Metsä groupin viesti 2 2014 by Metsä Group

M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

Hanna ja ja Jaakko Nivala: Niivala:

METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUS ON MEIDÄN VALINTAMME s. 20 INVESTOINTI

JÄSENET

METSÄT

METSÄ WOOD

Suunnitteilla miljardiinvestointi biotuotetehtaaseen. s. 16

Hyödynnetään metsävaratietoja yhdessä. s. 24

Varmista taimelle hyvät kasvuolosuhteet. s. 28

Kolminivelkehällä tehokkuutta maatalousrakentamiseen. s. 44

140514_Viesti_2_14_2.indd 1

15.5.2014 9.34

METSÄ ON ENEMMÄN KUIN PÄÄLTÄ NÄYTTÄÄ Tämänkin huippusellun raaka-aine kasvaa metsässäsi ja jalostetaan vaikka laadukkaiksi pehmopapereiksi tai kartongeiksi. Käy tutustumassa mielenkiintoisiin tarinoihimme osoitteessa: www.metsagroup.ﬁ

140514_Viesti_2_14_2.indd 2

15.5.2014 9.52

PÄÄKIRJOITUS M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2014

Hanna ja Jaakko Nivala:

METSÄOMAISUUDEN HOITOSOPIMUS ON MEIDÄN VALINTAMME s. 20 INVESTOINTI

JÄSENET

METSÄT

METSÄ WOOD

Suunnitteilla miljardiinvestointi biotuotetehtaaseen. s. 16

Hyödynnetään metsävaratietoja yhdessä. s. 24

Varmista taimelle hyvät kasvuolosuhteet. s. 28

Kolminivelkehällä tehokkuutta maatalousrakentamiseen. s. 44

KANNESSA: HANNA JA JAAKKO NIVALA KERTOVAT YHTEISTYÖSTÄÄN METSÄ GROUPIN KANSSA. S. 20

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 65. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA REETA KAUKIAINEN REETA.KAUKIAINEN@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO SATU HOLM-JUMPPANEN, RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 01046 54234, 01046 54239 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM

Monien mahdollisuuksien investointi

etsä Groupin juhlavuosi on alkanut myönteisesti. Konsernin ensimmäisen neljänneksen liiketulos parani selvästi edellis vuodesta 105 miljoonaan euroon. Sellun hintojen nousu, Metsä Woodin tehostamisohjelmat ja tuotteiden myyntihintojen nousu sekä taivekartongin ja valkopintaisen ensikuitulainerin toimitusmäärien kasvu olivat keskeisiä tekijöitä tulosparannuksen taustalla. Kevään suurin uutinen julkistettiin katsauskauden jälkeen 23. huhtikuuta, jolloin kerroimme suunnitelmastamme investoida 1,1 miljardia euroa maailman suurimman, uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentamiseen Äänekoskelle. Kyseessä on metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa. Uuden tehtaan vuotuinen sellukapasiteetti olisi noin 1,3 miljoonaa tonnia, ja tehdas käyttäisi noin 6,5 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain. Uusi biotuotetehdas mahdollistaa puuraaka-aineen jalostamisen monipuoliseksi tuotevalikoimaksi. Korkealaatuisen sellun ohella tehdas tuottaa resurssitehokkaasti bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja.

Selluntuotannon ympärille syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi. Hanke on erityisen merkittävä myös omistajajäsentemme ja konsernin puunhankinnan kannalta, sillä se lisää kuitupuun, pääasiassa havukuidun, käyttöä Suomessa neljä miljoonaa kuutiometriä. Puunhankinnan kasvu edellyttää puun tarjonnan nousua nykyisestä sekä lisäresursseja ostossa, korjuussa ja kuljetuksissa. Luotamme siihen, että omistajajäsentemme tuella voimme varmistaa puun tasaisen saatavuuden tuotantolaitoksillemme myös jatkossa. Biotuotetehtaan lopullinen investointipäätös tehdään alkuvuonna 2015 edellyttäen, että tarvittavat YVA- ja ympäristölupaprosessit etenevät suunnitellusti. Näiden lisäksi lopulliseen päätökseen vaikuttavat muun muassa maailmantalouden ja keskeisten loppumarkkinoiden, erityisesti Aasian kehitys sekä esimerkiksi puunhankintaan, luvituksiin ja logistiikkaan liittyvät ratkaisut. Tavoitteenamme on saada uusi tehdas valmiiksi vuonna 2017. Suunnitelmamme kertoo vahvasta uskostamme strategiaamme: keskitymme liiketoimintoihin, joiden kasvunäkymät ovat hyvät ja joissa meillä on selvää kilpailuetua. Investointi tukee erinomaisesti kasvu- ja kannattavuustavoitteitamme ja luo huikeita mahdollisuuksia niin omistajajäsenillemme kuin Suomen koko kansantaloudelle. Espoossa 20. toukokuuta 2014 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

Huikeita mahdollisuuksia omistajajäsenillemme ja koko kansantaloudelle.

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711 ULKOASU WWW.BOTH.FI KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 124 000

3()&

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@METSAGROUP.COM

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 3

19.5.2014 11.41

METSÄ GROUPIN VIESTI 2/2014

”Istuttaminen on mukavimpia metsänhoitotöitä.”

Vantaalainen Virva Mikonsaari istutti ensimmäistä kertaa taimia omaan metsäänsä, jonka hän hiljattain peri veljensä kanssa isältään. ”Hikistä, mutta antoisaa hommaa”, hän sanoo. Sivu 32

4 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 4

15.5.2014 9.52

24 Hyödynnetään metsävaratietoja yhdessä.

Harjun perhe kertoo suhteestaan Metsä Tissuen Mäntän tehtaaseen.

14 ”Puun varantotilanteemme on hyvä.” JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

44 PÄÄKIRJOITUS

INVESTOINTI

KOLUMNI

3 KARI JORDAN

16 SUUNNITTEILLA miljardi-

35 JUSSI RIPATTI

Pääjohtaja

investointi uudenlaiseen biotuotetehtaaseen

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

Päivi Karma 8 UUTISIA

TULOS 12 METSÄ GROUPIN

tulos ensimmäiseltä vuosineljännekseltä

PUUMARKKINAKATSAUS 14 JUHA MÄNTYLÄ

Metsäjohtaja

JÄSENET 20 KANNESSA:

Metsäomaisuuden hoitosopimus on Hanna ja Jaakko Nivalan valinta 23 LUVUT puhuvat puolestaan 24 HYÖDYNNETÄÄN

metsävaratietoja yhdessä 26 HALLINTONEUVOSTON

jäsen Timo Nikula esittelyssä

Kosken kartanon Herefordit saivat arvoisensa navetan Kertopuusta.

Ympäristöpäällikkö

YRITTÄJÄ 36 HELENIUKSILLE puunkulje-

tus on elämäntapa

ASIAKAS 38 POHJOISEN PUUN menekki

vaatii yritysten välistä kumppanuutta

LIIKETOIMINTAALUEET 44 KOLMINIVELKEHÄLLÄ

tehokkuutta maatalousrakentamiseen 48 METSÄ FIBRE paransi

merkittävästi energiatehokkuuttaan 50 KUUSI SUKUPOLVEA

suomalaista työtä 52 METSÄ BOARDILTA

uusia tuotteita 54 SAGA AVUKSI kevätjuhla-

TULEVAISUUS

kokkaukseen

40 PETTERI PIHLAJAMAA:

METSÄT

Päivä paistaa taas metsäalalla

28 TAKAA TAIMIKOLLESI

eväät kunnon kasvuun 32 ETÄMETSÄNOMISTAJIEN

ensimmäinen istutusurakka omassa metsässä

TÖITÄ TEKIJÖILLE 42 MARKUS HÄMÄLÄINEN ja

Olli Kokki kertovat työstään

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 5

16.5.2014 15.38

140514_Viesti_2_14_2.indd 6

15.5.2014 9.52

LYHYESTI TEKSTI Outi Lahdenmäki KUVA Risto Antikainen

HENKILÖ KUVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA TOIMIHENKILÖITÄ

Metsän viemät Melkein seitsemän työvuoden jälkeen voin hyvillä mielin sanoa, että parasta työssäni ovat kontaktit omistajajäseniimme. Alkuvuoden positiivinen vire ja uutiset tuntuvat ja kuuluvat yhteydenpidossa. TUNNUSTAUDUN mielihyvin ’mehtäläiseksi’,

vaikka olen kaupunkilaistyttö. Metsässä liikun mielelläni, ja metsästyskin kiinnostaa. Käyn myös porukan mukana jahdissa, vaikka oma metsästyskortti on vielä suorittamatta. Useimmin mukanani kulkee Poju, pian kaksivuotias englanninspringerspanieli – tykkäämme rymytä metsässä. Poju kiertää mielellään kaikki risukotkin. Pohjimmiltaan metsä on minulle rauhoittumisen paikka: siellä mieli lepää, ja siellä tulee hyvälle tuulelle. Mielimaisemani on ilta-aurinkoinen mäntymetsä, vaikkei niitä täällä Pohjois-Savossa niin paljoa olekaan. Näinä aikoina voi olla ylpeä metsägroupilaisuudesta. Hienoa, että kotimaahan investoidaan! Se on myös omistajajäsentemme kannalta erinomaisen hyvä asia.” Päivi Karma Palveluneuvoja, Kuopion hankintapiiri

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 7

15.5.2014 9.52

LYHYESTI TEKSTI Outi Lahdenmäki KUVAT Ari Ahlfors JA Pekka Lehmuskallio

METSÄOMAISUUTESI HOITOPALVELUT

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen

Maksuton junakierros kestää noin puolitoista tuntia.

suojelu

Paraatikierros Metsään PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Bonukset • Jäsenetusopimus

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdos • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Metsä Group. Metsäomaisuutesi hoitaja.

Yksi Rauman kesän elämystapahtumista on Metsä Fibren ja Metsä Forestin järjestämät Metsän paraati -kierrokset. ”SUNNUNTAISIN 29.6. lähtien elokuun puo-

leenväliin tehdasalueellamme puksuttelee Kake-kaupunkijuna. Kerrallaan 50 henkilöä pääsee sen kyydissä tutustumaan siihen, mitä teemme ja miten toimimme”, viestintäpäällikkö Leena Salminen Metsä Fibrestä vinkkaa. Kaupunkijuna starttaa läheiseltä leirintäalueelta, josta se koukkaa sataman kautta tehdasalueelle. Kierroksen aikana luvassa on asiaa luonnosta, kestävästä metsänhoidosta, sellunvalmistuksesta sekä kaikesta muusta, mitä omistajajäsenten toimittamasta puusta konsernissamme valmistetaan. Myös Rauman kaupunkia tehdään tutuksi. ”Kierrokset ovat olleet suosittuja, niitä kysellään jo kuukausia ennen niiden alkamista”, Salminen kertoo. ”Ne ovatkin

Tehdasalueen liepeillä on bongattu 100 eri lintulajia, ja siellä voi törmätä vaikka kettuun.

helppoa kesäkivaa, johon myös perheen pienimmät voivat osallistua.” Onnekkaimmat näkevät samalla tehdasalueen eläimistöä ja linnustoa. Tehtaan kupeella metsässä, meren ja pienen järven rannalla sekä ruovikossa on bongattu 100 eri lintulajia sekä kauriita, hirviä ja kettuja. Lähellä pesinyt uljas merikotka saattaa sekin näyttäytyä. Isot puupinot ihmetyttävät

”Monet ovat kierroksen päätyttyä todenneet ennakkokäsitystensä muuttuneen. Esimerkiksi tehdasalueen puhtaus sekä luonnon läheisyys ja sen hyvinvointi ovat yllättäneet monet vierailijat. Alueen isoja puupinoja katsellessaan joku on ollut huolissaan siitä, loppuvatko Suomesta tätä menoa puut”, jäsenpalveluasiantuntija Pertti Myllymäki Metsä Groupista kertoo. ”Siihen on helppo vastata, etteivät lopu, koska omistajajäsenemme hoitavat metsiään vastuullisesti”, Myllymäki sanoo. Varaa paikkasi paraatikierrokselle osoitteessa: www.metsafibre.fi tai Poroholman leirintäalueen infosta, puh. (02) 533 5522. Maksuton kierros kestää noin 1,5 tuntia. Vierailun päätteeksi kyytiläiset saavat Luontoa lähellä -julkaisun, jonka upeat lintu- ja nisäkäskuvat on tehdasalueella kuvannut luontokuvausta harrastava Ari Ahlfors.

8 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 8

19.5.2014 11.44

PIXHILL

Sinustako kehittäjäjäsen? METSÄ GROUP on kehittänyt viime vuosina voimakkaasti

omistajajäsenille ja metsänomistajille suunnattuja palveluita. Tavoitteenamme on olla metsänomistajan paras kumppani metsävarallisuuden arvon kasvattamisessa ja edelläkävijä metsätalouden kannattavuuden kehittämisessä. Palvelukehityksessä on hyödynnetty entistä enemmän yhteistyötä jäsentemme kanssa. Vahvistaaksemme hyviä kokemuksiamme haemmekin nyt noin 10 kehittäjäjäsentä, jotka pääsevät osallistumaan sekä nykyisten että uusien metsäpalveluiden kehittämiseen. Kehittäjäjäsenenä voit vaikuttaa siihen, millaisia palveluja metsänomistajille tulevaisuudessa tarjoamme. Pääset myös testaamaan uudet palvelumme ennen niiden varsinaista lanseerausta. Haemme kehittäjäjäseniksi ensisijaisesti ammattimaisia metsätalousyrittäjiä ja metsänomistajia, joilla mielellään on kokemusta palvelujen tai toiminnan kehittämisestä myös muilla toimialoilla. Odotamme kehittäjäjäseniltä aktiivista ja innovatiivista kehittämisotetta sekä kykyä hahmottaa kokonaisuuksia. Työkaluina kehittäjäjäsenillä on käytössään muun muassa yhteenvedot puukaupan ja metsäpalveluiden asiakaspalautteesta sekä muita sähköisiä välineitä. Kehittäjäjäsenyhteisö kokoontuu muutaman kerran vuodessa. Maksamme valituille vuosipalkkion, kokouspalkkion ja matkakorvaukset. Kiinnostuitko? Mikäli olet etsimämme henkilö, lähetä vapaamuotoinen hakemus perusteluineen 19.6.2014 mennessä sähköpostitse jasenpalvelut@metsagroup.com tai kirjeitse osoitteeseen Metsä Group, Jäsenpalvelut, PL 10, 02020 METSÄ. Kuoreen/ otsikkoon merkintä ”Kehittäjäjäsen”.

Tavataan OKRA-maatalousnäyttelyssä heinäkuussa TERVETULOA osastollemme keskustelemaan metsänhoidosta ja puukaupoista sekä tutustumaan Metsäverkko-palveluun ja osuuskunnan jäsenetuihin. Lapsille luvassa yllätyskivaa! Voit sopia tapaamisen metsäasiantuntijamme kanssa OKRAan. Maksuton tapaaminen kes-

tää noin 30 minuuttia. Sovi tapaaminen puhelimitse 010 7770, niin lähetämme sinulle pääsylipun postitse. OKRA-maatalousnäyttely järjestetään Oripään lentokentällä 2.–5.7. klo 10–17. Viimeksi vuonna 2012 OKRAssa vieraili yli 70 000 ihmistä.

Lomalla tilakäynnille metsääsi JOS ASUT kaukana met-

sästäsi, mutta suuntaat kesällä sen sijaintikuntaan, voit hoitaa samalla metsäasioitasi. Ota etukäteen yhteys paikalliseen metsäasiantuntijaan ja sovi ilmainen tilakäynti. Yhteystiedot löydät osoitteesta: www.metsagroup.ﬁ>yhteystiedot

Muista hyödyntää puukauppabonukset JOS TEIT kanssamme puu-

kaupan vuonna 2011, sinun pitää käyttää kaupoista kertyneet bonukset kuluvan vuoden aikana. VOIT OSTAA bonuksillasi metsänhoitopalveluitamme, asioida verkkokaupassamme tai nostaa ne seuraavan puukaupan yhteydessä.

Kiitos lukijatutkimukseen vastanneille! SAIMME ARVOKASTA palautetta helmi–maaliskuussa tehdyssä lukijatutkimuksessa. Kyse-

lyyn vastanneet lukijamme antoivat lehden yleisarvosanaksi 8,4 asteikolla 4–10. Vaikka voimme olla arvosanaan hyvin tyytyväisiä, vastausten ja muiden numeeristen arvioiden taustalta löytyy kiinnostavia ja kehitettäviä asioita. Saimme myös mainioita juttuideoita, joista ensimmäiset on toteutettu jo tässä numerossa. KAIKENLAINEN PALAUTE on toki edelleen tervetullutta, ja heinäkuun loppuun mennessä

yhteyttä ottaneiden kesken arvotaan tuttuun tapaan kolme Metsä Tissuen tuotepakettia. Lähetä palautteesi osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com. METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 9

16.5.2014 16.01

LYHYESTI TEKSTI Armi Purhonen KUVAT Metsä Group

Vesiensuojelussa kiinnitetään erityistä huomiota puunkorjuun, maanmuokkauksen, kunnostusojituksen ja kannonnoston onnistumiseen.

Tavoitteilla tuloksiin ympäristöasioissa Ympäristöasioiden hoito on osa jokapäiväistä työtämme puunhankinnassa. Vuosittain asetettavien tavoitteiden avulla pyrimme pääsemään parhaisiin tuloksiin ympäristövaikutusten pohjalta tunnistetuilla keskeisillä osa-alueilla. Niiden toteutumista seuraamalla saadaan järjestelmällistä palautetta kehityksen tahdista ja suunnasta.

uunhankinnan keskeiset osaalueet on jaettu viiteen päämäärään: monimuotoisuuden ja metsän terveyden ylläpitäminen, vesistö- ja maaperävaikutusten vähentäminen, toiminnan päästöjen vähentäminen, puun laillisen ja kestävän alkuperän varmistaminen sekä henkilöstön ja palveluntuottajien osaaminen. Nämä päämäärät koskevat kotimaan puunhankinnan lisäksi kansainvälistä puunhankintaa. Aina päämäärän saavuttamiseksi asetetut tavoitteet eivät toteudu. Tämä ei merkitse epäonnistumista, vaan sitä, että syyt tavoitteesta jäämiseen selvitetään ja meille suotujen mahdollisuuksien puitteissa vaikutetaan siihen, että pystyisimme parempaan tulokseen jatkossa. Roudan puuttumiselle ja voimistuville myrskytuulille emme paljon voi tehdä, mutta koulutuksen tai kehittämisen tarpeeseen voimme vastata. Ympäristötavoitteiden asettelu ja niiden vuotuinen tarkastelu ovat osa ympäristöjohtamisjärjestelmän ulkoista arviointia. Osoituksena järjestelmän toimivuudesta Metsä Forestille on myönnetty ISO 14001 -sertifikaatti.

Kolme esimerkkiä puunhankinnan ympäristöpäämääristä ja tavoitteista Vesistö- ja maaperävaikutusten vähentäminen Tavoitteena on säilyttää vesiensuojelun taso vähintään hyvällä tasolla. Erityisesti seurataan puunkorjuun, maanmuokkauksen, kunnostusojituksen ja kannonnoston vesiensuojelun onnistumista työnjälkiseurantaan perustuvien numeeristen mittareiden avulla.

Monimuotoisuuden ja metsän terveyden ylläpitäminen Päämäärän saavuttamiseksi tarkastellaan muun muassa seuraavia tavoitteita korjuujäljen seurantaan perustuvien numeeristen mittareiden avulla: • Arvokkaiden elinympäristöjen säilyminen erinomaisella tasolla

Monimuotoisuuden ylläpitäminen edellyttää muun muassa arvokkaiden elinympäristöjen säilymistä erinomaisella tasolla.

• Säästöpuuston laatu ja määrä ovat arvioiduilla kohteilla vähintään hyvää tasoa

• Juurikäävän torjunta suoritetaan riskikohteilla

• Korjuuvaurioita vältetään Henkilöstön ja palvelutuottajien osaaminen ympäristöasioissa Tavoitteena on huolehtia toimihenkilöiden ja yrittäjien koulutuksesta ja ajantasaisesta ohjeistuksesta sekä varmistaa korjuutyömailla suoritettavien ympäristökontrollien taso.

10 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 10

16.5.2014 16.04

Olemme yhteydessä sinuun PÄIVITÄMME tämän vuoden kuluessa jäsenrekis-

jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm sanoo. Metsäasiantuntijamme ovat jo ryhtyneet ottamaan yhteyttä omiin asiakkaisiinsa tietojen päivittämiseksi. ”Rekisteritietojen ajantasaistaminen on tärkeää, jotta asiointi ja yhteydenpito jäsenistön kanssa on mahdollisimman sujuvaa.”

OMISTAJAJÄSENILLE MAKSETTIIN

viime vuodelta osuuskorkoja

44,5

SAMI KARPPINEN

teriämme, ja metsäasiantuntijamme on asian tiimoilta yhteydessä sinuunkin, jos tarve vaatii. ”Jäsenrekisterissämme on noin 123 000 omistajajäsentä, joten on luonnollista, että siellä on myös vanhentuneita ja puutteellisia tietoja”,

miljoonaa euroa EDUSTAJISTO päätti 13.5. pitämässään kokouksessa, että jäsenen sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan korkoa 5,5 prosenttia, ja juhlistaakseen Metsäliitto Osuuskunnan 80-vuotista historiaa edustajisto hyväksyi esityksen ylimääräisestä 1,0 prosentin korosta. Juhlavuoden kunniaksi maksettava ylimääräinen korko kohdistuu sääntömääräisiin osuuksiin – näin haluttiin palkita koko jäsenistö. A-lisäosuuspääomalle viime vuodelta maksettiin korkoa 5,0 prosenttia (5,0) ja B-lisäosuuspääomalle 4,5 prosenttia (4,5). Korot maksettiin 20. toukokuuta. Samassa edustajiston kokouksessa ikäpykälän vuoksi erovuorossa olleen talousneuvos Ilkka Juuselan tilalle valittiin agronomi Jari Laineenoja Huittisista.

40 000. linnunpönttö luovutettu METSÄ Group on tullut keskisessä Suomessa

tutuksi kevättapahtumista, joissa vierailleet ovat saaneet mukaansa linnunpöntön. 40 000. pönttö luovutettiin kiirastorstaina Viitasaarella pidetyssä tapahtumassa. Viitasaaren kaupungin vt. ympäristösihteeri Kirsi Hyvärinen (vas.) vastaanotti pöntön metsäasiantuntija Mervi Seppäseltä. Naiset ryhtyivät saman tien sovittelemaan pönttöä kaupungintalon vieressä olevaan koivuun. Ensimmäinen ”linnunpönttötapahtuma” järjestettiin vuonna 1988 Jyväskylässä. Sen jälkeen asumuksia linnuille on jaettu yli 200 tapahtumassa.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Metsä on enemmän METSÄ Groupin juhlavuosi on jo nyt

osoittautunut todelliseksi merkkivuodeksi yhtiön ja samalla koko suomalaisen metsäteollisuuden historiassa. Huhtikuussa julkistettu suunnitelma biotuotetehtaan rakentamiseksi oli jymy-yllätys, joka sai osakseen valtaisaa huomiota ja luo uskoa suomalaisen metsäteollisuuden tulevaisuuteen. Biotuotetehdas-sana löi itsensä läpi kertaheitolla ja on nyt osa alan vakiosanastoa. Auringonlaskusta ei enää tarvitse puhua. Äänekosken investointiuutinen toi meille roppakaupalla positiivista julkisuutta, mutta ilman uutistakin Metsä Groupin viime vuosien muutos on huomattu monella taholla. Tutkimusyritys Universumin toukokuussa julkistetussa opiskelijatutkimuksessa Metsä Group oli vuoden nousija parantaen sijoitustaan tekniikan alan opiskelijoiden sarjassa peräti 25 sijaa – olemme nyt 17. halutuin työpaikka. Aivan huikea harppaus! Tutkimuksen mukaan opiskelijoiden suhtautuminen tulevaan uraansa on muuttunut olennaisesti. Uratavoitteissa korostetaan työn merkityksellisyyttä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta – Suomi halutaan nostaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Nuoret ovat myös entistä valmiimpia haastaviin työtehtäviin. Metsä Groupin tapa toimia ja tavoitteet vastaavat opiskelijoiden toiveisiin erinomaisesti: vastuullinen tuloksenteko, kestävä kehitys ja uuden kasvun löytäminen ovat yhteisiä tavoitteitamme. Tänäkin kesänä työllistämme noin 1 000 kesätyöntekijää, joista toivottavasti mahdollisimman moni löytää uransa metsäteollisuudesta. Tulevien kuukausien aikana heillä on oiva mahdollisuus kokea se, miten Metsä ja metsät ovat enemmän kuin päältä näyttää.

Tilaa taimet syksyksi JÄIKÖ taimien istuttaminen tekemättä tänä

keväänä? Ei hätää, sillä istutusaikaa riittää syyskuulle saakka. Kivennäismaista 70–80 prosenttia on sopivia syysistutuksiin, turvemailla ja hienojakoisilla routivilla kivennäismailla istutus kannattaa jättää ensi vuoteen. Syksyllä istutettaville taimille on taimitarhalla

tehty valmiiksi niin sanottu lyhytpäiväkäsittely, jotta niiden vuosikasvaimet ehtivät puutua ja ne kestävät syyshalloja. Kysy syystaimia metsäasiantuntijaltasi, jonka kanssa voit keskustella myös syksyllä tehtävästä metsälannoituksesta. Lannoittaminen on erittäin hyvä esimerkki tuottavasta metsänhoidosta.

REETA KAUKIAINEN EN VIESTINTÄJOHTAJA AJA METSÄ GROUP P

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140516_Viesti_2_14_korjatutsivut.indd 11

16.5.2014 15.25

KONSERNIN TULOS

Ensimmäisen neljänneksen liiketulos parani Metsä Groupin liiketulos parani odotusten mukaisesti tammi–maaliskuussa edelliseen neljännekseen verrattuna. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 105 miljoonaa euroa ja liikevaihto 1 254 miljoonaa euroa.

ulosparannusta vauhdittivat Metsä Woodin tuotteiden myyntihintojen nousu ja toteutetut tehostamisohjelmat, sellun hintojen myönteinen kehitys sekä taivekartongin ja valkopintaisen ensikuitulainerin toimitusmäärien nousu”, pääjohtaja Kari Jordan toteaa. Pääjohtajan mukaan pohjoinen, uusiutuva puu on erinomainen ekologisten ja kierrätettävien tuotteiden raaka-aine. Konsernin suunnitelma rakentaa uuden sukupolven biotuotetehdas Äänekoskelle kertoo vahvasta uskosta strategiaan, jonka lähtökohtana on keskittyä liiketoimintoihin,

Puunhankinta ja metsäpalvelut • Liikevaihto 434,9 miljoonaa euroa (1–3/2013: 422,8) • Liiketulos 8,6 miljoonaa euroa (7,4) SUOMESSA puukauppa kävi

alkuvuonna vilkkaasti, ja Metsä Forest toimitti tammi–maaliskuussa puuta yhteensä 8,4 miljoonaa kuutiometriä (8,2). Metsä Forest osti kaikkia puutavaralajeja metsäenergia mukaan lukien sekä pysty- että hankintakaupalla. Talven kehnojen korjuukelien seurauksena talviharvennusleimikoiden ostoa jouduttiin kuitenkin rajoittamaan muilta kuin sopimusasiakkailta. Metsänhoitopalveluiden myynti kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti.

joiden kasvunäkymät ovat hyvät ja joissa Metsä Groupilla on selvää kilpailuetua. ”Euroopan ja Suomen talous käy edelleen matalilla kierroksilla, ja markkinat vetävät lähinnä Yhdysvalloissa ja Kaukoidässä. Tarvitsemme politiikkaa, jossa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyky asetetaan keskiöön. Valtiovallan on voimakkaasti ajettava suomalaisen perusteollisuuden intressejä.” Metsä Groupin liiketuloksen ilman kerta luonteisia eriä arvioidaan vuoden 2014 toisella neljänneksellä olevan hieman heikompi verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen.

Katsauskauden lopussa kysyntä painottui kesäkorjuukelpoisiin harvennusleimikoihin sekä mänty- ja koivutukkiin. Baltiassa ja Venäjällä talven puunkorjuuolot olivat erityisen haastavat. Kuitupuun tarjonta oli kohtuullista, mutta tukista oli niukkuutta. Ruotsissa alkuvuoden myrskytuhojen korjuu lisäsi puun tarjontaa. Metsä Forestin organisaatiouudistus Suomessa saatiin päätökseen maaliskuun lopussa. Kotimaassa puun osto kohdistuu kesällä korjattaviin uudistus- ja harvennusleimikoihin. Metsä Forest ostaa myös hankintapuuta omatoimisilta metsänomistajilta pääasiassa syksyn toimituksiin.

Puutuoteteollisuus • Liikevaihto 221,9 miljoonaa euroa (1–3/2013: 216,4)

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 8,6 miljoonaa euroa (4,4)

METSÄ WOODIN liiketulos

parani myyntihintojen lievän nousun ja viime vuonna toteutettujen tehostamisohjelmien ja kannattamattomien yksiköiden sulkemisten vuoksi. Sahatavaran markkinatasapaino säilyi kohtuullisena. Kuusi- ja mäntysahatavaran toimitusmäärät nousivat ja myyntihinnat olivat viime vuoden ensimmäistä neljännestä hieman korkeammat. Tästä johtuen sahauksen kannattavuus parani maltillisesti raakaaineen kohonneesta hinnasta huolimatta. Myös sahatavaran

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi–maaliskuun tulos • Liikevaihto oli 1 254 miljoonaa euroa (1–3/2013: 1 264 milj. euroa). • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 105 miljoonaa euroa (89). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 70 miljoonaa euroa (94). • Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 80 miljoonaa euroa (57). Sisältäen kertaluonteiset erät, tulos ennen veroja oli 37 miljoonaa euroa (62).

jatkojalosteiden kysyntä piristyi jonkin verran Isossa-Britanniassa, mutta hintakilpailu jatkui edelleen tiukkana. Rakentamisen tuotteiden toimitusmäärät kasvoivat selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä Kerton että vanerituotteiden toimitusmäärät kasvoivat hieman. Vanerituotteiden kysyntä jatkui vakaana teollisissa käyttökohteissa. Rakennuslevyjen markkinatasapaino Euroopassa säilyi vakaana, ja toimitusten keskihinta nousi hieman. Metsä Wood lopettaa jakelu- ja varastotoiminnot Tšekissä ja Slovakiassa toukokuun loppuun mennessä. Metsä Wood suunnittelee myös toimitusketjun yksinkertaistamista ja tehostamista osana toiminnan laatuun ja teolliseen tehokkuuteen tähtäävän strategian toteuttamista.

12 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140516_Viesti_2_14_korjatutsivut.indd 12

16.5.2014 15.29

Puutuoteteollisuuden myynnin odotetaan kasvavan toisella vuosineljänneksellä edelliseen neljännekseen verrattuna. Puutuotteiden kysyntä ja tarjonta ovat kohtuullisen tasapainossa ja koivuvanerin kysynnän ja tarjonnan tasapaino on hyvä. Kuusisahatavaran kysyntää loppuvuodelle on vaikea arvioida.

tonnin tuotannonleikkaukset. Muiden sellutehtaiden käyntiasteiden odotetaan pysyvän hyvällä tasolla toisella vuosineljänneksellä.

Kartonki- ja paperiteollisuus

Rakentamisen tuotteiden toimitusmäärät kasvoivat selvästi.

• Liikevaihto 501,2 miljoonaa euroa (1–3/2013: 535,0)

• Liiketulos ilman kertaluonteisia

Selluteollisuus • Liikevaihto 329,0 miljoonaa

euroa (1–3/2013: 323,2) • Liiketulos 54,9 miljoonaa euroa (47,3) METSÄ FIBREN liiketulos parani

edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna pääasiassa sellun positiivisen hintakehityksen ansiosta. Sellun myyntimäärä säilyi edellisvuoden vastaavan jakson tasolla ja oli 572 000 tonnia (572 500). Havusellun hinta on vuoden 2014 aikana noussut kaikilla markkinoilla tasapainoisen varastotilanteen ja Kiinan markkinoiden kysynnän vuoksi. Havusellun valuuttamääräiset markkinahinnat Euroopassa olivat keskimäärin 11 prosenttia korkeammat ja koivusellun 3 prosenttia heikommat kuin vuoden 2013 vastaavalla jaksolla. Kemin sellutehtaan automaatiojärjestelmän uusiminen etenee suunnitelmien mukaisesti ja hanke valmistuu vuoden 2015 syksyllä. Myös Joutsenon tehtaan soodakattilan ja hakesiilon uudistusinvestoinnit ovat edenneet aikataulussa ja ne otetaan käyttöön kesäkuussa. Sellun kysynnän odotetaan jatkavan kasvua, ja havusellun kysynnän ja tarjonnan olevan tasapainossa myös lähiaikoina. Toiselle vuosineljännekselle ajoittuvat Äänekosken tehtaan vuosihuoltoseisokki ja Joutsenon seisokki, joka on uudistusinvestointien takia normaalia pidempi. Seisokkien arvioidaan aiheuttavan noin 50 000

eriä 36,1 miljoonaa euroa (30,2)

METSÄ BOARDIN liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna paransivat tuotantokustannusten aleneminen, taivekartongin ja valkopintaisen ensikuitulainerin toimitusmäärien nousu sekä markkinasellun ja kemihierteen hinnannousu. Liiketulosta puolestaan heikensivät etenkin päällystettyjen ja päällystämättömien paperien sekä taivekartongin alemmat keskihinnat. Myös papereiden toimitusmäärät alenivat selvästi. Taivekartongin toimitusmäärien arvioidaan toisella neljänneksellä nousevan hieman edelliseen neljännekseen verrattuna. Valkopintaisen ensikuitulainerin toimitusmäärien arvioidaan olevan suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla. Taivekartongin keskihinnan arvioidaan toisella vuosineljänneksellä hieman nousevan viime vuoden lopulla toteutettujen hinnankorotusten seurauksena. Metsä Board on ilmoittanut korottavansa valkopintaisten ensikuitulainereiden hintoja Euroopassa. Päällystämättömän hienopaperin toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2014 toisella neljänneksellä laskevan hieman edellisestä neljänneksestä ja päällystettyjen paperien toimitusmäärien olevan suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla. Metsä Board on ilmoittanut korottavansa päällystämättömän hienopaperin hintoja Euroopassa. Päällystettyjen

paperien hinnanmuutoksia ei ole näköpiirissä. Husumin tehdasintegraatissa toteutetaan toisella vuosineljänneksellä suunnitelman mukainen vuotuinen huoltoseisokki.

Pehmoja ruoanlaittopaperit • Liikevaihto 252,6 miljoonaa euroa (1–3/2013: 251,5)

• Lliiketulos ilman kertaluonteisia eriä 11,8 miljoonaa euroa (13,2)

LIIKEVAIHDON hienoinen nousu selittyy pääasiassa myyntimäärien kasvulla. Metsä Tissuen kannattavuus on parantunut viime vuosien aikana sekä myynnin myönteisen kehityksen että yhtiönlaajuisten kustannusrakennetta keventäneiden muutosten myötä.

Mariestadin tehtaan uuden jalostuslinjan ja tehtaan yhteyteen valmistuvan biovoimalaitoksen rakennustyöt etenivät suunnitellussa aikataulussa. Uusi kuluttajatuotteiden jalostuslinja otetaan käyttöön kesällä 2014, ja biovoimala on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Metsä Tissue lanseerasi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Skandinavian markkinoille Serla Talousarkin sekä useita Lambi- ja Katrin-tuotteita. Länsi-Euroopan markkinoille tuotiin Molabrändin wc-papereita ja Katrin Classic Easy Pick -käsipyyhe. Venäjällä lanseerattiin Mola Maxi -talous- ja wc-paperit sekä Talousarkki. Pehmopaperimarkkinoilla kysynnän odotetaan jatkuvan vakaana kaikilla markkina-alueilla ja kasvavan erityisesti itäisessä Keski-Euroopassa. METSÄ GROUPIN VIESTI |

140516_Viesti_2_14_korjatutsivut.indd 13

19.5.2014 11.39

PUUMARKKINAKATSAUS PUUMARKK Puun kysyntä toukokuun lopussa

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

++ ++ ++ ++ + + +

++ ++ + ++ ++ + + +

++ ++ – ++ – ++ +

Sopimusjäsenet merkittävässä roolissa Puukauppa on jatkunut tänäkin vuonna vireänä, puuta on tullut hyvin markkinoille. Erityisen aktiivisia ovat jälleen olleet sopimusasiakkaamme, jotka vuosi toisensa jälkeen varmistavat konsernin tuotantolaitosten puuhuollon. Heidän varaansa voi suunnitella Metsä Fibren biotuotetehtaan kaltaisia investointeja.

ieto biotuotetehdassuunnitelmasta on saanut ansaitsemansa huomion, ja se on vahvistanut epäilijöidenkin uskoa metsäalan tulevaisuuteen. Vaikka lopullinen päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään vasta ensi vuonna, huomattavasti kasvavia kuitupuuvirtoja on toki jo hahmoteltu. Omistajajäsenet ovat saamassa oivallisen mahdollisuuden, kun havukuitupuun käyttöön on suunnitteilla yli neljän miljoonan kuutiometrin vuotuinen lisäys. Merkillepantavaa on se, että hanke vaikuttaisi puuvirtoihimme kaikkialla Suomessa. Kun havukuitua käytettäisiin nykyistä huomattavasti enemmän Äänekoskella, pitäisi sitä hankkia enemmän Metsä Fibren muiden tehtaiden lähiseuduilla Kemissä, Raumalla ja Joutsenossa. Konsernin nykyiset tuotantolaitokset ovat tarvinneet alkuvuonna puuta ennakkoon budjetoidut määrät, mikä on pitänyt puunhankinnankin pyörät vauhdissa. Varantotilanteemme on hyvä. Tällä hetkellä ostamme puuta normaalitahtiin, halutuimpia juuri nyt ovat kesällä korjattavissa olevat leimikot. Varhainen kevät toi kirjanpainajat tavallista aikaisemmin metsään, ja olemme

suojanneet alkukeväästä aika paljon havutukkivarastoja. Jos tarve vaatii, havukuitua kuljetetaan kesäkuussa kuorimalla ensin ylimpiä kerroksia puutavara-auton kyytiin. Uusi laki metsätuhojen torjunnasta ohjaa lähikuukausien havupuukuljetuksia.

Varantotilanteemme on hyvä. Venäjällä ja Baltiassa aikaisin loppunut talvi heikensi puun tuloa markkinoille. Venäjällä kuitupuun markkina on ollut silti lähes normaali, tukista sen sijaan on ollut puutetta. Kansainvälinen tilanne ei ole ainakaan toistaiseksi aiheuttanut häiriöitä puuntullauksessa Venäjän rajoilla. Baltiassa talvileimikoista tuli keväällä koivukuitua markkinoille normaalia vähemmän, ja tukeista sahat ovat käyneet kovaa kilpailua. Ruotsissa puutilanne on tasapainoinen, mutta maan pohjoisosissa myrskyt ovat tuoneet markkinoille runsaasti havupuuta, jota korjattaneen vielä ensi syksynäkin.

Koska kulunut talvi oli vähäluminen, teimme aktiivisesti taimikonhoitotöitä omistajajäsenten metsissä koko talven. Vaikka olemme myyneet metsänhoitopalveluita ennätystahtiin, meillä on tekijöitä hoitotöihin tarjolla heti kiivaimman viljelykauden jälkeen. Ammattilaisen saa työmaalle ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan. Olemme saaneet Metsään.fi-palvelun kautta runsaasti käyttöömme omistajajäsenten metsävaratietoja, mikä antaa meille mahdollisuudet yhä parempaan asiakaspalveluun. Moni on halunnut ryhtyä saman tien Metsäverkko-palvelumme käyttäjäksi, jolloin metsäomaisuuden hallinnasta tulee helppoa ja mielenkiintoista, kun laskureiden avulla voi arvioida vaikkapa lähivuosien metsätuloja. Metsiensä sijaintipaikkakunnilla lomailevien etämetsänomistajien kannattaa sopia paikallisen metsäasiantuntijamme kanssa maksuttomasta tilakäynnistä. Metsän tilanteen ja metsänomistajan tavoitteiden yhdistäminen voi tuottaa euromielessä mukavan yllätyksen, kun hoito- ja hakkuutöitä ryhdytään toteuttamaan. Meille kaikille kesäinen metsä tarjoaa monenlaisia elämyksiä. On siis monta hyvää syytä lähteä metsään.

14 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 14

15.5.2014 9.53

s Tutu

nyt ver

.fi

sä

k sa os

nlannoit

Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.ﬁ

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi t metsänlannoitus.fi

140514_Viesti_2_14_2.indd 15

15.5.2014 9.53

INVESTOINTI TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVITUKSET Metsä Fibre

TU BIO OTE PO KA LT ASU TO AI N E

Biotuotetehdas, jonka ytimenä sellutehdas toimii, jalostaa puusta sellun lisäksi runsaasti muitakin tuotteita. Uudet tuotteet syntyvät erilaisten osaajien ja yritysten yhteistyönä monenlaisia synergiaetuja hyödyntäen.

16 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 16

19.5.2014 11.58

SUUNNITTEILLA MILJARDI-INVESTOINTI TÄYSIN UUDENLAISEEN BIOTUOTETEHTAASEEN Huhtikuun lopulla julkistettu tieto Metsä Fibren suunnitelmista rakentaa Äänekoskelle biotuotetehdas on otettu innostuneesti vastaan. Eikä ihme, sillä kyseessä on kautta aikain suurin metsäteollisuusinvestointi Suomessa. Toteutuessaan hanke lisää havukuitupuun käyttöä neljä miljoonaa kuutiometriä ja luo merkittävästi uusia työpaikkoja.

etsä Fibrellä on vankka kokemus sellunvalmistuksen kehittämisestä ja sellutehtaan rakentamisesta. Nyt se suunnittelee aivan uudenlaista tehdasta, joka tuottaa sellun ohella bioenergiaa ja erilaisia biomateriaaleja. Noin 1,1 miljardia euroa maksavan tehtaan sellun tuotantokapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa – Äänekosken nykyisen tehtaan kapasiteetti on 530 000 tonnia. ”Kyseessä on ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas, joka jalostaa puusta sellun ohella monenlaisia muita tuotteita. Sellunvalmistuksen ympärille muodostuu ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi”, Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan sanoo. ”Investoinnin keskeinen peruste on korkealaatuisen havusellun kysynnän maailmanlaajuinen kasvu. Metsä Fibre on jo nyt maailman johtavia havusellun tuottajia. Investoinnin tavoitteena on vahvistaa Metsä Fibren asemaa havusellumarkkinoilla entisestään, lisäksi se tukee yrityksen kasvua ja parantaa sen kannattavuutta pitkällä aikavälillä.” Ympäristölupa- ja ympäristövaikutusten arviointiprosessien lisäksi lopulliseen investointipäätökseen vaikuttavat maailmantalouden ja erityisesti Aasian alueen taloudellinen kehitys, markkinanäkymät sekä muun muassa puunhankintaan, luvitukseen ja logistiikkaan liittyvät ratkaisut. Päätös investoinnista pyritään

tekemään alkuvuonna 2015, jolloin tehdas voisi käynnistyä vuoden 2017 aikana. Jordan huomauttaa, että tehdas tukisi Suomea uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se lisäisi uusiutuvan energian osuutta maassamme noin kahdella prosenttiyksiköllä. ”Myös taloudelliset vaikutukset maallemme olisivat huomattavat: vuosittaisten tulovaikutusten arvioidaan olevan yli puoli miljardia euroa, ja viennin arvon vuosittainen lisäys olisi samansuuruinen.” Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus kokonaisuudessaan on yli 6 000 henkilötyövuotta. Tuotannon käynnistyttyä koko arvoketju työllistää yli 2 500 henkilöä – lisäystä nykyiseen on noin 1 500 henkilöä. Uusia työpaikkoja syntyisi erityisesti puunhankintaan, korjuuseen ja kuljetukseen. Raaka-aine hyödynnetään kokonaan

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä sanoo, että Äänekoskelle suunnitellaan modernia ja energiatehokasta sellutehdasta, joka toimii biotuotetehtaan ytimenä. ”Puuta jalostetaan kestävästi ja resurssitehokkaasti niin, että raaka-aine ja tuotannossa syntyvät sivuvirrat hyödynnetään sataprosenttisesti tuotteina ja bioenergiana. Materiaalitehokkuus tulee olemaan huippuluokkaa.” Jo nyt Metsä Fibren sellunvalmistuksessa syntyy biomateriaaleja kuten mäntyöljyä ja tärpättiä sekä bioenergiaa: biosähköä, kaukolämpöä, prosessihöyryä ja puupolttoainetta. Biotuotetehtaan uusia tuotteita voisivat olla esimerkiksi puukuitujen sidos-

Ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi.

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 17

16.5.2014 16.35

INVESTOINTI aineen eli ligniinin jalosteet, kokonaan uudet kuitutuotteet, biomuovin raaka-aineet ja lannoitteet. Uusia bioenergiatuotteita voisivat olla esimerkiksi bioöljy, metanoli, biokaasu ja etanoli. Hämälä sanoo, että biotuotetehtaan liiketoimintamalli perustuu tehokkaaseen kumppanuusverkostoon. ”Uudet tuotteet syntyvät erilaisten osaajien ja yritysten yhteistyönä monenlaisia synergiaetuja hyödyntäen. Tarjoamme eri kokoluokan ja kehitysvaiheen yrityksille mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia korkean jalostusarvon biotuotteita.” ”Biotuotetehtaalla ei käytetä lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan kaikki tarvittava energia tuotetaan puusta. Ja vaikka selluntuotannon määrä Äänekoskella nousee olennaisesti, uusi tehdas alittaa nykyisen tehtaan ympäristöluvan päästörajat”, Hämälä painottaa. ”Suunnitelluissa laiteratkaisuissa korostuvat energiatehokkuus ja puhdas teknologia, cleantech.”

Tehdas alittaa nykyisen sellutehtaan ympäristöluvan päästörajat.

Vaikuttaa puuvirtoihin koko maassa

”Biotuotetehdas kasvattaa kuitupuun käyttöä Suomessa yli neljä miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä tarkoittaa 10 prosentin lisäystä nykytilanteeseen verrattuna”, Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä sanoo. ”Uusi tehdas käyttäisi havukuitua 4,5 miljoonaa ja koivukuitua kaksi miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäyksestä valtaosa olisi havukuitua.” Mäntylä painottaa sitä, että puumäärät Suomen metsissä kasvavat koko ajan. ”Havukuitupuun käyttöä voidaan lisätä kestävästi vuosittain seitsemän miljoonaa ja koivukuidun neljä miljoonaa kuutiometriä.” ”Tehtaalla olisi suuri vaikutus Metsä Groupin puuvirtoihin koko maassa. Äänekosken sellutehtaalla käytetään tällä hetkellä runsaasti koivukuitua, ja KeskiSuomesta ohjautuu havukuitua Metsä Fibren muille tehtaille Kemiin, Raumalle ja Lappeenrantaan. Jos uusi tehdas käynnistyy, havukuidun kuljetussuunnat kääntyvät, ja mainittujen kolmen tehtaan lähialueelta pystytään ostamaan havukuitua lisää. Puun menekki kasvaa siis kaikkialla maassa.” ”Esimerkiksi metsistä, jotka sijaitsevat Ääneskoskelta koilliseen, voidaan havukuitua ostaa jatkossa huomattavasti nykyistä enemmän. Valtaosa lisäkuidusta saadaan omistajajäsenten metsistä, mutta biotuotetehdas vaikuttaisi koko Itämeren alueen puumarkkinoihin. Meillä on laaja omistajajäsenkunta ja sitoutuneet sopimusasiakkaat, jotka tuovat puuta markkinoille.” Mäntylä sanoo, että Metsä Forestin puunhankintaja korjuuorganisaatio ottaa tarjolla olevan haasteen mielellään vastaan. ”Kun päätös saadaan, ryhdymme yhdessä yrittäjiemme kanssa varmistamaan resursseja – syntyyhän valtaosa uusista työpaikoista puunkorjuuseen ja -kuljetukseen.”

Loistouutinen omistajajäsenille

n hienoa, että juuri Metsä Group on toteuttamassa niin monen metsänomistajan toiveen saada havukuidulle lisäkäyttöä. Ei ihme, että hanke on herättänyt suurta innostusta jäsenkunnassa”, Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta sanoo. ”Yksi perustehtävämme on tarjota omistajajäsenille mahdollisuus kartuttaa metsään perustuvaa varallisuuttaan. Metsä Fibren biotuotetehtaan myötä jäsenten puun menekki lisääntyy merkittävästi.” Asunta iloitsee Metsä Fibren investointisuunnitelmasta myös metsänomistajana. ”Kun aloitin metsämiehen urani 1980-luvun alussa Pohjois-Hämeen metsänhoitoyhdistysten liiton toiminnanjohtajana, sotien jälkeen uudistetut metsät olivat ensiharvennusikäisiä. Kuitupuulle oli

lähes mahdotonta löytää ostajaa ennen kuin Raumalle perustettiin sellutehdas.” ”Hyvän metsänhoidon kannalta mahdollisuus saada kuitupuulle lisäkäyttöä on tärkeä uutinen kaikille metsänomistajille, mutta etenkin heille, jotka saavat huomattavan osan tuloistaan metsästä. Kun on nähnyt Metsä Fibren nykyisten tuotantolaitosten merkityksen maamme metsätaloudelle, uuden hankeen edistymistä seuraa suurella mielenkiinnolla”, Asunta toteaa. Asunta kehuu Metsä Fibren tapaa uudistaa toimintaansa ja tehtaitaan. ”Liian vähälle huomiolle on jäänyt se, että yritys on jo nyt yksi Suomen suurimmista bioenergian tuottajista – se tuottaa yli 10 prosenttia maamme uusiutuvan energian kokonaismäärästä.” ”Joutsenon sellutehtaan muuttaminen niin, että maakaasu on pystytty korvaamaan kokonaan puun kuoresta valmistettavalla biopolttoaineella kuvaa yrityksen innovatiivisuutta. Siksi juuri Metsä Fibreltä voi odottaa tällaisen uraauur-

18 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 18

15.5.2014 9.53

INFO

Investointi pääpiirteissään • METSÄTEOLLISUUDEN historian suurin investointi

Suomessa, 1,1 miljardia euroa. • SELLUNTUOTANTO Äänekoskella kasvaa 1,3

Havainnekuva Metsä Groupin Äänekosken tehdasalueesta: etualalla on Metsä Boardin kartonkitehdas ja taaimpana näkyy Metsä Fibren nykyinen sellutehdas. Uusi biotuotetehdas sijoittuu näiden kahden tehtaan väliin. Käytettävissä on noin 40 hehtaarin kokonaispinta-ala.

tavan biotuotetehtaan rakentamista.” Jäsenet luottavaisia

”Omistajajäsenet ovat seuranneet luottavaisina Metsä Groupin toiminnan keskittämistä valittuihin ydinliiketoimintoihin, joilla olemme kilpailukykyisiä ja joilla on suotuisat tulevaisuudennäkymät. Nyt saadaan

kin – osuuspääomat ovat ennätyskorkealla tasolla.” Jos ovat jäsenet luottaneet osuuskuntaansa, Asunta puolestaan luottaa siihen, että lisääntyvät kuitupuumäärät saadaan kokoon. ”Kun harvennuspuulle on käyttöä, jäsenet voivat pitää metsänsä hyvässä kasvukunnossa. Meillä on maan tehokkain puunhankintaorganisaatio,

Omistajajäsenten puun menekki lisääntyy merkittävästi. konkreettinen esimerkki siitä, millaisia mahdollisuuksia valittu strategia voi tuoda tullessaan.” Metsä Group on Asunnan mukaan ollut haasteellisimpinakin aikoina varmasti tasaisin puunostaja Suomessa ja ostanut kaikenlaista puuta metsäenergiasta lähtien. ”Lisäksi olemme pystyneet harjoittamaan vakaata koronmaksupolitiikkaa, mistä jäsenistö on meidät palkinnut-

jonka toimintaa kehitetään koko ajan. Kustannusten kurissapitäminen myös kannon ja tuotantolaitosten välillä on tärkeää.” ”Metsäliitto perustettiin 80 vuotta sitten edistämään suomalaisten metsänomistajien puun menekkiä. Voisiko merkkivuotta enää tätä investointisuunnitelmaa suuremmalla uutisella juhlistaa?”

miljoonaan tonniin nykyisestä noin 530 000 tonnista vuodessa. • KUITUPUUN käyttö lisääntyy valtakunnallisesti noin 4 miljoonaa kuutiometriä eli noin 10 prosenttia vuodessa – vaikuttaa puunhankintaan kaikkialla maassa. • TEHDAS käyttää havupuuta 4,5 miljoonaa ja koivua 2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Lisäyksestä valtaosa on havukuitupuuta. • VALMISTUTTUAAN synnyttää Suomeen arviolta yli 0,5 miljardin euron tulovaikutuksen vuosittain. Viennin vuotuinen arvon lisäys on 0,5 miljardia euroa. • HANKE alittaa nykyisen tehtaan ympäristöluvan päästörajat. • KAIKKI tuotannossa syntyvät sivuvirrat ja jätteet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti. • BIOTUOTETEHDAS monipuolistaa maamme metsä- ja biotalouden rakennetta ja laajentaa tuotevalikoimaa korkean lisäarvon tuotteilla. • RAKENNUSAJAN työllistävä kokonaisvaikutus yli 6 000 henkilötyövuotta. • TUOTANNON käynnistyttyä työllistävä vaikutus on yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa. • MERKITTÄVIMMÄT työllisyysvaikutukset tulevat puunhankintaan, korjuuseen ja kuljetuksiin. • BIOTUOTETEHDAS tukee Suomea uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa, sillä se lisää uusiutuvan energian osuutta maassamme noin kahdella prosenttiyksiköllä. • SÄHKÖN kokonaistuotanto on 1 400, kaukolämmön ja höyryn 7 000 ja puuenergian 1 200 gigawattituntia vuodessa. • YVA- ja ympäristölupaprosessit käynnistettiin välittömästi. • LOPULLINEN investointipäätös pyritään tekemään alkuvuonna 2015, jolloin tehdas voi käynnistyä 2017 aikana. Metsä Fibren omistavat konsernin emoyritys Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board Oyj (24,9 %) ja Itochu Corporation (24,9 %). METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 19

15.5.2014 9.53

Metsäomaisuuden hoitosopimuksesta apua ammattilaisillekin

Jaakko ja Hanna Nivalan tilalle rakennettiin viime vuonna uusi viljankuivaamo. ”Kesäaikaan emme ehdi itse metsään, joten luotettavan toimijan apu on tärkeää”, Jaakko Nivala sanoo.

20 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 20

15.5.2014 9.53

JÄSENET TEKSTI Sami Karppinen KUVAT Jussi Tuokkola

Mäntyhovin tilan nuori isäntäpari Jaakko ja Hanna Nivala panostaa sekä maa- että metsätalouteen täysipainoisesti. Yhteistyö Metsä Groupin kanssa jo kolmannessa polvessa takaa osaltaan sen, ettei metsän tuotosta tarvitse tinkiä, vaikka kesäkausi kuluu viljatilan töissä.

iiden kuukauden ikäinen pohjanpystykorva Tella tervehtii vieraita iloisesti Mäntyhovin talon porstuassa Raahen Pattijoella. Hieman harvinaisempi rotuvalinta antaa aavistaa, että talosta löytyy metsästystä harrastavaa väkeä. ”Syksyisin tulee koluttua metsiä hirvestyksen ja linnustuksen merkeissä. Nähtäväksi jää, millainen jahtikaveri Tellasta varttuu”, talon isäntä Jaakko Nivala tuumaa. Kun perheen tytöt, 6-vuotias Milla ja kolmen vanha Minka ovat hoidossa, saa koira nauttia isännän ja Hannaemännän huomiosta rauhassa. Jokelankylän maisema on leudon talven jäljiltä lumeton, hankintasavotat on savotoitu, mutta pelloille ei vielä pääse. Pääsiäistä edeltävä viikko lienee tilalla vuoden verkkaisempia, mutta rauhallisuus on osin hämäävää. ”Eilen oli pihassa säpinää, kun laitevalmistaja järjesti esittelyn viime vuonna valmistuneella viljankuivurillamme. Viljelykauden valmisteluja tehdään kovaa vauhtia, ja kun peltotyöt käynnistyvät, muuhun ei sitten juuri jää aikaa”, isäntä toteaa.

”Tilalla oli vuonna 1989 vain yksi hehtaari metsää, joten muutos on ollut nopea. Lypsykarja laitettiin pois vuonna 1995, jolloin metsätalouteen panostaminen oli luonteva kehityssuunta. Isälle jäi sukupolvenvaihdoksen jälkeen noin 400 hehtaaria metsää”, Nivala kertoo. Pääosa Nivaloiden metsistä sijaitsee 10–15 kilometrin päässä Siikajoen kunnan puolella. Vuonna 2006 seudulla loppuun saadun uusjaon tuloksena palstat ovat myös metsätalouden kannalta järkevän mallisia. ”Myös maatalouden tarpeita on tietysti aina mietittävä. Joskus metsän raivaaminen pelloksi on järkevää, jos samaan paikkaan saadaan toimiva viljelykokonaisuus.”

”Olemme voineet luottaa hommien hoituvan sovitusti.”

Metsän merkitys kasvanut

Kolmikymppinen pariskunta on ollut perinteikkään Mäntyhovin tilan ohjaksissa puolitoista vuotta. ”Teimme sukupolvenvaihdoksen vuoden 2013 alussa. Aki-isäni jäi luopumistuelle, ja päävastuu maaja metsätalouden töistä siirtyi meille”, Jaakko Nivala kertoo. Aikanaan Taivalkoskella metsäkonekoulussa opiskellut mies tiesi tarkkaan, mihin on ryhtymässä, sillä sukupolvenvaihdosta edeltävät kymmenen vuotta hän toimi metsäkoneyrittäjänä savotoiden isän metsissä. ”Omaa metsää minulla ja Hannalla oli ennen tilakauppoja viisikymmentä hehtaaria, mutta sukupolvenvaihdoksen myötä metsäpinta-ala kasvoi noin 1 200 hehtaariin. Viljanviljely on tilan päätuotantosuunta, mutta talvisin teemme metsissä paljon hakkuita. Ajallisesti metsätöihin kuluu enemmän aikaa kuin maatalouteen.” Mäntyhovin historia metsänomistamisen suhteen ei ole aivan perinteinen, vaan metsä on noussut maatalouden rinnalle Aki Nivalan hankittua metsätiloja omistukseensa.

Tuttu kumppani

Metsän tarkoitus on ennen muuta tarjota perheelle tasainen työllisyys ja toimeentulo ympäri vuoden. Tilan keskimääräinen vuosittainen hakkuusuunnite on noin 3 000 kuutiometriä, jonka lisäksi hakepuuta kertyy parituhatta kuutiota. ”Metsätulot ovat tärkeitä tilakaupan rahoituksessa, joten teemme hakkuita nyt tavallista aktiivisemmin. Pääosan puusta korjaamme omalla kalustolla, mutta teemme sopivista kohteista Metsä Groupin kanssa myös pystykauppoja.”

Metsä tarjoaa Nivaloille tasaisen työllisyyden ja toimeentuloa ympäri vuoden. METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 21

15.5.2014 9.53

JÄSENET

Metsäasiantuntija Kimmo Keränen (oik.) sanoo, että Jaakko ja Hanna Nivalalla on selkeä näkemys siitä, mitä he yhteistyöltä ja metsiltään haluavat.

Metsä Group on ollut Nivaloiden perheen puukauppakumppani jo pitkään. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen Hanna ja Jaakko solmivat metsänhoitosopimuksen Metsä Groupin kanssa – kuten olivat aiemmin tehneet Aki-isä ja isoisä Antto Nivala. ”Ainakaan viiteentoista vuoteen meiltä ei ole myyty puuta muualle, eikä meillä ole ollut syytä vaihtaa hyvää kumppania. Mannilan Sepon kanssa olemme sopineet puukaupoista ja Keräsen Kimmon kanssa metsänhoitoasioista.” Jotta tilan talouden rattaat pyörivät ja metsät tuottavat, kuluu pariskunnan talvi tiiviisti hankintahakkuulla. Uutta vauhtia korjuuseen tuo tilalle vuosi sitten hankittu ketterä Nisulan N4-hakkuukone. ”Pyrimme ottamaan eri puutavaralajit tarkasti talteen. Pääasiassa teemme harvennuksia, mutta välillä myös päätehakkuita. Energiapuu on mukava lisäbonus hankintahakkaajalle, sillä sen kysyntä on täälläkin vakiintunut. Siksi korjaamme harvennuksilta latvuksetkin talteen.” Puun tasainen kysyntä on Nivaloiden elinkeinon kannalta ratkaisevan tärkeää. Viime vuosina menekin suhteen ei ole ollut juuri ongelmia, mutta tänä keväänä maailmanmarkkinat heijastelivat hetken vaikutuksiaan myös Pattijoella. ”Tilanne oli erikoinen, kun havutukin kysyntä yllättäen hiipui. Hankintahakkaajan kannalta tällainen tilanne on tietysti harmillinen”, Nivala pohtii. Pariskunta tekee hankintapuut yhdessä

Siinä missä isäntä hoitaa hakkuun, kuuluu emännän vastuulle puiden ajo tien varteen. Yhteistyö on pariskunnalle luontevaa, ja vuonna 2007 Helsingistä Pattijoelle muuttanut Hanna puhuu metsätöistä tottuneesti. ”En ole maa- tai metsätilalta lähtöisin, mutta koulutukseltani olen agrologi. Metsätyöt sopivat minulle hyvin, ja ne tuovat sopivasti vaihtelua muihin töihin.

Viljanviljely työllistää Nivalat keväästä syksyyn.

Tosin talviaamut palstalla koneen lämpiämistä odotellen eivät varsinaisesti kuulu lempparihetkiini”, Hanna Nivala nauraa. Kustannustehokkuus korostuu

Nivaloiden suuri metsäpinta-ala takaa sen, että palstoilla riittää aina myös metsänhoitotöitä. Metsänhoitosopimus auttaa töiden suunnitelmallisessa toteutuksessa ja metsän tasaisen tuoton ylläpidossa. Nivalat painottavat nopean uudistamisen ja oikea-aikaisten hoitotoimien merkitystä. ”Kesäkaudella emme ehdi itse metsään, joten luotettavan toimijan apu on tärkeää. Parhaillaan käynnissä on taimikonhoitotyöt, ja pian Metsä Groupin metsurit pääsevät istuttamaan”, Jaakko Nivala kertoo. ”Olemme olleet yhteistyöhön Metsä Groupin kanssa tyytyväisiä. Kun jotain on päätetty, olemme voineet luottaa hommien hoituvan sovitusti, eikä itse tarvitse olla vieressä vahtimassa. Muutenhan olisi sama tehdä hommat itse”, Hanna Nivala lisää. Sekä Nivalat että metsäasiantuntija Kimmo Keränen ovat yhtä mieltä siitä, että nopea ja riittävä tiedonkulku on toimivan yhteistyön kulmakivi. Toiminta ammattimaisten metsänomistajien kanssa on metsäasiantuntijallekin mieluisaa. ”Jaakolla ja Hannalla on selkeä näkemys siitä, mitä he haluavat. Voimme keskustella asioista aina avoimesti ja luottamuksella. Meidän tehtävä on tarjota palvelu laadukkaasti ja kustannustehokkaasti”, Keränen sanoo. Nivalat odottavatkin omalta osuuskunnalta aktiivista roolia kustannustehokkaiden metsänhoitomenetelmien kehittämisessä myös jatkossa. ”Haluamme uuden metsän äkkiä kasvuun, joten meille on tärkeää, että yhteistyökumppanilla on alan paras osaaminen käytössään. Odotan mielenkiinnolla esimerkiksi koneistutuksen yleistymistä, sillä se voisi tuoda säästöä uudistamisketjuun”, Jaakko Nivala uskoo.

22 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 22

15.5.2014 9.53

TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVA Seppo Samuli

Luvut puhuvat puolestaan Suunnitelmallinen ja säännöllinen metsänhoito oikeilla menetelmillä parantaa olennaisesti metsätalouden kannattavuutta. Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaidemme kannattavuusluvut puhuvat puolestaan.

äsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen esittelee Metsä

Groupin hoitosopimusasiakkaiden metsätalouden kannattavuuslukuja viime vuodelta. Luvut on laskettu metsäpintaalan, puunmyyntitulojen ja metsänhoitotöiden laskutuksen pohjalta. ”Olemme laskeneet metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaidemme metsätalouden liiketulosten keskiarvot hankintapiireittäin. Kun niitä verrataan

Keski-Suomessa hoitosopimusasiakkaamme liiketulos voi olla yli 30 prosenttia korkeampi kuin alueella keskimäärin.

Metsäntutkimuslaitoksen vastaaviin metsä keskuksittain julkaisemiin yksityismetsätalouden lukuihin, erot ovat huomattavat kautta maan.” ”Esimerkiksi keskisessä Suomessa, missä olemme jo vuosia tehneet metsänhoitotöitä ja missä meillä on pitkäaikaisimmat asiakassuhteet, hoitosopimusasiakkaidemme liiketulokset ovat 30, jopa 40 prosenttia korkeammat.”

140516_Viesti_2_14_korjatutsivut.indd 23

Keski-Suomessa metsätalouden liiketulos oli viime vuonna keskimäärin 130 euroa hehtaarilta. Metsä Groupin Jyväskylän hankintapiirin metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaiden vastaava luku oli 168 euroa hehtaarilta. ”Luvut ovat keskiarvoja, yksittäisten asiakkaiden liiketulokseen vaikuttavat tietysti muun muassa metsien rakenne ja metsänomistajan metsätaloudelleen asettamat tavoitteet.” ”Kaikki hoitosopimusasiakkaamme eivät tavoittele vain parasta mahdollista taloudellista tuottoa metsäomaisuudelleen. Toimenpiteitä suunniteltaessa kaikki toiveet ja tavoitteet otetaan tietenkin huomioon, jokainen sopimus räätälöidään erikseen”, Jumppanen huomauttaa.

mukaan pitää nykyistä enemmän esillä. ”Metsälannoitus voi antaa sijoitetulle pääomalle 10–20 prosentin tuoton. Se onkin ehkä kaikkein tuottavin metsäinvestointi.” Metsänhoitopalvelut kaikkien jäsenten saatavilla

Jumppanen muistuttaa, että Metsä Groupin kattavat metsänhoitopalvelut ovat kaikkien muidenkin kuin sopimusasiakkaiden saatavilla. ”Metsäomaisuuden hoitosopimus on tarkoitettu sellaisille omistajajäsenille, joiden metsissä on hoito- ja hakkuutöitä vuosittain. Muut jäsenet saavat monipuoliset hoitopalvelumme käyttöönsä oman metsäasiantuntijansa kautta.”

Työt tehdään oikea-aikaisesti

”Osaavat ammattilaisemme huolehtivat suunnitelmallisesti hoitosopimusasiakkaidemme metsäomaisuudesta. Metsät uudistetaan nopeasti laadukkaalla maanmuokkauksella ja hyvällä viljelymateriaalilla. Varhaisperkaus tehdään taimien ollessa noin metrin mittaisia, ja harvennukset tehdään ajallaan – asiakas luonnollisesti päättää töiden tilaamisesta.” ”Metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta yläharvennuksia tulisi käyttää nykyistä enemmän hoidettujen kuusikoiden kakkosharvennuksissa. Yläharvennuksessa metsästä poistetaan suurimpia runkoja ja huonokuntoiset puut. Hyväkuntoiset lisävaltapuut jäävät järeytymään tukeiksi”, Jumppanen jatkaa. ”Tutkimusten mukaan yläharvennus voi nostaa tukkipuun kertymää metsän kiertoajalla jopa 30 prosenttia.” Myös kasvatus- ja terveyslannoitukset ovat tärkeä osa hyvää metsänhoitoa. Lannoittamisen merkitystä täytyisi Jumppasen

Jokainen sopimus räätälöidään metsänomistajan tavoitteiden pohjalta.” Juha Jumppanen mppanen JÄSENPALVELUJOHTAJA ELUJOHTAJA METSÄ GROUP UP

16.5.2014 15.31

JÄSENET TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVAT Jouni Porsanger

Moikka Oskari! Tässä uudet toimihenkilökuvat, otetaanko se, jossa kaverilla on sentään pieni hymynkare huulilla. Miten sulla muuten menee siellä...? Tavaraa pukkaa kohta lisää. Sirkku

Metsänomistaja Timo Huuskonen tutkii usein ajankulukseen metsätilatietojaan. ”Yhteistyö Halvarin Pekan kanssa sujuu jatkossa varmasti entistäkin jouhevammin, kun osan asioista voimme käsitellä tietokoneidemme välityksellä.”

Hyödynnetään metsävaratietoja yhdessä Rovaniemeläinen Timo Huuskonen napsautti sähköiset metsävaratietonsa metsäasiantuntija Pekka Halvarin nähtäville. Miehet laittoivat saman tien puukaupan vireille, ja nyt kolmen hehtaarin leimikko odottaa alkavana kesänä tehtävää korjuuta.

läkkeellä oleva opettaja Timo Huuskonen tekee itse paljon töitä noin 60 kilometrin päässä Rovaniemeltä sijaitsevissa metsissään. ”Metsätyöt aloitin jo nuorena poikasena, ja aika hyvin ne sujuvat minulta edelleen. Vasta viime vuonna teetin taimikon harvennuksen ulkopuolisilla, Metsä Grouphan sen hoiti.” Huuskosella ei ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa. Saadakseen ajantasaista tietoa omista metsistään hän liittyi Suomen metsäkeskuksen ylläpitämään Metsään.fi-palveluun. Sinne on tallennettu

suomalaismetsiä, niiden hoitoa ja käyttöä kuvaavia julkisia metsävaratietoja. Rovaniemen seudulla metsävaratietoja on viime vuosina hankittu laserkeilaamalla laajoilta alueilta, joten Huuskosenkin tiedot ovat tuoreita. ”Ajankulukseni tutkin tilatietojani aika usein, on kiinnostavaa nähdä, millaisia asioita eri kuvioille on kirjattu, miltä puumäärät näyttävät ja millaisia hoitotöitä olisi tiedossa. Joissain kohdin esitettävät kuutiomäärät tuntuvat vähän pieniltä, mutta suuntaa-antavia ne varmasti silti ovat”, Huuskonen miettii.

Metsävaratiedot eivät korvaa metsäsuunnitelmaa. ”Kun tietokone pöydänkulmalla aina odottelee, tietoihin on helppo päästä käsiksi. Nykyaikaahan tämä tämmöinen on, vietän aika paljon aikaani koneen äärellä”, Huuskonen tunnustaa.

24 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 24

15.5.2014 9.53

Jouduttaa asiakaspalvelua

Huuskonen ja Pekka Halvari ovat tuttuja kumppaneita useiden vuosien takaa. ”Varmasti tuoreinkin puukauppa olisi toteutunut ilman sähköistä kanssakäymistä, mutta nyt se sujui todella kätevästi ja nopeasti. Kolme hehtaaria hakataan kesällä siemenpuuasentoon”, Halvari kertoo. ”Kun kuulin, että Timolla on Metsään.fi käytössään ehdotin, että hän antaisi palvelussa Metsä Groupille luvan nähdä metsävaratietonsa. Melkein saman tien ’lupaklikkauksen’ jälkeen juttelimme jo puhelimessa Timon metsätilatiedoista, jotka näkyivät tietokonepäätteillämme. Kauppa laitettiin vireille saman tien, puukauppakirjat allekirjoitettiin sitten aikanaan toimistollamme.” Ei korvaa metsäsuunnitelmaa

Halvari huomauttaa, että Metsään.fi-palvelun tarjoama julkinen metsävaratieto ei kuitenkaan korvaa metsänomistajan omien tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta tehtävää metsäsuunnitelmaa. ”Metsä Groupin asiakkailleen laatimassa yksilöllisessä metsäsuunnitelmassa metsänomistajan tavoitteet otetaan huomioon maastotöissä ja toimenpide-ehdotuksissa. Uuden suunnitelman hankkimisen tai vanhan päivittämisen saa nopeasti vireille ottamalla yhteyttä omaan Metsä Groupin metsäasiantuntijaan.” ”Metsään.fi-palvelusta metsänomistaja saa kuitenkin eräänlaisen oppaan omiin metsiinsä. Meitä toimihenkilöitä pääsy metsänomistajan metsävaratietoihin auttaa monella tavalla. Voimme valmistautua tapaamiseen paremmin perehtymällä

INFO

Metsään.fi-palvelu Suomen metsäkeskus ylläpitää ajantasaista metsävaratietoa, joka kattaa jo puolet Suomen yksityismetsistä. Metsänomistaja saa omien metsätilojensa tiedot sähköisesti käyttöönsä Metsään.fi-palvelun kautta. Viime vuoden lopulta lähtien myös metsäalan palveluntarjoajilla on ollut mahdollisuus liittyä palveluun. Voit tutustua Metsään.fi-palveluun ilmaiseksi seitsemän vuorokauden ajan.

Näin annat meille pääsyn metsävaratietoihisi: 1. Mene osoitteeseen www.metsään.ﬁ ja klikkaa Liity koekäyttäjäksi. Jos olet jo käyttäjä, klikkaa Kirjaudu palveluun. 2. Kun palvelu on auennut, klikkaa Asiointi, sitten Metsätietojen luovutus ja vielä Anna suostumus. Metsäliitto Osuuskunta / Metsä Group näkyy palveluntarjoajien listalla. 3. Klikkaa kohdallamme lupa SELAILUUN, niin jatkossa näemme metsävaratietosi. 4. Klikkaa kohdallamme lupa SIIRTOON, niin lataamme metsävaratietosi omaan Metsäverkko-palveluumme, jossa ne ovat jatkossa käytössäsi maksutta. 5. Klikkaa lopuksi Tallenna. Jos annat luvan tietojen siirtoon, lähetämme sinulle automaattisesti Metsäverkko-valtakirjan postitse. Kun palautat sen meille allekirjoitettuna, julkaisemme metsävaratietosi Metsäverkko-palvelussa. Tietojen siirto tai Metsäverkon käyttö eivät maksa sinulle mitään.

asiakkaan tietoihin etukäteen ja voimme ottaa yhteyttä ja tehdä tarjouksia ajankohtaisista hoito- ja hakkuutöistä”, Halvari luettelee. ”Tiedoissa näkyvät myös toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavat luontokohteet.” ”Etäällä metsistään asuvien palveleminen on entistä jouhevampaa, jos voimme keskustella puhelimessa ja tarkastella samoja metsätilatietoja tietokoneruuduiltamme.” Halvari kuitenkin huomauttaa, että toki asiakkaita tavataan edelleen myös silmäkkäin, ja leimikoillakin pitää käydä. ”Palvelumme voi kuitenkin olla kohdistetumpaa, kun meillä on enemmän tietoa asiakkaastamme.” Käy ”klikkaamassa Metsä Groupia”

Metsänomistaja voi tutustua maksutta Metsään.fi-palveluun seitsemän vuorokauden ajan. Tuolloin hänellä on mahdollisuus antaa metsäalan toimijoille lupa metsävaratietojensa selailuun tai siirtoon. Metsä Groupille siirretyt metsävaratiedot pysyvät aina metsänomistajan omistamina tietoina, ja hän voi halutessaan peruuttaa antamansa tietojen selailuluvan tai siirron. ”Jos metsänomistaja antaa luvan siirtää metsävaratietonsa Metsä Groupille, omistajajäsenten osalta ne ladataan valtuutuksen saatuamme maksutta hänen omaan käyttöönsä Metsäverkko-palveluumme”, Halvari esittelee. Kun suunnitelmatiedot on siirretty Metsäverkkoon, metsänomistaja voi sen avulla itse hallinnoida metsäomaisuuttaan: tarkastella ja päivittää metsäsuunnitelmaansa sekä ylläpitää metsäverokirjanpitoa, koota tiedot helposti metsätalouden veroilmoituksen muotoon ja lähettää sen palvelusta suoraan verottajalle. Metsäverkosta löytyvät myös omistajajäsenten henkilökohtaiset tiedot osuussijoituksista, puukaupoista ja metsänhoitotöistä. Sen kautta pääsee hyödyntämään puukauppabonuksiaan verkkokauppaamme. Hyödynnetään puolin ja toisin

Metsäasiantuntija Pekka Halvari sanoo, että yhä useampi haluaa hoitaa metsäasioitaan verkossa.

”Kun kaikenlainen sähköinen asiointi on yleistynyt, yhä useampi haluaa hoitaa metsäasioitaankin verkossa”, Halvari tietää. "Pekan kanssa hommat hoituvat jatkossa varmasti entistäkin sujuvammin, kun ei tarvitse paperikarttojen äärellä asioita ihmetellä. Vaikka mukavahan siellä toimistolla on välillä poiketa”, Timo Huuskonen sanoo. ”Aika moni asiakkaani on jo antanut luvan metsävaratietoihinsa”, Halvari kertoo. ”Kun sellainen tieto kerran on jo jossain olemassa, miksi sitä ei hyödynnettäisi tehokkaasti puolin ja toisin.” METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 25

16.5.2014 16.37

Timo Nikula • 53-vuotias kananmunantuottaja, maaja metsätalousyrittäjä Laitilasta • Valittiin edustajistoon 1995 ja hallintoneuvostoon 2006 • Harrastaa lentopalloa ja sählyä • Motto: Kannattavuudesta huolehtiminen on kaikenlaisen liiketoiminnan perusta.

26 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 26

15.5.2014 9.54

JÄSENET TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVA Seppo Samuli

Rohkea askel tulevaisuuteen Hallintoneuvoston jäsen Timo Nikula iloitsee biotuotetehdasuutisesta. Metsä Group ottaa hänen mukaansa rohkean askeleen tulevaisuuteen, toteutuessaan hankkeella on suuri myönteinen vaikutus koko valtakuntaan.

nvestointiuutinen on tosi hieno asia tietysti myös metsänomistajien ja ennen muuta Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten kannalta. Suunniteltu biotuotetehdas vaikuttaisi puuvirtoihin laajalla maantieteellisellä alueella, ei vain Keski-Suomessa. Toivottavasti myös kuusikuidulle löytyy uudessa tehtaassa lisäkäyttöä. Kiinnostavaa onkin, mitä kaikkea Äänekoskella sellun lisäksi tulevaisuudessa valmistetaankaan.” Laitilalainen Timo Nikula on seurannut Metsä Groupin asioita ensin vuodesta 1995 edustajistosta käsin ja vuodesta 2006 lähtien hallintoneuvoston jäsenenä. Pariinkymmeneen vuoteen on mahtunut monenlaisia ajanjaksoja. ”Suomalainen metsäteollisuus on tuossa ajassa muuttunut olennaisesti – etenkin paperiteollisuus on kokenut kovia. Metsä Group on oikeilla strategisilla valinnoillaan nostanut liiketoimintansa vakaalle pohjalle. Myös Metsä Fibren Äänekosken tehdashanke on varmasti suunniteltu tarkasti mahdolliset riskitekijät kartoittaen.” ”Suomessa on jo pitkään toivottu havukuidulle lisämenekkiä. Onkin hienoa, että juuri Metsä Group on tekemässä puun käyttöä merkittävästi lisäävän investoinnin ja rakentaa vielä täysin uudenlaisen tehtaan, joka tuottaa sellun ohella runsaasti myös muita tuotteita.” Vilppulan saha teki vaikutuksen

Nikula vieraili huhtikuussa Turun piiritoimikunnan kanssa Metsä Woodin Vilppulan sahalla, jonka sahalinjan huipputeknologia ja nopeus tekivät mieheen suuren vaikutuksen. ”Vilppulassa tukki hyödynnetään todella tarkasti ja tehokkaasti. Samasta puunrungosta sahalinjalla valmistuu monenlaisia puutuotteita ilman, että linjaa tarvitsee välillä pysäytellä. Sahan asiakkaat saavat tarkasti omien tarpeidensa mukaan valmistettuja tuotteita.” ”Tämän alueen metsänomistajille män-

tytukkia sahaava Metsä Woodin Kyrön saha on erittäin tärkeä. Toivoa sopii, että sielläkin jonain päivänä on vastaavanlaista huipputeknologiaa käytössä kuin Vilppulassa”, Nikula odottaa. ”Kuitupuu näiltä seuduilta kuljetetaan valtaosin Metsä Fibren Rauman sellutehtaalle. On hyvä asia, että jäsenistön puille on käyttöä lähellä sijaitsevilla konsernin omilla tuotantolaitoksilla.” Tilalla kolme tukijalkaa

Timo Nikula on isännöinyt Laitilan Kolisevan kylässä sijaitsevaa Uusi-Nikulaa vuodesta 1991. Kirkonkirjoissa ensimmäinen merkintä sukutilasta on vuodelta 1728. ”Tila on 1900-luvulla jaettu useampaan kertaan, ja tällä paikalla on asuttu 1930-luvulta saakka. Vanhempieni ostaessa tilan metsää oli jäljellä enää viitisenkymmentä hehtaaria. Tällä hetkellä omistamme Tarja-puolisoni kanssa runsaat sata hehtaaria metsää. Kolmesta lapsestamme vain lukiota käyvä kuopuksemme asuu enää kotona.” Uusi-Nikulassa on alusta asti kasvatettu kanoja, ja nykyään munantuotanto on peltoviljelyn ja metsätalouden ohella tilan kolmas tukijalka. Kanalassa saattaa kuulla kukonkin kiekuvan, ”mutta sillä ei ole mitään tekemistä munantuotannon kanssa”, Nikula nauraa. ”Munantuotannon kannattavuus on viime vuosina vaihdellut merkittävästi, joten on hyvä, etteivät tulot ole kiinni vain kanoista. Metsät ovat meille tärkeä toimeentuloa tasoittava tekijä”, Nikula määrittelee. Kun häkkikanalat muutama vuosi sitten kiellettiin, Nikulat investoivat niin sanottuun pienryhmäkanalaan. ”Tilaltamme saa nyt virikkeellisesti tuotettuja kananmunia.” Tilan omilla pelloilla ja vuokramailla viljellään rehua kanoille, vehnä ja öljykasvit monipuolistavat viljelykiertoa. Metsätyöt Nikula on aina tehnyt mahdollisim-

man pitkälle itse taimien istutuksesta niiden hoitoon ja ensiharvennuksiin asti. ”Myöhemmissä hakkuissa ei koneiden kanssa kannata kisata, ne Metsä Group on teettänyt urakoitsijoillaan.” Muutamana viime talvena metsissä töitä ovat lisänneet pienet ja vähän isommatkin myrskyt, jotka Lounais-Suomen metsänomistajia ovat kiusanneet. ”Tuulenkaadot olen haalinut metsästä pääasiassa itse, mutta vuoden 2011 tapaninpäivän myrskyn jälkeen metsään tarvittiin hakkuu konettakin.” Monen osuuskunnan mies

Uusi-Nikulan tilan tuottamat kananmunat hakee kerran viikossa Munakunta, joka on noin 150 kananmunantuottajan omistama osuuskunta. Nikula on Lounaisrannikon Osuuspankin edustajiston jäsen, ja myös paikallisen puhelinosuuskunnan asiat kiinnostavat miestä. ”Metsä Groupilla on Laitilassa korkea markkinaosuus puukaupassa, ja yhä enemmän jäsenet käyttävät myös muita heille tarjolla olevia palveluita”, Nikula sanoo. Hän nostaa esiin sijoitusmahdollisuudet. ”Ne tuovat kilpailukykyisyyttä myös puukauppaan ja metsänhoitopalveluihin. Leimikoista saatavia tuloja voi kasvattaa tekemällä sijoituksia omaan osuuskuntaansa. Metsäliiton osuuspääomat olivat vuodenvaihteessa ennätyskorkealla, mikä on hieno osoitus jäsenistön sitoutumisesta. Uskon, että jätti-investointi Äänekoskelle lisää jäsenistön luottamusta entisestään.” Edustajisto päätti pari viikkoa sitten, että jäsenten sijoittamalle sääntömääräiselle osuuspääomalle maksetaan viime vuodelta korkoa yhteensä 5,5 prosenttia, ja osuuskunnan täytettyä 80 vuotta juhlavuoden kunniaksi maksetaan vielä yksi prosentti lisää. ”Maksettava korko on suoraa voitonjakoa jokaiselle omistajajäsenelle. 6,5 prosentin korko on tänä päivänä huomattavan korkea.” METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 27

15.5.2014 9.54

METSÄT TEKSTI Sami Karppinen KUVAT Sami Karppinen, Juho Rantala JA Seppo Samuli

Männynversot ovat itäneet valiosiemenistä, joiden perimän muodostavat kaikkein parhaat puut.

Takaa taimikollesi eväät kunnon kasvuun Maanmuokkaus kuohkeuttaa maata ja nostaa sen lämpötilaa, jolloin taimelle tarjoutuu otolliset olosuhteet ripeään kasvuun. Laadukkaaseen maanmuokkaukseen sijoitettu euro maksaa itsensä tuplaten takaisin jo taimikon ensimmäisinä kasvukausina.

aanmuokkaus on yksi tärkeimmistä uudistamisketjun työvaiheista, jonka merkitystä taimikon kasvulle metsänomistajan voi olla vaikea hahmottaa. Hyvien kokemusten tuloksena tietoisuus maanmuokkauksen merkityksestä metsän tuotolle on kuitenkin lisääntynyt. ”Takavuosina usein kuullut kommentit maanmuokkauksen tarpeettomuudesta ovat historiaa. Olen erittäin iloinen kehityksestä, sillä muokkauksen merkitystä uuden puusukupolven kasvuunlähdölle ei voi liikaa korostaa”, metsäomaisuudenhoidon asiantuntija Mikko Kauppinen Viitasaaren hankintapiiriltä painottaa. Maanmuokkauksen tehtävänä on luoda uudistusalalle riittävä määrä otollisia kasvupaikkoja taimien tai siementen nopealle varttumiselle. ”Muokkaus nopeuttaa taimien kasvua ja parantaa merkittävästi niiden elossa säilymistä ensimmäisten vuosien aikana. Kun muokkaus tehdään oikeilla menetelmillä, saavutetaan nopeasti kustannussäästöjä esimerkiksi taimikon heinäys- ja per-

kauskuluissa. Paljas kivennäismaa taimen ympärillä ehkäisee lisäksi tukkimiehentäin aiheuttamia tuhoja”, Kauppinen tiivistää. Kääntömätästys kasvattaa suosiotaan

Sopivan muokkausmenetelmän valinnassa kokemus on valttia. Metsä Groupissa pitkään tehty kehitys- ja tutkimustyö yhdistettynä paikalliset olosuhteet tuntevan metsäasiantuntijan osaamiseen takaavat sen, että osuuskunnan jäsenille on tarjolla parhaat menetelmät. ”Muokkaustapa valitaan maalajin, kosteusolosuhteiden, uudistamismenetelmän ja puulajin perusteella. Tieto siitä, miten uudistaminen on aiemmin vastaavilla kohteilla onnistunut, on luonnollisesti tärkeä apu”, Kauppinen sanoo. Maanmuokkausmenetelmät ovat vuosien varrella muuttuneet kevyemmiksi, ympäristöystävällisemmiksi ja tarkemmin kohteen erityispiirteet huomioon ottaviksi. Nykyisin käytetyin muokkausmenetelmä on kaivinkoneella tehtävä mätästys. Karkeammilla ja kivisillä maalajeilla suositaan etenkin kylvöissä laikutusta tai äestystä,

Maanmuokkausmenetelmät ovat muuttuneet kevyemmiksi ja ympäristöystävällisemmiksi.

28 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 28

15.5.2014 9.54

Metsäomaisuudenhoidon asiantuntija Mikko Kauppinen sanoo, että laadukas maanmuokkaus nopeuttaa taimien kasvua ja parantaa merkittävästi niiden elossa säilymistä ensimmäisten vuosien aikana.

jos alueen vesitalous on kunnossa. ”Kääntömätästyksen suosio on kasvanut nopeasti, mutta myös laikkumätästystä tehdään edelleen paljon. Veden vaivaamilla mailla on usein tarpeen navero- tai ojitusmätästys.” Metsä Groupin käyttämän kääntömätästyksen suosiota ovat lisänneet hyvät tulokset, jotka ovat Etelä- ja Keski-Suomessa nähtävissä jo tuhansilla hehtaareilla. Kääntömätästyksessä kivennäismaa nimensä mukaisesti käännetään samaan kohtaan, josta se on nostettu. Tällöin

kivennäismaata paljastuu mahdollisimman vähän, mikä ehkäisee alueen vesakoitumista. ”Kääntömättääseen istutettu kuusi venähtää parhaimmillaan 6–7 vuodessa liki neljän metrin mittaan. Tiedän monen metsänomistajan ja ammattilaisenkin tarkistaneen tulosten ansiosta näkemystään mätästyksestä,” Kauppinen toteaa. Valitusta muokkausmenetelmästä riippumatta kuusen istutusta varten tehdään hehtaarille 1 800 viljelykohtaa ja rauduskoivulle 1 600. Männyn istutustiheytenä

on tähän asti käytetty 2 000 taimea hehtaarilla, mutta uusissa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suosituksissa tiheys on nostettu 2 200 taimeen per hehtaari. Jos metsä uudistetaan kylvämällä mäntyä, tehdään viljelykohtia hehtaarille 3 000–4 000 kappaletta. Kuusi on Kauppisen mukaan ollut pitkään ylivoimaisesti suosituin puulaji istuttamiseen, mutta mänty on tekemässä jälleen uutta tulemista. ”Mustikkatyypin metsissä puuksi on valikoinut METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 29

15.5.2014 9.54

METSÄT osin hirvituhojen pelossa kuusi. Heikommilla mustikkatyypeillä mänty on kuitenkin osoittautunut usein paremmaksi valinnaksi metsän tuoton kannalta.” Korjuu vaikuttaa muokkauksen aikatauluun

Maanmuokkaus on työlaji, jota voidaan tehdä koko sulan ja lumettoman kauden ajan. Muokkaustyöt painottuvat kuitenkin yleensä kevätkesään. ”Puunkorjuun ajankohta määrää pitkälti myös maanmuokkauksen aikataulun. Syyskesällä korjataan paljon uudistushakkuuleimikoita, joten muokkaussesonki ajoittuu seuraavaan kevääseen”, Kauppinen kuvailee. Uudistushakkuuleimikoista kerätään usein myös latvusmassa ja kannot energiakäyttöön, mikä luo maanmuokkaukselle oman rytminsä. ”Syksyllä hakatuista leimikoista latvusmassa ajetaan tien varteen seuraavana keväänä, kun latvukset ja oksat ovat kuivahtaneet palstalla riittävästi.” Haasteena on, että keväällä metsäautoteillä ei voida aina kelirikon vuoksi liikutella ajoja kaivinkoneita. ”Tästä syystä innolla taimien istuttamista odottavan metsänomistajan kannattaa varautua siihen, että maanmuokkaukseen päästään joissain tapauksissa vasta kesäkuulla.” Kauppisen mukaan uudet taimet voidaan joka tapauksessa istuttaa samana kesänä, sillä istutus onnistuu hyvin koko sulan maan kauden ajan. ”Istuttamisessa ei muokkauksen jälkeen kannata viivytellä. Kesä- ja syysistutuksia varten meillä on tarjolla omat taimet, joten istutuksia voidaan tehdä muulloinkin kuin alkukesästä.” Vesiensuojelu tehostunut

Ympäristöasioihin kiinnitetään maanmuokkauksen yhteydessä paljon huomiota. Vesiensuojelu on erityisen tärkeässä roolissa uudistusaloja muokattaessa, ja asiaa on painotettu voimakkaasti myös Metsä Groupin tänä vuonna uusituissa työohjeissa. ”Vesistöjen reunoille jätetään aina riittävän leveä suojavyöhyke, jossa ei ajeta koneilla ja maanpinta jätetään kokonaan käsittelemättä. Lisäksi navero- ja ojitusmätästyksen sekä ojien perkaamisen yhteydessä vesiensuojelusta huolehditaan tekemällä kaivukatkoja ja lietekuoppia sekä tarvittaessa myös pintavalutuskenttiä ja laskeutusaltaita. Hyvin suunnitellen toimenpiteet eivät käytännössä juuri lisää muokkauskustannuksia.” Vesien johtaminen suoraan avo-ojan kautta vesistöön on ollut jo kauan histo-

Kääntömätäs on suotuisa kasvualusta taimelle KÄÄNTÖMÄTÄSTYKSESSÄ kivennäismaa

käännetään samaan kohtaan, josta se on nostettu. Tällöin kivennäismaata paljastuu mahdollisimman vähän, mikä ehkäisee alueen vesakoitumista. Kääntömättääseen istutettu kuusi venähtää parhaimmillaan 6–7 vuodessa liki neljän metrin mittaan.

Maanmuokkausmenetelmä sovitaan yhdessä metsänomistajan kanssa. riaa. Silti esimerkiksi laskeutusaltaassa viipyilevästä vedestä tulee Kauppisen mukaan toisinaan huolestuneita yhteydenottoja metsänomistajilta. ”Veden verkkainen eteneminen on homman juju, sillä silloin kiintoaines ehtii painua altaan pohjaan. Kun allas on oikeassa paikassa, ei hitaasta virtauksesta ole uuden puusukupolven kasvulle haittaa. Lapio- tai räjäytyshommiin ei siis ole syytä ryhtyä”, Kauppinen naurahtaa. Suuremmista uudistusalojen muokkauksista tehdään tarvittaessa ELY-keskukseen vesilain mukainen ilmoitus, jossa selvitetään kohteen vesiensuojelutoimenpiteet. ”Kun metsänomistaja hankkii palvelun Metsä Groupilta, kuuluvat ilmoituksen tekeminen ja toimenpiteiden suunnittelu maanmuokkauksen hintaan.” Maanmuokkausta suunniteltaessa kiinnitetään tietysti huomiota myös mahdollisiin metsälain mukaisiin erityisen arvokkaisiin elinympäristöihin. ”Lisäksi

• Taimi istutetaan kääntömättään korkeimmalle kohdalle mahdollisimman keskelle mätästä. • Taimen etäisyys humuksen reunasta vähintään 15 senttimetriä. • Riittävän syvälle eli paakun pohja humuskerrokseen asti. • Istutettaessa mätäs tiivistetään kevyesti taimipaakun ympäriltä.

säästöpuuryhmien alueet jätetään kokonaan muokkaamatta. Myös maisemalliset tekijät pyritään ottamaan huomioon esimerkiksi muokkausta keventämällä”, Kauppinen kuvailee. Kuljettajalla tärkeä rooli

Maanmuokkausmenetelmästä sovitaan yhdessä metsänomistajan kanssa yleensä jo puukauppoja tehtäessä. Viime kädessä vastuu muokkauksen onnistumisesta on kaivurin kuljettajalla. ”Maalaji, kasvupaikka ja vesitalous vaihtelevat usein samankin kuvion sisällä, joten kuljettajan täytyy osata tarvittaessa vaihtaa muokkausmenetelmää esimerkiksi kääntömätästyksestä naveromätästykseen. Säännöllisellä koulutuksella huolehditaan siitä, että kuljettajillamme on aina varmasti ajantasainen tieto käytettävistä menetelmistä.” Kuljettajan avuksi on maanmuokkauksessa tullut uusin teknologia. Mobiililaitteeseen asennetun sovelluksen avulla muokkaaja ottaa vastaan sähköiset työmaakartat ja kuviokohtaiset työohjeet. ”Sovelluksella kuljettaja lähettää Metsä Groupin järjestelmään myös palautetiedot, joista selviää esimerkiksi kohteen tarkka pinta-ala ja istutuspaikkojen lukumäärä. Nämä tiedot voidaan tallentaa myös Metsäverkon sähköiseen metsäsuunnitelmaan, jos jäsenellä on internetpalvelumme käytössään”, Kauppinen vinkkaa.

30 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 30

15.5.2014 9.54

Säännöllisellä koulutuksella huolehditaan siitä, että koneenkuljettajilla on aina ajantasainen tieto käytettävistä maanmuokkausmenetelmistä.

Muokkaus- ja istutustiheyttä voidaan pian seurata automaattisesti Metsä Group ja Risutec Oy kehittävät yhteistyössä laitteistoa ja ohjelmistoa maanmuokkauksen ja koneellisen istutuksen automaattiseen tiheyden seurantaan. TEKSTI Juho Rantala

aanmuokkauksen laatu koostuu oikean muokkausmenetelmän valinnasta, laadukkaasta muokkausjäljestä ja tavoitteen mukaisesta muokkaustiheydestä. Uuden järjestelmän tavoitteena on

antaa entistä luotettavammat tiedot toteutuneesta muokkaus- ja istutustiheydestä. Uudessa järjestelmässä kaivinkoneen puomissa on toteutuneiden muokkaus- ja istutuskohtien sijaintitiedot keräävä GPSlaite. Laite voidaan asentaa myös kaivinkoneen hyttiin ja kerätä tarkat muokkaus- ja istutuspaikkojen sijainnit puomiston asentoa seuraavien antureiden perusteella. Järjestelmä näyttää työkoneen kuljettajalle reaaliaikaisesti toteutuneen istutustiheyden halutulta pinta-alalta. Lisäksi näytöllä voidaan seurata myös istutusnopeutta ja toteutuneiden muokkaus- ja istutuskohtien lukumääriä. Kun tiheyden seurannasta tulee reaaliaikaista, voidaan mahdollisiin laatupoikkeamiin reagoida välittömästi. Näin työjäljen laatu pysyy jatkuvasti tavoitteen mukaisella tasolla. Tiedonkeruun automatisointi nopeuttaa muokkaustyötä, koska koneen kuljettajalta vaadittavan erillisen tiheydenmittauksen tarve poistuu. Järjestelmä mittaa muokkaus- ja istutustiheyden kattavasti koko työkohteen alueelta, kun perinteisiä mittauskeinoja käyttäen joudutaan tyytymään koealoihin perustuvaan otantamittaukseen. Näin metsänomistajille ja tietojär-

jestelmiin saadaan entistä luotettavampaa tietoa työjäljen laadusta. Metsuri-istutuksissa muokkauksesta saatu luotettava mittaustieto helpottaa myös taimimenekin arviointia. Uutta järjestelmää pilotoidaan alkaneella työkaudella Metsä Groupin maanmuokkaus- ja koneistutustyökohteilla. Pilotissa seurataan järjestelmän toimivuutta, kartoitetaan jatkokehitystarpeet ja kerätään kuljettajien kokemukset.

Hankimme me yhä luotettavampaa vampaa tietoa työjäljen öjäljen laadusta.” a.” Juho Rantala METSÄNHOITOPÄÄLLIKKÖ ÄLLIKKÖ METSÄ GROUP

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 31

15.5.2014 9.54

METSÄT TEKSTI JA KUVAT Sami Karppinen

Ensimmäiset taimet omaan metsään Etämetsänomistajille taimien istuttaminen on tervetullutta vaihtelua päivätyöhön. Talkoot kokoavat Purasten perheen eri puolilta Suomea Kivijärvellä sijaitsevalle palstalle.

ottiputki kilahtaa tämän tästä kiveen. Se ei ole ihme, sillä KeskiSuomessa Kivijärven kunnassa metsäpohjat vahvistavat usein kunnan nimivalinnan osuneen nappiin. Metallinen sointi ei kuitenkaan hidasta vantaalaisen Virva Mikonsaaren istutustahtia. Lisäpuhtia antaa viimeisten taimien alta paljastuva taimivakan pohja. Lähes 6 000 kuusentaimen ja useamman päivän istutusurakka lähestyy loppuaan. ”Olen ollut pienestä pitäen isäni ja Kimmo-veljeni kanssa mukana metsässä, mutta tämä on minulle ensimmäinen isompi projekti tilalla. Teimme hiljattain sukupolvenvaihdoksen, jonka myötä isä luovutti tilan omistuksen minun ja Kimmon muodostamalle metsäyhtymälle. Mutta oikeasti miellän tämän edelleen isän metsäksi”, Mikonsaari kertoo. ”Lasten innokkuus osallistua metsänhoitotöihin on lisääntynyt omistajanvaihdoksen myötä selvästi. Tuntuu tietysti

hyvältä, kun jälkipolvi on kiinnostunut hoitamaan metsää”, Kuopiossa asuva Risto Puranen toteaa hymyillen. ”Isä on hoitanut metsiä aktiivisesti, joten saimme tilan omistukseemme hyvässä kunnossa. Metsänhoito on alkanut kiinnostaa minua niin paljon, että lähdin suorittamaan metsäalan perustutkintoa työn ohessa”, Nokian palveluksessa työskentelevä ja Pirkkalassa asuva tietotekniikan diplomi-insinööri Kimmo Puranen paljastaa. Hikistä, mutta antoisaa hommaa

Istutusurakan ansiosta edellissyksynä korjattu kolmen hehtaarin uudistusala saa uuden puusukupolven kasvatettavakseen. Karkean, kivisen ja kuivan maapohjan vuoksi maanmuokkausmenetelmäksi on valikoitunut äestys, jonka avulla alalle on syntynyt tarvittava määrä istutuspaikkoja Metsä Groupilta ostetuille kuusen taimille. ”Kaikista korkeimmille ja kivisimmille

Opettaja Virva Mikonsaaren mielestä istuttaminen sopii kenelle tahansa. ”Ei tämä erityisen rankkaa puuhaa ole.”

32 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 32

16.5.2014 16.39

”Metsänhoito on alkanut kiinnostaa minua niin paljon, että lähdin suorittamaan työn ohella metsäalan perustutkintoa”, tietotekniikan diplomi-insinööri Kimmo Puranen kertoo.

Istuttaminen on hikistä, mutta antoisaa hommaa.

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 33

15.5.2014 9.54

METSÄT INFO

Taimien tarkistaminen ja varastointi SAATUASI TAIMET avaa sattu-

manvaraisesti muutamia laatikoita ja tarkista taimien terveys ja elinvoimaisuus ennen istutusta. Tarkista myös, että taimet täyttävät laatikon tai säkin etiketissä ilmoitetun minimipituuden. • Jos taimet toimitetaan sulina, istuta ”Lasten innokkuus metsänhoitotöihin on lisääntynyt omistajavaihdoksen myötä selvästi”, Risto Puranen iloitsee.

kohdille taidan kylvää varmuudeksi männyn siementä, sillä istutuskohtia ei kivien seasta tahdo löytyä”, isä-Puranen suunnittelee. Istuttaminen iltapäivällä suorastaan paahteiseksi muuttuvalla aukealla on hikistä hommaa. Kolmikko vakuuttaa silti työn olevan antoisaa ja jopa kipeästi kaivattua lääkettä ”hiirikädelle”. ”Aikaahan täällä saa menemään, mutta tämä on hyvää vastapainoa normaalille päivätyölle. Vaikea arvioida oman työpanoksen taloudellista kannattavuutta, mutta kulut saa ainakin vähentää verotuksessa”, Kimmo Puranen laskeskelee. ”Minusta istuttaminen on mukavimpia metsänhoitotöitä. Tämä ei ole mahdottoman raskasta, vaan sopii kenelle tahansa. Opettajan työn ansiosta minulla on kesällä paremmin aikaa olla metsässä”, Mikonsaari jatkaa. Uskoa tulevaan

Vaikka nyt istutettavan kuusen taival tukkipuuksi tulee olemaan pitkä, antavat isän kokemukset osaltaan uskoa toimenpiteiden vaikutuksiin. ”Olen ollut tuolla lammen takana jo 15-vuotiaana koululaisena uudistamassa metsää. Teimme kuokalla laikkuja, joihin kylvimme männyn siemeniä. Kädet olivat silloin rakoilla, mutta myöhemmin olen harventanut metsän, ja nyt puut ovat jo tukkikokoisia”, sisarusten isä muistelee. Myös Metsä Groupin tuore suunnitelma uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle on omiaan lisäämään metsänomistajan luottamusta tulevaisuuteen. Kimmo Puranen uskoo, että toteu-

tuessaan investointi voisi nostaa uuden metsälain mahdollistamat nopeamman kierron kasvatustavat mielenkiintoisiksi vaihtoehdoiksi perinteisen tukin kasvatuksen rinnalle. ”Vakaampi kuitupuun kysyntä antanee piristysruiskeen myös omatoimisen metsänomistajan kevytkalustolla suorittamaan ensiharvennukseen ja tekee siitä taloudellisesti nykyistä kannattavampaa.” Metsällä monia arvoja

Noin 150 hehtaarin tilan pitäminen mahdollisimman hyvässä kunnossa on uusillekin omistajille kunnia-asia, mutta metsään liittyy myös paljon muita kuin taloudellisia arvoja. ”Oman metsän virkistyskäyttö ja sen antama henkinen hyvinvointi ovat nousseet vuosien mittaan yhä merkittävämmäksi asiaksi. Esimerkiksi marjastus ja metsästys ovat tärkeitä harrastuksia. Tässä lähellä Kivijärven saaressa sijaitseva kesämökkimme mahdollistaa metsän hyödyntämisen eri tarkoituksiin hyvin”, Kimmo Puranen kuvailee. Isä vahvistaa, että virkistyskäyttö on aina pyritty huomioimaan tilan metsänhoidossa. Syksyisin isä ja poika liikkuvat metsässä hirvestämässä, jolloin on myös hyvä mahdollisuus suunnitella tulevia töitä. ”Metsistä on korjattu puuta vuosien varrella kutakuinkin kasvua vastaava määrä. Mutta en ole mikään tehometsätalouden kannattaja, vaan kaikki työt on aina tehty luonnon ehdoilla. Kun uusi metsä on saatu kasvatettua taimikonhoitovaiheen ylitse, on edessä aina huolettomampia vuosia.”

ne mahdollisimman pian. Kastele taimia tarvittaessa varastoinnin aikana. Oikein varastoituina ja kasteltuina taimet säilyvät hyväkuntoisina 2–3 viikkoa.

JOS OLET tilannut pakkasvarastoituja taimia, jotka tulevat jäisinä laatikoissa, toimi näin:

• Siirrä laatikot varjoon ja avaa laatikoi-

den kantokahvat, jotta ilma vaihtuu laatikoissa. Jos taimet on toimitettu säkeissä, rullaa säkki auki paakun yläreunaan asti. • Anna taimien sulaa suoralta auringonvalolta suojassa ja viileässä paikassa. Yleensä sulaminen kestää 3–5 vuorokautta. • Kun taimipaakut ovat sulaneet ja irtoavat toisistaan, on oikea aika istuttaa. Istuta taimet mahdollisimman nopeasti sulatuksen jälkeen. Jos et istuta taimia heti, seuraa niiden kosteutta ja kastele niitä tarvittaessa.

Taimien istuttaminen

• Istuta taimet sulaan ja muokattuun

maahan. Paras istutuspaikka on keskellä mätästä tai jos mättäitä ei ole tehty, muun kivennäismaapinnan korkeimmalla kohdalla. Mättään keskelle, riittävän syvälle istutettu taimi juurtuu ja kasvaa parhaiten. • Jätä paakun päälle noin 5 senttimetrin maakerros. Taimen ympärille jäävä kivennäismaapinta suojaa taimea tukkimiehentäin aiheuttamilta tuhoilta. Vältä istuttamista muokkaamattomaan maahan! • Tyhjät taimilaatikot voi viedä seka- tai energiajätteeseen.

34 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 34

15.5.2014 9.54

KOLUMNI

Paukutteleva palokärki Suomalaisissa metsissä taloudellinen hyödyntäminen ja virkistyskäyttö yhdistyvät luontevasti. Kestävää metsätaloutta parhaimmillaan. Tämä pitäisi vielä todistaa lopputuoteasiakkaallekin. MUISTAN HYVIN viime syksyn hirvijahtipäivän, kun istuin passissa aurinkoisella rinteellä, jossa palokärki työsti vieressäni ollutta keloutunutta säästöpuuta. Linnun aiheuttama pauke haittasi metsästäjän äänihavaintojen tekemistä, mutta hirven saantiin sillä ei ollut vaikutusta. Peitteisen rantavyöhykkeen turvin hirvi pyrki pakoon sitä jäljittävää koiraa, hirven kannalta tuhoisin seurauksin. LUONNON ja metsien monimuotoisuuden säi-

JUSSI RIPATTI METSÄNOMISTAJA YMPÄRISTÖPÄÄLLIKKÖ METSÄ GROUP

lyminen on tärkeä asia. Viimeisimmässä Suomen uhanalaisten lajien seurantatutkimuksessa todettiin, että monien lahopuusta riippuvien lajien uhanalaisuus oli pienentynyt. Tämä on selkeä esimerkki kestävästä metsätaloudesta ja etenkin metsäsertifioinnin vaikutuksesta maassamme. SÄÄSTÖPUITA on jätetty metsiemme uudistusaloille

metsäsertifiointimielessä 1990-luvun lopusta lähtien. Säästöpuiden jättäminen ja vesistöjen suojakaistojen säästäminen ovat hyvin pieniä uhrauksia meiltä metsäomistajilta. Metsien luontoarvojen vaaliminen lisää myös niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia. Tämä ei toteudu esimerkiksi plantaasimetsätaloudessa eteläisellä pallonpuoliskolla. METSIEN VASTUULLINEN ja kestävä käyttö on suurim-

malle osalle suomalaisista kuluttajista itsestäänselvyys. Ostaessamme kotimaisesta puusta valmistettuja tuotteita meillä ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tuotteen raaka-aine tulisi kestävästi hoidetuista lähteistä – sen voimme itsekin havaita metsissämme. TILANNE EI OLE kuitenkaan välttämättä sama rajo-

ja vahvat brändimme kuten sauna ja sisu tunnetaan maailmalla, ei ulkomaalaisella kuluttajalla ole useinkaan tietoa metsiemme tilasta ja vastuullisesta hyödyntämisestä. Moni kuluttaja kantaa aiheellisesti huolta maailman metsien tilasta ja valitettavan yleisesti esiintyvästä metsäkadosta. Samanlainen huoli ohjaa myös monen suuryrityksen ja valtion puupohjaisten tuotteiden hankintapolitiikoita.

TÄMÄN VUOKSI tarvitsemme kansainvälisen, riippumattoman ja kolmannen osapuolen myöntämän metsäsertifioinnin, jonka avulla meidän on helppo puolueettomasti todentaa metsiemme kestävä käyttö. Metsäsertifiointi ei ole yksistään metsäteollisuuden myyntimiehen keino saada tuotteet paremmin kaupaksi, vaan se takaa suomalaisen puuraaka-aineen kysynnän ja hyödyttää siten meitä metsänomistajia. Puun kasvattaminen, jalostaminen ja tuotteiden kauppa täytyy nähdä yhtenä kokonaisena arvoketjuna, jossa kaikki osa-alueet tukevat toisiaan. Ilman yhtä ei ole toista osa-aluetta. MEIDÄN SUOMALAISTEN kannattaa olla ylpeitä siitä,

miten olemme hoitaneet metsiämme. Niiden kestävä käyttö, ja koko suomalaisen metsän tarina aina 1900luvun alkupuolesta tähän päivään saakka on ollut menestys, josta on ilo päästä kertomaan lopputuoteasiakkaille. Metsien sertifioinnilla takaamme sen, että viestimme vastuullisesta ja kestävästä metsien käytöstä otetaan markkinoilla uskottavasti vastaan. Tämä takaa suomalaisen puun kilpailukyvyn ja menekin tulevaisuudessa. Ja monipuolisen ruokavalion palokärjelle, ärsyttipä se sitten hirvijahdissa tai ei.

jemme ulkopuolella. Vaikka oletamme, että Suomi METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 35

16.5.2014 16.40

YRITTÄJÄ TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVA Seppo Samuli

Heleniuksille puunkuljetus on elämäntapa Somerolaiset Erpo Helenius ja hänen poikansa Mikko ja Juhani kuljettavat kahdella autollaan Metsä Groupin puuta Lounais-Suomen tuotantolaitoksille. Isä sanoo puunkuljetuksen olevan elämäntapa, joka edellyttää tietynlaista työhulluutta.

rpo Heleniuksen isä aloitti kuljetusyrittämisen 1950-luvun alussa kaksiakselisella kippilava-autolla. Tuolloin kyydissä kulki ainakin soraa ja halkoja. ”Pikkupoikana olin usein mukana työmaalla seuraamassa halkokuormien lastaamista, miesvoiminhan se silloin tehtiin. Koulun ja armeijan jälkeen jäin isälle töihin, autot kiinnostivat tietysti nuorta miestä enemmän kuin mikään muu”, vuonna 1951 syntynyt Helenius kertoo. ”Metsäliitolle isä ajoi aluksi täyspuhtaaksi kuorittua, metrin mittaista pölkkyä. 1950-luvulla puuta sitä vietiin paljon Salon Vuohensaaren rantaan ja kipattiin mereen puomien rajaamalle alueelle, josta hinaaja lähti viemään niitä lauttana eteenpäin.” Hydraulinen nosturi ihmetyksen aihe

Mullistava asia yrityksen toiminnassa oli vuonna 1965 käyttöön otettu hydraulinen nosturi. Varastopaikalle saattoi kuulemma kertyä isokin porukka ihmettelemään, miten kuorman teko nosturilla sujui. Vuonna 1999 hankittu hyttinosturi oli suuri askel työterveyden ja -hyvinvoinnin kannalta. Vuodesta 1985 lähtien puuta on ajettu vain Metsäliitolle. ”Ajoja on riittänyt. Viimeisimmät vuodet ovat olleet työntäyteisiä liki kokonaan ilman lomautuksia, jotka ennen olivat kevään korvalla aika tavallisia. Metsäenergian kuljettaminen on tuonut kesäaikaan tarpeellisia lisäajoja.” Somerolta katsottuna etäisin puun toi-

mituskohde on Metsä Fibren Rauman tehdas. Tukkia Heleniukset kuskaavat Metsä Woodin Rengon ja Kyrön sahoille, ja vielä järeämpää puuta Kertopuutehtaalle Lohjalle. Pojat mukaan toimintaan

Heleniuksella on neljä poikaa, joista Mikko ja Juhani ovat mukana kuljetustoiminnassa. ”Pikkuisen työhullu tässä hommassa on pakko olla. Tälläisessä perheyrityksessä työ tahtoo väkisinkin hallita koko elämää, mikä vaatii läheisiltä joustoa”, isä sanoo. Mikko Helenius kävi lukion ja suunnitteli teknisen alan opintoja, mutta lopulta koulunkäynti pidemmälle ei kiinnostanutkaan. ”Työnä tämä on mukavaa hommaa, yhtään samanlaista päivää ei varmasti ole.” ”Minulle mukaantulo oli aika itsestään selvä asia, vaikka isä yritti viimeiseen asti estellä”, Juhani Helenius nauraa. ”Kokeilin metallihommiakin ensin, mutta puutavara-auton rattiin kuitenkin päädyin.” Pojat ajavat viime vuonna hankitulla 68-tonnisella autolla kahta vuoroa, ”niin ehditään elää vähän muutakin elämää”, neljän lapsen Mikko-isä sanoo. Juhanilla on uusperhe, johon kuuluu myös hänen kolme poikaansa. Isä-Helenius ajaa päiväajoa vanhemmalla, 64-tonnisella autolla. Moniosaamista tarvitaan

Miehet sanovat, että kuljetusyrittäminen on nykyään huomattavan paljon muutakin kuin kuorman kuljetusta. ”Tämänko-

koisessa yrityksessä kaikki muukin pitää hallita itse: pitäisi olla tietotekniikkamies, remonttimies, huoltomies ja vähän laskentamieskin, jotta viivan alle saa kertymään riittävästi”, Erpo Helenius sanoo. ”Moniosaamista tosin tunnutaan tänä päivänä vaadittavan alalla kuin alalla.” Viime aikoina Heleniuksia on rassannut uusi kuljetusten ohjausjärjestelmä, joka ei miesten mukaan ole vielä näyttänyt parhaita puoliaan. ”Turhan paljon kuluu aikaa tietokoneen äärellä, niin kotona kuin autossa”, Mikko sanoo. ”Mutta on näistä järjestelmäuudistuksista selvitty ennenkin ja puut saatu perille tuotantolaitoksille.” ”Ilman poikia en varmaan tätä hom-

36 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 36

15.5.2014 9.54

Veljekset Mikko (vas.) ja Juhani Helenius ajavat kahta vuoroa yrityksen uudella 68-tonnisella autolla ja isä Erpo Helenius päivävuoroa vanhemmalla autolla.

maa enää tekisi, mutta onneksi heiltä tietotekniikan käyttö sujuu minua paremmin”, Erpo Helenius sanoo. Myös pojat olisivat mieluummin tien päällä, mutta ajoreittejä pitää suunnitella usein iltaisinkin. EU pitää huolta

Heleniukset tekevät myös autojen huollon ja korjaukset pääasiassa itse. Miehet tosin sanailevat, että EU pitää yrittäjistä niin hyvää huolta, että heidän pitäisi melkein teettää huoltotyöt jollakin ulkopuolisella. ”Ymmärrän hyvin, että liikenneturvallisuuden takia kuljettajan ratissaoloaikaa säädetään laeilla ja direktiiveillä. Mutta me yrittäjät emme saisi 48-tuntisen työ-

viikon jälkeen huoltaa autojamme edes viikon loppuisin”, Mikko Helenius sanoo. ”Onneksi voimme jakaa hommia kolmen miehen kesken.” ”Yrittäjän vapaudesta ei enää paljon voi puhua. Kuljetustoiminta taitaa olla kaikkein pisimmälle säädeltyä yritystoimintaa”, veli täydentää. Veljekset kuitenkin sanovat, että he jatkavat yrityksen toimintaa tulevaisuudessakin. ”Emme me varmaan mitään muutakaan keksi”, he nauravat. Toiveissa riittävänkokoinen kääntöpaikka

Heleniukset haluavat lähettää terveisiä

metsänomistajille, jotta heidän työmaidensa varastoilla olisi riittävästi tilaa puutavara-autolle. ”Vaikka isotkin autot saa aika näppärästi kääntymään, joskus tuntuu kuin puunajoa varastolta pois olisi otettu leimikolla lukuun ollenkaan”, Juhani Helenius miettii. ”Ja hankintahakkaajienkin puut pitäisi olla paikassa, josta ne on helppo noutaa. Edelleen pinoja löytyy hankalasti navetan taakse varastoituina”, hän jatkaa. Tänä keväänä Heleniusten kuljetusalueella on ollut ehkä tavallistakin enemmän hankintapuuta haettavana, kun metsänomistajat ovat tehneet myrskyssä kumoon menneet puunsa hankintapuuksi. METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 37

15.5.2014 9.54

ASIAKAS TEKSTI Sami Karppinen KUVA Jussi Tuokkola

Menekkiä pohjoiselle puulle Metsä Group hankkii puuta Suomen jokaisessa kunnassa pohjoisinta Lappia myöten. Jotta jäsenten tuottamalle puulle voidaan varmistaa menekki kaikissa suhdanteissa, tarvitaan pitkien etäisyyksien Pohjolassa myös pitkäjänteistä kumppanuutta yritysten välillä.

etsä Groupille on tärkeää, että pystymme vastaamaan jäsentemme puukaupallisiin tarpeisiin kaikkialla Suomessa. Pohjois-Suomi on meille erittäin merkittävä puunhankinta-alue, jossa osuuskunnalla on vahvat perinteet”, Pohjois-Suomessa Metsä Groupin asiakaspäällikkönä toimiva Heikki Parpala kertoo. Parpala vastaa alueellaan Metsä Groupin ulkopuolisten laitosten puun myyntija ostomäärien sovittamisesta puunhankinnan, omistajajäsenkunnan ja oman teollisuuden tarpeisiin sopiviksi. Monisyinen puupalapeli on koottava siten, että kotimainen puu saadaan pitkien välimatkojen Pohjolasta kilpailukykyisesti maailman markkinoille. ”Yksi lisähaaste on se, ettei Metsä Groupilla ole pohjoisimmassa Suomessa omia mekaanisia puunjalostuslaitoksia. Jotta omistajajäsentemme puun menekki voidaan varmistaa vaihtuvissa suhdanteissa, on tärkeää, että myös sahapuulle löytyy toimituskohteita järkevän kuljetusmatkan päästä. Tämän vuoksi tarvitsemme yhteistyökumppaneita, joista Pölkky Oy on yksi merkittävimmistä.”

Pölkyn toiminnassa jatkojalostuksen merkitys on kasvanut jatkuvasti. Monipuolinen tuoteperhe on mahdollistanut yrityksen kilpailukykyisen toiminnan logistisesti haastavassa maantieteessä. ”Tuotantomme arvosta yli kolmannes tulee sahatavarasta edelleen jalostetuista tuotteista, kuten höylätavarasta, pintakäsitellyistä ja liimatuista tuotteista sekä painekyllästeistä. Olemme myös entistä tiiviimmin mukana asiakkaiden omissa projekteissa. Pölkyn osakkuusyritys Kuusamo Hirsitalot on vahva lisä jalostustuotannon kehittämisessä”, parikymmentä vuotta Pölkyssä vaikuttanut Virranniemi kertoo. Pölkky Oy on viime vuosina kasvanut voimakkaasti yritysostoin. Merkittävin hankinnoista on ollut kaksi vuotta sitten UPM:ltä ostettu Kajaanin sahan liiketoiminta. ”Sahan startti on yllättänyt meidät positiivisesti. Laitoshankinnan myötä sahatavaran tuotantomme on kasvanut noin 30 prosenttia. Sahatavaratuotannon vahvistuessa myös asiakassuhde Metsä Groupin kanssa on syventynyt”, Virranniemi kertoo.

Pian puoli vuosisataa pohjoisen puun jalostusta

Pölkky ja Metsä Group ovat molemmat kotimaahan sitoutuneita toimijoita, jotka ovat ansainneet metsänomistajakunnan luottamuksen vuosikymmenten työllä. Samansuuntaiset arvomaailmat ovat luoneet myös yritysten väliselle asiakassuhteelle luontevan perustan. ”Metsä Groupin tavoitteena on kasvattaa jäsentensä metsäomaisuuden arvoa. Pyrimme varmistamaan, että jäsenillämme on mahdollisuudet harjoittaa metsätaloutta kannattavasti kaikkialla Suomessa – myös pohjoisessa. Pölkyn kaltaiset luotettavat ja vakavaraiset kumppanit ovat siksi tärkeitä”, Parpala kuvailee.

Kuusamolainen perheyhtiö Pölkky Oy on yksi Suomen suurimmista itsenäisistä puunjalostajista, joka käyttää tuotteissaan pohjoissuomalaista havupuuta – on käyttänyt jo lähes viisi vuosikymmentä. ”Tukin sydänpuussa tiivistyy ydinosaamisemme: pohjoisen hitaasti kasvanut puu laadukkaasti jalostettuna. Näiden kyllästettyjen terassilautojen sesonki on nyt keväällä kovimmillaan”, Pölkky Oy:n varatoimitusjohtaja ja metsäpäällikkö Hannu Virranniemi kuvailee yhtiön kyllästyslaitoksella Oulussa.

Metsänomistaja hyötyy kumppanuudesta

Asiakaspäällikkö Heikki Parpala (vas.) ja Pölkky Oy:n varatoimitusjohtaja Hannu Virranniemi kiittelevät metsänomistajia siitä, että PohjoisSuomen puukauppa on sujunut viime vuodet jouhevasti.

38 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 38

15.5.2014 9.54

Virranniemi korostaa, ettei kilpailukykyinen puunjalostus olisi Suomessa mahdollista ilman pitkäjänteistä kumppanuutta yritysten välillä. ”Tuotantokapasiteettimme on 650 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa, joten puunhankinnan ja -jalostuksen yhteydessä meille tulee raakaainetta, jota emme itse pysty hyödyntämään. Pelkästään tukkia ei metsästä pysty ostamaan. Tai kääntäen, sahata ei voi, jos sivutuotteille ei ole toimivia markkinoita. Siksi meillä on monia kumppanuusyrityksiä, joista Metsä Group lukeutuu pitkäaikaisimpiin ja merkittävimpiin.” Kun lopputuotteen käyttäjät ovat toisella puolen maapalloa, vaatii kilpailukyvyn säilyttäminen viimeisen päälle viilattua logistiikkaa kannolta saakka. Lopulta paikallisen metsäteollisuuden kilpailukyvystä hyötyykin suoraan metsänomistaja. ”Suomalaisen metsänomistajan metsäomaisuuden arvo on juuri se, mitä teollisuus pystyy puusta hakkuuhetkellä maksamaan”, Virranniemi konkretisoi. Tasainen puukauppa luo pohjan investoinneille

Pohjois-Suomessa puukauppa on viime vuodet sujunut jouhevasti, josta Virranniemi ja Parpala antavat kiitokset metsänomistajille. ”Kolmen pohjoisimman metsäkeskuksen alueella hakkuupotentiaalista on hyödynnetty noin 80 prosenttia, mikä on valtakunnallisesti erittäin korkea luku. Toissa vuonna metsäteollisuus maksoi PohjoisSuomeen yhteensä lähes 450 miljoonaa euroa kantorahatuloja sekä korjuu- ja kuljetusmaksuja. Raha tulee lähes kokonaan maailmalta, joten metsien merkitystä paikallistalouteen ei voi liikaa korostaa”, Virranniemi toteaa. Tasapainon löytäminen metsien kasvun ja teollisuuden puunkäytön välille vaatii aktiivista vuoropuhelua metsänomistajien ja teollisuuden välillä. ”Kovalla työllä saavutettu ennätysmäinen puuvaranto ei hyödytä ketään, jos puuta ei tule markkinoille. Tasaisen puukaupan myötä syntyvä luottamus puun saatavuuteen luo uskoa alan tulevaisuuteen ja pohjaa uusille investoinneille”, Parpala sanoo. Pitkän linjan metsäammattilaiset uskovat vankasti kotimaisen puun mahdollisuuksiin. ”Maailman isot trendit tukevat niitä arvoja, joita kotimainen puu tarjoaa niin pakkauksiin kuin rakentamiseenkin. Kun kehitys onnistutaan hyödyntämään, taataan toimeentulon eväät metsänomistajille ja teollisuudelle jatkossakin”, miehet vakuuttavat. METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 39

15.5.2014 9.54

PÄIVÄ PAISTAA TAAS METSÄALALLA Metsäteollisuus on pitkähkön tauon jälkeen saamassa uutta tuulta purjeisiinsa. Uusien investointihankkeiden, kumppanuuksien ja toimintatapojen ansiosta toimialan tulevaisuus näyttää jälleen valoisalta, kokenut metsäalan asiantuntija Petteri Pihlajamäki vakuuttaa.

lmassa on nyt selvästi positiivisempaa virettä kuin vielä muutama vuosi sitten. Metsäteollisuus tekee tosissaan uutta tulemistaan, ja tulevaisuus näyttää lupaavalta”, Pöyry Management Consultingin toimialajohtaja Petteri Pihlajamäki tiivistää. Mies tietää mistä puhuu, sillä hän on seurannut kotimaista metsäteollisuutta ja sen toimintaympäristön muutosta pian 30 vuotta. Kyseiseen ajanjaksoon mahtuu niin kiivaan kasvun, investointien ja kansainvälistymisen kuin mittavien uudelleenjärjestelyjen ja säästökuurien vuosia. Nyt pitkäksi venyneestä suhdannesu-

”Nyt ollaan uuden kehitystaipaleen alkupäässä.” musta on kuitenkin päästy selvemmille vesille, ja suunta on Pihlajamäen mukaan parempaan päin. Tästä kertovat selvää kieltään myös viime kuukausien investointiuutiset, tuoreimpana esimerkkinä Metsä Fibren suunnitelmat jättimäisestä bio-

tuotetehdasinvestoinnista Äänekoskelle. ”Metsäalaan liittyvä uutisointi oli muutama vuosi sitten turhan negatiivista. Ala on monien pessimistien yllätykseksi onnistunut uusiutumaan, luomaan perinteisen paperin ja sahatavaran rinnalle uusia tuotteita ja hakemaan uusia markkinoita”, Pihlajamäki sanoo. Toimivat puumarkkinat elinehto

Toimialalla selkein muutos on painopaperin tasaisesti laskeva kulutus kypsillä markkinoilla, kuten Euroopassa. Tähän trendiin on internetin aikana turha edes odottaa käännettä.

40 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 40

16.5.2014 16.43

TULEVAISUUS TEKSTI Timo Sormunen KUVA Seppo Samuli

INFO

Tärkeä kansantalouden tukijalka • Metsäteollisuus on erittäin merkittävä kansantalouden tukijalka. Ala

tuo Suomeen noin 20 prosenttia vientituloista ja työllistää erityisesti maakunnissa. • Metsäteollisuus työllistää suoraan noin 48 000 henkilöä Suomessa. Heistä 22 000 on paperi- ja kartonkiteollisuudessa ja 26 000 puutuoteteollisuudessa. Lisäksi noin 9 000 henkilöä työskentelee huonekalutuotannossa. Metsäteollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset ovat moninkertaiset. • Suomessa on 49 paperi-, kartonki- ja sellutehdasta, noin 130 teollista sahaa sekä useita levytehtaita ja puutuotealan yrityksiä. • Metsäteollisuuden tuotannon arvo Suomessa on noin 20 miljardia euroa. Se on lähes 20 prosenttia koko Suomen teollisuustuotannon arvosta. • Metsäteollisuuden yritykset ovat käyttäneet vuosittain noin 100 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan Suomessa. Metsäteollisuuden osuus tehdasteollisuuden kiinteistä investoinneista on noin 20 prosenttia. • Vuonna 2013 puun korjuumäärä oli noin 56 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden puunkäyttö oli 63 miljoonaa kuutiometriä, josta noin 80 prosenttia oli kotimaista puuta. Lähteet: Metsäteollisuus, Tilastokeskus, Tullihallitus

”Puu on kierrätettävä ja ekologinen raaka-aine, jolle löytyy tulevina vuosina entistä monipuolisempia käyttökohteita. Se on varmasti metsänomistajillekin hyvä uutinen”, toimialajohtaja Petteri Pihlajamäki sanoo.

Muilla sektoreilla on sen sijaan edelleen imua. Näin etenkin pakkaus- ja pehmopaperipuolella, joissa kasvu tulee entistä enemmän Aasiasta ja Kiinasta. ”Tämä tietysti asettaa omat haasteensa suomalaisyritysten kilpailukyvylle ja etenkin logistiikalle. Yksi harmi on myös tuleva rikkidirektiivi, joka tuo vuositasolla noin 200 miljoonan euron lisälaskun.” Jotain alan positiivisesta kierteestä kertoo Pihlajamäen mukaan sekin, että takavuosina likipitäen loputtomalta tuntuneesta puumarkkinoiden sahausilmiöstä on päästy selvästi tasaisempaan kaupantekoon. Viimeiset pari vuotta puukauppa

on käynyt sutjakkaasti, ja hankintamäärät hipovat jo takavuosien huippulukemia. ”Kaikki tämä kertoo metsänomistajien ja metsäteollisuuden entistä paremmasta keskinäisestä luottamuksesta ja yhteistyöstä. Metsäteollisuus tarvitsee menestyäkseen toimivat kotimaiset puumarkkinat, joilta saadaan laadukasta raaka-ainetta tasaisesti sekä järkevin ja ennustettavin hinnoin. Se on pitkän päälle kaikkien etu”, Pihlajamäki painottaa. Innovaatioilla eteenpäin

Ylikapasiteetin karsinnan ja tuotannon järjestelyjen ohella kiitosta saa metsäteolli-

suuden innovaatiotahti. Takavuosien osin jo hylätyistä tutkimusaihioista on syntymässä tulevaisuuden menestystarinoita varsin laajalla rintamalla. Esimerkkeinä Pihlajamäki mainitsee bioenergiaan ja biopolttoaineisiin liittyvät tuotekehityshankkeet, jotka ovat poikineet jo ensimmäisiä tuotantolaitosinvestointeja. Myös selluteollisuuteen ja etenkin selluloosakuituun liittyy kiinnostavia kehityspolkuja. Yksi niistä on käyttää selluloosaa perinteisen puuvillan korvaajana tekstiiliteollisuudessa. ”Pitää muistaa, että puu on kierrätettävä ja ekologinen raaka-aine, jolle löytyy tulevina vuosina varmasti entistä laajempia ja monipuolisempia käyttökohteita. Oikeastaan voisi sanoa, että puun ja erilaisten puupohjaisten tuotteiden osalta ollaan kokonaan uuden kehitystaipaleen alkupäässä”, Pihlajamäki visioi. Tämä kuulemma metsänomistajan kannattaa pitää mielessä myös silloin, kun miettii oman metsäpalstansa tulevaisuutta ja arvoa. ”Pienenkin metsäpalstan puulle löytyy tulevina vuosina monipuolisempia käyttökohteita kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Lisäksi uuden metsälain ansiosta metsän arvoa voi mitata ja palstaa hoitaa entistä useammalla tavalla. Puulla on aina arvonsa, mutta metsä on monelle tärkeä myös virkistyslähteenä”, Pihlajamäki lisää. METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 41

16.5.2014 16.45

TÖITÄ TEKIJÖILLE TEKSTI Asta Hirvonen KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen JA Kimmo Metsälä

JUT TUSARJASSA ESITELL Ä ÄN ME TSÄ AL ALLE T YÖLLIST YNEITÄ NUORIA .

Vastuuta ja vapautta ”Parasta työssäni on vastuu ja sen mukanaan tuoma vapaus.” Markus Hämäläinen, 30 Käyttöinsinööri Metsä Tissue, Mänttä

uusikon urasta nuorempana haaveillut Markus Hämäläinen löysi oman alansa metsäteollisuudesta. Trainee-ohjelma vei hänet käyttöinsinööriksi Metsä Tissuen Mäntän tehtaalle ja noin 50 alaisen esimieheksi.

Metsäteollisuus tuli tutuksi jo lapsuudessa. Olen kasvanut Kiteellä lastulevytehtaan piipun varjossa. Isäni oli tehtaalla tuotantopäällikkönä. Vielä lukioopintojen alussa mielessäni oli muusikon ura, mutta viimeisenä vuonna kirkastui ajatus siitä, että täytyy hankkia jokin ”oikea” ammatti.

Valmistuin vuonna 2010 diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta. Pääaineeni oli paperinjalostustekniikka.

Hain valmistumiseni jälkeen Metsäliiton ensimmäiseen yhteiseen traineeohjelmaan. Tein ohjelmaan kuuluneet harjoittelujaksot pääasiassa Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla, lisäksi olin lyhyet jaksot Saksan ja Ruotsin tehtailla.

Työskentelen Mäntän tehtaalla tuotannon käyttöinsinöörinä. Vastuullani on jalostuksen ns. kuluttajatuotelinjat eli toiletti- ja liinalinjat. Työpäiväni alkaa käymällä kunnossapidon kanssa läpi edellisen vuorokauden aikana ilmenneet kunnossapitoa vaativat työt. Sen jälkeen selvitän tuotannon asioita ja kierrän vastuualueeni linjat. Sitten on jo kiirehdittävä aamupalaveriin. Tehtaan kahdella pääjalostuslinjalla on käynnissä merkittävä kehityshanke, ja se vie tällä hetkellä suurimman osan työpanoksestani. Minulla on noin 50 suoraa alaista. Pidän esimiesvastuusta, mutta koska alaisia on niin paljon, en millään ehdi aina keskittyä kaikkiin asioihin niin hyvin kuin haluaisin.

Parasta työssäni on vastuu ja sen mukanaan tuoma vapaus. En ole kiinni työvuoroissa, vaan pystyn suunnittelemaan päivieni sisältöä vapaammin. Työhöni kuuluu jonkin verran raportointia, mikä ei ole aina niin mieluista. Myös sen olen joutunut hyväksymään, että jokin homma on aina kesken. Tekisin mielelläni asiat valmiiksi kerralla alusta loppuun, mutta kun on monta asiaa menossa päällekkäin, pitää tarttua siihen, mikä huutaa kovimmalla äänellä tekijää.

Perheessämme on kaksi pientä lasta, 2,5-vuotias tyttö ja pian vuoden täyttävä poika, ja heidän vuokseen olen pyrkinyt tietoisesti lisäämään kotona viettämääni aikaa. Vapaa-ajalla urheilen paljon. Talvisin hiihdän ja käyn salilla, kesällä juoksen ja pyöräilen. Myös vaimoni liikkuu aktiivisesti, ja molempien liikuntaharrastukset sanelevatkin pitkälti perheemme arkiohjelmaa. Olen soittanut rumpuja ala-asteelta saakka, ja meillä on edelleen vanhojen musiikkiopiston aikaisten kavereiden kanssa bändi, jonka kanssa teemme silloin tällöin lähinnä hääkeikkoja.

Metsäteollisuudessa on tarjolla monipuolisia tehtäviä eri aloja opiskelleille. Vaikka metsäteollisuudessa tehostetaan edelleen toimintaa, on alalla uutisoitu jo valonpilkahduksista, kuten uusista investoinneista. Haastavia ja vastuullisia työtehtäviä on siten tarjolla varmasti myös tulevaisuudessa.

42 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 42

16.5.2014 16.47

NÄITÄ KYSYIMME

1. Mikä toi sinut alalle töihin?

2. Millainen koulutus sinulla on?

3. Miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi?

”Voin toimia itseohjautuvasti, ja pystyn vaikuttamaan työtehtäviini.” Olli Kokki, 29 Käyttöpäällikkö Metsä Fibre, Joutseno

lli Kokki palasi töiden perässä lapsuuden ja nuoruuden kotipaikkakunnalleen Joutsenoon. Sellutekniikan diplomiinsinööri haluaa olla tiiviisti mukana tehtaan päivittäisessä toiminnassa.

4. Mitä teet, mikä on parasta työssäsi?

5. Mikä ei ehkä ole niin mukavaa?

Tehdasympäristö on minulle tuttu lapsuudesta saakka. Aloitin haalarihommat jo 13-vuotiaana isäni konepajalla. 18-vuotiaana olin mukana tekemässä seisokkihuoltoa terästehtaalla – kesätöissä olin muun muassa sellutehtaalla.

Valmistuin vuonna 2012 diplomiinsinööriksi Aalto-yliopistosta Otaniemestä. Pääaineeni oli sellutekniikka ja sivuaineeni paperitekniikka.

Tein sellutehtaalla kesätöitä ja 3 tuurauksia opiskeluaikana. Valmistumisen jälkeen pääsin käyttöinsinööriksi Metsä Fibren Rauman tehtaalle, jossa olin kaksi vuotta. Sitten kysyttiin, kiinnostaisiko minua jatkaa uralla eteenpäin ja tarjottiin käyttöpäällikön tehtävää Metsä Fibren Joutsenon tehtaalta. Aloitin täällä helmikuun alussa. Päätehtäväni on vastata tehtaan päivittäisestä pyörittämisestä yhdessä osastovastaavien ja vuoroinsinöörien kanssa. Tehtäviini kuuluu myös esimerkiksi tuotannonsuunnittelua. Minulla on kahdeksan alaista, joten hoidan myös henkilöstöasioita. Uuteen työhöni kuuluu ihmisten johtamista, kun aikaisemmin työni oli enemmän prosessin johtamista, koneiden ja laitteiden seurantaa. Tämä on

6. Mitä teet vapaa-ajallasi?

7. Mitä sanot alalle mielivälle?

mielenkiintoista ja tuntunut luontevalta. Minulle on kuitenkin tärkeää, etten vieraannu tuotantoprosessista. En halua olla pelkästään henkilöjohtaja, vaan pitää ammattitaitoani yllä ja olla mukana tehtaan päivittäisessä ajamisessa. Pidän siitä, että voin toimia itseohjautuvasti ja pystyn vaikuttamaan työtehtäviini ja siihen, missä järjestyksessä niitä teen. Päivät venyvät välillä väkisinkin pitkiksi, ja silloin omista menoista on joustettava. Mutta niin se on aina uudessa paikassa, ja tilanne rauhoittuu ajan kuluessa.

Moottoripyörällä tulee päristeltyä jonkin verran. Harrastan myös monipuolisesti liikuntaa, muun muassa lenkkeilyä, laskettelua ja pyöräilyä.

Oppi ei kaada koskaan ojaan. Työntekijäpuolelle suuntautuvilla on hyvä olla sähköautomaatio- tai kunnossapito-osaamista, insinööritehtävät vaativat ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoisen koulutuksen. Työn kautta kouluttautuu sitten kyseisen tehtaan tarpeen mukaiseksi selluntekijäksi. Metsäteollisuudessa riittää töitä niin kauan kuin on metsiäkin.

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 43

15.5.2014 9.55

Navetassa on rungon lisäksi käytetty paljon puuta, mikä parantaa varmasti asukkaidenkin viihtyvyyttä.

44 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 44

16.5.2014 16.49

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI Sanna Haanpää-Liukko KUVAT Antti Hannuniemi

Herefordit saivat arvoisensa navetan Kertopuusta Kestävä kehitys on Kosken kartanon toiminnan kantava ajatus. Siksi myös uuden pihattonavetan rakennusmateriaaliksi valikoitui puu. Navetan kertopuiset kolminivelkehät ja liimapuiset mastojäykisteet toimitti Metsä Wood.

osken kartanon isäntä Fredrik von Limburg Stirum ja Metsä Woodin myynti-insinööri Hannu Veikkola tarkastelevat molemmat tyytyväisinä tilan uudenkarheaa pihattonavettaa. Yhtä tyytyväisiltä oloonsa näyttävät navetan asukkaat, Hereford-karjan lehmät ja vasikat. Noin tuhatneliöisen navetan leimaa-antavin piirre ovat rakennuksen rungon muodostavat kolminivelkehät, jotka on valmistettu Kertopuusta. Navetan luonnollinen ulkoasu miellyttää silmää ja luontuu maisemaan, mutta merkittävin syy siihen, että Kosken kartanon isäntä valitsi navetan rakennusaineeksi juuri puun, löytyy muualta. ”Meillä kaiken toiminnan lähtökohta on ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen. Puu valikoitui rakennusmateriaaliksi, koska sen ympäristökuormitus ja hiilijalanjälki ovat pienempiä kuin esimerkiksi metallisella ratkaisulla.” Osa kartanon alueen rakennuksista on peräisin sen perustamisen alkuvuosikymmeniltä 1700-luvulta, ja ne ovat puurakenteisia. Paikan historiaakin ajatellen navetan materiaalivalinta tuntuu siis hyvältä.

mahtuvat kulkemaan isotkin työkoneet.” Metsä Woodin vakiomittaiset kehät toimitetaan valmiiksi lopulliseen muotoonsa sahattuina, ja osat liitetään toisiinsa työmaalla. Rakennus on helppo pystyttää, ja rakenteet ovat kevyitä käsitellä.

Rautaruukista luomukarjatilaksi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla sijaitsevan Kosken kartanon historia juontaa juurensa vuoteen 1679, jolloin paikalle perustettiin Kosken rautaruukki. Nykyisen isäntäsuvun omistuksessa tila on ollut liki parisataa vuotta – tilaa vuodesta 2007 lähtien isännöinyt Fredrik von Limburg Stirum edustaa jo kuudetta sukupolvea. Maa- ja metsätalous ovat olleet tilan pääelinkeinoja 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Ensimmäiset Hereford-lihakarjan eläimet tulivat tilalle vuonna 1967, ja karjatalous onkin kasvanut kuluneiden vuosikymmenten aikana tilan pääelinkeinoksi. Tällä hetkellä kartanon lai-

Kolminivelkehän Kertopuu valmistetaan kotimaisesta havupuusta. tumilla käyskentelee noin 300-päinen karja. Arvostettu Hereford-luomuliha myydään suoraan tilalta pääosin yksityishenkilöille. Vakavasta kiinnostuksesta ympäristöasioita kohtaan kertoo se, että tilalla siirryttiin peltoviljelyn osalta luomuun vuonna 2002 ja karjankasvatuksessa vuonna 2005. Tätä nykyä kartano onkin tunnettu paitsi Koskis Hereford -luomulihakarjastaan myös aktiivisesta työstä luonnonhoidon ja ympäristönsuojelun parissa. Tämä työ ulottuu myös kartanon metsiin.

Hintakilpailukykyä vakioinnilla Kertopuusta valmistetut kolminivelkehät ovat tekemässä uutta tulemista maatalousrakentamiseen – ja tällä kertaa ryminällä. ”Meillä oli vastaava tuote valikoimissa kymmenisen vuotta sitten, mutta se ei lähtenyt silloin lentoon. Nyt vakioinnin kautta saavutettu kilpailukykyinen hinta ja ympäristötietoisuuden vahvistuminen ovat luoneet Kertopuukehille uudet markkinat”, vuodesta 2000 Metsä Woodin palveluksessa viihtynyt Veikkola kertoo. Kolminivelkehien ympärille on helppo rakentaa melkein mitä tahansa – ja maataloudessa riittää tarvetta erilaisille suurille halleille, kuten konehalleille, lantaloille, navetoille ja erilaisille varastoille. ”Kehäväli voi olla jopa kuusi metriä, mikä mahdollistaa suuret ja leveät ovet, joista

Fredrik von Limburg Stirum (vas.) on tyytyväinen uudenkarheaan pihattonavettaansa. Myynti-insinööri Hannu Veikkola sanoo, että Metsä Woodin kolminivelkehät ovat tulossa ryminällä maatalousrakentamiseen. METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 45

16.5.2014 16.50

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Kolminivelkehien ympärille on helppo rakentaa melkein mitä tahansa, maatiloilla navettojen lisäksi erilaisia konehalleja ja varastoja. Kehäväli voi olla jopa kuusi metriä, jolloin rakennukseen saadaan riittävän suuret ovet isoillekin työkoneille.

Ennakkoluuloton edelläkävijä Kosken kartanon metsät ovat mukana PEFCsertifioinnissa ryhmäsertifikaatin kautta, ja lisäksi von Limburg Stirum on ensimmäinen yksityinen metsänomistaja, jolle on myönnetty oma FSC-sertifikaatti Suomessa. Koska metsien suojelu on tilan isännän sydäntä lähellä, hän on hyödyntänyt METSOn tarjoamia mahdollisuuksia. Kartanon metsistä noin kuusi prosenttia on METSO-suojelualuetta – kohteita on yhteensä yhdeksän. Suojel-

Voimat välittyvät kehänurkassa palkilta pilarille pulttiliitoksen avulla.

luilla aloilla kasvaa enimmäkseen vanhaa, jopa 120-vuotiasta kuusi- ja sekametsää. ”METSO-kohteet ovat tilamme metsien hienoimpia luontokohteita. Tuntuu hyvältä ajatella, että niissä luonnon kiertokulku saa jatkaa rauhassa omaa kulkuaan hamaan tulevaisuuteen saakka.”

Metsäliiton jäseniä jo perinteisesti Kartanon varsin laajoista metsistä on jo kymmenen vuoden ajan huolehtinut Fredrik Bäcklund. Metsiä hoidetaan ja puuta korjataan säännöllisesti metsäsuunnitelman mukaisesti, ja luonnollisesti myös ympäristö- ja suojeluasiat ovat olennainen osa Bäcklundin työnkuvaa. Tilan isäntä osallistuu aktiivisesti metsätaloutta koskevaan päätöksentekoon ja pyrkii myös liikkumaan metsissä mahdollisimman paljon. Korjuukohteilla hän käy aina. Yhteistyö miesten välillä sujuu erinomaisesti, ja ideoita pallotellaan usein yhdessä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Vahva kiinnostus ympäristöasioihin on myös heitä yhdistävä tekijä. Mutkatonta on ollut myös yhteistyö Metsä Groupin kanssa – kartanolta ollaan perinteisesti oltu Metsäliiton jäseniä, ja puukauppaa tehdään säännöllisesti. Vallan erinomaisena von Limburg Stirum pitää Metsä Groupin uutista suunnitellun biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle. ”Uusiutuvan raaka-aineen monipuolinen jalostaminen nykyisiksi ja uusiksi tuotteiksi on erittäin hyvin linjassa kestävän kehityksen ajatusmaailman kanssa.”

INFO

Metsä Woodin kolminivelkehät KOLMINIVELKEHÄT TEHDÄÄN kotimaisesta havupuusta valmistetusta Kertopuusta®. Vakiomittaiset kehät toimitetaan osatoimituksena valmiiksi lopulliseen muotoonsa sahattuina, ja osat liitetään toisiinsa työmaalla. Kolminivelkehän hyödyt rakentamisessa: z Kustannustehokkuus z Nopea pystytys z Mahdollisuus suuriin kehäväleihin,

jolloin rakennukseen saadaan riittävän kokoiset ovet isoille työkoneille z Rakenteiden keveys z Kiinnitysten tekeminen onnistuu vakioratkaisuilla z Hallia voidaan myöhemmin laajentaa lisäämällä kehiä hallin päätyyn Kolminivelkehiä on saatavana useilla erilaisilla vakioulkomitoilla. Lisätietoja saat osoitteesta www.metsawood.ﬁ/ammattirakentaminen tai puhelinnumerosta 040 552 1692.

46 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 46

16.5.2014 17.18

Kierre-portin haastava rakenne kuvaa hyvin puurakentamisen nykytekniikan mahdollisuuksia.

Kierre-portti tehtiin Metsä Woodin tuotteista Metsä Woodin puutuotteita hyödynnettiin monipuolisesti Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden suunnittelukilpailun voittaneessa Kierre-portissa. TEKNIIKAN Akatemia järjesti Helsingissä tek-

Ryhmätyönä suunnitelmaksi

nologian ja innovaatioiden suurtapahtuman 28.4.–14.5.2014. Tapahtuman päänäyttämönä toimi yli 1 500 neliön kokoinen Millennium-paviljonki, johon Aalto-yliopiston Wood Program -kurssin opiskelijat rakensivat Metsä Woodin Kerto®- ja vanerituotteista näyttävän sisääntuloportin. Portin perustana toimi Metsä Woodin terassituotteista rakennettu alusta. ”Kierre ei ole helppo rakenne, mutta se kuvaa hyvin puurakentamisen nykytekniikan mahdollisuuksia. Haastavien rakenteiden toteuttamisessa avainkysymys on laadukkaiden tuotteiden lisäksi osaaminen rakentamisen kaikissa vaiheissa suunnittelusta työstöön ja kokoamiseen. Kierteen tapainen projekti antaa hyvän mahdollisuuden arkkitehtiopiskelijoille uuden oppimiseen ja puun käytön mahdollisuuksien testaamiseen”, Aalto-yliopiston puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen kommentoi.

Kierre-portin toteutus alkoi ideakilpailulla, jonka jälkeen voittajaidea jalostettiin ryhmätyönä suunnitelmaksi, jossa otettiin tarkasti huomioon myös rakenteen toteutusmahdollisuudet. Metsä Woodin Kerto®-tuotteista ja pitkistä koivuvanereista löytyi sopiva ratkaisu haastavien portin osien valmistukseen. Yhteen liitettävien puuosien työstäminen on tarkkaa työtä, ja se asettaa tarkat vaatimukset myös käytetyille puumateriaaleille. Opiskelijat ovat mukana Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen järjestämässä Wood Program -koulutusohjelmassa, jonka tarkoituksena on syventää opiskelijoiden osaamista puurakentamisessa. Vuosittain järjestettävälle kurssille valitaan 15 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kierre-portti siirrettiin tapahtuman jälkeen Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen edustalle Espooseen.

Vain vastuullisia kesätöitä Metsä Group osallistuu Suomen lasten ja nuorten säätiön Vastuullinen kesäduuni -kampanjaan. ”OLEMME mielellämme mukana

tarjoamassa nuorille enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja”, Metsä Groupin henkilöstöjohtaja Anneli Karhula sanoo. ”Tänäkin kesänä noin 1 000 nuorta saa tärkeää työkokemusta lomittaessaan vakituista henkilöstöämme. Työnantajana toimimme aina vastuullisesti: tarjoamme mielekästä työtä, työtä vastaavan palkan sekä perehdytämme työhön ja ohjaamme sen tekemistä. Työsopimukset ja -todistukset teemme kirjallisesti.” ”Hyvin organisoitu ja hoidettu kesätyö on meille tilaisuus näyttää nuorille metsäalan ja Metsä Groupin tarjoamia monipuolisia työ- ja uramahdollisuuksia. Tämä on tärkeää, varsinkin kun lähivuosina moni ammattilaisistamme on jäämässä eläkkeelle”, Karhula huomauttaa.

www.finnmetko.fi METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 47

15.5.2014 9.55

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI Leena Salminen KUVAT Minna Pirnes JA Metsä Fibre

Vuoroinsinööri Jenni Kuokkanen ja osastomestari Janne Heino osallistuivat Kemin sellutehtaalla energiatehokkuuden parantamisen teemavuoteen. Kemissä teemavuosi sujui erinomaisesti niin talteenoton kuin massatehtaan puolella.

Bioenergian tuottajana sellutehdas on huippuluokkaa Metsä Fibren tehtailla valmistuu sellun lisäksi myös bioenergiaa. Yhtiö nimesi viime vuoden bioenergian teemavuodeksi, jolloin panostettiin voimakkaasti energiatehokkuuden parantamiseen.

etsä Groupissa on ollut tavoitteena vuodesta 2009 alkaen parantaa energiatehokkuutta 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Metsä Fibre, joka tunnetaan vahvana selluyhtiönä, on myös merkittävä bioenergian tuottaja. Yli 10 prosenttia koko Suomen uusiutuvasta energiasta valmistetaan yhtiön neljällä tehtaalla.

Kaikki lähtee puusta Metsä Fibressä puu hyödynnetään sataprosenttisesti: puolesta puumäärästä syntyy sellua ja toisesta puolesta bioenergiaa eli sähköä, lämpöä ja puupolttoaineita (kuorta ja purua) sekä biokemikaaleja eli mäntyöljyä ja tärpättiä.

Näiden biotuotteiden arvo vastaa noin 10 prosenttia yhtiön liikevaihdosta, mutta käyttämätöntä potentiaalia on edelleen olemassa. Viime vuonna Metsä Fibre paransi merkittävästi energiatehokkuuttaan. Töitä asian hyväksi tehtiin hartiavoimin kaikilla tehtailla. ”Hyviä tuloksia saatiin aikaan varsin yksinkertaisilla toimilla. Haastoimme vanhat toimintamallit ja lisäsimme yhteistyötä Metsä Groupin eri toimijoiden välillä. Nostimme bioenergian taloudellisen merkityksen koko yrityksen päivittäiseksi teemaksi aamupalavereihin ja tulosseurantaan”, Metsä Fibren kehityspäällikkö Jorma Heikkilä kertoo.

Tahdolla ja taidolla kohti saavutuksia Energia-asioiden syvällisempi ymmärtäminen ja

Kehityspäällikkö Jorma Heikkilä sanoo, että bioenergian tuotannon tehostamisesta on tullut osa metsäﬁbreläisten arkea.

48 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 48

16.5.2014 16.54

uusien ratkaisujen ennakkoluuloton etsiminen ovat saaneet metsäﬁbreläiset innostumaan bioenergiasta saatavasta suuremmasta hyödystä. Toimintatapoja uudistamalla ja uutta oppimalla energiatehokkuutta kyettiin parantamaan merkittävästi. ”Kaikki Metsä Fibren tehtaat kamppailevat osin samojen haasteiden parissa, joten pystymme hyödyntämään toisiltamme saatavaa tietoa ja taitoa. Erityisen loistavia tuloksia saavutettiin Kemin tehtaalla, joka toimi mallioppilaan lailla kehitysyhteistyössä”, Heikkilä kehuu.

Metsä Fibren sellutehtaat tuottavat yli 10 prosenttia koko Suomen uusiutuvasta energiasta. ”Kemistä on löytynyt voimakas innostus ja motivaatio haastaa ja kehittyä. Henkilökunnalla on vahvaa osaamista ja syvällistä laitetuntemusta. Teemavuosi sujui erinomaisesti niin talteenoton kuin massatehtaan puolella. Työntekijät kävivät porukassa läpi koko prosessin ja pohtivat, ajettiinko prosessia optimaalisesti myös energiatalouden kannalta. Huomiota kiinnitettiin muun muassa ajoteknisiin asioihin.”

Energiatehokkuudessa piilee isot säästöt Metsä Fibressä energiatehokkuutta on pystytty parantamaan miljoonilla euroilla. Loistavia tuloksia tahkonneen Kemin tehtaan osuus yhtiön neljän sellutehtaan energiatavoitteiden saavuttamisesta on yli puolet. ”Kemissä ja Raumalla onnistuttiin vähentämään tehtaan vedenkäyttöä monissa kohdin yhtäläisin konstein. Energiaa säästyy, kun pärjätään vähemmällä vedellä. Joutsenon kuorikaasutin ja Äänekosken meesasuotimen viritys sekä nuohoushöyrymuutos Raumalla ovat myös huomionarvoisia onnistumisia”, Heikkilä luettelee. Vaikka bioenergian teemavuosi on takana, Jorma Heikkilä uskoo, että määrätietoisilla kehitystoimilla Metsä Fibressä pystytään edelleen tehostamaan bioenergian tuotantoa. ”Kun tehtaiden käytettävyys on korkealla, ne käyvät tasaisesti ja tehokkaasti. Samalla ne tuottavat merkittävän määrän uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettua bioenergiaa. Esimerkiksi Kemin tehtaan tuottamalla sähköenergialla voisimme kattaa tehtaan oman energiatarpeen lisäksi koko Kemin kaupungin sähkönkulutuksen”, Heikkilä kertoo ja toteaa: ”Bioenergian tuotannon tehostaminen on muuttunut osaksi normaalia arkeamme.” METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 49

15.5.2014 9.55

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI Anna-Kaisa Kontinaho KUVA Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kuusi sukupolvea suomalaista työtä Annika Mäkelä, Matti Harju ja Jari Harju siristelevät silmiään aurinkoisen päivän kuvauksissa Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla. He ovat kokoontuneet kertomaan perheensä vaiheista tehtaan palveluksessa.

nnika Mäkelä, 28, on tyytyväinen hänelle samalla luvatusta valokuvasta, jota hän aikoo käyttää työhakemuksissa. ”Kaikkein mieluiten työskentelisin teollisuusyrityksessä”, liiketalouden tradenomiksi kouluttautunut Annika sanoo. Viime aikoina Annikan ovat pitäneet kiireisenä 4- ja 1-vuotiaat lapset. Nyt on työelämän vuoro, ja Mäntän tehdas olisi hyvinkin varteenotettava työpaikka. Annika, hänen isänsä Jari ja isoisänsä Matti edustavat niitä mänttäläisiä perheitä, joissa työ paperitehtaassa on ollut ennemmin sääntö kuin poikkeus. Matti Harju, 68, nostaa pöydälle kansion, jossa on vanhoja lehtileikkeitä ja valokuvia. ”Tässä kuvassa on äitini isän isä, Karl Johan Spets, joka syntyi vuonna 1842 ja kuoli 1927. Hän aloitti Serlachiuksen tehtaan palveluksessa noin vuonna 1877.” Spets toimi muun muassa tehdasta edeltäneen puuhiomon työnjohtajana ja työn ohessa työväenkirjaston hoitajana. Hänen poikansa Arvid jatkoi tehtaalla sähkömiehenä vuodesta 1904 vuoteen 1955. ”Vaari tunsi tehtaan kuin omat taskunsa ja osasi hoitaa senaikaiset sähkövehkeet. Joskus hän tuskin kerkesi tehtaalta kotiin syömään, kun hänet jo soitettiin takaisin. Kun Arvid kuoli, tehtaanjohtaja R. E. Serlachius muisti häntä kukkaviholla. Toki Arvidia myös tämän eläessä muistettiin tärkeinä syntymäpäivinä”, Matti kertoo. Arvidin tytär Eine, Matin äiti siis, työskenteli tehtaan konttorilla sihteerinä, ja lisäksi kaikki Matin sisarukset – sekä oma Ulla-vaimo – olivat saman talon leivissä. Tietysti Matin isäkin ehti työskennellä tehtaalla moneen otteeseen. Pääasiassa Urho Harju oli yrittäjä, jonka verstaan valmistamia puutappeja vietiin paperirullien keskiöiksi myös kotipitäjän tehtaalle.

Mapillinen aloitteita Vuonna 1963 oli Matin vuoro aloittaa tehtaalla. Rupeamasta tulikin kunnioitettava, sillä hän jäi eläkkeelle vuonna 2006. Varsinaisen uransa mies teki koneenhoitajana tiivispaperin puolella.

1960-luvulla tehtaan tuoterepertuaari oli varsin erilainen kuin nykyään. Matti luettelee joitakin esimerkkejä: huopaa, piirustuspaperia ja apteekkimanillaa eli niin sanottua toispuolikiiltoista ohutta paperia. ”Ensimmäisellä kreppikoneella tehtiin moninkertaista vanua, joka meni enimmäkseen ruumisarkkujen sisustukseen. Se oli kamalan hyvää saunapyyhettä. Totesimme usein saunaan mennessä, että otetaan nippu viimeisiä pyyhkeitä mukaan”, Matti lohkaisee.

Tennistäkin Mäntässä pelataan vähän komeammin kuin pikkukaupungeissa yleensä. Annika treenaa tennispaviljongissa, johon 1900-luvun alussa oli asiaa vain tehtaan toimihenkilöillä. Annikan mukaan Mäntässä kelpaa asua, sillä välimatkat ovat lyhyitä ja suku asuu lähellä. Viimeksi sukua oli koolla aivan hiljattain Jari Harjun 50-vuotispäivillä. Luonnollisesti myös pyöreiden vuosien sankari on tehnyt uransa samalla tehtaalla, jonka voimalaitokselle hän tuli 25-vuotiaana. Tosin ensimmäinen vakituinen työpaikka tehtaalta olisi lohjennut jo ennen armeijaa. ”Aloittaessani tein ensin hydrauliikkapuolen hommia. Nykyään olen paperitehtaan kunnossapidossa ja työkenttä kattaa koko tehtaan. Vihaan rikkinäisiä laitteita. Myös kotona kaikki korjataan, pienkoneista ja traktoreista lähtien”, Jari kertoo.

Mäntän, tehtaan ja Harjun suvun historiat kietoutuvat tiiviisti Luottoa kotimaiseen Annika on ehtinyt tehdä töitä teollisuuden lisäksi toisiinsa. konsultointi- ja rahoitusalalla, mutta kokemukHuumorin seasta kuultaa kehityshenkisyys. Matin tekemiä aloitteita kertyi mapillinen, ja osa aloitteista toteutettiin. 1990-luvun alussa idearikkaus johti Matin ja kaksi tämän kollegaa televisiolähetykseen asti. ”Teimme aloitteen tiivispaperin valmistuksessa käytetyn silikonin säästämiseksi. Aloitteemme tuoma säästö oli merkittävä jo vuorokausitasolla, ja Suomalaisen Työn Liitto myönsi meille Suomalainen Avainteko -kunniakirjan ja rahapalkinnot.”

Hyvä paikka asua ja elää Mäntän, tehtaan ja tämän suvun historia kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Ei ole ihme, että haastateltavat ovat ylpeitä kotikonnuistaan. Mäntän arkkitehtonisesti merkittävimmät maamerkit rakennutti Gösta Serlachius 1930-luvun puolivälissä, jolloin kaupunkiin kohosi muun muassa Jarl Eklundin piirtämä Joenniemen kartano ja Valter ja Bertel Jungin käsialaa ollut G. A. Serlachius Osakeyhtiön pääkonttori.

set Mäntän tehtaalta, kesätöistä ja lukion jälkeisestä lomituksesta tiivisjalostusosastolla ovat vahvistaneet mielikuvaa arvostetusta työnantajasta. ”Tehtaalla näin, että jokaisen työntekijän panos on laadun kannalta tärkeä. Suomalaisten vahvuus on se, että asiat ajatellaan ja tehdään loppuun asti. Uskon vahvasti suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn tulevaisuudessa”, Annika pohtii. Jari-isä jatkaa: ”Kun miettii työuraa ja perhettä ja sitä, että samojen seinien sisältä on kannettu leipä pöytään, on se aikamoinen juttu. Suomalaiset työpaikat pitää turvata.” Menossa oleva Suomalaisen Työn Liiton kampanja herättää kaikissa myönteistä vastakaikua. Kolmikko sanoo ostavansa kotimaisia tuotteita aina, kun se on mahdollista. Mäntän tehtaan omat, hinnaltaan kilpailukykyiset tuotteet ovat vielä asia erikseen. Moni vieras tullaan tänäkin kesänä käännyttämään SAGA-ruoanlaittopapereiden käyttäjäksi Jari Harjun grillin äärellä.

50 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 50

15.5.2014 9.55

Huomenta Suomi, hyvin pyyhkii METSÄ TISSUE osallistuu Suomalaisen Työn Liiton Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaan, joka näkyy tämän vuoden aikana K-kauppojen hyllymerkinnöissä, markkinoinnissa sekä tuhansissa suomalaisissa tuotteissa. Metsä Tissuen kampanjakääreellä varustetut Serla-paperit ovat

K-kaupoissa kesän lopussa. Kampanjassa on mukana tuttuja julkkiksia, muun muassa Lenita Airisto ja nuori laulajatähti Robin. Julkkikset ovat luvanneet ostaa kuukaudessa 10 eurolla enemmän suomalaista työtä. Suomalaisen Työn Liiton tekemät laskelmat osoittavat, että jos jokainen suomalainen tekisi niin, kotimaahan syntyisi vuositasolla 10 000 uutta työpaikkaa.

Metsä Tissue on maailman ainut suomalaisomisteinen pehmopaperinvalmistaja. ”Meille on tärkeää, että Suomella ja suomalaisilla menee hyvin”, Metsä Tissuen markkinointia Suomen ja Baltian alueella johtava Jussi Haapkylä sanoo. Metsä Tissuen omistama Mäntän tehdas on tuonut ihmisille päivittäistä työtä ja toimeentuloa vuodesta 1869 asti.

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja starttasi huhtikuun lopulla.

Annika Mäkelä, Matti Harju ja Jari Harju ostavat mielellään kotimaisia tuotteita. Mäntän tehtaan tuotteet painivat omassa sarjassaan – ne ovat kolmikolle sydämen asia.

METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 51

15.5.2014 9.56

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI Tytti Hämäläinen KUVAT Metsä Board

Jaakko Tuominen ja Nina Happonen skoolaavat mukeilla, jotka on valmistettu uudesta Metsä Boardin kuppikartongista.

Metsä Boardilta uusia tuotteita Viime vuonna uudistettiin, tänä vuonna tehdään kokonaan uutta. Näin on tehty Metsä Boardissa, jonka markkinoille tuomat tuotteet täydentävät nykyistä valikoimaa ja tähtäävät kokonaan uudenlaisiinkin loppukäyttöihin.

eveys, turvallisuus, lujuus ja tasalaatuisuus yhdistettyinä muokattavuuteen ja loistaviin paino-ominaisuuksiin. Näitä voi odottaa Metsä Boardin tuotteilta – myös uusilta kartongeilta, lainereilta ja etikettipaperilta. Uusista kartongeista erittäin sileäpintainen Carta Allura on tarkoitettu luksuskartonkien markkinoille, Carta Dedican muokattavuus taas tekee siitä oivan kuppikartongin. Modo Northern Light -lainerit puolestaan ovat täysvalkaistuina uusi

vaihtoehto mikroaaltopakkauksiin, ja Zanlabeletiketit liimataan pulloihin, astioihin ja tölkkeihin. ”Vaikka kaikilla tuotteilla on yhteiset vahvuudet, on jokaisella lisäksi jokin ominaisuus, joka tekee siitä parhaan mahdollisen kartongin tiettyyn loppukäyttöön”, Metsä Boardin liiketoiminta-alueiden johtajat Ari Kiviranta ja Seppo Puotinen kertovat. Metsä Boardin tuotekehityksen tähtäin on tuoda pakkausmarkkinoille täysin uudenlaisia ekologisia tuotteita, jotka korvaisivat muita pak-

kausmateriaaleja kuten muovia ja metallia. ”Tähän meillä on mielenkiintoisia mahdollisuuksia Metsä Groupin sisällä. Metsä Fibren kuituosaaminen ja Metsä Tissuen pehmoja ruoanlaittopaperituntemus yhdistettyinä meidän taivekartonki-, laineri- ja paperiosaamiseemme avaavat aivan uudenlaisia kehitysmahdollisuuksia”, Kiviranta sanoo.

Upea pinta ja hyvä muokattavuus Uusien kartonkien kehittäminen käynnistettiin

52 | METSÄ GROUPIN VIESTI

140514_Viesti_2_14_2.indd 52

16.5.2014 16.58

Tavoitteena on tuoda pakkausmarkkinoille uusia ekologisia tuotteita, joilla voi korvata muita pakkausmateriaaleja kuten muovia ja metalleja. asiakastoiveista saada markkinoille täyssellukartonkeja kevyempiä tuotteita, joiden muokattavuus ja paino-ominaisuudet olisivat kuitenkin samantasoisia. ”Carta Alluran erikoisuus on todella sileä pinta, joka ei ole vain mitattuna sileä vaan myös silmin nähtävissä”, kaupallinen johtaja Christophe Baudry kertoo. Sileyttä vaaditaan luksuspakkaamisessa, jossa erilaiset painoefektit kuten laminoinnit ja folioinnit ovat yleisiä. Myös muiden paino-ominaisuuksien on oltava kohdallaan, sillä esimerkiksi samppanjan ja hajuvesien pakkaukset ovat ulkonäöltään näyttäviä. Kuppikartonki Carta Dedica on muokattavuutensa vuoksi omiaan erilaisiin pikaruokapakkauksiin kuten pahvimukeihin ja -lautasiin. ”Sen jäykkyys mahdollistaa monenlaiset pakkaukset, sillä kartonki ei murru helposti. Se on myös OBA-vapaata eli siinä ei ole optisia kirkasteita, minkä ansiosta sitä voidaan myydä Aasian markkinoilla, jossa OBA-vapaus on vaatimus”, kaupallinen johtaja Nina Happonen ja kehitysjohtaja Jarkko Tuominen kertovat.

Turvallisuutta moneen käyttöön

”Carta Allura -kartongin erikoisuus on todella sileä pinta, jota vaaditaan luksuspakkausten laminoinneissa ja folioinneissa”, kaupallinen johtaja Christophe Baudry kertoo.

Modo Northern Light -lainerit ovat paino-ominaisuuksiltaan huippua. ”Täysvalkoisina ne toistavat värit erinomaisesti, joten niistä tehtyihin aaltopahvipakkauksiin pakatut tuotteet näyttävät kauppojen hyllyillä todella houkuttelevilta”, myyntijohtaja Risto Auero kertoo. ”Erittäin tärkeä ominaisuus on myös puhtaus, jolloin ne sopivat ruokapakkaamiseen. Lisäksi niistä pystyy valmistamaan todella kevyitä pakkauksia, mikä auttaa pienentämään ympäristövaikutuksia koko arvoketjussa”, Auero selventää. Myös etikettimarkkinoille on lanseerattu uutuus. Zanlabel-etikettipaperit on tarkoitettu arkisempaan käyttöön kuin luksusta henkivät Chromolux-etiketit. ”Tavoitteenamme on ollut, että meiltä saisi etikettipaperit kaikkeen käyttöön. Pulloihin tulevien etikettien lisäksi kehitämme Zanﬂex-tuotteita joustopakkauksiin”, Saksan Gohrsmühlessä valmistettavien tuotteiden myyntija markkinointijohtaja John Tucker kertoo. METSÄ GROUPIN VIESTI |

140514_Viesti_2_14_2.indd 53

16.5.2014 17.00

Keväinen tomaattimozzarellavoileipäkakku 4 siivua 400 g 6 100 g

vaakasuunnassa leikattua vaaleaa vuokaleipää mozzarellajuustoa tomaattia maustamatonta tuorejuustoa rucolaa, basilikaa, suolaa, mustapippuria

KOSTUTUKSEEN:

1 dl 2 rkl

kasvislientä balsamiviinietikkaa

KUORRUTUS:

200 g 1½ dl

tuorejuustoa kermavaahtoa murskattuja pähkinöitä

ASETA leipäviipale SAGA Kokkausarkin päälle. Kostuta viipale kasvisliemellä ja balsamiviinietikalla. Voitele tuorejuustolla. Viipaloi tomaatit ja mozzarellajuustot. Laita kerrosten väliin viipaloituja tomaatteja, juustoa, rucolaa ja basilikaa. Kostuta ja mausta jokainen kerros erikseen. Kääri voileipäkakku kokkausarkin avulla tiukaksi paketiksi ja laita puoleksi tunniksi kevyen painon alle. Sekoita tuorejuusto ja kermavaahto

keskenään. Leikkaa kakusta reunat pois ja koristele tuorejuusto-kermavaahtoseoksella. Ripottele pinnalle pähkinöitä ja tuoreita basilikanlehtiä.

Helppoutta kesäkeittiöön SAGA-tuotteilla: paista savusta grillaa vuoraa

Onnistumisen iloa kesän juhliin TAHMEAT JA SOKERISET taikinat irtoavat SAGA Leivinpaperilla vuoratusta vuoasta kätevästi, ja kauliminenkin helpottuu paperin avulla. Paperista saat taittelemalla pursottimen kermavaahdolle tai voit leikata siitä sabluunan kakun kuviointiin. Muista SAGA-tuotteet myös kesäkeittiössäsi. Hae vinkkejä osoitteesta: www.sagacook.com tai www.facebook.com/SAGAsuomi

54 | METSÄ GROUPIN VIESTI Pieniä ihmeitä keittiössä

140514_Viesti_2_14_2.indd 54

www.sagacook.com

15.5.2014 9.56

METSÄNI, Nimittäin komeat 6,5 prosenttia* vuodelta 2013. Osuuskorko on yksi Metsäliitto tärkeimmistä jäseneduista. Se on voitonjakoa omistajajäsenilOSUUSKUNNASSA Osuuskunnan lemme – suomalaisille metsänomistajille. Maksamme vuodelta 2013 korkoja RAKKAUTENI osuussijoituksille kaikkiaan 44,5 miljoonaa euroa. Korkojen maksupäivä oli SINUUN KASVAA 20.5.2014. Jos et vielä ole omistajajäsen, liity nyt www.metsaforest.ﬁ tai lähimKORKOA. mässä toimistossamme. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

* Korko sääntömääräiselle osuuspääomalle (2013). Aiempi voitonjako ei ole tae metsänomistajan sijoitusten tulevista tuotoista.

NYT VERKKOKAUPASSA! www.metsaverkko.ﬁ

2011 Vuoden oista puukaup ukset et bon kertyne t 31.12.2014. a v vanhene nnä ne nyt y d Hyö aupassa verkkok iksi esimerk leihin: etusete

Husqvarnan etusetelit

moottori- ja raivaussahoihin sekä nyt myös turvavarusteisiin!

50 / 100 / 250 / 500 bonuseuroa

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

140514_Viesti_2_14_2.indd 56

Aigle Parcours

V-Klinga raivausterä

Vario 2 Mukavat ja kestävät kumisaappaat

200/225 mm Monikäyttöinen raivaussahanterä

129 €

Katso tarjoushinnat verkkokaupasta!

Jos sinulle on kertynyt puukaupoista bonuksia, voit tehdä niillä ostoja verkkokaupassamme www.metsaverkko.fi > verkkokauppa. Verkkokauppa on bonusoikeudellisten omistajajäsentemme käytössä. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Käytä kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

15.5.2014 9.56