Asilan perinnekirja by Mikkelin Kaupunki

~~~

§:

\~~

Asilan yerinnektrya ~

Talkooväkeä

Hiinnilän yellol!a

191 o-luvul!a.

~~\===============~~~

Asilan kylän perinnettä Asilan kylän perinnetietoutta on kerätty Mikkelin maalaiskunnan kansalaisopiston Tunne kotikyläsi - Tallenna tieto -kurssin aikana pääasiassa vuosina 1988 - 90. Kerhon vetäjänä toimi Liisa Juutilainen. Tiedot koottiin ryhmätyönä. Ryhmä kokoontui Asilan koululla. Ryhmätyöhön osallis-

tuivat: Kauko Häkkinen Arvo Jokelainen Annikki Kovanen Juhani Kovanen Eero Myyryläinen Aune Piispa Matti Piispa E ino Torniainen Perinnetieto on tarkoitettu kyläläisten käyttöön. Perinnekartta, johon lähtötiedot on kerätty, luovutetaan kylän koululle säilytettäväksi ja tarvittaessa käytettäväksi kouluoperukseen. Tähän kirjaan koottu tieto on vain pieni osa perinteestä, siihen voi sisältyä virheellisyyksiäkin. Tietoutta voi mielihyvin täydentää joko suullisesti tai kirjallisesti.

Asila Asilan kylä ei muodostu selkeästä kyläkokonaisuudesta. Savolaiseen tapaan asutus on hajautunut mäkien töyräille ja järvien rannoille. Maasto on poikkeuksellisen mäkistä ja kallioista joskin pienimuotoista. Mäkien ja kallioiden välillä on kapea jääkaudensuuntainen notko tai suo, joka on kuokittu viljelykseen. Kylällä ei liene alueita, jota ei olisi aikanaan kaskettu. Kaskeajia saadaan kiittää koivikoista , jotka ovat nyt muuttumassa männiköiksi ja kuusikoiksi. Peltoviljelylie Asila ei ole ollut suotuisaa aluetta. Pellot ovat kivisiä ja pienikuvioisia. Viljelysuot kapeita ja liian märkiä. Usean talon muodostamia peltoaukeita ei ole. Tilat ovat enimmäkseen pieniä . Täällä on alusta lähtien totuttu hankkimaan toimeentulo monesta lähteestä. Vahvinunillaan maatalous lienee ollut sotien jälkeen, jolloin saatiin lisää työtä helpottavia koneita ja muutenkin usko maahan oli vahvempi. Nopeasti kuitenkin kaupungin läheisyys ja tilojen pienuus johti viljelyn pienenemiseen ja loppumiseen vaiheittain. Nyt jäljellä on vain muutama toimiva maatila. Alueen väestö oli suurinunillaan sotien jälkeen. Maatalouden väheneminen ei kuitenkaan täällä merkinnyt rajua asutuksen häviämistä, vaan rakennukset ovat pysyneet hyvin lämpiminä ja 1980-luvun alusta lähtien kylälle on muuttanut uusiakin asukkaita. Yhteiskunnallisesti Asila poikkeaa monesta muusta Mikkelin maalaiskuntalaisesta kylästä. Asilassa on ollut voimakas työväenliike, joka on säilyttänyt vaikutuksensa nykypäivään saakka. Huomattavasti myöhemmin työväenliikkeen toiminnan aloittamisen jälkeen Maalaisliitto järjestäytyi kylällä 1960-luvun alussa. Kylällä on aikanaan toiminut myös nuorisoseura 1940 - 50. Suuria ristiriitoja kylällä yhteiskunnallisesti ei ole ollut. Lähtökohdat ovat kuitenkin olleet kaikilla aikalailla samanlaiset. Asilan kylä oli Savossa ensimmäisiä kyliä, johon perustettiin kylätoimikuma vuonna 1979. Alussa toiminta oli hyvin innostunutta. Etenkin kylän yhteiset viihdytystilaisuudet keräsivät runsaasti osanottajia. Perinnekirjassa käsitellyllä Asilan kylän alueella on kaksi suurehkoa järveä, Syysjärvi ja Toplanen, sekä lukuisia pieniä järviä. Järviä on käytetty kulkureittinä, niistä on saatu kalaa, niissä on uitettu pellavia, otettu jäätä maidon jäähdytykseen ja uitettu puita. Tukit ja propsit ovat lähteneet Aihostenlammilta saakka Toplasen ja Syysjärven kautta Saimaata ja tehtaita kohti. Kesäasutus on voimakkaasti kasvanut. Kesällä kyläteillä Ja järvien rannoilla on tungosta. Vuosisadan alkupuolella Asilan kylältä käytiin työssä Juvan kartanoissa, Nuutilanmäellä ja Loukeella . Työtä antoivat myös Uotin ja Sulasalmen ja Laaskan vahvemmat tilat. Vähitellen pienet tilat itsenäistyivät ja ns. perheviljelmämaatalous koki lyhyen kukoistuskautensa. Sen jälkeen kaupungin työpaikat ovat antaneet kyläläisille toimeentulornahdollisuuksia. Asilasta on totuttu käymään työssä Grahnilla ja Räsäsellä.

Pienyritystoimintaa kylällä on myös ollut nun. sahoja ja paJoJa. Lopetetun pajan tiloihin syntyi kylän suurin työnantaja Siiskosen kotileipomo. Leimansa Asilan kylälle antavat myös tiet. Kylän halki kulkee vanha Juvan ja Mikkelin välinen tie, nykyinen valtatie 5 ja uutta tietä suunnitellaan. Kaikki tiet kulkevat eri kohdasta ja jakavat kylän osiin.

Eino Torniainen kyyditsi pappeja kinkereiltä Toplasenmäelle. Kyydissä syntyi keskustelu Toplasen järven nimestä. Lopputuloksena arveltiin, että nimi juontuu sanasta "duppel", tupla, kaksinkenainen. Järvessä on kaksi selkää, kaksi pitkää lahtea.

Asutus Asutustietojen alussa on luettelo Asilan kylän päätiloista ja possakkatorpista. Asutustiedoissa esitetään entinen asutus ja nykyinen asutus 1980-luvun loppupuolella. Esimerkkinä on myös ote lainhuudastusasiainpöytäkirjasta koskien Kivisalmen torppa -nimisen tilan omistajavaihdosta. Tilojen nimien edessä olevat numerot viittaavat alussa olevaan karttaan nro 1, sivu 3a.

Päätila, jolla oli possakkatorppia

Possakkatorppa, joka teki työvuokraa

Loukio, Juva

päätilalle D 83 Viitamäki

Nuotilanmäen kylässä

D 29 Kivisilta D 64 Puikkolampi Jokela Tetrimäki Kall io Lehtelä Ahola Niinimäki Toplaoja Kallio-oja Mäntykallio Lintunen Louhela Härkölä eli Lehtimäki

D 41 D 86 D 61 D 62 D 60 D 63 D 27 D 23 D 21 D 81 D 85 D 93 D 34 Uoti, Asilan kylä

D 33 Kangaspelto

C 89 Rantala eli Laaska, Asilan kylä

D 37 Rasiaho D 36 Umpilampi

Ruuhilampi, Juvan Kuosmalan kylä

A 30 Hopealampi

Lampila, Asilan kylä, Rahulan puolella

A 17 Pirttilahti

B 7 Hännilä eli Sulasalmi

A 78 Inkilänniemi A 15 Rajakorpi B 3 Ylätalo

4 8 95 Suotorppa 8 4 Vesala-Aho 8 5 Sammakkolampi

B 1 Sulasalmi

Asilan kylän keskustaa 5-rien valmistumisen aikoihin. Edessä Toplasen rannassa Siiskosen leipomon edeltäjä

Siiskosen paja ja asuinrakennus. Tien takana valmistunut kaupparakennus "Kovasen kauppa".

Entinen vakinainen asutus. tilanne keväällä 1988 A 1 A2 A3 A4 c 119 A5 A6 c 78 c 79 c 80

Sulasalmi Ylätalo

Juureinen Vesa la-Aho ~etsälampi

Sammakkolampi Taivalaho lnkilänniemi Metsäpelto Uus-Vahvanen

Jl \

t:),

: 1''

~' \ '

;

1 1

(}

~SHIW•t•

v-VJ.'\'4

··~.

' 1

•••

1 )

t/( \ .~ 1'

' ! \ \1

\/ :.

·t

1 A r ('~ ~,l.J

ASILAN KYLÄPERINNETTÄ 1TEEMAKARITA 1. ASUTUS ....C/J

NYKYINEN ASUTUS

.> ENTINEN ASUTUS

••

D 81 D 82 D 83 D84 D 85 D 86 8 89 8 90 B 91 D 92 D 93 A 95 D 96

Ruuhilampi Leh101a

Viitamäki Kallio-Ojan maalla Jukarainen Verner Tetrimäki

Rantala Särkitaipale Palkinrnäki Kangasahon maalla Härkö lä Suowrppa

Kalle Tiusanen

Nykyinen vakinainen asutus , tilanne keväällä 1988 Perheenpää

Tilan nimi B 7 Hännilä eli Sulasalmi B 8 Valkniemi

Heikki Torniainen

Eino Torniainen

B 9 Valkniemi 2

Reijo Kantanen

8 10 Ko ivul a

Reino Salomaa

B 11 Päivärinne

Hilma Manninen

B 12 Hepolampi

Eelin Tarkiainen

B 13 Korsjärv i

Jouko Muukk.onen

B 14 Kannas

Ari Kääriäinen

A 15 Raj ako rpi

Elviira Pasonen

A 16

Taisto Purhonen

1\ 17 Pirttilahti

Urho Tarvainen

A 18 Ukkosilta

Pasi Hirvonen

A 19 Tammenko rpi

Erkki Seppänen

A 20 Tyynelä

Eino Tarvonen

D 21 Mäntykallio

Veikko Harrnainen

A 22 Vahvane o

Jari Hartonen

D 23 Kaol io-oja

Heikki Hatakka

D 24 Kaatrankallio

Raimo Lilja

D 25

Pauli Rummukainen

D 26 Hännilän kansakoulu

Väinö Siren

D 27 Toplaoja

Martti Hänninen

D 28 Kankaanpää

Esko Haikonen

D 29 Kivi salmi

Eero Myy ryläinen

A 30 Y.opea lampi

Pentti Tarkiainen

6 D 31 Jokiranta

Pertti Manninen

D 32 Tuulensuu

Taisto Lesonen

D 33 Kangaspelto

Amanda Jokelainen

D 34 Uoti

Aino Laurikainen

D 35 Uudiskoti

Pentti Pulkkinen

D 36 Ompilampi

Armas Ahonen

D 37 Rasiaho

Reima Laurikainen

D 38 Ra.;iaho

Reima Laurikainen

D 39 Mäkiaho

Maire Kovanen

D 40 Mäntylä

Juhani Kovanen

D 41 Jokela

Kauko Kankkunen

D 42 Pajala

Sirkka Siiskonen

D 43 Kaamannävenäjänmäki

Heikki Rautio

D 44 Leipurin palsta

Juha Himaneo

D 46

Lahja Tammisto

D 47 Koivula

Teuvo Kankkunen

D 48 Lahtela

Leo Puustelli

D 49 Lehtelä

Juho Koivumaa

D 50

Matti Jukarainen

D 51 Tetrilampi D 52 Huvikumpu

Toini Häkldnen

D 53 Kuusela

Nypelö

D 54 Väärä

Aune Piispa

D 55

Kyösti Pitkänen

D 56 Jokela

Hannu Sistonen

D 57 Niittylä

Jyrki Leppänen

D 58 Peltola

Aino Siiskonen

D 59 Kuivase lkä

Sulo Joutselainen

D 60 Ah ·ta

Vihtori Kääriäinen

D 61 Kallio

Antti Toivola

D 62 Lehtelä

Veikko Kovanen

D 63 N iinimäki

Reijo Viljakainen

D 64 Puikkolampi

Aino Häkkinen

D 65 Notko

Liisa Häkkjnen

D 66 Kannas

Kauno Pulkkinen

D 67

Siiri Hämäläinen

7 D 68 Kaunisranta

Matti Hämäläinen

D 69 Kivipelto

Pekka Pekonen

c 70

Kari Puikkonen

Eino Valjakka

C 72 Lempaala

Sirkka Jukarainen

C 73 Väisälä

Reino Pulkkinen

D 74 Särkimäki

Olavi Krivetz

D 75 M•1rtola

Matti Piispa

D 76 Losi

Seppo Piispa

D 77 Päiväranta

Auvo Auvinen

D 88 Asilan ent. koulu

Toivo Puustinen

D 97

Aili Nieminen

c c

171

Tanno Viljakainen

172

Janhunen

D 173 Koivula

Seija Kankkunen

D 174 Aihostenkallio

Anssi Kaipainen

D 175 Kankkula

Juha Kankkunen

D 87 Mäkelä

Pertti Häkkinen

D 176

Arto Lampinen

Seuraav<t.ssa ote maarekisteristä, josta ilmenee, että huomattava osa kylän tiloista on jaettu Härkälän pt:rintötalosta. Sen jälkeen esimerkkiote lainhuudosta koskien Kivisalmen tilaa vuodelta 1955.

MAAREKISTERI ....................... .. . . . . . . . .. .. . . cr

(/"!:~:.~

...

... . ..... hvk..at.J:~o:.

..-ti.Jk1.«

kunnasta,

kihlakuntaa, lääniä.

T i 1 oj e

!' ...

~1'"'"'~/250

II .

-- . -

I!C2 ·-l<=-2S----~.f33

-g.! ._

----8>~7

13,/IK

1 .

b6"25t1 ·- --

19n~. ~~ ·-1 :_:· rwv 'i~~.;/~~<7-.~-=gf!!l:'!..$. ~.?.2.$.8 ~-:J" ·:.-:.

· · · · · · ·~-'#r /..J~,.j";f"'{..../4,_ ...

........ .

...............................

-a!-

.....

1..., , :/~':~C(ii#O-/f~'~%'b-~~-~-~-.ff,:41

.r_y- T.ck /..,.;... '"•

,. •

•

,....

"''·~-/~··

ln. L-, 2,. rf02e7K{O"' 9

~,.

! &o ii, #?

17 Wi

"~~..!~

. ................

···· 1···········;

.1"-/...,.i...,r··r.z.;.~o,,wosg, J.~o'~>•/19!iloco" 3R3s

~~4.:.--

. .... 7

•

}';_/,._~ v·~· !!. ~11nhoo-~

!!1.4-.~

.....

. . .· .·· .......

-4-~[r ~~~~7'l'lit,'4'f.6i't~=cc-c--c--~~~ -1'1~-"IJ t~~h..:... . ..

··· 1 .

·· ·····1

.%c,taf,././J.,n fr Z]C/.f '/

:.:::.:~~~~~~--:........~ ''"''"'''" ty~nu1u~ro

M ui~tu tu ktio.

ruiteoik~ult$i1>

fl"'7'~._..__ J~- .....-!'t..k«.,.....~~·-·

' k-. ,Y

/(/,._,

'(< ;"-- f!

1../

,/,/,,,.

-·~i _;Jfc, ,,//~ ..J ..ph<

~../.~-- ~ ...,.,;.,4,.~,u . ./{0...1,{,. II

.f'.a.:,._;fo;. _./1!'1ftJJ •.

"'c .

;:/a.-:!

I'J:!'f

z;.

,:•.:-u("/Ä

.'ldM~~:,Ja .

l/--

..t:. ..r..<IQ' ..,;!.,.,,

· ' r.l l.rt••• _

', ~~/ ~.l. .;.. "'"-~"'·

j· · ;,.:;: ;;.~~~ ;~~. ::- f.;;a /. l ~,' ,./T~~· LL -~~?:~~;~,#~~~, .-~,..:, ·:.;;--:~ .""!..~.,.

.... 1.

;:,:a~tmiltlf".<l,>itu•:

1!:

Toimifllsli:lr/nklffiVQ N;o J!J.

4--N/k.a.. ./:./.n//,J~

- ~~q_ 1 "7

T i 1 o j en

1 ---~ 1

,. __ .__<J99o",

o,;,,,,;.;,;o ,o;ly·l

llui&tutuk•i"'

ty~nuwuro

l .th~:-m,., . _.,,L_;,.;,,,~,_..,/./1 ~,;-4,:, _t~/.-,

v.r..

,/!.;'

'!.>-~ cJ'l2 5 f .

,.,a.!_.t!ö_ .Jn_ • /·

j./. 1

,/.'

j!~

.1'·-

./·

1 1

· 1&..:/._. ....L,~ /"1,.1

I _..lj~~~ ff- //_~k, :.f:Jjf~ .j. ' ~1;4~ .Ak-::~l . l~.,*' ~-» "-:::" ,// -~--""'" ,;, •.

Z~ 4?;·~!?cJ?~L5;;

·- ~--/,;/,,;.,___ t<i· ,.,.. ,!,"j;i,A ;;;,;...•• _...,k,ft,.

·JIM•''/,"

!?r.-:,0.. &,,,«<-> _,//.

(js~ ~ .a~~.a., .kh4.r.~'t:'~~<;t-rv

f-?''"

l'r.otnm•ti<11"N:iiO<,' II:

Tuiml~lls/tir}r!IMava

N:o H.

,.-...

:~,L,.n.~

. 13

1 1

(!/.,wo ,.,/.~,~ ~~

<'/1 ;_/,,._

~ L II •.

~.'!:-;,.".?~,{,._; .•-f:-_./;f/7~ /'!::5" .v

,.,./../!.,

f!O•/.u .

u k " i

/:,'

117 . . .pk.,._.:n{~

/.,

;;.~/..

" ·""'/-?, -

~~4~4-.J.a,

~:a;.,~ //.; (;!!? . I'J:z~· ~- . ?;!tk. ;, .../,<), !...i., Q .,.,j-/1,~ q'tJ>k. 1/?;u...o w<>,..,/.,m·

/_J

~0- 4)/hQ,..of•v:...~ .. .~. - o_.,_,,L,.~.-~·;v .

.•7!'....... ~

/.-/4.~ ....

... ,(.ltt<o'-,(;,,u~b.!.~~~~~--.'(,~,•../..;;. .•-.·..a,.; 1"'127

~d/-~~· • • • mm" /

l 1

1 1

.m m•

0 t e klhlakunnanolkeuden hllnhuu .

tlln Hlkkelln t.tom 1.okunt:;an kuulu•Jan Mlkkelin käräj'i.h'Unnen

'I,Vy!Jklir'i.j

L'"l~'i

1Ak~.m9.!irilsl.~s1

!Hkkalln 111331::!

tnl111l.tnlossa M1.kkelln

l~kunn9n

kaupun~Lssa,

vuonnA 195?. Lok:1kuun 25 p'i.lviinä.

Hli<:kelln r.aal.gl:11mnnan ~llanosllkk-::~Ula

'·'11 \

mP.n torpplil

~nlkt:'l kunnan

.."! ;_ ,..,.t;

~k.

2 52 lliBlnltussa Uuuttlan1:1ien

~:n

mo~~entt!Jsa

l'llllnl<;ussa

~~rkol

Nuuttlonniien k-yHi.sä o;:~L~tama KlvlsalOOen torP-

. -

qw 252 ·o:-~ vuonna 1.954 :o l-

}

tnl':~t.u~!'la

kuun e n.~qna n tuh3 nnr!O ~~ l ts11 fl'l'inkycnv-e nll'tu!"la noP.n ( 1. 570. 00r.) aqrkon

I;Ulo- jl3 oaqtsuusvr!rotuk"'"!ssa lirvl.oltu

arvol,~eksl

MtkkP.lt!:"~lä, ~::l ln

2':5

o'l ttla tontt!'!ineen jn r:akenn.

tu'"!<~qtus

ole-

i<.lvlsal-

tuks ns.c;a todll'lt::ata:in, täten ,että Kolle Myyryläinen Mlln

kylii~t~

l~tnhuutna

rodl!Jtu s

<-}\

HrJnnonen haki.

nla~i.'iP.;;:~l~::~ ~~

Lelmv~rolaln

- ;;J

kytti:it!i ole\•lllo:!

!'Sanotun k.;.nnsn Llukkolan

~~Rrttl

~·

asl::~!lllP.hcns'i.

va yltkonst9'lnell

'"... ~

heldin

J~uut.llanr.äen

Laurl tlm9rl ja 3e!'O Juhan& Hyyrylä.l..:;.,lle

'!!lk:n y'!l

'Go "!!~

1l19:3tal.Lrt:'llmcn a=-vo 'l ll 297.00ni28 pälv1.nä trJ?5.

kun~l~n KAlev~

qo-o

.1-fco

,jo~tu

3YY~~kuun

'!ultton

fl'ltljonn;~n

veropll.r!.n

vrHf:IPUh"!~njohtf.lj3

taltsaarl.

v.,rolqut~kun"ta.Let~:~~."

111 i<uul. ll"fo kk 2) k3uo~~ktr.i<~n, jolla luovutnttu or~ala11s '!detlä j'iljP.nn~>0 ~~o~"~·------~'D~c~~~ tyn to~ l:1tuk!'!en P8""U:'ltAellR ." Jrvloltlln 1.670.000 Mrl;.k•Jg

••

1 16 ja ,jo k 3 sen mukn i sP-st rt ,

v·~sta~v::~ksi.

nen~,

PJ Bnhem~

ja l :1 s "';en vra t-

vsrust ett lln 41.750 markan l aima me r kk lm ä~rällä sekä jiilj ~n nP. ': i.in

t3.hä n

na :.n kuuluvana :

" K a u p p a k l

jolt t aneet

av t op u ~ lt sot

om l s~ama~e,

k r-l h<iensadantuhann.::o

cne allek Lr N~utll a n-

tor;Jpa - n i cr. i ::o eno ?Artnt::5ti-

L<lurl Ilmq rt ja 'Eero J uhana MYY!"'J lti.L-

k~ mpa l ~ ~ llekln

sel le, puo l t ks t

Ml kkel lo p l t1jän

.., ~. : !n kylä~ss. si.j9ttsevan Xtvlsalmen

~ ~~ 2 5 2 poj lllemme

r j

lu ovuta~'!me

T1:il l ä kauopak;_ r ja lla myymme ja

L-::l n

, vä lillämme

sovi.t ust~

milj oo nan -

(1.200. 000) markn n suuruts 0s ta ko upn a h ln-

nast a ja muuten seuraavill9 e hdotlla:

le mpain

~yyjä i n

ku o lema n j äl k een maksav:1t ostajat

me~dl n

t o l-

sllle laps i llemme Alno Maria Hämäläiselle, Aune Vllhe l ml im Tolvak~ l ~e lle,Tolv o

Myyry lä ~elle,

An na Susa nn a Mannl -

Katrl Lamplselle, Rl l tta '!:'ellervo Valko s elle ja Yrjö

sell~ ,

~ns _to

Ar mas

Myyr:r läls ~=>, ll~

!11f-1!'kkaa

kulle k i n v ttstkym ment9.tuhatta (50. :"1 00 )

korko .~

il man

~l l

h~l~ ll na

~yy ryl~ Ls ~ ll ~

kulues sa

tä ~ t i.

y~-:eer. S:i..

'350 . 00!) ll!rkkaa. Hl nu lle Vll-

on os-:aja i n

mqk~ettsva

v llde n vuoden

pilvä"itl lu k len sata tuhat t a (100 .00 0)

m ark ka ~

s a mo l n llr.1a n k n rkoa . Lo ppu lc:J u;:>pah i. n ta ku i. 1 : ~t~a n mn k s e tuks l s i te n, e~t9. ostaj ~ t

l8lla

antavat mel l l e ka upa n eslneen9. o l eiJall::J

.... ul -

täydelltsen e l a ·t; 1.4 ks:=n j a ho l don kalkk1.n e tarpe ine mme

~cl <l on .

;- .

Iihlin :mup pa9n s i s:iltyy ka lkki. t i.la ll9 o lev a

l rte i.mts-n

Myyjät v8staavst sl l tä , ettei myytyä tilaa rBs l t a mitkään ~cttnnt t-r k se t, :- ri. ss~

mutt R el ostajilla ole o lkeut ta

myy d9. tai.

1uu t oin,

muu~en

l~ovut1"aa

su.ur~mmass a

r.~ät~ -

kl. i.nteim tstöä tai. os la slitä

kui.n ·s i. i tä ens ln me i dän myyjäin k·: nssa

ne uvotte le m~ l la .

ja h3lli.nt:-~oikeus kaUpa n l'lSI.neen ~i o l P.va ·' n

ti. Om i stas -

t;.ban siirtyy o~~ajille tti.!';ti P" i vä .; tti. lukien .

Nä i tä koup pqklrjoja on tehty kolme nam~nsan~ L stn kanng l~t;a,

joista ka o~ ale kuml!lRllekin s:pi.must>uole i. le j a k o lm~s

· julkiselle kaupan . . . ahv istajalle.

Mikkelissä syyskuun 18 päivänä 1955. l\.alle Myyryläinen 1\s l le Myyry l äinen

Talo lll nen Ml kkello Nuut il ~nmäen

Mllna r-~yyrylälnen Vlihelml in a Hyyr.yHilnen

plt~jän

~del ll s~n

val~o.

kylästä.

Tähtin ks:m !"'paan tyydymme ja

sltoudumme sen eh d ot t:if.ttl;i -

m~ii n.

PBikk3 ja Hik3 edel lä

~alnlt ut.

Lauri Myyryläinen

'"=:ero Myyryl3.lnen

Lauri Hyyrylä. lnen

.;;ero Hyyrylälnen H i kK~lln

Talolllsenpo lka M ;.kkell n

Ta lolllsenpo lka

pitäjin Nuutilanmäen ky-

TJ L·t!:i.jän Nuut lla nnäen kylästä.

lästä. ~dellä

olevan kauppak i rjan all.e k l rjnlttajat

'1~'yjinä

talolltnen KRlle Myyrylä i nen ja hänen valmon,:;a V'. lhelmiing

Myyryläinen, sekä o~t:(jlna heidän potkansa Lauri tlmrt ja Eero Juhana Hyyrylätnen, ka ikkl Mlkkelin mti~n

kylästä,

n t t~jän

Nuutilan -

j:?lden henkilölli syyde n olen todennut,

ov~1t

yhtäaikaa henkllökohtalsestl saapuvllla olletna nyöntähect tä111'in luovutuskirjan o ike a ks :_ ja sen omakät l se:;t L a lleklr -

jolttaneet ,

mlnkä täten

julki s en~

k!Jupnnv!Jh•Jl '3 ta ,j!:jna

tan. Hlkkellssä, syyskuun 18 pi:i. l vänä 1955 .

Martti Harmonen Martt i Harcnone n.

to~E

18 KO: de n m1ä rä.ärnä kaupa nv.qhv l s ·~aja ~tlltke ll n

p ltäjässä. Kaupanvehvlsr:8jan ku~sull'Bn3 toci l~ jana a lt saapuvllla

ro tvo

Kärkäs .

?ol.konst. M~kkelln pltäjän Rahulan kylästä.

~)pap :nto~ intuks8n ~

P a p f. n t o r1 l st u s

L 9 t n hu ·_tt o ja v a r te n

Mikkel i n mgaseurakunnasta

Mlkkelin

tr? ?6on. Klrkonklrjan s i. u I TT.342. v .l 955 .

hiln'9Akuntaa.

'l'aloll. Nuutl.lC:lnm!:ii<t , 11? 2, Ks lle t-4yyrylälnen , synt. 21.7 j8 VBi.monsa Vl~helmltna Piskonen,

1879,

e 1 ä v & : • ku M !') 1. k i. n eri n v l o s sa H~t11ä

m.m.

s~uraavat

johon v i. h i. t t l l n 2 4 • 1. 1908 .

l aps~t 2

1. Pka Laurl Il m3rl synt. 4.9 .1 920 elää '2. ?ka

~ero

Juhann, synt.

nal~onre

15.6.1925 , vlh.avtol. 26 . 3. 195?

Helv ;. KA8ri.na HasrasP.n ::Cunssa , Mi.kkP.ll. ·. ,sif ,

synt. 10. 4 .1887 ,

syn~ . 28. ).1933, e lävEit .

loka lu;,".l.n 7 pnä l9S5.

Relno Ni to lnm k l rkkohe rra . (vt.rkaleima) " 1.) ·n~s~l i s~s ti. otkeaksl to<'ll :'lt~ tun lyhennys\jäljennök:::en

Ju•;ar. kär"i.j ~i.kunnan lalnhuudntu:::Rsi. anpöyt~klrj~sta hclm tku.un 10

t " G.l t

~:i

(l '"'i 2

: :14 ,

j o s ·~ a ha v 9 t t t ll n , e -; tti t Ll .gll t n en

t..alle ' ' yyryPii.nen j a hinen vaLmonsa V t lhelrnl tna Myyry läl nen ollvat sanotun pykälän kohdalla sa'lneet 18lOhi..tudon ~lv isa l m~ n torn. pa n lm l.seen 0 , fl7 ·n osa luku l see n per i. nt ö t Una n '=?'.'3

:~q

Ju·.JAn kun nRn

sLkstmalnl~~u

kau p~3ki.rj8lla

~~~utl.l'1nmäen kyliisss. , mlnk:i tllAn en-

oLi. marrssku:1.n 2 p;i. l väni. 19)1 la8ciltul la ostanu~

talolllff~ l ta

Al bln

~'i.nt:n va lm olt8an Ada .Alllna Hä.kklseltti,

H~kk l se lt i

synty l stn PltkonGn .

19 '-5) seurR3 van otteen

nO~"' vr=

maarek

te rt s t':\:

•

M aarek: i s terl Mlkkello maela l skunnasta, Mlkkello

klhla~n taa,

Ml kk.~l t-n lä9. n l ä .

i&t: l~:~n"l'ien H:o

kylä

?. H':irkölä.,P"rlntöta:;lo:__ _ _ _ _ _ __ T 1 l o

•••1•••·

I ~! l

aamero

I~ .f: ~~~·1 ;;:~

1 O..koko

Nimi

talo111

Manl· tuli

--,lg2<;

19/2

Klvlsal•en torp- 0.0737 0.0553 3 pa

jtn. 2 a

Kalle P.uhtlnen

1--+--f--+-1----·---+---1--l--- 1 ")r;>\

l '/"o

2 9 252

Ktvlsolm•n ·~orp9 pa. jtn.2 b Kalle ja Vllhel'"llna Myyrylätne

0.072

· .. --

0.054 "134 30.9'3>5.98o l.~4o4'.55

HRkemuksen j ohdosta teh t l tn seuraRva p;iä t ö s : Koskg hakemuksen

perur-~te!'!na

oleva aaia klrjR on anne "; tu

oikeuteen alkuperä lsnnä ja edelllsen oml.stajan

om t ~tLIS - .

olke uB ::sekä huur'·1tet t nvnn klintel stön nlmen ja rekisteri nUmeron ovat selvt-;etyt, etkä rlltaa omlstusolkeudesta kllnt~l'·tö'in

ole vlretllä, niin 1Rl nh'..4udatakse:;ta ja kt. in-

telr;t:inn~annon

molttlml'lljasta helmikuun 28 pä. l vänä 1930

annetun laln nojalla k l hlakunnanolkeus harittt see olkP.nks l antaa t:imän latohuudo n oso

l tuk .~ e ksl

s ll tä,että tUan -

o..-=akkoat Laurl Ilm~nl ja 'Sero Juhana Myyrylä inen ovat saa nP~t

om i stuBnlkf'ud en, puollks l kumpa tn enk l n, Klvlsalmen

tor;:>pa

nlml ~e en

0,0726 osaluku l seen 0 . 0545 manttaal l seen

perlntö~ll:.Hi n R~ 2 52 Mlkkeli n maalolskun nan Nuutllantläen kylässä. ostamalla sanotun

tll~n

l rtolml~td.n ee n

syyskuun

18 p:i lv änä 1 9?5 l aad i tulla kauppaklrjalla 1. 200 . 000 markan koupp!Jhlnn ~ls ta

v:1nhemmlltaan taloll l selta Kalle Myyrylä l -

selt i:t ja hänen valmo l t a an lfilhelm llna Myyryläl se ltä, syntyl..o.

sln Piskonen . Täm\in l::tlnhu.udon

13nt'am l ~ ~ sta

k lr jo l tetaRn todhtus

h~ke

muksen perusteP.na olevaan as lak lrja3n ja tehd:iän 'llerklntä. lll l nhuutoreklst~ri ln

ja luetteloon, joka lal n

tavalla julk i pannaan kunnan

määri.ä~ällä

ll moltustau l ulle. Jull8tettl ln

ja t;~nnettlln 'Jal i tusosoltus. Palkka jn aika a dellälllil lnl tut . K i.hla kunn .~no_}k euden puolesta :

I!JJJ,tk_LL&Illt.. t...t/

~1 t ~aeva:~ra mtty

9. 22

laojaHolittora

K 2: K 2 S.

1 1

O•ituokirjoin o.iiilytyo-

01\IUklf'IN IJ IIIJII&ilil

rulteoikeuktla

VB l t lone ·lVO!'l ton päti tÖk '"lP.llä 1946 20/6

s llrretty

Juvan kunnasta tukten 1/1

l947 • 5 t.ohottu oslln 2 l-2 52

---- f-------·----·-- - -· Osuus yht. veslalw~lsltn.

KArtta

~ta.

o...-teen otkeaksl todl~t99 !-1lkkelln lä!inln nn!Jnm lttouskonttort ·J~ a 22

p. syyskuuta l955 • .-\rkl~t.,nholtl'.lja

John Ptlvtö."'

Kivisalmen torppa

Asilan kylän vanhoja asukkaita Haastateltavana Hilda Kovaneo

Agrologi Kalle Kovaneo oli Lallin talossa Köyliön kartanossa ryönjohtajana, pehtoorina ja rouva kulki pehtoorska-nimellä. Kovaset tulivat käymään lomalla Asilan kylässä ja

kuulivat. että Paavilaisen talo oli tulossa konkurssihuutokauppaan noin vuonna 1932. Kalle ja Hilda Kovaneo lähettivät rahaa "vanhalle isälle " Kalle Kovaselle. joka huusi

talon. Paavilaisilla oli ollut kauppa ja maanviljelystä. Hilda ja Kalle Kovaneo alkoivat viljellä maata. Heillä oli neljä lehmää. Kovaset perustivat kaupan. Tavara hankittiin tukkuliike Kaihoialta hevosella. Jauhot tulivat tukkuliikkeen kuonna-autolla. Tärkeimpiä tavaroita olivat jauhot, suola. sokeri ja kahvi

7 24

sekä lamppuöljy. Sodan aikana uvaroista oli pulaa ja käytiin kontikauppaa. Hilda Kovaneo määrättiin sodan aikana tarkastamaan perheitä. paljonko oli sotaan lähteneiden perheenpäiden jälkeen jäänyt kotiin rahaa, jauhoja ja ruokaa. Tarkastuksen perusteella annettiin lisää elintarvikkeita. Hilda Kovaneo koulutettiin lääkintälotaksi ja valittiin lottien puheenjohtajaksi. Hänen alaisuuteensa kuului 44 !ottaa. Nuoremmat !otat määrättiin rintamalle ja vanherrunat tekivät työtä kotirintamalla. Kerättiin villoja, kehrättiin lankaa ja neulottiin sukkia. Kerrankin Kalle vei sukkia 75 paria. Jouluksi laitettiin paketti rintamalotille. Jokainen Iotta vähensi omasta sokeriannoksestaan niin, että pystyttiin leipomaan pipareita ym. joulupakettiin. Kalle ja Hilda Kovaneo perustivat myös kanalan. Munivia kanoja oli noin 100 kappaletta. Munat vietiin tavaranhakumatkalla armeijaan. Kun Marsalkka Mannerheim oli Inkilän hovissa hänelle piti olla aamupalaksi Kovasen kanalanjuuri munittuja munia kaksi kappaletta. KovasilJa oli kaksi hautomakonetta. Kananpojat myytiin untuvikkoina ja osa kokoista kasvatettiin "broileriksi", sekin oli Mannerheimin herkkua. Sodan aikana määrättiin rahankeräys; taloista 5 mk/peltoha ja 1 mklmetsäha. Kun ei ollut vapaaehtoisia kerääjiä Hilda Kovaneo kulki keräämässä suksilla ja hevosen kyydissä. Läherysompeluseuran Hilda Kovaneo perusti vuonna 1932, kun Kovaset olivat asuneet tilalla kaksi viikkoa. Pidettiin seurat, perusteniin ompeluseura ja Hilda-rouva toimi puheenjohtajana. Raittiusseuran Hilda Kovaneo perusti ja oli puheenjohtajana. Toiminta oli vireätä siihen saakka, kunnes perusteniin maatalousnaiset. Kalle Kovaneo perusti tilalle hyvän puutarhan, kasvatti omenapuut siemenestä ja tilasti jalostusoksat. Koneita tilalla oli niittokone ja haravakone. Lähin puhelin oli Toplasenmäellä. Linja-auto kulki talon ohitse jo vuosina 1939-40.

Lempaala Lempaalan talo Asilan kylässä on ollut Puikkosen suvun hallussa vuodesta 1650. Nykyinen sukupolvi on jo kolmastoista. Mikkelin pitäjän toinen kivinavetta rakennettiin Puikkosen tilalle 1811. Maamiehet keräsivät kiviä pellolta ja rakensivat karjalle jykevän navetan. Navetta palkittiin aikoinaan hopeapokaalilla.

Penti pienenä ja hevosineen.

isä

25 Rakkaus hevosiin ja hevosurheiluun on ollut sukuperinnössä. Poikien Karin , Rainerio ja Penin isoisä Matti Juhanpoika Puikkonen oli kova hevosmies. Hän myi ja osti hevosia. Lempaala ei varsinaisesti ollut kestikievari, mutta oli markkinamiesten levähdys- ja yöpymispaikk:a. Asilassa pidettiin omat markkinat aina Mikkelin markkinoitten jälkeisenä päivänä.

Haastateltavana Hilda Liikanen Miehensä Kalle Liikanen oli kylän monitoimimies, suoritti autokoulun ja toimi Laaskan isännän Väinö Pulkkisen autonkuljettajana. Kalle ampui tieltä kiviä ja kunnosti sitä, koska tähtäimessä oli auton osw; siitä alkoi Kallen toiminta. Kalle ja Oskari Va1jakka kävivät kylillä puimassa. Puimakone kulki hevosen perässä rautapyörien päällä, Wikström-merkkinen maamoottori oli voimanlähteenä. Kowna Kaileila oli kotitarvemylly, jolla saattoi jauhaa naapuri liekin. Sirkkelisahaustoimintaa Kalle piti ja kierteli kylillä tekemässä erilaista lankkua ja lautaa. Kalle oli myös tiilentekijä (sementtitiiliä). Työkaluteräksestä syntyi pyssy, jolla Kalle ampui metsänriistaa pataan pantavaksi. Pilkit syntyi hopealusikasta ja niillä sai hyvin kaloja, jopa kaksi kalaa samalla kertaa. Hilda, Kallen vaimo , syntyi Rasiahon torpassa Villa Valjakan yhdeksäntenä lapsena. Hilda kävi kiertokoulua. Koulu oli aina siinä talossa, missä oli edellisenä talvena ollut kinkerit. Opettajina wimivat Hilma Tarssanen ja Emma Pulkkinen. Ollessaan kahdeksannellatoista Hilda tapasi Paavilaisen kaupassa käydessään Antti Halosen. Pois tultaessa jäätietä pitkin Antti kosi Hildaa, mutta Hilda ei vastannut myöntävästi, koska oli niin nuori. Antti jäi vanhaksi pojaksi Uotin talon isännäksi. Vuonna 1921 Hilda meni naimisiin Kalle Liikasen kanssa. Silloin oli aikainen ..il kevät. Kesä tuli jo huhtikuussa.

Ville Valjakka Rasiaben torpasta oli ruumiinviättäjä hautaan koko kylältä. Ville osasi ruumisvirret ulkoa, pani laulaessa silmät umpeen, ettei nähnyt omaisten surua, joka olisi haitannut laulamista. Kun talon isäntä kuoli, tehtiin taikaa; saviruukku särettiin ruumisarkun kanteen, että talo pysyisi kunnossa isännän kuoleman jälkeen.

26 Ruumiinpesijänä toimi Sohvi Jukarainen. Ruumiit pestiin, laiteniin ruumislaudalle ja vietiin riiheen tai aittaan.

Rasiahon torppa oli Laaskan torppia. Laaskaan tehtiin possakkaa vuodessa kaksi hevospäivää. yksi viikko heinällä, yksi viikko kauralla. yksi viikko ruisahoksella (lyhteet piti ahtaa riihessä), kolme päivää perunankaivussa ja yksi päivä pellavan riivuussa. Omat eväät piti olla mukana. Myös talon puhtaudesta piti huolehtia; kaksi kuurauspäivää. Siivouspäivinä sai talosta ruoan. Talo teetti uunin torppaan ja antoi kapan kalkkia sekä puoli hehtoa rukiita. Muurari sai työpalkaksi kaksi kiloa voita.

Laaskan talon torppareita olivat Ahosen paikka, Salomon Pölhö, Oskar Valjakk:a ja Albin Valjakka. Saarta asusti nahkakauppias William Kivikari (oli aikansa legenda). Laaskan talon pihalla oli väentupa, jossa palvelijat ja palkolliset asuivat.

Laaskan talo Emäntä Cecilia Pulkkinen meni naimisiin ratsuväen Mikko Leskisen kanssa. Heille syntyivät lapset Helmi ja Uuno. Jälkimmäinen kuoli kolmivuotiaana. Väinö oli Cecilian ensimmäinen poika. Väinö lähti Amerikkaan vaimonsa Pylkkäsen Amandan kanssa. Heillä ei ollut lapsia. Väinö meni toisen kerran Amerikkaan ja kun tuli pois meni naimisiin naapurin emärmän kanssa. Laaskan talon pihalla ollut väentupa purettiin ja tehtiin asunto Väinölie ja uudelle vaimolle. Heille syntyi kolme lasta. He muuttivat päätaloon, kun vanha emäntä siirtyi ajasta iäisyyteen. Retrik Purhonen lähti Amerikkaan nuorena miehenä ja oli siellä kaksi kertaa. Teki mm. kaivoksissa työtä, oli metsätöissä ja sepän apulaisena. Tultuaan pois Retrik meni naimisiin Laaskan tyttären Helmin kanssa. He menivät mäkitupalaisiksi Uudiskotiin, raivasivat peltoa ja elelivät Amerikan rahoilla. Purhonen oli irmokas metsästäjä. Hän ampui toistasataa kettua.

Liikemies Heikki Kovanen toimittanut halkoja ym. Pietariin.

M채kiaho

Kalle ja Mari Kovanen M채kiahon omistajat -20-luvulla.

Tuotanto ja

DlUU

työ, teemakartta 2, sivu 28a

PA.JAT B 114 D 115 D 49 D 138

0 55

Hännilässä Uorissa Koivumaalla Pentti Siiskosella, nyk. leipomo n maana Nyk. Pitkäsen maalla

MYLLYT D 118 D 116

Kivisalmen maalla iso myllynkivi T oplaojalla

SAHAT C 90 Kalle Liikasella sirkkeli D 11 7 Juhani Kovasella sirkkeli Ei no Tarvosella sirkkeli A 20

PÄREHÖYLÄT D 116 B7 C 90

D 29

Toplaojalta vesivoimalla HänniJässä po1ttom oonorilla Särkitaipaleessa po1ttomoonorilla Kivisalmessa polttomoonorilla

VERSTAITA D 29 K ivisalmen torpaHa HIILENPOLTTOPAIKKOJA . muutamia mainitaksemme A 121 Vahvasen tilalla B 122 Valkjärve n ja Syysjärven välisellä kannaksella TERVANKEITTOPAIKKOJA , muutamia mainitaksemme B 123 llännil ässä Toplaojalla D 29 Kivisa lossa D 33 Kangasaholla Mäkiaholta D 39 D 139 Umpilammen tilalla SORAt, OTTOPAIKKOJA Hännilä Puikkonen

B 124 C 125

SA VENOTTOPAIKKOJA D 140 T oplaojan maa11a D 141 Reima Laurikaisen maalla, paikalla nyt tekolampi TURPEENOSTOPAIKKOJA D 126 Toivolan suo

'' ?f ' ' 1' •

))~

,,. 1

•

1-~

h h

' t' t

1 ,,)1

·' t 1

/ /

/~ .(}

ASILAN KYLÄPEBINNETTÄ1TEEMAKARTTA 2. b

TUOTANTO JA TYÖ

•

(J) ....

LAANIPAIKKA

"oJ ...,

MUU TUOTANTOPAIKKA

IlO

> \ \ 1\

\ \

r 29 :VILDA:\'OTTOPAIKKOJA 1) 142 Puikko lammin maalla LAANIPAIKAT D 99 1Tämäniemen la hri D 100 1\. ihosren lahti D 101 Toplaserunä~ n lahti D 102 Hiekkaranta D 103 Vencra nta D 104 Toplascnlahden ranta D 105 Uotin ranta Toplasen lahdessa D 106 Toplalahti - Syysjärvellä C 107 Mustolan lahti C 108 Korhic kat C 110 Toplaniemi B 111 Valkjärvcn kannas B 112 Perurniem i Tammenlahdessa

RAHTITIET, pisimmät A 113

Pitkä ra htitie noin vuosilta 1933-1934: Ah ven Iampi-IsoAhvenlampi-Joutsjärvi-Ruuhilampi-Suu riVahvanen-TervonenValkjärvi- Parkko-Hepolampi-Korsijärvi-edelleen sieltä Majatlahteen. Aikaisempi rahlitie kulki reittiä Suuri Särkämäinen-Kaatralammet-Syysjärven Asilan tahti- V atkjärvi yhtyen edelliseen reittiin.

t;ITTOV..\YLÄ T D 94 Aihostenlampi-Aihostcnoja-Aihostenlahti-Kivisalmen Toplaoj a n kaurta Syysjärveen Toplalahteen.

kautta- Toplasenlahti-

Syvälahdesta mli reitti yhtyen edelliseen Kivisahnessa. Alkuvuosi na uitto tapahtui Syysjärven selän läpi Huhrisaaren ja Putroniemen viilistä Kasakkasaaren ohi Miekkalahteen ja edelleen Jnkilänkoskcen. Loppuaikoina uitto tapahtui Toplaniemestä H ännilän rammen kautta Alajärveen j a siitä Hepolampeen ja edellee n Karsijärveen ja sieltä Kokkosenlahden kauua Saimaaseen, jossa oli lastauspaikka. TAIVII\'tET . uittoväy1ä11ä B 98 1lännilän tammi

Syksy 1939 Olirrunc menossa Salmen Juhon Kapakansuo11e puimaan Kusti ja Oskari Piispan puimakoneen mukana. Oskari yritti hevosta ookrailla kuraisen, lehrnipolusta parannetun tien mutkissa parin miehen rämpiessä rinna11a konetta pystyssä pitäen. Naisväki oli cväineen j a haravineen jälkijoukkona. Yöll ä ol i satanut lumen, rei luna kerrokscna se peitti maan. Koivut täydessä le hdessään riiputti vat uksiaan lumen painosta. Salmen H ilja suolle mennessään kertoi , että ennen

30 vanhaan sanoivat: "Jos sataa ensilumen täyteen lehteen. niin sinä vuonna kuolee paljon nuoria. " Ajattelin usein Salmen Hiljan lausahdusta kylämme sankarivainaj ien haudoilla seistessä. Puitaessa poluomoottori ja puimakone olivat ladon ulkopuolella. koneen perä ladon oviaukossa. Miehet ajoivat reellä kahdella hevosella viljoja seipäiltä. Naiset olivat pellolla hanko- ja haravamiehinä. syöttöpöydälle sylimysyssä mäUäjinä sekä pehkuladossa painelijoina. Piispan Oskari o li koneen käynäjä. syönäjä ja säk.kien vaihtaja. Venäläisen Tyyne , ronski naisihminen. pitkiä olkia syöttöpöydälle raahatessaan viskasi tupon Oskarin silmille ja mutisi: "Mies vahva kuin härkä, mutta ei evveesä liikaota aottookseen, köyhäkansa sitä suap vua ruatoo."

Ruisahoksella Hännilässä

Varsralla ahoksen Hännilässä.

puinria

Maataloustyöt ja työkoneet Kylän ensimmäiset puimakoneet Uotissa ja Hännilässä. Hevoskierto: hevonen neen voimanlähteenä.

puimako~

Myyryläisessä, Kivisalmella käsikierto, toiminnassa vielä sodan aikana. Ensimmäinen konevoimainen puimakone Uotissa ennen sotaa 1930-luvulla. Voimanlähteenä vesijäähdytteinen öljymoottori. Puimakonetta ja moottoria kierrätettiin hevoskärryillä muutamassa talossa puinteja varten. Kiertäviä puijia olivat mm. Otto Kankkunen , Kalle Liikanen ja Oskar Valjakka sekä Oskari Piispa.

Kahden hevosen vetämä niittokone saatiin ky lälle 1947. Yhden hevosen vedettäviä niittokoneita oli jo ennen sotia. Haravakone samoihin aikoihin.

Ensimmäinen sirkkelisahuri oli Kalle Liikanen, voimanlähteenä polttomoottori. Kovasten kiertävä sirkkeli aloitti toimintansa 1953. Eino Tarvonen aloitti 1956.

Sirkkelisahausta Juhani Kovanen ja Pauli Reiniälä.

Ensimmäinen traktori Veikko KovaseiJa 1954 Mäkiahossa, Hännilässä Torniaisella 1957. Kiertävinä traktorinkuljenajina toimivat kylällä mm. Viljo Kääriäinen, Veli Lampinen, Teuvo Kankkunen ja Arvi Väisänen. Tavallisia työmuotoja olivat auraus, äestys, niittäminen ja kivenraivaus. Ensimmäinen puimuri hankittiin Hännilään Eino Torniaiselle 1964.

32 Kovasen talon (myös kylän) ensim-

mäinen traktori v. 1954.

Kivenraivaukseen käytettiin useita menetelmiä: vääntämistä, kolmijalkaa, jota käytettiin kivenraivauksenJisäk:si rakennuksilla kivien siinoon sekä maan nostoon kaivoja tehtäessä, traktorin raivauskoukkua, raivausvaunua, kiveen porattiin n. 15-20 cm syvyinen reikä, johon kiilattiin rautatappi, jonka päässä oli lenkki. Lenkkiin kiinnitettiin raivausvaunun vaijeri, jolla kivi nosteniin ensin maasta irti ja sitten raivausvaunuun. Vaunun voimalähteenä oli traktori. Raivausvaunu oli aikansa tehokkaimpia koneita kivenrauvauksessa. räjäytystä, puskutraktoreita kaivinkoneita.

Ensimmäinen kotitarvemylly oli Kalle Liikasella. Ojankaivua suorittivat kiertävät ojurit. 1950-luvun lopulla telakaivurin hankki Eino Väisänen. Suokuokkijoina toimivat Juho. Viljo ja Yrjö Muukkonen. Ensimmäinen silppukone oli Myyryläisillä, Niramerkkinen polttomoottorikäyuöinen. Pärekoneita oli ensimmäisenä Kalle Liikasella ja Myyryläisillä. Tiilet tehtiin myös kotona, teossa käytettiin teräksistä muottia, jossa voitiin kerralla valmistaa kolme tiiltä. Ensimmäiset moottorisahat olivat Kauko Purhosella. Kauko Pulkkisella, Ono Kovasella, Eino Kovasella ja Veikko Kovasella. Ensimmäiset sahat olivat painavia. joka 18 kg, merkkejä Dolmar, Raket, Homelite. Ensimmäisissä sahoissa oli kohokaasurtaja. Sähköt kylälle saatiin vuosina 1946-47. Puhelin Ensimmäinen puhelin o li Ono Kankkusessa. Keskuksen hoitajana toimi Elli Kankkunen. Tuhkalan kautta puhelinyhteys Kovaseen 1960-luvulla. Asilan koululle puhelin saatiin 1962. Posti Asilan posti aloitti toimintansa 1945. Posti tuli Kankkuseen. Postimies oli Evert

33 Luukkonen. Jalkareitti; Kankkunen·Hännilä-Kangasaho-Lempaala-Huuhanaho-Koskentaipale-Lampila-Kankkunen. Ennen Asilan postia posti tuli Toplasenmäelle. Kankkuset kuljettivat postia hevosella, sitten mopolla ja lopulta autolla. Kankkusesta postinjakelu siinyi Huuhanahon kaupalle ja sieltä edelleen Rahulaan.

Rul/aäestämässä Eino Torniainen ja Kirppu-ruuna, joka sitten meni sotaan.

Rukiinleikkausta sirpillä Hänni/ässä.

Olkikaton tekoa H채nnil채ss채.

35 Heinäntekoa Hännilässä 1940·/uvu/la sodan jälkeen.

Vesa Myyryläinen haravoimassa.

Eero ja Vesa Myyryläinen auraamassa.

Kaskenpolttaa Myyryläisessä.

Kotileipomo Siiskonen Kotileipomo Siiskonen on Asilan kylän suurin yksityinen työnantaja. Leipomo sijaitsee viitostien välittömässä läheisyydessä Hännilän tienhaaran kohdalla. Matkaa Mikkelistä tulee 14,5 km. Leipomon on perustanut Sirkka Siiskonen vuonna 1964. Leipomo aloitti toimintansa Pentti Siiskosen kunnostetuissa pajatiloissa tuona vuonna. Pentti tekikin aikoinaan Sirkalle myös ensimmäisen leipomokoneen; taikinan vaivaajan, joka helpotti suuresti Sirkan töitä tuolloin. Tyttäret Tuula ja Riitta kävivät vielä tällöin koulua. Leipää leivottiin tähän aikaan lähinnä torille , mutta joitain kauppojakin alkoi ilmaantua pikkuhiljaa kuvioihin , joista mainittakoon silloinen Miettisen kyläkauppa Asilassa (myöhemmin T-Lähikauppa Kovanen). Lisäksi oli muutamia pieniä kauppoja Mikkelin pohjoislaidoilla. Torilla leipuri kävi itse tekosensa myymässä ja siitä se paljon puhuttu leivän janotus alkoi - ei pula-ajasta vaan mausta johtuen. Myöhemmin kuvaan tuli Mikkelin kauppahallin myymälä ja lisää muutamia kauppoja kuten K-Halli Ropanen. Leivän kysynnän kasvaessa tuli perusteet pienille Jaajennuksille, vaikkakin raha oli tiukalla. Sitten tuli vuosi 1973- Pentti Siiskonen kuoli ja Sirkka jäi yksin. mutta vain hetkeksi. Riitta oli töissä tuolloin Kyyhkylän invalidikodin keittiöllä. Isänsä kuoleman jälkeen Riitta tuli leipomolle auttamaan äitiään hoitaen kaiken työn lomassa myös konttorityöt , joka silloin alkoi sisältää joukon rutiineja kuten laskutuksen vähittäiskaupoille. Tuula Siiskonen (nyttemmin Suojarinne) oli aloittanut työt leipomossa jo 1970-luvun alussa ollen ansiokkaasti hallin myymälässä aina 1990-luvun alkuun saakka. Nykyi sin Tuula leipoa ja suuiUlittelee täytekakut ollen ns. "kakkumestarina " leipomalla. Ensimmäinen vieras työntekijä otettiin Ieipomolie 1960-luvun lopussa. Aina mikäli mahdollista on pyritty palkkaamaan henkilökuntaa omalta kylältä , jos koulutus tai soveltuvuus on ollut sopiva. Tällä hetkellä pisimmän ansiokkaan työrupeaman on tehnyt autonkuljettaja Veikko Kovaneo ollen palveluksessa marraskuusta 1973 eli kohta

37 20 vuotta. Muita tällä hetkellä mainittavia kyläläisiä on Auli Sisronen (ent. Kankkunen), Heirno Tarvainen, Anu Kärkkäinen (ent. Lautiainen) ja Arja Purhonen, joka alkujaan oli pitkään kyläläisiä. Lisäksi lyhyemmissä työsuhteissa on ollut useita kyläläisiä aina kouluharjoittelijoista alkaen. Alussa leivottiin paljon käsin ja työ oli hyvin raskasta (helppoa se ei ole vieläkään) . Vanhimpia tuotteita ovat kuuluisa kauraleipä, ruisleipä ja sekaleipä. Kahvileivistä mainittakoon sydänpikkuleivät, herrasväenleivät, piparkakut, juhlapitkot ja kuivakakut. Kaikki alkuajan tuotteet tehdään prikulleen samoilla reseptei11ä tänäkin päivänä. Tänä päivänä leivonraan kuuluu päivittäin noin 30-40 eri tuotetta (osa kylläkin samasta taikinasta, mutta eri tuotteena). Resepti löytynee kuitenkin satoihin eri tuotteisiin. Leipomo toimi alkuaan ro1rninimellä, mutta vuonna 1978 leipomo yhtiöitettiin ja siitä tuli Kotileipomo Siiskonen Ky eli konunandiittiyhtiö. Vastuunalaisina yhtiömiehinä Sirkan Jisäksi on Tuula Suojarinne ja Riitta Rautio, josta 1990-luvun alussa tuli yhtiön toimitusjohtaja. 1970-luvun lopussa henkilömäärän kasvaessa tarvittiin yritykseen työnjohtaja. Tällöin löysi tiensä leipurimestari Jari Björn Kotileipomo Siiskoselle. Jari junaili Riitan ja Sirkan avustuksella päivän rutiineja aina vuoteen 1990, jonka jälkeen perusti vaimonsa kanssa leipomon Varkauteen. Jarin aikana tuotantoa järkeistettiin ja kapasiteettia nostettiin lähes kysyntää vastaavaksi - uusittiin uuneja ja tehtiin lisäsiipiä kiinteistöön . Riitan aviomies Heikki Rautio tuli täydellisellä alanvaihdolla leipomon palvelukseen 1986 ottaen vastuun asiakassuhteiden ylläpidosta ja markkinoinnista Sirkan, Riitan ja Tuulan keskittyessä yhä tiukemmin varsinaiseen leipomoon. Heikki vastaa myös yrityksen atk:sta ja laitteiden kunnosta . Alkuaikoina ei niin suurta väliä ollut vaikka leipä myytiin lähes pakkaamattomana, mutta nykyään kuluttajat vaativat aina tuoteselosteita myöten muovipussin leivänkin ympärille. Paperi on muuten paras pakkaus leivälle. Leipomalla on nykyään erillinen pakkaamo, josta päivittäinen leipä saa viimeisen silauksen lähtiessään kaupan hyllyyn ja kuluttajille. Kotileipomo Siiskonen työllistää tänään noin 20 henkilöä, joista viisi on perheenjäsenrä. Kyläläisiä on siis yhteensä seitsemän, jos Sirkka, Riitta ja Heikki lasketaan mukaan. Kaukaisin työmekijä tulee Otavasta saakka. Leivän leipominen tarvitsee tietenkin uuneja. Niitä on kaikkiaan viisi kappaletta. Kaksi on ns. arinauuneja, joissa leipä paisruu perinteisellä tavalla kivimassa-arinalla. Kahvileivät ja muut pientuotteet paistetaan ns . pinnavaunu-uuneilla, joista on kolme kappaletta. Keväällä 1993 uusittiin pienempi arinauuni, jonka tilalle tuli perinteisen paiston omaava 1/z -muurattu arinauuni. Lisäksi varsinaista leipomista fyysisesti helpottamaan on monenlaista "Värkkihärveliä" niin kuin Sirkka tuumaa sanoa. Kuitenkin jokainen leipä, joka Siiskosen leipomosta lähtee on saanut viimeisen silauksen leipurin osaavasta kädestä - koneet eivä( korvaa, ne vain helpottavat. Leivän ja leivonnaisten toim1ttaminen Mikkeliin ja sen lähiympäristöön on vaatinut myös kalustoa. Autoja oli alkuaan yksi - kunto milloin mitäkin, mutta ajanmittaan kuljetukset tapahtuivat jopa kolmella omalla pakettiautolla. Nykyään vaikkakin vietävää on enemmän pärjätään kahdeJla omalla autol1a. Osaa kuljetuksista nykyään hoitavat yksityiset autoilijat (lähinnä maalaiskunnan ulkopuolella). Myös monet kauppiaat noutavat päivittäiset tilauksensa itse.

38 Yrityksellä ei ole omaa konttoristia, vaan kyseiset toiminnot hoituvat mainiosti tietokoneilla . Leipomon ensimmäinen tietokone tuli laskutukseen vuonna 1982. Nykyään nun. pankkitoiminnot hoituvat suoraan Riitan pöydältä päätteellä . Kotileipomo Siiskonen, jos oikein lasketaan, täyttänee 1994 kunnioitettavat 30 vuotta ollen Mikkelin ja Mikkelin maalaiskunnan vanhin yksityinen leipomo. Tähän ikään on tapahtunut paljon ihmiset ovat kerenneet kylällä vanhenemaan ja jopa toiset siirtymään autuammille maille. Vaikkakin yritys on leipomona vielä pieni, niin on se kyllä saanut Mikkelin maalaiskunnassa julkisuuttakin osakseen, joista mainittakoon maalaiskunnan yrittäjien luovutlama yrittäjäpalkinto Sirkka Siiskoselle 1982. Tämä palkinto oli avain, joka tekstinsä puolesta, "AVAIN MIKKELIN MAALAISKUNNAN KEHITT ÄMISEEN", voisi olla kannustin meille kaikille. Kotileipomo Siiskonen pyrkii tulevaisuudessakin tekemään leipää Mikkelin seudun ruokapöytiin ja leipomo pyrkii säilyttämään asemansa kilpailussa. Valttinamme on vankka ammattitaito leipomisessa ja tinkimätön laatu; näihin asioihin meidän on uskottava jos mieli pärjätä.

Kaupat ja kauppiaat Kauppoja on ollut Asilassa: Niittylässä, kauppiaana toimi Sulo Siiskonen 1960-luvulle saakka. Asuintalosta oli yksi huone kauppana. Rakerums on nykyisin asuintalonaja hoitokotina. Koivulanmäellä , kauppiaana toimi Otto Paavilainen. Toiminta päätyi konkurssiin ja K. J. Kovanen aloitti kaupan pidon Koivulanmäellä uudestaan ennen sotia ja lopetti 1950-luvun alussa. Toimintaa jatkoi Uuno Manninen 1950luvun lopulle. Kauppahuone oli tehty rakennukseen omaksi huoneeksi. Rakennus on nykyisin asuntona . Jukirannassa, Rakennus oli Sanni Virnes loppuun Otto 1991 .

toiminnan aloitti Viljo Manninen uuden viitestien varressa. tehty kauppaa varten, siinä oli myös kauppiasta varten asunto. hoiti kauppaa noin vuoden ajan ja vuodesta 1962 vuoden 1965 Manninen . Juhani ja Annikki Kovanen vuodesta 1966 vuoteen

Uotissa, aittakauppaa piti Antti ja Kustaa Halonen pääasiassa ennen sotia.

Seuraavalla sivulla ottotodistc, jonka mukaan kylältä on toimitettu kananmunia armeijalle sodan aikana.

A T:lml kappal• toimit•t.-,.. mnjll~e : 1 -·

Puolustusvoimain

N2 434436.

OTTOTODISTE v. 1942 joukko-osastojen hankintoja varten

.... kylästä on tänään (

............... .

1~:41

aikana) luovuttanut allekirjoittaneelle (.... välityksellä) allamainitut tarvikkeet: Mllrl

Tämä ottotodiste ei kelpaa kassakultlksi.

lhlnta

Viipurin Ka uppa Osakeyhti · Sähköosoite: Viipurinkaupp·a

k1kkel1asä,

VIIPURI

Repolanll:atu

~ huhtlk~ II p:nä 1940.

19786

Kauppias Herra K. J. Kovanen, &1kkel1. Afllla.

An lähetetty --~·---·-·--·------------------

tun.

SaVUkke1 ta, Sa i maa

208: 0

ISo:

Flnla.lldla

225:

tue:. J'uuriharJoja., pieniä 3.

. t

i1 t ' 1.

IO kg. Perkaman t t1a ? • 500 kpl. Paper1puos1 a } kg.

2 tu s . Patasutta 3.

28/-

84:

I6/-

I60 :

I05/-

52: 0

}2/-

64:

lt. sampo pulver1a

96: lolk

I.O?O -.

Per het 1 netto.

Vu~~ y.. :4

~r~·t ~,. Ylbjuta veloiteWn pankin dbkoottokorko.

Koulu Asilassa Asilan seudun lapset ovat käyneet koulua monella suunnalla. Joltakin nurkalta on käyty Rahulassa. pääasiassa Asilassa nykyisessä Huuhanahossa pitkien matkojen päästä metsäpolkuja pitkin, talvella suksin ja jopa soutaen. Uotin talossa koulua pidettiin kutu1es Hännilän koulu valmistui 1960-luvun alussa. Asilan koulu lakkasi Huuhanahossa 1967 ja Hännilän koulun nimi muutettiin Asilan kouluksi. Asilan ja Rahulan alaasteen koulut ovat useita vuosia toimineet yhdessä. Lapset ovat käyneet luokista riippuen molemmissa kouluissa. Siten voitiin säilyttää alueella kaksi koulua.

Hännilän uusi koulu v. 1959 nykyinen Asila.

Hännilän koulu Uotin talossa, openaja Hilkka Suuntala.

Asilan koulu Huuhanahossa 1930-luvulla.

Ammatinharjoittajia Tuohityön tekijä

Eero Myyryläinen

Teurastaja

Eero Myyryläinen Arvo Jukarainen Otto Paavilainen

Puuastioiden tekijä

Kusti Manninen

Tervankeittäjä

Tervaa keitettiin useimmissa taloissa kotitarvetta varten. Tarvittaessa kiehuivat pontikkapannmkin kotitarvetta varten useammassa paikassa.

Sepät ja pajat

Postinkuljettaja

Juho Koivumaa valmisru työkaluja ja korjasi työkaluja ja autoja. Pentti Siiskonen toimi aluksi maaseppänä ja perusti siuen autokorjaamon. Evert Luukkonen

Seppo Kankkunen Kauko Kankkunen

Tiilentekijä

Kalle Liikanen. Useimmissa taloissa tehtiin tiilet kotitarpeisiin.

43 Pelimanni

Allan Vironen Eino Lampinen Martti Hämäläinen. taikoosoittaja Sulo Siiskonen soitti tanhuttaessa

Polkupyörän korjaaja

Juho Koivumaa

Kellon korjaaja

Matti Vaittinen

Lihan savustaja

Albin Jokelainen Hilma Tarvainen Hanna Ahonen

Sahurit

Kalle Liikanen Eino Tarvonen Juhani Kovanen

Kärrinpyörän tekijä

Kusti Manninen

Hieroja

Hilda Pulkkinen Mari Pulliainen Manta Luukkonen

Kuppari

Hilda Liikanen Lyyli Vertanen

Vaatruri

Verneri Jukarainen

Vaatturi Verneri Jukarainen

Siansalvaja

Lyyli Vertanen Aadami Kääriäinen

Saarnamies

Otto Halonen Kusti Kasanen

44 Suutari

Janne Tarvainen Aku Laurikainen Kalle Liikanen

Eläinten lääkirsijä

Veikko Kovaneo Oskari Piispa

Veneentekijä

Augusti Tarvainen Eero Myyryläinen

Kivenhakkaaja

Amos Pylkkänen Kalle Kovaneo

Kutoja

Iida Huhtinen

Puupumpun tekijä

Kalle Kovaneo

Parrunveistäjä

Albin Jokelainen

Ketunpyytäjä

Albin Jokelainen Evert Purhonen

Lyyli Vertaneo

Nahanostaja

Ono Paavilainen Wi lli am Kivikari

Pitojen lainaja

Liisa Pulkkinen

Eero Myyryläinen ja ketut.

Järjestöt ja muut harrastukset Asilan työväenyhdistys ry

Asilan työväenyhdistys perustettiin 1926. Se lakkautettiin vuonna 1968. Perustava kokous on pidettu Oskar Muttilaisen talossa Mäntykalliolla. Yhdistyksen puheenjohtaj ina ovat toimineet Hjalmar Liikanen, Eino Häkkinen ja Eero Myyry läinen. Yhdistys OS(i lOntin noin 1928-30 Lintula-nimisestä tilasta ja rakensi siihen tanss ilavan näyttämöineen . Sotavuosia lukuunottamatta yhdistys toimi vireästi. Vuonna 1950 yhdistys osti tontin Juho Kääriäiseltä vanhan vitostien varrelta ja päätti rakentaa työväentalon. Entinen työväentalo purettiin ja tontti myytiin Oskari Muttilaiselle. Rakennuspuutaikoot pidettiin ja uusi talo valmisrui uudelle paikalle 1952. Vuonna 1968 talo myytiin. Ostaja oli Jorma Auvinen, joka myi talon Otto Kääriäiselle . Hän purk i talon ja käy(ti puutarvikkeet kesämökin rakentamiseen.

Oli tahoja, joissa hieman paheksuttiin työväentalon tuloa. Lukukinkereillä Toivolassa A:ylän vanhin Ouo Paavilainen sanoi, että kylälle ollaan rakentamassa tanssimyllyä. Toteamus ei menoa haitannut, talo oli kyläläisten vilkkaassa käytössä.

/ ;. i .-· :,. j

;·öN '945

K'''""' ••lluiJiu•

yhdistyksen

'"''""n>blmi• il.ollomi•t• '''"'

(1/mcfus, joka. Ofl maksuton, si#l4tfj4/dt411Mn liitldll~n luJlmin4i$1na.)

Tuo11uf Saapunut paiJttJ/Iis~iTtJnomaiu/11

..Jtuuta /92

p:n4

Yb~l•lyk(..'"'"'''"''"'n" o.rokW<rlo,um<.'o/, J······ · f;)f ..·•·. • l%" . ~ ."'· ···',1(Y.Y

MtrllitiJ

,DOiillllisllldtrloon s1r.

Kuulufttlu. Rtllisltrilthdts$4N:I1

11motus yhdistysrekisteriin.

b<~~~=.-.-:-..-..-.-----.1/,

ilmotelaan täten yhdistysrekisteriin multJI/avakst }alempana mainittu yhdistys.

Yhdistyksen nimi ja rekisteröitlltssti nimt erz teht/Jvli ll!tll}'s, valinnan mukaan, joko ,rtkisterliity yhdistys" tahi sen lyhennys ,.r.y." : ..

(._:~;:.

. .

#':.

~~- ······-~~ ..:

Yhdistyksen kotipaikka:

.... AJ'~ .......~~. . Yhdistyksen tarkotus ja Ioiminnan laatu: ..

/~~-.: ... ~~(. -;;;...;.,.~ -~

~... .~.jA"'~~:, k.~~~~ - ..~-.

~~~:r~~

·-" ·,

~~~~Milld tavalla yhdistys on kutsuila va luJolU ja muut

ti~dona.nnot s~n jäsenill~ toimit~ttava.:

47 Kulca tai kutka llallituk.sen jtisenis/4 tai muista luottamusmiehis.tli, StitinnOissti olevan mtiärliyltstn ptrustulla, ovat uiluutdut mtrkilstm61ln yhdistyksen nimen sektJ heid4n kotipaiklwn5a. (du.- ja suku-

Yhdistyksen flallituk.stn varsinaisten ja varojtisenten nimet ja kotipailr.al. •;

Varsinaisd: .

Varajäsenet:

•) Huom.l Hallituksen varsinaiset j11 varajäsenet ilmotelaan vain siinä tapauksessa, ettli yhdistyksen säännöissä ei ole mäliräystli. nimenmerkitsljöisUi, tai että oikeus nimenmerkintiliin s ääntöjen perusteella on kenellä tahansa hallituksen jäsenistä joko yksin tai jonkun toisen kanssa tai ainoastaan jollt~kin hallituksen ulkopuolella olevalln henkilöllä. Jos sitävastoin nimenmerkitsemisoikeus sääntöjen mukaan on määrätyillä hallituksen toimihenkilöillä esim. hallituksen puheenjohtajalla ja sihteeriiUI., ei hallitusta kokonaisuudessaan tarvitse ilmottaa.

{ /"

-1 -

i 1

50 Asilan Erä Metsästysseura Asilan Erä perustettiin vuoiUla 1970 Toplaojalla Veikko Häkkisen talossa. Puheenjohtajana toimi Veikko Häkkinen ja sihteerinä Veikko Myyryläinen. Seuran puheenjohtajana toimi Matti Hänninen vuoteen 1990 saakka, jonka jälkeen puheenjohtaja on Tapio Hänninen. Metsästysseuran talo, Erälä rakennettiin talkoilla vuosina 1983·89. Tontin taloa varten lahjoitti Aino Torniainen.

Asilan Erän ensimmäinen hirvenkaato 1972. Ampui Veikko Muttilainen. Kuvassa vasemmalta: Veikko Munilainen , Paavo Matiskainen, Manti Hänninen, Eino Tarvonen, Saul Pietikäinen, Pentti Tarkiainen, Viljo Tarvonen, Reima Laurikainen, Juhani Kovanen ja Mikko Haikonen

Asilan kylätoimikunta Asilan kylätoimikunta perusteniin kylätoiminnan alkuaikoina 1979 . Se oli Mikkelin maalaiskunnan ensimmäinen kylätoimikunta. Alussa kylätoimikunta pyrki vaikuttamaan kuntaan rnyönteisemmän asenteen herättämiseksi kyliä kohtaan. Kylätoimikunta järjesti kesä- ja talvitapahtumia, joissa parhaimmillaan oli osanottajia 60-70. Kylätoimikunnan puheenjohtajina ovat toimineet Taisto Lesonen ja Matti Piispa.

Kylätoiminta kokoaa .

Asilan väen yhteen Asiian ko<.~lu n opettaja Taisto Lcs.onen on toiminut kylätoir.ui<unnan puheenjohtaJana ja käyny t csittelemassä mallik. kaasti toimivaa kylän yhteiseiinui myös erilaisissa koulutus,:a dreyttämistilaisuuksis.sa - Saattaa tuntua. että ne aikaansaannokset. j oita k ylätoimik unta on saan ut toteutett ua el':ät ole jårin suuria, mu tta m~:idän asUalaisten kannalta ne ovat tärkeitä. - Tällats ia ova mm. postinkannon paraneminen kylällä. Kun aikaisemmin oli talouksia. joiden oli haetta\'a postinsa 5-tien 'laidasta, on homma uudistettu nyt niin, että koko kylän taloudet saavat postinsa kotiinsa kuutena päivänä viikossa. sanoo Lcsonen. Koulun kenttä on kunnostet· tu talko1Ua kylän yhteiseksi pelikentäksi Ja koulu to tmii harraS1 ustoiminnan keskuksena Siellä kokoontuvat kansalaisoPISton eri pi1rit, nuorisokerhot, seurakunnan kerhot. vesaiset Jne. :-lyt ollaan ko ulun kentälle puuhaamassa myös valaistusta ;a talveksi luistinrataa. - Mikkelin maalaiskunta on kiitettäväUä tavalla huomannut kylätoimikunnan merkityksen ja buåj eto~nut toimintaan rahaa. Ilmeisesti kylätoimikuntien työskentely tullaan ottamaan huomioon myos kuntasuunmttelussa. - To1saaJta kunnan ei kanna. takaan jättaä käyttämättä hy-

* Asilan kylällä ei istuta illat pitkät yk-

sistään televisiota tuijotellen! Kylätoimikunta, joka on toiminut nyt puolentoista vuoden ajan, on saanut Asilan asukkaat liikkeelle ajamaan aktiivisesti omia asioitaan, t.oimimaan talkoohengessä. · Asilan kylätoimiknnta oli ensimmäinen Mikkelin maalaiskunnåssa ja uranuurtajia koko läänin alueella. Paljon on jo ehditty aikaansaada parannuksia kylän asioihin, mutta tärkeintä silti taitaa olla hyvän kylähengen luomin ~n.

vä.kseen kylätoimikuntia, Slllä kukapa ky läläisten asiat pa· remmin tietäil;i k uin he itse, h uomauttaa Taisto Lesonen.

Yhdistävät tekijät Asilan kyiätoimikunta paas1 alkuun otollisissa olosuhteissa. sillä kyiä valittiin yhdeksi Maa. seudun Sivistysliiton kylätOImintakokeilun kohteeksi ja niinpä heti alkuun jårjestettiin MSL:n tuella kyläkonsertteja. elok uvia. luento tilaisuuksia J& yhteisiä JUhli a. Yhteiset työkohteet kokoavat kylänväen talkoisiin mutta samalla lailla väkea kokoontuu koulul.Je myös sillom, kun jär-

jestetään juhlat kesåvieraiHe. Heinäkuisissa.kin juhlissa oli yli 200 juhlij aa. Yhteinen päämäärä kylä· kauppojen. koulun ja postm säi· lyttamlSeStä o n ollut alun alkaen asilalaisten toiminnan tavoite. Lapset kouluun kuljetetaan Rahulan kanssa yhteisvoimin: Asilan ala-asteella on ensimmäinen ja toinen sekä viides j a kuudes luokka. Ko lmas ja neJjäsluokkalaiset Asilasta viedään Rahulaan. Tällä hetkellä Asilan ala-asteella on 18 oppilasta e ikä lakkauttamisuh.kaa koululla ole.

mahdollisuuksien mukaan niitä on voitava parantaa kyläläisten ja kunnan taholta. Asilan kylätoimikunta on kyläkokouksessaan . kehottan ut k:y lälåisiä.an kesk ittämään ostoksensa oman k ylän kauppoihin ja välttämään kaupunkiin . suuntautuvia ostosmatkoja ainakin seUaisten tarvikkeiden osalta, joiden o.sto voidaan suorittaa omasta kaupasta. Kunta on pyrkinyt osaltaan tukemaan molempia kauppoja siten, että ky län koulu hankkii tarvikkeensa toisesta kaupasta j a toisen osalle lankeavat koulukyyditykset. ' Kylätoimikunnan mukaan ti.mä on aivan välttä. mätön tuki talvisaikaan, jolloin kaupanteko sujuu hiijaisemmin kuin kesällä. Kesäaikaan mökkiläiset vilkastuttavat molempia kauppoja. Kauppias Juhani Kovanen toteaakin omalta osaltaan, että Asilassa· ' sijaitsevien järvien rannoilla on toista satu kesämökkiä. Kaupanteko vilkastu u tuntuvasti, se on totta. Vakitui. nen asiakaskunta on :'jokapäiväinen " palveluri kohde ja Ji. säksi vilkasliil<enteisen 5-tien matkaajista monet pysåytt.ävät autonsa kaupan kohdalle. - On kau ppiaalla taksikin. huomauttaa pihalle tullut kyläliinen. Ja kyllä me s1lä aina silloin käytetäänkin. hän tun. n ustaa.

Koululaisten hyväksi tehtyjä parannuksta kylällä on mm. hiljattain saatu nopeusr.ijoitus koulun kohdalla. ,.... Yleisöpuhelin on asilalaisten toi\·eissa omalle kylälleen. Niin ikään toivotaan kunnan teke- J vän voi tavansa, jotta aravalai- ; naehdot helpottoisivat ha- J ja-asutusalueilla ja väki saisi · asua maaseudulla. jos se niin haluaa.

Keskustan Asilan osaston lipun naulaus. Maalaisliiton/Suomen Keskustan Asilan paikallisosasto Maalaisliiton Asilan paikallisosasto perustettiin kylälle 1960. Perustava kokous oli 27.1.1960 Vilho Laurikaisella. Paikalla oli 29 henkilöä. Perustavassa kokouksessa puheenjohtajana toimi Yrjö Tiihonen. Osaston puheenjohtajaksi valittiin Tauno Piispa ja sihteeriksi Urho Kurki. Johtokuntaan valittiin edellisten lisäksi Oskari Piispa, Edith Laurikainen, Eino Torniainen, Antti Toivola ja Veikko Kovanen. Tauno Piispa toimi osaston puheenjohtajana vuosina 1960-83 ja Taisto Lesonen 1984 ja edelleen. Osaston jäsenistä Urho Kurki oli ja Taisto Lesonen on edelleen kunnanvaltuuston jäsen. Asilassa toimi myös keskustanaisten osasto 1970-luvulta 1980-luvun puoleen väliin. jolloin osasto fuusioitui Keskustan osastoon. Osasto on osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan. Vilkkainunillaan toiminta oli 1970-luvun alussa. Tuolloin kyläläiset innokkaimmin osallistuivat tilaisuuksiin ja osaston jäsenet pääsivät vaikuttamaan mm. kunnallispolitiikkaan.

Asilan kalastuskunta 1, 2, 8-9 Asilan kalastuskunta perustettiin vuonna 1965. Kalastuskunta oli ensimmäisiä kalastuskuntia Mikkelin maalaiskunnassa. Pentti Siiskonen oli yhdistyksen puuhamiehiä ja ensirrunäinen puheenjohtaja. Kalastuskunnan puuhamiehiä ja puheenjohtajia ovat olleet myös Jouko Vehkanen ja Juhani Kovanen. Kalastuskunta keräsi jäsenmaksuja ja varoilla hoidettiin istutuksia arvokaloilla, siikaa. kuhaaja järvitairnenta. Nuotilanmäen kalastuskunnan 2-3 kanssa on yhteistoiminnassa hoidettu istutuksia.

53 Vuonna 1976 perustettiin Syysjärvelle kalastuksen yhteistyöelin, jossa on seitsemän kalastuskuntaa.

Asilan maatalousnaiset Rahulan maatalousseuran alaosasto Maatalousnaisten osasto perustettiin 17. helmikuuta 1952. Puheenjohtajana toimi Aune Piispa, sihteerinä Sulevi Pekonen, rahastonhoitajana Laina PuUckinen, jäseniä oli 37 ja jäsenmaksu 50 mk. Ensimmäisenä vuonna oli työkerhokokouksia 15, esitelmätilaisuuksia yksi, juhlia yksi ja kokouksia neljä. Seuralle hankittiin kangaspuut, puutarharuisku, höyrykattila ja pitoastiasto. Kursseja pidettiin mm. seuraavista aihe ista: kurominen, lampunvarjostimen teko, pukuompelu, leivonnaisten teko, revinnäis- ja mokkamuovailu, eläinlääkintä. Asilan maatalousnaiset osallistuivat maatalousseurajärjestön kilpailuihin; kehruukilpailut, lypsykilpailut, hiihtokilpailut, kasvimaan lisäämis- ja hoitokilpailut. Tärkeä tehtävä oli osallistua näyttelyihin esimerkiksi Mikkelin maatalousnäyttelyyn 1960-luvun alussa.

Asilan maatalousnaisten piirakkakurssit Kuressa. Joulupakettaja lähetettiin vähävaraisille. Retkiä tehtiin esimerkkipuutarhoihin, Brahelinnan emäntäkoululle. Osuusmeijerilie ja maatalousnäyttelyihin eri puolille Suomea. Maatalousnaisten toiminnan tarkoituksena on edistää maaseudun kotien henkilöstä ja aineellista hyvinvointia.

Sodan menetyksiä Sota-aika oli uhrausten ja menetysten aikaa myös Asilan kylälle: Kaatuneet: Eino Laurikainen 26.05.1911 - 06.03.1940 22.01.1924-27.12. 1944 Toivo Muttilainen Uuno Pulkkinen 21.04.1919- 20.08.1944 02.02.1912- 10.06.1944 Toivo Valjakka

54 Erkki Piispa Toivo Pulkkinen Einari Kurki Arvi Kurki Vi lho Pulkkinen Esko Väisänen Arvi Valjakka Veikko Pijspa Reino Häkkinen

07.11.1917- 18.12.1939 07.09.1908 - 18.12. 1939 12. 10 . 1905 - 14.0 l. 1940 29.08. 1910 - 19.01.1940 07.09. 1908- 12 .02.1940 19. 08. 1920 - 25 . 08 . 1941 17.09. 1911 - 27.08. 1941 27.03.1916- 15 .04.1942 09. 12 . 1921 - 25. 10. 1944

Väinö Hartonen jäi rintamalle jatkosodassa. Vankina oli Kalle Pekurinen. Nuorin sodassa kaatunut oli Toivo Muttilainen.

Kulkureittejä, teemakartta 3, sivu 54a. A-B 147 POSSAKKATIE lnkilänniemestä Lampilaan. Samaa tietä käytettiin rnyllytienä. D-C 148KÄRR1TIE Hänniläntie Hännilästä Juvantielle ja Asilan tielle 0 -C 149KÄRRITIE Juvantielle

D 150

KÄRRITIE Kivisaimesta Hännilän kärritielle

D 150

Myyryläisen KÄRRILIITERJ

A 151

Hopealampi-Hännilän KÄRRITIE

A 151

KAPULATIE Tyyneiän tilan maalla lähellä Ruuhilammen rantaa

D-C

Kangaspellon ja Väisälän KÄRRITIE Hänniläntieltä yhtyen Asilan tiehen

D 153

Juvantieltä Härkölään Neuhaniemen KÄRRITIE

D 154

Särkimäen KÄRRITIE Juvantieltä Heikkilään ja Saaren tilalle Hanhijärven nicmeen Kirkkoon kuljettiin kärdtietä pitkin ja samoin myllyyn Loukeelle.

D 155

Toplaojan SILTA

D 156

POSSAKKATIE Tetrimäellä Nuutilanmäkeen

C-0 162 TALVITIE Asilanlammen-Umpilampien Toplasen kautta Sikasaaren ohi Linnaselle, Kaihlaselle. josta Tervasenlammelle ja edeHeen Korpijärvelle ja Saimaalle Visulahdelle

D 163

OIKOPOLKU Kivisalmelta Taipalisen kautta Kokkosenlahden tielle

A 164

TUPAKKAK.IVET. fevähdyspaikka

t '

ASILAN KYLÄPERINNETTÄ 1 TEEMAKARTTA 3. TIET JA KULKUREITIT - - KOULUREITTI -·-·-· TALVITIE t

•

UITTO

• • • • • • • OIKOPOLKU - - - • KÄRRITIE - •• -

POSSAKKATIE

fVV\/V\ RAHTI

Asila

1 1

6fi 35

55 D 159

KOULUREITTI Kivisalmelta Toplasenlahden yli Mäkiahon kautta Kortenlammin rantaan

D 157

KOULUREITTI Särkimäeltä-Siltasuolta-Otrasen kautta vanhalle viilostielle ja siitä edelleen vanhalle Asilan koululle

D 158

KOULUREITTI Kuuselasta Väärän kautta joko Toivolaan tai Kääriäiseen ja siitä edelleen vanhalle Asilan koululle

D 159

KOULUREITTI Kangaspellon kohdalta Hännilän tietä Uotin kohdalle, siitä Umpilammelle-Kortelammelle ja edelleen Niinimäen kautta vanhalle Asilan koululle

D 160

KOULUREITTI Kivisalmelta Hänniläntiehen yhtyen edelliseen reittiin

C 161

KOULUREITTI Väisälästä Lempaalan ja Asilan ja Vanhan tien kautta koululle

Kokoontumispaikkoja, teemakanta 4, sivu 55a. Nurkkatanssipaikkoja D 132 Kivisalmi D 164 Puikkolampi Muita tanssipaikkoja B 133 Vesala-Aho D 135 Kuivaselässä latotansseja Korttipelipaikkoja D 134 Toplaoja. mäellä tien varressa D 135 Kuivaselkä. myös latotansseja Dtamapaikkoja D 136 Asilan tanssilava D 137 Asilan työväentalo D 170 Asilan Erän metsästysmaja Urheilu- ja pelipaikat D 88 Asilan vanha koulu D 26 Asilan nykyinen koulu Kiikkupaikkoja D 83 Viitamäellä Napakiikkut, jäällä D 144 Aihesten lahdella D 145 Toplasen lahdella

Asilan kylän talkoopelimanni Martti Hämäläinen.

Palveluja Postipysäkki D 41 Kankkusessa Jokelassa D 47 Koivulanmäellä Kauppoja D 45 Juhani Kovasella nyky isin Jokiranta D 47 Koivulanmäellä Sulo Siiskosella Niittylässä D 57 D 34 Uotissa aitassa Pubelinkeskus D 41 KankkuseHa Jokelassa D 143 Automaattikeskus, Puikkolammin luona

_t\lluita tapahtumia maastossa Lähteitä D 127 Mäkiahon maalia B 128 Hännilän maalla Peljättä viä paikkoj a D 129 Porttivuori, siirtolohkare Siirtolohkareita B 131 Rapakivenlahdella Korkeimpia kohtia D 130 Niittykaivon kangas 134,9 m A 165 Sirkkusen vuori, näköalapaikka Nuotta-apaja C 166 Korhiekassa C 167 Asil anlahdeJJa yhteisen rannan tuntumassa D 168 Ai hestenlahdella Häntäniemen kupeessa D 169 Uotinsaaren päässä Nuotta•·atoksia D 146 Aihostenlahdella R ah akätkö D 176 KasakkaJauho Historia llisia paikkoj a D 180 Kansalaissodan aikainen murhapaikka

. 0

{6 ~-

• \

' !1

•

)

1 .

1 \

~ 1

~/}

d~•tcnlw•

,. 1

ASILAN KYLÄPERINNETTÄ 1TEEMAKARTTA 4. PALVELUT, KOKOONTUMISPAIKAT, MUUT TAPAHTUMAT @ KAUPPA

@ POSTI !EJ

PUHELIN, PUHELINKESKUS 1

KOKOONTUMISPAIKKA

MUUTTAPAHTUMAT, MERKIITÄVÄT PAIKAT

Asila 1

Porttivuoren pirut Porttivuoren päälle on piru viskannut ison kiven. Siihen se on jäänyt kulmalleen ja on vieläkin vaikka maahiset ovat sitä uhanneet vyörynää ohikulkijoiden päälle. Miehissäkin sitä on yritetty alas kammeta. mutta onneksi ei ole onnistuttu. Kiven läheltä kulkee polku viljelysuolle ja onpa sama ura toiminut talojen välisenä oikopolkunakin. Kyllä pimeällä on pelottanut mennä kiven ohi. kun tiedettiin maahisten porttivuorella liikkuvan. Valojakin on väitetty nähdyn. Tuskaisen jännittävä on ollut pienen Leenan ja Matin kulkea päiväsaikaank:in heinäpellolle kun muurahaiset pissivät kintuille ja hirmuinen kivi tuntui juuri lähtevän vierimään päälle sitä ohitettaessa. Nyt maahiset ovat rauhoittuneer, eivätkä ole suuremmin säikytelleet. Muna kuka tietää, ne saattavat kovastikin vihastua ja riehaantua, jos Porttivuoren rauhaa ja luontoa ei kunnioitera. Joku pyhien paikkojen tutkija, Pomivuorella käynyt on ollut näkevinään, että kiven ympärille on asetettu pikkukiviä samoin kuin jossakin muualla, missä jotakin on palvotru tai uhrattu. Tiedä pitääkö paikkaansa.

Ponrivuoren siinolohkare

SISÄLLYSLUETTELO Asilan kylän perinnettä .

. . . . . . . . 1

Asila

Asurus Päätila .. Entinen va kinainen asutus .. Nykyinen vakinainen asurus

3 3 4 5

Asilan kylän vanhoja asukkaita . . . . . . . . . Haastateltavana Hilda Kovanen . . . . . . Lempaala . . . . . . .. . . . . . . . . . . Haastateltavana Hilda Liikanen . . . . . . Laaskan talo . .

. . . . . . ... . . .

. . . . . . . . . . . 23 . . . . . . . . . . . 23 . . . . . . . . . . . 24 . . . . . . . . . . . 25 . 26

Tuotanto ja muu työ .

. 28

Syksy 1939 . . . . . .

. 29

Maataloustyöt ja työkoneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Puhelin

. 32

Posti

. 32

Kotile ipomo Siiskonen

. 36

Kaupat ja kauppiaat

. 38

Koulu

A~i l assa

...

Ammatinharjoittajia

. 41 . 42

. 45 Järjestöt ja muut harrastukset . Asilan työväenyhdistys ry . 45 . 50 Asi lan Erä . . . . . . . . Asilan kylätoimikunta . . . 50 Maal aisliiton/Suomen Keskustan Asilan paikallisosasto . . . . . . 52 Asilan kalastuskunta 1, 2. 8-9 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Asilan maatalousnaiset Rahulan maatalousseuran alaosasto . . . 53 Sodan menetyksiä

. 53

Ku lkureittejä ...

. 54

Kokoontumispaikkoja

. 55

P rttivuoren pirut ..

. 57

Kartat:

Asutus, teemakartta 1 . Tuotanto j a työ, teemakartta 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . Tie ja kulkureitit , teemakartta 3 . . . . . . . . . . . . . . . . . Palvelut, kokoonturnispaikat , muut tapahtumat, teemakartta 4

. 3a 28a 54a 55a