Mg viesti 3 2013

M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I omistajajäsen- ja sidosryhmälehti 3/2013

Metsäasiantuntija Ville Pulkka:

Taimiturva on huoleton tapa uudistaa metsä s. 16 puumarkkinat

metsät

jäsenet

METSÄ BOARD

Syksyn puukaupalla on hyvä lähtötilanne. s. 14

Miten hoitotyön omavalvonta tehdään? s. 20

Hanki metsäsuunni­ telma loppuelämäksi! s. 26

Husumin laineri­ kartonki avaa uusia mahdollisuuksia. s. 48

a! uutt

Metsäni, otetaanko taiMiturva kasvusi turvaksi?

Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenenä saat parhaan asiantuntemuksen metsäsi koko elinkaarelle.

Uusi Taimiturva-palvelu varmistaa, että metsäsi alkaa tuottaa heti alusta lähtien. Palvelu sisältää maanmuokkauksen, taimet ja niiden istutuksen, tarkastuskäynnin, uudistamisraportin, tarvittaessa täydennysviljelyn, varhaishoidon takuuhintaan, metsävakuutuksen ja vakuuden siitä, että taimikko on luovutushetkellä keskimäärin 1,3 metriä, huippukuntoinen ja tiheys tavoitteen mukainen. Tämä, jos mikä on helppoa, riskitöntä ja tuottavaa metsäomaisuuden hoitoa. Kysy lisää metsäasiantuntijaltasi tai tutustu palveluun osoitteessa metsagroup.fi. Metsä group. MetsäoMaisuutesi hoitaja.

PÄÄKIRJOITUS M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I

Laatua ja tehokkuutta

oMISTajajäSEn­ ja SIdoSryHMälEHTI 3/2013

M

Metsäasiantuntija Ville Pulkka:

TaIMITURva ON hUOlETON TaPa UUdISTaa METSÄ s. 16 puumarkkinat

metsät

jäsenet

metsä BOarD

Syksyn puukaupalla on hyvä lähtötilanne. s. 14

Miten hoitotyön omavalvonta tehdään? s. 20

Hanki metsäsuunni­ telma loppuelämäksi! s. 26

Husumin laineri­ kartonki avaa uusia mahdollisuuksia. s. 48

130904_Viesti_3_13_repro.indd 1

5.9.2013 9.10

Kannessa: Ville Pulkan mukaan Taimiturva on saanut hyvän vastaanoton.

Sivu 16

Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

64. vuosikerta.

Julkaisija Metsäliitto Osuuskunta www.metsagroup.fi Päätoimittaja REETA KAUKIAINEN reeta.kaukiainen@metsagroup.com Toimituspäällikkö Sirkku Vanhatalo sirkku.vanhatalo@metsagroup.com Toimitusneuvosto satu holm-jumppanen, Riikka Joukio, Juha Jumppanen, Jussi Linnaranta, Juha Mäntylä, markku paananen Toimitus Postiosoite PL 10, 02020 METSÄ Käyntiosoite Revontulenpuisto 2, 02100 ESPOO Osoitteenmuutokset Jäsenten osoitteet: puhelin 01046 54234, 01046 54239 telefax 01046 54401 jasenpalvelut@metsagroup.com Muut osoitteet: puhelin 050 598 8720 mgviestin.osoitteenmuutokset @metsagroup.com Ilmoitusmarkkinointi Riitta Antinmäki puhelin 0500 311 711

Ulkoasu www.both.fi Kirjapaino PunaMusta Painos 125 000

PEFC/02-31-151

etsä Groupin alkuvuosi on sujunut odotustemme mukaisesti. Toisen neljänneksen tuloskehitystä tuki erityisesti puutuoteteollisuuden kausiluonteisesti vahva sesonki. Konsernin liiketulos on parantunut tasaisesti vuoden 2011 lopusta lähtien. Kolmannella vuosineljänneksellä liiketuloksen arvioidaan olevan edellistä neljännestä heikompi, mikä johtuu liiketoiminnan kausiluonteisuudesta, erityisesti­ puutuoteteollisuudessa, sekä yleisestä ­suhdannetilanteesta.

Markkinoiden epävarmuudesta huolimatta luotamme liiketoimintamme menestymiseen myös vaikeassa markkinaympäristössä. Keskittymiseen perustuva strategiamme toimii hyvin. Olemme markkinajohtaja yksityismetsien puukaupassa, keskeisten tuotteidemme – ­sellun, kartongin ja pehmopapereiden –­ kysyntä on vakaa, ja tehostamistoimenpiteiden myötä asemamme puutuoteteollisuudessa on vahvistumassa. Papereiden­ markkinatilanne on edelleen vaikea, mutta tähän haasteeseen olemme vastanneet muun muassa aloittamalla kevyiden täysvalkaistujen lainerikartonkien tuotannon Husumin tehtaalla Ruotsissa.

”Suomi elää metsistä” -sanonta pitää edelleen paikkansa, vaikka myös metsäteollisuusyhtiöt ovat siirtäneet osan tuotannostaan pois Suomesta lähemmäs kasvavia markkinoita. Suomella on edelleen monia vahvuuksia, jotka puhuvat kotimaisen tuotannon puolesta. Näitä ovat muun muassa koulutettu työvoima, kehittynyt infrastruktuuri, vahva tutkimus- ja kehitys­ yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä tietysti metsät, joiden tarjoama uusiutuva raaka-aine voidaan jalostaa huipputuotteiksi niin kuluttajien, teollisuuden kuin koko yhteiskunnan käyttöön.

Menestyvä vientiteollisuus on suomalaisen hyvinvoinnin peruspilari. Korkealaatuinen uusiutuva raaka-aine, osaaminen ja tehokkaat tuotantoprosessit ovat puolestaan Metsä Groupin menestyksen peruspilareita nyt ja tulevaisuudessa. Tuotteemme perustuvat kestävästi hoidetuista metsistä saatavaan raaka-aineeseen, jonka käyttö erilaisissa pakkauksissa, kuluttajatuotteissa ja rakentamisessa sekä energiantuotannossa kasvaa edelleen maailmantalouden myllerryksestä huolimatta.

Suuntamme on oikea. Määrätietoisella työllä ja kilpailukyvystä huolehtimalla olemme jatkossakin metsäteollisuusyritysten kärjessä, kuten olemme lähes 80-vuotisen taipaleemme aikana monta kertaa osoittaneet.

Espoossa 6. syyskuuta 2013 KARI JORDAN PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Luotamme liiketoimintamme menestymiseen myös vaikeassa markkinaympäristössä.

Paperi Galerie Fine Silk 90 g/m² Palaute Metsagroupinviesti@metsagroup.com

metsä groupin viesti

| 3

viesti 3/2013

Metsuri Teuvo Palonen taimikon perkaustöissä Uuraisilla. Hänen työmaaltaan keräämät koealatiedot ovat tärkeä osa hoitotöiden laadunvarmistusketjua. Sivu 20

4 |

metsä groupin viesti

14 ”Syksyn puukaupalla on hyvä lähtötilanne.”

Juha Mäntylä metsäjohtaja, Metsä Group

28 Hyödynnä Metsäverkon mahdollisuudet.

42

Joutsenon sellutehtaan uusi polysulfidi valloittaa markkinoita.

26

PÄÄKIRJOITUS

VINKKIPALSTA

METSÄT

3 Kari Jordan

19 S aimme ensimmäisen

16 k annessa:

Pääjohtaja

Metsä Group

LYHYESTI 7 Henkilökuvassa

Janne Nissinen 8 uutisia

TULOS 1 2 Metsä Groupin

tulos toiselta vuosineljännekseltä

PUUMARKKINAKATSAUS 1 4 Juha Mäntylä

Metsäjohtaja Metsä Group

­sukkahousuvinkin!

HYVIN TEHTY 3 2 M etsälaidun kuntoon

konevoimin

töitä tarjolla 36 Ville Rannos ja Timo

Riikonen kertovat työstään

KOLUMNI 35 ­Ahti Fagerblom nergia- ja ilmastopäällikkö E Metsäteollisuus ry

Pasi Salonen (vas.) tilasi metsäasiantuntija Seppo Viitasen kautta uuden metsäsuunnitelman, johon hänen erityistoiveensa kirjattiin tarkasti mukaan.

Taimiturva takaa huolettoman metsänuudistamisen 20 M iten omavalvonta

tehdään metsurin työmaalla 22 metsänhoitoa

kehitetään aktiivisesti

JÄSENET 24 H allintoneuvoston

jäsen Jukka Lappalainen esittelyssä 26 Pasi Saloselle metsä-

suunnitelma loppuelämäksi 28 H yödynnä Metsäverkon

mahdollisuudet

LIIKETOIMINTAALUEET 42 Joutsenon sellutehtaalla

alkoi kesällä polysulfidin valmistus 45 M itä kaikkea

Metsä Boardin kartonkiin pakataankaan?

48 H usumin tehdas aloitti

jälleen lainerikartongin tuotannon 50 M etsä Wood keskittyy

omiin vahvuuksiinsa 52 Lambi tarjoaa vähän

pehmeämpää elämää 54 S aga on keittiösi

tuhattaituri

kertomuksia metsästä 38 metsänomistajat

mukaan suurteollisuuteen

metsä groupin viesti

| 5

Kiikarissa erinomainen vakuutus!

Metsänomistaja, tarkkaile vakuutusturvaasi.

Jos työskentelet omassa metsässäsi, työeläke- ja tapaturmavakuutukset kannattaa ottaa Melasta.

Kiinnostuitko?

lyhyesti Teksti

Outi Lahdenmäki Kuva Sampsa Geijer

Henkilö­k uvassa-palstall a tapa amme omista ja jäseniä ja toimihenkilöitä

Laaja kattaus asiantuntemusta Yhtenäisenä Metsä Groupina toimiminen on selkeyttänyt toimintaa, parantanut yhteistyötä ja päällekkäisyyksiä on purettu. Hankintapiirillä se näkyy positiivisena asiantuntijuuden merkityksen kasvuna ja myös siinä, että omistajajäsenet kokevat olevansa voimakkaasti suomalaisen toimijan kumppani.

Metsäasiantuntijoidemme osaamiseen metsänomistajat voivat luottaa, oli kyse tarkoituksenmukaisten metsän käsittelymuotojen valitsemisesta, monikäytöstä tai talousmetsän rinnalle perustettavasta METSO-kohteesta. Metsäala kehittyy jatkuvasti, siksi huolehdimme kouluttautumisesta.

Metsänomistajilla on Metsä Groupissa ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana omaa osuuskuntaansa ja asioitaan koskevassa päätöksenteossa: paikallisesti merkittävä voimavara ja yhteistyökanava on piiritoimikunta. Parhaimmillaan toimikunnan tekemiä aloitteita käsitellään osuuskunnan päättävissä hallintoelimissä asti.

Yhteistyöllä ja osaamisella onnistumme jatkossakin.

Janne Nissinen Piiripäällikkö Joensuun hankintapiiri

metsä groupin viesti

| 7

lyhyesti Teksti

Susanna Siira Kuva Metsä Group

METSÄ­OMAISUUTESI ­­ HOITOPALVELUT

Metsän- ja luonnonhoito

• Metsänhoidon suunnittelu ja ­toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsätuhojen torjunta • Luonnonhoito ja vapaaehtoinen ­suojelu

Puukauppa ympäri Suomen

• Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenne • Bonukset • Jäsenetusopimus

Tavoitteena yhä vastuulli­ sempi metsäteollisuus Metsä Group on etujoukoissa luomassa suomalaisesta metsäteollisuudesta yhä vastuullisempaa. Se oli mukana, kun metsäteollisuusyritykset kokoontuivat viime keväänä laatiakseen suunnitelman kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Kesän kynnyksellä

Osuuskunnan jäsenedut

• Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu • Veroneuvonta • Sukupolvenvaihdos • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

Metsä Group.

Metsäomaisuutesi hoitaja.

8 |

metsä groupin viesti

Metsäteollisuus ry julkisti ympäristö- ja vastuullisuusstrategiansa, johon sisältyi myös kymmenen­ sitoumusta aina metsän hoidosta loppu­ tuotteiden ympäristökuormitukseen saakka.

Hankkeen tarkoituksena oli löytää yhteiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet alan ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä sekä linjata työn painopistealueet.

Strategia jaettiin kolmeen osaan: innovatiivisten ja ekologisesti kestävien tuotteiden ja ratkaisujen tarjoaminen, ympäristövaikutusten hallinta ja energia- ja materiaalitehokkuus sekä luonnonvarojen käytön ja suojelun edistäminen.

Metsä Group oli jo kaksi vuotta aiemmin asettanut omat tavoitteensa muun muassa raaka-aineensa sertifioidun puun osuuden kasvattamiseksi. Konserni on kahtena viime vuonna ylittänyt tavoitteensa ja saavuttanut yli 80 prosentin osuuden. Nyt myös muut alan yritykset sitou-

tuivat tähän samaan tavoitteeseen. ”Oma vastuullinen toiminta ei enää riitä, vaan vastuullista toimintaa edellytetään myös yhteistyökumppaneilta koko arvoketjussa”, työryhmässä Metsä Groupia edustanut Kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio kertoo. ”Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys ovat keskeisessä asemassa, niissä metsäteollisuus on selkeästi edelläkävijä. Myöskään vuoropuhelun tärkeyttä keskeisten sidosryhmien kanssa ei voi korostaa liikaa.”

Metsäteollisuus on ollut jo vuosikymmeniä biotalouden edelläkävijä uusiutuvien raaka-aineiden, kierrätettävien lopputuotteiden ja tehokkaan materiaalikierrätyksen ansiosta. Strategiatyön myötä metsäteollisuusyritykset halusivat tuoda paremmin esiin alan aseman edellä­ kävijänä ympäristö- ja vastuullisuuskysymyksissä, niin että jokainen meistä voi kuluttajana tehdä yhä vastuullisempia valintoja.

Uusi mittauslaki ei aiheuta suuria muutoksia Kesällä voimaan tullut uusi laki puutavaran mittauksesta­ ei vaikuta merkittävästi Metsä Groupin toimintaan. ­Toimintatapojamme ei ole tarvetta muuttaa, koska ne ovat olleet tähänkin saakka uuden lain mukaisia. ”Juridisesti keskeisin muutos on se, että

metsäenergia tulee virallisesti lain piiriin – tosin siirtymäaika kestää vuodenvaihteeseen”, Puunhankinnan terminaalipäällikkö ja Mittaportti Oy:n toimitusjohtaja Timo Saarentaus sanoo. ”Uusi laki selkeyttää monia asioita, esimerkiksi mittausosapuolten välillä sovittavat asiat on määritelty tarkemmin. Mittausmenetelmien kehittäminen ja uusien käyttöönotto helpottuvat, kun niiden hyväksyttämiskäytännöt muuttuivat. Lisäksi ajanjakso, jonka kuluessa mittaustulokseen tyytymättömän on vaadittava virallista mittausta, pidentyi lain myötä 14 päivään”, Saarentaus poimii esimerkkejä.

Saarentaus oli tiiviisti mukana lain valmistelussa metsäteollisuuden edustajana. Laki turvaa jalostamattoman puun mittauksessa käytettävien menetelmien, laitteiden toiminnan ja mittaustulosten luotettavuuden. Lakia

sovelletaan määrän mittaamiseen, kun määritellään puun kauppahintaa, työmittauksen ollessa palkan maksuperuste ja maksettaessa yrittäjälle urakointimaksua. ”Puutavaran mittaajan tehtävä on valvoa omaa mittaustulostaan, ja kerätyt kontrollitiedot on tallennettava viranomaistarkastusta varten”, Saarentaus sanoo ja huomauttaa, että näin on toki toimittu tähänkin saakka. ”Metsä Groupissa yksityismetsistä pystykaupalla ostetun puun mittaa lähes joka työmaalla hakkuukoneen kuljettaja. Puun painoon perustuva kuormainvaakamittaus on yleistynyt energiapuun lisäksi myös kuitupuulla. Tehtailla tehtävä mittaus puolestaan perustuu yhä useammin otantaan. Sen hyvä puoli on se, että otannassa määritettävät muuntoluvut perustuvat kyseisen ajankohdan olosuhteisiin. ­Varsinkin, jos säätila on ollut poikkeuksellinen, otanta on hyvä mittaustapa.”

Piiritoimistoja uusissa osoitteissa Lappeenrannan ja Seinäjoen piiritoimistot ovat muuttaneet. Lappeenrantalaiset löytyvät Rakuunamäeltä entisestä oikeustalosta osoitteessa Väinö Valveen katu 2. Löydät perille, kun ajat Valtakadun portista Rakuunamäelle, toimisto on ensimmäisessä isossa punatiilirakennuksessa vasemmalla.

Seinäjokelaiset puolestaan muuttivat­kaupungin toiselle puolelle Itikanmäelle, osoitteeseen Itikanmäen­ katu 3 – lähemmäs keskustaa kuitenkin.

Lappeenrannan piiritoimiston palve­ luneuvoja Eeva-Liisa Saunila, metsä­ asiantuntijat Antti Stranius ja Janne Helo toivottavat omistajajäsenet ter­ vetulleiksi uusiin tiloihin muuttanee­ seen toimistoon.

NIMITYKSET Metsätalousinsinööri Tomi Tasanen, 31, aloittaa 1. lokakuuta Turun hankintapiirin piiripäällikkönä. Tasanen tuli vuonna 2005 puukauppa- ja metsäpalveluiden metsäasiantuntijaksi ja on ollut viimeisen vuoden Lohjan, Turun ja Rauman hankintapiirien sovellusasiantuntija.

Uudet metsäasiantuntijat Puukauppa- ja metsäpalveluiden

­ etsäasiantuntijoiksi on viime lehden m ­ilmestymisen jälkeen nimitetty: Antti Karttunen

(28.2.2014 asti) Puh. 0500 132 049 Harjavalta, Nakkila ja Ulvila itä Lauri Lähteenmäki

(sijainen 15.7.2014 asti) Puh. 050 598 8938 Äänekoski pohjoinen Kirsi Nuutinen

(sijainen 30.9.2015 asti) Puh. 050 598 8450 Joroinen Eetu Orsjoki

(sijainen 31.1.2014 asti) Puh. 0500 295 114 Pieksämäki pohjoinen (Jäppilä) Simo-Otto Saarela

Puh. 040 715 2019 Juva itä ja Puumala itä

metsä groupin viesti

| 9

lyhyesti Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli

Pirjo Summanen viihtyy monipuolisessa tehtävässään, ja kanssakäyminen jäsenten kanssa on hänelle mieluisaa.

Uusi jäsenpalveluvastaava esittelyssä Pirjo Summanen aloitti toukokuussa jäsenpalveluvastaavana Espoossa. Hän ehti olla liki 20 vuotta emäntänä miehensä kotitilalla Puumalassa, kunnes päätti lasten vartuttua teini-ikään päivittää kauppaopistoaikaista osaamistaan ja lähteä töihin tilan ulkopuolelle.

M

etsäasiat ovat Pirjo Summaselle tuttuja jo pikkutytöstä asti, sillä hän oli muun muassa apuna silloin, kun puuta haet­­­­­­tiin metsästä tien varteen. ”Ja kun menin ensimmäistä kertaa tulevan puolisoni H ­ eimon kotiin viikonloppuvierailulle, propsimetsäänhän sitä lähdettiin”, ­Summanen nauraa.

Kun Summanen oli päättänyt palata työelämään tilan ulkopuolelle, hän suoritti työn ohessa puolitoistavuotisen taloushallinnon tutkinnon vuonna 2011. Sen jälkeen­hän työllistyi toimistonhoitajan sijaiseksi Metsä Groupin Mikkelin hankintapiirille. Seuraava askel oli siirtyä pääkonttorin jäsenpalvelutiimin jäseneksi. ”Päätöstä lähteä töihin Espooseen helpotti se, että olimme hiljattain ostaneet sijoitusmielessä asunnon Helsingistä. Perhe tuki minua hienosti: 13-vuotias Juho sanoi 10 |

metsä groupin viesti

tietäväisenä, että työn perässä täytyy joskus muuttaa, ja 15-vuotias Nea sanoi olevansa iloinen puolestani. Uusi elämäntilanne vaatii tietysti kaikkien sopeutumista.”

Kanssakäyminen jäsenten kanssa ­mieluisaa

Summanen kertoo viihtyvänsä monipuolisessa tehtävässään, kanssakäyminen omistajajäsenten kanssa on mieluisaa. ”Olen työskennellyt asiakaspalvelussa aiemminkin ja vastailen mielelläni jäsenten kysymyksiin. Kun esimerkiksi saan jostain asiasta harmistuneen jäsenen taas tyytyväiselle mielelle, tunnen siitä itsekin mieli­ hyvää. Jäsenten puheluihin vastaamisen lisäksi työhöni kuuluu monia muita tehtäviä, kuten jäsenrekisterin ylläpitoa ja metsäreskontraan liittyvien asioiden hoitoa.” ”Vaikka Mikkelin piiritoimistolla Metsäliitto Osuuskunnan perusasiat tulivatkin

tutuiksi, opiskeltavaa uudessa tehtävässä riittää. Ruotsin kielen kertaaminen alkoi elokuussa”, Summanen sanoo. Työnantaja on tuttu sitäkin kautta, että Summasten tila on ollut metsänhoitosopimusasiakas heti siitä lähtien, kun siihen tilaisuus tarjoutui.

Summasilla on vielä kolme hevosta, joista perheen naiset ovat pääsääntöisesti­ huolehtineet. Nyt kun tytärkin on viikot­ opiskelemassa Mikkelissä, hevosten ­koh­­­­­­talo­­ on harkinnassa. ”Itse en niinkään välitä kouluratsastuksesta, mutta ratsastan mielelläni maastossa”, Summanen kertoo.

Pojan lasketteluharrastus on vienyt vanhemmatkin rinteeseen, ja pari vuotta sitten puolisot aloittivat yhdessä golfin pelaamisen. ”Pääkaupunkiseudulla ­­­­­olen toistaiseksi harrastanut vain lukemista iltaisin ja tutustunut uuteen asuinkaupunkiini.”

Voitokkaita näyttelyvieraita Kiuruvedellä pidettiin heinäkuussa ”VILJO ­Vil­­­­­jelijän konemessut”. Metsä Groupin osastolla järjestetyn arvonnan pääpalkintona oli SM-moottorisahataitelija Timo Nevalaisen tekemä kotka, jonka voitti Seija Nevalainen Kiuruvedeltä. Metsurin työpäivän voitti Pauli Mönkkönen Kaavilta.

Seinäjoella heinäkuussa järjestetyssä ­Farmari-maatalousnäyttelyssä Metsä Groupin osaston arvonnassa metsurin työpäivän voitti Pekka Kopola Piippolasta.

Metsäasian­tuntija Jani Laukkanen toimitti moottori­ sahalla työstetyn­­­kotkan Seija Nevalaiselle.

Tule tapaamaan meitä!

Pääkaupunkiseudun palvelutoimisto neuvoo metsänomistajia Revontulenpuisto 2:ssa Espoon Tapiolassa. Uusissa tiloissa syksyn aikana vieraileva osallistuu Metsämessu-lippujen (Messukeskuksessa 22.–24.11.) ja 100 euron arvoisen lahjakortin arvontaan.

Palvelutoimistossa voi hoitaa jäsenasioita, tehdä puukaupat ja tilata metsänhoitopalveluita.

Tulossa on teemaillat ainakin sukupolvenvaihdoksesta ja Metsäverkosta – seuraa ilmoittelua verkkosivuiltamme. Sovi tapaamisesta palvelu-

toimistoon metsäasiantuntija Marja-Liisa Riipi­ sen kanssa, puh. 01046 54286 tai ­marja-liisa. riipinen@metsagroup.com.

Metsänomistajia palvelevat myös toimistomme Tampereen (puh. 01046 23210) ja Oulun (puh. 040 164 0000) keskustoissa sekä sata muuta toimistoamme ympäri Suomen. Tietoa tapahtumistamme ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.metsagroup.fi > palvelut metsänomistajille. Tervetuloa ­käymään!

15% Olethan jo hyödyntänyt Pää-

omabonuksen 15 prosentin alennuksen? Jos sijoitit viime vuonna A-lisäosuuksiimme, sait oikeuden­ Pääomabonukseen.

Sen myötä sinulla on tänä tai ensi vuonna mahdollisuus hankkia A-lisäosuuksia puukauppatuloillasi lisää samansuuruinen määrä 15 prosentin alennuksella – maksamme sen puolestasi.­ Tutustu Pääomabonuksen ­ehtoihin osoitteessa www.metsagroup.fi.

Palautetta odotellaan! Lähetä

meille marraskuun loppuun mennessä palautetta ja juttuideoita, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin ar­­­ vonnassa. Lähetä postisi yhteys­ tietoineen osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, Toimitus, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com.

Päätoimittajalta

Palvelua ja itsepalvelua Erilaisten julkisten ja yksityisten palvelujen sähköistyminen lähti vauhtiin 90-luvulla ja sittemmin kehitys on ollut nopeaa. Hyviä ­esimerkkejä ovat pankkien ja verottajan palvelut: laskut voi maksaa verkossa tai kännykällä ja verokortin tilaaminen netistä sujuu kädenkäänteessä. Useimmat meistä hoitavat yhä enemmän asioita verkossa – ostamme tuotteita verkkokaupasta, ilmoittaudumme jumppa­tunnille tai varaamme lomamatkan.

Sähköiset palvelut ovat hivuttautuneet arkeemme huomaamattamme, ja monet niistä ovat jo lähes korvaamattomia. Ehkä parasta e-palveluissa onkin juuri niiden nopeus ja helppous ja se, ettei niiden käyttö ole aikaan tai paikkaan sidottu. Verkkopalvelut ovat käytössä kellon ympäri, useimmat myös mobiilisti.

Palvelujen saatavuus, nopeus ja vaivattomuus sekä tietojen ajantasaisuus ovat avainasioita myös Metsä Groupin omistajajäsenille tarjottavissa sähköisissä palveluissa. Metsäverkko-palvelu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia hallinnoida omaa metsäomaisuutta, päivittää metsäsuunnitelmaa, ylläpitää metsäverokirjanpitoa ja koota tiedot näppärästi metsätalouden veroilmoitusta varten.

Palvelu on samalla tietopankki, josta löytyy aina ajantasaiset tiedot omista osuussijoituksista, puukaupoista ja metsänhoitotöistä.

Verkkopalvelussa voi myös testata esimerkiksi eri toimen­piteiden vaikutuksia metsän kasvuun ja metsästä saatavaan tuottoon.

Jos Metsäverkko ei ole vielä tuttu, sitä voi ja kannattaa käydä testaamassa verkko­ sivuillamme. Kehitämme palvelua jatkuvasti, jotta se vastaisi entistä paremmin käyttäjien tarpeita. Itsepalvelujen lisääntyminen ei ­kuitenkaan merkitse henkilökohtaisen palvelun vähenemistä. Metsäasiantuntijamme ovat käytettävissä entiseen tapaan.

Itsepalvelun ja palvelun sopiva yhdistelmä­ mahdollistaa metsäomaisuuden entistä tehokkaamman hoidon ja hallinnan. Jokainen Metsä Groupin omistajajäsen voi valita itselleen parhaiten sopivan palvelukokonaisuuden.

Reeta Kaukiainen viestintäjohtaja Metsä Group

metsä groupin viesti

| 11

konsernin tulos

Toinen neljännes odotusten mukainen Strategian määrätietoisen toteutuksen, pitkäjänteisen kehittämisen ja tehostamistoimien ansiosta konsernin liike­ tulos ilman kertaluonteisia eriä on parantunut tasaisesti vuosineljännekseltä toiselle vuoden 2011 lopusta lähtien.

Metsä Groupin tulos

Tammi–kesäkuun tulos • Liikevaihto 2 502 miljoonaa euroa (1–6/2012: 2 531 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä liikevaihto tammi– kesäkuussa oli 2 501,7 miljoonaa euroa (1–6/2012: 2 530,8 milj. euroa). Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 182,7 miljoonaa euroa (116,9).

Liike­tulosta paransivat taivekartongin ja valko­pintaisen kraftlainerin toimitusmäärien kasvu sekä lyhytkuitusellun ja kemihierteen hinnan nousu. Pehmo- ja ruoanlaittopaperin liiketulos vahvistui selvästi myyntimäärien kasvun ja kustannusrakennetta keventäneiden muutosten myötä. Lisäksi liiketulosta paransi suljettujen ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden pienentyminen noin 11 miljoonalla eurolla.

Vuoden toisen neljänneksen liikevaihto oli 1 240,5 miljoonaa euroa, kun viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla liikevaihto oli 1 246,9 miljoonaa euroa. Liiketulos oli 93,7 miljoonaa euroa (63,9). ”Vuoden toinen neljännes toteutui odotustemme mukaisesti. Sen tuloskehitystä

Metsä Groupin

Puunhankinta ja ­metsäpalvelut • Liikevaihto tammi–kesäkuussa 815,1 miljoonaa euroa (1–6/2012: 789,0) • Liiketulos 15,2 miljoonaa euroa (11,3) • Toisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 392,2 miljoonaa euroa (4–6/2012: 384,8) • Liiketulos 7,7 miljoonaa euroa (5,3)

12 |

metsä groupin viesti

tuki erityisesti puutuoteteollisuuden kausi­ luonteisesti vahva vuosineljännes, mutta kolmannella neljänneksellä kausivaihtelun vaikutus on tyypillisesti päinvastainen.

Sellun, kartongin ja pehmopapereiden kysynnän osalta tilanne on vakaa. Papereiden markkinatilanne jatkuu vaikeana”, pääjohtaja Kari Jordan sanoo. ”Markkinaympäristön krooninen epävarmuus vaikeuttaa vientiyritysten toimintaa­ja vaikuttaa kielteisesti tuotteiden ja palveluiden kysyntään. Tässä tilanteessa onkin ensiarvoisen tärkeää, ettei teollisuudelle aseta enää lisärasitteita ja että jo päätettyjä rasitteita puretaan”, ­Jordan toteaa.

Metsä Groupin liiketuloksen ilman kerta­luonteisia eriä arvioidaan kausiluonteisuuden, erityisesti puutuoteteollisuudessa, sekä yleisen suhdannetilanteen takia olevan vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä heikompi verrattuna vuoden toiseen­ neljännekseen.

Kotimaassa puukauppa oli koko alkuvuoden edellistä vuotta hieman vilkkaampaa. Kantohinnat nousivat havutukin osalta kevään mittaan, mutta kuitupuun hinta pysyi vakaana. Puun korjuu ja toimitukset sujuivat suunnitellusti. Tammi– kesäkuussa puuta toimitettiin yhteensä 15,5 miljoonaa kuutiometriä (16,0).

Kaikkia puutavaralajeja ostettiin­ aktiivisesti. Toisella vuosineljänneksellä kysyntä painottui kesäkorjuukelpoisiin leimikoihin. Suurin kysyntä oli tukkivaltaisilla uudistus-

183 miljoonaa euroa (117). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät 183 miljoonaa euroa (107).

• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä 130 miljoonaa euroa (71). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja 131 miljoonaa euroa (61).

Huhti–kesäkuun tulos • Liikevaihto 1 241 miljoonaa euroa

(4–6/2012: 1 247 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 94 miljoonaa euroa (64). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät 89 miljoonaa euroa (62).

• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä 73 miljoonaa euroa (53). Sisältäen kertaluonteiset erät tulos ennen veroja 69 ­miljoonaa euroa (51).

kohteilla, mäntykuitupuulla sekä energiapuulla.

Kotimaassa kesäkorjuukelpoisten leimikoiden kysyntä jatkuu hyvänä kaikkien puutavaralajien osalta. Myös metsänomistajan itse korjaamalla puulla on kysyntää.

• Liiketulos ilman kerta­luonteisia eriä 16,1 miljoonaa euroa (16,3)

• Toisen vuosineljänneksen liikevaihto 260,2 miljoonaa euroa (4–6/2012: 249,4) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 11,8 miljoonaa euroa (12,1) Rakentamisen tuotteiden myynti

Puutuotteet • Liikevaihto tammi–kesäkuussa 475,7 miljoonaa euroa (1–6/2012: 471,2)

vilkastui päämarkkinoilla sesongin vuoksi, ja niiden kysyntä jatkui­ vireänä Euroopan ulkopuolella.

Myös vanerituotteiden kysyntä kasvoi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Sellun kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa.

hieman nousevan. Hintatason arvioidaan olevan suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla.

Papereiden markkinatilanne jatkuu vaikeana. Päällystämättömän hienopaperin sekä päällystetyn paperin toimitusmäärien arvioidaan kolmannella neljänneksellä olevan suunnilleen edellisen neljänneksen tasolla. Merkittäviä hinnanmuutoksia ei ole näköpiirissä.

Kolmannella neljänneksellä Husumin ja Kemin tehdasintegraa­ teissa toteutetaan laajat vuosisuunnitelman mukaiset kunnossa­ pitoseisokit. Lähinnä näiden seisokkien takia kartonki- ja paperiteollisuuden kolmannen neljänneksen liiketuloksen, ilman kertaluonteisia eriä, arvioidaan olevan heikompi kuin vuoden 2013 toisella neljänneksellä.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperit Sahatavaran toimitukset jatkuivat vilkkaana, ja markkinatasapaino oli kevätkauden sesonki­ huipun aikaan kohtuullinen. Jatko­­­­ -­ jalosteiden kysyntää Euroopassa leimasi ylitarjonta ja kysynnän supistuminen. Toisen neljänneksen myynti kasvoi edelliseen neljännekseen verrattuna piha- ja remonttirakentamisen vilkastuttua keväällä kilpailun jatkuessa kireänä.

Puutuoteteollisuuden myynnin odotetaan supistuvan kolmannella­ vuosineljänneksellä kysynnän kausi­vaihtelun ja kesän tuotanto­ seisokkien johdosta. Sahatavaran­ jatko­jalosteiden myynnin odotetaan jäävän myös viime vuoden vastaavasta jaksosta vaikeasta markkinatilanteesta johtuen.

Sellu • Liikevaihto tammi–kesäkuussa 632,4 miljoonaa euroa (1–6/2012: 625,9) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 94,8 miljoonaa euroa (77,0) • Toisen vuosineljänneksen

liike­vaihto 309,3 miljoonaa euroa (4–6/2012: 300,4) • Liiketulos 47,5 miljoonaa euroa (34,6).

Sellun myyntimäärä pysyi edel­

lisvuoden tasolla ollen 1 100 700 tonnia (1–6/2012: 1 109 000).

Havusellun valuuttamääräiset ­markkinahinnat olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla samalla tasolla vertailukauteen verrattuna, mutta lehtisellun keskimääräiset hinnat nousivat noin 9 prosenttia.

Euron vahvistuminen dollariin nähden vaikutti negatiivisesti liiketulokseen.

Kemin sellutehtaalla käynnissä oleva esiselvitys uusiutuvien energianlähteiden käytön ja tuotannon lisäämiseksi etenee, ja se valmistuu kuluvan vuoden syksyllä.

Metsä Fibren sellutehtaiden käyntiasteiden odotetaan pysyvän kolmannella vuosineljänneksellä hyvällä tasolla. Kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa, ja sellun keski­ hinnan arvioidaan olevan toisen vuosineljänneksen tasolla.

• Liikevaihto tammi–kesä-

Kartonki ja paperi • Liikevaihto tammi–kesäkuussa 1 037,8 miljoonaa euroa (1–6/2012: 1 066,8) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 56,2 miljoonaa euroa ­ (25,9) • Toisen vuosineljänneksen liikevaihto 502,8 miljoonaa euroa (4–6/2012: 522,3) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 26,0 miljoonaa euroa (19,8)

Husumin tehtaalla Ruotsissa käynnistettiin huhtikuussa keveiden täysvalkaistujen lainereiden ­tuotanto. Sinne siirretään loppuvuoden aikana täyskäynnissä ­olevalta Kemin laineritehtaalta tiettyjen päällystämättömien lajien tuotantoa.

Taivekartongin toimitusmäärän arvioidaan vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä olevan suunnilleen toisen neljänneksen tasolla.

Valkopintaisen kraftlainerin kysynnän uskotaan jatkuvan erittäin vahvana ja toimitusmäärien

kuussa 493,8 miljoonaa euroa (1–6/2012: 478,9) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 27,0 miljoonaa euroa (17,0) • Toisen vuosineljänneksen liikevaihto 243,8 miljoonaa euroa (4–6/2012: 235,4) • Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 13,9 miljoonaa euroa (7,0) Metsä Tissuen uuden jalostusja logistiikkayksikön vihkiäisiä vietettiin toukokuussa Vorsinossa, Venäjällä. Lisäksi Metsä Tissue ­lanseerasi toisen vuosineljänneksen aikana lukuisia tuoteuutuuksia Venäjän markkinoille.

Puolan Krapkowicen tehtaan investointiohjelma etenee suunnitellusti, ja uusi paperikone otetaan käyttöön kolmannen vuosineljänneksen aikana. Lisäksi päätettiin Saksan Raubachin tehtaan paperi­ kone PK1:n kuivapään modernisoimisesta. Investointi toteutetaan kuluvan vuoden aikana.

Pehmopaperimarkkinoilla kysynnän odotetaan jatkuvan vakaana kaikilla markkina-alueilla ja kasvavan erityisesti Venäjällä. metsä groupin viesti

| 13

puumarkkinakatsaus

Puun kysyntä syyskuun lopussa

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu

Juha Mäntylä Metsäjohtaja Metsä Group

Kuusikuitu Koivukuitu Metsäenergia

Länsi-suomi

+ + + + + + + + + + + + + +

Itä-suomi

Pohjois-suomi

+ + + + + ++ + + + + – ++ ++ + + + – + + + + + + + + +

Syksyn puukaupalla hyvä lähtötilanne Kevään hyvin sujunut puukauppa ja onnistunut korjuu antavat hyvät lähtökohdat loppu­ vuoden puumarkkinoille. Tuotantolaitokset ovat tilanneet meiltä ajankohtaan nähden normaalimäärät puuta. Lopputuotemarkkinoiden kehitystä seurataan kuitenkin tarkasti.

E

uroopan taloustilanteen epävarmuuden jatkuminen pitää lopputuotemarkkinoiden näkymät epäselvinä. Varsinkin puutuoteteollisuuden lopputuotemarkkinoita seuraamme tarkasti, jotta tukista pystytään tuottamaan sahatavaraa kilpailukykyisesti.

Ostamme syksyllä kaikkia puutavaralajeja, Etelä-Suomessa etenkin tukkivaltaisia leimikoita. Myös metsäenergiaa ostamme aktiivisesti jo ensi talvea seuraavaa lämmityskautta varten.

Ruotsin metsäteollisuudella on edelleen haastavat toimintaolosuhteet, kun kruunu on pysynyt vahvana. Se on heijastunut paitsi puun käyttöön myös laskenut voimakkaasti naapurimaan puun listahintoja. Tämä on vähentänyt yksityismetsien puukauppaa.

Kun ruotsalaisten aktiivisuus Baltian markkinoilla on nyt hieman vähäisempää, kuitupuuta on hyvin tarjolla. Tukkia sen sijaan tarvittaisiin markkinoille lisää. Venäjällä markkinatilanne on kohentunut, kun Luoteis-Venäjän oman metsäteollisuuden toiminta on piristynyt, mikä vilkastuttaa puunkorjuuta. Puun tuonti on viimein sujuvoitunut siihen liittyvän lisenssikäytännön vakiinnuttua.

Kotimaassa metsäalalla valmistaudutaan uuteen metsälakiin. Nyt on erityisen tärkeää, että lain sisällöstä syntyy alalla yhteinen tulkinta. Yhteiset koulutustilaisuudet, joihin osallistuvat viranomaista14 |

metsä groupin viesti

hot, metsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset, puuta ostavat yritykset ja niiden toimihenkilöt sekä puunkorjaajat, ovat hyviä tilaisuuksia yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi.

On tärkeää, että uudesta metsälaista syntyy alalla yhteinen tulkinta.

Hankalin tilanne puun ostajalle eli hakkuuoikeuden omistajalle syntyy, jos metsänomistajalla ja viranomaisella on eri näkemys esimerkiksi jatkuvasta kasvatuksesta, joka on ollut ehkä näkyvimmin esillä uudesta laista keskusteltaessa. Lopputulos kun on hakkuuoikeuden omistajan vastuulla.

Puun ostajat ja korjaajat ovat paljon vartijoina uuden metsälain tultua voimaan. Omat metsäasiantuntijamme kantavat huolta omistajajäsentemme metsistä.

Heidän on nyt syytä luottaa omaan osaamiseensa ja kokemukseensa ja selvittää

metsänomistajalle tarkasti, millaisia seurauksia erilaisilla päätöksillä voi olla. Ja toisin päin – heidän on osattava kuunnella tarkalla korvalla metsänomistajan toiveita.

Metsäammattilaisiimme selvästi luotetaan, sillä omistajajäsenet valitsevat yhä useammin oman osuuskuntansa tekijät­ myös metsänhoitotyömaille. Keväällä lanseeraamamme Taimiturva on saanut hyvän vastaanoton: palvelulle on selvästi tarvetta, sillä moni haluaa uudelle metsälleen varman kasvuun lähdön. Myös Pääomabonusoikeutta jäsenistö on hyödyntänyt ahkerasti.

Meiltä saa apua myös sukupolvenvaihdokseen, metsäasiantuntijamme avustavat sitä suunnittelevia metsänomistajia.

Hanke on hyvä laittaa alkuun metsätilaarvion teettämisellä. Lisäksi sukupolvenvaihdoksen kauppasummaa tai perintöja lahjaveroja voi helposti rahoittaa oikein ajoitetulla puukaupalla.

Kokonaan metsästä luopumista suunnittelevan kannattaa harkita liittymistä yhteismetsä Forestiaan. Osakkuus yhteismetsässä takaa säännöllisen metsätulon ja ammattimaisen metsien hoidon. Metsänomistaminen ei enää sen helpommaksi voi tulla.

Tekeepä työt metsässä kuka tahansa, vielä ennen lumen tuloa on hyvää aikaa raivata taimikoita. Syksyisestä metsäluonnosta voi muutenkin nauttia vielä monella tapaa.

JÄSENET Teksti

Antti Äijö Kuvat Markku Tissarinen

Anne-Helena ja Timo Nironen (oik.) sopivat Ville Pulkan kanssa Taimiturvasta muita metsäpalstoja etäämmällä olevalle uudistusleimikolle.

Taimiturva ­takaa ­huolettoman metsänuudistamisen Hirvensalmelainen Anne-Helena Nironen sanoo, että metsätuloja on aina hyvä sijoittaa takaisin metsään. Taimiturva on sijoitus tulevaisuuteen.

16 |

metsä groupin viesti

METSÄT Teksti

Antti Äijö Kuvat Markku Tissarinen

Taimiturvan lopputuloksena metsänomistaja saa hyvässä kasvussa olevan vakiintuneen taimikon.

M

etsä Groupin tarjoama Taimiturva on Anne-Helena ja Timo Nirosen uusin panostus omien metsien hoitoon. Puukauppaa tehtäessä sovittu palvelu oli toimiva ratkaisu, kun kotoa erilliselle metsäpalstalle on matkaa yhteen suuntaan noin 40 kilometriä.

Tähän asti Niroset ovat huolehtineet metsien uudistamis- ja hoitotöistä itse.

Viime keväänäkin urakkana oli 6 000 kuusentaimen istutus. Aikaisemmin isäntä teki hankintahakkuita omissa metsissä 500 kuutiometrin verran vuosittain.

Nirosten metsät sijaitsevat useammassa palstassa Hirvensalmella ja Mäntyharjulla.

Yksi metsäpalstoista on selvästi muita etäämpänä, ja sen osalta Taimiturva tuntui hyvältä ajatukselta.

Niroset odottavat, että palvelun hankittuaan heillä on viiden–kuuden vuoden­

Taimiturva-asiakkaan ei tarvitse itse kantaa huolta uudistamis­töiden onnistumisesta. kuluttua istutuksesta hyvässä kasvussa oleva vakiintunut kuusitaimikko. Metsäpalstan maaperä on kivinen, mutta ravinteikas, ja kuusen uskotaan siellä viihtyvän hyvin.

Uudistaminen koivulle tai männylle on Hirvensalmella uhkapeliä hirvien takia.

”Mitä kalliimpi taimi, sitä varmemmin se päätyy hirvien syötäväksi”, Anne-Helena Nironen naurahtaa.

Seuraavaa sukupolvea ajatellen

Metsätalous on Nirosten perheelle tärkeä elinkeino. Metsäsuunnitelma on laadittu kaikille omistuksessa oleville palstoille, ja suunnitelmia pyritään myös noudattamaan. ”Puukauppaa tehdään lähinnä metsien hoidollisen tarpeen mukaan. Palstoja käydään läpi vuorotellen ja selvitetään harvennustarpeet kerralla pidemmäksi aikaa”, Timo Nironen sanoo. ”Itse emme Taimiturvalla kasvuun lähtevistä metsistä hakkuutuloja pääse nauttimaan, mutta metsäasioissa on hyvä ajatella seuraavaakin sukupolvea.”

Nirosten nuorempi polvi on ollut jo mukana metsän istutustöissä, ja 17-vuotias metsä groupin viesti

| 17

Tuomas tutustui viime kesänä myös raivaussahan käyttöön. ”Maailma muuttuu nopeasti, mutta meillä on perusluottamus siihen, että Suomessa tarvitaan puuta ja aina siitä jotain maksetaankin”, AnneHelena Nironen sanoo.

Turvallinen ja vaivaton

Metsä Groupin omat ammattilaiset tai sopimusyrittäjät tekevät työt.

Hirvensalmen ja osin Mäntyharjun alueella työskentelevä metsäasiantuntija Ville Pulkka sopi Nirosten kanssa Taimiturvasta 2,4 hehtaarin alalle. ”Asiakkaalle myydään valmis ja vakiintunut taimikko. ­Puukaupan yhteydessä sovittava palvelu hinnaston pohjalta. Hintatakuu puoleson metsänomistajalle vaivaton ja turvallitaan takaa sen, että työstä laskutetaan nen ratkaisu.”

Metsä Groupin vastaavilla työmailla ”Otamme vastuun metsänuudistamisamana vuonna toteutuneen alimman sesta eli siitä, että taimikko kasvaa luvathintatason mukaisesti. tuun, noin 1,3 metrin pituuteen ja että Taimiturvaan kuuluu maanmuokkauk­ se on riittävän tiheä. Taimikon hoitosesta lähtien ja tarkastuk­ tarve arvioidaan istutusta seuraavana sineen vähintään vuonna. Kaikki varhaishoidon 4–5 työvaihetta. työt kuuluvat palvelun sisälPulkka kehottöön”, Pulkka kertoo.

Ota yhteys omaan Hoitotöillä hintatakuu

taakin Taimiturvan kustannuksia arvioitaessa laskemaan, mitä kaikki itse tehtynä maksaisi, sillä onhan palkka saatava omallekin työlle. ”Metsänuudistamisessa aika on rahaa, mitä nopeammin taimikon saa perustettua ja vakiinnutettua, sitä vähemmällä hoidolla myöhemmin selviää”, Pulkka tietää.

Luonteva jatko uudistushakkuulle

Taimiturva on tarkoitettu kaikille omistajajäsenille, mutta erityisesti se sopii heille, joilla ei ole etäisyyksien tai muiden syiden takia mahdollisuuksia tehdä uudistamistöitä ja taimikon varhaishoitoa itse. Palvelupakettiin kuuluvat kaikki vakiintuneen taimikon aikaansaamiseen tarvittavat työt.

Niistä huolehtivat Metsä Groupin omat ammattilaiset tai sopimusyrittäjät. ”Näitä palveluita voi toki ostaa erikseenkin, mutta Taimiturvassa kokonaisuus on rakennettu loppuun asti valmiiksi.

Palveluun sisältyy myös Pohjola Vakuutus

metsäasiantuntijaasi ja sovi hänen kanssaan Taimiturvasta puukaupan yhteydessä. Näin metsäsi alkaa tuottaa heti alusta ­lähtien.

Taimiturvan sisältämillä hoitotöillä on hintatakuu. ”Me ilmoitamme vähintään 14 vuorokautta ennen metsänomistajalle, että taimikolle ollaan menossa töihin. Jos metsänomistaja ei kuitenkaan halua teettää töitä meillä, Taimiturva-sopimus purkautuu.

Koska olemme vastuussa taimikon hyvästä kasvuun lähdöstä, teemme hoitotyötkin itse.”

Hoitotyöt hinnoitellaan niiden toteutusvuonna voimassa olevan paikallisen­

Taimiturva

Taimiturva-pakettiin kuuluu • Maanmuokkaus uudistushakkuun jälkeen

• Taimet ja niiden istutus • Tarkastuskäynti ja varhaishoidon tarpeellisuuden arviointi

• Raportti uudistamisen onnistumisesta

• Täydennysviljely tarpeen mukaan • Taimikon varhaishoito takuuhintaan • Pohjola Vakuutus Oy:n laaja metsävakuutus ”Palveluun sisältyy myös Pohjola Vakuutus Oy:n laaja metsävakuutus. Näin pitkälle vietyä metsän uudistamispalvelua ei muilla metsäyhtiöillä ole tarjolla”, metsäasiantuntija Ville Pulkka sanoo.

18 |

metsä groupin viesti

vinkkipalsta Kuva

Oy:n laaja metsävakuutus tuhojen varalta.

Esimerkiksi täydennysistutukset tehdään veloituksetta. Näin pitkälle vietyä uudistamispalvelua ei muilla metsäyhtiöillä ole tarjolla”, Pulkka huomauttaa.

Ville Pulkka uskoo, että tekijöitä metsätöihin löytyy, vaikka alan ammattilaisista on paikoin niukkuutta. ”Taimiturva-palvelun hyvä kysyntä voi tuoda lisää työpaikkoja metsäammattilaisille.”

Taimiturva herättänyt kiinnostusta

Taimiturva on niin uusi palvelu, että sen markkinointi on vasta alkanut. Nirosten Taimiturva-kohde odottaa vielä hakkuuta, uudistamistöihin päästään todennäköisesti ensi keväänä. ”Kiinnostusta palvelua kohtaan on ollut alusta lähtien. Monia viehättää se, että palvelu turvaa uuden metsän alkutaipaleen, jolloin ei tarvitse itse kantaa huolta uudistamistöiden onnistumisesta”, Pulkka sanoo.

Jani Reinikainen

Tulihan se sieltä!

Saimme viimein oivallisen sukkahousuvinkin!

Taimien istutukseen tulleet ideat säästämme ensi keväälle, nyt odottelemme vinkkejänne talvista metsää ja talvisia metsätöitä ajatellen.

Tai ihan jotain muuta metsäistä! katkeavat poistettavat kasvit aina kahteen tuumaan asti. Samalla saa tehokasta harjoitusta hauislihaksille.

Eikä tarvita metsurin suojaimiakaan, joten voi kuunnella samalla metsän ääniä.

Arvo Heininen, Tampere

”

”

Sukkahousuilla hirvikärpäsiä vastaan

Hirvikärpäset kiusaavat meitä taimikonhoitopuuhissamme. Siksi olemmekin keksineet hyvän keinon niitä vastaan: leikkaamme kireistä sukkahousuista lahkeet poikki ja solmimme tyngät yhteen. Näin syntyy tarpeeksi tiukka lakki, joka estää hirvikärpäsiä tunkeutumasta hikiseen päähän. Kannattaa kokeilla loppusyksyn sieniretkilläkin.

Eila Kaarresalo-Kasari ja Heikki Kasari, Helsinki

”

Taimikonhoitoa voimasaksilla

Nuorta taimikkoa voi raivata ilman raivaussahaakin. Pitkät, teleskooppivartiset voimasakset ovat tähän mainio työväline. Ne ovat kevyet, ja niillä

Kätevät ­sadevarusteet

Hankintahakkaajan kannattaa hankkia sadelahkeet mieluummin kuin sadehousut pitämään kamppeet ­kuivina. Lahkeet jalassa on huomattavasti helpompi liikkua, ne eivät hiosta, ja ne voi halutessaan teipata­ vaikka ilmastointiteipillä turva­ saappaaseen kiinni. Näin lahje ei nouse ylös lumessakaan kahlatessa, ja ­housut pysyvät varsinkin soselumella kuivina.

Teippejä ei tarvitse repiä irti päivän päätteeksi, vaan saapas kyllä kuivuu lahkeen kanssakin. Lahje rullataan saappaan varren päälle, niin koko hökötys on helpompi kiskoa taas takaisin jalkaan.

Myös kalastajien käyttämät ”irtohihat” ovat todella hyvät raivatessa.

Ne vedetään kyynärvarsiin, jolloin käsivarret pysyvät vesisateella kuivina. Auttavat silloinkin, kun märässä metsässä risut kaatuvat joskus päälle.

Nimimerkki ”Testattu moneen kertaan”

Lähetä oma vinkkisi osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai ­ irjeitse osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, Toimitus, PL 10, 02020 METSÄ. k Muokkaamme yhdessä ehdotuksesi julkaisukuntoon. Palkitsemme julkaistun vinkin ­lähettäjän pienellä tavarapalkinnolla. Halutessasi voit käyttää nimimerkkiä.

metsä groupin viesti

| 19

METSÄT Teksti

Sami Karppinen Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

Metsänhoitopalveluiden laadusta ei tingitä Uuden puusukupolven tulevaisuus luodaan tasokkaan maanmuokkauksen, istutuksen ja taimikonhoidon turvin. Metsä Groupin uudet sähköiset sovellukset tehostavat metsänhoitotöiden laadunvalvontaa entisestään.

M

etsuri Esko Kuoremäki pysäyttää raivaussahan ja kaivaa taskustaan esiin älypuhelimen. Muutamalla näpäytyksellä näytölle ilmestyy kartta Uuraisilla Keski-Suomessa sijaitsevasta viidentoista hehtaarin varhaisperkaussavotasta, jota Kuoremäki on savotoinut yhdessä työparinsa Teuvo Palosen kanssa. ”Karttasovellus ilmoittaa meille pisteet, joilta mittaamme taimikon runkoluvun, pituuden ja varttuneemmissa taimikoissa myös läpimitan. Näin isolle kuviolle koe­ aloja tulee kymmenen kappaletta, alle hehtaarin kuviolle koealoja osuu neljä”, Palonen selvittää Kuoremäen tallentaessa koealatietoja.

Kokeneet metsurit hyödyntävät Metsä Groupissa keväällä käyttöönotettua sovellusta, jonka avulla metsänhoitotyön laatu varmistetaan entistä tehokkaammin. ”Metsureiden ja yrittäjien kaikilla maanmuokkaus-, istutus- sekä taimikonhoitokohteilla tekemä omavalvonta on yksi lenkki laadunvarmistusketjussamme”, metsänhoidon metsäasiantuntija Varpu Kuutti kertoo.

Metsä Groupin metsäasiantuntijat­­ ­teke­vät­ otantaan perustuvia kontrollimit­ tauksia, joilla varmistetaan omavalvonta­ mittausten tietojen oikeellisuus. Lopulta sama työmaa voi osua vielä Metsä Groupin­­­ virallisen laadunvarmistusorgani­saation sisäiseen tarkastukseen. ”Uuden metsän tulevaisuuden kannalta perustamis- ja taimikonhoitovaiheet ovat ratkaisevan tärkeitä. Siksi haluamme olla ehdottoman varmoja, että työt on toteutettu aina laadukkaasti”, Kuutti perustelee.

Tiedot suoraan Metsäverkkoon

Uuraisten Kilpimäessä metsurit mittaavat koealoja tasaisesti työn edistyessä. Palstan­ 20 |

metsä groupin viesti

Metsäasiantuntija Varpu Kuutti kertoo, että koe­ aloilta saatavat puustotiedot päivittyvät suoraan myös Metsäverkkoon, jos se on jäsenen käytössä.

Puhelimesta näkyvät koealat, joilta metsurit­ mittaavat taimikon runkoluvun, pituuden ja ­varttuneemmissa taimikoissa myös läpimitan.

päättyessä yhteenveto tiedoista lähetetään Metsä Groupin tietojärjestelmään. Ennen tietojen tallentamista Kuutti vielä varmistaa niiden oikeellisuuden näppäilyvirheiden varalta. Menetelmä paitsi takaa tasaisen ja suositusten mukaisen työjäljen, tarjoaa se myös käytännön hyötyä Metsä Groupin asiakkaalle. ”Metsureidemme silmä on harjaantunut, ja työjälki laadukasta ilman kontrollejakin, mutta uuden työkalun ansiosta puustotiedot päivittyvät hoitotoimenpiteen jälkeen suoraan myös Metsäverkkoon jäsenen tarkasteltaviksi”, Kuutti havainnollistaa.

Pitkään Metsä Groupin leivissä työskennellyt Palonen kertoo tottuneensa uuteen toimintatapaan nopeasti. Puhelimen näppäilyyn aikaa menee viitisen minuuttia päivässä. ”Itse työhän ei ole muuttunut miksikään. Koealoja on mitattu ennenkin, mutta uutta on se, että ohjelma määrittää nyt niiden paikat. Eniten opettelua on aiheuttanut se, että muistaa mitata ohjelman esittämät koealat työn edistyessä.

Jos homma unohtuu, niin omia jälkiä voi joutua palailemaan jonkin matkaa gps:n ehdottamalle paikalle.”

Ensimmäistä kertaa työkohteelle mennessään metsurit lähettävät puhelimella myös aloitusilmoituksen, joka lähtee sekä metsänomistajalle että Metsä Groupin metsäasiantuntijalle. Näin asiakas saa reaaliajassa tiedon siitä, milloin työt hänen palstallaan ovat alkaneet. ”Tosin yllättävän harvoin metsänomistajat käyvät katsomassa töiden edistymistä, vaikka tietävät meidän olevan palstalla”, Kuoremäki toteaa.

Kartta aina taskussa

Bit Apps -sovelluksen kautta tietoa siirtyy sujuvasti myös metsäasiantuntijalta työn

Työmäärät ja asiakas­ tyytyväi­­syys kasvussa Metsänhoitopäällikkö Juho Rantala kertoo, että Metsä Groupin metsänhoitopalveluiden asiakastyytyväisyys on tutkimusten mukaan edelleen tasaisessa nousussa. ”Samaan aikaan työmäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Metsä Groupissa on aina panostettu laatuun, josta myös metsänhoidon uusi laadunvarmistusmenetelmä on hyvä osoitus. Meille tärkeintä on asiakkaan kokema palvelun laatu.”

Uuden menetelmän myötä laatu mitataan kaikissa tärkeimmissä metsänhoidon työlajeissa jokaiselta työmaalta ja aina samalla tavalla. ”Sen lisäksi, että menetelmä varmistaa asiakkaan saaman palvelun laadun, auttavat mittaustiedot meitä kehittämään metsänhoidon menetelmiä kustannustehokkaammiksi ja laadukkaammiksi.”

Metsä Groupin metsäasiantuntijat, muokkaus­ yrittäjät ja metsurit ovat ottaneet uuden menetelmän hyvin vastaan. Suurelle osalle vastaavan teknologian hyödyntäminen oli jo entuudestaan tuttua. ”Yrittäjiltä ostamme nyt työpalveluita, jotka sisältävät omavalvonnan mittaustiedot. Menetelmän arvo konkretisoituu, kun metsänomistaja näkee Metsäverkosta kuvion puustotiedot tehdyn työn ­jälkeen.”

Rantala uskoo, että tulevaisuudessa sähköiset­ palvelut ja asiointi lisääntyvät edelleen. ”Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös omavalvontatietojen hyödyntämiselle. Kuviotietoihin voidaan esimerkiksi liittää valokuvia ja hyödyntää myös muita visualisoinnin keinoja puuston esittämisessä. Ajantasaiset kuviorajat ja paikkaan sidotut mittaustiedot ovat apuna tulevien hoitotöiden ja hakkuiden suunnittelussa.”

Metsuri Esa Kuoremäki mittaa varhaisperkaustyömaallaan koealalta jäljelle jäävän taimikon runkolukua.

toteuttajille. Varpu Kuutti vastaa alueellaan kolmen palkkametsurin ja kolmen yrittäjämetsuriryhmän työllistämisestä.

Sovelluksen kautta työohjelmat ja -kartat siirtyvät metsureille sähköisesti. ”Menetelmä säästää työaikaa, sillä paperikarttojen tulostusta eri mittakaavoissa ei tarvitse yleensä tehdä. Yrittäjä-

metsureille sovellus tuo myös sen hyödyn, että palkkojen tilitys nopeutuu, kun tieto tehdystä työstä tulee meille reaaliaikaisesti”, Kuutti kertoo.

Palonen ja Kuoremäki myöntävät­ sähköisten karttojen käytön vaatineen totuttelua, sillä palstalle on suunnattu perinteinen paperikartta kourassa jo ­

useita vuosikymmeniä. ”Palstat löytyvät hyvin puhelimen ­k artalla. Toisinaan otamme myös paperiversion edelleen mukaan, sillä laajemmat työmaakokonaisuudet on helpompi hahmottaa paperilta”, Palonen tuumaa.

metsä groupin viesti

| 21

METSÄT Teksti

Juho Rantala Kuvat Juho Rantala ja Seppo Samuli

Maanrakennus Niemelä Oy:n kaivinkoneessa on Risutec Oy:n valmistama istutuslaite, jolla tehdään sekä maanmuokkaus että taimien istutus.

Metsänhoidon palveluita ja menetelmiä kehitetään aktiivisesti Muun metsäalan ohella myös metsänhoito on murroksessa. Metsälait ja organisaatiot muuttuvat, koneellistaminen tuo uusia mahdollisuuksia ja metsänomistajakunnan rakennemuutos luo kysyntää uusille metsäpalveluille. Metsä Group kehittää aktiivisesti entistä kustannustehokkaampia ja laadukkaampia metsänhoidon menetelmiä ja palveluita.

K

ehitystyö edellyttää ennak­ koluulotonta otetta, joka voi par­ haimmillaan tuottaa kokonaan uusia menetelmiä, toiminta­ malleja, tuotteita ja palveluita. Uudet ideat eivät kuitenkaan ole heti valmiita käytet­ täviksi, vaan vaativat aina testaamista ja jatkuvaa edelleen kehittämistä. Tämän työn onnistumisen osoitus on tyytyväinen asiakas.

Metsänhoitoon liittyvässä liiketoimin­ 22 |

metsä groupin viesti

nassa kehitystyön voi jakaa karkeasti­ kahteen­osaan. Tarvitaan nopealla aika­ taululla käyttöönotettavien uusien pal­­­ ve­­luiden ideointia ja toisaalta p ­ idemmän aikaperspektiivin kehitystyötä, jossa tavoit­teena ovat kokonaan uudet metsän­ hoidon menetelmät.

Esimerkki nopeasti käyttöönottavien­ palvelujen kehittämisestä on viime keväänä lanseeraamamme Taimiturva-­ palvelu. Siinä työmenetelmät­ja metsän­

hoidollinen perusta ovat jo entuudestaan hyvin tiedossa, joten palvelun tarjoami­ seen ei liity riskiä esimerkiksi biologisesta epävarmuudesta. Kyseessä on asiakasarvon tuottaminen entistä helpomman asioinnin ja kustannustehokkaaksi hiottujen toimin­ tamallien kautta.

Menetelmäkehitys ottaa aikansa

Metsänhoidon uusien menetelmien ja koneiden kehittäminen vaatii pitkäjäntei­

sempää otetta. Uusien ideoiden arvioin­ nissa on aluksi tärkeää selvittää niihin liittyvät biologiset reunaehdot. Näin var­ mistetaan, että jatkokehitys on kestävällä pohjalla.

Biologian lainalaisuuksien hallinta takaa myös metsänomistajille myytävien palveluiden korkean laatutason. Tämä vaihe edellyttää aina maastokokeita, joita on yleensä seurattava useiden vuosien ajan.

Metsä Group tekee maastokokeet pääasi­ assa osakkuusyhtiönsä Finsilva Oyj:n met­ sissä yhteistyössä muun muassa Metsän­ tutkimuslaitoksen ja Metsätehon kanssa.

Metsänhoito koneellistuu hitaasti, mutta varmasti. Tulevaisuudessa koneita tarvitaan sekä istutus- että taimikon­ hoitotöihin parantamaan metsänhoidon­ ­kustannustehokkuutta. Konekehityksen­ alkuvaiheisiin kuuluu maastokokei­ den ohella yleensä varsin monivaiheinen­ ­­prototyypin rakentaminen, joka sekin ottaa aikansa. Prototyypillä päästään ­testaamaan käytännössä uuden teknisen ­kon­septin toimivuutta.

Metsänhoidon uusien menetelmien ja koneiden kehittäminen vaatii pitkäjänteistä otetta.

Koneistutuksen laatu erinomainen, työnopeutta kehitetään

Koneellisessa metsänistutuksessa kehitystyötä on tehty 1970-luvulta lähtien. Tällä ­­­ hetkellä istutuskoneiden työjälki on jo erin­­­­omaista, mutta kustannukset ovat ­hieman kalliimmat kuin erillisen maan­ muokkauksen ja metsurityönä tehtävän istutuksen.

Kehitystyötä kuitenkin tarvitaan edel­ leen. Tavoitteena on päästä nykyiseen ­verrattuna moninkertaiseen työnopeuteen.

Tämä edellyttää vastaavaa kehityshyppyä, joka nähtiin puunkorjuussa yksiotehar­ vesterin keksimisen myötä. Käytännössä tämä tarkoittaa kustannuskilpailukykyisen jatkuva­toimisesti etenevän istutuskoneen rakentamista. Metsä Group on mukana tässä kehitystyössä Metsätehon koordinoi­ man kehitysprojektin kautta. Projektissa on jo saatu lupaavia tuloksia Pentin Pajan

Myös mätästys tehdään istutuslaitteella.

rakentamasta jatkuvatoimisesta maan­ muokkauslaitteistosta. Jatkossa laitteeseen pyritään liittämään myös automaattinen istutustoiminto.

Tällä hetkellä Metsä Groupin tavoit­ teena on ottaa nykyisiä, toimiviksi todet­ tuja ja erinomaista työjälkeä tekeviä istu­ tuskoneita aktiivisesti käyttöön, kehittää koneellisen istutuksen toimintamallit ­valmiiksi ja olla valmiina hyödyntämään mahdollisia uusia koneita toivottavasti jo lähivuosina.

Löytyykö raivaussahalle korvaajaa?

Taimikonhoitoa – varhaisperkausta ja tai­ mikonharvennusta – tehdään yksityismet­ sissä tarpeeseen nähden aivan liian vähän.

Rästit alkavat jo lähennellä miljoonaa metsähehtaaria. Taimikonhoitoa kannat­ taa tehdä nykyisillä menetelmillä ja kus­ tannustasolla, mutta voiko olla niin, että jo puoli vuosisataa sitten kehitetty raivaus­ saha on viimeinen sana taimikonhoidon teknologiassa?

Näin tuskin on, mutta toistaiseksi rai­ vaussahalle ei ole löytynyt voittajaa. Entä­­­ löytyykö tulevaisuudessa miehiä tai n ­ aisia­­ raivaussahan varteen? Lähitulevaisuus näyttää vielä hyvältä, mutta kymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen.

Yksi koneellistamisen tavoitteista tuleekin olla ihmistyön tuottavuuden nostaminen, jolloin samalla työvoimaresurssilla saadaan aikaan enemmän hehtaareita.

Raivaussahan terän vieminen koneen puomin päähän on osoittautunut sekä työ­ jäljen laadun että kustannusten näkökul­ masta vaikeaksi yhtälöksi. Tarvitaan koko­ naan uudenlaista ajattelua. Tavoitteena pitää olla kustannustehokkuudeltaan sel­ västi raivaussahatyötä parempi menetelmä,

jonka työjäljen laatu on puuntuotannon­ näkökulmasta riittävä. Ei välttämättä ­k aunista, mutta tehokasta. Koko uudis­ tamisketjun näkökulmasta olisi verraton­ ­k ilpailuetu, jos taimikko voitaisiin jo ­varhaisperkausvaiheessa käsitellä siten, että muuta taimikonhoitoa ei tarvita.

Metsä Group on aktiivisesti mukana etsimässä uusia menetelmiä taimikoiden hoitoon. Selvitämme yhteistyökumppa­ neiden kanssa muun muassa uudenlaisia koneellisia keinoja taimikoiden käsitte­ lyyn. Tavoitteena on löytää menetelmä, jossa varhaisperkaus ja myöhemmät taimi­ konhoidot voitaisiin korvata yhdellä käsit­ telykerralla. Oli tekninen ratkaisu mikä tahansa, koneen pitää olla työnopeuteen suhteutettuna niin edullinen, että sillä työskentely on koneyrittäjälle kannatta­ vaa ja metsänomistajalle kustannusteho­ kas vaihtoehto taimikonhoitoon. Tässäkin hankkeessa tarvitaan ennakkoluulotonta kokeilemista, jotta kehitystyössä päästään eteenpäin.

Lahottajasieni avuksi?

Yksi lupauksia herättävä lähestymistapa­ taimikonhoidon rationalisointiin löytyy­ biologisen vesakontorjunnan puolelta.

Osallistumme Metsätehon kautta projek­ tiin, joka tähtää uuden, purppuranahakka­ sieneen perustuvan vesakontorjunta-aineen käyttöönottoon.

Purppuranahakka on Suomen luon­ nossa yleisesti esiintyvä lahottajasieni, jonka avulla voitaisiin mahdollisesti estää lehtipuiden uudelleen vesominen varhais­ perkauksen jälkeen. Purppuranahakka­ käsittely voisi olla myös yhdistettävissä uusiin koneellisiin varhaisperkausmenetel­ miin, joten kehitettävää, tutkittavaa ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia koneel­ listamisen saralla riittää.

Metsänhoito koneellistuu hitaasti, mutta varmasti.

Juho Rantala M e tsä n h o ito pä ä l lik kö M e tsä G ro u p

Jukka Lappalainen • 57-vuotias maanviljelijä ja metsänomistaja Pielavedeltä.

• 2003 Metsäliitto Osuuskunnan edustajistoon, hallintoneuvostossa vuodesta 2005.

• PERHE Tuula-vaimo, kaksi aikuista lasta. Poika Mikko on ollut tilan uusi isäntä vuoden 2013 alusta.

• HARRASTAA metsästystä ja moottoripyöräilyä.

• MOTTO Viivyttely metsän uudistamisessa tai taimikonhoidossa tulee kalliiksi.

24 |

metsä groupin viesti

jäsenet Teksti ja kuva

Sami Karppinen

Oma osuuskunta oikealla tiellä ”Metsä Groupin toimialavalinnat ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi. Lisäksi hyvin­­­­ voivasta emoyhtiöstä hyötyy koko jäsenkunta”, Metsäliitto Osuuskunnan hallin­to­neuvos­ tossa vaikuttava Jukka Lappalainen sanoo.

J

ukka Lappalainen jutustelee ­Reittulan tilan perinteitä huokuvassa hirsituvassa rauhalliseen ­t yyliin, vaikka mielessä polttelevat tuskin alkuun päässeet puintityöt.

Kesä on ollut Pielaveden Heinämäen kylässä lämmin, mutta tilan pelloilla kasvava s­ iemenvilja ei ole säästynyt ääreviltä sää­ilmiöiltä. Sorsanmetsästyksen aattona ­elokuun lopulla vettä puskee tasaisesti läpi harmaan pilviverhon. ”Huippusatoa ei ole luvassa, sillä sadekuurot piiskasivat peltoja paikoin rajusti.”

Periaatteessa Lappalaisella ei pitäisi olla kiirettä, sillä tilalla tehtiin vuoden alussa sukupolvenvaihdos, jonka myötä isännän­ virka siirtyi kolmekymppiselle Mikkopojalle. ”Lähettivät ne minulle eläkeläiskortin, mutta kyllä tässä aika tiiviisti töitä vielä tehdään”, mies naurahtaa.

Luotettava puukauppakumppani

Puintihuolet unohtuvat, kun mies pääsee­ puhumaan metsästä, jolla on Reittulan­ tilalla ollut aina suuri rooli. Lappalaisen­ puheesta kuulee sekä innostuksen että vuosien myötä karttuneen kokemuksen metsänhoidosta. ”Lopetimme karjanpidon vuonna 2002, jonka jälkeen olemme panostaneet entistä voimakkaammin metsätalouteen. Metsäpinta-alaa on kasvatettu aina sopivan tilaisuuden tullen.”

Lappalainen iloitsee siitä, että kiinnostus metsään on siirtynyt myös jälkipolvelle. ”Mikko on ollut pitkään mukana hoito- ja hakkuutöissä ja ennätti äskettäin hankkimaan jo lisää metsää.”

Reittulan metsätyöt keskittyvät talvikauteen, sillä viljanviljely ja koneurakointi takaavat täystyöllisyyden kesäisin.

Harvennushakkuut Lappalainen on tehnyt itse hankintakaupalla. Nykyään työt hoituvat konevoimin, sillä omasta tallista

l­öytyy sekä hakkuu- että ajokone. Päätehakkuut ovat tehneet Metsä Groupin tutut ­urakoitsijat. ”Rehevissä ja osin boorinpuutoksesta­ kärsineissä kuusikoissa puun laatu ei aina ole ollut paras mahdollinen, mutta Metsä Groupin lyhyen sorvitukin ansiosta ­puukauppatili on kohentunut huomattavasti.”

Reittulan tilan yhteistyö Metsäliiton kanssa käynnistyi jo Lappalaisen Heikkiukin aikana, ja tiivis kumppanuus jatkuu edelleen. ”Pielavedellä osuuskunnalla on aina ollut vahva jalansija. Se lienee paitsi perinteiden, myös jatkuvasti kehittyvien palveluiden ansiota. Merkittävä on myös paikallisen metsäasiantuntijan sekä korjuuyrittäjän rooli.” ”Pohjolaisen Paulin ja sittemmin ­Pennasen Jarkon kanssa on ollut helppo asioida. Palveluun on voinut luottaa, ja sillä on ratkaiseva merkitys kaupoissa”, ­pitkään Lihakunnan ostomiehenä toiminut Lappalainen tietää.

Tervetullut Taimiturva

Reittulan rehevät metsämaat ovat osoittaneet konkreettisesti myös sen, ettei metsän­ uudistamisen kanssa ole varaa aikailla. ”Muokkaus pitää tehdä välittömästi päätehakkuun jälkeen ja istutus heti ensimmäisenä keväänä. Muokkausmenetelmän pitää olla kasvupaikalle sopiva, ja mättäitä mieluummin liikaa kuin liian vähän”, painottaa itse kaivurilla muokkaustyöt hoitava Lappalainen.

Metsä Groupin uusi Taimiturva-palvelu saakin kokeneelta ammattilaiselta kiitosta. ”Se on verraton palvelu varsinkin etämetsänomistajille, joilla ei välttämättä itsellä ole mahdollisuutta varmistaa taimikon vauhtiin pääsyä.”

Lappalainen käyttää itsekin säännöllisesti Metsä Groupin metsänhoito­ palveluita.

”Taimikonhoidot ja istutukset tehdään Metsä Groupin toimesta. Tänä keväänä sen metsurit istuttivat yli kymmenen­ tuhatta tainta metsäämme. Minullakin olisi kova halu hoitotöihin, mutta aika ei riitä kaikkeen.”

Strategia puree

Metsäliitto Osuuskunnan hallinnossa Lappalainen on ollut mukana kymmenen­ vuotta. Edustajistoon hänet valittiin vuonna 2003, ja hallinneuvostossa mies on ollut vuodesta 2005. ”Päätös ehdolle asettumisesta oli helppo,­kun paikalliset metsänomistajat pyysivät mukaan. Tehtävä on ollut kaikin puolin mielenkiintoinen. Samalla pysyy itsekin hyvin ajan hermolla metsäasioista.”

Ensimmäiset vuodet hallinnossa ovat piirtyneet miehen mieliin haastavina. ”Ratkottavana oli vaikeita asioita, mutta vuonna 2005 konsernissa tehdyt toimialavalinnat ovat osoittautuneet erittäin toimiviksi. Nyt näyttää hyvältä, mutta selvää on, että työtä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on tehtävä taukoamatta. Suomi maakuntineen elää metsistä tulevaisuudessakin. Oman osuuskunnan menestys hyödyttää myös metsänomistajia.”

Luottamustoimet Metsä Groupissa ­vievät Lappalaisen aikaa muutaman viikon­ vuodessa, mutta mahtuu tuoreen eläkeläisen vapaa-aikaan paljon muutakin. Rakenteilla on oma tupa tilan ulkopuolelle, ja pian syksyn jahtikausi kokoaa jälleen kylän miehet yhteen. ”Hirvijahdista en ole osannut jäädä poiskaan, vaikka työkiireet ovat joskus painaneet päälle.”

Lappalainen uskoo myös perheelle ­löytyvän aikaa aiempaa enemmän. ”Minusta tuli toukokuussa ukki, kun ­t yttären perheeseen syntyi Saaga-tyttö, mies paljastaa, eikä onnistu pidättelemään ­suupieleen ilmestyvää hymynkaretta.” metsä groupin viesti

| 25

JÄSENET Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuvat Juha Sinisalo

Metsäasiantuntija Seppo Viitanen (vas.) ja Pasi Salonen tutkivat Salosen uutta Metsäverkkoon siirrettyä metsäsuunnitelmaa.

Metsäsuunnitelma loppuelämäksi Metsä Group teki Pasi Saloselle uuden metsäsuunnitelman, joka siirrettiin saman tien Metsäverkkoon. Salonen on metsänhoitosopimusasiakas, joten metsäasiantuntijamme pitävät jatkossa hänen suunnitelmansa ajan tasalla. Näin hän saa kertainvestoinnista pysyvän edun itselleen, kun suunnitelmaa ei tarvitse enää uusia määräajoin.

P

asi Salonen on isännöinyt Isotalon tilaa vuodesta 1993 MarjaLiisa-vaimonsa kanssa Rauman­ Lapin Kauklaisten kylässä.

Tilalla viljellään rehuviljaa – emakkosikalasta luovuttiin jo kymmenen vuotta sitten. Metsätaloudella on tilalla tärkeä rooli, metsätalousmaata on runsaat 160 hehtaaria – tilan kokonaispinta-ala on 230 hehtaaria. ”Isäni vuokrasi vuonna 1973 turvemaata Biolanille, sopimusaika on nyt katkolla, mutta turpeen nosto jatkunee vielä joitakin vuosia.”

Salonen on myös lämpöyrittäjä, hän kiertää Rauman talousalueella hakkurin kanssa ja huolehtii kahden lämpölaitoksen 26 |

metsä groupin viesti

polttoaineesta. Varmaan osin lämpöyrittäjyyden seurausta on se, että tilan metsät ovat hyvässä kunnossa. ”Harvennustyöt teen pääsääntöisesti itse, ja käytän niistä saatavan puun polttoaineena. Uudistushakkuut sen sijaan on aina tehnyt Metsäliitto”, hoitosopimus­ asiakas Salonen kertoo. Metsäsuunnitelman teettäminen tuli puheeksi tutun metsäasiantuntijan Seppo Viitasen kanssa toissa talvena.

Salosen ­tavoitteiden mukainen suunnitelma

”Pasi oli sikäli onnekas, että yrittäjä Ollioli tuolloin aloittanut

Pekka Jalonen

metsäsuunnitelmien laatimisen meille Rauman seudulla. Olli-Pekka teki kartoitustyön heti lumien sulettua ja laati suunnitelman toimenpide-ehdotuksineen jo kesän alkuun mennessä. Suunnitelman valmistumisen kesto riippuu siitä, mihin vuodenaikaan sen tilaa, sillä maastotyöt voi tehdä vain sulan maan aikaan”, Viitanen selvittää. Raumankin hankintapiirillä tehdään entiseen tapaan suunnitelmayhteistyötä myös paikallisen metsäkeskuksen kanssa. ”Kiersimme metsiä vielä yhdessäkin, kun Olli-Pekka halusi kuulla ajatuksiani muutamista kohteista ennen suunnitelman laatimista. Olipa hän havainnut pel-

Suunnitelma laaditaan metsänomistajan omien tavoitteiden pohjalta. lon läheisyyteen ’unohtuneen’ pienen kuvionkin, jonka harventamisella oli jo kiire.

Keskustelimme myös muun muassa raivauksesta, ja suunnitelmaan kirjattiin, että minun metsiini jätetään aluskasvillisuutta riistatiheiköiksi”, Salonen kertoo.

Riista-asiat ovat Saloselle tärkeitä. Hän on tehnyt mailleen myös lintukosteikon, jonka kautta mutkitellen virratessaan metsäojista ja turvetyömaalta tuleva vesi puhdistuu. Kosteikko on oivallinen myös linnustusta ajatellen. ”Nyt minulla on yksi metsäsuunnitelma aiemman kahden sijaan. Myös kuviokokonaisuuksia järkeistettiin, jolloin saatiin suurempia yhtenäisiä kuvioita pienimuotoisen piperryksen sijaan. Jatkossa kuvioiden käsittely on varmasti kustannustehokkaampaa – eivät pienemmätkään metsänkulmat jää ’unohduksiin’”, Salonen arvelee.

Suunnitelma suoraan Metsäverkkoon

Kun metsäsuunnitelma valmistui, se siirrettiin Metsä­verkko-palveluun ja tulostettiin tietysti myös paperisena selailtavaksi. ”Meillä on nyt tiedossa kaikki­­Pasin erityistoiveet, jotka suunnitelmaan on kirjattu. Ne otetaan huomioon, kun teemme suunnitelman mukaisia ajankohtaisiksi tulevia toimenpide-ehdotuksia”, Viitanen kertoo. ”Ja kun Pasi on metsänhoitosopimusasiakas, kirjaamme Metsäverkkoon kaikki hänen metsissään tekemämme työt. Jos hän esimerkiksi myy meille harvennusleimikon pystykaupalla, hakkuukoneen kuljettajan työmaan koealoilta keräämät tiedot poistumasta ja leimikolle jääneiden puiden määrästä päivittyvät automaattisesti Metsäverkon tietoihin”, Viitanen esittelee. ”Metsäsuunnitelman laatijoita on tarjolla runsaasti, mutta meidän valttimme kilpailussa on jäsenille tarjolla oleva Metsäverkko, johon suunnitelma siirretään saman tien”, Viitanen kertoo. ”Ja jos jäsen on metsänhoitosopimusasiakas, hänen ei enää tarvitse teettää myöhemminkään uutta suunnitelmaa, koska se päivittyy toimenpiteiden osalta koko ajan. Puuston

Pasi Salosella on mukana paperille tulostettu metsäsuunnitelma, joka näkyy myös Seppo Viitasen kännykässä. Taustalla lintukosteikko, jonka Salonen on tehnyt metsänsä reunamaille.

kas­­­v uluvut päivitetään kaikille Metsäverkon käyttäjille vuosittain”, hän huomauttaa.

INFO

Kannattava sijoitus tulevaisuuteen

”Yhteistyö asiakkaiden kanssa helpottuu, kun meillä toimihenkilöillä on mahdollisuus nähdä jäsenen Metsäverkko-tiedot”, Viitanen sanoo ja ottaa tietokoneeltaan esiin Salosen suunnitelman. ”Seuraavana täällä näyttäisi olevan ennakkoraivausta ja taimikonhoitoa. Jaahas, tuosta kolmesta hehtaaristahan minun täytyy tehdä sinulle tarjous”, hän huomaa.

Miehet uppoutuvat tarkastelemaan, mitä Metsäverkon uusi metsätili-osio on tuonut mukanaan. Salonen voi nyt itse vertailla, miten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat metsien kasvuun ja niistä saatavaan metsätuloon. ”Tästä klikkailemalla voit verrata, miten metsätulot muuttuvat, jos haluat metsästäsi maksimituoton tai haluat hoitaa niitä riistaa enemmän huomioon ottaen. Pääset myös helposti katsomaan, paljonko metsätuloja sinulle on kertymässä vaikkapa seuraavien viiden vuoden kuluessa”, Viitanen poimii esimerkkejä.

Pasi Salonen on tyytyväinen Metsä Goupilla teettämäänsä metsäsuunnitelmaan. ”Aika pieni kertainvestointi on sijoitus hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi Metsäverkko on mainio työkalu. Kunhan ehdimme Sepon kanssa perehtyä sen uusimpiin toiminnallisuuksiin, voin hallita sen avulla metsäomaisuuttani aina vain paremmin.”

Yksilöllinen metsä­ suunnitelma Metsäsuunnitelma on suositus metsätilalla kymmenen seuraavan vuoden aikana tehtävistä hoito- ja hakkuutöistä, ja se sisältää suuntaaantavan tulo- ja menoarvion. Suunnitelmassa on tila- ja kuviotiedot karttoineen sekä yhteenvetotiedot puustosta, kasvusta, hakkuista ja metsänhoitotöistä karttoineen. Siihen merkitään myös muun muassa luonto- ja erityiskohteet.

Omistajajäsen voi tilata Metsä Groupin omalta metsäasiantuntijaltaan yksilöllisen metsäsuunnitelman, joka laaditaan metsänomistajan omiin toiveisiin ja tavoitteisiin perustuen. Ne kirjataan suunnitelmaan ja otetaan tarkasti huomioon maastotöissä ja toimenpide-ehdotuksissa.

Suunnitelman kustannukset ovat metsäverotuksessa vähennettäviä kuluja, ja sen voi maksaa myös säännöllisestä puukaupasta kertyvillä bonuksilla.

metsä groupin viesti

| 27

JÄSENET Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuvat Metsäverkko

Hyödynnä Metsäverkon mahdollisuudet Metsäverkko on omistajajäsenille tarkoitettu maksuton palvelu, joka auttaa sinua metsäomaisuutesi hallinnassa.

Ellei palvelu ole vielä käytössäsi, ja metsäsuunnitelmasi­ on voimassa, ota meihin yhteyttä. Ajantasaisen metsäsuunnitelmankin voimme sinulle järjestää.

M

etsäverkossa kaikki metsääsi ja Metsäliitto Osuuskunnan jäsenyyteen liittyvät tiedot ovat yhdessä paikassa ja ajan tasalla – esimerkiksi henkilökohtaiset tietosi osuussijoituksista, puukaupoista ja metsänhoitotöistä. Käytössäsi on myös verotyökalu, jolla voit ylläpitää metsä­

verotuksen kirjanpitoa. Voit lukea uutisia ja valtakunnallisia puukauppatietoja – siellä on myös verkkokauppamme, jossa bonusjäsenet voivat tehdä ostoksia.

Esittelemme seuraavilla sivuilla esimerkkejä siitä, mitä kaikkea Metsäverkko sinulle tarjoaa.

maksuton käyttäjätuki

• Metsäverkon käyttäjätuki palvelee suomeksi ja ruotsiksi arkisin klo 8–22 ja lauantaisin klo 8–16.

• Soittaminen käyttä­jätukeen on maksutonta.

• Opastusta Metsäverkon käytössä saat myös omalta metsä­ asiantuntijaltasi tai lähimmästä toimistostamme.

• Metsäverkon käyttäjätuen puhelinnumero on 0800 07134.

Puukauppatieto

karttojen

Kerran kuussa julkaistavassa markkinakatsauksessa kerrotaan puun kysyntätilanteesta ja ­lopputuotemarkkinoiden kehittymisestä. Viikoittain päivittyvistä Metsäteollisuus ry:n puukauppatilastoista selviävät puun keskimääräiset kantohinnat ja ostomäärät yksityismetsistä.

ja muiden dokumenttien tulostaminen käy kätevästi.

Metsäomaisuuden hoito

Metsäomaisuuden hoitoosioista löydät linkit metsäsuunnitelmatyökaluun sekä verokirjanpitoohjelmaan. Verokirjanpito-ohjelman avulla voit hoitaa metsätaloutesi kirjanpitoa sekä siirtää vuoden mittaan kokoamasi tiedot metsätalouden 2C-lomakkeelle ja kausiveroilmoituslomakkeelle veroilmoituksen jättämistä varten. Voit poimia Metsä Groupin kanssa tekemäsi puukaupat ja metsänhoitotyöt ja niihin liittyvät maksutapahtumat suoraan kirjanpitoosi.

Omat tiedot

Omista tiedoistasi löytyvät korkoihin, puukauppoihin ja metsänhoitoon liittyvät asiakirjat. Lisäksi osuussijoituksistasi näkyvät sekä velvoiteosuudet­ että mahdolliset A- ja B-lisäosuutesi.

Yhteystiedot

Täältä löydät muun muassa oman metsäasiantuntijasi, jäsenpalvelun ja Metsäverkon asiakastuen yhteystiedot.

Verkkokauppa

Metsä Groupin Viesti

Ajankohtaista

Verkkokaupassamme myydään bonusjäsenille ­metsänhoitoon ja vapaaaikaan l­ iittyviä tuotteita.

Metsä Groupin Viesti julkaistaan myös Metsäverkossa. Voit lukea vanhempiakin lehtiä numerosta 4/2009 lähtien.

Ajankohtaisissa uutisissa kerrotaan Metsä Groupin järjestämistä tapahtumista ja tilaisuuksista sekä uutisoidaan alan ajankohtaisista asioista.

28 |

metsä groupin viesti

Toimenpiteet

Metsäsuunnitelmatyökalun aloitusnäkymässä näet muun muassa yhteenvedon metsä­ tiloistasi sekä kiireelliset hoitotyöt ja hakkuut.

Kunkin toimenpideehdotuksen kohdalla näet kuvion pinta-alan, puustotunnukset, tuloja­­­ menoarvion hoito- tai hakkuutöille sekä ehdotetun ajankohdan toimenpiteelle. Voit vaikka suodattaa kaikkein ­kiireellisimmät toimenpiteet näkyviin.

Esimerkiksi kiireellisistä­ ensiharvennuksista näet kuvioiden määrän, niiden­ yhteenlasketun pinta-alan ja suuntaaantavan arvion hakkuutulosta keskimääräisillä hinta- ja kustannustiedoilla laskettuina.

Puuston kasvu päivittyy

Historia

Muistio

Ilmakuvat

Puuston vuotuinen kasvu päivittyy Metsäverkossa kullekin kuviolle automaattisesti. Tämä ­tapahtuu aina syksyllä, kasvukauden päätyttyä.

Jos sinulla on metsäomaisuuden­ hoitosopimus, näet historia­ tiedoista metsässäsi tehdyt ­toimenpiteet. Voit myös itse ­kirjata metsääsi koskevia tietoja muistiin historiatietoihin.

Muistioon voit tallentaa valokuvia omalta tietokoneeltasi tai kirjata ylös mitä tahansa metsääsi ­liittyviä tietoja.

Pääset kuviotietoihin kuvion numeroa tai kuviota kartassa klikkaamalla. Karttanäkymän kokoa voi vaihdella, ja voit nähdä ne myös ilmakuvina, j­ olloin värit kertovat nopeasti, ­millaista puustoa eri metsätiloilla on.

Metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelma sisältää tilasi yhteenvetotiedot, kartat ja perustiedot kuvioittain sekä metsäsuunnitelman suositukset tulevista hoitotöistä ja hakkuista aikatauluineen kymmeneksi vuodeksi. Voit itse selailla kaikkia näitä tietoja.

laitteistovaatimukset

• Suosittelemme laajakaistayhteyttä sujuvan käytön ­varmistamiseksi.

• Käyttöjärjestelmän tulee olla Windows 98 tai uudempi.

• Selainvaihtoehdot: Internet Explorer 8 tai uudempi.

Firefox 15 tai uudempi, Chrome 20 tai uudempi.

Lisäksi Adobe Flash Player versio 11.1 tai uudempi.

Toimenpiteet on helppo pitää Metsäverkossa ajan tasalla.

Voit päivittää suunnitelmatietoihin hakkuut ja hoitotyöt sitä mukaa kun niitä metsässäsi ­tehdään. Metsäomaisuuden ­hoitosopimusasiakkaille päivitämme tiedot tekemistämme töistä automaattisesti.

Voit luoda itse metsäsuunnitelmaan uusia toimenpiteitä, merkitä ehdotettuja toimenpiteitä suoritetuiksi ja muokata kuvion tietoja.

Metsäsuunnitelma

metsä groupin viesti

| 29

Jäsenet Metsätili

Laskelmat

Voit tarkastella suunnitelman mukaisia tuottoja menolaskelmia. ­Laskureiden avulla voit päättää, millaista strategiaa haluat noudattaa metsissäsi. Voit halutessasi muokata sovelluksessa näytettävien tulo- ja meno­arvioiden laskennassa käytettäviä hinnoittelu­perusteita

Arvokasvu

Prosenttiluvun perusteella voit vertailla kuvioiden puuston arvon kehitystä ja suhteuttaa sitä omaan tuottovaatimukseesi.

ja metsäomaisuuden­ hoitosopimusasiakkaat voivat verrata, kuinka taloudellisen tuoton tai esimerkiksi luonto­a rvojen painottaminen vaikuttaa tuleviin tuloihin tai metsätilan puustoon. Näet lisäksi, paljonko puuta olisi heti korjattavissa tai kuinka paljon hakkuun aikaistaminen vaikuttaisi saatuun tuloon.

Metsähoitosopimusasiakkaille tekemämme hoitotyöt ja hakkuut päivittyvät metsäsuunnitelmaan automaattisesti.

Tässä esimerkkinäkymässä näkyy hakattavissa olevan puuston arvo uudistuskohteissa. Näet, paljonko puuta olisi heti korjattavissa ja kuinka paljon hakkuusta kertyisi tuloja ja menoja.

Voit verrata nykysuunnitelman hakkuuehdotuksia ja hakkuutuottoja laskennallisesti heti hakattavissa oleviin ehdotuksiin.

Vertailuissa näkyy yhteenveto ja kuviot hakkuukohteittain.

Jäsenetusopimus-

Suunniteltu hakkuu

Info

Näet metsäsuunnitelmasi ehdottaman ajankohdan hakkuulle.

Lisätietoja kuviosta ja suunnitelman mukaisesta toimen­ piteen toteuttamisesta.

Husqvarna

Bonustilanne

Näet verkkokaupan etu­ sivulla bonustilanteesi, joka päivittyy heti, kun olet bonuksia ostoksiisi käyttänyt.

on uusin verkko­ kauppakumppa­ nimme!

Kiinnostuitko ?

Tässä oli vain poimin-

Tuoteryhmät

Esimerkkikuvassa näkyy tarjolla oleva metsäkirjallisuus.

Valikosta löydät muut tuoteryhmät.

Suosituimmat tuotteet

Listalla näkyy kolme tilatuinta tuotetta tai palvelua.

Verkkokauppa voivat asioida bonusjäsenet.

Siellä voi ostaa monenlaisia tuotteita metsän­ omistajan ja luonnossa liikkujan tarpeisiin – ulkoilu- ja työvaatteita, työvälineitä ja kirjoja. Kaupassa on tarjoukset myös metsä­ vakuutuksesta ja sydänvalmennusohjelmasta.

Verkkokaupassa asioidaan säännöl­­­li­­sestä puukaupasta kertyvillä bonuksilla ­ ja/tai rahalla – ja maksaa voi verkkopankissa tai luottokortilla. Järjestelmä vähentää automaattisesti bonussaldosta ostoksiin käytetyt bonukset, jotka ovat etusivulle näkyvissä.

Verkkokaupassa

30 |

metsä groupin viesti

Verkkokaupassa tarjolla olevat hinnat ­­­ovat erikoishintoja omistajajäsenillemme, sillä Metsäliitto Osuuskunta pitää osaltaan huolen­niiden edullisuudesta. Kannattaa myös käydä katsomassa etusivulta ajankohtainen ­huipputarjous.

Uutta on se, että osalla tuotteista voi olla erilaisia hintavariaatioita, eli rahan ja bonusten yhdistelmiä voi olla useita.

Verkkokaupan uutena yhteistyö­ kumppanina aloitti syyskuun puolivälissä ­Husqvarna.

toja asioista, joita Metsä­ verkko sisältää ja esimerkkejä siitä, miten voit niitä hyödyntää. Voit tutustua Metsäverkkoon osoitteessa www.metsaverkko.fi – pääset sisään aloitussivulla näkyvillä testitunnuksilla.

Metsäverkon käyttäjäksi pääset täyttämällä valtakirjan, jolla tilaamme metsäsuunnitelmasi ja lataamme sen palveluun. Valtakirjan lähetysja muine ohjeineen löydät samasta yllä olevasta osoitteesta.

Metsäverkon käyttöönotto ja käyttö ovat maksuttomia.

NYT VERKKOKAUPASSA: www.metsaverkko.fi

Sasta Wolf Gore Tex -asu

Scout Guard Riistakamera

(takki ja housut)

SG560K-8M 350 €

139 €

Metsä maisemassa Suunnittelu ja hoito -kirja 42,40 €

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

+ 10 bonuseuroa

Jos sinulle on kertynyt puukaupoista bonuksia, voit tehdä niillä ostoja verkkokaupassamme www.metsaverkko.fi. Verkkokauppa on bonusoikeudellisten omistajajäsentemme käytössä. Tuotteita voi ostaa rahalla, bonuksilla tai näiden yhdistelmällä. Käytä verkkokauppaan kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

HYVIN TEHTY Teksti

Sami Karppinen Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

Artikkelisarjassa esitell ä än luonnon ja kestävän kehit yksen puolesta teht yjä asioita .

Metsälaidun ­kuntoon konevoimin

Seppälän tilan lampaat viih­­­­ tyvät entistä valoisammalla metsälaitumella. Perinteinen­ maalaismaisema on ilo ­ihmissilmällekin.

32 |

metsä groupin viesti

L

ehtokurppa lehahtaa siivilleen lammaslauman ilmestyessä näkösälle Huhkainvuoren siimeksestä Seppälän tilan emännän Mari Seppälän kutsumana. Samassa parivuotias­ Viljo -poika pujahtaa tottuneesti Kalle-­ isovel­jensä perässä aitaukseen taputtelemaan tuttuja eläimiä.

Antti ja Mari Seppälän uuhikatras on tänä kesänä saanut nautiskella kunnos-

tetun metsälaitumen antimista Jämsässä Päijänteen länsirannalla. Viime talvena toteutetun erikoishakkuun jälkeen yli satavuotiaat petäjät huojuvat harvakseltaan avarassa ja siistissä maisemassa pihlajien, leppien, haapojen ja kuusten yllä. ”Olen tykästynyt tähän valoisaan metsämaisemaan kovasti. Alueella on jo tänä kesänä näkynyt lintujakin tavallista enemmän. Yllättäen myös muurahaispesiä on

ilmestynyt paljon lisää”, Mari Seppälä kuvailee.

Lampaan arvostus kasvussa

Seppälän tilalla lammastalous on ollut merkittävässä roolissa jo pitkään. Pariskunnan ottaessa tilan ohjakset haltuunsa viime vuonna sukupolvenvaihdoksen myötä he päättivät panostaa lampaisiin entistä tarmokkaammin.

Tuoreen isäntäparin mukaan kotimainen lammastalous on noussut 1990luvun aallonpohjasta lihan kysynnän ja arvostuksen lisääntyessä. ”Karitsan­

Kymmenen hehtaarin laajuinen metsälaidun kunnostettiin ­ hakkuu­koneella valoisammaksi. lihasta saa tänä päivänä tuotantokustannuksia vastaavan hinnan. Osan karitsanlihasta myymme suoraan tilalta asiakkaille, ja tulevaisuudessa suoramyyntiä tullaan lisäämään”, Antti Seppälä kertoo.

Jämsänniemellä lähellä Himoksen hiihtokeskusta sijaitsevan tilan toimeentulo rakentuu lampaiden lisäksi peltoviljelyn ja metsätalouden ympärille. Matkailijoille tarjotaan majoitusta vuokramökissä Päijänteen rannalla. ”Talvisin olen paljon moottorisahan kanssa metsässä, sillä toimitamme polttopuita Himoksen mökkeihin matkailijoiden tarpeisiin.”

Valoa ja avaruutta

Viime talvena hakkuita toteutettiin myös konevoimin, kun kymmenen hehtaarin­ laajuinen metsälaidun kunnostettiin yh­­­ des­­­sä Metsä Groupin kanssa. ”Aluetta on käytetty jo kauan lampaiden laitumena, mutta rehevät metsäpohjat olivat­hiljalleen päässeet kasvamaan liian tiheiksi.”

Ely-keskus teki suunnitelman laitumen­ kunnostamisesta luonnon ja maiseman monimuotoisuuden erityistuen ehtojen­ mukaisesti. Alueelta päätettiin poistaa­ puustoa, jotta lampaiden ravintonaan käyttämät heinäkasvit saisivat valoa ja­kasvutilaa. Muun muassa lampaannata, nurmirölli ja jäkki, ahomansikka sekä rohtotädyke hyötyvät kunnostuksesta.

Isäntä suunnitteli ensin hakkuun toteuttamista sahalla. ”Onneksi asiaan­ löytyi ratkaisu, kun otin yhteyttä Metsä Groupin tuttuun metsäasiantuntijaan Markku Laivaseen. Jälkeenpäin nimittäin­ huomasin, että urakka olisi ollut liian suuri­­­­­ miestyönä tehtäväksi.”

Kalle Seppälä on pujahtanut tuttuun tapaansa aitaukseen lampaita taputtelemaan.

metsä groupin viesti

| 33

Savotasta solmittiin pystykauppa, ­­­­ja helmikuun alussa PMT Mäkelän Atte ­Salminen aloitti palstalla työt. Hakkuu­ koneenkuljettajalle kohde oli erittäin poikkeuksellinen, sillä hakkuu täytyi toteuttaa­ täysin päinvastoin kuin normaalissa talous­­­­metsässä. ”Tavoitteena oli tehdä metsästä epä­ tasainen, aukkoinen ja eri-ikäinen sekä jättää alueelle mahdollisimman paljon eri puulajeja. Puut korjattiin energiakäyttöön karsittuna ja karsimattomana rankana”, Laivanen kuvailee erikoista korjuuohjeistusta.

Antti Seppälä, jolla itselläänkin on metsäkoneenkuljettajan paperit, oli työmaalla tiiviisti mukana ja ohjeisti kuljettajaa tarpeen mukaan. ”Atelle kuuluu iso kiitos kärsivällisyydestä ja erinomaisesta työjäljestä. Myös puiden ajo sujui paremmin kuin osasin odottaa. Maastoon ei jäänyt jälkiä, ja kaikki risut saatiin palstalta pois.”

Kumppanuus lujittuu

Seppälät ovat perinteisesti tehneet puukauppa-asioissa yhteistyötä Metsä Groupin kanssa, joten erikoislaatuisempaakin palvelua oli helppo kysyä tutulta toimijalta. ”Meille on aina ollut selvää, että ­metsäasioita hoidetaan Metsä Groupin kanssa. Totta kai se, että saa näin yksilöllistä p ­ alvelua, lujittaa yhteistyötä jatkossa.

Kaikki toimijat eivät ehkä olisi lähteneet tällaista savottaa toteuttamaan”, Antti ­Seppälä arvelee. ”Olen iloinen, että pystyimme vastaamaan huutoon ja löytämään juuri tänne sopivan ratkaisun. Tällä työmaalla taloudelliset tavoitteet olivat molemmin puolin­ taka-alalla. Tärkeintä oli hyvä työjälki ja ’loppuasiakkaiden’ eli lampaiden tyytyväisyys”, Laivanen kuvailee.

Vaikka lampaat vastaavat luonnostaan­ laitumen hoidosta, vaatii alue myös isäntäväen huomiota. Tarvittaessa vesakon­ raivaus ja ei-toivotun kasvillisuuden poistaminen kuuluvat säännöllisiin toimenpiteisiin. ”Eläimiä pitää olla laitumella tarpeeksi paljon, jotta vesakko pysyy kurissa. Esimerkiksi lepän taimet kelpaavat lampaille siinä tilanteessa, kun laidunpaine on riittävän kova”, Antti Seppälä kertoo.

Jatkossa laidunpainetta onkin Huhkain­­­­ vuorelle luvassa, sillä tilan uuhien lukumäärä nousee investointien myötä nykyisestä kuudestakymmenestäviidestä pariin sataan. ”Se tarkoittaa, että kaikkiaan lampaita tulee olemaan kuutisensataa. Mahdollisuus metsälaidunnukseen onkin tilallemme suuri etu”, Seppälät summaavat.

34 |

metsä groupin viesti

Mari ja Antti Seppälän tilalla lammastalous on merkittävässä roolissa. P ­ ojat Ville ja Kalle kulkevat luontevasti vanhempiensa mukana tilan askareissa.

Seppälän tilalla on kohta kuutisensataa lammasta, joten mahdollisuus metsä­ laidunnukseen on tärkeää.

kolumni

Kotimaasta voimaa kotimaahan Puuta suosimalla kannetaan ympäristövastuuta, parannetaan energiaomavaraisuutta ja vauhditetaan biotaloutta. ympäri Suomea. Tämä tarkoittaa puuntuontienergian osuus on noin 70 myyntituloja metsänomistajille, työtä metprosenttia, joten energialaskustamme livahsätalouteen ja -teollisuuteen sekä vientituloja taa aimo annos kaukomaille. Kotimaisten­ Suomeen. Metsät voivat hyvin ja niistä pidepolttoaineiden käyttäjien etulinjassa on tään hyvää huolta. Puut kasvavat käytänmetsäteollisuus, joka on Suomen ylivoimainössä suomalaisten takapihoilla ja ovat koko sesti suurin uusiutuvan energian tuottaja. lailla luomua. Myös metsäenergian korjuuMetsäenergia on ratkaisevassa roolissa, kun menetelmiä kehitetään kaiken aikaa talouuusiutuvaa energiaa lisätään. dellisen ja ekologisen kestävyyden parantaMetsäenergiaan liittyvässä keskustelussa miseksi. unohtuu usein, että sen käytön lisäämisessä Ahti Fagerblom Metsäenergian ohella turpeenkäyttö menestyvä metsäteollisuus on avainaseEnergia- ja ilmastopäällikkö, parantaa kauppatasetta, sillä sen käyttö massa. Ainespuuhakkuut ovat metsäenerMetsäteollisuus ry vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista. gian korjuun moottori. Puujalosteiden hyvä Molempien polttoaineiden osalta työpaikat ja tulot menekki ja metsäteollisuuden menestys puolestaan jäävät Suomeen. ruokkivat ainespuuhakkuita. Puun renessanssi olisikin paras uutinen myös metsäenergian lisäämiselle.

Puunkäytön lisäämistä puoltaa moni seikka.

Kohti biotaloutta – painetta kuluttajavalintoihin.

Suomessa löytyy puuta ja vettä sekä osaamista niin Vastuu ja mahdollisuudet ovat omissa käsissä. puunjalostuksessa kuin energiantuotannossa. Nämä Kotimaisten polttoaineiden osalta voimme itse huoovat tärkeimmät edellytykset biotalouden toteuttamilehtia siitä, että ympäristökysymyksistä pidetään selle. Kovassa kilpailussa Suomen on pelattava omilla huolta. Voimme varmistaa, että metsät uudistuvat vahvuuksillaan. Uusiutuvan puun käyttö vastaa kesja että luontoarvot säilytetään sukupolvelta toiselle, tävän kehityksen haasteisiin. Runsaat metsävarat ja vaikka metsäenergian käyttöä lisätään. metsien kiihtyvä kasvu mahdollistavat lisääntyvän Metsätalouden ympäristöosaamista kehittämällä puunkäytön jalosteiksi ja energiantuotantoon. voidaan saavuttaa edelläkävijyyden hyötyjä. TuontiViime kädessä kuluttaja päättää mitä tuotteita valpolttoaineiden osalta vastaavat vaikutusmahdollisuumistetaan, mutta politiikka voi antaa vauhtia biodet ovat vähäiset. Metsäenergian käyttöä kritisoivat talouden toteutumiselle. Suosimalla monipuolistutahot unohtavat muiden energialähteisiin kuten kivivaa puunkäyttöä voidaan vähentää uusiutumattomien hiilen louhintaan ja öljynporaukseen liittyvät ympäraaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. ristöongelmat. Voiko kertakäyttöisten fossiilisten Puurakentamisen noste kertoo ihmisten arvostapolttoaineiden käyttö olla mistään näkökulmasta yhtä van puuta materiaalina. Myös metsäenergian käyttö kestävää kuin uusiutuva metsäenergia? Tuskin. Suoon ollut viime vuodet kasvussa. Ilmiö on luotavissa men ei pidä ulkoistaa ympäristövastuutaan muihin muihinkin puujalosteisiin. Teollisuudessa puuta halumaihin vaan panostaa kotimaisiin ratkaisuihin. taan jalostaa yhä pidemmälle. Puusta jalostetut tuotteet voivat korvata yhä enemmän muista materiaaKotimaisuutta ja lähiluomua. Puunjalostuksen leista valmistettuja tuotteita. kehittyminen tietää taloudellista toimeliaisuutta Suomessa

metsä groupin viesti

| 35

TÖITÄ TEKIJÖILLE Teksti

Asta Hirvonen Kuvat Merja Ojala ja Seppo Samuli

Juttusarjassa esitell ä än metsä al alle t yöllist yneitä nuoria .

Suomalaisen teollisuuden palveluksessa – ja ylpeä siitä ”Olen neljännen polven metsätissuelainen.”

Ville Rannos, 31 Aluepäällikkö, Metsä Tissue

A

luepäällikkö Ville Rannos, 31, kiertää pitkin Pirkanmaata ja huolehtii alueensa päivittäistavarakaupoissa Metsä Tissuen tuotteiden myynnistä. ”Metsä Tissuella on vahvat tuotemerkit ja hyvä maine tavarantoimittajana, joten mukavahan tällaisten tuotteiden kanssa on tehdä töitä.”

Rannoksella on vahva side Metsä Tissueen ja yhtiön Mäntän tehtaaseen: jo hänen isoisoisänsä työskenteli aikoinaan tehtaalla, ja isä on edelleen Metsä Tissuen palveluksessa.

len ollut päivittäistavarakaupan alalla O 15-vuotiaasta asti. Aloitin myymälän puolella, ja siirryin sitten myyntihommiin.

Sukuni on kotoisin Mäntästä, ja olen Metsä Tissuella töissä jo neljännessä polvessa.

Isoisoisäni oli aikoinaan lyijyseppänä valimolla, samoin isoisäni, joka työskenteli myöhemmin myös konepajalla työnsuunnittelijana. Isäni kanssa olen samassa organisaatiossa: isä on suurkuluttajapuolella myyntitehtävissä, minä taas päivittäistavarapuolella. Metsäteollisuus ja myyntitehtävät ovat siis olleet minulle luonnollinen valinta, ja Metsä Tissue työnantajana houkutteleva.

1

Olen yo-merkonomi, ja nyt opiskelen 2 työn ohessa tradenomiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Näin aikuisiällä ja töissä käydessä opintoja on helppo soveltaa käytäntöön ja motivaatio on kohdillaan.

Olen tullut Metsä Tissuelle ensimmäisen kerran 15-vuotiaana kesätyöntekijäksi rakennusosastolle. Lukioikäisenä olin kolme kesää Serlan myyntirekan kyydissä, ja pääsin jo silloin tutustumaan Metsä Tissuen myyntiporukkaan. Olen kokeillut myös muuta, kuten rakennustöitä ja kiinteistönvälitystä.

Pidän kuitenkin myyntityöstä ja siitä, että saan olla liikkeellä. Nykyisessä tehtävässäni aloitin toukokuussa 2012.

3

4

Olen Metsä Tissuen päivittäistavaratuotteiden aluepäällikkö PirkanmaaLahti-Hämeenlinna-alueella. Edustan Metsä Tissuen tuotemerkeistä Serlaa, Lambia ja SAGAa, nykyään myös Katrinin suurkuluttajatuotteita menee jonkin verran rautakauppoihin.

Tyypillisenä työpäivänä lähden liikkeelle viimeistään kello 7.30, haen tarvittavat materiaalit näytevarastolta ja ajan sitten päivän ensimmäisen asiakkaan luo. Tavoitteena on käydä päivässä 8–9 asiakkaalla. Työajoa kertyy vuo-

36 |

metsä groupin viesti

dessa vähän yli 40 000 kilometriä. Asiakaskäynnit mietitään tarkkaan, ettei turhaa ajoa tulisi.

Asiakkaiden luona esittelen uusia tuotteita, sovimme kampanjoista ja katsomme yhdessä myymälän henkilökunnan kanssa, että tuotteemme ovat mahdollisimman houkuttelevasti esillä. Välillä pääsen käsiksi pumppukärryynkin, mistä pidän.

Parasta työssäni on itsenäisyys, olen itse vastuussa toimialueestani. Pidän myös siitä, että saan olla liikkeellä ja tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa.

Itsenäisen työn kääntöpuoli on, että työkaverit ovat kaukana. Tapaan kollegojani lähinnä myyntikokouksissa 5–6 kertaa vuodessa. Toisaalta kauppojen ihmiset ovat minulle työkavereita, hoitavathan he meidän myyntiä.

5

Vapaa-aika kuluu pitkälti perheen kanssa. Minulla on 4-vuotias poika ja kohta 2-vuotias tyttö, ja heidän kanssaan touhuamme paljon. Poikani on innostunut mikroautoilusta, ja radalla minä seison ­reunalla ja hän ajaa.

Istumatyön vastapainona pyrin käymään kuntosalilla, jotta ruoto pysyy kunnossa. Kesäisin harrastan moottoripyöräilyä ja mökkeilen.

Lasken kyllä omakotitalo­asumisenkin harrastukseksi, menee siihen niin paljon aikaa.

6

Metsät ovat Suomen öljy, ja vaikka ­ etsäteollisuus ei ole ollut vahvassa m huudossa viime vuosina, uskon, että ala on Suomen valttikortti tulevaisuudessakin ja tarjoaa työpaikkoja.

Metsä Groupissa on tarjolla mielenkiintoisia ja haasteellisia kaupanalan töitä. Myyntitavoitteet edellyttävät paineensietokykyä, mutta kaupanteosta ei saa ottaa liikaa paineita.

Tässä työssä oppii joka päivä jotain uutta.

7

näitä kysyimme

1. Mikä toi sinut ­alalle ­töihin?

2. Millainen ­koulutus sinulla on?

3. Miten päädyit nykyiseen ­työ­paikkaasi?

4. Mitä teet, mikä on parasta työssäsi?

5. Mikä ei ­ ehkä ole ­niin ­mukavaa?

kuljetuksessa ja metsänhoitopalveluissa.

Työssäni saan kattavan kuvan koko puunhankinnan prosessista sekä koti- että ulkomaiden osalta.

Puunhankinnassa on hyvä tekemisen meininki ja kaikilla myönteinen suhtautuminen kehityshankkeisiin. Hyvässä porukassa on kiva tehdä töitä. Työni vastaa myös hyvin opintojani.

Valmistuin vuonna 2010 kauppatieteen maisteriksi Tampereen yliopistolta. Pääaineeni oli laskentatoimi, ja sivuaineena luin tuotantotaloutta.

Isoissa projekteissa tulee aina yllätyksiä, joihin ei ole osannut varautua etukäteen. Yleensä mutkia tulee matkaan, kun aikataulukin alkaa jo painaa päälle.

Olen oppinut, että projektityö vaatii joustoa eikä ennalta voi varmasti tietää, miten asiat menevät – sen kun tiedostaa, niin välttyy monelta virheeltä.

2

Koulutustani vastaavat työpaikat ovat pääasiassa pääkaupunkiseudulla, ja lähdinkin etsimään töitä suoraan täältä. Keväällä 2010 Metsä Groupin talouden kehitysorganisaatiossa avautui paikka, jossa työnkuva ja omat kiinnostuksen kohteeni kohtasivat. Olin konsernitaloudessa projektitehtävissä vajaa pari vuotta. Kun isompi hanke, jossa olin mukana, oli viime vuoden alussa hyvässä vaiheessa, siirryin puunhankintaan kehityscontrolleriksi.

3

Timo Riikonen, 28 Kehityscontrolleri, Puunhankinta ja metsäpalvelut

T

yö puunhankinnan kehityscontrollerina on tutustuttanut Timo Riikosen, 28, metsäteollisuuteen ja puunhankintaan. ”En ole opiskellut metsäalaa, mutta työ on herättänyt kiinnostuksen alaan. Puunhankinta on todella mielenkiintoinen kenttä työskennellä. Olen ollut positiivisesti yllättynyt esimerkiksi siitä, kuinka fiksuja ja innovatiivisia teknisiä ratkaisuja puukauppaan on kehitetty. Kaikessa toiminnassa on vahva kehittämisote."

7. Mitä sanot ­ alalle­ mielivälle?

Minulle oli jo opiskeluaikana ­ selvää, että haluan valmistuttuani työskennellä suomalaisen teollisuuden ­palveluksessa. Se, että päädyin juuri ­metsäteollisuuteen, oli enemmänkin sattumaa. Kun Metsä Groupissa tuli mielen­ kiintoinen paikka hakuun, aloin selvittää, ­millainen firma on kyseessä, ja se vakuutti minut.

1

”Parasta työssäni on sen monipuolisuus.”

6. Mitä teet ­vapaa-ajallasi?

4

Työskentelen puunhankinnan erilaisissa talouden ja muissa kehityshankkeissa. Tehtäväni on tuoda hankkeisiin talouden näkökulma ja varmistaa, että rahaliikenteeseen liittyvät asiat tulevat otetuiksi huomioon jo projektien alkuvaiheessa. Olen esimerkiksi ollut mukana miettimässä, millaisia vaikutuksia arvonlisäveron korotuksella oli avoimiin puukauppoihin ja muihin vuodenvaihteen maksusuorituksiin. Olen myös mukana konsernitason talouden kehityshankkeissa puunhankinnan edustajana.

Parasta työssäni on sen monipuolisuus.

Puunhankinnassa on käynnissä useita kehityshankkeita esimerkiksi korjuussa,

5

Vapaa-ajalla harrastan mieluiten liikuntaa eri muodoissa. Lempilajejani ovat mailapelit, kuten sulkapallo ja tennis.

Kesäisin lenkkeilen, ja talvisin hiihdän ja pelaan kaveriporukalla jääkiekkoa. Kieltämättä jo odotankin talvea! Kesälomalla mökkeilin ja reissasin vaimoni kanssa.

Muutin Helsinkiin valmistuttuani vuonna 2010. Tänne on ollut helppo kotiutua: kotoamme Ruskeasuolta on hyvät yhteydet keskustaan ja toisaalta vain kivenheitto Keskuspuistoon ja sen hyviin ulkoilumahdollisuuksiin.

6

Metsäteollisuudella on Suomessa vakaa asema, ja se tarjoaa työpaikkoja ja hyvinvointia jatkossakin. Metsä Groupissa on tarjolla mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä. Työ on pitkälti projektiluontoista kehitystyötä, mikä on mielestäni merkki siitä, että metsäteollisuus uudistuu. Controller-tehtäviin mielivän kannattaakin panostaa projektinhallintataitoihin.

7

metsä groupin viesti

| 37

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ Teksti

Metsäliitto Osuuskunta täy ttä ä ensi vuonna 8 0 vuotta .

Kerromme tämän vuoden lehdissä osuuskunnan merkittävimmistä vaiheista .

Sami Karppinen Kuvat Metsä Group

Metsänomistajat mukaan ­suur­teollisuuteen

Äänekosken tehtaiden kauppa piti sisällään sulfiitti­ selluloosa-, kartonki- ja paperitehtaat, hiomon, sahan, sprii­tehtaan, kemiallisen tehtaan sekä vesi- ja höyry­ laitokset. Vuonna 1953 tehdyn kaupan hinnaksi tuli 2,5 miljardia markkaa.

38 |

metsä groupin viesti

Äänekosken tehtaiden osto kuusikymmentä vuotta sitten oli ratkaiseva askel Metsäliiton omalle sellu- ja paperituotannolle. Kemiallisesta metsäteollisuudesta muodostui nopeasti liiketoiminnan tukijalka, jonka kehittäminen ei olisi onnistunut ilman jäsenistön laajaa tukea.

M

etsäliitossa oli havaittu 1950-luvulle tultaessa, ettei ailahtelevien markkinoiden armoilla pyörivä puun vientitoiminta yksin takaisi yhtiön menestystä tulevaisuudessa. Siksi puun kysynnän lisääminen ja jalostusasteen nosto oman teollisuuden avulla asetettiin osuuskunnan kehityskulun päämääräksi.

Metsäliitto oli hankkinut 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa suoraan omistukseensa sahalaitoksia sekä puutavaran kyllästyslaitoksen. Vaneritehtaan osuuskunta sai haltuunsa ostaessaan Hämeenlinnassa toimineen Häme Faneritehdas Oy:n vuoden 1952 alkajaisiksi. Metsänomistajien hallussa ei kuitenkaan vielä ollut maamme metsäteollisuuden uudeksi veturiksi noussutta selluteollisuutta.

Laajentumispyrkimyksiä olivat hillinneet investoinnin vaatimat valtavat pääomat. Vuonna 1952 yhtiön johto totesi teollistamista koskevassa kannanotossaan, että ”metsänomistajajärjestöllä ei ymmärrettävistä syistä ole varaa lähteä huomatta-

via pääomia vaativiin kokeiluihin ja maksamaan oppirahoja, vaan on joksikin aikaa vielä tyydyttävä tarkkaan seuraamaan tämän hetken varsin mielenkiintoista kehitystä.”

Pohjoisen puulle menekkiä

Kovin pitkään kehitystä ei tyydytty tarkkai­lemaan sivusta, vaan osuuskunta otti askeleen kohti selluteollisuutta vuoden 1953 alkajaisiksi ostamalla Suomen Pankilta­kaksitoista prosenttia maksuvaikeuksiin ajautuneen Ab Kemi Oy:n osake­k annasta. Yhtiön talousvaikeudet olivat­osin seurausta Korean suhdanteen kynnykselle­osuneesta suuresta sahatavaravaraston palosta.

Kaupan myötä osuuskunta pystyi parantamaan jäsentensä puun menekkiä­ Pohjois-Suomessa, sillä se sai oikeuden myydä tehtaalle puuta omistusosuutensa suhteessa.

Metsäliitto sai myös edustajansa Kemi Oy:n johtokuntaan ja hallintoneuvostoon.­ Tärkeää henkistä pääomaa tulevia investointeja ajatellen pääsivät kerryttämään hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittu tohtori Onni Koskikallio sekä jäseneksi valittu kansanedustaja Martti Miettunen.

Myös toimitusjohtaja Ilmari Kalkkisesta tuli yhtiön johtokunnan jäsen.

Kassa kunnossa kaupoille

Häme Faneritehdas Oy:n osto teki Metsäliitosta levynvalmistajan vuonna 1952.

Samassa hallintoneuvoston kokouksessa tammikuussa 1953, jossa hyväksyttiin päätös lähteä Kemi Oy:n vähemmistöosakkaaksi, toi rohkeana visionäärinä tunnettu toimitusjohtaja Kalkkinen esille ajatuksen kokonaan oman sellutehtaan hankkimisesta. ”Kehitys on kuitenkin mennyt eteenpäin niin nopeaa vauhtia, että metsänomistajat eivät enää voi tyytyä tarkkailijan asemaan”, Kalkkinen pohjusti suuntaa tulevalle kehitykselle.

Osuuskunnan haluun lähteä mukaan selluteollisuuteen aiottua nopeammin metsä groupin viesti

| 39

KERTOMUKSIA METSÄSTÄ vaikutti olennaisesti se, että yhtiön kassa pursuili rahaa puun vientihinnat pilviin nostaneen Korean suhdanteen jäljiltä.

Parinkymmenen vuoden puunhankintakokemuksen ja vakiintuneen jäsenistönsä ansiosta Metsäliitto oli onnistunut hyödyntämään korkeasuhdanteen viisaasti.

Ulkomailta oli saatu taajaan tietoa markkinoiden kehittymisestä, minkä ansiosta ostotahtia onnistuttiin hölläämään kotimaassa oikeaan aikaan suhdanteen nopeasti hiipuessa.

Itse asiassa Metsäliitto oli aloittanut kaikessa hiljaisuudessa jo keväällä 1952 neuvottelut Ab J. W. Enqvist Oy:n ostamisesta. Yhtiö omisti muun muassa Lielahden­selluloosatehtaan ja Killin­ kosken puuhiomon. Asiaan suhtauduttiin Metsäliitossa myönteisesti, ja hallintoneuvosto kehotti tammikuussa 1953 johtokuntaa tekemään­kaikkensa kauppoihin pääsemiseksi. N ­ euvottelut ajautuivat kuitenkin pian v­ aikeaan tilanteeseen, kun Suomen­ Pankki edellytti rahoitustarjouksessaan­ Metsä ­liit­toa ottamaan hankkeeseen kumppaniksi Enso-Gutzeit Oy:n.

Metsäliiton kassa pursuili rahaa puun vientihinnat pilviin nostaneen Korean suhdanteen jäljiltä.

Metsäliiton Selluloosa Oy perustetaan

Neuvottelujen Ab J. W. Enqvist Oy:n ostamisesta ollessa kesken päätettiin Metsä­liitossa perustaa kokonaan erillinen­ yhtiö, jonka puitteissa selluteollisuutta päästäisiin sopivan tilaisuuden tullen harjoittamaan. Metsäkaupallinen Keskus­ toimikunta, joka oli Metsäliiton ja MTK:n yhdessä asettama järjestötoiminnallinen työvaliokunta, laati yhtiön perustamiseksi nopeasti suunnitelman, jonka molempien johtokunnat hyväksyivät h ­ elmikuussa 1953.

Uusi yhtiö nimettiin Metsäliiton Selluloosa Oy:ksi, ja sen osakepääomaksi muodostui 750 miljoonaa markkaa. Perustajaosakkaita olivat Osuuskunta Metsäliitto, Maataloustuottajain Keskusliitto sekä ­Keskusosuusliike Hankkija. Ne merkitsivät kaikki A-sarjan osakkeet, joita oli ­viidennes osakekannasta.

Osakemerkintä polkaistiin käyntiin­ Metsäkaupallisen Keskustoimikunnan­ organisoimana. Metsäliiton jäsenkunnassa suunnitelmat selluteollisuuteen investoimisesta otettiin ilmeisen tyytyväisinä vastaan, sillä jo huhtikuun alussa oli tavoiteltu 750 miljoonan osakepääoma merkitty. Äänekosken tehtaista ratkaisu

Metsänomistajien ei tarvinnut odottaa rahoilleen vastinetta kauaa, sillä kesän kynnyksellä Metsäliitto pääsi yllättäen hieromaan kauppoja Äänekosken tehtaista Wärtsilä-Yhtymän kanssa.

Kevättalvella 1953 toimitusjohtaja Kalkkiselle oli professori Th. Wegeliuksen välityksellä tihkunut tieto, jonka mukaan

Jäsenistön tuki teollistumisen avaimena Metsäliitto Osuuskunnan oman teolli­ suuden voimakas kehittyminen ei olisi ollut mahdollista ilman jäsenistön­vahvaa­ ­sitoutumista hankkeisiin. Metsän­omis­­­­­ tajien ­keskuudessa oman puun­jalos­tus­­­­­­­­ teolli­­­suuden­ merkitys koettiin ensiarvoisen­ tärkeänä. Siitä kertoo sekin, että osake­ merkintöjen tavoitteet saavutettiin nopeassa aika­taulussa.

Metsäliiton Viestin neljännessä numerossa vuonna 1961 kartoitettiin eteläsuomalaisten metsänomistajien mielipiteitä rahan sijoittamisesta yhteisyrityksiin. Käynnissä oli jäsen- ja osakekampanja Metsä-Saimaan ja Kirkniemen tuotantolaitoksiin liittyen.

Maanviljelijä Y. V. Koskenniemi Porvoon maalaiskunnan Kerkkoosta ”piti metsänhoitomiehen ominaisuudessa erityisen tärkeänä sitä seikkaa, että metsänomistajat sijoittamalla varoja uuteen yritykseen voivat luoda puulle menekkiä nykyistä enemmän.

On erittäin tärkeätä, että metsänhoidollisia toimenpiteitä voidaan suorittaa nykyistä voimaperäisemmin ja että myös pieniläpimittaiselle ja vientilaatua heikommalle tavaralle on jatkuva menekki.”

Maanviljelijä Risto Kassari Lopen pitä-

40 |

metsä groupin viesti

Metsäliiton pitkään käytössä olleen kirves-­ liikemerkin takana on hauska tarina. Merkki on lähtöisin Kirkniemen paperitehtaan ­osakeannin markkinoinnista.

jästä puolestaan totesi, ettei ”yhteisiä yrityksiä pidä arvostella vain niiden tämän hetkisen ja välittömän hyödyn perusteella. On nähtävä ne tärkeinä osatekijöinä siinä suuressa kokonaisuudessa, jolla maaseudun ja

metsänomistajien asemaa pyritään tukemaan.”

Merkittävässä roolissa pääomakampanjoissa olivat maakunnissa toimineet asiamiehet. ”He olivat Metsäliiton hallintoelinten jäseniä ja Maataloustuottajain tai metsänhoitoyhdistysten valitsemia henkilöitä. He markkinoivat jäsen- ja osakesijoituksia kiertämällä talosta taloon”, vuonna 1969 Metsäliiton järjestöosastolla työt aloittanut metsäneuvos Jaakko Punkari kertoo.

Sittemmin Metsäliiton järjestöjohtajana toimineen ja vuonna 2007 eläköityneen Punkarin ensimmäisiä tehtäviä Metsäliitossa oli osallistua Mauno Pakkasen alaisuudessa Kirkniemen toisen paperikoneen osakeannin markkinointiin. Kampanjan iskulauseeksi muodostui ”Tartu avaimeen metsänomistaja”. ”Kehitimme myös avaimen muotoisen rintamerkin, joita jaettiin osakeantiin osallistuneille metsänomistajille. Avainlenkkiin luonnosteltiin kolme tehtaanpiippua. Siinä vaiheessa emme arvanneet, että piipuista tulisi myöhemmin pitkään käytössä ollut Metsäliiton kolmen kirveen liikemerkki.”

Äänekoskella sijaitseva Wärtsilä-Selluloosa Oy:n tehdas oli kaupan. Wärtsilä halusi panostaa metsän sijaan metalliteollisuuteen, joten pääjohtaja Wilhelm Wahlforss oli valmis myymään Äänekosken puunjalostuslaitokset.

Kauppaneuvottelut, joista tiesi ­Wahlforssin vaatimuksen vuoksi Metsä­ liitossa­vain pieni ydinryhmä, etenivät nopeasti.­Heinäkuun lopulla Ilmari ­K alkkinen, Veikko Ihamuotila ja Onni ­Koskikallio neuvottelivat kaupan ehdoista.

Kuun ­viimeisenä päivänä allekirjoitettiin kauppa­sopimus.

Hintalapuksi Metsäliiton Selluloosa Oy:n omistukseen siirtyneelle tehdas­ kokonaisuudelle tuli 2,5 miljardia markkaa. K ­ auppa piti sisällään sulfiittisellu­ loosa-, kartonki- ja paperitehtaan, hiomon, sahan, spriitehtaan, kemiallisen tehtaan sekä vesi- ja höyrylaitokset. Lisäksi Metsäliiton Selluloosan omistukseen siirtyi 28 000 hehtaaria metsää.

Kaupan rahoituksen järjestämiseksi osakemerkinnän uudeksi tavoitteeksi asetettiin 1,2 miljardia markkaa, joka saatiin kokoon joulukuussa. ”Tehtaiden osto napakymppi”

Äänekosken tehtaiden myötä Metsäliitto pääsi konkreettisesti toteuttamaan ydintehtävää, jota varten se oli perustettu: ­edistämään pieniläpimittaisen puun menekkiä.

Oli kovan työn – ja onnekkaiden sattumienkin – tulosta, että metsänomistajataustainen yhtiö sai iskettyä Äänekosken tehtaiden myötä kiilan perinteisten metsäteollisuusyritysten rintamaan. Metsäliiton Viestin viides numero vuonna 1953 esitteli hankintaa jäsenistölle syystä ylpeänä. ”Äänekosken tehtaiden osto oli ampujain kielellä sanottuna napakymppi, sillä Äänekoski sijaitsee maan keskipisteessä ja siten erinomaisesti soveltuu metsäntuottajain ensimmäisen suuren teollisuuslaitoksen paikaksi.”

Tehtaiden suurin yksikkö oli sulfiittiselluloosatehdas, joka oli lajissaan PohjoisEuroopan uusin. Kuusipaperipuuta tehdas tarvitsi vuodessa 300 000 pinokuutiometriä, ja sellutehtaan tuotantokapasiteetti oli ­­­ 40 000 tonnia. Paperitehdas pystyi valmistamaan täydellä tehollaan 18 000 tonnia paperia kartonkitehtaan kapasiteetin ollessa 3 500 tonnia vuodessa.

Paperitehdas valmisti pääasiassa sanomalehtipaperia ja puupitoista painopaperia. Kartonkitehtaan tuotteisiin kuului­ muun muassa kattohuopa sekä oksa- ja pinkopahvi. Tehtaiden johtajana jatkoi­ pari vuotta aiemmin työssä aloittanut

Metsäliiton Selluloosa Oy järjesti Äänekosken tehtaiden kaupan rahoittamiseksi osakemerkinnän.

Myös metsänomistajat lähtivät innokkaasti mukaan yhtiön omistajiksi.

­ olter Westerholm, jonka kokemus osoitW tautui Metsäliitolle ensiarvoisen tärkeäksi.

Voimakkaan kasvun 1960-luku

Kun kemiallisen metsäteollisuuden ­todellinen nousukausi alkoi 1960-luvulla, Metsäliitolla oli alalta jo runsaasti kokemusta. Kehitystahtia kuvaa hyvin se, että vuonna 1961 Suomessa käynnistyi peräti kahdeksan uutta paperikonetta.

Wolter Westerholmin kokemusta ­hyödyntäen Metsäliitto rakensi omaa teollisuuttaan kilpailijoiden tahtiin. Tehtaiden­ pääomahankinnasta sekä rakennus- ja käynnistämisvaiheesta vastasivat pääasiassa starttiyhtiöt, jotka myöhemmin sulautettiin Metsäliiton Selluloosa osakeyhtiöön tai Metsäliitto Osuuskuntaan.

Ensimmäisiä suurhankkeita oli Äänekosken tehdasalueelle vuonna 1961 valmistunut sulfaattisellutehdas. Investointi oli merkittävä jäsenistön kannalta, sillä laitos­mahdollisti ensimmäistä kertaa koivun käytön sulfaattisellun raaka-aineena.

Vuonna 1966 Äänekoskelle valmistui myös taivekartonkitehdas, joka moninkertaisti yhtiön kartongintuotannon.

Lappeenrannassa aloitettiin Teollisuusosuuskunta Metsä-Saimaan voimin sahan, rimalevytehtaan ja höyryvoimalaitoksen rakennustyöt syksyllä 1961. Kaksi vuotta

myöhemmin laitoksen toiminta käynnistyi ja tehtaat työllistivät kolmesataa ihmistä.

Myös eteläisimmän Suomen metsänomistajien tuottamalle puulle haluttiin varmistaa menekki omilla tuotantolaitoksilla. Tehdaskokonaisuuden suunnittelu oli käynnistynyt vuonna 1960. Oy Metsäliiton­ Paperi - Skogägarnas Papper Ab:n toimesta päätettiin rakentaa sellu- ja paperitehdas Lohjan Kirkniemeen. Tuotanto tehtailla käynnistyi alkuvuonna 1966. Ensimmäisenä toimintavuonna Kirkniemessä valmistettiin 56 000 tonnia sanomalehti­ paperia, mutta jo seuraavana vuonna alkoi aikakauslehtipaperin tuotanto.

Vuosikymmenen suuriin hankkeisiin­ lukeutui myös Savon Sellu Oy:n syksyllä­ 1968 käynnistynyt aallotuskartonki­tehdas, jonka pääosakkaaksi Metsäliitto oli monien vaiheiden jälkeen lähtenyt.

Metsäliiton lähteminen mukaan suurteollisuuteen osui hyvään ajankohtaan.

Kuten yhtiössä oli uumoiltu, aika oli ­ajamassa ohi pyöreän puun viennistä.

Vielä 1950-luvulla Metsäliiton oma teollisuus käytti vain kymmenisen prosenttia­ Metsäliiton ostamasta puusta, mutta 1970-luvun puolivälissä käytettiin omasta puusta yli puolet. Samalla pyöreän puun viennin osuus oli romahtanut muutamaan prosenttiin. metsä groupin viesti

| 41

liiketoiminta-alueet Teksti

Timo Sormunen Kuvat Kimmo Metsälä

Kehityspäällikkö Sanna Hämäläinen ja kuituteknologiapäällikkö Esko Pekuri sanovat, että polysulfidiprojekti on oivallinen esi­ merkki huolellisesta valmistelusta ja toimivasta yhteistyöstä.

Joutsenon sellutehdas on Euroopan edelläkävijä Entistä parempaa, ympäristöystävällisempää ja energiatehokkaampaa. Siinä valtit, joilla Metsä F ­ ibren Joutsenon tehtaan uusi polysulfidisellu valloittaa markkinoita kotimaasta Kiinaan saakka.

42 |

metsä groupin viesti

Joutsenossa laadunparannus on jatkuva prosessi. Laborantti Anne Kattainen analysoi lipeänäytettä.

H

yvin suunniteltu on puoliksi tehty,­­ muistuttaa vanha kansanviisaus. Kyseinen lausahdus piti hyvin kutinsa myös Metsä Fibrellä ­Joutsenossa, missä käynnistyi kesän korvalla uuden polysulfidisellun tuotanto.

Toukokuun viimeiselle viikolle osunutta starttia edelsi tuotekehitystyön tiukka loppukiri. Se sisälsi mittavan määrän erilaisia simulointeja, koeajoja ja laboratorioanalyysejä, joita tehtiin tiiviissä yhteistyössä myös asiakkaiden kanssa.

Näin haluttiin varmistaa, että uuteen sellunkeittoteknologiaan tehty 15 miljoonan euron laitos­ investointi saadaan pyörimään kitkatta heti ensimmäisestä päivästä lähtien.

Lukuisista etukäteisvarmistuksista huoli­ matta­­­­­syke nousi ja kämmenet hikosivat h-hetkellä likipitäen jokaiselta työvuorolaiselta – oltiinhan Joutsenossa tekemässä jotain sellaista, jota­­ yksikään muu metsäyhtiö ei ollut tässä ­mittakaavassa edes kokeillut.

Laadukkaampia lopputuotteita saadaan aiempaa pienemmillä raakaaine- ja energiakuluilla.

voisi sattua. Kaikki meni kuitenkin nappiin, mikä kertoo omaa kieltään tämän porukan sitoutumisasteesta”, hän kiittelee.

Joutsenon tehdas työllistää noin 140 henkilöä. Heistä uuteen selluprojektiin osallistui tiiviisti noin kolmannes. ”Tämä laitosinvestointi on ollut meille kaikille­todella iso yhteinen juttu. Perinteistä sellunkeittoa­­­on ehditty arvostella vähäisestä uudistumisesta, mutta täällä Joutsenossa maailma näyttää­ihan toisenlaiselta. Lisäksi innovaatiota päästään nyt kehittämään toden teolla eteenpäin”, Hämäläinen sanoo.

Hienosäätöä joka päivä Jännittäjien joukossa oli myös maailman suurimman yksilinjaisen havusellutehtaan kehityspäällikkö Sanna Hämäläinen. ”Olimme tosiaan varautuneet likipitäen kaikkiin mahdollisiin pulmatilanteisiin, joita laitoksen käynnistyksessä

Joutsenon tehtaan laboratoriossa tutkitaan ­päivittäin, kuinka selluun saataisiin entistä enemmän paperi- ja kartonkituotteiden lujuutta ja jalostettavuutta parantavia ominaisuuksia. ”Laadun ohella asiakkaita kiinnostaa myös energiatehokkuus”, Metsä Fibren teknisen metsä groupin viesti

| 43

liiketoiminta-alueet ­asiakaspalvelun kuituteknologiapäällikkö Esko Pekuri huomauttaa. ”Polysulfidisellun avulla syntyy entistä laadukkaampia lopputuotteita aiempaa pienemmillä raaka-aine- ja energiakuluilla. Esimerkiksi paljon energiaa kuluttavassa jauhatusprosessissa säästö on 10–15 prosentin luokkaa. Se on kartonki- ja paperitehtaassa jo merkittävä tulos”, Pekuri toteaa.

Kuluneen vuoden aikana tiiviisti asiakaskuntaa kiertäneenä ja konsultoineena Pekuri

on huomannut uutuustuotteen saaneen markkinoilla innostuneen vastaanoton. Kotimaassa sellu­paalit matkaavat pääasiassa Simpeleen kartonki-, Mäntän pehmopaperi- ja SAP:n Kirkniemen paperitehtaalle Lohjalle.

Valtaosa 2 000 tonnin päivätuotannosta menee ulkomaille, puolet Kiinaan ja loput eri puolille Eurooppaa. ”Monella alalla vientikäyrät ovat näyttäneet jo pitkään alaspäin, mutta sellu­ markkinoiden veto näyttää edelleen hyvältä”, Pekuri myhäilee.

Tämä on helppo havaita myös Joutsenon tehtaan varastolla, josta sellupaaleja on lähtenyt maailmalle taukoamatonta tahtia kesäkuun ­puolivälistä lähtien. ”Laivamatka Kiinaan vie 6–8 viikkoa, jonka päälle tulee vielä paikallista varastointija ­kuljetusaikaa. Niinpä ensimmäiset selluerät ­olivat perillä loppuasiakkailla heinäkuun ­loppupuolella. Kotimaahan myyty sellu on jo loppu­tuotteina kaupan hyllyissä ja lehtitelineissä”, Pekuri ­ynnäilee.

”Polysulfidisellu parantaa tuotteidemme ekotehokkuutta ja sitä asiakkaat arvosta­ vat päivä päivältä enemmän”, Simpeleen kartonkitehtaan tuotantopäällikkö Timo Rantatalo (oik.) painottaa. Metsä Fibren kuituteknologiapäällikkö Esko Pekuri oli mukana tuotantoprosessin kehitystyössä alusta loppuun saakka.

Sujuva sellunvaihdos ­Simpeleellä Metsä Boardin Simpeleen kartonkitehdas kätkee yli 100-vuotiaiden tiiliseiniensä taakse yhden Euroopan suurimmista, tehok­kaimmista ja moderneimmista metsäteollisuuden tuotantolaitoksista. Tehtaan tuotantoteknologiaan ja logistiikan automatisointiin on viimeisten 15 vuoden aikana investoitu yli 100 miljoonaa euroa.

Simpeleen tehdas siirtyi polysulfidisellun käyttöön heti ensimmäisten joukossa.­ Tuotantopäällikkö Timo Rantatalon mu­­­ kaan raaka-aineen vaihdos sujui kaikin puolin sutjakkaasti. Myös lopputuotteen laatu on täyttänyt siitä annetut lupaukset. ”Voi kuulostaa vähän tylsältä, mutta tuotanto jatkui täysin entiseen malliin. Se on ­tietysti meidän kannaltamme paras mahdollinen tilanne, sillä jokainen tuotantoseisokki tai laatuhäiriö tulee tämänko-

44 |

metsä groupin viesti

koisessa laitoksessa todella kalliiksi. Ja siihen riittää joskus hyvinkin pieni häiriö”, Rantatalo sanoo.

Rantatalo antaakin lopputuloksesta reilut kiitokset metsäfibreläisten asiantuntemukselle. ”He ovat perehtyneet erittäin hyvin tuotantoprosessiimme ja sen laatuvaatimuksiin. Yhteistyö on ollut todella tiivistä ja toimivaa”, hän kiittelee.

Jotain tästä perehtymisestä ja riskien hallinnasta kertoo sekin, että Joutsenossa oli säästetty Simpelettä varten hieman myös perinteistä havusellua. ”Ihan vain siltä varalta, ettei pulmatilanteessa olisi tullut tuotantokatkoksia”, Metsä Boardin Esko Pekuri lisää.

Vihreys on myös myyntivaltti Simpeleen tehtaan vuosituotanto

lähentelee 300 000 tonnia. Pakkauskartonki matkaa lähinnä elintarvike- ja lääketeollisuuden tarpeisiin kotimaassa ja eri puolilla Eurooppaa.

Tavallinen kuluttaja voi törmätä Simpeleen kartonkeihin vaikkapa kaupan puurohiutalehyllyllä, kylmäkaapilla ja pakastealtaalla.

Rantatalon mukaan polysulfidisellu on heille omaa tehokkuutta parantava osatekijä, mutta myös selkeä kilpailuvaltti, jota aiotaan rummuttaa entistä kuuluvammin. ”Asiakkaat ovat yhä tarkempia koko tuo­tantoketjunsa ekotehokkuudesta. Me voimme kertoa, että käytämme kartongeissa energiatehokasta ja puuraakaainetta säästävää polysulfidisellua, joka kaiken lisäksi on valmistettu hiilineutraalissa tehtaassa”, Rantatalo sanoo.

liiketoiminta-alueet Teksti:

Sanna Haanpää-Liukko Kuvat Antti Hannuniemi

Kotimaan kuluttaja­ pakkaus- ja graafisten kartonkien myynnistä vastaava johtaja Terhi Kempe kävi ostoksilla.

Puhtaus on puoli ruokaa ­­ – ja ruoka­ pakkausta Elämä on täynnä hetkiä lähellä Metsää, tapaamme sanoa. Ja totta se on: ­ sen huomasimme, kun ­kävimme aivan arkisilla ­ruokaostoksilla!

K

uluttajapakkauskartongit ovat Metsä Boardin suurin vahvuus ja ylpeyden aihe. Tavallinen kuluttaja ei kuitenkaan voi tietää, kenen tuottamasta kartongista kaupan hyllyllä olevien tuotteiden­pakkaukset on valmistettu. Saadaksemme tästä selvää, seurasimme Metsä Boardilla ­Suomen kuluttajapakkaus- ja graafisten kartonkien­myynnistä vastaavaa Terhi Kempeä hänen ­tyypilliselle ostoskierrokselleen. Suunnistimme yhdessä Espoossa sijaitsevan kauppakeskus Iso Omenan Prismaan.

Valtteina puhtaus, keveys ja ­ekologisuus Metsä Boardin kuluttajapakkauskartongit ­valmistetaan omistajajäsenten kasvattamasta puusta saatavasta ensikuidusta. ”Näin varmistetaan muun muassa kartongin puhtaus ja siten erinomainen soveltuvuus elintarvikepakkauksiin”, Kempe kertoo, kun lähestymme Prisman sisääntuloa.

Muita Metsä Boardin huippulaatuisten pakkauskartonkien arvostettuja ominaisuuksia ovat hänen kokemuksensa mukaan keveys,

metsä groupin viesti

| 45

liiketoiminta-alueet

Koskenlaskijat pakataan Kyron tehtaan Carta Elega -kartonkiin.

Terhi Kempen hyllystä nappaaman Elovena-­­ paketin kartonki on valmistettu Metsä Boardin Simpeleen tehtaalla.

kierrätettävyys ja ekologisuus. Kempellä riittääkin perspektiiviä asiaan, sillä hänellä on takanaan 30-vuotinen ura Metsä Groupin palveluksessa. ”Pakattavasta tuotteesta riippuen kartongeilta edellytetään varsin erilaisia ominaisuuksia. Esimerkiksi pakasteiden pakkausten on kestettävä vaihtelevia kosteusolosuhteita”, Kempe sanoo ja nappaa mukaansa ostoskärryt.­ ­Siirrymme juuri uusittuun, ”Suomen uusimpaan”, Prismaan, jossa käy tuhansia asiakkaita päivittäin.

kun, Elonen Oy:n marjakakun. Sekin on pakattu samaan kartonkiin. Pakkaus ja kakku muodostavat herkullisen näköisen kokonaisuuden – ei ihme, ettei Kempe voi vastustaa kiusausta!

Kun vielä on saatu mukaan iso rasia ­Fazerin suklaakonvehteja, päästään jatkamaan matkaa.­ ”Suklaarasia on muuten valmistettu Metsä Boardin Äänekosken tehtaan Carta Solida -karton­gista”, Kempe huomauttaa ylpeyttä äänessään.

Valion Olo-jogurtit pysyvät koossa Simpeleen teh­ taan Simcote-kartonkiin käärittyinä.

Herkkua on siinä monenmoista Suuntaamme aluksi kohti kaurahiutaleita, joista Kempe ei suinkaan pelkästään keittele puuroa, vaan leipoo herkullisen piirakkapohjan. Tuttu Elovena-tyttö hymyilee ostoskärryihin sujahtavan pakkauksen kyljessä. Pakkauksen materiaali on Metsä Boardin Simpeleen tehtaalla valmistettua Simcote-kartonkia. Kartongin puhtaudesta kertoo, että hiutaleet on pakattu suoraan kartonkipakkaukseen ilman muovista tai paperis­ta pussia. Pakkausratkaisu on siis myös tässä mielessä ekologinen.

Kaurahiutaleiden jälkeen siirrymme hiukan makeampien tuotteiden pariin. Kempe valitsee vierasvaraksi mökille tuttuja Domino-keksejä – tällä kertaa kolmen makuisia keksejä sisältävän 60-vuotisjuhlapakkauksen. Pakkaus on luonnollisesti valmistettu Simpeleen ylpeydenaiheesta, Simcote-kartongista.

Kempe poimii mukaan vielä toisenkin her-

46 |

metsä groupin viesti

Kartongin puhtaudesta kertoo se, että hiutaleet voi pakata suoraan pakkaukseen ilman paperitai muovipussia.

Helppoa ja nopeaa eri e ­ lämänvaiheisiin Kempe kertoo, että hänen ostoskorinsa sisältö on tällä hetkellä erilainen kuin vielä joitakin ­vuosia sitten. Kun lapset vielä asuivat kotona, ateriat valmistettiin alusta loppuun itse. Nyt, kun talouden muodostaa kaksi aktiivista ja kiireistä aikuista, ovat valmisruoat tulleet mukaan arkea helpottamaan. Ostoskärryihin pääsevätkin nyt Saarioisten pinaattikeitto ja ystävän suosittelema lihakaalilaatikko, jonka pakkauksesta osa on Simcote-kartonkia.

Aamupalaksi Kempen perheessä nautitaan­ jogurttia, johon lisätään itse kerättyjä marjoja – niitä onkin pakastin täynnä. Suosikki on maustamaton Valion Olo-jogurtti, jonka monipakkaukset pysyvät koossa Simcote-kartonkiin käärittyinä – kuten Valion muutkin jogurtit.

Jogurttihyllyn jälkeen matka jatkuu juustojen pariin – eikä minkä tahansa juustojen, vaan jo klassikoksi luokiteltavien Koskenlaskija-sulatejuustojen äärelle. Niiden pakkaukset on valmistettu Metsä Boardin Kyron tehtaan Carta Elega

Metsä Tissuen SAGA-tuotteet on tietenkin pakattu Metsä Boardin kartonkiin.

-kartongista. Kempe valitsee useampia makuja – sulatejuustot sopivat hänen mielestään erinomaisesti keittojen höysteeksi ja suolaisten leivon­naisten täytteisiin.

Pakkasenkestäviä pakkauksia Ostoskierroksemme alkaa lähestyä loppuaan, ja on aika poimia mukaan pakasteet. Jäätelö­ altaasta Kempe nappaa mukaansa litran pakkauksen Ingmanin Vanhanajan vaniljajäätelöä – siitä valmistuu herkullista smoothieta, kun joukkoon lisätään niitä itse poimittuja marjoja. ”Ingmanin jäätelöt on pakattu Simcote-­ kartonkiin. Kovaliimattuna tuotteena se kestää hyvin kosteusvaihteluita ja säilyttää muotonsa erinomaisesti ”, Kempe kertoo. Vielä Myllyn Paras -voitaikinalevyt, ”Simcote-kääreessä” nekin, kärryihin, ja pääsemme etenemään poispäin pakasteosaston viileydestä.

”Pakasteiden pakkausten pitää kestää vaihtelevia kosteusolosuhteita”, Terhi Kempe kertoo Ingmanin jäätelöpakkauksen valittuaan.

Iloa yllättävistä yksityiskohdista Ruokatavarat alkavat nyt olla koossa, mutta jotakin puuttuu vielä. Tarvitaan leivinpaperia ja lautasliinoja sekä talous- ja wc-paperia.

Leivinpaperiksi Kempe valitsee ”oman talon” SAGA-leivinpaperin, joka Lambi-talous- ja -wcpaperin ohella on Metsä Tissuen valmistamaa.

Lambitkin nostetaan mukaan ostoskärryihin.

Lautasliinaosastolla Kempe riemastuu löytäessään Lambi-lautasliinoja, joiden iloinen kuosi on täsmälleen sama kuin talouspaperin – ne sopivat erinomaisesti Kempen mielipaikkaan, mökille.

Turvallista, helppoa ja maistuvaa ­ arkea tekemässä Lähestymme jo kassoja, kun Kempe huomaa­ vielä posti- ja onnittelukorttitelineessä mukavan­ syksyisen kortin, jolla voisi ilahduttaa ystävää.­ Se pääsee vielä mukaan muiden ostosten ­joukkoon ja kuin ohimennen Kempe mainitsee, että kortti on valmistettu Äänekosken Carta Integra -kartongista.

Valmista tuli! Ostoskärryjen sisältöä tarkastellessa on paatuneen toimittajankin se myönnettävä. Elämä on täynnä hetkiä lähellä Metsää.

Nyt valittujen kotimaisten ostosten lisäksi kauppojen hyllyiltä löytyy lukuisia kansain­ välisten yritysten tuotteita, jotka on pakattu Metsä Boardin kartonkiin.

On helppo ymmärtää Kempen äänestä kuuluvaa tyytyväisyyttä, kun hän esittelee Metsä Boardin ja Metsä Tissuen tuotteita, joihin jokainen meistä törmää ruokaostoksilla käydessään: ne tekevät ­meidän suomalaisten arjesta turvallista, helppoa ja maistuvaa ympäristöä säästävällä tavalla. ­Siitä myös metsänomistajat voivat olla ylpeitä. metsä groupin viesti

| 47

liiketoiminta-alueet Teksti

Asta Hirvonen Kuvat Metsä Board

Husumin uutuustuote avaa uusia ­mahdollisuuksia Metsä Boardin Husumin tehtaalla Ruotsissa on ryhdytty reilun kymmenen vuoden ­tauon jälkeen valmistamaan lainerikartonkia.

M

etsä Boardin päätös keskittyä kartonkiliiketoimintaan on osoittautunut onnistuneeksi: pakkauskartongin kysyntä on pysynyt vakaana talouden taantumasta huolimatta, ja tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Paperin kysyntä sen sijaan jatkaa laskua.

Metsä Boardin jäljellä oleva paperituotanto on keskitetty Ruotsiin. Husumin tehdas on Euroopan suurin hienopaperi- ja selluintegraatti, jota on viime vuosina kehitetty aktiivisesti vastaamaan muuttuneeseen markkinatilanteeseen. ”Olemme kehittäneet tehtaan tuotantoa­ siten, että voimme tehdä hyvin joustavasti

­ uutoksia ja valmistaa muutakin kuin paperia”, m Metsä Boardin paperi- ja selluliiketoiminnasta vastaava Seppo Puotinen kertoo. ”Husumiin haettiin uutta tuotetta, joka parantaa tehtaan kannattavuutta ja tukee Metsä Boardin ydinliiketoimintaa.”

Ratkaisu löytyi läheltä. Husumissa valmistettiin reilut kymmenen vuotta sitten lainerikartonkia, ja päätös palata valmistamaan ennestään tuttua tuotetta oli helppo. ”Tehtaalla oli edelleen laineriosaamista jäljellä, ja sen pohjalta oli hyvä lähteä kehittämään uutta tuotetta Metsä Boardin lainerivalikoimaa täydentämään”, Puotinen sanoo.

Pintalaineri

Aallotuskartonki

Taustalaineri

48 |

metsä groupin viesti

Lainerikartonkia käy­ tetään aaltopahvipak­ kausten pintamateri­ aaleina. Metsä Boardin Kemin tehdas on maail­ man johtava päällystet­ tyjen valkopintaisten lainerikartonkien valmistaja. Husumin tehtaan uusi tuote on erinomainen lisä lainereiden tuotevali­ koimaan.

Entistä monipuolisempi ­tuotevalikoima Lainerikartonkia käytetään aaltopahvipakkausten pintamateriaalina, ja sitä näkee paljon kestokulutustavaroiden, kuten elektroniikan ja lelujen, sekä päivittäistavaroiden, kuten ruokajalosteiden, virvoitusjuomien ja tuoreiden hedelmien ja vihannesten, pakkauksissa. Metsä Boardin Kemin tehdas on maailman johtava päällystettyjen valkopintaisten lainerikartonkien tuottaja.

Husumin Modo Northern Lightiksi nimetty laineri on erinomainen lisä tuotevalikoimaan. ”Husumin laineri on kehitetty erityisesti pakkauksiin, joissa tarvitaan ohut ja kevyt, mutta voimakas rakenne. Sen pintapainot ovat alhaisempia kuin Kemissä valmistettavien lainerikartonkien”, lainerikartonkien myyntijohtaja Risto Auero kertoo. ”Husumissa valmistettava lainerikartonki sijoittuu taivekartonkien ja Kemissä valmistettavien raskaampien lainerikartonkien välimaastoon ja avaa meille aivan uusia loppukäyttömahdollisuuksia. Tällä alueella odotetaan tulevaisuudessa merkittävää kasvua”, Puotinen jatkaa.

Turvallista ruokapakkaamista Aaltopahvi muodostuu kolmesta kerroksesta:

LIIKETOIMINTA-ALUEET tausta- ja pintalainerista ja niiden keskellä olevasta aallotuskartongista. Husumissa valmistettavaa tuotetta voidaan käyttää aaltopahvin kaikissa kolmessa kerroksessa. Siitä saadaan myös niin ohut ja kevyt aaltopahvi, että se soveltuu käyttökohteisiin, joissa on käytetty tavallista taivekartonkia. ”Perinteisten aaltopahviloppukäyttöjen lisäksi Husumin laineri sopii erinomaisesti kauneuden- ja terveydenhoitotuotteiden pakkaamiseen, sillä tuotteella on erinomainen painopinta”, Auero kuvaa.

Suurin loppukäyttökohde on kuitenkin ruokapakkaamisessa. Metsä Boardin kaikki kartonkituotteet valmistetaan puhtaasta ensikuidusta, ja ne täyttävät tiukimmatkin elintarviketurvallisuutta koskevat määräykset. Husumin laineri soveltuu sekä kuivien että rasvaisten ruokien pakkaamiseen, kuten pizzalaatikoihin, hampurilaiskoteloihin ja muihin pikaruokapakkauksiin. ”Ensikuitupohjainen laineri voi olla suorassa kontaktissa elintarvikkeeseen, eikä siitä siirry ruokaan lainkaan makua, hajua tai muita haitallisia ainesosia”, Auero korostaa. ”Euroopassa esimerkiksi pizzalaatikoissa käytetään edelleen paljon kierrätyskuidusta valmistettua laineria, ja kyllähän se maistuu pizzassa. Toisin on Italiassa, jossa pizzalaatikot valmistetaan vain ensikuitulainerista.” ”Mietimme koko ajan uusia loppukäyttöjä, joissa voitaisiin käyttää pakkausmateriaalina muovin sijasta ekologista puupohjaista ratkaisua. Ohuella mutta lujalla aaltopahvilla voitaisiin korvata esimerkiksi valmiiksi pakattujen lihavalmisteiden muovirasiat.”

Asiakkaat kiinnostuneita Uusi tuote on jo herättänyt asiakkaiden kiinnostuksen. ”Täysvalkaistun lainerikartongin valmistajia on vähän, ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä,­ kun alalle on tullut uusi toimija. Husumista on lähtenyt runsaasti laineria testikäyttöön eri ­puolille Eurooppaa ja kauemmaksikin”, Auero iloitsee.

Husumin laineri sopii pakkauksiin, joissa tarvitaan ohut ja kevyt, mutta voimakas rakenne.

Risto Auero M y y nti j o hta ja l ainerik a rto ng it M etsä B oa rd

Juhlavan sahatavaraerän äärellä Saha- ja jalostetuotteet -liiketoimintalinjan johtaja Henrik­ Söderström (vas.), Hazem Mikati, myynti- ja toimituspäällikkö Ville Valio ja Mokbel A. Al Khalafin toimitusjohtaja Abdulkarim Mikati.

Vilppulan 13. miljoonas motti Saudi-Arabiaan Vuonna 1980 käynnistynyt Vilppulan saha on valmistanut 33 vuodessa 13 miljoonaa kuutiota kuusisahatavaraa – keskimäärin noin 400 000 kuutiota vuodessa. Tuon merkkipaalun rikkonut sahatavarapaketti luovutettiin juhannusviikolla sahan suurimmalle konsernin ulkopuoliselle asiakkaalle, saudiarabialaiselle perheyritys Mokbel A. Al Khalafille. ”Meillä on todella hyvä kumppanuus ja luottamus Vilppulan sahan kanssa. Kun isäni perusti yrityksen 1978, meillä oli yksi 1 200 neliön varasto nykyisen 150 000 neliön sijaan. Näen meillä hyvän yhteisen tulevaisuuden”, Hazem Mikati ­kertoo.

Mokbel A. Al Khalaf on Saudi-Arabian suurimpia sahatavarayrityksiä, joka aloitti

yhteistyön Metsä Woodin kanssa vajaa viisi vuotta sitten. Pelkästään Vilppulasta yritys ostaa noin 40 000 kuutiota sahatavaraa vuodessa eli noin kymmenenneksen sahan vuosituotannosta. Sitä käytetään pääasiassa betonivalumuotteihin.

Vilppulan sahalla on juuri otettu käyttöön kokonaan uusi sahalinja. Metsä Woodin Saha- ja jalostetuotteet -liiketoimintalinjan johtaja Henrik Söderström kertoo, että nyt Vilppulan saha on maailman modernein sahalaitos. ”Vuotuinen tuotantomäärä pysyy suunnilleen samana, mutta tuotantotaloudellinen tehokkuus paranee merkittävästi uusitulla koneistolla”, Söderström toteaa.

Metsä Group mukana koulukampanjoissa Metsä Group osallistuu Metsäteollisuus ry:n, metsäteollisuusyritysten ja Suomen Metsäyhdistyksen yhteiseen Metsä puhuu -hankkeeseen, jossa konsernin ammattilaiset eri liiketoiminta-alueilta ja konsernipalveluista vierailevat yhdeksänsillä luokilla eri puolilla Suomea kertomassa alan monipuolisista tuotteista ja kehittymismahdollisuuksista. Lisäksi kampanjaan kuuluvassa kilpailussa yhdeksäsluokkalaiset pohtivat metsäalan tulevaisuuden mahdollisuuksia ja työtehtäviä. Parhaat työt palkitaan Metsämessujen koululaispäivänä 22. marraskuuta.

Metsä Group on mukana myös syksyllä käynnistyneessä valtakunnallisessa Dialogissa, joka selvittää ammattiin opiskelevien nuorten asenteita työelämää kohtaan ja synnyttää vuoropuhelua työnantajien ja tulevien ammattilaisten välillä.

Hanke päättyy helmikuussa 2014. metsä groupin viesti

| 49

liiketoiminta-alueet Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuvat Metsä Wood

Metsä Wood keskittyy omiin vahvuuksiinsa Metsä Woodin toimintaa on viime ajat kehitetty niin, että siitä tulee teollisen mittaluokan toimija ja kumppani teollisille asiakkaille sekä sellaisille jakeluasiakkaille, jotka ovat valmiita edistämään sen tuotteiden menekkiä. Yrityksen tuotannon tehokkuutta ja tuottavuutta kasvatetaan hyödyntämällä omia vahvuuksia.

M

etsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen painottaa sitä, että oma toiminta on pidettävä kunnossa, ja yrityksessä on keskityttävä tuottavuuden parantamiseen kaikin keinoin. ”Päämarkkinoiltamme Euroopasta ei ole odotettavissa mitään erityisen positiivisia markkinauutisia, vaikka joistakin taantuman loppumisen merkeistä on jo uutisoitu. Me keskitymme omaan tekemiseemme ja toimintamme kehittämiseen, jotta olemme mahdollisimman vahvoja kaikissa markkinaolosuhteissa.”

Toiminnan yksinkertaistamisesta on aiheutunut kannattamattoman liiketoiminnan lopettamista ja henkilöstömäärän vähentämistä. ”Ihmisten irtisanominen on aina vaikea asia, mutta joskus saneeraaminen on välttämätöntä, jotta yrityksen toiminta saatetaan kilpailukykyiseksi.”

Rakennusliikkeiden kumppaniksi Maaliskuussa myytiin saksalainen rakennusliike Metsä Wood Merk GmbH, mikä Kaikkosen mukaan parantaa Metsä Woodin mahdollisuuksia keskittyä Euroopan saksankielisillä markkinoilla puurakentamisen systeemi- ja tuoteosaratkaisujen markkinoimiseen. ”Nyt voimme vapaasti tarjota osaamistamme ja tuotteitamme muillekin rakennusyhtiöille tärkeällä markkina-alueella, jolla puurakentamisella on pitkät perinteet ja jolla puuraaka-aineen ympäristöargumentit ovat tärkeitä. Ei ole mitään syytä, miksi Metsä Woodin pitäisi itse harjoittaa rakennusliiketoimintaa Euroopassakaan.” ”Rakentamisen ketjussa Metsä Wood on laadukkaiden tuoteosaratkaisujen toimittaja.

Voimme toimia tarvittaessa rakennushankkeiden aliurakoitsijana, mutta rakennusliikkeeksi emme ryhdy, vaan toimimme niiden luotetta-

50 |

metsä groupin viesti

vana ja innovatiivisena kumppanina”, Kaikkonen määrittelee. ”Tavoitteemme on erilaisissa projekteissa osoittaa, että puu on kilpailukykyinen vaihtoehto monelle muulle rakennusmateriaalille. Puun käytön ympäristöargumentithan ovat kaikkien tiedossa, ja lisäksi meillä on tarjota uudenlaisia ratkaisuja ekologiseen ja nopeaan rakentamiseen.”

Kasvumahdollisuuksia haetaan Euroopan ulkopuolelta Noin 80 prosenttia Metsä Woodin liikevaihdosta kertyy Euroopasta, joka Kaikkosen mukaan pysyy lähiajat korkeintaan hitaan kasvun alueena. Siellä asemia on kuitenkin pyritty vahvistamaan, mutta samaan aikaan on tutkittu kasvumahdollisuuksia muillakin markkinoilla. ”Aasia on ollut meille tänä vuonna positiivinen yllätys, viemme esimerkiksi Japaniin kasvavia määriä kuusisahatavaraa. Tätä on tukenut

Menestys saavutetaan kovalla työllä.

Esa Kaikkonen to im ia l a j o hta ja M etsä wo o d

sahatavaran voimistunut kysyntä Kiinassa, kun kanadalaisten kilpailijoidemme sahatavaravirrat ovat suuntautuneet Pohjois-Amerikkaan.”

Pohjois-Amerikkaan tähyää myös Metsä Wood, koska siellä rakentaminen on taas lähtenyt käyntiin, ja iso osa siitä toteutetaan puusta.

Kaikkonen sanoo, että mantereen itärannikon markkinaa seurataan tiiviisti, jotta panostuksia pystytään lisäämään nopeastikin. ”Esimerkiksi Kertopuumme on siellä jo ennestään tunnettu tuote ja hinnaltaan kilpailukykyinen rakennusmateriaali.” ”Rakentamisen vilkastuminen Pohjois-Amerikassa vaikuttaa suoraan myös Euroopan markkinoihin, kun puuta tulee mantereen ulkopuolelta vähemmän. Se helpottaa hieman muutoin tiukkana jatkuvaa kilpailua Euroopassa”, Kaikkonen huomauttaa.

Myös Venäjää seurataan niin rakentamisen kuin muidenkin puutuotemarkkinoiden osalta. ”Iso, lähellä oleva markkina-alue toki kiinnostaa”, Kaikkonen sanoo. ”Joitakin päänavauksia on tehty ajoneuvoteollisuudessa, joka ostaa käyttöönsä Metsä Woodin vanerituotteita.

Myös muutamissa rakentamishankkeissa olemme olleet mukana. Olemme vahvempia kilpailussa Venäjällä heti, kun siellä halukkuus maksaa laadusta lisääntyy.”

Sahauksen tuottavuus noussut Vilppulan sahan uusi sahalinja on otettu tässä kuussa suunnitellusti käyttöön. 30 miljoonan euron investoinnin ansiosta Vilppulassa pystytään sahaamaan monipuolisemmilla sahausmalleilla ja hyödyntämään tehokkaasti myös pikku­tukkia. Lisäksi kahden

sahalinjan korvaaminen yhdellä uudella tehostaa tuotantoa merkittävästi. ”Vilppulan sahainvestointi on hyvä esimerkki toiminnan kehittämisestä, jotta pystymme tehokkaasti palvelemaan teollisia asiakkaitamme ja samalla toki jakeluasiakkaitamme”, Kaikkonen­ sanoo. ”Koko sahateollisuutemme on viime vuosina nostanut tuottavuuttaan – sahoilla on tehty hyvää työtä, ja samaan aikaan on kehitetty myös tuotantoteknologiaa. Tämän oikeansuuntaisen kehityksen on jatkuttava koko Metsä Woodissa, jotta pysymme kilpailukykyisenä.”

Vilppulassa on perinteisesti sahattu vain kuusta. Uudella sahalinjalla on mahdollista sahata myös mäntyä. ”Tämä on hyvä uutinen paitsi asiakkaillemme myös keskisuomalaisille omistajajäsenille, joiden kasvattamaa puuta pystymme hyödyntämään yhä laajemmin”, Kaikkonen arvioi.

Vanerimarkkinoilla kilpailu on erittäin kovaa.

Venäjän, Baltian, Aasian ja Etelä-Amerikan levyteollisuus puskee markkinoille suuria määriä vaneria. Kaikkonen sanoo, että nyt on tärkeää säilyttää asiakaspalvelu ja tuotteet korkeata­ soisena, jotta luotettavan toimijan maine säilytetään.

Kasvumahdollisuuksia Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla tutkitaan.

Punkaharjun vaneritehtaan lisäksi myös Suolahden tehdas on saanut ns. LNG-autorisoinnin, minkä ansiosta sielläkin voidaan valmistaa vaneria nesteytetyn maakaasun kuljetuskalustoa varten. ”Nestekaasutankkereiden rakentaminen on voimakkaassa kasvussa, ja meillä on nyt hyvät valmiudet ottaa sieltä lisää markkinaosuuksia.”

Puulla monet edut puolellaan ”Vaikka liiketoiminta-alueemme lähiajan näkymät näyttävät haasteellisilta, luotan vahvasti puutuoteteollisuuden tulevaisuuteen. Puulla on uusiutuvana ja kestävästi kasvatettuna raakaaineena monia etuja puolellaan, meidän pitää vain yhä innovatiivisemmin ottaa siitä kaikki hyöty irti”, Kaikkonen sanoo. ”Lisäksi jatkuvan parantamisen periaatteen noudattaminen organisaatiomme kaikilla tasoilla jouduttaa oman toimintamme kehittymistä ja kannattavuutemme kohentumista. Oikein kohdennetut investoinnit auttavat meitä menestymään myös tulevaisuudessa. Menestykseen ei ole mitään oikotietä, vaan se saavutetaan kovalla työllä.” metsä groupin viesti

| 51

liiketoiminta-alueet Teksti:

Anna-Kaisa Kontinaho Kuvat Metsä Tissue

Vähän pehmeämpää elämää Varsin arkinenkin tuote voi olla luksusta. Lambi on tuonut hitusen ylellisyyttä kuluttajien elämään aivan brändin syntymästä saakka. i­hmiset osta tunteettomasti autoa tai suklaatakaan”, Camilla Tjellström toteaa.

Olga Senatorova vastaa Venäjän laajasta ja vaihtelevasta markkina-alueesta. Lambin kulutus on suurinta Moskovan ja Pietarin alueella ja kuluttajat samankaltaisia kuin Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa, mutta metropolien ulkopuolella kulutustottumukset ovat erilaiset. ”Lambin etu on, että pystymme toimittamaan wc-paperin lisäksi myös muiden kategorioiden tuotteita esimerkiksi keittiöön.

Niillä on Venäjällä suuri kasvupotentiaali, sillä pienem­missä venäläiskaupungeissa käytetään­ edelleen­perinteisiä puuvillapyyhkeitä keittiössä. Jälleen­­­­myyjien silmissä Metsä Tissuen­ houkuttelevuutta lisää se, että tarjoamme ­premium-Lambin lisäksi myös valtavirran suosimia Mola-tuotteita”, Senatorova sanoo.

Mainoksissa näkyvä valkoinen lammas yhdistetään välittömästi Lambin tuotteisiin.

L

ambi-brändi syntyi Ruotsissa vuonna 1965, jolloin sitä myytiin alkuperäisellä nimellä Vita Lamm, ’valkoinen lammas’”, Lambin brändijohtaja Camilla Tjellström Metsä Tissuesta kertoo.

Vita Lamm sai kunnian olla pitkään tuoteryhmänsä ainut premium-tuote. 1980-luvun lopussa Vita Lamm -tuotteita alettiin Metsä ­Tissuen astuttua kuvioihin markkinoida Ruotsin­ ulkopuolelle. Nimeksi vaihdettiin kansainväli­ sesti toimiva Lambi, ja Suomeen Lambi tuli vuonna 1997. Suomen markkinoilla myytävä Lambi valmistetaan pääosin Mäntän tehtaalla.

Tätä nykyä Lambi on johtava premiumpehmo­paperimerkki Pohjoismaissa ja Baltiassa, ja se on vahvassa kasvussa myös Venäjällä, Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa. ”Lambi on viime vuosina ollut yksi Ruotsin vakiintuneimmista brändeistä, ja saavutamme hyvin paljon tunnettuutta suhteutettuna mainontaan käytettyyn rahaan. Kun ihminen näkee mainoksessa lampaan, hän yhdistää sen välittömästi Lambin tuotteisiin”, Tjellström sanoo.

Lambia ostavat kaikilla sen markkina-alueilla ihmiset, jotka ovat halukkaita maksamaan ekstraa saadakseen parempaa laatua. ”Yleensä kuluttajan tulotaso ei ole erityisen­

52 |

metsä groupin viesti

määräävä tekijä siinä, ostaako hän Lambia, ­Serlaa vai ehkä kaupan omaa pehmopaperimerkkiä, vaan sitäkin olennaisempaa on ihmisen mielenmaisema: onko hän valmis maksamaan saadakseen vähän pehmeyttä ja huolen­pitoa elämäänsä”, Tjellström kuvailee.

Kuluttajatutkimuksissa voidaan erottaa omaksi ryhmäkseen kuluttajat, jotka arvostavat hoivaa ja välittämistä. Lambi vastaa tähän tarpeeseen. Lisäksi Lambi on tuonut tyyliä ja säpinää arkisina pidettyihin tuotteisiin; esimerkiksi Lambi Limited Collection värikkäine wc- ja talouspaperipakkauksineen ja kuoseineen lanseerattiin vuonna 2009, ja tänä vuonna Lambin wc- ja talouspapereissa nähtiin kuluttajilta Facebook-sivujen kautta kerättyjä rakkausrunoja.

Kasvua idästä Lambin lähivuosien markkinoinnin haaste on kasvattaa tunnettuutta itäisessä Keski-Euroopassa ja Venäjällä. Suuri haaste on kilpailu; sikäläisillä markkinoilla on jo runsaasti sekä brändi­ tuotteita että kauppojen omia laadukkaita merkkejä. ”Lambin valtti kauppojen omiin merkkeihin nähden ovat brändiin kytkettävät tunteet, ­­sillä ne ovat aina läsnä ostopäätöksissä. Eivät

Lammas ja laatu edellä Lambille tunteisiin vetoava ja pehmeyttä symboloiva lammas on tärkeä, ja mainoksissa käytetyistä oikeista lampaista kannetaan aitoa huolta. ”Koetimme luopua lampaasta joitakin vuosia sitten, mutta kokeilu sai kuluttajatutkimuksissa murskavastaanoton. Lammas tuli takaisin. Varmasti saamme tämänsyksyisistäkin tv-filmeistä tiedusteluja, joissa kysellään, miten lampaiden­ hyvinvoinnista on huolehdittu. Olemme tietysti äärimmäisen varovaisia toiminnassamme ja vakuutamme kuluttajat siitä, ettei lampaita ole vahingoitettu millään tavalla”, Camilla Tjellström sanoo.

Vaikka Lambi ei markkinoinnissaan profiloidu­viestimään vastuullisuudesta yhtä vahvasti kuin Serla, se on luonnollisesti myös Lambille tärkeää.­Kaikki Lambin wc-paperit, talouspaperit,­nenäliinat, lautasliinat ja kosteuspyyhkeet tehdään puhtaasta ensikuidusta, ja niillä kaikilla on arvostettu Joutsenmerkki eli Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki.­ Tuotteisiin käytetty sellu hankitaan pääosin Metsä Groupin omilta sellutehtailta. ”Pystymme aina kertomaan, mistä tuotteissamme käytetty sellu tulee. Voimme hyvällä syyllä olla ylpeitä raaka-aineen alkuperästä.

Lähitulevaisuudessa uudistamme Lambin net-

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Lambin uusin tuote on nelikerroksinen, erittäin ­pehmeä ja laadukas wc-paperi.

tisivut, joilla kerromme laajemmin tuotteisiin ­liittyvistä vastuullisuuskysymyksistä. Näiden teemojen tärkeydestä huolimatta, ­Lambin markkinointi keskittyy jatkossakin laatumielikuvan rakentamiseen”, Tjellström sanoo. ”Jos tarjoamme vain samaa laatua ja viestintää kuin vaikkapa kaupan omat merkit, emme ole kiinnostavia. Tästä syystä meidän pitää pysyä ajan tasalla ja vastata asiakkaidemme muuttuviin toiveisiin. Markkinoimme Lambia jatkossakin lapsiperheille, mutta pyrimme uusilla kampanjoillamme vetoamaan aiempaa enemmän myös nuoriin kuluttajiin.”

Uusimmassa tuotteessa jälleen ”sitä jotakin” Lambin tämän syksyn suurin tuotelanseeraus Suomessa on äärimmäisen pehmeä ja laadukas, nelikerroksinen wc-paperi Lambi Deluxe. Norjassa tuote tuotiin markkinoille viime vuonna, ja se on ollut selkeä menestys. Tässäkin Lambi tuo markkinoille ”sitä jotain” – vähän ekstraa.

Uusi Lambi Deluxe on tarkoitettu paitsi koteihin, myös ylellisiin hotelleihin, kylpylöihin ja ravintoloihin. ”Esimerkiksi neljän tai viiden tähden ­hotelliin sopii tällainen tuote paremmin kuin mikään muu, sillä asiakkaat odottavat kaikilta yksityiskohdilta luksusta. Pienimmätkin asiat luovat lisäarvoa ja mielikuvaa laadusta”, sanoo markkinointijohtaja Jussi Haapkylä.

Vorsinossa vihkiäiset Metsä Tissuen uusi jalostus- ja logistiikkayksikkö Vorsinossa, Venäjällä vihittiin toukokuun lopussa. ”Venäjän markkinat ovat Metsä Tissuelle strategisesti tärkeät ja kiinnostavat”, toimitusjohtaja Mika Joukio sanoo. ”Venäjän pehmopaperimarkkinat ovat vahvassa kasvussa, ne kasvavat jopa nopeammin kuin Länsi-Euroopan markkinat.”

Moskovasta 90 kilometriä lounaaseen sijaitsevasta Vorsinosta on hyvät yhteydet Pietariin ja muihin tärkeisiin kaupunkeihin. Tämän ansiosta Metsä Tissue pystyy

palvelemaan asiakkaitaan nopeasti laajalla, korkealaatuisten pehmopaperituotteiden valikoimallaan.

Metsä Tissue valmistaa Vorsinossa Lambi-, Mola- ja Katrin-tuotteita kahdella jalostus- ja pakkauslinjalla. Vorsinon pehmopaperituotannon lisäksi Metsä Tissue vie Venäjälle SAGA-leivin- ja ruoanlaittopapereita sekä Katrin-tuotteita ja -hygieniaratkaisuja.

Kätevyyttä kaupan hyllyllä – jälleen Serlalta Serlan uuden arkkimuotoisen talouspaperin voi

Lambin uusimpiin

tuulin pääsee tutustumaan osoitteessa www.lambi.fi ja Lambin Facebook-sivuilla. Lambilla on Suomessa yli 20 000 tykkääjää.

napata pakkauksesta yhdellä kädellä. Seuraava arkki nousee esiin automaattisesti, ja loput pysyvät puhtaina. Uusi pakkaus vie huomattavasti vähemmän säilytystilaa kuin perinteiset rullat, sillä yhdessä pakkauksessa on noin kahden ja puolen rullan verran paperia.

Käytännöllisyyden lisäksi Serla jatkaa ympäristötietoisella linjalla. Pakkauskääreet tehdään sokeriruo’osta valmistetusta materiaalista.

Serla Talousarkki tuli Suomessa kauppoihin elokuussa, muissa Pohjoismaissa ja Venäjällä vuoden 2014 alusta alkaen. Tuotteet valmistetaan Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla. metsä groupin viesti

| 53

on nyt Riistapullat uunissa Täyte: 1 100 g 500 g 2 dl ½ dl 1 1 tl ½ tl 1 tl

sipuli pekonia suikaleina riistajauhelihaa kuohukermaa korppujauhoja kananmuna suolaa mustapippuria kuivattua rosmariinia

Hienonna sipuli ja suikaloi pekoni. Laita pekoni paistumaa­n kuumenevalle pannulle. Kun rasva on sulanut, lisää sipuli ja paista sipulisilppu pehmeäksi. Nosta pannu ­liedeltä.

Sekoita jauhelihan joukkoon kerma, korppujauhot, kananmuna sekä mausteet. Lisää myös jäähtynyt pekoni-sipuliseos. Vaivaa taikinaa niin, että ainekset ovat hyvin sekoittuneet ja taikina on tasaista. Anna turvota 10–15 minuuttia.

Pyöritä taikinasta pieniä lihapullia, ja asettele ne SAGA Kokkausarkilla tai Leivinpaperilla vuoratulle uuni­pellille.

Paista 200-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia.

Keittiösi tuhattaituri Oletko jo kokeillut uusia SAGA Kokkausarkkeja?

SAGA Kokkausarkki on keittiöiden pieni suuri ihme: kätevään pakkaukseen pakattu kokkausarkki soveltuu keittämiseen, paistamiseen, höyryttämiseen, leivontaan – pakastimesta uuniin ja kaikkeen siltä väliltä. SAGA Kokkausarkit asettuvat kauniisti työtasolle, pellille tai vuokaan. Kokkausarkkia käyttämällä helpotat tiskiä ja pintojen puhtaanapitoa. ykkää meistä Facebookissa! facebook.com/SAGAsuomi T Kaikkien syys–lokakuussa tulleiden uusien tykkääjien kesken arvomme tuotepalkintoja.

54 |

metsä groupin viesti

Pieniä ihmeitä keittiössä

www.sagacook.com

Täysosuma metsänhoitoon.

Uutuus!

HUSQVARNA 543XP

Kevyt ja suorituskykyinen uutuus niin ensiharvennukseen ja energiapuusavottaan kuin suurta tehoa vaativaan karsitaankin. X-Torq: enemmän tehoa, vähemmän pakokaasupäästöjä ja pienempi polttoaineenkulutus. 43,1 m³, 2,2 kW, 4,5 kg.

585 €

HUSQVARNA 345 FR

Käytännöllisen ja monipuolisen raivaussahan mukana on kaikki, mitä raivaustyössä tarvitaan: siimapää, vesakkoterä ja raivausterä suojineen sekä ergonomiset Balance X -valjaat. 45.7 cm³, 2,1 kW, 8,5 kg.

765 € FUNCTIONAL VARUSTEPAKETTI

Erinomaiset turvavarusteet toiminnallisuutta, laadukkuutta ja hyvää istuvuutta sekä ympärivuotista käyttöä arvostavalle.

METSÄTYÖPUSERO FUNCTIONAL 129 € TURVAHOUSUT FUNCTIONAL 169 €

HUSQVARNA 545Fx ja 555Fx

Helppokäyttöinen ja helposti hallittava raivaussaha hyvää ergonomiaa ja tehokkuutta arvostavalle. Helposti käynnistyvä X-torq®-moottori kiihtyy nopeasti, kuluttaa vähemmän polttoainetta ja on pienipäästöinen. Mukana Balance XT -ammattivaljaat. 45,7/53,3 cm³, 2,2/2,8 kW, 8,1/8,9 kg.

alkaen 840

€ (545Fx)

Kaupan päälle Scarlett-varaterä.

NAHKATURVAKENGÄT CLASSIC 20 185 € SUOJAKYPÄRÄ FUNCTIONAL 72 €

PAKETIN HINTA

499 €

Voimassa niin kauan kuin varastoa riittää ja enintään 31.12.2013 asti.

www.husqvarna.fi

Edun arvo

56 €

s

t

us

.fi

sa

me

sä

n yt v e r k

os

T ut u

tu

nl a n noi t

Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta?

Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia.

Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteis samme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu.

Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi • metsänlannoitus.fi

-