Anttolan katsaus - Voisiko lähiosallisuusmalli toimia täällä?

Anttolan katsaus

Voisiko lähiosallisuusmalli toimia täällä?

Koulu kylässä, kylä koulussa Luonnonmukaisuus, puhtaus, luonto Moderni palvelu, kasvu Innovointi, opiskelu, korkeakoulukaupunki Elämän ja asumisen laatu

1. MITÄ JOS RYHDYMME HYVINVOIVAN TULEVAISUUDEN RAKENTAJIKSI? Digitaalisuus muuttaa yhteiskuntaamme enemmän kuin sähkö aikanaan. Yhteiskunnallisen murroksen keskellä on vaikeaa nähdä sen suuruutta ja tarttua olennaisiin asioihin. Aivan kuin teollisen vallankumouksen äärellä se oli uusi tapa tuottaa raaka-aineita, nyt digitaalinen vallankumous tekee saman palveluille.

Teollinen yhteiskunta on ajanut meidät vahvoihin hierarkioihin. Julkisella sektorilla se on tarkoittanut siiloutumista ja resurssien sirpaloitumista. Resurssiohjaus on pakottanut suuntaamaan katseemme resurssien määrään sen sijaan, että katsoisimme mitä niillä saadaan aikaan. Kun henkilöstörakenne on jäykkä ja sijaitsee välillä taivaisiin asti ulottuvissa siiloissa, emme helposti näe muuta keinoa kuin resurssien niukentamisen. Se heikentää ihmisten motivaatiota ja yhdessä tekemisen tahtoa. On vaikeaa innostua riittämättömyyden tunteen keskellä edes asukkaan, yritysten ja hyvinvoinnista. Nähdä sitä tapaa tehdä toisin.

Radikaalit ratkaisut ovat tarpeen. Jostain on luovuttava, että tilaa voi tulla uudelle. Anttolan elinvoimaisen ja identiteetiltään vahvan kirkonkylän kohdalla ei tarvitse luopua kuin meidän totutusta tavasta tehdä. Siitä tavasta, joka vääjäämättä siiloihin sijoittumalla näivettää palvelut ja lopulta koko kylän. Tila uudelle tarkoittaa digitaalisuutta, osallisuutta, sukupolvien ja sektoreiden rajojen murtamista. Lokeroimisen lakkaamista ja aidosti elämänmakuista palvelujen tuottamista. Se tarkoittaa uusia vuorovaikutuksen kenttiä ja asukkaiden mukaan ottamista aidosti ei vain palveluiden käyttämiseen ja suunnittelun vaan ensisijaisesti niiden tuottamiseen. Meidän ei pidä automatisoida meidän nykyisiä palveluita, vaan rakentaa uusia vuorovaikutuksen kenttiä ja antaa tilaa ihmisten osallisuudelle oman hyvinvointinsa tuottamiseen. Jos katsomme digitalisoitumisessa edellämme käyneitä palvelualoja, huomaamme heti, että on virhe ajatella, että digitaalisuus ja koneet korvaisivat nykyisen työmme. Pankissa ¾ työstä tekee nyt asiakkaat, ei se koneille siirtynyt. Matkatoimistoalalla palvelun käyttäjä tekee lähes kaiken. Digitaalisesti hän ylittää ennen niin tiukat matkustuksen, majoittumisen ja ravintolapalveluiden siilot.

Kaikki tapahtuu käyttäjän ehdoilla, hänen ohjauksessaan. Mitä tuottavuudelle on tapahtunut? Se on vähintään kymmenkertaistunut.

Jos asiakkaat saadaan innostumaan pankkipalveluiden tekemisestä, mikseivät he innostuisi omasta ja ympäristön hyvinvoinnista? Yhteiskuntavastuuta on nyt luopua vanhasta tavasta ja asettua virkamiehinä hyvinvoivan tulevaisuuden rakentajiksi. Anttolan kokoisissa yksiköissä se on varmuudella mahdollista.

Mikkelissä syyskuussa 2014, Soile Kuitunen, Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja

2. ANTTOLAN KESTÄVÄ KASVU JA HYVINVOINTI - VOISIKO SE SYNTYÄ NÄIN? Olemme saaneet olla rakentamassa kyläkoulumallia Mikkelin seudulla kolmessa kylässä. Tarkoituksena oli katsoa, voiko kyläkoulun ympärille rakentuvalla toiminnalla saada kestävää kasvua ja hyvinvointia – Mikkelin strategisten tavoitteiden mukaisesti. Voiko kyläkoululle löytää toimintakonseptin, jotta se voisi olla taloudellisesti kannattava? Ihastjärven kyläkoulu on rakennettu siirrettäväksi. Oppilasennusteet eivät anna sille mahdollisuuksia. Kylä ympärillä on niin pieni, että nykyisillä tavoilla palveluiden tuottaminen ei taida mahdollistaa elinvoimaa. Oli katsottava, voiko löytää uusia malleja. Oli katsottava, voiko vastavirtaan uida.

Kyllä se on myönnettävä, että ne, jotka taloudellisista syistä ovat kyläkouluja lopettaneet, ovat laskelmissaan ja päätöksissään olleet oikeassa. Asioita ei voi ratkaista siiloissa sivistystoimen sisällä vaikka toimintatapoja muutettaisiinkin. Kyläkoulun pelastamiseen sellaisenaan emme löytäneet ratkaisua. Se muuttui nopeasti lähipalvelukeskukseksi. Lähipalvelukeskus nosti asiakkaan keskiöön ja rakentui kolmen kivijalan varaan: Digisali, Avoin työpaja ja Kyläravintola. Ne ovat uusia toimintamalleja, joihin siirtymällä voidaan rakentaa kestävän kasvun ja hyvinvoinnin lähiosallisuuskeskus, jotain vielä lähipalvelukeskusta enemmänkin. Jos kaikki kolme kivijalkaa rakennetaan, se saattaa toimia 400 asukkaan kylässä elinvoiman rakentajana ja kansalaisten arjen helpottajana.

Kyläkouluseminaarissa nousi toimialajohtajien ja kehitysjohtajan keskusteluissa ajatus siitä, miten tämä voisi toimia sellaisissa paikoissa, joissa sosiaali- ja terveyspalveluita vielä on. Anttolassa, Ristiinassa, Haukivuorella…

Kävimme Anttolassa hankkimassa käyttäjäkokemuksia. Kävimme siellä puhtaasti asiakkaan näkökulmasta havainnoimassa. Emme niinkään katsoneet miten palveluja tuotetaan tai mitä rajoituksia niissä oli. Katsoimme tiloja ja mahdollisuuksia. Metrin korkeudelta lapsen silmin, palvelutalossa asuvan asiakkaan silmin, kirkolle menevän jo ikääntyneen, Anttolanhovista lounasruokaa hakevan… Palattuamme teimme kevyen sovituksen idealla: Voisiko mennä näin? Ajattelunne ja keskustelujenne pohjaksi. Tämä oli kolmen työpäivän konsultointityö.

Oli hienoa käydä Anttolassa. Siellä on kaikki mahdollisuudet rakentaa elinvoimainen ja omaleimainen eteläsavolainen kirkonkylä.

Jaana Utti ja Ville Mäkelä, Tamora Oy

3. KAUPUNKISTRATEGIAA TOTEUTTAMASSA Lähipalvelukeskus toteuttaa Mikkelin kaupungin strategiaa kestävän kasvun ja hyvinvoinnin hengessä. Se voi toteuttaa sitä myös Anttolassa. Lähipalvelukeskusmallia on sovitettu Anttolaan strategian maastoutuksen näkökulmasta – miten lähipalvelukeskus Anttolassa tekisi Mikkelin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin tulevaisuudenkuvasta totta.

LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen toteutuu rakentamalla vahvaa ja elinvoimaista kirkonkyläkeskusta, jossa olemassa olevat palvelut tuotetaan vaikuttavammin yhdessä. Anttola voi olla mallipaikka maaseutumaisen asumisympäristön monipuolisena keskuksena. Käyttämättä yhtään nykyistä enemmän resursseja, mutta tuottamalla hyvinvointia korkealaatuisessa, luonnon vetovoimaa hyödyntävässä ympäristössä.

ASUKKAIDEN OSALLISTAMINEN HYVINVOINNIN TUOTTAMISEEN Lähiosallisuuskeskus yli sukupolvirajojen mahdollistaa yhdessä tekemisen ja osallisuuden. Työ jakautuu uudella tavalla, sitä tehdään yhdessä: vanhukset, lapset, työelämästä syrjätymisvaarassa olevat. Välinpitämättömyys rajoista näkyy reippaana yhtenäiskouluperiaatteena ja elämisenä yhdessä.

ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA KAUPUNGIN ELINVOIMA Uudenlainen kumppanuus yritysten kanssa paikallisesti toteutettuna lisää osallisuutta ja mahdollistaa hyvinvointihyödyn syntymisen. Suomen yhtenä mahdollisena menestystekijänä on pidetty lähituotantoa ja teollisen tuotannon rakennemuutosta. Se tarkoittaisi suurtuotannon kyseenalaistamista ja kaiken sen tuottamista lähellä, mikä vain on mahdollista. Uusilla innovatiivisilla tavoilla.

4. TULEVAISUUDEN TYÖSSÄ INNOSTUS JA MOTIVAATIO KOHTAAVAT

Karoliina Jarenko ja Frank Martela pohtivat sisäisen motivaation merkitystä yritysten, ihmiset ja yhteisöjen menestykselle (Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014). Heidän mukaansa innostus ja sisäinen motivaatio mahdollistavat luovuuden ja tuottavuuden ja siten ovat perusta alueiden menestykselle. He näkevät maailman järjestäytyneen hallinnon sijasta virtausten tilaksi, jossa esimerkiksi kirkonkylän tulevaisuuden kannalta on merkityksellistä houkutella kirkonkylän kannalta oikeanlaisia virtauksia – ihmisiä, osaamista, tavaroita, yrityksiä. Kyse on ekä todellisiin vahvuuksiin perustuvien mielikuvien luomisesta. Innostus syntyy rosoisesti näillä rajapinnoilla.

Sisäinen motivaatio on proaktiivista: tekeminen itsessään sytyttää henkilön ja hän etsiytyy tekemään itseään motivoivia asioita. Ulkoinen motivaatio on luonteeltaan reaktiivista: tehtävän itsensä sijasta huomio on siitä saatavista palkkioista. Työssä ja yhteisöissä jompi kumpi tapa on dominoivampi. Jarenko ja Martela viittaavat useisiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan sisäinen motivaatio on sekä työntekijän että työnantajan kannalta optimaalinen tila.

Sisäisesti motivoituneessa yhteisössä voidaaan hyvin ja ollaan tuottavia.

Innostus korreloi selvästi tuottavuuden kanssa. Tulevaisuushakuisessa julkisessa johtamisessa sisäisen motivaation vaaliminen ja uudenlaisen työn tekemisen yhteisöjen rakentaminen nousee keskeiseksi.

Sisäisen motivaation johtaminen merkitsee kolmen elementin vaalimista: omaehtoisuus merkitsee toiminnan ja valinnan vapautta, johtamisessa annetaan tilaa toteuttaa itseään ilman turhaa kontrollia, kyvykkyys merkitsee tunnetta oppimisesta, onnistumisesta ja osaamisesta ja yhteisöllisyys merkitsee sitä, että on osa välittävää yhteisöä ja pystyy tekemään hyvää muille.

Martela ja Jarenko nostavat esille kaksi ryhmää: syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja työelämästä pois jääneet kolmatta ikää elävät henkilöt. Ne molemmat ovat Mikkelin näkökulmasta juuri ne ryhmät, joiden osallisuuden uudet askeleet on pystyttävä rivakasti ottamaan, mikäli mielimme säilyttää elinvoiman.

Voiko sitten olla niin, että Anttolassa voi olla yhteinen näkemys tavoiteltavasta tulevaisuudesta? Näkemys, joka johtaa uuteen tekemisen tapaan ja uudella tavalla koettuun osallisuuteen? Voidaanko luopua vähän kontrollista ja tiukoista rakenteista ja luottaa? Mikä on pahinta mitä voisi tapahtua, jos uskaltaisimme tehdä vähän toisin?

5. UUSI TAPA TUOTTAA JA KÄYTTÄÄ PALVELUITA - YHDESSÄ Katsauksessa on kirkastettu Ihastjärven kyläkoulun toimintamallia lähipalvelukeskuksena nimenomaan Mikkelin kaupungin strategisia tavoitteita maastouttavana, Anttolaan luonnosteltuna toimintamallina. Keskeistä on ollut kyläläisten, kaupungin eri toimialojen, yrityksien ja yhdistysten osallistuminen hyvinvoinnin tuottamiseen sekä ympäristön huomioiminen osana kylän kehittämistä.

Kylä juridisena henkilönä Kyläläisten ja virkamiesten ydintoimijoiden joukko.

Kyläaktiivit Avoimet, nopeasti aktivoituvat verkostot tapahtumien ja toimintojen ympärillä.

Osalliset Palveluiden käyttäjät yhdessä palveluiden tuottajina ja kehittäjinä. Pisimmälle viety käyttäjälähtöisyys.

Palveluiden käyttäjät Satunnaiset kulkijat, osallistuvat vain palveluiden käyttöön, ei tuottamiseen.

Julkisen sektorin rooli on toimia palveluiden syntymisen ja kehittymisen mahdollistajana. Perusopetuksen tuottaminen ja tilojen tuottaminen kuuluu julkisen sektorin rooliin tuotantomielessä, muuten rooli on vahvasti mahdollistaja ja pysyvien rakenteiden rakentaja. Uudenlainen Public-Private-People-Partnership-ajattelu palveluiden kehittämisessä otettiin lähtökohdaksi.

Hankkeen kohderyhmässä on siis niitä toimijoita, joiden varaan kestävää hyvinvointia voidaan rakentaa.

Mikkelissä ja Etelä-Savossa väki ikääntyy vauhdilla. Työikäisen väestön määrä vähenee. Valitettavasti työelämän ulkopuolella olevien osuus työikäisistäkin lisääntyy. Osaavan työvoiman saatavuuden edistämisessä meillä ei ole varaa jättää niin suurta osaa työikäisestä väestöstä työvoiman ulkopuolelle. Meidän on löydettävä mielekästä tekemistä ja hyviä uusia polkuja avoimille työmarkkinoille. Meidän on pystyttävä lähipalvelukeskuksissa jakamaan työ aivan uudella tavalla. Avoimessa työpajassa työ jakautuu innostavalla tavalla uudesti. Mikkelin seudun kirkonkylissä eläminen on kestävää ja monipuolista puhtaan luonnon hyödyntämistä. Etenkin, jos osa palveluista pystytään käyttämään digitaalisesti, tuottamaan ja käyttämään yhdessä paikan päällä.

Katsauksessa haettiin uusia tapoja tuottaa julkisia palveluita. Niissä huomioitiin asiakaslähtöinen lähtökohta: ei ajatella uutta tapaa tuottaa koulupalvelua (joka rajaisi sen julkisiin resursseihin ja niiden optimointiin), vaan uuteen tapaan käydä koulua, joka avaa yhteisölliset resurssit aivan uudella tavalla. Vastaavasti ei niinkään ajateltu sitä, miten jokin palvelu siirretään verkkoon, vaan miten verkossa tuotetaan ja kulutetaan palvelua yhdessä uudella tavalla, jolloin taloudellisuuden vaade paranee.

6. LUPAUKSENA KANSALAISTEN ARJEN HELPOTTAMINEN JA KAUPUNGIN TUOTTAVUUDEN LISÄÄMINEN "LUPAUS 2016: Lupaus 2016 on Mikkelin kaupungin nelivuotinen kehittämisohjelma (1.1.2013 – 31.12.2016) ”Mikkelin kaupungin tavoitteena on olla kuntatalouden tuottavuuskehityksen johtava kaupunki Suomessa siten, että toiminta on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti sopusointuista ja minimoi luonnolle ja ympäristölle aiheutuvan rasituksen.”

LUPAUKSEN LUNASTAMINEN: ”Mikkeli 1) uudistaa hallintorakenteensa ja 2) palvelujen tuottamisprosessit. Uudistamistyössä hyödynnetään uusia sähköisiä palveluja siten, että Mikkelistä kehittyy ensimmäinen digitaalisten palvelujen kaupunki Suomessa.."

Lupaus annettiin turva- ja materiaaliteknologian osaamis- ja innovaatiokeskittymän TUMAn avajaisissa 24.8.2012 elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle. Neljän Mikkelin kaupungin strategiasta nostetun tavoitteen rinnalle nostettiin kaksi tavoitetta Lupaus-ohjelmasta.

Kaupungin tuottavuuden parantaminen on ollut ehdoton edellytys kaikissa hankkeen toimenpiteissä. Konseptiin ei oteta mukaan mukaviakaan tai runsaastikaan hyvinvointia tuottavia asioita, jos ne eivät ole tuottavuuden kannalta positiivisia. Sellaisiakin löytyi. Mutta tuottavuuden laskennassa osaoptimoinnille ei ole tilaa. Eikä siihen kaupunkiorganisaatiossa ole enää varaa.

Asukkaiden arjen helpottaminen on toinen ehdoton edellytys kaikille toimenpiteille. Tuottavuudenkaan edessä ei oteta mukaan toimenpiteitä, jotka monimutkaistavat kaupunkilaisten asiointipolkuja tai tekevät heidän elämästään hankalampaa.

Arkea helpottavat digitaaliset ratkaisut –kilpailussa on esitelty 78 uutta tapaa tuottaa palveluita avoimessa digitaalisessa kaupungissa. Se on aivan uutta kumppanuutta kumppanuutta isojen ja pienten yritysten kanssa.

Mikkelin hyvinvoivan tulevaisuuden rakentamista.

7. HYVINVOINTI EI SYNNY ORGANISAATIOSIILOISSA – SE SYNTYY YHDESSÄ Ihastjärven hanke toteutettiin syksyn 2012 aikana ilman resurssilisäyksiä, ideana oli muuttaa palvelun tuottamisen tapoja ja hyödyntää olemassa olevat resurssit parhaan mahdollisen hyvinvointihyödyn näkökulmasta katsottuna.

Ihastjärven koulua ei katsottu sektoroidusti sivistystoimen alueella olevana vaan organisaatiorajat ylitettiin todella rajusti aidon asiakkuusajattelun mukaisesti. Muuttamalla koulunkäynnin tapaa ja palvelun tuottamisen tapoja koulun sisällä, oletetaan pystyttävän tuottamaan hyvinvointihyötyjä strategian suunnassa.

Hyvinvointihyödyn syntyminen Sosiaali - ja terveystoimi

Sivistystoimi Tuottaa palvelua olemassa olevin resurssein, uusin tavoin.

Kyläläiset käyvät Kyläruokalassa syömässä.

Kouluruokala korvaa kotiin vietävän ruoan.

-Digiali -Avoin työpaja -Kyläruokala

Lähipalvelupaikka, ihmiset liikkuu pois kotoa.

Melkein kotiin vietävät palvelut.

Lähipalvelupiste Digisalissa.

Työllisyydenhoito

Yritykset

Huippuhyvän, Kyläruokala tulevaisuudenhakuisen ostaa työpajan ilman palveluita kustannuksia. yrityksiltä.

Nykyaikaisella periaatteella Palvelun ”työ ensin, tarjontasitten tekijät”. paikkoja.

Lähiipalvelupiste DigiSalissa.

Tekninen toimi

Kiinteistö elää ilman päivittäishuoltoa.

AVOINTYÖPAJA

Kyläruokala

DigiSali, etsivä terkkari

Avoin työpaja

Ostot

Avoin työpaja

DigiSali, etsivä terkkari

Mutta hyödyt eivät näy vain sivistystoimessa, pikemminkin pääosin muualla, muilla toimialoilla. Lähipalvelukeskus – vaikkapa Ihastjärven koulu – tuottaa omaa peruspalveluaan tarjoamalla mahdollisuuden aidosti osallistua itse merkitykselliseen työhön koululla, sosiaalisessa verkostossa. Se on kaikki, mistä ihmisen hyvinvoinnin voi ajatella lähtevän. Työtä tehdään yhdessä, organisaatiorajoista tai sukupolvirajoista välittämättä.

Painotus ei ole resurssipanostuksissa, ei siinä mitä tehdään. Painotus on panoksissa, siinä mitä saadaan aikaan.

8. ALUEIDEN JA KYLIEN KEHITTÄMISEN SUUNNAT Valtioneuvoston Tulevaisuusselonteossa painotettiin kansallisen ennakoinnin mallin käyttöönottoa menestyksen rakentamisen edellytyksenä. Se tarkoittaa yhteiskunnassa katseen siirtämistä rohkeasti eteen, rohkeutta katsoa muutoksen suuntia ja huomion kiinnittämistä panosten sijasta ennen kaikkea tuloksiin. Oivallisessa ennakoinnissa samoilla taloudellisilla panostuksilla voidaan saada enemmän hyvinvointia aikaan. Suomen sata uutta mahdollisuutta –radikaalit teknologiset ratkaisut esitetään ennakointiin nelitasomallia, jota voidaan soveltaen käyttää aluekehittämisessä. Tai ainakin arvioida alueen tai vaikka Anttolan kirkonkylän tulevaisuuden malleja.

Olemme mitä todennäköisimmin astuneet maailmaan, jossa kaupunkiseutujen välinen kilpailu on keskeistä.

Tulevaisuuden menestyjiä ovat ehkä ne kaupunkiseudut, jotka pystyvät omaksumaan teknologia- ja palveluinnovaatioita muita nopeammin ja luomaan niiden avulla hyvinvointia ja elinvoimaa. Näiden palvelumallien on oltava tulevaisuuden ennusteiden suunnassa oikeita. Suomen mittakaavassa aluekehittämisessä on päädytty vahvuuksiensa varassa etenevien kaupunkiseutujen varaan rakentuvaan menestymiseen. Mikkelin tasolla se voi tarkoittaa kaupunkikeskustan lisäksi ainutlaatuisten kirkonkylien varaan rakentuvaa kehittymistä. Silloin menestys voisi tarkoittaa omaleimaisuuden ja vahvuuksien tunnistamista ja radikaalien palveluinnovaatioiden ottamista käyttöön. Asiakaslähtöisten prosessien muodostamista ja uuden palveluiden tuottamistavan muita nopeampaa käyttöönottoa.

Suomen sata uutta mahdollisuutta voi tiivistyä Mikkelin uusiksi mahdollisuuksiksi, kun tunnistetaan tulevaisuuden vahvistuvat arvoverkot.

TULEVAISUUDEN ARVOVERKOT – MITEN NÄMÄ VOIVAT NÄKYÄ ANTTOLASSA? 1. Henkilöautoliikenteen automatisointi

Suomen kolmen miljoonan autokanta vanhenee 20 miljardin edestä vuodessa. Autolla ajamiseen käytetään 700 miljoonaan tuntia vuosittain. Robottiautojen uskotaan olevan sarjatuotannossa 2020. Robottiautojen kehittämiseen panostetaan mittavasti kaikkialla maailmassa.

Anttola on optimaalisella etäisyydellä optimaalisen kokoinen ja väestörakenteeltaan sellainen, että se hyötyisi merkittävästi. Ensimmäisenä askeleena voi olla henkilökuljetukset yhdessä – yli organisaatiorajojen ja sukupolvirajojen.

2. Tavaraliikenteen automatisointi

Logistiikan kustannukset Suomessa ovat 30 miljardin euron tasolla vuodessa EK:n arvion mukaan. Tämä on kaksinkertainen verrattuna muuhun Eurooppaan. Tavaraliikenteen jakelun, pakkaamisen ja kuljettamisen hoitaminen automatisoidusti mahdollistaa kilpailukyvyssä ja tuottavuudessa samaan sarjaan nousemisen kilpailijoiden kanssa.

Anttola on optimaalisella etäisyydellä optimaalisen kokoinen. Esimerkiksi alkutuotannon logistiset ketjut voivat olla Anttolan tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Ensimmäisenä askeleena voi olla ruokalautasen kustannusten siirtyminen logistiikasta sisältöihin.

3. Lähivalmistus ja teollisen rakenteen murros

Kaikki se mitä voidaan, valmistetaan lähellä. Valmistus hajautuu. Teollisen rakenteen muutos tarkoittaa ehkä ruuan valmistusta kansallisesti ja laajemminkin teollisissa suuryksiköissä ja paikallisesti lähellä.

Ruoka on tyypillisesti lähivalmistettavaa, se voi olla ensimmäinen askel. Koulumateriaali voi olla lähivalmistetta-vaa yhdessä oppilaiden kanssa.

4. Kaupan ja palveluiden virtualisoituminen

Verkkokaupan volyymi lähestyy vähittäiskaupan volyymiä. Se oli vuonna 2011 10 miljardia. Miksi haluamme edelleen tuoda ihmiset asioimaan ja ostoksille keskustaan? Miksei asiointi voisi olla monimuotoista niin, että sekä lähellä tuotetut (koulu, ruoka, sauna, kirjasto, kirkko...) että vaikka huippuluokan geriatrin palvelut ja Italiasta haetut kengät ovat käytettävissä yhdessä? Palveluiden tuottaminen virtuaalisesti lähellä asiakasta ja lähelle asiakasta. Digisali, jossa palveluiden käyttö ja tuottaminen voi tapahtua yhdessä. Virtuaalisten kauppakeskusten syntyminen ja niiden yhteisöllinen käyttö. Konsertit, ryhmäliikunta, yliopisto-opetus ja urheilu kansainvälisestikin korkeatasoisesti tuotettuna ja virtuaalisesti kulutettuna.

Ensimmäinen askel voi olla julkisen ja yksityisen palvelun tuottaminen yhdessä, uudella tavalla myös yhdistellen. Digitaalisuus ja automatisointi ei voi olla vanhan tavan siirtämistä virtuaaliseksi – se on uusi tapa tuottaa ja käyttää.

5. Lähiruoka ja funktionaalinen ravinto

Elintarviketeollisuuden arvo on 10 miljardia vuodessa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ruokaan käytetään kaksinkertainen määrä bruttokansantuotteesta. Raaka-ainevalinnat ratkaisevat ruuan hiilijalanjäljen. Hinnan kannalta saattaa olla edullista tarjota koulussa saksalaisia pakattuja porkkanoita. Mutta kestävän hyvinvoinnin kannalta ne kannattaa ottaa varmuudella lähitilalta. Lähiruoka ja funktionaalinen ravinto voi olla laajemminkin

Anttolan menestystekijä. Ensimmäinen askel voi olla kyläruokala ja lähiruokakonsepti sen tuottamisessa. Lähiruoka on lähellä tuotettua, mutta se on myös lähellä jalostettua.

6. Etäläsnäolo ja työkalujen kauko-ohjaus

Työtä tehdään yhdessä myös olematta fyysisesti samassa tilassa. Asioita voidaan ohjata ja seurata fyysisesti kauempaa.

Anttolassa ensimmäinen askel voi olla kolmen talon yhdistyminen virtuaalisesti. Ne siirtyvät virtausten maailmaan, jossa tavarat, ihmiset ja tieto liikkuu uudella tavalla. Yksi yhteisö kolmessa talossa, vähän ulkonakin ja vahvasti verkossa. Uusi koulunkäynnin tapa, digisali, uusi osallisuus.

7. Oppimisen ja opastuksen yksilöllistyminen

Lähes 200 000 henkilöä työskentelee koulutus- ja opetustehtävissä. Opetus annetaan pääosin fyysisesti samoissa tiloissa. Ihminen käyttää elämästään kolmanneksen päätoimiseen opiskeluun ennen eläkeikäänsä. Oppimisen fyysisiin rakenteisiin sidottu järjestämistapa on rakentanut tehottomuutta oppimistilanteisiin. Opetus on rajautunut rakenteisiin ja opettajan kykyihin. Osaamistarpeet moninaistuvat ja hidasliikkeinen järjestelmä tuottaa osaamisvajetta ja sillä on vaikutusta sekä yksilöiden että koko kilpailukyvyn kannalta. Taantuvilla alueilla tämä vahvistanee taantumiskierrettä. Panostusten lisäämisestä huolimatta tällä on vaikutus koko kansantalouteen. Uudessa mallissa yhdistetään useita tietoteknisiä mahdollisuuksia ja rakennetaan verkostoja.

Ensimmäinen askel Anttolassa voi olla ilmiöpohjainen oppiminen, uusi koulunkäynnin tapa, yli ikäluokka- ja sukupolvirajojen tapahtuva yhdessä oppimisen ja opastuksen kulttuuri. Avoin työpaja. Yhtenäiskoulun kulttuurin vahvistaminen mahdollistavia rakenteita luomalla.

8. Toimintakyvyn säilyttämistä tukeva omatoiminen ja yksilöllinen terveydenhuolto

THL:n mukaan Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat noin 17 miljardia. Omatoiminen terveydenhuolto voinee vaikuttaa erikoisairaanhoidon avohoitoon, lyhytaikaiseen vuodeosastohoitoon, psykiatriseen hoitoon, perusterveydenhoidon avohoitoon sekä erilaisiin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksiin. Näiden kustannus on noin 5 miljardia. Tulevaisuudessakin hoidon antaminen tullee tapahtumaan hoidon antajan ja hoidon vastaanottajan kohtaamisena, mutta kohtaamisen tavat muuttuvat.

Uuden ajan terveyskeskus kohtaamispaikan yhteydessä antaa tilaa paikalliselle kohtaamiselle. Siihen voi yhdistyä erilaiset kommunikaatiotavat ja kohtaamiset verkossa. Ensimmäisenä askeleena voi olla osin digitaalisestikin toimiva terveyskeskus ja siihen liittyvät laajat mittaamisen mahdollisuudet.

9. Toimintakyvyn lisääminen toimintakykynsä menettäneille – teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot liikuttamaan Suomessa on 52 000 vanhuuden myötä toimintakyvyn menettänyttä, suurin osa heistä muistihäiriöiden takia.

Vammaisuuden tai vakavan syrjäytymisen takia heitä on 25 000. Toimintakyvyn ja osallisuuden palauttaminen heille myös teknologisin ratkaisuin on mahdollista ja se on pystyttävä tekemään.

Ensimmäinen askel Anttolassa voi olla Anttolan Paja ja Hyvän Elämän Talo – elämänpiirin ja osallisuuden raju laajentaminen.

10. Tietoisuutta toimintaympäristöstä lisäävät välineet

Tietoisuus ympäristöstä muuttuu tarkemmaksi ja ihmiset suuntavat elämäänsä sen mukaisesti. Navigaattorit, tiedot säästä, ravintoloista, vapaista palveluajoista jne. muuttavat toimintaa ja ihminen integroituu ympäristöön, joka on virtuaalisen ja fyysisen yhdistelmä. Tietoisuus onnettomuuksista, rikollisuudesta ja ylipäätään ihmisten sijainneista lisääntyy.

Ensimmäinen askel on Anttolan virtuaalinen maailma, jossa nähdään vapaita palveluaikoja, tapahtumia, sijainteja ja vaikka ruoka-annoksia. Digitaalinen kuva ja tiedon virtautus yhdistää fyysisen ja digitaalisen.

11. Toiminnalliset materiaalit ja uudet materiaaliteknologiat

Materiaaliteknologian läpimurtoina odotetaan uudentyyppisiä pintoja, kevyitä rakenteita, pikavalmistukseen soveltuvia rakennusmateriaaleja ja lujuusominaisuuksiltaan aiempaa olennaisesti parempia materiaaleja.

12. Tavaran älykkyyden toiminnalliset lisäarvot 13. Kestävän kehityksen energiateknologiat 14. Raaka-aineet maapallon hyödyntämättömiltä alueilta ja avaruudesta

15. Viihteen, kulttuurin ja vaikuttamisen osallistuvat muodot

Kulttuurin osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,2% ja osuus työllisistä 4,2%. Osuus bruttokansantuotteesta on suurempi kuin esimerkiksi matkailun, alkutuotannon tai perinteisen teollisuuden. Kotitaloudet kuluttavat kulttuuripalveluja 5,5 miljardin arvosta.

Ensimmäinen askel Anttolan Taidekoulu kaikki rajat ylittäen.

16. Maanpuolustus ja terrorismin torjunta 17. Tilojen ja rakenteiden toiminnallistuminen

Rakennetun ympäristön tulevaisuuden viisi suurta kehityslinjaa ovat: 1) Digitaalisen tiedon määrä ja hyödynnettävyys rakennetussa ympäristössä kasvaa. 2) Tietomallien, laskentamenetelmien ja tietotekniikan suorituskyvyn kehittyminen mahdollistaa paremman suunnittelun ja virtuaalisen testaamisen. 3) Digitaalinen ja fyysinen maailma liittyvät toisiinsa koko elinkaaren ajan. 4) Palvelupohjainen ohjelmistointegraatio, tilanteen mukaan ohjautuvat järjestelmät, sosiaalinen media ja paikannusteknologiat mahdollistavat automaattisesti käyttäjien tarpeisiin räätälöityvät rakennetun ympäristön palvelut. 5) Olemassa olevan rakennuskannan tietomallintaminen on merkittävä haaste, josta selviäminen edellyttää menetelmien ja teknologioiden kehitämistä.

Nykyhetken state-of-the-art-palvelukokonaisuuksia on neljä: 1) suunnittelun, urakoinnin, käytön ja ylläpidon pal-velut, 2) etäpalvelut, 3) turvallisuuspalvelut ja 4) uudet terveyspalvelut. Tavanomaiset prosessit eivät vielä vastaa tietomalliajattelun tarpeita.

Siilot ovat siirtyneet jopa rakenteisiin… tilojen käyttö rajautuu organisaatiorajojen mukaan. Ensimmäinen askel on sekoittaa mäellä organisaatiorajat, henkilöstö, rakennuksen ja palveluiden käyttäjät.

18. Itseorganisoituvat yhteisölliset toimintatavat

Nykyinen yhteiskunta organisoituu valtioiden, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin pääosin hierarkisten rakenteiden mukaan. Kussakin organisaatiossa on tyypillisesti selkeä omistus- ja hallintorakenne, yhteiset resurssit ja määritellyt, usein regulatiivisesti rajatut vastuut ja tehtäväalueet. Organisoitu toiminta kattaa koko kansantalouden ja itseorganisoituvuutta on toimintamalleissa vain rajallisesti. Muutos itseohjautuvuuteen on suuri.

Ensimmäisenä askeleena on kaupungin siilorajojen ylittäminen ja julkisen sektorin mahdollistava rooli, rooli luoda olosuhteita onnistumiselle

19. Identiteettien ja sosiaalisten rakenteiden virtualisoituminen

Ihminen esiintyy useissa rooleissa elämänsä aikana ja päivittäinkin. Työnhaussa tai ammatissa pyrimme olemaan työhön soveltuvia, harrastepiirissä käyttäydymme sen yhteisön ryhmäidentiteetin mukaan ja perhepiirissä omak-summe taas uuden roolin. Elämä on roolien toteuttamista ja elämistä. Suurkaupungissa nämä roolit eivät kovinkaan usein sekoitu keskenään ja ihminen voikin elää hyvin roolisirpaloitunutta elämää. On mahdollista ihmisen jopa pelätä, että hänen eri elämänpiiriensä ihmiset kohtaavat toisensa. Facebook on muuttanut tämän tehden hyvin monien ihmisten eri elämänpiirit näkyviksi toisilleen, mutta samalla tietoverkko on mahdollistanut ihmisen verkkoelämän täysin toisenlaisena ja fyysisen lähiympäristön ihmisiltä salaa. Tulevaisuudessa kansalaisten identiteetit ovat kasvavassa määrin virtuaalisia.

Digisali ja koko uudelleen hahmotettu palveluiden maailma voi antaa kaikille anttolalaisille virtuaalisen identiteetin ja tarjota virtuaalisen kansalaiskäsitteen myös muualla oleville. Se voi estää syrjäytymisen verkossa ja tehdä ihmisistä näkyviä. Rosoisia kohtaamisia verkon ja fyysisen maailman rajapinnoilla

20. Demokratia, vapaus ja sosiaalinen koheesio

Demokratia sääntelee yksilöiden ja heidän organisaatioidensa vuorovaikutusta. Tavoitteena yksinkertaisimmin sanottuna on yhteistyön rohkaiseminen eli positiivinen summapeli ja tuhoisan eli negatiivisen summapelin välttäminen. Tavoitteena on myös, ettei kenenkään vapauksia tai osallistumismahdollisuuksia tarpeettomasti rajoiteta sen enempää regulaatioiden kuin resurssien niukkuuden kautta. Näistä tavoitteista demokratian kannattajat lienevät yksimielisiä. Yksityiskohdista mielipiteet vaihtelevat.

Sosiaalisen koheesion mahdollisuuksien radikaali lisääminen purkamalla seiniä ja tarjoamalla mahdollisuuksia.

9. KOLMEN KIVIJALAN VARASSA KIVIJALKA 1. AVOIN TYÖPAJA. Mikkelin kaupungissa on yli 600 ihmistä työmarkkinatukilistalla. Osa listalla olevista on ihmisiä, jotka ovat olleet yli 500 päivää työttömänä, osa sellaisia, jotka ovat vasta tulossa työmarkkinoille. Kaupunki maksaa Kelalle takaisin kaikkien niiden työmarkkinatuesta puolet, jotka eivät ole työllistymistä edistävissä toimenpiteissä. Avoin työpaja tarjoaa pysyviä työpaikkoja, joihin työttömiä ohjataan. Osana normaalia toimintaa. Ne pitävät ihmiset pois listalta ja tuovat siten suoraa taloudellista hyötyä.

Ennen kaikkea työpajat tarjoavat aitoa työyhteisöä ja edistävät todella työllistymistä.

Työpajasta ei tule lisäkustannuksia. Se on kymmenen henkilön työpaja olemassa olevin panostuksin - todellisessa työyhteisössä, työllisyyttä edistävin toimenpitein (kuntouttava työtoiminta, työkokeilut ja palkkatuki). Työpajassa on oltava koko ajan tuo kymmenen ihmistä, jotta yhteisö voi aidosti toimia. Se mahdollistaa kaikki muut toiminnot.

Monipuoliset ja merkitykselliset työtehtävät (DigiSalissa, luokassa, keittiössä, kiinteistöhuollossa, puutarhassa), luonteva työyhteisö ja aito tulevaisuushakuinen ohjaus mahdollistavat vähintään viiden työllisyyden aidon edistymisen vuosittain oppisopimukseen, koulutukseen ja työllistymiseen avoimilla markkinoilla ja pysyvän poistuminen työmarkkinatukilistalta.

Työpajan palvelut helpottavat anttolalaisten arkea. Pajassa työskentelevän taloudellinen asema paranee ja arki helpottuu.

KIVIJALKA 2. KYLÄRAVINTOLA Lähiruokaa kaikille. Pedagoginen ruokalista. Osa ohjattavista työskentelee ruuan ympärillä.

Kouluruokailu muuttuu kyläruokalaksi. Ateriapalvelut avataan kyläläisille ja tuotetaan lähialueen ruokapalvelut. Lisää yhteisöllisyyttä ja laadukkaita vuosia kotona.

Kyläruokalan yksi keskeinen idea on siinä, että ruokalautasella olevan annoksen kustannuksista selvästi suurempi osa on ruoka-aineiden kustannuksia. Mikkelin kaupunkistrategian mukaisesti se tuotetaan lähellä ja se edistää lähellä olevien tuottajien elinvoimaa. Osallisuuden ajatus vahvistuu ja ruokailuun sekä ruuan valmistukseen liittyvät pedagogiset tavoitteet ovat kirkkaat. Perinteisellä tavoin toteutetun pedagogisen ruokalistan (esimerkiksi Jyväskylä) kustannukset ovat yleensä noin 20 % kalliimmat kuin mitä ne ovat tavanomaisella ruokalistalla. Sen hyödyt on todettu kuitenkin erittäin suuriksi. Näyttää siltä, että Kyläruokalamallilla pystytään tuottamaan ruoka jopa edullisemmin. Rakennettuun laskentamalliin sijoittamalla todelliset nykyisen toimintamallin tiedot saadaan melko tarkka arvio kustannusvaikutuksista. Näyttää hyvin varmalta, että ainakaan lisää kustannuksia ei synny uuden toimintamallin käyttöönotosta. Laskentamalli on käytettävissä – korostamme, että kyseessä on laskentamalli. Siihen syötetään kustannukset ja muut muuttujat ja se laskee vertailutiedon.

Myöskään Ihastjärvellä ei olla tehty kustannusvertailua.Resurssiviisauden periaatteiden mukaan Jyväskylässä on toteutettu myös kouluruuan myyminen eurolla ulkopuolisille. Hanke on ollut vahvasti esillä julkisuudessa sen erittäin suurten positiivisten vaikutusten vuoksi.

KIVIJALKA 3. DIGISALI DigiSali luo mahdollisuuden vastaanottaa, tuottaa ja kuluttaa sähköisiä palveluja uudella tavalla. DigiSali toteuttaa kuntatalouden tuottavuuskehityksen tavoitteita, joissa palvelujen tuottamistapoja uusitaan sähköisiä palveluja hyödyntämällä. DigiSali tuo palvelut lähelle, pitää liikkeessä ja mahdollistaa lisää laadukkaita vuosia kotona. Se on asiointia, jumppaa, vastaanottoja ja palveluja. Se on fyysisesti kaunis piste. Se on matalankynnyksen asiointia. DigiSali mahdollistaa osallisuuden ja estää syrjäytymistä.

DigiSali on asukkaiden arkea. Ihmiset voivat tulla asioimaan lähiosallisuuskeskukseen verkon välityksellä. DigiSalissa palvelut saadaan lähelle, ihmiset pysyvät liikkeessä. Ihmiset tulevat kodeistaan, osallisuus lisääntyy, syrjäytyminen estyy - digitaalisin ratkaisuin. Siellä hoituvat esimerkiksi Kelan, työllisyyspalvelujen, sosiaalitoimiston ym. kunnan eri toimialojen tuottamien sähköisten palvelujen käyttö. Digitaalisuus lisää tehokuutta, luo yksityisille palveluntuottajille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja säilyttää ja monipuolistaa palveluja.

10. LÄHIOSALLISUUSKESKUS HYVÄN ELÄMÄN TALOSSA – HYVÄ RUOKA, PAREMPI MIELI Palvelukeskus on 12 ihmisen koti. Puitteiltaan valoisa ja hyvin toimiva. Talossa käy ruokailemassa koulun remontin aikana koululaisia. Ruoka valmistetaan isossa padassa ja se kuljetetaan tänne. Palvelukeskuksen asukkaille lasten tuleminen syömään on tapahtuma, lapsetkin ovat tottuneet heihin. Myös vieressä olevissa rivitaloissa asuvat vanhukset saavat ruuan kuljetettuna kotiin. Ruokaa on oltava lapsille, vanhuksille ja kotiin.

Etenkään rivitaloissa asuvien kohdalla ruuan kuljetus ei ole tarkoituksenmukaista. Se passivoi ihmisen erittäin tehokkaasti. Ruuan kuljettaminen ja jakaminen kahteen linjastoon ei tuota ruokalautaselle mitään lisää. Turhaa työtä kylläkin.

Ehdotus 1. Kyläruokala Ruokailu keskitetään palvelukeskuksen ruokalaan. Ruokailuaikaa pidennetään ja ruokala avataan myös ulkopuolisille. Lähellä asuvat kotihoidon asukkaat tulevat ruokailemaan palvelukeskukseen [9. Toimintakyvyn lisääminen toiminta-kykynsä menettäneille ]. Ruokailu toteutetaan yhteisöllisesti yhdessä, sinne lähdetään ja sinne saavutaan, avoimen työpajan ihmisille tarjoutuu merkityksellistä tekemistä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Niin kaikille. [17. Tilojen ja rakenteiden toiminnallistuminen ]. Ihmiset kannattaa hakea kaukaakin syömään, kotiin viedyn ruuan odotus on yksi pahimpia laitostumisen aloittajia.

Ehdotus 2. Innovatiivista palveluhankintaa - kumppanuusulkoistus Ruoka valmistetaan paikan päällä alusta loppuun. [3. Lähivalmistus ja teollisen rakenteen murros ],[ 5. Lähiruoka ja funktionaalinen ravinto]. Se on Mikkelin kaupungin strategian mukaista. Iso pata toimii mainiosti massaruokailuidentiteetillä. Kun palvelukeskus on vanhusten koti ja siellä on korostettava hyvinvointia – osallisuutta, merkityksellistä tekemistä, yhteisöllisyyttä. Anttolan vahvuus näkyy sen luonnossa. Kaupunkistrategia antaa suunnan lähiruuan käyttöön ja uudenlaiseen kumppanuuteen yritysten kanssa. Mitä jos ulkoistetaan hieman?

Pidetään isolla padalla se, mikä on sen ydinosaamista: koulupäivien lounas. Viikonloput, illat, loma-ajat ja ehkä arkiaamutkin ulkoistetaan. Tehdään ranskalainen kilpailutus: tämän asukkaamme maksaa päivän ruuasta, mitä tahdotte tarjota sillä? Samalla saatte avata ovet myös ulkopuolisille. Suunnataan kumppanuusmalli paikallisille yrittäjille. Siis kaikki kynnelle kykenevät tulevat palvelukeskukseen syömään. Saattaa olla, että koko Kyläravintola kannattaa toteuttaa yhteistyössä yritysten kanssa – ”kumppanuusulkoistus”.

Ehdotus 3.

Palvelukeskuksesta Hyvän Elämän Talo Kotihoidon tilat otetaan talon asukkaiden käyttöön. Toimistotyö omassa kodissa ei rakenna kodikkuutta. Jaksohoidon paikat saattaisi olla viisasta muuttaa pysyviksi paikoiksi. Anttolatalon alakertaan ja aivan talon läheisyyteen on viisaampaa laittaa paikkoja, jotka eivät ole tehostettua, mutta joiden asukkaat tulevat hakemaan palvelun palvelu-keskuksesta.

Jaksohoitoa saattaa olla viisasta keskittää intensiiviseen kuntoutukseen erikoistuneisiin paikkoihin ja rakentaa toimintamallia siellä. Esimerkiksi Kyyhkylä-kumppanuus erittäin vahvan veteraanikuntoutuksen kokemuksen takia. Samalla jaksolla olevat ihmiset integroituvat saman tasoisiin eikä palvelutalossa oleviin. Piha-alue kannattaisi aidata ja huolehtia asukkaiden vapaasta liikkumisesta ulos ja sisään [9. Toimintakyvyn lisääminen toimintakykynsä menettäneille ].

Aulan ja erityisesti takan ottaminen käyttöön. Voisi lähteä siitä, ettei tehostetun palveluasumisen paikkoja kovin montaa lisättäisi Anttolassa. Ympäristö tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kotona asumiselle, kun talo ja muut ratkaisut tehdään. Yksikin vuosi lisää kotona merkitsee 50 000€ vuodessa ja lisää hyvää ja onnellista elämää. Ruokalan toiminnallistuminen Kyläravintolasta lisää merkityksellistä tekemistä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Se tarjoaa myös loistavia mahdollisuuksia työllisyyspoluilla ja oppimisen poluilla. Takan laittaminen kuntoon mahdollistaa lämmitykseen liittyvän toiminnallisuuden. Se on yhdessä tekemistä yli sukupolvirajojen.

Keittiö ja puunhakkuu – se avaa mahdollisuuksia lähipiirin asukkaille osallistua. [17. Tilojen ja rakenteiden toiminnallistuminen ]. [18. Itseorganisoituvat yhteisölliset toimintatavat]. Ehkä kanoja vielä pihalle? Niitä ainakin lapset tulevat katsomaan mielellään.

HYVINVOINNIN TALOSSA ON TERVEYSKESKUS, TAIDEKOULU JA OLOHUONE Ehdotus 1.

Terveyskeskuksesta haetaan terveyttä ja hyvinvointia Terveyskeskus. Kotihoito muuttaa terveyskeskuksen tiloihin. Kouluterveydenhuolto on kokonaan terveyskeskuksessa, oppilaat kulkevat luontevasti sinne, koska myös taideopetus ja kädentaitojen opetus on talossa.

Ruokailussa käydään myös vieressä, joten kouluterveydenhoitajan lähellä käydään päivittäin. Neuvolat ovat myös tässä samassa. Myös vanhusten perusterveydenhuolto on täällä – mukaan lukien palvelukeskuksen asukkaat. Terveyskeskuksessa toimintaa voisi kokeilla aidosti asiakaslähtöisesti – miksei työtä voitaisi tehdä yhdessä niin, että esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolla voi käydä vähän eri ikäluokkiakin – toki vähän erikoistuen. Jos lapsia syntyy yhdeksän vuodessa, voisi äitiysneuvolaa toteuttaa ehkä vähän kaksitasoisena? Erikoistunut ja sitten vähän yleisemmin asioita näkevä terveydenhoitaja, jolloin palvelu on paljon enemmän saavutettavissa.

Ehdotus 2. Uuden ajan päivätoimintakeskus Alakerrassa on varsin viihtyisä ja tilava sauna. Sen voisi ottaa kyläsaunaksi, jota asukkaat voivat vuokrata käyttöönsä. Kotihoito ja ehkä päivätoiminta yhdessä voi järjestää kerhomuotoisesti saunotusta alueen ikäihmisille.

Samalla voi päivään kuulua harrastuksia, talon ja kyläruokalan palveluiden käyttöä. Myös olohuoneen digisalissa asiointia. Päivätoimintaan kuuluu kuntosalia, terveyskeskusta, kirjastoa, ruokailua viereisissä tiloissa tai vaikka kotitalousluokassa omien ruualaittotaitojen verestämistä. Tähän päivätoimintakeskukseen tullessa ei tarvitse olla edes kovin heikossa kunnossa – palvelun käyttäjän ja palvelun tuottajan roolit sekoittuvat. Anttolan Pajan asukkaat ovat mukana toiminnassa aktiivisesti kaikissa eri pisteissä. Ruokailut tapahtuvat vanhusten talossa.

Ehdotus 3. Anttolan Olohuone Olohuoneen keskus voi rakentua aulaan. Kirjasto levittäytyy siihen ja maltillisesti Anttolasaliinkin. Jotta salia voi käyt-tää muuhunkin… yhteisenä salina. Kirjasto muutuvine toimintoineen maastoutuu taloon monimuotoisesti. Kuntosalikalusteet alakerrasta voidaan tuoda olohuoneeseen, ison salin viereen.Talon yhteinen emäntä/isäntä vastaa kaikesta talon sisääntulosta ehkä yhdessä Anttolan pajan kanssa. Sauna, käsityöluokat, salit, kirjasto... ja kirkkokin vielä vieressä. Kaikki mitä ihminen hyvän elämään tarvitsee.

Ehdotus 4. Anttolan Taidekoulu – käden taitoja kaikenikäisille Taidekoulussa on koulun taideopetus, käsityö ja kotitalous. Kansalaisopisto käyttää samoja tiloja, ne ovat käytössä koko ajan. Taloon kulku voidaan järjestää kulkukortilla (vrt. Vantaan aina avoin kirjasto). Koulu voi profiloitua yhdessä käsillä tekemisen paikaksi – tähän opetukseen voi ehkä osallistua muutkin – Anttolan Pajan väki ja miksei asukkaat. Yhdessä oppimista yli organisaatiorajojen. Taidekoulun puitteet rakentuvat hyvin taloon. Kädentaitojen opetus voi luontevasti korostua maalaismaisemassa, pienenevissä ikäluokissa valinnaisuus voi korostua aivan uudella tavalla, kun opetusta tuotetaan yhdessä. Kotitalousluokka tarvitsee tilaa 130 m2 ja sen rakentamisen investointi kannattaa ottaa vahvasti myös kansalaisopiston käyttöön sekä harrastustoimintaan. Kangaspuut alakerrasta kannattaa tuoda luonnollisesti osaksi käsityöopetusta. Integraatiota voisi vahvistaa se, että ajallisesti tiloja ei rajattaisi, vaan todellisesti työtä tehdään yhdessä ja opiskellaan yhdessä.

Ehdotus 5. Anttolan Paja Anttolan työpaja on nuorisotakuun piirissä oleville ja pitkäaikaistyöttömille suunnattu täysin yhteisöön integroitunut työpaja. Alueella on koko ajan kymmenen työntekijää liittyneinä aitoon, tulevaisuushakuiseen yhteisöön. He työskentelevät vuoden työsuhteissa erilaisissa tehtävissä rehtorin alaisuudessa. Heille rakennetaan tulevaisuudenpolkuja. He työskentelevät kuntosalilla, sauna-osastolla, pihalla ja puutarhassa, huolehtivat oppilaiden turvallisesta kulkemista ja auttavat vanhuksia liikkumaan ja ulkoilemaan, keittiötyöstä, digisalista… kymmenen tehtävää koko ajan. Tavoitteena on saada työllisyydenhoidon ihmiset rakentamaan uudessa yhteisössä nousujohteisesti tulevaisuutta [18. Itseorganisoituvat yhteisölliset toimintatavat]. Anttolan Pajan työntekijöiden rahoitus tulee kuntouttavasta työ-toiminnasta, työkokeilusta ja myös palkkatuesta. Voi olla viisasta, että rakennetaan polku: kuntouttava työtoiminta -> työkokeilu -> palkkatuki niin, että tavoitteena on aidosti saada ihmiset sitoutumaan työhön tai avoimille markkinoille. Anttolaan kohdennettaisiin osuus palkkatukirahoista ja rehtorin ohjauksessa se käytettäsiin Anttolan Pajassa. Se tarkoittaisi jopa kahden vuoden työsuhteita ja aikamoista mahdollisuutta siirtyä työelämään pysyvästi. Tässä ajassa voidaan saada ihmisille esimerkiksi näyttötutkinto.

Ehdotus 6. Digisali - Palvelut lähelläsi Palvelut tulevat siirtymään osittain verkkoon, sitä Lupauskin edellyttää. Arkea helpottavia digitaalisia ratkaisuja.

Digisalissa voi olla sosiaalityöntekijän, työvoimahallinnon, poliisin... vastaanotot. Helposti ja nykyistä tekniikkaa hyödyksi käyttäen. Siellä voi olla hyvin helposti verkkokauppa, tavaratalot lähelläsi. Anttolan Pajan ihmiset auttavat ja opastavat ostoksissa. Matkatoimisto tietysti. Ja miksei peliluola.

Ehdotus 7. Kyläpäällikkö ja yhdessä tekemisen meininki Organisaatiorakennetta ei ole välttämätöntä uudistaa – rakenteille ei niinkään ohjata toimintaa. Olisi luontevaa nimetä rehtori kyläpäälliköksi, joka toimisi organisaatiorajat ylittäen ja rakentaisi yhteistyöverkostoja esimerkiksi seurakuntaan, yrityksiin ja kauempanakin oleviin toimijoihin. Anttolan Pajan henkilökunta tulisi hänen ohjaukseensa. Henkilökunnan tilasta tulisi yhteinen, terveyskeskuksen kahvila toimisi tässä hyvin.

AIDOSTI YHTENÄISKOULU Anttolassa yksi vahvuus voi olla yhtenäiskoulu. Rakenteellisesti sellainen kehittymisen tukeminen voi olla hyvin viisasta. Kun ikäluokat pienenevät tarjoutuu taitavasti toteutetussa yhtenäiskoulussa sopeutumisen mahdollisuudet ilman että laatu kärsii. Parhaimmillaan päinvastoin. Eri sukupolvien integrointi myös näin voi olla sosiaalisen pääoman kehittymisen ja lasten kasvun kannalta ratkaisevaa.

Hajanaisesti asutulla alueella yhtenäiskoulu voi avata myös kuljetuksiin uusia ratkaisuja – Anttolan Pajaan integroituminen tietynlaista kokonaiskoulupäiväajatteluakin. Yhdessä oppimisen ja elämisen tunnelma voi toteutua erittäin hyvin. Myös koulukuljetuksiin voi liittää Anttolan Pajan ihmisten ja vanhusten päiväksi kylille suuntautuvat kuljetukset. Vähän sellaisella ”auto aina täynnä”-meiningillä.

Anttolassa on nyt 174 oppilasta. Ennusteen mukaan heitä on 2018-2019 enää 133. Haaste on se, että oppilasmäärä ei putoa kaikissa luokissa samaa tahtia. 8-21 oppilaan luokkakoot jo nyt ovat mielenkiintoisia – miten muutos tapahtuu, kun Anttolassa syntyy nyt tilastojen mukaan yhdeksän lasta? Tarvitaan oikeasti uusi koulunkäynnin tapa. Miksei esimerkiksi kuorolaulua voi opetella vaikka 133 oppilaan ryhmässä? Anttolassa voi – helpostikin. Yhtenäiskoulun avoin kehittäminen voisi merkitä myös sitä, että esiopetus olisi vahvasti koulussa.

Ajatuksena pikkulasten koulu, jossa kouluun siirtymisen vaihe voidaan toteuttaa yksilöllisesti. Se merkitsisi erityisopetuksen tarpeen vähenemistä. Uuden ajan yhtenäiskoulussa integroidun erityisopetuksen mahdollisuus on erittäin suuri. Sen taloudelliset vaikutukset heti ovat mitattavissa (yksikin erityisoppilas vähemmän) ja jatkossa paljon vielä suurempi (syrjäytynyt nuori 1,3 miljoonaa). Monen tarkkailuluokan luokkakokouksia voi pitää vankilassa. Kannattaa integroida ajoissa.

Kaupungin strategian toteuttajana tulee Anttolassa antaa lupaus koulukiusaamisen nollatoleranssista. Ja se voidaan antaa, jos koulun annetaan kehittyä näin Kun kävelee entiseltä kunnantuvalta Anttolassa koululle ja menee juuri ennen tien ylitystä polvilleen näkee heti, että käyttäjän näkökulmasta on koulu mahdoton, jos esimerkiksi välituntiliikuntaa varten pitäisi tie ylittää.

Tie voidaan ylittää vaikka ruokailua varten ja kädentaitojenkin opetusta varten kerran pari päivässä. Ohjatusti ja turvallisesti Anttolan Pajan ihmisten kanssa. Edes ylikulkusilta ei ratkaise ongelmaa. Koululle joutuu investoimaan hieman. Mutta ehkä investointi kannalttaa tehdä niin, että kouluajan ulkopuolinen käyttö on keskittynyt Anttolan talon puolelle.

11. MITÄ HYÖTYÄ JA MILLAISIN KUSTANNUKSIN?

+ 3 328

VÄESTÖMUUTOKSEN VAIKUTUKSET – IKÄÄNTYVÄ VÄESTÖ KASVAA

2030

Selkeät vaikutukset ovat asukkaiden arjen helpottamisessa. Palvelut liikkuvat asiakkaiden mukana, ne eivät ole niin sidottuja rakennuksiin eivätkä rakenteisiin. Hyvinvointivaikutukset rakentuvat sosiaalisesta yhteisöstä, osallisuudesta ja sisäisen motivaation varaan rakentuvasta innostuksesta ja sitä lisäävästä tuottavuudesta.

Malli on rakennetavissa olemassa olevin resurssein, niitä yli organisaatiorajat uudelleen suuntaamalla ja yhdessä käyttämällä. Tiloja käytetään tehokkaammin, henkilöstö toimii yli organisaatiorajojen. Kuljetuksissa säästetään. Mutta se ei ole pointti. Hyvinvointihyötyä tuotetaan huomattavasti tehokkaammin ja se rakentaa Anttolan ja koko kylän elinvoimaa uudella tavalla.

Mutta mikä sitten on olennaista? Mikkelissä vanhusten määrä kasvaa. Se ei ole kenellekään mikään uutinen. Ikääntynyt väestö on 3500 henkilöä suurempi vuonna 2030.

Ikääntynyt väestö voi paremmin kuin koskaan. Hyvinvoinnin elementit ovat kohdallaan aivan samat ja Mikkelin kaupunkistrategia koskee heitä aivan samalla tavalla kuin muutakin väestön osaa:

2024

+ 2 507

Luonnonmukaisuus, puhtaus, luonto Moderni palvelu, kasvu

12 562

Innovointi, opiskelu, korkeakoulukaupunki Elämän ja asumisen laatu

Kyse on siis osallisuudesta. Hyvinvointihyöty ei tällekään väestönosalle synny pääosin sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan se syntyy luonnonmukaisuudesta, puhtaudesta, luonnosta, modernista palvelusta, kasvusta, innovoinnista, opiskelusta, korkeakoulukulttuurista, elämän ja asumisen laadusta. Ihan niin kuin muillakin. Ikääntyminen tuo mukanaan haurautta ja raihnautta. Hyvään elämään ihmiset tarvitsevat tukea. Digitalisoituvassa maailmassa se onnistuu uusilla tavoilla. Ikääntyvän ihmisen oikeus asua kotona on ollut pitkään jo vanhuspalveluidemme järjestämisen lähtökohtana. Se merkitsee, että ympärivuorokautisessa hoivassa saa Mikkelissä olla 450 ihmistä, joista enintään 150 laitoksessa ja loput tehostetussa palveluasumisessa. Yksi paikka maksaa melko tarkasti yhteiskunnalle investointina 100 000€ ja käyttökuluina 50000€ vuodessa.

Luvut kertovat heti, että sitä ei pitäisi missään tapauksessa suunnitella rakenteiden ja rakennusten ehdoilla.

Kun lokeroimme vanhukset ainutlaatuisella tavalla maailmassa, olemme onnistuneet kellistämään makuuasentoon enemmän 75-vuotta täyttäneistä, kuin missään muualla maailmassa. Kun fokusoimme palvelut vain niihin lokeroihin emmekä juurikaan kiinnitä huomioita siihen, mitä niille ei ympärivuorokautisessa hoivassa oleville tapahtuu, jätämme 12000 ihmisen potentiaalin käyttämättä. Heitä ei pidä tarkastella terveydenhuollon näkökulmasta, vaan osallisuuden ja liikkeellä pitämisen. Kun he siirtyvät ympärivuorokautisen hoivan piiriin, on pystyttävä löytämään malleja, joissa he palaavat edes osittain kotiin. Kotihoito muuttuu kotona asumisen mahdollistamiseksi ja rakenteista vapaasti se voi jaksotella ympärivuorokautisen hoivan kanssa. Kotona asumisen mahdollistamisen radikaali muutos on se, että palveluita ei viedä kotiin, vaan ihan lähelle kotia. Jolloin ihminen liikkuu. Toinen iso muutos on se, että palveluista osa digitalisoituu. Ruoka on yksi näistä liikkeellä pitävistä palveluista. Ja toisaalta kotiin vietävänä palveluina yksi kaikkein passivoivampia. Tämä muutos vaatii vahvan sosiaalisen yhteisön. Anttolassa se on olemassa. Sen puitteet, rakenteet ja jopa toimintatavat.

150

300

600

Meidän ei kannata miettiä, miten panostuksissa säästämme. Säästökin tulee kyllä. On varmaa, että muuttamalla toimintatapaa nyt esitetyllä tavalla, vähintään kaksi ihmistä asuu vuoden pidempään kotona. Lisäämättä resursseja lainkaan. Se merkitsee 100 000€/vuodessa. Ja tavoite on tavattoman pieni. Pystymme parempaan.

Meillä on valtavan hyvä 12000 ihmisen voimavara käytettävissä – avataan heille ovet osallisuuteen ja otetaan heidät mukaan hyvinvoinnin tuottamiseen. Pystymme moninkertaistamaan tuon hyödyn.

+ 3 328

28 707

SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVIEN OSALLISUUTEEN

2030

Mikkelin strategiassa tavoitellaan uusia työpaikkoja. Kun väestönmuutoskuvaa täydennetään työikäisen väestön määrällä, näemme sen pienenevän. Vuonna 2030 meillä on 3500 työikäistä vähemmän kuin mitä nyt mitä meillä on tällä hetkellä. Suomessa työikäinen väestö pienenee tuona aikana 120 000 henkilöllä. Etelä-Savossa tilanne on kokonaisuutena Mikkeliä paljon pahempi. Työpaikoista julkiselle sektorilla on kolmannes ja niistä 2/3 on kuntatyössä.

Mikkelissä pitkäaikaistyöttömien määrä on yli 600. Se joukko ei ole toimenpiteissä. Kun lasketaan tämä aika lailla pysyvästi työelämästä syrjäytyneiden määrä, päästään helposti tuhanteen. Kukaan ei syrjäydy yksin. He muodostavat oman erittäin vahvan yhteisön. Suora kustannus on 4188€ vuodessa. Siis alle kymmenesosa siitä, mitä ympärivuorokautisen hoivan piirissä olevilla vanhuksilla. Suurin piirtein sama, kuin hyvin toimivan mahdollistavan kotihoidon kustannus on henkilöä kohden. Mutta päinvastoin kuin vanhukset, nämä käyttävät muita palveluja todella rajusti. Päinvastoin kuin vanhukset, nämä tekevät rikoksia ja vaikuttavat voimaannuttavasti esimerkiksi huumeyhteisössä. Kun vanhuksen raskaan hoivan aika on vuoden, on näiden nuorten kaksikymmenkertainen. Heidän sosiaalinen ympyränsä on pieni ja he eivät muuta muiden nuorten tavoin paikkakunnalta. Yhden nuoren kustannus on 1,3 miljoonaa. Se on sama, kuin mitä suorissa kustannuksissa saavutetaan, kun TMT-lista puolitetaan Mikkelissä. Siis yhden nuoren siirtämisessä yhteisöön saadaan sama vaikutus kuin mitä saadaan koko tuolla puolittamisella.

2024

2024

+ 2 507

- 2 449 2030

12 562

- 3 553

Kun työvoima näinkin rajusti pienenee, on meidän huolehdittava siitä, että nuoristamme kasvaa aidosti työkykyisiä. Heille on pystyttävä antamaan vahva yhteisön ja aikuisen tuki. Toimiva yhtenäiskoulu Anttolassa on ilman muuta tällainen terve ja kestävä pohja. Se on vain pidettävä elinvoimaisena niin, että ikäluokkien pienentyessä ei surkastuta esimerkiksi valinnaisten aineiden mahdollisuuksissa vain sen takia, että asetumme tiukkoihin luokkasiiloihin.

Kun työvoima näinkin rajusti pienenee, on meidän huolehdittava myös siitä, että nuoret pääsevät oikean työn makuun ja terveeseen työyhteisöön heti. Siksi Anttolassa on 20 henkilön työpaja. Ei välityömarkkinoilla, ei vahvassa yksilöohjauksessa vaan kuntouttavan yhteisön teeman mukaisesti. Siellä varotaan työttömän identiteetin syntymistä ja yhdistetään myös sukupolvet.

Kun työvoima näinkin rajusti pienenee, on meidän huolehdittava siitä, että julkinen sektori ei ota yhtään nykyistä suurempaa osaa työmarkkinoille tulevista ihmisistä. Niin ei voi käydä, koska yritykset tarvitsevat omansa.

Raadollisesti ajateltuna se tarkoittaa, että kuntatyö on pystyttävä tekemään Mikkelissä ainakin 500 henkilötyövuotta nykyistä pienemmällä joukolla. Se tarkoittaa virtausten kulttuuria, yhdessä tekemistä, asukkaiden mukaan ottamista palveluihin ja erittäin vahvaa digitalisoitumista.

Kymmenen henkilön avoimessa työpajassa kustannushyödyt jo näkyvät tässä Ihastjärvellä lasketussa mallissa.

Anttolassa on realistista järjestää kahdenkymmenen henkilön työpaja. Mutta se vaatii määrätietoista otetta ja koko kentän hyväksi käyttöä yhteisönä. Mutta kustannusvaikutukset ovat merkittävät.

VIRTAVIIVAISET PALVELUT MAKSIMOIDEN ASIAKASHYÖTY Jos ruokapalvelut tuotetaan perinteisellä mallilla koulun remontin valmistuttua, tarvitaan todennäköisesti lisäresurssia ruuan jakelun toteuttamiseen kahdessa linjastossa. Ruuan kuljettaminen ei paranna ruuan laatua eikä asiakaskokemusta. Siksi lisäresurssi ei hyvinvointihyödyn tuottamisen näkökulmasta ole paras mahdollinen tapa. Avaamalla ruokapalvelut ja muuttamalla palveluaikaa niin, että ihmiset voivat syödä enemmän yhdessä, tuotamme huomattavasti enemmän hyvinvointihyötyä olemassa olevilla resursseilla.

Jos ruoka tuotetaan viikonloppuisin yhteistyössä yritysten kanssa, yksinkertaisesti kilpailutetaan lauantai- ja sunnuntairuokailu paikallisilla toimijoilla nykyisellä kustannuksella, vältymme kalliilta viikonlopputunneilta.

Kun kilpailutus tehdään ns. ranskalaisena kilpailutuksena laatua kriteerinä käyttäen (mitä tarjoat vanhuksillemme 15 euroa päivä lauantaina ja sunnuntaina?), saamme varmasti kiinnostuneita yrityksiä, joiden hyvinvointiin tämä vaikuttaa välittömästi. Sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta järjestely on kustannusneutraali ja lisää hyötyä tuova, sivistystoimen näkökulmasta järjestely on kustannusneutraali ja pedagogisen ruokailun mahdollistava, ruokapalveluiden näkökulmasta menetetään hieman tuloja, mutta huomattavasti enemmän menetetään menoja. Samalla lisätään henkilöstön työn järjestelyn mahdollisuuksia ja siten hyvinvointia työssä.

MAASEUDUN ELINVOIMAAN. HYVÄ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Kaupunkirakenne Anttolassa ei ole täydellinen. Tie voisi olla toisaalla ja jos rakennettaisiin uudestaan, kannattaisi tehdä se erinomaisesti. Mutta riittävän hyvä se on. Siinä olevaa rosoisuutta kannattaa hyödyntää ja avata reippaasti tiloja yhteisöön. Vantaalla avattiin kirjasto, joka on aina auki. Digitaalisuus mahdollistaa sen uudesti. Jos lisäämme luottamusta, voimme avata Anttolan yhteisön nykyistä paljon rajummin. Nostaa käyttöastetta vaikkapa vain kaksinkertaiseksi. Sivistystoimen ja sosiaalitoimen paikallisella asenteella se on mahdollista.

Samalla kiinteistöresurssilla kaksinkertainen määrä asiakashyötyä?