eTarvas - Laukaan Tarvaalan kylän kehittämishanke

2013 eTarvas - Laukaan Tarvaalan kyl채n kehitt채mishanke

Merja Huotari Laukaan kunta 9.4.2013

2

1.

Sisällysluettelo 2. HANKKEEN NIMI .............................................................................................. 3 eTarvas - Laukaan Tarvaalan kehittämishanke. ...................................................... 3 3. HANKKEEN HAKIJA JA HALLINNOIJA ................................................................ 3 4. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT ............................................................................. 3 5. NYKYTILA4 7. HANKKEEN TAVOITTEET .................................................................................. 9 8. RAKENTAMISINVESTOINNIT .......................................................................... 10 9. HANKKEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS.............................................................. 10 10. HANKKEEN TOTEUTUS ................................................................................... 10 11. HANKKEEN TOTEUTUS JA VALMIUDET TOTEUTTAA HANKE ........................... 10 12. HANKINTAMENETTELYJEN KUVAUS ............................................................... 10 13. OHJAUSRYHMÄ ............................................................................................. 10 14. HANKKEEN EDUNSAAJAT ............................................................................... 11 15. RAHOITUS ..................................................................................................... 11 16. TIEDOTUSSUUNNITELMA............................................................................... 11

3

2.

HANKKEEN NIMI

eTarvas - Laukaan Tarvaalan kehittämishanke.

3.

HANKKEEN HAKIJA JA HALLINNOIJA

Hankkeen hakijana ja hallinnoijana toimii Laukaan kunta Osoite: Laukaan kunta PL 6, 41341 Laukaa puh. 014 267 5000

4.

HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT

VISIO: Kylässä ja sitä ympäröivillä alueilla hyödynnetään laajasti erilaisten verkkopalvelujen mahdollisuuksia kylän ja sen muinaismuisto-, luonto- ja kulttuurikohteiden ja vesireittien esittelyssä, markkinoinnissa ja tunnettuuden lisäämisessä sekä kaikessa yhteydenpidossa ja viestinnässä. Tarvaalassa käytetään laajan, alueelta kerätyn, tieto- ja tarinapankin aineistoja luovasti uusien palvelujen tuotteistamisessa ja osataan tuoda alueen elämä kivikaudesta nykyaikaan osaksi mieleenpainuvaa elämystä.

Tarvaala kehittyy seuraavan viiden vuoden aikana malliesimerkiksi menestyvästä ja vireästä maaseudun kyläyhteisöstä, jossa hankkeen kautta saavutettu matkailijavirtojen ja palvelujen kysynnän kasvu lisää asukkaiden hyvinvointia ja tuo alueelle uusia palveluntuottajia ja palveluiden käyttäjiä.

MISSIO: Tarvaalan kylä sitä ympäröivine alueineen on kehittynyt viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi asuinympäristöksi ja luonto- ja kulttuurimatkailukohteeksi, joka tarjoaa niin hyvät peruspalvelut kuin matkailupalvelutkin. Lisäksi asukkaat ja matkailijat löytävät kaikki alueeseen liittyvät tiedot Tarvaalan oman verkkopalvelun kautta, joka toimii myös kyläläisten yhteydenpitokanavana. Tarvaalan alue on tunnettu kohteena, jossa muinaishistoria, kulttuuriperinne ja luontotietous avautuvat kävijälle monipuolisen verkkopalvelun kautta niin paikan päällä kuin virtuaalisestikin. Verkkoaineisto palvelee myös kaikkien mobiililaitteiden käyttäjiä. Alueen palvelut ovat kaikille käyttäjälle tarjolla kätevästi ja ketterästi myös verkossa, ihmisläheisesti ja lämminhenkisesti toteutettuna kuten paikan päällä, kylässä käydessäkin.

Tarvaalan kylän malli hyvine käytäntöineen on suosittu myös muualla, sitä pidetään edelläkävijänä ja siihen käydään tutustumassa muualtakin.

4 Hankkeen avulla luodaan mahdollisuus säilyttää, kehittää ja hyödyntää harvinaislaatuista kulttuuriperintöä ja paikallishistoriaa muinaismuistokohteineen ja mielenkiintoisine tarinoineen sekä luonnonkauniita vesistöjä reitteineen ja kalastuspaikkoineen, olemassa olevien kohteiden arvoa vaalien ja kunnioittaen.

Koska alue on jo nyt tunnettu ja vetovoimainen ja siellä käy vuosittain yli 3000 vierailijaa (Kyläsuunnitelma 2012), on tuotteistamisen avulla mahdollista kehittää tarjottavia palveluja ja ajanmukaisen viestinnän avulla nostaa niiden kysyntää. Toteutuksessa käytettävä lähestymistapa on tarinallistamalla tuotteistaminen. Hankkeen keskiössä on aluetta koskevan aineiston keruu ja tallentaminen eri formaateissa tulevaa jatkokäyttöä ja tuotteistamista ajatellen. Tärkeää on myös muinaismuistoaluetta ja kalliomaalauksia sekä kivikauden löytöjä esittelevien ulkoilu-, retkeily- ja vesireittien ja niitä tukevien palveluiden kartoittaminen ja suunnitteleminen jo olemassa olevia rakenteita ja aineistoja hyödyntäen. Lisäksi keskeistä on Tarvaalan verkkopalvelun koostaminen ja erilaisten verkkosovellusten hyödyntäminen näiden kerättyjen aineistojen tallentamista ja hyödyntämistä varten, kyläläisten yhteydenpitoa varten sekä koko alueen tunnetuksi tekemisessä.

Hankkeen läpileikkaavana tavoitteena on verkkopalvelun hyödyntäminen kaikessa toiminnassa ja erilaisten uusien teknologioiden, kuten esimerkiksi QR/AR-koodin ja maksuttoman wlan-palvelun käyttöönotto tiedonhaku-, tiedonjakamis-, opastus- ja viestintäkäytössä. Kyläläisten neuvonta ja opastus uuden verkkopalvelun ja sovelluksien käyttöön ja aineiston keräämiseen on myös ensisijaisen tärkeää, koska sisällöntuotanto; alueen historian ja kulttuuriperinnön, nykypäivän elämän, luontoaiheiden ja erityisesti ihmisten tarinoiden tallentaminen, vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta ja edistää kyläyhteisön toiminnallisuutta.

Tarvaalan valmiin verkkopalvelun vuorovaikutteisuus, kuvien, tekstien ja videoiden lisäämismahdollisuus ja tarinoiden kommentointimahdollisuus tuovat sisällöt aina tähän päivään ja näin tarinat runsastuvat käyttäjien omien muistojen ja kokemusten lisäämisen kautta. Verkkopalvelun sisällöntuotannossa on pohjatyön jälkeen äärettömän kasvamisen mahdollisuus, koska tähän palveluun valittujen sosiaalisen median sovellusten käyttöönotto mahdollistaa käyttäjän tuottaman materiaalin lisäämisen verkkopalveluun ja materiaalin jakamisen verkossa. Älypuhelimella kuvattu tarvaalalainen elämys, kalansaalis, melontaretki, kalliomaalaus tai kasvilöytö voi näin tulla nähtäväksi ja kommentoitavaksi kaikkialla maailmassa reaaliaikaisesti maksuttoman wlan-yhteyden kautta.

5.

NYKYTILA

Tarvaalan kylä Kylän nimi, Tarvaala, on peräisin kylän ensimmäisestä talosta 1550-luvulta ja kylän halki virtaavasta Tarvaalanvirrasta. Kylä on rakentunut jo esihistoriallisella aikakaudella keskeiselle paikalle kauniiden harjumaisemien ja vesistöreittien lomaan. Alueen kaukaisesta historiasta kertovat 4000–6000 vuotta vanhat Saraakallion kalliomaalaukset ja harvinaisen runsaat kivikautiset löydökset asuinpaikkoineen ja punamultakalmistoineen. Hartikassa sijaitsevat kivikautisten löytöjen lisäksi sekä Hartikan kirkkorauniot että vanha kirkkomaa. Hartikan torpassa on kesäisin esillä alueen historiaa ja siellä toimii pieni kesäkahvila.

5 Tarvaalan kylä sijaitsee keskellä Laukaata, Lievestuoreen järven ja Kuusveden ja Saraaveden välisellä alueella, 10 km Laukaan kirkonkylästä ja 30 km Jyväskylästä. Kylästä käytetään myös nimitystä Laukkavirta.

Laukaan ja koko nykyisen Jyvässeudun ensimmäinen kirkko sijaitsi Tarvaalan kylällä, Hartikan alueella, aina 1600-luvun lopulle saakka. Kylällä on lähes 300 asukasta, jotka asuvat maaseutumaisen väljästi maatilojen tilakeskuksissa ja pienehköissä asutuskeskittymissä koulun ja kaupan läheisyydessä ja Tarvaalankosken tuntumassa sekä järvien rannoilla.

Kylällä on toimiva kyläkoulu, seurantalo, kyläkauppa ja ravintola Mustankorpin Saluuna. Tarvaalankosken tuntumassa on kyläseuran yhteinen Kalamaja. Vanhalla kirkkomaalla ja siellä sijaitsevassa rakennuksessa järjestetään pienimuotoisia tilaisuuksia.

Elinkeinorakenteeltaan kylä on ollut maatalousvaltainen ja alueelle on vähitellen kehittynyt monipuolista pienyrittäjyyttä maatalouden rakennemuutoksen myötä.

Aktiivista yhdistystoimintaa edustaa mm. Laukaan Tarvaalan kyläseura ry, Tarvaalan Martat ry. ja TarvaalaSimunan Metsästysseura ry.

Alueen merkittävimmät kehittämispotentiaalit perustuvat historiallisiin erityisarvoihin muinaismuistoalueen harvinaisuuden ja poikkeuksellisten löytöjen vuoksi. Kehittämismahdollisuuksia lisää Tarvaalan alueen moninaisuus: kulttuurimaisemat ja muut kulttuuriperintö-, retki- ja luontokohteet, kuten Natura 2000–alue, sijoittuminen Suomen keskeisten vesistöreittien varrelle, Tarvaalankoski, kalaisat vedet ja luonnonantimet sekä maaseudun lähituotanto ja monet palvelut. Kaikki on lisäksi saavutettavissa niin vesitse kuin maitsekin, sekä sähköisen verkkopalvelun käytön myötä kaikkialta. Kun näihin elementteihin lisätään kyläläisten aktiivisuus ja oma tahto lähteä hyödyntämään näitä resursseja alueen kehittämiseksi, syntyy uusia mahdollisuuksia, jotka puolestaan edistävät toiminnallisuutta ja yhteistyötä ja tuovat alueelle elinvoimaisuutta.  

Tarvaalan Kyläsuunnitelma 2012, Liite 1, esittelee tarkemmin kylän nykytilan ja tavoitteet.

Laukaan kivikausiteemojen hyödyntämisestä matkailussa. Esiselvitys. Liite 2.

Ranta- ja kyläyleiskaava Alueelle on laadittu ja vahvistettu Kuhaniemen–Tarvaalan ranta- ja kyläyleiskaava 19.12.2011, jossa eri toiminnot on sijoitettu kartalle. Sen mukaan kylällä on tarjolla 90 uutta omakotitalon rakennuspaikkaa ja yhteensä noin 14 vapaa-ajanrakennuksen paikkaa ranta-alueella, osa emätilojen rakennusoikeuksiin sidottuja. Rantaviivaa uuden kaavan alueella on laskennallisesti 20 kilometriä. Tonttien kaavoittamisella on pyritty suunnitelmallisesti vaikuttamaan kylän väestöpohjan lisääntymiseen, joka on tärkeää mm. kyläkoulun säilymiseksi.

Kylän tulevaisuuden kannalta on olennaista koulu- ja kauppapalvelujen säilyminen, uusien asunto-, työ- ja harrastemahdollisuuksien kehittäminen sekä kuntakeskuksen ja Tarvaalan yhdistävän Laukkavirrantien peruskunnostaminen, päällystäminen ja ylläpito. Lisäksi kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen kylän alueelle on välttämätöntä. Julkisen puolen perustehtävien hoitamiseen kuuluvia toimia ei käsitellä tässä hankkeessa.

6

6.

Merkittävät nähtävyydet ja kehittämiskohteet

Saraakallio Tarvaalankoskelta ja Hartikan alueelta 5-6km pohjoiseen sijaitsevat Saraakallion kivi- ja pronssikautiset kalliomaalaukset. Saraakallio on nähtävyys jo sinänsä, kohotessaan 40 korkeuteen ja ollessaan noin 200m pituinen muodostelma. Vanhimpien kalliomaalauksien ikä on ajoitettu jopa 6600 vuoden ja nuorimpienkin maalausten piirtäminen 3500–4000 vuoden päähän. Kohteen merkittävyyttä lisää se että piirrosalue on Fennoskandian laajin, yli 100 maalausta tai niiden osaa. Alueen saavutettavuus on tällä hetkellä hankala pitkospuiden, terassien ja laiturin puutteen vuoksi. Lisäksi maalaukset ovat haavoittuvia, koska niihin koskemista ei ole rajattu. Kalliomaalauksille voi kulkea joko Ränssintaipaleen- tai vesireitin kautta.

Hartikan kivikautinen alue Vuonna 1986 löytyi Tarvaalasta Keski-Suomen ainoa ja Suomen selkeästi rikkain punamultakalmisto, josta poikkeuksellisesti on löytynyt myös palamatonta luuainesta. Alueella on arveltu olleen yli 5000 vuotta sitten asumuspaikka, talvikylä, jossa myös Saraakallion kalliomaalausten tekijät ovat asuneet. Paikka on ensimmäisen luokan valtakunnallinen suojelukohde ja siellä on museoviraston pystyttämiä opastetauluja, joiden avulla alueeseen voi tutustua. Vieressä kohoaa Aumamäki, jota kohden punamultahaudoissa makaavien vainajien kasvot oli suunnattu. Alue rajautuu Sahinjokeen, joka on tärkeä vesireittien yhdistäjä.

Sahinjoki Laukaan merkittyihin veneilyreitteihin kuuluva Sahinjoki on 1,5 kilometriä pitkä vesireitti, joka yhdistää toisiinsa Lievestuoreenjärven ja Kuusveden. Nimi "sahi" tarkoittaa pientä koskea ja joki on edelleen varsin vuolas ja suosittu kanoottireitti, jolla sopivat myös isommat veneet kulkemaan. Joen eläimistöön kuuluvat mm. saukot ja linnustoon esimerkiksi koskikara, joutsenet, kurjet, kaulushaikarat, harmaahaikarat sekä lukuisat sorsa- ja kahlaajalajit.

Hartikan kirkkomaa Laukaan ensimmäinen kirkko rakennettiin Kirkkoniemeen vuonna 1593. Tästä ns. Hartikan kirkosta on säilynyt sammaloitunutta kivijalkaa ja luoteisnurkan kuusi hirsikertaa. Kirkosta ei ole säilynyt mitään kuvaa tai piirrosta, sen sijaan melko tarkat tiedot sen koosta on voitu selvittää. Kirkon raunioista löytynyt kattoviiri on nykyään Laukaan seurakunnan tunnus ja oven sarana on Keski-Suomen Museon tunnus. Paikalla järjestetään edelleen kirkollisia tilaisuuksia, kuten vuosittain pidettävät Kirkkojuhla ja jouluaaton hartaus sekä vihkimistilaisuuksia.

Hartikan torppa Ensimmäinen tieto tästä Laukaan vanhimpiin lukeutuvasta torpasta on jo vuodelta 1690. Alun perin Hartikka oli Kuusveden kylän yhteinen sepän torppa. Perimätiedon mukaan Hartikan suku on tullut Pohjan Torniosta ja torpan ensimmäinen asukas oli tunnettu poppamies. Pihamaan läpi kulkee entinen papintie, jota pitkin oletetaan Pietari Brahenkin kulkeneen kirkossa vieraillessaan. Nyt paikalla olevan rakennuksen savutupaosa on kunnostettu perinnemuseoksi, jonka yhteydessä toimii kesäisin myös museokahvila.

7

Tarvaalan koulu Koulu sijaitsee kauniissa mäntymaisemassa Lievestuoreenjärven yllä kohoavalla harjulla. Nykyinen koulurakennus on valmistunut 1947 ja peruskorjattu 1983. Ympäröivä luonto tarjoaa virikkeellisen oppimisympäristön. Koulun vieressä olevaan syvänteeseen on sijoitettu suosittu jääkiekkokaukalo sekä kentät juniorijalkapallolle ja lentopallolle. Kenttiä kiertää pururata ja talvisin hiihtoladut, jotka palvelevat kaikkia liikkujia.

Seurantalo Tarvaalan seurantalo on ajalleen tyypillinen malliltaan ja käsittää suuren 90 neliön salin (n.150 istuinpaikkaa), näyttämön, kahvion ja eteisaulatilan. Talo peruskorjattiin 90-luvun alussa oman kylän talkootyönä ja sitä käytetään erilaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Talon käyttöä rajoittaa puutteellinen lämmitysjärjestelmä ja koneistus.

Museokylä "Vanha kaivanto" Elmerin perinnepiha eli museokylä "Vanha Kaivanto" on miljöö, joka pitää sisällään pienen lammen läheisyydessä 1800-luvun lopusta peräisin olevan savutuvan, joka rakennettiin uloslämpiäväksi. Samaan idylliseen ympäristöön sijoittuu myös moninaisia muita samalle aikakaudelle sijoittuvia rakennuksia ja esineistöä kuten vinttikaivo, savusauna, aisakeinu ja paljon muuta.

Tarvaalankoski Tarvaalankoski on Rautalammen reitin alin koski ja se kuuluu osana Lievestuoreenjärveltä Sahinjoen kautta Saraveteen vievää veneilyreittiä. Kosken ylittää maantiesillaksi muutettu vanha rautatiesilta. Sillalta avautuva silmiä hivelevät näkymät koskelle ja Kuusvedelle. Kosken toinen puoli on palautettu alkuperäiseen koskiasuunsa ja se on suosittu kalastuskohde. Kosken läheisyyteen on kyläseuran työnä rakennettu Kalamaja tukikohdaksi kyläläisille ja alueen vesilläliikkujille ja matkailijoille.

Kalamaja Tarvaalan kyläseura pystytti talkoovoimalla Kalamajan vuonna 2005 kyläläisten käyttöön. Kalamaja sijaitsee Tarvaalankosken välittömässä läheisyydessä ja palvelee myös vierailevia kalastajia ja veneilijöitä.

Saluuna ja kauppa Tarvaalan keskustassa sijaitseva persoonallinen ravintolamiljöö ja kyläkauppa, jossa myös kioski.

Maanalainen talo Tarvaalassa on kaksi vakituisessa asumiskäytössä olevaa maan alle rakennettua taloa, joissa on asuttu yli kymmenen vuotta. Talojen ideoija, nyt jo edesmennyt "Ooke" Mänttäri, oli yksi kylän ideanikkareista ja keksijä jo sukujuuriltaankin.

Kangaskylä-projekti Kangaskylä 2000 oli vesien- ja ympäristönsuojeluprojekti, kiinnostaen erityisesti luonto- ja maatalousihmisiä. Laajat peltoaukeat tarjoavat lepopaikan sadoille joutsenille, kurjille, hanhille ja muille linnuille. Tietoa vesiensuojelusta, riistanhoidosta ja riistapeltokasveista löytyy projektin aikana perustetusta informaatioladosta.

Aumamäki Hartikan kivikautisen alueen läheisyydessä on erikoisen muotoinen soraharjumuodostuma ja ikiaikainen kokoontumispaikka, Aumamäki, jonka alkuperästä on käyty keskustelua kautta aikojen. Mäen päältä on

8 mainiot näkymät Tarvaalan koskelle ja ympäröivään kauniiseen kangasmaastoon. Mäen sivuitse itäpuolelta kulkee vanha Papintie, jota pitkin papit kulkivat Lievestuoreenjärven rannalla sijainneesta pappilasta Hartikan Kirkkoon jumalanpalveluksia pitämään.

Kirkkoniemi Hartikan kirkkomaalta eteenpäin sijoittuu Kirkkoniemi, jossa on uimaranta, tulentekopaikat ja metsähallituksen laavu. Kirkkoniemi on luonnonläheinen ja suosittu retkeily- ja kokoontumispaikka, jossa kävijöitä riittää ympäri vuoden maitse ja vesitse niin paikkakunnalta kuin kauempaakin. Kirkkoniemestä aukeaa järvinäkymä yli Kuusveden, Lankamaan vuorille.

Kirkkoniemen kärjestä on löytynyt esihistoriallinen asuinpaikka ja niemen alueelta 15 pyyntikuopalta vaikuttavaa painannetta, n. 1,5-2m läpimitaltaan.

Kirkkosaari Kirkkosaaren muinaisjäännöksiin kuuluu soikea röykkiö, kooltaan n.9 x 5,5 x 0,7 metriä, kaksi pyyntikuopastoketjua ja neljä pientä tervahautaa.

Osa Natura 2000 –suojelualuetta Kirkkoniemen ja Virransaaren kanssa.

Muinaismuistot, muinaismuistolain mukaan merkityt ja suojellut kohteet

Merkityt muinaismuistokohteet 1. Hartikka. Kalmisto ja asuinpaikkakokonaisuus.

6. Ahonlaita. Kivikautinen asuinpaikka

Valtakunnallisesti arvokas muinaismuistokohde

7. Tarvaalankoski. Kivikautinen asuinpaikka

2. Kirkkoniemi A. Pyyntikuoppia

8. Savola. Kivikautinen asuinpaikka

3. Kirkkoniemi B. Esihistoriallinen asuinpaikka

9. Kääminniemen kärki. Esihistoriallinen asuinpaikka.

4. Kirkkosaari. Pyyntikuoppia ja tervahautoja 5. Heikkilä. Kivikautinen asuinpaikka

Arvokkaat luontokohteet Tarvaalan luonto- ja maisemaselvityksessä esitellyt luonnonsuojelun kannalta kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet Kuhanniemi-Tarvaalan kaavaselostuksen mukaan: 1. Kirkkosaari, Kirkkoniemi ja Virransaari (Natura 2000 -suojelualue) 2. Tarvaalanvirta 3. Haasianlahti 4. Kääminniemi

5.

6.

7.

8.

9.

Aumamäki Ronninlahti Majaluhta Rimminlahti – Viinavalkama Tahkosaari

7.

HANKKEEN TAVOITTEET

Hankkeen tarkoituksena on luoda suunnitelma alueen johdonmukaiselle ja tavoitteelliselle, koordinoidulle, kehittämiselle sen historiallisen taustan ja luontoarvot huomioiden ja niitä hyödyntäen. Tavoitteena on luoda kattava ja keskitetty, digitaalisesti koostettu tieto- ja tarina-aineisto Tarvaalan verkkopalveluun.

Kantavana ajatuksena on kerätä eri muodoissa olevaa materiaalia, jota voidaan tarinallisen tuotteistamisen kautta käyttää suunnittelun ja kehittämisen välineenä ja näin luoda mahdollisuuksia uusien palvelujen kehittämiselle ja toteuttamiselle.

Kehittämissuunnitelman osa-alueet: 

   

 





Alueen historiatiedon ja tarinoiden kerääminen ja koostaminen opastus- ja neuvontatoimintaan sekä tarinallista tuotteistamista varten. Materiaalin saattaminen käyttökelpoiseen muotoon hyödynnettäväksi verkkopalvelussa, kylän kehittämisessä sekä tuotteistamisessa.

Kaiken aluetta, sen luontoa, kulttuuriperintöä, palveluja ja ihmisiä koskevan materiaalin (vanhan ja uuden) digitalisointi ja siirtäminen Laukaan Tarvaala – verkkopalveluun.

Digitaalisen muinaisretkipolun suunnittelu Hartikan alueelle olemassa olevaa polkua, opastustauluja ja runsasta tietomateriaalia hyödyntäen.

Muinaisvesireitin suunnittelu Laukaa–Saraakallio–Tarvaala–Lievestuorejärvi. Esiselvitys venevalkamien ja laitureiden sekä polkujen ja reittien tarpeesta ja sijoittelusta.

QR/AR–koodien ja vastaavien opasteiden tekeminen. Aineistojen tallentaminen Laukaan Tarvaala – verkkopalveluun ja wlan–palveluun sekä QR/AR-koodien tulostaminen ja teippaaminen opastetauluihin.

Yleisen informaation kerääminen verkkopalvelua varten.

Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen suunnitelmissa: o Alueen alkuperäisen historian kunnioittaminen ja sen esille nostaminen. o Alueen paikallisten ominaispiirteiden, luonteen ja resurssien huomioiminen, alueen haavoittuvuuden huomioiminen myös ekologisesta näkökulmasta katsoen.

Viestintäsuunnitelman tekeminen. Sähköisten medioiden käytön suunnittelu kylän asukkaiden yhteydenpidossa ja palveluiden markkinointiviestinnässä.

Matkailullisesti ja kylän yleisen kehityksen kannalta merkittävien kohteiden luettelointi ja tulevien suunnittelutarpeiden tunnistaminen ja kokoaminen, kuten esimerkiksi o Leirikeskus, kirkko o Leirintäalue, uimaranta o Sahinjokeen liittyvät vesistöuoman kunnostaminen/muut työt o Perinnemaisemien luettelointi ja hoitosuunnitelma o Mahdollisen kyläverkoston luominen, yhteys lähistön kyläyhdistyksiin o Rantojen käyttö laitureita varten o Tarvaalan kylän opastetaulu o Simunan vetotaipaleen kunnostus o Kalastusalueet ja lupakäytännöt

10

8.

RAKENTAMISINVESTOINNIT

Rakentamisinvestoinnit eivät kuulu tämän hankkeen piiriin.

9.

HANKKEEN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

Hanke työllistää hankeaikana (17 kk) yhden henkilön, jonka lisäksi tarvitaan lisäpalveluja eri alojen asiantuntijoilta ostopalveluna. Hankevetäjän paikka asetetaan avoimeen hakuun. Hankevetäjän tarkemmat koulutus- ja kokemusvaatimukset eritellään hakuohjeissa.

10.

HANKKEEN TOTEUTUS

Hanke toteutetaan ajalla 1.8.2013 –31.12.2014

11.

HANKKEEN TOTEUTUS JA VALMIUDET TOTEUTTAA HANKE

Hankkeen toteuttamiseksi palkataan yksi työntekijä ajalle 1.8.2013 – 31.12.2014.

12.

HANKINTAMENETTELYJEN KUVAUS

Hankinnoissa noudatetaan hankintalain edellyttämiä menettelyitä, mikäli hankinnat ylittävät kansalliset kynnysarvot.

Kynnysarvot alittavista hankinnoista pyydetään kolmelta luotettavalta toimittajalta tarjous kirjeitse, sähköpostilla tai puhelimella, joista hyväksytään se tarjous joka on kokonaishinnaltaan edullisin ja/tai tarkoitukseen sopivin.

Kaikissa hankinnoissa huomioidaan kustannusten kohtuullisuus.

13.

OHJAUSRYHMÄ

Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Ohjausryhmään valitaan kuusi henkilöä kirjallisen suostumuksen perusteella: hankkeen vetäjä, hallinnoijan edustajana elinkeinoasiamies ja kyläläisten edustajina neljä henkilöä. Ohjausryhmän kokouksista maksetaan jäsenille kokouspalkkio.

11

14.

HANKKEEN EDUNSAAJAT

Hanke on yleishyödyllinen hanke ja edunsaajina ovat Tarvaalan kylän asukkaat ja kaikki muutkin laukaalaiset.

15.

RAHOITUS

Hankkeelle haetaan julkista tukea Jyväsriihi ry:n kautta. Yksityisrahoitus koostuu osallistumismaksuista ja talkootyöstä. Laukaan kunta huolehtii hankkeen välirahoituksesta.

16.

TIEDOTUSSUUNNITELMA

Hankkeen tiedotusta varten perustetaan verkkosivusto, jolta hankkeen etenemistä voi seurata.

Hankkeessa mukana olevia tahoja informoidaan aktiivisesti sähköpostilla hankkeen etenemisestä.

Raportointi rahoittajan suuntaan toteutetaan yleisten hankeperiaatteiden mukaan.

Kaikessa tiedotuksessa huomioidaan julkista tukea saavia hankkeita koskevat ohjeet logojen käytöstä ilmoitusten yhteydessä.