Metsä Groupin Viesti 4-2012 by Metsä Group

M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I omistajajäsen- ja sidosryhmälehti 4/2012

Jenni Povelainen muutti perheineen puukerrostaloon. s. 42

METSÄENERGIALLA HYVÄ KYSYNTÄ Metsä Group kehittää voimakkaasti sen hankintaa. s. 16

puumarkkinat

METSÄT

Jäsenet

METSÄ FIBRE

Mäntytukki, koivukuitu ja energiapuu kysytyimmät. s. 14

Tilaa nyt taimet ensi vuoden istutuksiin. s. 28

Metsäverkko siirtyi uudelle aikakaudelle. s. 32

Parempaa laatua vähemmällä energialla. s. 48

ÄLÄ STRESSAA METSÄVEROILMOITUKSEN TEKOA

Metsäverkko-sivuston www.metsaverkko.fi l www.skogenpanatet.fi verotyökalulla ylläpidät tietoja oman metsätaloutesi tuloista ja menoista pitkin vuotta. Hyväksyttyäsi vuoden kirjanpidon ohjelma tekee laskelmat ja erottelee arvonlisäverot veroilmoitusta varten. Ohjelma myös ehdottaa automaattisesti veroilmoitukseen kanssamme tekemiesi kauppojen tietoja. Omistajajäsenenä saat verotyökalun maksutta käyttöösi, kun valtuutat meidät lataamaan metsäsuunnitelmasi Metsäverkkoon. Lisätietoa metsätalouden verotuksesta saat vero-oppaastamme sekä teemailloissa tammi-helmikuussa ympäri Suomen. Löydät vero-oppaan vuodenvaihteen jälkeen www.metsagroup.fi > palvelut metsänomistajalle sekä Metsäverkosta. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

PÄÄKIRJOITUS M E T S Ä

Kaiken takana on asiakas

G R O U P I N

V I E ST I oMISTaJaJäSEn- Ja SIdoSryhMälEhTI 4/2012

Jenni Povelainen muutti perheineen puukerrostaloon. s. 42

METSÄENERGIALLA HYVÄ KYSYNTÄ Metsä Group kehittää voimakkaasti sen hankintaa. s. 16

puumarkkinat

mEtSÄt

JÄSEnEt

mEtSÄ FiBrE

Mäntytukki, koivukuitu ja energiapuu kysytyimmät. s. 14

Tilaa nyt taimet ensi vuoden istutuksiin. s. 28

Metsäverkko siirtyi uudelle aikakaudelle. s. 32

Parempaa laatua vähemmällä energialla. s. 48

121114_Viesti_4_12_3.indd 1

16.11.2012 14.24

Kannessa: Metsäenergian hankintaa kehitetään voimakkaasti. Sivu 16

Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 63. vuosikerta. Julkaisija Metsäliitto Osuuskunta www.metsagroup.fi Päätoimittaja REETA KAUKIAINEN reeta.kaukiainen@metsagroup.com Toimituspäällikkö Sirkku Vanhatalo sirkku.vanhatalo@metsagroup.com Toimitusneuvosto satu holm-jumppanen, Riikka Joukio, Juha Jumppanen, Jussi Linnaranta, Juha Mäntylä, markku paananen Toimitus Postiosoite PL 10, 02020 METSÄ Käyntiosoite Revontulenpuisto 2, 02100 ESPOO Osoitteenmuutokset Jäsenten osoitteet: puhelin 01046 54234, 01046 54239 telefax 01046 54401 jasenpalvelut@metsagroup.com Muut osoitteet: lea hurri puhelin 050 598 8720 lea.hurri@metsagroup.com

etsä Groupin kolmannen nel jänneksen liiketulos ilman ker taluonteisia eriä parani hieman edellisestä neljänneksestä liikevaihdon pysyessä ennallaan. Yhdeksän kuukau den tulos puolestaan laski edellisvuodesta lähinnä sellun alempien hintojen vuoksi. Kartonkiliiketoimintamme on kehittynyt hyvin – toimitusmäärät ovat kasvaneet ja hinnat pysyneet vakaina. Talouden tilanne ei ole osoittanut elpy misen merkkejä – eurokriisi jatkuu ja epä varmuus koskee kaikkia keskeisiä markki noita. Tavanomaista heikompi tuotteiden ja palvelujen kysyntä näkyy myös usei den metsäteollisuustuotteiden vaimeam pana kysyntänä. Strategisista fokusalueis tamme sellu, kartonki sekä pehmo- ja ruoanlaittopaperit tuovat vakautta liike toimintaamme. Nykyolosuhteet edellyttävät liiketoi minnan tarkkaa suunnittelua, tehokkuut ta ja tehtyjen investointien täysimääräistä hyödyntämistä, mutta ennen kaikkea meidän tulee pitää erinomaista huolta asiakkaistamme ja tarjota heidän muut tuviin tarpeisiinsa soveltuvia laadukkaita tuotteita ja palveluja.

Turvalliset, ekologiset kartongit, huip pusellut, uudet puurakentamisen ratkai sut ja ruokahävikkiä pienentävät ruoanlait topaperit ovat mainioita esimerkkejä siitä, miten tuotekehityksen ja innovoinnin avulla olemme vastanneet asiakkaidemme vaatimuksiin. Kaiken perustana on erinomainen raaka-aineemme – kestävästi hoidetuista metsistä peräisin oleva puu. Metsä Grou pin käyttämästä puusta valtaosa on peräi sin sertifioiduista metsistä. Sertifiointi on tae metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä, ja se lisää luottamusta toimintamme vas tuullisuuteen. Omistajajäsenillämme on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että Metsä Groupin liiketoiminta-alueilla on myös jatkossa käytössään maailman parasta kuituraaka-ainetta, josta kehitämme ja jalostamme huipputuotteita paikallisille ja globaaleille markkinoille. Menestyminen edellyttää kovaa työtä, luottamusta ja saumatonta yhteispeliä met sätalouden koko arvoketjussa, joka ulot tuu puunhankinnasta, tuotannon ja jake lun kautta asiakkaidemme liiketoimintaan ja meidän kuluttajien arkeen. Espoossa 19. marraskuuta 2012 Kari Jordan Pääjohtaja Metsä Group

Metsäsertifiointi lisää luottamusta toimintamme vastuullisuuteen.

Ilmoitusmarkkinointi Riitta Antinmäki puhelin 0500 311 711

Ulkoasu www.both.fi Kirjapaino PunaMusta Painos 127 000

PEFC/02-31-151

Paperi Galerie Fine Silk 90 g/m² Palaute Metsagroupinviesti@metsagroup.com

metsä groupin viesti

| 3

viesti 4/2012

Säästöpuut metsän sydämenä

Metsäasiantuntijat Jarkko Liukkonen ja Pekka Noponen tutkailemassa, miltä näyttää 13 vuotta sitten uudistettu leimikko Laukaan Vihtavuoressa. Sivu 38.

4 |

metsä groupin viesti

”Metsänhoitopalvelut yhä vahvassa kasvussa.”

Aviopuolisot voivat omistaa metsää yksin tai puolisonsa kanssa yhdessä.

Juha Mäntylä metsäjohtaja, Metsä Group

53 Metsä Fibrelle laatupalkintojen tulva.

Resurssipäällikkö Teppo Oijala (vas.) ja toimitusjohtaja Erkki Savolainen kertovat taimiyhteistyöstä.

40 Suomen Metsäsäätiö

PÄÄKIRJOITUS

KOLUMNI

20 Telakoneella

3 Kari Jordan

2 7 Juho rantala

Metsänhoitopäällikkö Metsä Group

42 Samperin savotan

Metsä Group

korjuu onnistuu vaikka kesäkelillä 22 Tietoisku metsä-

alkamisesta sata vuotta

Pääjohtaja

turvemaan

LYHYESTI

HYVIN TEHTY

sertifioinnista

7 Henkilökuvassa

3 8 SäästöpuuT metsän sydämenä

24 Naveromätästys

Metsänomistaja Rauno Koskimäki 8 uutisia

METSÄSTÄ MARKKINOILLE

– termitkin selviksi

4 4 Rakennettaessa

28 Metsäpuun tuotanto

47 Kartongilla

Partaharjun Puutarhan

ja ruoanlaittopaperilla kokeellista katukeittiötä

5 4 Veisto oy

1 2 Metsä Groupin

valitsi Kuningaspaneelin

JÄSENET

METSÄT

30 Hallintoneuvoston

PUUMARKKINAKATSAUS 1 4 Juha Mäntylä

Metsäjohtaja Metsä Group

17 kannessa:

Metsäenergian hankintaa kehitetään monella rintamalla

LIIKETOIMINTAALUEET

sopii hienojakoisille kivennäismaille

TULOS tulos kolmannelta neljännekseltä

tukee metsäalan tulevaisuutta

tukijalka

jäsen Mårten Malmström esittelyssä

32 Metsäverkko

siirtyi uuteen aikaan

puu on ykkönen

48 Joutsenon

sellutehdas siirtyy uudenlaiseen valmistusprosessiin 50 Pehmopaperilla hyvät näkymät Puolassa 52 Lyhyitä liiketoiminta-alueuutisia

34 Erilaisia tapoja omistaa metsää 36 Vielä ehdit ottaa

kiinni Pääomabonuksesta

metsä groupin viesti

| 5

.fi

sä

nyt ver k sa os

Tutu

nlannoit

Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta? Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton. Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia. Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu. Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi • metsänlannoitus.fi

lyhyesti Teksti

Outi Kääriäinen Kuva Mikko Lehtimäki

Oikea valinta

Henkilökuvassa-palstall a tapa amme omista ja jäseniä ja toimihenkilöitä

yhteismetsän osuuksia. Innostuin asiasta, ja kau-

kuva ohjeistettu

pat syntyivät. Yhteismetsä sopii sijoitukseksi henkilölle, joka ei ehdi, osaa, pysty tai halua osallistua

Metsäliitto Osuuskunta on liikeyritys, mutta

hoitotöihin. Työterapiametsäksi siitä ei ole, mutta

se on sitä osuuskuntapohjalta. Se tarkoittaa, että

virkistyskäyttö saattaa olla huomattava.

tuotto tulee jäsenille, eikä mene keinottelijan tas kuun.

Alkuvuodesta tuli uusi mielenkiintoinen sijoi-

Yksi harrastuksistani on ylitse muiden: harras-

tajateatteri. Metsän kasvatuksella ja näytelmän

ohjauksella on yksi yhteinen nimittäjä, vaihtoeh-

tusmahdollisuus, Pääomabonus. Varovaisella kave-

toisuus. Metsänhoidossa asioita voi tehdä monella

rilla aina ensin herää epäilys, mutta tarkemmin

tavalla. Sama pätee näyttämöllä, luovuus saa kuk-

tuumattuani älyän olevani itsekin omistaja. Tänä

kia. Työn alle otan vain terveysvaikutteisia näytel-

epävarmana aikana koen omaan osuuskuntaan

miä: nauru pidentää ikää.

sijoittamisen turvallisimmaksi vaihtoehdoksi.

Periaatteeni on suorittaa hakkuu, kun puuston kasvu on laskemassa alle osuuskoron. Liikenevän

Ollessani puolivuotias isäni osti nimiini pienen

metsäpalan. Siitä asti olen ollut Metsäliiton jäsen. Ainakaan vielä ei ole tarvinnut katua.

rahan sijoitan osuustilille ja istutan uudet taimet. Toki päätehakkuulla seuraan hintatilannetta, mutta

Rauno Koskimäki

hoitohakkuut teen puuston tarpeiden mukaan.

Maa- ja metsätalousyrittäjä,

Kymmenisen vuotta sitten tuttuni tarjosi

harrastajateatterin ohjaaja, Jalasjärvi

metsä groupin viesti

| 7

lyhyesti Teksti

Armi Purhonen Kuva Metsä Group

Talousmetsät muodostavat olennaisen osan suomalaista maisemaa.

Maisemasuunnittelu onnistuu puuntuotannon ohessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion suositusjulkaisuja on täydennetty puuntuotan non maisemasuunnittelun suosituksilla. Lähtökohtana maisemasuunnittelun oppaassa on metsänomistajan vapaaehtoisuus. Tapion uuden maisemaoppaan ohje nuorana on maiseman ottaminen huomi oon samalla, kun metsässä tavoitellaan puuntuotannon kannattavuutta. Tarkoi tuksena ei ole museoida metsää maise man säilyttämiseksi ennallaan, vaan antaa vinkkejä vapaaehtoisuuteen pohjautuvaan maisemasuunnitteluun, kannustaa tunnis tamaan maisemallisesti tärkeät kohteet ja kehittämään maisemaa metsänkäsittelyn yhteydessä. Suurta taloudellista panostusta se ei välttämättä vaadi. Maisemakysymykset pyritään ottamaan

8 |

metsä groupin viesti

huomioon metsien hoidossa ja käytössä erityisesti silloin, kun sillä on merkitystä metsän sijainnin tai maiseman arvokkuu den vuoksi. Se ei kuitenkaan aina ole yksi selitteistä ja vaatii valintoja. Käytännön maisemanhoitoa toteutetta essa tulee vastaan tilanteita, joissa joutuu arvottamaan, mistä suunnasta katsottaessa maisema on arvokkaimmillaan. Opas ei tarjoa tähän valmiita ratkaisuehdotuksia, mutta antaa siihen työkaluja muun muassa havainnollistavien esimerkkikuvien avulla. Luonnonhoidon laatuseurannan tulos-

ten mukaan keskimäärin joka viiden nellä hakkuualalla on maisemallista mer kitystä, esimerkiksi ohikulkevan tien vuoksi. Seurantatuloksissa maiseman huomioon ottaminen on ollut arvioiduilla kohteilla vähintään hyvällä tasolla. Oppaan valmisteluunkin osallistunut Metsä Group ottaa sen tulevaisuudessa käyttöön metsänomistajien neuvonnan tukena. Suositukset ovat saatavissa Metsä Groupin verkkosivuilla: www.metsagroup.fi > palvelut metsän omistajalle > metsän- ja luonnonhoito.

Sydämen asialla Verkkokauppamme uusin kumppani on Suomen Terveystalo, joka tarjoaa bonusasiakkaille 10 prosentin alennuksen sydänvalmennuspalvelustaan. ”Palvelu perustuu Suomessa kehitettyyn

CorusCardio-konseptiin, joka on sekä terveille että sairaille suunnattua yksilöllistä, terveys liikuntaan pohjautuvaa sydänvalmennusta. Tavoitteena on pienentää pitkäaikaissaira uksien yksilöllistä riskiä ja ohjata ohjelmaan mukaan lähteviä turvallisesti liikunnalliseen elämäntapaan”, ylilääkäri Jaakko Halonen Ter veystalosta kertoo. Palvelu alkaa keskustelulla fysioterapeutin kanssa, ja sen jälkeen joko lääkärintarkastuksen tai fysioterapeutin vastaanotolla sekä turvalli sissa ja valvotuissa olosuhteissa tehtävällä rasi tuskokeella. Kokeen perusteella laaditaan hen kilökohtainen, ohjattu sydänvalmennusohjelma – tyypillisesti kolmeksi kuukaudeksi. Ohjelmassa otetaan huomioon asiakkaan terveystilanne ja mahdollinen lääkitys, ja itse sydänvalmennusohjelma toteutetaan aina ammattilaisen valvonnassa. Oikea yhdistelmä kestävyys- ja lihasvoimaharjoittelua paran taa sydämen ja verenkiertoelimistön tilaa,

kestävyyskuntoa ja aineenvaihduntaa. ”Ohjelmaan kannattaa lähteä mukaan, jos on kiinnostunut hyvinvoinnistaan ja haluaa paran taa sydämensä toiminta-arvoja tai vaikka laskea painoaan turvallisesti. Varsinkin ihmiset, joilla on riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin tai joilla on jo todettu esimerkiksi sepelvaltimotauti tai diabetes sekä sydänleikkauspotilaat, saavat apua turvallisesta palvelustamme.” ”Näin aluksi tarjoamme palvelua neljällä paikkakunnalla, Helsingissä, Jyväskylässä, Kot kassa ja Kuopiossa, mutta käymme parhaillaan neuvotteluja kumppanuusverkostomme kanssa, jotta voimme tarjota sitä nopeassa tahdissa kat tavammin eri puolilla maata”, Halonen sanoo. ”Tulemme myös laajentamaan tarjontaamme uusilla palveluilla.” Jos olet bonusasiakkaamme, käy tutustu massa Suomen Terveystalon sydänvalmennus palveluun osoitteessa www.metsaverkko.fi. Lisätietoja saat Terveystalon fysioterapeutti Heli Koskiselta, puh. 030 633 8898.

Oma metsäasiantuntija käytössäsi Omistajajäsenenä sinulla on käytössäsi oma metsäasiantuntija. Häneltä ja hänen taustatiimiltään saat:

• Maksuttoman tilakäynnin metsääsi, jonka jälkeen saat ehdotuksen tulevista metsän hoitotöistä ja korjuista seuraaville vuosille. • Eväät onnistuneeseen puukauppaan. • Laadukkaat metsänhoidon materiaalit ja ammattitaitoiset tekijät töihin metsääsi. • Tietoa vaihtoehtoisista metsän hoito- ja korjuutavoista ja aikatauluista päätöksen teon tueksi. • Neuvontaa metsäverotuksen perusasi oissa. • Palvelua metsänomistamisen eri tilan teissa esimerkiksi metsätilan sukupol venvaihdokseen tai metsätuhojen tapah duttua. Metsäasiantuntijasi saat selville puhelimitse 010 7770 tai osoitteesta www.metsagroup.fi > yhteyshenkilöt. NIMITYKSET

Uudet metsäasiantuntijat

380 metsäasiantuntijaa Metsä Groupilla on yhteensä noin 380 metsäasiantuntijaa, jotka vastaavat puukaupasta, metsänhoidosta ja korjuusta.

taas ensi vuoden puolella veroil toja. Marraskuun puoliväliin men nessä saimme tietoomme seuraa villa paikkakunnilla järjestettävien veroiltojen päivämäärät. Seu raa kuitenkin postiasi ja paikallis ilmoittelua, jotta saat tietoosi sinua lähimmän tilaisuuden.

Timo Hukkanen Siikalatva 050 406 9813 Tiina Jämsä Osa Sastamalaa 0500 335 803 Tomi Lankinen äitiysloman sijaisuus Uusikaupunki, Pyhäranta, Kustavi, Taivassalo ja Vehmaa 040 670 8054

Veroiltoja tulossa Omistajajäsenille järjestetään

Puukauppa- ja metsäpalveluiden

metsäasiantuntijoiksi on syksyn aikana nimitetty:

• Espoo 5.2. • Heinävesi 7.2. • Helsinki 7.2. • Joensuu 31.1. • Juuka 5.2. • Jyväskylä 31.1. • Jämsä 29.1. • Karstula 31.1. • Keuruu 24.1.

• Kitee 29.1. • Lieksa 12.2. • Liperi 30.1. • Loimaa 30.1. • Oulu 31.1. • Salo 31.1. • Tammisaari 31.1. (ruotsinkielinen tilaisuus)

• Ylivieska 4.2.

Metsä Groupin vero-opas julkaistaan vuodenvaihteen jälkeen osoitteessa www.metsagroup.fi metsä groupin viesti

| 9

lyhyesti Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuva Juha Harju

Janne Muhosen mukaan etenkin latvojen kehitystä kannattaa seurata, ettei kuusista tule monilatvaisia.

Vinkkejä joulukuusen kasvattamiseen Metsäasiantuntija Janne Muhonen kasvattaa kotitalonsa viereisellä pellolla joulukuusia. Hän kertoo, miten kuka tahansa voi kasvattaa metsässään kuusia tulevia jouluja varten. htäriläinen Muhonen sai tontin oston yhteydessä muutaman heh taarin verran pieniä peltotilkkuja. Metsäammattilainen kun on, hän päätti kokeilla joulukuusen kasvatusta. Seitsemän vuotta sitten hän istutti tuhat kunta tainta, ja ensi keväänä hän aikoo istuttaa saman verran lisää. ”Pellot ovat mäellä, joten hallanvaaraa ei ollut, ja päätin istuttaa serbiankuusia. Istutuspelto on hyvin tasainen, ja olenkin voinut pitää nurmen kasvun kurissa ruo honleikkurilla. Nyt kuuset ovat puolesta toista kahteen metriin pituudeltaan.” Kuusen muotoilun joulupuuksi voi aloittaa, kun puu on reilun metrin pitui nen. Ennen vappua leikataan latvasta noin kolmasosa pois ja samana vuonna elo-syys kuussa muotoillaan oksistoa tasaisem maksi. ”Näin saadaan tuuheutuminen alkuun ja ohjataan puuta kasvamaan kar tiomaisemmaksi.” Sama toistetaan tulevina vuosina. Muhonen muistuttaa, että vain viimei simpiä vuosikasvuja saisi leikata. ”Toki

10 |

metsä groupin viesti

jos joku oksa näyttää haittaavan tasaisen ulkomuodon syntymistä, voi oksan leikata tyvestäkin pois. Latvan kehitystä kannat taa seurata tarkemmin, ettei puusta pääse kehittymään monilatvaista.” Muhonen kertoo, että on mukava seu rata joulukuusikon kasvua ja nähdä, mil laisiksi puut oman työn tuloksena muo toutuvat. Ensimmäisiä puita hän arvelee pääsevänsä myymään kolmen vuoden kuluttua. Joulupuita pellon pientareella

Samat säännöt pätevät kaikkiin joulu puuksi kasvatettaviin kuusiin. Muhonen kin on valinnut omassa metsässään muuta mia kuusia kasvatettavaksi ajatuksella, että niitä aikanaan käytetään oman tuvan jou lupuuna. ”Puun on syytä kasvaa rehevällä paikalla ja neulasten olla valmiiksi pul leita”, hän esittää valintakriteereitä. ”Hyvällä paikalla kasvaneella metsä kuusella voi olla jopa metrinkin pituinen latva, jota kannattaa typistää reippaam min. Kolmisenkymmentä senttiä sitä pitää

kuitenkin jättää”, Muhonen sanoo. ”Monelle metsänomistajalle voi tehdä tiukkaa valita hyvässä kasvussa olevasta taimikosta joulukuusiksi kasvatettavia”, Muhonen tietää. Hän ehdottaakin, että hyvän kasvatuspuun voi etsiä vaikka pellon pientareelta. Hoito-ohjeet joulun ajaksi

Joulunaluspäiville Muhoselta saadaan seu raavia vinkkejä. ”Jos joulukuusi on jäässä, sen pitää antaa sulaa mahdollisimman vii leässä tilassa ennen sisään tuomista niin, että katkaisukohta on vesisangossa. Ennen jalkaan laittamista kuusesta sahataan pois ainakin muutama sentti, ja kuori olisi syytä jättää ehjäksi hyvän vedensaannin takia. Ja vettähän puu juo ensimmäisten vuorokausien aikana runsaasti eikä vesi saisi loppua kesken missään vaiheessa.” Vielä jos joulukuusen voi sijoittaa etäälle huoneen lämmönlähteistä, voi siitä Muho sen mukaan varmasti nauttia vähintään Nuutin päivään saakka. Ja oikeat joulu ihmiset vielä pitempään!

Päätoimittajalta

Löytyykö metsästäsi energiaa? Käy katsomassa video osoitteessa: www.metsagroup.fi > palvelut metsänomistajalle.

Muutoksessa mukana Maailma muuttuu Eskoseni – jatkuvasti

Joulutapahtumia omistajajäsenille Omistajajäsenille järjestetään jälleen joulutapahtumia. Kaupunkitoimistoilla on omat joulutapahtumansa: • Espoon Tapiolassa on kuusijuhla osoitteessa Revontulenpuisto 2, tiistaina 18.12. klo 17–20 • Tampereen Laukontorilla on kuusijuhla keski viikkona 19.12. klo 15–18 • Oulussa on puurojuhla osoitteessa Hallitus katu 25 maanantaina 17.12. klo 10–14

Espoossa ja Tampereella on myynnissä joulu kuusia jäsenetuhintaan. Lisäksi eri puolilla Suomea on joulukahvitilai suuksia toimistoillamme, kannattaa siis seurata paikallisilmoittelua!

Hanki Lambin lautasliinat joulukattaukseen, kaupoissa on tarjolla monipuolinen valikoima! Palautettasi odotellaan! Odotamme lehden toimituksessa palautettasi tämän

lehden jutuista ja ulkoasusta sekä ehdotuksia seuraavien lehtien juttuaiheiksi. Tässä numerossa toteutettiin kolme lukijoilta tullutta juttuideaa! Lähetä meille postia osoitteeseen: Metsä Groupin Viesti, toimitus, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com. Kun lähetät postisi tammikuun 2013 loppuun mennessä, olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin arvonnassa. Muistathan lisätä viestiisi yhteystietosi puhelinnumeroineen mukaan.

ja entistä nopeammalla tempolla. Verkos toituminen ja toimialojen rajojen murtumi nen luovat uusia mahdollisuuksia yritysten ja yksilöiden väliselle yhteistyölle. Tämän päivän puheenaiheita ovat hyvin vointi, teknologia, energia, ympäristö sekä innovatiivisuus ja se, miten nämä saadaan yhdistettyä toimivaksi kokonaisuudeksi, josta syntyy uusia keksintöjä yritysten ja yksittäisten kansalaisten tarpeisiin. Luovuus – kyky nähdä uusia asiayhte yksiä, kehittää epätavallisia ideoita tai rat kaisuja ja ennakkoluulottomasti etsiä uusia tapoja ajatella ja toimia – on innovoinnin perusedellytys. Tämän lisäksi tarvitaan ute liaisuutta ja kestävyyttä: moni hieno inno vaatio syntyy yrityksen ja erehdyksen kautta. Uudenlaisen liiketoiminnan – huip putuotteiden ja -palveluiden – kehittäminen vaatii aikaa. Asiakkaiden ja kuluttajien tarpeet muut tuvat ja trendit vaihtelevat. Tuotteiden ja pal velujen tarjoajien onkin oltava valppaina ja kehitettävä liiketoimintaansa jatkuvasti. Osa uusista keksinnöistä voi olla pieniä asioita, toiset suuria – sellaisia, jotka muuttavat markkinoita, kulutustottumuksia ja toimin tatapoja. Tuli, pyörä ja puhelin ovat esimerk kejä keksinnöistä, jotka ovat vaikuttaneet koko ihmiskunnan kehitykseen. Tietokoneet, tekstiviestit, nanosellu ja kevyet kartongit ovat meidän aikakautemme innovaatioita, jotka ovat osa jokapäiväistä arkeamme. Metsä Fibre sai marraskuun alussa Suo men Laatupalkinnon ja voitti Vuoden laa tuinnovaatio -kilpailun suurten yritysten sarjassa. Nämä ovat hienoja tunnustuk sia Metsä Fibren pitkäaikaiselle kehitys työlle. Samanlaista kehitys- ja innovointi työtä tehdään myös Metsä Groupin muissa liiketoiminnoissa – sen avulla pysymme muutoksessa mukana.

Reeta Kaukiainen Metsä Groupin viestintäjohtaja

metsä groupin viesti

| 11

konsernin tulos

Pehmopapereiden kysynnän kasvu jatkuu vakaana.

Konsernin heinä–syyskuun tulos parani hieman Sellun ja kartongin toimitusmäärät kasvoivat. Konsernin investointiohjelma eteni suunnitellusti. Vuoden kolmen ensimmäisen neljännek sen yhteenlaskettu liiketulos heikkeni vuoden takaiseen verrattuna sellun hinto jen laskun vuoksi. Tulosta paransivat sul jettavien ja uudelleenjärjesteltävien yksi köiden tappioiden pienentyminen sekä dollarin ja punnan vahvistuminen suh teessa euroon. Kolmannella neljänneksellä liiketulos taan paransivat Metsä Fibre, Metsä Board ja Metsä Tissue, kun taas Metsä Woodin ja Metsäliitto Puunhankinnan liikevaihto ja liiketulos heikkenivät kysynnän kausi vaihtelun ja kesän tuotantoseisokkien vuoksi. ”Markkinoiden ennustettavuus on edelleen heikko erityisesti Euroopan epä vakaan taloustilanteen takia, minkä

12 |

metsä groupin viesti

vuoksi liiketoiminnan tarkka suunnittelu ja kaikkien toimintojen jatkuva tehostami nen ovat keskeisessä roolissa Metsä Grou pissa”, pääjohtaja Kari Jordan sanoo. Metsä Groupin investointiohjelma ete nee suunnitellusti. Metsä Tissuen Krap kowicen tehtaalla Puolassa otettiin kesällä käyttöön uusi paperikone osana kehitys ohjelmaa, jonka tavoitteena on toimin nan tuottavuuden ja energiatehokkuuden parantaminen sekä tuotannon hiilijalan jäljen pienentäminen. Jordanin mukaan markkinoiden ennus tettavuus jatkuu heikkona. Metsä Grou pin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuoden 2012 viimeisellä neljän neksellä olevan suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Metsä Groupin tulos

Tammi–syyskuun 2012 tulos • Liikevaihto oli 3 773 miljoonaa euroa (1–9/2011: 4 123 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 181 miljoonaa euroa (311). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 161 miljoonaa euroa (229). • Tulos ennen veroja ja ilman kertaluon teisia eriä oli 106 miljoonaa euroa (217). Tulos ennen veroja sisältäen kertaluon teiset erät oli 86 miljoonaa euroa (130).

Heinä–syyskuun 2012 tulos • Liikevaihto oli 1 242 miljoonaa euroa (7–9/2011: 1 317 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 67 miljoonaa euroa (63). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät oli 56 mil joonaa euroa (44). • Tulos ennen veroja ja ilman kertaluon teisia eriä oli 35 miljoonaa euroa (35). Tulos ennen veroja sisältäen kertaluon teiset erät oli 25 miljoonaa euroa (17).

Puunhankinta

Puutuotteet

Liikevaihto 1–9/2012 milj. euroa 1 140 (1–9/2011: 1 121)

Liikevaihto 1–9/2012 688 (1–9/2011: 720) milj. euroa

Liiketulos ilman kertaeriä milj. euroa

13 (18)

17 (12)

Liiketulos 7–9/2012 ilman kertaeriä 2 (4–6/2012: 5) milj. euroa

Liiketulos 7–9/2012 ilman kertaeriä 1 (4–6/2012: 12) milj. euroa

Kotimaassa alkuvuoden vilkkaana käynyt puukauppa jatkui kesälo mien jälkeen edellisiä vuosia vai summin. Kesällä vaikuttanut tuk kipuun hintojen lasku tasaantui elokuussa, ja huono turpeentuo tantotilanne lisäsi energiapuun kysyntää. Metsäliitto Puunhankinta osti aktiivisesti kaikkia puutavara lajeja sekä pysty- että hankintakau palla. Syksyllä puukaupassa olivat etusijalla mäntytukki, koivukuitu ja energiapuu. Puun toimitukset tuotantolai toksille sujuivat suunnitellusti huo limatta poikkeuksellisen sateisesta kesästä ja syksystä. Tammi–syys kuussa puuta toimitettiin kaikkiaan 22,6 miljoonaa kuutiometriä (22,3). Metsä Groupille myönnettiin syyskuussa FSC-metsäsertifioinnin ryhmäsertifikaatti. Siihen voivat liit tyä myös muut metsänomistajat. Puunhankinta ostaa puuta aktii visesti. Kotimaassa ostolistan kär jessä ovat edelleen erityisesti män tytukki, koivukuitu ja energiapuu.

Tammi–syyskuun liikevaihto laski

jonkin verran edellisen vuoden vas taavaan ajanjaksoon verrattuna myyntimäärien supistuttua. Kustan nusseurannan, raaka-aineen tehok kaan käytön ja lisäarvotuotteiden myynnin ansiosta liiketoiminnan tulos oli kysyntä- ja kilpailutilantee seen nähden kohtuullinen. Metsä Wood päätti investoida noin 30 miljoonaa euroa Vilppulan sahan uudistamiseen. Investointi toteutetaan vuoden 2013 aikana. Sahatavaran heikon kysynnän ja tukin korjuun epävarmuuden odo tetaan heikentävän Metsä Woo din vuoden viimeisen neljännek sen tulosnäkymää, ja sahauksen sopeuttaminen saattaa olla välttämätöntä.

Kartonki ja paperit Liikevaihto 1–9/2012 milj. euroa 1 599 (1–9/2011: 1 961)

Sellu Liikevaihto 1–9/2012 952 (1–9/2011: 1 011) milj. euroa Liiketulos ilman kertaeriä 117 (246) milj. euroa

Metsä Groupin tulos kolmannelta vuosineljännekseltä on julkaistu kokonaisudessaan osoitteessa www.metsagroup.fi

Yhtiö päätti kesäkuussa inves toida Joutsenon tehtaan tuotan toprosessin kehittämiseen, minkä seurauksena tehdas siirtyy uuden laiseen sellunvalmistusprosessiin, polysulfidikeittoon. Uusi prosessi otetaan käyttöön kesällä 2013. Joutsenon tehtaalla otettiin hei näkuussa koekäyttöön kuoren kaa sutuslaitos. Tehdas ei tarvitse nor maaliajossa ulkopuolista energiaa vaan tuottaa kaiken energian itse puuperäisistä polttoaineista. Kemin sellutehtaalla on käynnissä selvitys uusiutuvien energianlähteiden käy tön ja tuotannon lisäämiseksi. Esi selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. Metsä Fibren sellutehtaiden käyntiasteiden odotetaan pysyvän vuoden viimeisellä neljänneksellä hyvällä tasolla. Pitkäkuituisen sellun valuuttamääräisen markkinahinnan arvioidaan loppuvuonna jonkin ver ran nousevan, mutta neljännen nel jänneksen toimitusten keskihinnan arvioidaan olevan hieman kolmatta neljännestä alhaisempi.

Liiketulos 7–9/2012 ilman kertaeriä 40 (4–6/2012: 35) milj. euroa Liikevaihdon ja tuloksen heikke nemiseen vaikutti merkittävimmin sellun hintojen lasku, sillä sellua myytiin noin 5 prosenttia enem män kuin vastaavalla jaksolla edel lisvuonna. Havusellun valuutta määräiset markkinahinnat olivat keskimäärin 17 prosenttia ja leh tisellun 11 prosenttia heikommat edellisen vuoden vastaavaan ajan kohtaan verrattuna.

Liiketulos ilman kertaeriä 49 (81) milj. euroa Liiketulos 7–9/2012 ilman kertaeriä 25 (4–6/2012: 19) milj. euroa Metsä Boardin liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä edelliseen vuo teen verrattuna heikensivät sellun ja toimistopaperin alemmat hinnat. Tulosta paransivat suljettavien ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden pienentyminen sekä valuuttakurssimuutokset. Liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä paransi edelliseen nel jännekseen verrattuna lähinnä kar tongin korkeammat toimitusmää rät. Myös energiakustannukset olivat edellistä vuosineljännestä alemmat, mutta Husumin ja Kemin

tehtaiden laajat huoltoseisokit hei kensivät tulosta. Katsauskauden jälkeen Kyron tehtaan yhteyteen rakennettu bio voimalaitos vihittiin käyttöön. Kartongin toimitusmäärien arvioidaan vuoden viimeisellä nel jänneksellä jäävän kausiluontoi sesti hieman kolmannen neljän neksen tasosta. Paperien ja sellun toimitusmäärien arvioidaan olevan vähintään kolmannen neljännek sen tasolla.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperit Liikevaihto 1–9/2012 727 (1–9/2011: 725) milj. euroa Liiketulos ilman kertaeriä milj. euroa

27 (17)

Liiketulos 7–9/2012 ilman kertaeriä 11 (4–6/2012: 7) milj. euroa Metsä Tissuen Krapkowicen teh taalla Puolassa käynnissä olevat investoinnit etenivät aikataulun mukaisesti, ja tehtaan uusi pape rikone ja käsipyyhepaperin jalos tuslinja otettiin käyttöön. Inves toinnit ovat osa Puolan toimintojen kehitysohjelmaa, jolla yhtiö paran taa toiminnan tuottavuuden lisäksi energiatehokkuuttaan ja vähentää päästöjään. Metsä Tissue ilmoitti kaikkien toimintojensa uudelleenjärjestelystä. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan johtoryhmän rooleja ja vastuita. Pehmopaperiliiketoi minnan alueellisesta luonteesta johtuen päätöksentekoa siirre tään entistä lähemmäs asiakkaita ja organisaatiouudistuksen avulla rooleja ja vastuita selkeytetään. Pehmo- ja ruoanlaittopape reiden kysynnän kasvu jatkuu vakaana. Verrattuna edelliseen nel jännekseen kannattavuuden arvi oidaan pysyvän ennallaan tai hie man paranevan kustannuspaineista huolimatta.

metsä groupin viesti

| 13

puumarkkinakatsaus

Puun kysyntä marraskuun lopussa

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu

Juha Mäntylä Metsäjohtaja Metsä Group

Kuusikuitu Koivukuitu Metsäenergia

Länsi-suomi

Itä-suomi

Pohjois-suomi

+ + + + + + + ++ + + + + + + + +

+ + + + + + + ++ + + + + + + + + +

+ + + + + – ++ + – + + + + + +

Metsänhoitopalvelut yhä vahvassa kasvussa Omistajajäsenet ostavat metsänhoitopalveluitamme yhä kiihtyvällä tahdilla. Tämänkin vuoden kova 20 prosentin kasvutavoite saavutetaan. Myös hoitotöiden toteutus on sujunut hyvin.

etsänhoitotyöt ovat lop puvuonna painottuneet tai mikonhoitoon, ja viimeisiä maanmuokkauksia tehdään vielä, jotta istutusalueet saadaan valmiiksi ensi keväälle. Viimeisimmässä valtakun nan metsien inventoinnissa yli neljäsosa maamme taimikoista luokiteltiin vajaa tuottoisiksi tai välttäviksi – metsänomis tajien tappiot ovat niiden osalta suuret. Jos suunnitelmissa on ensi keväälle metsänvil jelyä, ota yhteys metsäasiantuntijaamme, jonka kanssa voit laatia sopivan palveluko konaisuuden ja laittaa taimet tilaukseen. Puukauppa on sujunut kohtuullisesti, ja olemme saaneet hankittua puuta asiakkai demme tarpeita vastaavasti. Toimitimme heille kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana puuta noin 23 miljoonaa kuutio metriä, josta kotimaan osuus on 16 miljoo naa. Loppuvuoden toimitukset näyttäisi vät menevän asiakastilausten mukaisesti, kunhan kelit sallivat puiden kuljetukset. Vaikka puukaupan rytmi ei tänä vuonna ole Suomessa ollut tavanomainen, on tähän mennessä yksityismetsistä ostettu puuta runsaat 30 miljoonaa kuutiometriä. Se on kutakuinkin saman verran kuin viime vuonna vastaavana aikana. Sateinen kesä ja syksy ovat aiheutta neet sen, että olemme joutuneet muutta maan harvennusmetsien korjuujärjestystä ja paikoin siirtämään korjuuta kokonaan, jotta työn jälki metsissä pysyy hallinnassa. 14 |

metsä groupin viesti

Säät ovat ohjanneet puukauppaakin keli rikkokelpoisiin leimikoihin. Talvileimi koiden aktiiviseen ostoon ryhdymme heti, kun pakkaset alkavat. Niitä ostettaessa haluamme ensin varmistaa, että pystymme pitämään korjuusta annettavat lupaukset. Talvileimikoiden ostossa jäsenetusopimus asiakkaat ovat etusijalla, jos joudumme niiden ostoa jarruttelemaan.

Metsäenergiaa tarvitaan tulevaisuudessa kasvavia määriä. Säät ovat vaikuttaneet myös metsäener gian hankintaan. Huonon turpeennosto kesän jälkeen sen kysyntä on erittäin hyvä. Sateiset säät ovat hankaloittaneet metsä energian toimituksia. Vaikka varastointi olisi tehty kuinka hyvin, puuaines tahtoo olla kosteaa ja sen lämpöarvot jäävät toi vottua alhaisemmiksi. Metsä Groupissa on menossa monia hankkeita, joissa kehi tetään metsäenergian hankintaa – sitähän tarvitaan tulevaisuudessa kasvavia määriä.

Itämeren alueen puukauppa on tasaan tunut selvästi, vain havukuitupuusta on hienoista ylitarjontaa. Myös tukin hinnat ovat tasoittumassa. Venäjä liittyi Maail man kauppajärjestö WTO:n jäseneksi elo kuussa, mutta puutullit eivät ole vielä asettuneet kaikilta osin sovitulle tasolle. Eniten hankaluuksia on ollut havukuitu puun vientilisenssien saamisessa. Omistajajäsenillä on mahdollisuus päästä vielä tänä vuonna kiinni Pääomabo nukseen, kunhan hän sijoittaa puukauppa tulojaan A-lisäosuuksiimme. Näin toimien saa tilaisuuden ostaa kahden seuraavan kalenterivuoden aikana niitä lisää huo mattavalla alennuksella. Moni jäsenemme onkin tarttunut tähän mahdollisuuteen jo tänä vuonna – Pääomabonusohjelmaan pääsee toki mukaan myöhemminkin. Sähköisen Metsäverkko-palvelun kehit tämisessä otettiin lokakuussa iso askel eteenpäin, ja työ jatkuu voimakkaana. Nyt metsäomaisuutensa taloudellisesta tuotosta kiinnostuneella omistajajäsenellä on mah dollisuus esimerkiksi tutkia ja vertailla eri laisten toimenpiteiden vaikutuksia met sätuloihinsa. Tämänkin palvelun saa käyttöönsä helpoimmin metsäasiantunti jamme kautta. Vuoden lähestyessä loppuaan haluan kiittää jäsenistöä yhteistyöstä ja toivottaa rauhallista loppuvuoden juhla-aikaa. Talvikelejä me varmasti odotamme jokainen.

Metsänomistajan oma verkkokauppa TARJOUKSET

JOULUOSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Hyödynnä kertyneet puukauppabonuksesi verkkokaupassamme www.metsaverkko.fi! Joulunajan kampanjatuotteet: Metsäkoulu-kirja, 32,20€ + 10 bonuseuroa l Helly Hansen -ulkoilutakki, 75 bonuseuroa l Strand-raivausterä, 22 bonuseuroa l Sasta Wolf -ulkoilupuku, 350€. Verkkokauppa on bonusoikeudellisten omistajajäsentemme käytössä. Käytä verkkokauppaan kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

METSÄT

Metsäenergian hankintaa kehitetään monella rintamalla 16 |

metsä groupin viesti

METSÄT teksti

Sirkku Vanhatalo kuvat Seppo Samuli

Suomi on edelläkävijä metsäenergian hyödyntämisessä sekä sen hankinnan ja polttoteknologian kehittämisessä. Myös Metsä Group tekee monella rintamalla työtä metsä energiatoiminnan kehittämiseksi.

etsähakkeen käyttö on ollut viime vuodet voimak kaassa kasvussa, ja sama suun taus jatkuu. Haketta saadaan uudistushakkuiden latvusmassasta, kan noista ja ensiharvennuskohteiden pien puusta eli energiarangasta. Metsä Grou pissa metsäenergia on jo pitkään ollut tärkeä puutavaralaji muiden joukossa. Puun energiakäytön kannattavuu den ratkaisevin tekijä on sen kuivuuden eli energiasisällön varmistaminen. Metsä Groupissa pyritäänkin luomaan uusia toi mintamalleja ja työkaluja energiasisällön nostamiseksi. ”Kehitystyö koskee korjuu-, kuljetusja varastointimenetelmiä sekä kuivuuden kannalta oikea-aikaista haketusta. Jokai nen metsäenergialaji pitää osata käsitellä parhaalla mahdollisella tavalla”, puunhan kinnan kehitysjohtaja Olli Laitinen sanoo. ”Meillä on jo yli 70 omaa terminaalia, joi den järkevää ja mahdollisimman tehokasta käyttöä myös selvitetään.” Melkein kuin heinäntekoa

Laitinen vertaa metsäenergian hankintaa heinäntekoon. ”Siinä pitää käyttää saman laista maalaisjärkeä. Korjuun ajoitus on tärkeä, jotta luonnon tarjoamat otolli simmat kuivumisajankohdat tulevat hyö dynnetyiksi. Paras kuivumiskausi kestää huhtikuun puolivälistä elokuun loppuun. Etenkin kevätahava ja lämpimät touko kuun päivät kuivattavat metsäenergiaa tehokkaasti.” ”Tämä jaksottaa toimintaamme, ja siksi syksyllä korjattu uudistusalueen lat vusmassa kuljetetaan tien varteen – jos vain mahdollista – vasta kevätahavan Metsäenergiaa tarvitaan tulevaisuudessa yhä suurempia määriä. Metsähaketta saadaan uudistushakkuiden latvusmassasta, kannoista ja ensiharvennuskohteiden pienpuusta eli energiarangasta.

antaman kuivumisvaiheen jälkeen, toukokesäkuussa. Joka tapauksessa latvusmassaa ja karsimatonta energiarankaa kuivatetaan palstalla vähintään kolme viikkoa, mikä on tärkeää myös ravinnoksi jäävien neulas ten ja lehtien varisemisen kannalta.” Kantojen nostossa on Laitisen mukaan vielä paljon kehitettävää, jotta se toteute taan sopivissa kohteissa ja kannot saadaan puhdistettua jo noston yhteydessä. ”Kan tojen korjuu ehkäisee juurikäävän leviä mistä, vaikkei se sitä kokonaan estäkään.” Kuivuminen varmistettava

Metsäenergian kuivumiseen tähtääviä kei noja Metsä Group etsii yhdessä Itä-Suomen yliopiston, Ilmatieteenlaitoksen, Metsän tutkimuslaitoksen ja muutaman muun toi mijan kanssa. laava-hankkeen rahoittajia ovat Tekes, Euroopan unionin aluekehi tysrahasto sekä Metsä Groupin ohella kah deksan muuta alan yritystä. ”laava-hankkeessa tutkitaan kuivumis ilmiötä ja siihen vaikuttavia tekijöitä koko metsäenergiaketjun aikana. Tavoitteena on kehittää energiapuun laadun hallintaan ja muutoksiin liittyviä laskentamalleja”, Lai tinen kertoo. Metlan kanssa on menossa Energia puun mittaustoimikunnan käynnistämä kaksivuotinen Energiapuun mittauksen kehittäminen -hanke. Sen kuluessa pyri tään kehittämään metsäenergian kuivu mismalleja erityisesti palstalla kuivatuksen osalta ja sitä kautta tarkentamaan metsä energian mittauksessa käytössä olevia val takunnallisia tuoretiheystaulukoita. Opinnäytetyöntekijät ovat jo kolmena kesänä keränneet kenttäaineistoa Metsä Groupin työmailta Keski-Suomessa, Poh jois-Karjalassa ja Pirkanmaalla. Kuluvana kuivumiskautena aineistojen keruu on kes kittynyt latvusmassatyömaihin. Metla esit telee tuloksia mittaustoimikunnalle vielä tänä syksynä. metsä groupin viesti

| 17

Metsä Groupin metsäenergian hankinnan kehitystyö koskee korjuu-, kuljetus ja varastointimenetelmiä sekä kuivuuden kannalta oikea-aikaista haketusta. Puun energiakäytön kannattavuuden kannalta ratkaisevia tekijöitä on sen kuivuuden eli energiasisällön varmistaminen.

Varastojen peitteet testissä

Metsä Groupin kokeilu käyttää uuden laista energiavaraston peitemateriaalia on liitetty laava-hankkeeseen. Nykyisin käytössä olevat peitteet eivät tahdo kes tää, ja ne kutistuvat niin, ettei puuraakaaine kuivu. ”Tamperelainen JL-tuote on kehittänyt meille peitteen, joka coretexin tapaan päästää ylös nousevan kosteuden pois, muttei päästä vettä tai lunta lävit seen. Se ei myöskään kutistu ja on jopa halvempaa kuin nykyisin käytössä ole vat peitemateriaalit”, kehittämispäällikkö Risto Lilleberg esittelee. Peittelytekniikkaa on Pirkanmaalla tes tannut alueyrittäjä Metsäpalvelu Jaakko Lehtinen. ”Yritykseltä on saatu hyvää tie toa mahdollisimman yksinkertaisen levi tyslaitteen kehittämiseen. Nyt olemme vaiheessa, jossa peitteen levitys luonnis tuu metsätraktorilla energiavaraston vie ressä ajaen.” Lillebergin mukaan ensimmäiset koke mukset uudesta peitemateriaalista ovat lupaavia. ”Peitteen toimivuutta kuiten kin testataan myös Itä-Suomen yliopiston kanssa tieteellisinkin menetelmin. Niitä tuloksia odotamme kiinnostuneina.” Tärkeä ravinnekysymys

Metsä Group hankkii metsäenergian vas tuullisesti ja noudattaa sekä metsäserti fioinnin että Metsätalouden kehittämis keskus Tapion ohjeita. ”Metsäenergian 18 |

metsä groupin viesti

hankinnan ympäristövaikutusten hallinta on tärkeä kehittämiskohteemme. Seuraamme myös tarkasti vaikutuksista saatavia tutkimustuloksia”, Olli Laitinen sanoo. ”Korjaamme eri metsäenergialajeja vain niille soveltuvilta kohteilta, ja varmis tamme, että kasvupaikoille jää riittävästi ravinteita. Siksi esimerkiksi latvusmassasta kolmasosa jätetään uudistusleimikolle ja energiaksi korjattavan annetaan ensin kui vua palstalla, jolloin sen korjuu ei aiheuta merkittäviä muutoksia ravinteiden koko naismäärään. Uusimmat tutkimustulokset korjuun vaikutuksista tukevat nykykäy tössä olevia korjuusuosituksia.” Metsänhoidollisesti latvusmassan kor juulla ja kantojen nostolla on myöntei siä vaikutuksia siten, että erityisesti mätäs täen tehty maanmuokkaus ja koneellinen istutus nopeutuvat. Myös metsurityönä tehtävä istutus on helpompaa ja nopeam paakin, kun metsässä on vaivattomampi liikkua. Korjuuseen etsitään uusia menetelmiä

Kasvavat metsäenergiamäärät ovat tuo neet haasteita myös sen korjuuseen. ”Met säalalla etsitään aktiivisesti innovaatioita metsäenergian korjuuseen ja kuljettami seen. Testaamme parhaillaan uusia keinoja yhdistää energiapuun ja ainespuun korjuu. Selvitämme myös mahdollisuuksia karsia rankaa eri menetelmillä”, korjuupäällikkö Mikko Välikoski kertoo.

Metsäenergian kaukokuljetuksiin etsi tään vaihtoehtoja, joilla puu pystyttäisiin siirtämään tienvarresta terminaaleihin kus tannustehokkaasti. ”Hyvissä terminaaliolo suhteissa hakettaminen on huomattavasti tehokkaampaa kuin tien varressa. Niissä voi operoida tavallista isommalla haketus kalustolla kuin metsäteiden varsilla.” Risto Lilleberg puolestaan kertoo Met sähallituksen ja Ponssen kanssa tehdystä hankkeesta, jossa etsitään tehoa energia puun metsäkuljetukseen. ”Sen ongelma on liian pieneksi jäävät kuormat. Olemme tes tanneet metsätraktoria, jossa hydraulisesti

Metsäenergian korjuussa ajoitus on tärkeä asia.” Olli Laitinen Kehitysjohtaja Metsäliitto Puunhankinta

METSÄT

Metsänomistajilla oivallinen tilaisuus Metsäenergialla on nyt erittäin hyvä kysyntä. Metsänomistajan kannattaakin miettiä, miten hän voi hyödyntää suotuisaa markkinatilannetta. Ostamme metsäenergiaa aktiivisesti kaikkialla maassa.

puristuvat pankot puristavat kuormat mahdollisimman tiiviiksi.” Puristavaa kuormatilaa testattiin eri metsäenergialajeilla vuoden verran KeskiSuomessa Metsä Groupin ja Metsähalli tuksen työmailla. Kesällä päättyneestä hankkeesta saatiin Lillebergin mukaan hyviä tuloksia. ”Metsäkuljetuksen tuottavuus ja kan nattavuus paranivat olennaisesti. Testattu tekniikka on muidenkin konevalmistajien toteutettavissa, joten tämä keino kustan nusten pienentämiseen saataneen nopeasti laajempaan käyttöön.” Rankatyömaat raivattava ennakkoon

”Energiarangan korjuu on tavallista har vennusta huomattavasti haasteellisempaa, kun leimikon runkotiheys on paljon suu rempi”, Mikko Välikoski tietää, mutta hän muistuttaa, että valtaosalla työmaista kor juujälki kuitenkin on hyvää. ”Korjuuseen kiinnitetään yhä tarkemmin huomiota, ja asia pidetään esillä toimihenkilöiden ja urakoitsijoiden koulutustilaisuuksissa.” Ongelmia syntyy Välikosken mukaan lähinnä silloin, jos rankatyömaata ei ole raivattu ennakkoon, silloin runkovauri oita jäävään puustoon syntyy helpommin. ”Mitä tahansa oman onnensa nojaan jätet tyä metsää ei saada kuntoon rangat korjaa malla. Metsäasiantuntijoidemme kanssa keskustelemalla selviää, millaisia kohteita koneellisesti voi lähteä korjaamaan.”

Metsä Group on metsäenergiatoimitus ten markkinajohtaja Suomessa. Toiminta on vakiintunutta, ja asiakasverkosto kattaa koko maan. Niinpä omistajajäsenille pys tytään tarjoamaan kattavat palvelut myös metsäenergian osalta. Sen myynnistä jäsen saa mukavan lisän metsätalouden tuloihinsa. ”Latvusmassan ostamme nykyään lähes jokaiselta kuusivaltaiselta uudis tushakkuualueelta. Vaikka noin kolmas osa siitä jätetään metsään ravinteeksi, uudistustyöt sujuvat helpommin, kun osa latvuksista on viety pois”, puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Yrjö Perälä sanoo. ”Nyt on oiva tilaisuus sijoittaa metsien tulevaisuuteen ja laittaa nuoria, ylitiheitä ja riukuuntuvia kemerakelpoisia metsiä kasvukuntoon. Metsäasiantuntijoidemme kautta saa paitsi korjuun myös rankakoh teen ennakkoraivauksen, joka on onnistu neen korjuujäljen edellytys. Energiaranka korjataan yhä yleisemmin karsittuna. Ran kaa ostetaan myös hankintapuuna, jolloin ne mitataan kuormainvaa'alla vastaanoton yhteydessä.”

Yhdistelmäkorjuuta järeämpiin kohteisiin ”Mäntyvaltaisille ensiharvennuskohteille voimme tarjota yhdistelmäkorjuuta, jol loin kuituja energiapuu korjataan samalla kertaa. Hakkuusta kertyy normaalia kuitu puuta pienempää runkopuuta noin 10–15 prosenttia lisää perinteisen ensiharvennuk sen kuitupuun määrään verrattuna. Näin metsänomistajalle kertyy leimikosta enem män tuloa”, Perälä esittelee. Yhdistelmäkorjuussa hyödynnetään runkojen joukkokäsittelyä, jolloin kone käsittelee useamman rungon kerrallaan. Korjuumenetelmä soveltuu parhaiten män tyvaltaisille ensiharvennuskohteille.

Varastopaikka valitaan tarkasti Metsäenergia on varastoitava huolellisesti, jotta siitä saataisiin mahdollisimman kuivaa raaka-ainetta energiantuotantoon. ”Puukaupan yhteydessä sovitaan varas topaikasta, jonne energiapuu metsästä tuodaan. Varaston pitää olla avoimella ja tuulisella paikalla. Myös mahdolliselle tien varsihaketukselle täytyy olla tilaa.” Lisäksi metsänomistajan pitää varau tua siihen, että esimerkiksi kannot voivat kuivua varastossa pisimmillään parikin kesää. Näistä kaikista asioista kuitenkin sovitaan puukaupanteon yhteydessä, jottei yllätyksiä pääse syntymään. Perälä kehottaa olemaan yhteydessä omaan metsäasiantuntijaan ja tuomaan metsäenergiakohteita ostettavaksi. ”Hän osaa arvioida niiden korjuukelpoisuuden ja tarjoaa metsänomistajalle hänen niin halutessaan koko palveluketjun Metsä Groupilta.”

Nyt on oiva tilaisuus sijoittaa metsien tulevai suuteen.” Yrjö Perälä Johtaja puukauppa- ja metsäpalvelut

metsät Teksti:

Sami Karppinen Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

Metsänomistaja Juhani Penttilä (vas.), korjuuyrittäjä Jari Päivärinta ja korjuun apulaispäällikkö Antti Heinonen koolla turvetyömaalla, jonka korjuu on sulan maan aikaan usein haasteellista. Metsä Groupin Turvemaa-projektissa on etsitty keinoja niiden korjuuseen.

Suometsään suvisäässä Turvemaiden puunkorjuuta vaikeuttavat lyhenevät talvet ja sateiset kesät. Keuruulla on saatu hyviä kokemuksia tela-alustaisista metsäkoneista, joilla korjuu onnistuu kosteam mallakin kelillä.

esisade tuntuu roikkuvan ilmassa loppusyksyn harmaana päivänä Keuruun pohjoiskul malla Keski-Suomessa. Ja vettä on riittänyt kiitettävästi maahankin saakka. ”Enpä muista toista näin märkää kesäkautta”, Metsä Groupin urakoitsija Jari Päivärinta toteaa saapastellessaan suo pursujen seassa kohti työmaataan. Normaalisti paksuturpeiselle ja veti selle ojitusalueelle ei olisi metsäkoneilla menemistä ennen kunnon pakkasia. Päi värinnan tela-alustaisilla koneilla har vennushakkuu on kuitenkin onnistunut ongelmitta tukkikokoa hipovassa männi kössä myös syksyn märimpään aikaan. ”Minulla on ollut ProSilvan tela-alus tainen hakkuu- ja ajokone käytössä reilun vuoden, ja kokemukset ovat todella posi tiivisia. Pyöräkoneketjuani olen siirrellyt 20 |

metsä groupin viesti

maapohjien pehmeyden takia paljon, mutta telakoneilla kaikki kohteet on saatu korjattua.” Uudenlaiselle kalustolle on etsitty sopi via korjuukohteita tiiviissä yhteistyössä Metsä Groupin kanssa. ”Käytännössä koneilla on korjattu koko kesä talvileimi koita, eikä kantavuuden kanssa ole ollut vaikeuksia”, Jyväskylän hankintapiirin korjuun apulaispäällikkö Antti Heinonen kertoo. Kesäaikaisessa turvemaakorjuussa korostuu huolellinen leimikkosuunnit telu. ”Esimerkiksi suorat ajourat ovat tär keät, jotta telan reunat eivät riko mut kissa maanpintaa. Varastopaikalle johtavaa kokoojauraa joudutaan ajamaan kuorman kanssa useita kertoja, joten se pyritään tekemään mahdollisimman kovalle maalle”, Päivärinta kuvailee.

Suometsissä mahdollisuuksia

Metsä Groupissa keinoja turvemaiden puunkorjuun kehittämiseen on etsitty Turvemaa-projektissa ja sen jälkeenkin yhteistyössä yrittäjien kanssa. ”Sateiset kesät ja leudot talvet näyttävät yleistyvän nopeasti. Jos maa ei ole kunnolla jäässä, on puunkorjuu perinteisellä kalustolla talvel lakin haastavaa. Telakoneiden avulla tal ven korjuupainetta voidaan tasata kesällä”, Heinonen uskoo. Asialla on osuuskunnan puuhuollon ja jäsenten metsien kannalta suuri merkitys. ”Vuosikymmenten työ suometsien hyväksi alkaa nyt toden teolla kantaa hedelmää. On tärkeää, että nämä hakkuumahdolli suudet ja kasvupotentiaali pystytään myös hyödyntämään täysimääräisesti.” JP Konetyö Oy -yritystään yli kymme nen vuotta luotsannut Päivärinta aikookin

satsata täysillä turvemaille. ”Tarkoitukseni on erikoistua pehmeiden maiden puunkor juuseen, sillä tässä maantieteessä harven nusrästit ja tulevaisuuden hakkuupotenti aali ovat nimenomaan suometsissä.” Miehellä on jo tilauksessa toinenkin tela-alustainen ajokone. Myös uuteen ProSilvan Suomen ensimmäiseen hybridi hakkuukoneeseen vaihdetaan pian telava rustus. ”Telakaluston avulla turvaamme yri tyksen työllisyyden olosuhteista riippu matta. Lisähyötyä tulee muun muassa siitä, että telakoneissa polttoaineen kulutus on alhaisempi.”

Perinteisiä pyöräkoneita toki tarvitaan edelleen. Yhtenäisempiä leimikoita

Ähtäriläinen metsänomistaja Juhani Penttilä vakuuttui Päivärinnan telakoneiden ominaisuuksista viime talvena, kun hänen Keuruulla sijaitsevalla palstallaan teh tiin harvennushakkuu. ”Leimikkoa yritet tiin korjata pyöräkoneilla, mutta maasto ei kantanut niitä. Tilalle tulivat Jarin tela koneet, joilla korjuu onnistui ongelmitta”, Penttilä kuvailee. Itsekin hakkuukoneen puikoissa työs kennellyt mies näkee tela-alustaisissa koneissa useita etuja. ”Painumat ovat vähäisiä, leimikoista voi muodostaa suurempia kokonaisuuksia eikä lumi haittaa työskentelyä. Kesäkorjuu kelpoisuus ja leimikon kokohan vaikutta vat myös metsänomistajan puusta saamaan hintaan.” Penttilä kokee erittäin tärkeäksi myös sen, että Metsä Group pystyy tarjoamaan jäsenilleen riittävät resurssit turvemaiden puunkorjuuseen. ”Minulla on useampi sata hehtaaria turvemaametsiä, jotka pyrin har ventamaan suhdanteista riippumatta ajal laan. Metsän tuotto hiipuu nopeasti har vennuksen viivästyessä.” Tiestö kuntoon

Osan puukauppatuloista Penttilä sijoittaa takaisin metsään. Erityisesti hän on sat sannut metsä- ja penkkateihin. ”Kun tiestö on kunnossa, niin entistä useampi kuvio on korjattavissa telakoneilla kesäaikaan. Usein talvikorjuukelit loppuvat yllättäen,

Koneen vierellä seisseen jalat upposivat turvetyömaalla syvemmälle kuin tela.

joten tiet ovat kelirikkoaikaan koetuksella. Uskon, että telakoneet helpottavat kaik kien työtä, kun kevättalven kohteita voi daan siirtää kesäkorjuuseen.” Penttilällä on ollut metsänhoitosopi mus Metsä Groupin kanssa kymmeni sen vuotta. ”Yhteistyö on sujunut jous tavasti. On hyvä, että Metsä Group etsii aktiivisesti uusia keinoja myös turvemai den puunkorjuuseen. Jarin kaltaiset roh keat yrittäjät toimivat esimerkkinä muille. Toivottavasti telakoneita saadaan jatkossa jäsenten metsiin laajemminkin.”

Ei kivisiin maastoihin

Antti Heinonen arvelee, että kehitystyö puunkorjuun parissa jatkuu. Telakoneet todennäköisesti yleistyvät, mutta perintei siä pyöräkoneita ne eivät korvaa kokonaan. ”Niitä toki tarvitaan edelleen, ja asianmu kaisilla lisävarustetuilla 8-pyöräisillä ajo koneilla puut saadaan tien varteen.” ”Esimerkiksi kivisiin maastoihin tela koneet eivät sovellu. Kenties tulevaisuu dessa osa yrittäjistä erikoistuu turvemaiden korjuuseen ja liikkuu maantieteellisesti suuremmalla alueella”, Heinonen pohtii. metsä groupin viesti

| 21

METSÄT Teksti

Armi Purhonen

KuvItUS

Jani Reinikainen/BOTH

Tiesitkö tämän metsäsertifioinnista? Kokosimme metsäsertifioinnista usein esitettyjä kysymyksiä ja saimme niihin vastauk set ympäristöasiantuntijoiltamme. Kertaa sinäkin sertifioinnin keskeisimpiä asioita. Mistä metsäsertifioinnissa on kyse?

Metsäsertifiointi on tae metsien kestä västä käytöstä ja hoidosta: se ottaa huomi oon ihmisten nykyiset ja tulevat tarpeet ja oikeudet, varmistaa metsien ekologisten arvojen säilymisen ja takaa talousmetsien käytön taloudellisen merkityksen. Näiden periaatteiden toteutumista valvotaan riip pumattoman osapuolen tekemillä tarkas tuksilla eli auditoinneilla. Ajatuksena on, että puuperäisen 22 |

metsä groupin viesti

tuotteen käyttäjä voisi esimerkiksi lehteä lukiessaan vakuuttua siitä, että lehden val mistamiseen käytetty puu on tullut lail lisesti ja kestävyysperiaatteita noudattaen korjatusta metsästä. Tästä kertoo tämän kin lehden kolmannella sivulla näkyvä pefc-merkki. Sertifiointimerkintä kertoo myös, että tieto sertifioinnista ja puun alkuperästä on kulkenut koko ketjun aina kannolta puun hankintaorganisaatiolle, sieltä sellu- ja

paperitehtaiden kautta edelleen paperituk kurille ja painotalolle, päätyen aina luki jalle saakka. Mitä hyötyä minulle on metsieni sertifioimisesta?

Metsille myönnetty sertifikaatti on omis tajalleen dokumentti siitä, että metsää hoi detaan vastuullisesti. Metsäsertifikaatin näyttäminen puun ostajalle vie tiedon ser tifioinnista eteenpäin kuluttajalle saakka,

termejä

Metsäsertifioinnin termejä Standardi

Kriteeri

Asiakirja, jossa on määritelty sertifioinnin vaatimukset. Stan dardit ovat järjestelmäkohtai sia eli esimerkiksi PEFC:lla ja FSC:lla on molemmilla omat standardinsa sekä metsien hoi don että puun alkuperäketjun sertifioinnille.

Standardissa esitetty yksittäi nen vaatimus, jonka toteutu mista arvioidaan ja mitataan.

Sertifikaatti Todistus siitä, että tarkastelun kohde – esimerkiksi metsän käyttö tai puun alkuperäketju – on läpäissyt riippumattoman arvioinnin. Näin ollen on toden nettu, että käytännön toimet vastaavat standardissa esitet tyjä vaatimuksia.

”Metsän ja luonnon ohella metsäsertifioinnista hyötyvät metsänomistajat, metsässä työskentelevät henkilöt ja kaikki metsänkäyttäjät.” jolloin sertifikaatti usein vaikuttaa tuot teen ostopäätökseen. Metsäsertifiointi hyödyttää metsän omistajaa puun menekin kautta – sertifi oidusta puusta valmistetuille tuotteille on parempi ja vakaampi kysyntä kuin serti fioimattomille. Joissakin tuoteryhmissä metsäsertifiointi on melkeinpä edellytys tuotteiden myynnille. Mitä metsäni sertifiointi käytännössä tarkoittaa?

Metsien sertifioinnissa metsänomistaja sitoutuu noudattamaan metsäsertifioin tistandardissa asetettuja hyvän metsän hoidon vaatimuksia. Osin vaatimukset ovat samoja kuin lainsäädännössä, mutta

Auditointi Kattava, järjestelmällinen arvi ointi siitä, kuinka hyvin arvioita vassa kohteessa tai toiminnossa saavutetaan sille asetetut vaa timukset.

PEFC – The Programme for the Endorsement of Forest Certification Maailman suurin metsäsertifi ointijärjestelmä, jonka mukai sesti on sertifioitu metsiä noin 30 eri maassa kansallisten

järjestelmien kautta yhteensä noin 241 miljoonaa hehtaa ria. Noin 95 prosenttia eli noin 21 miljoonaa hehtaaria Suo men talouskäytössä olevista metsistä on sertifioitu Suomen PEFC-järjestelmän mukaan.

FSC – Forest Stewardship Council Toinen kansainvälisesti vallit seva metsäsertifiointijärjestelmä, jonka mukaan on sertifioitu met siä 80 eri maassa ympäri maail maa. Yhteensä FSC-sertifioituja metsiä on kaikkinensa noin 165 miljoonaa hehtaaria, joista Suo messa sijaitsee alle puoli miljoo naa hehtaaria.

niiden lisäksi standardissa on tarkempia edellytyksiä, joita ei lainsäädännöstä löydy. Näiden lisävaatimusten avulla halutaan turvata sertifioitujen metsien käytön kes tävyys eri näkökulmista nyt ja tulevaisuu dessa. Hyvä esimerkki tästä on juurikäävän torjunta, jolla pyritään estämään taudin leviämistä metsiköihin, joissa tautia ei vielä esiinny. Metsä Group otti metsäser tifioinnin uuden kattavamman vaatimuk sen täysimääräisenä käytäntöön, vaikka rahoitusmekanismia männynjuurikäävän torjunnalle oltiin valtakunnallisesti vasta luomassa. Näin metsäsertifiointi oli edellä kävijän roolissa edistämässä puuntuotan non jatkuvuutta. Onko metsäsertifioinnista aidosti hyötyä?

Metsäsertifioinnista hyötyvät useat tahot metsänomistajasta metsänkäyttäjiin ja metsässä työskenteleviin henkilöihin, unohtamatta metsää ja luontoa ylipäänsä. Esimerkiksi vesiensuojelussa toteutetaan metsäsertifioinnin edellyttämiä toimen piteitä, joista hyötyvät vesistöt ja sitä kautta myös niiden käyttäjät. Suorien vaikutusten lisäksi sertifioitu tuote menee paremmin kaupaksi, minkä ansiosta myös metsänomistajan kasvattamalla puulla on parempi kysyntä. Metsäsertifioinnin edellyttämien

säästöpuiden jättäminen on toinen hyvä esimerkki. Vuonna 2010 valmistu neessa Suomen lajien uhanalaisarvioin nissa todettiin metsissä elävässä lajistossa myönteistä kehitystä muun muassa kova kuoriaisten osalta, jotka ovat hyötyneet metsänuudistusalojen säästöpuustosta. Kuinka pääsen mukaan metsäsertifiointiin?

Metsänomistajarakenteesta johtuen val taosa metsäsertifioinnista perustuu Suo messa pefc-ryhmäsertifiointiin, jota perinteisesti on toteutettu metsäkeskuk sen aluetasolla metsänhoitoyhdistysten tai metsänomistajaliittojen kautta. Suurin osa suomalaisista metsänomistajista kuu luu pefc-metsäsertifiointiin metsänhoi toyhdistyksensä kautta, mikäli on yhdis tyksen jäsen eikä ole erikseen kieltäytynyt sertifioinnista. Niiden metsänomistajien, jotka eivät kuulu metsänhoitoyhdistyk seen, tulee erikseen ilmoittautua metsä sertifiointiin, ja siitä peritään rekisteröin timaksu. Metsä Group tarjoaa myös pefc- ja fsc-ryhmäsertifiointimahdollisuutta. Näistä pefc-sertifiointi on maksuton jäsenpalvelu ja avoin Metsäliitto Osuus kunnan metsänhoitosopimusasiakkaille. fsc-ryhmäsertifiointia tarjotaan jäsenpal veluna Metsäliitto Osuuskunnan sopi musasiakkaille. metsä groupin viesti

| 23

palstatunnus

Naveromätästys sopii hienojakoisille kivennäismaille

Naveromätästyksessä matalat ojat katkaisevat pintaveden kulun. Kaivukatkoilla saadaan vesi seisahtumaan ja näin estetään kiintoaineksen pääsyä vesistöihin.

24 |

metsä groupin viesti

METSÄT Teksti

Sami Karppinen Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

Osaava metsänhoitoyrittäjä on avainasemassa, kun uudelle puusukupolvelle luodaan kasvuedellytyksiä. Oikein tehty muokkaus on ehkä uudistamisketjun tärkein toimenpide.

yksyn ensilumi on verhoillut maiseman kevyen valkoiseen vaippaansa, kun saavumme Metsä Groupin metsänhoitoyrit täjä Heikki Niemelän muokkaustyömaalle Orivedelle. Lumiselta uudistusalalta tuore muokkausjälki erottuu kuin shakkiruu dukko. ”Tähän tulee kuuselle 1 800 istutus paikkaa hehtaaria kohden”, Maanraken nus Niemelä Oy:tä luotsaava yrittäjä valai see näkymää. Loivasti viettävä rinne ei vaikuta eri tyisen märältä, mutta juuri kaivettuun navero-ojaan alkaa kuitenkin kertyä nope asti vettä. Niemelä on nostellut hienojakoi sesta maa-aineksesta laakeita mättäitä 50 metriä pitkän ja 20–25 senttiä syvän ojan molemmin puolin. ”Tässä naveromätästys on juuri oikea muokkausmenetelmä. Rinteensuuntai set navero-ojat katkaisevat hyvin pintave den kulun. Mättäät ovat sopivan matalia, joten taimet saavat otollisen kasvualustan”, Metsä Groupin ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo selittää. Oikein tehty maanmuokkaus onkin kenties uudistamisketjun tärkein toimen-

ide, jolla varmistetaan uuden puusuku p polven rivakka kasvuunlähtö. ”Navero mättäissä taimi saa paitsi riittävän kuivan kasvupaikan, myös sopivasti etumatkaa heinikkoa ja vesakkoa vastaan. Kun alu eelle istutetaan kuusentaimet heti ensi keväänä, työläältä heinäysvaiheelta säästy tään”, Soimasuo vakuuttaa. Navero-ojassa vesi pysähtyy

Naveromätästys on nimenomaan hienoja koisten ja veden vaivaamien kivennäismai den maanmuokkausmenetelmä. Se eroaa turvemailla käytettävästä ojitusmätästyk sestä siinä, että matalien navero-ojien tar koituksena ei ole laskea pohjaveden pintaa. ”Jos maapohja vaikuttaa ennen pääte hakkuuta soistuneelta, yleensä naveromä tästys on silloin tarpeen”, Soimasuo sanoo. Hän kertoo metsänomistajilta saadun jos kus hämmästynyttäkin palautetta nave romätästyksestä, kun kaivurin poistuttua ojissa onkin seissyt vesi. ”Mutta märkään aikaan navero-ojissa kuuluukin olla paikoin vettä, koska tar koitus on vain kerätä kosteus pinta-kerrok sesta pois”, Soimasuo muistuttaa. Ojissa viipyilevä vesi kertoo myös

Ympäristöpäällikkö Janne Soimasuo sanoo, että mättäiden koko ja navero-ojien syvyys ovat vuosien varrella pienentyneet. Vesiensuojelu otetaan huomioon kaikissa työvaiheissa.

hitaasta virtauksesta, jolla pyritään mini moimaan maanmuokkauksen vesistövai kutuksia. ”Vesiensuojeluun kiinnitetään aina maanmuokkauksen yhteydessä erityistä huomiota. Naveromätästyksessä ei tehdä pitkiä veden kulku-uomia, eivätkä ojat saa olla liian kaltevia. Näin estetään kiintoai neksen huuhtoutumista vesistöihin.” Virtausta hidastetaan myös kaivukat koin, lietekuopin ja laittamalla kaivuun yhteydessä nousevat kivet ojan pohjalle. Lähellä vesistöjä toimittaessa rannoille jätetään reilu suojavyöhyke. ”Joskus vesi liikkuu muokattavalla alueella luontai sia uomia tai toimivia ojia pitkin, jolloin ei uusia naveroita ole syytä kaivaa.” Käytäntö opettaa

Kaivurin puikoissa vaaditaankin vankkaa ammattitaitoa, jotta muokkausjälki on kulloisiinkiin olosuhteisiin sopiva. Kuljettajalla on oltava silmää lukea maas toa oikein. ”Usein saman uudistusalan sisälläkin on vaihdettava muokkausmenetelmää. Tässä olen juuri vaihtanut naveromätäs tyksen kääntömätästykseen, sillä mäen

Osa kivistä laitetaan navero-ojan pohjalle hidastamaan veden virtausta. metsä groupin viesti

| 25

metsät Naveromätästys 10–15 cm

n. 60 cm Naveromätästystä tarvitaan hienojakoisen kivennäismaan muokkaukseen silloin, kun maa on tasainen ja sen vesitasapai nossa on ongelmia. Pienillä navero-ojilla vesi johdetaan pois istu tusalueelta, jotta taimien kasvu pääsee hyvin alkuun. Ojia ei yhdistetä laskuojaan, puroon tai muuhun vesistöön, mutta tärkeää on se, ettei vesi jää taimien juurille seisomaan. Naveroihin jätetään kaivukatkoja vähintään 50 metrin välein. Naverosta saatavasta maasta tehdään istutusmätäs, josta taimi saa hyvän kasvualustan. Mätästystyömaan viereisestä hiljattain istutetusta taimikosta löytyi esimerkkejä siitä, miten hyvin tehdyssä mättäässä taimi venähtää mukavasti jo ensimmäisenä kasvukautena. Tätä taimea ei heinä enää ensi kesänä uhkaa.

yläreunaan siirryttäessä maa muuttuu karkeammaksi ja kuivemmaksi”, Niemelä havainnollistaa. Kuljettajalle esimerkiksi sammaleisuus, maanpin nan painanteet ja maalajin muuttuminen ovat merk kejä, joiden perusteella oikea menetelmä valitaan. ”Mutta vain kokemuksen kautta asian lopulta oppii. Itsellänikin homman sisäistämisessä meni muu tama vuosi aikaa.” Niemelän mielestä myös uusi koulutustarjonta olisi alalle tarpeen, sillä metsäpuolelle erikoistuneita kaivu rinkuljettajia ei toistaiseksi mikään oppilaitos kouluta. Niemelän vetämän yrityksen perusti alun peri hänen isänsä Pekka, joka toimi osaltaan pioneerina

muokkausmenetelmien kehittämisessä. ”Pekalla on ollut merkittävä rooli, kun uusia mätäs tysmenetelmiä on kokeiltu Metsä Groupissa. Opit ja innostus ovat periytyneet myös Heikille, joka on usein kuljettajille suunnatuissa koulutuksissamme koulutta jan roolissa”, Soimasuo kertoo. Hyvää oppia Niemelä sanoo saavansa myös silloin, kun omalla toimialueella liikkuessaan pääsee tark kailemaan aiempien vuosien muokkausalueita. ”On mielenkiintoista seurata, kuinka taimikot ovat erilai silla paikoilla kehittyneet. Sen olen huomannut, että mättäässä taimi lähtee istutuksen jälkeen kaikkein nopeimmin kasvuun.”

Isän jalanjäljillä Heikki Niemelä kantaa nykyisin päävastuun Juu pajoelta käsin toimivan Maanrakennus Niemelä Oy:n toiminnasta. ”Pienestä asti on ollut selvää, että jatkan isän työtä yrityksessä”, auto- ja työ konetekniikan insinööriksi kouluttautunut yrit täjä sanoo. Yrityksen kalustoon kuuluu neljä tela-alus taista kaivuria sekä kaksi kuorma-autoa. Maan muokkausten lisäksi Niemelät tekevät tienra kennus ja -kunnostustöitä sekä myyvät soraa. ”Minun ja isäni lisäksi yrityksessä työsken telee 4–6 henkilöä. Kaivuritöiden haasteena on voimakas kausiluontoisuus, jonka vuoksi tasaista työllisyyttä on vaikea taata. Juupajoen lisäksi Niemelöiden toimialuee seen kuuluvat ympäryspitäjistä Orivesi, Jämsä,

26 |

metsä groupin viesti

Kangasala, Tampereen pohjoisosat sekä MänttäVilppula. ”Kaikkiaan teemme maanmuokkausta vuosittain 700–800 hehtaaria ja lisäksi jonkin verran kannonnostoa.” Vaikka syksyn kevyt ensilumi on jo maassa, jatkuu Niemelän maanmuokkauskausi vielä tovin. ”Ohut lumipeite ei juuri työtä haittaa, mutta kun maapohjat jäätyvät, niin sitten nostetaan kuokat ylös. Jos metsäkonemiehet toivovatkin rautaista routapeitettä metsiin, niin meidän yri tyksessä toiveet ovat toisenlaiset”, yrittäjä nau rahtaa. Toimettomaksi ei Niemelä varmasti jää tal vellakaan, sillä vapaa-ajan ongelmat on ratkaistu tuoreen talonrakennusprojektin myötä.

Maanrakennus Niemelä Oy:tä vuodesta 2004 saakka vetänyt Heikki Niemelä viihtyy itsekin kaivinkoneen ohjaimissa. ”Hyvin kasvavat taimikot ovat parasta palautetta vuosien varrella tehdystä työstä”, Niemelä sanoo.

kolumni Kuva

Ilkka Ärrälä

Paluu seminaaritunnelmiin Metsä Group järjesti touko–lokakuussa omistajajäsenilleen valta kunnallisen Kestävä puuntuotanto ja metsänhoito -seminaarisarjan. Neljääntoista seminaariin osallistui lähes kolmetuhatta metsänhoidon ajankohtaisista asioista kiinnostunutta kuulijaa. vaikutus männyn taimikoissa. Vaikka kaik Itselleni seminaarisarja oli erinomainen kia edellä mainittuja on vuosien saatossa tilaisuus tutustua uuden työnantajani kah tutkittu, ovat ne edelleen uskomuksia, joi teen suureen voimavaraan – jäsenistöön ja den todenperäisyys on ainakin toistaiseksi henkilöstöön. Jo seminaarisarjaan mukaan jäänyt toteen näyttämättä. lähtiessäni tiesin, että nyt on tilaisuus Monilta metsänomistajilta löytyy met puhua metsänhoidosta asiantunteville ja sikkökuvio, jolla avohakkuu ei ole vaihto innostuneille kuulijoille. Seminaareissa oli ehto. Silti metsän pitää uudistua. Seminaa kin aktiivinen ilmapiiri, ja luennoitsijoille rikeskusteluissa oltiin yhtä mieltä siitä, että esitettiin hyviä kommentteja ja kysymyksiä uuden metsälain valmistelussa esillä olleet roppakaupalla. Juho Rantala vaihtoehtoiset metsien käsittelymenetelmät Seminaarin aiheina olivat Metsä Grou metsänhoitopäällikkö Metsä G ro u p ja metsänomistajan kasvava vapaus oman pin ajankohtaiset asiat, kustannustehok metsäomaisuutensa hoidossa ovat erinomai kaan metsänhoidon kulmakivet, uudistu sia asioita. Pitää kuitenkin muistaa, että vapaus tar massa olevan metsälain mahdollistamat vaihtoehtoiset metsien käsittelymenetelmät ja metsäpuiden siementen koittaa myös vastuuta – ja tässä yhteydessä ennen kaikkea vastuuta metsäomaisuuden arvosta ja tulevai jalostushyödyt. Palautteessa seminaarisarja sai kiitosta suuden tuotoista. etenkin siitä, että puhuttiin rohkeasti puuntuotannon Vaihtoehtoisten metsien käsittelymenetelmien laa tehostamisesta ja samalla avoimesti myös uusista vaih jamittaisen soveltamisen suhteen seminaareista jäi hie toehtoisista malleista. man epäilevä tunnelma. Metsien kasvattamiseen eriMetsänhoidon laadun ja kustannustehokkuuden ikäisrakenteisena ja peitteellisenä liittyy monia riskejä parantamisessa pääpaino oli maanmuokkausmenetel ja edelleen myös epätietoisuutta. Sama koskee pienauk missä ja taimikonhoidossa. Suurta vastakkainasettelua ei näissä asioissa syntynyt, vaan keskustelu meni enem kohakkuita, joissa on lisäksi ongelmana edelleen pirs toutuva metsikkökuviorakenne. Pieni kuviokoko on jo mänkin mätästyksen ja varhaisperkauksen puolesta puhumiseksi. Yhtä mieltä oltiin siitäkin, että erityisesti nykytilanteessa yksityismetsien kustannustehokkaan käsittelyn suurimpia haasteita. Uuden metsälain myötä kuusitaimikoiden hoitoa pitäisi siirtää nykyistä aikai eurot edellä metsäomaisuuttaan hoitaville tosin aukeaa semmaksi. Toivottavasti myös metsätalouden tukien mahdollisuuksia kuviorakenteen korjaamiseen katkai uudistamista pohtivat tahot päätyvät samaan johto suhoidolla. päätökseen. Toivottavasti seminaarit kannustavat aktiiviseen Metsänhoitoon liittyy paljon vanhan kansan usko metsänhoitoon. Siitä puheen ollen – nyt on oikea hetki muksia. Seminaareissa mainittiin useasti taimikossa varmistaa tulevaisuuden tuotot ja tilata omalta metsä olevan lehtipuuston kyky torjua hallatuhot kuusen taimikoissa, kuun aseman vaikutus taimikoiden uudel- asiantuntijalta taimikon varhaisperkaus vuosina 2007– 2008 viljellyille taimikoille! leen vesomiseen ja lehtipuiden hirvituhoja ehkäisevä metsä groupin viesti

| 27

metsät Teksti

Antti Äijö Kuvat Hanne Manelius

Toimitusjohtaja Erkki Savolainen sanoo, että kukkataustasta on ollut hyötyä puuntaimien kasvatuksessa ja testauksessa. ”Lisäksi meille jäi ruusutuotannosta hyvät koneet ja toimintakulttuuri.”

Partaharjun Puutarha vaihtoi ruusut puuntaimiin Metsäpuun taimituotannosta tuli Partaharjun Puutarhalle uusi tukijalka, kun leikko ruusujen kannattavuus viitisen vuotta sitten romahti. Tänä vuonna käyttöön otettujen investointien jälkeen yrityksellä on maailman modernein havupuun taimien kasvattamo.

eikkoruusuille suunniteltiin tois takin korvaavaa tuotetta, mutta lopulta jo pitkään kypsytelty aja tus metsäpuiden taimikasvatuk sesta osoittautui parhaaksi suunnaksi jat kon kannalta. Viimeisten neljän vuoden aikana Par taharjun Puutarha Oy on investoinut noin 28 |

metsä groupin viesti

5,5 miljoonaa euroa. Yli puolet investoin neista on tehty metsäpuiden taimituotan toon. ”Metsä Groupin ja muiden asiakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten ansiosta taimi tuotantoon saatiin heti tarvittava volyymi. Tällä hetkellä taimien vuosituotanto on noin 15 miljoonaa kappaletta, ja sitä on

tarkoitus vielä kasvattaa”, toimitusjohtaja Erkki Savolainen sanoo. Tuotantomäärän lisäämisellä tavoitel laan parempaa kannattavuutta ja toimitus varmuutta. Nykyinen kapasiteetti riittäisi 20–25 miljoonan taimen tuotantoon. Metsä Groupin kannalta Partaharjun taimituotannon aloitus osui resurssi-

Ensimmäisenä vuonna tuotannossa oli tomaattia ja kurkkua, mutta nopeasti yrit täjät huomasivat kukkatuotannon parem maksi vaihtoehdoksi. Alkuvuosina taloudelliset vaikeudet oli vat jatkuvia. Ratkaiseva sysäys kannatta valle toiminnalle oli kasvihuonealan lisää miseen saatu laina 1980-luvun alussa. Toiminta Partaharjulla on kasvanut vai heittain, nyt lasinalaista tuotantoalaa on noin kolme hehtaaria. Metsäpuun taimien tarvitsemaa ulkoaluetta ollaan lähitulevai suudessa laajentamassa.

Tällä hetkellä taimien vuosituotanto on noin 15 miljoonaa taimea, ja sitä on tarkoitus vielä kasvattaa.

päällikkö Teppo Oijalan mukaan hyvään aikaan. ”Silloin oli vaikeuksia taimien riit tävyyden kanssa, ja joinakin vuosina ne loppuivat kesken. Tuolloin taimien laadus sakin oli moittimista. Partaharjun taimista on saatu metsänomistajilta erinomaista palautetta.” Partaharjun metsätaimien käyttöalue ulottuu Etelä-Suomesta suun nilleen Iisalmen korkeudelle. Kokemusta vaativista viljeltävistä

Partaharjun Puutarhan historia juontaa juurensa vuoteen 1977, jolloin kaksi opis kelijaa hankki omistukseensa konkurs siin menneen pienen kasvihuoneyrityksen.

Leikkoruusut olivat yrityksen tärkein tuote vuoteen 2008 asti, niiden rinnalla kehitettiin sipulikukkien kasvatusta. Tällä hetkellä Partaharjulla tuotetaan yli puo let kotimaisista amarylliksistä sekä noin puolet hyasinteista, tulppaaneista ja nar sisseista. ”Kukkataustasta on selvästi hyötyä tai mikasvatuksessa. Kukat ovat oleellisesti herkempiä ja niiden ostajat vaativat tiuk koja testauksia. Ruusutuotannosta meille jäi lisäksi hyvät koneet ja toimintakult tuuri”, Savolainen sanoo. Robottien käyttöönotto olisi seuraava askel tuotannon automatisoinnissa. Tälle tielle Partaharjun yrittäjät eivät kuiten kaan ole vielä halunneet lähteä. Laadun kontrollointi onnistuu paremmin, kun ihmiset tekevät tärkeimmät työt. Puutarhalla on opittu siihen, että laatua pitää kontrolloida ja tuotteita testata joka vaiheessa. Puun taimien ensimmäinen laa tukontrolli tehdään tammikuussa, jolloin nähdään että juuristo on lähtenyt kehit tymään kunnolla. Lopullinen testivaihe on istutus lähiseudun metsiin, jota teh dään vuosittain. Esimerkiksi ensi keväänä on istutettavana 30 hehtaarin aukko, johon istutetaan koivua, kuusta ja mäntyä. Metsä Groupissa kiinnitetään Teppo Oijalan mukaan entistä enemmän huo miota taimien laatuun. Taimet tarkaste taan ensimmäisen kerran loppusyksyllä ennen kuin ne siirretään pakkasvarastoon. Seuraava kontrollivaihe on keväällä juuri ennen istutusta.

Varaa taimet nyt Jos AIOT ensi vuonna istuttaa taimia, ne kannattaa Teppo Oijalan mukaan tilata vii meistään nyt. Männyn, kuusen ja raudus koivun hyvälaatuisia taimia on vielä hyvin saatavissa, keväällä tilanne ei välttämättä ole yhtä hyvä. ”Tilaukset on syytä tehdä ajoissa, sillä taimien toimitusketjussa kyse on hyvin monimutkaisesta palapelistä. Siinä on joka kevät kymmeniätuhansia osallistujia”, Erkki Savolainen korostaa. Metsäpuun taimessa tärkein asia on tai mituottajan mielestä hyvä juuristo, jossa tulee olla riittävästi kasvupisteitä. "Paakku saa olla mielellään hieman pehmeä, mutta kuitenkin sellainen, että se pysyy koossa. Istutettaessa tärkeää on, että taimi on kun nolla sula ja paakussa on kosteutta. Tarvit taessa paakut on syytä kastella ennen istu tusta." Kuusen taimen hyvä pituus käytettä västä paakkukoosta ja iästä riippuen on 20–28 senttiä – pois lukien jättipaakut ja Pohjois-Suomen taimet. Mitta ei kuitenkaan ole ainoa tärkeä asia, vaan myös juuriston pitää olla kunnossa ja taimen mahdollisim man tukeva. Taimien alkukasvun varmistamiseksi ne saavat Partaharjun Puutarhalla startti lannoituksen ennen toimitusta asiakkaalle. Tämän on todettu auttavan huomatta vasti, sillä turvepaakun hajoaminen ei heti vapauta typpeä taimen käyttöön. Metsän jatkokehityksen kannalta uudis tamista ei pidä viivyttää. Oijalan mielestä uudet taimet olisi hyvä saada maahan jo vuoden kuluessa päätehakkuusta. Näin voi tetaan kiertoajassa ja vältetään heinittymi sen tuomia ongelmia. "Taimien koon kasvattamisella ei miten kään pystytä korvaamaan sitä aikaa, joka istutuksen viivästymisellä menetetään." metsä groupin viesti

| 29

Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuvat Seppo Samuli

Mårten Malmström • 60-vuotias metsänomistaja Espoosta 2007 valittiin • piiritoimikuntaan • 2012 valittiin hallintoneuvostoon • harrastaa metsästystä, suunnistusta ja metsätaitokisailua • mOTTO Pidä huolta metsästäsi — se turvaa tulevaisuutesi.

30 |

metsä groupin viesti

jäsenet Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli

Palvelut tarjolla myös kaupunkilaisille Hallintoneuvoston jäsenen Mårten Malmströmin mukaan Pääkaupunkiseudun palvelu toimisto on erittäin tärkeä alueen omistajajäsenille. Myös Metsä Groupin laajentuneet metsänhoitopalvelut saavat espoolaismetsänomistajan kiitokset.

aupunkilaismetsänomistajat eivät useinkaan asu metsiensä sijaintikunnalla. Mårten Malmström on siinä suhteessa eri lainen, sillä Snettansin kartanon met säomaisuus sijaitsee kokonaan Espoon kaupungissa. Hänellä itsellään ei tosin ole enää omaa metsää kovinkaan paljon, sillä tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos puoli toista vuotta sitten. ”Poikani Thomas on tilan 14. isäntä, sukupuumme juuret ovat lähtöisin vuo desta 1540. Osallistun edelleen aktiivisesti tilan töihin, vaikka eläkeläinen jo olen kin”, juuri 60-vuotisjuhliaan viettänyt Malmström kertoo. Snettansin kartano sijaitsee PohjoisEspoossa, linnuntietä pitkin laskien parin kymmenen kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Pihapiirissä on toistakym mentä asuin- ja muuta rakennusta, joissa Malmströmeitä asuu neljästä sukupolvesta. ”Myös Anna-tyttärellämme on Snettansissa oma talo, on hienoa saada pitää koko perhe lähellä.” Metsää tilalla on noin 350 hehtaaria ja peltoa viitisenkymmentä hehtaaria. Viljaa ja hevosille heinää viljellään myös vuokra pelloilla. Viljelyn ja metsätalouden rinnalla tilan kolmas tärkeä toimiala on hevostalli toiminta – hevosia on täyshoidossa pari kymmentä kerrallaan. Metsätaloudella suuri merkitys

”Metsätalouden merkitys tilalla on suuri. Isoisäni Anders teetti jo vuonna 1916 ’sil mämääräisen’ metsäarvioinnin tilan met sistä. Hän ymmärsi hyvän metsänhoidon tärkeyden, ja muun muassa ojitti soita naa puruston ihmetykseksi. Börje-isäni jatkoi ojitusta, teetti metsäteitä ja aloitti metsien lannoituksen, josta pääsin hyötymään omana isännyysaikanani.” Malmströmistä tuli isäntä vuonna 1985, mutta hän oli toki osallistunut tilan

töihin jo ennen sitä. ”17-vuotiaasta läh tien ajoin hevosella propsipuuta metsästä ja tein monenlaista metsurin hommaa. Han kin Selkolan metsäkoulussa metsätalouden perustutkinnon, ja jatkoin tilamme voima peräisen metsätalouden harjoittamista.” Aktiivisia metsäliittolaisia

”Isäni oli Metsäliitto Osuuskunnan jäsen, ja hän keräsi ahkerasti osuuspääomia sil loin, kun Metsäliittoa perustettiin ja osal listui erilaisiin uusien jäsenten hankinta kampanjoihin. Minä otin osaa Rauman sellutehdasta varten järjestettyyn pää omien hankintaan, ja sainkin kokoon noin 350 000 markkaa. Ja olen minäkin hankki nut uusia jäseniä, muun muassa Toini-vai moni, joka omistaa metsää Kuusamossa”, Malmström naurahtaa. ”Myös Thomas liittyi osuuskunnan jäseneksi isännäksi tultuaan.” Pääkaupunkiseudun kunnat muodos tivat vuoden 2007 edustajistovaaleissa ensimmäisen kerran oman vaalipiirinsä, ja tuolloin Mårten Malmström valittiin ensimmäisen kerran piiritoimikuntaan. ”Piiritoimikuntamme on ollut hyvin aktii vinen alusta alkaen, ja erityisen mielui saa on se, että me edustamme monia eri ammatteja ja omistamme metsää eri puo lilla maata. Tapaamisissamme syntyykin aina kiinnostavia keskusteluja.” Pääkaupunkiseudun palvelutoimiston olemassaolo on Malmströmin mielestä erittäin tärkeä asia. ”Se asettaa täällä asu vat omistajajäsenet palvelumielessä samalle viivalle muualla asuviin jäseniin verrat tuna. Muualla kuin asuinpaikkakunnal laan metsää omistavien metsänomistajien määrä vain kasvaa tulevaisuudessa, joten kaupunkitoimistojen rooli korostuu.” ”Myös se, että Metsä Group satsaa yhä enemmän metsänhoitopalveluihin, on hyvä asia. Yhdeltä luukulta kaikki metsä omaisuuden hoitoon liittyvät palvelut

haluavien metsänomistajien joukko on kovassa kasvussa.” Malmström valittiin hallintoneuvoston jäseneksi viime toukokuussa. Hänelle on näköalapaikalta avautunut entistä parempi mahdollisuus hahmottaa koko konsernin toimintaa. Hän kehuu konsernissa tehtyjä kauaskatseisia päätöksiä. ”Esimerkiksi Metsä Boardin hienosta taivekartongista, jota yritys nyt on keskittynyt valmista maan, me omistajajäsenet voimme olla ylpeitä. Sitä voi hyvin kutsua high tech -tuotteeksi.” ”Luotan myös siihen, että puurakenta minen Suomessa ja muuallakin lisääntyy, onhan puulla raaka-aineena niin paljon etuja puolellaan. Metsä Woodilla on jo nyt monenlaisia rakentamisen tuotteita, joilla se on valmis ottamaan osansa alan kas vusta, ja uusiahan se kehittää koko ajan.” Metsäisiä harrastuksia

Malmströmillä on ollut ja on yhä monen laisia luottamustehtäviä. Hän oli pitkään muun muassa ruotsinkielisen maatalous tuottajajärjestö SLC:n hallinnossa ja on edelleen Rannikon metsäkeskuksen metsä neuvoston jäsen ja Eteläisen metsäreviirin valtuustossa. Tilalla kannetaan huolta myös lapsista ja nuorista. Esimerkiksi lähikoulun lapsia otetaan usein vierailulle tilalle, ja he pää sevät osallistumaan erilaisiin maatilan töi hin. Kauempaakin vieraita tulee: syys kuussa Malmströmeiden vieraana kävi Kiinan maatalousministeri delegaatioi neen. ”Harrastuksetkin vievät minut usein metsään”, Malmström toteaa. ”Metsäs tyksen lisäksi harrastan suunnistusta ja hiihtoa. Myös metsätaitokilpailuissa käyn edelleen, ne ovat mukavan rentoja tilai suuksia tavata muita metsäasioista kiinnos tuneita.” metsä groupin viesti

| 31

JÄSENET Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuva Seppo Samuli

Metsäverkko siirtyi uuteen aikaan Omistajajäsen voi nyt suunnitella Metsäverkon uusilla työkaluilla oman metsäomaisuu tensa hoitoa ja metsätaloutensa kannattavuutta. Palvelun kehittäminen jatkuu, uusia toiminnallisuuksia tulee talven mittaan lisää.

etsäverkon avulla omistaja jäsenet voivat seurata metsä omaisuutensa arvon kehitystä ja nähdä metsäsuunnitel mansa mukaiset kiireelliset metsänhoito työt ja korjuut. Palvelusta löytyvät edel leen myös verotyökalu, jolla voi pitää yllä metsäverotuksen kirjanpitoa, jäsenyyteen liittyvät tiedot, ajankohtaisia uutisia ja val takunnallisia puukauppatietoja sekä verk kokauppa. Jäsenetu- ja metsäomaisuuden hoito sopimusasiakkaat ovat lisäksi saaneet käyttöönsä täysin uudenlaiset vaihtoeh toislaskurit, joiden avulla selviää, miten esimerkiksi taloudellisen tuoton painotta minen tai uudistushakkuiden viivyttämi nen vaikuttaa kassavirtaan tai oman met sätilan puuston kasvuun. ”Vaihtoehtoislaskureiden avulla Metsä verkon käyttäjä voi selvittää helposti, mitä hänen metsänsä tuottaa juuri nyt ja mikä metsän arvokasvu olisi erilaisin hoitota voittein hoidettaessa. Jatkossa laskureilla voi myös arvioida, miten paljon metsätu loja on mahdollista saada vaikkapa seuraa van kolmen vuoden aikana”, jäsenpalvelu päällikkö Hannes Vickholm kertoo. ”Metsäverkossa metsänomistaja näkee muutamalla klikkauksella, paljonko puuta

on heti korjattavissa ja kuinka korjuun aikaistaminen vaikuttaisi saatuun tuloon.” Jäsenillä on nyt käteviä työkaluja oman metsätalouden suunnitteluun ja mahdolli suudet metsien kestävään hyödyntämiseen ja hoitamiseen – palvelu tarjoaa metsäta loudesta entistä syvempää tietoa. ”Myös työkalupakkia täydennetään talven ede tessä.” Käytettävyys olennainen asia

”Palvelun mahdollisimman hyvä käytet tävyys on ollut Metsäverkon uudistuk sen punainen lanka, ja siksi kysyimmekin aluksi omistajajäsenten mielipiteitä pal velun kehittämistarpeista”, kehityspääl likkö Olli Leino sanoo. ”Sovelluksen suun nittelussa on perinteisesti korostunut se, ’mitä’ ohjelmalla pitää pystyä tekemään. Tässä projektissa halusimme korostaa sitä, ’miten’ asiat tehdään, ja tämän vuoksi pro jektiin osallistui tiiviisti heti suunnittelu vaiheessa käytettävyyteen erikoistunut Adage Oy.” Metsäverkon metsäsuunnittelutyökalun uudistuksen kokonaisvastuu on Kartta keskus Oy:llä. Projektipäällikkö Miika Salo sanoo, että sitä toteutetaan niin kutsutulla ketterällä kehitysmenetelmällä tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. ”Työtapa Kehityspäällikkö Olli Leino (vas.) ja jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm kehottavat tutustumaan uudistettuun Metsä verkkoon.

mahdollistaa toteutuksen vaiheittaisen ete nemisen, ja palveluun tuleekin uusia asi oita toiminto kerrallaan.” ”On ollut mielenkiintoista toteuttaa palvelua, jossa tuttuja asioita lähestytään uudesta näkökulmasta hyödyntämällä uusia tekniikoita ja aineistoja. Esimerkiksi kartta on sidottu tehokkaasti esitettävään aineistoon, ja sen avulla voidaan konkre tisoida ajallinen ulottuvuus ottaen huomi oon erilaisia tunnuksia, kuten metsätilalle ehdotettuja hakkuita ja hoitotöitä”, Salo toteaa. Metsäverkkoon tulee uusia toiminnal lisuuksia käyttöön talven aikana. Pian puustotietojen ja hoitotoimenpiteiden päi vittäminen metsäsuunnitelmaan onnistuu aiempaa huomattavasti helpommin. ”Virheiden tekemisen mahdollisuus on pyritty minimoimaan, tietojen muuttami nen on ohjeistettu ja vaiheistettu niin, että oikeat tiedot päätyvät suunnitelmaan”, Leino lupaa. Lähiaikoina myös kuvioiden tulostusmahdollisuus paperille saadaan takaisin käyttöön. Alkuvuodesta jäsenetu- ja metsänhoito sopimusasiakkaiden työkaluja oman met säomaisuuden tarkasteluun laajennetaan uudella Metsätili-osiolla. Käyttäjälle tarjo taan mahdollisuus tarkastella metsäomai suuden hakkuuarvoa ja tulevaa arvokas vua. Lisäksi sovelluksessa konkretisoidaan uusin tavoin toimenpiteiden ajoituksen vaikutusta niistä saataviin tuottoihin ja metsän tulevaan kehitykseen. Palvelu esillä jäsentilaisuuksissa

”Omistajajäsenille järjestetään tilaisuuksia, joissa Metsäverkon uutuuksia esitellään. Siihen pääsee tutustumaan muun muassa alkuvuoden veroilloissa, joita pidetään eri puolilla maata”, Hannes Vickholm kertoo. ”Toki myös metsäasiantuntijamme esitte levät Metsäverkkoa asiakkailleen. Heidän kauttaan onnistuu helposti palvelun tilaa minenkin.” 32 |

metsä groupin viesti

Puukauppatieto

Omat tiedot

Kerran kuussa julkaistavassa markkina katsauksessa kerrotaan puun kysyntä tilanteesta ja lopputuotemarkkinoiden kehittymisestä. Viikoittain päivittyvistä Met säteollisuus ry:n puukauppatilastoista sel viävät puun keskimääräiset kantohinnat ja ostomäärät yksityismetsistä.

Omista tiedoistasi löytyvät korkoihin, puukauppoihin ja metsänhoitoon liitty vät asiakirjat. Lisäksi osuussijoituksistasi näkyvät sekä velvoiteosuudet että mah dolliset A-, B- ja C-lisäosuutesi.

Käy tutustumassa palveluun osoitteessa www.metsaverkko.fi, sisään pääset aloitus sivulla näkyvillä testitunnuksilla.

Yhteystiedot

Täältä löydät muun muassa oman metsäasiantuntijasi, jäsenpalvelun ja Metsäverkon asiakastuen yhteystiedot.

Ajankohtaista

Ajankohtaisissa uutisissa kerrotaan Metsä Groupin jär jestämistä tapahtu mista ja tilaisuuksista sekä uutisoidaan alan ajankohtaisista asioista.

Verkkokauppa

Verkkokaupassamme myy dään bonusoikeudellisille omistajajäsenille metsänhoi toon ja vapaa-aikaan liittyviä tuotteita. Verkkokaupan tuot teet maksetaan joko rahalla, bonuksilla tai puukaupan bonusten ja rahan yhdistel mällä.

Viesti

Metsä Groupin Viesti julkaistaan myös Metsäverkossa. Voit lukea vanhempiakin numeroita, ensim mäinen sähköinen tallenne on lehdestä 4/2009.

Metsäsää

Näet säätilan siltä paikkakun nalta, jolla sinulla on eniten metsää. Voit halutessasi vaih taa paikkakunnan ”Omat tie dot” -osiossa.

Metsäomaisuuden hoito

Metsäomaisuuden hoito-osioista löydät linkit metsäsuunni telmatyökaluun sekä verokirjanpito-ohjel maan. Metsäverkkoon ladattu metsäsuunnitelma sisältää tilaryhmän yhteenvetotiedot, met säkartat sekä perus tiedot kuvioittain. Lisäksi suunnitelmaan on koottu suositukset metsänhoitotöistä ja hakkuista sekä niihin liittyvä tulo- ja meno arvio. Verokirjanpito-ohjel man avulla voit hoitaa metsätaloutesi kirjan pitoa sekä siirtää vuo den mittaan kokoamasi tiedot metsätalouden 2C-lomakkeelle ja kau siveroilmoituslomak keelle veroilmoituksen jättämistä varten. Voit poimia Metsä Groupin kanssa tekemäsi puu kaupat ja metsänhoi totyöt ja niihin liitty vät maksutapahtumat suoraan kirjanpitoosi.

Metsäsuunnitelmaosio

Metsäverkossa voit tutkia metsäsuunnitelmasi kuvio-, kartta- ja yhteenvetotietoja. Näet myös metsäsuunnitelman mukaiset toimen pide-ehdotukset metsätiloittain eri kuvioille. Toi menpiteiden synnyttämistä tuloista tai menoista on annettu suuntaa-antavat arviot ajankohdan keski määräisten hintatietojen perusteelta. Ehdotukset näkyvät kartassa selkeästi erivärisinä.

laitteistovaatimukset

• Suosittelemme laajakaistayhteyttä sujuvan käytön varmistamiseksi

• Käyttöjärjestelmän tulee olla Windows 98 tai uudempi

• Selainvaihtoehdot: Internet Explorer 8 tai uudempi, Firefox 15 tai uudempi, Chrome 20 tai uudempi. Lisäksi Adobe Flash Player versio 11.1 tai uudempi

metsä groupin viesti

| 33

JÄSENET Teksti

Anna Hyytiäinen Kuvitus Ilja Karsikas

Erilaisia tapoja omistaa metsää Suomessa voi omistaa metsää monella eri tavalla. Metsänomistusmuodosta riippuen verotuskohtelu ja puukauppaan ja metsänhoitotoimenpiteisiin liittyvä päätöksenteko saattavat erota. Metsä Groupin palvelut omistajajäsenille sopivat kaikille metsänomistus muodosta riippumatta.

ksityiset metsänomistajat omistavat 60 prosenttia Suomen metsämaasta. Yksityishenkilöt omistavat metsää yksin, puoli son kanssa, yhtymän osakkaina tai osuuk sina yhteismetsästä. Metsä Groupin säännöllisen puukaupan bonukset kertyvät sille jäsenelle, joka tekee puukaupan eli sille, jolle metsätila kuuluu. Bonusoikeudet voidaan siirtää eteenpäin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä – kuten osuussijoituksetkin. Metsäverkko ja verkkokauppatunnukset ovat jäsenkohtaisia. Yhtymän ja kuolinpe sän osakkaat voivat keskenään sopia, kuka tunnuksia käyttää tai halutessaan jakaa tunnuksia useammalle henkilölle. Tämä helpottaa esimerkiksi yhtymän metsäasioi den seuraamista ja hoitoa. Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen saa sukupolvenvaihdokseen liittyvät pal velut vaivattomasti metsäasiantuntijansa kautta. Esimerkiksi perintömetsän nykyti lan hoito- ja hakkuutarpeet ja metsäomai suuden arvo voidaan selvittää sekä laatia perintömetsätilalle yksilöllinen metsä suunnitelma. Puolisoiden yhteinen metsätila

Aviopuolisot voivat omistaa metsää yksin tai puolisonsa kanssa yhdessä. Metsäti lan verotus kuuluu henkilökohtaiseen verotukseen, ja aviopuolisoiden yhteisesti omistamaa metsäkiinteistöä käsitellään verotuksessa kuten yhtymää, jolloin metsä talouden tulos jaetaan puolisoille omistus osuuksien suhteessa. Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi voi liittyä, kun omistaa vähintään 3 hehtaa ria metsää. Kumpikin puoliso voi päättää yksin omissa nimissään olevan metsän hoi dosta ja hakkuista, mutta yhteisesti omistetun metsän hakkuisiin ja hoito34 |

metsä groupin viesti

toimenpiteisiin tarvitaan molempien suos tumus. Puukauppabonukset kertyvät jäsenkoh taisesti, kuitenkin samassa taloudessa asu vien henkilöiden omistamien metsätilojen puukaupat kerryttävät yhteisesti bonusta, josta kaikki voivat hyötyä. Osuussijoit taminen tapahtuu jäsenyyden kautta, ja osuuskorot ovat verottomia 1 500 euroon saakka molemmille puolisoille, minkä jäl keen pääomavero kohdistuu 1 500 euron ylittävästä osasta 70 prosenttiin.

Kuolinpesä metsänomistajana

Kuolinpesä on vainajan omaisuuden hallin toa ja selvittämistä varten luotu juridinen käsite, joka on tarkoitettu tilapäiseksi omai suuden hallintamuodoksi. Kuolinpesällä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on oikeus osallistua kuolleen henkilön omaisuuden yhteishallintoon. Metsänomistusmuotona kuolinpesä saat taa olla haastava, koska päätöksenteko vaa tii osakkaiden yksimielisyyden, poikke uksena tästä ovat kiireelliset toimenpiteet

Useamman henkilön muodostama yhtymä

Yhtymä on kahden tai useamman hen kilön muodostama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on kiinteistön viljely tai kiinteistön hallinta eli metsää omistetaan määräosin. Kyseessä on tuloverolain tar koittama verotusyhtymä, jos tilan osak kaina on vanhempien lisäksi lapsia tai muita henkilöitä. Päätöksenteko edellyttää osakkai den yksimielisyyttä, ja yhtymä soveltuu kin pienen metsänomistajajoukon met sänomistusmuodoksi. Verotusyhtymä on verotuksen laskentayksikkö, mutta ei eril linen verovelvollinen, jolloin jokainen osa kas maksaa osuuteensa kohdistuvan veron. Samoin kuin kuolinpesällä, yhtymällä on oikeus hankintahakkuutyön verovapau teen. Yhtymä on verotuksellisesti kuiten kin suotuisampi kuin kuolinpesä, koska kuolinpesästä poiketen verotusyhtymän tappio voidaan osuuksien suhteessa vähen tää osakkaiden henkilökohtaisessa pää omatuloverotuksessa. Metsänomistajat, jotka omistavat met sää yksin sekä yhtymän osakkaana, voivat sijoittaa Metsäliitto Osuuskunnan osuussi joituksiin yhtymän puukappatulojen osuu destaan myös oman jäsenyytensä alle.

Aviopuolisot voivat omistaa metsää yksin tai puolisonsa kanssa yhdessä.

metsässä, esimerkiksi myrskypuiden kor juu. Kuolinpesä voidaan esimerkiksi muut taa yhtymäksi määräosaisella jaolla tai purkaa jakamalla omaisuus pesän osak kaille. Tavallisesti kuolinpesän asioiden hoitaja hoitaa metsäasioita valtakirjalla. Perikunnan metsäkiinteistöjen hallin taoikeuden haltijalla, joka on yleensä edes menneen leski, on oikeus metsän vuo tuiseen tuottoon sekä velvollisuus hoitaa metsiä. Leski voi pitää pesän jakamatto mana hallussaan, elleivät osakkaat vaadi pesän jakoa. Tällöin puukappa ja metsän hoitotoimenpiteet tehdään hallintaoikeu den haltijan nimissä. Hallintaoikeuden haltija on yksin verovelvollinen. Jos Metsäliitto Osuuskunnan henki löjäsen kuolee ja kuolinpesä säilyy jaka mattomana, jäsenyys osuuskunnassa siir tyy kuolinpesälle ja jäsenedut jatkuvat automaattisesti. Osuuskorko maksetaan kuolinpesälle normaaliin tapaan, joten jäsenyyttä ei kannata irtisanoa. Puukaup pabonukset ja osuuskorkotuotot kerty vät kuolinpesälle. Koska kuolinpesä on erillinen verovelvollinen, verot maksaa

Yhteismetsää hoidetaan osakastilojen hyväksi. kuolinpesä. Kuolinpesälle osuuskorko tuotot ovat myös verottomia 1 500 euroon saakka. Yhteismetsää hoidetaan osakastilojen hyväksi

Yhteismetsä on yksityisten omistamaa metsää, kiinteistöjen yhteinen alue, jota hoidetaan ja käytetään osakastilojen hyväksi. Yhteismetsään liitytään vaihta malla metsäomaisuus osuuteen yhteismet sästä, jolloin yhteismetsän osakas ei enää omista suoraan tiettyä metsäkiinteistöä. Yhteismetsä mahdollistaa kustannuste hokkaan ja pitkäjänteisen metsänhoidon ja tasaisen tulovirran osakkaille. Yhteis metsän osakkaat pääsevät nauttimaan ”mittakaavaeduista” muun muassa isojen

leimikoiden myynnin sekä metsänhoitotöi den ostomäärän kautta. Lisäksi yhteismet sät hyödyntävät usein tehokkaasti myös muut maankäytölliset arvot. Osakaskunnan kokous on päättävä elin, jonka tekemien päätösten pohjalta hoi tokunta toimeenpanee päätöksiä. Yhteis metsä maksaa puunmyynnistä suotuisam man veron (28 %), jonka jälkeen ylijäämä on osakkaille verovapaata tuloa. Metsäliitto Osuuskunnan osuuskorot kertyvät yhteismetsän jäsennumerolle, ja niistä yhteismetsä maksaa myös 28 prosen tin veron, mutta 1 500 euron osuuskorko tulojen verovapaus ei koske yhteismetsää. Metsä Groupilla on oma yhteismetsä Forestia, joka on vaivaton metsänomis tusmuoto, sillä yhteismetsä hoitaa muun muassa puun myynnin, metsänhoitotöi den tilauksen ja toteutuksen sekä veroja maankäyttöasiat. Yhteismetsällä on Metsä Groupin kanssa jäsenetusopimus, joka takaa puulle varman menekin ja kilpailu kykyisen hinnan. Sähköpostitse lisätietoja saa osoitteesta: jasenpalvelut@metsagroup.com.

Kuolinpesä ja useamman henkilön yhtymä omistavat metsää eri suhteissa.

metsä groupin viesti

| 35

JÄSENET Teksti

Sirkku Vanhatalo Kuva Metsä Group

Näin sijoituksesi tuotto kasvaa Keskimääräinen vuosituotto %

Laskelma on suuntaa-antava. Laskelman tärkeimmät oletukset: • Sijoitusten arvopäiväksi ole tettu 1.6., korkojen 10.5. ja palautusten 1.7. Tosiasialliset arvopäivät määräytyvät mm. jäsenen sijoituspäätösten ja edustajiston korkopäätösten perusteella. • Jäsenen on oletettu tekevän käyttöjakson merkinnän jak son ensimmäisenä vuotena ja irtisanovan lisäosuudet sitouttamisjakson päätyttyä. • A-lisäosuuden koroksi on oletettu 5 %–5.5 % (korkohis toria 2006–2011).*

KuvItUS: oskari kallio/BOTH

7 6 5 4 3 2 1

* H istoriallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta

a- lisäosuu den tuotto

a- lisäosuu den ja pääomabonuksen yhteenlaskettu tuotto

Vielä ehdit mukaan! Jos toimit ripeästi, ehdit vielä sijoittaa tämän vuoden puukauppatulojasi A-lisäosuuksiin. Näin saat o ikeuden Pääomabonukseen, joka on hyvä mahdollisuus maksimoida metsärahasi tuotto.

änä vuonna tehty sijoitus Met säliitto Osuuskunnan A-lisä osuuksiin antaa omistajajäsenelle mahdollisuuden hankkia puu kauppatuloillaan enintään saman verran A-lisäosuuksia 15 prosentin alennuksella kahden seuraavan kalenterivuoden aikana. Omistajajäsen siis maksaa niistä 85 pro senttia ja Metsäliitto Osuuskunta loput. Moni Sotkamon metsäasiantuntijan Esa Määtän asiakkaista on tarttunut kiinni Pääomabonukseen. ”Jollei sijoitusmah dollisuudesta ole keskusteltu puukaupan teon yhteydessä, otan asian esiin viimeis tään mittaustodistusta läpi käydessämme”, Määttä sanoo. Raha-asioista hän juttelee mieluiten silmäkkäin asiakkaansa kanssa. 36 |

metsä groupin viesti

”Pääomabonus sopii metsänomistajalle, joka etsii pitkäaikaista sijoitustilaisuutta. Pääomabonus on herättänyt kiinnostusta, sillä onhan se erittäin kilpailukykyinen moneen muuhun sijoitusmuotoon verrat tuna. Metsäliitto Osuuskunnan korkopo litiikka on ollut hyvin pitkäjänteistä – vii meiset kolme vuotta A-lisäosuuksille on maksettu viiden prosentin korkoa.” Sijoituksen tuotto paranee entisestään

Jos omistajajäsen sijoittaa tänä vuonna esi merkiksi 12 000 euroa A-lisäosuuksiin, hän voi tehdä kahden seuraavan kalenteri vuoden (2013–14) aikana samansuuruisen sijoituksen puukaupoistaan maksamalla

Pääomabonus on kilpailukykyinen vaihtoehto mo neen muuhun sijoitusmuotoon verrattuna.” Esa Määttä Metsäasiantuntija Sotkamo

lisäosuuksista 10 200 euroa, jolloin Met säliitto Osuuskunta maksaa 1 800 euroa. Jos jäsen pitää sijoituksensa vielä seuraa vat kaksi kalenterivuotta (2015–16), hän voi irtisanoa A-lisäosuudet 1.1.2017, jolloin koko summa maksetaan tilille kesä–heinä kuun vaihteessa 2018. Jos korko on sama viisi prosenttia kuin viimeiset kolme vuotta on ollut, vuosilta 2012–17 kertyy osuuskorkoa 6 600 euroa – olettaen, että sijoitukset tehty 1.1.2012 ja 1.1.2013 ja että korko nostetaan rahana joka vuosi. Pääomabonus parantaa entisestään jäsenen A-lisäosuussijoituksen tuottoa.

Pääomabonus tuo uusia jäseniä säännöllisen puukaupan piiriin.

Jos edellisen esimerkin arvio korko tuloista vuosilta 2012–17 ja Metsäliitto Osuuskunnan jäsenen puolesta maksama 1 800 euroa muutetaan euroiksi päätehak kuun puutavarakuutiota kohti, vastaa se nykyisillä päätehakkuiden keskihinnoilla noin 15–19 euron tuottoa kiintokuutiota kohden ajalla 2012–17. Tässä oletuksena on, että jäsen teki/tekisi A-lisäosuussijoi tukset päätehakkuukaupoistaan saamilla tuloilla. Osuuskorot verovapaita 1 500 euroon saakka

”Jäsen voi toki irtisanoa alennetulla hin nalla tekemänsä A-lisäosuussijoituksensa aikaisemmin, jos hän niin haluaa. Tuol loin hän menettää Metsäliitto Osuus kunnan maksaman 15 prosentin osuu den, mutta korot ja itse maksetut osuudet maksetaan normaaliin tapaan takaisin”, Määttä painottaa. Määttä muistuttaa siitäkin, että osuus korot ovat 1 500 euroon saakka veropaita luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille.

”Sen ylittävästä korosta 70 prosenttia on tällä hetkellä veronalaista pääomatuloa ja alle 50 000 euron pääomatulon verokanta 30 prosenttia.” Lisää säännöllisiä puunmyyjiä

Esa Määttä on ollut Metsäliitto Osuus kunnan palkkalistoilla kohta 39 vuotta, joten hän uskaltaa sanoa tuntevansa asia kaskuntansa kohtalaisen hyvin. ”Näin hyvää tuotetta esittelen mielelläni. Tie tysti haluan kertoa asiakkailleni senkin, että vaikka Metsäliitto Osuuskunta tar joaa omistajilleen hyvän sijoitusmahdolli suuden, on sillä myös omia tavoitteita Pää omabonukselle. Uskon, että se innostaa kokonaan uusiakin jäseniä säännöllisen puukaupan piiriin”, Määttä sanoo. Pääomaohjelmaan pääsee toki kiinni tulevinakin vuosina, ellei tälle vuodelle ole puukauppatuloja. Tämän vuoden metsä rahoilla siihen mukaan haluavan on syytä ottaa pikaisesti yhteyttä omaan metsäasi antuntijaansa.

metsä groupin viesti

| 37

hyvin tehty Teksti

Sami Karppinen Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

Metsäasiantuntijat Pekka Noponen (vas.) ja Jarkko Liukkonen tutkivat 13 vuotta sitten uudistettua leimikkoa, jonka taimikko monin paikoin hipoo jo kuuden metrin pituutta. Viime kesänä parhaat puut venähtivät pituutta toista metriä.

Säästöpuut metsän sydämenä Säästöpuiden merkitys säilyy taimikon varttuessa.

yhkeä aihki tervehtii pakkasen raikastamaan metsään marssivia miehiä Laukaan Vihtavuoressa. Kunnioitusta herättävä puu pysäyttää tiiviin taimikon sisällä rivakasti askeltavat Metsä Groupin metsäasiantun tijat Pekka Noposen ja Jarkko Liukkosen hämmästelemään näkyä. ”Tämän täytyy olla ainakin kaksisataa vuotta vanha, kun kilpikaarnakin ulottuu lähes latvaan saakka”, Liukkonen arvioi petäjää, jonka vankoilla latvaoksilla kaksi käpylintua varustautuu talveen. Miehet ovat saapuneet laukaalaisen metsänomistajan Veijo Riipisen metsään tarkoituksenaan tutkia, mitä kuuluu 13 vuotta sitten uudistetulle metsälle ja erityi sesti alueelle jätetyille säästöpuille. ”Kun tämä metsä uudistettiin, sääs töpuiden jättäminen oli metsänomista jille ja ammattilaisillekin varsin uusi asia. 38 |

metsä groupin viesti

Tällaiset komeat metsän sydämet tosin on varmastikin jätetty pystyyn kautta aiko jen”, Noponen uskoo.

Hyvässä säästöpuuryhmässä on useita puulajeja ja erikokoisia puita. Lehtipuut tärkeitä

Tien toisella puolen kymmenkunta haa paa, koivua ja mäntyä kurottelee kohti sinistä taivasta. ”Tämä on kelpo esimerkki säästöpuuryhmästä, sillä tästä löytyy useita

puulajeja sekä erikokoisia puita”, Noponen kuvailee. Maapohja puiden ympärillä on jätetty muokkauksen yhteydessä käsittelemättä, kuten kuuluukin. Edellisen puusukupol ven edustajista muodostuu taimikon kes kelle mielenkiintoinen saareke. Haavan juurelta metsämiehet hoksaavat teeren rypykuopan. ”Teeret tykkäävät usein istuakin sääs töpuissa. Joskus olen nähnyt myös metson syömässä haavassa. Ja tikoille säästöpuut tuntuvat olevan erityisen mieluisia”, Liuk konen listaa. ”Minä olen nähnyt säästöpuussa asuvan liito-oravankin”, Noponen jatkaa. Usein metsänomistajan kannalta vähempiarvoi set puulajit ovat luonnon kannalta kaik kein tärkeimpiä. ”Haapa, leppä ja pihlaja ovat moni muotoisuuden kannalta erinomaisia

säästöpuita, sillä niistä hyötyvät lintu jen lisäksi monet pienemmätkin eliölajit. Myös rungot, joissa on valmiiksi koloja tai lahoa, kannattaa hyödyntää säästöpuina”, Noponen sanoo. Arvokas maassakin

Metsäsertifioinnin ohjeiden mukaisesti läpimitaltaan vähintään kymmenen sen tin säästöpuita jätetään päätehakkuualu eelle 5–10 kappaletta hehtaarille. ”Nykyi sin puut pyritään aina jättämään ryhmiin. Luonnon monimuotoisuuden lisäksi pitää ottaa huomioon myös maisemalliset sei kat”, Noponen huomauttaa. Puiden valitseminen kuuluu hakkuu koneenkuljettajan tehtäviin, mutta eri koiskohteissa voi myös metsäasiantun tija olla mukana työssä. ”Metsänomistajan omat toiveet luonnollisesti otetaan huomi oon”, toteaa Laukaassa puuta ostava Liuk konen. Liukkonen muistuttaa, että säästöpuun arvo luonnolle ei vähene, vaikka puu jos kus kaatuisikin. ”Silloin puusta pääsevät hyötymään jälleen uudet hyönteis-, eläin-, ja kasvilajit. Esimerkiksi tuossa kaatuneessa koivun rungossa on jo paljon erilaisia kääpiä.”

Kuuden metrin kuusikko

Säästöpuita ympäröivä vehreä taimikko hipoo jo kuuden metrin pituutta. Viime kesänä parhaat puut ovat venähtäneet toista metriä. Seitsemän hehtaarin alue istutettiin vuonna 1999 Metsä Groupin toimesta kuuselle, ja kuviolle on syntynyt luontaisesti myös mäntyjä. ”Vanha puusto oli männikköä. Osalle kuviota olisi voinut istuttaa mäntyä, mutta hirvien vuoksi se ei tullut kysymykseen”, metsänomistaja Veijo Riipinen muistelee. Lehtipuuvesakkoa ei taimikosta löydy, sillä viisi vuotta sitten Riipisen Sirpavaimo teki alueelle taimikonhoidon. ”Sirpa on innostunut raivaussahatöistä ja hoitanut taimikoitamme aktiivisesti. Meillä on met sänhoitosopimus Metsä Groupin kanssa, joten heidän ammattilaisensa hoitavat koh teet, joihin emme itse ennätä.” ”Taimikko on niin kovassa kasvussa, että kymmenen vuoden kuluttua siltä tulee jo hakkuutuloja ensiharvennuksen myötä”, Noponen ennustaa. Varmaa on ainakin se, että myös ensi harvennusta tekevä hakkuukoneenkul jettaja joutuu pysäyttämään koneensa ja tekemään tovin kunniaa palstan keskeltä kohoavan puuvanhuksen tyvellä.

”Maahan kaatuneesta säästöpuusta pääsevät nauttimaan kokonaan uudet hyönteis-, eläin- ja kasvilajit”, Jarkko Liukkonen sanoo.

Jyhkeä aihki tervehtii metsään tulijoita.

metsä groupin viesti

| 39

TEKSTI

Asta Hirvonen KUVAT Matti immonen JA Markku Kauppinen

Yhteisvaroin elinvoimaa metsäalalle Kun osoitat puukauppasi arvosta pienen osan Suomen Metsäsäätiölle, olet mukana tukemassa suomalaisen metsäalan tulevaisuutta.

etsäsäätiön toiminta täh tää siihen, että metsätalous ja -teollisuus säilyisivät elinvoi maisina”, toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi sanoo. Metsäsäätiö perustettiin vuonna 1995 metsänomistajien, metsäteollisuuden, Met sähallituksen ja muiden metsätaloudesta toimeentulonsa saavia ryhmien yhteisenä hankkeena. Sen tavoitteena on metsätalo uden ja -teollisuuden toiminnan turvaami nen sekä puun, puurakentamisen ja puu pohjaisten tuotteiden käytön lisääminen ja menekin edistäminen koti- ja ulkomailla. Säätiö rahoittaa vuosittain lukuisia metsä alan hankkeita ja tutkimuksia. ”Tällä hetkellä toiminnassamme on voimakkaimmin esillä lasten ja nuorten kanssa tehtävän työn rahoittaminen. Met säalalle tarvitaan jatkossakin hyviä osaajia, ja me haluamme kannustaa nuoria tutus tumaan ja hakeutumaan alalle. On myös tärkeää, että nuorilla on muissakin tehtä vissä toimiessaan ymmärrys alasta. Näin saadaan turvattua metsätalouden ja -teolli suuden toimintaedellytykset.” Menekinedistämismaksulla metsäretkelle

Metsäsäätiön toiminta rahoitetaan vapaa ehtoisella menekinedistämismaksulla, joka kerätään puukaupan yhteydessä. Metsän omistajan päättäessä maksaa maksun, puut ostanut yhtiö maksaa säätiölle saman suuruisen summan. Metsänomistajalle ei aiheudu maksusta ylimääräistä vaivaa, riittää kun vastaa ostomiehen esittämään kysymykseen kyllä tai ei. Hankasalmen metsäa siantuntija Markku Kauppinen ottaa menekinedistämismak sun esiin aina puukauppoja tehdessään. ”Aikaisemmin Metsäsäätiöstä piti kertoa enemmän, mutta nykyään se on jo useim mille tuttu. Asiaan suhtaudutaan positiivi sesti, sillä säätiön toiminnan perusteet ovat hyvät”, hän sanoo. ”Varsinkin paikallisiin hankkeisiin, kuten aikanaan Keski-Suomen Metso40 |

metsä groupin viesti

Kun yleinen epävarmuus lisääntyy, kasvaa kiinnostus tehdä jotain oman toimialan turvaamiseksi.

Hankasalmella järjestetään vuosittain yhdessä paikallisen 4H-kerhon kanssa ala-asteikäisten koululaisten metsäretki, jonka kuljetuskustannuksiin saadaan avus tusta Metsäsäätiöltä. ”Lapset ovat retkistä todella innoissaan. Kohteelle järjestetään korjuukalusto ja metsurit ja näytetään, mitä metsässä tapahtuu. Lapset saavat esit tää kysymyksiään ja nauttia ulkona mehua ja makkaraa.” ”Tällä tavalla vuosittain noin 5 000 lasta ja nuorta tutustuu metsäalaan”, Mäkijärvi täydentää. Suomi pysyy puujaloillaan

projektiin, Suomen Metsämuseo Lustoon sekä koululaisyhteistyöhön on helppo kerätä rahaa. Summa ei useinkaan ole suuri, ja muistutan aina metsänomistajille, että maksun voi vähentää verotuksessa. Säätiölle osoitetulla rahalla oma tai naapu rin lapsi saattaa päästä metsäretkelle.”

Menekinedistämismaksu on puukaupan arvosta 0,2 prosenttia pystykaupoissa ja 0,1 prosenttia hankintakaupoissa, kuiten kin vähintään kahdeksan euroa, ja se on metsänomistajalle verotuksessa vähen nyskelpoinen. Keskivertopuukaupassa maksu vastaa yhden tukkipuun arvoa.

Maksetut apurahat 2011, yhteensä 1,6 miljoonaa euroa Tutkimukset ja selvitykset 4 % Viestintä suurelle yleisölle ja metsäalan sisällä 11 %

• Metsän sosiaalinen ja

taloudellinen merkitys

• Forest.fi-verkkosivusto • Metsäsektorin ympäristöluotaus

• Metsien käyttörajoitusten

Puun käyttö ja

Viestintä päättäjille

puurakentaminen 25 %

ja vaikuttajille 20 %

• Puu on ekoin — puurakentamisen edistämishanke (Puuinfo) • Bois.com -puunkäytön edistämiskampanja Ranskassa • E2-puukerrostalorakentamisen suunnittelu- ja toteutuskilpailu

Metsien sertifiointi 15 %

• PEFC-metsäsertifioinnin markkinointikampanjat Iso-Britanniassa, Hollannissa ja Suomessa

vaikutukset Puu- ja kartonki materiaalit elektroniikassa

• Päättäjien Metsäakatemia • Metsän merkitys -esite ja verkkosivut Koulutusyhteistyö ja nuorisotyö 25 %

• Koululaisten metsäpäivät • Koululaisten Metsävisa • Metsä puhuu -nuorisohanke • Yrityskylä-oppimisympäristö • Oppimateriaaleja • 4H metsäpäivien kuljetukset

Suomen Metsäsäätiön toiminnassa on tällä hetkellä voimakkaimmin esillä lasten ja nuorten kanssa tehtävän työn rahoittaminen.

Menekinedistämismaksu maksetaan noin 40 prosentissa yksityismetsien puu kaupoista. Keski-Suomessa metsää omistava Tuomo Manninen maksaa menekinedis tämismaksun lähes jokaisesta tekemäs tään puukaupasta. ”Koen, että Metsäsää tiö on saanut tuloksia aikaan puun käytön ja puurakentamisen edistämisessä ja arvos tuksen lisäämisessä. Puu on pidettävä hyvässä maineessa.” ”Haluan antaa osani, jotta tämä maa pysyy puujaloillaan. Kilpailu maailmalla on kovaa. Puu on meidän etumme, luon nonvara, jota meidän on osattava käyttää ja jalostaa.” Tietoa varojen käytöstä Manninen vas taanottaisi mielellään useamminkin. ”En käytä sähköisiä viestintävälineitä, joten mielelläni lukisin vaikka kirjeestä, mitä säätiön rahoilla on saatu aikaiseksi.” Hyvä aika

Yleistalouden epävarmuudesta huolimatta varainkeruu on sujunut hyvin. ”Tälle vuo delle menekinedistämismaksuista kertyy

hiukan alle 1,9 miljoonaa euroa”, Mäki järvi kertoo. ”Näyttää siltä, että kun ylei nen epävarmuus lisääntyy, kasvaa metsän omistajien ja toimihenkilöiden kiinnostus tehdä osansa toimialan tulevaisuuden tur vaamiseksi. Edellisessä laskusuhdanteessa oli nähtävissä sama ilmiö.” ”Metsäsäätiöllä on tällä hetkellä niin sanotusti hyvä aika, koska meitä kuunnel laan. Metsätalous ja -teollisuus nähdään taas yhteiskunnassa ratkaisuna, ei ongel mana.” ”Monista asioista sanotaan, että ’jon kun tarttis tehdä’. Jonkun pitäisi esimer kiksi tehdä koululaistyötä tai varmistaa, että alalle saadaan osaavia rakentajia. Niitä, jotka selvittävät asioita ja tekevät, on paljon, mutta rahoituksesta on pulaa. Met säsäätiön varoilla tehdään paljon tällaista ’jonkun tarttis tehdä’ -työtä”, Mäkijärvi muistuttaa. ”Sillä, että yhdessä tehdään ja ollaan vaikuttamassa asioihin, on monta kertaa isompi painoarvo kuin mitä rahasumma itsessään on. Yhteinen raha muuttuu pai navammaksi.”

"Metsäalalle tarvitaan jatkossakin hyviä osaajia, ja siksi me kannustamme nuoria tutustumaan ja hakeutumaan alalle", toiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi sanoo.

metsä groupin viesti

| 41

Teksti

Markku Juuso Kuva Lapin Maakuntamuseo

Samperin savotan alkamisesta sata vuotta Kemi-yhtiön metsäpäällikkö Hugo Richard Sandberg hankki sata vuotta sitten yhtiölle kaksi teloilla v arustettua veturia. Samperin savotaksi kutsuttu hanke Koillis-Lapin Savukoskella oli Suomen ensimmäinen konevoimin toteutettu savotta.

aikkiaan 500 jätkää ja sata hevosta työskenteli Tulppion savotoilla. Puut siirrettiin hevo silla metsästä katkonta-asemille ja sieltä jäädytettyä talvitietä höyryve tureilla uittoväylän varteen. Kemi-yhtiö edustaa Metsä Fibren varhaisinta historiaa. ”Kemi-yhtiö hankki puuta Lapista Metsähallituksen mailta Kemiin toimi tettavaksi. Kaukokuljetuksen pääväylänä toimivat Kemijoki ja sen sivuhaarat. Koil lis-Lapin vedenjakajan takana olevat mittavat metsävarat olivat siten uiton saa vuttamattomissa”, Kemijärven yhteismet sän puheenjohtaja ja Metsäliitto Osuus kunnan hallintoneuvoston jäsen Risto Junttila kertoo. Vuonna 1893 perustetun Kemi-yhtiön ensimmäiseksi metsäpäälliköksi valit tiin Hugo Richard Sandberg, 44-vuotias Evosta valmistunut metsänhoitaja. Sand bergilla oli vankka kokemus pohjoisen puunhankinnasta Metsähallituksen pal veluksessa. Hän oli myös erittäin kiin nostunut metsätöiden koneellistamisesta. Hän tekikin useita kokeiluja puun kulje tuksen koneellistamiseksi, mutta kaikkein menestyksekkäimmäksi osoittautui kah den amerikkalaisvalmisteisen erikoisvetu rin käyttäminen tukkien kuljetukseen yli vedenjakajan. Sandbergia voidaan pitää myös suo malaisen oppimisretkeilyn edelläkävijänä. Hän lähetti konemestari Julius Mietti sen 1911 Amerikan Minnesotaan tutustu maan sikäläiseen puunkorjuuseen ja eri koislaitteisiin. ”Matka johti kahden teloilla varustetun erikoisrakenteisen veturin 42 |

metsä groupin viesti

hankintaan. Ne tuotiin laivalla Hankoon, kuljetettiin rautateitse Rovaniemelle, jossa ne purettiin osiin, ja kuljetettiin erikoisjär jestelyin Savukosken Tulppioon uudelleen koottaviksi. Melkoinen voimainponnistus vuosisadan alun olosuhteissa”, Samperin savottaan perehtynyt Junttila kertoo. Neljän vuoden savotta

Junttila kertoo, että veturit kuljettivat puuta Lapin ankarissa talvissa neljän vuo den ajan. Kaikkiaan Lattunan purkuase malle siirrettiin noin neljännesmiljoona tukkia. ”Ensimmäisen maailmansodan aikainen kuohunta kuitenkin keskeytti savotat. Sodan aikana veturit, rakennetut reitit, kämpät ja rakenteet pääsivät niin huonoon kuntoon, ettei savotan uudel-

leenkäynnistämistä pidetty kannattavana.” Toisen maailmansodan kynnyksellä veturitallit vetureineen poltettiin. Samassa yhteydessä myös Tulppion pääpirtti ja muut rakennukset kohtasivat hävityksen. Veturit saivat ruostua rauhassa vuo sia, kunnes 1960-luvun lopulla alueelle val mistuneen tien myötä ne löydettiin uudel leen. Tieyhteyksien parannuttua toinen Tulppion vetureista siirrettiin Rovaniemen Metsämuseoon. ”Toinen vetureista on edelleen Tulppi ossa: Savukosken kunta rakensi sille hon gasta katoksen ja kunnosti sen alkuperäi seen asuunsa vuonna 1987. Metsämuseon veturi viettää eläkepäiviään niin ikään kelohonkaisessa katoksessa alkuperäisessä asussaan, johon se palautettiin 1988.”

”Myötäle! Suttia alle!” Ilma maaliskuisessa Tulppiossa oli todella kylmä. Phoenix-veturin nokalla Juho Viljam Ryynänen istui susiturkki yllään ja jalassaan lammasnahkahou sut ja puristi kuuraista ohjauspyörää koirannahkarukkasin verhotuilla kou rillaan. Karvalakki oli syvällä päässä, silmät vetistivät ja hengitys huurusi. Poskipäät olivat jo menneet tunnotto miksi. Edellisenä yönä oli vesireki ajanut veturireitin läpi ja jäädyttäen uraa liuk kaaksi. Jäädytysporukka oli aamulla kertonut, kuinka taivaantulet olivat lei munneet ja jänkä volahdellut ja valit tanut. Ura oli päässyt jäätymään kun nolla, ajatteli Juho tyytyväisenä. Ylämäen päällä veturi puuskutti ras kaasti. Metalli paukkui ja naksahteli pakkasessa. Alamäki ja mutka lähes tyivät. Tottuneesti Juho alkoi hyvissä ajoin väännättää ohjauspyörällä veturia mutkaa vastaan. ”Myö täle! Suttia alle”, Juho huusi veturin lämmittä jälle. Huuto kulki ket juna läpi veturin vetä män tukkikuorman. Jätkät toistivat huutoa edelleen: ”Myötäle! Sut tia alle!”. Alamäessä jätkät pyö räyttivät parirekien jalaksiin kuloheinästä tehdyt vaulut eli sutit, jotka jarruttivat raskasta reteliä. Juho tiesi, että ilman sutteja yhdeksän pari rekeä täynnä tukkejä työntäisi vetu ria edellään kuin pulkkaa. Mutta mäki selvitettiin mallikkaasti ja Kemijoen törmä oli askelta lähempänä. Jänisojalla pysähdyttiin otta maan veturiin ja letkan perässä ole vaan pasaan lisää vettä. Samalla täytet tiin lisää halkoja, joita tuntui kuluvan uskomattomat määrät. No, eipä tuol lainen letka tyhjällä liikahtaisikaan, tuumi Juho kuksasta kahvia lämpimik seen hörpätessään. Veturi pukkasi pakkastaivaalle val tavaa höyryvanaa lämmittäjän lada tessa koivuhalkoa pannuun. Juho

muisteli edellistalvea, kun reitti oli suunniteltu huonompaan maastoon. Vastaiset olivat olleet veturille liian kovia. Jängät eivät jäätyneet, vaikka niitä porkattiin kymmenien jätkien ja satojen porojen voimin. Jänkään pai nunutta veturia saatiin kiskoa ylös päi väkausia. Viimein 16 tonnin painoinen ”Viiniksi” oli saatu hevosten, kankien, petien ja ryssänvorokkien avulla kui ville. Moni oli maininnut Iso-Sampe ria hulluksi tämän haalatessa veturit Ameriikasta saakka Savukosken kor peen tukkirekiä vetämään. Mutta suut menivät tukkoon, kun nähtiin kuinka veturi sinnikkäästi veti yhdellä vedolla koko kuudensadan tukin kuorman 30 kilometrin takaa Nuortilta yli vedenja kajan Kemijokivarren uittoväylän var teen. Eikä matkaan mennyt aikaa kuin 18 tuntia. Olisi siihen saanut olla hevo nen poikineen. Perillä Lattunassa, Kemijoen törmän pur kupaikalla Juho jututti koneenkäyttäjä Juslinia, joka kertoi veturin vent tiilien oikuttelevan jäl leen. Omavalmisteiset varaosat eivät olleetkaan passanneet veturiin, ja ameriikkalaisia oli vai kea saada. Konemestari Miettinen oli kuulemma kertonut alkuperäisten varaosien ole van kiven alla. Maailmalla kuohui ja jotkut povasivat vaikeita aikoja. ”Sota siitä vielä tulee, sano minun sanoneen”, veturin lämmittäjä virkkoi kallistaen karvalakin takaraivolleen. Juhokin oli kuullut kaikuja nousevasta työväenaatteesta ja kommunismista, mutta viidensadan jätkän ja sadan hevosen uurastusta Savukosken kor vessa seuratessa mieleen nousi lähinnä onni siitä, kuinka tärkeää oli tienesti monelle töllille näissä kairoissa.” Lähteenä on käytetty muun muassa Lapin Metsämuseoyhdistys ry:n vuonna 1976 julkaisemaa Juhani Pelkosen opinnäytetyötä Nuortin savotta.

”Sota siitä vielä tulee, sano minun sanoneen.”

metsä groupin viesti

| 43

liiketoiminta-alueet Teksti

Tytti Hämäläinen Kuvat Jan Sandvik ja Kannustalo

puu on rakentamisen ykkönen 44 |

metsä groupin viesti

Aina nähdessäsi tienvarressa talovalmistajan kyltin voit olla varma, että siellä käytetään Metsä Woodin tuotteita. Myös paljon mainetta kerännyt Kannustalo käyttää niitä rakenteissaan. Nykytalot tilataan usein talotehtaalta pit kästä sahatavarasta rakentamisen sijaan. ”Se on kasvava trendi”, Metsä Woodin rakentamisen tuotteiden myyntipäällikkö Kari Kemppainen vahvistaa. Hänen mukaansa Suomessa on pari senkymmentä merkittävää talotehdasta, jotka kaikki käyttävät Metsä Woodin tuotteita. ”Eniten talotehtaat käyttävät Kertoa tai lii mapuuta kantavissa rakenteissa, ja taloteolli suudelle tärkein yksittäinen osa onkin palkit. Kertoa käytetään erityisesti sen lujuuden vuoksi, siksi se on erinomainen tuote katoissa, seinissä ja aukkopalkeissa. Sillä saadaan myös pitkät jän nevälit rakennuksiin.” Taloteollisuudessa Metsä Woodin tuotteista käytetään myös lujuuslajiteltua sahatavaraa sekä pohjamaalattua paneelia ulkoverhouksiin. ”Toki meiltä menee puuta esimerkiksi parkettien ja keittiöiden valmistajille, joten talon sisäpin noissakin voi nähdä puutamme.” Metsä Woodin tuotteita menee siis niin hirsi-, kivi- kuin puutalovalmistajille, joilla kullakin on erilaiset tarpeet tuotteilleen. Suurin segmentti näistä kolmesta on kuitenkin puutalovalmistajat. Puutalovalmistajista Kannustalo käyttää Kertoja liimapuita rakenteissa sekä välipohjissa val mistamissaan muuttovalmiissa ja suurelemen teistä rakennettavissa taloissa. ”Rakennettaessa puu on ykkönen. Se sopii suomalaiseen ja myös ulkomaiseen rakentami seen”, Kannustalon suunnittelupäällikkö Jouko Rekilä toteaa.

talokohtaisesti niin, että lähetyksen saapuessa tehtaalle on selvää, kenen talon rungoksi puu tuotteet menevät. ”Olemme nostaneet palvelu tasoamme toimittaessamme talon osat valmiina paketteina”, Kemppainen kertoo. Alaverrosen, Nikulan, Rekilän ja Kemppai sen yhteistyö tiivistyy Kannustalon suunnitel lessa uutta talomallia, sillä uusi malli vaatii uudet

Kertoa käytetään erityisesti sen lujuuden vuoksi. rakennetiedot. Kun talomalli on tuotannossa, on yhteistyö taas suoraviivaisempaa: Kannus talo lähettää tilauksen kerran viikossa ja Metsä Wood toimittaa tilauksen tehtaalle kahden vii kon sisällä. Talotehtaalla talon valmiiksi saamiseen menee talon koosta riippuen noin viikko. Teh taalta rakennuspaikalle talopaketti lähtee yleensä kahteen rekkaan pakattuna minne päin Suomea kulloinkin.

Toimitusvarmuutta ja palvelutasoa

Kannustalo käyttää Kerto- ja liimapuuta rakenteissa ja välipohjissa.

”Metsä Woodin tuotteiden edut ovat mittatark kuus ja hyvä laatu sekä Kerton ylivoimaiset lujuusarvot”, Kannustalon ostajat Riitta Alaverronen ja Ari-Matti Nikula kertovat. Myös toimitusvarmuus on tärkeä tekijä val mistalomarkkinoilla. Metsä Wood toimittaa tar vittavat palkit ja rakenteet Kannustalolle aina metsä groupin viesti

| 45

Suunnittelupäällikkö Jouko Rekilä (vas.) sekä ostajat Ari-Matti Nikula ja Riitta Alaverronen sanovat, että raaka-aineen toimitusvarmuus on tärkeä asia talotehtaalle.

”Kannuksessa valmistamme räätälöidyt talo paketit, jolloin elementit pystytetään tontilla. Oravaisten tehtaalta taas lähtevät muuttovalmiit talomme, joissa on kodinkoneet paikoillaan ja tapetitkin seinillä. Nimenomaan näiden avaimet käteen -talojen rakentaminen kasvaa koko ajan”, Nikula kertoo.

Selkärankana puu Metsä Woodin tuotteet menevät Kannustalon tehtaille Hartolan ja Lohjan tuotantolaitoksilta, joten niitä varten tarvittava puu hankitaan pää asiassa eteläisestä Suomesta. ”Vaikkeivät Metsä Woodin tuotteet ole meillä talojen pinnoissa nähtävissä, niiden rooli on todella tärkeä. Rakenteet ovat talon selkäranka”, Ari-Matti Nikula muistuttaa. Suuri osa Kannustalon myymistä talomal leista on puusta rakennettuja niin sanottuja perinnetaloja. Tuttuja talomallien nimiä ovat Vihervaara, Harmonia, Aurora ja moderneista suosittu malli Harmaja. Internetiä tutkiessa

46 |

metsä groupin viesti

saattaa törmätä blogeihin ja nettisivuihin, joissa raportoidaan talonrakennusprojektista talon nimellä.

Menestyksen salaisuus Myös sisustuslehtiä lukeville ja asuntomessu kävijöille Kannustalo on tuttu talovalmistaja, sillä vuodesta toiseen sen valmistamat talot voitta vat asuntomessujen Paras talo -yleisöäänestyk siä. Jokin salaisuus Kannustalolla siis on oltava – ja se on kuulemma toimitusjohtaja. ”Toimitusjohtajamme Mika Uusimäki on visionääri. Hän kerää ideoita maailmalta, ja esi merkiksi asuntomessukohteita suunniteltaessa hänelle on tärkeää, että talo ja tontti sopivat yhteen. Että tontti tuo esille talon parhaat piir teet ja toisinpäin”, Riitta Alaverronen toteaa. Toki Kannustalolla on myös hyvät suunnit telijat niin, että talojen ratkaisut ovat kestäviä ja käytännöllisiä ulkonäköä unohtamatta. ”Myös ulkokoristeet on mietitty loppuun asti, ne teke vät talon ulkoasun”, Rekilä sanoo.

liiketoiminta-alueet Teksti

Konserniviestintä Kuvat Mirva Kakko

Koepala-katukeittiössä lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettuja ruokia tarjottiin ekologisissa pakkauksissa.

Kartongilla ja ruoanlaittopapereilla kokeellista katukeittiötä Metsä Board ja Metsä Tissue osallistuivat osana Helsingin designpääkaupunkivuotta Snack & Pack -nimiseen katu ruokailua uudistaneeseen hankkeeseen.

uotoilija ja elintarviketekniikan insinööri Janne Asikaisen ide oimassa, Koepala-nimellä kul keneessa hankkeessa kolme keittiömestaria sekä ryhmä muotoilijoita ja elin tarvikealan asiantuntijoita kehittivät yhdessä suomalaista katuruokailua kestävämpään suun taan. Hankkeen lähtökohtana olivat lähellä tuo tetut raaka-aineet ja ekologiset pakkausmate riaalit. Ruoan tarjoilussa hyödynnettiin Metsä Boar din kartonkia ja Metsä Tissuen ruoanlaittopa pereita. Metsä Boardille hanke oli mahdollisuus näyttää, mihin kaikkeen Carta Solida -kartonki taipuu. ”Kartonkimme toimi sekä tarjoiluastiana että tervehdyksenä, sillä kartonkipannan toi selle puolelle painettiin irrotettava ja lähetettävä postikortti. Kartongin hyvä ja vaalea painopinta pääsi hyvin esille tällaisessakin projektissa,” markkinointiviestintäjohtaja Katri Kauppila Metsä Boardista kuvailee. ”Hankkeessa oli mukana nuoria suunnittelijoita ja keittiömesta reita, joiden työtä oli hienoa olla tukemassa.” Metsä Tissuen brändeistä projektiin lähti mukaan SAGA. Markkinointijohtaja Jenni Kujalan mukaan ensi vuonna Suomessa lanseerat tava brändi haluttiin jo nyt saada näkyviin kulut tajia houkuttaviin tapahtumiin. ”SAGA-brändi

haluaa olla mukana luomassa uutta ruoanlait tokulttuuria, joten hankkeen idea sopi SAGAlle todella hyvin.”

Ruokapakkauksella on väliä Keittiömestareiden käsissä ruoanlaittopaperit taipuivatkin moneen muotoon; esimerkiksi ruisspelttiwrap grillattiin kontaktigrillissä ruoanlait topaperiarkin välissä ja rapeat juureslastut tar joiltiin puolestaan paperiveneistä, joiden laidat olivat kartonkia. Projektissa kehitettyjä pakkaus- ja ruoka malleja kokeiltiin ensimmäisen kerran Helsin gin ravintolapäivässä toukokuussa. Tuotekehitys jatkui koko kesän, ja toinen koko konseptia tes taava kokeilu oli Helsingin Taiteiden yössä elo kuun lopussa. Syyskuussa Koepala-konsepti näkyi useammassa tapahtumassa Helsingissä, Vantaalla ja Lahdessa. ”Saamamme palaute on ollut oikein positii vista”, Asikainen sanoo. ”Pakkausteollisuus ja kuluttajat eivät ole perinteisesti juuri kommuni koineet keskenään. Tämä hanke on osoittanut, että sillä, miten ruokapakkaus on suunniteltu, on todella merkitystä ihmisille.” ”Visuaalisesti kekseliäällä pakkaussuunnitte lulla ja ruokakulttuurilla on Suomessa hyvät mah dollisuudet, ja toivottavasti Snack & Pack -hank keesta on saatu alalle innoitusta.”

metsä groupin viesti

| 47

Keittimessä – keskimmäisessä tornissa – haketettu puu ja valko lipeä muhivat useita tunteja, ja hake muuttuu massaksi.

48 |

metsä groupin viesti

liiketoiminta-alueet Teksti

Leena Salminen Kuvat Metsä Fibre ja Leena Salminen

Innovatiivisuus tuottaa uudenlaisen sellun Metsä Group päätti kesäkuussa investoida 15,5 miljoonaa euroa Joutsenon sellutehtaan tuotantoprosessin kehittämiseen. Investoinnin valmistuttua maailman suurin yksilinjai nen havusellutehdas siirtyy uudenlaiseen sellunvalmistusprosessiin – polysulfidikeittoon.

htiössämme tehdään aktii visesti tuote- ja prosessi kehitystyötä. Tämä merkit tävä strateginen investointi on hyvä esimerkki siitä, miten innovatiivinen kehitystyö tuottaa hedelmää”, tuotekehitysjohtaja Ursula Lumme kertoo. Polysulfidikeittoa on tutkittu ja kokeiltu muu alla pienemmässä mittakaavassa jo aiemmin kin, mutta menetelmä ei ole yleistynyt sellun valmistuksessa. Metsä Fibren omat tuote- ja prosessikehitysasiantuntijat käynnistivät asian ympärillä oman kehitystyönsä. Lopputuloksena saatiin innovatiivinen ja entistä parempi poly sulfiditeknologia, jota ei ole aikaisemmin näin suuressa mittakaavassa sovellettu. Tämä osaa minen mahdollisti positiivisen päätöksen inves tointihankkeelle. ”Joutsenon tehtaan uusi sellunvalmistus prosessi on suuruusluokassaan ainutlaatuinen. Uudistus on samalla osoitus pohjoisen havupuu hun perustuvan selluteollisuuden elinvoimaisuu desta”, Lumme toteaa.

Raaka-aineesta kaikki irti Sellunkeitossa haketettu puu keitetään valko lipeäksi kutsutussa alkalisessa kemikaaliliuok sessa. Keitossa kuituja sitova ligniini liukenee ja hake pehmenee kuituuntuvaan muotoon eli muuttuu massaksi. Lumme kertoo, että uudessa tuotantopro sessissa keittolipeän koostumus on muutettu sisältämään polysulfidia, jonka avulla hemisellu loosien saanto kasvaa keiton aikana. ”Tämä tarkoittaa sitä, että nykyisin osa hemiselluloosasta liukenee keittoon. Tämän puussa olevan arvokkaan aineen saamme jat kossa talteen, kun lisäämme keittokemikaalien joukkoon polysulfidia. Sellutehtaalla käytetään vuosittain suuri määrä puuta. On tärkeää saada raaka-aineesta kaikki irti ja käyttää se kestävän kehityksen mukaisesti, kuten olemme sitoutu neet Metsä Groupissa tekemään.”

”Vaikutukset näkyvät myös puunkulutuk sessa. Saamme valmistettua käyttämästämme havupuusta enemmän sellua, jolloin pystymme kasvattamaan tuotantokapasiteettia”, kertoo Lumme ja toteaa uuden tuotteen parantavan myös asiakkaiden kustannustehokkuutta. Asi akkaan ei tarvitse jauhaa sellua yhtä paljon kuin nykyisin, ja tämä alentaa käytettävän energian määrään.

Tuotekehitystä käsi kädessä

”Saamme jatkossa puusta talteen meille arvokkaat hemiselluloosat”, tuotekehitysjohtaja Ursula Lumme kertoo tulevasta polysulfidikeitosta.

joutsenon investointi

• Investoinnin arvo 15,5 miljoonaa euroa • Päätös kesäkuussa 2012 • Rakentaminen aloitettu syksyllä 2012 • Prosessin käyttöönotto kesällä 2013 • Päälaitteet toimittaa Andritz Oy

Parempaa laatua vähemmällä energialla Joutsenon tehtaan uusi tuotantoprosessi tulee valmistamaan uudenlaista sellua, jonka tuote ominaisuudet täyttävät asiakkaiden vaatimuk set entistä paremmin. Kun puusta saadaan sellukuitujen lisäksi talteen myös himotut hemi selluloosat, paranee tuotteen laadun lisäksi samalla tehtaan kustannustehokkuus.

Lumme kertoo asiakkaiden odottavan innos tuneina tulevaa tuotetta, jota tullaan jatkossa, uuden prosessin startattua, kehittämään yh dessä asiakkaiden kanssa. Metsä Groupissa yhteistyötä tehdään laajalla rintamalla yhdessä Metsä Fibren, Metsä Boardin ja Metsä Tissuen kanssa. Lumme pitää tärkeänä, että tuotekehitystä tehdään Metsä Groupin sisällä yhdessä. ”Kun vuorovaikutus on avointa, pystymme keskuste lemaan ja saamaan sekä antamaan palautetta toisillemme. Luonnollisesti tavoitteenamme on valmistaa sellua, jota asiakkaamme himoitsevat. Tässä onnistutaan tekemällä yhteistyötä.” Vaikka lopputuotteen tekniset ominaisuudet paranevat, pysyvät tuotteen raaka-aine sekä sel lun perusominaisuudet, vaaleus, puhtaus ja kui dunpituus, nykyisellään.

Mukana etunenässä maailmalla ”Investointimme vahvistaa asemaamme maa ilman sellumarkkinoilla entisestään tarjoamalla asiakkaille ainutlaatuisen, pohjoismaisesta havupuusta valmistetun tuotteen, joka parantaa myös heidän kilpailukykyään. Tämän mahdollis taa oman henkilökuntamme osaaminen. Uuden tuotteen hyvä laatu tehdään tehtaalla osaavissa käsissä”, Lumme kehuu. ”Kustannustehokkuus on avainasia. Tarvit semme puuta paljon jatkossakin. Tämä Pohjolan vihreä kulta pitää hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla: valmistaa raaka-aineesta sitä parasta mahdollista sellua asiakkaiden tarpeisiin.” metsä groupin viesti

| 49

liiketoiminta-alueet Teksti

Outi Kääriäinen Kuvat Peter Šimo ja Piotr Waniorek

”Tavoitteemme on olla jatkossakin pehmopaperialan ehdotonta huippua”, projektipäällikkö Peter Šimo sanoo.

Pehmopapereilla hyvät näkymät Puolassa Ensimmäiset Metsä Tissuen Puolan tehtaan uudella jalostuslinjalla valmistuneet Katrin-käsipyyhepakkaukset toimitettiin asiakkaille viime kesänä. Jalostuslinja ja uusi paperikone ovat osa yhtiön huhtikuussa 2011 käynnistämää kolmivuotista Puolan toimintojen kehitysohjelmaa.

uotta eivät Metsä Tissuen tekno logiajohtaja Lars Warvne, Itäisen Keski-Euroopan toiminnoista vas taava johtaja Mariusz Jedrzejewski ja projektipäällikkö Peter Šimo ole tyytyväisiä: 55 miljoonan euron investointi on yksi suurimmista yrityksen historiassa, ja se on pysynyt hyvin aikataulussaan ja budjetissaan. Projektin lähtökohtana olivat kaksi vanhanai kaista tehdasta Puolassa. Huolellisen harkinnan jälkeen Metsä Tissue teki päätöksen Varsovan lähellä sijaitsevan Konstancin-Jeziornan tehtaan sulkemisesta ja eteläisessä Puolassa sijaitsevan

50 |

metsä groupin viesti

Krapkowicen tehtaan modernisoimisesta. ”Tämä on todella mittava projekti, joka pitää sisällään kaksi uutta paperikonetta, jalostuslin jan ja vanhan paperikoneen uudistamisen sekä yhden paperikoneen sulkemisen. Rakennamme ja kehitämme myös yleistä infrastruktuuria – ne tehostavat osaltaan tuotantoa ja ympäris tötehokkuuttamme. Käytämme nyt uusinta, parasta mahdollista saatavilla olevaa energia tehokasta paperinvalmistusteknologiaa”, Lars Warne sanoo. Investointi kasvattaa pehmoraakapaperin nettomääräistä tuotantokapasiteettia 35 000

tonnilla, ja uudet varastotilat tehostavat tuottei den käsittelyä ja toimituspalvelua. "Modernilla automaatiolla voimme vähentää seisokkeja, kas vattaa tuotantoa ja parantaa tuotteiden tasalaa tuisuutta. Se varmistaa, että olemme jatkossa kin asiakkaillemme luotettava ja pitkäaikainen kumppani", Warvne toteaa.

Alan huippua Krapkowicen tehtaan ja sen infrastruktuurin modernisoiminen parantavat merkittävästi energia- ja materiaalitehokkuutta. Siitä huo limatta, että tehtaan tuotantokapasiteetti on

Puolassa kuluttajapaperit ovat kasvumarkkina, jossa laatu on avainasia.

Yli sata vuotta teollista toimintaa • Tehdas perustettiin vuonna 1900, tuo-

kasvanut, ovat toiminnasta aiheutuvat typpiok sidi-, rikki-, hiilidioksidi- ja pölypäästöt vähen tyneet huomattavasti. Energianlähteenä maa kaasu on korvannut aiemmin käytetyn kivihiilen. Peter Šimo on vakaasti sitä mieltä, että investoiminen Krapkowicen tehtaaseen kan natti. "Tehdas sijaitsee lähellä asiakkaita, tuo tanto on resurssitehokasta ja tuotteet huippu laatuisia. Projekti on lisäksi osoitus yhdessä tekemisen ja sisäisen, läpi konsernin ulottuvan yhteistyön hedelmällisyydestä. Saimme asian tuntija-apua muun muassa Metsä Groupin Ener gia-tiimiltä. Tämän suuruusluokan projektissa tehdään lisäksi paljon yhteistyötä lukuisten ulko puolisten tahojen, kuten viranomaisten, alihank kijoiden sekä tavaroiden ja palvelujen toimitta jien kanssa." Ensi vuonna valmistuva toinen paperikone viimeistelee investointiohjelman. "Haluamme vastata konsernin johdon meille asettamiin odo tuksiin", Šimo sanoo. "Tavoitteemme on olla jat kossakin pehmopaperialan ehdotonta huippua."

Markkinajohtaja Katrin Metsä Tissue on Euroopan johtava pehmopape rituotteiden toimittaja ja Puolassa markkinajoh taja suurkuluttajatuotteissa. ”Tavoitteenamme on jatkaa kasvua varsin kin suurkuluttajille suunnatun Katrin-tuoteper heen avulla. Se tarjoaa toimivia hygieniaratkai suja tiloihin, joissa käyttäjiä on paljon. Olemme sitoutuneet vastuulliseen liiketoimintaan ja otta maan aina huomioon toimintamme yhteiskun nalliset, ympäristölliset ja taloudelliset vaikutuk set", Jedrzejewski kiteyttää. "Pehmoraakapaperin tuotanto on hyvässä vauhdissa tehtaalla. Tavoitteemme on jalostaa siitä huippulaatuista, lujaa ja imukykyistä peh mopaperia. Investoinnit vahvistavat sitoutumis tamme kestävään liiketoimintaan ja vahvaan brändi-, tuote-ja palvelutarjoomaan sekä toimi tusvarmuuden parantamiseen. Lisäksi olemme tuoneet markkinoille uuden käsipyyhepakkauk sen, ja voimme palvella paremmin uutta asiakas ryhmää, noutotukkuasiakkaitamme,"

tanto käynnistyi seuraavana vuonna. Tuolloin täydellä tuotannolla voitiin päi- vässä valmistaa 17 tonnia val koista paperimassaa ja 20 tonnia paperia.

•Sodan jälkeen 1947 tehtaalla käynnistyi- vät laajat jälleenrakennustyöt.

• 1990-luvulla oli useita pienempiä koneinvestointeja. • 2002 tehdas siirtyi Metsä Tissuen omistukseen, ja Metsä Tissuesta tuli Puolan suurin pehmopaperitoimittaja.

• Nykyinen vuotuinen pehmoraaka- pape rin tuotantokapasiteetti on noin 30 000 tonnia ja jalostuskapasiteetti noin 45 000 tonnia.

• Tunnetuimmat tuotteet ovat Katrin tuoteperheen suurkuluttajille suunna tut tuotteet.

Krapkowicen tehdas hyödyntää alan uusinta ja parasta saatavilla olevaa teknologiaa.

metsä groupin viesti

| 51

liiketoiminta-alueet Joutsenon biokaasuhanke etenee Gasumin, Helsingin Energian ja

Metsä Fibren yhteisprojekti syn teettistä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamiseksi Metsä Fibren Joutsenon selluteh taan yhteyteen etenee. Uusiutu vasta puuraaka-aineesta tuotet tava biokaasu on kotimaista, ja sen jakelussa voidaan hyödyn tää jo olemassa olevaa maakaa suverkostoa.

Päätösten toinen valmisteluvaihe menossa Projekti on edennyt investointi päätösten toiseen valmisteluvai heeseen. Ympäristövaikutusten arviointimenettely käynniste tään vuoden loppuun mennessä ja julkiset rahoitusmekanismit kuten Euroopan unionin hiilidiok sidipäästöjä alentavia hankkeita edistävän NER-ohjelman tuki mahdollisuudet selvitetään. Tek nologiaratkaisua ja taloudellisia laskelmia tarkennetaan tehty jen selvitysten pohjalta ja hank keen liiketoimintakonsepti opti moidaan. Tavoitteena on saada mahdollisen investointipäätök sen tekemistä varten tarvitta vat tiedot valmiiksi vuoteen 2014 mennessä. Puupohjainen biokaasu on uusiutuva, hiilidioksidineutraali polttoaine, joka valmistetaan kaasuttamalla biomassaa, esi merkiksi metsähaketta. Tuotet tava kaasu vastaa koostumuk seltaan maakaasua. Sitä voidaan hyödyntää kaikissa samoissa kohteissa kuin maakaasua, ja sen siirrossa ja jakelussa voidaan hyödyntää olemassa olevaa kaa suverkostoa.

Biokaasua sellutehtaan sivutuotteista Biokaasun tuotannossa käytet täisiin pääasiassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syn tyvää metsähaketta ja kuorta. Raaka-ainetarpeeksi on arvioitu 1,3 miljoonaa kuutiota vuodessa. Raaka-aineen hankintasäde olisi tällöin noin 180 kilometriä Joutsenosta.

52 |

metsä groupin viesti

Johtajat Pekka Kuusniemi (vas.), Ove Uljas ja Mika Joukio olivat mukana keräämässä rahaa lippaisiin.

Katrin-brändi edistää lasten käsihygieniaa Maailman käsienpesupäivänä 15. lokakuuta Metsä Tissuen, Pfizerin ja Oraksen työntekijät keräsivät rahaa Helsingin Lastenklinikalle lasten käsihygienian tehostamiseen. Helsingin keskustan aamuruuhkassa kiiruhta neet työmatkalaiset näkivät sateesta huolimatta iloisia lipaskerääjiä Narinkkatorilla ja rautatiease man ympäristössä. Kampin Narinkkatorilla lip paat kourassa seisoivat myös Metsä Tissuen toi mitusjohtaja Mika Joukio, Pfizerin toimitusjohtaja Ove Uljas ja Oraksen konsernijohtaja Pekka Kuusniemi. Hyväntekeväisyystempaus järjestettiin yhteis työssä Lastenklinikoiden Kummit ry:n kanssa ja osana Pese Kädet -kampanjaa, jonka puitteissa Metsä Tissuen Katrin-brändi, Pfizer ja Oras järjes tävät pari kertaa vuodessa käsienpesun tärkey destä muistuttavia tapahtumia. ”Tämä on yksi esimerkki siitä, mitä voimme tehdä vastuullisuuden saralla. Hyvä käsihygienia edistää meidän jokaisen terveyttä ja hyvinvointia. Siksi haluamme aktiivisesti viestiä käsienpesun ja paperikuivauksen merkityksestä”, aluemark kinointipäällikkö Jussi Haapkylä Metsä Tissuen Katrin-tiimistä kertoo. Haapkylän mukaan lippaisiin ropisi kelistä huolimatta euroja ihan mukavasti. ”Kerääjät oli vat ihailtavan hyväntuulisia, vaikka vettä satoi kin eikä lokakuinen maanantaiaamu ehkä tuonut

työmatkalaisten parhaita puolia esiin.” Keräys jatkuu vuoden loppuun saakka, ja raha lahjoituksia voi tehdä myös tilisiirtona seuraavin tiedoin: Lastenklinikoiden Kummit ry, tilinumero: FI52 1470 3000 2070 79, viitenumero: 138697.

Hauska tapa oppia käsihygienian perusteet Katrin julkaisi Maailman käsienpesupäivän kynnyksellä toisen painoksen hygieniaoppikirjasta ja opettajan oppaasta, joiden tavoitteena on hel pottaa hyvän käsihygienian opettamista lapsille. Hyvä arjen käsihygienia on paras tapa ehkäistä tautien tarttumista, olipa kyse sitten sairaalasta, koulusta tai kodista. Tehokas käsihygienia vähen tää ripuli- ja hengitysinfektioihin, esimerkiksi kausi-influenssaan, sairastumista. Hygieniaoppikirja on hauska ja interaktiivi nen tapa opettaa lapsille hyvän käsihygienian perusteet 20 opettavaisen tehtävän ja harjoituk sen avulla. Opettajan opas on tarkoitettu opet tajien tueksi ja tarjoaa uusia tapoja kannustaa lapsia huolehtimaan käsihygieniastaan. Hygienia oppikirjan ja opettajan oppaan voi ladata ilmai seksi osoitteesta www.katrin.com. Opettajat voi vat myös tilata painettuja kirjoja Subjectaid.fi -palvelun kautta.

Lambin uudet talvikuosit ovat kaupoissa Lambi-wc- ja talouspaperit sekä lautasliinat pukeutuvat jälleen talvikuoseihin. Lumihiutaleet leijailevat wc-paperissa sinisenä ja talouspape rissa punavihreinä. Pakettien kääreissäkin Lambi on talvitunnelmissa ja seikkailee laskettelemassa tai lämmittelemässä kuuman kaakaon ääressä. Lautasliinoissa on lumihiutaleiden lisäksi monia muita upeita kuoseja. Värimaailma on jou luisen punaista, valkeaa ja sinistä ripauksella kul taa tai hopeaa. Löytyypä valikoimasta myös

musta-hopeinen lautasliina vaikkapa uuden vuoden juhlistamiseen. Hae omasi nopeasti, tuotteet ovat kaupoissa vain rajoitetun ajan!

Metsä Fibrelle laatupalkintoja

Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä ja laatupäällikkö Riitta Piilonen ottivat palkintotulvan tyytyväisinä vastaan.

Metsä Fibre on voittanut Suomen Laatupalkinto kilpailun 2012 (Excellence Finland) sekä Vuoden laatuinnovaatio -kilpailun suurten yritysten sarjassa. Lisäksi kilpailut järjestänyt Laatukeskus myönsi Metsä Fibrelle eurooppalaisen viiden täh den Recognised for Excellence -tunnustuksen. Metsä Fibre sai laatupalkinnon kaikkien aikojen korkeimmalla kokonaispistemäärällä. Palkinnot jakoi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma 8. marraskuuta Helsingissä. ”Tämä on merkittävä tunnustus pitkäjäntei selle toiminnan kehittämistyöllemme”, Metsä Fib ren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä iloitsi.

”Olemme käyttäneet EFQM-mallia toimin nan kehittämisessä jo vuosien ajan. Asiakasläh töisyys, prosessijohtamiseen perustuva toiminta mallimme ja henkilöstön osaaminen saavat näin kiitosta. Laatuinnovaatiokilpailun voitto kertoo innovatiivisuudestamme ja panostuksestamme jatkuvaan parantamiseen”, Hämälä sanoi. Laatupalkintokilpailun tuomariston mukaan Metsä Fibren asiakaslähtöisyys ja arvon tuotto asiakkaalle näkyvät läpi koko organisaation joh dosta tuotantohenkilöstöön asti. Toiminnan kehit tämistä johdetaan suunnitelmallisesti. Turvalli suusjohtamismalli on nostanut turvallisuuden keskeiseksi tavoitteeksi, vähentänyt työtapatur mia sekä vahvistanut henkilöstön myönteistä asennetta turvallisuutta kohtaan. Myös panostus ympäristöasioihin sai kiitosta. Metsä Fibre voitti Laatuinnovaatiokilpailun kehittämällään sellun laatua kuvaavalla Botnia FOX (Fibre Online Index) -indeksillä, joka yhdistää innovatiivisesti Metsä Fibren pitkäaikaisen asia kasosaamisen, sellunvalmistuksen teorian ja tilas tomatematiikan hyödyntämisen. Botnia FOXin reaaliaikaista laatutietoa voidaan hyödyntää läpi koko arvoketjun tehokkuuden parantamisessa. Laatukeskus järjestää vuosittain Suomen Laatupalkintokilpailun, jossa yritysten toimintaa ja tuloksia arvioidaan eurooppalaisen EFQM-laatu mallin mukaan. Vuoden Laatuinnovaatio -kilpailu on järjestetty vuodesta 2007.

Metsä Woodin kerrostalojärjestelmä nuorisokeskus Piispalaan Metsä Wood toimittaa kerrostalojärjestelmällä

rakennettavan toiminta- ja majoitusrakennuksen Kannonkoskelle Piispalan valtakunnalliseen nuori sokeskukseen. ”Valitsimme Metsä Woodin järjestelmän, koska yritys tarjosi Piispalalle parhaan teknisen ratkai sun ja erinomaisen kumppanuuden. Sijaitsemme keskisuomalaisen metsän keskellä, joten puura kentaminen oli meille luonnollinen valinta”, nuori sokeskuksen johtaja Kari Hietaharju sanoo. ”Nuorten kanssa toimivana organisaationa haluamme myös toimia ympäristövastuullisesti. Uuteen rakennukseen sijoittuu lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin toimintayksikkö, joten siinäkin mielessä puurakentaminen sopii mai niosti ratkaisuksi.” ”Metsä Wood Kerrostalojärjestelmä soveltuu hyvin myös kaksikerroksisiin liike- ja majoitusra kennuksiin, sillä ratkaisumme muuntojoustavuus takaa sekä majoitus- että kokoontumistilojen vapaan muunneltavuuden”, Metsä Woodin Raken tamisen tuotteiden johtaja Ari Tiukkanen kertoo.

Toimitus sisältää Kerto-pilaripalkkirungon, Kerto-Ripa-välipohjaelementit ja katto- sekä ulkoseinäelementit asennettuina. Rungon asen nus alkaa lokakuussa ja reilun kahden tuhan nen neliömetrin rakennus saadaan katetuksi kuu dessa viikossa. Metsä Woodin toimitus sisältää puurakenteiden 3D-mallinnuksen, mikä tehos taa suunnittelua ja helpottaa muutosten tekoa. Rakennuksen on määrä valmistua huhtikuussa 2013.

Metsä Woodin Kaskisten kuivikelinja vihittiin Metsä Woodin Kaskisten jalos tuslaitoksella on investoitu lähes 1,5 miljoonaa euroa uuteen täys automatisoituun kuivikelinjaan. Se toteutettiin saman toimittajan kanssa, joka on rakentanut vas taavantyyppiset tuotantolinjat Metsä Woodin tehtaille Isoon-Bri tanniaan ja Ranskaan. Linja vihit tiin käyttöön 6. marraskuuta. Uusi paalauslinja ottaa höy länlastusta talteen parhaiten kui vikkeeksi sopivat jakeet ja loput ohjataan energiantuotantoon. Investointi tukee Metsä Woodin tehokasta energian ja puuraakaaineen hyödyntämistä ja pienen tää päästö- ja jätemääriä enti sestään. Hunter-tuote on peräisin Eng lannista, jossa sitä on valmistettu Metsä Woodin Bostonin tehtaalla kymmenen vuoden ajan. Eng lannissa sitä on käytetty pitkään etenkin laukka- ja hevospoolotal leilla, joissa hevosen hyvinvoin tiin ja suorituskykyyn kiinnitetään erityisen tarkkaa huomiota. Koti maassa Huhter-kuiviketta saa Agrimarket-ketjun liikkeistä. ”Tuote sopii hevosenomista jalle, joka haluaa panostaa hevo sen terveyteen ja hyvinvointiin. Kaksinkertaisen pölynpoistome netelmän ansiosta kuivikkeen pölypitoisuus on vastaaviin tuot teisiin verrattuna pieni. Ilmatii viisti pakatussa kuivikkeessa itiöpitoisuus on lähes olema ton”, tuotepäällikkö Kaisu Rukko Metsä Woodin myynnistä kertoo. ”Pieni pölypitoisuus on tärkeää, sillä tallin ilmanlaatu vaikuttaa suoraan hevosen terveyteen.” Metsä Woodin Kaskisten teh taalla jalostetaan höyläämällä sahatavaraa kotimaahan ja vien tiin. Lisäksi se toimii jakelukes kuksena koko Suomen jakelu asiakkaille. Uusi kuivikelinja on luonnollinen lisä Kaskisten toi minnan kehittämiseen ja puu raaka-aineen tehokkaampaan hyödyntämiseen.

Puurakenteiden 3D-mallinnus tehostaa suunnittelua jahelpottaa muutosten tekoa. metsä groupin viesti

| 53

metsästä markkinoille Teksti

Tytti Hämäläinen Kuvat Metsä Wood ja Veisto

Veisto rakensi itselleen yli 900-neliöisen toimitalon, johon käytettiin reilut 300 kuutiometriä puuta. Toimitalon ulkovuori on 42 x 312-millimetristä Kuningaspaneelia, joka on valmistettu kuusesta. Puun sävyksi valittiin kuitenkin mänty, joka on Veistolle tärkeä puulaji.

Sen seitsemää lajia puuta Veistossa haluttiin, että uudessa toimitalossa heidän asiakkaansa tuotteet näkyvät kaikkialla. Kuningaspaneeli oli suunnittelun lähtökohta. Mäntyharjulainen Veisto Oy rakensi itsel

leen toimitalon, jossa puu on pääosassa – val mistaahan yritys HewSaw-merkkisiä sahata varan tuotantolinjoja, joita käytetään muun muassa monilla Metsä Woodin tuotantolai toksilla. ”Puuta puumiehille”, yrityksen toimitus johtaja Markku Rautio toteaa. Rakennuksessa onkin sen seitsemää lajia puuta: mäntyä, lehti kuusta, koivua, saarnea, tammea, kuusta. ”Ja kirsikkapuiset ovenkahvat, että saatiin se seitsemäskin puu”, Rautio naurahtaa. Kuusi tekee kuitenkin talon ulkoasun, sillä rakennuk sen ulkoverhoilu on Metsä Woodin kuusesta valmistettavaa Kuningaspaneelia. ”Kun aloimme suunnitella uutta raken nusta, Kuningaspaneeli oli lähtökohtana.” Kuningaspaneeli haluttiin, sillä se on näyttävä yli 30 senttiä leveänä pintana, jonka kestävyy teen voi luottaa. ”Paneeli on riittävän paksua, eikä se pääse vääntymään eikä halkeamaan.”

Nykymuodin mukaan Sekä mäntyharjulaiset että Veiston asiakkaat

54 |

metsä groupin viesti

ovat pitäneet rakennuksesta. ”Halusimmekin näyttää asiakkaillemme, mitä heidän tuotteis taan voi tehdä.” Veisto ja Metsä Wood ovat tehneet jo pit kään yhteistyötä, joten Hartolan tuotanto laitokselta oli mukava tilata Kuningaspanee lit. ”Ja onhan puurakentaminen nykymuodin mukaista: elinkaareltaan kestävää ja ulko muodoltaan kaunista. Ja energiatehokkuus on erinomainen.” Pääurakoitsija ihastui niin paljon Kuningas paneeliin, että hän valitsi sen uuden talonsa ulkoverhoiluksi.

Sahalinjoja ja aliurakointia Veisto Oy on Mäntyharjulla vuonna 1964 perustettu konserni, jonka päätuotteet ovat HewSaw-sahalinjat mutta yritys tekee myös sahauksen aliurakointia. Yrityksen tuotannosta yli 70 prosenttia menee vientiin, lähinnä Ruot siin, Venäjälle, Kanadaan ja USA:han. Veiston toimitusjohtaja Markku Raution isä perusti yrityksen yhdessä kolmen veljensä kanssa.

”Halusimme Kuningas paneelin ulkover houkseksi, sillä se on näyttävä ja sen kestä vyyteen voi luottaa”, toimitusjohtaja Markku Rautio kertoo.

Kuningaspaneeli koostuu höylätyistä, toisiinsa liimatuista syynsuuntaisista lamelleista, ja sillä saadaan jopa 12 metristä yhtämittaista kieroutumatonta seinäpintaa nopeasti ja kustannustehokkaasti. Se säilyttää ulkonäkönsä, muotonsa ja mittansa paremmin kuin perinteinen paneeli.

TAIPUMUS TUOTTAVUUTEEN.

John Deere’n uudet IT4-harvesterit on varustettu nykyisiin päästörajoituksiin vastaavilla Interim Tier 4 -moottoreilla, joiden hydraulinen kaksoispumppujärjestelmä tuo lisää tehoa ja tuottavuutta työskentelyyn. Kokonaisvaltaiset palvelupakettimme auttavat pitämään käyttökustannukset alhaisina ja tuottavuuden korkealla

tasolla. Toimintojen seurantaan kehitetty TimberMatic™-mittaus- ja ohjausjärjestelmä sekä TimberLink™-seurantajärjestelmä ovat ainutlaatuisia työkaluja puunkorjuuyrityksen liiketoiminnan vahvistamiseen. JDLink™ -etähallintajärjestelmä antaa hyödyllisiä tietoja koneen toiminnoista. Yhteistyö John Deere’n kanssa antaa eväät tuottoisaan tulevaisuuteen.

John Deere Forestry Oy – PL 472, Tampere – Puh. 020 584 166 – ForestryFinland@JohnDeere.com