Metsä Groupin Viesti 3-2012

M E T S Ä

G R O U P I N

V I E ST I omistajajäsen- ja sidosryhmälehti 3/2012

Jenni Povelainen muutti perheineen puukerrostaloon. s. 42

puumarkkinat

jäsenet

hyvin tehty

METSÄ board

Ostolistan kärjessä mäntytukki ja energiaranka. s. 14

Juha Salmi hyödyntää Pääomabonuksen. s. 16

Onnistunut harvennus sääksen pesimäalueella. s. 32

Investoinnit vahvistavat markkina-asemaa. s. 50

METSÄNI, OLET PIAN MINUN. UKKI LUPASI NIIN JA HALASI.

Sukupolvenvaihdos koskettaa tulevaisuudessa yhä useampia metsänomistajia. Oma metsäomaisuutesi hoitaja tietää, miten silloin menetellään. Tunnemme metsänomistajan tarinat kokemuksemme, historiamme ja osuuskuntamuotoisen toimintamme kautta todella läheltä. Siksi voimme palvella sinuakin yksilöllisesti. Liittymällä jäseneksi hyödyt meistä eniten. Tutustu Metsäliitto Osuuskunnan ainutlaatuisiin jäsenetuihin metsagroup.fi tai soita meille puh. 010 7770. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

pääkirjoitus M E T S Ä

Hyvät valmiudet toimia ­muuttuvilla markkinoilla

G R O U P I N

V I E ST I OmISTaJaJäSEn- Ja SIdOSryhmälEhTI 3/2012

K

Jenni Povelainen muutti perheineen puukerrostaloon. s. 42

puumarkkinat

jäsenet

hyvin tehty

metsä board

Ostolistan kärjessä mäntytukki ja energiaranka. s. 14

Juha Salmi hyödyntää Pääomabonuksen. s. 16

Onnistunut harvennus sääksen pesimäalueella. s. 32

Investoinnit vahvistavat markkina-asemaa. s. 50

1201428_Viesti_3_12_painoon.indd 1

31.8.2012 12.41

KANnessa: Jenni Povelainen muutti ensimmäisten joukossa asumaan Viikin puukerrostaloKORTTELIIN. Sivu 42

Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

63. vuosikerta.

Julkaisija Metsäliitto Osuuskunta www.metsagroup.fi Päätoimittaja REETA KAUKIAINEN reeta.kaukiainen@metsagroup.com Toimituspäällikkö Sirkku Vanhatalo sirkku.vanhatalo@metsagroup.com Toimitusneuvosto satu holm-jumppanen, Riikka Joukio, Juha Jumppanen, Jussi Linnaranta, Juha Mäntylä, markku paananen Toimitus Postiosoite PL 10, 02020 METSÄ Käyntiosoite RevontulenPUISTO 2, 02100 ESPOO Osoitteenmuutokset Jäsenten osoitteet: puhelin 01046 54234, 01046 54239 telefax 01046 54401 jasenpalvelut@metsagroup.com Muut osoitteet: lea hurri puhelin 050 598 8720 lea.hurri@metsagroup.com Ilmoitusmarkkinointi Riitta Antinmäki puhelin 0500 311 711

uluvan vuoden alkupuolisko sujui odotustemme mukaisesti. Konsernin liikevaihdon ja tuloksen kehitys heijastelee hyvin markkinoiden nykytilaa. Maailmantalouden epävakaus ja eurokriisi ovat uutisten kestoaiheita ja vaikuttavat niin meidän kuin asiakkaidemme liiketoimintaan.

Metsä Groupin tammi–kesäkuun tulos heikkeni edellisvuoden vastaavasta jaksosta lähinnä sellun alemman hintatason, huoltoseisokkien sekä kartongin alempien toimitusmäärien vuoksi. Suljettujen ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden pienemmät tappiot ja valuuttakurssimuutokset puolestaan paransivat tulostamme.

Nettovelkamme on pienentynyt ja omavaraisuusasteemme parantunut.

Keväällä toteutettu yritysjärjestely japanilaisen Itochu Corporationin kanssa vahvistaa asemaamme maailman sellumarkkinoilla sekä mahdollistaa merkittäviä synergiaetuja molemmille osapuolille.

Yhteistyömme alkoi jo 1970-luvulla, ja olemme aktiivisesti tutkimassa mahdollisuuksia laajentaa sitä uusille tuotealueille.

Euroopan unionin ja kansallisten viranomaisten päätökset ja sääntely, kuten

rikkidirektiivi tai jäteveron korotus, ovat saaneet palstatilaa kevään ja kesän aikana.

Ne vaikuttavat kielteisesti koko metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn. Haasteista huolimatta jatkamme strategiamme toteuttamista ja suuntaamme kehitysinvestointimme sellaisiin hankkeisiin, joiden uskomme kantavan hedelmää pitkällä aikavälillä.

Olemme investoineet Suomeen yli miljardi euroa viimeisen 10 vuoden aikana.

Viimeaikaisista hankkeista esimerkkeinä mainittakoon taivekartonkikapasiteetin kasvattaminen Simpeleen, Kyron ja Äänekosken tehtailla sekä syksyllä käynnistyvät Joutsenon sellutehtaan kuoren kaasutuslaitos ja Hämeenkyrön biovoimalaitos.

Lisäksi suunnittelemme uusiutuvien energialähteiden käytön ja tuotannon lisäämistä Kemin sellutehtaallamme. Bioenergiainvestointimme ovat oiva esimerkki siitä, miten kehitämme liiketoimintaamme suunnitelmallisesti, kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tekemiemme valintojen ja toimenpiteiden ansiosta meillä on erinomaiset valmiudet toimia alati muuttuvilla markkinoilla.

Hyvin hoidetut metsät, moderni tehdasverkostomme, tehokkaat tuotantoprosessimme, kestävän kehityksen kärjessä olevat tuotteemme ja osaava henkilöstömme ovat menestyksemme perusta.

Espoossa 3. syyskuuta 2012

Olemme investoineet Suomeen yli miljardi euroa kymmenen vuoden aikana.

Kari Jordan Pääjohtaja Metsä Group

Ulkoasu www.both.fi Kirjapaino PunaMusta Painos 127 000

PEFC/02-31-88

Paperi Galerie Fine Silk 90 g/m 2 Palaute Metsagroupinviesti@metsagroup.com

metsä groupin viesti

| 3

viesti 3/2012

Metsätalousinsinööriksi pian valmistuva Joonas Lindqvist kertoo, millaista oli olla kesätöissä Lappeenrannan hankintapiirin Simpeleen paikallistoimistolla.

Sivu 38

4 |

metsä groupin viesti

14 ”Toimelias syksy tulossa.”

18 Metsäverkko siirtyy uudelle aikakaudelle.

Juha Mäntylä metsäjohtaja Metsä Group

44 ”Venäjältä tuotava puu on täydennyspuuta.”

Markku Luhtasela Kansainvälisen puuNHANKINNAN johtaja Metsä Group

54

Kouluratsastaja Emilia Kaikkonen valitsi hevoselleen Metsä Woodin Hunter-kuivikkeen.

36

Metsuri Tapio Europaeus on vaihtanut metsätyövaatteet kalastajan varusteisiin.

vakiot

PÄÄKIRJOITUS

HYVIN TEHTY

JÄSENET

3 Kari Jordan

3 2 Saarisavottaa­

1 6 Juha Salmi

sääksen seurannassa

nappasi kiinni Pääomabonukseen

Pääjohtaja

Metsä Group

LYHYESTI 7 Henkilökuvassa

Petteri Isokääntä 8 uutisia

KOLUMNI

1 8 Metsäverkko

4 1 Kaija Pehu-Lehtonen

siirtyy syksyllä uuteen aikaan

Liiketoiminnan kehitysjohtaja Metsä Fibre

TULOS

METSÄSTÄ MARKKINOILLE

1 2 Metsä Groupin

5 4 Hunter

tulos toiselta neljännekseltä

on kuninkaallinen valinta

2 0 Metsänhoitopalvelujen

laatu varmistetaan yhä perusteellisemmin

3 4 Venäjältä

tuodaan täydennyspuuta 3 6 Cambridgen

käynyt metsuri 3 8 Kesätyöntekijöiden

kertomaa

LIIKETOIMINTAALUEET 4 2 kannessa:

metsänhoitopalveluista

Metsä on muuttunut kodeiksi Viikissä

2 2 Esittelyssä

4 6 Metsä Tissue

kokkolalainen maanviljelijä Mats Brandt

4 8 Metsä Fibre

2 1 Kysyimme jäseniltä

investoi käsihygieniaan

PUUMARKKINAKATSAUS

METSÄT

ottaa mäntyöljyn tarkasti talteen

2 4 Metsäenergiatyömaalla

5 0 Metsä Boardin

1 4 Juha Mäntylä

Hämeenkyrössä 2 8 Kokemuksia

investointiohjelma päätökseen

yläharvennuksesta

5 2 Lyhyitä

Metsäjohtaja Metsä Group

liiketoiminta-alueuutisia

metsä groupin viesti

| 5

t

.fi

us

s

me

sä

nyt ver k sa os

Tutu

tu

nlannoit

Jatkuvaa tuottoa (jälki)kasvulle Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta?

Tuottoa jopa 20 % Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankohdasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

Lannoitus on turvallista Yaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia.

Lannoittaminen on ilmastoteko Yaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Tutustu nyt verkossa: metsänlannoitus.fi

Yara on suomalaisen kasvun asiantuntija Yara valmistaa lannoitteet Suomessa suomalaisiin oloihin. Metsälannoitteissamme on tasapainoinen ravinnekoostumus, joka on hyvän kasvun ehdoton edellytys. Yara Suomen tuotteilla on puhtaus-, laatu- ja hiilijalanjälki-takuu.

Valitse Yara, maan parhaaksi. yara.fi • metsänlannoitus.fi

lyhyesti Teksti Outi

Kääriäinen Kuva Aki Roukala

Henkilö­k uvassa-palstall a tapa amme omista ja jäseniä ja toimihenkilöitä

Paljon vartija Jokaisen metsänomistajajäsenemme pitää voida luottaa siihen, että juuri hänen puukauppansa hoidetaan niin kuin on sovittu. Hankinta­ piirin alueella tontilleni kuuluvat puun korjuu­ ja vastaanotto sekä yhteydenpito yrittäjiin ja ­toimitusyksikköön yhteistyössä korjuun metsäasiantuntijoiden kanssa.

Mielenkiintoisinta työssäni on suunnittelu – se on metsätalousinsinöörin mieleen. Toivomuslistallani on ­korkealla tasaisesti käyvä puukauppa, millä varmistetaan pitkäjänteinen ­korjuun ja ­toimituksien suunnittelu.

Puun myyjän kannalta tärkeä asia on se, että pidämme puukaupan teon yhteydessä ­antamamme lupaukset. Sen eteen teemme ­piirillä kaikki työtä. Huolellisella suunnittelulla ja ohjauksella varmistamme sen, että yrittäjät­ ­korjaavat leimikoilta puut ajallaan ja korjuujälki on hyvää ja toisaalta, että sahat ja tehtaat ­saavat portilleen aikataulussaan omien laatuvaatimustensa mukaista puuraaka-ainetta.

Petteri Isokääntä, apulaispäällikkö, korjuu Oulun hankintapiiri

metsä groupin viesti

| 7

lyhyesti Teksti Armi

Purhonen Kuva Jukka Vaittinen /kuvaliiteri

Luontaista uudistamista suunnittelevien kannattaa ottaa siemensatoennusteet huomioon metsänsä sijaintiseudulla.

Kuusen siemenpulaan odotetaan helpotusta Kuusella on harvoin hyviä siemenvuosia. Tänä vuonna kuusen kukinta on kylmähköstä kesästä huolimatta onnistunut hyvin.

Metsäntutkimuslaitoksen mukaan

Suomen etelä- ja keskiosiin on odotettavissa helpotusta kuusen siemenvarastojen hupenemiseen, vaikka aivan huippusatoa ei olekaan odotettavissa. Pohjoisessa sen sijaan kesän kylmyys ja osin myös ruostesieni ovat heikentäneet siemensatoennustetta kuusen osalta.

Viime kevään kukinnoista kehittyvät kuusen siemenet varisevat maahan keväällä 2013. Männyllä vastaavaan aikaan karisevasta siemensadosta odotetaan 8 |

metsä groupin viesti

keskinkertaista, pohjoisessa jopa hieman heikompaa. Siemensatoennusteita käytetään paitsi metsänuudistamisen, myös metsäpuiden siemenhuollon ja tätä kautta käpyjen keruun suunnittelun tukena. ”Erityisesti luontaista uudistamista suunnittelevien kannattaa ottaa siemen­ satoennusteet huomioon metsän sijaintialueella”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Juho Rantala kannustaa. ”Ennusteen toteutumista omassa metsässä voi tarkastella havainnoimalla käpysatoa.”

Kuusen siemenpulan taustalta löytyy luonnollinen selitys: kuusella on hyviä siemenvuosia harvoin, keskimäärin 1–2 kertaa kymmenen vuoden ajanjaksolla. Hyvää siemenvuotta odotellessa on jouduttu osin turvautumaan tavallisesta talousmetsästä kerätyn metsikkösiemenen käyttöön silloinkin, kun on haluttu käyttää tarkemmin valikoitua, siemenviljelyksiltä peräisin olevaa siemenainesta.

Talousmetsistä kerätty siemen on käytännön kannalta tärkeä osa siemenhuoltoa.

Metsä Groupin metsille FSC-sertifikaatti Metsä Groupille on myönnetty FSC-metsä-

sertifioinnin ryhmäsertifikaatti, johon kuuluvat konserniyhtiöiden Suomessa omistamat metsät. Metsä Groupin saamaan FSC-ryhmäsertifikaattiin kuuluu nyt noin 35 000 hehtaaria metsää. Kyseiset metsät on jo aiemmin metsäsertifioitu PEFC:n mukaan. ”FSC-standardi on hyvin sovellettavissa suomalaiseen talousmetsään, eikä suuria eroja PEFC-sertifioinnin vaatimuksiin verrattuna ilmennyt”, ympäristöpäällikkö Jussi Ripatti toteaa.

Metsä Groupin emoyhtiön, Metsäliitto Osuuskunnan, sopimusasiakkaiden on jatkossa mahdollista liittyä FSC-ryhmäsertifikaattiin. Jo aiemmin osuuskunnan metsänhoitosopimus­ asiakkaiden on ollut mahdollista liittyä osuus­ kunnan PEFC-ryhmäsertifiointiin.

”Haluamme tarjota omistajajäsenillemme kokonaisvaltaista palvelua metsän- ja luonnon­ hoidossa, myös metsäsertifiointiin liittyvissä kysymyksissä”, metsäjohtaja Juha Mäntylä sanoo.

Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. PEFC ja FSC ovat maailman tunnetuimmat metsäsertifiointijärjestelmät. Metsä Group näkee molemmat järjestelmät yhtäläisenä takeena puun kestävästä alkuperästä. Maailman metsistä alle 10 prosenttia ja Metsä Groupin käyttämästä puusta yli 80 prosenttia on sertifioitu. ”Asiakkaillemme on tärkeää, että puu on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä”, kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio sanoo. ”Haluamme olla mukana kehittämässä kestävän metsätalouden standardeja ja tarjota asiakkaille mahdollisimman laajan valikoiman sertifioituja tuotteita.”

4 400

Kerroimme ykkösnumerossa, että Metsä Groupin metsänomistajatapahtumissa on vuosien varrella jaettu yli 30 000 linnunpönttöä. Viime huhti– toukokuun tapahtumissa koteja pikkulinnuille jaettiin noin 4 400 kappaletta. Ensi keväänä taas jatketaan!

Tue Lastenklinikoiden Kummien toimintaa Metsä Tissuen Katrin-brändi järjestää Oraksen ja Pfizerin kanssa hyväntekeväisyystempauksen 15. lokakuuta. Tuolloin joukko metsätissuelaisia jalkautuu lippaineen Helsingin keskustaan keräämään varoja sairaalahygienian parantamiseksi. ”Haluamme kiinnittää huomiota arjen käsihygieniaan. Tempaus on osa Maailman tervein kansa 2015 -hankkeen Pese Kädet -kampanjaa.

Hankkeen tavoite on tehdä suomalaista maailman tervein kansa. Keräyksestä on tarkoitus tehdä vuosittainen perinne”, aluemarkkinointipäällikkö Jussi Haapkylä Metsä Tissuesta kertoo. ”Haastamme myös Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenet mukaan tukemaan Kummien työtä”, Haapkylä esittää. Osallistua voi soittamalla kummien keräysnumeroon 0600 1 6000 (15,23 e + pvm) tai tekstiviestillä lähettämällä viestin KUMMIT numeroon 16155 (viestin hinta 10 e). Tietoa Kummien työstä saa osoitteesta www.kummit.fi.

SEMINAARIT

Kolme seminaaria jäljellä Keväällä alkaneessa Kestävä puuntuotanto ja metsänhoito -seminaarisarjassa on vielä kolme tilaisuutta jäljellä. Seminaariin on ilmoittauduttava etukäteen, joten varmista piiritoimistosta, onko tilaisuuteen vapaita paikkoja. Jäljellä olevat tilaisuudet:

19. syyskuuta Mustasaaren kulttuuritalo, Koulutie 1 Seminaari on ruotsinkielinen.

Ilmoittautuminen: puh. 010 462 3400 tai monica.sten@metsagroup.com 20. syyskuuta Turun konservatorion ­Sigyn-sali, Linnankatu 60 Ilmoittautuminen: puh. 0500 223 772 tai olli.rantanen@metsagroup.com 2. lokakuuta Joensuun Carelia-sali, ­Yliopistonkatu 4 Ilmoittautuminen: puh. 040 167 8735 tai petra.karppanen@metsagroup.com

OMISTAJAJÄSEN Suunnitteletko taimikonhoitoa tai ­ nnakkoraivausta ennen puunkorjuuta? e Oman metsäasiantuntijasi kautta saat ammattitaitoiset tekijät töihin metsääsi.

Jos ensi keväänä on tiedossa taimien istutusta, muista huolehtia maanmuokkauksesta, sekin hoituu kokeneiden yrittäjiemme toimesta. Taimet on syytä varata hyvissä ajoin talven kuluessa. Muistathan, että voit maksaa hoitotyöt ja taimet myös säännöllisen puukaupan bonuksilla.

Lehden toimituksessa odotellaan palautettasi tämän

lehden jutuista ja ulkoasusta sekä tietenkiin myös hyviä ehdotuksia seuraavien lehtien juttuaiheiksi.

Lähetä postia osoitteeseen: Metsä Groupin Viesti, ­toimitus, PL 10, 02020 METSÄ tai metsagroupinviesti@metsagroup.com.

Lähetä postisi lokakuun loppuun mennessä, niin pääset mukaan kolmen Metsä Tissuen tuotepaketin­ arvontaan. Muistathan lisätä viestiisi yhteystietosi puhelinnumeroineen mukaan.

Ilmoita meille sähköpostiosoitteesi Ilmoittamalla meille sähköpostiosoitteesi saat jatkossa uutiset ja tapahtumakutsut sähköpostiisi. Käy täyttämässä ­nettilomake osoitteessa www.metsagroup.fi/muistitikku, niin lähetämme sinulle kiitoksesi muistitikun­.

metsä groupin viesti

| 9

lyhyesti teksti Sirkku Vanhatalo kuva

Seppo Samuli

Laura Nieminen odottaa, että pääsee tapaamaan metsänomistajia loppuvuoden tapahtumissa.

Muutoksia Jäsenpalveluryhmässä Metsänhoitaja Laura Nieminen aloitti jäsenpalveluvastaavana elokuun alussa. ­ Hän tutustui ensi kerran Metsäliitto Osuuskuntaan 15-vuotiaana koululaisharjoittelijana.

TET-harjoittelussa sain nykyisestä työnantajastani mukavan kuvan. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen olin kuukauden kesätöissä Pääkaupunkiseudun palvelutoimistossa, ja tein keikkaluontoista avustamista samassa toimistossa vielä yliopisto-opintojeni alkuaikoina”, Nieminen kertoo. ”Harjoittelut vahvistivat päätöstäni lähteä opiskelemaan metsäalaa.”

”Jo silloin

10 |

metsä groupin viesti

Eniten Espoossa varttuneen­ Niemisen metsäopintojen valintaan vaikutti kuitenkin perhetausta. ”Isä ja setä ovat metsänhoitajia, vanhemmillani on metsää samoin kuin isovanhemmillani. Kahdeksankymppinen vaarini touhuaa edelleen metsässä aina kun mahdollista.” ”Minusta on mukavaa, että saan olla työssäni tekemisissä metsänomistajien kanssa ja

erilaisissa tapahtumissa pääsen myös tapaamaan heitä. Moni asia uudessa työssäni vaatii­ vielä perehtymistä, mutta perusasiat alkavat olla jo hallussa”, Nieminen sanoo elokuun lopulla. ”Tällä hetkellä mieluisin­ harrastukseni on puutöiden teko aikuisopiston kurssilla.

Viime vuonna tein kaksi säilytyslaatikkoa, joissa kummas­ sakin käytin seitsemää eri

puulajia. Niiden tunnistamista olenkin sitten arvuutellut ystävilläni”, Nieminen nauraa.

Jäsenpalveluryhmää vetää Arja Pallari, ja ­ryhmän ­toinen jäsenpalveluvastaava on Anna ­Julkunen. Ryhmän tavoittaa numeroista: 01046 542 34 01046 542 35 01046 542 39

Oulun seudun metsäpäivä oli menestys Aiemmin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella järjestetty loppukesän metsäpäivä pidettiin tänä vuonna Oulussa 25. elokuuta.

Oulun, Kemin, Kuopion ja Viitasaaren piirien yhteisponnistuksena järjestetty tapahtuma houkutti paikalle noin 2 500 kävijää. Asiantuntijaluennot käsittelivät muun muassa metsätalouden kannattavuutta, metsänhoidon uusia menetelmiä ja metsätilan sukupolvenvaihdosta.

Professori Matti Kärkkäisen luento metsäsijoittamisesta veti auditorion ääriään myöten täyteen. Myös ulkolavan edustalla tungeksittiin, kun Juha Kurvinen esitteli taitojaan moottorisahajonglöörauksessa. Työnäytökset järjestettiin noin kilometrin mittaisen polun varrella.

Ulkoteltassa Metsä Groupin liiketoimintaalueet esittelivät toimintaansa yleisölle, jonka

Päätoimittajalta

Tulevaisuuden unelmatyö

Jäsenpalvelujen metsäasiantuntija Markku Paananen Viitasaaren piiriltä vastaili metsänomistajien kysymyksiin.

joukossa oli paljon myös isovanhempia lastenlapsineen. Tapahtuman pääjärjestäjiä olivat Metsä Groupin lisäksi LähiTapiola ja Sampo Pankki.

Seuraavat puukauppa- ja metsäpalveluiden metsäasiantuntijat

ovat aloittaneet työnsä kesän ja alkusyksyn aikana: Matti Keronen Maaninka 040 182 7279 Hannu Koponen Tervo 050 598 7254

Vesa Lautamatti Mäntyharjun itäosa ja Suomenniemi 0500 166 183

Heikki Rinne Vuoden puunkäytön edistäjä Viikin aluerakentamisprojektin projektinjohtaja­ Heikki Rinne on valittu Vuoden puunkäytön edistäjäksi. Tunnustuksen jakoivat Metsä Group, LähiTapiola ja Nordea Suomi Oulun seudun ­metsäpäivässä lauantaina 25. elokuuta.

Rinne on vaikuttanut merkittävästi Suomen suurimman puukerrostalohankkeen toteutumiseen Viikissä. Helsingin kaupungin Kehittyvä Kerrostalo -ohjelmaan kuuluvan hankkeen kautta Rinne on ollut vauhdittamassa puurakentamista ja edistänyt monipuolista kerrostalorakentamista Helsingissä ja koko Suomessa, tuomaristo perustelee valintaansa.

Viikin puukerrostalohanke on tärkeä virstanpylväs ekologisesti kestävän rakentamisen ja puulle suotuisamman kerrostalorakentamisen puolesta. Metsä Wood Kerrostalojärjestelmään perustuva 103 asunnon puukerrostalokortteli ­valmistui kesällä.

Lehtola Mikko Toholampi ja Sievi 050 436 1325

Mervi Seppänen Viitasaaren länsiosa 040 670 3926

Leppänen Samuli Pudasjärvi ja Yli-Ii 040 514 7515

”Helsinki haluaa monipuolistaa kerrostalo­ rakentamista ja lisätä rakennusalan kilpailua, jotta asukkaat hyötyisivät ja asumisen hintaa saataisiin pudotettua”, Rinne kommentoi.

Vuoden puunkäytön edistäjä -tunnustus ­nostaa esiin uusia suomalaista puuta hyödyntäviä tuotteita, palveluita, ratkaisuja tai hankkeita. ­Tunnustus jaettiin nyt kolmatta kertaa.

Heikki Rinteen palkitsivat aluejohtaja Heino Vanhala LähiTapiolasta (vas.), johtaja Ari Tiukkanen Metsä Woodista ja viestintäpäällikkö Satu HolmJumppanen Metsä Groupista.

Tuleva työpaikka on ajankohtainen asia monelle viime keväänä valmistuneelle ja syksyllä opintonsa aloittaneelle nuorelle. Mikä minusta oikeasti tulee isona ja millaisessa firmassa haluan olla töissä? Miten valita itselle sopiva ala?

Vuosittain tehdään useita erilaisia työnantajakuva- ja mainetutkimuksia, jotka kertovat oman tarinansa siitä, millaisia yhtiöitä arvostetaan ja millainen ihanteellinen työpaikka on. Kiinnostavat tehtävät, joustavuus, valinnanvapaus, hyvät tuotteet ja palvelut, tasa-arvoisuus ja innovatiivisuus nousevat usein esille hyvän työpaikan määreinä. Muita etenkin nuorille tärkeitä tekijöitä ovat ympäristöarvot ja halu tehdä jotain merkityksellistä.

Uskon, että metsäteollisuus voi tarjota tätä kaikkea. Ala on muuttunut vuosituhannen vaihteesta lähtien valtavasti, mutta mielikuva taantuvasta teollisuuden alasta on edelleen vahva, ja profiilin nosto on tarpeen. Metsä Groupissa tämä työ on jo hyvässä vauhdissa. Uuden yhtenäisen­ identiteetin myötä meidän on helpompi viestiä­ konsernin liiketoiminnasta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista eri sidosryhmille – omistajajäsenille, työntekijöille ja asiakkaille sekä opintojaan ja työuriaan aloittaville nuorille.

Metsä Group työllisti kuluneena kesänä noin 1 000 kesätyöntekijää, joista Suomessa 700.

Moni heistä sai pestin kautta opiskelujen vaatiman harjoittelupaikan, osa otti tuntumaa työntekoon ensimmäistä kertaa. Kesätyö on oiva paikka testata oppilaitoksissa hankittuja taitoja käytännössä sekä tutustua alaan ja yhtiöissä oleviin erilaisiin tehtäviin – ja toivottavasti huomata, että metsä tarjoaa monipuolisia ja mielenkiintoisia tehtäviä useiden eri alojen taitajille.

Maailmantalouden myllerryksestä ja euro­ kriisistä huolimatta nuorisolla on uskoa tulevaisuuteen. Suomen Lukiolaisten Liiton viime vuoden lopulla julkaiseman tutkimuksen mukaan lukiolaiset suhtautuvat varsin optimistisesti omiin tulevaisuuden näkymiinsä ja uskovat, että hyvä koulutus ja kyvyt sekä oikea asenne määrittävät eniten työelämässä menestymistä.

Olen samaa mieltä. Ja se tulevaisuuden unelmatyö voi hyvinkin löytyä ­Metsästä.

Reeta Kaukiainen Metsä Groupin viestintäjohtaja

metsä groupin viesti

| 11

konsernin tulos

Huhti–kesäkuun tulos oli odotusten mukainen Edelliseen neljännekseen verrattuna Metsä Groupin ­liike­tulos ilman kertaluonteisia eriä parani liikevaihdon ­hienoisesta laskusta huolimatta. ”Kartongin tilauskannat ovat

nyt normaalilla tasolla, ja sellun myyntimäärä on noussut edellisvuodesta erityisesti Kiinan sellutoimitusten ansiosta”, pääjohtaja Kari Jordan luonnehtii liiketoiminnan kehitystä.

Merkittävimmät liiketuloksen parannukset edelliseen neljännekseen verrattuna tekivät Metsä Board, 14 miljoonaa euroa, ja Metsä Wood, 8 miljoonaa euroa.

Toisaalta Metsä Fibren liiketulos laski 8 miljoonaa euroa ja Metsä Tissuen 3 miljoonaa euroa.

Jordanin mukaan katsauskauden ­merkittävin tapahtuma oli Metsä Fibren omistusta koskeva yritysjärjestely Itochu Corporationin kanssa. Kauppa vahvistaa Metsä Groupin asemaa maailman

Puunhankinta Liikevaihto 1–6/2012 milj. euroa 789 (1–6/2011: 770) Liiketulos milj. euroa

11 (14)

Liiketulos 4–6/2012 5 (1–3/2012: 6) milj. euroa Suomessa Metsä Group osti ­ ktiivisesti kaikkia puutavaralajeja­ a sekä pysty- että hankintakaupalla­. ­Baltiassa ja Venäjällä tukkien ­tarjonta oli koko katsauskauden­ kysyntää alhaisempi. Sahojen­ tukkihuolto­tilanne oli pääosin hyvä. Kuitupuusta­oli ylitarjontaa­, mikä laski hintoja selvästi.

Ruotsissa tukkipuun kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa, mutta havukuitupuusta oli ylitarjontaa.

12 |

metsä groupin viesti

sellumarkkinoilla sekä mahdollistaa ­merkittäviä synergiaetuja yhteistyön tiivistyessä. ”Maailmantalouden epävakaus ja eurokriisin jatkuminen vaikuttavat niin meidän kuin asiakkaidemme liiketoimintaan.

Lisäksi esimerkiksi rikkidirektiivillä tai jäteveron korotuksella on merkittävä vaikutus metsäteollisuuden toimintaedellytyksiin. Näiden haasteiden keskellä jatkamme strategiamme määrätietoista toteuttamista valitsemillamme tuote­a lueilla”, ­Jordan sanoo.

Metsä Groupin liiketuloksen ilman ­kertaluonteisia eriä arvioidaan vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä olevan suunnilleen samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä.

Energiapuun osalta ylitarjontaa oli koko Itämeren alueella­.

Puun toimitukset konsernin­ tuotantolaitoksille sujuivat ­suunnitellusti, tammi–kesäkuussa puuta toimitettiin yhteensä 16 miljoonaa kuutiometriä (15,5).

Metsänhoitopalveluiden kehittämiseen panostettiin voimakkaasti­, ja Metsäliitto Osuuskunnan jäsenille­jaettiin tietoa koko maan kattavalla Kestävä puuntuotanto ja metsänhoito -seminaarikiertueella.

Katsauskauden jälkeen Metsäliitto Osuuskunta myi omistuksensa saksalaisessa Thosca Holz GmbH:ssa.

Kotimaassa kesällä korjattavien leimikoiden kysyntä jatkuu hyvänä erityisesti tukkivaltaisten uudistus­ hakkuiden sekä harvennusleimi­ koiden osalta. Paras kysyntä on mäntytukilla, mäntyvaltaisilla ­harvennuksilla sekä energiaranka­ kohteilla.

Metsä Groupin tulos

Tulos vuoden 2012 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta • Liikevaihto 2 531 milj. euroa (1–6/2011: 2 806 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 114 milj. euroa (249). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät 105 milj. euroa (185).

• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä 71 milj. euroa (181). Tulos ennen veroja sisältäen kertaluonteiset erät oli 61 milj. euroa (113).

Tulos vuoden 2012 toiselta neljännekseltä • Liikevaihto 1 247 milj. euroa (4–6/2011: 1 403 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 62 milj. euroa (119). Liiketulos sisältäen kertaluonteiset erät 61 milj. euroa (51).

• Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä 53 milj. euroa (95). Tulos ennen veroja sisältäen kertaluonteiset erät 51 milj. euroa (24).

Puutuoteteollisuus Liikevaihto 1–6/2012 milj. euroa 471 (1–6/2011: 502) Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 16 (13) milj. euroa Liiketulos 4–6/2012 12 (1–3/2012: 4) milj. euroa Toisella neljänneksellä kysyntä piristyi rakentamisen markkinoilla rakennustyömaiden vilkastuttua. Vanerituotteiden kannattavuus heikkeni myynnin supistuessa.

Sahatavarassa kevätkauden sesonkihuippu paransi sahauksen kannattavuutta. Jatkojalosteiden kysyntä pysyi Euroopassa vaimeana.

Teollisten asiakkaiden tarpeisiin lanseerattiin uusia

havu­vanerituotteita ja Metsä Wood Kerrostalojärjestelmään perustuva Suomen suurin puukerrostalokortteli valmistui Helsingissä.

Metsä Wood päätti uudistaa­ Vilppulan sahan vuonna 2013 noin 30 miljoonalla eurolla. Sahalle rakennettaan uusi sahalinja ja tuorekäsittelylaitos sekä uusitaan sahan muita osia.

Puutuoteteollisuuden kolmannen neljänneksen liiketoimintaan vaikuttavat negatiivisesti kysynnän kausivaihtelu, kesän tuotantoseisokit ja korkea raaka-aineen hinta suhteessa lopputuotteen hintaan.

Fibren omistusosuuden myynnistä Itochu Corporationille ja 59 miljoonan euron myyntivoitto liittyen Pohjolan Voiman omistusosuuden myyntiin Metsä Fibrelle.

Kartongin tilauskannat ja käyntiasteet ovat normaalilla tasolla, ja toimitusmäärien arvioidaan kolmannella neljänneksellä paranevan toiseen neljännekseen verrattuna.

Päällystämättömän hienopaperin ja sellun toimitusmäärien ei odoteta merkittävästi muuttuvan kolmannella vuosineljänneksellä. ­Päällystetyn paperin toimitusmäärän arvioidaan sen sijaan paranevan­.

Viikin puukerrostalot ovat saaneet ensimmäiset asukkaansa.

Lue lisää sivulta 42 alkaen.

Pehmo- ja ruoanlaittopaperit Liikevaihto 1–6/2012 milj. euroa 479 (1–6/2011: 478) Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 16 (10) milj. euroa Liiketulos 4–6/2012 7 (1–3/2012: 10) milj. euroa

Sellu Liikevaihto 1–6/2012 milj. euroa 626 (1–6/2011: 678) Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 77 (185) milj. euroa Liiketulos 4–6/2012 35 (1–3/2012: 43) milj. euroa Liikevaihdon ja liiketuloksen heikkeneminen johtui pääasias­sa sellun hintojen laskusta. Tuloksen heikkenemiseen vaikutti lisäksi kahden vuosihuoltoseisokin ajoittuminen toiselle neljännekselle.

Joutsenon sellutehtaan kuoren kaasutuslaitoksen rakentaminen etenee aikataulussaan. Metsä Fibre päätti investoida 15 miljoonaa euroa Joutsenon tehtaan

sellunvalmistusprosessin kehittämiseen. Myös mahdollisuutta rakentaa puuraaka-aineesta biokaasua tuottava biojalostamo Gasumin ja Helsingin Energian kanssa Joutsenoon selvitetään.

Kemin sellutehtaalla käynnistettiin esiselvitys uusiutuvien energianlähteiden käytön ja tuotannon lisäämiseksi. Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Sellutehtaiden käyntiasteiden odotetaan pysyvän kolmannella vuosineljänneksellä hyvällä tasolla.

Metsä Groupin tulos vuoden 2012 toiselta vuosineljännekseltä on julkaistu ­kokonaisuudessaan osoitteessa www.metsagroup.fi

Kartonki ja paperit Liikevaihto 1–6/2012 milj. euroa 1 067 (1–6/2011: 1 345) Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 24 (75) milj. euroa Liiketulos 4–6/2012 19 (1–3/2012: 5) milj. euroa Liiketulos parani toisella neljänneksellä lähinnä suljettujen ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden pienentymisen ansiosta, mutta myös kartongin ja sellun toimitusmäärät nousivat hieman. Äänekosken laaja tuotantoseisokki heikensi tulosta.

Suurimmat kertaluonteiset erät olivat tammi–kesäkuussa 85 miljoonan euron myyntivoitto Metsä

Omien tuotemerkkien myynti kasvoi 3 prosenttia. Toisen neljänneksen aikana raaka-ainekustannukset nousivat ja valuuttakurssien kehitys oli epäsuotuisaa.

Puolan Krapkowicen tehtaan investointiohjelma etenee hyvin. Ensimmäinen uusista paperikoneista otetaan käyttöön kolmannen vuosineljänneksen aikana ja toinen ensi vuonna. Myös ONE+-projekti saatiin päätökseen, kun Itä-Euroopan yksiköt Puolassa ja Slovakiassa ottivat käyttöönsä yhtiön yhteisen­ toiminnanohjausjärjestelmän ja yhtenäiset liiketoimintaprosessit.

Metsä Tissue on allekirjoittanut esisopimuksen uuden jalostusja logistiikkayksikön vuokrauksesta Venäjällä Vorsinossa. Uudet toimitilat otetaan käyttöön kolmannen vuosineljänneksen aikana.

Pehmo- ja ruoanlaittopapereiden kysynnän arvioidaan jatkuvan vakaana. Metsä Tissuen strategiset kehitysohjelmat ja niistä saatavat hyödyt luovat entistä paremman pohjan kannattavalle kasvulle. metsä groupin viesti

| 13

puumarkkinakatsaus

Puun kysyntä syyskuun alussa

Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu

juha mäntylä Metsäjohtaja Metsä Group

Kuusikuitu Koivukuitu Metsäenergia

Länsi-suomi

Itä-suomi

Pohjois-suomi

+ + + + + + + + + + + + + + + + +

+ + + + + + + + + + + + + + + + +

+ + + + + – + + – + + + + + +

Toimelias syksy tulossa Metsä Groupin teollisuuden puuntarve on ajankohtaan nähden normaali. Toimimme puumarkkinoilla tuttuun aktiiviseen tapaamme, jolla olemme tänäkin vuonna säilyttäneet vahvan markkinaosuutemme.

A

lkuvuoden puukauppa sujui Suomessa hyvin ja kohtuullisen tasaisestikin – niin myös oma puunhankintamme. Jatkamme samaan tahtiin, ja ostamme erityisesti kesäkorjuukelpoisia mäntytukki- ja harvennusleimikoita. Myös energiapuuta ostetaan aktiivisesti talven 2013–14 toimituksia varten.

Onneksi pienpuun energiatuesta löytyi kotimaassa yhteisymmärrys. Toivoa sopii, että Suomi saa EU:lta pian hyväksynnän esitykselle, jotta tuet saadaan vietyä ripeästi käytäntöön. Sen jälkeen energiarankaa päästään ostamaan varmemmilla ehdoilla kuin tällä hetkellä.

Seuraamme herkällä korvalla Euroopan taloudellisen tilanteen kehitystä ja sen vaikutuksia erityisesti puutuoteteollisuuteen.

Jos konsernin laitoksilla joudutaan muuttamaan tuotantomääriä, meidän on reagoitava nopeasti. Jo nyt markkinatilanne on vaikuttanut tukin hinnoitteluun.

Metsänhoidossa alkuvuosi on ollut erittäin vireä. Hoitopalveluita on myyty ja toteutettu yhä kasvavia määriä. Nyt kun taimet on saatu maahan, omistajajäsenten on hyvä kiinnittää huomiota taimikonhoitoon ja maanmuokkaukseen – ja muistaa, että nekin palvelut meiltä löytyvät.

Koko maan kattavasta Kestävä puuntuotanto ja metsänhoito -seminaarisarjastamme 14 |

metsä groupin viesti

on jäljellä vielä muutama tilaisuus. Yksi keskustelluimmista teemoista on ollut uusi metsälaki, joka antaa nykyistä selkeästi suuremmat vapaudet metsienkäsittelyyn – mikä onkin pelkästään hyvä asia.

Olemme valmiita tuleviin muutoksiin, ja kun niistä saadaan yksityiskohtaisempaa tietoa, koulutamme sekä toimihenkilöt että yrittäjät, jotta he voivat tukea jäseniä vaihtoehtojen valinnassa.

Pääomabonus kannattaa pitää mielessä syksyn puukauppojen yhteydessä.

Olemme juuri saaneet FSC-ryhmäsertifikaatin 35 000 hehtaarille Metsä Groupin omistamaa metsää. Tarjoamme sopimusasiakkaillemme tilaisuuden liittyä siihen mukaan samaan tapaan kuin metsänhoitosopimusasiakkailla on mahdollisuus liittyä PEFC-ryhmäsertifikaattiimme. Tämä on yksi osa laajaa palvelutarjontaamme,

josta kullekin jäsenelle voidaan koota sopivin kokonaisuus.

Venäjän liittyminen Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi laskee maasta tuotavan raakapuun tullimaksuja – eniten ne laskevat koivutukilla. Venäjän tuontipuu pysyy jatkossakin tasapainottavana tekijänä Metsä Groupin puunhankinnassa.

Tuomme pääasiassa haketta ja lehtikuitupuuta, jota emme saa kotimaasta riittävästi.

Baltiassa havukuidun lievä ylitarjonta näyttää jatkuvan, kun taas koivukuidun saatavuus on kiristymässä. Ruotsin puumarkkina sen sijaan on tasapainossa.

Myimme heinäkuussa osuutemme puunhankintayhtiö Thosca Holzista, koska Metsä Group on luopunut Saksassa ja Itävallassa puuta käyttäneestä teollisuudesta. Seuraamme kuitenkin tiiviisti Saksan markkinoita, jotka vaikuttavat osaltaan Itämeren alueen tilanteeseen.

Metsäliitto Osuuskunnan osuuspääomat ovat ennätyskorkealla tasolla – jäsenet ovat panneet merkille tarjolla­ ­olevat laajat sijoitusmahdollisuudet.

Tänä vuonna pääsee puukauppatuloja­ A-lisäosuuksiin sijoittamalla kiinni Pääoma­bonukseen, joka on herättänyt kiinnostusta jäsenistön keskuudessa.

Se kannattaakin pitää mielessä syksyn puukauppojen ­yhteydessä.

jäsenet Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva

Juha Sinisalo

Kiinni Pääomabonukseen Eurajokelainen Juha Salmi on sijoittanut lähes vuosittain tekemiensä hakkuiden puukaupparahoja Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin. Tämän vuoden sijoituksilla hän on hankkinut itselleen mahdollisuuden päästä hyödyntämään uutta Pääomabonusta.

J

uha Salmesta tuli metsänomistaja vuonna 1996. ”Jo isäni oli Metsäliiton jäsen, ja myös hän teki aikoinaan sijoituksia osuuskuntaansa.

Minä sijoitin heti ensimmäisen puukauppani rahoja A-lisäosuuksiin. Niihin on ohjattu aina kertyneet osuuskorotkin.”

Vuodesta 1985 lähtien Salmi on ollut metsähallituksen metsuri, joten hänellä on tietämystä ja näkemystä hoitaa metsiään hyvin. Hän on halunnut varmistaa sen, että metsistä on saanut tuloa melkein joka vuosi. Metsää tilalla on noin 80 hehtaaria, ja pelloilla viljellään nyt ensimmäistä kertaa kuminaa sokerijuurikkaan sijasta.

Lahon uhkaamat metsät uudistetaan

”Olen myynyt pääasiassa hankintapuuta, vain uudistushakkuut on tehty koneilla.

Hoitotyöt tehdään ajallaan. Näillä seuduilla maannousema aiheuttaa kuusikoissa ongelmia, ja siksi ne kannattaa uudistaa ajoissa. Tämä vitsaus on muuten asia, jonka tutkimukseen pitäisi satsata.” ”Vaikka lahoriskin olemassaolo tiedetään, lahonneen puun määrä leimikolla yllättää usein metsänomistajan”, metsäasiantuntija Jarmo Peltola sanoo. ”Metsän

”Mieluummin sijoitan puukauppatulot ­kasvamaan A-lisäosuuksiin kuin odottelen ’liian kauan’ kuusikon järeytymistä.”

16 |

metsä groupin viesti

uudistamisen lykkääminen voikin koitua kalliiksi.” ”Mieluummin minä laitan rahat tuottamaan Metsäliitto Osuuskunnan A-lisäosuuksiin kuin otan taloudellisen riskin hakkuita siirtämällä”, Salmi sanoo. ”Ennen vanhaan monilla maatiloilla hakkuille lähdettiin, kun tarvittiin rahaa koneisiin tai muihin tilan investointeihin.

Nyt on yhä enemmän heitä, joiden toimeentuloon metsärahoilla ei ole yhtä isoa merkitystä. Metsiä ei kuitenkaan saisi sen takia jättää hoitamatta”, Peltola huolehtii.

Hankintapuu on aina ostettu

Salmi on tyytyväinen siihen, että hänen hankintapuunsa on aina ostettu oman osuuskunnan käyttöön. ”Se on arvokas asia omistajajäsenen kannalta.” Hän kuitenkin toivoo, että voisi luottaa ilman tarjouskilpailua siihen, että saa puustaan parhaan hinnan.

Sama toive Peltolalle esitetään aika ajoin. Hän painottaa sitä, että vaikka Metsä Group ei ehkä aina lupaakaan korkeinta hintaa, omistajajäsenen olisi hyvä hahmottaa asiaa kauaskantoisemmin. ”Myös osuuskunta joutuu toimimaan markkinatilanteen pohjalta, niin mukavaa kun olisikin aina maksaa sen verran­, että jäsen on tyytyväinen. Mutta bonus­ järjestelmämme kautta säännöllinen puunmyyjä palkitaan kauppojen keskittämisestä meille. Lisäksi tarjolla on paljon muita palveluita, jotka nekin jäsen saa ­helposti tutun yhteyshenkilönsä kautta. Ja nämä sijoitusmahdollisuutemmehan ovat mitä mainioimmat”, Peltola perustelee. ”Kyllä on harmittanut”

Salmi on kokeillut muunkinlaista sijoittamista. ”Viime vuosikymmenen loppupuolella maailmanlaajuinen finanssikriisi

sai puskaradion pelottelemaan M ­ etsäliitto Osuuskunnankin kohtalolla. Jopa konkurssista vihjailtiin tietäväisinä. Niinpä minäkin menin kotiuttamaan sijoituksiani ja ryhdyin rahastosijoittajaksi. Ja huonostihan siinä kävi”, hän harmittelee. ”Sittemmin olen palannut A-lisäosuussijoittajaksi, ja ostin toissa vuonna myös C-lisäosuuksia, joiden takia Metsä ­Boardin kehitystä on kiinnostavaa seurata.

Uusi Pääomabonus sopii minulle hyvin siksi, että olen valmis pitkäaikaiseen sijoittamiseen. Niinpä viimeisimmän kaupan kaikki rahat pantiinkin A:han.”

Kahden seuraavan kalenterivuoden eli niin sanotun käyttöjakson aikana Salmella on mahdollisuus sijoittaa­sama summa puukauppatulojaan uusiin A-lisäosuuksiin niin, että M ­ etsäliitto Osuuskunta maksaa­ niistä 15 prosenttia. Kun hän säilyttää sijoituksensa vielä seuraavat kaksi kalenterivuotta käyttöjakson jälkeen, hän voi nostaa koko potin korkoineen, joita maksetaan normaaliin tapaan joka ­v uodelle. ”Ensi talvelle onkin jo yksi harvennus valmiiksi katsottuna”, Salmi mainitsee.

Pitkäjänteistä sijoittamista

”Pitkäaikainen sijoittaminen kiinnostaa minua yhä enemmän siksikin, että perheen kolmesta lapsesta kaksi on jo maailmalla ja sukupolvenvaihdoksesta aiheutuneet kustannukset on maksettu”, Salmi kertoo. ”Vaikka Eurooppa on nyt melkoisessa turbulenssissa, haluan tällä kertaa pitää rahani turvassa.” ”Moni muu omistajajäsen on päätynyt samoihin aatoksiin, sillä Metsäliitto Osuuskunnan osuuspääomat ovat ennätyskor­kealla tasolla. Ja ovathan koko konserninkin tulosluvut olleet viime aikoina kohtalaisen mukavaa luettavaa”, Peltola painottaa.

Juha Salmen (oik.) metsissä työt tehdään silloin, kun metsä niitä vaatii. Hän esittelee metsäasiantuntija Jarmo Peltolalle 14-vuotiasta koivikkoa, joka istutettiin lahoamisvaarassa olleen kuusikon uudistusleimikolle.

Esimerkkilaskelma Pääomabonuksen hyödyntämisestä Tämä teoreettinen laskelma on tehty

oletuksella, että A-lisäosuuksien korkotaso on sama kuin se on ollut viimeiset kolme vuotta eli 5,0 prosenttia. Laskelmassa sijoitusten arvopäiväksi on oletettu 1. tammikuuta.

Esimerkissämme omistajajäsen sijoittaa tänä vuonna A-lisäosuuksiin 12 000 euroa.

Ensi vuonna hän sijoittaa Pääoma­bonuksen kautta puukauppatulojaan saman summan­ niin, että hän maksaa itse 10 200 euroa ja Metsäliitto Osuuskunta 1 800 euroa eli 15 prosenttia.

Sijoitukset on mahdollista irtisanoa ilman Pääomabonuksella saadun hyödyn (Metsäliitto Osuuskunnan maksama 15 prosentin osuus) menettämistä vuonna 2017,

15 %

minkä jälkeen rahat palautetaan jäsenen tilille vuonna 2018. Sijoitukset kasvavat korkoa palautukseen saakka. euroa

Sijoitus puukaupasta 12 000 vuonna 2012 600 Vuoden 2012 osuuskorko Sijoitus puukaupasta vuonna 2013 10 200 1 800 Osuuskunta maksaa (15 %) 1 200 Vuoden 2013 osuuskorko 4 800 Osuuskorot vuosilta 2014–2017 Osuuskorot yhteensä 6 600 vuosilta 2012–2017 24 000 A-lisäosuudet yhteensä

85 % Hyödynnä Pääomabonus ja hanki A-lisäosuuksia 15 prosentin alennuksella, maksat vain 85 prosenttia nimellishinnasta.

Lisätietoja osoitteesta www.metsagroup.fi

metsä groupin viesti

| 17

jäsenet Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat

Seppo Samuli

Metsäverkosta tulee helppo­käyttöisempi, nykyaikaisempi ja visuaalisempi. Jatkossa palvelun käyttäjä voi esimerkiksi nähdä, miten erilaiset toimenpidevaihtoehdot vaikuttavat hänen oman metsätaloutensa kannattavuuteen.

Metsäverkko siirtyy uudelle aikakaudelle Omistajajäsenille räätälöityä sähköistä Metsäverkko-­palvelua uudistetaan syksyn kuluessa.

Ensimmäisenä uudistetaan palvelun metsäsuunnitelmaosio, ja siihen ­tuodaan mielenkiintoisia omaisuudenhoidon tarkastelumahdollisuuksia.

M

etsäverkko on ollut käytössä toistakymmentä vuotta. Sen perustyökalu on sähköinen metsäsuunnitelma, jonka sisältämät hoito- ja hakkuu­suositukset selviävät muutamalla hiiren klikkauksella ja jonka avulla saa erilaisia summatietoja kuvioista – esimerkiksi hakkuista kertyvistä puumääristä. Puuston kasvutiedot päivitetään palveluun ­kerran vuodessa.

Metsäverkossa on oivallinen verotyökalu, jolla voi ylläpitää metsäverotuksen­ kirjanpitoa. Siellä on ajankohtaista tietoa 18 |

metsä groupin viesti

puumarkkinoista ja Metsä Groupin­puunhankinnasta sekä käyttäjän jäsenyyteen liittyvät tiedot. Metsäverkossa on myös verkkokauppa, jossa omistajajäsen voi käyttää säännöllisen puukaupan bonuksensa ja ostaa metsätalouteen liittyviä ­tuotteita ja palveluita.

Omistajajäseniä kehitystyössä

”Kaikki tämä on edelleen tarjolla Metsäverkossa”, jäsenpalvelupäällikkö Hannes Vickholm sanoo. ”Palvelu uudistetaan vastaamaan tämän päivän sähköisen palvelun teknisiä ja ulkonäöllisiä vaatimuksia. Se on helppokäyttöisempi, nykyaikaisempi ja visuaalisempi.”

Omistajajäseniä oli mukana uudista­ mistyön alkuvaiheessa. Heidän avullaan­ selvitettiin, millaisia sisältöjä palvelussa pitäisi olla, ja he testasivat myös sen käytettävyyttä. ”Halusimme varmistaa, että Metsäverkko palvelee metsänomistajan tarpeita mahdollisimman hyvin ja että ­tarjolla olevat tiedot löytyvät kätevästi ja loogisista paikoista. Testiryhmien panos oli erittäin tärkeä lopputuloksen kannalta”, Vickholm toteaa.

Metsäverkon uudistuksilla pyritään myös siihen, että sen käyttäjät aktivoituvat ja ottavat sen kautta yhteyttä Metsä Groupin metsäasiantuntijoihin. ”Esimerkiksi puukaupan tekoon liittyviä palveluja

kehitetään. Metsänomistaja voi lähettää­ metsäsuunnitelmastaan poimimansa kuvion suoraan yhteyshenkilölleen ja ­laittaa sitä kautta puukaupan vireille.” ”Kun omistajajäsenellä ja metsä­ asian­t untijalla on identtiset näkymät­ tieto­koneidensa päätteillä, keskustelu­ puukaupoista tai metsänhoidosta on helppoa”, Vickholm esittelee. ”Sähköistä­ asiointia jäsenten ja toimihenkilöiden­ välillä kehi­tetään tulevaisuudessa ­muiltakin osin.”

Omistajajäsen voi itse päivittää Metsäverkossa olevaa metsäsuunnitelmaansa sitä mukaa kun metsissä tehdään hakkuita tai hoitotöitä. Jos jäsen on metsänhoitosopimusasiakas, metsäasiantuntijat tekevät sen hänen puolestaan. ”Uudistuksen jälkeen päivittäminen on aiempaa helpompaa”, Vickholm lupaa.

Arvioita tuloista ja menoista

Jatkossa metsäsuunnitelman perustietojen, karttojen sekä hakkuu- ja hoitotoimenpidesuositusten lisäksi Metsäverkosta saa monipuolisemmin tietoa esimerkiksi tulevista hakkuutuloista tai tarvittavien hoitotoimenpiteiden kustannuksista. ”Metsänomistaja näkee helposti vaikkapa tiedot kiireellisimmistä ensiharvennuksista: kuvioiden määrän, yhteenlasketun pinta-alan ja arvioidun hakkuutulon tämän päivän hinta- ja kustannustietojen perusteella laskettuina”, kehityspäällikkö Olli Leino Metsä Groupin puunhankinnasta kertoo.

Jäsenetu- ja metsänhoitosopimusasiakkaille tarjotaan mahdollisuutta päästä vertailemaan erilaisia tapoja hoitaa metsäänsä ja sitä, mitä valinnat merkitsevät­ metsä­tuloissa esimerkiksi kassavirran avulla tarkasteltuna tai metsätilan puustossa. Hän voi selvittää muutamalla ­k likkauksella e­ simerkiksi sen, paljonko puuta olisi heti hakattavissa tai miten paljon­hakkuun toteuttaminen suunniteltua aiemmin laskee metsäsuunnitelman mukaisesti toteutetun hakkuun ­tulo­a rviota.

Leino sanoo, että uusi palvelu laajentaa metsänomistajan mahdollisuuksia tarkastella omaa metsäomaisuuttaan. ”Eri vaihtoehtojen vertailua voidaankin jatkossa tehdä kätevästi tuttujen t­ eemakarttojen avulla tai nykyistä monipuolisemmin puuvirtoja kuvaavien ­a rvioiden tai taloudellisten tunnuslukujen perusteella.” ”Kaikkien uusien toimintojen ­selitetekstit on pyritty tekemään mahdollisimman selkeiksi, jotta metsänomistaja saa niistä kaiken hyödyn

irti. Tältä osin käytettävyystutkimuksissa­ mukana olleet omistajajäsenet olivat ­suureksi avuksi”, Leino mainitsee.

Uutuudet käyttöön portaittain

Uusia toiminnallisuuksia otetaan ­k äyttöön portaittaisesti syksyn ajan, ja aivan kaikkea Leino ei ole vielä valmis edes kertomaan. ”Haluamme antaa ­Metsäverkon käyttäjille työkaluja laskea ja suunnitella metsätaloutensa kannattavuutta – tehdä vertailuja erilaisten valintojen seurauksista.

Tarjoamme tietoa mahdollisista muista toteuttamiskelpoisista vaihtoehdoista siten, että niiden­vaikutuksia voi vertailla omalla metsä­tilalla.” ”Pyrimme esittämään metsäomaisuu­ den­­samanlaisena varallisuuden hoitona­ kuin osakesijoittamisen. Jatkossa tarjoam­ me­heti aloitusnäkymässä tietoa siitä, mikä metsäomaisuuden senhetkinen arvo on motteina ja euroina tämän päivän hinnoilla laskettuna.”

”Metsänomistaja voi selvittää helposti, mitä hänen metsänsä tuottaa juuri nyt ja mikä sen arvokasvu on, kun sitä hoidetaan erilaisin tavoitemallein. Hän pystyy­ hahmottamaan, paljonko metsätuloja olisi mahdollista saada vaikkapa seuraavan ­kolmen vuoden aikana”, Leino kertoo esimerkkejä siitä, miten metsänomistaja voi konkreettisesti nähdä eri vaihtoehtojen vaikutuksen metsätaloutensa kannattavuuteen.

Kysy metsäasiantuntijaltasi

Metsäverkon ensimmäiset uudistukset­ tulevat käyttöön lokakuussa. Myöhemmin palvelua laajennetaan ja lisätään ­t yökaluja, joilla käyttäjä voi tehdä muokkauksia itse. Palvelun nykyisiä käyttäjiä informoidaan erikseen uusien osien käyttöönottoaikataulusta. Ellei sinulla ole vielä Metsäverkkoa käytössä, ota yhteys metsäasiantuntijaasi. Palvelu löytyy ­osoitteesta www.metsaverkko.fi.

”Kun metsäsuunnitelma­osion uudistus on saatu ­valmiiksi, syksyn kuluessa ­palveluun tulee uusia, ­kiinnostavia toiminnallisuuksia.”

Olli Leino Kehityspäällikkö Hannes Vickholm jäsenpalvelupäällikkö

metsä groupin viesti

| 19

jäsenet Teksti Sirkku Vanhatalo Kuva Metsä Group

Metsänhoitopalvelujen laatu varmistetaan Metsänhoitopalvelujen laatu varmistetaan jatkossa entistä perusteellisemmin. Se on yhä tärkeämpää, koska palvelujen myynti on kasvanut huomattavan nopeasti viime vuosina. viljelystä tai taimikonhoidosta. Tekijä voi kuitata työkohteen valmiiksi vasta, kun hän on toimittanut laadunvarmistustiedot Metsä Groupin tietojärjestelmään.

Rantala kaavailee, että tulevaisuudessa­ metsänomistajalle voidaan metsänhoitotöiden päättymisestä ilmoitettaessa lähettää tiedot myös laadunvarmistuksen tuloksista. ”Tietoja käytetään myös metsäsuunnitelmatietojen päivitykseen – niillä on monia hyödyntämismahdollisuuksia.”

Kun uusi laadunvarmistusjärjestelmä saadaan täyteen käyttöön, omavalvonnan tehostumisen ansiosta metsäasiantuntijoilla on enemmän aikaa asiakaspalveluun ja esimerkiksi tilakäynteihin.

Hyvää asiakaspalautetta

Metsänomistajat ovat asiakaspalautteen mukaan tyytyväisimpiä viljelymateriaalin ja -työn laatuun.

’M

etsänhoitopalvelujen laatua on toki seurattu tähänkin asti”, metsänhoitopäällikkö Juho Rantala painottaa. ”Nyt siirrymme mahdollisimman läpinäkyvään­, systemaattiseen ja kaikkialla maassa saman­ kaltaiseen laadun seurantaan.”

Syksyn kuluessa metsänhoitopalvelujen­ työnohjaus siirtyy ns. mobiilijärjestelmään, mikä tarkoittaa sitä, että kartat ja työohjelmat lähetetään metsässä työt tekevän puhelimeen. Samaan sovellukseen liitetään laadunvarmistusjärjestelmä, joka opastaa tekemään omavalvontamittauksia ja raportoimaan kerätyt mittaustiedot samalla kun työkohteen valmistumisesta ilmoitetaan.

Laadunvarmistus tehdään Rantalan mukaan kolmessa eri vaiheessa. ”Metsuri­tekee itse ohjelman määritysten 20 |

metsä groupin viesti

mukaiset koealamittaukset kaikilta työkohteilta. Omat metsänhoidon metsäasiantuntijamme puolestaan tekevät otantaan perustuvia kontrollimittauksia, joilla varmistetaan metsurimittausten oikeellisuus. Lopulta sama työmaa voi osua vielä Metsä Groupin virallisen laadunvarmistus­ organisaation sisäiseen tarkastukseen.”

Omavalvonta ohjaa tekemään oikein

”Olennaista on se, että jo metsässä työn edetessä tehtävä omavalvontamittaus ohjaa tekemään työt oikein ja laadukkaasti. Kun meille kertyy systemaattista tietoa siitä, miten laatu eri työkohteissa ja palveluissa toteutuu, saamme eväitä myös toimintamme kehittämiseen”, Rantala toteaa.

Jatkossa valvontamittauksen tekee jokainen työn suorittaja kaikilla työmailla, oli sitten kyse maanmuokkauksesta,

Puunkorjuun alkamisesta on jo yli ­v uoden ajan ilmoitettu metsänomistajalle teksti­ viestillä. ”Paljon kiitosta saanut menetelmä otetaan pian käyttöön myös metsänhoitopalveluissa”, jäsenpalvelujohtaja Juha Jumppanen kertoo. ”Ja kun työt on saatu päätökseen, metsänomistaja saa tuttuun tapaan tyytyväisyyskyselyn n ­ iiden toteuttamisesta.”

Metsänhoitopalvelujen käyttäjät saavat edelleen kerran vuodessa myös laajemman tyytyväisyyskyselyn. Jumppanen sanoo, että asiakkaat ovat edelleen olleet tyytyväisiä metsänhoitopalveluihin, ja tänä vuonna kerätty palaute on viimevuotistakin parempaa. ”Viimeisimpien tulosten mukaan ­metsänhoitopalvelujemme käyttäjien kokonaistyytyväisyys metsänhoitotöiden toteutukseen oli 4.1 asteikolla 1–5. Kaikkein tyytyväisimpiä metsänomistajat ovat viljelymateriaalin ja -työn laatuun. Kumppanina meihin ollaan tätäkin tyytyväisempiä, kokonaisarvosanan ollessa 4.3.” ”Laadun tehostuva seuranta ja asiakas­t yytyväisyyskyselyt auttavat meitä saavuttamaan tavoitettamme olla metsänomistajan ykkösvaihtoehto metsänhoitopalveluissakin”, Jumppanen toteaa.

kysyimme jäseniltä

Kysyimme omistajajäseniltä metsänhoitopalveluista: mitä Metsä Groupin metsänhoitopalveluita he ovat käyttäneet ja ovatko he olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun.

1. Mitä metsänhoitopalveluja olet käyttänyt?

2. Oletko ollut tyytyväinen saamaasi palveluun?

4. Oletko vastannut metsänhoitotöiden laatua koskeviin kyselyihin?

Raimo Himanen

Maija Aakkula

Mikko Kimpimäki

Ristiina

Tampere

Valkeakoski

Metsä Group on tehnyt metsissäni nuoren metsän kunnostusta ja taimikonhoitoa. Olen jo sen verran iäkäs mies, etten enää pysty tekemään kaikkia hoitotöitä itse.

Olen ostanut myös taimet ja aiemmin istutuspalvelunkin Metsä Groupilta, mutta viime vuosina lapsenlapset ovat hoitaneet istutuksen, mistä olen erittäin iloinen.

Metsäsuunnitelmani päivitettiin talvella Metsä Groupin toimesta, joten nyt hoitotoimien suunnittelu käy entistä helpommin.

1

Olen ollut erittäin tyytyväinen saamaani palveluun. Metsurit ovat minulle entuudestaan tuttuja, joten voin luottaa heidän ammattitaitoon. Etenkin hoitotöissä on tärkeää, että tietää etukäteen, mitä saa. Hinta– laatu-suhde on Metsä Groupin palveluissa ollut kohdallaan.

2

Metsurit samoin kuin hakkuuko3 neenkuljettajat ovat aina ilmoittaneet töiden alkamisesta hyvissä ajoin.

Tuttujen henkilöiden kanssa asioista on ollut helppoa sopia.

Olen vastannut. Koen tärkeäksi, että metsänomistajalla on mahdollisuus antaa saamastaan palvelusta palautetta. Minusta on erinomainen asia, että palautteen voi antaa netin kautta. Minäkin olen innostunut käyttämään näitä uusia sähköisiä kanavia.

4

3. Oletko saanut ­riittävän hyvin tietoa töiden etenemisestä?

Olen ulkoistanut metsänhoitotyöt kokonaan Metsä Groupille, eli kaikki työt leimikonsuunnittelusta istutuksiin ja taimikonhoitoihin. Asun Tampereella ja metsäni sijaitsee Viitasaarella, joten tämä on minulle selkeä ja toimiva ratkaisu.

Liikun metsässä mielelläni, mutta olen enemmän fiilistelijä, ja haluan keskittyä luonnosta nauttimiseen. Jätän työt mielelläni ammattilaisille.

1

Yhteistyö Kauppisen Mikon ja Mannisen Petrin kanssa on sujunut todella hyvin. Metsänhoitosopimus on ollut minulle paras ratkaisu, sillä kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton päässä ja palvelu joustavaa.

Tulevaisuudessa toivoisin, että Metsä Group tarjoaa esimerkiksi metsänuudistamiseen lisää pehmeämpiä vaihtoehtoja.

2

Yhteydenpito on toiminut hyvin.

Käymme vuosittain läpi ajankohtaiset hakkuu- ja hoitotyöt, ja etenem­me sen mukaan. Luotan siihen, että työt tulevat tehtyä, enkä edellytä yhteyden­ pitoa aivan kaikissa työvaiheissa.

3

Sähköpostilla saamiini kyselyihin olen vastannut, mutta perinteisen postin mukana tulevat palautekyselyt unohtuvat helposti. Mahdollisuus palautteen antamiseen on tärkeä, ja annan sen mieluiten henkilökohtaisesti töiden toteutuksesta vastaaville ihmisille.

4

Metsä Group hoiti metsässäni viime syksynä metsän uudistamisen. Palveluun kuului maanmuokkaus, taimet ja istutus. Olen tehnyt hoitotöitä itsekin, mutta tällä kertaa kyseessä oli isompi pinta-ala, niin katsoin paremmaksi antaa työn ammattilaisten hoidettavaksi.

1

Kilpailutin metsänhoitopalveluita viime vuonna ja Metsä Groupin tarjous oli paras. Minulle jäi erittäin myönteinen vaikutelma palvelusta.

Kaivinkoneenkuljettaja selvästi osasi ja halusi tehdä työn mahdollisimman hyvin, vaikka maasto oli haastavaa.

Metsä Groupin kannattaisi ­esitellä metsänhoitopalveluita aktiivisesti metsänomistajille. Olisi tärkeää, että kaikki metsänomistajat ymmärtävät­ laadukkaan metsänuudistamisen merkityksen­.

2

Yhteydenpito Metsä Groupin ­ uolelta on toiminut hyvin. Töiden p aloittamisesta ilmoitettiin hyvissä ajoin.

3

Minulle ei tietääkseni ole vielä tullut palautekyselyä. Olen käynyt metsässä tarkastamassa taimien­ ­kasvuunlähdön ja tilanne näytti hyvälle.

Vettäkin taimet ovat saaneet tänä kesänä vähintään riittävästi. Aion ostaa taimet myös ensi kevääksi Metsä ­Groupilta.

4

metsä groupin viesti

| 21

Mats Brandt • 46-vuotias maanviljelijä ­Kokkolasta • 2011 Vaasan hankintapiirin piiritoimikuntaan • 2012 keväällä hallintoneuvostoon • Harrastaa laskettelua ja bridgeä • mOTTO Yksin ei maailmaa pysty muuttamaan.

22 |

metsä groupin viesti

jäsenet Teksti ja kuva

Sami Karppinen

Ote oman osuuskunnan ohjaksista Hallintoneuvoston jäsen Mats Brandt pitää tärkeänä sitä, että tavalliset suoma­laiset metsänomistajat ovat vahvasti mukana Metsä Groupin omistajaohjauksessa.

V

aikka maailma ympärillä muuttuu vauhdikkaasti, osuuskunnat ovat onnistuneet sopeutumaan erinomaisesti nykyaikaiseen markkinatalouteen. ”Osuustoiminta yritysmuotona on osoittanut pysyvyytensä maailman myllerryksessä. Metsäalan lisäksi myös elintarviketeollisuudesta sekä kaupan alalta löytyy hyviä esimerkkejä menestyksekkäästä osuustoiminnasta.”

Kokkolalainen Mats Brandt valittiin­ viime vuonna Vaasan ­hankintapiirin piiritoimikuntaan, ja tänä keväänä hän aloitti myös hallintoneuvoston jäsenenä.

Vaikka mies on verrattain tuore kasvo Metsäliitto Osuuskunnan hallinnossa, on hänellä taustalla vankka kokemus osuustoiminnasta meijeriosuuskunta Milkasta, jossa hän toimii edustajiston puheenjohtajana. ”Meijeripuolella olen nähnyt erittäin vaikeitakin aikoja alan painiessa nopean rakennemuutoksen haasteiden kanssa.

Rakennemuutos on pitkään ollut kaikkien­ huulilla myös kotimaisessa metsäteollisuu­ dessa. Se on ohjannut päätöksentekoa tavalla tai toisella Metsä Groupissakin.” ”Kaikilla aloilla toiminnan täytyy olla tulevaisuutta ajatellen kestävällä pohjalla.

Tarpeen vaatiessa on kyettävä tekemään vaikealtakin tuntuvia päätöksiä. Uskon, että Metsä Groupissa on tehty oikeita valintoja, jotka hyödyttävät osuuskunnan jäseniä. Lopulta vaikeat ajat ovat opettavaisempia kuin ajat jolloin kaikki menee nappiin.”

Brandtin tilalla on kaksikymmentäviisi lypsävää lehmää ja saman verran nuorkarjaa. Pelloilla kasvatetaan nurmea ja rehuviljaa tilan omiin tarpeisiin. Metsää tilalla on nelisenkymmentä hehtaaria. ”Sukupolvenvaihdoksen jälkeen oli itsestään selvää, että jatkan metsäasioissa yhteistyötä Metsäliitto Osuuskunnan kanssa. Tilamme on aina ollut vahvasti sitoutunut osuustoimintaan, ja myös isä oli Metsäliiton jäsen.

Valintaa ei ole tarvinnut katua, sillä yhteistyö on sujunut kitkatta Metsä Grou-

”Metsä Groupissa ­tehdyt päätökset hyödyttävät jäsenistöä.” pin tuttujen toimihenkilöiden kanssa. ”Tavoitteenani on ollut tehdä hoitotyöt istutuksista raivauksiin itse, mutta puunkorjuusta huolehtivat Metsä Groupin korjuuyrittäjät, sillä oma aika ei millään riitä kaikkeen.”

Puukauppoja Brandt tekee parin kolmen vuoden rytmissä. ”Koetan keskittää aina useamman kuvion korjuun samaan kauppaan, jotta leimikoista muodostuisi myös korjuun kannalta järkeviä kokonaisuuksia. Minulla on Metsä Groupin kanssa jäsenetusopimus, jonka turvin kaupanteko on vaivatonta.”

Osuustoiminta verenperintönä

Näkemys avartuu

Brandt on luotsannut kotitilaansa Kokkolan Linnusperällä vuodesta 1992, jolloin tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Brandtin avopuoliso Eija Dorbek työskentelee lääkärinä Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja perheeseen kuuluu myös 16-vuotias Elisa.

Mahdollisuus hallintoneuvoston jäsenyyteen tuli Brandtille pienoisena yllätyksenä, mutta mieluisena sellaisena. ”Perehdyttäminen tähän tehtävään on hoidettu Metsä Groupin taholta erinomaisen hyvin. On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan konsernin toimintaa uudelta

kantilta”, Brandt mainitsee. Esimerkiksi tehdasvierailut ovat avartaneet entisestään miehen näkemystä Metsä Groupiin ja kotimaiseen metsäteollisuuteen. ”Puuhuollon tasaisuuden merkityksen­ ymmärtää uudella tavalla, kun näkee tuotantolaitoksilla käytännössä, kuinka monen ihmisen leipä on kiinni metsistä ja metsäteollisuudesta.”

Omistajajäsenille t­ arjottavat palvelut ovat nopeassa tahdissa kehittyneet vastaamaan tämän päivän muuttuvia tarpeita. Brandt on seurannut kehitystä kiinnostuneena. ”Metsänomistus monimuotoistuu ja siirtyy yhä useammin kaupunkeihin. ­Jatkossakin on tärkeää, että Metsä Groupin maan kattava asiantuntijaverkosto ­pystyy palvelemaan erilaisia metsänomistajia heidän tarpeissaan.”

Rinteeseen rentoutumaan

Brandt näkee itsensä ennen kaikkea pitkän linjan kehittäjänä. Monipuolinen kokemus luottamustoimista on opettanut, että asiat eivät aina muutu hetkessä. ”Kulkutaudin riivama mies”, kuten hän itse mielenkiintoaan luottamustehtäviin nimittää, on ollut mukana vaikuttamassa yhteisiin asioihin yläasteen ja lukion oppilaskunnista lähtien. Kokkolan kaupunginvaltuustossa hänellä on meneillään jo neljäs kausi. ”Yksin ei maailmaa pysty muuttamaan. Kun asioita viedään yhdessä keskustellen­eteenpäin, tuloksena on toivottavasti vähemmän huonoja päätöksiä.”

Arkirutiineista Brandt irrottautuu mahdollisuuksien mukaan suuntaamalla laskettelemaan etelän tai pohjoisen lumille. ”Laskettelu on ollut minulle pitkään tärkeä harrastus. Talvisin pyrin käymään Rukan rinteissä ja silloin tällöin myös Alpeilla.”

Rinteestä palaa Kokkolaan uusi mies ja tuoreet ajatukset. metsä groupin viesti

| 23

metsät Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat

Harri Nurminen

Metsäpalvelu Jaakko Lehtinen aloitti ensimmäisten yrittäjien joukossa metsäenergian korjuun Suomessa. Energiarankatyömailla yritys käyttää yleensä teloilla varustettuja korjuukoneita.

Pirkanmaan metsäenergialle uusi toimituskohde Hämeenkyröläisen Jukka Heinäsuon kolmen hehtaarin rankaleimikko hakattiin kesän alussa. Heinäkuun lopulla rangat kuljetettiin tienvarteen ja peiteltiin odottamaan haketusta. Ensi talvena rankahakkeesta tuotetaan uudella biovoimalaitoksella sähköä ja prosessilämpöä Metsä Boardin Kyron tehtaalle ja kaukolämpöä Hämeenkyrön taajamaan.

J

ukka Heinäsuolla on Pyöräniemen kylässä monitoiminen tila.

Metsää on parisataa hehtaaria, luomuviljelyssä on kuutisenkymmentä hehtaaria ja talvet Heinäsuo opettaa yrittäjyyttä aikuisopiskelijoille, jotka ovat ryhtymässä tilanpitäjiksi. Hän on mukana 24 |

metsä groupin viesti

nakkilalaisessa muovialan yrityksessä, joka tekee kuomuja peräkärryihin – niitä on pihapiirissä kaupan. Lisäksi yhdessä piharakennuksessa hänen puolisollaan Andrea Petron-Heinäsuolla on kampaamo. ”Nykyään maatiloilla pitää olla monta rautaa tulessa”, vuonna 1995 tilanpidon

aloittanut agronomi kertoo. ”Metsätalouden merkitys tilalla on kohtalaisen suuri, puukauppaa olen tehnyt melkein vuosittain. Viime vuosina olen joutunut hakkauttamaan metsiä, joissa on ilmennyt lahoa ja soveltuvilta kohteilta on sen jälkeen nostettu kannot metsäenergiaksi.

Metsäasiantuntija Timo Uotila (vas.), korjuuyrittäjä Jaakko Lehtinen ja metsänomistaja Jukka Heinäsuo kertovat, että metsäenergian korjuuta on tehty Hämeenkyrön seutuvilla jo pitkään.

Kannon nosto on paras tapa torjua lahoa seuraavalta puusukupolvelta.”

Heinäsuo on Pirkanmaalla ensimmäisiä omistajajäseniä, jotka solmivat Metsäliitto Osuuskunnan kanssa metsänhoito­ sopimuksen 90-luvun lopulla. Hän on ollut sopimukseen tyytyväinen ja arvelee­, että muutama ensiharvennus ja muu ­hoitotyö olisi saattanut jäädä tekemättä ilman sitä. ”Teen itse raivaustyötä niin ­paljon kuin ennätän, mutta muut hakkuut ja metsänuudistamiset ovat tehneet Metsä Groupin ammattilaiset.”

Metsät kasvuun

Heinäsuo lähtee metsäasiantuntija Timo Uotilan kanssa rankaleimikolleen. Metsäpalvelu Jaakko Lehtisen ajokonetta ohjaa 22-vuotias Selja Kuirinlahti, joka joutuu ­jälleen kerran selittämään alalle päätymistään.

Selja Kuirunlahti viihtyy mainosti ajokoneen puikoissa.

”Kävin jo ala-asteikäisenä Kurun metsäoppilaitoksella tutustumiskäynnillä, ja sieltä saatu kipinä vei minut opiskelemaan alaa. Opiskelin tarjoilijaksikin, mutta huomasin pian, ettei se ole minun juttuni. Nyt saan olla ulkona ja tehdä hommat kaikessa rauhassa. Ja naiset pärjäävät tässä työssä ihan samalla tavalla kuin miehetkin!”

Jaakko Lehtinen on Metsä Groupin alueyrittäjä Hämeenkyrön ja Viljakkalan alueella. Hänellä on kaikkiaan seitsemän metsäkonetta, joista teloilla on varustettu kaksi hakkuukonetta ja yksi ajokone.

ProSilva-merkkisiä telakoneita Lehtinen on käyttänyt siitä lähtien, kun hän aloitti metsäenergian korjuun ensimmäisten yrittäjien joukossa Suomessa. Yritys työllistää vakituisesti kymmenkunta henkilöä. ”ProSilvan koneissa ’telalaput’ on taivutettu kaareviksi niin, etteivät ne leikkaa maanpintaa ja telasto myötäilee metsä groupin viesti

| 25

metsät maanpintaa. Ajokoneen alusta on jousitettu, ja siinä on kallistuksen vakausjärjestelmä, jonka ansiosta kuormatila pysyy suorassa. Olemme tehneet telakoneilla myös kuusikoiden kesäharvennusta, joka luonnistuu niillä tavallista pyöräkonetta paremmin ja jättää vähemmän pintavaurioita metsään. Moni metsänomistaja ei muita koneita tahtoisi metsäänsä enää päästääkään.”

Telakoneiden käyttö ja metsäenergian korjuu ovat tehneet Lehtisen yritystoiminnasta ympärivuotista. ”Energiapuun korjuun kannattavuus on heikompaa kuin pyöreän puun korjuu, minkä takia kohteiden täytyisi olla hyviä ja ennakkoon­raivattuja. Pienirunkoisista ongenvavoista­ ei tonneja ja megawatteja kerry. Niiden­ ­korjuu ei ole kannattavaa millekään ­osapuolelle.”

Hankinta 80 kilometrin säteellä

Metsä Groupin puunhankinta vastaa jo koekäytössä olevan Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitoksen puupolttoainetoimituksista. Metsäenergiaa hankitaan noin 80 kilometrin säteeltä. Puuenergiaa, johon sisältyy Metsä Groupin tuotantolaitosten­ sivutuotteita, tarvitaan vuosittain noin 200 000 kiintokuutiometriä.

Hiilidioksidipäästöt vähenevät ­olennaisesti Hämeenkyrön Voima Oy on yhteisyritys, jossa Metsä Boardin lisäksi ovat mukana Pohjolan Voima ja Leppäkosken Sähkö.

Sen rakennuttaman voimalaitoksen koekäyttö aloitettiin kesällä, ja laitos otetaan käyttöön alkaneena syksynä.

Biovoimalaitos tuottaa sähköä ja lämpöä Metsä Board Kyron kartonkitehtaalle sekä kaukolämpöä Leppäkosken Sähkön kautta hämeenkyröläisille. Uusi voimalaitos korvaa tehtaan aiemman maakaasukäyttöisen laitoksen.

Fossiilisten polttoaineiden sijaan voimalaitos käyttää metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita sekä täydentävänä polttoaineena turvetta. Uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä Kyron kartonkitehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 100 000 tonnilla vuodessa, ja sen valmistamien tuotteiden hiilijalanjälki pienenee entisestään.

Voimalaitosinvestointi oli suuruudeltaan 50 miljoonaa euroa.

26 |

metsä groupin viesti

”Olemme ostaneet jo parin vuoden ajan metsäenergiaa uutta voimalaitosta varten­.

Osa tänä vuonna korjatusta puusta on ­kuljetettu suoraan uuteen metsäenergiaterminaaliin, joka sijaitsee parin kilometrin päässä voimalaitoksesta”, Timo Uotila ­kertoo. ”Tällä seudulla metsäenergian korjuu on vakiinnuttanut asemansa, ja varmasti se, että osoite on nyt oman paikkakun-

Metsäenergia kuivatetaan leimikolla, jolloin neulaset ja lehdet jäävät ravinteiksi metsään.

maanviljelijät voisivat myydä hankintapuuna peltojensa pientareiden pusikkopuita. ”Mutta eräkoon täytyy tietysti olla sellainen, että meidän kannattaa se hakea.

Ihan pieniä kottikärry­eriä emme toki voi lähteä hakemaan.” ”Metsäenergian korjuu lisää toimeliaisuutta maaseudulla, sen myötä metsätaloudesta on mahdollista saada enemmän irti.

Olisi hyvä, jos pienet, sivutoimiset metsä­ energiayrittäjätkin pääsisivät mukaan tähän toimintaan”, Heinäsuo esittää.

Heinäsuo on mukana laatimassa Hämeenkyrön elinkeinopoliittista ohjelmaa, jonka eräs tavoite on maaseudun liitännäiselinkeinojen kehittäminen. ”Voimalaitos saattaisi tarjota uusia avauksia myös luonnonvara-alan koulutustarjontaan”, hän miettii. ”Metsätaloudella on tärkeä merkitys myös maaseudun tiestön kannalta. Niin kauan kuin teillä kuljetetaan puuta, teistäkin pidetään huolta”, Heinäsuo mainitsee.

Terminaalit myös puskurivarastoja

nan voimalaitos, lisää kiinnostusta entisestään. Harmillista on se, että pienpuun poukkoileva tukipolitiikka on hankaloittanut ostoa.” ”Nyt kun metsäenergialla on todella hyvä kysyntä, metsänomistajien kannattaa hyödyntää tilanne ja laittaa metsät hyvään kasvukuntoon”, Uotila kannustaa. Jukka Heinäsuo on samaa mieltä. ”Metsänomistaja ei pääse rikastumaan rangalla ja muulla metsäenergialla, mutta tuloja kertyy ainakin sen verran, että työt saadaan maksettua. Lisäksi kun uudistusalueilta kerätään latvusmassaa pois, maanmuokkaus tai mätästys sujuu helpommin”, Heinäsuo tietää.

Energiapuu kuivuu leimikolla

Ravinnekysymykset askarruttavat Heinäsuota monen muun metsänomistajan tapaan. ”Latvusmassa ja rangat jätetään aina kuivumaan leimikolle, jolloin lehdet ja neulaset jäävät metsään ravinteiksi.

Lisäksi ranka karsitaan nykyään yhä useammin jo työmaalla. Ja vaikka metsästä ehkä hieman ravinteita poistuukin, olisi metsän oman onnensa nojaan jättäminen isompi tappio metsänomistajalle”, Uotila toteaa. ”Eikä leimikoilta koskaan kerätä kaikkia oksia ja latvustoja”, hän vielä muistuttaa. ”Nythän olisi hyvä mahdollisuus päästä eroon metsittyneistä pelloista – tehdä niistä peltoja tai laittaa kasvamaan metsämaaksi”, Heinäsuo esittää. ”Pusikoitumisen vähentäminen tekisi sekin osaltaan maaseudusta elinvoimaisemman näköistä.”

Uotila jatkaa lisäämällä, että

Miehet jättävät Kuirinlahden jatkamaan­ rangan ajoa varastoon ja suuntaavat uudelle metsäenergiaterminaalille, joka on rakennettu Metsä Woodin entisen sahan alueelle. Siellä Heinäsuo tapaa vanhan opiskelukaverinsa, Metsä Groupin Puuenergialiiketoiminnan johtajan Hannu ­Alarautalahden. Molemmat ovat tyytyväisiä, että Hämeenkyröön on saatu metsäenergiaa pääpolttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos. ”Se ja merkittävät investoinnit kartonkitehtaan tuotantoon ovat vahvistaneet kuntalaisten luottamusta tehtaan tulevaisuuteen. Ja onhan aina mukavampaa saada oman metsän puut hyödynnettäväksi lähempänä kuin kauempana”, Heinäsuo sanoo.

Alarautalahti esittelee noin kahdeksan hehtaarin laajuista terminaalialuetta, jolta varastoitu metsäenergia haketuksen jälkeen kuljetetaan biovoimalaitokselle. ”Meillä on nyt noin 70 terminaalia eri puolilla maata – eivät ne toki kaikki ole näin hienoja. Terminaalien määrä kasvaa, sillä jatkossa kaikki ranka pyritään toimittamaan niiden kautta. Ne toimivat myös puskurivarastoina kelirikkoaikaan.”

Terminaalissa operoi seinäjokelainen JH-kuljetus, joka vastaa siitä, että uusi voimalaitos saa tilaamansa metsäenergian ajallaan. Jokaisena päivänä toimitetaan parikymmentä kuormaa tarkan aikataulun mukaisesti. ”Meillä on ollut jo vuosia yhteistyötä JH-kuljetuksen kanssa, joten luotamme siihen, että he hoitavat hyvin myös tämän suurimman vain puuenergiaa pääasiassa käyttävän asiakkaamme.”

Hämeenkyröläinen metsänomistaja Jukka Heinäsuo (vas.) ja Puuenergialiiketoiminnan johtaja Hannu Alarautalahti ovat tyytyväisiä, kun paikkakunnalle on saatu metsäenergiaa pääpolttoaineenaan käyttävä biovoimalaitos.

Metsäenergialla kova kysyntä Metsä Group ostaa metsäenergiaa aktiivisesti kaikkialla Suomessa. Omistajajäsenillä on nyt oiva tilaisuus saada ensiharvennusmetsien rangat myyntiin. ”Jos laitetaan 3 000 hehtaaria ensiharvennusmetsikköä kuntoon, kertyy siitä parhaimmillaan 200 000 kuutiometriä energiapuuta”, Tampereen hankintapiirin piiripäällikkö Hannu Leppäjärvi laskee. ”Tuolla määrällähän me pyöritämme Hämeenkyrön voimalaitosta koko vuoden.”

”Ensiharvennusta odottavaa metsää on paljon. Metsänomistajien kannattaakin nyt ottaa yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan ja tarjota kunnostusta kaipaava leimikko ostettavaksi. Kohdevalinta on tärkeä, sillä ihan mitä tahansa pusikoita ei voi kannattavasti korjata”, Leppäjärvi huomauttaa.

Metsäenergiaa tarvitaan muuallakin kuin Pirkanmaalla. Sitä ostetaan nyt jo seuraavan, lämmityskauden 2013–14 tarpeisiin. Puuenergialiiketoiminnan johtaja Hannu Alarautalahti

arvelee, että ensi talvi on puupolttoainebisneksessä erittäin haastava. ”Vettä kun satoi kesällä paljon koko maassa. Kun turpeen nostokaan ei sujunut, moni energialaitos tarvitsisi puuta yhä enemmän.” ”Suotavaa olisi, että pitkään epäselvänä ollut pienpuun energiatukijärjestelmä saataisiin viimein toimivaksi ja luonteeltaan mahdollisimman pysyväksi. Se olisi metsänomistajien ja kaikkien alan toimijoiden etu”, Alarautalahti toteaa.

metsä groupin viesti

| 27

metsät Teksti Antti

Äijö Kuva Johannes Wiehn

Yläharvennus toimii rehevissä kuusikoissa Metsä Group on tänä vuonna kokeillut yläharvennusta pilotti­kohteilla Etelä-Suomessa.

Ostopäällikkö Matti Salon mukaan saadut kokemukset ja metsänomistajien palaute ovat olleet hyvin positiivisia.

Y

läharvennusprojektilla valmistaudutaan osaltaan uusiutuvan metsälain sallimiin hakkuutapoihin. Tosin menetelmä on sallittu nykyisenkin metsälain puitteissa, mutta sitä on käytetty hyvin vähän.

Parhaimmillaan yläharvennus on hyvissä mustikkatyypin kuusikoissa (MT+), joissa lehtipuuta on vähän. Sillä voidaan antaa metsälle jatkoaikaa 10–15 vuotta ennen päätehakkuuta. Yläharvennuksesta on mahdollista saada mukavasti tuloja, sillä kertymä sopivissa kohteissa on 100– 150 kuutiometriä hehtaarilta ja tukin osuus siitä 65–75 prosenttia. ”Yläharvennus on vähän herkkä asia, sillä siinä pitää muuttaa perinteistä tapaa suhtautua metsän harventamiseen, joka pääsääntöisesti on perustunut alaharvennukseen”, Salo arvioi.

On metsänomistajia, jotka karttavat aukkohakkuuta. Yläharvennuksella aukon tekoa voidaan siirtää esimerkiksi sukupolvenvaihdosta odoteltaessa. Metsästä saadaan tuloja, mutta käsittelyn jälkeen puusto jää hyvään kasvukuntoon. Ylä­ harvennus voidaan kuitenkin tehdä vain kerran, sen jälkeen edessä on uudistus­ hakkuu.

yläharvennus

Jatkoaikaa uudistamispäätökselle • sopii päätehakkuuta lähestyviin MT+ -kuusikoihin Etelä-Suomessa • keskittää kasvun parhaisiin lisävalta­puihin • tukkikertymä 65–75 prosenttia • jäävän puuston läpimitta 21–26 senttiä • antaa mahdollisuuden siirtää ­päätehakkuuta 10–15 vuotta • parantaa metsätalouden ­kannattavuutta • antaa lisää mahdollisuuksia metsän monikäytölle harvennuksessa poistettavat puut

Pilotti onnistui

Yläharvennusta pilotoitiin tänä vuonna Lohjan, Lappeenrannan ja Mikkelin hankintapiireillä. Saatujen kokemusten jälkeen on aika päättää, otetaanko menetelmä käyttöön laajemmin. Myönteisen päätöksen jälkeen edessä on metsäasiantuntijoiden ja korjuuyrittäjien koulutus. ”Kokemukset ovat olleet niin rohkaisevia, että menetelmän käyttöönotolle on vahvat perusteet. Mitään negatiivista ei kymmenistä hakkuukohteista esille tullut”, Salo kertoo.

Onnistuneeseen lopputulokseen vaikuttaa huomattavasti se, millainen hakattava kohde on. Metsän tulee mielellään olla hyvin hoidettu ja ennakkoraivattu, mutta 28 |

metsä groupin viesti

puusto harvennuksen jälkeen

rinnankorkeusläpimitaltaan riittävän vaihteleva.

Metsästä poistetaan yläharvennuksessa kaiken kokoisia runkoja niin, että kasvatus keskitetään lisävaltapuihin. Hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti harvennusmallien mukaan, ja työ tehdään isoilla koneilla, sillä käsiteltävät rungot voivat olla huomattavan suuria. ”Pilottikohteissa runkojen keskikoko vaihteli, suurimmillaan se oli puolen kuutiometrin luokkaa.”

Riskit huomioon

Matti Salo pitää tärkeänä, että puun myyjille selvitetään ennen kaupantekoa tarkoin, mistä yläharvennuksessa on kyse.

Metsänomistajien joukossa on yhä enemmän sellaisia, joille käsittelytermit ja puukaupan yksityiskohdat ovat vieraita. ”Yläharvennukseen liittyvistä riskeistä merkittävin on myrskytuhojen mahdollisuus. Heti harvennusta seuraavat vuodet ovat herkimpiä. Tuhoja voidaan välttää muun muassa valitsemalla kohteet tarkoin ja hakkaamalla sopivaan tiheyteen. Myrskytuhon vaara on toki olemassa myös normaaleissa alaharvennetuissa kohteissa.” ”Tärkeää on, että käsiteltävässä ­kohteessa on valmiiksi erikokoisia puita.

Menetelmä sopii luonnonmetsiin ehkä paremmin kuin istutuskohteisiin.”

Kookkaat ja oksikkaat ”köllit” ovat hankalia yläharvennuksessa, jos niitä on hakattavalla alueella paljon. Lehtipuut pyritään metsistä hakkuun yhteydessä poistamaan kokonaan niiden suuremman lahoamisriskin vuoksi. Sen sijaan yksittäiset männyt soveltuvat hyvin kasvatettaviksi puiksi.

Yläharvennuksen jälkeen kuusikkoon jätettävät puut ovat rinnankorkeusläpimitaltaan noin 21–26 senttiä. Valtapuita hakataan keskimäärin 50–100 kappaletta hehtaarilta, jos puuston rakenne sen sallii.

Metsänomistajan kannalta yläharvennus voi olla taloudellisesti hyvin perusteltu

”Metsään jäävän puuston sopiva läpimitta on 21–26 senttimetrin luokkaa. Kasvutilaa saadessaan puut lihovat nopeasti”, ostopäällikkö Matti Salo kertoo.

vaihtoehto. Harvennustulojen kasvaessa metsätalouden kannattavuus paranee.

Yrittäjät oppiin

Korjuukoneen kuljettajalta yläharvennus vaatii kovempaa ammattitaitoa kuin tavanomainen harvennus.

Korjuuyrittäjille yläharvennus on Salon mukaan tuntunut jossain määrin vieraalta.

Monelle tulee mieleen huonomaineinen harsinta, vaikka siitä ei ollenkaan ole kysymys. Korjuumenetelmää voisi kutsua mieluummin tasaavaksi harvennukseksi tai jatketuksi kasvatukseksi. ”Kasvamaan jätetään metsän tekniseltä laadultaan parhaita lisävaltapuita.

”Yläharvennuskohde on valittava tarkasti.”

Elinvoimainen latvus on tärkeä, että puut pystyvät hyödyntämään saamansa lisätilan­.”

Korjuumenetelmä soveltuu käytännössä vain talven aikaan tehtäviin harvennuksiin. Metsä Groupin yläharvennusprojektin hakkuut tehtiin helmi–maaliskuussa. ”Projektin alussa korjuuta tehtiin hyvin

tarkasti ohjaten. Lopputulos oli se, että metsään jää helposti enemmän puuta kuin harvennusmallit edellyttävät.”

Salo pitää niin puun myyjien kuin ostajienkin kannalta myönteisenä ­a siana, että hakkuisiin tulee lisää vaihtoehtoja. ”On hyvä asia, jos se tuo metsäalalle uusia hyviä toimintatapoja. Se, että metsiä käsitellään, on parempi asia kuin se, että ne jätettäisiin kokonaan hoitamatta.”

Yläharvennus on nyt todettu Metsä Groupin hakkuissa toimivaksi Etelä-Suomen viljavissa kuusikoissa. Matti Salon mukaan olisi mielenkiintoista kokeilla menetelmää myös Pohjois-Suomen männiköissä. metsä groupin viesti

| 29

metsät Teksti Sami

karppinen Kuvat Hanna-Kaisa Hämäläinen

Aktiivisesti metsiään hoitava Mauri Erkkilä (vas.) ja Stihlin markkinointijohtaja Kim Holmström tietävät, että metsätyövarusteet ovat kehittyneet viime vuosina suurin harppauksin.

Mukavuutta metsätöihin Uusissa turvavarusteissa yhdistyvät turvallisuus ja mukavuus.

K

annonkoskelainen metsänomistaja Mauri Erkkilä, 69, kiskaisee metsurinsaappaat jalkaansa tottunein ottein. Aktiivisesti metsiään hoitavan Erkkilän päiväohjelmassa on ensiharvennushakkuuta. ”Kesällä lähden metsään aamuvarhaisella. Jo hyvissä ajoin ennen puolta päivää­ palaan kotiin”, kuvailee useita satoja kuutioita vuodessa sahaava mies työrytmiään.

Tällä kertaa Erkkilän päivä kuitenkin poikkeaa tavanomaisesta, sillä miehen palstalla vierailee Stihlin metsätyövarusteita maahantuovan Elfving Oy:n markkinointijohtaja Kim Holmström. ”Todella 30 |

metsä groupin viesti

mielenkiintoista vaihtaa kokemuksia ja näkemyksiä varustealan ammattilaisen kanssa.”

Turvallisuudesta tinkimättä

Suomalaiset ovat perinteisesti kokeneet turvavarusteet rajoitteiksi, jotka hidastavat työntekoa. Viime vuosina metsurin varusteet ovat kuitenkin kehittyneet suurin harppauksin. Turvallisuus ja mukavuus kulkevat nykyaikaisissa varusteissa käsi kädessä. Esimerkiksi viiltosuojahousut ovat muuttuneet tönköistä putkiloista erittäin vartalonmyötäisiksi ja joustaviksi. ”Turvavarusteita uusitaan harvoin,

joten uskaltaisin väittää kovin harvalla metsänomistajalla olevan vielä kokemusta siitä, millaiset ovat mukavat turvavarusteet”, Holmström arvelee.

Turvavarusteet myös hankitaan liian usein vasta ensimmäisen ”läheltä piti” -tilanteen jälkeen ja kotiväen painokkaiden kehotusten säestämänä. Tutun tarinan allekirjoittaa myös yli kolme vuosikymmentä metsätöissä viihtynyt Erkkilä. ”Sahasin aikoinaan verkkarit jalassa moottorisahalla, kun terä hipaisi polveen. Ensin luulin vain housujen rikkoutuneen, mutta saappaan kastuessa verestä huomasin, että polvessa on luuhun saakka

Vedenpitävät hanskat lisäävät työmukavuutta.

Stihlin uusia moottorisahoja ei saa säätää korvakuulolla.

ulottuva haava. Tytär osti sitten minulle ensimmäiset turvahousut.”

Turvallisuus on aina väärä paikka tinkiä metsätöissä, sillä vahinko voi sattua kokeneellekin sahaajalle. ”Maassamme on pitkä moottorisahauskulttuuri. Sahoja on ollut lähes joka kodissa, eikä niitä erityisemmin pelätä.

Esimerkiksi Britanniassa on suoritettava moottorisahakortti, jos aikoo käyttää sahaa”, vertaa Holmström.

”Kypärästä löytyy ’parasta ennen’ -päiväys, joka on syytä ottaa tosissaan”, Holmström muistuttaa. ”Siinäpä onkin kotiväelle oiva joululahjaidea. Oma kypäräni alkaa nimittäin pian olla tiensä päässä”, Erkkilä havahtuu.

Hankinnat erikoisliikkeestä

Lähes 25 vuotta metsäalan tuotekehitystä tiiviisti seurannut Holmström osaa antaa selkeät neuvot turvavarusteiden hankintaan. ”Varusteet kannattaa aina noutaa erikoisliikkeestä, jossa niiden käyttöön opastetaan. Toisekseen on syytä varmistua siitä, että tuote on oikeasti turvallinen.

Kun nämä asiat ovat kunnossa, etsitään tuote, joka on mukava päällä. Viimeiseksi katsotaan peiliin ja hintalappuun sekä päätetään, kannattaako tuote ostaa.”

Erkkilä on havainnut, että vaihtelevissa maasto-oloissa viihtyvyyteen vaikuttavat monet pienet tekijät. ”Esimerkiksi käsineiden merkitys on osoittautunut yllättävän suureksi. Jos kädet kastuvat, viihtyvyys kärsii heti.”

Hankintahakkaajan ei onneksi tarvitse kaikista kurjimmilla keleillä pakkautua palstalle. ”Silloin lueskellaan takan vieressä Stieg Larssonin romaaneja”, Erkkilä naurahtaa.

Metsässä on syytä muistaa myös se, että hyväkään tuote ei aina ole ikuinen. Tämä pätee esimerkiksi metsurin kypärään, joka on uusittava noin kolmen vuoden välein muovin heikentymisen vuoksi.

Ekologisuus korostuu

Moottori- ja raivaussahoissa on nähtävissä samansuuntainen kehitys kuin kaikissa polttomoottorikäyttöisissä laitteissa. ”Paino ja päästöt vähenevät koko ajan ja ekologisuus korostuu. Esimerkiksi Stihlin 201 moottorisahan päästöt ovat 40 prosenttia edeltäjäänsä pienemmät”, Holmström toteaa ojentaessaan Erkkilän testiin ensi vuonna markkinoille tulevan 150C-mallin. Vain 2,6 kiloa painava

harrastajamalli kilpailee maailman keveimmän moottorisahan tittelistä. ”Muutos on melkoinen vuonna 1981 hankkimaani 028-malliin verrattuna.

Kierroksia tähän voisi kyllä ruuvata vähän lisää”, Erkkilä toivoo. ”Uusia sahoja ei saa säätää korvakuulolla, sillä äänen perusteella ei voi päätellä optimaalisia säätöjä. Jos välttämättä haluaa säätää, niin se kannattaa tehdä kokeilemalla kuinka saha puree”, Holmström huomauttaa.

Stihlin sahat myydään aina erikoisliikkeestä, jossa ne laitetaan käyttökuntoon.

Näin asiakas voi olla varma, että laite toimii, kun hän menee metsään. Tästä syystä myös Metsä Groupin verkkokaupasta ostetut sahat on noudettava aina erikoisliikkeestä.

Vielä yksi vinkki

Metsurinkypärä on uusittava muutaman vuoden välein.

Sahan hankkimista harkitseville ­Holmström antaa yhden hyvän vinkin. ”Mieti, millaiseen käyttöön sahan t­ arvitset ja osta sitten pykälää isompi malli. Moottorisaha pitäisi nähdä taksi­autoon verrattavana hankintana: sillä on tehtävä rahaa, joten sen täytyy olla v­ iimeisen päälle toimiva.”

Moottori- ja raivaussahat ovat myös siitä mielenkiintoinen tuoteryhmä, että mitä syvempi talouslama Suomessa on, sitä paremmin niiden kauppa käy. ”Ei pitäisi povata mitään, mutta viime vuonna myytiin kieltämättä paljon sahoja”, Holmström toteaa.

Stihl on yksi Metsäverkon verkkokaupan yhteistyökumppaneista. Käy tarkistamassa, millaisia ostoksia pääset tekemään säännöllisen puukaupan bonuksillasi! metsä groupin viesti

| 31

hyvin tehty Teksti Armas

Härkönen Kuvat Sampsa Geijer ja Markus Varesvuo /Kuvaliiteri

artikkelisarjassa esitell ä än luonnon ja kestävän kehit yksen puolesta teht yjä asioita

Saarisavottaa sääksen seurannassa Metsissä työskennellessä luonnon monimuotoisuus tulee esille vuoroin maalla, vedessä ja ilmassa. Metsä Groupissa pyritään henkilöstön koulutuksella varautumaan yllättäviinkin tilanteisiin. Siksi sormi ei mene suuhun, vaikka leimikon laidalla asuisi kalasääskiperhe.

S

uuren Jänissaaren rantametsä Rääkkylän kirkonkylän läheisyydessä Pohjois-Karjalassa näyttää tihkusateessa tummalta, synkältä ja salaperäiseltäkin. Pohjoisen puolelta puhaltava tuuli pärskyttää vettä veneen laitojen ylitse. Meneillään on tyypillinen heinäkuun päivä kesällä 2012.

Pinta-alaltaan reilun satahehtaarisen saaren eteläpäässä olevan männikön laidassa on muutamia korkeampia puita, joista yhden latvassa on altapäin riu´uilla ja laudoilla tuettu ”risukasa”. ”Kalasääsken tekopesä. Rääkkylän ­tienoilla tiedetään pesivän ainakin kolme kalasääskiparikuntaa”, Metsä Groupin Joensuun hankintapiirin korjuun metsä­ asiantuntija Pekka Karjalainen sanoo.

Huomaamaton hakkuu

Saaressa tehtiin kesällä 2011 harvennushakkuu. Käsiteltävä alue oli yli 60 hehtaarin laajuinen. Korjuu-urakoitsijana toimi Metsä Karjala Oy. Työ on tehty hellävaraisesti, eikä järvelle päin savotasta näy enää minkäänlaista merkkiä. ”Koneet saareen kuljetettiin lautalla.

Harvennuspuut lastattiin välivarastolta proomuun ja kuljetettiin suoraan Metsä Fibren Joutsenon tehtaalle”, Karjalainen kertoo.

Tiedon kalasääsken asuinpaikasta Karjalainen sai metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojalta. ”Kun menimme alkukesästä hakkuuyrittäjän kanssa tutustumaan savottaan, näimme lintujen lentelevän pesäpuun päällä. Tutkimme rantautumispaikkoja ja siinä samalla suunnittelimme, miten pesä huomioitaisiin.”

Metsäkeskus opasti

Metsäkeskus Pohjois-Karjala toteutti viime vuosikymmenen puolivälissä hankkeen, jossa selvitettiin, miten petolintujen pesäpaikat pitäisi ottaa huomioon talousmetsien metsänkäsittelyssä.

32 |

metsä groupin viesti

poikaset ehtisivät kuoriutua ja kehittyä lento­k ykyisiksi.”

Ohjeena oli myös, että kylminä päivinä pesän lähellä olemista pitää koettaa välttää, sen sijaan lämpimillä säillä voi mennä lähemmäksikin. ”Savotta kesti kuitenkin sen verran pitkään, että poikaset ehtivät lentokykyisiksi.

Olimme vasta heinäkuun lopulla pesän läheisyydessä”, Karjalainen kertoo.

Epäluuloiset asukkaat

Kalasääski on levittäytynyt koko maahaan.

Sen pesässä on 2–3 munaa kesässä.

Kalasääski eli sääksi Kalasääski on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikolla. Se on levittäytynyt koko Suomen alueelle. Sääksen siipien kärkiväli voi olla jopa yli 160 senttimetriä.

Sääksi tekee pesänsä paikkaan, josta on hyvä näkyvyys, tyypillisesti ison männyn latvaan korkealle kalliolle tai suon laitaan.

Suurin uhka sääksikannalle on pesän alustoiksi sopivien vanhojen tasalatvaisten puiden väheneminen. Myös hakkuuaukeat pesäpuiden ympärillä ovat ongelma, koska pesät ovat tällöin alttiimpia esimerkiksi myrskytuhoille.

Kalasääskille voi jättää mäntyjä kasvamaan muutaman puun ryhminä mäkien ja vaarojen rinteille, kallioille, saariin ja suosaarekkeisiin.

Sopiviin puihin voi rakentaa tekopesiä yhteistyössä metsäammattilaisten kanssa.

”Saimme hanketta vetäneeltä Hannu neuvoja siitä, miten kalasääsken pesän ympäristöä käsitellään. Kun tuolloin elettiin vielä kesäkuun alkua, meille esitettiin toive, että hakkuut aloitettaisiin saaren toisesta päästä. Näin Lehtorannalta

Lähestymme kalasääsken pesää hieman kauempaa koukkaavaa viimevuotista ajouraa pitkin. Pesäpuussa ei näy liikettä. Hetken kuluttua kalasääskinaaras tulee paikalle ja aloittaa kaartelun ainakin sadan metrin päässä pesästään. Varoitushuudot kiirivät ilmoille.

Urospuolinen sääksi saapuu noin puolen tunnin kuluttua. Se kaartelee vieraita­ lähempänä, mutta pysyttelee etäällä pesästä. ”Pesäpuu ei kasvatushakkuussa aiheuta minkäänlaista haittaa, senhän erottaakin selvästi muusta metsästä”, Karjalainen sanoo. ”Ainoa ylimääräinen työ on korjuujärjestyksen suunnittelu.” ”Ja vain pesäpuu on rauhoitettu. Me jätimme kuitenkin ympäristönkin noin 10 metrin säteeltä suojapuustoksi.”

Tiedot samaan nippuun

Kyseessä oli ensimmäinen kalasääskenpesä, johon Pekka Karjalainen on työssään törmännyt. ”Metsänomistajilla on petolinnuista erilaisia mielipiteitä. Jotkut haluavat suojella niitä, toiset haluavat hävittää kaikki pois. Pääsääntöisesti asia on kuitenkin helppo perustella”, hän toteaa.

Karjalainen pitää yhtiön järjestämää kokonaisvaltaista koulutusta ja tiedottamista näistäkin asioista hyvänä asiana. ”Koulutuksen myötä saa aina käyttöönsä sellaisia faktoja, joilla ristiriitatilanteessa pystyy asioita perustelemaan.”

Kalasääskelle voi rakentaa ­sopiviin ­puihin tekopesiä yhteistyössä metsäammattilaisten tai ­lintuasiantuntijoiden kanssa.

Metsäasiantuntija Pekka ­Karjalainen sanoo, että kalasääsken pesäpuu ei aiheuta puunkorjuulle ongelmia, vain korjuujärjestystä pitää suunnitella hieman tarkemmin.

metsä groupin viesti

| 33

Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat

Seppo Samuli ja Johannes Wiehn

Venäjältä tuodaan täydennyspuuta Venäjän WTO-jäsenyyden seurauksena raakapuun tullimaksut laskevat. Metsä Group tuo Venäjältä lähinnä koivukuitua, jota konsernin tuotantolaitosten käyttöön ei saada riittävästi kotimaasta. Puunhankinnassa omistajajäsenten puut ovat edelleen etusijalla.

V

enäjältä tuotavan raakapuun uudet tullimaksut laskivat 22. elokuuta, kun maan liittymis­ sopimus Maailman kauppajärjestö WTO:n kanssa astui voimaan. Havupuun tuonnille Venäjältä Euroopan unionin maihin on asetettu enimmäismäärä, yhteensä 9,5 miljoonaa kuutiota. Myös Suomeen havupuu tuodaan EU-kiintiön kautta. ”En usko, että tuontikiintiöillä olisi vaara ylittyä, sillä niiden enimmäismäärät ovat viime vuosikymmenen puolivälin ennätysvuosien tasolla, jolloin esimerkiksi Baltian maihin tuotiin tukkia noin kolme miljoonaa kuutiometriä. Havutukkia ei ole edes saatavilla yhtä paljon kuin tuolloin, sillä Koillis-Venäjällä on käynnistynyt uusia sahoja eivätkä hakkuumäärät ole kasvaneet”, Metsä Groupin kansainvälisen puunhankinnan johtaja Markku Luhtasela kertoo. ”Lisäksi suomalaisen metsäteollisuuden puunkäyttö on viime vuosina laskenut.”

Luhtasela arvioi, ettei tullimaksujen­ lasku vaikuta puumarkkinoihin kovin 34 |

metsä groupin viesti

nopeasti. ”Mutta selvää on, että jatkossa sieltä tulee puuta Itämeren alueen markki­ noille nykyistä enemmän. Moni asia on kuitenkin muuttunut tuonnin ennätysvuosista. Esimerkiksi kustannusinflaatio on ollut Venäjällä viime aikoina keskimäärin 10 prosenttia vuosittain, ja erityisesti rahtikustannukset ovat kohonneet voimakkaasti.” ”Lisäksi maassa on pulaa sekä rautatiekalustosta että sopivasta aluskalustosta – vain Venäjän lipun alla olevat laivat saavat kulkea kanavaverkossa, jonka kautta aiemmin puuta kuljetettiin merkittäviä määriä.”

Koivun tuontiin suurin vaikutus

Alle 15 senttimetrin latvaläpimittaisella koivukuidulla ei ollut aiemmin tullimaksua lainkaan, ja sitä järeämmällä koivulla tulli oli 25 prosenttia tai vähintään 15 euroa kuutiometriltä. Nyt tullimaksu on seitsemän prosenttia kaikelta koivulta. Tähän saakka Venäjän koivun vienti on ollut hyvin kuitupuuvaltaista.

WTO-jäsenyys tuo Venäjän toimintaan lisää ennustettavuutta.” markku luhtasela kansainvälisen puunhankinnan johtaja metsä group

”Nyt tilanne varmasti muuttuu, ja koivun tuonti Venäjältä Suomeen ja muihin EU-maihin lisääntyy”, Luhtasela sanoo. ”Venäjällä puuston alkuvaiheen hoito on sellaista, että lehtipuun osuus nousee suureksi, ja näin on tapahtunut jo useita vuosikymmeniä. Niinpä koivua ja haapaakin on hyvin tarjolla, eikä Koillis-Venäjällä ole paljoa koivua käyttävää teollisuutta.”

Metsä Groupin teollisuus tarvitsee ­koivukuitua vuodessa noin 4,5 miljoonaa kuutiometriä – luvussa on mukana myös Metsä Boardin Ruotsissa sijaitsevan Husumin tehtaan koivuntarve. ”Kummassakaan maassa kotimaisen koivun saatavuus ei riitä tarpeisiimme, joten turvaudumme tuontikoivuun, jotta tuotantolaitokset pystyvät valmistamaan konsernin strategian mukaisia tuotteita.”

Tukee kotimaan ostoa

Koivun ostoa Venäjällä helpottaa Luhtaselan mukaan se, että sitä voidaan ostaa omana eränään, vain harvoin sen mukana joudutaan ostamaan myös havupuuta. ”Tämä tukee ostoa kotimaassakin, kun pystymme ostamaan täällä paremmin metsien rakenteen mukaista puusumaa.

Jos hankkisimme kaiken tarvitsemamme koivun kotimaasta, olisimme pulassa sen myötä kertyvän havukuidun kanssa”, ­Luhtasela selvittää. ”Kun jatkossa saamme täydennyspuun edullisemmin, koituu se Metsä Groupin ohella lopulta myös omistajajäsenten eduksi.”

Metsä Groupin puunhankintaorganisaatio hankkii Venäjällä puuta vuodessa noin 2,5 miljoonaa kuutiometriä. Siitä runsaat puoli miljoonaa mottia kuusta toimitetaan Metsä Fibren omistamalle Svir Timberin sahalle Podporozhyeen. ”Loput tuodaan täydennyspuuna ­Suomeen ja Ruotsiin. Suomeen tuomme koivun lisäksi lähinnä haapaa ja haketta sekä pieniä määriä havukuitupuuta Joutsenoon sekä tukkipuuta Punkaharjun vaneritehtaalle ja Lappeenrannan sahalle.

Havukuitupuuta ja tukkia kertyy pääasiassa Svir ­Timberin puiden hakkuiden yhteydessä. Viime vuonna toimme

itänaapurista ­puuraaka-ainetta yhteensä 1,4 miljoonaa kuutiometriä.”

Metsä Groupille eduksi

Luhtasela sanoo, että Venäjän tullimaksujen aleneminen on merkittävä asia Metsä Groupissa valmistettavien tuotteiden viennin kannalta. ”Konsernin yritys­ten kilpailukyky paranee Venäjällä. WTO:n jäsenyyden ennustetaan vauhdittavan Venäjän talouskasvua, mikä olisi tietysti hyvä asia tuotteidemme kysynnän kannalta.” ”Uskon myös, että jäsenyys tuo Venäjän toimintaan lisää ennustettavuutta. Enää se ei voi tehdä yhtäkkiä yksipuolisia päätöksiä.”

Venäjän uudet puutavaran vientitullit Euroopan unionin maihin PUUTAVARALAJI

LATVALÄPIMITTA, CM

ENTISET TULLIMAKSUT

UUDET TULLIMAKSUT

MÄNTYKUITUPUU

KAIKKI LÄPIMITAT

25 %, MINIMISSÄÄN 15 e/m3

15 %

KUUSIKUITUPUU

KAIKKI LÄPIMITAT

25 %, MINIMISSÄÄN 15 e/m3

13 %

MÄNTYTUKIT

KAIKKI LÄPIMITAT

25 %, MINIMISSÄÄN 15 e/m3

15 %

KUUSITUKIT

KAIKKI LÄPIMITAT

25 %, MINIMISSÄÄN 15 e/m3

13 %

KOIVUKUITUPUU

ALLE 15 CM

0

7%

KOIVUKUITUPUU

YLI 15 CM

25 %, MINIMISSÄÄN 15 e/m3

7%

KOIVUTUKIT

KAIKKI LÄPIMITAT

25 %, MINIMISSÄÄN 15 e/m

7%

HAAPA

KAIKKI LÄPIMITAT

10 %, MINIMISSÄÄN 5 e/m3

5%

5%

5 % poistuu kokonaan

HAKE

3

4 vuoden kuluessa

metsä groupin viesti

| 35

Teksti Tytti

Hämäläinen Kuvat Seppo Samuli

Cambridgen käynyt metsuri 45 vuotta Metsä Groupin palveluksessa on vienyt Tapio Europaeusta paikkaan jos toiseen ja synnyttänyt tarinan jos kolmannen. Niihin liittyen hän nauraakin olevansa huippuyliopiston käynyt metsuri. pöytäseurueelle, että tässä sitä on nyt yksi Cambridgen käynyt metsuri.”

Hyvin ajateltu

Tapio Europaeus ottaa mielellään lapsenlapsensa mukaan luontoretkille. Tällä kertaa kolmikko suuntasi mustikkametsään.

M

etsuri Tapio Europaeus olisi saanut eläkepaperit jo vuosia sitten, mutta hän teki mieluummin töitä – pumppuvaivoista huolimatta. Miehen työterveyslääkäri oli todennut, että ensimmäistä kertaa eläkepaperit eivät kelpaa. ”Lääkäri sanoi, että jos kerran töissä haluan käydä, hän tekee kaikkensa, että pystyn siihen.”

Niinpä Europaeus kävi neljä kertaa vuodessa lääkärintarkastuksessa. Yhä nähdessään jo eläköityneen lääkärinsä, lääkäri huikkaa ”joko?”. Viimein Europaeus voisi vastata ”jo”, sillä eläkepäivät alkavat syyskuussa.

Pilke auttaa metsuria

”Minulla kävi ilmiömäinen tuuri, kun pääsin aikoinaan Metsäliittoon töihin.

Nyt olen tutkinut tilinpäätöksiä ja voin 36 |

metsä groupin viesti

todeta, että firman talous kestää minunkin eläköitymiseni”, Europaeus kertoo pilke silmäkulmassaan.

Tuo pilke onkin niitä asioita, miksi Europaeus on pystynyt olemaan metsurina koko elämänsä – jo ennen kuin tuli osuuskunnan palkkalistoille vuonna 1966.

Mieli on pysynyt positiivisena yksinäisessä työssä räntäsateillakin, mutta pilke on takuulla vaikuttanut myös siihen, että Europaeus on ollut työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies pitkään: ”Jälkimmäistä hyvää kesti vuodesta 1980 tämän vuoden kesäkuuhun”.

Europaeus on ollut myös työntekijöiden edustaja Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvostossa useamman kauden, joiden kohokohtia oli opintomatka Englantiin. ”Siellä olimme kuulussa Cambridgen yliopistossa illallisella. Totesinkin

Vuodet luottamusmiehenä olivat opettavaisia mutta myös raskaita, sillä Europaeus ehti olla mukana kuusissa yt-neuvotteluissa. ”Minua huolettaa, että metsureita vähennetään koko ajan. Kohta niitä on yhtä vähän kuin liito-oravia väitetään ­olevan.”

Vaikka koneilla voidaankin tehdä monia asioita tehokkaammin metsässä kuin ihmisvoimin, on metsuri pistämätön vaikkapa ylispuiden kaatamisessa. ”Kun hakkuukoneet tulivat, perusteltiin niitä sillä, että yksi kone vastaa kymmentä metsuria. Jos minuun vertaa, koneen pitäisi kestää 450 vuotta.

Kyllä hakkuukoneen telat ovat pahemmin ruosteessa tuossa iässä kuin minulla eläköityessäni­.”

Tyytyväinen Europaeus on metsureiden aikapalkkajärjestelmään, sillä se on avain siihen, että metsurit jaksavat tehdä jopa Europaeuksen mittaisen uran. ”Olen seurannut vierestä, kun tehdään liian paljon liian nopeaan tahtiin. Minun paikkani ovat kestäneet, koska minulla on rauhallinen luonne. Tai no, joku sanoisi laiska.”

Europaeus kertoo ajatelleensa ajamansa asiat perinpohjin, sillä metsässä siihen on ollut hyvin aikaa. ”Pari päivää metsurin kantilta, toiset pari vastapuolen kantilta.”

Hän kokeekin, että vuodet osuuskunnan­ luottamuselimissä olivat opettavaisia, sillä siinä näki sen toisen – päättämisen – ­puolen. ”Koskaan ei katsottu yli tavallista ­metsuria. Aina koin, että sai olla apuna.”

Metsurina 45 vuotta jaksaneelta on syytä kysyä vinkkejä: ”Ei minulla ole antaa neuvoja työssäjaksamiseen. Mottonikin kun on aina ollut se, että minne autolla ei pääse, sinne ei kannata mennä.”

Tapio Europaeus on aina tykännyt liikkua luonnossa vapaa-ajallakin marjastaen, metsästäen, kalastaen ja pilkkien. Nykyään hän tekeekin tätä kaikkea erityisen mieluusti lastenlastensa Smillan, 8, ja Mikaelin, 10, kanssa.

metsä groupin viesti

| 37

Teksti Asta

Hirvonen Kuvat Tomi Aho, Hanna-Kaisa Hämäläinen ja Markku Tissarinen

Kesä töissä Metsä Group tarjosi kuluneena kesänä yli 1 000 nuorelle kesätyöpaikan, joista noin 700 oli Suomessa. Nuoret vastasivat osaltaan siitä, että Metsä Groupin tehtaat ja toimipisteet­pyörivät normaalisti vakituisen väen lomakaudella.

’K

esätyöntekijöiden avulla voimme jatkaa tuotantoa tehtaalla myös lomakuukausien aikana”, Suolahden vaneritehtaan henkilöstöpäällikkö Timo Pynnönen toteaa. Kesätyöntekijät myös haastavat positiivisella tavalla tehtaan vakituisen väen. ”Uusia opastettaessa tulee koko työyhteisön kerrattua työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja toimintatavat. Kesätyöntekijä uskaltaa parhaimmillaan kyseenalaistaa ja kehittää toimintatapojamme – turvallisuutta unohtamatta!”

Ammatinvalintaa pohtiville nuorille

kesätyöt tarjoavat mahdollisuuden tutustua itseä kiinnostaviin aloihin. Työnantaja taas saa tilaisuuden tutustua potentiaalisiin tulevaisuuden osaajiin. ”Metsäteollisuus tarvitsee osaajia, ja kesätöiden kautta tuleva ammattilainen voi löytää paikkansa joukossamme”, Pynnönen sanoo. ”Kesän aikana työnantaja saa kesätyöntekijän tiedoista ja taidoista sekä asenteesta varsin perusteellisen kuvan. Motivoitunut ja osaava työntekijä on helppo rekrytoida uudelleen.”

Metsä Group tarjoaa kesätöitä laajasti eri alojen opiskelijoille niin työntekijä- kuin toimihenkilötehtävissä.

’U

Töiden lomassa löytyi hyviä marja- ja sieniapajia vapaa-aikaa ajatellen.

38 |

metsä groupin viesti

nelmatyöni sisältää sopivassa määrin metsässä liikkumista, toimistossa istumista ja ihmisten­kanssa asioimista.

Harjoitteluni­Simpeleen toimistolla­vastaa sitä aika hyvin. Kuljen metsäasiantuntijan mukana, suunnittelen leimikoita, päivitän kuviotietoja­ja avustan metsänhoidon tehtävissä, kuten­taimien kuljetuksessa, puiden mit­tauksessa sekä istutuksien ja taimikonhoitotöiden suunnittelussa.

Parasta työssäni on vapaus ja mahdollisuus liikkua luonnossa. Samalla pystyn katsastamaan hyvät marja- ja sienipaikat.

Metsässä on kuitenkin pidettävä aina mielessä, että se on jonkun toisen omaisuutta.

Se tuo työhön vastuuta ja haastetta.

Opiskelen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa metsätalousinsinööriksi.

Simpeleelle päädyin sattumalta. Yksi opettajista kertoi keväällä tästä harjoittelupaikasta. Onneksi satuin olemaan silloin paikalla, vaikka oli vapaapäiväni. Hyvin olen

”Metsäteollisuusyrityksenä meille hakeutuu paljon teknisen alan opiskelijoita, mutta tarvitsemme kesätyöntekijöitä myös logistiikassa, asiakaspalvelussa, taloudessa, myynnin tuessa ja markkinoinnissa”, henkilöstöpäällikkö Kaisamaria Thusberg Metsä Tissuelta muistuttaa.

Tapasimme kolme nuorta ahertajaa: Joonas Lindqvist oli kesän puunhankinnan harjoittelijana Simpeleellä, Anna Malytcheva vientimyynnin asiakaspalvelussa Metsä Tissuen Mäntän-tehtaalla ja Riku Linna kuivaajan hoitajana Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaalla.

täällä viihtynyt, vaikka iltaisin on välillä vähän orpo olo. Viikonloput vietän yleensä kotipaikkakunnallani Mäntsälässä, jossa teen opinnäytetyötäni. Minun on tarkoitus valmistua syksyllä. Sen jälkeen alan etsiä työpaikkaa. Olen valmis muuttamaan sinne, mistä töitä löytyy. Olenhan sopeutunut tänne Simpeleellekin. Kesätyö on selkeyttänyt ajatuksiani siitä, mitä haluaisin jatkossa työkseni tehdä.

Metsä Groupissa minut on yllättänyt toiminnan laaja-alaisuus. Puunoston lisäksi metsänomistaja saa kaikki muutkin metsäpalvelut. Olen päässyt tutustumaan alaan todella monipuolisesti. Uskon, että metsäteollisuus tarjoaa töitä myös tulevaisuudessa. Puun puolesta puhuvat esimerkiksi sen ympäristöedut. Alalla on paljon mahdollisuuksia, pitää vain osata ajatella pelkkää paperintekoa pitemmälle.”

Joonas Lindqvist, 25

Asiakaspalvelussa työskentelevältä Kati Järviseltä sai vastauksia kysymyksiin.

’O Anna Malytchevan työaikaa kului paljon tulostimen äärellä, eniten hän nautti päästessään käyttämään laajaa kielitaitoaan asiakkaiden kanssa keskustellessaan.

Joonas Lindqvist oli tyytyväinen, kun sai viettää paljon aikaansa metsässä, toimistolla hän tapasi metsänomistajia.

len aina halunnut työn, jossa voin hyödyntää kielitaitoani ja olla ihmisten kanssa tekemisissä. Tämän kesän olen työskennellyt Mäntän tehtaalla pehmopaperijalosteiden vientimyynnin asiakaspalvelussa, ja saan käyttää päivittäin englantia ja venäjää. Puhun myös saksaa ja ruotsia. Pidän yhteyttä asiakkaisiin ja myyntiedustajiin, otan vastaan tilauksia, hoidan laskutusta, koordinoin logistiikkaa ja niin edelleen.

Mukavinta työssäni ovat juuri asiakaskontaktit. Hoidan pääasiassa Venäjän ja muun Itä-Euroopan asiakkuuksia. Suuri osa työstä hoituu sähköpostilla, mutta varsinkin epäselvissä tilanteissa asiakkaat mieluummin soittavat. Silloin on mukavaa, että voin palvella heitä heidän äidinkielellään. Olen syntynyt Venäjällä, joten puhun ja kirjoitan venäjää sujuvasti.

Päivät ovat todella kiireisiä, se on työn ainoa huono puoli. Asioihin ei pysty aina reagoimaan niin nopeasti kuin haluaisi tai valmistelemaan jotain ennakkoon. Asiakkaille kuittaan yleensä, että olen saanut heidän viestinsä ja palaan asiaan myöhemmin. Näin he tietävät, että viesti on mennyt perille ja asia hoidetaan.

Opiskelen Jyväskylän yliopistossa taloustieteitä, syksyllä aloitan neljännen vuoden. Metsäteollisuuteen ja Metsä Groupiin tämä on minulle ensimmäinen kosketus. On ollut mielenkiintoista tutustua näin suureen ja monialaiseen yritykseen. Ja kun konsernin pääraaka-aine on uusiutuva puu, ei omaatuntoakaan soimaa.

Ympäristöasiat on otettava huomioon kaikessa toiminnassa.”

Anna Malytcheva, 25 metsä groupin viesti

| 39

Työn vaihtelevuus oli kesätyöntekijän mieleen. Kuivauskoneella pääsi lajittelemaan ja syöttämään viiluja kuivauskoneeseen.

Riku Linnan mieluisin työpiste oli valvomo, jossa oli kesälläkin mukavan viileää.

40 |

metsä groupin viesti

’T

yöskentelen Suolahden vaneritehtaalla kuivaajan hoitajana, syötän viiluja kuivauskoneeseen ja lajittelen niitä. Tämä on ensimmäinen kesätyöpaikkani. Ihan älyttömän hyvä juttu, että pääsin tänne töihin! Työ on mukavaa ja työkaverit varsinkin. Tehdas oli minulle entuudestaan tuttu kouluvierailuilta, ja pari luokkakaverianikin on täällä kesätöissä.

Vastuu ei ole minua pelottanut, aina on voinut kysyä neuvoa kokeneemmilta.

Välillä tulee jotain häikkää, kun viilut kääntyilevät linjalla väärinpäin ja sitten selvitetään tukoksia. Rauhassa kun miettii, mitä tekee, niin hyvin pärjää.

Pidän työssäni siitä, että työpiste vaihtuu usein. Paras vaihe on lajittelu. Teen kolmivuorotyötä, kuten muutkin tehtaalla.

Vuorotyö sopii minulle, pystyn nukkumaan milloin vain. Aamuvuoroon herään

puoli viideltä, mutta silloin ehtii työpäivän jälkeen tehdä vielä vaikka mitä. Yövuoron jaksan kunnon unien ja kahvin voimin. Iltavuoro on ehkä mieluisin, vaikka sen jälkeen ei oikein kavereita ehdikään nähdä.

Työnteko on maistunut oikein hyvin.

Käytännön hommat ovat mukavaa vaihtelua opiskeluun. Olen saanut arvokasta työkokemusta, ja kun on ensimmäisen työpaikan saanut, on toinen jo helpompi.

Opiskelen Äänekosken ammattikoulussa prosessiteollisuutta. Valmistun vuoden päästä, ja sen jälkeen toivon löytäväni jotain tuotannon työtä.

Kesätyörahat menevät suurelta osin autokouluun – nyt vajaan 10 kilometrin työmatka on taittunut skootterilla tai työkaverin kyydissä.”

Riku Linna, 18

kolumni Kuva

Ilkka Ärrälä

Tutkimus tukee perustaa ja uudistumista Suomen merkittävin uusiutuvan materiaalin lähde on kestävästi hoidetut metsät, joihin Metsä Groupin raaka-ainehuolto perustuu. Puu on hieno ja monikäyttöinen raaka-aine. Se on tarkoituksenmukaista jalostaa tuotteiksi, joissa sille saadaan mahdollisimman hyvä jalostusarvo. kokemusta ja osaamista teollisesta toimonipuolinen tuoteperhe minnasta. Lisäksi olemme verkostoimahdollistaa sen, että puu pystytään hyötuneet tutkimusmaailmaan ja teemme dyntämään tehokkaasti kokonaan. Konyhteistyötä alan parhaiden osaajien serni keskittyy tuotteisiin, joiden­kysyntä kanssa. kasvaa maailmanlaajuisesti, mikä puolesMetsä Group toimii aktiivisena omistaan tukee toimintamme jatkuvuutta. tajana biotalousklusteri FIBIC Oy:ssä Uudistuminen on yksi Metsä Groupin (entinen Metsäklusteri Oy), yritysten arvoista; uudistumalla vahvistamme yrija tutkimusorganisaatioiden muodostatyksemme kilpailukykyä. Tutkimus- ja massa strategisen huippuosaamisen keskehitystyö auttaa meitä vastaamaan asiak­ kittymässä (SHOK). Olemme mukana kaidemme tarpeisiin entistä paremmin sekä Kaija Pehu-Lehtonen Liiketoiminnan suuntaamassa tutkimusta resurssitehokkehittämään valmistusprosessejamme yhä kehitysjohtaja kaampien prosessien sekä uusien biomate­ tehokkaammiksi ja kilpailukykyisemmiksi­.

Metsä Fibre riaalien ja biotuotteiden kehittämiseen.

Esimerkkejä eri liiketoiminta-alueiden­ Nykyisten tuotteiden lisäksi puusta uudistumisesta löytyy runsaasti: kartongit­ ­voidaan periaatteessa valmistaa kaikkea sitä, mitä petovat jopa 30 prosenttia kevyempiä kuin 10 vuotta aiemmin, vanerista on tullut nykyaikainen komposiit- rokemiaan perustuva kemianteollisuuskin tekee. Osa teknologioista on kehitysvaiheessa eikä teknis-taloutituote, Metsä Tissue tarjoaa pehmopaperituotteiden dellista kannattavuutta vielä ole. Tuotteille tarvitaan lisäksi kokonaisia konsepteja julkisten tilojen hygieaina ensin asiakas, ja ihannetilanteessa kehitystyötä niaratkaisuiksi ja Metsä Fibre tuo markkinoille kokotehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Syntyy strateginaan uuden havusellutuotteen, polysulfidisellun. sia kumppanuuksia. Uudet tuotteet voivat olla esiOn tärkeää pitää huolta elinkelpoisesta, kannattamerkiksi nykyisten tuotteiden jatkojalosteita tai provasta tuotannosta. Vahva, jatkuvasti uudistuva perusteollisuus on edellytys uusien tuotteiden syntymiselle. sessista erotettuja komponentteja, jotka jalostetaan kokonaan uusiin arvoketjuihin. Lähtökohtana ovat Metsä Groupilla on tutkimus- ja kehitystyössään asiakkaan tarve ja nykyinen tuotantokoneisto – uudisuseita vahvuuksia. Meillä on hallussamme puuntuminen etenee kannattavasti evoluution kautta. jalostuksen koko arvoketju metsästä lopputuotteiKun huolehdimme elinkelpoisesta perusteollisuusiin. Konsernin liiketoimintojen sisäisten asiakkuuksien myötä olemme tottuneet tekemään tuotekehitystä desta ja panostamme viisaasti tutkimus- ja kehitystyöhön, omistajajäsenillä ja muilla sidosryhmillämme yhdessä. Tunnemme asiakkaidemme tarpeet, jolon lupa odottaa meiltä yhä uusia avauksia puuraakaloin pystymme käyttämään resurssit uudistumiseen aineeseen perustuvan biotalouden alueella. ja kehittämiseen järkevästi. Meillä on pitkäaikaista

Metsä Groupin

metsä groupin viesti

| 41

Kuutioista neliöitä–– neliöistä koteja

42 |

metsä groupin viesti

liiketoiminta-alueet Teksti Sanna

Haanpää-Liukko Kuvat Antti Hannuniemi ja Metsä Wood

Viikin kerrostalojen rakentaminen aloitettiin viime vuoden elokuussa perustustöillä, talojen runkojen pystytys alkoi lokakuun lopulla ja kahteen ensimmäiseen taloon päästiin muuttamaan viime kesänä. Loput kolme taloa ovat muuttovalmiita syyskuussa.

Olemme seuranneet Viikin puukerrostalokorttelin rakentamista aivan projektin alkuvaiheista lähtien.

Nyt ensimmäiset asukkaat ovat asettuneet taloksi.

Metsä on muuttunut kodeiksi.

E

kologisuus ei ollut päällimmäisenä mielessä, kun Jenni ja Pekka Povelainen etsivät uutta kotia itselleen ja pienelle Liinu-tyttärelleen sekä perheen kahdelle koiralle Adalle ja Aslalle. ”Sijainti oli ensisijainen valintaperusteemme, sillä halusimme lähemmäs sukua, ystäviä ja kaupungin läheisyyden tarjoamia mahdollisuuksia”, Jenni Povelainen kertoo. Povelaiset muuttivat Helsingin Viikkiin heinäkuun alkupuolella rivitalosta Vihdin Nummelasta.

”Puu olisi voinut olla näkyvämpi pintamateriaali myös sisätiloissa.”

olohuoneen ja pihan yhdistelmä. Talon puuverhous jatkuu parvekkeen takaseinissä, mikä on omiaan lisäämään tilan tunnelmallisuutta. Täällä viihtyy koko perhe, koiria myöten. ”Juuri vuoden ikään ehtineestä Liinusta on mukavaa katsella parvekkeelta alhaalla kadulla kulkevia ihmisiä ja busseja tai ihmetellä yli lentäviä lentokoneita”, äiti kertoo.

Luonnonmateriaalit viehättävät Povelaisen viehtymys luonnonmateriaaleihin ja kädentaidot näkyvät uudessa kodissa. Liinu-tyttärelle parvekkeelle rakennetun majan tukirakenteena toimivat vanhat heinäseipäät ja ajan patinoimilta näyttävät puiset jakkarat ovat nekin hänen uustuotantoaan. ”Pidän sisustuksessa luonnonmateriaaleista, ja minusta puu olisi voinut olla näkyvämpikin pintamateriaali myös asuntojen sisätiloissa.”

”Ihastuimme sijainnin ohella erittäin tilavaan parvekkeeseen ja asunnon valoisuuteen. Vasta vuokrasopimuksen jo tehtyämme perehdyimme tarkemmin uuteen kotitaloomme. Oli miellyttävä yllätys, että olimme valinneet kodin ekologisesta puukerrostalosta.”

Puu tuo lämpöä ja viihtyisyyttä Povelainen kertoo koko perheen sopeutuneen nopeasti niin uuteen, talon ylimmässä kerroksessa sijaitsevaan kotiinsa kuin Viikkiin asuinalueena. Puutalokortteli on erityisen viihtyisä ja rakennuskanta lähialueella muutenkin uutta, minkä lisäksi viheralueisiin on kiinnitetty paljon huomiota. ”Luontokin on lähellä, mikä on erityisesti maalla varttuneen Pekan mieleen.”

Povelaisten kodin suuri, osittain lasitettu ja kahteen suuntaan avautuva parveke on kuin

Liinu viihtyy hyvin äitinsä Jenni Povelaisen kanssa uuden kotinsa isolla parvekkeella. metsä groupin viesti

| 43

liiketoiminta-alueet Teksti Sanna

Haanpää-Liukko Kuvat Antti Hannuniemi, Seppo Samuli ja Metsä Wood

Viikin puukerrostalot ovat huippuluokkaa paloturvallisuudessa, äänieristyksessä ja tiiveydessä.

Vauhtia rakentamisen prosesseihin Metsä Woodin Rakentamisen tuotteet -liiketoimintalinjan tuore johtaja Ari Tiukkanen on tyytyväinen Viikin projektiin. ”Projekti osoitti, että kaikki puukerrostalorakentamiseen perinteisesti – ja osin suotta – liitetyt haasteet ovat ratkaistavissa hyvällä tavalla.

Viikin talot ovat huippuluokkaa paloturvallisuudessa, äänieristyksessä ja tiiveydessä”, Tiukkanen sanoo.

Viikki myös opetti, missä voidaan vielä parantaa. ”Kehitettävää on erityisesti rakentamisen prosesseissa. Metsä Wood Kerrostalojärjestelmässä runko- ja välipohjavaihe on erittäin nopea, ja koska betonirakentamiseen liittyvää kuivausta ei tarvita, voidaan rakentamista jatkaa heti. Tämä mahdollisuus nopeaan rakentamisen tahtiin pitää oppia hyödyntämään täysin.”

Tuoteosien tehtaalla tapahtuvan esivalmistusasteen nostaminen ja talotekniikan entistä

44 |

metsä groupin viesti

tehokkaampi integrointi ovat niin ikään jatkokehittämisen kohteita.

Kuutioista neliöihin Puukerrostalorakentaminen on yksi lupaavimmista puun käytön lisäämisen poluista Suomessa. Puun ekologisuus ja esteettisyys sekä Metsä Wood Kerrostalojärjestelmän kustannustehokkuus ovat lyömätön yhdistelmä. Itsestään ei silti tapahdu mitään, vaan kaikkien rakentamisen osapuolten on oltava avoimia ajattelemaan uudella tavalla. ”Meidän on nähtävä yhä selkeämmin oman roolimme muutos ’kuutioiden’ tuottajasta ’neliöiden’ toimittajaksi. Meiltä pitää löytyä paitsi erinomainen rakentamisjärjestelmä, myös laaja tuotevalikoima, jotta saamme suoran kontaktin rakennuttajiin ja arkkitehteihin­.

Meidän on viimeisteltävä jo aloitettu loikka

Meillä on ylivoimaisesti laajin rakentamisen tuotteiden ­valikoima.”

Ari Tiukkanen Puurakentamisen tuotteet ­-liike­ toimintalinjan johtaja Metsä Wood

metsä wood

Ekotehokas kerrostalo­ järjestelmä

Puuta on käytetty ulkoverhouksen yksityiskohdissa monella tavalla.

prosessiteollisuudesta ratkaisutoimittajaksi­, rakennuttajien kumppaniksi”, korostaa ­Tiukkanen.

Myös vientimarkkinoille tähytään Metsä Woodissa ollaan tosissaan puukerrostalorakentamisen suhteen, ja järjestelmän kanssa tähyillään jo myös vientimarkkinoille. Parhaillaan selvitetään, mistä löytyvät lupaavimmat markkinat ja millä konseptilla niillä on viisainta edetä. ”Olemme rakentaneet puukerrostaloja Suomen ohella muun muassa Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Nyt harmonisoimme eri projektien parhaat käytännöt yhteen ja samaan konseptiin.”

Eri puolille Suomea kaavoitetaan parhaillaan kymmenkuntaa uutta puukerrostaloaluetta, muun muassa Turkuun, Raumalle, Tampereelle ja Ylivieskaan. Kaikkiaan suunnitteilla on vajaan 5 000 puukerrostaloasunnon rakentaminen vuoteen 2015 mennessä. ”Myös kilpailijat ovat heränneet puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksiin. Se on hyvä

asia, sillä tarjonnan lisääntyminen on edellytys toimivien markkinoiden kehittymiselle.” Metsä Woodin kilpailuetu on Tiukkasen mukaan ylivoimaisesti laajin rakentamisen tuotteiden valikoima – kilpailijat ovat liikkeellä suppeammalla tuotevalikoimalla.

Hyviä ratkaisuja asiakkaalle Tiukkasen näkökulma rakentamisen materiaalivalintoihin on avara. ”Tavoitteemme on varmistaa mahdollisimman hyvä lopputulos asiakkaalle. Joskus paras ratkaisu syntyy esimerkiksi puuta ja betonia­ yhdistämällä – silloin on kaikkien osapuolten­ etu, että kumpaakin materiaalia käytetään.

Uskonkin, että hybridirakentaminen lisääntyy tulevaisuudessa.”

Tämä kehityskulku avaa myös yhä uusia mahdollisuuksia puulle – ainutlaatuisen ekologiselle, esteettiselle ja kodikkaalle kotimaiselle rakennusmateriaalille.

Metsä Wood Kerrostalo­ järjestelmän ydin ovat Kerto®-pilaripalkkirunko ja Kerto-Ripa®-elementti, jota voidaan käyttää yläpohjan lisäksi välipohjissa. Kertolevyä käytetään puukerrostalon jäykistävänä rakenteena.

Järjestelmä on tehokkaimmillaan 3–8-kerroksisissa puukerrostaloissa.

Järjestelmän myötä rakentamisaikataulu nopeutuu huomattavasti perinteisiin rakennusjärjestelmiin verrattuna.

Puukerrostalon avoin ­arkkitehtuuri, tehdasvalmisteiset ja siksi tasalaatuiset rakennusosat sekä rakenteiden keveys mahdollistavat joustavan tilankäytön ja rakennuksen­muunneltavuuden.

Uusiutuva ja kierrätettävä puu on erittäin ekotehokas rakennusmateriaali koko elinkaarensa ajan. Puukerrostalon rakentaminen kuluttaa vähemmän energiaa ja synnyttää vähemmän hiilidioksidi- ja muita päästöjä kuin betonirakenteisen kerrostalon­rakentaminen.

Lisäksi puurakenteet toimivat hiili­nieluina.

Metsä Wood Kerrostalojärjestelmän edut: • nopeus • joustava tilankäyttö • tasalaatuisuus, koska käytetään teollisia ­komponentteja • kokonaistaloudellisuus • ekotehokkuudeltaan ­ylivoimainen rakennusmateriaali

metsä groupin viesti

| 45

liiketoiminta-alueet Teksti Sirkku Vanhatalo Kuvat

Tomi Aho ja Seppo Samuli

Yhdessä kädessä yli 2 500 kuivauskertaa Uudet Katrin Non Stop -käsipyyhkeet ovat nyt pakkauksessa, jota on helppo kantaa ja varastoida. Pyyhkeet pakataan niin tiiviisti, että yhdessä kädessä voi kuljettaa kerralla yli 2 500 kuivauskertaa.

K

atrin Non Stop -käsipyyhkeitä valmistetaan Metsä Tissuen Mäntän tehtaan uudella jalostuslinjalla, joka otettiin käyttöön kesällä. ”Tehtaalla tehdään maailman laadukkainta käsipyyhepaperia”, Katrinin Koillis-Euroopan aluemarkki­ nointipäällikkö Jussi Haapkylä sanoo. ”Enkä nyt kehu vain työni puolesta, vaan olemme saaneet asiakkailta paljon kiittävää palautetta.”

Kaksin- tai kolminkertainen ­Katrin-pyyhe on entistä imukykyisempi ja pehmeämpi. ”Tähän on päästy raaka-aineiden optimaalisella yhdistämisellä ja ainutlaatuisella kohokuvioinnilla.

Kuviointi on tärkeä asia myös pyyhkeen ulkonäön kannalta”, Mäntän tehtaanjohtaja Kari Karttunen selvittää. ”Lisäksi käsipyyhkeen lujuus

”Mäntän ­tehtaalla tehdään maailman laadukkainta käsipyyhe­ paperia.”

Jussi Haapkylä aluemarkkinointipäällikkö

on parantunut, eikä se pehmeydestään huolimatta varmasti hajoa pyyhittäessä.”

Karttunen esittelee tyytyväisenä uutta, kesällä käynnistettyä jalostuslinjaa, joka on tehokas ja nopea ja joka tuo lisäkapasiteettia tehtaalle. ”Merkittävä investointi on satsaus tehtaan tulevaisuuteen. On hienoa, että saamme itse valmistaa tuotteen raakapaperista lopputuotteeksi saakka”, Karttunen sanoo.

Mäntän tehtaan tuotannosta­ 40–50 prosenttia on suurkuluttaja­ tuotteiden valmistusta.

Laaja Katrin tuotevalikoima Suurkuluttajatuotteita ovat kaikki kodin ulkopuolella käytettävät pehmopaperit. Metsä Tissuen Katrinpapereita käytetään muun muassa ravintoloissa, hotelleissa ja muilla palvelualoilla, terveydenhoidossa, toimistoissa ja teollisuudessa.

Käsipyyhkeitä on useita eri laatuja: konserttisalin VIP-aitioissa halutaan käyttää pehmeistä pehmeintä paperia, kun taas vaikkapa bussiasemalla riittää vähemmänkin pehmeä. Myös annostelijat vaihtelevat käyttökohteen mukaan.

Katrin-paperiannostelijat edistävät hygieenisyyttä, sillä käyttäjä koskettaa vain yhtä tarjolle käsipyyhettä, joka avautuu samalla, kun edellinen pyyhe otetaan käteen.

Annostelijasta tulee kerrallaan vain yksi arkki, joka Aluemarkkinointipäällikkö Jussi Haapkylä näyttää, miten helposti hän saa kantoonsa tuhansia käsipyyhkeitä kerralla.

46 |

metsä groupin viesti

Mäntän tehtaanjohtaja Kari Karttunen esittelee vielä uutuuttaan hohtavaa jalostuslinjaa.

imukykyisenä riittää kuivaamaan kädet – tämä vähentää paperinkulutusta ja säästää siten sekä luontoa että rahaa.

Katrinilla on yksi markkinoiden laajimmista tuotevalikoimista. Käsipyyhkeitä on saatavana rullissakin ja vaikka huoltokorjaamokäyttöön omanlaisensa. Tuoteperheeseen kuuluvat myös wc-paperit ja kattaustuotteet.

Helppoa ja hygieenistä Haapkylä kertoo, että uusi Katrin Handy Pack on monella tavalla erilainen käsipaperipakkaus. ”Ensinnäkin se erottuu hyvin isoissa tukkuvarastoissa, joissa vaikkapa siivousliikkeiden edustajat käyvät itse hakemassa tarvitsemansa tuotteet. Osin läpinäkyvästä pakkauksesta näkee heti, mistä tuotteesta

on kyse. Kompakti pakkaus säästää tilaa varastossa ja kuljetuksessa.

Muovipakkauksen kahvat helpottavat kantamista, ja pyyhkeet pysyvät varmasti hygieenisinä ja kuivina.”

”On hienoa, että saamme itse ­valmistaa tuotteen raakapaperista ­lopputuotteeksi saakka.”

karl karttunen tehtaanjohtaja, mänttä

Handy Pack -pakkaus on helppo ja nopea avata ilman apuvälineitä.

Tiiviisti pakatussa pakkauksessa voi kuljettaa kerralla yli 2 500 käsipyyhettä. ”Tämä kaikki helpottaa esimerkiksi siivoojien työtä”, Haapkylä mainitsee. PE-muovista tehdyn pussin voidaan hyödyntää vaikka roskapussina, ja se kelpaa kierrätykseen energiajakeeksi.

”Katrinille haetaan kasvua erityisesti idästä”, Haapkylä kertoo. ”Venäläiset arvostavat uutuustuotteita, ja heille suomalaisuus merkitsee hyvää laatua. Näin ollen meillä on itänaapurissa hyvät tulevaisuudennäkymät.”

Uusia mahdollisuuksia Uusi jalostuslinja tarjoaa Kari ­Karttusen mukaan hyvät mahdollisuudet uusien tuotteiden kehittämiseen. ”Kaikista Katrin-tuotteista käsien pyyhkimiseen tarkoitettujen tuotteiden osuus on noin puolet. Meillä on nyt mahdollisuus reagoida yhä joustavammin asiakkaiden toiveisiin.”

Uudenlainen kohokuviointi tekee Katrin-pyyhkeestä entistä pehmeämmän ja imukykyisemmän. metsä groupin viesti

| 47

liiketoiminta-alueet Teksti Leena

Salminen Kuvitus Pauliina Mäkelä Kuva Metsä Fibre

Mäntyöljy on metsistä saatava uusiutuva luonnonvara, jota löytyy jatkojalostamalla seuraavista käyttökohteista: • hydrauliikkanesteet • maalit • liima-aineet • kodin puhdistusaineet • asfaltti

48 |

• kumit • lakat • biodiesel • huulipunat • lääkeaineet • kolesterolia alentava sitosteroli (esimerkiksi Benecol) • hajuvedet

metsä groupin viesti

metsä fibre

Mäntyöljystä on moneksi Suomalainen metsänomistaja voi olla ylpeä metsästään­, joka kestävästi hoidettuna mahdollistaa­puun monipuolisen­ hyödyntämisen ja käytön erilaisissa­kohteissa.

Metsä ­Groupissa sellun valmistuksen ­yhteydessä syntyy raaka­mäntyöljyä, jota edelleen ­jalostamalla hyödynnetään ­yllättävissäkin kohteissa.

Rauman tehtaalla on ollut jarruna tekniset­ asiat ja mukaan mahtuu vuorotellen hyviä ja huonoja kuukausia. Äänekosken haasteena on koivuvaltainen puuraaka-aine.

Mäntyöljy on puhdas biotuote.”

Kari Ala-Kaila Teknisen tuen ryhmäpäällikkö Metsä Fibre

Metsä Fibressä sellun lisäksi pöllistä saadaan oheistuotteina bioenergiaa, mäntyöljyä ja tärpättiä. Yhtiö on nimennyt vuoden 2012 mäntyöljyn teemavuodeksi, joka nostaa mäntyöljyn merkityksen aiempaa näkyvämmin esille ja aktivoi tekemään työtä mäntyöljyn saannon ja laadun parantamiseksi kaikilla yhtiön tehtailla. Onnistuminen tavoitteessa tuo myös euroja yhtiön kirstuun.

Teemavuoden projektia vetää Teknisen tuen ryhmäpäällikkö, tekniikan tohtori Kari Ala-Kaila. ”Mäntyöljy on puhdas biotuote, jonka taloudellinen merkitys yhtiölle on kymmeniä miljoonia euroja. Ei olekaan yllätys, että se on nyt nostettu korostetusti esille.” ”Aiheen päivittäinen esillä olo lisää tietoisuutta. Yhdessä oppien kollegoilta ja sisartehtailta saadaan näkökulmaa laajenemaan ja etsimään uusia mahdollisuuksia. Asiakasyhteistyön tiivistäminen on tärkeä osa teemavuoden tavoitteita.”

Projektipäällikkö toteaa tyytyväisenä teemavuoden lähteneen erinomaisesti käyntiin ja summaa vuoden alkupuoliskolla tehtyä työtä. ”Kemissä on tänä vuonna valmistettu sellutonnia kohden 50 prosenttia enemmän mäntyöljyä kuin edellisten viiden vuoden aikana.

Joutsenossa vastaava luku on kasvanut 30 prosenttia. Huimia tuloksia kummallakin tehtaalla!”

Luonnon oma haavavoide ”Puun jalostusarvo nousee, kun se pystytään hyödyntämään mahdollisimman tarkasti. Mäntyöljyn talteenotto vaatii uusimman tekniikan hyväksikäyttöä. Suomessa olemme maailman huipulla mäntyöljyn jatkojalostamisessa”, AlaKaila kertoo.

Pohjoisen puussa on merkittävästi enemmän pihkaa kuin etelän kollegassa. Tähän vaikuttaa pohjoisen luontomme rankat olosuhteet ja puun hidas kasvu. ”Kemissä saadaan puusta isompi määrä mäntyöljyä kuin Raumalla. Jo näillä kilometrimäärillä puu on erilaista.”

Ala-Kaila kertoo, että puupihka on puun oma haavavoide ja luonnon oma lääke. Pihkan tehtävä on toimia antiseptisena aineena puussa olevalle haavalle ja tukkia se. Näin ötökät ja bakteerit eivät pääse tuhoamaan puuta. Pihkan haju on tunnusomaista mäntyöljylle. ”Puulajit ovat eri asemassa mäntyöljyn saannon osalta. Männyssä on pihkaa kolmisen prosenttia, koivussa ja kuusessa yhdestä kahteen prosenttia puusta.”

Tuoreus on avainasia Puussa on kesällä ja talvella sama määrä pihkaa, mutta mäntyöljyn todellinen saanto puusta vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Kun puu on kaadettu, käynnistyy tärkeän raaka-aineen häviäminen haihtumalla sekä kemiallisten että biologisten reaktioiden kautta. Ala-Kaila painottaakin puun tuoreutta. ”Erityisesti kesällä, kun on lämmintä, häviäminen tapahtuu hyvin nopeasti. Ylivuotisesta puusta mäntyöljyä ei enää juurikaan saada. On tärkeää saada raaka-aine ripeästi talteen, jotta se saadaan jatkojalostukseen ja edelleen lukuisiin erilaisiin tuotteisiin.”

Joutsenon sellut uudistuvat Metsä Fibren Joutsenon tehdas alkaa tuottaa uudenlaisia selluja, kun keväällä käynnistynyt tuotantoprosessin uudistus saadaan päätökseen ensi kesänä. Maailman suurin yksilinjainen havusellutehdas siirtyy uudenlaiseen sellunvalmistusprosessiin – polysulfidikeittoon.

Teknologiaa ei ole hyödynnetty näin suuressa mittakaavassa aiemmin. Harvinaisemman teknologian käyttöönotto onkin mahdollista pitkälti Metsä Fibren oman tuote- ja prosessikehitystyön ansiosta. Uudistus on osoitus pohjoiseen havupuuhun perustuvan selluteollisuuden elinvoimaisuudesta.

Kartongin ja paperin ­ominaisuudet paranevat Syyt Joutsenon prosessimuutokseen löytyvät asiakashyödyistä.

Uudet sellut parantavat paperin ja kartongin teknisiä ominaisuuksia ja vähentävät jauhatusenergian kulutusta asiakkaan tuotantoprosessissa. Joutsenon sellua käytetään muun muassa pehmopaperin, kartongin ja aikakauslehtipaperin valmistuksessa.

Sellun perusominaisuudet, tuoteturvallisuus ja raaka-ainepohja, säilyvät uusissa tuotteissa ennallaan. Joutsenossa valmistetaan jatkossakin sellua pohjoisesta havupuusta.

Uudessa tuotantoprosessissa keiton apuaineena käytetään polysulfidia, minkä ansiosta puukuidusta pystytään hyödyntämään entistä suurempi osa, jolloin puunkulutus pienenee.

Investoinnin on arvioitu nostavan tehtaan kapasiteettia lähes kymmenen prosenttia.

metsä groupin viesti

| 49

liiketoiminta-alueet Teksti Outi

Kääriäinen Kuvat Harri Nurminen, Seppo Samuli ja Metsä Group

Investoinnit nostavat Metsä Boardin vuotuista kartonkikapasiteettia 150 000 tonnilla aina 935 000 tonniin saakka.

Metsä Boardin asema markkinoilla vahvistuu entisestään Metsä Boardin päättymässä oleva 120 miljoonan euron investointiohjelma vahvistaa yhtiön asemaa Euroopan johtavana taivekartongin tuottajana ja maailman johtavana ensikuitupohjaisen lainerin valmistajana.

I

nvestoinnit nostavat Metsä Boardin taivekartongin tuotantokapasiteetin noin 935 000 tonniin vuodessa. Äänekoskella ja Saksan Gohrsmühlessä toimintansa syksyn kuluessa aloittavat arkittamot ja Kyröskoskella käynnistyvä biovoimalaitos parantavat osaltaan Metsä Boardin kilpailukykyä. Täysimääräisesti laajennetun kapasiteetin arvioidaan olevan käytettävissä ensi vuoden alusta. ”Investointimme seuraavat markkinakehitystä. Tähtäämme siihen, että voimme palvella asiakkaitamme entistä paremmin ja kasvaa heidän kanssaan. Emme investoi yli luonnollisen

50 |

metsä groupin viesti

kasvun”, Metsä Boardin kartonkiliiketoiminnasta vastaava johtaja Pasi Piiparinen sanoo. ”Investointien myötä vuotuinen kapasiteettimme kasvaa 150 000 tonnilla, mikä on pystyttävä tuottamaan tasaisesti ja myymään kannattavasti.”

Metsä Boardin ajanmukaiset tuotantolaitokset ja huippulaatuiset, ensikuiduista valmistettavat kevyet ja puhtaat kartongit luovat Piiparisen mukaan erinomaiset edellytykset menestykselle. ”Panostamme lisää tutkimus- ja kehitystyöhön, mistä osoituksena on helmikuussa toimintansa aloittanut Äänekosken tutkimus- ja kehitysyksikkö. Haluamme jatkossa olla yhä tiiviimmin

mukana kehittämässä tulevaisuuden pakkausratkaisuja yhdessä asiakkaittemme kanssa.”

Mukana globaalissa kasvussa Metsä Board toimittaa kartonkeja monille kansainvälisille merkkituotevalmistajille. ”Asiakaspohjamme on alalla ainutlaatuinen”, Piiparinen kertoo. ”Merkkituotevalmistajien strategisena tavoitteena on globaali kasvu, johon he haluavat meidät mukaansa. Se on meille suuri kunnianosoitus ja samalla suuri haaste.”

Tulevaisuudessa jokaisen liiketavaramerkin­ pakkauksen on oltava täysin samanlainen

Investointien eteneminen

riippumatta siitä, missä päin maailmaa se myydään. Tämä tarkoittaa käytännössä lukumääräisesti vähemmän mutta suurempia pakkauskartonkitoimittajia sekä paljon tiiviimpää ja kansainvälisempää yhteistyötä.

Yksi tärkeä tuotepakkausten valintaa määräävä tekijä on myös se, että Metsä Boardin kartongeilla pakkauksen painoa voi vähentää jopa 30 prosenttia verrattuna muihin kartonkeihin tinkimättä pakkauksen ominaisuuksista.

metsä board

Tuotekehityksellä kipinää liiketoimintaan

Toimitusketju kunnossa 2011 Simpeleen tehtaan koneuudistus kesäkuussa lisäsi Simcote-taivekartongin vuosituotantokapasiteettia 80 000 tonnilla. Arkituskapasiteetti nousi 40 000 tonnilla.

Kemin tehtaan päällystyslinjan uudistus lokakuussa paransi päällystettyjen kraftlainereiden painettavuutta ja mahdollisti tuotannon siirron asteittain kokonaisuudessaan päällystettyihin lajeihin.

Kyron tehtaan koneuudistus joulukuussa lisäsi Avanta Prima ja Carta Elega -taivekartonkien vuosituotantokapasiteettia 40 000 tonnilla. fazer

”Asiakkaamme vaativat, että tiedämme aina käyttämämme puuraaka-aineen alkuperän ja että se on peräisin sertifioiduista metsistä. Ensikuitujen ansiosta kartonkimme ovat kevyitä, puhtaita ja tuoteturvallisia, mihin koko filosofiamme perustuu”, Piiparinen muistuttaa. ”Toimitusketjumme on kunnossa ja toimitusvarmuutemme sekä -nopeutemme ovat korkeaa luokkaa. Tämä edellyttää koko Metsä Groupin sisäisen yhteistyön saumatonta toimintaa.”

Toukokuussa suuri kansainvälinen päivittäistavaratuottaja Unilever palkitsi Metsä Boardin kestävän kehityksen palkinnolla keveiden ja kestävien kartonkien kehittämisestä sekä niiden Unileverin tuotepakkauksille ja kuluttajille tuomista hyödyistä. ”Palkinto on tunnustus työllemme keveiden kartonkien kehittämisessä sekä edistysaskelistamme kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa koko Metsä Groupissa. Kevyen kartongin käyttö pakkauksessa pienentää tuotteen hiilijalanjälkeä merkittävästi”, Piiparinen kertoo. ”Kartonkimme tukevat asiakkaidemme kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista läpi koko tuotteen elinkaaren aina puun istutuksesta lopputuotteen hävittämiseen tai kierrättämiseen saakka.”

2012 Tammikuussa lanseerattiin kaksi uutta kaksois-

Kasvamme yhdessä asiakkaidemme kanssa.”

päällystettyä Kemiart-kraftlaineria. Kaksoispäällystys parantaa kraftlainereiden painettavuutta. Äänekosken tehtaan koneuudistus toukokuussa lisäsi Carta Integra ja Carta Solida -taivekartonkien vuosituotantokapasiteettia 30 000 tonnilla.

Pasi Piiparinen Kartonki­liike­toiminnan johtaja Metsä Board

Syksyllä 2012 Kyron tehtaan alueella rakenteilla oleva biovoi-

mala sekä arkittamot Äänekoskelle ja Saksaan ­ ohrsmühleen valmistuvat.

G

Äänekoskella sijaitseva ja helmikuussa toimintansa aloittanut T&K-keskus vahvistaa entisestään Metsä Boardin tutkimus- ja kehitystoimintaa. ”Avoimessa ja kansain­ välisessä liiketoimintaympäristössä sekä kilpailussa menestyminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttää aktiivista tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä jatkuvaa asiakkaiden tarpeiden huomioimista”, keskuksen toiminnasta vastaava johtaja Lauri Verkasalo sanoo. ”Hyödynnämme omaa vankkaa kuituosaamistamme. Se on tärkeä menestystekijä­kartonkiliiketoimintamme kehittämisessä ja kehittymisessä. Teemme kuituosaamisessa tiivistä yhteistyötä Metsä Fibren­kanssa omien massatehtaidemme lisäksi. Myös raaka-aine- ja laitetoimittajat, tutkimuslaitokset­, yliopistot ja yliopistot ja biotalousklusteri FIBIC Oy – entinen Metsäklusteri Oy – ovat tärkeitä tutkimus- ja kehitysyhteistyökumppaneitamme.”

T&K-keskuksen ajan­ mukaisessa laboratoriossa tehdään tutkimus- ja kehitys­työtä uusiin tuotantotekno­logioihin ja uudenlaisiin raaka­-aineisiin liittyen. ”Noin kymmenen henkilön yksiköstämme löytyy osaamista koko Metsä Boardin toimitusketjuun. Tutkimme painoteknologioihin ja -menetelmiin, esimerkiksi digitaalipainatukseen, liittyviä kysymyksiä”, ­Verkasalo selvittää.

Asiakkaalle voidaan etsiä kustannustehokkaita ja kestävän kehityksen mukaisia pakkausvaihtoehtoja esimerkiksi niin, että pakkausmateriaaleja korvataan ekologisemmilla ja turvallisemmilla kartongeilla. ”Tuoteturvallisuuden merkityksen kasvu on meille selkeä etu. Varsinkin elintarvike- ja lääketeollisuus arvostavat kartonkiemme puhtautta ja turvallisuutta.”

metsä groupin viesti

| 51

liiketoiminta-alueet Metsä Boardille ­huomionosoituksia Metsä Board valittiin kesällä Euroopan parhaimmaksi sijoittajasuhteensa hoitavaksi yritykseksi IR Magazine -lehden sijoittajakyselyssä pienten yritysten sarjassa. ”Metsä Boardin rakennemuutos kartonkiyhtiöksi on onnistunut, ja olemme onnistuneet myös muutosprosessin ja sen tavoitteiden avoimessa ja johdonmukaisessa viestinnässä eri pääomamarkkinoiden osapuolten suuntaan”, Metsä Boardin toimitusjohtaja Mikko Helander sanoo.

Sijoittajasuhdealan IR Magazine -lehti palkitsee vuosittain yritykset, jotka ovat eurooppalaisille analyytikoille ja salkunhoitajille teettämän kyselyn mukaan hoitaneet sijoittajasuhteitaan esimerkillisen hyvin.

Vastuullisuus on menestystekijä Metsä Board palkittiin toukokuussa Unileverin kestävän kehityksen kumppanuus-palkinnolla keveiden kartonkien kehittämisestä ja niiden Unileverin tuotepakkauksille tuomista hyödyistä. ”Palkinto on tunnustus työstämme kartonkien kehittämisessä sekä edistysaskeleistamme kestävän kehityksen mukaisessa toiminnassa koko Metsä Groupissa”, sanoo kartonkiliiketoiminta-­ alueen johtaja Pasi Piiparinen. ”Pakkauskartonkimme tuote­ ominaisuudet – keveys, jäykkyys, puhtaus ja hyvät aistinvaraiset ominaisuudet – tulivat palkinnon perusteluissa hyvin esiin. Kartonkimme tukevat Unileverin kestävän kehityksen suunnitelman toteuttamista ja tavoitetta vähentää ympäristövaikutuksia läpi koko tuotteen elinkaaren.”

Unilever, yksi maailman johtavista päivittäistavaratuottajista, jakoi ensimmäiset ”Partner to Win” -palkinnot vuonna 2011.

Palkinnoilla yhtiö haluaa tiivistää yhteistyötä avaintoimittajiensa kanssa sekä panostaa kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan koko toimitusketjussaan.

52 |

metsä groupin viesti

Vilppulan sahaan ­investoidaan 30 miljoonaa

Metsä Woodin Vilppulan sahalle rakennetaan ensi vuonna uusi sahalinja ja sahatavaran tuorekäsittelylaitos. Samalla uudistetaan sahan muita osia.

Uudella linjalla pystytään sahaamaan monipuolisilla sahausmalleilla ja hyödyntämään tehokkaasti myös pikkutukkia. ”Hanke luo edellytykset tarjota asiakkaillemme yhä jalostetumpia tuotteita, joita on kehitetty heidän

tuotevalikoimansa ja tuotantoprosessiensa vaatimusten mukaisesti”, Metsä Woodin toimialajohtaja Timo Karinen sanoo. ”Lisäksi haluamme olla edelläkävijä vaativien teollisten puunkäyttäjien palvelemisessa – tuohon joukkoon kuuluu myös oma jatkojalostuksemme. Omistajajäseniä ilahduttaa varmasti se, että hanke luo mahdollisuudet myös mäntytukin sahaukseen Keski-Suomessa.”

Kahden sahalinjan korvaaminen uudella linjalla tehostaa tuotantoa merkittävästi. Sahan kapasiteetti ei muutu olennaisesti.

Yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen jälkeen henkilöstövähennyksen suuruudeksi ilmoitettiin 40 henkilöä. Metsä Wood tekee yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa tukeakseen irtisanottavia työntekijöitä työllistymään tai kouluttautumaan uudelleen. Myös eläkejärjestelyjen ja konsernin muille toimipaikoille siirtymisen mahdollisuudet selvitetään.

Vilppulan sahan kapasiteetti on noin 450 000 m3 vuodessa viiden arkipäivän viikkotuotannolla. Tällä hetkellä saha työllistää noin 140 työntekijää.

Serla-uutuudet kaupoissa Serla on tuonut markkinoille joukon uudistettuja, entistä pehmeämpiä ja imukykyisempiä tuotteita. Myös pakkaukset on uusittu.

Serlan talous- ja wc-paperilaatuja on parannettu entisestään. Uuden kohokuvioinnin ja raaka-aineen ansiosta talouspaperi on nyt aina vain pehmeämpää ja imukykyisempää.

Valkoinen Serla-wc-paperi on kokenut täydellisen uudistumisen. Paperissa on enemmän ensikuitua ja kiertokuitu on aiempaa valkeampaa. Paperin ympäristövaikutukset ovat pysyneet yhtä alhaisina kuin tähänkin asti. ”Olemme luoneet uuden sukupolven Serlan, joka vastaa nykypäivän kuluttajan vaatimuksiin. Monikäyttöisten tuotteiden kysyntä on kasvanut ja kuluttajat haluavat entistä korkealaatuisempia tuotteita, mutta eivät halua tinkiä

vastuullisuudesta. Tämä määräsi suunnan uusien Serla-tuotteiden kehittämiselle,” brändijohtaja Mia Ropponen kertoo. ”Haimme entistä korkeampaa laatua­ muuttamalla ensikuidun ja kiertokuidun osuuksia tuotteissa. Paperinkulutuksen vähentymisen takia keräyspaperista peräisin olevan kiertokuidun saatavuus on heikentynyt, ja sen kuljetusmatkat usein pidentyneet. Näin ollen ensikuidun käyttö on vastuullinen vaihtoehto.”

Myös Serlan pakkausdesign – logo mukaan lukien – on uudistettu kaikilla markkinoilla. Uusi pakkaus on helppo avata – pakkauksen yläosa lähtee siististi irti muun pakkauksen säilyessä ehjänä, jolloin rullat pysyvät paikoillaan.

Pidä penkit puhtaana!

Hanki nyt istuinsuojat uudella

Metsä Group logolla!

Lambilta rullaavia ­tarinoita Lambi on kerännyt Facebook-

sivunsa tykkääjiltä tarinoita, jotka on nyt painettu talous- ja wc-papereille.

Noin 50 erilaista Facebook­ -fanien kirjoittamaa tarinaa on painettu papereihin osana Rullaavat tarinat -kampanjaa Suomessa ja muualla­Pohjoismaissa. Tarinoiden painosmäärä on pelkästään Suomessa yli kolme miljoonaa – Lambia voisikin siis kutsua yhdeksi Pohjoismaiden

suurimmista kustantajista. ”Olemme aiemmin painaneet Lambi-tuotteisiin runoja, mikä oli suuri menestys. Tällä kertaa halusimme osallistaa kuluttajia, ja pyysimme heitä kirjoittamaan omia tarinoitaan”, brändijohtaja Moona Pohjola kertoo.

Rullaavat tarinat eivät pääty tähän. Lehden ilmestyessä on vielä pari päivää aikaa kirjoittaa ”Pieniä suuria rakkaustarinoita”, joita Lambin Facebook-sivuilla kerätään syyskuun puoliväliin saakka.

Niitä voi lukea Lambi-pehmopapereista ensi tammikuusta lähtien.

Istuinsuojatarjous!

Perusmalli 2 kpl:tta 49,00 a

– soveltuu esim. henkilö-/pakettiautoihin, joissa on niskatuki.

Turvatyynymalli 2 kpl:tta 59,00 a – soveltuu penkkeihin joissa sivuturvatyyny.

Leveä etuistuinmalli 35,00 a/kpl – soveltuu pakettiautojen kahden istuttavaan penkkiin.

Istuinsuojissa on brodeerattuna Metsä Group logo.

Etupenkille Istuinsuojilla auton penkit on helppo pitää siisteinä. Suojat saa kätevästi paikalleen ja yhtä helppoa on ottaa ne pois.

Bioenergian käytön lisäämistä Kemissä suunnitellaan Metsä Group on käynnistänyt esiselvityksen uusiutuvien energianlähteiden käytön ja tuotannon lisäämiseksi Metsä Fibren Kemin tehtaalla. Yhtenä mahdollisena tuotantoteknologiana tarkastellaan kaasutuslaitosta, jonka tuottamalla biopolttoaineella korvattaisiin meesauunin fossiilinen polttoaine eli öljy. Vastaavanlaista kaasutuslaitosta ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön Joutsenon sellutehtaalla, minkä seurauksena tehtaasta tulee hiilidioksidineutraali tuotantolaitos normaalikäynnin aikana.

Esiselvityksessä tutkitaan investointivaihtoehtojen teknisiä konsepteja ja liiketaloudellista toimintamallia. Selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä. "Esiselvityksen perusteella tehtävien investointipäätösten tavoitteena on vahvistaa Metsä Groupin asemaa edelläkävijänä bioenergian tehokkaassa tuotannossa ja käytössä", Metsä Fibren tuotantojohtaja Ismo Nousiainen sanoo.

Uusien tuotantoteknologioiden käyttöönotto lisäisi ulkopuolelta hankittavien puupolttoaineiden käyttöä Kemin tehtaalla. Tällä hetkellä Kemin sellutehdas tuottaa enemmän energiaa kuin itse tarvitsee: tehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on noin 141 prosenttia.

Takapenkille Valmistamme suojia myös auton takapenkille. Takaistuinsuojan hinta 50 m/kpl. Pyydä mittausohje ennen tilausta.

Saat kaavakkeen myös netistä (www.bellabit.fi).

Materiaali Väri: tummanharmaa.

Materiaali on kestävää, vettä ja likaa hylkivää enstexiä.

Suojat voi pestä 60-asteisessa vedessä.

Kaikkiin hintoihin sisältyy alv 23 % sekä toimituskulut!

HETI! Tilaukset myös netistä. Viite ML viesti 3/2012. TILAA 040 151 0200

Lisätiedot puhelimitse tai netistä.

Romolantie 23, 82500 KITEE 040 151 0200 info@bellabit.fi www.bellabit.fi

BRODEERAUKSET • Yritysten logot • Irtomerkit • Yritys/ mainostekstiilit

metsästä markkinoille Teksti Tytti

Hämäläinen Kuvat Seppo Samuli ja Metsä Wood

Emilia Kaikkonen aloitti ratsastamisen viisivuotiaana. Kaikkosella on kaksi SM-kultaa sekä nuorten ratsastajien sarjasta että joukkuesarjasta ja Helsinki International Horse Show’n Tapiola Small Tourin voitto.

Kuninkaallinen valinta Emilia Kaikkonen tähtää kouluratsastuksessa kansainvälisesti korkealle. Kaiken ­ammattiin liittyvän tulee olla parasta laatua – myös Taavin karsinassa olevan kuivikkeen.

Jos Englannin kuninkaalliset ovat valinneet talleilleen Metsä Woodin valmistaman hevoskuivikkeen, tutkimustuloksissa täytyy olla perää. Niiden mukaan Hunter-kuivikkeen pölypitoisuus on vastaaviin tuotteisiin verrattuna pieni ja ilmatiiviisti pakatussa kuivikkeessa itiöpitoisuus lähes olematon. ”Hevonen viettää ison osan päivästään karsinassaan, missä se esimerkiksi nukkuu ja syö kuivikkeen päällä.

Sen sanoo järkikin, että pölyttömyys ja itiöttömyys vaikuttavat hevosen terveyteen”, kouluratsastaja Emilia Kaikkonen kertoo. ”Tallin ilmanlaatu vaikuttaa suoraan hevosen terveyteen. Esimerkiksi

54 |

metsä groupin viesti

Englannissa Hunteria on käytetty jo pitkään eri laukka- ja hevospoolotalleilla, joissa hevosen hyvinvointiin ja suorituskykyyn kiinnitetään erityisen tarkkaa huomiota.”

Vuosikymmeniä edessä Emilian ykkösratsu on Davidoff, tuttavallisemmin Taavi, vuoden 2009 Euroopan mestari. Toistaiseksi 22-vuotiaalla Emilialla on Suomen mestaruuksia kouluratsastuksessa, mutta hän mukana Rio 2016 -projektiryhmässä, joten olympialaisetkin ovat tähtäimessä. ”Taavi alkaa olla parhaimmassa iässä. Minulla taas ratsastusuraa

riittää vuosikymmeniä – tänäkin vuonna olympialaisissa vanhin ratsastaja oli seitsenkymppinen.”

Emilia Kaikkonen on ensimmäisiä suomalaisia, jotka saivat Hunter-kuiviketta hevosensa karsinaan. ”Hunter sitoo nestettä moninkertaisesti oman painonsa verran eivätkä pehmeät lastut pirstaloidu tai murene käytössäkään”, hän kehuu.

Hunter valmistetaan Metsä Woodin Kaskisten jalostuslaitoksella, jossa on investoitu uuteen täysautomatisoituun paalauslinjaan. Linja ottaa kotimaisesta höylänlastusta talteen parhaiten kuivikkeeksi sopivat jakeet ja loput ohjataan energiantuotantoon.

HUNTER-kuivike tulee myyntiin Agrimarketketjun myymälöihin syyskuun puolivälissä.

Tyhjiöpakatut Hunterpaalit on helppo varastoida, ja tiivis pakkaus on täynnä huippulaatuisia, kevyitä, pöyheitä ja puhtaita lastuja.

usvärit!

Syksyn uutu

Suomen suosituimmat asut ja varusteet maastoon, metsälle ja erälle Näillä vedenpitävillä ulkoilupuvuilla pärjäät ympäri vuoden ärit! yn uutuusv

Suomen suosituin jahtipuku

AIR-TEX2 -kalvo!

JahtiJakt Pro yhdistää AIR-TEX2-kalvon täydellisen vedenpitävyyden ja erinomaisen hengittävyyden huippuvarusteltuun jahtipukuun. Pro on istuva ja mukava päällä, Teflon-käsitelty pintakangas on kestävä ja äänetön, ja huolella mietityt kaupanpäälliset mahdollistavat puvun hyödyntämisen kaikissa sääoloissa ilman lisähankintoja.

229

00

Suomen suosituin!

3. Fleecekäsineet 1. Scentech MicroDry -alusasu 2. Fleecetakki

Syks

Suunnittelijamme ovat toteuttaneet Mick- ja Celia -ulkoilupukuihin kaikki Suomessa tarvittavat ominaisuudet: AIR-TEX-kalvo tekee puvuista täysin tuulen- ja vedenpitäviä sekä hyvin hengittäviä.

Materiaali on miellyttävää ja kestävää.

Lisäksi mm: • Irrotettava huppu • Vetoketjulliset tuuletusaukot kainaloissa • Runsaasti vetoketjullisia taskuja • Puhelin/soitintaskusta reitti kuulokkeiden johdolle • Monipuoliset säädöt • Housuissa takaa korotettu vyötärö

14990

4. Lippalakki

92,60 € Arvo yhteensä

2. Neulospipo 3. North Ice 4. Fleece-sukka käsineet 1. Microfleece -väliasu

64,60 € Arvo yhteensä

Mukavan pehmeä softshelltakki ympärivuotiseen käyttöön. Sisäpinta pehmeää fleeceä.

Tuulenpitävä ja vettähylkivä.

Hyvin hengittävä. Hengittävyyttä tehostavat kainaloventilaatiot.

79

90

NETISTÄ

JahtiJakt Premium on Suomen eniten myyty jahtikenkä. Täysin vedenpitävä AIR-TEX2-kalvon ansiosta. Kiertojäykkä ja rullaava nelikerrospohjarakenne.

Aito Vibram-ulkopohja.

12990

www.eratukku.fi

Ronny- ja Rosita-softshelltakit vapaa-aikaan ja monenlaiseen liikuntaan. Tuulenpitävä ja erittäin hyvin vettähylkivä NoWind-kalvo.

4990

PUHELIMELLA

p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17)

*Puh. hinnat matkapuhelimesta soitettuna 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt/min ja kiinteästä verkosta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min

E KLU sim. etu BI suk nimi. spo unimi 001 sti.fi @ 00

Palvelu on maksuton.

Liity Erätukun klubiin!

Saat parhaat tarjoukset ja tiedot kiinnostavimmista uutuuksista suoraan sähköpostiisi.

Lähetä tekstiviesti KLUBI sähköpostiosoitteesi ja postinumerosi numeroon 18230.

MYYMÄLÖISTÄ

ympäri Suomen

JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KaJaaNi | KUOPiO | LaPPEENRaNTa | OULU | PORi | ROVaNiEMi | SEiNÄJOKi | TaMPERE | VaNTaa | YLiViESKa

Onko arvokas omaisuutesi luontoäidin armoilla?

Pienikin metsävahinko tietää helposti tuhansien eurojen menetystä - saati jos luontoäiti suuttuu kunnolla. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta.

Ota yhteys edustajaasi tai tule käymään toimistollamme, niin laitetaan metsäsi vakuutusturva kuntoon - hyvän sään aikana.

Tutustu lisää osoitteissa www.tapiola.fi/metsa tai www.lahivakuutus.fi/metsa

Lähivakuutus ja Tapiola yhdistyvät LähiTapiolaksi asteittain vuosien 2012 ja 2013 aikana. Olemme kotimainen ja asiakkaidemme omistama yhtiöryhmä. Tarjoamme kattavan palveluverkoston ympäri Suomea sekä tutun henkilökunnan yksityis-ja yritysasiakkaiden vakuutus-ja pankkiasioissa.

Palveluntarjoajat: Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö, lähivakuutusyhdistykset ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutuyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapiola Varainhoito Oy.

t Metsäraha ! n poikimaa ä Kysy meilt miten!