Helpompi arki. Meille kaikille.
Lähipalvelukeskus Koulu kylässä – kylä koulussa
Mitä kehitysjohtaja ajatteli, kun panosti kyläkouluun?
Mikkelin kaupunki Lähipalvelukeskus Pia Tuunanen, Koulu kylässä, kylä koulussa -hanke Jaana Utti, Tamora Oy Ville Mäkelä, Tamora Oy Kuvat Johanna Nevala, Tamora Oy
Haluan nähdä, onko mahdollista rakentaa kyläkoulusta kaupungin tuottavuuden ja asukkaiden arjen helpottamisen näkökulmasta järkevä konsepti. Näyttäkää, miten asukkaiden, ympäristön ja yritysten hyvinvointi asettuu tähän kuvioon – tuottavasti, korostan. Osaammeko rakentaa mallin, jossa katsotaan isoja hyötyjä yli organisaatiorajojen ja kyseenalaistetaan rohkeasti olemassa olevat uskomukset? Ihastjärven puitteet, Lahnaniemi ja Vitsiälä eri vaiheita elävinä sparrauskumppaneina voivat tehdä mahdottomasta mahdollista. Uida vastavirtaan, ja säilyttää kyläkoulut ja kylien elinvoiman. Odotan sitä. Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, %-osuus 9,2 (koko maa 11,4)-> 7,5
Lähtökohtana Mikkelin
Ei yhtään läheistä ystävää % osuus 1) 8-9 lk:t: 9,6 (koko maa 9,1) -> 6,5 2) Ammattikoululaiset: 7,2t (koko maa 7,8) -> 5,8 3) Lukiolaiset: 6(koko maa 7,4) -> 5
Asukkaiden hyvinvointistrategiset tavoitteet ohjelma
Vanhemmuuden puutetta % osuus
1) 8-9 lk:t: 20 (koko maa 22,3) -> 19 Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli 2) Ammattikoululaiset: 27,3 (koko maa 26,1) -> 24 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa % osuus 1) 8-9 lk:t: ) 8 -> 5 Kirkastimme ja konseptoimme Ihastjärven kyläkoulun toi2) Ammattikoululaiset: 4,5 -> 2 mintamallia nimenomaan Mikkelin kaupungin strategisia ta3) Lukiolaiset: 1,9 -> 1
voitteita maastouttavana, muualle siirrettävänä toimintamallina. Keskeistä on ketterä kehittämiskulttuuri ja sen jatkuva, avoin seuranta. Olemme pitäneet mielessä sen, että teemme isoa kuvaa. Olemme unohtaneet pipertämisen ja ottaneet käyttöön suuren pensselin. Olemme keskittyneet olennaiseen: kuntalaisten hyvinvointiin, ympäristön hyvinvointiin ja yritysten hyvinvointiin. Kun tehtävänä on tuotta1. Lasten, van konseptin löytäminen, ei se löydy kouluruokaa vähännuorten ja perheiden osallistaminen halvemmalla tekemällä tai kuljetuksia optimoimalla. On ja voimavarojen vahvistaminen pystyttävä tuottamaan jotain suurempaa. Jotain paljon enemmän.
3. Terveyden ja Vahvuuksien vahvistamisen lähtökohta. Hanke on hyvinvoinnin
hyvin pieni ja sen mahdollisuudet saada pysyviä muutoksia lisääntyminen aikaan voivat lähteä ainoastaan vahvuuksien vahvistamisesta, ei heikkouksien korjaamisesta. Hankkeessa keskitytään
-
-
-
Esteettömyyden sijasta saavutettavuuden lisäämiseen
1. Lasten, nuorten ja
perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
3) Lukiolaiset: 6(koko maa 7,4) -> 5
Elinkeinojen hyvinvointiPahoinvoinnin poistamisen sijasta hyvinvoinnin edistämiseen ohjelma Syrjäytymisen estämisen sijasta osallisuuden lisäämiseen
Kaikkein olennaisinta etsimässä – vaikuttavimmat panostukset
1. Lasten, nuorten ja
perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen
3. Terveyden ja
Lähdimme liikkeelle koulusta, Ihastjärveltä. Uusi, upea koulurakennus. Hyvä tunnelma1.ja Monipuolisen koulun pelastamisesta innostuneet kyläläiset. Vähän laskevat opja puhtaan pilasennusteet ja luonnon kuin uhkana koulu rakennettu siirtokelpoiseksi. Kaikki edellyhyödyntäminen
tykset lasten, nuorten ja perheiden osallistamiseen ja voimava-
1. vahvistamiseen Lasten, nuorten ja rojen . Samalla tavalla1. Lahnaniemellä, Monipuolisen jamissä jo vanha koulurakennus on nopeasti virinnyt perheiden osallistaminen
puhtaan luonnonVitsiälässä, missä koulun tilalla on kylätalo? Valtuuston osallisuuden keskukseksi. Entä mitkä ovat mahdollisuudet ja3. voimavarojen Terveyden ja 2. hyödyntäminen Osaavan työvoiman vahvistaminen asettamat strategiset mittarit puhuvat kiusaamisesta. Konseptissa lupaamme nollatoleranssin koulukiusaamiselle. hyvinvoinnin lisääntyminen
3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen
saatavuuden edistäminen
Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen on keskeinen strateginen tavoite. 2.Terveyspalveluita Osaavan työvoiman emme pikkuisessa hankkeessa pysty tuottamaan, jotensaatavuuden fokus on hyvinvoinnissa. Mistä hyvinvointi sitten syntyy? Se syntyy edistäminen
osallisuudesta, merkityksellisestä tekemisestä ja kuulumisesta sosiaaliseen yhteisöön. Hankkeessa keskitymme siis näihin. Ja jätämme terveyden edistämisen am1. Monipuolisen ja
mattilaisille. Yksi toimintamuodoista on hyvinvointipäivät. Niissäkin pidämme mielessä nuo kolme. Terveyden puhtaan luonnon Kaupungin hyödyntäminen tuottaminen ei sittenkään ole kustannustehokasta. Projektin kokemustenkaan mukaan. Mutta yhdessä merkityktuottavuuden parantaminen sellinen tekeminen on. MikkelissäKaupungin ja Etelä-Savossa väki ikääntyy vauhdilla. Työikäisen väestön määrä vähenee. Valitettavasti työelämän ulkopuolella olevien osuus työikäisistäkin tuottavuuden 2. Osaavan työvoiman Asukkaiden arjen parantaminen saatavuuden edistäminen lisääntyy. helpottaminen Osaavan työvoiman saatavuuden edistämisessä meillä ei ole varaa jättää niin suurta osaa työikäisestä väestöstä työvoiman ulkopuolelle. Meidän on löydettävä mielekästä tekemistä ja hyviä uusia polkuja avoimille työmarkkinoille. Meidän on pystyttävä lähiAsukkaiden palvelukeskuksissa jakamaan työ aivan uudella tavalla.arjen Avoimessa työpajassa työ jakautuu innostavasti uudesti. helpottaminen
1. Monipuolisen ja puhtaan luonnon Kaupungin hyödyntäminen tuottavuuden parantaminen
2. Osaavan työvoiman
Ihastjärvellä, Lahnaniemellä ja Vitsiälässä asuminen on kestävää ja moni-
puolista puhtaan luonnon hyödyntämistä. Etenkin, jos osa palveluista pystytään käyttämään digitaalisesti, tuottamaan ja käyttämään yhdessä paikan päällä.
Tuottavuuden parannuttava, resursseja lisäämällä ei voida edetä, vä1.Lasten, Lasten, nuorten ja 1. nuorten ja hemmällä on saatava enemmän aikaan. Tarvittiin uudet tavat toimia. perheiden osallistaminen perheiden osallistaminen ja voimavarojen ja vahvistaminen voimavarojen vahvistaminen Kuntien tuottavuus on laskenut koko 2000-luvun. Julkisyhteisöjen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kasvanut koko ajan, nyt se on 55 prosenttia. Euroopan maavertailussa julkinen sektorimme on kasvanut kolmanneksi suurimmaksi, Tanskan ja Ranskan jälkeen. Tämä johtaa kestävyysvajeeseen ja kilpailukyvyn laskuun. Mikkelissä käytämme vuosittain noin 10 Me enemmän kuin tienaamme. Näin ei vain yksinkertaisesti voi jatkua. Terveyden ja
3.3.hyvinvoinnin Terveyden ja
Kunnat eivät ole pystyneet modernisoimaan palvelujaan samalla tavoin kuin yksityinen sektorihyvinvoinnin tai valtio. Sen on lisääntyminen arveltu johtuvan kuntaorganisaatioiden monialaisuudesta ja vahvasta siiloutumisesta hallintokuntarajojen välillä. lisääntyminen Tulevaisuuden haasteena on väestön voimakas ikääntyminen – on pystyt-
Tästä tuottavuusideasta syntyy hankkeen keskeinen periaate. Hankkeessa ei tehdä lisäpanostuksia lainkaan. Hanke on katalysaattorihanke, joka pyrkii nostamaan esiin uusia toimintatapoja. Etsimään keinoja, joilla nykyisillä resursseilla saadaan entistä enemmän hyvinvointihyötyjä aikaan. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin hengessä.
puhtaan luonnon puhtaan luonnon hyödyntäminen hyödyntäminen
”Mikkelin kaupungin tavoitteena on olla kuntatalouden tuottavuuskehityksen johtava kaupunki Suomessa siten, että toiminta on samalla sosiaalisesti ja kulttuurisesti sopusointuista ja minimoi luonnolle ja ympäristölle aiheutuvan rasituksen.”
2.Osaavan Osaavan työvoiman ”Mikkeli 1) uudistaa hallintorakenteensa ja 2) palvelujen 2. työvoiman saatavuuden edistäminen Uudistamistyössä hyödynnetään uusia sähköisiä paltuottamisprosessit. saatavuuden edistäminen
veluja siten, että Mikkelistä kehittyy ensimmäinen digitaalisten palvelujen kaupunki Suomessa.”
Lupaus annettiin turva- ja materiaaliteknologian osaamis- ja innovaatiokeskittymän TUMAn avajaisissa 24.8.2012 elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle. Neljän Mikkelin kaupungin strategiasta nostetun tavoitteen rinnalle nostettiin kaksi tavoitetta Lupaus-ohjelmasta.
Kuntien tuottavuusindeksi 102 100
Indeksipisteluku
tävä saamaan vähemmällä paljon nykyistä enemmän aikaan.
Lupaus olla Suomen ensimmäinen avoin digitaalinen kaupunki velMonipuolisen ja voittaa arjen helpottamiseen ja tuottavuuden parantamiseen 1.1.Monipuolisen ja
98 96
Kaupungin Kaupungin tuottavuuden tuottavuuden parantaminen parantaminen
94 92 90 2002
Koulutus
2003
2004
2005
2006
Terveydenhuoltopalvelut
2007
2008
Sosiaalipalvelut
2009
2010
Yhteensä
Asukkaiden arjen Asukkaiden arjen helpottaminen helpottaminen
Kaupungin tuottavuuden parantaminen on ollut ehdoton edellytys kaikissa hankkeen toimenpiteissä. Konseptiin ei oteta mukaan mukaviakaan tai runsaastikaan hyvinvointia tuottavia asioita, jos ne eivät ole tuottavuuden kannalta positiivisia. Sellaisiakin löytyi. Mutta tuottavuuden laskennassa osaoptimoinnille ei ole tilaa. Eikä siihen kaupunkiorganisaatiossa ole enää varaa.
Asukkaiden arjen helpottaminen on toinen ehdoton edellytys kaikille toimenpiteille. Tuottavuudenkaan edessä ei oteta mukaan toimenpiteitä, jotka monimutkaistavat kaupunkilaisten asiointipolkuja tai tekevät heidän elämästään hankalampaa.
Reippaasti rajoja ylittäen – organisaatioiden, sukupolvien ja totuttujen tapojen. Siitä syntyi hyvinvointia ja tuottavuutta. Sosiaali- ja terveystoimi Kyläläiset käyvät Kyläruokalassa syömässä Kouluruokala korvaa kotiin vietävän ruuan Lähipalvelupaikka, ihmiset liikkuu pois kotoa Melkein kotiin vietävät palvelut
Sivistystoimi Tuottaa palvelua olemassa olevin resurssein, uusin tavoin -DigiSali -Avoin työpaja -Kyläruokala Avoin työpaja
Työllisyydenhoito Huippuhyvän, tulevaisuushakuisen työpajan ilman kustannuksia. Nykyaikaisella periaatteella ”Työ ensin, sitten tekijät” Lähipalvelupiste DigiSalista
Yritykset
Kyläruokala ostaa palveluja yrityksiltä Palvelun tarjontapaikkoja
Tekninen toimi
DigiSali, etsivä terkkari
Avoin työpaja
Ostot
Lähipalvelukeskusta on suunniteltu, testattu ja arvioitu kyläkoulujen ja kylätalon toimintojen pohjalta. Mikkelin kaupungin Ihastjärvellä toteutettua toimintamallia rakennettiin myös Ristiinan Vitsiälässä ja Hirvensalmen kunnan Lahnaniemellä.
Asukkaiden hyvinvointi Kiinteistö elää ilman päivittäishuoltoa
Lähipalvelupiste DigiSalissa
Kyläruokala
Lähipalvelukeskuskonseptia kolmella kylällä
Avoin työpaja
DigiSali, etsivä terkkari
Työn tekemisen tapaa muutetaan sivistystoimessa. Se vaatii paljon. Työyhteisöön tulee saman verran uusia työntekijöitä, joiden työn tekemisen tapa, eikä aina kykykään, ole lainkaan sitä, mihin olemme tottuneet. He helpottavat rehtorien ja opettajien arkea, mutta tuovat samalla uusia haasteita ohjata ja opastaa. Rakentaa tulevaisuutta paitsi oppilaille, myös työyhteisön uusille jäsenille. Työ jakautuu uudesti. Varmaa on, että kun tekijöitä on kaksinkertainen määrä, syntyy myös jälkeä enemmän. Rajapinnat häviävät. Asiakaslähtöisyyden ideassa palvelun tuottajan ja palvelun käyttäjän roolit sekoittuvat ja vaihtelevat. Uudenlaista, haastavaa, rosoista ja mielenkiintoista. Lapsille varmuudella hyvät elämän eväät antavaa. Hyvinvointihyöty tehdään sivistystoimessa, mutta se syntyy sosiaali- ja terveystoimeen ja työllisyydenhoitoon. Ja luonnollisesti laajasti yhteisöön.
Oppijakeskeinen pedagoginen malli Kyläläiset Verkko-opetuksen opettajien rinnalla hyödyntäminen koulutyössä Opetus joustavasti Ympäristön ryhmättömästi hyödyntäminen Vuorovaikutteinen oppisisällöissä ja blogi - yhteistä tietoa oppimisessa yhteisen toiminnan tuloksena Kyläläiset osallistuvat
hyvinvoinnin tuottamiseen
Lähiruoka huomioituna sekä koulutyössä että ruokailuissa lähiruokaostot, sadonkorjuutalkoot, tutustuminen tiloilla
Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Koulu ja kylä yhdessä talkoilla ympäristön hyväksi
Ateriapalvelut avataan kyläläisille – tuotetaan lähialueen ruokapalvelut
Yhteisöllisyys ja osallisuus - uusi koulunkäynnin malli
Ympäristön huomioiminen osana kylän kehittämistä Hyvinvointia edistävä ympäristö
Kyläruokala Taloudellisesti kestävä ja asiakashyötyjä tuottava lähipalvelukeskus
Kestävä hyvinvoinnin kehittyminen
Tonttimarkkinointi
MLL:n perhekahvila
DigiSali
Kaupunki, yritykset ja yhdistykset osallistuvat hyvinvoinnin tuottamiseen
Kansalaisopisto -liikunta, pianonsoitto, kuoro Seurakunnan järjestämät tapahtumat
Avoin työpaja
Maa- ja kotitalousnaiset, Martat ja eräseurat Kunnallinen perhepäivähoito
Kyläpäällikkökoulutus toiminnan jatkuvuuden ja pysyvyyden turvaaminen Uudet mallit työllistymiseen Digisali, sähköisten palveluiden tuottaminen ja vastaanottaminen
Etsivä sairaanhoitaja, fysioterapeutin terveysliikunta, terveydenhuollon teemapäivät
Yritysten uudet liiketoimintamallit: tuotetori, hyvinvointipäivät, hieroja, kampaaja, kosmetologi, pitopalvelu
Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima
DigiSalissa
vastaanotetaan, tuotetaan ja kulutetaan sähköisiä palveluja uudella tavalla tuottavuutta lisäten
Oikeat panostukset ja niiden suuntaan eteneminen Etsiessämme uusia ratkaisuja kestävän kasvun ja hyvinvoinnin suunnassa, oli pystyttävä asettumaan erilaisten näkökulmien ja toiveiden väliin, sovittelijaksi. Miten yhdistetään talouden ja hallinnon näkemykset uusista palvelumalleista? Miten asukkaiden odotukset maalla asumisen viehättävyydestä ja pelot syrjään joutumisesta? Miten säilytetään työnilo, kun työtä on enemmän kuin tekijöitä? Miten osataan rikkoa rajat ja lähteä aidosti yhdessä rakentamaan jotain uutta, vielä vähän tuntematonta? Miten löydämme luottamuksen? Meidän on uskallettava luottaa itseemme, toisiimme ja tulevaisuuteemme. Meidän on uskallettava luottaa siihen, että valitut suunnat ovat oikeita. Meidän on uskallettava nähdä metsä puilta ja olla sortumatta pipertelyyn. Olennaista on olennainen.
Melkein kotipalvelut pitävät liikkeessä – ja mahdollistavat hyvän elämän kotona DigiSalissa tuotetaan kevätjuhlat verkkoon. Siellä käydään kirkossa, konserteissa ja jumpataan Kyyhkylän ohjaajien ohjaamana. Tietysti. Mutta DigiSali tuo luonnosta innostuneen mummon biologian tunnille. Ranskaan matkustaneen isosiskon maantiedosta keskustelemaan tai maan eri kolkista kootun kuoron harjoittelemaan yhdessä. Se tuo kunnan palvelut melkein kotiin. Pitää palvelun käyttäjät liikkeessä, mutta ei vaadi matkustelulta mahdottomia. Neuvottelut sosiaalitoimiston ja Kelan kanssa sujuvat verkossa. Miksei pankkikin voisi olla siellä? Lähipalvelukeskus on myös virtuaalipalvelukeskus.
Avoin työpaja
Kyläruokala
Kymmenen henkilön työpaja olemassa olevin panostuksin – todellisessa työyhteisössä, työllisyyttä edistävin toimenpitein
Kouluruokailu muuttuu kyläruokalaksi. Ateriapalvelut avataan kyläläisille ja tuotetaan lähialueen ruokapalvelut. Lisää yhteisöllisyyttä ja laadukkaita vuosia kotona
Merkityksellinen tekeminen ja aito osallisuus rakentaa tulevaisuuden Koululla on todellakin työtä. Rehtorilla, opettajilla, keittäjillä ja ihan kaikilla kädet täynnä. Monipuolista ja erilaista. Samaan aikaan satoja etsimässä merkityksellistä tekemistä elämäänsä. Merkityksellisessä yhteisössä, luontevasti eri alojen ammattilaisten kanssa työskennellen työlle löytyy varmasti suunta. Avoimessa työpajassa ei työskennellä ”työn tapaisissa toiminnoissa”, vaan aidosti kiinnostavissa, merkityksellisissä töissä. Työtä ohjaavat ja tekevät tutuksi tuon työn ammattilaiset. Todellisesti työtä koko ajan kymmenelle. Se on tärkeää, jotta uuden ajan hieman rosoinen työyhteisö voi syntyä. Jossa työpajalainen ei ole poikkeus. Jokainen vaihtelevasti kiinnostavaa tulevaisuuttaan hakien luokassa, puutarhassa, keittiössä, pihalla, jumppasalissa, DigiSalissa tai mikä kenenkin kohdalla on sopivaa. Kaikkien kohdalla työllistyminen edistyy – yksilöllisellä tavalla. Kuka ohjaa? Työnohjaus on työpaikalla. Jos muuta tukea tarvitaan, se tulee palvelujärjestelmästä. Kuten muillakin.
Hyvää ruokaa – paremmassa seurassa Ei se iso idea siinä ole, että saadaan hyvää ruokaa. Vaikka saadaankin. Eikä se ole siinä, että se saadaan pikkuisen edullisemmin. Tietysti saadaan. Ei se ole edes siinä, että ruoka tulee läheltä. Lähiruokaa se on. Siinä se alkaa jo olla, että sitä tehdään yhdessä. Mutta siinä se vasta on, että sitä syödään yhdessä. Saman verran vierasruokailijoita kuin koululaisia. Silloin se on tarpeeksi isolla. Silloin se on yhteisöllisyyttä. Silloin se verkottaa yli sukupolvien. Silloin se merkitsee sitä, että kotiin vietäviä ruokia ei tarvitse käyttää lainkaan. Ja kokonaisuus on kunnossa vasta, kun se Kyläruokala on auki kesät talvet. Suomalainen maaseutuihminen osoittaa rakkautta ja välittämistä ruualla. Se välittäminen ei välity kuljetetuin, säilytetyin ja yksin syödyin aterioin. Mutta kyläravintolassa se välittyy.
Aidosti Aidosti asiakaslähtöinen asiakaslähtöinen
Yhteisöllisyys ja osallisuus
Uusi koulunkäynnin malli. Uudet liiketoimintamallit. Kylä ja koulu yhdessä
Etsivä terkkari, Talkoita ja Hyvinvointipäiviä Etsivä terkkari liikkuu asukkaiden seassa ja linkittää palveluketjuihin. Ei, hän ei etsi sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsijoita, vaan vaikkapa niitä, jotka hyötyisivät Kyyhkylän monimuotoisista hyvinvointiprosesseista. Etsivä terkkari auttaa asukkaita löytämään voimavarojaan ja niitä palveluja, joilla voimavaroja vahvistetaan. Talkoot ovat arkipäivää joillekin, toisille ne ovat yhteisöllisen kohtaamisen paikkoja tai vaikka sadonkorjuupäiviä. Mikä kenellekin sopii parhaiten. Mutta kaikille ne ovat sitä, minkä tiedetään lisäävän hyvinvointia: osallisuutta, merkityksellistä tekemistä ja yhdessä olemista. Samalla niissä tehdään yhteistä työtä ja helpotetaan koulun arkea. Hyvinvointipäivissä palvelujen tarjoajat ja asukkaat kohtaavat verkossa. Yhdessä uusia verkostoja rakentaen. Avoimet ovet eri toimijoille tuovat turinaklubilaiset yhteen, tarjoavat leivän myyjälle ja ostajalle kohtaamispaikan, tuovat ihmiset yhteen hyvinvoivaa tulevaisuutta suunnittelemaan ja yhdessä siihen sitoutumaan.
Lähipalvelukeskuksessa organisaatiorajat ja hallinto organisaatiorajat ja hallinto saavat Miten olemassa olevilla saavat väistyä asiakasväistyä asiakaslähtöisyyden tieltä. Miten olemassa olevilla lähtöisyyden tieltä. Rajat Rajat kaatuvat ja asiakas nousee resursseilla saadaan resursseilla saadaan ja asiakas nousee keskiöön.kaatuvat Huomaamme tekevämme keskiöön. Huomaamme työtä asiakkaan hyödyksi maksimaalisesti hyvinvointihyötyä? maksimaalisesti hyvinvointihyötyä? tekevämme työtä professioista huolimatta. Sitä ei vaan tarpeeksi korostaa,korostaa, että hyvinvointihyöty syntyy syntyy Sitävoi ei vaan voi tarpeeksi että hyvinvointihyöty asiakkaan hyödyksi osallisuudesta, sosiaalisista suhteistasuhteista ja merkityksellisestä osallisuudesta, sosiaalisista ja merkityksellisestä professioista huolimatta. tekemisestä. Asiakaslähtöisyys on tuon on hyödyn niin tekemisestä. Asiakaslähtöisyys tuonsynnyttämistä hyödyn synnyttämistä hyvin kuin pystymme. on suunnattava ajatuksemme niin hyvin kuinMeidän pystymme. Meidän on suunnattava uudestaan. Nykyisellä tavalla toimia ja ajatuksella siitä, ettäjakaikki ajatuksemme uudestaan. Nykyisellä tavalla toimia ajatuksella ongelmatsiitä, on ratkaistavissa resursseja lisäämällä, olemme että kaikki ongelmat on ratkaistavissa resursseja tuottavuuden näkökulmasta väärällä tiellä. näkökulmasta väärällä tiellä. lisäämällä, olemme tuottavuuden Kun panostukset ohjataanohjataan siiloihin ja tulosten odotetaan syntyvän Kun panostukset siiloihin ja tulosten odotetaan siiloissa, syntyvän olemme auttamattoman siiloissa, olemmetuotantolähtöisessä auttamattoman tuotantolähtöisessä organisaatiossa. organisaatiossa. Kun mietimme professiokeskeisesti, mitä teemme ja vähemmän Kun mietimme professiokeskeisesti, mitä teemme ja sitä, mitävähemmän saamme aikaan asukkaan hyvän elämän ja yhteisön sitä, mitä saamme aikaan asukkaan hyvän elämän hyvinvoinnin näkökulmasta, olemme kovin työntekijäkeskeisiä. ja yhteisön hyvinvoinnin näkökulmasta, olemme kovin Kun uskallamme rikkoa rajat ja tuoda eri sukupolvet yhteen ja työntekijäkeskeisiä. rakentaaKun yhdessä luottamusta tulevaisuuteen, itseemme ja yhteen ja uskallamme rikkoa rajat ja tuoda eri sukupolvet yhteisöömme, elämme todeksi kestäväntulevaisuuteen, kasvun ja hyvinvoinnin rakentaa yhdessä luottamusta itseemme ja lähipalvelukeskusta. Aidosti asiakaslähtöisesti. yhteisöömme, elämme todeksi kestävän kasvun ja hyvinvoinnin lähipalvelukeskusta. Aidosti asiakaslähtöisesti. Asukkaiden arkea helpottaen ja kaupungin tuottavuutta lisäten.
Asukkaiden arkea helpottaen ja kaupungin tuottavuutta lisäten.
Helpompi arki. Meille kaikille.
Koulu kylässä, kylä koulussa – hanke