Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma 2007-2013

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 osana Keski-Suomen Alueellista maaseutuohjelmaa

Ohjelma päivitetty 22.9.2009 Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

1

SISÄLTÖ Tiivistelmä

3

1. Kehittämisohjelman tarve

5

2. Jyväskylän seutu toiminta-alueena

6

3. Kehittämisohjelman nivoutuminen muuhun alueelliseen kehittämiseen

10

4. Toimintaryhmätyö ja ohjelman hallinnointi

12

Uuden toimintatavan vastaanotto

12

Yhdistys toimijana

12

Hallitustyö

13

Yhdistyksen työntekijät

14

Hallinnointihanke

14

5. ALMA- kauden 2003-2006 kokemukset

16

ALMA-kauden hankkeet ja kehittämistoiminta

16

Toiminnan vaikuttavuus

17

6. Verkostokylä-ohjelman valmistelutyö ja toimintaperiaatteet

18

7. Verkostokylä-ohjelma kehittämisen visiona ja toiminnan strategiana

20

Toimintatapa ja valintakriteerit 8. Kehittämisohjelman tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma

20 22

Yhteisölliset tavoitteet ja toimenpiteet Kylien toiminnan ja verkostoitumisen kehittäminen Kylien toimintaympäristöjen kehittäminen Kulttuuri- ja perinnemaisemat sekä maaseutuperinnön säilyttäminen Kylien palveluiden ja neuvontatoiminnan kehittäminen

22 23 23 24 24

Elinkeinotoiminnan edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet Yritystoiminnan kehittäminen Matkailun, käsityö- ja taideteollisuusalan sekä luovan toimialan yrittäjyyshankkeet Uusiutuvien energioiden tuotteistaminen ja käytön edistäminen sekä ympäristöosaaminen

26 27

Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet

29

9. Muiden rahastojen hyödyntäminen maaseutualueiden kehittämisessä

27 28

31

Osallisuuden ja seudullisen yhteistyön edistäminen kaupunkialueilla ja sitä ympäröivällä alueella 31 10. Ohjelman vaikutukset ja arviointi Arviointimenetelmät 11. Ohjelman rahoituskehys vuosille 2007-2013

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

32 32 34

2

Tiivistelmä Verkostokylä-ohjelman valmistelu osana maaseutuohjelmia Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma on osa Keski-Suomen Alueellista maaseutuohjelmaa ja se niveltyy myös Manner-Suomen maaseutuohjelmaan. Ohjelman valmistelu kytkeytyi tiiviisti Keski-Suomen maaseutuohjelman ja muiden LEADER-ryhmien ohjelmatyöhön.

Ohjelma on suunnattu Laukaan, Muuramen, Uuraisten sekä uuden Jyväskylän (poislukien Korpilahti) maaseutualueiden tukemiseen erityisesti maaseutuasumisen ja pienyrittäjyyden edistämisen kannalta. Ohjelman toteutusalueella asuu noin 65.000 asukasta ja kauden loppuun mennessä maaseutuväestön määrän on ennustettu kasvavan yli 70.000 asukkaaseen.

Vuosina 2007-2013 toteutettavan Verkostokylä-ohjelmaa valmisteluprosessiin osallistui yli 300 toimijaa ja ohjelmaan sitoutui noin 90 seutukunnan yhteisöä ja kehittäjätahoa.

Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä seudun eri kehittäjäorganisaatioiden, kuntien, asukkaiden, yrittäjien ja yhteisöjen kanssa.

Ohjelman tavoitteet Ohjelman tavoitteena on tuottaa täsmäratkaisuja maaseutualueiden työllisyys- ja toimeentulo-ongelmiin ja parantaa asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua sekä luoda seutukunnalle uusia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. Se kytkee maaseutualueiden kehittämisen osaksi voimakkaasti kasvavan Jyvässeudun kehittämissuunnitelmia. JyväsRiihen toiminta-alueella sekä asumispaineet että huomattava muuttovoitto suuntautuvat Jyväskylän kaupunkia ympäröiviin naapurikuntiin. Kehittämisohjelmalla vastataan asukkaiden tarpeisiin hyvinvoinnin, asumisen, palvelujen turvaamisen ja uusien elinkeinojen kehittämisessä.

Ohjelman painopisteet • yhteisöjen toiminnan ja verkostojen vahvistaminen • yritys- ja elinkeinotoiminnan edistäminen Ohjelman kehittämisteemat Verkostokylä-ohjelmaan tullaan sisällyttämään varsin laajapohjainen ja monipuolinen hankevalikoima, joka liittyy seuraaviin kehittämisteemoihin • • • • •

kylien toiminnan, toimintaympäristön ja verkostoitumisen kehittäminen kulttuuri- ja perinnemaisemien sekä maaseutuperinnön säilyttäminen kylien palveluiden ja neuvontatoiminnan kehittäminen yritystoiminnan kehittämisen tukeminen uusiutuvien energioiden ja puutuotealan tuotteistaminen ja käytön edistäminen sekä ympäristöosaamisen lisääminen

Ohjelman hallinnointi ja rahoitus Verkostokylä-ohjelmaa hallinnoi JyväsRiihi ry ja sen rahoitus tulee Euroopan maaseutuohjelman Leader-toimintatavasta. Rahoituksen vastinrahoituksen ehtona on ohjelman kuntarahoitus, johon ovat sitoutuneet Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaan, Muuramen ja Uuraisten kunnat. Rahoituskehys vuosille 2007-2013 on yhteensä 4.7 miljoonaa euroa. Yksityisen rahoituksen osuus ohjelmassa on yhteensä 35% ja kuntarahoitus julkisesta rahoituksesta on 20 %.

Ohjelman yhteensopivuus ja täydentävyys muuhun alueelliseen kehittämiseen Jyväskylän kaupunkiseutu on yksi viidestä suomalaisesta kasvukeskuksesta ja menestyminen kovassa kilpailussa edellyttää vähintään 150.000 asukkaan elinvoimaista seu-

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

3

tua. Seudun ”yhteisen kasvun strategian” mukaan tavoitellaan kasvun ja kilpailukyvyn levittämistä laajemmalle pohjalle ja koko seutukunnalle. Tämä kasvun ja kilpailukyvyn tavoite soveltuu hyvin myös Jyväskylän seudun maaseutualueille ja maaseudun kehittämisstrategioihin ja ohjelmiin. Tavoitteet ovat samat: kilpailukyvyn edistäminen, osaamisen lisääminen, verkostoituminen ja voimavarojen yhdistäminen sekä asumisen ja elämänlaadun parantaminen. Niin Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelman kuin Keski-Suomen Alueellisessa maaseutuohjelmassa kehittämisen visiona on, että maaseutumme on monien mahdollisuuksien inhimillinen yrittämis- ja asumisympäristö, jossa osaamista ja voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti.

Ohjelman muutokset Kehittämisohjelman toteutumista arvioitiin vuonna 2009 kahden vuoden toteuman perusteella. Näkyvissä olevan kehityksen pohjalta ohjelmaan sisältyvien kolmen toimintalinjan ennakoituja tavoitteita ja tuloksia kirkastettiin ja niiden välisiä rahoitusosuuksia täsmennettiin. Toimintalinja 1:n rahoitusmahdollisuudet ovat hyvät suoraan KeskiSuomen Te-keskuksen ja maakunnallisen klusteriohjelman kautta, joten sen rahoitusosuutta vähennettiin. Samalla tarkistettiin myös alueiden väliseen yhteistyöhön käytettävää rahoitusta. Näiden osuutta siirrettiin toimintalinja 3:n, jonka kautta tuetaan erityisesti maaseudun yrittäjyyttä ja yhteisöllistä kehittämistä. Ohjelman rahoituskehyksen tarkistuksen yhteydessä myös ohjelman tekstiosaa täsmennettiin ja tiivistettiin.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

4

1. Kehittämisohjelman tarve Jyväskylän seudulla ehdittiin toteuttaa maaseudun kehittämistyötä toimintaryhmätyönä vuosina 2003 -2006. Vaikka toimintatapa oli uusi, se osoittautui erittäin tarpeelliseksi.

Kehittämishankkeita suunniteltiin huomattavasti enemmän kuin niitä voitiin rahoittaa, ja monien rahoitettujen hankkeiden toiminta jatkui rahoituskauden päätyttyä uutena toimintatapana tai jatkumona. Kysyntää on edelleen sekä yhteisölliseen että elinkeinolliseen kehittämiseen ja pienyrittäjyyden aktivointiin, joka koetaan tarpeelliseksi uuden kauden toimintamuotona.

Uuden kehittämisohjelman suunnitteluprosessiin osallistuminen oli laaja-alaista ja aktiivista. Seudun asukkaat, järjestöt ja yrittäjät löysivät toimintaryhmän uuden kehittämisen välineeksi. ALMA-kauden kokemukset ja käytännöt muokkasivat uutta kehittämisohjelmaa siten, että siinä korostuu erityisesti toimintojen verkottuminen ja synergioiden hyödyntäminen. Tärkeäksi koettiin myös maaseutualueiden kytkeminen osaksi Jyväskylän seudun kasvuklusteria ja Verkostokaupunki-hanketta, sekä erityisesti maaseudun palveluverkoston kehittäminen.

Vuonna 2005 ilmestyneen ennakointitutkimuksen (Yrjö Myllylä, Maaseudun tulevaisuus ja klusterit, 2005) mukaan yksi tärkeimmistä maaseudun kehittymiseen vaikuttavista muutostrendeistä on juuri toimintojen verkottuminen. Tärkeänä Myllylä pitää myös maaseutualueiden kytkemistä osaksi keskusten kasvuklustereita ja tässä maaseudun palvelukonseptien kehittäminen korostuu. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä kehittämisen kohteita ovat hyvinvointi- ja ympäristöklusteri, johon sisältyy myös uusiutuvien energioiden käyttö. Tämän ennakointitutkimuksen tulokset vastaavat hyvin Jyväskylän seudun maaseutuasukkaiden ja toimijoiden mielipiteitä kehittämisen painopisteistä.

Jyväskylän seudulla maaseudun kehittämisohjelman tarve korostuu, koska kaupungin läheisellä maaseudulla maaseutualueet ja sen asukkaat ja yrittäjät jäävät helposti toisarvoiseen asemaan kaupunkikehittämisen ja suurien toiminnallisten hankkeiden rinnalla. Tulevan kehittämisrahoituksen avulla voidaan edistää seudun tasapuolista kehittämistä ja tuoda myös maaseutualueiden pienimuotoisempi kehittämistoiminta rahoituksen piiriin. Seudun toimijat ovat aidosti huolissaan seudun kokonaiskehittämisestä maaseutualueiden osalta ja esille on noussut pelko, että seudun positiivinen kehitys kääntyy negatiiviseksi ilman ulkopuolisia hankerahoituksia ja tukiponnistuksia.

Verkostokylä-ohjelman toimenpiteiden piiriin kuuluu noin 65.000 maaseudun asukasta toiminta-alueen noin 147.000 asukkaasta. Esitetystä maaseudun asukasmäärästä on vähennetty ohjelmasta poisrajattujen Jyväskylän kaupungin keskustataajama-alue sekä Vaajakosken ja Jyskän keskustaajamien kerrostalokeskustojen asukasmäärät paikkatietojärjestelmää hyödyntäen. Maaseutuasukkaiden määrän on ennakoitu toimintaalueellamme kasvavan noin 70.000:teen seuraavan EU-kauden loppuun mennessä, joten maaseudun kehittämistyölle on tarvetta ja potentiaalia.

2. Jyväskylän seutu toiminta-alueena JyväsRiihen toiminta-alue koostuu sekä kaupungin läheisestä maaseudusta että ydinmaaseudusta, jossa on elinvoimaista maatalous-, metsätalous- ja muuta maaseutuyritystoimintaa teollisuuden, pienyritystoiminnan ja palveluelinkeinojen rinnalla. Toimintaalueeseen kuuluvat vuonna 2005 Jyväskylän kaupungin ympärillä olevat maaseutualueet Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan ja Muuramen kuntien alueella. Uutena kuntana JyväsRiihen toimintakuntiin liittyi elokuun lopussa 2006 Uuraisten kunta, joka on aiemmin kuulunut Vesurin alueeseen.

Vuoden 2009 alussa Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat kuntaliitoksen myötä uuden Jyväskylän. Jyväsriihen toiminta-alue määräytyy ohjelmakaudella maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden mukaan vuoden 2005 kuntarajojen mukaan, joten Korpilahti ei kuulu JyväsRiihen toiminta-alueeseen Seudulla keskustellaan edelleen aktiivisesti kuntayhteistyöstä ja kuntaliitoksia lienee tulossa vuosien kuluessa lisää.

JyväsRiihen toiminta-alueella asui vuonna 2005 yli puolet keskisuomalaisista, 146 807 asukasta. Valtaosa asutuksesta on keskittynyt Jyväskylän kaupungin alueelle sekä maaseudun taajamiin ja kyliin, joiden paikallisuutta, ominaispiirteitä ja kehitystä ovat tukemassa lukuisat aktiiviset asukas- ja kyläyhdistykset sekä muut harrastejärjestöt.

Vuoden 2004 lopussa Jyvässeudun kaikista asukkaista maaseutualueilla asui noin 65.000 asukasta, mutta määrän arvellaan nousevan reilusti yli 70 000 asukkaaseen seuraavan vuosikymmenen aikana. Maaseutuasukkaiden määrästä on vähennetty noin 2200 asukasta, jotka asuvat Vaajakosken, Tikkakosken ja Palokan keskustojen pikkukaupunkimaisilla kerrostaloalueilla. Vuonna 2005 Jyväskylän kaupungin reunoilla asemakaavoittamattomilla alueilla asuu noin 700 ihmistä, jotka kuuluvat toimintaryhmän alueeseen.

Asukasluvut kunnittain

koko Suomi Keski-Suomi Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa Muurame Uurainen

2005 5 236 611 267 182 83 582 (v.2004) 34 774 17 205 8 672 3 153

2008 5 326 314 271 747 86 527 36 465 17 768 9 169 3 317

Maakunnan muuttoliike on vahvasti keskittynyt Jyvässeudulle ja kasvuluvut ovat valtakunnallisessakin vertailussa nopeimpien joukossa. Kaikkien toiminta-alueiden kuntien väestömäärä on kasvussa – sekä luonnollisen kasvun että muuttoliikkeen osalta. Suurimman osan muutosta ennustetaan suuntautuvan Jyväskylän maaseutualueille, joten Verkostokylä-ohjelmalla pyritään vastaamaan juuri asutuspaineisiin asumisen palveluiden, asukkaiden hyvinvoinnin sekä yhteisöllisyyden ja sosiaalisen pääoman edistämisen kautta.

Kasvuennusteen mukaan alueen väestömäärän odotetaan ennusteiden mukaan kasvavan 2015 mennessä noin 11 500 -15 000 asukkaalla. Jo vuoden 2008 loppuun mennessä alueen väestömäärä oli kasvanut yli 5 800 asukkaalla. Erityisen voimakasta väestökasvu on Uuraisilla, jossa väkiluku on kasvanut huomattavasti kasvuennustetta voimakkaammin.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

6

Väestöennuste kunnittain Väestöennuste 2006-2020 100000 80000 60000 40000 20000 0

Jyväskylä

Jyväskylän mlk

Laukaa

Muurame

Uurainen

2006

84739

35452

17385

8881

3157

2010

87460

37523

18120

9362

3200

2015

90270

39669

18922

9881

3276

2020

92048

41520

19678

10325

3351

Seudun asukkaista 15-64-vuotiaiden osuus vaihtelee kunnittain 64-72 % välillä ja kokonaisuutena Jyväskylän seudun ikärakenne on varsin nuorekas koko maan mittakaavassa. Kaikkien neljän kunnan alueella yli 60-vuotiaiden osuuden odotetaan kasvavan, mutta sen oletetaan silti jäävän maakunnallisen keskitason alapuolelle. Asukkaiden ikäjakautuma tulee näkymään hankkeiden kohderyhmissä, sillä yhteisöllisiä ja palveluja parantavia hankkeita on suunniteltu erityisesti lapsiperheille, nuorille ja ikääntyville.

Myös seudun asukkaiden koulutustaso on sekä keskisuomalaisittain että valtakunnallisestikin varsin korkea. Aikuisista asukkaista asuinkunnasta riippuen yli 60 prosentilla on ammatti –tai keskiasteen tutkinto ja peräti 20-30 prosentilla on korkea-asteen tutkinto.

Asukkaiden ikäryhmät sekä ikärakenne

Ikäryhmät 2004 25,0 20,0 Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa

15,0 %

10,0

Muurame

5,0 0,0 0-9

10- 2019 29

3039

4049

5059

6069

7079

8089

90-

ikä

Seudun työpaikoista noin 70 % on palvelualoilla ja noin neljännes jalostuksessa. Alkutuotannossa on työpaikkoja noin prosentin verran. Eniten alkutuotantoa on Uuraisilla ja Laukaassa. Suurinta kasvu on ollut rahoitus- ja kiinteistö- sekä yhteiskunnallisissa pal-

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

7

veluissa maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden työpaikkojen vähentyessä. Jyväskylän seudun työllisistä reilut kolmasosa käy töissä oman kotikuntansa ulkopuolella ja Jyväskylä on selkeä työssäkäyntikeskus. 7500 maalaiskuntalaista, 2000 laukaalaista ja 1700 muuramelaista käy töissä Jyväskylässä. Seutukunnan ulkopuolelta Jyväskylässä käy lisäksi töissä 6000 ihmistä. Toisaalta 3000 jyväskyläläistä käy töissä lähikunnissa ja 5500 seutukunnan ulkopuolella.

Elinkeinorakenne työpaikoittain

Maa- ja metsätalous Jalostus Palvelut Toimiala tuntematon Kaikki toimialat yhteensä

JyväsRiihi Keski-Suomi Työpaikkaa % Työpaikkaa % 728 1,2 5 540 5,3 15 423 25,1 29 075 27,7 44 061 71,7 67 749 64,5 1 267 2,0 2 685 2,6 61 479 100,00 105 049 100,00

Työttömyysaste on pysynyt pitkään korkeana, vaikka siinä on pikku hiljaa tapahtunut myönteistä kehitystä. Taantuman myötä myönteinen kehitys on kääntynyt huolestuttavaan suuntaan, varsinkin kun alueen työttömyysaste on keskimäärin korkeampi suurten kaupunkiseutujen vertailussa (heinäkuussa 2009 13,7 %).

Jyväskylän seudun maaseutualueilla on muutamia suurempia asutuskeskittymiä. Jyväskylän maalaiskunnan alueella keskittymät ovat Palokassa, jossa asuu lähes kolmasosa kunnan asukkaista, sekä Vaajakoskella ja Tikkakoskella. Nämä alueet ovat kuitenkin pääosin pientaloasutusta, joten niistä Palokan ja Vaajakosken kerrostalokeskustat jäävät JyväsRiihen ohjelma-alueen ulkopuolelle. Laukaassa asutus on hajaantunut melko tasaisesti koko kunnan alueelle kyliin ja Leppäveden, Lievestuoreen ja Vihtavuoren taajamiin sekä suurimpaan keskittymään kirkonkylälle, jossa asuu yli 4000 asukasta. Muuramelaista suurin osa asuu kirkonkylän alueella, mutta alle tuhannen asukkaan vireitä kyläkeskuksia on eri puolella kunnan aluetta. Kaikissa alueen kunnissa onkin tarvetta varautua väestömäärän kasvuun kaavoittamalla uusia asuinalueita ja tontteja sekä pohtimalla tarvittavien lisäpalvelujen järjestämisen mahdollisuuksia.

Asutuskeskittymät toimivat niin fyysisesti kuin sosiaalisestikin edelläkävijöinä ja porttina maaseutumaisemmille alueille. Tämän vuoksi Verkostokylä-ohjelman avulla pyritään uutta kehittämistoimintaa levittämään maaseutualueille juuri näiden keskittymien kautta ja avulla. Myös verkostorakenteen ja horisontaalisen kehittämisen kannalta asutuskeskittymät ovat myös olennainen osa kehittämisen kenttää. Monet ohjelmaa tukevat tavoitteet ja toimenpiteet on suunniteltu niin, että maaseudulla kehitetään luontaisia toimintakeskittymiä laaja-alaisesti erilaisten elinkeinotoimintaa ja yhteisöllistä kehittämistä tukevien tavoitteiden näkökulmasta. Näin ohjelmalla pystytään strategisesti toteuttamaan horisontaalinen kunta- ja toimialarajat ylittävä rajaus. Ohjelman toimenpiteiden piiriin pääsevät näin lähes koko alueen toimijat niin syrjäisimmiltä alueilta kuin asutuskeskittymistä. Ohjelmasta rajataan pois ainoastaan Jyväskylän asemakaava-alueet sekä Palokan ja Vaajakosken taajamien kerrostalokorttelit.

Liitteessä Toimintaympäristöanalyysi on kuvattu toiminta-alueen erityispiirteitä tarkemmin. Myös taulukoiden lähdetiedot on mainittu siellä.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

8

JyväsRiihen toiminta-alueen kunnat

JyväsRiihen toiminta-alueen rajaukset

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

9

3. Kehittämisohjelman nivoutuminen muuhun alueelliseen kehittämiseen JyväsRiihi oli mukana Keski-Suomen Alueellisen maaseutuohjelman ja Keski-Suomen maaseutustrategian valmistelussa. Kehittämisohjelma nivoutuu teemoiltaan ja painopistealueiltaan muihin maakunnallisiin maaseudun kehittämisohjelmiin ja suunnitelmiin sekä täydentää myös muita paikallisia kehittämisohjelmia ylisektoraalisesti Jyväskylän seudun maaseutualueiden kehittämisen osalta. Jyväskylän seudun Verkostokyläohjelma tukee omalta osaltaan erityisesti toimenpiteiden ja asukasnäkökulman sekä aidon toimintaverkoston kautta näitä koko maakuntaa koskevia kehittämissuunnitelmia ja suuntaviivoja. Esiin ovat nousseet samat painopistealueet kuten yrittäjyyden, hyvinvoinnin ja asumisen edistäminen uusilla innovatiivisilla toimintatavoilla.

Keski-Suomen TE-keskuksen maaseutuosaston ja keskisuomalaisten toimintaryhmien kanssa on myös tehty yhteensovitusta ohjelmien sisällöstä ja valmisteltu tulevia yhteistyömuotoja kevään ja syksyn 2006 aikana. Myös ohjelmien laadullisia ja määrällisiä tavoitteita, rahoituksien jakautumista sekä ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksia on pohdittu maakunnallisesti.

Yritysrahoituksen menettelytavoista on keskusteltu sekä TE-keskuksen maaseutu- että yritysosaston kanssa ja työnjaosta on sovittu, että toimintaryhmien kautta tuetaan/hoidetaan : • Yritystoiminnan ja yrittäjyyden aktivointia • Aloittavien yritysten ohjausta rahoituksen ja asiantuntija-avun löytämiseksi • Olemassa olevien yritysten aktivointia toimintansa kehittämiseen • Paikallisten raaka-aineiden, tuotteiden ja palvelujen jalostamiseen ja kehittämiseen panostavia pieniä yrityksiä sekä paikallismarkkinoille suuntautuvia yrityksiä • pääasiassa kustannusarvioltaan enintään 80 000 €:n yrityskohtaisia hankkeita Tarvittaessa käydään tapauskohtaisesti neuvotteluja työnjaon toteutuksesta.

Ohjelman toteutukseen liittyviä valmisteluneuvotteluja on käyty paitsi TE-keskuksen maaseutuosaston myös seudullisen kehittämisyhtiön Jykesin kanssa. Jykes Oy näkee JyväsRiihen toiminnan erittäin tarpeellisena elinkeinoelämän kehittämistoimissa seuraavalla rahoituskaudella. Jykesin näkemyksen mukaan toimintaryhmän rahoituksille on seudun pienyrittäjien ja alkavien yrittäjien piirissä huomattavasti kysyntää.

Myös JyväsRiihen toimintakunnat Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja uutena kuntana Uurainen ovat sitoutuneet kehittämisohjelmaan ja sen rahoitukseen. Kunnat näkevät ohjelman painotukset ja toiminnan linjaukset tärkeinä maaseutualueiden kehittämisessä. Toiminnan merkityksen kasvusta kertoo kuntien luottamushenkilöiden yhteydenotot toimintaryhmään ja tiedotuksen sanoman leviäminen virkamiestasolta luottamushenkilöihin.

Myös keskisuomalaisten naapuritoimintaryhmien Vesurin, Viisarin ja Maaseutukehityksen että suurten kaupunkien läheisten toimintaryhmien kanssa on suunniteltu toiminnan synergiaetujen hyödyntämistä. Esille ovat nousseet alueiden väliset ja maakunnalliset yhteishankkeet mm. vesistön, kalatalouden ja metsästysmatkailun, reitistöjen rakentamisen sekä yleisen kehittämistoiminnan aloilla, yhteisen tiedottamisen kehittäminen tapoja sekä uusien toimintamenetelmien suunnittelua liittyen mm. arviointiin sosiaalisen tilinpidon avulla, sähköiseen kirjanpitoon sekä kyläosayleiskaavoitukseen yhteisen työkalupakin ja ohjeistusten kautta. Toimintamuotoja tulevat olemaan mm. yhteiset hankkeet, yhteiset markkinointitoimet ja koulutustapahtumat, hallitusyhteistyö sekä yhteisten kehittämismenetelmien suunnittelu ja toteutus. Maakunnan sisäistä yhteistyö-

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

10

tä toimintaryhmien välillä on toteutettu mm. työntekijöiden yhteisillä työkokouksilla, joita on pidetty muutaman kuukauden välein eri toiminta-alueilla. Kaupunkien läheisten toimintaryhmien yhteiseksi eduksi ja toimintatavaksi nähdään erityisesti ESR-rahoituksien yhteinen hyödyntäminen.

ALMA-kaudella toteutettujen teemaohjelmien ja koordinaatiohankkeiden kuten maaseutumatkailun, kyläohjelman ja elintarvikkeiden jatkojalostushankkeen sekä keskeisten kolmannen sektorin toimijoiden ja toimintaan liittyvien muiden viranomaistahojen kanssa on myös suunniteltu jatkotoimenpiteitä. Yhteistyötä on tehty em. ohjelmien ja mm. Maakunnallisen kylien yhteenliittymän kanssa erityisesti viestinnässä ja tiedotuksessa maakunnallisen Kyläverkko-lehden kautta, yhteisten koulutuspäivien muodossa, erilaisissa messuosallistumisissa (ELMA-messut, Matkailu-messut) ja mm. maaseutuasumisen markkinoinnissa. Hyviksi toimintamuodoiksi osoittautuneita käytänteitä on tarkoitus jatkaa ja kehittää LEADER-kaudella.

Verkostokylä-ohjelma on käynyt lausunnoilla marraskuussa 2005 myös seudun kunnissa, Keski-Suomen liitossa, TE-keskuksessa, seudullisessa kehittämisyhtiössä Jykes Oy:ssä, Ympäristökeskuksessa, yrittäjäyhdistyksissä, seudun merkittävissä järjestöissä ja kylä- ja asukasyhdistyksissä. Varsinaisia kehittämisneuvotteluja eri tahojen kanssa toimenpiteiden toteutuksen ja sitoutumisen suhteen käydään vielä syksyn 2006 – kevään 2007 aikana sekä ohjelman varsinaisen toteuttamisen yhteydessä.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

11

4. Toimintaryhmätyö ja ohjelman hallinnointi Uuden toimintatavan vastaanotto JyväsRiihi on toiminut Jyväskylän seudulla vasta vuodesta 2003 lähtien, mutta se on jo lunastanut paikkansa toimijoiden keskuudessa. JyväsRiihen toiminnan väliarvioinnin ja ohjelmatyöhön liittyvän kyselyn mukaan toimintaryhmätyö oli tuloksellista ja tarpeellista eikä vastaavantyyppistä maaseutualueiden kehittämistä olisi voitu toteuttaa ilman toimintaryhmää ja sen resursseja. Myös seudun asiantuntija- ja kehittäjäorganisaatiot sekä kunnat ovat huomanneet toimintatavan edut ja toimintaryhmätyön tunnettavuus lisääntyy vauhdikkaasti.

JyväsRiihellä rahoitus ALMA-ohjelmasta toteutui vuosina 2003-2006, mikä vaikeutti huomattavasti kehittämisohjelman toteutusta. Toimintaryhmätyö oli seutukunnalla uusi työmuoto ja sen pääsi käyntiin kolme vuotta myöhemmin kuin muissa toimintaryhmissä. Koska aiempaa perinnettä tai käytäntöä vastaavasta toimintatavasta ei ollut, jouduttiin toiminta aloittamaan ”tyhjästä”, mikä vei huomattavasti resursseja ohjelmallisuudesta, kuormitti toimijoita kiireellä ja kavensi toimintaa pääosin perusasioiden hoitamiseen.

Lyhyt toiminta-aika vaikutti myös toiminnan uutuusarvon esiintuontiin ja tunnetuksi tekemiseen. Kuitenkin toiminnassa onnistuttiin. Toimintatapaa halutaan jatkaa ja kehittää strategiseksi maaseutualueidemme kehittämistyövälineeksi verkostokaupungin vetovoimaa ja klusteria hyödyntäen, yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa.

Yhdistys toimijana JyväsRiihi ry on rekisteröity yhdistys kuten muutkin toimintaryhmät Suomessa. Ylin päätösvalta on vuosikokouksella. JyväsRiihen jäsenistön yhteismäärä oli vuoden 2006 syyskuussa 167 jäsentä, joista lähes puolet on henkilöjäsentä ja yli puolet yhteisöjä.

Näihin jäsenyhteisöihin kuuluu useita satoja jäseniä. Toimintaamme osallistuu näin jäsenistön ja hankkeiden kautta yhteensä tuhansia seutukunnan toimijoita. Yhdistyksen jäsenmäärä on ollut hienoisessa kasvussa, vaikka jäsenhankintaan ei ole nykyisen aloituskauden hankekiireiden vuoksi ehditty panostamaan. ELMA-kaudelle on kuitenkin jo tehty jäsenkampanjasuunnitelmat ja kyläverkoston kautta on odotettavissa uusia jäseniä.

Jäsenmäärä yhteensä Yksityiset henkilöt Yhteisöt

167 78 89

Toimintaryhmän vuosikokouksiin on hankekauden aikana osallistunut keskimäärin 20 % yhdistyksen jäsenistä, mitä voidaan pitää hyvänä. Yhdistyksen ja toimintaryhmän toiminta on avointa ja jäsenistöä kutsuttaan asukastilaisuuksiin, joita järjestetään vuosittain seutukuntamme eri kunnissa. Jäsenille lähetetään vuosittain jäsentiedotteet, joissa tiedotetaan keskeisistä toiminnoista ja rahoitetuista hankkeista.

Toimintaryhmän tunnettavuutta edistettiin keväällä 2006 tekemällä kaikille asukkaille ja toimijoille avoimia tutustumisretkiä JyväsRiihen rahoittamiin hankkeisiin. Kiinnostus toimintaryhmätyöhön ja hankkeisiin olikin varsin suurta, sillä tilaisuuksiin osallistui yhteensä 124 ihmistä. Lähes kolminkertainen määrä (311) toimijoista osallistui myös ohjelman valmistelutilaisuuksiin, jotka myös lisäsivät toiminnan julkisuutta ja avoimuutta.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

12

Hallitustyö Yhdistyksen hallituksen muodostaa 12 jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Neljästä toiminta-alueemme kunnasta hallitukseen valitaan yksi edustaja kolmelta eri sektorilta eli asukkaista, yhteisöistä ja kunnista. Myös varajäsenten valinta noudattaa tätä kunta- ja sektorirajausta. Tällä menettelyllä päästään tasapuoliseen alueelliseen ja toiminnalliseen edustukseen, mikä näkyy toiminnan monialaisena osaamisena, seutukunnallisena ajattelutapana sekä puolueettomuutena. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja hallitustyöskentely on aktiivista ja kantaaottavaa. Nykyisen hallituksen kokoonpano ja jäsenten taustatiedot esitetään erillisessä liitteessä.

Hallituksen järjestäytymisperusteet Sektori Edustajat ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä Määrä Asukkaat Asukasedustajat nykyisestä 4 kunnasta 4 Yhdistykset Yhdistysedustajat kunnittain 4 Kunta Joko virkamies tai luottamushenkilö kustakin kunnasta 4 Hallitusjäseniä yhteensä 12 ja varajäseniä 12 (osallistumisoikeus kaikkiin kokouksiin) Toimintaa ohjeistetaan talous- ja hallintosäännöllä, jossa on määritelty toiminnan ohjeistusta niin työntekijöille kuin hallituksen jäsenille. Myös hankkeiden valintakriteeristöstä on tehty oma ohjeistus, jonka mukaan hankehakemukset arvioidaan. Työntekijät valmistelevat hakemukset hallituksen päätöksiä varten tiiviissä yhteistyössä hankehakijoiden kanssa. Hankehakijoille annetaan tarvittaessa mahdollisuus esitellä hankkeensa hallitukselle. Infraan liittyvissä hankkeissa hallitus käy usein käy tutustumassa kehittämistarpeisiin paikan päällä. Tämä kontaktiyhteys hakijatahoon luo toimintaan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä tuo aitoja kentän tarpeita esille. Toimintamenettely myös maksimoi hakijoiden tasa-arvoisen kohtelun hakemusten käsittelyssä.

Hallitus teettää toimintansa aikana myös ohjelmatyön väliarvioinnin ja arvioi toimintaa itsearviointina. Lisäksi hallitustyön kehittämiseksi järjestetään kehittämissuunnittelua erilaisissa seminaareissa ja kehittämistilaisuuksissa. Tarvittaessa hallitus jakaantuu mukaan työryhmiin; mm. ohjelman toteutumisen väliarviointia ja ohjelmatyötä varten perustetaan omat työryhmät. Lisäksi hallitus jalkautuu ja käy arvioimassa hankkeiden toimintaa ja tuloksia niiden toteutus- ja valmistumisvaiheessa.

Hallituksen rooli hankevalinnoissa Hallitus tarkentaa LEADER-kaudella hankkeiden valintakriteeristön ja ohjeistuksen sekä kehittää hankevalintaprosessia. Alla kuvataan toimintatapaa, jota muokataan paikalliseksi käytännöksi.

Hankkeita valintaan rahoitettavaksi määrättyjen hakuaikojen puitteissa (2-6 hakua vuosittain). Vuosittain järjestetään ennen hakuaikojen alkua infotilaisuuksia, joissa tiedotetaan hankerahoitusmahdollisuuksista, rahoituskriteereistä ja ohjataan hakijoita hankehakemuksen ja suunnitelman tekemiseen. Lisäksi hankehakijatahojen kanssa keskustellaan ja neuvotaan henkilökohtaisesti hakuprosessissa, jotta hankehakemuksista tulisi selkeitä ja toteuttamiskelpoisia. Hankeryhmät käsittelevät määräajassa saapuneet hankehakemukset ja tekevät niistä hallitukselle rahoitussuositukset tai hylkäämisesitykset. Hankeryhmiä perustetaan aina hankehakemusten mukaisesti niin, että hakemukset saadaan käsiteltyä määräajassa mahdollisimman laajaa asiantuntemusta käyttäen. Työntekijät valmistelevat hankehakemukset työryhmille yhteistyössä tarvittavien asiantuntijatahojen kanssa ja pyytävät niistä lausuntoja (esimerkiksi TE-keskuksen maaseutuosaston yritystutkijat, seudullinen kehittämisyhtiö, Ympäristökeskus jne), jotta hankeryhmällä olisi mahdollisimman paljon tietoa esityksensä tueksi. Hankeryhmien

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

13

esitykset käsitellään hallituksen rahoituskokouksissa vielä perusteellisesti ja hallitus tekee niistä päätökset. Hakijataholle ilmoitetaan kirjallisesti tai puhelimitse hallituksen päätös perusteluineen. Tämän jälkeen hankepuollot toimitetaan TE-keskuksen maaseutuosastolle laillisuustarkastusta varten.

Hankkeiden laillisuustarkastukset kestävät TE-keskuksessa keskimäärin kaksi kuukautta, jonka jälkeen JyväsRiihi järjestää myönteisen rahoituspäätöksen saaneille hankkeille kullekin hakijataholle oman ohjaustilaisuuden. Tämä käytäntö helpottaa hanketoimijoita hankkeen toteutuksessa, raportoinneissa että maksatusten hakemisessa. Hanketoimijoille järjestetään säännöllisesti koko hankkeen toteutusajan koulutustilaisuuksia yhteistyössä TE-keskuksen ja muiden asiantuntijatahojen kanssa sekä verkostoitumistilaisuuksia mm. hanketreffien muodossa. Vastaavia käytäntöjä on toteutettu jo ALMAkaudella.

Hanketyöryhmän työ jatkuu valintaprosessin jälkeen hankkeen seurantana. Hanketyöryhmästä tai hallituksesta valitaan jäsen JyväsRiihen edustajaksi hankkeen arviointi-, seuranta- tai ohjausryhmään, joka valvoo, ohjaa ja tukee hankkeen toteutusta ja tulosten hyödyntämistä. Hanketyöryhmien roolia ja toimivuutta tarkastellaan hallituksen itsearvioinnin yhteydessä. Tarvittaessa käytäntöjä muutetaan, jotta hankevalintaprosessi toimii mahdollisimman hyvin. Hankkeiden arviointikäytäntöjä kehitetään ohjelmakaudelle yhteistyössä muiden ryhmien kanssa.

ALMA-kauden aikana hankkeiden valintaa ohjasi JyväsRiihen oma hankekriteeristö.

Valintaperusteita muokataan uutta ohjelmaa tukeviksi ja niitä tullaan vielä tarkentamaan ja kehittämään ennen uuden ohjelman toimeenpanoa.

Yhdistyksen työntekijät Toimintaryhmän käytännön työhön palkataan aiemman käytännön mukaisesti toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö. Toiminnanjohtaja keskittyy pääasiassa toimintaryhmätyön johtamiseen, toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä verkostoyhteistyöhön käytännön hanketyön, neuvonnan ja aktivoinnin ohella. Toisena työntekijänä on talouspäällikkö, jonka vastuualueena on toimintaryhmän koko taloushallinto budjetoinnista tilinpäätökseen saakka, hankkeiden maksatuksiin ja raportointeihin liittyvä neuvonta ja seuranta. Hanke- ja yritystukineuvonta ja hankkeisiin liittyvät koulutukset toteutetaan yhteistyössä työparina.

Tarvittaessa toiminnanjohtajana tai talouspäällikön työtehtäviin voidaan sisällyttää erillisten koordinaatio- tai muiden hankkeiden vetämiseen tai raportointiin liittyviä tehtäviä.

Tarvittaessa yhdistys voi palkata myös muita osa- tai kokoaikaisia työntekijöitä käynnistämiinsä hankkeisiin, mikäli se on tarkoituksenmukaista huomioiden hankkeiden koko tai työmäärä.

Työntekijöiden ja hallituksen tehtävät ja vastuut on kuvattu edellisellä ohjelmakaudella laaditussa talous- ja hallintosäännössä. Sitä päivitetään uuden ohjelmakauden alussa.

Työntekijöille laaditaan myös yksilölliset tehtäväkuvaukset.

Hallinnointihanke Ohjelman hallinnointityössä tullaan uudella ohjelmakaudella panostamaan paitsi yrittäjyyden ja yhteisöllisten tavoitteiden edistämiseen myös verkostotyön koordinointiin, hankehakijoiden aktivointiin ja hankeneuvontaan, erilaisten koulutusten järjestämiseen ja osaamisen tukemiseen sekä hankeohjaustyökalujen ja ohjelman seurantamenetelmien kehittämiseen. Toimintatapana tulee edelleen olemaan ”yhden luukun periaate”

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

14

eli toimijoita pyritään opastamaan kehittämishankkeiden toteutuksessa kokonaisvaltaisesti ja mm. avustamaan hakijoita yritystukien hakemisessa eri rahoittajatahoilta.

Toimintaryhmän päätehtävät • osallistuminen ja vaikuttaminen seutukunnan kehittämistyöhön yhteistyössä muiden kehittämistahojen kanssa • toimijoiden aktivointi ja tiedottaminen kehittämistoiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista • verkostoyhteistyön edistäminen ja verkostonkutojan roolin ottaminen • maaseutuosaamisen edistäminen erilaisten koulutusten, tiedotuksen ja kehittämistilaisuuksien muodossa • hanketoiminnan ”yhden luukun periaate” eli hankehakijoille pyritään antamaan mahdollisimman paljon tietoa myös muusta hanketoiminnasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista JyväsRiihen osaaminen painottuu erityisesti maaseudun monialaiseen ja ylisektoraaliseen kehittämiseen ja aktivointiin sekä kehittämisohjelman hallinnointiin. Nykyisen toimintaryhmän ja sen henkilöstön osaamisresurssit ovat erinomaiset ja laaja-alaiset ajatellen myös tulevaa hankekautta ja näin yhdistyksen edellytykset hallinnoida laajaa kehittämisohjelmaa ovat kunnossa.

Ohjelmakaudella 2003-2006 JyväsRiihen toimintakunnat myönsivät hankkeille kuntalainaa, ja tätä käytäntöä pyritään jatkamaan myös ensi kaudella sekä hankkeiden osalta, mutta mahdollisesti myös hallinnoinnin osalta. Lisäksi seutukunnan hankehakijat ovat runsaan asukaspohjan vuoksi toimivia ja kehittämishaluisia paikallisia tai maakunnallisia yhdistyksiä, jotka pystyvät hallinnoimaan laajempia ja tulostavoitteiltaan suurempia hankkeita, joten Verkostokylä-ohjelman rahoituskehyksellä vastataan paikallisiin kehittämistarpeisiin myös rahoituksen määrän suhteen.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

15

5. ALMA- kauden 2003-2006 kokemukset Hankekauden 2003-2006 kokemukset osoittavat, että sekä toimintatavaltaan että organisaatiorakenteeltaan asukas- ja toimijalähtöinen kehittämistyö on tarpeellinen uusi toimintamuoto Jyväskylän seudulla. Kolmannen sektorin toiminta on yleensäkin otettu varteenotettavaksi vaikuttajaksi ja palvelujen tuottajaksi mm. seutukunnallisten yksityisten sosiaalialan säätiöiden toiminnan myötä. JyväsRiihi on löytänyt paikkansa useiden erilaisten toimijaorganisaatioiden joukossa. Toiminnan jalkautuminen on kestänyt muutaman vuoden ja nyt tunnettavuus on lisääntynyt huomattavasti. Osansa tässä on myös lehdistöllä, joka on tuonut toimintaryhmätyötä esille ja korostanut LEADERtoimintatavan merkitystä seutukunnalle.

Kehittäjärooli kuitenkin korostuu toimijajoukon vaikuttavuuden ja myös organisaation oman tehtävän tarkentumisen myötä, ja ensi rahoituskaudella 2007-2013 voidaan toiminnassa ottaa enemmän kehittäjäorganisaation tehtäviä ja verkoston kutojan asemaa.

Myös tunnettavuuden lisääntyminen edesauttaa koko toiminnan näkyvyyttä ja arvoa.

ALMA-kauden hankkeet ja kehittämistoiminta ALMA-rahoituskaudella JyväsRiihen 2.2 miljoonan euron kehittämisohjelmaa toteutettiin 39 hankkeen avulla. Hanketoiminta keskittyi jo tällä kaudella pitkälti maaseutualueidemme toiminnallisiin keskipisteisiin, mikä toimii perusteena ja myös edesauttaa seuraavan kauden ohjelmatyön aitoa toteutusta. Lisäksi toteutettiin useita seutukunnallisia hankkeita, joilla hanketoimintaa uloitettiin myös niille alueille ja niiden toimijoiden piiriin, jotka eivät itse aktiivisesti hakeutuneet kehittämistoiminnan ytimeen.

Erittäin tärkeänä toimintamuotona tällä kaudella oli kylien ja taajamien asukkaiden omaehtoista toimintaa tukevan infran rakentaminen ja kunnostaminen. Noin neljäsosa hankkeista keskittyi kylätalojen kunnostuksiin ja toimintaedellytysten parantamiseen, mikä kuvaa kyläkeskusten kehittämisen tarpeellisuutta myös tulevalla kaudella. Kyliin ja asutustaajamiin halutaan keskukset, joissa asukkailla on toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia ja joihin yritystoimintaa ja palveluja voidaan ohjata.

Toinen merkittävä kehittämistoiminta-alue liittyi vapaa-ajan palveluja edistäviin hankkeisiin, joilla mm. kunnostettiin kylien yleisilmettä ja tuotettiin erilaisia virkistysalueita ja harrastepaikkoja. Tällä toiminnalla edesautettiin alueiden vetovoimaisuutta ja toiminnallisuutta ja lisättiin mm. imagoa ja muuttovoittoa. Myös asukkaiden varsinaisiin toimintamahdollisuuksiin seutukuntansa kehittäjinä ja toimijoina panostettiin hankerahoituksilla. Tätä toimintaa tukevia hankkeita rahoitettiin mm. kestävän kehityksen ja asukastoiminnan teemoin, hyvinvoinnin näkökulmasta, kulttuurin ja perinteen tuotteistamisen keinoin sekä taiteen saavutettavuuden muodossa. Myös nuorille suunnattiin useita hankkeita aktivoitumisen, sisäisen yrittäjyyden ja alueellisen sitoutumisen muodoissa.

Monessa toteutetussa hankkeessa luotiin uusia toimintamalleja, jotka ovat saaneet sijaa ja uusia laajentumismahdollisuuksia seutukunnalla ja maakunnallisestikin. Esimerkiksi Nuorten yrittäjyystalon toiminta on laajentunut viidelle eri paikkakunnalle, Kestävän kehityksen paikallisneuvontatoiminta on jalostunut pysyväksi jäteneuvojatoiminnaksi muutamaan kuntaan, kylien liikunta- ja terveydenedistämistoiminta on laajentunut vahvaksi vertaistoiminnaksi jne. Myös monet kylätalot ja perusinfran hankkeet ovat synnyttäneet säännöllistä toimintaa kylille ja taajamiin, nettikahviloita ja ruiscafeita, festareita ja tapahtumia, sekä runsaammin uutta välillistä pienimuotoista yritystoimintaa sekä muutamia uusia yrityksiä ja työpaikkoja. Koko ohjelman työllisyysvaikutukset tullaan arvioimaan ALMA-ohjelman loppuraportissa. Ohjelmalla on alustavien arvioiden

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

16

perusteella saatu aikaan parikymmentä hankkeiden aikaista työpaikkaa ja henkilötyövuotta ja noin 10 uutta työpaikkaa ja yritystä.

Vaikka JYVÄ-ALMA-ohjelma ei sisältänyt kansainvälistä toimintaa, liittyi se kuitenkin vahvasti moneen hankkeeseen. Erityisesti nuorten hankkeissa toiminnassa sivuttiin monipuolisesti kansainvälistä vaihtoa, monikulttuurisuutta ja etnisiä erityispiirteitä. Moniin hankkeisiin liittyi ulkomaisten nuorten vierailuja ja yhteydenottoja sekä jatkosuunnitelmia kansainvälistymiseksi. Myös useat muut hankkeet edistivät kansainvälisyyttä ja oman toimintansa kansainvälistä tunnettavuutta mm. kestävän kehityksen, matkailun, hevosyrittäjyyden, kylätalo- ja paikallisen toiminnan muodoissa.

Yrittäjyyden edistämistä ei voitu ALMA-ohjelmalla (Alueellinen Maaseudun kehittämisohjelma) suoranaisesti toteuttaa. Kuitenkin yrittäjien yhteistyötä edistäviä hankkeita voitiin rahoittaa. Nämä kohdistuivat erityisesti matkailuun ja käsityöyrittäjyyteen, koska näitä yritysten yhteistyömuotoja oli mahdollista tukea JYVÄ-ALMA-ohjelmalla. Näiden hankkeiden avulla saavutettiin merkittäviä tuloksia ja uudella hankekaudella matkailun ja käsityöyrittäjyyden edistäminen onkin yksi ohjelmamme yrittäjyysteemoista. Maaseutumatkailu, hevostalous ja muut matkailun oheistoimialat sekä käsityöyrittäjyys ja luova toimiala jäsentyvät myös fyysisesti kyläkeskusten toimintaympäristöihin erinomaisesti.

Toiminnan vaikuttavuus JyväsRiihen kehittämisohjelman tuloksena syntyneillä toimenpiteillä ja mm. uusilla palveluilla edistettiin maaseudun vetovoimaisuutta, asukkaiden ja yhteisöjen toimintamahdollisuuksia sekä yritysten toimintamahdollisuuksia. JyväsRiihen hankkeiden avulla seutukunnalla myös opittiin ruohonjuuritason hanketyöhön ja tavoitteelliseen kehittämiseen ohjelmatyön avulla. ALMA-kaudella luotiin vahva pohja ja yhteinen tahto kehittämistyölle, johon Verkostokylä-ohjelman avulla nivottiin myös yrittäjyyden edistämisen näkökulma palvelujen tuottamisen, maaseudun työpaikkojen lisäämisen ja maaseudun elinvoimaistamisen edistämiseksi.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

17

6. Verkostokylä-ohjelman valmistelutyö ja toimintaperiaatteet Verkostokylä-ohjelman valmistelun punaisena lankana oli laajan toimijaverkoston osaamisen ja yhteistyön hyödyntäminen sekä seutukunnan ensisijaisten kehittämistarpeiden esiintuonti. Tärkeää oli myös tavoitteiden alle suunniteltujen toimenpiteiden läpäisevyys ja ruohonjuuritason toimijoiden osallistuminen ohjelmatyöhön asiantuntijatahojen lisäksi.

Ohjelman taustaksi koottiin kesän 2005 aikana toimintaympäristöanalyysi alueen väestö- ja elinkeinorakenteesta sekä siihen liittyvistä muutostrendeistä ja kehittämistarpeista. (Liitteenä). Selvitystyön tueksi tehtiin kehittämiskysely, jolla kerättiin alueen eri toimijoiden näkemyksiä kehittämistarpeista. Lisäksi analysoitiin kaikki seudun kyläsuunnitelmat, joita käytettiin mm. SWOT-analyysin ja kehittämisteemojen tarkennuksiin.

Ohjelmassa hyödynnettiin ALMA-kauden väliarvioinnin ja hankehaastattelujen tuloksia ja vuosina 2005-2006 järjestettyjen asukas-, järjestö- ja yrittäjyysfoorumeissa kerättyjä kehittämistarpeita (Kantavimmista hanketarpeista on liiteluettelo). Ohjelman suunnittelussa oli mukana asukkaiden, paikallisten yhdistysten ja maakunnallisten järjestöjen lisäksi yrittäjiä, oppilaitoksia sekä eri viranomaistahoja.

Ohjelman kirjoittamista koordinoi JyväsRiihen hallituksen ohjelmatyöryhmä, jonka koordinaattorina toimi Paula Vasara. Hallitus käsitteli ohjelmaa erillisessä ohjelmaseminaarissa sekä hallituskokouksissa. Ohjelma valmistui joulukuussa 2005 ja sitä täsmennettiin Maa- ja metsätalousministeriöön ohjeiden syksyllä 2006. Ohjelman kirjoitti toiminnanjohtaja Tarja Enne.

Verkostokylä-ohjelmaa toteutetaan Leader-toimintatavalla, jonka tavoitteena on 1. toteuttaa paikallisista tarpeista lähtevää strategista ja systemaattista kehittämistä, joka tuottaa kullekin maaseutualueelle täsmäratkaisuja työllisyys- ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi 2. koota ja aktivoida uusia ihmisiä ja toimijaryhmiä maaseudulta kehittämistyöhön ja tiedottaa kehittämismahdollisuuksista 3. vahvistaa paikallisyhteisöjä ja parantaa asukkaiden elinoloja ja elämänlaatua, kehittää kansalaisyhteiskunnan ja julkisen hallinnon yhteistyötä ja luoda uusia toimintatapoja parantaa asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

18

Ohjelmaprosessin kulku kesästä 2005 syksyyn 2006 Toimenpiteet Materiaali ja tulokset Toimintaympäristöanalyysin Tilastot, strategiat ja toimintaja SWOT:n tekeminen suunnitelmat Kyläsuunnitelmien analyysi Osa swot:ia ja hankelistaa (20 kpl) Kehittämiskysely Toimijahaastattelut Asukasfoorumit (3 kertaa) Järjestöfoorumit (2 kertaa)

Yritysfoorumit (3 kertaa)

Kyselytutkimus keskeisten toimijoiden näkemyksistä seudun ensisijaisista kehittämistarpeista Kehityshaastattelut hanketoimijoille, Jyvä-Alma-ohjelman väliarviointi Kunnittaiset kehittämiskeskustelut alueen asukkaille ja toimijoille Seudun eri järjestöille ja kylä- ja asukasyhdistyksille kehittämiskeskustelut, joiden tuloksena esiin kentän kehittämistarpeet ja uusia kehittämismenetelmiä Seudun yrittäjien kehittämiskeskustelut, joiden tuloksena esiin yrityskentän kehittämistarpeet ja uusia kehittämismenetelmiä

Osallistujat Ohjelmatyöryhmä, hallitus, ohjelmakoordinaattori ja työharjoittelija, työntekijät Edelliset, lisäksi asukkaat, yhdistysten edustajat Työntekijät ja ohjelmatyöryhmä, lisäksi 60 vastaajaa n. 100 haastateltua toimijaa 35 hankkeesta 70 asukasta, päättäjää ja virkamiestä +lisäksi esittelijät 35:n järjestön edustajaa

Matkailu-, käsityö- ja hevostalousyrittäjät sekä oheispalveluyrittäjät, luovan toimialan yrittäjät, hoiva- ja huoltoyrittäjät, bioalan ja kierrätykseen liittyvät yrittäjät, 57 osallistujaa Yritysrahoitusesittely 19 osallistujaa Hallitusseminaari (2 päivää) Hallituksen yhteenveto ohjelman Hallituksen jäsenet painopistealueista ja priorisoinnista Hanketyön esittelyt hanke- Toimijoille tietoa tulevista hanke- 124 osallistujaa retkinä sekä tulevaan oh- rahoitusmahdollisuuksista ja jelmaan valmistautumista ohjelmalinjauksista Ohjelman kirjoitusprosessi Ohjelmaluonnoksen kierrätys eri Ohjelmatyöryhmä, toimijoiden parissa ohjelmakoordinaattori sekä työntekijät, prosessin osallistujat, jotka edustavat myös noin 90 eri tahoa Ohjelman lausuntokierros Ohjelman hyväksyntä, uusia noin 90 kehittäjäyhkehittämisehdotuksia ja lausuntoja teisöä

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

19

7. Verkostokylä-ohjelma kehittämisen visiona ja toiminnan strategiana Verkostokylä-ohjelma ja toimintamalli edustaa Jyväskylän seudun asukkaiden, järjestöjen ja yritysten täydennystä ja maaseudun ulottuvuutta Jyvässeudun Verkostokaupunki-hankkeeseen. Verkostoitumisen ja yhteistyön hyödyntäminen sekä yhteispalvelujen kehittäminen on myös asukkaiden ja yrittäjien tavoite – maaseutualueilla uskotaan vahvasti, että ruohonjuuritason toimijoiden yhteinen toiminta oman kylän tai asuinalueen hyväksi sekä yrittäjyyden edistämiseksi tarvitsee taustatuekseen toimivan verkostomallin, kehittämismenetelmät ja taloudelliset resurssit.

Verkostoitunut toimintatapa on osoittautunut tarpeelliseksi toimintatavaksi suunnitelmallisessa maaseudun kehittämistyössä sekä toimijoiden että erityisesti yritysten kannattavuuden ja kuntien taloudellisten ongelmien näkökulmasta. Perusteluna valitulle kehittämisstrategialle on klusterimalli, jonka mukaisesti kaupunkien läheisten maaseutualueiden tärkeimpiä kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä on toimintojen verkottuminen sekä uusien palvelukonseptien kehittäminen. Tämä on Jyvässeudulla huomattu jo Verkostokaupunki-hankkeessa, ja sitä täydennetään nyt ohjelmallisesti myös maaseutualueiden osalta.

Kehittämisstrategian valinnan perusteet: Vahvuudet • Jyvässeudun asema ja rooli maakunnan kehityksen veturina • Korkea koulutusaste ja osaamisentaso • Läheisyyden periaatteen toteutuminen ja keskusalueen hyödyntäminen • Asukkaiden ja yrittäjien kasvava muutto ja sijoittuminen Jyvässeudun maaseutualueille • Aktiivinen yhdistystoiminta ja vahva kehittämistahto

Heikkoudet • Korkea työttömyys • Julkisten palvelujen karsinta ja heikot kuntataloudet • Kehittäjäorganisaatioiden työn yhteensovitus ei aina toimi parhaalla tavalla

Mahdollisuudet Uhat • • Verkostojen toimivuuden parantaminen uusilla yhteistyömuodoilla • Työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen uudenlaisen palvelutuo• tannon ja maaseutuyrittäjyyden tukemisella • • Asumisen ja arjen hyvinvoinnin lisääntyminen palvelujen ja sosiaa• listen rakenteiden vahvistamisella

Maaseutualueiden ja pikkukylien jääminen keskustakehittämisen takia kehityksen jalkoihin Julkisten palvelujen siirtyminen ja keskittyminen keskusta-alueille Kuntien vähenevä panostus asukkaiden hyvinvointiin Päättäjien yhteistyökyvyttömyys

Toimintatapa ja valintakriteerit Ohjelman toteutuksessa on mukana asukkaiden, paikallisten yhdistysten ja maakunnallisten järjestöjen lisäksi yrittäjiä, oppilaitoksia sekä eri viranomaistahoja. Yhteistyö nähdään kaikkien toimintojen edellytyksenä ja resurssina. Tavoitteena on, että uuden han-

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

20

kekauden aikana Verkostokylä-mallin kautta tuetaan paitsi sosiaalista ja yhteisöllistä kehittämistä myös maaseudun elinkeinollista kehittämistä ja yrittäjyyden edistämistä.

Verkostokylä-ohjelmassa keskitetään voimavarat ja resurssit mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Hanketyö kohdentuu erityisesti Verkostokylän kyläkeskuksiin ja taajamiin, jotka taas puolestaan levittävät ympärilleen kehitystä veturien tavoin. Keskittämisellä ”niputetaan yhteen” pieniä lähialueiden toimenpiteitä saman hankkeen alle ja näin saadaan toimintaetuja niin hankkeen toteutukseen kuin hallinnointiinkin. Samalla koko toiminta-alue voidaan kattaa hanketoiminnalla.

Hankesuunnittelu ja -valintaprosessi tullaan toteutetaan vastaavalla tavalla kuin ALMAkaudella. Toimintaryhmä neuvoo ja ohjaa hankehakijoita hankesuunnitelmien tekemisessä ja hakemusten täyttämisessä, antaa koulutusta hanketyöstä ja LEADERtoimintatavasta, avustaa hakijoita yhteistyöverkoston ja asiantuntijoiden haussa, pyytää lausuntoja tai neuvottelee suoraan muiden asiantuntijatahojen kanssa hankesuunnitelmista ja niiden toteutuksesta ja rahoituksesta ja toimii hankkeiden aktivaattorina, koordinaattorina ja neuvojana.

Rahoitettavien hankkeiden tarkka valintakriteeristö päätetään Verkostokylä-ohjelman hyväksymisen jälkeen. Hankkeiden valinnassa noudatetaan puolueettomuutta, läpinäkyvyyttä, alueellista ja toiminnallista tasa-arvoa sekä strategian mukaista ohjelmallisuutta. Rahoitettavien hankkeiden valinnassa painotetaan kaikilla samoja periaatteita: •

Hankkeiden tulee olla hyvin valmisteltuja, tarvelähtöisiä, yhteistyöverkostoon perustuvia sekä realistisia suhteessa tavoitteisiinsa ja panostuotokseen.

•

Hankkeiden tulee luoda pohjaa tai edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä ja ihmisten hyvinvointia ja toimintamahdollisuuksia seutukunnalla.

Hankkeissa arvioidaan seuraavia asioita: • tavoitteet on selkeästi määritelty ja saavutettavissa • toimintasuunnitelma on selkeä ja toteutettavissa • tavoitteet ja toimenpiteet soveltuvat paikalliseen kehittämistoimintaan ja ohjelmiin (lausunnot, yhteisneuvottelut hankkeen sopivuudesta) • tavoitteet tukevat toimintaryhmän kehittämisohjelmaa • hankkeen toiminta on avointa ja siinä on mukana laaja toimijaverkosto / yritystuissa rahoitettava toiminta ei vääristä kilpailua ja rahoitus edistää toimialan kehittämistä • tuloksena on positiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja yrittäjyyden edistämiseen • tai tuloksena on positiivisia vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin ja yhteisölliseen kehittämiseen • panos-tuotos-suhde puoltaa rahoitusta • toiminta on innovatiivista, edistää ja hyödyntää erilaisia osaamisresursseja ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita • elinkaari ja toiminta jatkuu rahoituksen jälkeen • yritystoiminta tukee seudun palvelutarpeita, edistää seudun kilpailukykyä tai tuo työllisyyttä alueelle

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

21

8. Kehittämisohjelman tavoitteet ja toteuttamissuunnitelma Verkostokylä-ohjelman tavoitteet vastaavat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ja Keski-Suomen alueellisen maaseutuohjelman tavoitteita seuraavin painopistealuein: YHTEISÖLLISET TAVOITTEET: • •

Maaseudun asukkaiden elinolot ja elämänlaatu paranevat ja maaseudun vetovoimaisuus asuinympäristönä kasvaa Maaseudun asukkaiden sosiaalinen pääoma kasvaa ja paikallisyhteisöt ovat vireitä ja toimivia

YRITTÄJYYDEN JA ELINKEINOTOIMINNAN EDISTÄMISEN TAVOITTEET: • •

Maaseudun asukkaiden elinkeinot ja työtilaisuudet monipuolistuvat ja työpaikkojen määrät lisääntyvät tasavertaisesti kaikkien väestöryhmien osalta Uudet innovaatiot ja tuotekehitys sekä niiden hyödyntäminen luovat uusia työtilaisuuksia maaseudulle ja maaseudun kilpailukyky kasvaa

MUUT ERITYISTAVOITTEET: •

Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus lisääntyy vaikuttaen mm. yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseen, osaamisen edistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen

Verkostokylä-ohjelmalla tuetaan sekä yhteisöllisen toiminnan kehittämistä, yritystoiminnan edistämistä ja yritysten tukemista että yrittäjyyttä ja osaamista tukevaa selvitys- ja koulutustoimintaa.

Yhteisölliset tavoitteet ja toimenpiteet Yhteisöllisen kehittämisen tavoitteena on, että seutukunnalle syntyy kyläverkosto, jonka sisällä on monipuolista asukas-, palvelu- ja harrastustoimintaa. Jyvässeudulla on kyliä ja asutustaajamia alle 40, joista toiminnallisia aktiivisia kyläkeskittymiä on noin 25. Osa kylistä sijaitsee hyvin lähellä toisiaan ja toimintakin on monesti yhteistä. Tavoitteena on edistää toiminnallisten kylien kehittämistä ja luontaisia asiointisuuntia riippumatta kuntarajoista ja nykyisestä palvelurakenteesta. Kehittämishankkeita resurssoidaan niin, että niiden toiminta ulottuu keskeisimmiltä keskusaluilta myös pieniin ja syrjäisempiin kyliin, joten koko JyväsRiihen toiminta-alue tulee katettua tällä kyläverkostolla ja toimenpiteillä.

Toiminnan aktivointi kyläkeskuksissa lisää paikallisyhteisöjen vireyttä ja toimintamahdollisuuksia huomattavasti verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Kylien ja taajamien välillä ei ole aiemmin tapahtunut merkittävää verkostoitumista tai yhteistoimintaa. Aiemman hankekauden aikana on huomattu, että asioita voitaisiin hoitaa taloudellisemmin ja tehokkaammin yhdessä muiden kylien, yhdistysten ja organisaatioiden kanssa. Jyväskylän seudulla kyläkeskusten välimatkat eivät ole pitkiä, joten kulkusuunnat voidaan suunnata helposti myös lähikyliin Jyväskylän kaupungin sijasta. Tämä koetaan maaseutualueillamme asumisen rikkaudeksi – halutaan, että kodin lähellä voidaan toteuttaa itseään, harrastaa ja toimia yhteisöissä. Tällä toiminnalla on paitsi sosiaalista tasaarvoa edistävä myös huomattava ekologinen ja ympäristöä säästävä merkitys.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

22

Maaseudun asukkaiden sosiaalinen pääoma kasvaa yhteisen toiminnan ja yhteisöllisyyden myötä. Samalla lisääntyy myös turvallisuuden ja vakauden tunne. Verkostokylä-ohjelmalla lisäämtään asukkaiden ja toimijoiden uskoa kehitykseen, joka on pitkäjänteistä ja asukaslähtöistä – ja siihen, että taloudellisia resursseja sijoitetaan myös asukkaiden tarvitsemiin ja arvostamiin sosiaalisiin ja yhteisöllisiin asioihin.

Kylien toiminnan ja verkostoitumisen kehittäminen Kylien toiminnan kehittämisessä painopisteenä on kehittää kylien sisäistä ja välistä ”toimijaverkostoa” ja niiden kokoontumispaikkoja, asukastupia ja kylätaloja. Ohjelman avulla panostetaan kyläkeskusten yhteisölliseen kehittämiseen, jotta kylätaloista ja yhteisistä tiloista muodostuu ”asukkaiden olohuoneita”, harrastus- ja palvelukeskuksia.

Kylätaloilla ja asuinyhteisöissä voidaan kehittää mm. kylätalkkari- tai talonisäntä/emäntä-toimintaa, vanhusten ruokapalveluita tai palvelupäivätoimintaa, lasten iltapäivähoitoa, energia- ja jäteneuvontaa. Yhteistyön tarpeita on myös tiedottamisessa, harrastustoiminnassa, palveluiden järjestämisessä, kansainvälisten kontaktien luomisessa.

Erityisinä hanketyön hyödynsaajina tulevat olemaan maaseudun nuoret, lapsiperheet ja vanhukset, jotka eniten käyttävät kylätalojen ja hankkeiden palveluja. Nämä asukasryhmät ovat myös ohjelman yhteisöllisen teeman varsinaisia toimijoita ja toteuttajia.

Kehittämisohjelmassa nuorten toimintamahdollisuudet ja osallisuus maaseutualueiden kehittämistyöhön nostetaan esiin. Nuorille suunnattavissa hankkeissa vahvistetaan mm. osaamista ja yrittäjyyttä. Tätä pilottiluonteista toimintatapaa on kokeiltu edellisellä kaudella ja toimintatapaa halutaan laajentaa jatkossa. Nuorten aktivoinnin kautta lisätään koko kylän aktiivisuutta vanhempien osallisuuden, uuden toiminnan ja tapahtumien avulla.

Tuettavaan toimintaan kuuluu myös paikallisten pientoimijoiden osaamisen vahvistaminen (mm. erilaista palvelutuotantokoulutusta, markkinointia, kulttuurin kuluttamisen edistämistä, paikalliskulttuurin vahvistamista, ympäristötoimintaa). Tätä toimintaa tullaan kehittämään erityisesti erilaisten koulutus-, selvitys- ja kokeiluhankkeiden avulla.

Kylien toiminnassa kylätalojen ja kokoontumispaikkojen merkitys korostuu. Niiden tulee olla kunnoltaan ja varustukseltaan sellaisia, että ne vastaavat toimintatarpeisiin ja mahdollistavat uusien palveluiden tarjoamiseen. Talojen ja kylien infran kunnostamista voidaan rahoittaa myös energiatehokkuuden tai lainsäädännön vaatimien tarpeiden vuoksi.

Kylien toimintaympäristöjen kehittäminen Kylien toimintaedellytyksiä ja uusien asukkaiden vastaanottokykyä voidaan tukea kyläsuunnittelua ja kyläosayleiskaavoitusta edistämällä. Jyvässeudun toimijoita kannustetaan aktiiviseen kyläsuunnitelmien päivittämiseen siten, että suunnitelmiin liitetään esim. maankäytön ja maisemanhoidon suunnittelua. Samalla voidaan kartoittaa alueen kansainvälistymiseen liittyviä tarpeita. Näillä ohjelmaa tukevilla toimilla sitoutetaan toimijat tuleviin toimenpiteisiin ja varmistetaan yhteisten tavoitteiden toteutuminen.

Maaseutualueiden hallittua kaavoitusta edistetään uusilla kyläyleiskaavamenetelmillä ja niihin liittyvillä selvityksillä yhteistyössä asukkaiden, kuntien ja muiden viranomaistahojen kanssa. Tavoitteena on edistää maaseutuasumista, asuinalueiden viihtyvyyttä, palveluihin ja ympäristöön liittyvien ratkaisujen kehittämistä mm. jätteiden käsittelyssä,

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

23

kierrätyksessä, ympäristön hoidossa tai energiakysymyksissä. Kyläosayleiskaavoilla ei vielä ole juridista lainvoimaa, mutta niitä hyödynnetään osayleiskaavoituksessa ja niiden laatiminen koetaan paitsi asukkaiden myös kuntien ja Ympäristökeskuksen kannalta tärkeäksi, koska niiden avulla saadaan toimijoiden näkemykset ja tarpeet esiin varsinaista kaavoitusta varten.

Ohjelmasta voidaan rahoittaa myös kyläkaavoitukseen liittyviä tarpeellisia selvityksiä, joissa tarkastellaan esim. matkailun tai elinkeinotoiminnan sijoittumista tai luonto- tai kulttuurikohteiden tilaa. Samoin asumiseen liittyviä ympäristöasioita (mm. jätehuolto tai kierrätys) voidaan selvittää ja koordinoida hanketyön avulla liittyen.

Kyläkeskusten toimivat ympäristöt ovat viihtyvyyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä luontoliikuntapaikkoja, joista hyötyvät sekä alueen asukkaat että matkailijat. Ohjelman kautta voidaan kohentaa mm. kyläkeskusten ympäristöä, lähivirkistysalueita ja reitistöjä yhteistyössä luontojärjestöjen, kyläyhdistysten, matkailu- ja ympäristöyrittäjien sekä muiden toimijoiden kanssa.

Kulttuuri- ja perinnemaisemat sekä maaseutuperinnön säilyttäminen Verkostokylä-ohjelman avulla voidaan tukea luonnon tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden maisemien ja kohteiden säilyttämistä erityisesti kyläkeskusten omien toimintasuunnitelmien ja kyläosayleiskaavoihin liittyvien selvitysten kautta. Kyläkeskusten kehittämiseen voidaan liittää niiden toimialueella olevien kulttuurihistoriallisten ja muuten arvokkaiden kohteiden ja maisemien pienimuotoiset suojelusuunnitelmat ja niiden lisäarvon hyödyntäminen alueilla. Jo edellisellä kaudella on tuettu eri alueiden (mm. Vaajakoski ja Lievestuore) ominaispiirteitä ja perinnehistoriaa mm. maisema- ja taajamasuunnitelmien ja näitä seuranneiden kehittämissuunnitelmien muodossa.

Ohjelmasta tuettavien yksittäisten suojelukohteina olevien rakennusten tai rakenteiden säilyttävillä korjauksilla luodaan pohjaa oman kulttuuri- ja perinnemaiseman säilymiselle ja hyödyntämiselle. Seudun toimijat ovat myös ottaneet kantaa mm. perinnepeltojen, kylämaisemien ja kyläteiden säilyttämisen puolesta, mikä onkin kaupunginläheisellä maaseudulla tärkeää ja osa maaseudun elinvoimaisuuden ja luonteen säilyttämistä.

Ohjelman avulla voidaan myös tukea paikallishistorian ja paikallisen maaseutukulttuurin elvyttämistä ja hyödyntämistä. Mahdollisia hankkeita voivat olla mm. lasten ja nuorten aktivointi kalastukseen, oman kotiseudun perinteen hyödyntäminen tapahtumissa tai olemassa olevan perinteen tallentaminen ja elävöittäminen yhteisön käyttöön.

Kylien palveluiden ja neuvontatoiminnan kehittäminen Verkostokylä-ohjelmassa panostetaan kylien ja taajamien yhteistoimintaan ja markkinointiin sekä sisäiseen tiedottamiseen, jotta toimintaverkosto saadaan toimimaan horisontaalisesti yli kunta- ja toimialarajojen. Kyläkeskusten kautta voidaan toteuttaa paitsi tiedotusta ja markkinointia myös palvelujen tarjontaa sekä kylätoiminnan liiketoimintaosaamisen koulutusta. Näin kehittämismahdollisuudet tulevat koko seutukunnalla tutuksi. Alustavasti on keskusteltu mm. yhteisten nettisivujen perustamisesta sekä yhteisen nettilehden tuottamisesta tiedottamisen ja vapaan kansalaiskeskustelun kanavaksi.

Ohjelmaan voidaan sisällyttää myös vaihtoehtoisten energioiden hyödyntämiseen liittyviä tiedotus- tai kokeiluhankkeita. Tämän tavoitteen avulla pyritään paitsi taloudellisiin ja ekologisiin säästöihin ja kestävään kehitykseen myös yrittäjyyden edistämiseen niin yksittäisen kuluttajan kuin koko maaseudun kehittämisen kannalta. Uusiutuvien energi-

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

24

oiden käyttöä pyritään edistämään paitsi Verkostokylä-ohjelmalla bioyrittäjyyden tukemisen kautta myös kansalaisten valintoja tukevan valistuksen ja uusien käyttömahdollisuuksien lisäämisen avulla. Kyläkeskusten ympärille on myös suunniteltu neuvontajärjestelmäkokeiluja, missä hyödynnettäisiin esim. eri energiamuotojen asiantuntijoiden palveluita tukemaan energiavalintoja tai jäte- ja kierrätysasioiden hoitoa. Ohjelmasta voidaan tukea myös uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönottoa. Jätevesin pienpuhdistamoiden perustamista voidaan tukea eritystapauksissa. Myös puun ja hakkeen käytön edistäminen kuuluu tuettaviin toimenpiteisiin. Näillä hankkeilla lisätään maaseutualueiden asumismukavuutta ja taloudellisuutta sekä ekologisuutta työllisyyden edistämisen ohella.

Kyläkeskuksiin tarvitaan uusia tuotannollisia palveluja täydentämään olemassa olevia tai poistuvia palveluja. Kyläkeskus voi tiedottaa paikallisten yrittäjien palveluista ja keskitetysti koordinoida palvelujen tarvitsijoiden ostoja, tarjota tiloja, yhteistilauksia jne.

Omalta kylältä tai lähitoiminta-alueelta halutaan saada erilaisia lähipalveluita oman arjen sujuvuuden lisäämiseksi ja elämänlaadun parantamiseksi. Kun palvelutarpeet keskitetään yhden kyläkeskuksen alueelta, voidaan paremmin löytää näille kysynnöille palveluntuottaja ja näin tukea myös yrittämistä.

Maaseudun asukkaiden ostopotentiaali Jyväskylän seudun maaseutualueilla on merkittävä johtuen suurista asukasmääristä ja palvelujen tarpeiden keskittymisestä myös kyliin ja taajamiin. Asukkaat ovat valmiita ostamaan laadukkaita lähipalveluja ja näin uusien palvelujen käyttö kyläkeskuksissa tarjoaa uusia työtilaisuuksia yrittäjille. Näitä ovat esimerkiksi jo mainitut vanhusten ruokapalvelut, vanhusten ja lapsiperheiden kotipalvelut kuten siivoustyö ja kodinhoito, vanhusten ja lasten hoivapalvelut, remonttipalvelut ja kylätalkkaritoiminta, lähiruoka, erilaiset hyvinvointi- ja harrastepalvelut, biopolttoaineet jne. Hankerahoituksella voidaan selvittää näiden palvelujen tarpeita kussakin kyläkeskuksessa ja edistää uusien palveluiden käynnistämistä ja elinkeinotoiminnan monipuolistamista ”asumisen paikallisina tukipalveluina”. Yritysten kehittämis- ja käynnistysavustuksilla sekä elinkeinotoiminnan kehittämishankkeilla edistetään tätä teemaa yrittäjyyden näkökulmasta.

Mahdollisia yhteisöllisiä hankkeita: • Kylien välistä tai sisäistä tiedottamista edistävät hankkeet • Kyläkeskusten talonmies-, talonemäntä/isäntäpalveluiden pilotointi • Kylätalojen investointihankkeet, jotka edistävät uusien palveluiden tarjoamista • Kulttuurin kuluttamista edistävät hankkeet • Palveluiden järjestämisten toimintamallien hakeminen muilta alueilta • Kyläsuunnitelmien tai –kaavojen monipuolistaminen • Luonto- ja kulttuurikohteiden ja/tai reitistöjen selvitys- tai kunnostushankkeet • Kylien palvelutarpeisiin, palvelutuotantoon, maankäyttöön tms. liittyvien selvitysten tekeminen • Uusien ratkaisujen kehittäminen mm. jätteiden käsittelyyn, ympäristön hoitoon tai energiakysymyksiin sekä niihin liittyvä tiedottaminen • Kylämaiseman tai perinteiden säilymistä edistävät hankkeet • Nuorten aktivointiin ja kouluttamiseen liittyvät hankkeet

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

25

Yhteisöllisen kehittämisen laadulliset ja määrälliset tavoitteet Yhteisöllisen kehittämisen tavoitteet •

Toimiva kyläverkosto, jossa monipuoliset yhteistyökuviot, tavoitteena 25 kylätoimijaverkostoa ja 25 vapaa-ajanpalvelujen toimintaverkostoa

•

Toimivat asumiskylät, joissa monipuoliset toimintamahdollisuudet, tavoitteena 25 kylän päivitetyt kyläsuunnitelmat, nettisivut tai säännölliset asukastiedotteet

•

Uusia lähipalveluja eri kyläkeskuksiin, tavoitteena jokaiseen kyläkeskukseen 3 uutta lähipalvelua (kuten harrastuspisteitä, lähipalveluja, yritystoimintaa)

•

Asukkaiden ja yhteisöjen osaamisen lisääntyminen kylien kehittämisessä, markkinoinnissa, viestinnässä ja liiketoimintaosaamisessa, tavoitteena 500 kylätoimijan kouluttautuminen ja osallistuminen kehittämistoimiin

•

Viihtyisät ja toimivat asuinympäristöt, jossa tiivis yhteistyö kuntien ja muiden viranomaistahojen kanssa, tavoitteena toimivia palveluja ja uusia maisemasuunnitelmia, kyläosayleiskaavoja ja näihin liittyviä selvityksiä jokaisen kunnan alueelle

•

Kansalaistoiminnan ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien edistäminen toimintaryhmätyön, erilaisten asukas- ja yhteisöfoorumeiden sekä yleisö- ja tiedotustilaisuuksien avulla, tavoitteena vuosittaiset kansalaisfoorumit, toimintaryhmän toiminta- ja koulutustilaisuuksiin osallistuminen, tavoite 2000 osallistujaa

•

Yhteisöllisen kehittämisen hankkeet ja toimenpiteet yleisiä kehittämishankkeita, yhteensä 40, joista kylien kunnostus- ja kehittämishankkeita, yhteensä 20 maaseudun peruspalveluhankkeita, yhteensä 15 maaseutuperintöön liittyviä hankkeita, yhteensä 5 koulutus- ja tiedotushankkeita, yhteensä 5 alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö, yhteensä 5 toimintaryhmän koordinaatiohankkeita, yhteensä 3

Elinkeinotoiminnan edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet Seutukunnan asukkaat, keskeiset yhdistystoimijat ja kuntapäättäjät korostavat toimintaryhmän roolia maaseudun elinvoimaisuuden nostamisessa ja erityisesti elinkeinojen ja yrittäjyyden edistämisessä. JyväsRiihen alueella on elinvoimaista maaseutuyritystoimintaa. Seudun yrittäjien yhteistyön vahvistamista ja yhteisiä synergiatoimia pidetään yrittäjien keskuudessa tärkeänä.

JyväsRiihen tavoitteena on löytää toimiva yhteistyömalli toimintaryhmän, paikallisen kehittämisyhtiön, TE-keskuksen ja muiden yrittäjyyttä edistävien organisaatioiden välillä. Muut yrittäjyyttä edistävät keskeiset toimijoiden mukaan Verkostokylä-ohjelmalle on olemassa selkeä ”tarve ja markkinarako”. Myös innovatiivisten pienien yrityshankkeiden rahoitusmahdollisuudet nähdään tärkeinä, koska Jyväskylän seudun Teknologiakeskus ei sovellu monenkaan maaseudun yrittäjän tukitoimijaksi. Yritystukien rahoi-

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

26

tuksen menettelyistä on keskusteltu TE-keskuksen maaseutu- ja yritysosaston kanssa ja asiantuntijuuden hyödyntämisestä Jykes Oy:n kanssa.

Keski-Suomessa toteutetaan valtakunnallisestikin huomioitua Y-4-yrittäjyysideologiaa ja prosessia, joten sitä hyödynnetään myös JyväsRiihen yritysten kehittämistyökaluissa. Yritystuissa hyödynnetään muiden aluekehitysyhteisöjen arviointimenetelmiä ja niiden pohjalta kehitetään oman toiminnan tueksi tehokkaampia ohjausmenetelmiä.

Edistettävinä toimialoina esille on noussut erityisesti hoiva- ja huolto- ja ympäristöpalveluiden, kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden sekä luovan toimialan ja taitoteknologian alojen kehittäminen. Muut toimialat, jotka nousevat ohjelmassa esille edellisten lisäksi ovat maaseutumatkailu oheispalveluineen, hevosyrittäjyys, puutuoteala ja uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen tähtäävä elinkeinotoiminta. Lisäksi Jyvässeudulla on kysyntää myös metsäpalveluille metsänomistusten kaupungistuessa. Tavoitteena on, että jokaisen kyläkeskuksen vaikutuspiiriin syntyy useita uusia mikro- ja pienyrityksiä.

Yritystoiminnan kehittäminen Ohjelmalla tuetaan erityisesti alkavaa yrittäjyyttä, yrittäjien yhteistyötä ja verkostoitumista sekä maaseudun uusien palveluiden tuotekehittelyä ja ketjuttamista. Tuettavien toimenpiteiden valinnassa painotetaan yritystoiminnan toimintaedellytysten ja työllisyyden edistämistä. Rahoituskehyksestä osa on varattu erityisesti sellaisiin toimenpiteisiin, joiden kautta maatilataloudet voivat laajentaa palveluitaan perinteisen maatalouden ulkopuolelle esimerkiksi palveluihin tai muuhun yritystoimintaan.

Rahoituksessa painotetaan yrityskohtaisia kehittämis-, käynnistystukia ja investointitukia. Ohjelman kautta voidaan toteuttaa myös toimialakohtaisia kehittämishankkeita sekä yritysryhmien kehittämisavustuksia. Yrittäjyyden edistämisen osalta on ohjelmassa käytössä myös alueiden ja valtioiden väliset yhteistyöhankkeet.

Verkostokylä-ohjelmasta voidaan tukea toimenpiteitä, joiden kautta uutta yritystoimintaa aloittaville tarjotaan mm. valmennuspalveluja, yrittäjien vertaistukea, markkinointija logistiikka- tai laatuohjausta. Maaseudun elinkeinoja tuetaan myös erilaisten yhteistyöhankkeiden ja yrittäjyyttä edistävien yritysideoiden ja yrittäjäksi aikovien ”haravointi ja jalostus- hankkeiden” tai yrityshautomoiden kautta. Tavoitteena on, että näiden avulla saataisiin yritystoiminnasta kiinnostuneet mukaan toimenpiteisiin, joiden kautta lisätään tietoa yrittäjyydestä ja annetaan apua yrityksen ensiaskeliin ja käynnistämiseen.

Matkailun, käsityö- ja taideteollisuusalan sekä luovan toimialan yrittäjyyshankkeet Verkostokylä-ohjelmalla lisätään innovatiivisia ratkaisuja ja uutta osaamista mm. seudullisen maaseutumatkailun tuotteistamisen ja uusien matkailutuotteiden avulla. Edellisen kauden matkailun verkostoitumishankkeilla päästiin hyvään alkuun yhteistyön ja mm. yhteismarkkinoinnin osalta ja tätä verkoston toimintaa halutaan kehittää monipuoliseksi valikoimaksi maaseutumatkailun osalta.

Ohjelman kautta voidaan tukea esim. yritysten yhteismarkkinointia, palveluiden tai tuotteiden kehittämistä sekä niiden paketointia, palveluiden laadun kehittämistä, yritysten kannattavuuden parantamista.

Matkailuhankkeiden rahoituksessa tehdään tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen Liiton koordinoiman matkailun strategiaryhmän ja rahoitustiimin kanssa. Myös käsityöalan ja luovan toimialan tuotteistamisella ja tuotekehittelyllä halutaan päästä samoihin tuloksiin

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

27

kuin matkailussa ja tämän alan kehittäminen tuo uutta elinvoimaa ja mahdollisuuksia maaseudun yrittäjyyteen. Myös tässä yhdistetään voimia Keski-Suomen Liiton koordinoiman Luovan foorumin kanssa.

Uusiutuvien energioiden tuotteistaminen ja käytön edistäminen sekä ympäristöosaaminen Verkostokylä-ohjelmalla pyritään löytämään uusia innovatiivisia ratkaisuja erityisesti uusiutuvien energioiden hyödyntämisessä. Näkökulmana on seudun asukkaiden energiakysymysten taloudellinen ja ekologinen hallinta kuin uuden elinkeinoalan tukeminen uuden yritystoiminnan, tuotekehittelyn ja markkinoinnin kehittämisessä. Jyväskylän yliopistossa on Suomen ainoa Uusiutuvien energioiden koulutusohjelma, seudulla on useita pioneerityötä tekeviä bioenergiayrittäjiä (mm. biokaasuyrittäjiä) ja osaamispohja ja tahtotila uusille innovaatioille ja kehittämistyölle on hyvä.

Uusiutuvien energioiden yrittäjyyden tukemisella tuetaan monentyyppistä yrittäjyyttä; niin biomassan tuottamista, biojalostustoimintaa ja jakelutoimintaa kuin uusien menetelmien kehittämistä. Kehittämisohjelman toimenpiteinä voi olla mm. ”biohautomo” alan yrittäjyyden edistämiseksi ja puu- ja energiakasvien hyödyntämisen lisäämiseksi. Uusiutuvien energioiden hyödyntämisessä ja kierrätys- ja ympäristöhankkeissa tuetaan uuteen osaamiseen perustuvia teknologisia uudistuksia ja innovaatioita, joita seudulla kehitellään. Tarpeita on myös esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn ja talousveden saantiin sekä ympäristöasiantuntijuuteen liittyvän uuden yritystoiminnan edistämisessä.

Verkostokylä-ohjelman toimenpiteiden avulla vahvistetaan erityisesti edellä luetelluilla toimialoilla uudentyyppistä palveluyrittäjyyttä myös toimialakohtaisesti. Seutukunnalla on koettu tarpeelliseksi juuri toimialakohtainen yritystoiminnan edistäminen, koska Jyväskylän seudulla pienet maaseudun palveluyritykset eivät vielä tällä kaudella ole osanneet täysin hyödyntää yhteistyötä ja yrittäjä- ja palveluverkostoa tai esimerkiksi tietotekniikkaa varausjärjestelmissä, markkinoinnissa tai yrityksen taloushallinnossa tai johtamisessa.

Ohjelman avulla tuetaan paitsi varsinaista yrittäjyyttä myös kolmannen sektorin uudentyyppisen palvelutuotannon kehittämistä, jotta erilaiset asukkaiden tarvitsemat palvelut saataisiin tuotettua lähipalveluina. Esimerkiksi kyläkeskusten yhteistyöllä ja harrastuspalveluiden keskittämisellä eri yhdistykset pystyvät toteuttamaan monipuolista palvelutuotantoa. Näin yhdistykset voivat tarjota työntekijöille uusia työpaikkoja ja asukkaille palvelujen ostaminen tulee maksamaan todennäköisesti saman verran kuin nykyisinkin. Verkostoituneella työtavalla tuetaan aktiivisen kolmannen sektorin yhteistoimintaa, uusia toimintamalleja ja palvelujen tuotteistamista sekä lisätään vuoropuhelua kolmannen sektorin ja kuntien välillä. Jyväskylän seudulla tällaista toimintamuotoa on jo tuloksellisesti kokeiltu mm. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen ja Tekevä-säätiön osalta ja tulokset rohkaisevat kokeilun laajentamista myös maaseutualueille ja esim. kulttuuri- ja liikuntajärjestötyyppiseen toimintaan. Tavoitteena on, että näistä kolmannen sektorin palveluista tulisi pysyvä palvelutuotantomuoto sellaisille toimialoille, joille tämän kaltainen toiminta soveltuu.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

28

Elinkeinollisen kehittämisen laadulliset ja määrälliset tavoitteet Elinkeinollisen kehittämisen tavoitteet Laadulliset tavoitteet - yritysten toimintaedellytykset paranevat - yritysten palveluiden tai tuotteiden laatu kehittyy - yritysten kannattavuus paranee •

Yritystoiminnan edistämisen toimenpiteet yritystukihakemusten täyttämisen avustaminen, yhteensä 150 yrittäjälle yritysten investointitukia, yhteensä 15 yritysten kehittämisavustuksia, yhteensä 30 yritysryhmien kehittämisavustuksia, yhteensä 5 yritystoiminnan käynnistämistukia, yhteensä 15 elinkeinotoiminnan kehittämishankkeita, yhteensä 10 alueiden ja valtioiden välisiä yhteistyöhankkeita, yhteensä 2

•

Säilytetyt työpaikat, yhteensä 25 joista naistyöpaikkoja 15 joista nuorten työpaikkoja 5

•

Uudet työpaikat, yhteensä 50 joista naistyöpaikkoja 30 joista nuorten työpaikkoja 15

•

Uudet yritykset, yhteensä 20 joista naisten yrityksiä 10 joista nuorten yrityksiä 3

Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet Alueiden välisenä maakunnallisena ja ylimaakunnallisena sekä mahdollisesti myös valtioiden välisenä toimintana on ollut tarvetta kalastuselinkeinon ja kalastus- ja metsästysmatkailun yhteishankkeille, koska näille erityisaloille tarvitaan suurempi toimialue kuin seutukunta. Myös kulttuurimatkailu ja luova ala soveltuvat maakunnalliseen ja ylimaakunnalliseen kehittämiseen.

Muita kehittämisaloja, joilla toimintaryhmien laajoille alueiden välisille ja kansainvälisille kehittämishankkeille olisi kysyntää, ovat mm. sosiaalisten palvelujen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon kehittäminen sekä sosiaalinen yrittäjyys. Näissä hankkeissa JyväsRiihi on suunnitellut hyödyntävänsä myös muita rakennerahastoja kuten Euroopan Sosiaalirahastoa. Vuoden 2006 ja 2007 kokemukset NAPA-hankkeesta sekä työntekijöiden aiemmat kokemukset ESR-hankkeista tulevat olemaan tässä vahvoja taustatekijöitä.

ALMA-kaudella ei vielä päästy toteuttamaan kansainvälisiä tai alueiden välisiä hankkeita, mutta niiden tarve nousi jo esille. JyväsRiihen alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö tulee painottumaan yrittäjyyden edistämiseen ja uusien toimintatapojen vaihtoon ja oppimiseen. Jyväskylän seudulla on runsaasti oppilaitoksia, jotka harjoittavat aktiivisesti kansainvälistä kehittämistä ja esimerkiksi nuorisovaihtoa ja toteuttavat kansainvälisyyskasvatusta. Näin kansainvälinen toiminta liittyy jo valmiiksi läheisesti lapsiperheiden ja nuorten jokapäiväiseen arkeen. JyväsRiihen uutuus- ja lisäarvo kansainvälises-

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

29

sä toiminnassa tuleekin painottumaan yrittäjien kansainvälistymistavoitteiden ja elinkeinotoiminnan uusien pilottihankkeiden toteuttamiseen.

Kansainvälisten hankkeiden toteuttamiseksi on jo alustavasti tehty pohjatyötä mm. toimintakuntien ja kehittämisyhtiön kansainvälisyystoimijoiden kanssa. Jykes näkeekin kansainvälisen toiminnan uudet rahoitusmahdollisuudet monelle pienyrittäjälle tärkeiksi.

Samoin kolmannen sektorin toimijoista monilla on paitsi selkeitä ja tarpeellisia hankeideoita myös hyviä kansainvälisiä kokemuksia ja valmiita yhteistyökanavia, joita voidaan tulevalla LEADER-kaudella hyödyntää. Valmiista hankeideoista on jo käyty keskusteluja mm. kansanopistojen sekä asukas- ja järjestötoimintaa ja nuorten toimintamahdollisuuksia edistävien maakunnallisten järjestöjen kanssa.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

30

9. Muiden rahastojen hyödyntäminen maaseutualueiden kehittämisessä JyväsRiihi on kiinnostunut liittämään kehittämisohjelmaansa myös muiden rahoituslähteiden hyödyntämisen erityisesti sosiaalisen tasa-arvon ja syrjäytymisen ehkäisemisen sekä osaamisen edistämisen toimintatavoissa. Erityisesti naisten yrittäjyyden edistäminen sekä nuorten ja työttömien syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet sekä kansalaisten osallisuushankkeet voisivat kuulua maaseutualueiden kehittämistyökaluihin. ELMAkaudella yhdistys toteuttaa NAPA-hankkeen, joka on ESR-rahoitteinen välittäjäorganisaatiohanke. Hankkeen tavoitteena on toimia yrityshautomotyyppisenä kokeilutoimintana kylien lähipalveluiden tuotteistamisessa ja naisyrittäjyyden edistämisessä. Toimintamallia siirretään JyväsRiihen muuhun hanketoimintaan LEADER-kaudella.

Osallisuuden ja seudullisen yhteistyön edistäminen kaupunkialueilla ja sitä ympäröivällä alueella JyväsRiihen toiminta-alueen keskellä oleva Jyväskylän kaupunki on jäänyt rahoituskaudella 2002-2006 maaseudun yhteisöllisen kehittämisen toimenpiteiden ulkopuolelle.

Tämä on koettu ongelmalliseksi ja toiminnassa on todettu, että myös kaupunkialueille haluttaisiin rahoittaa toimenpiteitä, joilla edistettäisiin Jyväskylän seudun asukkaiden yhteisöllistä toimintaa ja maaseutualueiden verkostoitumista tasapuolisesti. Esimerkiksi monet yhdistykset ja järjestöt toimivat koko seutukunnalla ja nyt toimenpiteistä on jouduttu jättämään pois asemakaava-alueet. Tähän rahoitusongelmaan pyritään löytämään ratkaisu uudella rahoituskaudella 2007-2013 siten, että kaupunkialueiden yhteisölliseen kehittämiseen voitaisiin käyttää ESR-rahastoa tai muita soveltuvia EUrahastoja.

Myös muut kaupunkien läheiset maaseutualueet ja niillä toimivat toimintaryhmät ovat kokeneet tämän saman ongelman ja ratkaisuna tähän pyritään tekemään yhteistyötä yhteisen kehittämistoiminnan avulla. Tavoitteena on, että maaseutualueiden keskuskaupunkeihin kuten Jyväskylään, Tampereelle, Mikkeliin, Hämeenlinnaan ja Riihimäelle rahoitettaisiin sosiaalista tasa-arvoa edistävä yhteishanke. Toimintaidea on sama kuin Kyläkeskuksissa, eli kaupunkien asukkaille olisi olemassa vastaava ”olohuone”, jonne kaikki kiinnostuneet voivat mennä osallistumaan, oppimaan ja näin lisätä sosiaalista pääomaansa. Tällä toimintatavalla edistettäisiin myös kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta, levitettäisiin kaupunkilaisille ”maaseudun talkoohenkeä” ja yhteistä tekemistä, tarjottaisiin eri yhdistysten palveluja, osallistavaa ja kansalaisaktiivisuutta lisäävää toimintaa nk. järjestöjen torilla. Tämä kolmannen sektorin toiminta lisäisi myös kolmannen sektorin maaseututyöpaikkoja ja toisi uutta ulottuvuutta ihmisten arkeen.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

31

10. Ohjelman vaikutukset ja arviointi Tasapainoinen vuorovaikutus sekä kaupunki- että maaseutupolitiikan ja niitä tukevien toimenpiteiden välillä on seutukunnallemme ensi arvoisen tärkeää. Erityisesti Jyväskylää ympäröivällä maaseudulla tärkeä sosiaalisen tasa-arvon näkökulma muodostuu myös sitä kautta, että seudun maaseutualueille tarjotaan resursseja kehittää alueita ja toimintoja yhtälailla kuin kaupunkialueiden ja keskustan kehittämiseen.

JyväsRiihen Verkostokylä-ohjelman tasa-arvovaikutukset heijastuvat eniten seudun asukkaiden sosiaaliseen ja taloudelliseen tasa-arvoon ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymiseen kansalaistoiminnan kautta sekä kylien ja taajamien toimintojen ja palvelujen lisääntymisen myötä. Myös asukkaiden ekologiseen tasa-arvoon pyritään edistämällä kestävän kehityksen arvoja ja valinnan vapautta mm. energiakysymyksissä, jäteasioissa, maankäytössä ja logistiikassa (kyläkeskusten kehittäminen). Sukupuolten ja sukupolvien väliseen tasa-arvoon pyritään kohdistamalla toimenpiteitä ja hankkeita myös naisille ja nuorille sekä vanhuksille.

Naisten asema korostuu erityisesti naisyrittäjyyttä edistävien toimenpiteiden kautta (mm. kylätalojen resurssikeskukset, yrityshautomot esimerkiksi luovaa toimialaa sekä hoiva- ja hyvinvointialaa varten, naismetsänomistajien hankkeet). Nuorten tasa-arvoa ohjelmassa pyritään edistämään hankkeilla, jotka kohdistuvat erityisesti nuorten sisäistä yrittäjyyttä, kestävää kehitystä sekä kulttuuria ja luovaa toimintaa tukeviin toimiin ja erityisesti kyläkeskusten lähipalvelujen ja harrastetilojen- ja mahdollisuuksien avulla.

Vanhusväestön tasa-arvoa pyritään edistämään hankkeiden avulla syntyvillä hoivapalveluilla, kyläkeskusten lähipalveluilla sekä osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia edistävällä kansalaistoiminnalla.

Maa- ja metsätalousministeriön Innovaatiot ja kilpailukyky-tiedotteen (Sirpa Karjalainen 2005) mukaan maaseudun asukkaan näkökulmasta osaaminen, verkostoituminen ja innovatiivisuus ovat avainsanoja maaseudun kehittämisessä. Monipuolistuva yritystoiminta ja palvelualat ovat yhä tärkeämmässä asemassa kehitystyössä ja yksityisen ja palvelusektorin toimintaa on syytä edistää mm. hyvinvoinnin, matkailun ja kulttuurin sekä luovan toimi-alan alueilla. Uusiutuviin luonnonvaroihin liittyvässä tuotannossa jalostusasteen kohottaminen, tuotekehitys ja markkinointi sekä uusiutuvien energian lähteiden hyödyntäminen ja bioenergiaan liittyvät innovaatiot luovat uusia yrittäjyyden mahdollisuuksia. JyväsRiihen Verkostokylä-ohjelman uutuusarvo ja innovatiivisuus maaseudun kehittämistyössä perustuu juuri näiden toimialojen uusien innovaatioiden kehittämiseen ja käyttöönottoon sekä niihin perustuvan yrittäjyyden tukemiseen sekä aitoon verkostoyhteistyöhön.

Arviointimenetelmät • • •

maaseutuvaikutusten arviointi yhteiskuntavastuu sosiaalinen tilinpito

Ohjelman erilaisia vaikutusmekanismeja kuten työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä osaamista edistävää toimintaa, sekä kylän palvelurakennetta ja vetovoimaa sekä yhteisön sosiaalista kehittymistä pyritään arvioimaan ja mittaamaan erilaisten indikaattoreiden avulla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ensisijaiset yhteistyökumppanit tässä ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Työministeriö, Sisäministeriö sekä toiminta-alueen kunnat, mutta arviointimenetelmiä pyritään kehittämään myös muiden toimintaryhmien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, jotta myös ohjelman sosiaaliset ulottuvuudet,

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

32

kuten sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys, voitaisiin arvioida taloudellisen ja sosiaalisen hyödyn mukaisesti.

Ohjelman yleisiä maaseutuvaikutuksia, tasa-arvovaikutuksia, ympäristövaikutuksia sekä uutuusarvoa tullaan myös arvioimaan uudentyyppisillä mittareilla. Muiden yhteisöjen ja yritysten käyttämistä arviointimenetelmistä ohjelmassa on suunniteltu hyödynnettävän mm. maaseutuvaikutusten arviointia eli Rural Proofing-menetelmää, yhteiskuntavastuun arviointimenetelmiä sekä sosiaalisen tilinpidon mittareita. Verkostokyläohjelmasta halutaan tuoda esiin paitsi sen taloudellinen ja työllisyyttä edistävä vaikutus, myös sen sosiaalinen ja yhteisöllinen arvo ja merkitys, jota nykyisen kauden ohjelmasta ei ehditty tarpeeksi perustella ja mitata talouden ja hyödyn näkökulmasta. Esimerkiksi sosiaaliset yritykset Vates-säätiön johdolla ovat luoneet uusia arviointimenetelmiä, joilla on pystytty mittaamaan sosiaalisen ennaltaehkäisevän toiminnan ja yhteisöllisyyden edistämisen taloudelliset säästöt yhteiskunnalle, ja myös näitä mittareita halutaan tuoda esiin maaseudun kehittämisen yhtenä näkökulmana. Arviointimenetelmien sovellettavuusideoita on esitelty ohjelman liitteenä.

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

33

11. Ohjelman rahoituskehys vuosille 2007-2013 Verkostokylä-ohjelman haettu rahoituskehys on yhteensä n. 4.7 miljoonaa euroa vuosille 2007-2013. Ohjelmakauden julkisen rahoituksen osuus on noin 3 milj. euroa, josta myöntövaltuus on noin puoli miljoonaa euroa vuosittain. Arvion mukaan vuosittain voidaan toteuttaa keskimäärin 20-30 hanketta tai yritystoimenpidettä. Koko ohjelmasta hankkeita tullaan rahoittamaan noin 100-150. Rahoituksesta noin 35 %, suunnataan suoraan yhteisölliseen kehittämiseen (kylätaloverkoston toiminnan edistämiseen ja maaseudun asukkaiden hyvinvointiin liittyviin hankkeisiin), 40 % elinkeinotoiminnan edistämiseen (elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet, yrittäjien ja yritysryhmien kehittämisavustukset ja toiminnan käynnistämistuet sekä yritysten investointituet) ja 8 % toimiin, joilla lisätään tiedotusta, aktivointia, kansainvälistä ja alueiden välistä yhteistyötä.

Ohjelmassa tullaan hyödyntämään myös koordinaatiohankkeiden käyttöä, jolla lisätään hankkeiden kustannustehokkuutta, mutta mahdollistetaan myös pienempiä toimenpiteitä. Ohjelmasta 65 % katetaan julkisella rahoituksella, josta suuri osa tulee EU:n Leader-toimintatavasta, osa Suomen valtiolta ja osa toimintakunnilta. Kuntien kanssa on käyty rahoitusneuvottelut kevään ja kesän 2006 aikana ja ohjelmalle on saatu kaikilta kunnilta kuntarahoituspäätökset. Ohjelmarahoitus tulee näin ollen olemaan hieman pienempi kuin hankekaudella 2003-2005, jolloin rahoituskehystä oli noin 800.000 euroa vuosittain. Haettu rahoituskehys esitellään tarkemmin ohjelman lopussa.

Ohjelman päätavoitteet toimintalinjoittain: Toimintalinja 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyky

Inhimillisen pääoman kehittäminen Fyysisen pääoman kehittäminen ja innovaatioiden edistäminen Toimintalinja 3 Mikroyritysten perustaminen Maaseudun elinkeinoelämän monipuolis- Matkailuelinkeinon kehittäminen taminen Maaseutualueiden elämänlaadun parantaminen Toimintalinja 4 Paikallisen kehittämisstrategian toteuttaLeader-toimintatapa minen muissa toimintalinjoissa Alueiden väliset ja kansainväliset hankkeet Toimintaryhmän toiminta TAVOITTEET Yhteisölliset tavoitteet Yrittäjyyttä edistävät tavoitteet Osaamista edistävät koulutus- ja tiedotustavoitteet

TOIMENPITEET 321, 322, 323, 331, 421, 431 123,124, 311, 312, 313, 331 331, 421, 431

Rahoituksen jakautuminen, koko kehyksestä Kylien kehittäminen, linja 3 35 % Elinkeinotoiminnan edistäminen, linja 1 ja 3 40 % Tiedotus, aktivointi, kansainvälinen ja alueiden välinen yhteis- 8 % työ, linja 4 Hallinnointi, linja 4 16 %

Kuntarahoituspäätökset on saatu kaikilta muilta kunnilta, paitsi Jyväskylän kaupungilta, joka käsittelee asian vielä 2.10.2006 hallituskokouksessaan. Myönteinen päätös kau-

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

34

pungin johtoryhmältä on saatu jo huhtikuussa ja kaupunginjohtajan esitys on rahoitusta puoltava.

Kuntarahoituksen jakautuminen Rahoitusosuus Jyväskylä JKL MLK Laukaa Muurame Uurainen Yhteensä

vuosittain 20.160 € (n. 23 %) 13.514 €(n. 15 %) 30.754 € (n. 35%) 15.429 € (n. 18 %) 7.570 € (n. 9 %) 87.427 €

yhteensä koko kaudelle 141.120 € 94.598 € 215.278 € 108.003 € 52.990 € 611.990 €

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

35

JYVÄSRIIHI Arvio toimenpieiden painotuksista (EU,valtio,kunta) / €

ARVIO

Julkinen yhtensä

ohjelmakaudella 2007-2013, Yksityinen rahoitus 35 %

Yksityinen rahoitus

4.700 000

3 060 000

1 640 000

200 000

55 000

145 000

100 000

20 000

80 000

100 000

35 000

65 000

taminen ja maaseutualueiden elämänlaatu, 76 % Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle (maatalouden monialaistaminen(viljelijät)311 Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (mikroyritysten perustam. ja kehittäm.) 312 (eimaatkytk.)

Matkailuelinkeinojen edistäminen 313 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 321 Kylien kunnostus ja kehittäminen 322 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (maas. kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäm.) 323 Koulutus ja tiedotus (osaaminen,koul.tied.) 331 (yr / kylkeh / ymposaam.koulutt.)

3 390 000

1 930 000

1 460 000

100 000

40 000

60 000

1 300 000 370 000

433 000 277 000

867 000 93 000

600 000 620 000

420 000 470 000

180 000 150 000

200 000 200 000

140 000 150 000

60 000 50 000

LINJA 4: Leader-tyypp.toimenpiteet (muut), 23,5%

1 110 000

1 075 000

35 000

170 000 940 000

135 000 940 000

35 000

4 700 000

3 060 000

1 640 000

LINJA 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, 0,5% Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (jalostus ja markkinointi) 123 (bioenergia) Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (maa- ja metsätaloussekä elintarv.alan innovatiivinen yht.työ) 124 LINJA 3: Maaseudun elinkeinoelämän monipuolis-

Alueiden tai valtioiden väl.yhteistyö 421 Tr:n toimintaraha 431 Yhteensä

Jyväsriihi Mahdolliset hankemuodot toimenpiteittäin ohjelmakaudella 2007-2013

Yrityksen Yr./yr.ryhm. invest. kehitt. tuki avustus

Yr.toim. käynn. tuki

Elink.toim. Yleinen Koulutus- Yl.hyöd. keh. kehitt. hanke invest. hanke hanke

Toim. raha

LINJA 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen, Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen (jalostus ja markkinointi) 123 (bioenergia) Yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi (maa- ja metsätaloussekä elintarv.alan innovatiivinen yht.työ) 124

X

X

X

LINJA 3: Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämänlaatu Taloudellisen toiminnan lajentaminen maatalouden ulkopuolelle (maatalouden monialaistaminen) 311 (viljelijät) Tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (mikroyritysten perustam. ja kehittäm.) 312 (eimaatkytk.)

Matkailuelinkeinojen edistäminen 313 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun palveluiden kehittäminen) 321 Kylien kunnostus ja kehittäminen 322 Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen (maas. kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäm.) 323 Koulutus ja tiedotus (osaaminen,koul.tied.) 331 (yr / kylkeh / ymposaam.koulutt.)

X

X

X

X

X

X

X

X X X X

X X X

X X

X X

LINJA 4: Leader-tyypp.toimenpiteet (muut) Alueiden tai valtioiden väl.yhteistyö 421

X

Tr:n toimintaraha 431

Jyväskylän seudun Verkostokylä-ohjelma vuosille 2007-2013 / JYVÄSRIIHI

X

X

X

X X

37