MG Viesti 2/2013 by Metsä Group

M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2013

Ainutlaatuinen uusi palvelu

TAIMITURVALLA METSÄN KASVU HYVÄÄN ALKUUN

s. 16

PUUMARKKINAT

METSÄT

ASIAKAS

METSÄ TISSUE

Monenlaista positiivista virettä havaittavissa. s. 14

Taimia voi istuttaa syksylläkin. s. 23

Metsämiesten Säätiö sai enemmän jaettavaa. s. 36

Perinteikäs Serla on ajassa kiinni. s. 48

VARMISTA METSÄSI TUOTTO. OTA UUSI TAIMITURVA. TAIMITURVA-PAKETTI SISÄLTÄÄ MAANMUOKKAUKSEN TAIMET JA NIIDEN ISTUTUKSEN TARKASTUSKÄYNNIN JA VARHAISHOIDON TARPEEN ARVIOINNIN UUDISTAMISRAPORTIN TARVITTAESSA TÄYDENNYSVILJELYN VARHAISHOIDON TAKUUHINTAAN LAAJAN METSÄVAKUUTUKSEN

Metsä Group. Metsäomaisuutesi hoitaja.

PÄÄKIRJOITUS M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2013

Ainutlaatuinen uusi palvelu

TAIMITURVALLA METSÄN KASVU HYVÄÄN ALKUUN

s. 16

PUUMARKKINAT

METSÄT

ASIAKAS

METSÄ TISSUE

Monenlaista positiivista virettä havaittavissa. s. 14

Taimia voi istuttaa syksylläkin. s. 23

Metsämiesten Säätiö sai enemmän jaettavaa. s. 36

Perinteikäs Serla on ajassa kiinni. s. 48

KANNESSA: UUSI PALVELUMME SAATTAA METSÄN KASVUN HYVÄÄN ALKUUN.

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI. LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 64. VUOSIKERTA. JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.FI PÄÄTOIMITTAJA REETA KAUKIAINEN REETA.KAUKIAINEN@METSAGROUP.COM TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO SIRKKU.VANHATALO@METSAGROUP.COM TOIMITUSNEUVOSTO SATU HOLM-JUMPPANEN, RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN, JUSSI LINNARANTA, JUHA MÄNTYLÄ, MARKKU PAANANEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET JÄSENTEN OSOITTEET: PUHELIN 01046 54234, 01046 54239 TELEFAX 01046 54401 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET: PUHELIN 050 598 8720 LEA.HURRI@METSAGROUP.COM ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

uluva vuosi on lähtenyt Metsä Groupissa hyvin käyntiin. Konsernin liikevaihto kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä, kaikki liiketoiminta-alueemme paransivat liiketulostaan, ja sijoitetun pääoman tuotto hipoo 10 prosentin tavoitetasoamme. Puukauppa on ollut vilkasta, pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kannattavuus jatkoi myönteistä kehitystään, ja taivekartongin kasvaneet tilauskannat ovat hyvä perusta kartonkiliiketoimintamme tulevalle kehitykselle. Metsä Group on vuosia panostanut bioenergian tuotannon ja hyödyntämisen lisäämiseen tehtaillaan. Joutsenon uusi kuoren kaasutuslaitos vihittiin käyttöön maaliskuussa, ja sen avulla sellutehdas on normaalikäytössä hiilidioksidineutraali. Samanlaisia suunnitelmia on käynnissä muilla sellutehtaillamme. Lisäämme uusiutuvan energian käyttöä myös Ruotsissa, kun Mariestadin pehmopaperitehtaan yhteyteen suunniteltu biovoimalaitos valmistuu ensi vuonna. Tuotamme jo nyt 16 prosenttia Suomen bioenergiasta, ja käyttämistämme polttoaineista 80 prosenttia on puuperäisiä. Hyö-

dyntämällä uusiutuvaa energiaa olemme vuosina 2009–2012 vähentäneet fossiilisia hiilidioksidipäästöjämme 27 prosentilla. Tarvitsemme jatkossakin runsaasti metsäenergiaa laitoksillemme – sitä tarvitsevat toki myös Puuenergia-liiketoimintalinjamme asiakkaat. Energianhankintaan liittyy paljon EU:n ja kansallisten päätösten tuomia rasitteita, kuten Suomessa vuoden 2013 alussa voimaan tullut turpeen käytön energiaveron korotus, joka tekee turpeenkäytöstä entistä kalliimpaa. Samanaikaisesti turpeen tuotantomahdollisuuksia on rajoitettu, mikä on johtanut vakavaan turvepulaan. Tämä lisää vääjäämättä kivihiilen ja puun polttoa, ja vaarana on, että ainespuuta poltetaan. Tämä ei ole kenenkään edun mukaista. Hieno uusiutuva luonnonvara tulee hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla – jalostamalla se erilaisiksi tuotteiksi. Tuotekehitys onkin ensiarvoisen tärkeää metsäteollisuuden koko arvoketjussa. Asiakkaamme ja kuluttajat haluavat tuotteita, jotka ovat ekologisia, biohajoavia ja kierrätettäviä. He ovat myös kiinnostuneita valitsemiensa tuotteiden alkuperästä. Metsä Group edistää kestävää metsätaloutta, ja haluamme kattavien puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelujemme avulla tukea omistajajäseniämme tässä työssä. Vastuullisesti hoidetut metsät ovat perusta, jolle on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Espoossa 20. toukokuuta 2013 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Tuotamme jo nyt 16 prosenttia Suomen bioenergiasta.

ULKOASU WWW.BOTH.FI KIRJAPAINO PUNAMUSTA PAINOS 125 000

Kestävästi ja kehittäen eteenpäin

3()&

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M² PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@METSAGROUP.COM

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 3

VIESTI 2/2013

Pöytyäläinen Matti Salonen (oik.) tekee säännöllistä puukauppaa Ville Mäkipään kanssa. Puukaupan bonuksensa hän käyttää metsänhoitotöiden maksuun. Sivu 26

4 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

14 ”Monenlaista positiivista virettä.” JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

28 36 Ilari Pirttilä kertoo Metsämiesten Säätiön toiminnasta.

PÄÄKIRJOITUS 3 KARI JORDAN

Pääjohtaja Metsä Group

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

Metsänomistaja Juho Kunelius 8 UUTISIA

TULOS 12 METSÄ GROUPIN

tulos ensimmäiseltä vuosineljännekseltä

PUUMARKKINAKATSAUS 14 JUHA MÄNTYLÄ

Metsäjohtaja Metsä Group

Arja Pallari vastaa uusien jäsenten kysymyksiin.

METSÄT

KEHITTÄMINEN

16 KANNESSA:

30 TASALAATUISEMPAA ja

Taimiturva on uusi metsänhoitopalvelu 20 KASVATUSLANNOITUS

tuottaa tulosta 23 TAIMIA voi istuttaa

vaikka syksyllä

JÄSENET 24 PIIRITOIMIKUNNAN jäsen

Päivi Luolamäki esittelyssä 26 PUUKAUPAN bonuksilla

ostetaan metsänhoitopalveluita 28 VASTAUKSIA uusille

omistajajäsenille

VINKKIPALSTA 29 LUKIJOIDEN ensimmäiset

vinkit

kuivempaa metsäenergiaa

HYVIN TEHTY 32 MUINAISJÄÄNNÖKSET

otetaan huomioon Laihialla

TÖITÄ TARJOLLA 34 Timo Saarinen ja Aki

Lahtinen kertovat työstään

ASIAKAS 36 METSÄMIESTEN SÄÄTIÖ

KOLUMNI 39 NIKLAS VON WEYMARN

Tutkimusjohtaja, Metsä Fibre

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ 40 OSAKEYHTIÖSTÄ metsän-

omistajien oma osuuskunta

Perinteikäs Serla on ajassa kiinni.

LIIKETOIMINTAALUEET 44 KASKISISSA käytetään yli

miljoona kuutiota puuta 48 PERINTEIKÄS Serla on

ajassa kiinni 50 ELINKAARISUUNNITTELU

rytmittää kehittämistä Metsä Fibressä 52 LYHYITÄ uutisia liike-

toiminta-alueilta 54 SERLA on SAGA ruoan-

laitossa

.fi

s Tutu

sä

nyt ver k sa os

nlannoit

Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.ﬁ

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi t metsänlannoitus.fi

LYHYESTI TEKSTI

Outi Lahdenmäki KUVA Tuomo Ylinärä

HENKILÖ KUVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTA JA JÄSENIÄ JA TOIMIHENKILÖITÄ

Arvokasta pääomaa OLEN intohimoinen metsämies. Metsässä tulee seurattua monenlaisia asioita: millaisia sen maastotyyppi ja maapohja ovat, onko metsä ojitettu ja onko puusto liian tiheä. Sekin kiinnittää huomion, jos metsä kasvaa hyvin. Liikun luonnossa paljon. Käyn katsomassa erilaisia maastopaikkoja ja maisemia. Syksyisin metsässä on käytävä joka viikko, sillä metsästän – talvisin hiihdän tarkistamassa, onko tykky katkonut puita. Maa ja metsät eivät ole minulle pelkkä rahanlähde, ne ovat meidän kaikkien arvokasta pääomaa. Partio ja metsä sopivat hyvin yhteen. Partioharrastusta ei voi olla ilman luontoa. Partiossa oppii kunnioittamaan luontoa, pärjäämään siellä ja samalla kehittämään itseään monin tavoin. On tärkeää saada nuoret toimimaan yhdessä. Ohjaan kolmea partioryhmää.

Juho Kunelius Tutkimusinsinööri, metallurgian diplomiinsinööri, lippukunnan apulaisjohtaja Tornio

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 7

LYHYESTI TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVA Jorma Luhta/Kuvaliiteri

METSÄOMAISUUTESI HOITOPALVELUT

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen suojelu

PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• • • • • •

Maksuton tilakäynti Hankinta- ja pystykauppa Korjuun suunnittelu ja toteutus Rahaliikenne Bonukset Jäsenetusopimus

Metson pesinnän onnistumista vaalitaan Kesäaikaisessa korjuussa kiinnitetään huomiota eläinten lisääntymisajankohtiin ja etenkin lintujen pesintäaikaan. Keski-Suomessa vaalitaan maakuntalintu metson pesinnän onnistumista. ja muita eliölajeja esiintyy sitä runsaammin mitä rehevämmästä metsätyypistä on kyse. Lehtomaisissa ja tuoreissa lehtimetsissä pesii paljon lintuja. ”Metsä Groupissa kesäaikaiset hakkuut pyritään touko–kesäkuussa suuntaamaan kuivahkoille ja kuiville kankaille ja vältetään niitä lehtipuuvaltaisissa metsissä, rantametsissä ja korvissa”, ostopäällikkö Harri Hyppänen sanoo. Äänekoskelainen, metsästystä harrastava Hyppänen on mukana Keski-Suomen Metsoparlamentissa, joka tekee työtä metson hyväksi. Parlamentti perustettiin vuonna 2000 Keski-Suomen riistanhoitopiirin toimesta. Tavoitteena on pitkäjänteisellä yhteistyöllä parantaa metson elinmahdollisuuksia muun muassa tietoa hankkimalla ja jakamalla. LINTUJA

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdos • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Suojauspaketteja jaettu konemiehille

Metsä Group. Metsäomaisuutesi hoitaja.

8 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

Keski-Suomessa metson pesiä pyritään suojelemaan niin, että uudistamistyömailla havaitut pesät merkitään maastoon ja hajusaippuasta vuollaan lastuja karkotteeksi pesän ympäristöön. Myös maanmuokkaajat saattavat havaita työmaillaan

talvikorjuun jäljiltä pesiä. Usein pesä löytyy varvikosta puunrungon vierestä, pensaan alta tai heinikosta. ”Merkkausnauhan, saippuan ja pesän suojausohjeet sisältäviä paketteja on ollut jaossa konemiehille ainakin Jyväskylän ja Viitasaaren hankintapiireillä. Metsä Groupin ympäristöohjeissa vastaavanlaista suojaamista suositellaan tehtäväksi muuallakin metsäkanalintujen pesinnän edistämiseksi.” ”Metson pesinnän onnistumisen kannalta kaikkein kriittisin aika on pari viikkoa munien kuoriutumisen jälkeen. Poikaset joutuvat nimittäin tulemaan toimeen omillaan, ja jos kelit ovat kovin sateiset ja viileät, selviytymismahdollisuudet heikkenevät.” Hyppänen kertoo, että vaikka metsoa pidetään varttuneen metsän lajina, se viihtyy hyvin myös harvennetuissa männiköissä, joissa on suojatiheikköjä, kuten katajia ja kuusipuskia. ”Nuorten metsien ennakkoraivauksessa on hyvä jättää kanalinnuille ja muulle riistalle riistatiheikköjä esimerkiksi ojien penkoille tai kuvioiden reunoille.”

Metsäverkon metsätiliosio käytössä Metsäverkon ehkä odotetuin uutuus, metsätili-osio, on nyt käytössä. Se tarjoaa metsänhoito- ja jäsenetusopimusasiakkaille mahdollisuuden tarkastella metsäomaisuuttaan taloudellisia tavoitteita korostavasta näkökulmasta. METSÄTILI-OSIOSSA jäsenen metsä esite-

tään siten, että hän voi tutkia metsäomaisuuttaan realisoitavissa olevien hakkuutulojen ja puustoon sitoutuneen pääoman kautta tilatai kuviotasolla. ”Osion avulla metsänomistaja pystyy mieltämään metsänsä paremmin omaisuuslajina muiden sijoituskohteiden tapaan”, jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm sanoo. ”Metsätili-osiossa konkretisoidaan uusin tavoin eri toimenpiteiden ajoituksen vaikutusta niistä saataviin tuottoihin ja metsän tulevaan kehitykseen. Osiossa saa esimerkiksi arvion välittömästi realisoitavissa olevista hakkuutuloista, joita voi verrata metsäsuunnitelman mukaiseen kassavirtaan seuraavan kolmen vuoden aikana. Lisäksi sopimusasiakkaat saavat mahdollisuuden vertailla myös erilais-

ten metsänhoitovaihtoehtojen vaikutuksia toisiinsa sekä voimassaolevaan metsäsuunnitelmaan.” Kaikki Metsäverkon käyttäjät pääsevät nyt lisäämään kuviotietoihin muistiinpanoja ja ottamiaan valokuvia. Myös aiempien toimenpiteiden lisääminen historiatietoihin on mahdollista. Uutta on tietojen palautusmahdollisuus eli käyttäjä voi poistaa itse lisäämänsä, mutta virheelliseksi huomaamansa tiedon, minkä jälkeen kaikki tiedot palautuvat vuorokauden takaiseen tilaan. ”Metsäverkon kehitystyö jatkuu, ja viimeisimpänä käyttäjät saavat toukokuun lopulla käyttöönsä mahdollisuuden tulostaa tilojensa metsäsuunnitelmat. Muutakin uutta on vielä lupa odottaa.”

Sijoititko viime vuonna A-lisäosuuksiin? SIJOITUS A-lisäosuuksiin antoi sinulle

merkintäoikeuden Pääomabonukseen. Kun tänä tai ensi vuonna (ns. käyttöjakso 2013–2014) teet puukaupan kanssamme ja merkitset puukauppatuloista A-lisäosuuksia, maksat niistä vain 85 prosenttia nimellishinnasta. Loput 15 prosenttia maksaa Metsäliitto Osuuskunta. Korkoa sijoitukselle kertyy normaaliin tapaan. Voit merkitä edullisempia A-lisäosuuksia enintään saman verran kuin viime vuonna. Alennetulla hinnalla hankitut A-lisäosuussijoitukset kannattaa pitää sijoitettuna vähintään kaksi kalenterivuotta käyttöjakson päättymisen jälkeen. Jos irtisanot ne aiemmin, menetät Metsäliiton maksaman osuuden (15 % merkintähinnasta). Sijoittaessasi jälleen normaalihintaisiin A-lisäosuuksiin saat uuden oikeuden merkitä myöhemmin edullisempia A-lisäosuuksia.

NIMITYKSET

Uudet metsäasiantuntijat

Metsuri päiväksi töihin!

VARHAISPERKAUKSEN meiltä tänä

keväänä tilanneiden kesken arvottiin 15. toukokuuta palkinnoksi metsurin päivän työpanos. Metsurin saavat töihin K. Manninen, L. Kuuri, P. Kilpua, E. Väisänen ja J. Puhakka. Voittajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti. ONNEA VOITTAJILLE!

PUUKAUPPA- ja metsäpalveluiden

metsäasiantuntijoiksi on viime lehden ilmestymisen jälkeen nimitetty: ROGER DAMÉN

Kemiönsaari (Äitiysloman sijaisuus) Puh. 040 6786 689 JORMA HUUSKO

Kauhajoen länsiosa Puh. 0400 685 496 JUHO JOKIMIES

Tervetuloa osastoillemme kesän tapahtumissa! FARMARI: Oman metsätaloutensa tuottoa tai metsänsä tilaa miettivän kannattaa suunnata Metsä Groupin messuosastolle Farmari-maaseutunäyttelyssä 3.–6. heinäkuuta Seinäjoella. Osastolla voit tutustua palveluihimme ja kysyä ammattilaisen neuvoa metsänhoidosta tai puukaupasta. Voit sopia tapaamisen Metsä Groupin metsäasiantuntijan kanssa Farmariin. Maksuton tapaaminen kestää noin 30 minuuttia. Sovi tapaaminen puhelimitse 01046 54903, niin saat pääsylipun postitse.

SILVA-VIIKKO: Metsä Group on vahvasti esillä myös Joensuun Silva-viikolla kesäkuun alussa. 5. kesäkuuta olemme mukana metsäenergian korjuunäytöksessä ja naisten metsätapahtumassa. Viikon päättää 7.–8. päivä pidettävä Silva Metsänäyttely. Osastomme sijaitsee matkustajasataman näyttelyalueella. Metsäasiantuntijat kertovat palveluistamme, ja osastolla voi ostaa Metsä Tissuen SAGA-ruoanlaittotuotteita. Esittäydymme myös Silvan Metsä-rekrytointipisteessä.

Salo – Kiikala ja Suomusjärvi (Vuorotteluvapaan sijaisuus) Puh. 0500 114 024 MATIAS ULENIUS

Kaarina, Lieto, Paimio, Sauvo ja Turku Puh. 0500 871 464 HENNI VAHTO

Kustavi, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki, Vehmaa (Äitiysloman sijaisuus) Puh. 040 7152 490 HEIKKI YNTÄLÄ

Vesilahti Puh. 040 669 1413

LYHYESTI TEKSTI

Juho Rantala KUVAT Erkki Oksanen/Metla

Metsänhoito ehkäisee tuhoja Viime vuosien myrskyt ovat aiheuttaneet puustotuhoja monin paikoin. Metsänomistajan harmit eivät rajoitu ainoastaan myrskyssä vaurioituneisiin puihin, vaan myrskyt lisäävät myös hyönteistuhoriskiä. Hyönteisistä taloudellisesti harmillisin on kaarnakuoriaisiin lukeutuva kirjanpainaja, jonka runsastumista ovat myrskyjen lisäksi edesauttaneet vuosien 2010–2011 lämpimät kesät.

irjanpainajat ovat tummia noin 0,5 senttimetrin mittaisia kuoriaisia, jotka kaivautuvat kuusten kaarnan alle ja kaivavat käytäviä puun nilaan. Kun nilan syöntikuviot ulottuvat rungon ympäri, neste-

Latvat kertovat kirjanpainajan iskeytyneen puiden runkoihin.

10 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

virtaus juurista latvukseen katkeaa, ja puu kuolee vähitellen. Kesän lopulla kirjanpainajat poistuvat rungoista ja talvehtivat maaperässä. Viime vuosina kirjanpainajia on ollut kaksi sukupolvea saman kesän aikana, jolloin myös toinen sukupolvi on ehtinyt iskeytyä kuusiin. Yleensä kirjanpainajat käyttävät ravinnokseen elinvoimaltaan heikentyneitä kuusia, mutta runsaana esiintyessään ne voivat iskeytyä myös terveisiin puihin. Tuhot etenevät rintamana vaurioituneiden puiden ympärillä tai pesäkkeittäin kuusikon sisällä. Tuhot voivat jatkua ja laajeta useita vuosia, ellei asiaan puututa. Kirjanpainajatuhojen torjunnassa ratkaisevinta onkin huolehtia vahingoittuneiden puiden poistamisesta. Puunkorjuussa kirjanpainajatuhoja ehkäistään kuljettamalla syys–kesäkuussa hakattu kuusipuutavara pois metsästä Pohjois-Suomessa 15.8. ja muualla maassa 1.8. mennessä. Uudistettavassa metsätuholaissa nämä määräajat todennäköisesti aikaistuvat muutamilla viikoilla. Nykyään järeän

kuusipuutavaran kesäaikainen varastointi metsässä on muutenkin vähäistä, joten puuvarastojen merkitys kirjanpainajakantoihin on vähäinen. Tuhoriski kasvaa metsikön ikääntyessä

Toistaiseksi kirjanpainajan aiheuttamat tuhot ovat hyvin hallinnassa. Inventointitulosten mukaan metsikön laatuluokkaa alentavia hyönteistuhoja on alle prosentilla metsämaan pinta-alasta, kun muista syistä aiheutuneita tuhoja on jopa neljänneksellä metsäpinta-alasta. Kirjanpainajatuhoja voidaan ennaltaehkäistä hyvällä metsänhoidolla. Hyväkasvuiset ja terveet kuusikot eivät altistu tuhoille yhtä helposti kuin heikommassa kunnossa olevat metsiköt. Kuusta ei kannata viljellä tuoretta kangasta karummilla kasvupaikoilla, joilla se altistuu kuivuudelle. Tuhoriskit kasvavat aina metsikön ikääntyessä eli myös oikea-aikaisesta uudistamisesta huolehtiminen on osa tuhoriskien hallintaa.

Uusi laadunvarmistusjärjestelmä metsänhoitoon METSÄ GROUPIN metsänhoitopalveluissa on

toukokuussa otettu käyttöön uusi laadunvarmistusjärjestelmä. Se opastaa työmaalla töitä tekevän suorittamaan omavalvontamittaukset ja raportoimaan kerätyt mittaustiedot työkohteen valmistumisilmoituksen yhteydessä. Metsänhoitotöiden laatu varmistetaan Metsä Groupissa kolmessa vaiheessa. Ensin työn suorittaja tekee kohteella työohjelman määritysten mukaiset omavalvonnan koealamittaukset. Omat metsänhoidon metsäasiantuntijamme puolestaan tekevät otantaan perustuvia kont-

ETÄMETSÄNOMISTAJA, OTA YHTEYTTÄ! ETÄMETSÄNOMISTAJA,

lomailetko metsäsi sijaintikunnassa kesällä? Sovi maksuton tilakäynti paikallisen metsäasiantuntijamme kanssa omaan metsääsi. Metsäasiantuntijan yhteystiedot löydät osoitteesta: WWW.METSAGROUP.FI > YHTEYSTIEDOT

rollimittauksia, joilla varmistetaan omavalvontamittausten oikeellisuus. Lopulta sama työmaa voi osua vielä Metsä Groupin virallisen laadunvarmistusorganisaation sisäiseen tarkastukseen. Metsässä työn edetessä tehtävä omavalvontamittaus ohjaa tekemään työt oikein ja laadukkaasti. Mittaukset tehdään kaikilla työmailla, olipa sitten kyse maanmuokkauksesta, viljelystä tai taimikonhoidosta. Kerättyä tietoa käytetään myös Metsäverkon puustotietojen päivittämiseen ja oman toimintamme kehittämiseen.

EU:n puutavara-asetus estää laittoman puun käytön MAALISKUUSSA voimaan tullut puutavara-asetus pyrkii

estämään laittoman puutavaran käytön Euroopan unionin alueella. Asetus koskee myös puusta valmistettuja tuotteita, kun ne tulevat ensimmäistä kertaa EU:n alueelle. ”Laittomalla puutavaralla tarkoitetaan sen alkuperämaassa kansallisten lakien vastaisesti korjattua tai myytyä puutavaraa. Puutavara-asetus koskee sekä tuontipuuta että kotimaista puutavaraa. Niiden markkinoille tuojan on osoitettava noudattavansa asianmukaista huolellisuutta saattaessaan puutavaraa ja puutuotteita markkinoille”, ympäristöpäällikkö Jussi Ripatti Metsä Groupista selvittää. Asetuksen noudattamista valvoo Maaseutuvirasto. Metsä Group täyttää kaikki EU:n puutavara-asetuksen vaatimukset hankkimansa puun osalta – niin EU:n alueelta kuin sen ulkopuolelta. ”Metsänomistaja katsotaan asetuksen mukaan toimijaksi, kun hän myy puutaan. Hänen osaltaan riittää hakkuista tehtävä metsänkäyttöilmoitus ja puutavaran luovutusmittaustodistus, joita pitää säilyttää viisi vuotta. Tosin metsäkeskukset säilyttävät metsänkäyttöilmoituksia yli viisi vuotta, joten niiden kopion säilyttäminen ei ole välttämätöntä.”

LÄHETÄ MEILLE palautetta ja juttuideoita elo-

kuun loppuun mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvonnassa. Lähetä postisi yhteystietoineen osoitteeseen: Metsä Groupin Viesti, Toimitus, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@ metsagroup.com.

PÄÄTOIMITTAJALTA

Aina trendikäs MUOTI-ILMIÖT tulevat ja menevät, mutta kestävällä perustalla olevat asiat ja toiminta ovat aina ajankohtaisia ja trendikkäitä. Metsä on kautta aikojen tarjonnut ihmisille elannon, suojaa, rakennusaineita, polttopuita, ruokaa ja rauhaa. Nykytermejä näille asioille ovat metsäteollisuus, puurakentaminen, bioenergia, super- tai villiruoka ja luontoelämys. Metsillä on edelleen keskeinen rooli ihmisten elämässä niin kaupungeissa kuin maaseudulla. Olin jokin aika sitten aamiaistilaisuudessa kuuntelemassa esitystä trendeistä ja niiden merkityksestä. Tässä muutama mukaan tarttunut ajatus: ole merkittävä osa parempaa elämää, todista teoillasi, ole innovatiivinen, luo elämyksiä, ole aito. Asiakkaat haluavat kaiken, tässä ja nyt. Metsä Group on reilusti metsäteollisuusyhtiö, ja meillä on oiva mahdollisuus olla kaikkien edellä mainittujen trendien harjalla nyt ja tulevaisuudessa. Olemme perinteikkäästi trendikäs – tuotteemme ovat tärkeä osa ihmisten arkea kotona ja työpaikoilla. Kestävästi hoidetut metsät tarjoavat tuotantolaitoksillemme huippulaatuista uusiutuvaa raaka-ainetta, josta valmistamme asiakkaidemme arvostamia ekologisia tuotteita. Bioenergiainvestointimme pienentävät toimintamme hiilijalanjälkeä, ja jatkuva parantaminen ohjaa kaikkea toimintaamme. Biotalous ja kestävä kehitys ovat luontainen osa liiketoimintaamme – teot puhuvat puolestaan. Näin kesän kynnyksellä monet meistä miettivät jo tulevia marjastus- ja sienestysretkiä: tuleeko paljon mustikoita ja mistä löytyvät parhaat tattimetsät. Metsien monimuotoisuuden säilyttäminen ja virkistyskäyttö onkin metsien taloudellisen hyödyntämisen ohella tärkeää ja mahdollista. Pidetään hyvää huolta metsistä, niin ne tarjoavat meille jatkossakin hupia ja hyötyä ja pysyvät kestotrendinä myös tulevaisuudessa.

REETA KAUKIAINEN METSÄ GROUP VIESTINTÄJOHTAJA

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 11

KONSERNIN TULOS

Metsä Groupin tuloskehitys oli myönteistä Konsernin vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen tuloskehitys oli myönteistä, ja kaikkien liiketoiminta-alueiden liiketulokset paranivat edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. liikevaihto tammi–maaliskuussa oli 1 261,1 miljoonaa euroa ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 89,0 miljoonaa euroa. Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät yli kaksinkertaistui tammi– maaliskuussa ja oli 94,2 miljoonaa euroa. ”Kaikki liiketoiminta-alueemme paransivat liiketulostaan ensimmäisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavan jaksoon verrattuna. Puukauppa on ollut vilkasta, pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kannattavuus jatkoi myönteistä kehitystään, ja taivekartongin vahvistuneet tilauskannat luovat hyvän perustan kartonkiliiketoimintamme tulevalle kehitykselle”, pääjohtaja Kari Jordan toteaa. ”Olemme vuosia panostaneet bioenergian tuotannon ja hyödyntämisen lisäämiseen tehtaillamme. Konsernin käyttämistä polttoaineista 80 prosenttia on puuperäisiä, minkä ansiosta fossiiliset hiilidioksidipääsMETSÄ GROUPIN

tömme ovat vuosina 2009–2012 vähentyneet 27 prosenttia”, Jordan sanoo. Joutsenon sellutehdas on uuden kuoren kaasutuslaitoksen ansiosta normaalikäytössä hiilidioksidineutraali, ja vastaavanlainen kehitys on tavoitteena muillakin sellutehtaillamme. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy myös Ruotsissa, kun Mariestadin pehmopaperitehtaan yhteyteen suunniteltu biovoimalaitos valmistuu ensi vuoden lopulla. Jordanin mukaan epävarmat markkinaolosuhteet heikentävät edelleen liiketoiminnan ennustettavuutta, ja näkyvyys markkinoiden kehittymiseen yhtä vuosineljännestä pidemmälle on heikko. Metsä Groupin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuoden 2013 toisella neljänneksellä olevan suunnilleen samalla tasolla verrattuna vuoden ensimmäiseen neljännekseen.

METSÄ GROUPIN TULOS

Tammi–maaliskuun tulos • Liikevaihto oli tammi–maalis•

•

kuussa 1 261,1 miljoonaa euroa (1–3/2012: 1 283,9 milj. euroa). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 89,0 miljoonaa euroa (53,0). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 94,2 miljoonaa euroa (45,1). Tulos ennen ennen veroja 62,3 miljoonaa euroa (10,1). Kauden tulos sisältäen verot ja kertaluonteiset erät 46,3 miljoonaa euroa (1,6).

* (LUVUT SULKEISSA 1–3/2012)

Puunhankinta ja metsäpalvelut • Liikevaihto tammi–maaliskuussa 422,8 miljoonaa euroa (404,1)*

• • Liiketulos 7,4 miljoonaa euroa (5,9) KOTIMAASSA puukauppa oli koko

alkuvuoden edellisiä vuosia vilkkaampaa. Ostimme aktiivisesti kaikkia puutavaralajeja. Katsauskauden lopussa kysyntä painottui

12 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin. Metsänhoitopalveluiden myynti jatkoi tasaista kasvua. Hyvien korjuukelien ansiosta puun korjuu ja toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sujuivat suunnitellusti. Tammi–maaliskuussa puuta toimitettiin yhteensä 8,2 miljoonaa kuutiometriä (8,3). Kotimaassa kesällä korjattavien leimikoiden kysyntä jatkuu hyvänä kaikkien puutavaralajien osalta. Myös metsänomistajan itse korjaamalla puulla on kysyntää.

Puutuoteteollisuus • Liikevaihto tammi–maaliskuussa 215,5 miljoonaa euroa (221,8)*

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 4,3 miljoonaa euroa (4,2)

METSÄ WOODIN liiketoiminnan

kannattavuus pysyi edellisvuoden vastaavan jakson tasolla. Pitkään jatkunut talvikausi vaikeutti rakentamisen tuotteiden myyntiä päämarkkinoilla. Myös

vanerituotteiden myyntimäärät pienenivät viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Sahatavaran kysyntä vilkastui Euroopan ulkopuolisen kysynnän kasvun ansiosta, mutta sahauksen kannattavuus koheni vain jonkin verran. Jatkojalosteiden kysyntää leimaa Euroopan talouksien taantuma, ylitarjonta ja sesongin viivästyminen. Metsä Wood myi Metsä Wood Merk GmbH:n koko osakekannan saksalaiselle Strabag-konserniin kuuluvalle Ed. Züblin AG -konsernille.

SAGA-tuotteet lanseerattiin kotimaassa vuoden alussa.

sella neljänneksellä. Metsä Board on ilmoittanut korottavansa sekä valkopintaisten lainerien että päällystämättömän hienopaperin hintoja.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperit • Liikevaihto tammi–maaliskuussa 250,1 miljoonaa euroa (243,5)*

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 13,1 miljoonaa euroa (10,0)

Metsä Wood ilmoitti katsauskauden jälkeen käynnistävänsä tehostamisohjelman, jolla pyritään varmistamaan Metsä Woodin kilpailukyky ja kannattavuustavoitteiden toteutuminen jatkossa. Kausi- ja suhdannesyistä rakentamisen ja puuratkaisuja hyödyntävien teollisten asiakkaiden markkinatilanteeseen odotetaan piristymistä toisella neljänneksellä. Kevään sesonki vilkastuttaa myös puutarha- ja piharakentamista.

Sellu • Liikevaihto tammi–maaliskuussa 323,1 miljoonaa euroa (325,5) *

• Liiketulos ilman kertaluonteisia

senon tehtaan tuotantoprosessin kehittämiseksi etenee. Metsä Fibre tuo kesäkuussa markkinoille uudenlaisen havusellun, jonka paperitekniset ominaisuudet mahdollistavat asiakkaiden paremman kustannustehokkuuden ja lopputuotteiden ajettavuuden. Myös Kemin sellutehtaalla käynnissä oleva esiselvitys uusiutuvien energianlähteiden käytön ja tuotannon lisäämiseksi etenee, esiselvitys valmistuu kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Sellutehtaiden käyntiasteiden odotetaan pysyvän toisellakin vuosineljänneksellä hyvällä tasolla. Kannattavuuden ennustettavuutta vaikeuttaa Euroopan taloustilanteen epävarma kehitys ja erityisesti euron kurssikehitys suhteessa dollariin.

eriä 47,3 miljoonaa euroa (42,5) SELLUN myyntimäärä laski viimevuotisesta noin neljä prosenttia. Havusellun valuuttamääräiset markkinahinnat Euroopassa olivat keskimäärin prosentin heikommat ja lehtisellun 12 prosenttia paremmat kuin vertailukaudella. Sellun myyntirakenteen myönteinen kehitys ja oheistuotteiden tuottojen kasvu paransivat Metsä Fibren tulosta. Investointi Metsä Fibren Jout-

Kartonki ja paperit • Liikevaihto tammi–maaliskuussa 535,0 miljoonaa euroa (544,6)*

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 30,2 miljoonaa euroa (6,1) METSÄ BOARDIN liikevaihto laski

tappiollisten paperiliiketoimintojen

sulkemisten ja uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä edellisen vuoden vastaavaan kauteen verrattuna paransivat taivekartongin ja lainerin toimitusmäärien merkittävä nousu, suljettujen ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden pienentyminen sekä lyhytkuitusellun ja kemihierteen hinnannousu. Liiketulosta puolestaan heikensivät etenkin päällystettyjen paperien alemmat hinnat ja vahvempi Ruotsin kruunu. Husumin tehtaan kassavirran turvaamiseksi on käynnistetty noin 15 miljoonan euron vuotuisia kustannussäästöjä tavoitteleva ohjelma. Nykyisten tuotteiden rinnalle sekä myös niitä korvaamaan pyritään löytämään uusia paremmin kannattavia tuotteita. Ensimmäinen esimerkki näistä ovat uudet kevyet päällystämättömät lainerit, joiden tuotanto käynnistettiin Husumissa huhtikuussa. Taivekartongin toimitusmäärien arvioidaan toisella neljänneksellä paranevan edelleen hieman. Lainerin kysynnän uskotaan jatkuvan vahvana, ja toimitusmäärien olevan edellisen neljänneksen tasolla. Metsä Boardin paperien toimitusmäärien arvioidaan laskevan hieman kausiluonteisesti toi-

METSÄ TISSUEN liikevaihdon lievä nousu selittyy alkuvuoden myyntimäärien kasvulla. Liiketulos vahvistui myyntimäärien kasvun lisäksi yhtiössä tehtyjen kustannusrakennetta keventäneiden muutosten myötä. Baking & Cooking -liiketoiminnan liikevaihto ja tulos paranivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ja tuloksen odotetaan organisaatiossa tehtyjen merkittävien rakennemuutosten jälkeen jatkavan myönteistä kehitystä. Metsä Tissuessa käydyt yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen myös Saksan toiminnoissa. Uusi organisaatio- ja toimintamalli on nyt käytössä kaikissa maissa. Syyskuussa 2012 aloitetun organisaatiouudistuksen myötä Metsä Tissuesta väheni yhteensä 180 työpaikkaa. Katsauskauden jälkeen Metsä Tissuen puoliksi omistama yhteisyritys Katrinefors Kraftvärme AB ilmoitti rakentavansa Ruotsiin Mariestadin tehtaan yhteyteen biovoimalaitoksen. Laitos aloittaa toimintansa vuoden 2014 loppuun mennessä. Metsäliitto Osuuskunta ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma toteuttivat 2.5.2013 osakekaupan, jossa Metsäliitto Osuuskunta osti Varmalta sen omistamat Metsä Tissue Oyj:n osakkeet. Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysynnän kasvun odotetaan jatkuvan vakaana. Läpiviety kehitysohjelma ja organisaatiouudistus vahvistavat edelleen Metsä Tissuen kilpailukykyä kiristyvillä markkinoilla.

13 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

PUUMARKKINAKATSAUS PUUMARKK Puun kysyntä toukokuun lopussa

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

+++ + ++ + + ++ ++ ++ +++

+++ + ++ ++ ++ + ++ ++ ++

++ ++ – ++ + – ++ +++

Positiivista virettä Puumarkkinoilla alkuvuosi on sujunut hyvin, talven korjuukelitkin olivat poikkeuksellisen suotuisat. Alan yhteistyö puukaupan kehittämiseksi on edennyt monella tavalla. Pian eduskuntakäsittelyyn tuleva metsälaki lisää metsänomistajan vapautta metsänkäsittelyn suhteen. Omille jäsenillemmekin on hyvää kerrottavaa: uusin palvelumme antaa turvan taimikon alkutaipaleelle.

uistissani ei ole talvea, jolloin koko maassa olisi voitu korjata puuta yhtä kauan kuin kuluneena talvena. Edes pakkasjaksot eivät haitanneet korjuuta. Toimitimme vuoden ensimmäisellä neljänneksellä puuta asiakkaille noin 8,2 miljoonaa kuutiometriä. Koko maassa ostomäärät yksityismetsissä olivat alkuvuoden korkeammalla tasolla kuin vuosiin. Puukaupan kehittämisessä on viime aikoina tehty hyvää yhteistyötä, mistä esimerkkeinä voisi mainita puun hintatilastoinnin avoimuuden lisäämisen ja sähköisen puukaupan kehittämisen. Lisäksi kun metsävaratietoja pystytään käyttämään paremmin markkinoinnin tukena, puunostajat pystyvät aktiivisempaan ja kohdennetumpaan markkinointiin. Kaikilla näillä on pitkälle meneviä myönteisiä vaikutuksia. Myös Venäjällä, Baltiassa ja Ruotsissa oli hyvä korjuutalvi. Puumarkkinat ovatkin Itämerellä kohtalaisen hyvin tasapainossa, vain lehtikuitupuusta on lievää ylitarjontaa. Venäjällä hakkuisiin ovat vaikuttaneet maan luoteisosan metsäteollisuuden vaikeudet, kun samaan aikaan havupuun vientilisenssien saannissa on ollut toivomisen varaa. Ruotsissa puun hinnan lasku on vähentynyt selvästi yksityismetsistä markkinoille tulevan puun määrää. 14 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

Taimiturva on jatkoa määrätietoiselle metsänhoitopalveluidemme kehittämiselle. Konsernin tuotantolaitosten puunkäyttö näyttää pysyvän ainakin ensimmäisellä vuosipuoliskolla suunnitellulla tasolla, joten kaikille puutavaralajeille on kysyntää. Myös metsäenergian kysyntä jatkuu vahvana, sillä sen markkinatilanne on hyvä turpeen ja metsäenergian kuivumisen kannalta kehnon viime vuoden jälkeen. Pienpuun energiatuen jo pitkään epäselvänä jatkunut tilanne vaikeuttaa metsäenergiamarkkinoita. Toivottavasti asiaan saadaan Euroopan unionissa nopeasti ratkaisu. Suomi ajaa edelleen tavoitetta, että tuki maksetaan suoraan metsänomistajille – EU:n mukaan se pitäisi maksaa energian tuottajalle. Nykyisen kemera-mallin tapainen järjestelmä olisi hyvä ratkaisu, näin tuki kohdistuisi parhaiten nuorten metsien hoitoon.

Tälle vuodelle taimikonhoitoon ja nuorten metsien kunnostukseen kohdennettuja kemera-varoja on vielä runsaasti jäljellä. Metsänomistajan kannattaa hyödyntää tilanne ja ottaa viipymättä yhteys metsäasiantuntijaamme, jonka kanssa voi laittaa työt vireille. Metsänuudistamista suunnitteleville jäsenille meillä on tarjolla ainutlaatuinen Taimiturva-palvelu, joka varmistaa vaivattomasti metsän hyvän kasvuunlähdön. Taimiturva on jatkoa metsänhoitopalvelujemme määrätietoiselle kehittämiselle, jota asiakkaidemme odotukset ohjaavat. Uusi metsälaki saataneen voimaan ensi vuoden alusta, sen pitäisi päästä eduskunnan käsittelyyn alkukesällä. Lailla on suuri vaikutus metsänomistajan vapauteen päättää metsänkäsittelystä, mikä on erittäin hieno asia. Jatkossa on tarjolla sekä jatkuva kasvatus että tehokasvatus metsän lyhyellä kiertoajalla. Metsänhoitosuositukset jaetaan tavallaan kahtia: eri-ikäisrakenteisen ja tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksiin. Muutos on merkittävä, ja sen läpiviemiseen tarvitaan metsäalan toimihenkilöiden, korjuuyrittäjien ja metsänomistajien laajaa koulutusta – omat koulutuksemme järjestämme vuoden loppuun mennessä. Näin kesän korvalla toivotan lukijoille rentouttavaa kesää, joka sekin on hyvää aikaa monenlaisiin metsäisiin askareisiin.

Suomen puut ja pensaat -kirja

29,40 €

+ 10 bonuseuroa

Pfanner-työpaita

Meindl Vakuum Men GTX -vaelluskengät

189 €

40 €

+ 10 bonuseuroa

Pfanner Gladiator -työ-/ulkoiluhousut

147 €

+ 25 bonuseuroa

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Jos sinulle on kertynyt puukaupoista bonuksia, voit tehdä niillä ostoja verkkokaupassamme www.metsaverkko.ﬁ. Verkkokauppa on bonusoikeudellisten omistajajäsentemme käytössä. Käytä verkkokauppaan kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

METSÄT TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVAT Seppo Samuli JA Metsä Group

TAIMITURVA VARMIS METSÄN KASVUN HYVÄÄN VAUHTIIN

Varmista uudistusleimikkosi kasvuunlähtö Taimiturvalla. Me huolehdimme, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien. Taimiturvasopimuksen mukaan taimikkosi keskipituus on luovutushetkellä noin 1,3 metriä, sen kokonaistiheys on tavoitteen mukainen ja varhaisperkaus on tehty.

udistaminen vaikuttaa olennaisesti metsän kehitykseen ja siitä koko kiertoajalta saataviin tuloihin. Hyvin tehty uudistus saattaa metsän nopeasti tuottokuntoon. ”Tavoitteemme on olla metsänomistajan halutuin kumppani. Tuomme metsänomistajien käyttöön palveluita, jotka parantavat heidän metsätaloutensa kan-

16 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

STAA

nattavuutta ja tekee metsänomistamisen vaivattomaksi. Taimiturva on uusin palvelumme: ammattilaisemme tarjoutuvat vaalimaan omistajajäsenen istutustaimikon huippukuntoon”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen lupaa. Taimiturva on ainutlaatuinen palvelu Suomessa. ”Taimiturvasta sopimalla metsänomistaja voi varmistaa metsänkierron tärkeimmän vaiheen ammattimaisen toteutuksen. Hoidettu taimikko nostaa metsätilan arvoa – huonoista taimikoista aiheutuu metsänomistajille merkittäviä tappiota.” Taimiturvasta on helppo sopia uudistusleimikon puukaupan yhteydessä. Palvelulle sovitaan kiinteä hinta, josta metsänomistaja maksaa 33 prosenttia maanmuokkauksen jälkeen ja 67 prosenttia istutuksen jälkeen. Ensi vuoden puolella metsänomistaja voi halutessaan maksaa Taimiturva-paketin kätevästi puukaupan ennakolla ilman erillistä laskua. Metsäasiantuntijamme kanssa sovitaan uudistamisen aikatauluarviosta. Sen jälkeen teemme uudistushakkuun, maanmuokkauksen ja taimien istutuksen normaaliin tapaan. Istutusta seuraa-

Haluamme pysyä edelläkävijänä metsäomaisuuden hoidon ja metsätalouden kannattavuuden kehittämisessä. vana vuonna tehdään uudistamistarkastus ja kartoitetaan taimikon tilanne sekä varhaishoitotoimenpiteiden tarve ja ajankohta. Näistä toimista informoidaan metsänomistajaa aina etukäteen.

asioita. Esimerkiksi Metsä Groupissa kehitetyssä kääntömätästyksessä taimi saa oivan kasvualustan, jolla varttuessaan taimi saa hyvän etumatkan heinittymistä vastaan. Eikä vesakkoakaan juuri synny, kun maanpintaa ei rikota muualta”, Jumppanen esittelee. Kääntömätästyksessä kaivinkoneen kuljettaja kääntää mättään kivennäismaa ylöspäin takaisin samaan

Taimiturva on huoleton ja turvallinen tapa uudistaa metsä. Juha Jumppanen ppanen JÄS EN PA LV ELUJ LUJ O H TA JA M E TSÄ G RO U P

Heinäntorjunnalla ja varhaisperkauksella hintatakuu

”Oikean maanmuokkausmenetelmän ja laadukkaiden taimien valinta ovat uuden metsän kasvuunlähdön kannalta tärkeitä METSÄ GROUPIN VIESTI

| 17

METSÄT ilmoitetaan metsänomistajalle etukäteen ja töille annetaan hintatakuu. Jos hän ei kuitenkaan jostain syystä halua teettää esitettyjä töitä meillä, tehty sopimus purkautuu.” Heinäntorjunta ja varhaisperkaus hinnoitellaan toteutusvuonna voimassaolevan metsänhoitohinnaston mukaisesti. Hintatakuu tarkoittaa sitä, että työn laskutuksessa käytetään Metsä Groupin alinta kyseisellä alueella toteutusvuonna vastaavilla työmailla toteutunutta hehtaarihintatasoa.

Lupaamme metsänkierron tärkeimmälle vaiheelle ammattimaisen toteutuksen. kuoppaan, josta se on nostettu. ”Taimitarkastuksessa selviää, millaisia jatkotoimia taimikossa tarvitaan. Jos taimien osalta Taimiturva-sopimuksen ehdot eivät täyty, teemme automaattisesti täydennysviljelyn. Rehevillä mailla voi olla syytä tehdä heinäntorjuntaa, ja lähes jokaisessa taimikossa varhaisperkaus on tarpeen – näistä mahdollisesti tarvittavista töistä

Istutusalueelle vakuutus

Taimiturvan piiriin tulevilla taimikoilla on voimassa oleva metsävakuutus koko sopimusajan. Ellei metsänomistajalla ole valmiina vakuutusta, mahdolliset luonnontuhot – muun muassa myrsky-, metsäpalo-, lumi-, myyrä- ja hyönteistuhot – korvaa Metsä Groupin Pohjola Vakuutus Oy:stä palvelulle ottama ryhmävakuutus.

Hirvituhoista metsänomistajan saa korvauksen voimassa olevan käytännön mukaisesti valtiolta. Jos metsänomistaja tilaa hirvivahinkoon liittyvän täydennys/uudelleenviljelyn meiltä, palvelun voimassaoloaika jatkuu. ”Käyttämämme taimet ovat laadultaan ensiluokkaisia. Toteutamme uudistamistyöt oikea-aikaisesti ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion laatimien hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Lisäksi oma laadunvarmistusjärjestelmämme sisältää työn tekijöiden tekemät omavalvontamittaukset, joita seurataan systemaattisesti toimihenkilöidemme tekemillä kontrollimittauksilla.” Tarjolla kaikille jäsenille

Jumppanen sanoo, että Taimiturva on tarjolla kaikille omistajajäsenille, jotka haluavat metsänsä nopeasti ja varmasti tuottokuntoon. ”Jokainen, joka haluaa varmistaa metsänsä kehityksen vuosiksi eteenpäin,

Uusi Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien. TAIMIKON LUOVUTUS 2021 VARHAISPERKAUS 2019

1,3 METRIÄ

MAHDOLLINEN HEINÄNTORJUNTA 2015–2016 TAIMIKON TARKISTUS 2015

ISTUTUS KEVÄÄLLÄ 2014 MAANMUOKKAUS SYKSYLLÄ 2013

HAKKUU KESÄLLÄ 2013

Viitteellinen esimerkkiaikataulu

2013

2014

2015

2015–2016

2019

2021

Tämä kuvitus on aikataulutukseltaan suuntaa-antava varsinkin sopimuskauden loppuosalta, sillä taimikoiden kasvunopeuteen vaikuttaa muun muassa kasvupaikan viljavuus. Taimikko on sopimuksen mukaan luovutuskunnossa, kun sen keskipituus on 1,3 metriä.

18 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

voi hankkia sen puukaupan yhteydessä. Me kannamme vastuun taimikon vakiinnuttamisesta. Sekin kannattaa muistaa, että oikein tehty taimikonhoito takaa tuloja jo ensiharvennuksesta.” ”Taimiturva-palvelu sopii hyvin etämetsänomistajille, joilla ei ole aikaa tai mahdollisuutta itse vaalia taimikoidensa alkutaivalta. Välttämättä metsänomistajan ei tarvitse käydä uudistetussa metsässään vuosikausiin puukauppansa jälkeen – hän voi luottaa siiten, että ammattilaisemme varmistavat metsälle hyvät lähtökohdat kasvaa hyvätuottoiseksi metsäomaisuudeksi.” Jumppanen painottaa sitä, että Metsä Group haluaa olla edelläkävijä metsänomistajien metsäomaisuuden vaalimisessa ja kehittämisessä. ”Kun teemme uudistushakkuun, haluamme kantaa kaiken vastuun työmaan muistakin uudistamistöistä ja varmistaa, että tuotto pysyy parhaana mahdollisena myös uudistamisen jälkeen. Taimiturva on helppo keino parantaa metsätalouden kannattavuutta.”

TAIMITURVA-PALVELU SISÄLTÄÄ: • Maanmuokkauksen • Taimet ja niiden istutuksen • Tarkastuskäynnin ja varhais• • • •

hoidon tarpeellisuuden arvioinnin Uudistamisraportin Tarvittaessa täydennysviljelyn Varhaishoidon takuuhintaan Laajan metsävakuutuksen

Ainutlaatuista metsävakuuttamista POHJOLA Vakuutus Oy on Metsä

Groupin kumppani Taimiturva-palvelussa. Pohjolan ryhmävakuutus turvaa taimikon kehittymisen siellä mahdollisesti tapahtuneista vahingoista huolimatta. ”Taimiturvan tarjoama taimikon ryhmävakuutus on aivan uudenlainen tapa vakuuttaa metsää”, Pohjola Vakuutus Oy:n tuotepäällikkö Hannu Partanen sanoo. ”On mielenkiintoista olla mukana tällaisessa uraauurtavassa yhteistyössä.” Pohjolan ryhmävakuutus on voimassa koko Taimiturvan sopimusajan. Vakuutus on Partasen mukaan räätälöity Pohjolan laajasta metsävakuutuksesta taimikolle sopivaksi. ”Se korvaa muun muassa myyrien, hyönteisten ja sienitautien aiheuttamia tuhoja sekä metsäpalo-, lumi-, myrsky- ja tulvavahinkoja. Myös anastamiset ja vahingonteot korvataan. Taimet on vakuutettu heti siitä lähtien, kun ne tuodaan työmaalle odottamaan istutusta”, Partanen selvittää. ”Hirvieläinvahinkojen korvaaminen kuuluu edelleen valtion tehtäviin”, Partanen huomauttaa ja lisää, että Taimiturvan vakuutuksessa metsänomistajalla ei ole lainkaan omavastuuta. Jos taimikossa sattuu jokin korvausrajan ylittävä vahinko, Metsä Groupin metsäasiantuntija tekee tarkastuksen sekä vahinkoilmoituksen ja -arvion metsänomistajan puolesta. Metsä Group myös saattaa taimikon uuteen kasvukuntoon vahingon jälkeen.

Vain puolet yksityismetsistä vakuutettu ”Moni metsänomistaja ei ole tullut ajatelleeksi, kuinka arvokas hänen metsäomaisuutensa oikein onkaan, sillä vain noin puolet maamme

yksityismetsistä on vakuutettu. Vasta laajat myrskytuhot havahduttavat monet miettimään metsänsä vakuuttamista. Metsäomaisuuden vakuuttamatta jättäminen on merkittävä riski.” Partanen sanoo, että metsän vakuuttamisen tärkeyden esilläpito oli yksi syy lähteä mukaan Metsä Groupin Taimiturvaan. ”Metsän uudistamisen onnistuminen vaikuttaa olennaisesti metsätalouden kannattavuuteen. Halusimme mukaan tekemään jotain ainutlaatuista suomalaisten metsien hyväksi. Uudistaminen on nyt tehty helpoksi ja turvalliseksi.” Pohjola Vakuutus Oy on kumppanimme myös verkkokaupassa. Jos metsien vakuuttaminen laajemminkin on ajankohtaista ja sinulla on bonuksia puukaupoista kanssamme tai olet jäsenetu- tai metsänhoitosopimusasiakkaamme, käy verkkokaupassamme katsomassa, miten voit hoitaa metsäsi vakuutusasiat kuntoon erikoishinnoilla: www. metsaverkko.ﬁ > verkkokauppa

Pohjolan ryhmävakuutus on voimassa koko Taimiturvan sopimusajan. Hannu Partanen T U OT EPÄ Ä L LLIK LIK KÖ P O H J O L A VA KU U T US OY

METSÄT TEKSTI

Antti Äijö KUVAT Erkki Oksanen JA Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kasvatuslannoitukset tehdään joko helikopterilla lentolevityksenä tai maalevityksenä metsätraktorilla.

Kasvatuslannoitus tuottaa tulosta Kasvatuslannoitus on metsänomistajille kannattava ja pienen riskin sijoitusvaihtoehto sopivissa kohteissa. Nopeimmin taloudellinen tulos on saatavissa uudistushakkuuta lähestyvissä hyväkasvuisissa puustoissa. Kasvatus- ja terveyslannoitus kuuluvat omistajajäsenillemme tarjottaviin palveluihin.

asvatuslannoitus ja metsien terveyslannoitus kuuluvat niiden palveluiden joukkoon, joita tarjoamme osuuskunnan jäsenille osana metsäomaisuuden hoitoa. Lannoitusta suunniteltaessa kannattaa ottaa yhteys oman alueen metsäasiantuntijaan”, metsänhoitopäällikkö Juho Rantala sanoo. Metsä Groupissa tehdään kehitystyötä, jotta lannoituspalvelu olisi saatavana mahdollisimman kattavasti koko maassa. Pohjois-Suomessa lannoituksella saadaan suhteellisesti suurin kasvunlisäys, mutta 20 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

etelämpänä lisäkuutioita syntyy enemmän. Hyviä kasvatuslannoituskohteita on paljon, kannattavuudeltaan parhaiksi Rantala mainitsee uudistushakkuuta lähestyvät hyväkasvuiset kivennäismaiden metsät. Näihin tehdyt investoinnit saadaan kaikkein nopeimmin muutettua rahaksi. Kasvatuslannoituksista saadaan tutkimusten mukaan suurin tuotto uudistushakkuuta lähestyvissä puolukkatyypin männikössä ja mustikkatyypin kuusikoissa sekä hyvälaatuisissa mustikkatyypin männiköissä. Lannoitus on kannattavinta

tehdä puuston ollessa 40–60-vuotiasta, jolloin arvokkaan tukkipuun osuus lisääntyy nopeasti. Hyvissä kohteissa hyvä tuotto

Kivennäismaiden metsissä puuston kasvua rajoittaa yleensä eniten typen puute. Kasvatuslannoitukseen tarkoitetut tuotteet sisältävät pääravinteena typpeä, mukana on lannoitevaihtoehdosta riippuen myös booria ja fosforia. ”Lannoitus sopii sekä mänty- että kuusimetsiin. Kuusikoissa lannoitus voi lisätä

Turvemailla tehdään terveyslannoituksia tuhkalla.

kasvua lähes kymmenen vuoden ajan. Männyllä vaikutus ei kestä aivan yhtä pitkään”, Rantala kertoo. Lannoituksella saatava kasvunlisäys vaihtelee kohteittain 1–3 kuutiometrin välillä hehtaarilta vuodessa. Kymmenen vuoden aikana kasvunlisä voi olla 15–20 kuutiometrin luokkaa. ”Uudistushakkuuta lähestyvissä kohteissa lannoituksen tuoma kasvunlisä on valtaosin järeää puuta, ja sillä on siten positiivinen vaikutus myös korjattavan

puun laatuun. Epäilyt nopeutuneen kasvun negatiivisista vaikutuksista sahatavaran laatuun ovat turhia”, Rantala kertoo. Pelkästään kasvatuslannoituksia on Suomessa tehty parhaimmillaan yli 200 000 hehtaaria vuodessa. Viime vuosina määrä on jäänyt murto-osaan tästä, vuonna 2012 terveys- ja kasvatuslannoituksia tehtiin 32 000 hehtaarilla. Sopivimmilla kohteilla kasvatuslannoituksia voi tehdä useammankin kerran kiertoajan mittaan. Lannoitevalinta kasvupaikan mukaan

Kasvatuslannoitus on kannattavinta tehdä, kun puusto on 40–60-vuotiasta.

Kasvatuslannoituksen antama tulos on paras luontaisesti hyvän kasvukyvyn omaavissa metsissä. Saatava lisähyöty jää kuitenkin verraten pieneksi, jos puuston kasvu ennen lannoitusta ylittää 12 kuutiometriä hehtaarilta vuodessa. Lannoitteen valintaan vaikuttaa ennen muuta se, onko puustolle tarpeellista antaa muita ravinteita kuin lisätyppeä. Metsä Groupin lannoitushankkeissa käytetään tänä vuonna pääasiassa Yaran metsälan-

noitteita. Kuusikoihin typen seassa on hyvä olla fosforia ja booria. Levitettävä lannoitemäärä on normaalisti 400–600 kiloa hehtaarille. Lannoituskustannus on tyypillisesti 300–400 euroa hehtaarilta. Kustannukseen vaikuttavat käytettävän lannoitelajin lisäksi levityspinta-ala ja kuljetusmatkat. Lannoitukset tehdään joko helikopterilla lentolevityksenä tai maalevityksenä metsätraktorilla. Kustannuksiin levitysmenetelmällä ei ole suurta vaikutusta. Usein lannoitushankkeen pinta-ala ratkaisee levitysmenetelmän. Lentolevityksessä lannoituspinta-alaa pitäisi löytyä yhden kilometrin säteeltä laskeutumiskelpoisesta varastopaikasta vähintään 10 hehtaaria. Maalevityksessä voidaan toteuttaa pienempiäkin hankkeita. ”Lannoituksia tehdäänkin kustannussäästöjen saamiseksi usein yhteishankkeina. Tällaisista kannattaa kysyä metsäasiantuntijaltamme, jolla on tiedossaan alueellaan toteutettavat lannoitustyöt.” METSÄ GROUPIN VIESTI

| 21

METSÄT Kasvatuslannoitukset toteutetaan sulan maan aikana. Työt päättyvät syksyllä viimeistään lumen tuloon, ettei ravinteita huuhtoudu sulamisvesien mukana vesistöihin. Tuhkasta kasvua turvemaiden metsiin

Kasvatuslannoituksia suurempia lisäyksiä metsien kasvuun voi saada terveyslannoituksella, jolla korjataan lähinnä turvemaiden ravinnepuutoksia. Toisin kuin kivennäismailla, turvemailla kasvua ei yleensä rajoita typen puute, vaan niukkuutta on fosforista ja kaliumista. ”Teemme terveyslannoituksia tuhkalla. Tuhkalannoituksessa metsästä puutavaran mukana tuotantolaitokselle kuljetettu fosfori ja kalium palautetaan takaisin metsään. Tuhkalannoitus on sopivalla kohteella metsänomistajalle erinomaisen kannattava investointi, ja sitä onkin tarkoitus markkinoida jatkossa nykyistä aktiivisemmin jäsenistölle osana turvemaiden hoidon palvelukokonaisuutta”, Rantala toteaa. Terveyslannoituksen tarpeen voi usein päätellä jo puuston kunnon perusteella. Lisäravinteiden tarve varmistetaan tarvittaessa neulasanalyysillä. Kuuset saattavat turvemaillakin kärsiä muiden ravinteiden ohella boorin puutteesta, jolloin sitä voidaan antaa tuhkalannoituksen yhteydessä. ”Tuhkassa kierrätetään metsästä otetut ravinteet takaisin hyötykäyttöön. Parhailla kohteilla metsien vuotuinen kasvu on voitu jopa kolminkertaistaa tuhkalannoituksella useaksi vuosikymmeneksi eteenpäin, joten vaikutus metsän kasvuun on todella suuri.” Tuhkaa on Rantalan mukaan hyvin saatavissa, mutta sen ravinnepitoisuudet vaihtelevat. Metsä Groupissa seurataan tarkkaan, mitkä tuhkat sopivat metsäkäyttöön. Metsälannoituksiin käytetään vain suositusarvot täyttävää tuhkaa. Rantala painottaa, että kaikessa lannoituksessa suhtaudutaan vakavasti vesien- ja ympäristönsuojeluun. Vesistöjen läheisyyteen jätetään suojakaistat ja ympäristöasiat otetaan huomioon muutenkin töiden suunnittelussa tarkasti. ”Turvemailla lannoitus tehdään aina ensin ja ojitus vasta sen jälkeen, jolloin vältytään ravinteiden kulkeutumiselta ojavesien mukana vesistöihin. Joissakin kohteissa lannoituksen tuoma kasvun lisäys kiihdyttää puuston haihdutusta ja vedenottoa niin paljon, että kunnostusojitusta ei kiertoajan aikana tarvita ollenkaan.” 22 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsäasiantuntija Kari Kantasen mukaan tuhkalannoituksen tulokset näkyvät jo kolmen vuoden kuluessa.

Puun tuhkalla vauhtia kasvuun TUHKALANNOITUKSELLE parhaita koh-

teita ovat Metsä Groupin Viitasaaren alueen metsäasiantuntija Kari Kantasen mukaan puustoiset rämeet ja korvet, jotka ovat ravinteisuudeltaan vähintään puolukkatyypin tasoa. Kakkoskehitysluokka on hyvä vaihe lannoittaa. Lannoitettavien kohteiden vesitalous pitää olla kunnossa tai se pitää laittaa kuntoon pian lannoituksen jälkeen. ”Tuhkalannoituksen tulokset näkyvät jo kolmessa vuodessa. Lannoitusvaikutus näkyy nopeasti pituuskasvussa ja koko puun olemuksessa. Neulaset pitenevät, ja niiden väri muuttuu tummemmaksi.” Kari Kantasella on kokemusta tuhkalannoituksista pohjoisen Keski-Suomen alueella aina 1990-luvun puolivälistä saakka. Ensimmäisiä lannoituskohteita

on jo päästy hakkaamaan. Lannoitukseen käytettävän tuhkan määrä riippuu sen laadusta. Tavoitteena on pidetty, että tuhkaa käytetään noin 4 000 kiloa hehtaarille. Tuhka on saatu pääasiassa Äänekoskella sijaitsevilta voimalaitoksilta. ”Noin sata kilometriä on vielä kohtuullinen kuljetusmatka, kun tuhkalla ei ole muita käsittelykustannuksia”, Kantanen sanoo. Tuhkalannoituksena toteutettavalle terveyslannoitukselle saa myös kemeratukea, joka tekee muutenkin hyvästä investoinnista metsänomistajan näkökulmasta entistä houkuttelevamman. ”Lannoitustarpeessa olevia turvemaita on vaikka kuinka paljon”, Kantanen toteaa ja odottaa yhteydenottoja asiasta kiinnostuneilta metsänomistajilta.

TEKSTI

Antti Äijö KUVA Metsä Group TOIMI NÄIN

Viisi kuukautta hyvää istutusaikaa Taimien istutusta ei ole mitään syytä rajoittaa alkukesään. Kun valitsee taimet ja kohteet oikein, hyvää istutusaikaa riittää toukokuulta syyskuulle. Koneellisen istutuksen yleistyessä istutuskaudesta on tulossa koko kasvukauden kestävä.

Tärkeitä istutusvinkkejä Kevät

• Älä istuta taimia jäiseen maahan. Jäinen

•

• kesän istutustöihin lyhytpäiväkäsittelyllä. Näin varmistetaan uusien vuosikasvainten puutuminen syyshalloja kestäviksi. ”Metsä Groupin tekemissä syysistutuksissa oikea taimivalinta on itsestään selvää”, Rantala sanoo. Syysistutus ei ole mikään uusi asia, Metsä Groupin käytössä se on ollut yli kymmenen vuotta. Tarkoituksena on nopeuttaa viljelyketjua ja helpottaa keväisiä työhuippuja. Syysistutusten määrä tulee jatkossa kasvamaan, kun esimerkiksi koneellinen istutus saa sijaa. Taimien koolla ei syysistutuksessa ole erityistä merkitystä, normaalikokoiset paakkutaimet sopivat hyvin. Maanmuokkaus tehdään myös normaalisti, tarkoitus on saada taimet maahaan mahdollisimman nopeasti muokkauksen jälkeen. Syksyllä istutettavat taimet on kasvatettu syyshallat kestäviksi.

lo–syyskuussa tehdyn istutuksen tulos on aivan yhtä hyvä kuin kevätistutusten, kun istutuskohde ja taimimateriaali ovat tarkoitukseen sopivia”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala sanoo. Syysistutuksilla ei haeta jatkoaikaa kevään rästien korvaamiseen, vaan ne ovat oiva tapa tehdä ennalta seuraavaksi kevääksi suunniteltuja töitä. Menetelmän hyviä puolia on muun muassa se, että taimet ovat seuraavana keväänä valmiina maassa ja pystyvät siten hyödyntämään koko kasvukauden. ”Kivennäismaista 70–80 prosenttia on syysistutuksiin sopivia. Turvemailla menetelmä ei ole käyttökelpoinen eikä hienojakoisilla, routivilla kivennäismailla.” Taimimateriaali valmistetaan loppu-

•

Kesä

• Kesäistutukseen sopivat koivu ja kuusi. • Kesällä istutetaan taimia, joiden kasva• •

•

Keskikesällä taimihuolto tärkeää

Rantala pitää koivulla ja kuusella käyttökelpoisena menetelmänä myös kesäistutusta. Tuoreeseen muokkausjälkeen ja lämpimään maahan tehdyistä istutuksista on saatu hyviä kokemuksia. Taimihuollon merkitys korostuu, etenkin paakkujen kastelusta on pidettävä huolta varastointivaiheessa. Kuivuneita taimia on turha laittaa maahan. ”Toisaalta keväällä ja alkukesästä pitää muistaa, että pakkasvarastoista tulleita taimia ei saa istuttaa jäisinä. Jos paakut ovat jäässä, taimi ei saa vettä ja sitä uhkaa kuivuminen. Samoin käy jos keväällä istutetaan jäiseen maahan. Liian aikaisella istutuksella ei muutenkaan voita käytännössä mitään. Juurten kasvu alkaa kuitenkin vasta, kun maan lämpötila ylittää 10 astetta.” Hyvää istutusaikaa jatkuu yli kesän, kun huolehditaan, että taimimateriaali on istutusajankohtaan sopivaa.

maaperä lisää taimien kuivumisriskiä, kun verso alkaa hengittää, mutta juuret eivät saa vettä. Mätästys parantaa maan lämpöolosuhteita ja nopeuttaa taimien kasvuunlähtöä. Istutettavien paakkujen pitää olla kunnolla sulaneita. Tähän on hyvä kiinnittää huomiota, koska osa paakkutaimista tulee pakkasvarastoista. Pakkasessa varastoidut taimet sulatetaan +8–+14 asteessa. Mitä nopeammin taimet saadaan maahan, sitä parempi. Varastointi heikentää aina taimien kuntoa, enimmäisaika varastossa on 2–3 viikkoa. Kevätistutukseen sopivat kaikki tärkeimmät puulajimme.

•

tuksessa on otettu huomioon myöhäisempi istutusaika. Kaikkien kuivimpien kasvupaikkojen istutukset on hyvä tehdä muulloin kuin kesäaikaan. Taimihuollon ja erityisesti kastelun merkitys korostuu. Taimipaakut eivät saa kuivua varastoitaessa. Kosteus on riittävä, jos paakusta tippuu vettä kevyesti puristettaessa. Maanmuokkauksessa tärkeää on laadukas mätästys, jossa mättään pinnalle jää noin 5 senttimetrin kivennäismaakerros. Tällä estetään veden haihtumista mättäästä ja varmistetaan, että kosteusolosuhteet ovat suotuisat kuivanakin aikana. Kesällä on huolehdittava myös siitä, että istutus tehdään riittävän syvälle. Taimipaakun alareunan tulee ulottua istutusmättäässä olevan humuksen alareunaan, jotta kapillaarisesti nouseva vesi tavoittaa paakun.

Syksy

• Kohteilla, joilla vaihtoehtona olisi istutus seuraavana keväänä.

• Elo–syyskuu on hyvää istutusaikaa.

• •

Taimimateriaalille tarvitaan taimitarhalla tehtävä lyhytpäiväkäsittely, jotta uudet vuosikasvaimet ehtivät puutua ja kestävät syyshalloja. Ei turvemaille eikä hienojakoisille routiville kivennäismaille. Normaali maanmuokkaus, normaalikokoiset taimet ja istutus tuoreeseen muokkausjälkeen.

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 23

Päivi Luolamäki •

MAANVILJELIJÄ ja

metsänomistaja Toholammilta • VALITTIIN vuonna 2011 Oulun hankintapiirin piiritoimikuntaan • HARRASTAA perheen kanssa uintia, pyöräilyä ja hiihtoa • MOTTO: Metsä hoitaa ihmistä

24 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

JÄSENET TEKSTI

Sami Karppinen KUVA Markus Kauppinen

Mieli lepää metsätöissä Metsä Group on aktiiviselle metsänomistajalle Päivi Luolamäelle luotettava puukauppakumppani. Piiritoimikunnassa näkemys oman osuuskunnan asioihin on syventynyt.

uolamäen talon pihasta Toholammin Lehtolan kylällä avautuu huikeat näkymät Lestijokilaaksoon. Huhtikuun lopulla kevätaurinko kuivattelee jokirantaan viettäviä viljavia kivennäismaapeltoja. Maisemasta erottuvat vielä muutamat vanhat ladot, ja jokitörmältä haapojen huomasta pilkottaa rantasaunan harja. ”Sauna lämpiää kesäisin harva se ilta. Siellä on mukava käydä pesemässä peltotai metsätöiden pölyt pois. Samalla lapset pääsevät uimaan”, Luolamäen tilan emäntä Päivi Luolamäki kertoo. Metsä Groupin Oulun hankintapiirin piiritoimikunnassa ensimmäistä kauttaan vaikuttavalla Luolamäellä on siskonsa Riitta Luolamäen kanssa maatalousyhtymä, joka vastaa tilan peltojen ja metsien hoidosta. Päivin puolisolla Pentti Peltolalla on myös oma maatila hoidettavanaan. Luolamäen tilan töissä noudatetaan pitkälti perinteistä maaseudun rytmiä. ”Viljanviljely on pääelinkeinomme, mutta metsätalous tuo toimintaan tärkeän lisän ja varmistaa työllisyyden talvikaudella. Nyt kevään kelirikkoaikaan pienitään talven hankintasavotoilta kerätyt polttopuut”, Luolamäki kertoo. Pihapiirin molemmat talot lämpiävät klapeilla, joten puusouvia piisaa. Iso ja siististi ladottu halkopino pihassa muistuttaa parin vuoden takaisesta paikallisesta kesämyrskystä, joka pahaksi onneksi iski juuri Luolamäen metsiin. Vaikka tilan hakkuutyöt on tehty yleensä omin voimin hankinnalla, oli myrskypuiden korjuuseen otettava hakkuukone hätiin. ”Onneksi kyseessä oli uudistushakkuuikäinen kuvio. Valtaosa puista kaatui juurineen, joten ne saatiin aika hyvin korjattua talteen. Polttopuutakin kuviolta kertyi silti valtava määrä.” Metsä hoitaa ihmistä

Luolamäki on ollut kotitilansa ohjaksissa vuodesta 1987 lähtien. Naisen puheesta kuulee selvästi, että hän viihtyy metsä-

töissä erityisen hyvin. Luolamäki tekee hankintahakkuut pääasiassa itse moottorisahalla ja myös ajaa hakkaamansa puut metsäkärryllä varustetulla maataloustraktorilla. ”Aikoinaan kun aloitin tilalla, ei ollut paljon vaihtoehtoja. Metsätyöt piti opetella itse. Nykyään tulee välillä jopa vähän huono omatunto, kun ei ehdi olla metsässä niin paljon kuin haluaisi”, kolmen alakoululaisen ja viisivuotiaan kuopuksen äiti toteaa. Metsätöissä Luolamäki ei kulje pelkästään motit mielessä, vaan metsä on ennen kaikkea rauhoittumisen ja ajattelun paikka. Hyvä olo syntyy liikunnasta ja siitä, että näkee oman työn jäljen. ”Mehtäsä saa olla oman ihtesä kanssa. Mehtä hoitaa ihmistä siinä missä ihminen mehtää”, nainen kuvailee reilusti keskipohjalaisittain murtaen. Senkin Luolamäki on saanut huomata, että sahaamalla ei metsiä saa loppumaan, vaan hoidettujen ja ajallaan harvennettujen metsien kasvu yllättää kerta toisensa jälkeen. Hänellä on myös yksi aivan erityinen haave metsätöihin liittyen. ”Haluaisin vielä jonain päivänä päästä hakkuukoneen puikkoihin. Omassa metsässä olisi mukava kokeilla, millaista jälkeä saisi aikaan. Olisi sitten helpompi antaa palautetta urakoitsijoillekin, kun tietäisi mitä koneella pystyy tekemään.” Kannuksessa metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleminen olisi mahdollista, mutta koulun penkille Luolamäki ei enää lähde. ”Jos joku urakoitsija uskaltaisi antaa motonsa kokeiltavaksi, niin mielelläni ottaisin haasteen vastaan.” Hankintahakkuusta kunnon palkka

Hankintahakkaajalle Metsä Group on ollut vuosien varrella luotettava puukauppakumppani. Tuttujen toimihenkilöiden kanssa kaupanteko on ollut kitkatonta ja metsän tuotto on jatkunut hyvänä osuussijoituksissa. ”Jäsenen puut ovat joka tapa-

uksessa käyneet aina kaupaksi, vaikka suhdanteet ovatkin vaihdelleet.” ”Tai Mehtäliittohan se minulle edelleen on. Uudesta nimestä rohkenen esittää vähän kritiikkiä, mutta jotenkin asian ymmärtää kansainvälisen toiminnan ja koko konsernin vinkkelistä.” Luolamäki toivoo, että Metsä Group pystyisi jatkossakin tekemään aktiivisesti työtä sen eteen, että kotimaiselle puulle riittää menekkiä. ”Etenkin puurakentamista pitäisi edelleen lisätä. Meillä on huippulaatuista raaka-ainetta, jota osataan Suomessa vielä toistaiseksi myös hyödyntää. Tästä osaamisesta on pidettävä kiinni ja sitä on edelleen vahvistettava.” Erityisen tärkeänä Luolamäki näkee sen, että hankintahakkaajakin saa työstään kunnon palkan yleisen hintatason jatkuvasti noustessa. ”Oman osuuskunnan tehtävä on osaltaan varmistaa, että puun hinta pysyy sellaisella tasolla, että metsään kannattaa lähteä.” ”Hankintatyöllä on edelleen iso merkitys etenkin pienempien tilojen, mutta myös koko maaseudun elinvoimaisuuden säilymiselle. Nyt vallalla oleva viljelyhehtaarien tai karjan pääluvun kasvattaminen on tie, jonka päätepistettä ei ole näkyvissä.” Hihasta saa nykäistä

Piiritoimikunnan kokoukset ovat avanneet Luolamäelle myös aivan uusia näkymiä Metsä Groupin toimintaan. Kokouksissa kuullaan yleensä terveiset pääkonttorin suunnalta valtakunnallisilta ja kansainvälisiltä markkinoilta, mutta yhtä lailla tieto pitäjiltä kantautuu toimihenkilöiden ja pääkonttorin suuntaan. ”Kuuntelen herkällä korvalla täällä kylillä muita metsänomistajia, jotta pystyn osaltani välittämään kentän tuntoja eteenpäin. Toivon, että jatkossa osuuskunnan jäsenet ottavat minuun entistä rohkeammin yhteyttä metsällisissä asioissa. Minua voi hyvin nykäistä hihasta vaikka kaupan kassalla”, Luolamäki lupaa. METSÄ GROUPIN VIESTI

| 25

JÄSENET TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVA Seppo Samuli

Matti Salosen (oik.) koivikossa tehtiin talvella energiapuusavotta. Metsäasiantuntija Ville Mäkipää sanoo, että rankojen annetaan kuivaa rauhassa työmaalla, minkä jälkeen ne ajetaan tienvarsivarastoon kesä–heinäkuussa.

Bonuksilla ostetaan metsänhoitopalveluita Säännöllistä puukauppaa kanssamme käyvät omistajajäsenet palkitaan bonuksella, jonka voi saada lisähintana seuraavan kaupan yhteydessä tai käyttää alennuksena metsänhoitopalvelujen ostossa. Bonuksilla voi asioida myös verkkokaupassamme. Tällä hetkellä yli puolet bonuksista käytetään hoitopalvelujen ostoon.

äännöllisesti puuta myyvät omistajajäsenet ovat Metsä Groupille tärkeitä ja siksi puunmyynnin keskittäminen omalle osuuskunnalle halutaan palkita. Puukaupan bonusoikeus lasketaan neljän aikaisemman vuoden aikana vastaanotetun puumäärän perusteella, ja se maksetaan erilliselle bonustilille. Metsänhoidon laskut pienenevät

Pöytyäläinen Matti Salonen on käyttänyt puukaupan bonukset metsänhoitotöihin: 26 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

ennakkoraivaukseen ja viljelytöihin. Myös uusi metsäsuunnitelma maksetaan bonuksilla, kunhan se valmistuu. ”En niin tarkkaan ole seurannut bonustilin kertymiä, tuo Ville se aina esittää, mihin niitä milloinkin kannattaa käyttää”, Salonen sanoo metsäasiantuntija Ville Mäkipäähän viitaten. ”Luvut ovat sitten näkyneet selkeästi hoitotöiden loppulaskuissa.” Miesten yhteistyön jouhevuus näkyy keskinäisessä sanailussa. Keskusteltavaa riittää myös kilpa-autoilusta, sillä Salonen

on kuorma-autojen ratakilpa-ajon hallitseva Suomen mestari vuodelta 2012. Jäsenetusopimusasiakas Salonen tekee puukauppaa lähes vuosittain. ”Metsätaloudella on meille kohtalaisen suuri merkitys. Metsiä on pyritty hoitamaan hyvin, ja tehty työ näkyy niissä selvästi hyvänä kasvuna. Toissa vuoden tapaninpäivän myrsky kaatoi ikävästi lähes 400 kuutiometriä puuta kasvatusmetsistä”, Salonen harmittelee. Salosella on maa-ainesten kuljettamiseen ja jalostamiseen erikoistunut yritys,

joka toimii eteläisessä Suomessa. Veljekset Salonen Oy:llä on Lounais-Suomessa kaksi omaa sora-aluetta. ”Isäni ja setäni perustama yritys ajoi pitkään puuta Metsäliitolle, mutta vuodesta 2005 lähtien olen keskittynyt maa-ainesten kuljetukseen. Lisäksi viljelemme noin 60 hehtaarilla viljaa”, Salonen kertoo. ”Vaimoni Anne hoitaa sekä yrityksemme että maa- ja metsätalouden kirjanpidon ja muun taloushallinnon kokonaisuudessaan”, Salonen sanoo. ”Bonuskertymä näkyy puukaupan mittaustodistuksessa ja samoin vuodenvaihteessa saamastamme tiliotteessa samalla tavalla kuin esimerkiksi osuussijoitukset näkyvät. Niiden kertymistä on helppo seurata ja on kätevää, kun niillä kuittaantuu ostamiamme palveluita”, Anne Salonen mainitsee. Bonusportaikossa neljä luokkaa

Ville Mäkipään mukaan puukaupan bonusjärjestelmä on yksinkertainen. ’Bonusportaikossa’ on neljä luokkaa, jotka määrittyvät vastaanotettujen puumäärien mukaisesti. ”Jos omistajajäsen on myynyt meille neljän viime vuoden aikana esimerkiksi 1 500–2 500 kuutiometriä puuta, hän saa uudesta kaupasta bonustililleen 30 senttiä jokaisesta vastaanottamastamme motista”, Mäkipää selvittää. ”Jäsenetusopimusasiakkailla on 50 prosenttia ja metsänhoitosopimusasiakkailla 100 prosenttia korkeampi bonus. Näin ollen jos metsänhoitosopimusasiakas on myynyt meille yli 2 500 kuutiometriä puuta neljän aikaisemman kalenterivuoden aikana, hän saa bonustililleen 80 senttiä jokaisesta vastaanottamastamme motista”, Mäkipää sanoo ja muistuttaa, että jäsen voi käyttää myös keskeneräisistä kaupoista kertyneitä bonuksia alennuksena metsänhoitopalveluiden ostoon tai verkkokaupan tuotteisiin. Mäkipään asiakkaista suuri osa hyödyntää bonuksiaan metsänhoitopalvelujen ostoon. ”Verkkokauppa on alkanut tulla jäsenistöllemme paremmin tutuksi, ja siellä onkin paljon tutustumisen arvoisia tarjouksia. Jäsenen on hyvä muistaa, että bonukset pitää käyttää maksutapahtumasta viimeistään kolmannen kalenterivuoden lopussa.” Bonusoikeus ja -kertymä ovat jäsenkohtaisia, ja ne raukeavat jäsenyyden päättyessä. Bonusoikeus voidaan kuitenkin siirtää eteenpäin sukupolvenvaihdoksessa tai metsän periville. Bonuskertymälle ei makseta korkoa, mutta halutessaan sen voi siirtää Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin puukaupan kautta.

Bonusoikeus määräytyy vastaanotetun puumäärän perusteella

0,80 €/m³

Omistajajäsen jolla on metsänhoitosopimus

0,60 €/m³

0,40 €/m³

0,45 €/m³

Omistajajäsen jolla on jäsenetusopimus

0,40 €/m³

0,30 €/m³

Omistajajäsen jolla ei ole jäsenetutai metsänhoitosopimusta

0,20 €/m³

0,20 €/m³ ei bonusta

alle 500 m³

Vastaanotettu puumäärä neljän edellisen vuoden aikana

yli 2 500 m³

1 500– 2 500 m³

500– 1 500 m³

Jos jäsen on myynyt puuta vaikkapa 1 500–2 500 kuutiometriä neljän viime vuoden aikana, kertyy hänen bonustililleen uudesta puukaupasta 30 senttiä jokaisesta Metsä Groupin vastaanottamasta motista. Jäsenetu- ja metsänhoitosopimusasiakkailla on korkeampi bonusoikeus.

Milj. euroa

Euro/m³ 6,0

70,0

5,5

60,0

Yhteensä, Me

5,0

Jäsenedut, e/m³

50,0

4,5 4,0

40,0

3,5 30,0

3,0 2,5

20,0

2,0 10,0

1,5

0,0

1,0 2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Suorat euromääräiset jäsenedut sisältävät maksetut osuuskorot, puukaupan bonukset ja jäsenetusopimusasiakkaiden puukaupan hinnantarkistukset.

Rahanarvoisia etuja METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN jäsenyys kannattaa, sillä tarjolla on monia rahanarvoisia etuja, joilla erotumme kilpailijoista. Taulukosta näkyy, miten maksamamme suorat euromääräiset jäsenedut ovat kasvaneet vuodesta 2000 lähtien – etuihin sisältyvät jäsenille maksetut osuuskorot, puukaupan bonukset ja jäsenetusopimusasiakkaiden puukaupan hinnantarkistukset. Suorien euromääräisten etujen lisäksi omistajajäsenyyteen liittyy paljon muita etuja – mitä enemmän asioit kanssamme, sitä enemmän hyödyt.

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 27

JÄSENET TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVA Olli Häkämies

Vastauksia uusien omistajajäsenten kysymyksiin Jäsenpalveluryhmän asiantuntijat vastaavat päivittäin lukuisiin omistajajäsenten kysymyksiin. He kokosivat joukon kysymyksiä, joita etenkin uudet metsänomistajiksi tulleet jäsenet usein esittävät. Niihin vastasi jäsenpalveluryhmän esimies Arja Pallari.

ARJA PALLARI kertoo, että

jäsenten sijoitusmahdollisuudet ovat herättäneet viime aikoina kovasti mielenkiintoa. ”Huomattavan moni jäsen on halunnut oikeuden Pääomabonukseen ja sijoittanut puukauppa- ja korkotulojaan A-lisäosuuksiin." "Myös B-lisäosuuksiin sijoittaminen on lisääntynyt sitä mukaa kun pankkitilien korot ovat laskeneet. Se, että osuuskuntien maksamat korot ovat verovapaita 1 500 euroon asti, on vaikuttanut monen sijoituspäätökseen.”

Olen perinyt isäni metsät. Hän oli Metsäliitto Osuuskunnan jäsen, mitä tämä jäsenyys oikein tarkoittaa? Omistajajäsenet omistavat Metsäliitto Osuuskunnan, joka on Metsä Groupin emoyhtiö. Jäseneksi voi liittyä henkilö tai yhteisö, jolla on metsää vähintään kolme hehtaaria. Jäsen sijoittaa osuuskunnan sääntömääräisiin osuuksiin 12,50–65,00 euroa metsähehtaaria kohti – sijoituksen määrä riippuu metsän sijaintikunnasta. Esimerkiksi Etelä-Suomessa 10 hehtaaria metsää omistavan jäsenen sijoitus on 10 ha x 65 e/ ha = 650 euroa. Sääntömääräinen osuussijoitus tulee maksaa viiden vuoden kuluessa liittymisestä. Metsäliitto Osuuskunta maksaa osuussijoituksille vuosittain kilpailukykyistä korkoa, ja jäsen saa mahdollisuuden sijoittaa myös muihin lisäosuuspääomiimme.

suudet ovat erittäin suosittuja. Uusin sijoitustuotteemme Pääomabonus on otettu innostuneesti vastaan – sen kautta voi hankkia A-lisäosuuksia 15 prosenttia edullisemmin. Omistajajäsenillä, joiden metsissä on säännöllisesti hoidettavaa, on mahdollisuus erilaisiin puukaupan ja metsänhoidon kumppanuussopimuksiin.

Paljonko palvelut maksavat? Jokaisella jäsenellä on oma metsäasiantuntija, jolta saa apua ja neuvontaa metsäomaisuuden vaalintaan. Hän selvittää jäsenen metsätilan hoito- ja hakkuutarpeet ja tekee niistä tarjouksen. Metsänhoitotöiden maksuun voi käyttää säännöllisestä puukaupasta kertyviä bonuksia.

Ovatko sijoitetut rahat turvassa? Sitoudunko jäsenenä johonkin? JÄSENPALVELURYHMÄN PUHELINNUMEROT: 01046 54234 JA 01046 54239 SÄHKÖPOSTI: JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM LISÄÄ TIETOA METSÄLIITTO OSUUSKUNNASTA SEKÄ JÄSENPALVELUISTA JA -EDUISTA OSOITTEESTA: WWW.METSAGROUP.FI > PALVELUT METSÄNOMISTAJILLE

Jäsenyys ei velvoita muuhun kuin sääntömääräiseen osuuspääoman maksuun.

Mitä palveluita minulle on tarjolla? Muun muassa monipuoliset puukauppa- ja metsänhoitopalvelut, maksuttoman tilakäynnin, hyvät sijoitusmahdollisuudet, puukaupan bonukset, sähköisen Metsäverkko-palvelun verkkokauppoineen, jäsenlehti Metsä Groupin Viestin neljä kertaa vuodessa sekä kutsun moniin ilmaisiin tapahtumiimme; esimerkiksi veroillat ja sukupolvenvaihdosta koskevat tilai-

28 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsäliitto Osuuskunta on vakavarainen, ja omavaraisuusasteemme oli maaliskuun lopussa 62 prosenttia, mitä voi pitää hyvänä. Osuuskorkomme ovat kilpailukykyisiä, jo useamman vuoden jäsenten sijoittamalle pääomalle on maksettu 5,5 prosentin korkoa – A-lisäosuuksille, joihin voi sijoittaa puukauppa- ja korkotuloja, on maksettu 5 prosenttia ja B-lisäosuuksille 4,5 prosenttia. B-lisäosuuksiin jäsen voi sijoittaa mitä tahansa tulojaan vapaasti – kiinnostus niihin on noussut viime aikoina voimakkaasti. Pääomabonus antaa lisätuottomahdollisuuksia pitkäjänteiselle A-lisäosuussijoittajalle. A-lisäosuuspääoman korkohistorian perusteella Pääomabonuksella voi saada osuustuottoa A-lisäosuuksille 6,5–7 prosenttia.

VINKKIPALSTA KUVA

Miten saan lisäosuudet takaisin? Osuuskuntiin tehdään pitkäaikaisia sijoituksia. Jos jäsen haluaa takaisin A-lisäosuuksiin sijoittamansa varat, se tehdään kirjallisella irtisanomisilmoituksella. Rahat maksetaan tilille ilmoitusta seuraavasta vuoden vaihteesta kuuden kuukauden kuluttua. B-lisäosuuksiin sijoitetut rahat maksetaan 18 kuukauden kuluttua irtisanomisilmoitusta seuraavasta vuodenvaihteesta. Molemmille lisäosuuksille maksetaan korkoa palautushetkeen saakka.

Paljonko koroista maksetaan veroa? Osuuskuntien maksamista koroista saatavat tuotot ovat verottomia 1 500 euroon asti luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille. Jos jäsenyys on molempien puolisoiden nimissä, kummallakin on verovapaus 1 500 euroon saakka. Sama koskee myös jokaista metsäyhtymän jäsentä. Mutta esimerkiksi kuolinpesä on yksi verovelvollinen ja saa vain yhden 1 500 euron verovapauden. 1 500 euroa ylittävästä korosta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.

Siirtyykö isäni jäsenyys suoraan minulle? Jos isän metsät ovat kuolinpesän omistuksessa, jäsenyys merkitään kuolinpesän nimiin. Jos metsät on jaettu useammalle, osuussijoitukset voidaan jakaa esimerkiksi jakokirjalla yhdelle tai useammalle osakkaalle, joilla on vähintään kolme hehtaaria metsää. Jos kuolinpesästä on tehty yhtymä, yhtymästä tehdään uusi jäsen ja kuolinpesän osuudet siirretään sille. Sukupolvenvaihdoksessa tai siihen verrattavissa olevassa tapauksessa kaikki Metsä liitto Osuuskunnan osuudet ja puukauppabonuksen saldo voidaan siirtää uudelle omistajalle.

Olen perinyt metsät sedältäni, siirtyykö myös Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyys? Osuuskunnan jäsenyys ei kulje metsätilan mukana, joten setänsä perineen pitää itse liittyä jäseneksi. Sen sijaan osuussijoitukset voidaan siirtää tämän uuden jäsenen nimiin. Se tapahtuu helposti, sillä pyynnöstä me lähetämme esitäytetyt paperit siirtoa varten.

Jani Reinikainen

Lukijoiden ensimmäiset vinkit Uusi vinkkipalstamme keräsi lehtemme lukijoilta kiinnostavia ja hauskoja metsävinkkejä. Lähetä sinäkin omasi!

”

Juomareppu selkään

MENEEPÄ metsään töihin tai vaikka marjastamaan, juomista on syytä olla matkassa. Monenlaisten kokeilujen jälkeen löysin urheiluvälineliikkeestä polkupyöräilijöille tarkoitetun juomarepun. Se on mitä parhain apu moneen työhön, jossa hikoilee ja tarvitsee juotavaa. Reppu käy ihan hyvin raivurivaljaiden päälle. Kun repusta vielä tulee letku olkahihnaa pitkin etupuolelle, juotavaa on aina tarjolla ja nestetasapainosta tulee paremmin huolehdittuakin. Minulla on jaloissa suonenvetoongelma, jota nestehukka pahentaa. Ystäväni vinkistä lisäsin juomaani pikkuisen suolaa ja join nestettä tasaiseen tahtiin työpäivän mittaan. Enpä ole tämän opittuani paljon suonenvedosta iltaisin kärsinyt. Minun juomarepussani on lisäksi tasku, johon voi laittaa pientä purtavaa. Hannu Vauhkonen, Naarajärvi

”

Puhelu tavoittaa metsässäkin

KUN tekee töitä metsässä moottoritai raivaussahalla, taskussa hälyttävän matkapuhelimen soittoääntä tai värinähälytystä ei välttämättä aina

havaitse. Olenkin laittanut puhelimeni suunnilleen samankokoiseen metallirasiaan, jonka sitten laitan takin povi- tai rintataskuun. Puhelun tullessa puhelimen värinähälytin pitää metallirasiassa sen verran meteliä ja tärinää, että huomaan vastata puheluun. Matti Muukkonen, Savonlinna

”

Lastenlapset mukaan

PAPPA, otahan lapsenlapsesi mukaan metsätöihin. Sinulla siihen on jo paremmin aikaa, toisin kuin isällä, jonka pitää olla metsätöissäkin tehokas. Isovanhemman opissa lapsi saa mallia siitä, miten metsässä töitä tehdään. Samalla voi opettaa muitakin metsään liittyviä tärkeitä asioita, vaikkapa sen, miksi metsää on raivattava ja miksi puita on kaadettava. Yhteisistä metsäretkistä ja pikku savotoista jää lapsille ikuisia muistoja – ja niistä riittää kerrottavaa myös päiväkotikavereille. Viisivuotias Arttu kulkee papan matkassa kaikissa metsätapahtumissakin. Sanni-sisko, 7 vuotta, oli mukana viemässä yhdessä tehtyjä linnunpönttöjä metsään. Mukavia muistoja jää meille isovanhemmillekin. Marja-Leena Kultala, Kangasala

LÄHETÄ oma vinkkisi osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai kirjeitse osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, toimitus PL 10, 02020 METSÄ. Muokkaamme yhdessä ehdotuksesi julkaisukuntoon. Palkitsemme julkaistun vinkin lähettäjän pienellä tavarapalkinnolla. Halutessasi voit käyttää nimimerkkiä.

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 29

KEHITTÄMINEN TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVA Pentti Potkonen JA Seppo Samuli

Tasalaatuisempaa ja kuivempaa metsäenergiaa Metsäenergiasta saadaan maksu sen sisältämän energiasisällön perusteella. Jos Metsä Group toimittaa energialaitoksille vaikka vain yhden prosentin kuivempaa raaka-ainetta, kyseessä on euroissa laskien erittäin merkittävä asia. Siksi metsäenergian kosteuden hallinta on tärkeää.

etsä Group on metsäenergiatoimitusten markkinajohtaja Suomessa. ”Metsäenergian hankintamäärät kasvavat koko ajan, joten hankintaketjussamme täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, että toimittamamme raaka-aine on mahdollisimman tasalaatuista, riittävän kuivaa ja sillä on korkea energiasisältö. Näillä on suuri merkitys kannattavuuteen”, kehittämispäällikkö Risto Lilleberg sanoo. ”Jotta saamme nostettua metsäenergian energiasisältöä, meidän on tiedettävä mahdollisimman tarkasti, mitkä asiat vaikuttavat kuivumiseen hankintaketjun edetessä. Siksi olemme olleet aktiivisesti mukana Itä-Suomen yliopiston LAAVAhankkeessa, jossa selvitetään metsäenergian kuivumisen ja sään välistä yhteyttä sekä laaditaan kuivumisen ennustemalleja operatiiviseen käyttöön.” Säätilatiedot avuksi

Vuonna 2011 käynnistynyttä LAAVA-hanketta rahoittavat Tekes/EU:n aluekehitysrahasto ja kahdeksan yritystä Metsä Groupin lisäksi. Mukana ovat myös Ilmatieteen laitos, Metsäntutkimuslaitos ja Karelian ammattikorkeakoulu. Hankkeen tutkimuspäällikön, MMT Marja Kolströmin johdolla Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla on seurattu koeolosuhteissa metsäenergian kuivumisen ja sään välistä yhteyttä. Ilomantsissa sijaitsevalla Mekrijärvellä on oma sääasema, jonka läheisyyteen tutkimuskehikoihin varastoidun latvusmassan ja energiarangan kosteuspitoisuuksia seurataan painomuutosten perusteella. Metsä Group on toimittanut kaiken tutkimuksiin tarvittavan materiaalin. ”Mittaamme metsäenergian kosteuden kehittymistä kehikoissa ja yhdistämme mittaustulokset säätilatietoihin. Näiden 30 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

JULKISIN varoin hankitun ja ylläpidettävän tiedon vapautuminen koituu monen alan, myös metsätalouden eduksi. Esimerkiksi LAAVA-hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää, että Ilmatieteenlaitoksen säätilatiedot saadaan yleiseen käyttöön. Kehittämispäällikkö Risto Lilleberg ottaa toiseksi esimerkiksi puunkorjuun ajourasuunnittelun, jota kehitetään yhtenä EffFibre-tutkimusohjelman hankkeena. Ohjelma keskittyy kotimaisen puuraaka-

aineen kilpailukyvyn ja laadun parantamiseen. ”Haemme uusia teknisiä menetelmiä ja ratkaisuja leimikon ajourasuunnitteluun. Ne perustuvat valmiina olevan tiedon hyödyntämiseen, kun pystymme yhdistämään karttatietoihin Geologisen tutkimuskeskuksen topograﬁsta eli maanpinnan muotoon liittyvää tietoa ja ehkä myös maalajitietoa sekä esimerkiksi laserskannauksella hankittuja puuvaratietoja.” ”Tavoitteena on tuottaa koneenkuljettajan käyttöön ohjelmisto, joka ohjaa häntä ajourasuunnittelussa niin, että metsässä vältytään turhalta liikkumiselta. Ajouraston on kuitenkin oltava kattava, jotta kaikki korjattavissa olevat puut saadaan hakattua. Näin korjuu ja metsäkuljetus tehostuvat ja korjuun tuottavuus nousee – samalla maasto- ja puustovauriot vähenevät.” Tällä hetkellä kuljettaja kiertää ensin työmaansa ja suunnittelee ajourat havaintonsa karttatietoihin yhdistäen. Lilleberg sanoo, että Metsä Group on ollut aktiivisesti viemässä eteenpäin ajourasuunnitteluhanketta. Hän odottaa ohjelmiston olevan puunhankinnan käytössä lähivuosina. ”Meillä on valmiudet ottaa se käyttöön omassa tietojärjestelmässämme. Kyseessä on merkittävä puunkorjuuta ja hyvää korjuujälkeä edistävä asia.”

tietojen perusteella laadimme kuivumisen ennustemalleja, joita voidaan hyödyntää metsäenergian hankinnassa ja sen laadun parantamisessa. Tavoitteena on mahdollisimman tarkat ja automatisoidut varastojen kosteuden ja laadunmuutosten ennustemallit, joita esimerkiksi Metsä Groupin puunhankinta voi käyttää osana omaa tie-

tojärjestelmäänsä.” Lilleberg kertoo, että Metsä Groupin kolmella hankintapiirillä testataan tänä keväänä kuivumisen ennustemallien toimivuutta. ”Vertaamme niiden antamaa tietoa energialaitokselle toimittamastamme raaka-aineesta saatuihin kosteustietoihin. Näin saadaan selville

Tiedon vapautuminen hyödyttää metsätaloutta

LAAVA-hankkeen tutkimuspäällikkö Marja Kolström taltioimassa kameralla, miten Jehki Potkonen asentaa kosteusmittaria latvusmassakehikkoon. Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasemalla metsäenergian kosteuspitoisuuksia seurataan painomuutosten perusteella.

ennustemallien toimivuus ja mahdolliset kehittämistarpeet.” Hankkeessa on mukana IT-alan yrityksiä, jotka kehittävät suunnittelu- ja seurantajärjestelmiä, joita metsäenergian hankinnassa voidaan hyödyntää. Ne voivat sisältää nyt kehitettäviä ennustemalleja. ”Yrityksen metsäenergiavarastot voisivat olla vaikkapa liikennevalojen värein merkittyjä niiden kosteuden perusteella. Punaisten varastojen annetaan kuivua, kun taas vihreät voidaan noutaa asiakkaalle toimitettavaksi”, Kolström visioi. Peitetään vai ei

LAAVA-hankkeessa selvitetään myös sitä, miten eri metsäenergialajit kuivuvat ja millaisin toimenpitein kuivumista voidaan edistää. ”Latvusmassa kuivuu energiarankaa nopeammin, mutta se myös kostuu nopeammin. Kerran kuivaksi saatu ranka ei ihan pikkusateesta hetkahda, sen pinta kuivuu nopeasti uudelleen”, Kolström toteaa. ”Varaston sijoittamisella ja sen rakentamisella on tunnetusti suuri merkitys sen

kuivumiselle ja kuivana pysymiselle. Rankapinoissa jolupuut väleissä ovat ehdottoman tärkeitä. Tutkimme myös metsä-

kohtuullisina, voimme ottaa toimintatavan käyttöön hyvinkin laajasti”, Lilleberg ennakoi. ”Näin saisimme toimittamamme metsäenergian entistä tasalaatuisemmaksi, mikä varmasti miellyttäisi asiakkaitammekin.”

Tutkimme myös metsäenergiavaraston peittämisen merkitystä ja kannattavuutta.

Monia hyötyjä

energiavaraston peittämisen merkitystä ja vertaamme kahta eri peitemateriaalia keskenään. Lisäksi tutkimme peittämisen kannattavuutta.” ”Olemme tehneet itsekin erilaisia metsäenergian peittämiskokeiluja. Jos peittämisestä aiheutuvat kustannukset pysyvät

Märkä puu palaa huonosti, ja turhan kostean metsäenergian kuljettaminen ei ole ympäristönkään kannalta järkevää. ”Jos raaka-aine ei ole riittävän kuivaa, sitä joudutaan kuljettamaan enemmän tarvittavan lämmöntuotannon varmistamiseksi, mikä lisää hiilidioksidipäästöjä. Myös pienhiukkaspäästöt ja tuhkan määrä kasvavat, jos joudutaan polttamaan kosteaa metsähaketta”, Kolström sanoo. Risto Lillebergin mukaan metsäenergian hankinnan tehostuminen ja parempi kannattavuus koituvat lopulta myös omistajajäsenten eduksi. ”Kaikki kehitystyö, jota teemme itse ja jossa olemme mukana, tehdään osuuskuntamme jäsenten metsätalouden kannattavuuden edistämiseksi”, Lilleberg painottaa. METSÄ GROUPIN VIESTI

| 31

HYVIN TEHTY TEKSTI

Jyrki Sopanen KUVA Juha Harju

Muinaisjäännökset kertovat menneestä Laihian metsissä on runsaasti muinaisjäännöksiä. Puukaupan ja metsäpalveluiden metsäasiantuntija Harri Nurmesniemen mukaan niiden kanssa on opittu elämään hyvin.

anhat jäänteet maastossa kertovat menneestä kulttuurista ja ovat sen vuoksi arvokkaita, säilyttämisen arvoisia. Ristiriitoja metsänkäsittelyn kanssa ei juuri tule, kunhan tiedetään, kuinka muinaisjäännösten kanssa toimitaan. Kyrönmaan seutukunta suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan länsiosassa oli esihistoriallisena aikana meren rannalla. Siellä on sen takia ollut pitkään vakituista asutusta, mistä kertovat lukuisat muinaisjäännökset alueen metsissä. Laihialla on tunnistettu tuhansia hautapaikkoja, uhrikiviä, pyydyskuoppia ja muita ihmisen toiminnasta kertovia jäänteitä. ”Isot kiviröykkiöt arvaa ihmisen rakentamiksi kyllä maallikkokin, mutta pienempien tunnistaminen on haasteellisempaa”, Harri Nurmesniemi toteaa. Korjuun metsäasiantuntija Tapio Leskinen vahvistaa asian ja lisää, että kokemus harjaannuttaa silmän erottamaan ihmisen muovaaman kivirakennelman tai maakuopan luonnon tekemästä.

Koulutusta saatu ja työkalut kunnossa

Metsä Groupin puunhankinnassa on viime vuosina panostettu paljon siihen, miten metsien muutkin kuin taloudelliset arvot otetaan oikealla tavalla huomioon.Luonto- ja ympäristökysymykset ovat usein esillä, mutta tärkeää on tiedostaa myös kulttuurikohteiden merkitys. Se on ollut korostetusti mukana toimihenkilöiden ja korjuuyrittäjien koulutuksessa alueilla, joilla muinaismuistoja on runsaasti. Miehet kertovat, että maastoretket ovat olleet hyödyllisimpiä. ”Erityisen hyvää on

ollut se, että on saatu Pohjanmaan museosta asiantuntija metsään opastamaan kohteiden tunnistamisessa ja keskustelemaan niiden käsittelystä”, Leskinen kiittää hyvää yhteistyötä. Jokaista leimikkoa ei tietenkään voi kammata mahdollisia merkkejä menneestä asumisesta etsien. Suomessa on tunnistettu ja kartalle merkitty valtava määrä muinaisjäännöksiä – Laihiallakin tuhansia. Nämä rekisterissä olevat kohteet löytyvät myös Metsä Groupin karttajärjestelmästä. Tiedot päivitetään vuosittain, joten merkinnät ovat hyvin ajan tasalla. Harri Nurmesniemi kehaisee myös merkintöjen laadun parantuneen viime aikoina: ”Kun ennen kartalla saattoi näkyä laajakin alue, jonka sisällä oli jossain arvokkaita paikkoja, kohteet on nyt paljon tarkemmin ja selkeämmin rajattu. Se helpottaa toimenpiteiden suunnittelua.” Metsäalan toimijat osaavat asiansa

Paikallistasolla muinaisjäännösten suojelu on maakuntamuseoiden vastuulla. Kyrönmaa kuuluu Pohjanmaan museon toimialueeseen. Muinaismuiston museon maakunta-arkeologi Pentti Risla määrittelee laveasti: ”Jotain esi-isien jäljiltä jäänyttä. Tosin muinaismuisto voi olla hyvin henkilökohtainenkin asia, vaikka joku kivi, jolla isoisän tiedetään paimenena istuneen ja joka siten on itselle tärkeä.” Kaikki muinaisjäännökset eivät ole yhtä arvokkaita. Ajatus kulkee niin, että mitä enemmän jokin jäännös voi antaa tietoa historiasta tai menneestä kulttuurista, sitä arvokkaampi se on. Sen takia esimerkiksi metsissä yleiset tervahaudat eivät ole

Metsäasiantuntijat Harri Nurmesniemi (vas.) ja Tapio Leskinen kertovat, että talousmetsissäkin voidaan eri toiminnoissa ottaa huomioon myös metsien luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvot. Ilman, että kenenkään tilipussi siitä laihtuu – mikä on tärkeää, Laihialla kun ollaan.

erityisen tärkeitä kohteita, koska tervanpolton aika tunnetaan muutenkin varsin hyvin. Muinaismuistorekisteriin on kylläkin merkitty kotiseututyönä kartoitettuja tervahautoja. Muinaisjäännöksille ei voi myöskään asettaa tiettyä vähimmäisikää. Tuoreimpina sellaisina pidettäneen viime sotien aikaisia puolustusrakennelmia itärajan tuntumassa. Yleensä kuitenkin mennään ajassa selvästi kauemmas taaksepäin. Tunnistetut muinaisjäännökset merkitään muinaismuistorekisteriin, josta ne päätyvät edelleen muun muassa metsäalan toimijoiden kartoille ja paikkatietojärjestelmiin. Rekisteriin kohteita on merkitty monista erilaisista lähteistä, mistä syystä sitä ei Rislan mukaan voi pitää absoluuttisena totuutena. ”Oletettavasti rekisterissä

INFO

Mitä muinaismuistot ovat? Muinaismuistoja ovat lain mukaan kiinteät muinaisjäännökset, irtaimet muinaisesineet ja laivalöydöt. Muinaisjäännökset puolestaan ovat ”menneisyydessä eläneiden ihmisten toiminnasta jääneitä jälkiä”. Virallisesti kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat muinaismuistolaissa (295/1963) määritellyt kohteet. Näitä ovat muun muassa maa- ja kivikummut, erilaiset kivirakennelmat ja kiveykset, vanhat haudat ja kalmistot, kalliomaalaukset ja -piirrokset. Lisäksi huomattavat rakennukset ja niiden jäännökset luetaan kiinteisiin muinaisjäännöksiin.

on meidänkin alueellamme kohteita, jotka eivät sinne kuulu, mutta toisaalta sieltä jotain varmasti puuttuu”, Risla sanoo. Kyrönmaalla muinaismuistorekisteriä päivitetään tänä vuonna päättyvän, metsäalan ja museolaitoksen toimijoiden yhteistyöprojektin puitteissa. Ja yksittäisissä epäselvissä tapauksissa voidaan aina varmistaa asia paikan päällä metsässä. Risla sanoo toimijoiden osaamisen ja sitä kautta käytännön toiminnan metsissä kehittyneen hyvään suuntaan viime vuosina. ”Asenteet ovat kohdillaan. Jos vahinkoja sattuu, ne aiheutuvat tiedonkulun katkoksista tai siitä, että kohteesta ei vain tiedetty aiemmin.” Myös metsänomistajat suhtautuvat positiivisesti muinaisjäännöksiin. ”Moni on jopa ylpeä, kun omassa metsässä on

arvokas kohde. Eikä niistä taloudellisia menetyksiäkään juuri aiheudu”, Risla huomauttaa. Maanmuokkaus vaatii varovaisuutta

Metsätaloutta ajatellen muinaisjäännöksillä on suurin vaikutus metsänuudistamiseen ja siinä nimenomaan maanmuokkaukseen. Puunkorjuuta ne eivät juuri rajoita, mutta niiden yli ei koneilla saa ajaa. Puut saa – ja pitääkin – kaataa päältä ja ympäriltä pois. Kantoja ei tietenkään nosteta, eikä hakkuutähteitä saisi jäännösten päälle jäädä. Hyvä käytännön keino arvokkaan kohteen suojelemiseksi on jättää kannot sen ympärillä hieman tavallista pidemmiksi. Näin maanmuokkaajakin varmasti havaitsee kohteen. Kun Metsä Group tekee puukaupan

tai saa metsänhoitotyötilauksen, työmaa merkitään ja rajataan aina karttaohjelmaan. Siinä yhteydessä esille tulee myös alueella mahdollisesti sijaitsevat muinaiskohteet. ”Mikäli sellainen on, tarkastan kohteen maastossa ja teen tarvittavat merkinnät tietojärjestelmään ohjeeksi tuleville toimenpiteille”, metsäasiantuntija Harri Nurmesniemi sanoo. ”Korjuu ei aiheuta ongelmia. Eikä maanmuokkauskaan, kun kohde tiedetään ja tunnetaan”, Nurmesniemi toteaa. Käytännössä maanmuokkausta joko ei tehdä lainkaan tai se tehdään erityistä varovaisuutta noudattaen, varoen koskemasta itse muinaiskohteisiin. Tapio Leskinen vakuuttaa paikallisen alueyrittäjänkin osaavan hommansa.

TÖITÄ TEKIJÖILLE TEKSTI

Asta Hirvonen KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen JA Juha Sinisalo

JUT TUSARJASSA ESITELL Ä ÄN ME TSÄ AL ALLE T YÖLLIST YNEITÄ NUORIA .

Trainee-ohjelman kautta käyttöinsinööriksi. Lapsuuden unelmien täyttymys. ”Tekniset asiat ovat kiinnostaneet aina.” Talteenottolinjan käyttöinsinööri Timo Saarinen, 29 Metsä Fibre, Rauman tehdas

emistä kotoisin oleva Timo Saarinen päätyi kesäpestien ja Metsä Groupin trainee-ohjelman kautta käyttöinsinööriksi Metsä Fibren Rauman tehtaalle. Nuori mies kiittelee saaneensa nykyiselle työlleen hyvän pohjan. ”Olen saanut kiertää tehtailla erilaisissa tehtävissä: olen ollut niin kuorimossa, talteenotossa, laboratoriossa kuin vuoroinsinöörinä. Metsä Fibren tehtaat ja koko selluprosessi ovat siis tulleet tutuiksi.”

Olen syntynyt Kemissä, jossa on paljon varsinkin metsäteollisuutta. Tekniset asiat ovat kiinnostaneet minua aina, ja lukioaikana selkiytyi, että haluan opiskella insinööriksi.

Koulutukseltani olen diplomiinsinööri. Valmistuin Oulun yliopistosta vuonna 2010 pääaineenani prosessitekniikka.

METSÄ GROUPIN VIESTI

Ajanpuute vaivaa välillä, työpäivistä loppuu toisinaan tunnit kesken. Se on tosin priorisointia, jota jokainen joutuu tekemään – kaikkiin asioihin ei ehdi paneutua niin syvällisesti kuin haluaisi.

Työskentelin opiskeluaikanani kesät Metsä Fibren Kemin tehtaalla. Tein yhtiölle myös diplomityöni. Kesällä 2010 olin tuuraamassa vuoroinsinöörinä Kemin tehtaalla ja kuulin tehtaan silloiselta tuotantopäälliköltä, että Metsä Groupilla on alkamassa trainee-ohjelma. Kiinnostuin siitä ja tulin valituksi. Trainee-ohjelman aikana työskentelin Rauman ja Äänekosken sellutehtailla. Vuoden kestäneen ohjelman puolivälissä minulle tarjottiin käyttöinsinöörin paikkaa Raumalla. Aloitin nykyisessä tehtävässäni keväällä 2011. Trainee-ohjelma oli todella hyödyllinen. Metsä Fibrestä minulla oli jo aika hyvä käsitys, kun olin siellä pitempään työskennellyt, mutta ohjelman aikana tutustuin koko Metsä Groupiin. Ajalta jäi myös paljon tuttuja eri paikkakunnille.

Harrastukset ovat vuosien varrella vähän karsiutuneet, mutta metsästyksestä en ole luopunut. Kuulun kotiseudullani Kemissä metsästysporukkaan, jonka kanssa käyn hirvijahdissa. Olen metsästänyt myös metsäkanalintuja, mutta niiden metsästysaika osuu usein päällekkäin hirvenmetsästyksen kanssa. Aiemmin myös kalastin aktiivisesti, Raumalla en ole vielä siihen touhuun päässyt sisälle. Olen kotiutunut Raumalle hyvin. Keväisin tosin kaipaan pohjoisen hangille.

Työskentelen talteenottolinjan käyttöinsinöörinä. Vastaan Rauman tehtaalla kemikaalien talteenoton ja energiantuotannon kehityksestä sekä koko tehtaan energiatehokkuuden kehityksestä. Tämä vuosi on Metsä Fibrellä bioenergian teemavuosi, se on tärkeä hanke, jossa olen mukana.

Vaikka metsäteollisuudesta on kuultu aika ajoin huonoja uutisia, uskon, että tällä alalla riittää tulevaisuutta. Lehtikirjoituksia ei siis kannata pelästyä, jos ala vain kiinnostaa. Työtehtävät ovat mielenkiintoisia, haasteita ja oppimista riittää. Metsä Groupissa on hyvät mahdollisuudet kehittää itseään.

34 |

Parasta työssäni on se, että saan kohtuullisen itsenäisesti kehittää tuotantoprosessia omalta osaltani. Tehtaalle on asetettu tietyt tavoitteet, ja tehtäväni on miettiä, miten saavutamme ne ja pääsemme parempaan tehokkuuteen. Oppimista riittää koko ajan, näissä asioissa ei tule varmaan koskaan täysin valmiiksi.

NÄITÄ KYSYIMME

1. Mikä toi sinut alalle töihin?

2. Millainen koulutus sinulla on?

3. Miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi?

4. Mitä teet, mikä on parasta työssäsi?

5. Mikä ei ehkä ole niin mukavaa?

Kiinnostus metsäalaan on tullut minulle verenperintönä. Isäni oli metsätalousinsinööri, ja olen pienestä pitäen liikkunut metsissä. Olin jo ala-asteikäisenä päättänyt, että haluan metsätalousinsinööriksi ja alan töihin.

Valmistuin maaliskuussa 2012 metsätalousinsinööriksi Pieksämäen ammattikorkeakoulusta. Opintoihin kuuluvan harjoittelun suoritin Metsä Groupissa, Mikkelin piirillä. Myös opinnäytetyöni tein Metsä Groupille, työni käsitteli myrskytuhojen jälkeisiä toimintamalleja.

Olin kahdeksan kuukautta harjoittelijana Mikkelin piirillä, ja se vahvisti haluani saada töitä Metsä Groupista. Pääsin heti kunnolla kiinni hommiin, sillä Astaja Veera-myrskyjen aiheuttamien tuhojen selvitys oli käynnissä. Kesken harjoittelujaksoni Viitasaaren piirillä tuli hakuun kaksi metsäasiantuntijan paikkaa, ja päätin hakea niitä. Helmikuun lopulla 2012 aloitin metsän- ja luonnonhoidon palveluiden metsäasiantuntijana Saarijärvellä.

Vastaan Saarijärvellä metsänomistajille tarjottavista metsänhoitopalveluista. Laadin metsänhoitosopimuksia, ja yhdessä metsänomistajan kanssa mietimme hakkuu- ja hoitomahdollisuuksia. Suunnittelen metsänhoitotyöt, ja järjestän niiden toteutuksen. Vastaan viime kädessä metsäpalvelu- ja muokkauskoneyrittäjien työn laadusta ja siitä, että asiat tehdään, kuten on sovittu. Vastaan myös Finsilva Oyj:n hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteistä Saarijärven seudulla. Metsäliitto Osuuskunnan osakkuusyhtiö Finsilva on hankintapiirimme suurin metsänomistaja, jonka metsiä on hoidettavanamme tuhansia hehtaareja. Asiakkaiden kontaktointiin kuluu paljon aikaa. Perustyöhön kuuluu myös kemerahakemusten laadintaa, tilien maksamista urakoitsijoille ja asiakkaiden laskutusta. Koordinoin kunnostusojitus- ja metsätiehankkeita ja teen kuolintapauksissa tai sukupolvenvaihdoksissa tila-arvioita. Parasta työssäni on monipuolisuus ja se, että saan olla asiakkaiden kanssa teke-

”Isänikin oli metsätalousinsinööri.” Metsäasiantuntija Aki Lahtinen, 24 Metsän- ja luonnonhoidonpalvelut Viitasaaren hankintapiiri, Saarijärvi

aapajärveltä kotoisin oleva Aki Lahtinen tiesi jo ala-asteikäisenä haluavansa töihin metsäalalle. Nyt hän on kotiutunut perheineen Saarijärven seudulle, josta löytyi haaveita vastaava työpaikka metsänja luonnonhoidon palveluista vastaavana metsäasiantuntijana. ”Olemme kotiutuneet Saarijärvelle hyvin. Maastot ja maisemat ovat miellyttäviä, täällä on metsiä, järviä ja kukkuloita. Meillä on ystäviä ympäri Suomea. Tämä on hyvä risteyspaikka, tutut pyörähtävät kylässä ohi mennessään”, Lahtinen kertoo.

6. Mitä teet vapaa-ajallasi?

7. Mitä sanot alalle mielivälle?

misissä. Yleensä työviikosta kolme päivää kuluu toimistolla koneen ääressä ja kaksi päivää maastossa. Osallistun usein koulutuksiin, sillä alalle tulee koko ajan paljon uutta asiaa. Meillä on täällä Saarijärvellä motivoiva työilmapiiri ja hyvä henki kollegojen kesken, se on todella tärkeää. Negatiiviset asiat ovat onneksi vähissä. Päänvaivaa aiheuttaa lähinnä kemera-hakemusten laadinta, varsinkin harvinaisemmissa hankkeissa. Hakemusten laadintaan ei ole olemassa yksiselitteisiä ohjeita, ja niissä on paljon kohtia, joissa voi tehdä virheen. Odotan kovasti sähköisen e-kemeran tuloa.

Käyn pari kertaa viikossa pelaamassa kaveriporukalla lentopalloa. Kesäisin pelaan lisäksi jalkapalloa, silloin tällöin myös salibandya. Keväisin käyn pilkillä, ja syksyllä metsästän pienriistaa. Rentoudun luonnossa liikkuessani. Minulla on vaimo ja kaksi tytärtä. Perheen myötä harrastaminen on vähentynyt. Perheen kanssa retkeilemme jonkin verran. Tyttäret ovat vielä pieniä, joten pitkiä retkiä ei voi tehdä, mutta sekin riittää, että käymme jossain yhdessä paistamassa makkarat. Meille valmistui Äänekosken Hietamalle viime syksynä oma talo. Kesällä on edessä talon maalaus ja pihojen laitto.

Tule rohkeasti metsäalle! Tämä on monipuolinen ala sellaiselle, joka tykkää liikkua luonnossa ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Metsäalan tulevaisuus näyttää mielestäni hyvältä, metsät eivät meiltä katoa. Metsä Groupkin on investoinut viime vuosina paljon kotimaahan. Metsäala on muuttunut paljon. Alalla työskenteleviltä kaivataan entistä enemmän asiakaspalveluhenkisyyttä. Harva metsänomistaja tulee enää asioimaan toimistolle, vaan asiakkaita on lähestyttävä aktiivisesti. Pitää osata markkinoida ja kuunnella asiakasta herkällä korvalla. Meidän tehtävämme on tarjota ammattilaisen näkemys, päätökset tekee metsänomistaja.

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 35

ASIAKAS TEKSTI

Sirkku Vanhatalo KUVAT Seppo Samuli JA Hanna-Kaisa Hämäläinen

Metsämiesten Säätiön asiamies Ilari Pirttilä on tyytyväinen yhteistyöhön Metsä Groupin kanssa. Säätiön suurin metsätila on Salossa, missä myös sen metsäkämppä sijaitsee.

Enemmän metsätuloja, enemmän jaettavaa Metsämiesten Säätiö solmi vuonna 2011 Metsä Groupin kanssa sopimuksen metsäomaisuutensa hoidosta. Yhteistyön seurauksena säätiö sai paremman kokonaiskuvan metsistään, ja samalla todettiin, että niistä voidaan hakata kestävästi 30 prosenttia enemmän puuta kuin aiemmin.

etsä Group on saanut viime aikoina asiakkaikseen useita institutionaalisia metsänomistajia, joista monen metsätilat sijaitsevat eri puolilla maata. Nämä suurmetsänomistajat, säätiöt ja yhteisöt, saavat yhteistyön alkaessa tiloistaan ajantasaiset metsävaratiedot ja tavoitteidensa mukaiset metsänkäytön optimointilaskelmat. Metsämiesten Säätiö jakoi tänä vuonna 1,4 miljoonaa euroa apurahoja, 100 000 euroa enemmän kuin viime vuonna. ”Kun saimme tarkan kokonaiskuvan noin 5 000 hehtaarin metsäomaisuudestamme ja arvion niiden kestävästä hakkuumahdollisuuksista, huomasimme, että pystymme kasvattamaan puukauppatulojamme mer36 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

kittävästi”, säätiön asiamies Ilari Pirttilä sanoo. Metsämiesten Säätiö hankkii kaikki varansa omalla sijoitustoiminnallaan. Metsän merkitys on suuri, se on noin kolmannes säätiön koko sijoitussalkusta, pääkaupunkiseudulla sijaitsevien vuokraasuntojen osuus on 15 prosenttia ja loput ovat erilaisia finanssisijoituksia osake- ja korkomarkkinoilla. Pirttilä korostaa sijoittamisen hajauttamisen merkitystä. ”On tärkeää, että tapahtuupa sijoitusmarkkinoilla mitä tahansa, toimintamme pysyy vakaana. Esimerkiksi kun vuosi 2011 oli finanssimarkkinoilla Euroopan talouskriisin takia tavallista heikompi, pystyimme paikkaamaan tilannetta

puukaupalla”, Pirttilä kertoo. Pirttilän mukaan säätiö seuraa tiiviisti oman varainhankintansa onnistumista. ”Vertaamme sijoitustemme kokonaistuottoa kolmen suuren suomalaisen eläkevakuutusyhtiön vuotuiseen keskimääräiseen sijoitustuottoon. Esimerkiksi viime vuonna se oli kahdeksan prosenttia – meillä tuoto oli selkeästi yli yhdeksän”, Pirttilä vertaa. Katse tulevaisuuteen

Metsämiesten Säätiö laati ensimmäisen strategiansa vuonna 2009, jolloin katseet suunnattiin metsäalan historiasta enemmän nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. ”Tehtävämme on metsäalan kehittäminen ja

alalla työskentelevien hyvinvoinnin edistäminen. Tällä hetkellä tuemme merkittävästi metsätalouden työhyvinvointiohjelmaa – vuositasolla noin 300 000 eurolla. Hanke on tyypillinen siinä mielessä, että antamamme ’siemenraha’ on saanut liikkeelle myös monia muita toimijoita – mukana ovat esimerkiksi suurimmat metsäteollisuusyritykset.” Tutkimuksen saralla säätiö rahoittaa merkittävästi maamme metsäsektorin kilpailukykyä tutkivaa monivuotista hanketta, jossa analysoidaan globalisaation, lainsäädännön ja kansainvälisen politiikan vaikutuksia metsäsektorin toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn. Tänä vuonna käynnistyi myös metsäalan tutkimuksen arviointi, jonka kuluessa tarkastellaan, miten tutkimuskapasiteetti vastaa alan strategisia haasteita. Koulutuksen tämän vuoden suurin apuraha meni hankkeelle, jonka tavoitteena on tuottaa konkreettisia ehdotuksia metsäalan koulutuksen kehittämiseen eri koulutusasteilla ja ohjauskeinojen parantamiseen. ”Jatkamme metsäsektorin yhteisen Metsä Puhuu -tulevaisuushankkeen rahoit tamista, sillä tarvitsemme parhaat ja soveltuvimmat nuoret metsäalalle. Kokonaan uudeksi strategiseksi rahoituskohteeksi säätiö on valinnut Suomen metsämuseo Luston.” Yhteistyöhön Metsä Groupin kanssa

Säätiö on kolmen viime vuoden aikana lisännyt metsäomaisuuttaan nettomääräisesti noin 650 hehtaarilla. ”Omistamme metsää 19 paikkakunnalla Etelä-, Keski- ja Itä-Suomessa. Haluamme kasvattaa metsätilojemme kokoa entisestään, ja olemme kiinnostuneita ostamaan metsää nykyisten tilojemme lähistöltä. Tilanteessa, jossa jälkipolvi ei ole kiinnostunut metsäasioista, on säätiö ollut monen metsänomistajan valinta tilan uudeksi omistajaksi. He ovat pitäneet tavastamme edistää metsäalaa ja lähteneet myyntipäätöksellään mukaan, jotta hyvinvointi Suomessa voisi jatkossakin perustua vahvasti metsiin.” Vielä muutama vuosi sitten Metsämiesten Säätiön metsiä hoiti monta eri toimijaa. Vuonna 2011 säätiö linjasi tavoitteekseen hoitaa metsiään pitkäjänteisesti ja kustannustehokkaasti korkeaan taloudelliseen tuottoon tähdäten – Tapion hyvän metsänhoidon suosituksia ja PEFC-sertifioinnin kriteerejä noudattaen. Lisäksi arvioitiin, että metsäomaisuuden hoidon keskittäminen yhdelle toimijalle saisi aikaan kokonaistaloudellisesti parhaan tuloksen. ”Laadimme tarkat kriteerit siitä, mitä yhteistyöltä odotamme. Lähetimme

”Suurmetsänomistajien palvelemisessa vahvuutemme on valtakunnallisuus”, metsänhoidon asiakaspäällikkö Matti Närhi sanoo.

Valtakunnallista paikallisuutta

tia niistä helposti erilaisia kasvu- ja tuottolaskelmia. Tähän myös uudistunut Metsäverkko on mainio apuväline.”

Oma vuosikello METSÄ GROUP tarjoaa useilla eri paikkakunnilla metsää omistaville asiakkailleen valtakunnallisen metsäasiantuntijaverkoston palvelut. Heidän käytössään on kautta maan sekä puukaupan että metsänhoidon asiantuntijoiden ammattitaito ja osaaminen. ”Suurmetsänomistajien palvelemisessa valtakunnallisuus on selkeä vahvuutemme. Pystymme tarjoamaan samanlaiset metsäomaisuuden hoidon palvelut koko maan alueella ja vielä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen”, metsänhoidon asiakaspäällikkö Matti Närhi sanoo. ”Mottomme on, että metsäasiantuntijamme hoitaa asiakkaan metsiä kuin omiaan, metsän hyvinvointi lähtökohtanaan. Jokainen hoitosopimus räätälöidään metsänomistajan toiveiden ja tavoitteiden pohjalta – olipa kyseessä enemmän tai hieman vähemmän metsää omistava asiakas.” Närhi vastaa Metsä Groupin suurasiakkaista, joista Metsämiesten Säätiö on yksi. ”Yhteistyön alkajaisiksi ajantasaistimme säätiön metsävaratiedot, keskustelimme metsäomaisuutta koskevista tavoitteista ja laadimme niiden pohjalta metsänkäytön laskelmat. Kun metsävaratiedot ovat nyt yhdessä tietojärjestelmässä, voimme laa-

Metsämiesten Säätiölle tehtiin oma vuosikello, josta käy ilmi, mihin aikaan erilaisia toimenpiteitä sen metsätiloilla tehdään. ”Lisäksi saimme säätiöltä metsäomaisuuden hoitamiseen suuntaviivat, joiden mukaisesti metsäasiantuntijamme asioita hoitavat. Minä huolehdin yhteydenpidosta säätiöön päin ja toimitan sieltä tulevat linjaukset omille toimihenkilöillemme. Palaute kentän toimista säätiölle kulkee usein myös kauttani.” Närhi sanoo, että suurasiakkaiden jokainen puukauppa toteutetaan paikallisesti kuten yksityismaillakin, mitään yhtä valtakunnallista hintaa ei käytetä. ”Jäsenetusopimus takaa joulu–toukokuussa tehdyille kaupoille hintatakuun.” ”Suunnittelemme ja hinnoittelemme leimikon, ja teemme siitä tarjouksen asiakkaalle. Metsämiesten Säätiön tavoitteet metsän nopeasta kiertoajasta ja ripeätahtisesta uudistamisesta ohjaavat työtämme. Myös hoitotyöt tehdään ajallaan, sillä rästissä niitä ei asiakkaamme metsissä saa olla.” ”Säätiön metsänhoidon linjaukset tukevat hyvin normaalia toimintatapaamme. Kun toimimme metsässä tehokkaasti ja ajallaan, saamme metsätyöpanoksellemme hyvän tuoton”, Närhi summaa.

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 37

ASIAKAS

Metsämiesten Säätiön tehtävä on metsäalan kehittäminen ja alalla työskentelevien hyvinvoinnin edistäminen. Siksi Ilari Pirttilä iloitsee säätiön huhtikuussa saamasta Vuoden metsäteko -palkinnosta, joka annettiin metsätalouden työhyvinvoinnin kehittämisohjelman käynnistämisestä. Metsänhoitajaliitto ja Nordea antavat tämän tunnustuksen vuosittain.

kriteeristön kuudelle valtakunnalliselle toimijalle ja pyysimme tarjousta metsäomaisuutemme hoidosta.” Pirttilä kertoo neljän kärjen olleen melko tasaisen, mutta kun tarjoukset pisteytettiin säätiön kriteereiden pohjalta, Metsä Groupin tarjous oli paras. ”Hallituksemme päätti tehdä Metsä Groupin kanssa sopimuksen seitsemäksi vuodeksi.” ”Yhteistyötä on nyt takana runsas vuosi, ja sen voi todeta sujuneen hyvin. Saimme nopeasti tarkan kokonaiskuvan

metsäomaisuudestamme, ja säätiön metsien kestävät hakkuut pystyttiin optimoimaan pitkälle tulevaisuuteen.” Metsämiesten Säätiöllä on vain kaksi palkattua toimihenkilöä. Metsäasioiden hoidon keskittäminen yhdelle toimijalle on Pirttilän mukaan helpottanut työtaakkaa toimistolla. ”Nyt saamme kaikki raportit, tilitykset ja muut tiedot kootusti, ja meillä on Metsä Groupissa yksi yhteyshenkilö, asiakaspäällikkö Matti Närhi, jonka kautta kaikki metsiimme liittyvä tieto kulkee.

INFO

Muonaa metsätyötä tehneille METSÄMIESTEN Säätiön historia juontuu

sotienjälkeiseen aikaan, jolloin elintarvikkeiden säännöstelyn takia raskasta metsätyötä tehneet miehet eivät saaneet riittävästi ruokaa. Vuonna 1940 perustettiin Metsätyömaiden Muonitustoimisto, joka huolehti metsätyömaiden elintarvikkeiden hankkimisesta ja jakelusta. Kun olot paranivat, toimiston toiminta kävi tarpeettomaksi. Vuonna 1948 perustettiin yleishyödyllinen metsäalaa palveleva Metsämiesten Säätiö, jolle

38 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

muonitustoimiston nykyrahassa noin miljoonan euron arvoinen ylijäämä siirrettiin. Metsämiesten Säätiö tehtävä on edelleen sama kuin perustettaessa: metsäalan kehittäminen sekä metsäalalla toimivien ihmisten henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö myöntää vuosittain noin 1,4 miljoona euroa apurahoja, jotka suunnataan tutkimukseen, metsäkulttuuriin, koulutukseen, viestintään ja metsäalalla työskentelevien hyvinvointiin. Tänä vuonna apurahaa sai yli 120 erilaista ja -kokoista hanketta.

Lisätietoja: www.mmsaatio.ﬁ

Toki olen yksittäisissä asioissa yhteydessä myös suoraan kentän toimihenkilöihin.” ”Luotamme siihen, että metsiä hoidetaan tavoitteidemme mukaisesti. Esimerkiksi puukauppaan liittyen olemme linjanneet, että harvennushakkuut tehdään ajallaan, samoin kuusikoiden uudistaminen. Mutta männiköiden osalta voidaan noudattaa vähän pitempääkin kiertoaikaa, sillä käytämme niitä sijoitustoimintamme ’puskureina’. Jos jonain vuonna finanssisijoituksista on tulossa hyvät tuotot, voimme siirtää männiköiden hakkuuta ja päinvastoin”, Pirttilä selvittää. Metsämiesten Säätiö on Metsä Groupin jäsenetusopimusasiakas, joten säätiöllä on puukaupoilleen hintatakuu. Sijoitusmahdollisuudet hyödynnetään

Pirttilä kertoo, että Metsämiesten Säätiö hyödyntää Metsäliitto Osuuskunnan tarjoamia sijoitusmahdollisuuksia. Jäsenosuudet on maksettu täyteen, ja viime vuonna säätiö sijoitti merkittäviä summia A-lisäosuuksiin ja sai näin oikeuden Pääomabonusohjelmaan. ”Olemme käyttäneet jo yli puolet tämän vuoden Pääomabonusmerkintäoikeudestamme.” ”Näissä sijoitusvaihtoehdoissa tuottoriski-suhde on hyvä. On selvä, että parempaakin tuottoa on markkinoilta saatavissa, mutta silloin riski on myös selkeästi toista tasoa.”

KOLUMNI KUVA

Seppo Samuli

Metsä Group biotalouden keskiössä Konserni loi viime vuonna noin viiden miljardin euron arvosta biotaloutta. Yhteiskunnalliset haasteet sekä kiihdytOLEN hieman hämmentyneenä seurannut eri tävät että jarruttavat biotalouden kehitystä tahojen innostusta aiheesta biotalous. Osa Euroopassa. Lisääntynyt biomassan käyttö ja kuvaa biotaloutta uutena, tulevaisuuden asisen mahdolliset ympäristövaikutukset sekä ana. Onhan se tavallaan totta, jos biotaloubiotalousvaihtoehtojen korkea kustannustaso della tarkoitetaan siirtymistä pääasiassa fosovat merkittävimmät kehitystä hillitsevät siilisiin raaka-aineisiin pohjautuvasta ja tekijät. Kiihdyttäviä tekijöitä ovat muun materialistista kasvua ihannoivasta taloumuassa öljyn korkea hinta, energiaomavaraidesta kokonaan uudenlaiseen, enemmän suuden varmistaminen ja kuluttajien kasvaekologisesti ohjattuun talouteen – ”vihreään nut ympäristötietoisuus. Ottaen huomioon kasvuun”. NIKLAS VON WEYMARN edellä kuvatut Suomen erinomaiset lähtöBrysselin käytävillä sekä meidän kotoiTUTKIMUSJOHTAJA METSÄ FIBRE kohdat on maallamme mielestäni kaikki sassa valtioneuvostossamme biotaloudella edellytykset nousta biotalousmaiden kärkitarkoitetaan sitä nykytalouden sektoria, joka kastiin. jalostaa biomassoja, kuten esimerkiksi puuta, Biomassajalostuksen uudet konseptit ovat Metsä erilaisiksi tuotteiksi ja energiaksi. Näin itsekin tulkitsen Groupille yksi tapa varmistaa, että puulle on käyttöä sanan biotalous, vaikka oikeampi termi olisi ehkä biomyös tulevaisuudessa. Niiden toteuttaminen edellytpohjainen talous. tää tutkimusta ja kehitystä, jotka vastaavasti vaativat Biotalouden merkitys yhteiskunnassamme kasvatuekseen kannattavan ja kilpailukyisen liiketoiminnan. nee tulevaisuudessa, mutta fossiilisten raaka-aineiden Nämä kaksi, nykyinen ja uusi, kulkevat niin ikään käsi täydellinen korvaaminen biomassalla ei kuitenkaan ole kädessä, ja hyvän tasapainon löytäminen niiden välillä mahdollista. Siihen ei biomassaraaka-aineemme tällä planeetalla valitettavasti riitä. Uusiutuva ja ei-uusiutuva on tärkeää. Metsä Groupin viimeaikaiset uusinvestoinnit ovat kulkevat jatkossakin käsi kädessä. Toki niiden suhteet voivat muuttua, ja tästähän tässä biotalous-buumissa on kohdistuneet bioenergiaratkaisuihin. Esimerkkejä ovat Metsä Woodin Lohjan Kerto-tehtaan yhteyteen rakenmielestäni kyse. Biotalous on siis osa arkipäiväämme jo nyt, ja Metsä nettu biolämpölaitos, Metsä Boardin Kyron kartonkitehtaan vieressä viime vuonna käynnistynyt bioGroup omistajineen on aivan biotalouden keskiössä. voimalaitos ja Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan Biotaloudella on Suomessa paljon suurempi merkitys kuorikaasutin. kuin monissa muissa länsimaissa. Vuonna 2008, juuri Suunnittelupöydällä on myös uusia, pidemmälle ennen nykyisen ”laman” alkua, koko biotalouden tuokehitettyjä tuotteita. Konkreettisin esimerkki niistä on tos Suomessa oli noin 50 miljardia euroa, mikä vastasi Metsä Fibren polysulfidi-keittoon perustuva sellu, joka noin 270 000 työpaikkaa. Suomessa käytetystä energitulee markkinoille kesän aikana. asta melkein 30 prosenttia on tänä päivänä uusiutuvaa, Kesällä julkaistaan ensimmäinen kansallinen biotapuuenergia luonnollisesti kaikkein merkittävimpänä lousstrategia. Se kertoo varmasti, miten merkittävässä tekijänä. Muutaman vuoden sisällä puu itse asiassa roolissa puu on myös tulevaisuuden biotaloudessa. ohittanee öljyn maamme tärkeimpänä energialähteenä. METSÄ GROUPIN VIESTI

| 39

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ M TEKSTI

ME TSÄLIIT TO OSUUSKUNTA TÄY T TÄ Ä ENSI VUONNA 80 VUOT TA . KERROMME TÄMÄN VUODEN LEHDISSÄ OSUUSKUNNAN MERKIT TÄVIMMISTÄ VAIHEISTA .

Sami Karppinen KUVAT Metsä Group

METSÄNOMISTAJIEN OMAKSI OSUUSKUNNAKSI

Metsäliitto Osakeyhtiöstä tuli Osuuskunta Metsäliitto toukokuussa 1947. Osuuskuntamalli osoitti nopeasti toimivuutensa myös metsätaloudessa.

40 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

etsäliiton 14 vuoden toiminta on jo luonut niin kestävän pohjan metsänomistajain kaupalliselle järjestäytymisvaiheelle, että sen kartuttamien varojen ja saavuttaman kokemuksen perusteella on katsottu voitavan ryhtyä perustamaan koko maata käsittävää metsänomistajain kaupallista yhteistoimintajärjestöä.” Näillä sanoilla perusteltiin Osuuskunta Metsäliiton perustamista vuoden 1947 vuosikertomuksessa. Metsäliitto Osakeyhtiötä oli alun perinkin kaavailtu välivaiheeksi matkalla kohti metsänomistajien järjestymistä omaksi järjestökseen. Toukokuussa 1947 olikin koittanut osuuskunnan aika. Osuuskuntamuoto

nähtiin hyväksi malliksi saavuttaa nopeasti maanviljelijäväestön kannatus, sillä osuustoiminnalla oli maassamme jo pitkät perinteet. Reaalihinnat luisussa

Vuonna 1947 sotavuosien vaikeat ja vaihtelevat ajat olivat jäämässä taakse, joten yksityisten metsänomistajien metsätaloudellisten ja -kaupallisten etujen ajamiseen pystyttiin keskittymään entistä tarmokkaammin. Sille oli erityistä tarvetta, sillä inflaation laukatessa puun reaalihinnat olivat lähteneet jyrkkään luisuun. Metsänomistajan oli epäilemättä vaikea hahmottaa tilannetta, sillä esimerkiksi kuusipaperipuun markkamääräinen hinta

Paperipuuta lähdössä ulkomaille. Kuorma-autojen tuomat puut vinssattiin korkeiksi pinoiksi laivan kannelle. Vuonna 1948 Metsäliitto vei ulkomaille 154 000 pinokuutiometriä paperipuuta.

oli kivunnut sadasta kolmeen ja puoleen sataan markkaan. Todellisuudessa hinnat olivat kuitenkin painuneet tukilla 52 ja paperipuulla 46 prosenttia sotaa edeltävää hintatasoa kehnommiksi. Edessä oli vielä sota-ajan poikkeusoloissa muodostuneen metsäkauppaa koskevan säännöstelyn purkaminen, jonka pelättiin tarjoavan teollisuudelle jälleen yhden lyömäaseen hintojen painamiseksi alaspäin. Tohtori Onni Koskikallion kuvaus historian ensimmäisessä Metsäliiton Viestissä vuonna 1949 kertoo karua kieltään teollisuuden vaatimuksista syksyn 1948 hintaneuvotteluissa. ”Ehdotuksen mukaan kantohinnat siellä, missä ne vanhan sopi-

muksen mukaan ovat tukeille 6 mk (kuutiojalalta) ja paperipuille 200 mk tai pienemmät, menisivät nollaan, joten melkoiset osat maata joutuisivat kantohinnan nollarajan ulkopuolelle.” Metsävaltuuskunta ideariihenä

Tätä taustaa vasten nähtiin entistä tiiviimmän metsänomistajajärjestön luominen ajankohtaisemmaksi kuin koskaan. Vaikka Metsäliitto oli osakeyhtiönä onnistunut vakiinnuttamaan asemansa metsänomistajien keskuudessa, koettiin yhtiö usein ”ostajana muiden joukossa”. Tämän vuoksi metsänomistajat haluttiin sitouttaa omaan yritykseen uudella tavalla. Jo sota-aikana oli käynnistetty metsän-

omistajien järjestäytymisen pohdinta. Keväällä 1941 metsänhoitoyhdistysten liittojen edustajiston kokouksessa esitettiin koko maata edustavan yhteisen keskuselimen luomista. Konkreettista ehdotusta kaupallisten etujen valvonnan järjestämisestä ryhtyi valmistelemaan N. A. Osaran johtama valiokunta, johon myös Metsäliiton toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen kuului. Valiokunnan esityksen pohjalta perustettiin syksyllä 1942 MTK:n yhteyteen yksityismetsänomistajia edustava metsätalouspoliittinen metsävaltuuskunta, jonka tehtäväksi metsäkaupallisen järjestäytymisen suunnittelu tuli. Metsävaltuuskunnan työ venyi sodan vuoksi aina vuoden 1944 lopulle saakka. METSÄ GROUPIN VIESTI

| 41

Joulukuussa valmistuneessa muistiossa viljelijäväestön metsäkaupallinen järjestäytyminen nähtiin kuitenkin niin tärkeänä, että vaikeuksista huolimatta siihen pitäisi ryhtyä välittömästi. Osuuskunta perustetaan

Suunnitelma metsänomistajien uudesta keskusliikkeestä jalostui metsänomistajien kokouksissa ympäri maan vuosien 1945–1946 aikana, ja konkreettisiin toimiin päästiin vuoden 1947 alussa. Huhtikuussa valmistelua johtamaan asetettiin niin sanottu Metsäkaupallinen Keskustoimikunta, jonka laatima sääntöluonnos ja suunnitelma jäsenhankinnan organisoimiseksi hyväksyttiin MTK:ssa 17.–18. huhtikuuta. Osuuskunta Metsäliiton perustamisasiakirja allekirjoitettiin 16. toukokuuta, jolloin läsnä olleet 35 edustajaa valitsivat myös väliaikaisen hallintoneuvoston. Toimitusjohtajaksi ja johtokunnan pu heenjohtajaksi hallintoneuvosto valitsi 2. syyskuuta Metsäliittoa menestyksekkäästi jo pitkään luotsanneen metsäneuvos Ilmari Kalkkisen. Seuraavana vuonna tuore osuuskunta sai vaaleilla ensimmäisen 76-jäsenisen edustajistonsa. Sääntöjen – jotka eivät ole historian saatossa olennaisesti muuttuneet – mukaan Osuuskunta Metsäliiton tarkoituksena oli toimia jäsentensä metsätalouden ja erityisesti metsäntuotteiden kaupan järjestämiseksi taloudellisesti, teknisesti ja metsänhoidollisesti edullisella tavalla. Tämän toteuttamiseksi osuuskunta voi ostaa ja myydä puuta ja puutavaraa, välittää niiden kauppoja ja harjoittaa metsäntuotteiden jalostamista. Paperipuu kuorittiin aluksi käsin kuorimaraudalla, 1950-luvulla tuli käyttöön traktorikäyttöinen kuorimakone.

Jäsenistöstä tuli osuuskunnalle kokonaan uusi tehtäväkenttä. Jäsenpalveluun panostetaan

Perustettu osuuskunta sai Metsäliitto Osakeyhtiöltä hyvät eväät toimintansa käynnistämiseen, sillä yhtiön omaisuus, henkilökunta ja hankintaorganisaatio siirtyivät sopimusteitse Osuuskunta Metsäliitolle. Liiketoiminta käynnistyi jouhevasti, mutta jäsenistöstä tuli kokonaan uusi tehtäväkenttä osuuskunnalle. Tätä varten 42 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsäliittoon perustettiin järjestöosasto, jonka päällikkönä aloitti metsänhoitaja Mauno Pakkanen. Pakkasesta tuli myös Metsäliiton Viestin päätoimittaja. 50 000 kappaleen painoksena ja kuusinumeroisena ilmestynyt lehti jatkoi ennen sotia julkaistun Metsänomistaja-lehden perinnettä metsänomistajien valistajana. Alkuun osuuskunnan jäsenhankinta ja -huolto olivat pääasiassa MTK:n ja Metsäkaupallisen Keskustoimikunnan vastuulla, mutta vähitellen vetovastuu siirtyi järjestöosastolle. Osuuskunnan maakunnallisina keskuksina toimivat alusta alkaen piiritoimistot, joita oli vuoden 1948 lopulla kahdeksantoista. Niistä vastasivat piirinhoitajat,

joiden lisäksi maakunnissa Metsäliiton virkailijoina toimivat piiri- ja metsätyönjohtajat. Hankintaorganisaation henkilöstömäärä vakiintui 1950-luvulla vajaaseen kahteen sataan henkilöön. Pitäjissä, joissa osuuskunnalla ei ollut omaa virkailijaa, jäsenet pystyivät asioimaan myös metsänhoitoyhdistyksen välityksellä. Osuuskunnan puunhankinnassakin metsänhoitoyhdistyksillä oli pitkään keskeinen ja luonteva rooli, sillä molempien jäsenkunta oli pitkälti sama. Metsäliitto solmikin yhdistysten kanssa aktiivisesti hankintapalvelusopimuksia. Korean konjuktuurista vauhtia vientiin

Metsäliiton liiketoiminnassa tärkeimmällä

sijalla pysyi edelleen pyöreän puutavaran vienti. Hankintakaudella 1947–1948 sodanaikaiset säännöstelytoimet purettiin, mutta syksyllä 1948 valtiovalta määräsi paperipuun vientikiellon, jota kuitenkin höllennettiin. Vuonna 1948 Metsäliitto vei kaikkiaan 154 000 pinokuutiometriä paperipuuta, ja seuraavana vuonna vienti nousi kahteen sataan tuhanteen pinokuutioon, tosin laskeviin hintoihin. Metsäliitto aloitti myös egyptinparrujen ja pylväiden viennin. Loppuvuonna 1949 maailmanmarkkinat alkoivat yllättäen vetää kiihtyvällä tahdilla tyhjentäen kotimaan puuvarastot. Suhdanne huipentui monien metsänomistajien edelleen elävästi muistamaan ”Korean konjuktuuriin” vuonna 1952, jolloin osuuskunta vei paperipuuta ennätysmäärän, yli 800 000 pinokuutiometriä. Markkinoiden imua kuvaa hyvin se, että vuoden 1951 aikana puolipuhtaan paperipuun vientihinta tuplaantui kymmenestä yli kahteenkymmeneen dollariin. Paperipuun vanavedessä nousivat myös toisen merkittävän vientiartikkelin eli kaivospuiden hinnat. Niitä Metsäliitto laivasi

vuonna 1952 noin 400 000 pinokuutiometriä. Kaikkiaan Metsäliitto hankki kyseisenä vuonna puuta 1,3 miljoonaa kuutiometriä. Jotta jäsenten tuottamalle puulle olisi löytynyt riittävän monipuolisesti kysyntää, pyrittiin toimintaa laajentamaan alusta alkaen myös omaan teollisuuteen. Metsäliitto osallistui jalostustoimintaan toimittamalla puuta Metsänomistajain Metsäkeskus Oy:n – jonka suurin omistaja osuuskunta nyt oli – tuotantolaitoksille. Vuoden 1949 alussa Metsäliitto sai haltuunsa myös ensimmäiset kokonaan omat sahalaitokset Eräjärveltä ja Mietoisista, kun se osti turkulaisen Oy K. E. Blomberg Ab:n koko osakekannan. Osuuskunta Metsäliiton alkutaival voimakkaasti heittelehtivissä suhdanteissa ei ollut helppo. Haasteet kuitenkin selvitettiin, ja viennin imu 1950luvun alussa mahdollisti sittemmin mittavat investoinnit myös omaan puunjalostusteollisuuteen. Näistä teollistumisen vaiheista kerromme tarkemmin seuraavassa numerossa.

Historian ensimmäisessä Metsäliiton Viestissä vuonna 1949 raportoitiin jäsenhankinnan edistymisestä.

Rynnäköllä jäsenhankintaan OSUUSKUNTA Metsäliiton ensimmäisiä ja

kiireellisimpiä tehtäviä oli jäsenhankinta. Tehtävä oli ensiarvoisen tärkeä, sillä vain riittävän jäsenmäärän myötä Metsäliitto pystyisi vakiinnuttamaan asemansa metsänomistajien yhteisenä osuusliikkeenä. Asialla oli myös käytännön merkitystä, sillä sääntöjen mukaan osuuskunta ei saanut aloittaa liiketoimintaansa ennen kuin siihen kuului vähintään 15 000 jäsentä. Jäsenistön ja pääomien kartuttamiseksi käynnistettiin niin kutsuttu jäsenhankintarynnäkkö. Jäsenhankintaa varten oli jo aiemmin keväällä luotu valtakunnallinen organisaatio, jonka toiminnasta vastasi Metsäkaupallinen Keskustoimikunta. Kesäkuun alussa lähes 100 000 metsänomistajaa sai postitse kutsun eri puolilla maata järjestettäviin paikalliskokouksiin. Tilaisuuksissa Metsäliittoon liittyi noin 8 000 jäsentä ja jäsenkerääjien ovelta ovelle työn tuloksena 15 000 jäsenen raja saavutettiin loppukesästä. Vuoden lopussa jäseniä oli jo 33 000, ja järjestäytymisprosentiksi voitiin ilmoit-

taa 25,7. Vaikka jäsenmäärän kehitys hidastui alkurynnistyksen jälkeen, onnistui jäsenhankinta esimerkiksi naapurimaiden Norjan ja Ruotsin vastaaviin järjestöihin verrattuna erinomaisesti. Metsäliiton Viestissä vuonna 1949 todettiinkin jäsenmäärän kasvaneen maailmanennätysvauhtia. ”... Metsäliitosta on kasvanut kuvaannollisesti sanoen valtavan suuri puu, jossa on tällä hetkellä n. 45 000 haarajuurta. Siis joka ainoana päivänä on 83 uutta juurta muodostunut. Juuret haarautuvat myös

erittäin laajalle alalle, sillä puu saa kasvuvoimansa n. 2,3 miljoonan metsähehtaarin alalta.” Työ oli silti vasta alussa, sillä samaisessa lehdessä tohtori Onni Koskikallio totesi hintaneuvotteluista kirjoittaessaan: ”Vasta sitten kun meillä kuuluu 120 000 metsänomistajaa järjestöön, me voimme tarjota riittävän tehokkaan vastuksen ja voimme saada metsien hinnat oikeuden mukaiselle tasolle.”

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 43

44 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

Outi Lahdenmäki KUVAT Mikko Lehtimäki

”Asiakkaiden on saatava lisäarvoa siitä, että he käyttävät massaamme”, Metsä Boardin Kaskisten kemihierretehtaan johtaja Anders Ek sanoo.

Kaskisissa käytetään yli miljoona kuutiota puuta Puuvirta Metsä Groupin Kaskisissa sijaitseville tuotantolaitoksille on jatkuva lähes vuoden jokaisena päivänä. Aurinkoisella Suupohjan rannikkoseudulla Metsä Boardin kemihierretehtaan ja Metsä Woodin puutuotteiden jalostusja jakelulaitoksen tuotanto nielee vuosittain yli miljoona kuutiota puuta. Ne työllistävät toistasataa henkilöä.

uotantolaitokset sijaitsevat Kaskisten sataman läheisyydessä, Metsä Woodin jalostusja jakelulaitos aivan sen naapurissa ja Metsä Boardin kemihierretehdas muutaman kilometrin päässä. Satama ja Kaskisten junarata varmistavat osaltaan laitosten häiriötöntä logistiikkaa ja raakaainetoimituksia. Lisäksi osa valmiista tuotteista laivataan satamasta ulkomaille.

Maailmanluokan kemihierretehdas Monelle ei välttämättä tule mieleen, että Kaskisissa toimii yksi maailman suurimmista valkaistua kemihierrettä valmistavista tehtaista, Metsä Boardin Kaskisten tehdas. Vuonna 2005 käynnistynyt tehdas valmistaa vuosittain 300 000 tonnia valkaistua hierrettä.

”Osa siitä käytetään Metsä Groupin kartonki-, paperi- ja pehmopaperiteollisuuden raakaaineena ja loput myydään markkinoille lähinnä eurooppalaisille hienopaperin valmistajille”, tehtaanjohtaja Anders Ek kertoo. ”Metsä Boardin kannalta tuotantokapasiteettimme on erinomainen reservi, joka mahdollistaa kartonkiliiketoiminnan kasvamisen ja kuituomavaraisuuden jatkossakin. Koska tuotamme samoja tuotteita kuin yhtiömme Joutsenon kemihierretehdas, voimme tarpeen vaatiessa täydentää Joutsenon tuotantoa ja se meidän tuotantoamme.”

Tiivistä yhteistyötä Ekillä on laaja näkemys ja työkokemus paperinja sellunvalmistuksesta niin Suomessa kuin METSÄ GROUPIN VIESTI

| 45

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Maalauslinjanhoitajat Sami Leppälä (vas.) ja Mikko Haapaniemi varmistavat, että lopputuotteet ovat laadukkaita niin puuvalmiina kuin maalattuna.

Ruotsissa. Metsä Boardiin, silloiseen MetsäSerlaan, Ek tuli ensimmäisen kerran vuonna 1998. Väliin mahtuu työrupeama Sappilla Kankaan tehtaanjohtajana. Ek johtaa myös Metsä Boardin Ruotsissa sijaitsevaa Husumin sellutehdasta. Yhteistyötä kehitetään tiiviisti Metsä Woodin jalostusja jakelulaitoksen kanssa. ”Massakattilassa poltetaan muun muassa sitä osaa höylälastuista, jota ei voida muuten hyödyntää. Selvitämme muita yhteistyömahdollisuuksia kuten sitä, voisimmeko yhdistää kiinteistönhoidon niin, että ostopalvelun sijaan siitä vastaisi oma henkilöstö tai voisivatko Metsä Woodin timpurit tehdä töitä meillekin.”

Lisäarvoa räätälöidyllä massalla Kaskisissa tehdään jatkuvasti tuotekehitystä asiakkaiden tarpeita silmällä pitäen. ”Asiakkaiden on saatava lisäarvoa siitä, että he käyttävät meidän massaamme raaka-aineenaan”, Ek korostaa. Metsä Boardilla on pitkä kokemus ja asiantuntemus kemihierteen tuotannosta. Kaskisten tehdas hyödyntää osin omaa teknologiaa, josta yhtiö sai aikanaan Suomalaisen insinööripalkinnon. ”Valmistamme neljää tuotetta Botniatuotemerkillä. Niiden räätälöidyistä tuoteominaisuuksista eri tuotesegmenttien valmistajat löytävät omaan käyttötarkoitukseensa parhaat ratkaisut”, Ek sanoo. ”Massamme hyvät kuituominaisuudet parantavat lopputuotteiden ominaisuuksia, kuten esimerkiksi kartonkien bulkkia.”

46 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

”Tuotteillamme saa näyttäviä ja kestäviä ulkoverhouksia, ja sisäverhoustuotteemme sopivat myös moderniin sisustukseen”, päällikkö Riku Iisakkala sanoo.

Tuotantolaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä.

Turvallisuusasiat ja energiatehokkuus kunnossa Turvallisuuskulttuuria on tehtaalla viety määrätietoisesti eteenpäin. ”Turvallisuudesta ei tingitä. Tehdasalueella niin oma väki kuin alihankkijatkin käyttävät suojakypärää, ja asennukset pyritään tekemään mahdollisimman turvallisesti. Kehitämme turvallisuustoimintaa aktiivisesti yhteistyössä Metsä Groupin muiden tehtaiden kanssa”, Ek selvittää. 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena

Woodin muut yksiköt valmistavat. Huhtikuusta lähtien valikoimaan tulivat uudet MicroShieldterassituotteet, joiden tasainen harmaa sävy saadaan kyllästyksen yhteydessä lisättävällä väripigmentillä. ”Kyllästämisessä hyödynnetään uuden sukupolven menetelmää, jolle on myönnetty EPPmerkki, mikä tarkoittaa, että tuotteet ovat ympäristön kannalta suositeltavia”, Iisakkala kertoo. ”Menetelmän ansiosta terassi pitää pintansa harmaantumista vastaan pidempään kuin perinteisellä kyllästeellä käsitelty terassi. MicroShield-terassituotteet saa myös ruskeana.”

Askel edellä muita

Kaskisissa jalostetaan sahatavaraa, joka saadaan pääsääntöisesti Metsä Woodin omilta sahoilta.

päivänä – suunniteltuja seisokkeja lukuun ottamatta – rullaava tuotanto käyttää paljon energiaa. ”Panostus tehtaan energiatehokkuuden parantamiseen tuo tulosta. Ilokseni voin todeta, että yhtiö on valmis investoimaan hyviin projekteihin.”

Enemmän ja valmiimpia puutuotteita ”Jalostamme sahatavaraa, jonka saamme pää-

sääntöisesti omilta sahalaitoksiltamme”, Metsä Woodin Kaskisten jalostusja jakelulaitoksen päällikkö Riku Iisakkala tiivistää. ”Valmistamme höylättyjä ja lujuuslajiteltuja jalosteita, sisä- ja ulkoverhoustuotteita sekä tee-se-itse-tuotteita, ThermoWoodia ja hevoskuiviketta. Kesto-tuotteet valmistaa Kolhon jalostusyksikkömme.” Kaskisten jakelutuotteita ovat Kertopuu, liimapuu, vaneri ja MDF-puukuitulevy, joita Metsä

Iisakkala aloitti työt Kaskisissa vuonna 2001. ”Hyvä ja osaava porukka, yhteishenki ja huumori sekä kehittämishalu vievät asioita eteenpäin. Aivan mahtavaa on se, kun yhdessä kehitämme toimintaa. Aina pitää olla askeleen edellä muita – laadulla ja palvelulla se onnistuu.” Laitokseen on investoitu viime vuosien aikana. ”Hunter-hevoskuivikkeiden paalauslinja valmistui viime kesänä”, tyytyväinen Iisakkala kertoo. Höylälastuista valmistettu kuivike pakataan suoraan höylälinjalta, puhtaana ja kuivana. Kaksinkertaisen pölynpoistomenetelmän ansiosta kuivikkeen pölypitoisuus on vastaaviin tuotteisiin verrattuna pieni.

Uusi harmaa terassilauta METSÄ WOOD on tuonut markkinoille uuden harmaan MicroShield-terassilaudan. Se tarjoaa markkinoiden ainoana toimittajana kyllästettyihin terassituotteisiin nyt myös harmaan värisävyn. MicroShield on uudenlainen painekyllästetty tuoteperhe, joka eroaa raikkailla sävyillään muista markkinoilla olevista tuotteista. Uusi harmaa sävy tuo valoa ja levollisuutta pihapiiriin. Raikas harmaa sävy saadaan lisäämällä tuotteeseen harmaata väripigmenttiä kyllästyksen yhteydessä, minkä ansiosta tuotteiden väri on tasalaatuista. MicroShield -tuotteita on saatavana myös ruskeana. Metsä Woodin terassi- ja piharakentamisen tuotteita voi nähdä kesän asuntomessuilla Hyvinkäällä 12.7.–11.8. Harmaat terassit ovat seuraavissa messukohteissa: Kivenherra, Villa Ainoa ja Villa Domus, jossa on käytetty myös Metsä Woodin sisäverhoustuotteita.

METSÄ WOODIN terassi- ja piha-

rakentamisen tuotteita voi nähdä kesän asuntomessuilla Hyvinkäällä 12.7.–11.8.

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 47

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI

Anna-Kaisa Kontinaho KUVAT Metsä Tissue JA Tapio Vanhatalo/Helsingin Kaupunginteatteri

Serla, perinteikäs ja ajassa kiinni ”Serlaa sen olla pitää” – kuulostaako tutulta? Tänään Serlan tunnuslause on ”Ihana arki – myös tulevaisuudessa”.

ause sisältää kaksi asiaa: ihanan arjen eli käytännölliset, kohtuuhintaiset tuotteet, jotka helpottavat arkea ja tekevät siitä sujuvampaa, ja lupauksen kantaa sekä ympäristö- että sosiaalista vastuuta myös tulevaisuuden arjesta”, markkinointipäällikkö Hanna Hirvonen Metsä Tissuesta tiivistää. Lähes kaikki Suomessa myytävät Serla-tuotteet valmistetaan Mäntässä, jossa Serlaa alettiin vuonna 1961 tehdä Suomen ensimmäisellä nykyaikaisella pehmopaperikoneella. Tuolloin wc-papereita vasta nostettiin kemikaali- ja paperikauppojen tiskin alta näyteikkunoihin ja televisiomainoksiin. Tänäänkin yli viisikymppinen Serla tulee lähelle kuluttajaa. Kesäisin isojen myymälöiden pihassa voi nähdä Serla-rekan, josta paperia

Serlaa, yhtä Metsä Tissuen menestyneimmistä brändeistä, myydään Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa, joissa se kuuluu johtaviin pehmopaperibrändeihin.

48 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

myydään suoraan autojen takakontteihin. Tuotemerkille 2000-luvun alussa luotu maskotti, Serla-orava, on koristanut lukemattomia koteja pehmolelun hahmossa ja viihdyttänyt televisiomainoksissa.

Serlan käyttäjät perhekeskeisiä Perheiden lähestyminen istuu Serlan kuluttajien tarpeisiin. Kuluttajatutkimuksissa on todettu, että Serlaa ostavat ihmiset ovat perhekeskeisiä ja heidän arvoissaan korostuvat perinteisyys, ympäristöystävällisyys ja sosiaalinen vastuu. ”Kuluttajaryhmien tunnistaminen vaikuttaa siihen, millaisia kampanjoita tuotemerkeille luodaan. Esimerkiksi yhteistyö Tukikummien kanssa sopii Serlalle loistavasti”, Metsä Tissuen tuotebrändeistä vastaava markkinointijohtaja Matti Hakkarainen kertoo. Serla tuki tammikuussa 100 000 eurolla Tukikummit-säätiön Nuorten hyväksi -kampanjaa (www.nuortenhyvaksi.ﬁ), joka kerää varoja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen. Serlan antama tuki menee Kirkon diakoniarahaston kautta lyhentämättöminä kustannuksiin, joihin nuoren ei ole mahdollista saada tukea muualta. Valintaperusteissa etusijalla ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat nuoret. ”Syksyllä Serlalle on tulossa pakkauksia, joissa kerrotaan Nuorten hyväksi -kampanjasta ja Serlan syistä osallistua siihen. Lisäksi niistä selviää, mistä kuluttaja voi löytää tietoa kampanjasta tai vaikka lahjoittaa rahaa Tukikummien tekemään työhön”, Hanna Hirvonen kertoo.

Venäjällä ja Itä-Euroopassa myydään Serlan sisarbrändejä Molaa ja Tentoa. Myös niiden pakkauksissa ja mainoksissa seikkailee Serlan tunnetuksi tekemä orava.

Lähellä luontoa ja perusasioita Serlan kesäkampanja on vuosikymmeniä jatkunut perinne, johon on yleensä kuulunut iso valtakunnallinen arvonta. Viime vuonna arvottiin kuumailmapallolentojen ja kalareissujen kaltaisia perheseikkailuja. Tämän vuoden kampanjassa kuusi onnekasta voittaa vihersuunnittelupaketin. ”Kesäkampanjan palkintojen on oltava riittävän houkuttelevia, ja kaupallisuuden on niissä yhdistyttävä Serlan brändiviestiin. Esimerkiksi puutarhapaketit vievät kuluttajan lähemmäksi luontoa. Lisäksi Serla on perinteikkyydestään huolimatta ajassa kiinni, sillä puutarhanhoito on ollut viime aikoina trendikästä”, Hirvonen sanoo. Syksyllä kauppoihin ilmestyy arkea helpottamaan uusi arkkimuotoinen Serla-talouspyyhe, joka on helppo napata käyttöön yhdellä kädellä. Suurimpia lähimenneisyyden Serla-uudistuksia

Mäntästä maailmalle

taas on uudistettu valkoinen wc-paperilaatu, jolla vastataan kuluttajien toiveisiin ja kilpailijoiden asettamiin haasteisiin. Kaikilla Serla-tuotteilla on Pohjoismainen Joutsen-ympäristömerkki. Ympäristöystävällisyyttä ilmentää myös uusi pakkausmateriaali: osassa pakkauksista käytettävä kierrätettävä Triogreen, vihreä polyeteeni, jonka valmistukseen on käytetty öljyn tai kaasun sijaan sokeriruokoa. Ympäristöystävällisen ja sosiaalisesti vastuullisen Serlan pitkän aikavälin tavoite on olla markkinoiden vastuullisin päivittäistavaramerkki. ”Siinä on haastetta kerrakseen, mutta tavoite ei ole millään tavalla mahdoton. Serla on valtavan tunnettu. Kun kampanjat ovat loogisia ja brändin perinnölle uskollisia, kehitys on uskottavaa”, Matti Hakkarainen toteaa.

Serla-brändi kantaa nimessään historiaa. Tarinan voi aloittaa siitä, kun Gustaf Adolf Serlachiuksen rakennuttama puuhiomo Mäntänkosken partaalla aloitti toimintansa vuonna 1869. Mänttään kehittyi rautaisen patruunan otteella johtama teollinen yhdyskunta, joka piti huolen omistaan. Serlachius tunnettiin myös taidemesenaattina samoin kuin tehtaan ja sittemmin perheyhtiö G. A. Serlachius Oy:n myöhemmät johtajat, Gustaﬁn elämäntyötä jatkaneesta Gösta-veljenpojasta lähtien. G. A. Serlachiuksesta kertoo parhaillaan Helsingin Kaupunginteatterissa esitettävä näytelmä Metsäperkele, joka keskittyy enemmän Serlachiuksen henkilöön kuin teollisen kehityksen vaiheisiin. Toimialan historia ja Serlachiuksen elämä kietoutuvat kuitenkin tiiviisti yhteen. Syrjäisen Mäntän teollisuusmiestä pidetään yhteyksien luojana Suomesta läntisen Euroopan markkinoille. G. A. Serlachius vaikuttikin voimakkaasti esimerkiksi Suomen talvimerenkulkuun ja Pohjanmaan-radan linjaukseen. Näytelmä esittää Serlachiuksen palavasydämisenä ja kirosanoja säästämättömänä liikemiehenä, jolle oli leimallista äärimmäinen periksiantamattomuus. Serlachiuksen useat etenkin puuhiomoa edeltäneet hankkeet perustuivat riskinja lainanottoon ja päättyivät dramaattisesti. Näytelmän loppukohtauksessa annetaan yksi tulkinta G. A. Serlachiuksen elämän suurimmasta tragediasta ja menestyksen hinnasta. Vaikka Metsäperkeleen sydän sykkii suuresti myös perheelle, lapset Pertti Sveholm (oik.) esittää Helsingin varttuvat tehtaan varjossa. Kaupunginteatterissa Metsäperkelettä. Metsäperkelettä esitetään Helsingin Kaupunginteatterissa syyskuun lopulle asti. Kari Heiskasen ohjaama ja käsikirjoittama näytelmä perustuu osittain historioitsija Teemu Keskisarjan kirjoittamaan teokseen Vihreän kullan kirous – G. A. Serlachiuksen elämä ja afäärit. Nimiroolissa nähdään Pertti Sveholm. Historiasta kiinnostuneen kannattaa myös vierailla Mäntän Serlachius-museossa, jossa 15. toukokuuta avautui G. A. Serlachiuksen elämää dramatisoiva näyttely Paperiperkele. G. A. Serlachius Oy -sukuyhtiö fuusioitiin vuonna 1987 Metsäliiton Teollisuus Oy:n kanssa, mistä alkoi myös Mäntän tehtaan historia osana nykyisin Metsä Groupina tunnettua kokonaisuutta.

METSÄ GROUPIN VIESTI

| 49

LIIKETOIMINTA-ALUEET TEKSTI JA KUVA

Leena Salminen

Sellutehtaan elinkaaren eri vaiheet

Tuotanto Kustannukset/elinkaaren eri vaiheet

0–2 vuotta Käynnistysvaihe

3–5 vuotta

Kasvun ja oppimisen vaihe

• Startin jälkeiset pari vuotta ovat tehtaan ylösajoaikaa, jolloin tuotanto saadaan täyteen vauhtiin.

• Seuraavat 3–5 vuotta ovat kasvun ja oppimisen aikaa. Tuotannon laatua kehitetään, tehtaalla on motivoitunut henkilökunta ja tehtaan käytettävyystavoite on 98 prosenttia.

• Seuraavat 6–12 vuotta ovat täyden tuotannon aikaa, jolloin tehdas keskittyy tuotantoon ja tuloksen tekemiseen. Laatu on saatu hyvälle tasolle ja on löydetty oikeat asiakkaat. Täysi tuotantovauhti on päällä

50 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

6–12 vuotta Tasaisen, täyden käynnin vaihe

13–16 vuotta Ajanmukaistamisen vaihe

myös matalasuhdanteen aikana, sillä korkealaatuisella sellulla riittää kysyntää. Tänä aikana tehtaalla tehdään alustavia suunnitelmia elinkaaren puolen välin investointeihin, jotka tehdään mahdollisen matalasuhdanteen aikana.

• Seuraavat 13–16 vuotta ovat tuotannon ja laadun tarkistamisen aikaa sekä toiminnan päivittämisen aikaa. Matalasuhdanteen aikaan ajoitetut investoinnit kohdistetaan kustannusten alentamiseen ja uuteen teknologiaan, joilla saadaan lisää tuotantokapasiteettia.

17–30 vuotta

Vahva tuloksenteon ja kassavirran vaihe

vuodet 31–40 Valmistautuminen uudistamiseen

• Seuraavien 17–30 vuoden aikana minimoidaan laatupoikkeamia ja panostetaan asiakassuhteisiin. Tehtaalla on vahva tuloksenteon ja kassavirran tekemisen aika. Tänä aikana ryhdytään tarkkailemaan tehtaan loppukauden toimintaa ja toteutetaan yksi uusintainvestointi.

• Seuraavat 31–40 vuotta ovat valmistautumista tehtaan elinkaaren loppuaikaan ja uuteen tehtaaseen, jonka suunnittelu on aloitettu edellisen kauden aikana.

Elinkaarisuunnittelu rytmittää kehittämistä Metsä Fibre kehittää ja tehostaa suorituskykyään jatkuvan parantamisen periaatteella. Selkärankana on järjestelmällinen vuosisuunnittelu ja tehtaille tehtävät elinkaarisuunnitelmat, joita päivitetään säännöllisesti. tähtäyksen suunnittelu, joka laaditaan kolmeksi seuraavaksi vuodeksi ja seuraavan vuoden vuosisuunnittelu operatiivisten investointien ja suurkorjausten osalta. Suunnitelman aikavälin lyhentyessä sen tarkkuus lisääntyy.”

Katse ja tavoitteet on oltava vuosikymmenten päässä. Jatkuvan parantamisen tiellä

”Metsä Fibre kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti”, Liiketoiminnan kehittäminen -osaamiskeskuksen tekninen johtaja Timo Merikallio sanoo.

etsä Fibre tarkastelee tehtaidensa suorituskyvyn kehittämistä ja ylläpitää toimintaansa pitkäjänteisesti. Elinkaarisuunnitelman hyödyntäminen tehtaiden kehitystyössä on yksi esimerkki siitä, miten tehdään ennakoivaa ja suunnitelmallista kehitystoimintaa”, Liiketoiminnan kehittäminen -osaamiskeskuksen tekninen johtaja Timo Merikallio kertoo. Yhtiön käytössä oleva elinkaarimalli on syntynyt 2000-luvun alussa omana projektinaan. Suunnitelman mukaan jokaisella sellutehtaalla

on elinkaari, joka on noin 40 vuoden mittainen. Suunnitelmassa on määritelty, millaisia kehittämistoimia tehtaan elinkaaren kussakin vaiheessa toteutetaan. ”Jokainen Metsä Fibren tehdas päivittää vuosittain oman elinkaarisuunnitelmansa, ja nämä suunnitelmat vedetään yhteen yhtiötason suunnitelmaksi, jonka fokus on kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelmassa määritellään haluttu tavoitetila sekä tarvittavat investoinnit ja suurkorjaukset tehtailla”, Merikallio kertoo. ”Elinkaarisuunnitelmaan nivoutuu pitkän

Metsä Fibren jatkuvan toiminnan parantamisen selkärankana on systemaattinen vuosisuunnittelu. Tavoitteita ja kehittymistä seurataan mittareilla, joilla parannetaan suorituskykyä. Elinkaarisuunnittelun avulla yhtiö pystyy ottamaan käyttöön parhaat menetelmät ja toimintatavat kaikilla tehtaillaan ja hyödyntämään käytössä olevat osaamisresurssit mahdollisimman hyvin. Elinkaarisuunnitelmalla kohdennetaan investointi- ja suurkorjauspanokset tehokkaasti. Metsä Fibren tavoitteena on pitää laitoksensa hyvässä kunnossa ja käytettävyys korkealla. Yhtiö huolehtii tehtaidensa kunnossapidosta ja ylläpitää kilpailukykyään järjestelmällisesti elinkaarisuunnittelun avulla. Tehtaat hyödyntävät tarkkaan raaka-aineensa ja valmistavat siitä laadukkaita tuotteita. Yhtiön valmistamalla sellulla on hyvä kysyntä sekä kasvava tarve Kiinassa. ”Katse ja tavoitteet on oltava vuosikymmenen päässä. Tavoitteiden toteuttaminen vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista kehittämiseen ja jokaisen henkilön oman osaamisen parantamiseen ja laajentamiseen. Kehittäminen on jatkuvaa ja suunnittelu ennakoivaa toimintaa. Näin toimien menestymme myös tulevaisuudessa”, Merikallio korostaa. METSÄ GROUPIN VIESTI

| 51

LIIKETOIMINTA-ALUEET Kimmo Metsälä

METSÄ TISSUEN ja paikallisen energiayhtiön VänerEnergi AB:n puoliksi omistama yhteisyritys Katrinefors Kraftvärme AB rakentaa Ruotsiin Metsä Tissuen Mariestadin tehtaan yhteyteen uusiutuvaa energiaa tuottavan biovoimalaitoksen. Voimalaitoksen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa, ja uuden laitoksen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2014 loppuun mennessä. Metsä Tissuen osuus biovoimalan 30 miljoonan euron kokonaisinvestoinnista on 50 prosenttia. Uuden voimalaitoksen ansiosta Mariestadin tehtaan öljynkulutus vähenee jopa 90 prosentilla. Samalla tehtaan hiilidioksidipäästöt pienenevät noin 6 000 tonnilla eli noin 30 prosentilla nykyiseen verrattuna. Tällä hetkellä tehdas käyttää öljyä talven kovien pakkaspäivien lisälämmitykseen ja varapolttoaineena. Biopolttoaineena käytetään energiapuuta ja tehtaalla sivutuotteena syntyvää kierrätyskuitulietettä.

Kaasutuslaitos vihittiin käyttöön

KUVA:

Metsä Tissue investoi bioenergiaan Ruotsissa

Kaasutuslaitoksen päälaitetoimittajan Andritzin edustaja Harry Rickman (vas.) sekä Metsä Groupin johtajat Henrik Söderström, Hannu Anttila ja Ismo Nousiainen valmistautumassa juhlalliseen nauhanleikkaukseen.

METSÄ FIBREN Joutsenossa sijaitseva tuotantolaitos on maailman suurin yksilinjainen havusellutehdas. Sen maaliskuussa vihitty kaasutuslaitos tehostaa uusiutuvan energian käyttöä polttoaineena, kun tehtaalla käytetty maakaasu korvataan puun kuoresta valmistettavalla biopolttoaineella. Kaasutuslaitoksen ansioista sellutehdas on normaalikäynnin aikana ensimmäinen hiilidioksidineutraali tuotantolaitos Suomessa. Kaasutuslaitos hyödyntää tehtaan ylijäämälämpöä puun kuoren kuivatuksessa. Laitos parantaa tehtaan energiatehokkuutta merkittävästi, ja tehtaan ympäristösuorituskyky vahvistuu entisestään. Myös Metsä Fibren muilla tehtailla on käynnissä vastaavanlainen kehitystyö, ja myös niistä tulee lähivuosina hiilidioksidineutraaleja.

Serla-kesäautot starttaavat jälleen! SUOSITUT Serla-kesäautot kiertävät taas ympäri Suomea. Pidä silmällä oman paikkakuntasi kauppojen ilmoittelua, ja hae kotimaiset paperit rekan kyydistä hyvään hintaan. Autot ovat liikkeellä keväästä aina loppukesään saakka.

Nappaa käsipyyhe helposti käyttöösi KATRININ uusi ja näppärä Easy Pack -käsipyyhepakkaus sopii moneen käyttöön, kuten ammattikeittiöihin, baaritiskeille, jäätelökioskiin, torikahvilaan tai vaikka maatilan tarpeisiin. Annostelijana toimiva paketti kestää hyvin likaa ja kosteutta. Entistä pehmeämpi ja imukykyisempi paperi on helppo ottaa paketista arkki kerrallaan myös yhdellä kädellä. Joutsenmerkityt käsipyyhkeet sopivat herkälle iholle, ja ne on allergiatestattu. Saat ne helposti kannettavassa, kahdeksan paketin Handy Pack -säkissä. Suomalainen Easy Pack on Avainlippu-tuote, ja se on saatavilla käteis- ja noutotukuista.

52 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

DB Schenkerin maaliikennekeskukseen Metsä Woodin puuratkaisut METSÄ WOOD toimittaa puurakenteet kuljetus-

ja logistiikkayhtiö DB Schenkerin uuteen maaliikennekeskukseen Vantaalle. Toimitukset sisältävät terminaalin laajennusosan rungon, katon ja ulkoseinät asennettuina. Noin 12 000 neliömetrin suuruisen laajennusosan rakentaminen alkoi toukokuussa. Kokonaisuudessaan maaliikennekeskukseen rakennetaan 31 800 neliömetrin terminaalitilat. ”Valitsimme Metsä Woodin, koska toimituksen kustannustehokkuus, aikataulut ja ympäristöarvot vastasivat tarpeitamme”, kiinteistöjohtaja Marco Furu DB Schenkeriltä sanoo. ”Toimintaamme ohjaavat emoyhtiömme

Deutsche Bahn -konsernin ympäristötavoitteet, ja kestävästi rakennetut ja ylläpidetyt kiinteistöt ovat yksi osa näiden tavoitteiden saavuttamista. Metsä Woodin puurakenteiden erittäin alhainen hiilijalanjälki verrattuna kilpaileviin materiaaleihin oli meille tärkeä kriteeri.” Metsä Woodin ratkaisujen keskeisiä ominaisuuksia ovat rakentamisen nopeus, keveys ja kestävyys. ”Pitkälle esivalmistetulla rungolla ja Kerto-Ripa-kattoelementeillä saadaan nopeasti asennettua suurikin teollisuusrakennus, ja sisäpuoliset työt voidaan käynnistää tehokkaasti. Tämä lyhentää rakentamisen kokonaisaikaa”, johtaja Ari Tiukkanen Metsä Woodilta kertoo.

Metsänomistajien ja luonnossa liikkujien oma tapahtuma

PÄÄKAUPUNKISEUDUN METSÄPÄIVÄ

Puu on tärkeä osa elämää, se on läsnä kaikkialla arjessamme. Siksi suomalaiset, hyvin hoidetut metsät ovat meille kaikille arvokas pääoma. Me jalostamme puusta ja puukuidusta huipputuotteita palvelemaan sinun arkeasi. Toimimalla vastuullisesti turvaamme jokapäiväisen hyvinvointisi myös huomiselle.

Lisää vastuullisia ratkaisuja ja hyvinvointia arkeesi osoitteessa metsagroup.fi

lauantaina 7.9. klo 10–16 Espoon Tapiolassa, os. Revontulenpuisto 2. Tule omalla autolla tai helposti bussilla Helsingin Kampista. Talousluentoja ja asiantuntijapuheenvuoroja aiheina mm. perintömetsä ja kuolinpesät, puukauppa, metsälait, metsänhoidon vaihtoehdot, yhteismetsät, metsätuhot ja paljon muuta. Uuden metsänomistajan tankkauspiste! Esittelyssä metsäkoneita, mönkijöitä sekä muita koneita ja laitteita. Työnäytöksiä ja lapsille omaa ohjelmaa! Messutarjouksia, noin 50 näytteilleasettajaa. Sovi yksityistapaaminen metsäasiantuntijan kanssa Metsäpäivään puh. 01046 54903.

VAPAA PÄÄSY. TERVETULOA!

on nyt Kesäinen murokakku 1 pkt valmista murotaikinaa 2 arkkia SAGA Leivinpaperia Täyte: 1 l tuoreita marjoja (mansikoita, vadelmia, mustikoita, herukoita) 2 dl kuohukermaa 1 prk maitorahkaa 3 rkl sokeria 1 rkl vaniljasokeria 2-3 rkl sitruunamehua 2 tl raastettua sitruunan kuorta Koristeluun: tuoretta minttua

Painele sulanut murotaikina SAGA Leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Peitä taikinapohja leivinpaperilla ja kaada päälle kuivaa riisiä tai herneitä painoksi. Paista pohjaa 200-asteisessa uunissa n. 15 minuuttia. Jäähdytä pohja ja poista riisi sekä paperi. Puhdista marjat ja paloittele mansikat. Vatkaa kerma vaahdoksi. Mausta rahka sokerilla, vaniljasokerilla, sitruunamehulla ja raastetulla kuorella. Kääntele seokseen kermavaahto ja puolet marjoista. Kaada seos paistetun muropohjan päälle ja koristele pinta lopuilla marjoilla sekä mintulla.

Leipojan klassikot uudistuivat

SAGA Leivinarkki

SAGA jatkaa tutun Serla Leivinpaperin perinteitä edelleen kehittyen. SAGA valikoimasta löydät myös muut tuotteet ruoanlaittoon, kuten eväspussit, tuorekelmun ja alumiinifolion – sekä upouudet Kokkausarkit, jotka taipuvat kaikkeen ruoanlaittoon ja leivontaan. Lue lisää: www.sagacook.com tai www.facebook.com/SAGAsuomi

54 |

METSÄ GROUPIN VIESTI

Pieniä ihmeitä keittiössä

SAGA Leivinpaperi