti uusia taloudellisesti kannattavia mahdollisuuksia kasvattaa sitä edelleen", selittää Metsä Groupin energiajohtaja Ilkka Latvala. ”Koko konsernin tavoitteena on, että vuonna 2020 hiilidioksidipäästöt ovat 30 prosenttia pienemmät tuotantotonnia kohti kuin vuonna 2009", Latvala sanoo. ”Pyrimme tähän jatkamalla fossiilisten polttoaineiden korvaamista bioenergialla sekä lisäämällä samalla tuotantoprosessien kokonaisenergiatehokkuutta 10 prosentilla. Tavoite saavutetaan toiminnan ja teknologian kehittämisellä."

Tavoitteiden saavuttamista seurataan kaikkialla konsernissa. Metsä Group tarjoaa asiakkaille yhä useammin tietoa myös tuotteiden hiilijalanjäljestä.

Tämä on tärkeää tietoa toimitusketjun ekologisesta kestävyydestä kiinnostuneille asiakkaille.

Latvala painottaa, että Metsä Fibren ja koko konsernin viimeaikaiset suuret bioenergian tuotantoinvestoinnit ovat merkittäviä askelia kohti tavoitteiden saavuttamista. ”Etsimme jatkuvasti uusia lisäarvoa tuovia kumppanuussuhteita muihin energian käyttäjiin ja toimittajiin. Näin pyrimme löytämään uusia tapoja alentaa kustannuksia ja korvata fossiilisia polttoaineita kestävällä bioenergialla. Monet tehtaistamme esimerkiksi myyvät ylimääräistä lämpöenergiaa paikallisiin kaukolämpöverkostoihin."

M

”Bioenergian käyttö on

looginen kehittämiskohde

TÄLLÄ HETKELLÄ BIOMASSA KATTAA NOIN 80 % KOKONAISPOLTTOAINEEN KULUTUKSESTAMME

metsäteollisuudessa.”

SIVU 22

GREEN SOUNDS

KOLUMNI

LIISA ROHWEDER WWF SUOMEN PÄÄSIHTEERI

KOHTI YHDEN MAAPALLON KOKOISTA ELÄMÄÄ E

A

R

T

H

KUVA / MIINA POIKOLAINEN

WWF:n tänä vuonna julkaisema Living Planet -raportti on korutonta kertomaa: elämme yli varojemme. Tällä hetkellä me suomalaiset kulutamme luonnonvaroja ja energiaa kolminkertaisesti maapallon kantokykyyn nähden. Maailmanlaajuisesti ihmisten ekologinen jalanjälki on puolitoista kertaa maapallon kantokykyä suurempi. Jos sama tahti jatkuu, tarvitsemme vuonna 2030 jo kaksi maapalloa tyydyttämään tarpeemme. Samalla kasvava kulutuksemme uhkaa luonnon monimuotoisuutta, joka on heikentynyt 30 prosentilla vuodesta 1970.

Luonnon monimuotoisuus on elintärkeää ihmisten hyvinvoinnille ja elinkeinoille. Elävät organismit – kasvit, eläimet ja mikro-organismit – luovat vuorovaikutuksessa monimutkaisia, keskenään yhteydessä olevia ekosysteemien ja elinympäristöjen verkostoja. Ne puolestaan tuottavat lukemattomia ekosysteemipalveluja, joihin kaikki elämä perustuu. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, jotta voidaan turvata ihmisten turvallisuus, terveys ja hyvinvointi myös tulevaisuudessa.

Meillä on jo keinoja, joiden avulla ruokaa, vettä ja energiaa sekä erilaisia materiaaleja riittää vuonna 2050 maailman yli yhdeksälle miljardille ihmiselle siten, että myös ekosysteemipalvelut säilyvät ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysähtyy. Edellytyksenä on, että talouden, liiketoimintamallien ja elämäntapojen perustaksi asetetaan tämä perimmäinen realiteetti: maapallon luonnon pääoma – luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut – on rajallinen. Onkin oleellista, että luonnonvaroja käytetään, hoidetaan, hallitaan ja jaetaan maapallon ekologisten reunaehtojen mukaisesti. Luonnon pääoman turvaamisen ja uudistamisen lisäksi tulee ottaa käyttöön kestävämpiä vaihtoehtoja koko tuotanto- ja kulutusketjuun. Rahavirtojen uudelleenjärjestely ja luonnonvarojen oikeudenmukaisemman jaon hallinta tukevat näitä prosesseja.

Monet ajattelevat, että maailma muuttuu laatikkoleikeissä, joissa toimijoina ovat valtiot, organisaatiot, yritykset ja laitokset. Itse kuitenkin uskon, että maailma muuttuu, kun riittävän monet ihmiset lähtevät liikkeelle tukemaan muutosta. Yrityksissäkin juuri ihmiset tekevät valintoja ja päätöksiä, jotka vaikuttavat koko maapallomme hyvinvointiin.

Pelkkä tieto ja asiantuntemus eivät riitä. Tarvitaan myös kykyä kommunikoida, tehdä yhteistyötä ja esittää realistisia ratkaisuja. Yhteisellä tahdollamme ja ennakkoluulottomuudellamme voimme lopettaa velaksi elämisen tulevien sukupolvien kustannuksella ja edistää muutosta kohti yhden maapallon kokoista elämää.

KUINKA VOIMME VASTATA HAASTEESEEN? KATSO SIVU 32

”LUONNON MONIMUOTOISUUS ON RATKAISEVAN TÄRKEÄÄ IHMISTEN HYVINVOINNIN JA TOIMEENTULON KANNALTA.”

COLUMN

SIVU 23

ECHO TECH

”POLYSULFIDI MENETELMÄ PARANTAA KUITUJEN VETOLUJUUTTA JA SIDOSOMINAISUUKSIA.”

S E L LU N VA L M I S T U KS EN UUSI ASKEL SIVU 24

ECHO TECH

Kesällä 2013 maailman suurin käyttöön polysulfidikeiton. Metsä Fibren

yksilinjainen havusellutehdas ottaa uusi tuote säästää energiaa ja parantaa kuidun teknisiä ominaisuuksia.

TEKSTI / PETJA PARTANEN, KUVAT / METSÄ GROUP

Y

mpäristö hyötyy, kun niukka raakaaine käytetään entistä tarkemmin hyväksi. Kesällä 2013 otetaan iso askel eteenpäin, kun Metsä Fibren Joutsenon tehdas ottaa käyttöön uuden keittoprosessin.

Paperinvalmistajille sellun parantuneet tekniset ominaisuudet merkitsevät kustannussäästöä. ”Polysulfidimenetelmällä valmistetun kuidun vetolujuus ja sitoutumisominaisuudet paranevat, ja jauhatusenergian tarve vähenee”, kertoo Joutsenon tehtaan johtaja Henrik Söderström. ”Puuta kuluu vähemmän tuotettua paperitonnia kohden”, Söderström toteaa. ”Metsä Fibren uusi sellulaji tuo asiakkaillemme aivan uusia mahdollisuuksia”, kertoo Tom Nickull, Metsä Fibren teknisen asiakaspalvelun johtaja. ”Tämä on lähes megahyppy”, hehkuttaa tekniikan tohtori Kari Kovasin, yksi Joutsenon keittoprosessin kehittäjistä.

Hän vertaa polysulfidikeittoa teknisenä edistysaskeleena 1990-luvulla tapahtuneeseen kehitykseen,

ECHO TECH

jolloin päästiin eroon kloorikemikaaleista massan valkaisussa.

Energiaa säästyy merkittävästi Uuden keittomenetelmän edut näkyvät välittömästi kaikkien Joutsenon selluasiakkaiden kukkarossa.

Ennen paperikonetta sellu pulpperoidaan ja jauhetaan. Jauhatuksella säädetään paperikoneelle menevän massan ominaisuudet halutuiksi. ”Uusi massa pienentää jauhatustarvetta, jolloin myös energian tarve vähenee”, Nickull kertoo.

Uuden keittoprosessin myötä sellun lujuusominaisuudet, vetolujuus, vetojäykkyys ja palstautumislujuus, paranevat arviolta 5-10 prosenttia. Tom Nickull kertoo, että paremmat lujuusominaisuudet voi hyödyntää monin tavoin. ”Parempaa vetolujuutta voi hyödyntää joko lopputuotteen parempana vetolujuutena tai korvata osan havusellusta halvemmalla raaka-aineella, niin että lopputuotteen ominaisuudet pysyvät entisellään.”

Pehmopaperivalmistajille uusi sellulaji saattaa olla keino parantaa tuotteiden pehmeyttä. Metsä Fibren

SIVU 25

ECHO TECH

tavoitteena on alentaa paperinvalmistuksen kustannuksia ja parantaa lopputuotteen laatua yhteistyössä asiakkaiden kanssa. ”On mielenkiintoista päästä etsimään lisäarvoa yhdessä”, Nickull kertoo.

Tuotannon aika Polysulfidikeitto ei ole uusi innovaatio. Menetelmästä on kirjoitettu tieteellisiä papereita 1960-luvulta lähtien, ja menetelmää on kokeiltu muutamilla tehtailla. Joutsenossa ei kuitenkaan ole kyse mistään pilottihankkeesta. ”15,5 miljoonan investointi koskettaa koko tehtaan tuotantoa. Se tuo lisäarvoa asiakkaalle ja hyödyntää omaa tuotantoamme”, tehtaanjohtaja Söderström toteaa.

Uutta aiempiin kokeiluihin verrattuna on, ettei Joutsenossa tyydytä pelkkiin lisäaineisiin. Koko Joutsenon tehtaan keittoprosessi on suunniteltu uudelleen, jotta keittoon lisättävästä polysulfidista saadaan kaikki hyöty irti. Tehtaanjohtaja Söderström on ymmärrettävästi vaitonainen Kari Kovasimen ja hänen kollegoidensa kehitystyöstä.

Itse polysulfidin valmistuksessa taas luotetaan koeteltuun tekniikkaan. Sulfidirikki hapetetaan alkuainerikiksi Andritzin toimittamalla kaupallisella Moxy-prosessilla. Laitteiston rakennustyöt alkoivat syksyllä 2012. ”Meidän prosessiasiantuntijamme ovat osanneet rakentaa tästä valmistusprossin, joka toimii, Tom Nickull kehaisee.

Prosessimuutoksia myös asiakkaille Tom Nickull kertoo, että puolen vuoden kuluttua Metsä Fibrellä on täysin uusi sellulaji. Jotta asiakas saa täyden hyödyn tuotteesta, myös heidän täytyy säätää tuotantoprosessiaan uuden, enemmän hemiselluloosaa sisältävän raaka-aineen ominaisuuksia vastaavaksi.

”Kaikkia asiakasryhmiä yhdistää yksi asia: jauhatusenergian tarve laskee. Se, miten paljon, riippuu tuotteesta ja prosessista. Jos prosessia ei säädetä, asiakas tulee kokemaan massan laadun huonompana, koska se ylijauhautuu. Paperirainasta tulee liian tiivis, eikä vesi poistu, Tom Nickull kertoo.

Nickull kertoo, että yhdessä asiakkaiden kanssa tehdään käyttöönottosuunnitelma uudelle tuotteelle. Kun käyttöönotto on tehty, lupaa Nickull tukea myös muiden bisneshyötyjen ulosmittaamisessa. ”Kun massa kulkee koneella, voimme pohtia yhdessä, voisiko esimerkiksi kalliin havusellun osuutta vähentää, hän selittää.

Laatukriteerit uusiksi Uudentyyppinen kuitu edellyttää myös uudenlaisia laatumittareita. Sellun laatua on perinteisesti arvioitu kahden lujuustekijän, sellun veto- ja repäisylujuuden, yhdistelmänä. Polysulfidiprosessi parantaa sellun vetolujuutta, mutta saattaa heikentää mitattua repäisylujuutta. ”Paperissa repäisylujuudella on iso merkitys, mutta se ei ole sama asia kuin sellun repäisylujuus, Tom Nickull muistuttaa. ”Me lähdemme siitä, että esimerkiksi painopapereita valmistettaessa paperikoneen ajettavuus on tärkeämpi asia, Kari Kovasin pohtii. ”Olemme havainneet, että ominaisuudet, joita polysulfidilla saavutetaan, kuten paremmat sitoutumisomiLAITTEISTON RAKENNUSTYÖ ALKOI ELOKUUSSA 2012.

SIVU 26

ECHO TECH

ENEMMÄN KUITUA, PAREMPAA LAATUA MIKSI SELLUN SAANTOA PARANTAVA PROSESSIMUUTOS PARANTAA MYÖS SELLUKUIDUN LAATUA? VILKAISTAANPA JOUTSENON TEHTAAN KEITTOKATTILAAN.

Sellunkeitossa kuidut erotetaan toisistaan liuottamalla kuituja yhteen sitova ligniini. 170-asteisessa keittokattilassa natriumin ja rikin kemiallisissa reaktioissa liukenee myös osa kuidun seinämää vahvistavasta hemiselluloosasta.

Se päätyy massan sijasta soodakattilaan poltettavaksi.

Kesästä 2013 lähtien osa Joutsenon tehtaan keittokattilan sulfidirikistä hapetetaan alkuainerikiksi. Alkuainemuotoinen rikki estää hemiselluloosaa liukenemasta ligniinin mukana. Prosessia kutsutaan polysulfidi-keitoksi. ”Uuden keittokemian ansioista entistä suurempi osa hemiselluloosasta jää massaan”, kertoo Kari Kovasin, yksi uuden prosessin kehittäjistä.

Samalla muuttuvat itse tuotteen ominaisuudet paperiteknisesti parempaan suuntaan. Lisääntynyt hemiselluloosapitoisuus parantaa sellukuitujen vetolujuutta ja helpottaa jauhautumista.

RAAKA-AINEENA KOKO AJAN HARVINAISEMMAKSI KÄYVÄÄ PUUTA KÄYTETÄÄN TEHOKKAAMMIN KUIN KOSKAAN. SAMALLA TUOTTEEN LAATU PARANEE.

naisuudet ja vetolujuus, ovat repäisylujuutta parempia indikaattoreita paperikoneen ajettavuudelle, Henrik Söderström kertoo.

Kiireinen kesä tulossa Kun uusi polysulfidiprosessi ensi kesänä käynnistyy, on juuri hiilidioksidineutraaliuden saavuttanut Joutsenon sellutehdas taas asteen verran ainutlaatuisempi. Niukka puuraaka-aine käytetään entistä tarkemmin hyväksi, ja tuotannon laatu paranee. Tehtaanjohtaja Söderström on innoissaan. ”Tavoitteemme on, että asiakkaamme kokevat meidät halutuimmaksi sellun toimittajaksi. Tämä tukee sitä.

Teknisen asiakaspalvelun johtaja Tom Nickull arvelee, että tulossa on kiireinen kesä. Uuden massan käyttöohjeiden teko alkaa pian, samoin koeajosuunnitelmien laadinta yhdessä asiakkaiden kanssa. ”Haluamme olla asiakkaan luona kun koeajo alkaa.

Teknisen asiakaspalvelun kesälomissa otetaan tämä asia huomioon.

ECHO TECH

SIVU 27

MARKET REVIEW Huang Xing, Kiinan Suomen suurlähettiläs.

UUSI POLKU KOHTI KEHITYSTÄ SIVU 28

MARKET REVIEW

Kiina ostaa yhä enemmän markkinasellua, ja alan teollisuus pohtii kuumeisesti kahta investointipäätöksiin vaikuttavaa kysymystä. Milloin – ja missä – Kiinan kysyntä saavuttaa huippunsa?

Kiinan Suomen suurlähettiläs Huang Xing uskoo, että Kiinan selluntuonti jatkaa kasvuaan vielä monien vuosien ajan.

TEKSTI / PAT HUMPHREYS, KUVAT / TEEMU KUUSIMURTO, JERE HIETALA & SHUTTERSTOCK

uonna 2011 Kiina osti noin 23 prosenttia maailman markkinasellusta; vuonna 2005 osuus oli 15 prosenttia. ”Paperin ja kartongin tarpeemme jatkaa varmasti vielä kasvuaan”, sanoo suurlähettiläs Huang Xing. ”Toisin kuin maataloudessa, jossa pyrimme olemaan omavaraisia, olemme myös tulevaisuudessa tietyssä määrin riippuvaisia kuidun tuonnista.”

V

Tulevaisuuden kasvusuunnitelmia Kiinan kansallinen metsänistutusohjelma on ollut varsin menestyksekäs, ja sitä halutaan edelleen vauhdittaa. ”Pyrimme siihen, että vuoteen 2020 mennessä 23 prosenttia maa-alasta on metsää. Haaste on suuri, sillä luonnonolot ovat monilla alueilla ankarat.”

Tämäkään ei riitä täyttämään paperituotteiden raaka-ainetarvetta. ”Kun 1,35 miljardia ihmistä vaurastuu, kulutus kasvaa valtavasti. Selluntuonti tulee lisääntymään vielä vuosien ajan.”

Suurlähettiläs varoittaa kuitenkin tekemästä liian kauaskantoisia ennusteita Kiinan kysynnästä länsimaisten lukujen perusteella. ”Paperin ja kartongin kulutuksemme on jo nyt 68 kiloa per asukas, yli maailman keskiarvon. Se tulee

MARKET REVIEW

varmasti kasvamaan, mutta ei koskaan saavuta Pohjois-Amerikan ja joidenkin Euroopan maiden huippulukemia.” ”Kiinan kulutuksen kasvaminen 300 kiloon asukasta kohti olisi katastrofi koko maapallolle ja sen metsille. On löydettävä uusi kehityspolku, joka on kestävä koko maapallon kannalta.”

Länsimaissa on kolme asiaa korkealla tasolla, Huang Xing sanoo: palkat, kulutus ja hyvinvointi. ”Myös kiinalaiset luonnollisesti haluavat näitä asioita, mutta meidän on pidettävä korkealla tasolla myös kolmea muuta tekijää – energiankäytön, resurssien hyödyntämisen ja kuljetusten tehokkuutta.”

Näihin tavoitteisiin pyritään myös Kiinan selluteollisuuden järkeistämisellä. 1990-luvun puolivälistä lähtien on suljettu tuhansia pieniä sellutehtaita.

Viime vuonna hallitus ilmoitti pyrkivänsä yhä nopeampaan yksiköiden suurentamiseen.

Uutta kapasiteettia, uutta tehoa Järkeistäminen johtaa lähinnä siihen, että muiden raaka-aineiden kuin puusellun osuus pienenenee. ”Tästä ei kuitenkaan pidä päätellä, että sellun tuonti lisääntyy samaa tahtia. Tehtaiden sulkemisen ohella Kiina kasvattaa modernia selluntuotan-

SIVU 29

MARKET REVIEW

[Kiina ]

”Yksi syy siihen, miksi olemme kehittyneet niin nopeasti, on se, että otamme oppia kaikilta.”

SIVU 30

MARKET REVIEW

tokapasiteettia, kehittää kierrätystaloutta ja pyrkii hallitsemaan paperin kysynnän kasvua.”

Paperin kysynnän kurissa pitämistä varten on luotu oma strategia. ”Kehitämme informaatio- ja viestintäteknologiaa.

Tänä vuonna Huawei ohitti Ericssonin maailman suurimpana tietoliikennelaitteistojen valmistajana. Tietoliikenne tehostaa Kiinan taloutta, hallintoa ja toimistotyön sujuvuutta.”

Vaikka tietotekniikan nopea kehitys alkoi länsimaissa, olisi virhe olettaa, että Kiinan talouden tulevaisuus noudattaisi länsimaista mallia. ”Kehityksemme on ollut niin nopeaa muun muassa siksi, että olemme oppineet muiden kokemuksista – myös epäonnistumisista. Esimerkkinä voi käyttää vaikkapa julkista liikennettä. 60 prosenttia maailman suurnopeusrautateistä on Kiinassa.” ”Rautatiet eivät korvaa vain maantieliikennettä. Alle 1 000 kilometrin matkoilla rautatie on myös lentoliikennettä parempi vaihtoehto. Lentokoneet tuhlaavat vielä autojakin enemmän.”

Kiinalainen oppitunti Ei ole yllätys, että suurlähettiläs Huang Xing johti Kiinan tiede- ja teknologiavaihdon keskusta vuosina 2001– 2005. Mitä muuta länsimainen liike-elämä voi oppia kiinalaisilta? ”Kiinan taloudessa tapahtuu nopeita muutoksia.

Eurooppalaiset voisivat vastata asiakkaiden tarpeisiin hieman tehokkaammin. Amerikkalainen toimintatapa on joustavampi. Pohjoismaissa ollaan luonnollisesti hyvin käytännönläheisiä…”

KIINA JA KUITU

Metsä Fibren Ari Harmaala (vasemmalla) ja Ilkka Hämälä (oikealla) toivottivat hänen ylhäisyytensä Huang Xingin lämpimästi tervetulleeksi Metsä Fibren pääkonttoriin syyskuussa.

MARKET REVIEW

Kiina on kulkenut täyden kierroksen paperinvalmistuksen alalla. Maailman vanhimmat paperit ovat hamppukääröjä, jotka löydettiin vuonna 87 eaa. kuolleen keisari Wun haudasta.

Paperinvalmistus levisi länteen 1200-luvulla, ja Euroopassa kehitettiin teollinen tuotantoprosessi, joka teki ylellisyydestä kulutustuotteen. Nyt Kiina on palannut paperinvalmistuksen kärkeen.

Vuonna 2010 Kiinassa valmistettiin jo 97 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia, 22 prosenttia enemmän kuin Yhdysvalloissa, joka on maailman toiseksi suurin paperinvalmistaja. Suomi ja Ruotsi ovat kääpiöitä tässä seurassa tuotannolla, joka on noin kahdeksasosa Kiinan luvuista.

Paperin kulutus on kasvanut Kiinassa jopa tuotantoa nopeammin. Erityisesti

pehmopaperin kysyntä lisääntyy nopeasti. Paperin kokonaiskulutus ohitti Pohjois-Amerikan kulutuksen vuonna 2009, vaikka asukaskohtainen kulutus on vain viidesosan siitä. Paperintuotanto on yksi Kiinan harvoista teollisuudenaloista, joilla vallitsee kauppavaje.

Paperin kysynnän nopean kasvun ja sopivan puun vähäisyyden vuoksi sellun kauppavaje on vielä suurempi. Noin 60 prosenttia Kiinassa käytettävästä raakaaineesta on kierrätyskuitua, neljäsosa ensiökuitua ja loput muista lähteistä kuin puusta saatavaa. Alle puolet kuidusta tuotetaan Kiinassa.

Sellua Kiinaan vievien yhtiöiden näkymät ovat hyvät. Kiina on investoinut paljon omiin sellutehtaisiin, mutta puupulan odotetaan edelleen rajoittavan tuotantoa.

SIVU 31

ECHO MONITOR

KESTÄVÄ KEHITYS PAINOPISTEENÄ äydellä kapasiteetilla Metsä Fibren tehtaat käyttävät noin 12,5 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa sellun tuotantoon. Puun hankkii ja toimittaa tehtaille Metsä Group, yli 130 000 yksityisen suomalaisen metsänomistajan omistama osuuskunta.

Puu on uusiutuva raaka-aine, ja suomalainen puuvaranto kasvaa jatkuvasti. Suomalaisten metsien kasvu on nykyisin noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun vuotuinen poistuma luonnonpoistuma mukaan lukien - on noin 70 miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä teollisuus käytttää raaka-aineena noin 55 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Kaikki toimenpiteemme tähtäävät metsien monimuotoisuuden turvaamiseen ja harvinaisten luontotyyppien ja uhanalaisten lajien säilyttämiseen. Arvokkaimmat metsäalueet ja luontokohteet on suojeltu metsätalouskäytöltä erilaisilla suojelutoimenpiteillä. Tavoitteenamme on jättää metsät seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin missä ne olivat, kun saimme ne käyttöömme.

Kaikki Metsä Fibren käyttämä puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Koska pääraakaaineen toimittajana on oma konserni, käytetyn puun alkuperä on aina tarkasti tiedossa. Puunhankinnassa sertifioitu puu on luonnollisesti etusijalla.

T

PAGE 32

Metsä Fibre on yksi toimialansa johtavista kansainvälisistä yhtiöistä myös kestävän kehityksen kannalta. Käyttämämme puun alkuperä on aina varmennettu ja auditoitu, sillä haluamme varmistaa metsien monimuotoisuuden ja kasvun nyt ja tulevaisuudessa.

Metsä Group on edelläkävijä metsien sertifioinnissa: yli 80 prosenttia sen tuotantolaitoksissa käyttämästä puusta tulee sertifioiduista metsistä.

Tämä luku asettuu oikeisiin mittasuhteisiin, kun otetaan huomioon, että alle 10 prosenttia maailman metsistä on sertifioitu.

Metsä Group sai FSC-ryhmäsertifikaatin vuoden 2012 syksyllä. Sen piiriin kuuluvat konsernin omistamat metsät, joita on yhteensä noin 35 000 hehtaaria. Näille metsille on jo myönnetty PEFC-sertifikaatti. Hankkeen tavoitteena oli testata uuden standardin soveltuvuutta suomalaiseen metsätalouteen.

Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan sopimusasiakkaat voivat myös liittyä FSC-

ryhmäsertifikaattiin. Lähivuosina ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittävää FSC-sertifioinnin yleistymistä Suomessa. Suurin osa Metsä Groupin ostamasta puusta tulee yksityisiltä suomalaisilta metsänomistajilta, joita on yhteensä noin 920 000. Heistä useimmat ovat jo valinneet PEFC-sertifioinnin metsilleen. Metsänomistajakohtaisen sertifioinnin lisäksi sekä PEFC että FSC sisältävät myös mahdollisuuden ryhmäsertifiointiin, joka pitää kustannukset kohtuullisina, vaikka sertifiointiin osallistuvat tilat olisivatkin pieniä.

Metsä Group näkee sekä PEFC että FSC järjestelmät yhtäläisenä takeena puun kestävästä alkuperästä.

ECHO MONITOR

UUDET TUOTENIMET SELLUYKSIKÖISSÄ Metsä Fibre on yksi maailman johtavista havusellun valmistajista, ja sen Botnia-tuotemerkki on laajasti tunnettu sellumaailmassa.

Botnia on lupaus kokonaisuudesta, jossa yhdistyvät korkealaatuisimmat sellut ja asiakkaiden kilpailukykyä tukevat palvelut ja osaaminen. Se on vastuullisesti tuotettujen sellujen lisäksi kuidun käyttöön ja kehitykseen liittyviä teknisiä ja logistisia palveluja.

Botnia-tuoteperheeseen, jonka tuotenimet yhdenmukaistettiin helmikuussa 2012, kuuluvat Botnia Nordic Pine (pitkäkuituinen havusellu), Botnia Nordic Birch (lyhytkuituinen sellu), Botnia Nordic Strong (vahva armeeraussellu) ja Botnia High Yield (BCTMP-sellu).

Uudet tuotenimet ovat olleet näkyvissä selluyksiköissä lokakuusta alkaen.

VAPAUTA LUOVUUTESI Metsä Fibren innovaatiofoorumi julkaistiin helmikuussa ideoiden ja parannusehdotusten keräämiseksi työntekijöiltä kaikilta liiketoiminnan osa-alueilta.

“Innovaatiofoorumin toiminta käynnistyi hyvin, ja se löysi paikkansa Metsä Fibren kekseliäiden työntekijöiden päivittäisessä työssä. Kaikenlaisia ideoita on saatu sen kautta”, sanoo Metsä Fibren tuotekehitysjohtaja Ursula Lumme.

Foorumin tarkoituksena on hyödyntää henkilöstön luovuutta läpinäkyvällä prosessilla, johon jokainen voi osallistua.

Kehitysehdotukset voivat koskea mitä tahansa tuotteista ja palveluista yhtiön toimintatapoihin. Sen lisäksi, että foorumin kautta voi ehdottaa uusia ideoita, se antaa työntekijöille myös mahdollisuuden äänestää, kommentoida ja kehittää toisten esittämiä ideoita. Haasteosiossa esitellään kiireellisiä tapauksia, joissa

tarvitaan nopeasti uusia ajatuksia.

“Jotkin ideoista ovat koskeneet tuotantoprosessien kehittämistä. Käytettävyyttä ja mäntyöljyä koskevat haasteet ovat saaneet ihmiset kehittelemään ideoita. Toisaalta myös monia myyntiin, asiakaspalveluun ja tuotteisiin liittyviä ehdotuksia on tehty”, Lumme selittää.

Erityisiä “katalysaattoreita” on valittu innovaatiotoimintojen edistämiseen.

He arvioivat suunnitelmia ja jouduttavat niiden käsittelyä. Heidän avullaan yhä enemmän ehdotuksia saadaan kehitettyä ensiluokkaisiksi ideoiksi.

“Suurin haaste on aktivoida useampia Metsä Fibren työntekijöitä osallistumaan aktiivisesti innovaatiofoorumin kautta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että siitä täytyy kehittää työkalu, joka nähdään luonnollisena osana päivittäistä kehitystyötä.”

VERKKOPALVELUMME UUDISTUI Asiakkaille suunnattu Botnia-extranet uudistui ja on nyt nimeltään Botnia Fibre Online.

Tavoitteenamme oli luoda käyttäjäystävällinen palvelu, jossa asiat on jäsennelty selkeästi. Etusivun navigaation kautta löytyvät niin toimituksiin liittyvät määrä- ja laaturaportit kuin tuotteitamme ja palvelujamme koskeva muu ajankohtainen tieto – asiakasvastuuketjun yhteystietoja unohtamatta.

Koska haluamme jatkaa verkkopalvelumme kehittämistä asiakasnäkökulmasta, ota yhteyttä, jos sinulla on palautetta tai kehitysideoita!

ECHO MONITOR

PAGE 33

ECHO MARK

C

M

C

tuubissa TEKSTI / TAINA VUOKKO, KUVA / ARI HEINONEN

A

amupesulla sen nimen voi löytää hammastahnatuubin kyljestä. Keittiössä sitä saattaa olla muropakkauksessa, eikä kannata yllättyä, jos sitä on myös leivässä, jonka syö ennen työpäivää. Karboksimetyyliselluloosa eli CMC ei välttämättä kuulosta tutulta, mutta valtaosa ihmisistä kuluttaa sitä päivittäin. ”Karboksimetyyliselluloosaa käytetään esimerkiksi hammastahnassa. Aine pitää tahnan kiinteänä siten, ettei se valu hammasharjalta.

Samalla se muuttaa koostumuksen sellaiseksi, että tahna liukuu mukavasti suussa”, myynti- ja markkinointipäällikkö Jaana Ahtikari CP Kelcosta kertoo.

Muun muassa sidos- ja stabilointiaineena käytetylle yhdisteelle on yhteensä satoja eri käyt-

PAGE 34

tötarkoituksia, jotka vaihtelevat elintarviketeollisuudesta öljynporaukseen. Aineelle keksitään yhä uusia sovellutuskohteita, ja sitä myydäänkin maailmanlaajuisesti vuosittain arviolta 230 000 tonnia.

CP Kelcon Äänekosken tehdas on maailman suurin CMC:n valmistaja. Selluloosaa valmistavan ja käyttävän teollisuusalueen keskellä on tuotantolinja, joka valmistaa karboksimetyyliselluloosaa elintarviketeollisuuden käyttöön. Tämä tuotantolinja noudattaa tiukkoja elintarviketeollisuuden standardeja. ”Myös elintarvikepakkauksissa käytetään karboksimetyyliselluloossaa. Paperiteollisuudessa ainetta käytetään useilla eri osa-alueilla.”

ECHO MARK

ELINTARVIKETEOLLISUUS

ELINTARVIKEPAKKAUKSET

PAPERITEOLLISUUS CMC

”Et ehkä ole kuullut CMC:stä,

mutta todennäköisesti käytät sitä joka päivä.”

ECHO MARK

PAGE 35

LUE LISÄÄ

METSAFIBRE.FI