Metsä Groupin Viesti 1/2013 by Metsä Group

M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I omistajajäsen- ja sidosryhmälehti 1/2013

paranna puuntuotannon kannattavuutta

s. 16

Tarjolla metsänhoidon ja metsätöiden rautaisia osaajia. s. 19

puumarkkinat

Jäsenet

HYVIN TEHTY

METSÄ tissuE

Kaikille puutavara lajeille on kysyntää. s. 14

Jaana Hämäläinen testasi uudistettua Metsäverkkoa. s. 30

Kulottamalla luontoarvoja metsään. s. 36

SAGA-tuotteet ovat saatavilla kaupoissa. s. 47

Metsäni, tuLet uniini MaaiLMaLLakin – Mitä sinuLLe kuuLuu?

Olipa metsäsi merkitys sinulle kaikki kaikessa tai omaisuutta, jonka arvoa haluat kasvattaa, olemme lähelläsi. Hoidamme metsääsi vastuullisesti, kestävää hyvinvointia ajatellen. Me tuemme sinua kaikissa metsäsi vaiheissa. Myös tulevaisuudessa. Tutustu metsäomaisuuden hoitosopimukseen ja metsäpalstan perushuolto -palveluun sivuilla 19–21 tai www.metsagroup.fi > palvelut metsänomistajalle tai soita meille 010 7770, niin kerromme lisää. Metsä group. MetsäoMaisuutesi hoitaja.

PÄÄKIRJOITUS M E T S Ä

Keskittyminen kannattaa

G R O U P I N

V I E ST I oMISTAJAJäSEn JA SIdoSryHMälEHTI 1/2013

V PaRaNNa PUUNTUOTaNNON kaNNaTTavUUTTa

s. 16

Tarjolla metsänhoidon ja metsätöiden rautaisia osaajia. s. 19

puumarkkinat

Jäsenet

HYVin teHtY

metsä tissue

Kaikille puutavara lajeille on kysyntää. s. 14

Jaana Hämäläinen testasi uudistettua Metsäverkkoa. s. 30

Kulottamalla luontoarvoja metsään. s. 36

SAGAtuotteet ovat saatavilla kaupoissa. s. 47

130214_Viesti_1_13_uusi.indd 1

15.2.2013 9.51

Kannessa: Tikkakoskelainen metsuri Arvo Keto on yksi metsätöiden ammattilaisistamme.

Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 64. vuosikerta. Julkaisija Metsäliitto Osuuskunta www.metsagroup.fi Päätoimittaja REETA KAUKIAINEN reeta.kaukiainen@metsagroup.com Toimituspäällikkö Sirkku Vanhatalo sirkku.vanhatalo@metsagroup.com Toimitusneuvosto satu holm-jumppanen, Riikka Joukio, Juha Jumppanen, Jussi Linnaranta, Juha Mäntylä, markku paananen Toimitus Postiosoite PL 10, 02020 METSÄ Käyntiosoite Revontulenpuisto 2, 02100 ESPOO Osoitteenmuutokset Jäsenten osoitteet: puhelin 01046 54234, 01046 54239 telefax 01046 54401 jasenpalvelut@metsagroup.com Muut osoitteet: puhelin 050 598 8720 lea.hurri@metsagroup.com Ilmoitusmarkkinointi Riitta Antinmäki puhelin 0500 311 711

uotta 2012 voi kuvailla uudistumisen vuotena: tytäryhtiömme Metsä Boardin paperiliiketoiminnan strategisen tarkastelun päättyminen ja selkeä keskittyminen pakkauskartonkiin täydentävät vuonna 2005 alkaneen rakennemuutoksemme. Pakkauskartonkien lisäksi konsernimme fokusalueita ovat pehmo- ja ruoanlaittopaperit, puutuotteet ja sellu, joissa olemme jo nyt johtavien toimijoiden joukossa ja joilla on hyvät kasvunäkymät. Muutoksemme sinetöi vuosi sitten käyttöön ottamamme Metsä Group -yritys identiteetti, joka kertoo vahvalta perustalta tulevaisuuteen suuntaavasta suomalaisesta metsäteollisuuskonsernista. Metsä Groupin taloudellinen kehitys vuonna 2012 oli epävarmoista markkinaolosuhteista huolimatta vakaata. Liikevaihto ja liiketulos laskivat hieman, mutta voimme kuitenkin pitää tulosta tyydyttävänä. Taseemme on vahvistunut huomattavasti. Investoimme suunnitelmallisesti liiketoimintamme kehittämiseen, erityisesti tuotantokapasiteettimme tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen sekä bioenergian lisäämiseen tehtaillamme.

Vilppulan sahan uudistaminen, bioenergian tuotannon ja käytön lisääminen Joutsenossa, Kyröskoskella ja Lohjalla sekä Joutsenon sellutehtaan tuotantoprosessin kehittäminen ja kuoren kaasutuslaitos ovat esimerkkejä kotimaan investoinneistamme vuonna 2012. Metsä Board on lisännyt taivekartonkikapasiteettiaan Simpeleellä, Kyröskoskella ja Äänekoskella vuosina 2011–12 yhteensä noin 150 000 tonnilla noin 935 000 tonniin vuodessa. Ulkomailla investoimme pehmopaperikapasiteetin uudistamiseen Puolassa ja Venäjällä. Tuotantolaitoksemme ovat alansa huippua niin tehokkuuden, tuottavuuden kuin ympäristösuorituskyvynkin kannalta. Selluliiketoimintamme merkittävin tapahtuma viime vuonna oli japanilaisen Itochu Corporationin kanssa tehty yritys järjestely, joka vahvistaa asemaamme yhtenä johtavista toimijoista maailman sellumarkkinoilla ja avaa meille uusia mahdollisuuksia etenkin Aasian kasvavilla markkinoilla. Konsernimme 80. toimintavuosi on hyvässä vauhdissa. Omistajajäsenten metsistä saadun korkealaatuisen puuraakaaineen saatavuus on koko historiamme ajan ollut yksi toimintamme kulmakivistä. Haluankin kiittää jäsenkuntaamme pitkä jänteisestä sitoutumisesta ja luottamuksesta kuluneiden vuosikymmenten aikana. Luotan hyvän yhteistyön jatkumiseen myös tulevaisuudessa. Espoossa 14. helmikuuta 2013 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Taseemme on vahvistunut huomattavasti.

Ulkoasu www.both.fi Kirjapaino PunaMusta Painos 127 000

PEFC/02-31-151

Paperi Galerie Fine Silk 90 g/m² Palaute Metsagroupinviesti@metsagroup.com

metsä groupin viesti

| 3

viesti 1/2013

Jukka Korhonen on sijoittanut useamman kerran Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin. Tämän vuoden puukaupan ennakoilla hän aloitti Pääomabonusohjelman käyttöjakson. Sivu 32

”Osuussijoitusten tuotto on pysynyt vakaana.” 4 |

metsä groupin viesti

14 ”Toiminnan kasvuhakuisuus jatkuu” Juha Mäntylä metsäjohtaja, Metsä Group

30 Jaana Hämäläinen tutustui uudistettuun Metsäverkkoon.

Hiiltynyt puu vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuutta.

Leipomisessa ja ruoan laitossa Serla on nyt SAGA.

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

METSÄT

3 Kari Jordan

29 RIIKKA JOUKIO

16 ka nnessa:

Pääjohtaja

Metsä Group

Kestävän kehityksen ja

edunvalvonnan johtaja

LYHYESTI

HYVIN TEHTY

7 Henkilökuvassa

3 6 KULOTTAMALLA

Metsäasiantuntija Mervi Seppänen

lisää luontoarvoja metsiin

8 uutisia

TULOS

PUUMARKKINAKATSAUS 1 4 Juha Mäntylä

Metsäjohtaja Metsä Group

VINKKIPALSTA 23 Avaamme

vinkkipalstan lukijoillemme

19 M etsäomaisuuden

hoitosopimus takaa tuottavan metsänhoidon 22 Nyt kannattaa

töitä tarjolla 38 Anssi Ronkainen ja Elina

Alander kertoivat työstään

1 2 Metsä Groupin

tulos vuodelta 2012

Puuntuotannon kannatta vuutta voi parantaa merkittävästi

kertomuksia metsästä 40 M etsäliitto

Osuuskunnan taipaleen ensi vuosikymmenet

UUDESSA TEHTÄVÄSSÄ 54 E sa Kaikkonen

aloitti Metsä Woodin toimialajohtajana

lähteä hankintahakkuille 24 M etsät

ilmastonmuutoksen hillitsijänä

JÄSENET

LIIKETOIMINTAALUEET 4 4 P ohjoinen puu

jalostetaan Kemissä Metsä Boardin vientivaltiksi 47 S AGA

valtaa kaupan hyllyjä 48 M etsä Fibre

kulkee jatkuvan parantamisen tiellä 50 A rkkitehti

Juha Pulkkisen talossa erikoisia puuratkaisuja 52 Lyhyitä liiketoiminta-alueuutisia

26 S ukupolvenvaihdos

rohkeasti puheeksi 30 J aana Hämäläinen

tutustui uudistettuun Metsäverkkoon 32 J ukka Korhonen

aloitti Pääomabonuksen käyttöjakson 34 E dustajiston jäsen

Tommi Lunttila esittelyssä

metsä groupin viesti

| 5

Timberjack-turvasaappaat

46,40 €

+ 10 bonuseuroa

Lumilight Navigator 900 -otsavalaisin

130 € Istutusputki Metsänomistajan rahakirja

26,60 €

+ 7 bonuseuroa

OSTOKSILLE METSÄVERKKOON

Katso hintatarjous Metsäverkosta tai sivulta 15!

Jos sinulle on kertynyt puukaupoista bonuksia, voit tehdä niillä ostoja verkkokaupassamme www.metsaverkko.fi. Verkkokauppa on bonusoikeudellisten omistajajäsentemme käytössä. Käytä verkkokauppaan kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

lyhyesti Teksti

Outi Lahdenmäki Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

Henkilökuvassa-palstalla tapaamme omistajajäseniä ja toimihenkilöitä

Mennään metsään MINUSTA on hienoa, että voin tarjota omistaja

metsänomistajan kanssa löydämme hänen tavoit-

jäsenillemme kokonaisvaltaista palvelua. On kuun-

teisiinsa sopivimman vaihtoehdon.

neltava tarkalla korvalla, mitä omistaja metsältään odottaa. Tilakäynti on metsänomistajalle mutkaton tapa

Metsä Groupin metsäasiantuntijana olen viihtynyt kohta vuoden verran. Halusin työltäni monipuolisuutta ja haasteita – ja oikeassa olin.

saada metsäasiantuntijan näkemys tarvittavista

Konserni on kehityshakuinen, positiivinen ja tule-

hoito- ja hakkuutoimenpiteistä. Jos metsänomis-

vaisuuteen katsova, vahvasti suomalainen ja met-

taja haluaa kuulla asiantuntijan mielipiteen, muttei

sänomistajalähtöinen yritys.

pääse mukaan, käyn palstalla yksin. Monet asiat konkretisoituvat paikan päällä:

Mervi Seppänen

taimikonhoidon tarve esimerkiksi on heti näh-

Metsäasiantuntija

tävissä. Parhaita hetkiä ovat ne, kun yhdessä

Viitasaaren hankintapiiri

metsä groupin viesti

| 7

lyhyesti Teksti

Armi Purhonen Kuvat Pasi Parkkinen/Vastavalo.fi ja Pekka Raukko/Vastavalo.fi

Talousmetsät muodostavat olennaisen osan suomalaista maisemaa.

Varpuspöllö pitää taimikon myyrät kurissa METSO-yhteistoimintaverkostohankkeen yhtenä tuloksena Keski-Suomen metsiin vietiin yli 60 pönttöä varpuspöllön pesiksi ja talvivarastoiksi avustamaan metsänomistajia kamppailussa taimikoiden myyrätuhoja vastaan. Metsä Group osallistui metsien monimuotoisuusohjelma METSOn ”Männikkömetsät ja rantojen raidat” -yhteistoimintaverkostohankkeeseen Keski-Suomessa. Se saatiin päätökseen viime vuoden lopulla. Osana hanketta metsänomistajille tarjottiin mahdollisuutta saada varpuspöllön pönttö metsäänsä lisäämään metsälinnuston monipuolisuutta ja ehkäisemään myyrätuhoja. Metsäkeskuksen lähettämään kirjeeseen vastasi 35 metsänomistajaa, joi-

den lisäksi 25 Metsä Groupin asiakasta halusi viedä metsäänsä varpuspöllön pöntön metsäasiantuntijan kanssa tehdyn metsäkäynnin yhteydessä. ”Valmistimme ja toimitimme yli 60 varpuspöllön pönttöä niitä toivoneiden metsänomistajien metsiin. Pöntöt vietiin yhdessä metsänomistajien ja lintuharrastajien kanssa Jyväskylän eteläpuolelle sekä Karstulan, Kannonkosken ja Kivijärven maisemiin viime syyskuussa”, Jyväskylän hankintapiirin jäsenpalveluiden metsäa siantuntija ja lintuharrastaja Markku Salmela kertoo. Hämärien kuusikoiden asukki

Varpuspöllön varastoissa on tavallisesti 2 0–30 saaliseläintä.

8 |

metsä groupin viesti

”Paras paikka varpuspöllön pöntölle on hämärässä kuusikossa, jonka läheisyydessä on taimikkokuvio turvaamassa ravinnonsaantia. Sijainti on metsänomistajankin etu myyrä tuhoja ajatellen.” Varpuspöllön tehokkuus myyrätuhojen torjunnassa perustuu sen ruokavalioon ja varastointikäyttäytymiseen. Linnun ykkösruokia ovat myyrät ja hiiret, joita se

ryhtyy keräämään varastoon syksyllä ensipakkasten aikoihin. ”Pikkulintujakin varpuspöllö käyttää ravinnokseen, mutta talviruokkijoiden harmina lintulaudalla se käy vain tiukan paikan tullen”, Salmela rauhoittelee. Varastointiennätys 324 saaliseläintä

Saaliinsa varpuspöllö asettelee huolellisesti pönttöön tai luonnonkoloon, joista niitä tavallisimmin löytyy 20–30 kappaletta. ”Osalle reviireistä veimme kaksi pönttöä: toisessa varpuspöllö pesii ja toista se voi käyttää talvivarastonaan. Varpuspöllön pönttö sijoitetaan paksulla köydellä noin 1,5 metrin korkeudelle. Näin tämän luottavaisen linnun puuhia on lintuharrastajan helppo käydä tarkastelemassa”, Salmela jatkaa. Saalista voi olla huomattavasti keskimääräistä enemmänkin – tiedossa oleva varastointiennätys on huikeat 324 saaliseläintä. Varpuspöllö voikin olla taimikossa varsin merkityksellinen apuri myyrien torjunnassa ennen lumentuloa.

Hyvää asiakaspalautetta Viime vuonna kerätyn asiakaspalautteen perusteella omistajajäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että tarjoamme heille yhä kokonaisvaltaisempaa palvelua – myös hyvät sijoitusmahdollisuudet saivat kiitosta. Avoimissa vastauksissa Metsä Groupin suomalaisuuden arvostus nousi voimakkaasti esiin. Kysymme asiakkailtamme palautetta palvelumyyntitilanteesta sekä tehdyistä korjuu- ja metsänhoitotöistä. Metsäomaisuuden hoitosopimuksen tehneille jäsenille on oma asiakastyytyväisyyskyselynsä. Viime vuonna jäsenillä oli lisäksi tilaisuus osallistua Sähköiset palvelut 2012 -tutkimukseen ja Metsäverkkokampanjaan. Kuhunkin kyselyyn osallistuneiden kesken arvottiin useita palkintoja. Pääpalkinnot saivat: Matti Anttiroiko, Kalajoki (raivaussaha),

Liisa Fors, Oravainen (Uittokaluston lahjakortti), Risto Mäki-Heikkilä, Kauhajoki (moottorisaha) ja Reijo Tamminen, Vimpeli (Stihlin lahjakortti). Onnittelemme voittaneita ja odotamme, että saamme tänäkin vuonna runsaasti vastauksia kyselyihimme. Niiden pohjalta voimme kehittää palveluitamme ja toimintaamme vastaamaan yhä tarkemmin jäsenistömme toiveita.

Kaupunkitoimistot palveluksessasi meillä on kaupunkilaismetsänomistajille

kolme omaa toimistoa, jotka palvelevat kaikissa metsäomaisuuden hoitoon liittyvissä asioissa. Ne sijaitsevat Espoossa, Tampereella ja Oulussa. Lisäksi metsänomistajia palvellaan yli sadassa paikallistoimistossa. Kaupunkitoimistoissa metsänomistajat saavat apua metsäomaisuuden hoitoon, metsän omistamiseen ja Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyyteen liittyvissä asioissa. Myös puukaupan tai metsänhoitotyöt saa käynnistettyä siellä. Lisäksi toimistot järjestävät monenlaisia teemailtoja ja tapahtumia. Kaupunkitoimistot ovat avoinna arkisin 9–16. Jotta voimme palvella sinua parhaalla mahdollisella tavalla, ota yhteyttä ja varaa aika puhelimitse tai sähköpostilla. Marja-Liisa Riipinen

Revontulenpuisto 2, 02100 ESPOO puh. 01046 54286 marja-liisa.riipinen@metsagroup.com

Yli

6 000 taimea ostavalle

istutusputki kaupan päälle! Onko taimien hankinta ajankohtainen? Uuden, yli 6 000 kappaleen taimierän tilaajalle istutusputki kaupan päälle, kun teet tilauksesi Metsä Groupille 31.3.2013 mennessä. Tilaa taimet omalta metsäasiantuntijaltasi. Hae hänen yhteystietonsa osoitteesta: www.metsagroup.fi –> yhteystiedot.

Aki Ylä-Mattila

Keskustori 5 (käynti Kirkkokadulta) 33100 TAMPERE puh. 01046 23210 aki.yla-mattila@metsagroup.com Niina Markus

Hallituskatu 25, 90100 OULU puh. 040 164 0000 niina.markus@metsagroup.com NIMITYKSET

Uudet metsäasiantuntijat Puukauppa- ja metsäpalveluiden metsäasi-

antuntijoiksi on viime lehden ilmestymisen jälkeen nimitetty: Anne Haukkovaara

Yhteistyö Etämetsänomistajien Liiton kanssa jatkuu Metsä Groupilla on ollut vuodesta 2009

lähtien yhteistyösopimus Etämetsänomistajien Liiton kanssa. Sopimuksen jatkamisesta päätettiin tammikuussa. Liitolla on kymmenkunta kumppania eri aloilta, joista Metsä Group edustaa metsänhoito- ja puukauppapalveluita. Metsä Group puolestaan saa mahdollisuuden tavoittaa lisää kaupungeissa tai muualla kuin metsiensä

sijaintipaikkakunnilla asuvia metsänomistajia. Etämetsänomistajien Liitto perustettiin 15 vuotta sitten Suomen Metsätilanomistajien Liiton nimellä. Uusi nimi tuli käyttöön viime vuoden lopulla. Liitto perustettiin huolehtimaan etämetsänomistajien edunvalvonnasta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Liitossa on 17 jäsenyhdistystä, ja sen puheenjohtaja on Rauno Numminen.

Honkajoki ja Karvia, 050 598 8160 Eero Hotanen

Kitee (vuorotteluvapaan sijainen vuoden loppuun asti), 040 138 6550 Hermanni Kivi-Mannila

Keuruu (Pohjoisjärvi, Häkkinen) ja Etelä-Vilppula, 040 761 4215 Risto Puumalainen

Lieksa, 0500 175 133

metsä groupin viesti

| 9

lyhyesti Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuva Metsä Group

Luonnonhoidon laatu kohosi Metsä Groupin viime vuoden uudistushakkuiden luonnonhoidon laadun kokonaistaso koheni vuodesta 2011. Myös metsäenergian korjuun taso nousi.

etsän luonnonhoito on vakiintunut osaksi metsätaloutta. Luonnonhoidolla tarkoitetaan toimia, jotka turvaavat metsien käytön ekologista kestävyyttä. Sen tavoitteet on kirjattu luonnonsuojeluja metsälakeihin, metsäsertifiointistandardeihin sekä metsänhoitosuosituksiin. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio on koordinoinut luonnonhoidon laadun tarkastuksia vuodesta 1995 saakka. Kohteet metsäkeskusten tarkastajille valikoituvat otannan perusteella. Tarkastuksissa seurataan muun muassa arvokkaiden luontokohteiden säilymistä hakkuissa, säästöpuiden määrää ja laatua sekä vesiensuojelun, maanmuokkauksen ja metsäenergian korjuun onnistumista. Viime vuonna Metsä Groupin uudistustyömaita tarkastettiin yhteensä 270 k appaletta. ”Luonnonsuojelu- ja metsälakeihin sekä metsäsertifiointiin perustuvat elinympäristöt olivat säilyneet työmaillamme ennallaan 90 prosentissa ja lähes ennallaan kahdeksassa prosentissa kohteista. Vain kahdessa prosentissa niiden todettiin osin muuttuneen, kokonaan muuttuneita k ohteita ei tarkastuksissa löytynyt lainkaan”, ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo kertoo. 10 |

metsä groupin viesti

Soimasuo on tyytyväinen Metsä Groupin tuloksiin, sillä sateisen kesän ja syksyn takia korjuuolosuhteet olivat paikka paikoin erittäin hankalia. ”Korjuussa syntyneiden urapainaumien vuoksi vesiensuoje lussa ei tapahtunut samanlaista nousua kuin muissa tuloksissamme. Erityisesti turvemailla olisi pitänyt ojien ylityksessä käyttää tukirakenteita, jotta penkkojen sortumiselta olisi vältytty.” Metsäenergian korjuujälki hyvällä tasolla

”Säästöpuita uudistusalueillamme oli jätetty riittävästi, mutta puulajivalintaan pitää edelleen kiinnittää enemmän huomiota. Metsäenergian korjuun osalta tulosten parantumiseen täytyy olla tyytyväinen”, Soimasuo sanoo. ”Metsäenergian korjuun luonnonhoidon laadun kokonaisarvion mukaan 96 prosenttia työmaista oli hyviä. Asioiden jatkuva esillä pitäminen tuottaa tulosta, korjuujälkeä voi aina parantaa.” Metsäenergian korjuun tarkastuksessa seurataan uudistusleimikolle jäävän latvusmassan määrään, vesiensuojeluun, kohdevalintaan ja säästökantojen määrään. ”Metsä Group on ollut edelläkävijä metsäenergian hankinnassa, ja olemme alusta alkaen kiinnittäneet huomiota sen korjuuseen niin, että mahdollinen ravinne-

hävikki minimoidaan. Kohteen valinta on tärkeä asia, samoin työtavat. Uudistustyömaalle latvusmassasta pyritään jättämään noin kolmannes. Tämä varmistetaan kuivattamalla latvusmassa ensin leimikolla. Tällöin ravinteikkaimmat osat, lehdet ja neulaset, jäävät ravinnoksi metsään.” ”Energiarankaa korjaamme pääsääntöisesti niin, että puu karsitaan metsässä, jolloin latvus- ja oksamassa jää metsään”, Soimasuo selvittää. ”Kokopuuna rankaa korjataan jonkun verran lähinnä turvemailla. Koko puukorjuussakin yleensä kuivatamme puut palstalla, samoin ennakkoraivauksessa raivattu puusto jätetään kasvatettavan puuston ravinteiksi. Turvemailla terveyslannoitus, esimerkiksi tuhkalannoitus, o n monin paikoin kuitenkin tarpeen puuston k iertoajan kuluessa, sillä turve sisältää niukasti puuston tarvitsemaa fosforia ja kalia.” Soimasuo kertoo, että metsäenergian korjuun ravinnevaikutukset nousevat aika ajoin esiin. ”Tapamme toimia työmailla ottaa huomioon kasvatettavan puuston ravinnetarpeet. Haluamme vaalia omistajajäsentemme metsäomaisuutta mahdollisimman hyvin myös energiapuun korjuussa.”

Päätoimittajalta

5,5

prosenttia

Metsäliitto Osuuskunnan hallitus päätti 7. helmi kuuta pitämässään kokouksessa esittää hallintoneu vostolle, että jäsenten osuuskuntaan sijoittamalle pääomalle maksetaan viime vuodelta korkoa 5,5, lisäosuuspääoma A:lle 5 sekä B:lle ja C:lle 4,5 pro senttia. Vastaavia korkoja maksettiin vuodelta 2011. Edustajisto päättää vuoden 2012 koroista hallinto neuvoston esityksestä toukokuussa.

Tervetuloa tapahtumiimme Tänä vuonna emme järjestä metsänomistajaristeilyä Itämerellä. Sen sijaan voit tavata metsäasiantuntijoitamme monenlaisissa tapahtumissa eri puolilla maata. Seuraa paikallislehtien ilmoitteluamme ja nettisivujemme tapahtumakalenteria > osoitteessa: www.metsagroup.fi – palvelut metsänomistajille

Jos olet antanut käyttöömme sähköpostiosoitteesi, saat meiltä uutiskirjeessä tiedot tulevista tapahtumista sähköisesti. Uutiskirjeessä kerromme ajankohtaista tietoa metsäomaisuuden hoitoon ja puumarkkinoihin liittyvistä asioista. Voit ilmoittaa sähköpostiosoitteesi nettisivujemme etusivun Tilaa uutiskirje -kohdasta.

Lähetä meille postia! Odotamme toimituksessa palautettasi tämän lehden

jutuista ja ulkoasusta sekä ehdotuksia seuraavien lehtien juttuaiheiksi. Huomaathan uuden vinkki palstamme sivulla 23! Lähetä posti osoitteeseen: Metsä Groupin Viesti, toimitus, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupin viesti@metsagroup.com. Kun lähetät postisi huhtikuun loppuun men nessä, olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepa ketin arvonnassa. Muistathan lisätä viestiisi yhteys tietosi puhelinnumeroineen.

Yhteisen hyvän vuoksi Yhteisten tavoitteiden hyväksi toimiminen on ollut kantava voima Metsäliitto Osuuskunnan lähes 80-vuotisella taipaleella. Yhdessä on koettu tiukkoja aikoja, kiperiä tilanteita ja menestyksen huumaa. Usko on välillä ollut koetuksella milloin ulkoisten, milloin sisäisten voimien ajamana, mutta luottamus omaan tekemiseen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin on kantanut. Yritysmaailma ja yhteiskunta nivoutuvat tänäkin päivänä tiiviisti toisiinsa. Yritysten odotetaan kantavan vastuunsa yhteiskunnan – sen ihmisten, toimintaympäristön ja luonnon – hyvinvoinnista. Yritysten tulee olla hyviä yrityskansalaisia. Yrityksen perustehtävänä on huolehtia oman liiketoimintansa kannattavuudesta ja kehittämisestä. Näin on myös Metsä Groupissa, ja toimintamme on keskittyneen strategiamme ansiosta kestävällä pohjalla niin taloudellisesti kuin ekologisestikin. Sosiaalisen vastuun kantaminen omasta henkilöstöstä ja yhteisöistä, joissa toimimme, on tärkeää. Huolehdimme siitä, että liiketoimintamme menestyy, tuotantomme on ympäristöystävällistä ja tuotteemme ekologisia. Työllistämme 11 500 henkilöä lähes 30 maassa, ja haluamme olla heille paras mahdollinen työnantaja. Vastuunkantaminen ei rajoitu vain omaan henkilöstöön ja yhteistyökumppaneihin. Olemme mukana hankkeissa, joiden uskomme olevan merkityksellisiä koko yhteiskunnan kannalta. Erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on meille tärkeää. Serla-brändi tukee Tukikummit-säätiön toimintaa, jonka tavoitteena on syrjäytymis vaarassa olevien lasten ja nuorten olosuhteiden parantaminen Suomessa. Lisäksi kannustamme henkilöstöämme yhteisöllisyyteen presidentti Niinistön ”Aivan tavallisia asioita” -oppaan hengessä. Tähän toimintaan me kaikki voimme osallistua arjen tekojen kautta.

Reeta Kaukiainen Metsä Group viestintäjohtaja

metsä groupin viesti

| 11

konsernin tulos

Konsernin viime vuoden tulos oli tyydyttävä Metsä Groupin vuoden 2012 tulos on pääjohtaja Kari Jordanin mukaan vallinneisiin markkinaolosuhteisiin nähden tyydyttävä. Konsernin liiketulos ennen kertaluonteisia eriä parani tasaisesti vuosineljännekseltä toiselle. Verrattuna vuoteen 2011 konsernin liike vaihtoa laskivat suljetut ja uudelleenjärjesteltävät yksiköt. Tulosta ilman kertaluonteisia eriä puolestaan paransi samojen yksiköiden tappioiden pienentyminen, vaikka ne rasittivat liiketulosta vielä noin 30 miljoonalla eurolla. Liiketulosta heikensivät pääasiassa sellun ja toimistopaperin alemmat hinnat. ”Kuluneen vuoden merkittävimpiä tapahtumia olivat muun muassa uuden yritysidentiteetin lanseeraus, sellukumppanuu den syventäminen japanilaisen Itochun kanssa sekä paperiliiketoiminnan strategisen tarkastelun valmistuminen keväällä. Nämä ovat tärkeitä virstanpylväitä konsernin tulevaisuuden kannalta”, Kari Jordan sanoo. Konserni jatkoi kehitysinvestointeja tuo-

* (LUVUT SULKEISSA 1–12/2012)

Puunhankinta • Liikevaihto 1 515 miljoonaa euroa (1 476)*

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eria 20 miljoonaa euroa (24)

• Neljännen neljänneksen liiketulos 7 miljoonaa euroa (7) Metsäliitto Puunhankinta toimitti asiakkailleen puuraakaainetta melkein 30 miljoonaa kuutiometriä (29), josta noin 80 prosenttia Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle. Suomessa pääosa puusta hankittiin Metsäliitto Osuuskunnan jäseniltä, ja

12 |

metsä groupin viesti

tantolaitosten kapasiteetin uudistamiseksi sekä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. ”Suomessa tehdyt bioenergiainvestoinnit lisäävät uusiutuvien polttoaineiden käyttöä tuotantolaitoksillemme sekä parantavat energiatehokkuuttamme ja ympäristösuorituskykyämme huomattavasti.” Yleinen markkinatilanne on edelleen epävakaa, ja jatkuvasti lisääntyvä kansalli nen ja EU-tason sääntely tuo lisähaastetta suomalaisten vientiyritysten toimintaan. Jordanin mukaan tehtyjen valintojen ansiosta voimme kuitenkin suunnata tulevaisuuteen vahvalta pohjalta. Metsä Groupin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvi oidaan tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä paranevan hieman verrattuna vuoden 2012 viimeiseen neljännekseen.

ostomäärä suomalaisista yksityismetsästä oli 12,7 miljoonaa kuutiometriä (10,6). Puun toimitukset tuotantolaitoksille sujuivat suunnitellusti huolimatta poikkeuksellisen sateisesta kesästä ja syksystä, ainoastaan tukkien osalta oli toimitusvajetta vuoden loppupuolella. Puunhankinta osti aktiivisesti kaikkia puutavaralajeja sekä pysty- että hankintakaupalla. Syksyllä puukauppa kohdistui korjuukelpoisiin kesäleimikoihin, etusijalla olivat mäntytukki, koivukuitu ja energiapuu. Osuuskunnan jäsenille järjestettiin vuoden aikana erilaisia tapahtumia, joista Kestävä puuntuotanto ja metsänhoito -seminaarikiertue keräsi yli 2 000 kannattavan metsänhoidon menetelmistä kiinnostunutta metsänomistajaa.

Puutuoteteollisuus • Lliikevaihto 904 miljoonaa euroa (939)*

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 19 miljoonaa euroa (12)

• Neljännen neljänneksen liike tulos ilman kertaluonteisia eriä 2 miljoonaa euroa (0)

Euroopan taloudellinen epävar-

muus ja rakennushankkeiden vaikea rahoitustilanne heikensivät rakentamisen markkinoita. Sahatavaran markkinatasapaino pysyi epätyydyttävänä koko vuoden. Vanerituotteiden teollinen käyttö supistui päämarkkinoilla,

Metsä Groupin tulos

Vuoden 2012 tulos • Liikevaihto oli 5 001 miljoonaa euroa (1–12/2011: 5 346 milj. euroa). • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 252 miljoonaa euroa (314). Liiketulos sisältäen kerta luonteiset erät oli 237 miljoonaa euroa (29). • Tulos ennen veroja ja ilman kerta luonteisia eriä oli 149 miljoonaa euroa (195). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja oli 134 miljoonaa euroa (-98).

Loka–joulukuun 2012 tulos • Liikevaihto oli 1 228 miljoonaa euroa (10−12/2011: 1 223).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 71 miljoonaa euroa (3). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 77 miljoonaa euroa (-200). • Tulos ennen veroja ja ilman kerta luonteisia eriä oli 43 miljoonaa euroa (-21). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja oli 49 miljoonaa euroa (-228).

ja rakennuslevyjen sekä kuljetusvälineteollisuuden myynti heikkeni. Vuoden aikana lanseerattiin teollisten asiakkaiden tarpeisiin uuden sukupolven betonimuottivanerit ja palosuojattu havuvaneri. Myös Kerto-tuoteperhettä laajennettiin uudella Kerto-QP-katto palkilla. Sahatavaramarkkinoilla tasapaino on paranemassa toimittajien ja asiakkaiden pienentyneiden varastojen ansiosta. Sekä vanereiden että Kerto-tuotteiden myynnin ennakoidaan kehittyvän positiivisesti lähikuukausien aikana.

Metsä Boardin liiketulosta paransivat taivekartongin ja lainerien toimitusmäärien nousu.

neljänneksestä ja Metsä Boardin sellun toimitusmäärien olevan edellisen neljänneksen tasolla. Merkittäviä päällystämättömän hienopaperin hintamuutoksia ei ole näköpiirissä. Päällystetyn paperin markkinatilanne on heikentynyt alkuvuonna edelleen, ja toimitusmäärien sekä hintojen arvioidaan hieman laskevan alkuvuonna.

Pehmo- ja ruoanlaitto paperit • Liikevaihto 982 miljoonaa euroa (971)*

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 40 miljoonaa euroa (20)

• Neljännen neljänneksen liiketulos ilman kertaeriä 13 miljoonaa euroa (4) Puolan toimintojen kolmivuotinen

Sellu • Liikevaihto 1 274 miljoonaa euroa (1 301)*

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 148 miljoonaa euroa (267)

• Neljännellä neljänneksellä liiketu-

yritysten sarjassa kaikkien aikojen korkeimmalla pistemäärällä. Sellun hintatasot eri markkinaalueilla ovat vakiintuneet ja osin kääntyneet nousuun alkuvuoden 2013 aikana. Myönteistä kehitystä tukevat havusellun matala tuottajavarastojen taso, lisäkapasiteettiprojektien viivästyminen ja Kiinan investoinnit pehmopaperin tuotantokapasiteettiin.

los ilman kertaluonteisia eriä 31 miljoonaa euroa (20) Sellun tuotantomäärä oli

2 237 000 tonnia (2 205 000), ja uudet tehdaskohtaiset vuosituotantoennätykset saavutettiin kaikilla tehtailla. Svir Timberin sahan tuotantomäärä oli 221 000 kuutio metriä (193 000), joka sekin on uusi vuosituotantoennätys. Sellun kokonaistoimitukset olivat 2 258 000 tonnia (2 124 000). Metsä Fibre voitti Suomen Laatupalkintokilpailun 2012 ja Vuoden laatuinnovaatio -kilpailun suurten

Kartonki ja paperit • Liikevaihto 2 108 miljoonaa euroa (2 485)*

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 74 miljoonaa euroa (59)

• Neljännen neljänneksen liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 25 miljoonaa euroa (-22)

Liiketulosta paransivat taivekartongin ja lainerien toimitusmäärien nousu, suljettavien ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden pienentyminen sekä valuuttakurssimuutokset. Toisaalta liiketulosta heikensivät sellun ja toimistopaperin alemmat hinnat sekä vahvempi Ruotsin kruunu. Taivekartongin ja lainerin toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä nousevan hieman edellisen neljänneksen tasolta. Toteutettujen vuosisopimusneuvottelujen perusteella taivekartongin toimitusmäärät kasvavat vuonna 2013 viime vuoteen verrattuna, mutta hintoihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Lainerin hinnassa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia lähikuukausina. Päällystämättömän hienopaperin toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä nousevan hieman edellisestä

investointiohjelma eteni suunnitellusti Krapkowicen tehtaalla. Metsä Tissue otti uudet toimitilat käyttöön Venäjällä Vorsinossa kolmannella vuosineljänneksellä. Samalla toiminta Naro Fominskissä päättyi. Metsä Tissue ilmoitti kaikkien toimintojensa uudelleenjärjestelystä ja organisaatiouudistuksesta, ja uusi organisaatio astui voimaan 1.12.2012. Vuonna 2012 yhtiö lanseerasi Lambin uuden pakkausmalliston ja uudisti Serlan, Molan ja Tenton pehmopaperilaatuja. Lisäksi Lambin tuotevalikoimaa laajennettiin kosteuspyyhkeillä. Ruoanlaittotuotteet keskitettiin SAGA-brändin alle, ja yhtiö lanseerasi SAGA One-Up Express- sekä Cook & Chill -tuotteet. Markkinoille tuotiin myös helppokäyttöinen Katrin Handy Pack -pakkaus. Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysynnän odotetaan kasvavan edelleen kaikilla markkinoilla. Metsä Tissuen erityisiä painopiste alueita vuonna 2013 ovat muun muassa Puola ja Venäjä. Liiketuloksen kehitykseen vaikuttavat erityisesti energian ja raaka-aineiden hintojen muutokset sekä keräyspaperin paikallinen saatavuus.

13 |

metsä groupin viesti

puumarkkinakatsaus

Puun kysyntä helmikuun lopussa

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu

Juha Mäntylä Metsäjohtaja Metsä Group

Kuusikuitu Koivukuitu Metsäenergia

Länsi-suomi

+ + + + ++ + + ++ + + + + + + + +

Itä-suomi

Pohjois-suomi

+ + + + + + ++ + + + + – ++ + ++ + + + – + + + + + + + + + + + +

Kasvuhakuisuus jatkuu Viime vuonna metsänhoidon liikevaihtomme kasvoi voimakkaasti jo viidettä vuotta peräkkäin – jopa kovat tavoitteemme ylittäen. Vahvistimme edelleen asemaamme johtavana puuenergian toimittajana. Molempien osalta kasvuhakuinen toiminta jatkuu.

yös viime vuoden puukauppaan voi olla tyytyväinen. Omistajajäsenet toivat puuta markkinoille niin, että tuotantolaitoksemme saivat puunsa ja teollisuuden pyörät pysyivät liikkeessä. Varsinkin jäsenetusopimusasiakkaat tekivät hyvin aktiivista puukauppaa kanssamme. Ostimme yksityismetsistä puuta liki 13 miljoonaa kuutiometriä, mikä vastasi teollisuutemme tarvetta. Kaikkiaan toimitimme puuraaka-ainetta noin 30 miljoonaa kuutiometriä, josta 80 prosenttia meni kotimaan tuotantolaitoksille. Vaikka korjuu- ja kuljetusolosuhteet olivat viime vuoden sateisuuden takia hyvin haastavat, vain marraskuun lopulla tukin toimituksiin tuli pieniä ongelmia. Tämän vuoden puukauppa on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin ensimmäisellä vuosipuoliskolla teollisuutemme käyttää puuta normaalitahdissa. Toivoa sopii, että markkinat myös mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden osalta pysyvät sellaisina, että tuotantolaitoksia pystytään käyttämään niiden kapasiteettia vastaavasti. Puun kysyntätilanne on hyvä, kaikille puutavaralajeille on kysyntää. Talvileimi koiden osalta olemme loppusuoralla ja keskitymme vain tukkivaltaisten leimikoiden ostoon – kesäkorjuukelpoisia leimikoita ostamme kaikenlaisia. Myös hankintapuu on erittäin tervetullutta, kunhan se 14 |

metsä groupin viesti

on varastoitu paikkaan, josta puut voidaan kuljettaa kesäaikaankin. Olemme johtava hankintapuun ostaja Suomessa, haluamme turvata jäsenille mahdollisuuden tehdä töitä omissa metsissään. Metsäenergialla on erittäin hyvät markkinat, ja ostamme sitä aktiivisesti sekä pysty- että hankintakauppoina. Tapamme hankkia metsäenergiaa varmistaa sen, että metsään jää riittävästi biomassaa ravinteeksi. Esimerkiksi rangan osalta erityistä huomiota kiinnitetään kohdevalintaan ja

Ostamme metsäenergiaa aktiivisesti sekä pysty- että hankintakaupalla. runkojen käsittelytapaan. Pääsääntöisesti ranka korjataan karsittuna, jolloin ravinteita jää metsään mahdollisimman paljon. Itämeren alueen markkinatilanne on tasaantunut, ja viime vuoden loppuun saakka ulottunut havukuitupuun yli

tarjontatilanne on taittunut normaaliksi. Puun tarjonta alueella on tarvetta vastaavalla tasolla. Puuntuonti Venäjältä on sekin normalisoitumassa, kun Maailman kauppajärjestö WTOn sopimuksen mukaiset havupuun tuontilisenssit rupesivat loppuvuodesta järjestymään kitkat tomammin. Metsänhoitotöitä myimme ja toteu timme viime vuonna jälleen ennätystahtia. Haluankin kiittää jäsenistöä siitä, että metsänhoidon liikevaihtomme kasvoi tavoitteemme ylittäen. Haemme edelleen voimakasta kasvua myös metsänhoitosopi musasiakkuuksien määrään. Annamme mielellämme metsänhoidon ammattilaisemme omistajajäsenten kumppaneiksi heidän metsäomaisuuttaan vaalimaan. Pääomabonusohjelmamme herättää yhä enemmän kiinnostusta jäsenistön keskuudessa. Moni ohjelmaan viime vuonna mukaan lähtenyt omistajajäsen on jo käyttänyt mahdollisuuttaan hankkia lisää A-lisäosuuksia 15 prosenttia edullisemmin. Pääomabonusoikeuden voi toki hankkia tänäkin vuonna sijoittamalla puukauppatai korkotulojaan A-lisäosuuksiin. Saamastamme asiakaspalautteesta voi päätellä, että omistajajäsenet arvostavat tarjoamaamme kokonaispalvelua – olemme selvästi pystyneet vastaamaan metsänomistajien tarpeisiin. Tänäkin vuonna jäsenistöllä on lupa odottaa meiltä uusia, mielenkiintoisia palveluita.

U P IP S! U H U O J TAR

ISTUTUSVÄLINETARJOUS OMISTAJAJÄSENILLE

Helppokäyttöinen ja kestävä istutusputki omatoimiselle metsänomistajalle. Tarjoushinnat €/kpl (sis alv.): Finputki 4 (45 mm)

98,-

Finputki 5 (50-55 mm) 99,-

Finputki 4 ja istutusvakka

134,-

Taimivakka hihnalla 36,-

Finputki 5 ja istutusvakka 135,-

Finputki 6 (63 mm)

103,-

Finputki 6 ja istutusvakka

139,-

Finputki 7 (75 mm)

114,-

Finputki 7 ja istutusvakka

150,-

Toimituskulu 9,90 €/toimitus (sis. alv) Tilaa Uittokalusto Oy: stä puhelimitse p. 015-555 0402 tai sähköpostilla shop@uittokalusto.fi. Mainitse tilauksesi yhteydessä jäsennumerosi. Jos olet bonusasiakkaamme, voit ostaa istutusputken ja taimivakan myös verkkokaupastamme www.metsaverkko.fi. Hankintakulun voit vähentää metsätalouden verotuksessasi. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

metsät Teksti

Antti Äijö Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen, Metsä Group ja Seppo Samuli

Puuntuotannon kannattavuutta voi parantaa merkittävästi Oikeilla menetelmillä ja oikeaan aikaan toteutetuilla metsänhoitotoimilla on suuri positiivinen vaikutus puuntuotannon kannattavuuteen. Erilaisten puuntuotantoketjujen vaikutus kannattavuuteen tulee selvästi esille tuoreissa tutkimustuloksissa.

etsässä tehtäville hoito töille saa Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantalan mukaan varsin pienellä riskillä korkotuottoa, joka vaihtelee alueellisesti ja eri kasvupaikoilla 2–7 prosentin välillä. ”Tänä päivänä viljelymetsätalous tarjoaa metsänomistajalle hyvää ja varmaa tuottoa. Tuore tutkimushanke takaa, että paras ja ajankohtaisin tieto saadaan omistajajäsentemme käyttöön.” Metsäntutkimuslaitoksen Metsä Groupille tekemät laskelmat on tehty metsänomistajien neuvonnan ja koulutuksen tueksi. Perusajatuksena on ollut laskea, minkälaisia eroja puun tuotoksessa ja puuntuotannon kannattavuudessa 16 |

metsä groupin viesti

on erilaisilla kasvatusketjuilla. ”Olemme hakeneet laajalti sovelletta vissa olevia keinoja puuntuotannonkannattavuuden ja metsien käsittelymenetel mien kehittämiseksi. Samat menetelmät eivät sovi kaikille kasvupaikoille ja maantieteelläkin on oma merkityksensä. Pienilläkin muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus kannattavuuteen.” Puuntuotantoon tehtyjen investointien kannattavuus on eri asia kuin koko metsätalouden kannattavuus. Tässä tutkimuksessa on laskettu nimenomaan puuntuotannon nettotuottoa eli tuottoa metsänhoitoon tehdyille investoinneille. Metsätalouden kannattavuutta määri teltäessä otetaan huomioon myös metsä-

Pienilläkin muutoksilla voi olla iso vaikutus kannattavuteen.” Juho Rantala metsänhoitopäällikkö Metsä G ro u p

Vuotuinen korkotuotto, %

Lähde: Metsäntutkimuslaitos

Kuusikko lehtomaisella kankaalla (OMT) Kuusikko tuoreella kankaakka (MT) Männikkö tuoreella kankaalla (MT) Männikkö kuivahkolla kankaalla (VT)

5 4 3 2 1 0

Kuvassa on esitetty esimerkkilaskelmissa toteutuneet keskimääräiset viljelymetsiköiden sisäiset korot eri kasvupaikoilla Etelä-, Väli- ja Pohjois-Suomessa. Sisäinen korko kuvaa puuntuotantoon tehdyille investoinneille kiertoaikana saatavaa vuotuista tuottoa. Palkkien yläreunassa olevat janat kuvaavat tuoton keskimääräistä vaihtelua. Käytännössä vaihtelu voi olla selvästi tässä esitettyä suurempaakin riippuen lähinnä metsänhoitotöissä käytetyistä menetelmistä ja töiden ajoituksesta. Laskelmissa ei ole otettu huomioon metsänhoidon kemera-tukea, joten todelliset tuottoprosentit ovat tässä esitettyjä suurempia. Etenkin Pohjois-Suomessa tuella on erityisen suuri vaikutus kassavirtaan.

omaisuuteen sitoutunut pääoma. ”Metsätalous voi olla yhtä kannattavaa niin etelässä kuin pohjoisessakin, kun otetaan huomioon metsäomaisuuteen sitoutunut pääoma. Toisaalta esimerkiksi metsänviljelyyn tehdyille investoinneille saa sitä paremman korkotuoton, mitä suurempaan ja nopeampaan puun tuotoksen lisäykseen ne johtavat”, Rantala arvioi. Puulaji kasvupaikan mukaan

Kuusen ja männyn välillä ei suuria eroja kannattavuudessa ole, kun puulajia kasvatetaan sille luontaisesti sopivimmilla paikoilla. ”Tämä on aina järkevä ohje, ajatteli tulevaisuuden puunkäytöstä mitä tahansa”, Rantala sanoo. Kuusta ei kannata viljellä tuoretta kangasta karummilla mailla. Viljavimmat männyn kasvatuspaikat voivat olla mustikkatyyppiä, kun maalaji on karkea eikä metsä ole veden vaivaamaa. Koivukin on varteenotettava puulaji sille sopivissa kohteissa, mutta se ei tällä kertaa ollut mukana hoitoketjujen vertailussa. ”Kuusta ei kannata viedä liian karuille kasvupaikoille. Kuusi kyllä lähtee hyvin kasvuun, mutta myöhemmin se saattaa kärsiä kuivuudesta. Tämä on hyvä muistaa, kun mietitään uuden metsälain antamia mahdollisuuksia. Kuivahkon kankaan alikasvoskuusikon tuottoennuste ei ole kovin hyvä.” Viljely tuottaa varmimmin

Metsäntutkimuslaitoksen tekemä puuntuotantoketjujen vertailu lähti liikkeelle

erilaisista vastakohtapareista. Yhtenä vertailuparina oli männyn viljely eli istutus tai kylvö verrattuna luontaiseen uudistamiseen. ”Etelä- ja Väli-Suomessa viljely on männyllä yleensä korkeammista uudistamiskustannuksista huolimatta kannattavampi vaihtoehto kuin luontainen uudistaminen. Viljelemällä männikkö uudistuu nopeammin ja saadaan tasaisempi taimikko. Siemenpuihin ei tällöin sitoudu pääomaa, ja jalostushyöty saadaan kokonaisuudessaan käyttöön. Männyn tilavuuskasvussa jalostushyöty voi olla jopa 20 prosenttia, minkä lisäksi saadaan vielä parempaa laatua”, Rantala kertoo. Pohjois-Suomen männiköissä luontainenkin uudistaminen puoltaa paikkaansa sopivilla kohteilla. Käytännössä kaikki luontaisen uudistamisen kohteet ovat kuitenkin myös sopivia kylvökohteita. Kylvö takaa sen, että jalostuksen tuomat edut toteutuvat. Kuusikoissa ei tehty vertailua viljelyn ja luontaiseen uudistumiseen tähtäävien menetelmien välillä. Lähtökohtana kuusen käsittelyketjuissa oli aina viljely, joka on todettu menetelmänä varmaksi. Kuusen luontainen uudistaminen onnistuu harvoin. ”Luontaisessa uudistumisessa kuusen ongelmana ovat huonot siemensadot ja muutenkin epätasainen taimettuminen. Siemensatojen epävarmuus on heijastunut myös kuusen viljelyyn, ja taimituottajilla on ajoittain ollut pulaa jalostetusta kuusen siemenestä. Onneksi takana on nyt hyvä

siemenvuosi, ja tilanne on tältä osin paranemassa. Hoito kannattaa aina

Rantalan keskeinen huomio hankkeen tuloksista on se, että metsien hoito kannattaa aina. ”Mitä suurempi lämpösumma ja rehevämpi maapohja, sitä enemmän metsänhoitoon kannattaa euroja investoida ja toisaalta myös hoitamattomuudesta seuraavat tulon menetykset ovat suurimmat.” ”Puuntuotannon kannattavuudessa on erittäin suuria, lähinnä metsänhoidon tasosta aiheutuvia tilakohtaisia eroja. Kun metsäsektorin tilastoissa metsätalouden liiketuloksena esitetään noin 100 euroa hehtaarilta vuodessa, voi metsänhoito- ja hakkuutöistä parhaiden käytäntöjen mukaisesti huolehtiva metsänomistaja hyvinkin päästä kaksinkertaiseen kannattavuuteen”, Rantala toteaa. Kuusikoille suositellaan varhaisperkausta, kun taimet ovat varttuneet noin metrin mittaisiksi eli 5–6 vuotta viljelyn jälkeen. Taimikonharvennuksen oikea aika on Rantalan mielestä tästä 5–6 vuoden kuluttua, kun kuuset ovat kasvaneet 2–3 metrin mittaan. ”Suomessa on ongelmana ollut se, että hoitosuositukset ja kemera-tuki ovat ohjanneet kuusikoiden taimikonhoitoa myöhäisemmäksi. Toimenpiteiden aikaistaminen säästäisi metsänomistajan kustannuksia ja parantaisi puuntuotannon kannattavuutta.” Männylläkin varhaisperkauksen aika on noin metrin pituudessa. Taimikon metsä groupin viesti

| 17

METSÄT harvennus sen sijaan tehdään myöhemmin kuin kuusikoissa eli kun puusto on pituudeltaan 4–5 metristä. Näin varmistetaan mäntyjen hyvä kasvu ja laatu. ”Varhaisperkauksen ja taimikonhoidon laiminlyönnit aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita. Männyllä tappiot ovat Rantalan mukaan yleensä kuusta suuremmat. Männyllä ylitiheys johtaa helpommin tuhoihin, ja metsänhoidon pahin epäonnistuminen eli istutuspuiden vaihtuminen hieskoivuksi toteutuu hieman kuusta useammin.” Myös ensiharvennuksesta huolehtiminen on tärkeä puuntuotannon vaihe. Hyvin toteutetut taimikonhoidot mahdollistavat sekä hyvän ensiharvennuskertymän että riittävän tiheän ja tasalaatuisen harvennuksen jälkeisen puuston. Etenkin kuusella metsän tuottokyky on tiheämpänä paremmin hyödynnettävissä. Männyllä harvennukset saavat olla hieman voimakkaampia ja erityisesti turvemailla, missä on syytä paremman kantavuuden ja suuremman kertymän takia pyrkiä vähempiin käsittelykertoihin. Suurin järeys ei aina kannata

Kuusikkoa ei aina kannata uudistaa heti, kun laki sallii. Kuusen kasvatuksen kannattavuutta voidaan usein parantaa käsittelyvaihtoehdoilla, joissa viimeinen harvennus toteutetaan yläharvennuksena. Sillä vapautetaan tilaa vielä hyvässä kasvussa oleville lisävaltapuille ja saadaan siten nostettua koko kiertoajan tukkikertymää. Männyn osalta uudistamishetken läpimitalla ei ole kovin suurta vaikutusta kannattavuuteen, kun pysytellään lähellä valtakunnallisia suosituksia. ”Hoidettujen kuusikoiden yläharven-

Puutuotannon optimaalinen liiketulos, €/ha/vuosi ETELÄ-SUOMI

VÄLI-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

LEHTOMAINEN KANGAS (OMT)

530–570

330–370

–

TUORE KANGAS (MT)

330–370

210–250

KUIVAHKO KANGAS (VT)

230–270

200–240

Nykyinen toteutuma*

metsä groupin viesti

180–120 30

* Kaikkien kasvupaikkojen keskiarvo, lähde: Metla / Metsätilastollinen vuosikirja 2012 ** Länsi- ja Itä-Suomen alueiden keskiarvo

Arvio puuntuotannon optimaalisesta liiketuloksesta (€/ha/vuosi) metsämaalla, kun metsänhoitotyöt ja hakkuut toteutetaan parhaiden käytäntöjen mukaisesti.

nus on metsänomistajalle taloudellisesti kannattava vaihtoehto lykätä uudistushakkuuta, ja se sopii hyvin sekä voimassa olevaan että uuteenkin metsälainsäädäntöön”, Rantala sanoo. Käsittely-yksikön eli metsikkökuvion koolla on erityisesti koneellisissa metsänhoitotöissä ja myös puunkorjuussa huomattavan suuri taloudellinen merkitys. Yksityismetsien kuvioista suunnilleen

Varhaisperkauksen ja taimikonhoidon laiminlyönti aiheuttaa suuria taloudellisia tappioita.

Hyvin hoidetut taimikot mahdollistavat hyvän ensiharvennuskertymän sekä riittävän tiheän ja tasalaatui sen harvennuksen jälkeisen puuston.

18 |

122**

100–140

puolet on kooltaan alle hehtaarin. ”Työkustannus kohoaa voimakkaasti, kun käsiteltävän yksikön koko laskee alle hehtaarin. Toisaalta kuvion pinta-alan kasvu yli kolmen hehtaarin ei enää saa aikaan kovin suuria kustannussäästöjä. Näin ollen pienten metsikkökuvioiden taloudellinen tulos metsänomistajalle jää suuria kuvioita huonommaksi.” Suometsät uudessa tilanteessa

Turvemaiden metsien käsittelyssä ollaan tulossa uuteen aikaan. Ensimmäinen ojitetuilla mailla varttunut puusukupolvi on pian päätehakkuuiässä, ja metsänomistajien täytyy tehdä päätöksiä toisen sukupolven kasvatuksesta. Tietoa päätöksenteon tueksi löytyy jo mukavasti, mutta asiasta tarvitaan myös lisää tutkimustietoa. ”Turvemailla metsänhoitotöille ei saada ihan yhtä hyviä kannattavuusprosentteja kuin kivennäismailla. Paras kärki kannattavuudesta leikkautuu pois, kun tarvitaan kunnostusojituksia ja terveyslannoituksia. Molemmat ovat kuitenkin oikeilla kohteilla metsänomistajalle erinomaisen kannattavia investointeja. Esimerkiksi tuhkalannoituksena toteutetussa terveyslannoituksessa päästään tyypillisesti pitkälti yli 10 prosentin riskittömään tuottoon.” Tuhkalannoitus on turvemailla toimiva keino nostaa puuntuotoskykyä ja kannattavuutta pitkälle tulevaisuuteen. Parhaimmillaan lannoituksella on saatu jopa 5–6 kuutiometrin lisätuotto hehtaarilta vuodessa usean vuosikymmenen ajan. Edullisimpia kohteita tälle käsittelylle ovat ravinne-epätasapainosta kärsivät paksuturpeiset ja rehevät puolukka- ja mustikkaturvekankaat. Tulokset koskevat tuhkalannoitteita, joissa puutuhkan osuus on suuri. Turvetuhkalla ei niukan kalija fosforipitoisuuden vuoksi ole samaa merkitystä.

METSÄT Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kerro meille tavoitteesi Tarjoamme käyttöösi metsänhoidon ammattilaisen tietotaidon ja metsätöiden rautaisia osaajia. Kerro meille, mitä tavoitteita sinulla on metsäomaisuudellesi, niin varmistamme yhdessä niiden mukaisen tuoton metsällesi.

metsä groupin viesti

| 19

METSÄT

Metsäomaisuuden hoitosopimuksen tehneen omistajajäsenen metsät ovat ammattilaisten huomassa. Taimikot hoidetaan ja ensiharvennukset tehdään ajallaan. Tikkakoskelainen metsuri Arvo Keto matkalla tarkistamaan mahdollisia lumituhoja.

etsän hoitaminen kannattaa aina. Tekemällä kanssamme metsäomaisuuden hoitosopimuksen saat kumppanin kokonaisvaltaiseen, tuottavaan metsänhoitoon. Voit tehdä ”avaimet käteen” -sopimuksen tai tehdä kanssamme yhdessä työnjaon siitä, mitä teet itse metsässäsi ja mitä jätät meidän huoleksemme. Jokainen sopimus räätälöidään erikseen. ”Tekemiemme hoitosopimusten määrä on ollut viimeiset vuodet vahvassa kasvussa. Yhä useampi omistajajäsen on valinnut meidät läheiseksi kumppanikseen ja antanut metsäasiansa meidän huomaamme jokokokonaan tai haluamassaan laajuudessa”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen sanoo. Asiakaspalautekyselyiden perusteella metsänhoidon sopimusasiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Viime vuoden kyselyiden tulosten mukaan 98 prosenttia vastaajista oli valmis suosittelemaan 20 |

metsä groupin viesti

Metsä Groupia muillekin metsänomistajille – 44 prosenttia oli jo tehnyt sen ennen kyselyyn vastaamista. ”Muillekin omistajajäsenillemme tehtyjen kyselyjen mukaan metsänhoidon työmme laatuun ollaan tyytyväisiä. Myös metsäkeskusten antaman palautteen per usteella voi sanoa, että saamamme luvutkestävät hyvin vertailun alan muihin toimijoihin”, Jumppanen toteaa tyytyväisenä. Tavoitteiden mukainen sopimus

Jokainen hoitosopimus laaditaan vastaamaan asiakkaan esittämiä toiveita ja tavoitteita. Asiakkaan metsätaloutta tarkastellaan metsänhoidollisten tavoitteiden pohjalta, ja metsänomistajan tavoitteiden lisäksi kartoitetaan metsäomaisuus ennen sopimuksen laadintaa. Jos asiakas haluaa tehdä ”avaimet käteen” -sopimuksen, metsäasiantuntijamme laatii vuosittain metsänhoidolli-

sesta näkökulmasta kokonaispaketin tehtävistä metsänhoito- ja hakkuutöistä. Niin kutsutussa metsänhoitobudjetissa otetaanhuomioon suunniteltujen hakkuu- ja hoitotöiden aiheuttamat menot

Hoitosopimus tekee metsäomaisuuden vaalimisen vaivattomaksi. Juha Jumppanen Jäsenpalvelujohtaja Metsä G ro u p

ja arvioidaantulossa olevat puukauppatulot. Kun vuosisuunnitelma on hyväksytty, Metsä Group suunnittelee ja toteuttaa sovitut työt metsässä. Jumppanen kertoo, että suunnitelma tehdään vuodeksi kerrallaan. ”Jos asiakas haluaa tehdä osan töistä itse, työnjako kirjataan sopimukseen. Suppeimmillaan sopimus sisältää vain vaikkapa taimien toimituksen työmaalle.” Sopimusasiakas saa halutessaan yhteyshenkilökseen metsän- ja luonnonhoidon metsäasiantuntijan, joka on erikoistunut nimenomaan metsänhoitoon. Hän tuntee myös metsän virkistyskäyttöön ja suojeluun liittyvät asiat. Tässäkin yhteydessä Jumppanen haluaa viitata saatuun asiakaspalautteeseen: ”Entiseen tapaan myös viime vuonna sopimusasiakkaat antoivat hyviä arvioita yhteyshenkilöidensä asiantuntevuudesta ja palvelualttiudesta.”

Hoitosopimuksen rahanarvoiset edut Jatkuvasti voimassa oleva metsäsuunnitelma Ajantasaiset metsävaratiedot Maksuton metsänhoito/hakkuuehdotus

1,5 €/ha/v 1 €/ha/v 2,5 €/ha/v

Puukaupan bonus

3 €/ha/v

Kilpailukykyiset metsänhoidon h innat, ei vuosimaksua

2 €/ha/v

Metsäsuunnitelma Metsäverkossa, ei veloitusta

0,5 €/ha/v

Edut yhteensä

10,5 €/ha/v

Lisäksi: P uukaupan hintatakuu jäsenetusopimuksen kautta ja monipuoliset omistajajäsenyyden tuomat sijoitusmahdollisuudet. Metsäomaisuuden hoitosopimuksen rahanarvoiset edut yhdelle vuodelle laskettuina. Esimerkki on laskettu 100 hehtaarin tilalle ja 500 kuutiometrin vuotuiselle hakkuumäärälle. Laskelma on viitteellinen.

Monia asiakashyötyjä

Hoitosopimus tekee metsäomaisuuden vaalimisen helpoksi ja vaivattomaksi. ”Me emme peri minkäänlaista liittymis- tai vuosimaksua, vaan asiakas maksaa vain kilpailukykyisen hinnan tekemistämme metsänhoitotöistä.” ”Sopimusasiakkuus takaa monia etuja. Jäsen saa puukaupalleen jäsenetusopimuksen hintatakuun, jos kauppa tehdään joulu–toukokuun aikana. Se takaa kaupantekohetken ja sitä seuraavan lokakuun lopun välisenä aikana metsän sijaintikunnassa vastaavanlaisista leimikoista maksamamme korkeimman hintatason mukaisen puunhinnan”, Jumppanen esittelee. Metsä Groupilla on käytössä puukaupan bonusjärjestelmä, joka palkitsee säännöllisesti kanssamme puukauppaa käyvät omistajajäsenet. Hoitosopimusasiakkaalle maksetaan aina korkeinta kolmiportaisen bonusjärjestelmän mukaisinta bonusta. Lisäksi hän on etusijalla puukaupassa, olipa kyse esimerkiksi talviharvennuksista tai myrskyssä kaatuneiden puiden ostosta ja korjuusta. Hoitosopimusasiakkaat saavat vuosittain vuosiraportin, yhteenvedon metsävaratiedoista sekä hoito- ja hakkuutöistä verotusta varten. Heillä on myös mahdollisuus liittyä maksutta Metsä Groupin PEFC-ryhmäsertifiointiin. Metsävaratiedot pysyvät ajan tasalla

Metsäverkko on kaikkien omistajajäsenten käytössä veloituksetta. ”Puuston kasvutiedot päivittyvät palveluun vuosittain automaattisesti. Lisäksi metsäasiantuntijamme päivittävät hoitosopimusasiakkaiden puustotiedot palveluun tekemiemme hoito- ja

hakkuutöiden jälkeen. Näin asiakkaalla on tiedossa ja käytössä ajantasaiset metsävaratiedot. Näin ollen hänen ei tarvitse uusia metsäsuunnitelmaansa 10 vuoden välein”, Jumppanen huomauttaa. Viime vuosina Metsä Group on saanut hoitosopimusasiakkaikseen useita suurmetsänomistajia, säätiöitä ja yhteisöjä. Niille on tärkeää saada eri puolilla maata sijaitsevien tilojen metsävaratiedot ajantasaisiksi ja yhteen tietovarastoon. Sen seurauksena voidaan tehdä metsänkäytön optimointilaskelmia asiakkaan tavoitteiden mukaisesti ja saada metsistä mahdollisimman hyvä tuotto.

Jokainen sopimus räätälöidään metsänomistajien tavoitteiden pohjalta. Metsäverkon viimeaikaisten uudistusten seurauksena hoitosopimusasiakkaalla on mahdollisuus päivittää itse palveluun tiedot vaikkapa tekemistään raivaustöistä. ”Tieto päivityksistä tulee metsäasiantuntijamme sähköpostiin, jotta hän tietää, mitkä työt ovat metsässä jo tehty.” Sopimusasiakkaille on Metsäverkossa tarjolla paljon muutakin kiinnostavaa uutta. ”Metsäsuunnitelmaosiossa olevat vaihtoehtoislaskurit antavat metsänomistajalle monipuoliset metsäomaisuutensa tarkastelumahdollisuudet. Hän voi tutkia,

miten erilaiset metsää koskevat tavoitteet vaikuttavat hoito- ja hakkuutoimenpiteisiin ja metsästä saataviin euroihin”, Jumppanen kertoo esimerkin. Metsäpalstan perushuolto -palvelu

Metsäomaisuuden hoitosopimus on tarkoitettu sellaisille omistajajäsenille, joilla voidaan arvioida olevan metsissään vuotuisia hoito- ja hakkuutöitä. Sellaisen jäsenen, jonka metsässä ei näyttäisi olevan vuotuisia töitä, kannattaa neuvotella hoitotöistä aina uutta puukauppaa tehdessään. ”Meillä on tarjolla metsäpalstan perushuolto -palvelu pienemmille metsätiloille, joilla on tarvetta kunnostustöihin. Maksuttomalla metsäkäynnillä metsäasiantuntijamme kanssa kartoitetaan tilan kunto ja keskustellaan omistajan tavoitteista ja toivomuksista.” Tilakäynnin jälkeen metsäasiantuntija tekee selvityksen hoitotarpeista ja esityksen niiden toteuttamisesta. Metsänomistaja saa samalla arvion sekä odotettavissa olevista kustannuksista että puukauppatuloista. Tämän jälkeen metsänomistaja tekee päätöksen, mitä hänen metsässään tehdään. Jumppasen mukaan moni metsänomistaja on yllättynyt siitä, kuinka paljon puukauppatuloja metsän kunnostamisesta parhaimmillaan kertyy. Samalla metsätila on saatu kerralla elinvoimaiseksi. ”Olipa metsiesi hoitotarve millainen tahansa, ole yhteydessä paikkakuntasi metsäasiantuntijaamme. Hänen kanssaan voit ryhtyä suunnittelemaan toimenpidekokonaisuutta. Hyvin hoidettu metsä on erinomainen sijoitus tulevaisuuteen.” metsä groupin viesti

| 21

METSÄT Teksti ja kuvat

Sami Karppinen

Jäätynyttä penkkatietä pitkin ajo onnistui helposti maataloustraktorillakin. Jäätynyttä penkkatietä pitkin ajo onnistui helposti maataloustraktorillakin.

Nyt kannattaa lähteä hankintahakkuille Omatoimisen metsänomistajan kannattaa suunnata sahanterä harvennusleimikkoon, sillä olosuhteet ovat kaikin puolin otolliset. Hankintapuulla on nyt hyvä kysyntä.

aikilla puutavaralajeilla on nyt hyvä kysyntä, mutta erityisen aktiivisesti ostamme koivu- ja havukuitupuuta sekä metsäenergiaa”, metsäasiantuntija Tomi Luonua Metsä

Groupin Viitasaaren hankintapiiriltä kertoo. Tilanne on sama muuallakin maassa. Keliolosuhteet ovat tällä hetkellä suuressa osassa maata puunkorjuun kannalta ihanteelliset. ”Maapohjat jäätyivät ainakin pohjoisessa Keski-Suomessa tammikuussa mukavasti. Lunta on tarpeeksi suojaamaan puiden juuristoa, muttei liikaa metsässä liikkumisen kannalta.” Hankintahakkaajan kannattaakin suunnata katse talvikorjuuta vaativiin harvennuskohteisiin. ”Myös erikoiskohteet kuten koivuylispuiden poisto kuusikon päältä soveltuvat hyvin miestyönä tehtäviksi”, Luonua vinkkaa. Hankintapuu on käynyt hyvin kaupaksi

Metsänomistaja Pekka Kauppinen h arvensi tammikuussa tiheässä kasvanutta k orpikuusikkoa Kivijärvellä.

22 |

metsä groupin viesti

Jäsenetusopimusasiakas Pekka Kauppinen harvensi tammikuussa tiheässä kasvanutta korpikuusikkoa Kivijärven Lokakylällä.

Hän tekee säännöllistä puukauppaa Metsä Groupin kanssa, sekä pystykauppana että hankintana. ”Hakkuukoneella tehdään ne kohteet, jotka sitä vaativat, mutta tällaiset harvennuskohteet, joilla pärjää sahapelillä, teen mieluusti itse. Hyvin on hankintapuu Metsä Groupille vuosien varrella käynyt kaupaksi, pienemmät tuulenkaatoerätkin.” ”Metsätyöt ovat erinomainen kunnon ylläpitäjä”, pian seitsemänkymppinen Kauppinen toteaa työmaallaan. Mitat mielessä metsään

Ennen hakkuulle lähtöä kannattaa solmia hankintasopimus Metsä Groupin oman alueen metsäasiantuntijan kanssa. ”Samalla käydään läpi puutavaran mitta- ja laatuvaatimukset, sillä ne saattavat vaihdella ajankohdan ja alueen mukaan. Me hoidamme tarvittaessa myös metsänkäyttöilmoituksen tekemisen metsänomistajan puolesta.”

VINKKIPALSTA Kuvat

Jani Reinikainen

Avaamme lukijoillemme vinkkipalstan! Julkaisemme tulevissa lehdissä käytännön vinkkejä, jotka avittavat metsässä tehtäviä töitä tai ovat muuten sellaisia, joista metsässä liikkuvan kannattaisi ottaa vaarin. Kerro meille omat vinkkisi, lähetämme julkaistuista ideoista pienen tavara palkinnon. Lähetä vinkistäsi pieni selostus yhteystietoinesi osoitteeseen metsägroupinviesti@metsagroup.com tai kirjeitse osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, toimitus, PL 10, 02020 METSÄ. Otamme yhteyttä, ja selvittelemme yhdessä ideasi julkaisukuntoon. Toukokuun numerossa julkaistavien vinkkien ideoitsijoille toimitamme nahkaisessa tupissa säilytettävän fileointiveitsen tai puukon. Julkaisemme malliksi kaksi kemiläisen metsäasiantuntija Markku Juuson kertomaa vinkkiä.

Metsäasiantuntijoilta saa halutessaan neuvoja esimerkiksi hakkuutavan valinnan tai puutavaran varastopaikkojen suhteen. ”Tulemme mielellämme käymään palstalla paikan päälläkin, jossa asioista on helpoin keskustella”, Luonua sanoo. Kesätien varteen

Luonuan mukaan paras hankintapuiden varastopaikka on kesäkuljetuskelpoisen tien varressa, jos se suinkin vain on mahdollista. ”Puunkuljetusten huippusesonki osuu kevättalvelle, joten kesätien varteen varastoimalla voidaan ruuhkahuippua hieman tasata, jos kuljetukset luonnistuvat kelirikkokeleilläkin. Kuljetusten kannalta olisi hyvä myös se, jos samalle varastopaikalle pystyy tuomaan puuta metsästä vähintään nuppikuorman, eli noin viisitoista kuutiota.” Luonua muistuttaa, että turvallisuudesta ei hankintahakkaajan parane tinkiä missään olosuhteissa. Asianmukaiset turvavarusteet ovat metsätöissä perus edellytys. ”Jos mahdollista, niin hakkuutöihin on hyvä ottaa kaveri mukaan. Kotiväelle kannattaa aina ilmoittaa, minne menee ja milloin aikoo palata kotiin. Sekin voi joskus unohtua, että virraton tai auton penkillä lojuva kännykkä on metsätöissä viraton.”

”

Vältä turhia askeleita

Kiinnitä raivaussahan valjaisiin korvallisella varustettu pieni muovipullo, johon lorautat pikku tilkan bensiiniä. Kun saha hörppää ilmat ja kanisteri on kaukana, niin pikku loraus bensaa tankkiin ja voit napsia risuja nurin kanisterille palatessasi. Näin turha edestakainen kävely vähenee. Itse olen kiinnittänyt valjaisiin vanhan kumisaappaan varren (pop-niitillä varrensuu kiinni ja sopiva ”säilytyskotelo” on valmis), jossa on bensapullon lisäksi viila ja T-avain. Näin saa ensiapuja, jos terä osuu kiveen tai sahan pultti löystyy. Sunnuntairaivurin työ tehostuu merkittävästi.”

”

Työkalut tallessa talvellakin

Kirkkaan värinen pyykkinarun pätkä

puukoukussa tai pinotavarasaksissa talvihakkuulla takaa sen, että lumeen pudonnut työkalu löytyy. Vaikka koukku piilottelisi lumessa, naru jää hangen pinnalle kavaltaen ujostelevan työkalun. Narun pituus saa olla korkeintaan kolmekymmentä senttiä, jottei se haittaa työntekoa eikä tartu sahan terään. Tällä konstilla työkaluista ei pääse eroon, vaikka haluaisi…”

Vinkkipalsta odottaa ideoitasi! Palsta on avoin kaikille lukijoillemme! metsä groupin viesti

| 23

metsät Teksti

Sanna Haanpää-Liukko Kuvat Seppo Samuli

Ympäristötieteen professori Pekka Kauppi Helsingin yliopistosta kertoo johtamastaan kansainvälisestä tutkimuksesta, jonka mukaan maailman yhteenlasketut metsävarat ovat kasvussa – metsäkato on siis saatu taittumaan.

Metsät ilmastonmuutoksen hillitsijänä Mikä on metsien rooli ilmastonmuutoksen hillitsijänä? Onko parempi käyttää puuta raaka-aineena ja energianlähteenä vai jättää se metsään hiiltä nielemään?

eskustelu ilmastonmuutoksen ympärillä käy välillä kuumana. Vaatimukset ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi tehtävistä toimenpiteistä ovat toisinaan ristiriitaisia, ja myös metsävarojen käytöstä riittää eriäviä mielipiteitä. Mitä tästä kaikesta ajattelee asiaan syvällisesti perehtynyt pitkän linjan tutkija? Ympäristötieteen professori Pekka Kauppi on tutkinut muun muassa maailman metsävarojen kehittymistä ja ilmakehän hiilitasetta jo parinkymmenen vuoden ajan. Lisäksi hänen tutkimusalueisiinsa kuuluvat teollinen ekologia ja ympäristöpolitiikka. Paljon huomiota on saanut osakseen 24 |

metsä groupin viesti

Kaupin johdolla tehty kansainvälinen yhteistutkimus maailman metsävarojen tilanteesta, johon Kauppi osallistui vuosina 2010–11. Tutkimus todistaa, että maailman yhteenlasketut metsävarat ovat kasvussa, eivätkä suinkaan vähenemässä – metsäkato on siis saatu taittumaan. Metsävarat karttuvat erityisesti Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa, sen sijaan esimerkiksi Brasiliassa ja Indonesiassa ne yhä vähenevät. Uutinen on ilmakehän hiilitaseen kannalta varsin ilahduttava, sillä metsien puu ja metsämaa ovat tärkeitä hiilidioksidin sitojia ja varastoijia. ”Metsävarojen karttuminen johtuu ennen kaikkea hyvästä metsänhoidosta, kasvua vähäisemmistä hakkuista ja muun

muassa siitä, että metsäpaloja osataan hallita entistä paremmin”, Kauppi sanoo. Myös ilmaston lämpeneminen nopeuttaa metsävarojen kasvua Suomessa tässä vaiheessa – tästä tutkijat ovat yksimielisiä. Lämpimät olot nopeuttavat hajotusta, jolloin puut saavat paremmin ravintoa. Sinänsä negatiivisesta ilmastonmuutoksesta löytyy siis Kaupin mukaan myös jotakin hyvää. Metsiä kannattaa käyttää

Metsävarojen karttuminen on eri asia kuin metsäpinta-ala, joka pienenee globaalisti. Hiilen sitomisen kannalta merkitystä on kuitenkin juuri metsäbiomassan määrällä. ”Metsät ovat tärkeä, vahvistuva hiilinielu, ne sitovat

fakta

Puupohjaiset tuotteet varastoivat hiiltä Hiilidioksidi on pää syy kasvihuone ilmiöön ja ilmaston lämpiämiseen. Met sät toimivat hiili nieluina: metsillä on positiivinen hiilitasa paino, sillä monissa maissa niiden kasvu ylittää hakkuut kuten meillä Suomessa. Lisäksi puusta jalos tetut tuotteet varas toivat hiiltä koko elinkaarensa ajaksi.

Hiilidioksidia

Kestävästi hoidetut, kasvavat metsät sitovat ilmakehän hiilidioksidia.

Metsäteollisuus käyttää energiaa tehokkaasti tuotannossaan.

Puupohjaisten tuotteiden sisäl tämä energia voidaan hyöty käyttää niiden käytön jälkeen.

Puusta valmistetut tuot teet varastoivat metsän sitoman hiilidioksidin.

Hiiltä vapautuu ilmakehään luonnollisen hajoamisen ja energian talteenoton yhteydessä palamisen seurauksena.

noin viidenneksen kaikista hiilidioksidipäästöistä.” Onko siis ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta parempi jättää puu metsään hiiltä sitomaan ja varastoimaan kuin valmistaa siitä metsäteollisuustuotteita tai energiaa? Kauppi vastustaa tätä näkemystä. ”Lyhyellä aikavälillä ja kansainvälisten ilmastosopimusten täyttämisen näkökulmasta voisi ajatella, että metsävarat pitää jättää käyttämättä. Tulevaisuutta ajatellen paras ratkaisu on kuitenkin hyödyntää hiilineutraalia, uusiutuvaa puuta kestävästi ja samalla rakentaa uudenlaisia energiajärjestelmiä.” Samaan hengenvetoon Kauppi korostaa myös metsien suojelun tärkeyttä – käytön ja suojelun on oltava tasapainossa. Puuenergia parasta sivutuotteena

Kun mietitään metsien merkitystä ilmastonmuu toksen hillitsemisessä, Pekka Kaupin mielestä paras ratkaisu on hyödyntää puuta kestävästi ja samalla rakentaa uudenlaisia energiajärjestelmiä.

Energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvät ratkaisut ovat Kaupin mielestä alue, joka ei saa jäädä metsien varjoon ilmastonmuutoksen hillitsemisen ratkaisuja etsittäessä. ”Toki on niin, että hiilitaseen kannalta puusta saatava energia on parempaa kuin esimerkiksi kivihiilellä tuotettu. Kuitenkin, kun puhutaan puun hyödyntämiseen

perustuvasta uusiutuvasta energiasta, ylivoimaisesti paras ratkaisu on, että energia syntyy muun tuotannon sivutuotteena.” Tehokkaasti toimiva, moderni sellutehdas tuottaa sellun ohella uusiutuvaa energiaa, sähköä, yli oman tarpeensa tasaisesti vuorokauden ja vuoden ympäri. Ei siis ihme, että se on myös Kaupin ”suosikki”, kun puhutaan uusiutuvan energian tuottamisesta. Kauppia mietityttää myös usein hiukan yksisilmäinen keskustelu hyvästä uusiutuvasta energiasta ja pahasta fossiilisesta energiasta. Tosiasia on, että kummassakin voidaan mennä metsään. Ilmastohyvyys tai -pahuus riippuu siitä, miten fiksusti ja tehokkaasti toimitaan. Metsien kasvu tärkeää

”On tärkeää, että metsiä hoidetaan jatkossakin hyvin – ja luontoa kunnioittaen”, Kauppi lähettää terveiset metsänomistajille. ”Näin varmistetaan metsävarojen kasvu. Se on merkittävää paitsi hiilitaseen kannalta myös siksi, että uusiutuvalle puulle on kysyntää tulevaisuudessakin. Siirtyminen kohti biotaloutta on hyvä uutinen metsätaloudelle ja metsänomistajille.” metsä groupin viesti

| 25

Jäsenet Teksti

Antti Äijö Kuvat Jere Lauha

Sukupolvenvaihdos rohkeasti puheeksi Matinmäen tilan sukupolvenvaihdos ehti olla Eeva Ojamiehen mielessä jo pitkään, kunnes hän viime k esänä lopulta otti sen puheeksi. Asia lähti etenemään ripeästi, kun perhe löysi parhaan tavan varmistaa tilan tulevaisuus.

iti toivoi, että muutkin perheenjäsenet kiinnostuisivat metsätilasta, ja hänen aloitteestaan vaiheittainen sukupolvenvaihdos lähti liikkeelle. Ensin pohdimme yhteismetsän perustamista, mutta pian huomasimme, että se ei ole meidän juttumme”, Minna Ojamies kertoo. Uusi tilayhtymä aloitti virallisesti tämän vuoden alussa Omalle tilalle sopivimmaksi omistusmuodoksi todettiin yhtymä, jossa äiti ja kukin kolmesta lapsesta omistavat neljänneksen. ”Me olemme kaikki niin samanmielisiä, että edes yhtymäsopimuksen tekoa ei ole vielä pidetty tarpeellisena.” Omistajista nuorin, Kari Ojamies, asuu pääkaupunkiseudulla, muut omistajat asuvat Mäntyharjulla, missä myös metsät sijaitsevat. Ojamiesten omistuksessa on noin sata hehtaaria metsää, joka on useammassa lohkossa. Pääosa metsistä on kuitenkin tilan päärakennuksen läheisyydessä.

Äiti toivoi, että muutkin kiinnostuisivat metsätilasta. Tilan arvo selville ensin

Ajantasaisen tila-arvion teko oli seuraava askel, kun tilan sukupolvenvaihdoksen toteutus oli saatu liikkeelle. Tilan metsät arvioi ja asiakirjan laati Metsä Groupin metsäasiantuntija Pekka Nyman. Arviota tehtäessä metsäsuunnitelma päivitettiin ajan tasalle. ”Tila-arvion tekoa helpotti se, että metsäsuunnitelma oli 26 |

metsä groupin viesti

valmiina Metsäverkossa”, Nyman kertoo. Metsäverkkoon Eeva Ojamies liittyi nelisen vuotta sitten. Verkossa oleva suunnitelma mahdollistaa nyt sen, että etäämpänäkin asuvat omistajat pysyvät hyvin selvillä metsän hakkuu- ja hoitotarpeista. Metsä Groupin tekemästä metsätilaarviosta aiheutuva kustannus hyvitetään uuden omistajan ensimmäisestä osuuskunnan jäsenenä tekemästä puukaupasta. Matinmäellä sopiva ajankohta puukaupalle oli kaikkien omistajien mielestä pian yhtymän muodostamisen jälkeen. Eeva Ojamies pyysi puukauppatarjousta ja Metsä Groupin metsäasiantuntija Mika Volanen kävi suunnittelemassa leimikon syksyllä. Hakkuut on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana. ”Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyys tehtiin sukupolvenvaihdoksen jälkeen uudelle yhtymälle. Jäsenyyden jatkuessa myös sen edut on mahdollista siirtää uudelle jäsenyydelle”, Volanen kertoo. Metsäliiton jäsenyys on tilalla vanhaa perua, jo Eeva Ojamiehen isä oli jäsen 1960-luvulla. Hoitotyöt tuttuja kaikille

Eeva Ojamiehen isoisä osti Matinmäen tilan vuonna 1902. Muistitiedon mukaan puut oli silloin niin tarkkaan hakattu, että runkoja oli lopulta myyty heinäseipäiksi. Reilun sadan vuoden aikana metsät on hyvällä hoidolla saatu tuottavaan kuntoon. ”Hoitotöissä ovat olleet mukana kaikki perheenjäsenet. Hakkuita on tehty metsäsuunnitelman mukaan”, Eeva Ojamies kertoo. Metsänhoito on Minna Ojamiehen mukaan pääasiassa ollut taimien istutusta, heinäämistä ja vähän raivaamistakin. Metsän istutuksessa on ollut mukana jo Minnan viisivuotias Elias-poikakin.

palstatunnus METSÄT

Sukupolvenvaihdos vaatii perheen yhteisiä tapaamisia. Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen voi käynnistää sukupolvenvaihdoksen ottamalla yhteyttä omaan metsä asiantuntijaansa. metsä groupin viesti

| 27

metsät

Eeva Ojamies omistaa perheen tilayhtymän metsistä edelleen neljänneksen.

Ojamiehet palaverissa sukupolvenvaihdosta vauhdittaneiden asiantuntijoiden kanssa: Jaana Oja mies (vas.), Pekka Nyman ja Mika Volanen Metsä Groupista, Eeva ja Minna Ojamies Ada-tytär sylis sään sekä Matti Lyömiö ProAgriasta.

”Risut kasvavat nopeasti, mutta tukkipuun kasvu on kovin hidasta”, tuumaa äitinsä kanssa tilalla asuva Jaana Ojamies, joka viime vuonna hankki käyttöönsä uuden raivaussahan, tilan neljännen.

asia lähti nopeasti etenemään. Kaikki oli sitten helppoa, kun saatiin asiantuntijat mukaan. Matti Lyömiön mukaantulo ratkaisi paljon, enää ei ongelmana ollut ainakaan tiedon puute”, Eeva Ojamies sanoo. ProAgria Etelä-Savon sukupolvenvaihdosasiantuntija Matti Lyömiö on tehnyt Metsä Groupin kanssa yhteistyötä metsätilojen sukupolvenvaihdoksissa jo nelisen vuotta. Hänen avustamanaan omistajaa vaihtaa kymmeniä metsätiloja vuodessa. Tahti ei ole ainakaan hidastumassa.

Oikea aika pitää vain päättää

Eeva Ojamies kertoi miettineensä pitkään tilan sukupolvenvaihdosta, mutta sopivaa ajankohtaa asian esille ottamiseen ei vain tuntunut löytyvän. ”Eikä sopiva aika tulekaan, jos ei ryhdy toimeen. Viime kesän keskustelun jälkeen

toimi näin

Vinkkejä toimivaan sukupolvenvaihdokseen • Aloita keskustelu mahdollisten jatkajien kanssa heti, kun itse olet siihen valmis. • Omistajajäsenenä voit laittaa metsätilan sukupolvenvaihdoksen liikkeelle Metsä Groupin metsäasiantuntijasi kautta. • Hanki tilasta asiantuntijan arvio. Metsä asiantuntijamme tekemän metsätilaarvion kulut hyvitetään uudelta omistajalta, kun hän jäsenenä tekee ensimmäisen puukauppansa. • Saat meiltä apua myös sukupolvenvaihdoksen rahoitukseen. Oikein ajoitetulla puukaupalla voi rahoittaa esimerkiksi vaihdoksen kauppasummaa tai maksaa perintö- ja lahjaveroja. • Käytä asiantuntijaa sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtojen selvittämiseen. Metsä Group

28 |

metsä groupin viesti

tekee yhteistyötä ProAgrian ja muiden alan asiantuntijoiden kanssa. • Hanki verottajalta ennakkopäätös, kun sukupolvenvaihdoksen toteutustapa on mietitty. • Selvitä Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyyden jatkuminen ja jäsenedut oman metsäasiantuntijasi kanssa. • ProAgrialta saa metsätilan sukupolvenvaihdospaketin, jossa selvitetään toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset, haetaan verottajan ennakkopäätös ja laaditaan lopulliset saantokirjat. Lisäksi pakettiin kuuluu nuoren polven välttämättömät selvitykset ja ilmoitukset: lainhuudon haku, y-tunnuksen haku ja ilmoitukset verottajalle.

Asiantuntijan mukaan suurin ongelma sukupolvenvaihdoksissa on erityisesti asian puheeksi saaminen. Ratkaisut voivat syntyä nopeasti, kun keskustelemaan on päästy. Matinmäen tilan omistajanvaihdos oli Lyömiön mukaan keskimääräistä helpompi, silti sekin vaati neljä–viisi yhteistä kokoontumista. Palavereiden välillä asiaa selvitettiin sähköpostin välityksellä. ”Usein jo ensimmäisen yhteisen keskustelun aikana tulee ahaa-elämys; näin tämä meillä halutaan toteuttaa. Sen jälkeen asia etenee omalla painollaan”, Lyömiö sanoo. ”Neljä tapaamiskertaa on oikeastaan vähimmäismäärä, silloin neljännellä kerralla voidaan tehdä jo kauppakirjat valmiiksi.” Verohuojennukset käyttöön

Matinmäellä on metsän lisäksi noin seitsemän hehtaaria viljeltyä peltoa. Peltoviljelyn jatkaminen varmisti sen, että sukupolvenvaihdokselle saatiin säädetyt veronhuojennukset. ”Minusta on tärkeää hakea verottajalta ennakkoratkaisu näin isoissa asioissa. Etelä-Savossa verottaja pystyy palvelemaan näissä asioissa hyvin”, Lyömiö kertoo. Matinmäen tapauksessa asiantuntijaapua käytettiin monessa vaiheessa. Metsä Groupin tehtävänä oli metsätila-arvion teko, Matti Lyömiön avulla löydettiin sopivin toteutusvaihtoehto. Lisäksi hän laati asiakirjat, joita tarvittiin verottajan ennakkoratkaisun hakemisessa ja lopulta valmiin kauppakirjan.

kolumni Kuva

Ilkka Ärrälä

Brysselistä Kymenlaaksoon – lainsäädännöstä tekoihin Suomalaisten yritysten kilpailukykyä ei ole varaa heikentää enää yhtään. suomalaiselle vientiteollisuudelle, koska Lapsena vietin paljon aikaa isoäitini luona kuljetusvaihtoehdot ovat vähissä maanKymijoen rannalla Inkeroisissa. Joen vartieteellisen sijaintimme vuoksi. Meidän rella oli, ja on edelleen, lukuisia metsä on itse oltava aktiivisia, jotta erityispiirteollisuuslaitoksia. Silloin 1970-luvulla teemme otetaanhuomioon EU:n päätöksenkenellekään ei tullut mieleenkään lähteä teossa. S itä ei kukaan muu tee meidän puojoelle uimaretkelle, koska vesi oli varsin lestamme. Lopulta on myös EU:n etu, että saastunutta. Mutta tänään tilanne on täysin Suomen runsaita uusiutuvia luonnonvaroja toinen: jokiveden puhtaus on oleellisesti hyödynnetään, varsinkin kun se tehdään parantunut. Uimaan vaan, jos virtaavaan varmasti vastuullisesti. veteen uskaltautuu. Riikka Joukio Vientiteollisuus on Suomelle elintärkeä, Kymijoki on vain yksi esimerkki metsäte- Kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja ja siksi sille pitää varmistaa tasavertaiset toiollisuuden pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta Metsä Group mintaolosuhteet keskeisiin kilpailijamaihin ympäristötyöstä. Nykyisin metsäteollisuunähden. Sama pätee ympäristösäädöksissä. Suomessa den käyttämä vesi saatetaan palauttaa jopa puhtaamympäristöasiat on säädelty erittäin kattavasti, ja lainpana takaisin vesistöön kuin mitä se oli otettaessa, ja ympäristön kuormitusta kaiken kaikkiaan on pystytty säädäntö toimii pääsääntöisesti hyvin. Kuitenkin yritysten toimintaedellytyksiä ollaan heikentämässä myös merkittävästi pienentämään. Ympäristöasioiden hyvä kansallisilla päätöksillä ilman, että saadaan aikaan vashoito ja kestävä kehitys on jo vuosia sitten mielletty taavaa ympäristöhyötyä. Esimerkiksi ympäristönsuojesuomalaisen metsäteollisuuden kilpailueduksi. Euroopan unionin ympäristövaatimukset ovat maa- lulain ja pakkausjätelain muutosehdotukset sisältävät aivan kotitekoisia kiristyksiä EU-vaatimuksiin. Sekä ilman tiukimpia. Sääntelyä varten on laadittu sadoittain lakeja, jotka määrittelevät suuren osan Suomenkin viranomaisten että yritysten hallinnollinen taakka kasvaa, ja vaarana on muun muassa ympäristölupahakelainsäädännöstä. EU ajaa hyviä asioita, mutta toisimusten käsittelyn pitkittyminen, vaikka tavoitteena oli naan suunnitelmat, jotka sopivat oivallisesti Keskitehostaa prosessia. Euroopan tiheästi asutuille seuduille, eivät lainkaan Nyt ei ole varaa tehdä enää yhtään päätöstä, tee oikeutta kookkaalle, harvaanasutulle ja myös luonjolla heikennetään suomalaisten yritysten kilpailu nonvararikkaalle Suomelle. Tästä voi esimerkkinä mainita resurssitehokkuuteen kaavaillun tunnusluvun. kykyä. Lainsäädännön tulee taata yrityksille enna koitava toimintaympäristö, joka houkuttelee toimiMaamme luonnonvarojen käytöstä saa tuon luvun maan Suomessa ja investoimaan tänne. Vain näin perusteella aivan harhaanjohtavan kuvan, kun käyttö voidaanylläpitää hyvinvointia Suomessa ja samalla jyvitettäisiin vain meidän pienelle väestöllemme, myös EU:ssa.Ei ole kenenkään – ei myöskään ympävaikka tosiasiassa tuotamme esimerkiksi paperituotristön – etu, että Suomi menettää kilpailukykyään ja teita sadan miljoonan ihmisen tarpeisiin. taantuu. Vaurauttahan tarvitaan myös vastuulliseen Itä meren laivakuljetusten hintaa korottava toimintaan. rikkidirektiivi on varsin kylmä suihku nimenomaan metsä groupin viesti

| 29

JÄSENET Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuvat Seppo Samuli

Tutustu klikkaillen! Metsäverkon voimakas uudistaminen alkoi viime syksynä. Etenkin palvelun metsäsuunnitelmaosioon on tullut lisää monia uusia ominaisuuksia, joihin kannattaa käydä tutustumassa. Klikkaile rohkeasti palvelussa, niin näet, mitä kaikkea siellä onkaan tarjolla.

iimeisimpiä Metsäverkon uutuuksia on metsäsuunnitelmatyökaluun lisätty mahdollisuus muokata kuviotietoja ja metsässä tehtyjä toimenpiteitä koskevia tietoja. Lisäksi kartta- ja kuviotietojen tulostus on jälleen käytössä. Helsinkiläinen eurooppapatenttiasiamies Jaana Hämäläinen omistaa metsää Riihimäellä asuvan sisarensa ja metsän sijaintikunnalla, Sulkavalla, asuvan veljensä kanssa. Sisarukset perustivat viime vuosikymmenen alussa maatalousyhtymän, kun heidän vanhempansa luopuivat tilanpidosta. Tuolloin karjasta luovuttiin, ja peltojen hoito on nykyään viherkesannointia. Metsätaloutta sen sijaan harjoitetaan aktiivisesti. ”Vanhempamme asuvat edelleen tilalla, ja isä on ollut yhä apunamme metsäasioissa. Minun kontolleni ovat tulleet ’paperiasiat’, mutta metsään liittyvät päätökset teemme yhdessä.” Hämäläinen kertoo olevansa yhä kiinnostuneempi metsäasioista ja käyneensä erilaisissa koulutustilaisuuksissa oppiakseen niistä lisää. Sisarusten yhtymällä on metsänhoitosopimus Metsä Groupin kanssa.

ulottuvilla, paperinen versio siitä on Sulkavalla. Kätevää on sekin, että kaikki puukauppoihin, metsänhoitotöihin ja jäsenyyteen liittyvät asiakirjat ovat tallessa palvelussa”, Hämäläinen sanoo. ”Myös asiointi paikallisten metsäasiantuntijoidemme kanssa on helpompaa, kun he näkevät samat metsäomaisuuttanne koskevat tiedot omilla päätteillään”, Riipinen lisää. Naiset kertaavat Metsäverkon perusasioita, uudistetussa palvelussa moni vanha tuttu asia voi näyttää hieman toisenlaiselta. Verotyökalun hyödyntämistä Hämäläinen on jo miettinyt, mutta ainakin vielä tällä kertaa kirjanpitotoimisto hoitaa veroilmoituksen loppuun saakka. ”Mutta jos alkaisi tämän vuoden alussa kirjata verotyökaluun tietoja sitä muka kuin niitä kertyy, olisihan ilmoituksen laadinta sitten vuoden kuluttua aika helppoa”, hän pohtii.

Tuttu palvelu

”Te voitte käyttää Metsäverkossa olevaa metsäsuunnitelmaanne kätevästi tukenanne, kun keskustelette puhelimessa tai Skypessä metsäasioista. Voitte tutkia vaikka jotain tiettyä kuviota yhtä aikaa ja pohtia suunnitelman ehdottamia hoitotöitä tai hakkuita”, Metsäverkon uutuuksia esittelemään tullut Pääkaupunkiseudun kaupunkitoimiston metsäasiantuntija Marja-Liisa Riipinen ehdottaa. Metsäverkko on ollut sisaruksilla käytössä aiemminkin, uuden metsäsuunnitelman saaminen sähköiseen muotoon oli tärkeää. ”Metsäverkossa suunnitelma kaikkine tietoineen on jokaisen sisaruksen 30 |

metsä groupin viesti

Suunnitelmatyökalu voi koukuttaa

”Heti metsäsuunnitelmatyökalun etusivulla näkee, mitkä hoito- ja hakkuutyöt ovat suunnitelman mukaan kaikkein kiireellisimmät. Suodattamalla vaikkapa kaikki ajankohtaiset hakkuut niistä saa luettelon aikataulu- ja suuntaa-antavine puukauppatulotietoineen. Ohjeet-osiossa voi käydä tarkistamassa, mitä erilaiset metsätermit tarkoittavatkaan”, Riipinen esittelee. Hämäläinen kertoo jo käyneensä tutkimassa eri metsätilojen ja kuvioiden tietoja. ”Vielä kun huomaa suurennella karttanäkymiä ja etsiä kaiken kuvioiden takana olevan tiedon, niin tännehän voi uppoutua vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Nyt olen huomannut senkin, kuinka tärkeää on, että suunnitelman tiedot pidetään ajan tasalla eri toimenpiteiden jälkeen.” ”Metsäasiantuntijamme tekevät edelleen metsänhoitosopimusasiakkaiden puusto- ja toimenpidetietojen päivitykset”, Riipinen huomauttaa. ”Tammikuusta lähtien sopimusasiakas on voinut kirjata tietoja myös itse esimerkiksi tekemistään raivaustöistä. Tieto muutosten sisällöstä tulee metsäasiantuntijallemme, jotta hän voi tarkistaa ne. Vastuu palvelun tietojen oikeellisuudesta on edelleen meillä.” Kuviotietoihin voi pian liittää muistiinpanoja tai valokuvia. ”Tännehän voisi kirjata niitä vain isän muistissa olevia asioita”, Hämäläinen miettii. ”Kiinnostavaa on myös saada kuvioiden ilmakuvat näkyviin, niiden värejä silmäilemällä näkee nopeasti, millaista puustoa metsätiloillamme on.” Erilaisten tavoitteiden vaikutus

Jaana Hämäläistä opastamassa metsäasiantuntija Marja-Liisa Riipinen.

Riipinen käy lävitse sopimusasiakkaiden käyttöön tullutta uutta vaihtoehtoislaskuria, jonka avulla selviää, miten esimerkiksi talou dellisentuoton tai luontoarvojen painottaminen vaikuttaa kassavirtaan tai metsätilan puuston kasvuun.

Eteneminen näkymistä ja tiedoista toiseen on helppoa. ”Verrata voi esimerkiksi sitä, mitä euromääräisiin tuloihin vaikuttaa toive maksimoida metsätulot hakkuita suunniteltaessa tai miten ne muuttuvat, jos vaikkapa metsän virkistyskäyttö olisi halutumpaa. Tai mitä nämä vaihtoehdot vaikuttaisivat metsän tulevaisuuteen. Vertailuilla metsänomistaja voi saada tietoa päätöstensä tueksi.” Hämäläisen mielestä vertailumahdollisuus on kiinnostava varsinkin nyt, kun muuttumassa oleva metsälaki antaa metsänomistajalle lisää vapauksia. Hämäläinen on tyytyväinen uudistetun Metsäverkon käytettävyyteen, eteneminen näkymistä ja tiedoista toiseen on helppoa. Riipinen kehottaakin selailemaan palvelua ja liikkumaan siellä eri puolilla, jotta saa kokonaiskuvan siitä, mitä kaikkea on tarjolla. ”Metsäverkossa voi klikkailla ihan rohkeasti”, Riipinen vielä kannustaa. Kehitystyö jatkuu

Kevään aikana metsäsuunnitelmasovellukseen lisätään täydentävää toiminnallisuutta kuviotietojen ja suunnitelman muokkaukseen sekä esimerkiksi työkalut uusien kuvio- ja tilakohtaisten muistiinpanojen ja valokuvien lisäämiseen. Myös tulostusmahdollisuuksia täydennetään. Kevään suurimpana uudistuksena sovellukseen lisätään sopimusasiakkaiden käyttöön osio, jonka avulla voi tarkastella metsäomaisuuttansa taloudellisia asioita korostavasta näkökulmasta. Uuden osion tavoitteena onkin täydentää mielikuvaa metsästä omaisuuslajina muiden sijoituskohteiden rinnalla.

Metsäasioita on helppo hoidella sohvankulmassakin. Jaana Hämäläisen seurana touhukas valkoinen länsi ylämaanterrieri Vili.

metsä groupin viesti

| 31

JÄSENET Teksti

Tellervo Hurskainen Kuvat Sampsa Geijer

Sijoittaminen on turvallista ja vaivatonta Pihlajatilan isäntä Jukka Korhonen on sijoittanut useamman kerran puukauppatulojaan Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin. Hän pitää omaan osuuskuntaan sijoittamista turvallisena ja vaivattomana.

olilla sijaitsevan Pihlajatilan historia ulottuu 1800-luvun puoliväliin. Jukka Korhonen on isännöinyt tilaa vuodesta 1988 lähtien, jolloin hänestä tuli Metsäliitto Osuuskunnan jäsen, kuten hänen isänsäkin oli pitkään ollut. Tilan komea hirrestä rakennettu päärakennus on valmistunut vuonna 1902. Metsäasiantuntija Petri Lehikoinen on istunut usein Korhosen kanssa tuvan pöydän äärellä. Korhonen kertoo arvostavansa sitä, että hommat hoidetaan asiantuntevasti ja sovitulla tavalla. Hän on Metsä Groupin metsänhoitosopimusasiakas, ja asioi usein myös metsän- ja luonnonhoidon metsäasiantuntija Jukka Mujusen kanssa. ”Puukaupassakaan hinta ei ole tärkein tekijä, vaan siihen vaikuttavat muutkin tarjolla olevat palvelut. Jäsenetusopimuksen antama puukaupan hintatakuu ja sijoitusmahdollisuudet ovat niistä hyviä esimerkkejä”, Korhonen sanoo. Käyttöjakso alkanut

Viime vuoden A-lisäosuussijoituksilla Korhonen sai oikeuden Pääomabonukseen, joka antaa hänelle mahdollisuuden hankkia niitä saman verran lisää 15 prosentin alennuksella. Pääomabonuksenniin sanotun käyttöjakson, eli tämän ja ensi kalenterivuoden aikana hän maksaa A-lisäosuuksistaan 85 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunta loput 15 prosenttia. Jos Korhonen pitää sijoituksensa käyttöjakson jälkeen vielä seuraavat kaksi kalenterivuotta, hän saa pitää koko potin korkoineen kaikkineen. ”Jos tänä tai ensi vuonna haluat sijoittaa puukauppatulojasi ja kertyviä osuuskorkoja enemmän kuin viime vuonna A-lisäosuuksiin sijoitit, voit toki aloittaa uuden Pääomabonusohjelmajakson”, L ehikoinen muistuttaa. Tupaan kuuluu lähistöllä tehtävän talviharvennuksen äänet. Harvennuksesta tehdyn kaupan ennakot Korhonen lait32 |

metsä groupin viesti

Pihlajatilan hirrestä rakennettu päärakennus on valmistunut vuonna 1902. Jukka Korhonen on isännöinyt tilaa vuodesta 1988 lähtien. Risto-koira on pitänyt vahtia viitisen vuotta.

pääomabonus

Pääomabonus sopii pitkäaikaisesta sijoitta misesta kiinnostuneelle 1. kalenterivuosi

• Ansaintajakso: Ensimmäisenä kalenterivuonna sijoitat puukauppatai osuuskorkotulojasi A-lisäosuuksiin. Näin saat oikeuden Pääomabonukseen.

2. & 3. kalenterivuosi

• Käyttöjakso:

Jukka Korhonen sijoitti tammikuussa Petri Lehikoisen kanssa tekemänsä puukaupan ennakot Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin.

toi heti tammikuussa uusiin A-lisäosuuksiin ja pääsi näin hyödyntämään Pääoma bonusohjelmaa. Hän harkitsee vakaasti, että mittaustodistusta tehtäessä A-lisäosuuksiin sijoitetaan lisää. Tuen mielelläni kotimaista teollisuutta

”Helppoahan tämä Metsäliitto Osuuskuntaan sijoittaminen on”, Korhonen tuumaa. ”Kun asia otetaan Petrin kanssa esiin puukaupan yhteydessä, homma hoituu saman tien ilman erillistä paperisotaa. Pääomabonus tuntui heti kiinnostavalta. On mukavaa, että osuuskunta antaa tällä tavalla arvoa pitkäaikaisia sijoituksia tekeville omistajajäsenille.”

”Osuussijoitusten tuotto on pysynyt vakaana.” Korhoselle on sijoittamista miettiessään tärkeää se, että Metsä Group ja sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta muodostavat merkittävän suomalaisen metsäteollisuusyrityksen. ”Olen mielelläni tukemassa kotimaisen teollisuuden kehitystä.” ”Metsäliitto Osuuskuntaan sijoittaminen on turvallista – sijoitusten tuotto on pysynyt vakaana. Pörssiosakkeisiin sijoittamisen tuotot ovat ailahtelevampia. Osuussijoittamisen kannattavuutta nostaa

vielä sekin, että osuuskorot ovat verovapaita 1500 euroon saakka.” Suunnitelmallista sijoittamista

Osuustoimintaan sijoitetut pääomat kor koineen saa takaisin omaan käyttöönsä hitaammin kuin pörssisijoitukset. Korhonen ei kuitenkaan näe siinä ongelmaa. Maa- ja metsätaloudessa tehtävät vähänkin isommat investoinnin suunnitellaan hänen mukaansa hyvissä ajoin, joten ihan äkkiseltään sijoituksia ei yleensä tarvitse takaisin saadakaan. Lehikoinen on samaa mieltä. ”Jos metsänomistaja miettii vaikkapa rakennustöitä, niihin tarvittavien lupienkin hankkiminen ottaa aikansa. Jos hän irtisanoo sijoituksensa ennen v uoden vaihdetta, saa hän ne käyttöönsä seuraavan vuoden heinäkuussa. Ja korkohan juokseekesän maksupäivään saakka. Tosin Pääomabonusohjelmaa ei kannata kovin kevein perustein katkaista, on siinä sen verran hyvät tuottoodotukset”, L ehikoinen huomauttaa. Sijoittamisen vaivattomuutta pohties saan Korhonen ottaa esiin vielä sen, miten metsätalouden kirjanpitoa helpottaa Metsäliitto Osuuskunnalta saatavat selkokieliset ja helposti ymmärrettävät tiliote ja vuosi-ilmoitus sijoituksista. ”Se on erityisen mieluisaa vaimolleni Riitalle, jolle on langennut taloutemme kirjanpito”, Korhonen lisää. Hakkuut ajoitetaan metsän ehdoilla

Korhonen ja Lehikoinen keskustelevat metsän ehdoilla ajoitettavasta puukaupasta. ”Jos metsästä löytyy hakkuita vaativia kohteita, ne pyritään hoitamaan

Kahden seuraavan kalenterivuoden aikana voit merkitä alennetulla hinnalla lisää A-lisäosuuksia puukauppatuloistasi enintään saman verran kuin ansaintajaksolla. Maksat niiden nimellisarvosta 85 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunta loput 15 prosenttia. Korkoa koko sijoituksellesi kertyy normaaliin tapaan edustajiston kulloisenkin korkopäätöksen mukaisesti.

4. & 5. kalenterivuosi

• Sitouttamisjakso: Kahden seuraavan kalenterivuoden ajan hankkimasi A-lisäosuudet kasvavat korkoa. Jos sanot ne irti ennen sitouttamisjakson loppumista, menetät Metsäliitto Osuuskunnan maksaneen osuuden – korot ja itse maksamasi osuudet saat takaisin. Jakson päätyttyä voit nostaa sijoituksesi korkoineen tai jatkaa sijoittamista normaalien A-lisäosuusehtojen mukaisesti. Tutustu Pääomabonuksen ehtoihin osoitteessa www.metsagroup.fi

metsäsuunnitelman esittämässä aikataulussa. Puukauppatulot Metsäliitto Osuuskuntaan sijoittamalla saa paremman tuoton kuin liian tiheää tai vanhaa metsää kasvattamalla”, Korhonen on laskeskellut moneen otteeseen. Vaikka Korhonen tekee aktiivisesti puukauppaa, metsällä on hänelle muitakin arvoja. Tilan metsässä on myös METSOsuojelukohde, joka on Korhosille mieluisa virkistyspaikka. Jukka Mujunen oli apuna suojeluhankkeen aikaansaannissa. Miehet suunnittelevat lähtevänsä kolmisin keväthankien myötä METSO-kohteelle nuotiokahveille. Metsäretken aikana päästään samalla mukavasti suunnittelemaan Pihlajan tilan muiden metsäalueiden hoitoa ja hakkuita. metsä groupin viesti

| 33

Tommi Lunttila • 36-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä Äänekoskelta • valittiin vuonna 2011 edustajistoon ja Viitasaaren hankintapiirin piiritoimikuntaan rrastaa golfia ja • ha kuntoliikuntaa • Motto: ”Metsää ei kannata pitää pankkina”

34 |

metsä groupin viesti

jäsenet Teksti

Sami Karppinen Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen

Metsä Group on helppo tuntea omaksi Edustajiston jäsen Tommi Lunttila pitää Metsä Groupia vahvana ja monipuolisena toimijana, jolla on hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijänä uusien puutuotteiden kehitystyössä.

aloniemen tilan pihaan Äänekosken Mämmen kylälle saapuessa katse suuntautuu koilliseen Keitele-järven talvisiin maisemiin. Rannassa hirsinen sauna ottaa tyynesti vastaan pohjoisesta puhaltelevan pakkasviiman. ”Onhan tämä hieno paikka, mutta talvisaikaan asialla on kääntöpuolensa. Pihatie on nimittäin aina tukossa”, tilan isäntä Tommi Lunttila naurahtaa. Lunttila on isännöinyt Paloniemen metsiä ja peltoja vuosituhannen vaihteesta lähtien, vaikkei miehestä alun perin pitänyt tulla maanviljelijää. ”Vanhempani pitivät tilalla kanalaa, mutta päätin jo nuorena, etten ole maa talouden kanssa missään tekemisissä. Tietokoneet kiinnostivat, joten opiskelin automaatiotekniikkaa.” Työpaikkakin löytyi Nokian palveluksesta, mutta varsin pian nuori mies tuli toisiin ajatuksiin. ”Tehtaalta katsottuna traktorinkoppi ja metsä alkoivatkin tuntua kiinnostavilta vaihtoehdoilta, joten aloimme suunnitella sukupolvenvaihdosta.” Monipuolinen vaikuttaja

Sukupolvenvaihdokseen liittyi ikävä käänne, sillä Lunttilan isä menehtyi vaihdoksen ollessa vielä verottajan virheen takia kesken. ”Siitä seurasi pitkä prosessi. Tuolloin heräsi kiinnostukseni yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Ajattelin, että kun jatkajien löytäminen maalle on muutenkin vaikeaa, ei yhteiskunnan pitäisi tehdä asioita ylivoimaisen raskaiksi.” Sittemmin Lunttila on pitänyt maaseudun ja yrittäjyyden näkökulmia vahvasti esillä, ja miehelle on kertynyt mittava joukko luottamustoimia. Tällä hetkellä hän toimii varapuheenjohtajana MTK:n valtuuskunnassa, Äänekosken kaupunginhallituksessa ja Keski-Suomen maakuntavaltuustossa. Lisäksi mies on mukana Euroopan komission neuvoa-antavassa vil-

jakomiteassa. Hän vaikuttaa ensimmäistä kauttaan Metsäliitto Osuuskunnan edustajistossa ja Viitasaaren hankintapiirin piiritoimikunnassa. ”Piiritoimikunnan kokoukset koen erityisen tärkeänä linkkinä jäsenten ja Metsä Groupin toimija hallintohenkilöiden välillä. Kokouksissa käsitellään asioita, jotka juuri sinä hetkenä ovat kentällä päällimmäisinä mielessä.” Päätös ehdokkaaksi asettumisesta edustajistovaaliin oli Lunttilalle helppo. ”Metsä Group on yritys, joka suomalaisen metsän omistajan on helppo tuntea omakseen”, mies perustelee. Äänekoskella, missä Metsä Groupin juuret ovat erityisen syvällä, yrityksen merkitys näkyy ja tuntuu konkreettisesti. Äänekosken tehtaiden piiput kajastavat Paloniemen pihapiiriin seitsemän kilo metrin päästä. ”Metsä Groupin merkitys aluetaloudelle ja Äänekosken kaupungille on todella suuri. Uskon ja toivon, että Metsä Groupissa nähdään paikkakunta tärkeänä tulevaisuudessakin. Viime vuosien investoinnit kartonkituotantoon lupaavat hyvää.” Metsänomistaminen kannattaa

Paloniemen tilan osti 1930-luvulla Lunttilan pappa Frans Iso-Anttila, joka joutui hakkaamaan tilan metsät lähes kokonaan maksaakseen tilan. ”Asia jäi kaivelemaan pappaa niin paljon, että hän päätti omistautua metsänhoidolle. Ensimmäinen metsäsuunnitelma tilalle tehtiin jo vuonna 1949, ja myöhemmin tila papan perustamine koealoineen toimi Metsäkeskuksen mallimetsätilana. Tilalla on ollut myös oma taimitarha”, Lunttila kertoo. Sittemmin Iso-Anttilalle myönnettiin metsäneuvoksen arvonimi, ja hän oli pitkään mukana Metsäliitto Osuuskunnan ja Metsäliiton Selluloosa Oy:n hallintoneuvostoissa. ”Yhteistyö Metsä Groupin kanssa jatkuu tiiviinä. Itse liityin osuus-

kunnan jäseneksi vuonna 1996, kun ostin ensimmäisen oman metsätilani.” Tänä päivänä Paloniemen tilan metsäpinta-ala on vajaat sata hehtaaria. Viime aikoina Lunttila on pohtinut, kannattaisiko metsää ostaa lisää, kun esille on noussut sukulaisten omistuksessa olevan yhteismetsän tulevaisuus. ”Viimeisen 20 vuoden nimellistuotto pörssissä ja asunnoissa on ollut metsää korkeampi, mutta se ei kerro koko totuutta, sillä metsän tuottoon voi itse aktiivisesti vaikuttaa. Metsätalous kannattaa, kunhan metsää ei pidä pankkina. Hoitotoimet ja hakkuut on syytä tehdä ajallaan, jolloin metsästä saa parhaan hyödyn.” Lunttilan mukaan Metsä Groupin vahva panostus kokonaisvaltaiseen jäsenpalveluun tukee hyvin jäsenten metsäomaisuuden arvon kasvattamista. Erityisen tärkeänä hän näkee sen, että Metsä Groupissa tehdään aktiivisesti työtä uusien puunkäyttömuotojen kehittämiseksi. ”Metsä Groupilla on hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijänä. Puuta kasvaa Suomessa enemmän kuin koskaan, ja jäsenten tuottaman puun menekki täytyy turvata myös tulevaisuudessa.” Aikaa perheelle

Vapaa-aikaa Lunttilalle jää varsin vähän, mutta mahdollisuuksien mukaan mies rentoutuu golf-kentällä ja kuntoliikunnan parissa. ”Kanoja tilalla ei enää ole, mutta viljeltävänä on parisataa hehtaaria peltoja, joten kesäisin lähes tuhat tuntia kuluu traktorin hytissä.” Hytistä löytyy istuin myös kaksivuotiaalle Mirolle, jonka lempipuuhiin traktorityöt isän kanssa kuuluvat. Vuosi sitten Lunttila teki Natalia-vaimolle lupauksen, jonka mukaan hän viettää entistä enemmän aikaa perheen kanssa. ”Vaimo kehysti lupauksen seinälle, ja on hän joutunut siitä muutamaan otteeseen muistuttamaan”, mies myöntää. metsä groupin viesti

| 35

hyvin tehty Teksti

Markku Juuso Kuvat Jouni Porsanger

artikkelisarjassa esitell ä än luonnon ja kestävän kehit yksen puolesta teht yjä asioita

Kulottamalla lisää luontoarvoja metsään Viime syksynä Rovaniemellä poltettiin Metsä-Botnian Metsät Oy:n metsässä säästöpuuryhmiä metsän monimuotoisuuden lisäämiseksi. Säästöpuuryhmien kulotus on tarkkaa puuhaa: puiden pitää palaa riittävästä, mutta tulen on pysyttävä hallinnassa.

P 36 |

alokujat oli kaivettu kaivin koneella ja ryhmän sisään on kasattu lisää hakkuutähteitä palamisen tehostamiseksi.

metsä groupin viesti

Pystypuiden latvapalossa tulen leviämisriski on suuri, siksi letkuryhmät päivystivät säästöpuuryhmän ympärillä silmä tarkkana. Vastaavana mestarina hääri

luonnon- ja metsänhoidon metsäasiantuntija Jouko Sarajärvi. Kulotuksen tarkoitus on tuottaa hiiltynyttä puuta vahvistamaan metsäluonnon

hyvin tehty monimuotoisuutta. Tietyt harvinaistuvat lajit, etupäässä hyönteiset ja sienet, suosivat hiiltynyttä puuta. Metsän normaalikulotuksissa palokuorma ja sitä kautta hiiltynyt massa jää paikoin vähäisemmäksi kuin säästöpuuryhmien polttamisessa syntyvä. Pystypuita polttamalla hiiltynyttä massaa saadaan metsäluontoon enemmän. ”Monet jo harvinaistuneet eliölajit suosivat hiiltynyttä puuta, jota nykymetsissä on vähän. Lähestulkoon kaikki Suomen kangasmetsät ovat jossain vaiheessa pala-

Pystypuita polttamalla saadaan enemmän hiiltynyttä massaa metsä luontoon kuin perinteisemmässä uudistusalueen kulotuksessa. neet. Kulottaminen on luonnonmukainen tapa valmistella aluetta uudistumiseen”, Sarajärvi kertoo. Sarajärven mukaan syksyinen säästöpuuryhmien kulotus antoi paljon hyvää tietoa tulen käyttäytymisestä, sammutuskaluston käytöstä ja hiiltyvän biomassan määrästä. ”Homma hoituu perinteistä kulotusta pienemmällä porukalla, se ei vaadi yhtä paljon esivalmisteluja ja on nopeampi toteuttaa. Lisäksi säästöpuiden poltossa on mahdollisuus saada eri puulajien hiiltynyttä puuta.” Jos säästöpuut ovat kuusia, niistä voi tehdä ”tekopökkelöitä”, jolloin latvapalo on pienempi ja latvuksista saadaan työmaalle lisää palomassaa. Jos palomassaa on riittävästi, polton voi tehdä kosteampaankin aikaan, jolloin tulen leviämisen riski on pienempi, eikä työväkeä tarvita niin paljon.

KULOTUS

Kulotusta tuetaan metsänparannusvaroilla Kulotuksen suunnittelukustannuksiin ja toteutukseen on saatavissa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista tukea. Myös mahdolliset vakuutukset on mahdollista rahoittaa kemeralla. Kulotuksen kustannukset ovat metsätalouden pääomatuloverotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Lisäksi kulotustalkoolaisten ylläpidon kustannuksista voi vähentää verotuksessa. Monetpalokunnat ja muun muassa Metsähallitus vuokraavat pumppuja ja muuta kulotuksessa tarvittavaa kalustoa.

Lisätietoja: www.metsavastaa.net/kulotus

Jos työmaalle halutaan enemmän palomassaa, kuusista voi tehdä ”tekopökkelöitä”. Silloin latvapalo on pienempi.

Päätehakkuualueet perinteisempiä kulotuskohteita

Perinteisempiä kulotuskohteita ovat kuitenkin metsänuudistamis- eli päätehakkuualueet. Niissä poltetaan raivauspuustoa, kantoja ja hakkuutähteitä. ”Uudistushakkuualueen kulotuksella on myös taloudellinen ulottuvuus”, Sara-

järvi huomauttaa. ”Siten saadaan vapautettua hakkuutähteisiin sitoutuneita ravinteita, jolloin ne ovat paremmin kasvien käytettävissä. Koska hakkuutähteet palavat pois, maanmuokkauskin on helpompaa, lopputulos tasaisempi ja muokkausjälki parempi. Usein kulotusalueiden uudistamismenetelmänä on äestys ja konekylvö.” Mustuneen maan ansiosta alueen lämpötalous paranee vuosiksi: kylvöalueen siementen itävyys tehostuu ja kasvuolosuhteet paranevat. Emäksinen tuhka tasoittaa luonnostaan happaman metsämaan pHtasapainoa. Tulen kanssa ei ole leikkimistä

”Jos metsänomistaja mielii kulottaa uudistamisalueensa, hyvä ennakkovalmistelu on tärkeää”, Sarajärvi tähdentää. ”Voi päätyä alueuutisiin, jos suunnittelematta tuikkaa paikat tuleen”, naurahtaa Sarajärvi, mutta vakavoituu sitten. ”Tulen kanssa ei ole leikkimistä.” ”Kulotuskohteen oikea valinta on tärkeää. Alue ei saa olla veden vaivaama. Parhaita kohteita ovat tuoreen kankaan kuusikot. Humuskerroksen on oltava sen verran paksu, että se ei pala läpi asti. Pinta-alaa on oltava vähintään pari hehtaaria ja alueen yhtenäinen ja muodoltaan selkeä, jolloin poltto ja jälkivartiointi helpottuvat. Ennen polttoa on alue raivattava ja suuret oksakasat hajotettava.” Vettä on luonnollisesti löydyttävä läheltä ja mieluiten useilta puolin kohdetta. Näin vesipumppujen letkujen vetäminen helpottuu ja nopeutuu. Vesikuoppia voidaan kaivaa lisää kaivinkoneella. Jos naapurin pystymetsä rajoittuu kulotusalueeseen, on väliin tehtävä kaivinkoneella palokuja. Palokujasta kaavitaan pohjamaa esiin, jolloin tulen eteneminen pysähtyy. ”Sytyttäminen käy helpoiten puhalluslampuilla”, Sarajärvi tietää kokemuksesta. Työväkeä on oltava riittävästi sytyttämiseen, palopesäkkeiden sammuttamiseen, pumppujen hoitamiseen ja jälkivartiointiin. ”Polttoajankohdan valinta on myös tärkeää”, Sarajärvi huomauttaa. ”Kovin märkä metsä ei pala. Tuulella ei kannata kulottaa, sillä tulen liikkeet on pystyttävä ennakoimaan. Varsinaista lupaa ei kulottamiseen tarvita, mutta aluehälytyskeskusta on asiasta informoitava.” Upea kokemus

Metsänhoitopalveluiden asiakaspäällikkö Matti Närhi sytyttämässä kulotusaluetta.

”Kulottaminen on upea kokemus ja metsäluonnolle tärkeä tapahtuma. Jos kulottaminen kiinnostaa, homman voi panna liikkeelle oman metsäasiantuntijansa kautta.” metsä groupin viesti

| 37

töitä tekijöille Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen ja Seppo Samuli

Juttusarjassa esitell ä än metsä alalle t yöllist yneitä nuoria .

Metsäala tarjoaa monenlaisia töitä. Myös nuorille. ”Kukaan ei huohota niskaan” Hakkuukoneenkuljettaja Anssi Ronkainen, 28, Keuruu

nssi Ronkainen oli yläkouluikäisenä sanonut isälleen, että voin minä sen lukion käydä, mutta sitten menen metsäkonekouluun. Yrittäjä-isä ei tuumannut muuta, kuin että juuri oman kiinnostuksen pitääkin ohjata nuoren valintoja. Nuori mies on vuodesta 2008 lähtien ollut Metsä Groupin alueyrittäjän Veljekset Lehtomäen palveluksessa. Ronkaisen perheessä on kaksivuotias poika, joka saa toukokuussa sisaruksen. Perhe muutti viime lokakuussa uuteen omakotitaloon, jota vesikattovaiheen jälkeen rakennettiin lähipiirin avustamana.

Ihan varmaa en osaa sanoa, kun en ollut edes traktorilla ajanut, ennen kuin päätin ammatistani. Yksi syy oli ehkä se, että olen aina tykännyt liikkua luonnossa.

Lukion jälkeen kävin ensin armeijan, ja sen jälkeen menin Jämsänkoskelle ammattiopistoon ja hankin hakkuukoneenkuljettajan tutkinnon. Siellä sain perustiedot tekniikasta ja koneista sekä metsien käsittelystä ja ympäristönhoidostakin. Myös huolto- ja korjaustöihin sain opetusta. Nykyisissä hakkuukoneissa on paljon tietotekniikkaa ohjaamassa työtä, mutta laitteiden ja ohjelmistojen käytettävyys on tehty mahdollisimman helpoksi. Olen pienestä pitäen ollut tietokoneiden kanssa tekemisissä, joten se puoli ei ole tuottanut ongelmia, vaikka uusia asioita aika taajaan tahtiin eteen tuleekin.

lin jo ennen valmistumista aika O ajoin töissä Veljekset Lehtomäki Oy:ssä. Kouluaikana tein lomilla myös raivaustöitä ja taimien istutusta – tekevälle töitä kyllä löytyy. En osaa olla toimettomana, ensi kertaa olen kuulemma ollut isän kanssa yötöissä kuusivuotiaana! Vakituisena koneenkuljettajana aloitin toukokuussa 2008.

Puun kaato ja käsittely on hyvin itsenäistä ja vastuullistakin työtä. Parasta on se, että saan olla aika pitkälle oman itseni herra, kunhan sovitut hommat tulevat tehtyä. Kukaan ei ole niskassa hengittämässä. Tykkään siitä, että saan olla itsekseni ja keskittyä työntekoon. Työni on vaihtelevaa, sillä jokainen työmaa on erilainen maastoltaan ja

38 |

metsä groupin viesti

puustoltaan. Harventamisessa vaaditaan erityistä tarkkuutta ja harkintaa, työllämme ja tekemillämme valinnoilla on iso merkitys metsän ja metsänomistajan kannalta. Huonosti tehty työ uutisoitaisiin nopeasti puskaradiossa. Mukavaa on huomata se, miten koko ajan oppii tekemään työnsä paremmin. Oma kehittyminen on tärkeää, ja erilaisia niksejä voi sitten viedä eteenpäin työkavereillekin. Viihdyn erittäin hyvin nykyisessä työpaikassani, meitä on täällä töissä liki kolmekymmentä henkilöä. Lehtomäet pitävät konekantansa uudenaikaisena, ja työasioiden suhteen joustetaan puolin toisin reilun pelin hengessä. Jos konetta joutuu huoltamaan kovalla pakkasella metsässä, voivat vitsit olla vähissä. Mutta varsinaiset korjuu- ja huoltotyöt teemme tietysti lämpimissä halliolosuhteissa. Puunkorjuun kausiluontoisuus voi aiheuttaa lomautusjaksoja, vaikka korjuu onkin muuttunut yhä ympärivuotisemmaksi.

Perheen kanssa touhuaminen vie isoimman osan vapaa-ajasta, ja uudessa kodissamme riittää edelleen nikkarointia. Syksyisin ja talvisin harrastan metsästystä. Kuulun hirviporukkaan, mutta metsästän myös pienriistaa.

Jos on kiinnostunut itsenäisestä ja vastuullisesta koneisiin liittyvästä työstä, viihtyy luonnossa ja sopeutuu vuorotyöhön, niin tämä homma voi olla sopiva. Työpaikkoja kyllä riittää. Metsäkoneenkuljettajien keski-ikä on aika korkea, joten työtä on varmasti tarjolla tulevaisuudessakin.

näitä kysyimme

1. Mikä toi sinut alalle töihin?

2. Millainen koulutus sinulla on?

3. Miten päädyit nykyiseen työpaikkaasi?

”Kansainvälisyyttä ja erilaisia ihmisiä” Kontrolleri Elina Alander, 29, Helsinki

aimiosta kotoisin oleva Elina haaveili jo kouluaikana pääsystä kansainvälisiin tehtäviin suomalaiseen yritykseen. Englannin rinnalle hän hankki hyvän ranskan kielen taidon lähtemällä vaihto-oppilaaksi Kanadaan ja tekemällä opintojen loppuvaiheessa töitä Pariisissa. Pääkaupunkiseudulle nuori ekonomi muutti vuonna 2010. Nyt hän odottaa avopuolisonsa kanssa remontin valmistumista ja muuttoa uuteen kotiin Helsingin Kruunuhakaan. Alander

4. Mitä teet, mikä on parasta työssäsi?

5. Mikä ei ehkä ole niin mukavaa?

Mahdollisuus kansainvälisiin tehtäviin isossa yrityksessä kiinnosti. Trainee-ohjelma, jonka kautta Metsä Groupiin tulin, antoi hyvän kokonaiskuvan yrityksestä ja auttoi hahmottamaan alaa laajemminkin. Maatalon tyttärensä tiesin sentään metsästäkin jotain.

Lukion jälkeen pääsin opiskelemaan Turun kauppakorkeakouluun kansainvälistä liiketaloutta ja yrittäjyyttä. Kielitaitoa olen hankkinut hakeutumalla erilaisiin kesä- ja harjoittelutöihin ulkomaille. Ranskan lisäksi olin töissä yhden syksyn kauppakamarilla Englannissa.

Kun olin valmistunut ekonomiksi, yksi tuttuni antoi vinkin silloisen Metsäliitto-konsernin käynnistämästä trainee-ohjelmasta, joka oli tarkoitettu hiljattain valmistuneille nuorille. Pääsin aika tiheän seulan lävitse, ja noin vuoden kestäneen ohjelman aikana tutustuin monipuolisesti konsernin toimintaan. Oltuani tovin Metsä Woodilla töissä Ranskassa, aloitin kontrollerina Metsä Boardissa Espoossa vuoden 2011 alussa.

astaan sisäisen raportoinnin tehV tävistä taloushallinnon tiimissä. Metsä Boardilla on tällä hetkellä 22 myyntikonttoria eri puolilla maailmaa, ja olen vastuussa niissä tehtävän raportoinnin ja tilinpäätösten seurannasta. Olen myös eräänlainen viestinviejä myynnin ja talousjohdon välissä. Nyt kun osaa konsernin taloushallinnon palveluista ollaan siirtämässä Puolaan, olen ollut mukana perehdytys- ja koulutustöissä. Se on tuonut uusia kiinnostavia asioita työhöni. Työkieleni on englanti, ja tehtävien kansainvälisyys on minulle tärkeää. Olen

6. Mitä teet vapaa-ajallasi?

7. Mitä sanot alalle mielivälle?

saanut mahdollisuuden kehittyä asian tuntijaksi, ja saan tehdä työtä mukavassa porukassa ja hyvässä ilmapiirissä. Uusien ihmisten kohtaamisesta saan aina hyvän mielen, ja siitä, että voin olla jollekin avuksi. Muutokset ja uuden oppiminen pitävät mielen virkeänä. Tulevaisuudelta odotan ehkä esimiestehtäviä ja mahdollisuutta kehittyä yhä vahvemmaksi asiantuntijaksi. Kelitaitoani toivon pääseväni hyödyntämään jatkossa entistä enemmän. Ajoittainen kova kiire harmittaa siksi, etten mielestäni ehdi aina perehtyä asioihin niin hyvin kuin haluaisin. Joskus joudun välittämään eteenpäin sellaisia tehtäviä, joista itsekin selviäisin, jos olisi aikaa tutkia asioita enemmän. Mutta varmaan jokaisessa työssä on omat hektiset jaksonsa – tämä on sitä työelämää!

Olen aina ollut kova liikkumaan. En kilpaile, mutta haastan mielelläni itseni. Pelaan säännöllisesti tennistä ja talvella hiihdän ja lumilautailen. Myös perheen ja ystävien kanssa pidän paljon yhteyttä. Paljon ajattelua ja pohtimista vaativan työni vastapainoksi olen aloittanut uuden harrastuksen: lähdin kokeilemaan taitojani verhoilukurssilla. On mukavaa päästä tekemään käsillään jotain konkreettista.

Jos kansainväliset työtehtävät kiinnostavat isossa suomalaisessa yrityksessä, Metsä Groupista sellaisia löytyy.

metsä groupin viesti

| 39

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ Teksti

Metsäliitto Osuuskunta täy ttä ä ensi vuonna 8 0 vuotta . Kerromme tämän vuoden lehdissä osuuskunnan merkittävimmistä vaiheista .

Sami Karppinen Kuvat Metsä Group

Puhtaaksi kuorittua paperipuuta lastataan junavaunuihin vuonna 1934.

Metsänomistajien rintama tiivistyy P Metsäliitto Oy perustettiin vuonna 1934 metsänomistajien yhteiseksi yhtiöksi edistämään pienpuun menekkiä ja kohentamaan suomalaisten metsänomistajien taloudellista asemaa. Tätä perustehtäväänsä Metsäliitto on toteuttanut lähes 80 vuotta.

40 |

metsä groupin viesti

erustamisaikana vallitsi synkkä lamakausi. Taloja ja sukuja siirtyi vanhoilta kotikonnuiltaan pois, puutavaran hinta laski parissa viikossa odottamattoman jyrkästi eikä siitä enää maksettu sellaisia hintoja, joilla olisi velkoja suoritettu ja taloja pidetty pystyssä. Tämä oli keinottelijoiden kultaista aikaa. Melkein ilmaiseksi ostettiin puuta ja ostajan kovilla ehdoilla.” Näin kuvaili Osuuskunta Metsäliiton toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen Suomessa vuonna 1934 vallinneita oloja Metsäliiton Viesti -lehdessä 25 vuotta Metsäliitto Oy:n perustamisen jälkeen vuonna 1959.

Kalkkinen kapellimestarina

Maassamme oli 1930-luvulle tultaessa jo pitkään etsitty keinoja metsänomistajien kaupallisen yhteistoiminnan järjestämiseksi. Puuta jalostava teollisuus oli sijoittunut maantieteellisesti epätasaisesti, minkä takia etenkään pienpuulle ei ollut kaikkialla menekkiä. Sielläkin missä ostajia oli, tunsivat metsänomistajat usein tulleensa petetyiksi puukaupoissaan. Kun puu ei käynyt kaupaksi tai kokemukset puukaupasta olivat huonoja, ei metsänomistajilla ollut kiinnostusta hoitaa metsiään. Paperi- ja kaivospuulle olikin löydettävä uutta kysyntää myös siksi, että metsänhoidon tasoa repaleisissa yksityismetsissä saataisiin kohennettua. Asiaa edistämään oli jo vuonna 1920 perustettu Pellervo-seuran, Suomen Metsänhoitoyhdistys Tapion, Maatalousseurojen Keskusliiton ja Maataloustuottajain Keskusliiton toimesta metsäkaupallinen keskusliike Metsänomistajain Metsäkeskus Oy. Alkuvaikeuksien jälkeen Metsäkeskuksen toiminta pääsi vauhtiin. Yhtiö vei merkittäviä määriä puuta ulkomaille, ja sen tytäryhtymien omistuksessa oli myös puunjalostus teollisuutta.

Metsänhoitaja Ilmari Kalkkisen (1892–1982) keskeinen tavoite oli hänen uransa alkumetreiltä saakka pienpuun menekin edistäminen suomalaisten metsänomistajien taloudellisen aseman ja metsänhoidon tason kohentamiseksi. Kalkkisen mielestä metsän hoidon oli kuljettava käsi kädessä puutavaran markkinoinnin kanssa. Ennen Metsäliiton toimitusjohtajana vuonna 1934 aloittamistaan Kalkkinen ennätti toimia vajaan vuoden MTK:n metsänmyyntiosaston toimitusjohtajana. Aiemmin hän oli ollut Turun ja Porin läänin lääninmetsätarkastaja, josta tehtävästä hän siirtyi vuonna 1929 Lounais-Suomen metsänhoitolautakunnan päämetsän hoitajaksi. Metsäliitto Oy:n ja vuodesta 1947 Osuuskunta Metsäliiton toimitusjohtajana Kalkkinen toimi yhtäjaksoisesti 25 vuotta. Metsäneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1943. Toimitusjohtajana Kalkkista on kuvattu suurten linjojen miehenä, eräänlaisena kapellimestarina, joka ei juuri yksityiskohtiin puuttunut. On arveltu, että Kalkkisen persoona sai vaikutteita myös hänen innostuksestaan musiikkiin. Kalkkinen toimi muun muassa Suomalaisen Oopperan johtokunnan puheenjohtajana ja Finlandia-kuoron johtajana. Hän hakeutui usein myös itse pianon äärelle erilaisissa tilaisuuksissa.

Visionääri vailla vertaa Ilman Kalkkisen rohkeita ja ennakkoluulottomia edesottamuksia ei Metsäliiton alkuvuosien nopea kehitys olisi ollut mahdollista. Hänen tehtävänä oli yhdistää metsänomistajien hajanaiset ja ostajia kohtaan epäluuloiset rivit yhtenäiseksi puukaupalliseksi rintamaksi. Lähes tyhjästä täytyi nopeasti luoda myös maan kattavapuunhankintaorganisaatio. Yritystä pidettiin yltiöpäisenä ja alkuaikoina Kalkkisen ammattitoveritkin nauroivat aikeille avoimesti. Metsänomistajien uudenlaiselle yhteistoiminnalle oli kuitenkin tilausta. Liikemiehenä Kalkkisen menestystä siivitti myös hänen kykynsä puhua innostavasti ja värikkäästi mille tahansa yleisölle. Vaikka Kalkkinen päätyi liike-elämään osin sattumien kautta, saivat kollegatkin todeta, että miehellä oli poikkeuksellinen kyky osua visioissaan oikeaan. ”Monta kertaa olemme joutuneet ihmettelemään sitä intuitiota, vainua, ennaltanäkemystä, jolla hän on osannut ennakoida tulevan markkinakehityksen suuntia”, totesi maaherra Martti Miettunen Kalkkisen jäädessä eläkkeelle vuoden 1959 päätteeksi.

metsä groupin viesti

| 41

Metsäliitto Oy merkittiin kaupparekisteriin 23. tammikuuta 1934.

Metsäliiton tulikoe

Mutta Suomen ajautuessa 1930-luvun alussa muun maailman mukana syvään lamaan joutui Metsäkeskus talousvaikeuksiin. Metsänomistajien yhteistoiminnan purjeisiin oli jälleen löydettävä uusia tuulia. Yhteismyynnit yleistyvät

Lopullinen kimmoke Metsäliitto Oy:n perustamiselle oli ollut vuoden 1933 lopulla Ranskaan vireillä ollut jättimäinen paperipuukauppa. Jo viikko yhtiön perustamisen jälkeen solmittiin Société Francaise d´Importation de Rondisin ja Metsäliitto Oy:n 90 000 pinokuutiometrin puukauppa. Tuore toimitusjohtaja Ilmari Kalkkinen luonnehti sopimusta vuosisadan kaupaksi. Metsäliitolle kauppa oli todellinen tulikoe. Ensi töikseen Kalkkinen lähetti Maataloustuottajain liitoille vetoomuskirjeen, jossa hän toivoi, että ”jokaisen valistuneen metsänomistajan pitäisi nyt koettaa hakata vaikkei muuta kuin yksi vaunun lasti n. 25–30 m3.” Tuohon aikaan hankintamiesten käsissä soivat pokasahat ja kalskahtelivat kirveet. Puiden ajo tapahtui hevospelillä, joten yksittäisten metsänomistajien hankintakaupat olivat mottimääriltään pienehköjä. Myös puiden kuoriminen käsin oli työlästä, eikä täyspuhtaan paperipuun valmistuksesta ollut kaikilla metsänomistajilla aikaisempaa kokemusta. Niinpä metrin ja seitsemän sentin mittaisia pölkkyjä jouduttiin usein kuorimaan uudestaan ennen satamaan toimittamista. Haasteista huolimatta hankinnassa onnistuttiin yli odotusten. Yhteistätahtoa löytyi ja puuta toimittivat tuhannet metsänomistajat. Kaikkiaan paperipuuta laivattiin lähes 170 000 pinokuutiometriä. Merkittävässä roolissa operaation onnistumisessa olivat metsän hoitoyhdistykset, jotka osallistuivat aktiivisesti hankintakauppojen järjestelyihin.

Hintataso nousuun Onnistunut suurkauppa ranskalaisten kanssa osoitti, että metsäkaupallisen yhteistoiminnan aika oli lopulta kypsä. Se myös loi ostajien keskuudessa uskoa Metsäliittoon, joka takasi yhtiölle hyvät lähtökohdat kasvattaa liiketoimintaansa. Metsäliiton suunnatessa puunostonsa lähes koko maahan kääntyi myös vuonna 1934 laskussa ollut puun hintataso selvään nousuun. Tavoitteessa parantaa metsänomistajien taloudellista asemaa oli otettu ensimmäinen askel. Vaikka haasteitakin riitti, muodostui pienpuun viennistä nopeasti Metsäliiton tukijalka. Ennen sotia puun hintataso kiipesi huippuunsa hakkuukaudella 1937–38, jolloin Metsäliitto myi 438 300 pinokuutiometriä puuta. Sotien jälkeen reaalihinnat laskivat ja Antero Piha kuvasi ensimmäisessä Metsäliiton Viestissä vuonna 1949 puun hintakehitystä havainnollisesti. ”Ennen (sotia) saattoi yhden paperipuukuutiometrin hinnallakaivattaa metsäojaa 16 metriä, viime hakkuukauden hinnoin se riitti vajaaseen 6 metriin – ja teollisuuden nyt tarjoamin hinnoin vain n. 3,5 metriin. Kantohintaa puolustavaa rintamaa ei totisesti perustettu hetkeäkään liian aikaisin.”

42 |

metsä groupin viesti

Pieni vire oli jo alkanut puhaltaa Lounais-Suomesta. Vuonna 1928 hyväksytyn yksityismetsälain nojalla maahan oli asetettu 18 metsänhoitolautakuntaa, joiden tehtäviin kuului muun muassa edistää yksityismetsä taloutta antamalla metsänomistajille ammattiapua metsätaloudellisissa tehtävissä. Vuoden 1929 alussa Lounais-Suomen metsänhoitolautakunnan päämetsänhoitajaksi palkattiin Ilmari Kalkkinen, joka pureutui uuteen tehtäväänsä poikkeuksellisella tarmolla. Nopeasti hän totesi, ettei metsänhoitolautakunta yksin voinut riittävästi edistää metsänomistajien asiaa, joten hän ryhtyi perustamaan metsänhoitoyhdistyksiä, joiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluisi puutavaran yhteismyyntien järjestäminen. Jo samana vuonna epävirallisia yhdistyksiä syntyi 14 kappaletta. Lounais-Suomessa saatiin aikaan myös merkittäviä yhteismyyntejä. Kalkkinen otti metsänhoito lautakunnan edustajana rohkeasti vastuuta ja neuvotteli kaupoista niin kotimaahan kuin vientiinkin. Välitystoiminta ei sitonut pääomia, sillä metsänomistajat saivat tilinsä vasta kun ostaja oli maksanut puut. Vientipuusta metsänomistajat saivat kuitenkin yleensä huomattavasti kotimaahan myytyä puuta korkeamman hinnan. Pian Lounais-Suomessa virinnyt innostus yhteismyynteihin haluttiin levittää koko maahan. Kesällä 1931 MTK:ssa pohdittiin laajempaa ratkaisua metsänomistajien kaupallisen yhteistoiminnan järjestämiseksi pienpuun markkinoimista varten, sillä metsänhoitolautakuntien pääasiallisena tehtävänä ei voinut olla puukauppojen välittäminen. Metsätalouspoliittisen valiokunnan sihteeri Onni Koskikallio jalkautui syksyllä 1932 maakuntiin edistämään metsänomistajien järjestäytymistä, johon oli haettu esimerkkiä Norjasta. Asialle saatiin innostunut vastaanotto, ja MTK:n yhteyteen perustettiin alkuvuodesta 1933 metsänmyyntiosasto, jonka toimitusjohtajaksi valittiin ainutlaatuisen puukaupallisen koke muksensa ansiosta Ilmari Kalkkinen. Puunhankinta organisoitiin metsänhoitoyhdistysten kautta, joten niiden perustamista jatkettiin vauhdikkaasti.

Pidä penkit puhtaana! Hanki nyt istuinsuojat

Metsä Groupin logolla!

Istuinsuojatarjous! Perusmalli 2 kpl:tta 49,00 a Metsäliitto oli vuonna 1939 jo tunnettu merkittävänä puunviejänä. Marraskuun lopussa alkanut talvisota pakotti yhtiön kuitenkin keskittämään liiketoimet kotimaan markkinoille ja polttopuun toimittamiseen.

Metsäliitto Oy syntyy

Metsänmyyntiosasto sai puuta välitettäväkseen huomattavia määriä. Osa kotimaisesta teollisuudesta suhtautui kuitenkin sen tarjoamaan puuhun nihkeästi, joten katseet suunnattiin vientimarkkinoille. Nopeasti vastassa oli kuitenkin uusi ongelma. Ulkomaiset ostajat vaativat nimittäin etumaksuille takuita, joita pankit eivät olleet halukkaita antamaan. MTK:ssa katsottiin, ettei myyntijärjestö voinut kantaa vastuuta etumaksuista, vaan vientikauppoja varten olisi perustettava oma yhtiönsä, jonka riskillä kauppoja tehtäisiin. Ennen joulua 1933 MTK:n metsänmyyntiosasto laati ehdotuksen Metsäliitto Oy:n perustamisesta vientikauppoja hoitamaan, ja 16. tammikuuta 1934 MTK:n valtuuskunta hyväksyi yhtiön perustamisen. Metsäliitto Oy merkittiin kaupparekisteriin tammikuun 23. päivänä vuonna 1934. Osuuskuntamallikin oli yhtiötä perustettaessa ollut esillä, mutta käytännön syistä yhtiömuodoksi oli valittava osakeyhtiö. Sen osakepääoma oli 100 000 markkaa ja omistajina 50 osaketta merkinnyt MTK:n säätiö, 49 osaketta merkinnyt MTK sekä yhden osakkeen merkinnyt maanviljelijä, filosofian maisteri Lauri Palojärvi, josta tuli yhtiön johtokunnan puheenjohtaja. Toimitusjohtajaksi palkattiin Ilmari Kalkkinen. Yhtiöjärjestyksen mukaan Metsäliitto Oy:n tarkoituksena oli toimia ensi sijassa metsänhoito yhdistyksiin kuuluvien maanviljelijöiden metsän myynnin ja metsäntuotteiden myynnin järjestämiseksi siten, että kaupat hintojen ja muiden ehtojen puolesta tulevat myyjille edullisiksi.

– soveltuu esim. henkilö-/pakettiautoihin, joissa on niskatuki.

Turvatyynymalli 2 kpl:tta 59,00 a – soveltuu penkkeihin joissa sivuturvatyyny.

Leveä etuistuinmalli 35,00 a/kpl – soveltuu pakettiautojen kahden istuttavaan penkkiin. Traktorimalli 24,50 a

– soveltuu istuimiin, joissa matala selkänoja. Istuinsuojissa on brodeerattuna Metsä Groupin logo.

Etupenkille Istuinsuojilla auton penkit on helppo pitää siisteinä. Suojat saa kätevästi paikalleen ja yhtä helppoa on ottaa ne pois. Takapenkille Valmistamme suojia myös auton takapenkille. Takaistuinsuojan hinta 50 m/kpl. Pyydä mittausohje ennen tilausta. Saat kaavakkeen myös netistä (www.bellabit.fi). Materiaali Väri: tummanharmaa. Materiaali on kestävää, vettä ja likaa hylkivää enstexiä. Suojat voi pestä 60-asteisessa vedessä.

Kaikkiin hintoihin sisältyy alv 24 % sekä toimituskulut! HETI! Tilaukset myös netistä. Viite MG Viesti 1/2013. TILAA 040 151 0200

Lisätiedot puhelimitse tai netistä.

Romolantie 23, 82500 KITEE 040 151 0200 info@bellabit.fi www.bellabit.fi

BRODEERAUKSET • Yritysten logot • Irtomerkit • Yritys/ mainostekstiilit

metsä groupin viesti

| 43

Pohjoinen puu jalostetaan Kemissä Metsä Boardin vientivaltiksi

Kemin tehtaille toimitetaan puuta vuosittain 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Suuri osa puusta tuodaan junalla.

44 |

metsä groupin viesti

liiketoiminta-alueet Teksti

Asta Hirvonen Kuvat Tuomo Ylinärä

Metsä Boardin Kemin tehtaalla valmistetaan etenkin Pohjois-Amerikassa suosittua aaltopahvipakkausten pintakartonkia eli valkopintaista laineria. Pohjois-Suomen metsistä saadaan tehtaalle laadukasta raaka-ainetta.

ammikuisena päivänä pakkanen on Kemissä kipakka ja tuuli navakka. Ulkona vallitsevista hyisistä olosuhteista ei ole kuitenkaan tietoa Metsä Boardin kartonkitehtaalla, jossa pohjolan kuningatar, Polar Queeniksi ristitty kartonkikone, käy kuumana puskiessaan kartonkia myyntiin. Viime vuosina tehdyt investoinnit niin kartonkitehtaaseen kuin vieressä sijaitsevaan Metsä Fibren sellutehtaaseen ovat virittäneet perinteikkäät yksiköt hyvään iskuun. ”Metsä Group on investoinut Kemin tehtaisiin viime vuosien aikana merkittävästi”, tehtaita johtava Jari Tikkanen iloitsee. ”Kartonkitehtaalle investoitiin uusi päällystysasema, ja sellutehtaalla uusittiin kaustisointi- ja vesilaitokset. Tehdas on nyt teknisesti erittäin hyvässä kunnossa ja tulevaisuuden usko luja.” Puunjalostusteollisuudella on Kemissä pitkät perinteet. Sellunkeitto alkoi Pajusaaressa

Kemin tehtaita johtava Jari Tikkanen ja kartonki tehtaan tuotepäällikkö Panu Räsänen iloitsevat siitä, että tehtaisiin on investoitu voimakkaasti.

liki sata vuotta sitten, kartonkitehdas vietti pari vuotta sitten 40-vuotisjuhliaan. Yhdessä yksiköt muodostavat yhden Metsä Groupin suurimmista tehdasintegraateista, joka tuottaa yhteensä yli 1 700 tonnia sellua ja pakkauskartonkia päivässä. Tehtailla on ollut yhteinen tehtaanjohtaja nyt viisi vuotta. ”Integraattimalli sopii tänne hyvin, sillä tehtaat ovat täysin riippuvaisia toisistaan. Sellutehtaan tuotannosta suurin osa menee raakaaineeksi kartonkitehtaalle, ja kasvava kartongin kysyntä taas heijastuu sellun kysyntään”, Tikkanen selvittää. Integraatti on merkittävä alueellinen työllistäjä. ”Sellutehtaalla on töissä 200 henkilöä ja kartonkitehtaalla 100. Välillisesti työllistämme kuitenkin paljon enemmän, sillä jo yksin puun korjuu ja kuljetus työllistävät noin 700–800 henkilöä.”

Kartongista kolmannes Pohjois-Amerikkaan Pakkauskartongin kysyntä on pysynyt vakaana talouden taantumasta huolimatta. Tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Kysyntä kasvaa nopeimmin kehittyvillä markkinoilla, mutta kasvu jatkuu myös perinteisillä markkinoilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kemin tehtaalla valmistettavasta kartongista 95 prosenttia menee vientiin. Suurin markkina on PohjoisAmerikassa, jonne viennistä menee kolmannes. ”Ajoksen satamasta lähtee joka kolmas viikko rahtilaivallinen pakkauskartonkia valtameren yli”, Tikkanen sanoo. Kemissä valmistetaan niin kutsuttua lainerikartonkia, jota käytetään aaltopahvipakkausten pintamateriaalina. ”Laineria näkee paljon markettien hyllyillä. Sitä käytetään kestokulutustavaroiden, kuten elektroniikan ja lelujen, sekä päivittäistavaroiden, kuten ruokajalosteiden, virvoitusjuomien sekä tuoreiden hedelmien ja vihannesten, pakkauksissa”, tuotepäällikkö Panu Räsänen kertoo. ”Usein esimerkiksi myytävät suklaapatukat tai perunalastupussit ovat aaltopahvipakkauksissa, jotka auttavat myymälöitä tavaranhallinnassa.” metsä groupin viesti

| 45

Metsä Board on maailman johtava päällystettyjen valkopintaisten lainerikartonkien tuottaja. Sitä voi nähdä vaikkapa kaupoissa, joissa tuotteita on esillä aaltopahvipakkauksissa ja -telineissä.

Kartonki- ja aaltopahvipakkaukset ovat suosittuja muun muassa lujuutensa ja keveytensä vuoksi. Ympäristöystävällisyys on valtti etenkin Keski-Euroopan markkinoilla. Metsä Board valmistaa kaikki kartonkinsa puhtaasta ensi kuidusta, ja tuotteet täyttävät tiukimmatkin elintarviketurvallisuutta koskevat määräykset.

Merkkituotevalmistajien suosiossa Kartongin kysynnän kasvaessa ovat kasvaneet myös asiakkaiden laatuvaatimukset. Metsä Board teki jo 1990-luvulla viisaan päätöksen nostaa Kemin tuotannon jalostusastetta. Kartonkikoneelle asennettiin päällystysyksikkö ja aloitettiin päällystetyn valkopintaisen lainerikartongin valmistus. Samalla luovuttiin perinteisen ruskean kartongin valmistuksesta. Nykyään Metsä Board on maailman johtava päällystettyjen valkopintaisten lainerikartonkien tuottaja. Kemin tehtaan tuotannosta enää 30 prosenttia on päällystämätöntä kartonkia. ”Päällystetyn lainerikartongin painatus-

minaisuudet ovat todella hyvät, värit ja tekso tit toistuvat siinä tarkasti. Sen vuoksi sitä käytetäänkin monien merkkituotteiden, kuten tunnettujen olut- ja viinimerkkien pakkauksissa”, Räsänen sanoo. Vuonna 2011 asennetun päällystysosan jälkeen kartonkikoneella valmistetaan kaksoispäällystettyä kartonkia. ”Kaksoispäällystyksen ansiosta kartongin pinta on sileämpi ja kiiltävämpi, mikä parantaa kartongin painettavuutta entisestään. Loppukäyttäjän brändi saadaan näin entistä paremmin näkyviin.” Tehtaanjohtaja Tikkanen on syystäkin tyytyväinen. ”Tuotekehitys on taannut tehtaamme kilpailukyvyn. Meillä on nyt oikeat tuotteet.” Uudet kaksoispäällystetyt tuotteet ovat olleet markkinoilla reilun vuoden, ja asiakkailta on saatu laatuparannuksesta myönteistä palautetta.

Pohjoisen puu takaa laadun Kemin kartongit valmistetaan pääasiassa pohjoisen tiukkasyisestä havupuusta ja koivusta.

Tuontipuuta tehtaalla ei käytetä lainkaan. ”Havukuitu antaa kartongille pakkauksissa tarvittavan lujuuden, koivu puolestaan hyvät painettavuusominaisuudet ja pinnan sileyden”, Räsänen sanoo. Kemin kartonki- ja sellutehtaalle tulee päivässä 150 rekka-autokuormallista vastaava määrä puuta. Iso osa puusta tulee junakyydillä. Vuodessa tehdas nielee puuta 2,7 miljoonaa kuutiota. Kemin tehtaalla onkin iso merkitys Pohjois-Suomen puunhankinnalle. ”Pohjoinen puu jalostetaan lähellä”, Kemin hankintapiirin piiripäällikkö Jarkko Parpala muistuttaa. ”Puun keskikuljetusmatka tehtaalle on noin 190 kilometriä.” ”Kuitupuulle, varsinkin koivulle, on täällä kysyntää koko ajan.” Myös tehtaanjohtaja Tikkanen vakuuttaa pohjoisen puulle riittävän käyttöä. ”Uskon, että tehtaan piipusta tulee höyryä vielä 20 vuoden päästäkin, ei tänne muuten olisi näin merkittäviä investointeja tehty.”

Alizaynt ehtaan kiinteistö, koneet ja laitteet myytiin Metsä Board myi tammikuun lopulla Ranskassa sijaitsevan Alizayn tehtaan kiinteistön, koneet ja laitteet Conceil Général l’Eure:lle 22 miljoonalla eurolla. Ostaja aikoo myydä Alizayn tehdasalueen sekä siellä olevat koneet ja laitteet edelleen yhdelle tai useammalle muulle toimijalle. Alizayn omaisuuden myynti ei vaikuttanut

46 |

metsä groupin viesti

Metsä Boardin liikevaihtoon, eikä sillä ollut merkittävää vaikutusta operatiiviseen tulokseen. Myynnistä kirjattiin noin 16 miljoonan euron positiiviset kertaluonteiset erät Paper and Pulp -liiketoiminta-alueen liiketulokseen. Kertaluonteisista eristä vuoden 2012 viimeisen neljänneksen liiketulokseen kirjattiin 11 miljoonan euron arvonalentumisen peruutus IFRS5:n mukaisesti

ja vuoden 2013 ensimmäisen neljänneksen liiketulokseen viisi miljoonaa euroa myyntivoittoa ja varausten peruutuksia. Metsä Board lopetti Alizayn tehtaan sellu tuotannon vuonna 2010 ja paperituotannon alkuvuonna 2012 osana yhtiön strategista rakennemuutosta paperin tuottajasta kannattavaksi kartonkiyhtiöksi.

liiketoiminta-alueet Teksti

Hanne Mäkelä Kuvat Metsä Tissue

Leipomisessa ja ruoanlaitossa Serla on nyt SAGA Metsä Tissuen leivin- ja ruoanlaittopaperivalikoima y htenäistyi vuoden alussa yhden tuotemerkin, SAGAn alle. Ulkomailla jo asemansa vakiinnuttanut SAGA on nyt kuluttajien saatavilla myös Suomessa, missä leivin- ja ruoanlaittopaperituotteita on tähän saakka myyty Serla-tuotemerkillä.

skomme leivin- ja ruoanlaittotuotteissa yhteen maailmanlaajuiseen brändiin, jonka avulla voimme avata uusia ovia myös suomalaisille kuluttajille”, markkinointijohtaja Jenni Kujala Metsä Tissuen Baking & Cooking -liiketoimintayksiköstä kertoo. ”SAGA on ollut Suomessakin tarjolla ammattilaisille jo vuosia, mutta tämän muutoksen myötä SAGA-tuotteet tulevat myös kuluttajien saataville.” Vaikka leivin- ja ruoanlaittopapereiden tuote merkki muuttuu, niin tuttu tuotevalikoima säilyy ennallaan tai jopa paranee. Esimerkiksi eväspussien ja tuorekelmun laatua on parannettu, ja Metsä Tissue tuo suomalaisten kuluttajiensaataville kokonaan uuden tuotteen: SAGA Kokkausarkin. ”Serla on liittynyt Suomessa erityisen vahvasti leivontaan, mutta SAGAn myötä

teemme selkeän aluevaltauksen myös ruoanlaittoon”, Kujala sanoo. Esimerkiksi kahdessa eri koossa saatava SAGA Kokkausarkki soveltuu muun muassa pannulla paistamiseen, aromi kypsennykseen vesihauteessa ja uuniin. Innovatiivinen pakkaus helpottaa kotikokkia, kun arkin saa pakkauksesta kahdella sormella ja arkki asettuu pellille tai vuokaan näppärästi ilman rullautumista. Paperin käyttö ruoanlaitossa auttaa pienentämään ruokahävikkiä ja vähentämään rasvan käyttöä.” Tuotteiden lisäksi SAGA tarjoaa runsain mi toin reseptejä, tietoa ja vinkkejä sagacook.com -sivustolla. Vinkkien avulla niin ammattilaiset kuin kotikokitkin voivat tehdä helposti herkullista ja terveellistä ruokaa. Vaikka leivin- ja ruoanlaittopaperituotteissa Serla muuttuu SAGAksi, niin tutut,

ympäristöystävälliset ja laadukkaat Serla-pehmopaperituotteet löytyvät kauppojen hyllyistä myös tulevaisuudessa.

SAGA-tuotteissa yhdistyvät monipuolisesti Metsä Groupin osaamisalueet: Metsä Tissuen valmistamiin ja jalostamiin papereihin on käytetty Metsä Fibren sellua ja pakkauksiin Metsä Boardin kartonkia.

metsä groupin viesti

| 47

liiketoiminta-alueet Teksti

Leena Salminen Kuvat Metsä Fibre

Metsä Fibre kulkee jatkuvan parantamisen tiellä Metsä Fibre on jo vuosia matkannut jatkuvan parantamisen tiellä. Taivalta ovat siivittäneet systemaattinen vuosisuunnittelu, tavoitteelliset mittarit ja suorituskyvyn jatkuva seuranta.

htiön toiminnan kehittäminen vaatii jatkuvaa panostusta määriteltyihin avaintavoitteisiin. Tuotannon osalta avaintavoitteet ovat liittyneet tuotantotehokkuuteen, käytettävyyteen, kustannustehokkuuteen, turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen. Toimiva kokonaisuus rakentuu erilaisista paloista. ”Yhtiömme toimintaa ohjataan prosessijohtamismallin mukaisesti. Lisäksi käytössämme on tavoitejohtaminen, jonka avulla parannamme organisaatiomme suorituskykyä”, tuotantojohtaja Ismo Nousiainen kertoo. Metsä Fibren johto määrittelee vuosisuunnittelun yhteydessä strategiset avaintavoitteet,

48 |

metsä groupin viesti

jotka jalostetaan vuosisuunnitelmaan painopistealueiksi. Tavoitteet jyvitetään edelleen tehtaille, prosesseille, osaamiskeskuksille ja jokaiselle henkilölle yhtiössä. ”Haluamme, että jokainen metsäfibreläinen tietää oman toimintansa vaikutukset ja tavoitteensa, joiden kaikkien on tuettava yhtiön perustehtävää ja strategiaa. Tavoitteiden tulee olla haastavia, mutta myös saavutettavissa olevia”, Nousiainen sanoo. ”Jokainen pystyy seuraamaa omien tavoitteidensa toteutumista ja tuloksia. Näin hänellä on mahdollisuus vaikuttaa osaltaan toimintamme parantamiseen.” Hyvinä esimerkkeinä viime vuonna Metsä Fibressä saavutetuista tuloksista on tuotanto tason parantaminen ja jokaisella neljällä

tehtaalla saavutettu uusi vuosituotantoennätys.

Tuotantoon lisää potkua Metsä Fibren tehtaiden käytettävyys on jo tällä hetkellä hyvä. Kuitenkin kuluvana vuonna yhtiössä kiinnitetään erityistä huomiota tehtaiden käytettävyyden edelleen parantamiseen. ”Kehittämämme johtamismalli perustuu vahvasti ennakoivaan työhön. Pystyimme alentamaan laskennallisia tuotannonmenetyksiä Keittimessä – keskimmäisessä noin 40 000 sellutonnin verran. Määrä vastaa tornissa – haketettu puu jatuotantoa”, valko lähes yhden tehtaan kuukauden lipeä muhivat useita tunteja, Nousiainen kiittelee. ja hake muuttuu massaksi. Ennakoivaan työhön panostaminen ja kustannustehokas toiminta löytyvät yhtiön avaintavoitteiden joukosta tänäkin vuonna. Metsä

Jatkuvan parantamisen tie on tuottanut hyviä tuloksia: viime vuonna kaikilla Metsä Fibren tehtailla tehtiin uusi vuosituotantoennätys.

Fibressä investoidaan vuosittain tuotantotehokkuutta parantaviin kohteisiin. Yhtiö hyödyntää sekä Metsä Groupin että omia resursseja. Tästä esimerkkinä ovat investoinneissa ja suurkorjauksissa tehtävät yhteishankinnat. ”Olemme laatineet tehtaille elinkaarisuunnitelmat, joiden perusteella kehitämme niiden toimintaa pitkäjänteisesti. Suunnitelmat ohjaavat myös investointien ja suurkorjauksien kohdentamista. Viime vuonna toteutimme Raumalla haihdutuskapasiteetin noston ja Äänekoskella kasvatettiin kuivauskoneen kapasiteettia.”

Moniosaajasta syväosaajaksi

”Tehtaamme ovat ympäristösuorituskyvyltään alan johtavia. 98 prosenttia käyttämästämme energiasta on uusiutuvaa energiaa. Kestävä kehi tys on osa päivittäistä toimintaamme”, tuotanto johtaja Ismo Nousiainen kertoo.

Ismo Nousiainen painottaa henkilöstön osaamisen vaikutusta tuotantotehokkuuteen. Henkilökunnan koulutus ja kehittäminen onkin jatkuvaa. ”Nyt keskitymme syvälliseen prosessiosaamiseen monitaitoisuuteen perustuvan toimintamallin kehittämisen jälkeen. Myös ennakoivaan turvallisuustyöhön on panostettu voimakkaasti ja tuloksekkaasti.” ”Asenteisiin vaikuttaminen vaatii paljon työtä ja vahvaa sitoutumista asiaan. Oman henkilökuntamme lisäksi haluamme sitouttaa myös tehtailla työskentelevät

yhteistyökumppanimme nolla tapaturmaa -kulttuuriin”, Nousiainen kertoo.

Tunnustus kannustaa jatkamaan Metsä Fibren jatkuvan parantamisen matkalta löytyy huippuhetkiä. Viime vuoden sellun tuotantoennätysten lisäksi vuoden teemana olleen mäntyöljyn tuotannossa tahkottiin uusi komea vuosiennätys. Erinomaiset tulokset ovat osoitus henkilökunnan sitoutumisesta ja tahdosta saavuttaa asetetut tavoitteet. ”Voitimme vuoden lopussa Suomen Laatupalkintokilpailun 2012 ja Vuoden laatuinnovaatiokilpailun suurten yritysten sarjassa. Saimme laatupalkinnon kaikkien aikojen korkeimmalla kokonaispistemäärällä. Tämä on merkittävä tunnustus pitkäjänteiselle toiminnan kehittämistyöllemme. Prosessijohtamiseen perustuva toimintamalli ja henkilöstön osaaminen saavat näin kiitosta”, Nousiainen toteaa ylpeänä. Nousiainen kertoo havusellun kulutuksen kasvaneen globaalisti viime vuonna, ja että Metsä Fibrellä on yhä enemmän asiakkaita Kiinassa. ”Olemme kilpailukykyinen toimija, mistä viennin kasvu Kiinaan on yksi osoitus. Jatkamme matkaamme valitulla tiellä.” metsä groupin viesti

| 49

liiketoiminta-alueet Teksti

Heli Harri ja Ari Känsäkoski Kuvat Hans Koistinen

Talon kantavat kattorakenteet ovat Metsä Woodin Kertopuuta.

Puurakentamista, korkeaa teknologiaa ja innovaatioita Arkkitehti Juha Pulkkinen sanoo, että oman talon suunnitteleminen ja rakennuttaminen on haastavaa mutta äärimmäisen antoisaa.

”Suomalaisille puun käyttö rakentami sessa pitäisi olla geeneissä”, arkkitehti Juha Pulkkinen sanoo.

50 |

metsä groupin viesti

uha Pulkkisen omakotitalo Kauniaisissa on ainutlaatuinen yhdistelmä puurakentamista, high tech -ratkaisujaja innovaatioita. Pulkkinen kertoo käyttäneensä talossaan ratkaisuja, joita hänelle olitullut mieleen vuosien aikana, mutta joita kukaan ei ollut koskaan kysynyt ja joita hän ei ollut uskaltanut esittää asiakkaille. Talo on alun perin Tiilikeskuksen tyyppitalo, joka peruskorjattiin ja korotettiin toisella kerroksella vuonna 2006. Se on monessakin mielessä koetalo, jossa on hyödynnetty korkean teknologian ratkaisuja kuten itsensä peseviä ikkunoita, erityistiiviistä rakennetta ja varaavia tiiliseiniä. Puun käyttö laajennuksessa oli luontevaa.

Talon kantavat kattorakenteet ovat Metsä oodin Kertopuuta, ja ne ovat näkyvissä sekä W sisätilassa että pitkissä räystäissä. Pulkkinen harrastaa purjehdusta, ja tämä teema näkyy kattokannakkeiden vaijerirakenteissa, purje valaisimissa sekä purjeveneen maston käyttämisessä parvekkeen kaiteena. Julkisivuissa on käytetty Metsä Woodin Kuningaspaneelia. ”Kuningaspaneeli oli juuri tuolloin tullut uutena tuotteena markkinoille, ja kiinnostuin siitä kovasti. Kokemukseni siitä ovat olleet myönteiset. Se on antanut julkisivulle toivottua jämäkkyyttä ja ryhtiä”, Pulkkinen toteaa. Kuningaspaneeli on valmistettu pohjoismaisesta, hitaasti kasvaneesta kuusesta. Se on

Puun käytön osaamista pitää nostaa. modernisti erilainen, ja sillä on helppo tuoda näyttävyyttä ulkoverhoukseen. Kuningaspaneeli myös säilyttää ulkonäkönsä, muotonsa ja mittansa paremmin kuin perinteinen panelointi. Puun käyttö sekä rakennuksen kantavana rakenteena että pintaverhouksena sisällä ja ulkona on tuonut jo materiaalina lämminhenkisyyttä. Kertopuuta on käytetty myös talon sisäportaissa, kiinteässä kirjahyllyssä ja valaisinratkaisuissa. Puu- ja vaijerirakenteiden käyttö yhdistettynä valaistukseen on mahdollistanut korkeiden huonetilojen rakentamisen.

Kuningaspalkki antaa julkisuvulle jämäkkyyttä ja ryhtiä.

Näköalapaikka pääkaupungin rakentamiseen Juha Pukkinen työskenteli Helsingin rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaosaston päällikkönä sekä yliarkkitehtina 1999–2012. Viime elokuussa hän jäi osa-aikaeläkkeelle ja siirtyi kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle. ”Vuodet yliarkkitehtina olivat hyvin motivoivia. Se oli todellinen näköalapaikka Helsingin rakentamiseen, sillä käytännössä kaikki rakennusluvat kulkivat oman pöydän kautta, pientalo luvat omalla päätöksellä ja isommat rakennusluvat rakennuslautakunnan esittelijän roolin myötä. Sain nähdä pääkaupungin rakentamisen kehittymisen ja pääsin myös vaikuttamaan siihenomalta osaltani”, Pulkkinen kertoo.

Rakennusmateriaalien käyttö oikein ja oikeissa paikoissa Arkkitehdille ja myös rakennustarkastajalle eri rakennusmateriaalien käyttö ja niiden tuntemus ovat tärkeitä. Perusmateriaalien eli lasin, betonin, tiilin, teräksen ja puun käyttö oikein ja oikeassa paikassa on keskeinen osa ammatti taitoa. Arkkitehdin työssä alan aktiivinen seuraaminen ja materiaalien tuntemus on keskeistä. ”Meille suomalaisille puunkäytön pitäisi olla geeneissä, metsähän on kautta aikojen ollut meille luontainen ympäristö”, Pulkkinen sanoo. ”Puun käyttö Suomessa on kuitenkin vielä kuin hiomattoman timantin omistamista. Paljon enemmän olisi tehtävissä, kunhan vain jalostusastetta nostetaan ja osaamista kehitetään.” ”Esimerkiksi liimapuun käytössä meillä on paljon kehitettävää, jos haluamme olla puupuolen high tech -maa. Puun käytössä riittää vielä paljon haasteita niin arkkitehtien, rakennesuunnittelijoiden kuin puuteollisuudenkin tietotaidon kehittämiseksi.”

Juha Pulkkisen purjehdusharrastus näkyy kattokannakkeiden vaijerirakenteissa. metsä groupin viesti

| 51

liiketoiminta-alueet

Lambin pieniä, suuria rakkaustarinoita Viime syksynä Lambi keräsi Facebook-tykkääjiltään pieniä, suuria rakkaustarinoita. ”Tämä oli toinen kerta, kun keräsimme ja painoimme kuluttajien tarinoita paperille. Saimme yli 1 000 tarinaa, joista olemme painaneet noin 50 Lambin WC- ja talouspaperirulliin”, Lambin brändijohtaja Camilla Tjellström kertoo. Tarinat kertovat todellisesta elämästä iloineen ja suruineen: teinirakkaudesta, ensitreffeistä ja vuosikymmenien yhdessäolosta. Myös tarinoita arkipäivän romantiikasta ja äidinrakkaudesta on painettu rullille. Papereihin painetut tarinat ovat herättäneet keskustelua, ja ne ovat saaneet myös paljon kiitosta. Rakkaustarinakampanja toteutettiin yhtä aikaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Lambi-rakkaustarinoita saa kaupoista ainakin vielä alkukevään ajan.

Kesätöitä yli 1 000 uorelle n

Biolämpölaitoksen ansiosta Kerto-tehtaan ja Lohjan alueen hiilidioksidipäästöt pienenevät 40 000 tonnia vuodessa.

Metsä Group tarjoaa reilut 1 000

Lohjan biolämpölaitos vihittiin käyttöön

kesätyöpaikkaa eri alojen opiskelijoille. Kesätyöpaikoista noin 700 on Suomessa. Lisäksi lähes 200 nuorelle tarjotaan tilaisuus lyhytaikaisempaan työharjoitteluun. Kesätöitä on tänäkin vuonna tarjolla erilaisissa tehtävissä tuotanto laitoksilla ja monenlaisissa asiantuntijarooleissa. Kesätyöntekijät työskentelevät vakituisen henkilöstön sijaisina lomakaudella. Kesätyössä nuori pääsee tutustumaan oman opiskelualansa työtehtäviin käytännössä ja kokeilemaan, millaisissa tehtävissä voisi itse tulevaisuudessa työskennellä. Kesätyöjakso on myös oiva tilaisuus näyttää omaa osaamistaan.

52 |

metsä groupin viesti

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen vihki Lohjan uuden biolämpölaitoksen käyttöön 7. tammikuuta. Metsä Groupin Lohjan Kerto-tehtaan yhteyteen rakennetulla biolämpölaitoksella on merkittävä rooli alueen energiahuollolle, sillä se tuottaa lämpöä Lohjan kaukolämpöverkkoon sekä prosessihöyryä Metsä Woodin Kerto-tehtaalle yhteensä noin 160 000 MWh vuodessa. Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan totesi vihkiäisissä, että Lohjan biolämpölaitos tukee erinomaisesti konsernin tavoitetta parantaa tuotantolaitosten energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. ”Metsä Group on merkittävä bioenergian tuottaja ja käyttäjä. Jo tällä hetkellä yli 80 prosenttia koko konsernin käyttämistä polttoaineista on puupohjaista. Biolämpölaitoksen avulla Metsä Woodin Kerto-tehtaan ja

Lohjan alueen hiilidioksidipäästöt pienentyvät noin 40 000 tonnilla vuodessa.” Biolämpölaitoksella on myös tärkeä rooli Kerto-tehtaan kilpailukyvyn parantamisessa, koska suurin osa aiemmin käytetystä kivihiilipohjaisesta lämmöntuotannosta korvataan biolämmöllä. Biolämpölaitos hyödyntää polttoaineena tehtaan sivutuotteita, niitä täydentävää metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita. Myös liikenteen hiilidioksidipäästöt Lohjan alueella pienentyvät. Vuoden alussa käyttöön otettu biolämpölaitos oli noin 17 miljoonan euron yhteishanke. Laitoksen rakennuttajana toimi Lohjan Biolämpö Oy, jonka osakkaat ovat Lohjan Energiahuolto Oy Loher (49 %), Metsäliitto Osuuskunta (46 %) ja Ääneseudun Energia (5 %).

metsasaatio.fi

Metsä Wood mukana Kevätpuutarhamessuilla Helsingissä Metsä Woodin piharakentamisen tuotteet ovat esillä Helsingin messukeskuksen Kevätpuutarhamessuilla 11.–14. huhtikuuta. Messuosastolla voi tutusta kevään tuoteuutuuksiin ja perinteisiin piharakentamisen suosikkeihin. Samaan aikaan messukeskuksessa järjestetään myös OmaKoti, OmaMökki ja Sisusta -messut. Metsä Woodin tuotteisiin voi tutustua osastolla 6d79. Tervetuloa!

Lisätietoja: Kevätpuutarha-messut: web.finnexpo.fi Metsä Woodin pihatuotteet: www.metsawood.fi/piha

Serla mukana ehkäisemässä nuorten syrjäytymistä Serla on mukana Tukikummien järjestämässä Nuorten hyväksi -kampanjassa ja lahjoitti 100 000 euroa nuorten syrjäytymistä ehkäisevään työhön. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön suojeleman hankkeen tarkoituksena on kerätä varoja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä herättää yhteiskunnallista keskustelua ja mielenkiintoa nuorten arkea kohtaan. ”Serla haluaa kannustaa ihmisiä tekemään pieniä hyviä tekoja lähipiirissään. 2011–12 järjestimme Hyvä teko -kampanjan, jonka avulla tuimme valittuja kohteita yhteensä 50 000 eurolla. Yhteistyö Tukikummien kanssa on vuoden 2013 hyvä tekomme”, Metsä Tissuen toimitusjohtaja Mika Joukio kertoo. Tukikummien kautta Serla tukee taloudellisesti Suomessa asuvia hädänalaisessa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Serlan antama tuki menee lyhentämättömänä heidän tilanteensa ja elinolojensa parantamiseen. Avustuksia myönnetään vain kustannuksiin, joita ei saada katettua muualta, kuten opiskelun, kouluttautumisen ja harrastusten välittömiin kustannuksiin tai esimerkiksi matkakuluihin isovanhempien tai etävanhemman tapaamiseksi. Etusijalla ovat yhden vanhemman perheessä olevat lapset ja nuoret. Kertaluonteisen avustuksen suuruus on ollut 200–2 000 euroa.

Tässä maassa osataan ja halutaan hoitaa metsiä. Sillä tavoin kasvaa puuta, jolle löytyy ottajia ympäri maailman. Puukauppojen yhteydessä kerätään vapaaehtoinen menekinedistämismaksu, jolla Metsäsäätiö tekee suomalaista metsäelinkeinoa tunnetuksi ja edistää puun käyttöä. Menekinedistämismaksu on 0,2 % puukaupan arvosta. Keskivertopuukaupassa se on tukkipuun verran rahaa.

Lisätietoja Tukikummien toiminnasta löytyy osoitteesta www.tukikummit.fi ja tietoa Nuorten hyväksi -kampanjasta osoitteesta www.nuortenhyvaksi.fi. metsä groupin viesti

| 53

uudessa tehtävässä Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli

Lakiasiat vaihtuivat liikkeenjohtoon Varatuomari Esa Kaikkonen aloitti Metsä Woodin toimialajohtajana 5. helmikuuta. Loikka konsernin lakiasiainjohtajan tehtävistä puutuoteteollisuuden ruoriin ei ollut niin pitkä kuin voisi kuvitella. Esa Kaikkonen tuli konserniin töihin vuonna 1998,

Millainen johtamistapasi on?

silloisen Metsä-Serlan palvelukseen. Takana oli oikeustieteen opintoja kotimaan lisäksi Englannissa ja Hollannissa, lyhyt työrupeama asianajotoimistossa sekä vuoden auskultointijakso käräjäoikeudessa. Parin vuoden kuluttua hän siirtyi emoyhtiön lakiasiainosastolle ja vuonna 2003 sen johtoon. Konsernin johtoryhmän jäsen 43-vuotias Kaikkonen on ollut vuodesta 2008.

Luotan tiimityöhön, jossa toiminnalle asetetaan saavutettavissa olevat selkeät, vaativat mutta realistiset tavoitteet, joiden toteutumista myös seurataan. Pyrin kuuntelemaan enemmän kuin puhumaan. Korostan johtamisessa myös vastuunkantoa – eli sitä, että annetut tehtävät hoidetaan huolellisesti loppuun saakka. Lisäksi välittömän palautteen antaminen on tärkeää. Konsernin arvojen mukainen toiminta heijastuu ajattelussani, koska olen niiden mukaisesti tottunut tekemään työtä aikaisemminkin. Luotettavuuteen, yhteistyöhön ja uudistumiseen perustuvaa toimintatapaa arvostavat niin henkilöstö kuin asiakkaatkin.

Mikä sai sinut siirtymään Metsä Woodin toimialajohtajaksi? Minulla ei ole tapana kieltäytyä uusista haasteista. Kun nyt vielä kiinnostava sellainen tuli eteen, en tarvinnut pitkää mietintäaikaa päättää tarttua tarjoukseen. Olen ollut aina kiinnostunut liiketoiminnasta ja sen kehittämisestä. Haluan tuoda omaa osaamistani ja ajatteluani Metsä Woodiin. Olen saanut olla mukana konsernin johdon kanssa luotsaamassa Metsä Groupia sellaiseksi kuin se tänään on. Näin olen päässyt seuraamaan läheltä myös eri liiketoiminta-alueiden toimintaa ja niiden kehittymistä. Uskon, että pitkäaikainen tausta konsernissa antaa hyvät lähtökohdat uuteen tehtävään.

Millaisena näet metsäteollisuuden tulevaisuuden? Metsäteollisuus on tulevaisuuden ala, joka jalostaa tehokkaasti ja kestävästi huipputuotteita uusiutuvasta raaka-aineesta. Luotan metsäteollisuuteen ja Metsä Groupiin myös biotalouden suunnannäyttäjinä. Tulevaisuuden megatrendit tukevat selvästi alan näkymiä. Metsä Groupin voimakkaan rakennemuutoksen seurauksena konsernilla on vahvat fokusalueet, joihin keskitymme. Puutuoteteollisuus on yksi niistä. Metsä Wood haluaa tarjota asiakkailleen lisäarvoa tuottavia, korkealaatuisia tuotteita ja ratkaisuja. Haluamme olla kumppani, joka valitaan kerta toisensa jälkeen. Tunnen luonnollisesti vastuuta siitä, että pääosin omistajakunnaltamme hankittava tukkiraaka-aine jalostetaan resurssitehokkaasti korkealaatuisiksi tuotteiksi sekä markkinoidaan ja myydään asiakkaille maailmanlaajuisesti.

54 |

metsä groupin viesti

Miten työsi toimialajohtajana on alkanut? Pyrin mahdollisimman nopeassa tahdissa tutustumaan tarkemmin liiketoimintaamme ja asiakkaisiimme, jotta saan muodostettua kokonaiskuvan Metsä Woodin tilanteesta. Haluan päästä selville siitä, mitä tuotantolaitoksillemme kuuluu sekä millaista on markkinoinnin ja myynnin arki. Asiakkailta haluan kysyä, mitä he meiltä kumppanina odottavat. Metsä Woodissa on paljon hyvää osaamista ja vahvaa sitoutumista. Tästä on hyvä lähteä yhdessä eteenpäin omaan tekemiseen keskittyen. Olen valmiina tuleviin haasteisiin.

Kerro perheestäsi ja harrastuksistasi. Meillä on vaimoni kanssa kaksi lasta, 15-vuotias tytär ja 12-vuotias poika. Myös parsonrussellinterrierimme on luettava lähes perheenjäseneksemme. Harrastan monipuolisesti liikuntaa ja luen mahdollisimman paljon. Minulla on isäni kanssa yhteinen hiihtoharrastus, ja kun hän täytti tammikuussa 75 vuotta, päätimme kiinnittää pitkästä aikaa numerolapun rintaan ja osallistua Finlandia-hiihtoon helmikuun loppupuolella.

.fi

nyt ver k sa os

Tutu

Miltäsäntälläinen ratkaisu lannoit näyttäisi?

Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi • metsänlannoitus.fi