Mikkelin kulttuuriperintoohjelma by Mikkelin Kaupunki

PIA PUNTANEN – LEENA HANGASMAA

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma Kivikaudesta digiaikaan!

Sisällys Esipuhe...................................................................................................4 Mitä on kulttuuriperintö?.........................................................6 Mikkelin seudun kulttuuriperinnön teemat...................8

Savon syntyseutu.................................................................................... 8

Rajalla............................................................................................................ 9

Kaskikansan perilliset............................................................................. 9

Torilla ja kaupanteossa.......................................................................... 9

Kaupunki ja kaupunkilaiset................................................................10

Modernin merkit......................................................................................10

Kulttuuriperinnön hyödyntäminen................................... 12

Suomen parasta – näillä erotumme............................................... 12

Kasvata juuret – anna siivet...............................................................14

Kirjoittajat

Vetovoimainen ympäristö – kerro tarina.....................................16

Pia Puntanen ja Leena Hangasmaa

Sähköistä kulttuuriperintö – saavuta maailma.........................18

Arkistojen Mikkeli – säilytä kulttuuriperintö............................. 20

Taitto

Muista Mikkeliä – brändää kotiseutu.............................................22

Jyrki Suvimaa, Mainostoimisto Groteski

Prosessikaavio.............................................................................. 24

Julkaisija

Toimintamalli ja prosessikuvaus........................................25

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke/ Mikkelin kaupunki 2013

Liitteet Liite 1. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeen tuotokset.........................................................................................32 Liite 2. Ohjausryhmän ja projektiryhmien jäsenet..............................33 Liite 3. Mikkelin seudun kulttuuriympäristö rekistereissä...............34

http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/

Liite 4. Kulttuuriympäristöihin liittyvää lainsäädäntöä.....................38

kulttuuriperintoohjelma

Esipuhe

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelman taustalla on Mikkelin kaupungin strategia, jonka mukaan Mikkeli on vetovoimainen kasvukeskus Saimaan rannalla. Kasvukeskus hyödyntää kulttuuriperintöään. Välineeksi ja ohjenuoraksi hyödyntämiselle päätettiin laatia kulttuuriperintöohjelma, mikä on myös osa kaupungin ohjelmapohjaista kehittämistä. Kulttuuriperinnön hyödyntämisellä nähtiin useita eri tarkoituksia; paikallisidentiteetin, seudun profiilin ja imagon vahvistaminen sekä konkreettisten esimerkkien ja välineiden laatiminen toimijoille. Mikkelin seudulla on rikas ja omintakeinen kulttuuriperintö, joka suurissa linjoissa myötäilee itäsuomalaista, suomalais-

ta ja eurooppalaista kulttuuriperintöä, mutta yksityiskohdissaan on omanlaisensa. Paikallisuuden merkitys globaalissa maailmassa on korostunut. Ohjelmaa laadittaessa lähtökohtana oli kulttuuriperinnön hyödynnettävyys. Hyödynnettävyys ymmärrettiin laajasti, ei pelkästään suoraksi taloudelliseksi hyödynnettävyydeksi. Näkökulmia oli kolme; kulttuuriperintökasvatus, kulttuuriympäristö ja kulttuuriperinnön hyödyntäminen yritystoiminnassa. Myös kohderyhmiä oli kolme, ensimmäisenä paikalliset asukkaat, me itse, kuntalaiset, asukkaat, lapset ja nuoret. Kuinka tunnemme kulttuuriperintömme ja mitä teemme sen eteen, että tunnemme paremmin jatkossa? Toisena ryhmänä olivat matkailijat ja vapaa-ajanasukkaat, millaisena Mikkelin seutu näyttäytyy heille? Miten yrittäjät voisivat

tarjota meikäläisyyttä kiinnostavassa ja hyvässä paketissa? Kol-

Tarkkanen. Kummassakin ryhmässä oli laaja asiantuntijaedustus

mantena ryhmänä oli kunta organisaationa. Kuinka omaa toimin-

sekä osallistuvien kuntien että viranomaisten osalta. (liite 2). Kan-

taa voi parantaa niin, että kulttuuriperintö on hyödynnettävissä?

salaisten käsityksiä kulttuuriperinnöstä kuultiin kuudessa yleisöti-

Ohjelmassa kiteytetään Mikkelin seudun kulttuuriperinnön

laisuudessa (Anttola, Haukivuori, Hirvensalmi, Mikkelin keskusta,

teemat ja nostetaan esille ne painopistealueet ja kärjet, joiden pii-

Otava, Ristiina) sekä kerättiin webropol-kyselyllä.

rissä kulttuuriperintöä voidaan hyödyntää. Ohjelmassa on tunnistettu meille ominaisia piirteitä ja tapoja, mutta samalla on huomi-

Mikkelissä 4.3.2013

oitu, että olemme osa Itä-Suomen järvisuomalaista kulttuuripiiriä. Näkökulmia kulttuuriperintöön ja sen sisältöön esitellään neljässä

Soile Kuitunen

eri julkaisussa ja nettisivustolla (liite 1).

kehitysjohtaja projektipäällikkö

Ohjelma laadittiin Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa, jolle Etelä-Savon maakuntaliitto myönsi EAKR-ra-

Mikkelin kaupunki

Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuri-

perintöohjelma -hanke

hoituksen. Hankesuunnittelu tehtiin vuonna 2010, ja hanke toteutettiin 1.4.2011−30.3.2013. Koska kulttuuriset ilmiöt eivät rajoitu kuntarajoihin, mukaan pyydettiin Ristiinan ja Hirvensalmen kunnat. Prosessin aikana Ristiina ja Suomenniemi liittyivät Mikkeliin. Hallinnoijana toimi Mikkelin kaupunki/Elinvoima- ja kilpailukykypalvelut. Projektipäällikkönä toimi FM, historiantutkija Pia Puntanen ja asiantuntija-assistenttina FL, etnologi Leena Hangasmaa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi arkkitehti Kirsti Kovanen Etelä-Savon Ely-keskuksesta. Hankkeessa toimi kulttuuriperintökasvatuksen projektiryhmä (puheenjohtajana projektipäällikkö) sekä kulttuuriympäristön projektiryhmä, jonka puheenjohtajana toimi Mikkelin kaupungin kaavoituspäällikkö Ilkka

Mikkelin kaupunginhallitus 4.3.2013 5/81 § ”Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelman ja päättää että sitä noudatetaan kaupunkistrategiassa ja muussa päätöksenteossa. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että tekninen toimi ja sivistystoimi valmistelevat kaupunginhallitukselle esityksen monialaisen kulttuuriympäristötyöryhmän perustamisesta.”

MITÄ ON KULTTUURIPERINTÖ?

Kulttuuriperinnön käsitteen kansainvälisessä määrittämisessä on Unescolla (Yhdistyneiden kansa-kuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö) ollut merkittävä rooli. Unesco hyväksyi vuonna 1972 maailmaperintösopimuksen, joka on kansainvälinen yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi. Taustalla oli huoli uhanalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilymisestä tuleville sukupolville. Unescon määritelmät ovat vaikuttaneet sen jäsenmaiden, kuten Suomen, toimintaan. Suomen perustuslain mukaan vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Kulttuuriperintö jaetaan aineelliseen ja aineettomaan perintöön. Aineellinen kulttuuriperintö on joko kiinteää, kuten esim. muinaisjäännökset, rakennukset, kulttuurimaisemat ja muistomerkit tai irtainta, esim. esineet, arkistoaineistot ja museokokoel-

mat. Aineettoman kulttuuriperinnön laajaan ryhmään sisältyvät esimerkiksi kieli, filosofia, uskonto, runous, kansanperinne, kirjallisuus, historia, tavat, musiikki, elokuvat, kuvataide jne. Jako aineelliseen ja aineettomaan perintöön on kuitenkin teoreettinen – ne kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Jokaisella aineellisen kulttuurin ilmentymällä on aineettomia merkityksiä. Aineetonta kulttuuria ei voi ilmentää ilman aineellisia elementtejä.

Kulttuuriperintö = kulttuurin osaset + arvot Kulttuuriperintöohjelmatyössä haluttiin ottaa huomioon kulttuurin elävyys ja jatkuvuus ajallisessa, paikallisessa ja sosiaalisessa kentässä. Kulttuuriperinnön käsite muodostuu sanoista kulttuuri ja perintö ja viittaa siis menneisyydessä syntyneisiin kulttuurisiin tekoihin ja tuotteisiin. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjel-

ma -hankkeessa kulttuuri on käsitetty sen laajassa merkityksessä

rinne on tärkeä paikallisidentiteetin rakennuspuu – sillä on paljon

kaikkena toimintana, mitä ihminen yhteisönsä jäsenenä tekee −

tunneperäistä merkitystä kantajalleen.

arjen merkityksinä ja merkityksenantoina. Kulttuuri ei ole pysäh-

Kulttuuriperintö muotoutuu tarkoituksella perinteestä ja his-

tynyt ja selvärajainen kokonaisuus, vaan alati muuntuva prosessi.

toriasta valituista, merkittäviksi katsotuista elementeistä, joita

Kulttuuriperintöohjelmaan sopii käsitys kulttuurista konstruk-

käytetään erilaisiin tarkoituksiin. Kulttuuriperintö on historiallisen

tiona eli rakennelmana. Kulttuuri on tuotettu ja sitä tuotetaan ko-

ja nykypäivän perinteen pohjalta muodostuneita kohteita tai käy-

ko ajan. Esimerkiksi käsityksemme kansakunnasta on luotu tiet-

täntöjä, joita pidetään säilyttämisen arvoisina. Niiden avulla tarjo-

tyjen näkemysten pohjalta. Ajan mukaan konstruktiosta on tullut

taan ja tuotetaan tietoisesti hyvinvointia sekä identiteetin ja pai-

”tosi”, se on alettu mieltää itsestään selväksi. Samalla tavoin voi-

kallisuuden kiinnittymiskohtia asukkaille sekä kiinnostavuutta ja

daan ajatella, että esimerkiksi paikallisuus ja kotiseutu ovat luotu-

vetovoimaa vierailijoille.

ja, tuotettuja, eli konstruoituja. Hankkeessa on kartoitettu, mistä

Kulttuuriperintökäsitteeseen liittyvät arvot. Kun puhutaan

alueemme kulttuuriperintö on konstruoitunut. Samalla on tie-

tahdosta säilyttää, vaalia tai edistää jotakin, sitä pidetään yleensä

dostettu se, että ohjelmassa tehtävillä valinnoilla ja painotuksil-

arvokkaana. Tällöin tehdään arvovalintoja. Vallan käsitteen kautta

la olemme itse luomassa (koti)seudun paikallisuutta ja alueellista

kulttuuriperintöön liittyy eettisiä kysymyksiä koskien mm. ihmis-

kulttuuriperintöä.

ten identiteettiä ja julkisen ja yksityisyyden rajoja. Ideaalitapauk-

Kulttuuriperintö-käsitteen taustalla on perinteen käsite. Pe-

sessa vahva kulttuurinen identiteetti tukee taloudellisia toimia ja

rinnettä ja kulttuuriperintöä käytetään usein sekaisin ja synonyy-

tarjoaa niin materiaalista kuin aineetonta hedelmällistä perustaa

meina. Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelmassa perinne on

erilaisille tuotteille ja palveluille. Näitä kulttuurisia rakennusaineita

ymmärretty kuten perinnetieteissä nykyään: perinne on prosessi.

haluamme esitellä tässä ohjelmassa.

Se on suullisia ja aineellisia kulttuurituotteita, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle. Perinneprosesseille on ominaista muuttuvuus eli jokainen sukupolvi jättää jollakin tavalla jälkensä perinteeseen

Kulttuuriperintö on

jatkaessaan sitä. Perinne ei siis ole pysyvää, vaan se elää ja muut-

1) periytyvään kulttuuriin ja historiaan pohjautuvaa

tuu, sitä synnytetään ja elätetään, perinteitä myös kuolee ja hä-

2) aineellista tai aineetonta

viää. Perinteen ominaisuuksia ovat jatkuvuus ja kollektiivisuus,

3) monien toimijoiden leikkauspiste

mutta sitä luonnehtii myös yksilöllisyys, omalaatuisuus, vaihtu-

4) arvolähtöisesti valikoitunutta

vuus ja muuntuvuus. Perinne elää konkreettisissa asioissa ja esi-

5) taloudellisesti ja henkisesti hyödynnettävissä, eli tuotteistettavissa

neissä, mutta myös mentaalitasolla arvoina ja merkityksinä. Pe-

MIKKELIN SEUDUN KULTTUURIPERINNÖN TEEMAT

Savon syntyseutu Savon syntyseutu -teema asemoi Mikkelin seudun kartalle suhteessa esihistoriaan ja muinaisjäännöksiin, mutta myös Suomeksi ajan myötä muotoutuneen alueen varhaisvaiheisiin. Viiden tuhannen vuoden takainen asutus, Saimaan rantoja asuttaneet metsästäjä-keräilijät, jotka maalasivat Suomen suurimmat ja yhdet Pohjoismaiden merkittävimmistä kalliomaalauksista Ristiinan Astuvansalmelle, on tämän teeman vanhin osa. Rautakautinen, jo osittainen paikallaan pysyvä asutus keskit-

Mikkelin seudun kulttuuriperinnön teemat on hahmotettu systemaattisen asiantuntijatarkastelun

avulla, sekä vuorovaikutteisissa yleisötilaisuuksissa seudun asukkaiden kanssa. Lisäksi käytettiin sähköistä kyselyä, asiantuntijaseminaaria ja opiskelijakyselyä kartoittamaan yleisön käsityksiä. Teemoissa kohtaavat pitkän aikavälin kehitys sekä aineellinen että aineeton kulttuuriperintö. Tarkemmin teemoista ja niiden yksityiskohdista kerrotaan julkaisussa Mikkelin seudun kulttuuriperinnön teemat ja nettisivustolla seutu.wikimikkeli.fi

tyi Mikkelin kaupungin ympäristöön, Orijärvelle, Porrassalmelle ja Visulahteen. Tuukkalan kalmiston löydöt kertovat omintakeisesta ja vauraasta yhteisöstä, joka vuonna 1323 muodosti Savilahden kihlakunnan, yhden Novgorodin Ruotsille luovuttamista hallintoalueista. Savilahti, Savolax antoi nimen koko Savon maakunnalle. Savon syntyseutu-teemaan kuuluvat myös yhteiskunnan järjestäytyminen seurakunniksi ja paikannimet. Mikkelin Kivisakasti on seudun vanhin rakennus 1500-luvun alkupuolelta, ja Kenkäveronniemessä on sijainnut pappila 1400-luvulta lähtien. Hirvensalmen Lampuunlahdessa on ollut piispatila, ja Ristiinan kirkonmäki on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Mikkeli on saanut nimensä ylienkeli Mikaelista, jolle seurakunnan ensimmäinen kirkko oli pyhitetty. Nimi liittää meidät laajaan juutalais-kristillis-islamilaiseen kulttuuripiiriin.

Rajalla

jossa loitsuilla ja tietäjillä oli merkittävä asema ”lykyn” varmistajana. Tuon kulttuurin jäänteet on tallennettu Suomalaisen Kirjalli-

Rajalla -teema asemoi meidät Suomen sisällä ja suhteessa ulko-

suuden seuran kansanrunousarkistoon.

valtoihin. Olemme kieli- ja heimorajalla, karjalaiset ja hämäläiset

Metsä oli kaskenkaatajille pelto, ja metsätalouden nousun

kolkuttelevat Ristiinan ja Hirvensalmen rajoilla. Olemme monen

myötä se synnytti sahoja ja loi asutuskeskittymiä ja vaurautta.

kulttuuripiirteen joko itäisin tai läntisin paikka.

Vesistöt olivat paitsi kulkureitti ja kalastuksen paikka, myös jo

Rajalla tuo meidät sota- ja kulttuurihistorian piiriin. Mikkelin seu-

runsaat sata vuotta jatkunut vapaa-ajan asutuksen ympäristö.

dun asema sotilashallinnon keskuksena alkoi 1700-luvun loppu-

Veskansan asuinsijat ovat muuttuneet arkisen kovan työn näyttä-

puolella, kun valtakunnan raja kulki Ristiinan ja Suomenniemen

möstä vapaa-ajan ympäristöiksi. Mikkelin seudulla asukkaat miel-

välillä. Ruotuväkeä, rakuunoita ja jääkäreitä keskitettiin Savoon,

tävät vesistöt yhdeksi tärkeimmistä kulttuuriperinnön osa-alueis-

ja upseereita varten luotiin sotilasvirkatalojärjestelmä. Sivutuot-

taan. Luonnossa kulkeminen, marjastus, kalastus ja metsästys

teena syntyi Savon kartanoalue, kun sotilassuvut alkoivat hank-

ovat edelleen arkipäiväämme.

kia omia kartanoita. Monet niistä ovat tänä päivänä matkailukäytössä.

Torilla ja kaupanteossa

Mikkelin vanha kasarmialue ja päämajakaupungin perintö ylipäällikkö Mannerheimeineen ovat näkyvintä ja tunnetuinta tee-

Mikkelin tori lähiympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä ra-

man kulttuuriperintöä. Seudun asema Suomen sotien aikaisen

kennettu ympäristö. Torielämä erityisesti kesäkaudella sekä Maalis-

päämajan majoittajana on ainutlaatuinen. Päämajamuseo, Viesti-

ja Mikko-markkinat keväisin ja syksyisin ovat elävää perinnettä, joka

keskus Lokki, Mannerheimin salonkivaunu, Jalkaväkimuseo, Mik-

on jatkunut 1700-luvun puolivälistä lähtien. Mikkelin markkinat, kak-

kelin Klubi ja monet muut kohteet on nostettu esille.

si kertaa vuodessa pidetty suuri tukkukaupan tilaisuus, toi yhteen maaseudun talonpojat tuotteineen ja tarpeineen sekä kaupunkien

Kaskikansan perilliset

porvarit ostajina ja myyjinä. Markkinoilla avautui laaja maailma. Mikkeli perustettiin kauppakaupungiksi, edistämään laajan maa-

Metsä ja vesi olivat kaskikansalle elämän perusta. Teema kantaa

kunnan elinkeinoja ja kauppaa. Kauppa alkoi vilkastua, erikois-

vuosisataisen kulttuuriperinnön ihmisen ja luonnon välisestä vuo-

liikkeitä perustettiin, ja erityisen tuottoisaa oli 1900-luvun vaih-

rovaikutuksesta ja sen muodostamasta kulttuurista. Itäinen kas-

de. Tuolloin Venäjänkaupalla vaurastuneet kauppiaat Pylkkänen,

kiviljely loi paitsi maanviljelyn tekniikan, myös oman kulttuurinsa,

Pöndinen ja Pulkkinen rakensivat kaupungin ensimmäiset kiviset

liiketalot, Porrassalmenkatu 18 ja 27 sekä Ristimäenkatu 5:n. Kau-

upseerikuntaan ja lähiseutujen kartanoiden väkeen he loivat

pungin ensimmäisestä, puuempireä edustavasta rakennuskerros-

1800-luvulla eliitin, joka oli ruotsinkielinen ja erottui selvästi ym-

tumasta on jäljellä Pulkkisenkulma. Kaupunkiin keskittyivät myös

päröivästä suomenkielisestä väestöstä. Usein säätyläiset olivat

osuuskunnalliset yritykset Savonseutu, Suur-Savo, Karjaportti,

perustamassa yhdistyksiä ja aloittamassa kansalaistoimintaa. Sa-

Hankkija ja Osuuskassa, myöhempi Osuuspankki.

maan aikaan kaupungin rajojen ulkopuolelle syntyivät esikaupunkialueet Emola ja Lähemäki, joissa asui Tuppuralan ja Saksalan

Kaupunki ja kaupunkilaiset

sahojen työläisiä sekä muuta varattomampaa väestöä. Emola on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö.

Mikkeli perustettiin vuonna 1838 kauppakaupungin lisäksi hal-

Teemassa yhdistyvät kaupunkikulttuurin myöhemmät ilmen-

lintokaupungiksi, tuolloin uuden Mikkelin läänin hallintopaikak-

tymät; elokuvat, teatteri, monimuotoinen yhdistystoiminta, urhei-

si. Läänin pääkaupunkina Mikkeli sai nauttia eduista, joita muille

lupaikat ja vapaa-ajanvietto.

kaupungeille ei suotu. Ajanmukainen empirehenkinen, leveäkatuinen ja suuritonttinen asemakaava osoitti hierarkkiset alueet ja

Modernin merkit

aukiot. 175 vuoden jälkeen kaava toimii erinomaisesti. Vallan kamarit ovat Mikkelin rakennettua kulttuuriperintöä. Lääninhallitus,

Mikkelin kaupungin visio vuodelle 2020 on ”Modernin palvelun

lääninvankila ja lääninsairaala valmistuvat kaikki 1840-luvulla ja

kasvukeskus Saimaan rannalla”. Tarkastelemme ensimmäisen

ovat vanhinta säilynyttä kaupungin rakennusperintöä. Hallintoa

modernisaatiokauden, yhteiskunnan rakennemuutoksen ja perin-

seurasivat koulut, Mikkelin Lyseo ja Mikkelin Tyttökoulu, joiden

teiden jatkumoita 2000-luvun globalisaatiossa. Mikkeli koki en-

alkuperäiset rakennukset tuhoutuivat talvisodan pommituksis-

nennäkemättömän kasvun kauden 1880-luvun lopulta ensimmäi-

sa. Koulukaupungin asema ja leima vahvistui myöhempinä vuosi-

seen maailmansotaan saakka. Tuon ajan rakennettuja uutuuksia

kymmeninä. Sivistystä seurasivat aseet: 6. Tarkk’ampuja pataljoo-

oli muun muassa vesijohtoverkko Naisvuoren torneineen, Kissa-

nan kasarmit valmistuivat ”vanhalle väelle” kaupungin kupeeseen

kosken paperitehdas tai seudun ensimmäinen kansakoulu Hir-

ja reservikomppanian kasarmit Tuukkalaan. Rautatie, Savonrata,

vensalmen Apajalahdessa. Pietarin-kaupalla oli merkittävä rooli

viimeisteli valtion panoksen 1800-luvun Mikkelin kulttuuriympä-

ensimmäisen modernisaation vauhdittajana.

ristöön.

Modernin merkit näkyivät 1960−70 -luvuilla, kun esimerkiksi

Lääninhallituksen ja muiden virastojen virkamiehet olivat pai-

Pelloksen vaneritehdas perustettiin Ristiinaan, tai Mikkelin kes-

kallisesti keisarin vallan heijastumia. Yhdistettyinä vanhan väen

kusta rakennettiin uudelleen; matalat puutalot korvautuivat ydin-

keskustassa viisikerroksisilla ja reuna-alueilla kolmekerroksisilla kerrostaloilla. Maaltamuutto ja kasvavat palvelut kasvattivat kaupunkia ja pienensivät lähikuntia. Nykyistä elämäntapaamme on nimitetty tutkimuksissa jo pitkään jälkimoderniksi. Jälkimodernia yhteiskuntaa leimaavat moninaiset ja vaihtuvat osakulttuurit, yksilöllisyys ja pirstaloituneisuus. Kulutuksella ja viestintävälineillä on suuri merkitys, ja ainekset eri suunnista sekoittuvat. Mikkelinkin seudun nykyarkea leimaa tässä ajassa moninaisuus. Seutu sisältää monenlaisia asuinympäristöjä: kaupunkikeskustaa, taajamia, pikkukyliä ja harvaanasuttua maaseutua. Mikkeli on riittävän suuri tarjoamaan toimivan kaupunkikeskustan palvelut, mutta samalla ihmisläheisen pieni, välimatkat ovat lyhyet ja luonto lähellä. Mikkeliläinen arki on varttiarkea vesistöluonnon keskellä: 15 minuutissa taittuu matka töihin, kouluun, kauppaan,

luontoon ja mökille. Kauppa ja palvelut ovat tärkeimmät elinkeinoalat, ja hallinto- ja koulukaupunki olemme edelleen. Juhlamme syntyvät kesästä ja tapahtumista: vapaa-ajanasukkaista, musiik-

Ilpo Aalto

kijuhlista, raveista ja rockista.

KULTTUURIPERINNÖN HYÖDYNTÄMINEN

Suomen parasta – tällä erotumme Astuvansalmen kalliomaalaukset Päämajakaupunki Vesistön voima: kesämökkikulttuuri ja veden mytologia Astuvansalmen kalliomaalaukset on maalattu punamullan ja ih-

Tässä luvussa nostetaan esille kulttuuriperinnön hyödyntämisen osa-alueita. Kunkin luvun alussa käsitellään teemaa yleisesti sekä perusteluja valinnalle. Taulukko-osassa on tehtäviä ja toimenpiteitä, joista osa on yleisellä tasolla ja osa konkreettisia.

Myös vastuutahot on merkitty.

ran sekoituksella 4000–2200 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Suomen laajin yhtenäinen kalliomaalauspinta on tehty ihmiskasvojen muotoiseen kallioon, ja siinä on yli 70 erilaista kuva-aihetta. Järviarkeologisissa kaivauksissa maalausten edustalta on löytynyt kolme ihmiskasvoista ja yksi karhua esittänyt meripihkariipus. Löytökokonaisuus on Pohjoismaiden merkittävimpiä ja liittyy shamanismiin, kivikauden asukkaiden henkiseen perintöön. Suomalaiset kokevat talvi- ja jatkosodan historian muistamisen tärkeänä. Neuvostoliiton romahtamisesta alkanut aihepiirin käsittely jatkuu edelleen. Mikkelin asema päämajakaupunkina kaikissa itsenäisyyden ajan sodissa on ainutlaatuinen ja profiloi seutua erityisesti matkailijoille. Meillä on ollut osamme Suomen kohtalon hetkissä. Mikkeli on vuoden 2013 alusta Suomen mökkirikkain kunta. Laajat Saimaan, Puulan ja Kyyveden vesistöt houkuttelevat vapaa-ajan asujia ja matkailijoita nauttimaan luonnon voimasta. Elämä järven rannalla on määrittänyt arkeamme aina. Vesi on ollut myös osa kansanuskoa.

Tehtävä

Sisältö

Tekijä/toimija, rahoitus

Astuvansalmen kalliomaalausten hyödyntäminen

• Tuotetaan ajanmukaiseen tutkimukseen perustuvaa tietoa Astuvansalmesta. • Hyödynnetään Suomen Kalliomaalaustaide yhdistyksen tuottamaa tietoa tuotteistuksen mahdollisuuksista. • Edistetään ja suositaan kuva-aiheiden käyttöä paikallisissa tuotteissa. • Digitaalinen mallinnus, saavutettavuus sähköisesti

• yhteistyökumppani HY/arkeologian laitos • Suomen Kalliotaideyhdistys ry • Astuvan Amatsonit ry • Miset Oy/matkailu • Mamk/ICT-laitos • yrittäjät (esim. matkailuyrittäjät, käsityöläiset, taiteilijat)

Astuvansalmen kalliomaalausten hoito ja suojelu

• Noudatetaan muinaismuistolain vaatimuksia kohteen säilymiseksi. • Kunnostetaan laituri, ja muu kohteen ympärillä oleva infra

• asiantuntija museotoimi/maakunta museo/museovirasto (muinaismuisto laki) • ympäristötöiden toteutus tekninen toimi • maanomistaja (suoja-alue)

Päämajakaupunki hyödynnetään Mikkelin ja seudun erikoisasema Suomen historiassa

• Kehitetään ja ylläpidetään päämajamuseota (Päämajamuseo, Viestikeskus Lokki, Mannerheimin salonkivaunu) • Tuetaan aihepiiriin liittyviä yksityisiä toimijoita • Varmistetaan Jalkaväkimuseon säilyminen kaupun gissa ja vahvistetaan museoiden välistä yhteistyötä • Hyödynnetään Mannerheimin henkilöä osana päämajakaupunkituotteita – sotilas, tutkimusmat kailija, aristokraatti, kansakunnastaan huolta kantanut ylipäällikkö ja presidentti jne.

• museotoimi/Päämajamuseo • Miset ry/matkailu • yrittäjät (matkailu ym.) • Jalkaväkimuseo/Jalkaväkimuseosäätiö

Vahvistetaan Suomen mökkirikkaimman kunnan brändiä vesistön elementeillä: kulttuurihistoriallisia ja mytologisia näkökulmia

• Parhaat mökkirannat ovat kivikautisen asumisen paikkoja. • Herrasväen huvilat kakkosasuntoina, monipaikka asumisen trendi • Tutki ja hyödynnä ”vesi vanhin voitehista”, SKS:n arkistot, loitsuperinne

• Kuntamarkkinointi/EVK • Miset Oy/matkailu • HY/Ruralia/tutkimushanke?

Kasvata juuret – anna siivet

vuonna 2014. Kulttuuriperintö tulee sisältymään suunnitelmiin

- tehtävä sivistystoimelle

myös silloin. Muun muassa Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke, Suomen Kotiseutuliitto sekä Suomen kulttuuripe-

Kulttuuriperintökasvatuksen keskeisin ajatus on tukea yksilön ja

rintökasvatuksen seura ovat osallistuneet opetussuunnitelmien

yhteisön oman kulttuuri-identiteetin vahvistumista, jolloin val-

perusteiden uudistustyöhön kulttuuriperintökasvatuksen vahvis-

miudet kohdata erilaisuutta globalisoituvassa maailmassa para-

tamiseksi.

nevat. Kulttuuriperintö tarjoaa ankkuripaikan identiteetin jatku-

Paikallisissa opetussuunnitelmissa kulttuuriperintökasvatuk-

vuuden kannalta keskeiselle perusluottamukselle ja lisää siten

sen huomioimista voidaan lisätä. Mikkelin varhaiskasvatussuun-

hyvinvointia. Vahva identiteetti kantaa yksilöä läpi elämän ja juu-

nitelmaan on kirjattu jo vuonna 2012 oma kulttuuriperintöosio.

ristaan ylpeät kansalaiset kantavat hyvää kelloa kauas.

Kulttuuriperintökasvatus on useimmiten määritelty museoi-

Opetushallituksen määrittelemien opetussuunnitelman pe-

den tehtäväkenttään, jossa museolehtorin nimikkeellä työsken-

rusteiden arvopohjassa niin esi-, perus- kuin lukio-opetuksessa

televä työntekijä hoitaa yhteistyötä koulujen kanssa, osallistuu

mainitaan opetuksen perustuvan suomalaiseen kulttuuriin, joka

näyttelysuunnitteluun ja ohjaa esim. työpajoja. Kulttuuriperintö-

on kehittynyt vuorovaikutuksessa pohjoismaisen ja eurooppa-

kasvatus kohdistuu myös aikuisväestöön, muun muassa kansalai-

laisen kulttuurin kanssa. Opetuksen tulee tukea oppijan kulttuu-

sopiston kurssien kautta. Tällöin kyse voi olla paitsi paikkakunnan

ri-identiteetin rakentumista, tutustuttaa paikalliseen kulttuuriin ja

ja kotiseudun historian ja kulttuuriympäristön tuntemisen lisää-

ottaa huomioon sen erityispiirteet, sekä opettaa vaalimaan, arvi-

misestä, mutta myös konkreettisesta tekemisestä esimerkiksi pe-

oimaan ja uudistamaan kulttuuriperintöä. Näin tuetaan osallisuut-

rinnekäsitöiden parissa. Muistelu, laulaminen ja arkisten askarei-

ta yhteiskunnassa, edistetään suvaitsevuutta ja kulttuurien välistä

den tekeminen osana vanhusväestön hyvinvoinnin tukemista on

ymmärtämystä. Perusopetuksen opetussuunnitelmat uudistuvat

kulttuuriperinnön hyödyntämistä.

Tavoite 1. Taataan lapsille ja nuorille paikallisen kulttuuriperinnön tuntemus Tavoite 2. Tarjotaan aikuisväestölle tietoa, kokemuksia ja mahdollisuus tutustua paikalliseen kulttuuriperintöön

Tehtävä

Sisältö

Tekijä/toimija, rahoitus

Kulttuuriperintökasvatus toteutetaan osana varhaiskasvatusta

• •

• Sivistystoimi/Vasu-työryhmä/ päivähoitoyksiköt • Varhaiskasvatussuunnitelma 2012 • Yksiköiden omat toimintasuunnitelmat/ yksiköiden johtajat • Kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa syntyneet materiaalit

Kulttuuriperintökasvatus toteutetaan osana peruskoulun opetussuunnitelmaa

• OPS 2016 – paikallinen painotus kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa, koulukohtaiset kulttuuriperin töosiot, perusopetuksen lukuvuosisuunnitelmaan kulttuuriperintöosiot • Kulttuuripolku/kotiseutuosio 5. lk/ koko ikäluokalle yhteinen kertomus kotiseudusta

• Opetustoimi/OPS työryhmä • Kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa syntyneet oppimateriaalit ja koulukohtaiset materiaalit (seutu.wikimikkeli.fi) • Kulttuuripalvelut

Kulttuuriperintökasvatus toteutetaan osana lukion opetussuunnitelmaa

• OPS:n perusteet: ”opettaa vaalimaan, arvioimaan ja uudistamaan kulttuuriperintöä” - paikallinen painotus kuntakohtaisessa opetussuunnitelmassa

• Opetustoimi/Lukion OPS työryhmä • Otavan Opiston OPS-tiimi • Kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa syntyneet oppimateriaalit (seutu.wikimikkeli.fi)

Yhteistyön lisääminen opetustoimen ja museotoimen välillä

• Museonäyttelyjen hyödyntäminen oppimisympäristöinä, • Opetussuunnitelmia tukevien museonäyttelyjen teko

• Sivistystoimi/opetustoimi/museotoimi • Museolinkki 2013 lähtien – 2 viikkotuntia opettajalle yhteistyön koordinointiin ja aineistojen tekemiseen • Hankerahoitukset OKM • museolehtorin tehtävä/sivistystoimi

Kulttuuriperintöön liittyvien tietojen ja taitojen ylläpito ja siirto osana kuntalaisen hyvinvointia

• Vapaa sivistystyö. Luentoja, toimintaryhmiä ja kursseja paikallisesta kulttuuriperinnöstä, käsityötai- tojen ylläpitoa ja siirtämistä, muistelu osana hyvinvointia

• Kansalaisopisto • Otavan Opisto

seutu.wikimikkeli.fi -sivuston kehittäminen ja ylläpito

• Sähköinen kulttuuriperinnön tietopankki, kansalaisten vuorovaikutteinen ja osallistava kulttuuriperintöfoorumi

• Mikkelin kaupunginkirjasto/Etelä-Savon maakuntakirjasto ja museotoimi

Herätetään lapsen mielenkiinto itseä, perhettä, sukua ja lähiympäristöä kohtaan, jolloin lapsen identiteetti vahvistuu ja valmiudet kohdata erilaisuutta maailmassa paranevat. Kulttuuriperintöosio viedään päivähoitoyksiköiden vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan.

Vetovoimainen ympäristö – kerro tarina

tuksessa, rakennusjärjestyksessään ja rakennuslupia myöntäes-

- tehtävä tekniselle ja museotoimelle

sään kunta päättää oman rakennetun ympäristönsä olemuksesta.

Rakennettu ympäristö on ihmisen ympäristö. Useimmilla meistä

päristön välittämä tieto on keskeisessä asemassa. On tunnetta-

on arkielämämme näyttämönä kaupunki tai taajama. Suomalai-

va rakennettu ympäristömme, miten se on syntynyt, ketkä ovat

nen arvostaa luonnonympäristöä ja kokee sen omakseen, mut-

olleet osallisina, mitä se kertoo harjoitetuista elinkeinoista, asu-

ta usein jää huomaamatta, että siellä olemme vain juhlassa – va-

misesta tai kulttuurista. Kulttuuriympäristö käsittää muinaisjään-

paa-ajalla − ja arki on rakennetussa ympäristössä. Rakennettu

nökset, rakennetun ympäristön ja perinnemaisemat. Kulttuu-

ympäristömme kertoo tarinaamme: mistä saakka täällä on asut-

riympäristöä voivat olla esimerkiksi rakennukset, tiet, vesireitit,

tu, mitä elinkeinoja on harjoitettu, mikä on muuttunut ja kadon-

asuinalueet tai vaikkapa kokonaiset kylät tai kaupungit. Ohjel-

nut, mitä uutta on tullut tilalle. Se on menneiden sukupolvien työn

man käsittävällä alueella on 19 valtakunnallisesti merkittävää ra-

jälkiä, omaleimaisia alueita, joilla on kullakin oma henkensä. Se on

kennettua ympäristöä ja maisemaa (liite 3).

Kulttuuriperinnön hyödyntämisen näkökulmasta kulttuuriym-

meikäläisyyttä, paikallisuutta. Hyvä ympäristö luo hyvinvointia.

Kulttuuriympäristön hyödyntäminen konkreettisella tasolla

Kulttuuriympäristöllä on painava rooli kulttuuriperinnössä –

näkyy esimerkiksi uudiskaavojen laadinnassa (vrt. Orijärven kaa-

rakennukset ja paikat ovat kaikille konkreettisia ja näkyviä. Kult-

va+paikannimet) ja täydennyskaavoituksessa, jossa otetaan huo-

tuuriympäristöön liittyy myös suuria intressejä, niin henkisiä kuin

mioon olemassa oleva rakennettu ympäristön luonne. Tavoittee-

taloudellisiakin. Uudis-, täydennys- ja korjausrakentaminen ta-

na täytyy olla kiinnostavia ympäristöjä, jotka parantavat alueen

pahtuu pääosin olemassa olevassa ympäristössä. Kulttuuriympä-

vetovoimaa. Kaavoituksen ohella rakentamisesta määrätään ra-

ristössä kohtaavat yksityisomistus, yritystoiminta, kunta ja kansa-

kennusjärjestyksessä, joka yhdessä rakennustapaohjeiden kans-

laistoiminta. Muinaismuistolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki, laki

sa ohjaa rakennusluvilla täytäntöön pantavaa uudis-, korjaus- ja

rakennusperinnön suojelusta ja monet muut lait määrittelevät toi-

täydennysrakentamista.

minnan rajoja ja mahdollisuuksia kulttuuriympäristössä. Kaavoi-

Tavoite 1. Tunne kulttuuriympäristösi Tavoite 2. Suunnittele, hoida ja hyödynnä

Tehtävä

Sisältö

Tekijä/toimija, rahoitus

Kulttuuriympäristöohjelman laadinta

Kerää tietoa kulttuuriympäristöstä, on käytännön työkalu kaavoitukselle ja rakennusvalvonnalle, sisältää rakennusinventoinnit, tietopankki mm. kaavoitukselle nimistöön jne

• Tekninen toimi/museotoimi rakennustutkija (inventointi), projektityöntekijä (ohjelman koonti) • EU-rahoitusta, Etelä-Savon Ely-keskus • Kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa syntyneet aineistot

Etelä-Savon maakuntaliiton rakennusperintötietokannan hyödyntäminen

Olemassa olevan sähköisen tietokannan aktiivinen sisällön käyttö ja kehittäminen (https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/login.aspx)

• Tekninen toimi/kaavoittajat, rakennusvalvonta, kaikki yksiköt • Sivistystoimi/museotoimi • Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Ely-keskus

Kulttuuriympäristötyöryhmän perustaminen

Kulttuuriympäristöön liittyy monia näkökulmia, yhteistyöryhmässä näkemykset tulevat huomioitua eri projektien (esim. kaavoitus, purkukysymykset, korjausrakentaminen, nimeäminen tmv.) alkuvaiheissa

• Tekninen toimi/maankäyttö ja kaavoitus, rakennusvalvonta, tilakeskus • Sivistystoimi/museotoimi • Ulkopuoliset asiantuntijat (Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Ely-keskus) rakennustutkijan/kulttuurihistorian asiantuntijan toimi

Kulttuuriympäristökoulutuksen lisääminen

Toistuvaa ja ajantasaista koulutusta kulttuuriympäristön parissa työskentelevälle henkilökunnalle, nimetään vastuuhenkilöt yksikkötasolla

• Tekninen toimi/Kulttuuriympäristö yhteistyöryhmä

Kulttuuriperintökohteiden huomiointi työprosesseissa

Kulttuuriperintökohteiden huomioiminen on osa työprosesseja ja on sisällä prosessikuvauksessa

• Tekninen toimi/kaikki yksiköt

Kunnan omien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen hoito

Linjaus käytössä olevat, säilytettävät, myytävät kiinteis- • Tekninen toimi/tilakeskus/ töt: varmistetaan kunnan omistuksessa olevien säily Kulttuuriympäristö-yhteistyöryhmä tettävien kiinteistöjen osalta korvamerkitty määräraha, myytävien kiinteistöjen osalta kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen (huomioiminen esim. kauppahinnassa ja/tai myyntiehtoina)

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma

Linjaa tulevaisuuden kulttuuriympäristön laatua ja rakentamista

• Kulttuuriympäristö-yhteistyöryhmä, alueen muut asiantuntijat (SAFA, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon Ely-keskus, Etelä-Savon taidetoimikunta)

Sähköistä kulttuuriperintö – saavuta maailma

digitoidut aineistot. Suomessa Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) muodostavat kirjastot, arkistot ja museot sekä kulttuuripe-

Digitaalisuus on muuttanut maailmaa yhtä merkittävästi kuin kir-

rintöaineistoa säilyttävät muut organisaatiot ja näiden tietotekni-

japainotaito aikoinaan – tiedon saavutettavuus on kasvanut rä-

sistä ratkaisuista vastaavat toimijat. KDK-hankkeen tavoitteena

jähdysmäisesti. Digitaalisessa muodossa oleva aineisto on hyö-

on kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen asiakasliittymän

dynnettävissä ajasta ja paikasta riippumatta ja se tavoittaa

ylläpito ja kehittäminen sekä aineistojen välittäminen Euroopan

periaatteessa rajattoman yleisön. Samalla sen avulla on mahdol-

digitaaliseen kirjastoon Europeanaan. KDK-hankkeessa digitoi-

lista saavuttaa kustannustehokkaasti kapeita, erikoistuneita ryh-

daan kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistoja sekä suunnitellaan ja

miä.

toteutetaan digitaalisten kulttuuriperintö- ja asiakirja-aineistojen

Kulttuuriperinnön näkökulmasta kyse on muun muassa perin-

keskitettyä pitkäaikaissäilytyspalvelua.

teisen arkistoinnin laajentumisesta sähköiseksi asioinniksi ja ar-

Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin sekä digitoinnin kehittämi-

kistoinniksi. Tuolloin keskeisiä kysymyksiä ovat sähköiset säilytys-

nen ovat olleet vuosia Mikkelin kärkihankkeita. Sähköisyys kulkee

järjestelmät ja asiakirjallisen tiedon eheys ja kiistattomuus: kuinka

rinnakkain arkistoinnin kanssa. Kansallisarkiston laajennus Mikke-

taataan aineistojen säilyminen ja se että aineistot löytyvät. Toinen

liin, pyrkimys keskittää kaikki muistiorganisaatiot yhteiselle Me-

näkökulma on aineistojen esittely yleisölle: digitaalisuus mahdol-

mory Campus -alueelle ja digitoinnin ja sähköisen arkistoinnin

listaa esimerkiksi museoiden valokuva- tai esinekokoelmien tuo-

professuurin saaminen Mikkeliin ovat keskeisiä asioita. Mikkelin

misen kaikkien nähtäville, verkkonäyttelyjen teon sekä myös vuo-

ammattikorkeakoulussa on maan ainoa sähköisen arkistoinnin ja

rovaikutteisen tietojen keräämisen kulttuuriperintöobjekteista.

asioinnin ylempi amk-tutkinto.

Eurooppalaisella tasolla on luotu Europeana-portaali, joka tarjoaa yhteisen näkymän eurooppalaiseen kulttuuriperintöön,

Lupaus 2016 -ohjelman tavoitteen mukaisesti Mikkeli avaa myös kulttuuriperintötietovarantonsa avoimeen käyttöön.

ja sen sisällön muodostavat arkistojen, kirjastojen ja museoiden

Tavoite 1. Mikkelin seudun kulttuuriperinnön tunnettavuus ja saavutettavuus paranee sähköisten aineistojen avulla Tavoite 2. Mielikuva Mikkelin seudusta kulttuuriperinnöltään monipuolisena ja rikkaana alueena vahvistuu

Tehtävä

Sisältö

Tekijä/toimija, rahoitus

Museokokoelmien digitointi

• valokuvakokoelmien digitointi ja vapaa jakelu esinekokoelmien sähköinen luettelointi, sisältää valokuvauksen

• Sivistys/museotoimi • DiMe-paja/EKK • KDK/hanke

Sähköisten tietokantojen käyttö ja kehittäminen

• Etelä-Savon maakuntaliiton ylläpitämä kulttuuri• Tekninen toimi/kaavoitus ja maankäyttö, ympäristötietokanta: tietokannan aktiivinen käyttö ja rakennusvalvonta omaa kuntaa koskevien tietojen päivitys • Keskushallinto/asiakirjahallinta ja arkistointi • Kaupungin omien sähköisten järjestelmien • Sivistystoimi kehittäminen StellaWeb ym., kulttuuriympäristöjen • Sote huomioiminen • Sähköiset rakennusluvat – arkistointi • Kaupunkisuunnittelun julkaisujen keskitetty koonti w-asemalle (tietopankki)

Seutu.wikimikkeli.fi -sivuston kehittäminen ja ylläpito

• Yleistä Mikkelin seudusta, kulttuuriperintöportaali, opetustoimen oppimateriaalit • Kaupunkisuunnittelun kaavaselvitysten julkaisu

• Sivistystoimi/kirjasto ja museo • Tekninen toimi/kaupunkisuunnittelu

Verkkonäyttelyt ja mobiiliteknologian sisällöt

Kulttuuriperinnön eri teemojen verkkonäyttelyt, keskeisten kulttuuriperintökohteiden 3D-mallinnukset, kunnan omien kulttuuriperintökohteiden esittelyt mobiiliteknologian hyödyntämistä varten

• EKK • Museotoimi • Miset/matkailu • Mamk /ICT

Sähköisen kuvapankin kehittäminen

Olemassa olevien kuva-aineistojen käytettävyyden parantaminen: Datapankki- järjestelmän (tmv.) suunnitelmallinen käyttö

• Keskushallinto/viestintä ja tietopalvelu/EKK • Museotoimi

Arkistojen Mikkeli – säilytä kulttuuriperintö

sä on Helsingin jälkeen maan suurin arkistoalan keskittymä. Kaupungilla on merkittävä kansallinen rooli kulttuuri- ja tietoperintö-

Kulttuuriperintöaineistoja on arkistoitu ja hoidettu Mikkelis-

aineistojen säilyttäjänä ja niiden jakelun kehittäjänä.

sä 1950-luvulta lähtien, jolloin avattiin Viipurin maakunta-arkis-

Viranomaisten ja yritysten aineistojen lisäksi kansalaistoimin-

ton perillinen Savo-Karjalan maakunta-arkisto, nykyinen Mikkelin

ta synnyttää arkistoaineistoja. Erilaisten yhdistysten arkistot ker-

maakunta-arkisto. Arkistokeskittymää vahvisti vuonna 1981 avat-

tovat yhteisön menneisyydestä, sen elinvoimasta ja eri aikoina

tu Suomen Elinkeinoelämän keskusarkisto ELKA. Kokonaisuut-

vallinneista kulttuureista. Yhdistysten arkistot sisältävät arkisto-

ta vahvistaa Kansalliskirjaston mikrokuvaus- ja konservointikes-

aineiston lisäksi usein myös valokuvia. Kotiseutuarkistot ovat pai-

kus, joka on toiminut Mikkelissä vuodesta 1990 lähtien. Päätös

kallistason arkistoja, ja niissä säilytetään muita kuin viranomaisar-

Arkistolaitoksen uuden keskusarkiston rakentamisesta Mikkeliin

kistoja. Selvitettävänä on järjestöjen valtakunnallisen sähköisen

on tehty ja sen toiminta käynnistyy vuoden 2017 lopulla. Mikkelis-

keskusarkiston muodostamismahdollisuus.

Tavoite 1. Mikkeli kehittyy eurooppalaiseksi kirjasto- ja arkistoalan osaamis- ja palvelukeskukseksi. Tavoite 2. Kaupunki siirtyy vaiheittain kokonaan sähköiseen asiointiin ja -arkistointiin Tavoite 3. Turvataan paikallisten yhdistysten ym. arkistojen säilytys luomalla kotiseutuarkisto Tehtävä

Sisältö

Tekijä/toimija, rahoitus

Mikkelin arkistoklusterin vahvistaminen

• Mikkelin elinvoima- ja kilpailukykystrategia; asema vahvistuu ja kehittyy

•DigitalMikkeli

Kaupungin/kunnan arkistojen kehittäminen, sähköisen asiakirjahallinnan kehittäminen

• Arkistoinnin kehittäminen siten, että se tukee kaupungin strategisia tavoitteita sähköisten palvelujen edistämiseksi • Arkistoluettelot sähköisessä muodossa saataville

• Keskushallinto/tietopalvelu • LUPAUS 2016

Kuntaliitoksissa päättyvien kuntien arkistojen käytettävyyden varmistaminen

• Arkistot entisissä kuntakeskuksissa, paikalliset kotiseutuarkistot

• Keskushallinto/kansliapalvelut

Kotiseutuarkiston muodostaminen

• Laaditaan periaatteet työnjaosta kaupunginarkiston/ päättyvien kuntien arkistojen, Mikkelin maakunta arkiston ja Elkan kanssa paikallisarkistojen säilyttämisestä

• Keskushallinto/kansliapalvelut • Mikkelin maakunta-arkisto, ELKA • paikalliset yhdistykset

Järjestöjen sähköinen keskusarkisto

• Edistetään 3. sektorin kansallisen sähköisen keskusarkiston muodostamista Mikkeliin

• Mamk • Lupaus 2016

Elina Salo/MMA

Harri Heinonen

Pekka Kivik채s

Jukka Kumpusalo

Muista Mikkeliä – brändää kotiseutu

vuus, soveltuvin osin ja eri näkökulmia käyttäen. Merkkipäivät

ja Anttolaa, Haukivuorta, Hirvensalmea, Otavaa,

ovat luonteva ajankohta tuoda säännöllisesti esille paikkakuntaan

Suomenniemeä ja Ristiinaa

liittyviä asioita, joko kulttuuriperintöä tai muuta. Mikkeli on Suomen ainoa kaupunki, jolla on kalenterissa oma nimipäivä. Mikke-

-tehtävä keskushallinnolle

linpäivää vietetään Mikonpäivän (29.9.) jälkeisenä sunnuntaina. 400-luvulta lähtien vietetty ylienkeli Mikaelin päivä korvasi pa-

Paikallisuuden merkitys globalisoituvassa maailmassa on kas-

kanallisen sadonkorjuun juhlan, ja siihen liittyy edelleen paljon

vanut. Muun muassa kuntaliitokset tuovat muutoksia ihmisten kä-

vuodenkiertoon ja kansanuskoon liittyvää perinnettä. Päivällä on

sityksiin lähiympäristöstään ja identiteetistään. Mikkelin seudun

myös kansainvälinen ulottuvuus (St Michel).

kulttuuriperintöohjelman tavoitteena on taata paikallisen kulttuu-

Kulttuuriperintöä ei ole tarpeen nostaa kansakunnan kaapin

riperinnön arvo yhteisön identiteetin rakentajana, mutta samalla

päälle, vaan suhtautua siihen osana jokapäiväistä elämäämme. Se

katsoa eteenpäin kestävän kulttuurisen tulevaisuuden mahdollis-

tarkoittaa historian käyttöönottoa osana tämän päivän työtä ja

tajana.

tulevaisuuden suunnittelua. Käytännössä kysymys on tiedon ke-

Kulttuuriperinnön hyödyntäminen on myös tietoista symbo-

räämisestä, esittelystä ja jakamisesta erilaisissa muodoissa. Ajan-

lien, merkitysten ja merkkien hyväksikäyttöä. Kaupunki- ja kun-

tasainen historiakirjoitus ja kulttuurihistoriallinen näyttelytoimin-

tamarkkinoinnissa pidetään mukana kulttuuriperinnön ulottu-

ta ovat keskeisiä kulttuuriperinnön hyödyntämisen välineitä.

Tavoite 1. Mikkelinpäivän hyödyntäminen brändimarkkinoinnissa Tavoite 2. Asukkaiden paikallisidentiteetin vahvistaminen Tavoite 3. Uuden Mikkelin alueellisen yhteisöllisyyden vahvistaminen

Tehtävä

Sisältö

Tekijä/toimija, rahoitus

Merkkipäivien muistaminen

• 7.3. Mikkelin syntymäpäivä (1838) • lokakuun 1. sunnuntai Mikkelinpäivä • Liittyneiden kuntien vuotuispäivät ja perinteiset juhlapäivät • Hyödynnetään markkinoinnissa ja tapahtuma tuotannossa

• Keskushallinto/viestintä EVK • Kulttuuripalvelut • Kaikki toimialat • Kotiseutuyhdistykset, kaupunginosaseurat, kyläyhdistykset, muut yhdistykset, aluejohtokunnat

Historiat käyttöön

• Kuntien historiateokset otetaan aktiiviseen käyttöön viranomaistyössä ja yksiköissä

• Keskushallinto/kansliapalvelut

Mikkelin seudun kulttuurihistorian esittely

Kulttuurihistoriallinen näyttely, jossa teemat Astuvansalmen kalliomaalauksista kaupunkikulttuurin kehitykseen: kulttuuriperintökasvatuksen, identiteetin vahvistamisen ja matkailun ulottuvuus

• Sivistys/museotoimi

Nimeämiskäytännöt

Paikallisuuden käyttö nimeämisperusteena: kadut, tiet, puistot, aukiot jne. periaatteena paikallisten/paikallislähtöisten henkilöiden ja ilmiöiden mukaan

• Museotoimi, kaupunkisuunnittelu, aluejohtokunnat • Kulttuuriperintö -hankkeessa syntynyt aineisto

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma PROSESSIkaavio

TaRVE Strategia

sisältöselvitys Käsitteet Kartoitus Osallistuminen

TEEMAT

24 HANKESUUNNITELMA

KÄYNNISTYS

ANALYYSI

TYÖRYHMÄT Ympäristö Kasvatus Yritystoiminta

KONKRETIAA

KÄRJET OHJELMA JULKAISUT

Miten Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma on tehty? Toimintamalli- ja prosessikuvauksessa kerrotaan tiivistetysti Mik-

TOIMINTAMALLI JA PROSESSIKUVAUS

kelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeen vaiheet. Mallia voi käyttää vastaavanlaisen ohjelmatyön esimerkkinä tai sovelluspohjana. Tekstiin on merkitty lihavoidulla yleisen tason toimenpiteitä ja sen jälkeen kerrotaan, kuinka ko. vaihe hankkeessa toteutettiin. Toimintamalli- ja prosessikuvauksesta on jätetty normaaliin projektityöhön, kuten hankehallinnointiin, raportointiin, ohjausryhmän toimintaan, ja yleensä projektin läpiviemiseen yms. liittyvät tehtävät pois. 1. Kaupungin strategia määrittää tarpeen: Kaupunki hyödyntää kulttuuriperintöään. Halutaan tehdä kulttuuriperintöohjelma, joka käsittelee kulttuuriperinnön sisältöjä sekä niitä tehtäviä, toimintatapoja ja vastuita, joita kulttuuriperinnön hyödyntä- minen edellyttää. 2. Tehdään tarvekartoitus ja huolellinen hankesuunnitelma. Määritellään ohjelman tavoitteet. Tavoitteemme: • Mikkelin alueen vetovoimaisuuden lisääminen hyödyntämällä alueen kulttuuriperintöä • Kulttuuriperinnön tunnetuksi tekeminen, säilyminen, itseymmärryksen lisääminen • Identiteetin, profiilin ja imagon vahvistaminen

• Yritystoiminnan kehittäminen kulttuuriperintöä

Kuinka meillä määriteltiin?

hyödyntäen

• pohjautuu laajaan kulttuurikäsitykseen (C. Geertz) • erotetaan periytyvä kulttuuri (heredity) ja

3. Hanke käynnistyy. Tekijät valitaan. Hanketta hallinnoivaan

kulttuuriperintö (heritage) (R. Bendix)

organisaatioon ja sen toimintatapoihin kannattaa tutustua

• tunnistetaan ja tunnustetaan omat lähtökohdat

kunnolla.

määrittelyssä • kulttuuriperintö = historian ja nykypäivän arvotettuja

Projektipäällikkö ja asiantuntija-assistentti kokoaikaisessa työ-

kulttuurin osasia. Se on

suhteessa. Lisäksi kahdeksan asiantuntijaa erimittaisissa määrä-

- periytyvään kulttuuriin ja historiaan pohjautuvaa

aikaisuuksissa: luokanopettaja, lehtori, historiantutkija, etnologi,

- aineellista ja/ tai aineetonta

kaksi rakennusinventoijaa, puutarhainventoija, valokuvaaja. Osaa-

- monien toimijoiden leikkauspiste

minen ja sisältötuntemus tärkeimpiä tekijöitä, niitä oli parhaiten

- arvolähtöisesti valikoitunutta

saatavissa työsuhteisiin. Tarve asiaa edistävälle markkinoijalle,

- taloudellisesti ja henkisesti hyödynnettävissä,

”matkasaarnaajalle” nousi esiin. Viestintään ja tiedottamiseen se-

eli tuotteistettavissa

kä organisaation sisällä että ulkopuolelle tulee varata riittävästi

• periytyvää kulttuuria, kulttuurin osasia tuottavat

työpanosta.

kansalaiset, mutta kulttuuriperinnön arvottamisen tekevät asiantuntijat

4. Jotta kulttuuriperintöä voidaan hyödyntää,

• toimitaan kulttuurisen kestävyyden periaatteen

täytyy selvittää mitä se on.

mukaisesti, so. osallistaminen on tärkeässä roolissa

a. Määritellään kulttuuriperintö asiantuntijatyönä alan

b. Kartoitetaan systemaattisesti alueen kulttuuriperintö

lähteitä käyttäen. Määrittelyssä otetaan huomioon

historia- ja kulttuuritieteellisiä menetelmiä käyttäen.

lähtökohta ja tarve. • aineellinen (kiinteä ja irtain) ja aineeton. Aihealueita: Käsitteiden määrittely on tärkeää. Vaikka tehdään käytännön

- Muinaisjäänteet

työkalua ja kyse ei ole tutkimushankkeesta, on sillä oltava teo-

- Alueiden rakentuminen

reettinen pohja, josta ponnistaa.

- Arkkitehtuuri

- Kulttuuriympäristöt ja maisemat

Analyysi. Tuloksia:

- Hallinto ja politiikka

- Kulttuuriperintö on tärkeää erityisesti seudun

- Elinkeinot

omaleimaisuuden, identiteetin ja tunnettavuuden

- Vapaa-aika, yhdistystoiminta

rakentajana sekä matkailun sisältönä

- Kansanperinne

- Arvostetaan: vesistöt, paikat ja rakennettu ympäristö,

- Kirjallisuus, musiikki, kuvataide, urheilu

esihistoria, asutushistoria, sotahistoria, aineeton perinne

- Henkilöt

- Vaaditaan: lisää arvostusta, tietoa etenkin virka-

- Nykykulttuuri

miehille ja päättäjille, kulttuuriperinnön kouluopetusta

• Kyseessä ei ollut tutkimushanke, mutta tietoa kerättiin tutkimuksen metodein. Asiantuntijatietoa tuotti neljä

5. Eri metodein kerätyt aineistot tuodaan yhteen ja analysoi-

historian ja kulttuurintutkimuksen tutkijaa.

daan. Nousee teemoja, selkeitä painotuksia, mahdollisia

• Tietoa kerättiin myös taiteen menetelmin;

yllätyksiä.

tutkija-valokuvaaja otti alueen kulttuuriperintökohteista yli 300 valokuvaa aineistoksi ja hyödynnettäväksi.

• Meidän teemamme: Savon syntyseutu, Rajalla, Kaskikansan perilliset, Kaupunki ja kaupunkilaiset,

c. Kysytään kuntalaisilta heille tärkeistä kulttuuriperintö-

Torilla ja kaupanteossa, Modernin merkit.

kohteista, ja kartoitetaan tarpeita ohjelmatyötä varten. 6. Kulttuuriperinnön sisällöt tuodaan julki ja tiedoksi monessa • Kuusi yleisötilaisuutta eri alueilla, joissa asiantuntija-

mediassa hyödynnettävyyttä varten.

alustus ja keskustelua. Tilaisuuksiin kutsuttiin lehti- ja radioilmoituksilla kiinnostuneita ihmisiä, erikseen kutsut

• Viisi julkaisua (printti + sähköinen)

lähetettiin kylä- ja kaupunginosaseuroille ja aluejohto-

- Mustonen, Aada - Puntanen, Pia - Vikman, Laura 2013:

kunnille.

Modernin jäljillä - alueinventointeja Mikkelin seudulla.

• Webropol-kysely ”Mistä on Mikkelin seudun kulttuuri-

- Knuuttila, Maarit - Julkunen, Jutta 2013: -

perintö tehty?”

Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi -

• Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon

Hyödynnä Mikkelin seudun kulttuuriperintöä.

opiskelijoille tehty kysely

- Puntanen, Pia – Hangasmaa, Leena 2013: Mikkelin seudun kulttuuriperinnön teemat.

- Puntanen, Pia – Hangasmaa, Leena 2013:

Kulttuuriperintöasioita ajettiin teknisen toimen eri

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma –

toimialojen prosesseihin. Kulttuuriperintöohjelman

Kivikaudesta digiaikaan!

ympäristöosioita työstettiin.

- Heinonen, Harri - Hangasmaa, Leena - Puntanen,

- Ympäristötyöryhmälle esitetään pysyvyyttä

Pia 2013: Maiseman muisti - Memory of Landscape

ohjelmassa

• sekä sähköinen wikipohjainen tietopankki:

- Kulttuuriperintökasvatuksessa pohdittiin kulttuuri-

seutu.wikimikkeli.fi -sivusto.

perintö- ja kotiseutukasvatuksen roolia ja käytäntöjä

• Blogi, tiedotustilaisuudet, lehdet ja radio.

alueen varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa,

Esitelmiä, luentoja ja katsauksia.

lukioissa sekä aikuiskasvatuksessa. Käynnistysvaikeuksien jälkeen perusopetukseen

7. Määritellään kulttuuriperinnön osa-alueet, joihin halutaan

syntyi oppimateriaalia sekä toimintamalli kulttuuri-

erityisesti keskittyä ja perustetaan virkamiestyöryhmät.

perintökasvatuksen toteuttamiseksi. Materiaalin

Työryhmille määritellään konkreettiset tavoitteet, jotka

toteutti kaksi hankkeeseen opetustoimesta palkattua

lähtevät strategiasta ja alueen tarpeista. Työryhmien jäseniä

opettajaa, joka oli hyvä toimintamalli. Oppimateriaalia

sitoutetaan toimimaan asian edistämiseksi myös hankkeen

syntyi myös varhaiskasvatukselle: perinnelorupussit

päätyttyä. Työryhmien toiminnasta ja sen tuloksista

sekä ”perinneleikkilaatikot”. Lisäksi työryhmä

tiedotetaan.

työskenteli kulttuuriperintökasvatuksen saamiseksi

uusiutuviin opetussuunnitelman perusteisiin,

• Meillä osa-alueet olivat kulttuuriympäristö, kulttuuri-

sekä paikallisiin opetus- ja varhaiskasvatussuunni-

perintökasvatus sekä hyödyntäminen yritystoimin-

telmiin. Kansalaisopiston kanssa suunniteltiin

nassa, joista kahdessa ensimmäisessä toimi työryhmät.

aiheeseen liittyviä kursseja.

Olisi voinut olla myös esim. hyvinvointi- tms. soteryhmä

- Hankkeen tavoitteena oli kulttuuriperinnön hyödyntä-

mutta tästä ulottuvuudesta luovuttiin hankesuunnitte-

misen lisääminen asukkaiden ja matkailijoiden käyt-

lun alkuvaiheessa kokonaisuuden laajuuden vuoksi.

töön. Hankkeessa oli mukana muutama pilotti-

- Ympäristöryhmä keskittyi rakennusinventoinnin

yritys, joille räätälöitiin sopivaa kulttuuriperintö-

järjestämiseen, kaupungin omistamien kiinteistöjen

materiaalia hyödynnettäväksi toiminnassa ja

arvottamiseen ja kulttuuriperintötietoisuuden

tuotteistuksen pohjana.

lisäämiseen kaupunkiorganisaation sisällä.

Matkailuyrityksille syntyi Misetin ja Ekoneumin kanssa

yhteistyössä hyödynnettävä paketti, joka sisältää

Hankkeen kolme toimijalinjaa

tietoa Mikkelin seudun historiallisista yhteyksistä Venäjään ja kartanoiden ruokakulttuurista.

a. asiantuntijaselvitykset ja -arvotus

Hankkeessa tehtiin myös kulttuurireittejä, joita

b. työryhmätyöskentely

seuraamalla niin paikalliset kuin turistitkin pystyvät

c. kansalaisten osallistaminen. Ideaalitapauksessa prosessi

tutustumaan alueen kulttuuriperintöön.

kulkee kahdensuuntaisesti asiantuntija-virkamies kansalainen linjassa ja samalla tieto rikastuu ja kumuloituu.

8. Kärjet. Sisältö- ja työryhmätyöskentelyn tuloksena esiin nousee kärkiä, joita verrataan kunnan strategiaan ja tavoitteisiin.

A. Asiantuntijat

Itse kulttuuriperintöohjelmaa lähdetään työstämään nämä

- asiantuntijaseminaari hankkeen suunnitteluvaiheessa

kärjet edellä. Kärjet toimivat kulttuuriperintöohjelman

- Hanketyöntekijät historioitsija FM ja etnologi FL tekivät

otsikoina.

systemaattista ka rtoitusta ja tiedonkeruuta eri aloilta, sekä tekivät aineistojen analyysit

• Meidän kärkemme:

- Kulttuuriperinnön käsite määriteltiin tarkasti

- Suomen parasta – näillä erotumme

- teetettiin selvityksiä ulkopuolisilla asiantuntijoilla,

- Kasvata juuret – anna siivet

esim. historiaselvitys venäläisyhteyksistä, selvitys

- Vetovoimainen ympäristö – kerro tarina

kartanoiden ruokakulttuurista, rakennusinventointia

- Sähköistä kulttuuriperintö – saavuta maailma

- asiantuntijoiden arvotus rakennusinventoinnista

- Arkistojen Mikkeli – säilytä kulttuuriperintö - Muista Mikkeliä – brändää kotiseutu

B. Työryhmät

- Kulttuuriympäristötyöryhmä: virkamiehiä rakennustarkas-

9. Ohjelma linjaa, kuinka kunta suhtautuu kulttuuriperintöönsä,

tuksesta, kaupunkisuunnittelusta, tilahallinnosta,

sen säilyttämiseen ja hyödyntämiseen. Ohjelman kautta

maaseutuosastolta, museolta, Ely-keskuksesta,

tuodaan esille tietoa kulttuuriperinnöstä, sitoutetaan toimi-

maakuntaliitosta, Pro Agriasta

aloja ottamaan huomioon kulttuuriperintö toiminnassaan

- Kasvatustyöryhmä: opettajia perusopetuksesta ja

ja esitetään konkreettisia toimintatapoja ja ehdotuksia

lukiosta, varhaiskasvatus, kansalaisopisto, museo,

kulttuuriperintöasioiden edistämiseksi ja hyödynnettä-

benchmarkkausta kokeneilta kulttuuriperintökasvattajilta

vyyden parantamiseksi.

C. Osallistaminen

- rajanveto sisältötyön ja vaikuttamisen välillä

- osallistamisen tavoitteet:

- sidosryhmät, sitouttaminen

1) herätellä ihmisiä tunnistamaan ja tiedostamaan

- asioiden hajanaisuus kuntaorganisaatiossa

kulttuuriperintöään. Etenkin kuntaliitostilanteessa

• hankkeen hallinnoivaan organisaatioon tulee

kotiseutuaktiivisuus usein nousee, tietoisuus voi

perehtyä hyvin

johtaa toimintaan

- sisältöjen ja ohjelman esittämisen muodot

2) ilmaista kaupungin kiinnostus kuntalaisten

• teemallinen/luokittelu vai jokin muu?

mielipiteisiin, myös reuna-alueilla

• selkeys, loogisuus, perusteltavissa

3) tiedon saaminen ”Mistä on Mikkelin seudun kulttuuriperintö tehty?

Tarvittavat osaamisen alat

4) Tiedon välittäminen virkamiestasolle ja päättäjille

5) yhteisen tietovarannon ylläpito ja kartuttaminen

Kulttuuriperintö on monitieteistä, ja niinpä kulttuuriperintöoh-

(wiki) ja

jelman laadinnassa tarvitaankin usean alan osaamista tai vähin-

6) saattaminen yhä laajempaan tietoisuuteen (wiki,

tään hyvää tuntemusta. Historian, etnologian, rakennushistoriaan

julkaisut, kansalaisopiston kurssit)

perehtyneen taidehistorian ja arkeologian tuntemus ovat välttä-

7) onnistuessaan identiteettien vahvistaminen ja

mättömiä. Mitä parempi paikallistuntemus tekijöillä on, sitä no-

hyvinvoinnin lisääminen. Mikäli ihminen kokee, että

peammin työ saadaan käyntiin. Omaan joukkoomme olisimme

häntä ei ole kuunneltu/asia ei ole mennyt eteenpäin,

kaivanneet vielä folkloristia, suullisen perinteen tuntijaa, jotta oli-

käy päinvastoin.

simme voineet laajentaa aineettoman kulttuuriperinnön osuutta. Kulttuuriperintökasvatuksessa tietosisällöt yhdistyvät peda-

Ohjelmatyön haasteita – kiinnitä huomiota!

gogiseen osaamiseen. Viestintä ja tiedottaminen ovat olennainen osa onnistunutta lopputulosta, ja niille kannattaa varata aikaa ja

- ohjelman laajuus, rajaaminen • valintojen tekeminen: mitä painotetaan ja millä perusteilla? laaja ja leveä vai kapea ja syvä? paikallinen tarve ja lähtökohta ratkaisee. • olisiko myös sote-puolella rooli kulttuuriperintö ohjelmassa?

osaamista.

Harri Heinonen

LIITE 1

MIKKELIN SEUDUN KULTTUURIPERINTÖ-

perinneleikkilaatikkoa: Entisajan työt ja Arkeologileikki

OHJELMAN TUOTOKSET

4. Kulttuuriperinnön hyödyntäminen yritystoiminnassa

• Kaksi varhaiskasvatuksessa käytettävää lainattavaa

• Julkaisu: Julkunen, Jutta & Knuuttila, Maarit: Dostojevs-

1. Systemaattinen kulttuuriperinnön sisältöjen kartoitus

kin anoppi ja savustettu hanhi – hyödynnä Mikkelin

seudun kulttuuriperintöä. Painettu ja sähköinen versio.

• Kulttuuriperintö-portaali Mikkelin kaupungin museoiden

ja kirjaston hallinnoimalla seutu.wikimikkeli.fi -sivustolla

Yhteistyössä Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum ry,

Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy.

• Julkaisu: Puntanen, Pia & Hangasmaa, Leena: Mikkelin

seudun kulttuuriperinnön teemat. Painettu ja sähköinen

• Yrityspilotit

versio.

- OK Suur-Savo. Pia Puntanen, Stella on osa

kaupungin historiaa I−IV. Juttusarja Kauppakeskus

• Digitoitu 36 kylä- ja kaupunginosakirjaa sekä 5 muuta

alueen kulttuurihistoriaa käsittelevää kirjaa, tallennettu

Stellan katalogeissa 2011–2012.

kaupunginarkistoon. Osa luettavissa seutu.wikimikkeli.fi

- Tertin kartano. Puutarhuri, fil.yo Satu Sarkoranta:

-sivustolla.

Puutarhainventointi, Leena Hangasmaa:

2. Kulttuuriympäristöt

kasvien kulttuurihistoriaa.

- Härkäniemen tuvat. Jutta Julkunen, Visulahden

• Julkaisu: Mustonen, Aada – Puntanen, Pia – Vikman,

Laura: Modernin jäljillä – alueinventointeja Mikkelin

Pulkkinen. Selvitys Pulkkisen suvun ja tilan

seudulla. Painettu ja sähköinen versio.

historiasta hyödynnettäväksi matkailussa.

• Julkaisu: Heinonen, Harri – Hangasmaa, Leena –

• Kulttuuriperintöreitit, teemalliset opaskartat.

Puntanen, Pia: Maiseman muisti – Memory of Landscape.

- Funkis-Mikkeli – Martti Välikankaan

Painettu ja sähköinen versio.

3. Kulttuuriperintökasvatus

- Mikkelin Kulmilla

- ”Hyvästi pojat!” – Kuningas Kustaa III Mikkelissä

• Luokanopettaja Tomi Ukkonen ja lehtori Mikko Siitonen:

arkkitehtuuria 1931–1941

Kulttuuriperintökasvatusta Mikkelin seudulla – sähköistä

5. Kulttuuriperintöohjelma

oppimateriaalia ja toimintamalli perusopetukseen

Kivikaudesta digiaikaan! - Mikkelin seudun

• Jokaiseen hankkeen alueen päivähoitoyksikköön

perinnelorupussit (150 kpl)

• Julkaisu: Puntanen, Pia – Hangasmaa, Leena:

kulttuuriperintöohjelma

• Toimintamalli: Miten Mikkelin seudun

kulttuuriperintöohjelma on tehty?

LIITE 2 MIKKELIN SEUDUN KULTTUURIPERINTÖOHJELMAN

Juha Häyrinen, rakennustarkastaja, Ristiinan kunta/ Mikkelin kaupunki

OHJAUSRYHMÄN JA TYÖRYHMIEN JÄSENET

Matti Karttunen, museotoimenjohtaja, Mikkelin kaupunki

Ohjausryhmä:

Tuija Mustonen, yleiskaavoittaja, Mikkelin kaupunki

Arkkitehti Kirsti Kovanen, Etelä-Savon Ely-keskus, puheenjohtaja Kehitysjohtaja Soile Kuitunen, Mikkelin kaupunki Sivistystoimenjohtaja Heikki Hirvonen/ Virpi Siekkinen, Mikkelin kaupunki Museotoimenjohtaja Matti Karttunen, Mikkelin kaupunki Kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen, Mikkelin kaupunki Toiminnanjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Kehittämispäällikkö Maisa Häkkinen, Miset Oy/matkailu Kulttuuri-nuoriso-ohjaa Sirpa Pyrhönen, Ristiinan kunta/ Mikkelin kaupunki Vapaa-aikasihteeri Hannu Inkeroinen, Hirvensalmen kunta, varajäsen

Kari Mikkonen, maaseutupäällikkö, Mikkelin kaupunki Pentti Nousiainen/ Emmi Eronen, museoamanuenssi Janne Nulpponen, kaavoituspäällikkö, Etelä-Savon maakuntaliitto Ilkka Tarkkanen, kaavoituspäällikkö, Mikkelin kaupunki, puheenjohtaja Sari Valjakka, rakennustarkastaja, Mikkelin kaupunki Riitta Väänänen, kiinteistöjohtaja, Mikkelin kaupunki, tilakeskus Leena Hangasmaa, asiantuntija-assistentti, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Pia Puntanen, projektipäällikkö, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Kulttuuriperintökasvatustyöryhmä: Leena Hytönen/ Matti Laitsaari, rehtori, Mikkelin kansalaisopisto

Projektipäällikkö Sirkku Piispanen, Helsingin yliopisto/ Ruralia-instituutti

Sanna Kekkonen, erityisopettaja, Hirvensalmen kunta

Hankkeen valvoja, kehittämispäällikkö Heli Gynther, Etelä-Savon maakuntaliitto

Anna-Maria Larikka, amanuenssi, Mikkelin kaupungin museot/ Etelä-Savon aluetaidemuseo

Projektipäällikkö Pia Puntanen, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Asiantuntija-assistentti Leena Hangasmaa, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Kulttuuriympäristötyöryhmä: Arja Hartikainen, kaavoitusarkkitehti, Mikkelin kaupunki

Heikki Kupiainen, lehtori, Mikkelin lukio

Petri Pulkkinen, luokanopettaja, ops-koordinaattori, Rantakylän koulu Satu Tirronen, johtaja, Rantakylän päiväkoti Heikki Väätäinen, rehtori, Päämajakoulu Pia Puntanen, projektipäällikkö, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke, puheenjohtaja Leena Hangasmaa, asiantuntija-assistentti, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke

LIITE 3

Toijolan kylän historialliset kohteet

MIKKELIN SEUDUN KULTTUURIYMPÄRISTÖ REKISTEREISSÄ

Lyytikkälän talonpoikaistila Suomenkylä

Muinaisjäännökset Muinaisjäännösrekisterissä yhteensä 310 kohdetta tai irtolöytö-

Maakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt on merkitty

paikkaa Mikkelistä (176), Ristiinasta (100) ja Hirvensalmelta (34).

maakuntakaavaan ja -kaava-aineistoon. Niitä on Hirvensalmella

(http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/

19 ja Mikkelissä 98 (Anttola 3, Haukivuori 4, Ristiina 21, Mikkelin

mjreki/read/asp/r_default.aspx)

keskusta ja taajama-alue 37, muut taajama-alueet 22, maaseutualueet 32)

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt

(RKY 2009)

Etelä-Savon maakuntakaava. Kohdeluettelo. Etelä-Savon maa-

http://www.rky.fi/read/asp/r_mkl_list.aspx

kuntaliiton julkaisu 97:2009.

Anttolan kirkonmäki

Valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet

Emolan esikaupunkialue

Saksalanharjun maisemat

Kenkäverronniemen pappila

(Itäinen Järvi-Suomi, Savonselän seutu)

Mikkelin hallitustori ympäristöineen

Neitvuori (Itäinen Järvi-Suomi, Suur-Saimaan seutu)

Mikkelin maaseurakunnan kirkko ja hautausmaat

Juurisalmi-Suurlahti sisäsaaristomaisema

Mikkelin rautatieasema

(Itäinen Järvi-Suomi, Suur-Saimaan seutu)

Mikkelin tarkka-ampujakasarmit Mikkelin vankila

Maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät maisema-alueet

Otavan satamaradan rautatieasema

Hirvensalmi: Monikkala, Pöyry, Syväsmäki, Väisälänsaari

Porrassalmen historiallinen maisema

Mikkeli: Heinniemi, Mahkola ja Kaivannonharju, Hirviniemi, Kären-

Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta

niemi, Puuskansaari-Laitiala, Hovinmäki, Kääriälä, Maljala, Saksa

Hämeenmäen ja Hurrilan kylät Kissakosken kanava ja tehdasalue

Maakunnan parhaat maisemat. Etelä-Savon valtakunnallises-

Pohoskylän raitti

ti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysin-

Himalansaaren kylä

ventointi 2011−2013. Leena Lahdenvesi-Korhonen. Etelä-Savon

Ristiinan vanha kuntakeskus

Ely-keskus.

Liite 3a. Mikkelissä asemakaavalla suojellut rakennukset, tilanne 31.12.20212. Rakennuksen osoite

RAKENNUKSEN NIMI

KAAVAMERKINTÄ

KAAVAN VAHVISTUMISPÄIVÄ

Porrassalmenkatu 27 a

Entinen HOP:in talo

sr-2

13.5.1996

Hallituskatu 3

Säästöpankki

sr-js

23.6.2008

Porrassalmenkatu 18

Vanha Pusa (Askon liiketalo)

2.5.2005

Maaherrankatu 13

Osuuskauppa

sr-js

23.6.2008

Hallituskatu 3a

Porttirakennukset

23.6.2008

Hallituskatu 3a

Vanha rahtiasema

23.6.2008

Mannerheimintie 1

Rautatieasema

sr-ra

4.9.2006

Maaherrankatu 18

Jamankulma

sr-js

2.5.2005

Mikonkatu 13

Pulkkisenkulma

23.6.2008

Maaherrankatu 22

Laitisenkulma vanha osa

2.5.2005

Porrassalmenkatu 17

SYP:in talo

sr-2

20.12.2010

Mannerheimintie 12

Rautatieläisten talo + laitesuoja

sr-py

4.9.2006

Maaherrankatu 16

Lääninhallituksen rakennukset

srs

2.2.2012

Mikonkatu 7

Valtion virastotalo

2.2.2012

Hallituskatu 4

Poliisitalo

2.2.2012

Raatihuoneenkatu 8-10

Kaupungintalo

21.6.1984

Vilhonkatu 3

As Oy Porrastalo

sr-2

20.12.2010

Linnankatu 6

Vankila

11.6.2007

Linnankatu 8

Vankilan hlökunnan as.rak

sr-js

11.6.2007

Porrassalmenkatu 35-37

Sairaalan vanhat rakennukset

20.2.2005

Pirttiniemen puisto ja aita

20.2.2005

Mikonkatu 23

Työväentalo (Naisvuoritalo)

sr-3

15.1.1990

Maaherrankatu 40

As Oy Maaherrankatu 40

22.2.1990

Akkavuorenkatu 14

Vanha kenkätehdas

23.4.2007

Rakennuksen osoite

RAKENNUKSEN NIMI

KAAVAMERKINTÄ

KAAVAN VAHVISTUMISPÄIVÄ

Pirttiniemenkatu 10

Mlin Rauhanyhdistyksen talo

12.10.1992

Pirttiniemenkatu 21

Elomaan talo

al/sr

22.2.1990

Päämajankatu 22

Vanhan kuumesairaala

AP/sr

13.11.1995

Vuorikatu 13

Päämajakahvila

12.10.1992

Savilahdenkatu 20

Seurakuntakeskus

sr-1

17.11.1988

Ristimäenkatu 2a

Mikkelin tuomiokirkko

sr-1

17.11.1988

Puistokatu 1-3

Entinen Kuuromykkäinkoulu

15.11.2004

Otto Mannisenkatu 8-10

Entinen Yhteiskoulu

15.11.2004

Savilahdenkatu 22

Kansalaisopiston hallintorakennus

15.11.2004

Pietarinkatu 9

Pietarinpirtti

13.11.1998

Kasarminkatu 10

"funkkistalo"

sr-2

2.2.2012

Kasarminkatu 12

Suojeluskuntapiirin talo

sr-2

2.2.2012

Otavankatu 2-4

Entinen Suojeluskuntatalo

sr-2

2.2.2012

Snellmaninkatu 1

Vanha sotilaskoti

sr-1

2.2.2012

Otavankatu 6

Eteläinen hautausmaa

VP/s

2.2.2012

Suur-Savonkatu 9

Kiviveistämö

sr-2

2.2.2012

Paavalinkatu 4

Ortodoksinen kirkko ja seurakuntatalo

sr-2

2.2.2012

Jääkärinkatu 6-8

Vanhan kasarmialueen rakennukset

sr-1

9.6.1980

Prikaatinkatu

Vanha aseverstas

2.5.1994

Patteristonkatu 2

Vanhat tallit

1.12.2003

Prikaatinkatu 3

Vanhat tiilikasarmit

1.12.2003

Yrittäjänkatu 16

Kirjalankartano

sr, AO/s

4.10.2010

sr-2

6.3.1989

Lamminmäenkatu 5 Koulukatu 23

Rouhialan yläkoulu

sr-2

16.12.1982

Rouhialankatu 37

Rouhialan alakoulu

sr-2

5.2.1985

Myllykatu 3

Hauskan mylly

sr-2

14.9.1984

Hauskankatu 17

Postimestari Godenhielmin talo

sr-2

14.9.1984

Rakennuksen osoite

KAAVAMERKINTÄ

KAAVAN VAHVISTUMISPÄIVÄ

Hauskankatu 1a

RAKENNUKSEN NIMI

sr-4

13.6.1994

Hauskankatu 1b

sr-4

13.6.1994

Paukkulantie 22

Paukkula

11.6.2007

Rauhanniementie 16

Rauhanniemen kasino

9.12.1996

Etelätie 10

Etelätien huvila

sr-2

20.1.1992

Selännekatu 28

Urpolan kartano

sr-1

4.9.1995

Pursialankatu 7

Muuntamo

2.2.2004

Aitta

2.2.2004

Pursialankatu 6

Kenkäveronniemen pappila

srs

2.2.2004

Haahkalantie 20

Silvastin kartano

18.3.1996

Kihlinkuja 6

Kihlintalo

29.5.2000

Karhulantie 2

Otavan päiväkoti

sr-2

27.3.1995

Otavantie 2

Otavan opisto

5.9.2005

Mikkelintie 39

Anttolan museo

31.3.1989

Mikkelintie 14

Anttolan kirkko

31.3.1989

Vanhapappilantie 7

Seurantalo

25.5.1994

Anttola

Vanhapappilantie 4a Haukivuori Toivontie 21

Toivonkoti

27.11.2006

Hummerikuja 2

Rautatiesema

27.11.2006

Hummerikuja 4

27.11.2006

Pieksämäentie 8

27.11.2006

Pieksämäentie 6

27.11.2006 27.11.2006

Kutterinkuja

Sahan alue

TY/s

Vanhanpaikantie 27

Ent. Pölhön huvila

AO/s

Lähde: Mikkelin kaupunki, kaavoitus ja maankäyttö. Asemakaavat.

LIITE 4

Kiinteään muinaisjäännökseen kuuluu sellainen maa-alue, jo-

Kulttuuriympäristöön liittyvää lainsäädäntöä

ka on tarpeen jäännöksen säilymiseksi sekä jäännöksen laadun ja merkityksen kannalta välttämättömän tilan varaamiseksi sen

Suomen perustuslaki (731/1999)

ympärille. Aluetta nimitetään tässä laissa suoja-alueeksi.

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Kirkkolaki (1054/1993) Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006)

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja -asetus (895/1999)

Kirkkolain ja lain ortodoksisesta kirkosta mukaan kaikki ennen

Rakennusperinnön suojelemisesta asemakaava-alueella sekä

vuotta 1917 rakennetut evankelisluterilaiset ja ortodoksiset

alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimis-

kirkkorakennukset ja hautausmaat sekä niihin liittyvät kiinteät

ta varten, säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa.

rakenteet on suojeltu. Myöhemmin rakennetuista kirkollisista ympäristöistä suojelupäätöksen tekee evankelisluterilaisten

Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010)

kohteiden osalta Kirkkohallitus, ortodoksisten kohteiden osalta

Rakennusperinnön suojelemiseen sovelletaan lakia rakennus-

Kirkollishallitus.

perinnön suojelemisesta, mikäli kohdetta ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaan suojeltu. Lain tavoitteena on turvata rakennetun kulttuuriympäristön

Muu lainsäädäntö: Luonnonsuojelulaissa (1096/1996)

ajallinen ja alueellinen monimuotoisuus, vaalia sen ominaisluon-

maisema-alueen perustamisesta asetus valtion omistamien

netta ja erityispiirteitä sekä edistää sen kulttuurisesti kestävää

rakennusten suojelemisesta. Asetus on kumottu mutta päätös

hoitoa ja käyttöä.

valtion omistaman rakennuksen suojelusta pysyy voimassa kunnes rakennuksen suojelusta on päätetty rakennusperinnön

Muinaismuistolaki (295/1963)

suojelemisesta annetun lain mukaan.

Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen

Metsälaki (1093/1993).

aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman tämän lain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty.

hirvensalmen kunta