Maiseman muisti, Memory of Landscape by Mikkelin Kaupunki

Harri Heinonen â&#x20AC;&#x201C; Leena Hangasmaa â&#x20AC;&#x201C; Pia Puntanen

Maiseman muisti Memory of Landscape

Maiseman muisti, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 3 Memory of Landscape, Publication 3 by the Programme for the Cultural Heritage in Mikkeli Region Kuvat | Photos: Harri Heinonen Tekstit | Texts: Leena Hangasmaa, Pia Puntanen Toimitus | Editors: Pia Puntanen, Harri Heinonen Englanninkielinen käännös | English translation: Polaris Kielipalvelut Oy ja Anne Karhio Graafinen suunnittelu ja taitto | Graphic Design and Layout: Jyrki Suvimaa, Mainostoimisto Groteski Etukannen kuva | Front cover photograph: Harri Heinonen, Kattilansillanmäeltä kohti kaupunkia vuonna 2012. From Kattilansillanmäki towards the City 2012. Takakannen kuva | Back cover photograph: Johan Knutsonin maalaus Maisema Mikkelistä vuodelta 1867 on vanhimpia Mikkeliä esittäviä kuvia. Siinä kuvataan Mikkeliä Kattilansillanmäeltä, Lappeenrannasta ja Viipurista tulevan tien suunnasta. Kuva Timo Kilpeläinen, Mikkelin taidemuseo. Johan Knutson’s painting A Landscape from Mikkeli from 1867 is one of the oldest pictures representing Mikkeli. It shows Mikkeli as viewed from Kattilansillanmäki Hill in the direction of Lappeenranta and Vyborg. Photo Timo Kilpeläinen, Mikkeli Art Museum. Kustantaja: Mikkelin kaupunki, Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Published by: the City of Mikkeli as part of the Programme for Cultural Heritage in the Mikkeli Region Paino | Printed in Etelä-Savon Kirjapaino Oy, Mikkeli, 2013 ISBN 978-952-5691-32-0 (nid.) ISBN 978-952-5691-33-7 (epaper) http://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/maiseman_muisti

Harri Heinonen – Leena Hangasmaa – Pia Puntanen

Maiseman muisti Memory of Landscape Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma, julkaisu 3 The Programme for Cultural Heritage in the Mikkeli Region, publication 3

ESIPUHE Maiseman muisti -kuvateos syntyi Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjel-

kanssa teoksessaan Jalkapallomaisemia – Football Landscapes on käsitel-

maa valmisteltaessa. Ohjelman tavoite on kulttuuriperinnön hyödyntämi-

lyt kulttuurista ilmiötä, jalkapalloa, osana maisemaa. Useissa kuvissa jalka-

nen Mikkelin seudun vetovoimatekijänä. Ohjelma tehtiin kaksivuotisessa

pallo näytti olevan kuitenkin vain sivuroolissa, aavistuksena tai viitteenä.

EU-rahoitteisessa Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hankkeessa.

Kuvat olivat hienovaraisia, oivaltavia, esittivät joutomaita ja suurkaupun-

Mikkelin kaupungin hallinnoimaan hankkeeseen osallistuivat Hirvensalmen

kien takapihoja, mutta yhtä kaikki kertoivat maailmanlaajuisesta ilmiöstä,

ja Ristiinan kunnat.

joka voidaan katsoa kulttuuriperinnöksemme.

Kulttuuriperinnön rakennuspuita ovat laajasti katsottuna ihmisen

Kutsuimme Heinosen tarkastelemaan kotiseutuaan kulttuuripe-

historia ja menneisyys, kulttuuri, sen aineelliset ja aineettomat ilmentymät.

rinnön näkökulmasta. Olimme teemoitelleet seudun kulttuuriperinnön

Luonnonmaiseman vastakohta on kulttuurimaisema. Taannoin tehdyssä

kuuteen kokonaisuuteen: Savon syntyseutu, Rajalla, Kaskikansan perilli-

kyselyssä suomalaisten lempimaisemaksi valikoitui luonnonmaisema, jos-

set, Torilla ja kaupanteossa, Kaupunki ja kaupunkilaiset, Modernin merkit.

sa ei ole ihmisen toiminnan jälkiä. Tulos oli kiinnostava, ja kertoi meistä

Näistä teemoista kuvaaja lähti liikkeelle, ja nyt käsillä olevassa teoksessa

suomalaisista paljon. Kulttuuriympäristö kuitenkin ympäröi meitä jokapäi-

näemme maisemia, joissa seutumme kulttuuriperintö on läsnä.

väisessä elämänpiirissämme kaikkialla.

Halusimme avata tällä teoksella nykypäivän ympäristöämme ja

Oivaltavia luku- ja katseluhetkiä!

siinä olevia historiallisia kerrostumia ja merkityksiä. Halusimme kertoa arkisen ympäristömme kantamasta kulttuuriperinnöstä. Jokapäiväinen, arki-

Soile Kuitunen

Pia Puntanen

nen, silmään pistämätön pitää sisällään kiinnostavia tarinoita ja jopa suu-

kehitysjohtaja

projektipäällikkö

ren kertomuksen. Valokuvaaja Harri Heinonen yhdessä Mikko Auerniityn

Mikkelin kaupunki

Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke

Foreword The illustrated work â&#x20AC;&#x2DC;Memory of Landscapeâ&#x20AC;&#x2122; emerged as a part of the

examined the cultural phenomenon of football as a part of the landscape.

programme for cultural heritage in the Mikkeli region. The programme

In many pictures, football seems only to play a minor role, as a suggestion

aims to highlight the regional cultural heritage in order to increase the

or a reference. The pictures are discreet and insightful, presenting

attractiveness of the Mikkeli region. The programme was part of a project

wastelands and backyards in big cities, but they also highlight a worldwide

focusing on the cultural heritage of the region and was awarded two-

phenomenon, which can be seen as our cultural heritage.

year funding from the EU. The municipalities of Hirvensalmi and Ristiina

We invited Heinonen to observe his home district from a cultural

participated in the project, which was managed by the City of Mikkeli.

heritage perspective. We had divided cultural heritage in the region into

The bricks for cultural heritage consist generally of human history

six themed categories: The Birthplace of Savo, At the Border, The Heirs

and the past, as well as culture, including its material and immaterial

of the Burn-Beating People, Marketplaces and Trading, The City and

expressions. The opposite of a wild landscape is a cultural landscape. In a

the Townspeople, Modern Signs. These were the starting points for the

recent survey, Finns chose as their favourite landscape a wild landscape,

photographer, and the present volume shows his visions of landscapes

without traces of human action. This result was interesting and told a lot

that reflect our cultural heritage.

about us Finns. The cultural environment surrounds us in our everyday environment no matter where we are.

We hope you have an insightful reading experience!

We wanted this volume to shed light on our modern environment and its historical layers and meanings. We wanted to tell about the

Soile Kuitunen

Pia Puntanen

cultural heritage created within our ordinary environment. Everyday,

Manager of Development

Project Manager

ordinary, mundane things tell interesting stories and can even carry a

the City of Mikkeli

The Programme for Cultural Heritage

greater narrative. In his work Jalkapallomaisemia â&#x20AC;&#x201C; Football Landscapes,

in the Mikkeli Region

Photographer Harri Heinonen, together with Mikko Auerniitty, has

Maiseman muisti Kun sain tehtäväkseni kuvata Mikkelin seudun kulttuuriperintöä, se tuntui

Samalla olen halunnut antaa katsojalle mahdollisuuden löytää ja oivaltaa.

aluksi varsin haasteelliselta. Eikä vain siksi, että olin asunut Mikkelissä vasta

Taide, erityisesti kuvataide on pitkälti luonut käsityksen siitä, mil-

viitisen vuotta. Kulttuuriperintö ei myöskään ole vain fyysistä, siitä ei vält-

tä maisema näyttää. Taide mahdollistaa kollektiivisen näkemisen. Maisema

tämättä ole jäljellä lainkaan visuaalisia merkkejä, joita kuvaamalla voisi tal-

syntyy katseesta, samoin kuin luonto muuttuu kulttuuriksi, kun rajaamme

lentaa.

siitä maisemaksi kutsumamme osan. Maisemakuvalla on lukuisia rooleja, se

Tehtävä tuntui haasteelliselta myös siksi, että oman arkisen ja jo-

on tapa kertoa miltä jokin näyttää. Se hahmottaa elinympäristöämme ja

kapäiväisen elinympäristön kuvaaminen on usein vaikeaa. Arjessa ihminen

paikkaamme siinä. Se voi synnyttää varsin voimakkaita tunnetiloja samalla

on tottunut näkemään ja sijoittamaan asiat lokeroiduille paikoilleen.

muovaten meitä ja meidän paikallista identiteettiämme.

Kuvatessani sain vapaat kädet. Halusin katsoa ja havainnoida kult-

Minulle projekti on ollut mielenkiintoinen matka kotiseutuni men-

tuuriperinnön näkökulmasta arkea nykyajassa, en kuvittaa kanonisoitua

neisyyteen, ja toivon, että kuvat tarjoavat myös katsojalle virikkeitä omaan

mennyttä. En myöskään halunnut vain uudelleen kuvittaa jo useita kertoja

kotiseudun ja kulttuuriperinnön havainnointiin.

nähtyä maisemia ja paikkoja: Naisvuorta ja niin edelleen … vaikka ne esiintyvätkin kuvissa, niin ne ovat osa maisemaa, miljöötä ja nykyaikaa. Football Landscapes -projektin myötä kuvaustyylistäni on kehittynyt vähäeleisen neutraali ja dokumentaarinen, joka arkipäivän hiljaisen

Mikkelissä 10.2.2013

poetiikan kautta paljastaa maisemaan sijoittuvat narratiiviset ulottuvuudet.

Harri Heinonen

Memory of landscape When I was given the task of photographing the cultural heritage of the

uncovering, through the quiet poetics of everyday life, the narrative

Mikkeli region, it felt, at first, like quite a challenging assignment. This was

dimensions in the landscape. At the same time, I seek to give the viewer

not simply because I had only lived in Mikkeli for some five years, but

opportunities for discovery and personal insight.

also because cultural heritage is more than just a physical concept, and

Art, especially visual art, has shaped our ideas of the visual

I was aware that there may not necessarily be any visual signs left to be

characteristics of landscape. Art makes it possible to see things

photographed.

collectively. The landscape is created in a glance the same way that nature

The task also seemed challenging because it can often be difficult

becomes culture when we demarcate an area and call it a landscape.

to photograph your own ordinary and everyday environment. In ordinary

A landscape picture plays many roles; it is a way of telling what something

life, you are used to seeing and putting things into pigeonholes.

looks like. It identifies our environment and our place in it. It can produce

I was given free hands to pursue my task. I wanted to see and

strong feelings while it serves to define us and our local identity.

observe ordinary life from the point of view of cultural heritage in the

For me, this project has been an interesting journey into the past

present, not to illustrate the canonized past. Furthermore, I did not want

of my home region, and I hope that those viewing my photographs will

to, once again, illustrate landscapes and places that have already been

also gain a new perspective on this region and its cultural heritage.

seen several times: Naisvuori and so on â&#x20AC;Ś even though they do appear in my pictures, they do so as one aspect of the landscape, the environment and the present. Throughout the project Football Landscapes, my photography

Mikkeli 10.2.2013

gradually took on an unassuming and neutral documentary style,

Harri Heinonen

SISÄLLYS/CONTENTS Risteykset – Crossroads..............................................................................................................12

Kaupunki – City............................................................................................................................. 24

Maaseutu – Countryside........................................................................................................... 38

Talous – Economy........................................................................................................................ 48

Vesi – Water.................................................................................................................................... 62

Vapaa-aika – Leisure................................................................................................................... 76

Maisema ja muisti – Landscape and Memory.................................................................90

RISTEYKSET - CROSSROADS 1

Esihistoriallisella ajalla kapeat vesireitit ja harjut olivat valtateitä, helppokulkuisia maastoja, jotka johdattivat ihmisiä uusille asuinsijoille. Mikkeliin asukkaat tulivat etelästä ja kaakosta kohti Savilahden rantoja. Näkymä Kirkonvarkauden sillalta Annilanselälle. In prehistoric times, narrow waterways and ridges served as main roads, a passable terrain, which led people to new dwelling places. The first inhabitants of Mikkeli came from south and southeast towards the shores of Savilahti. A view over Annilanselkä from the Kirkonvarkaus bridge.

Savilahti – ruotsiksi Savolax - on antanut nimensä koko Savon maakunnalle. Savilahden pogosta eli kihlakunta oli yksi niistä kolmesta, jotka Novgorod luovutti Ruotsin kuninkaalle Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Maantieteellisesti Savilahti tarkoittaa Mikkelin satamalahtea, jolle kulkevan kapeikon ylittää Savilahden silta. Savilahti – in Swedish Savolax – has given the name to the whole province of Savo. The jurisdictional district of Savilahti, the so-called pogosta, was one of the three districts that Novgorod gave to king of Sweden in the peace of Pähkinäsaari in 1323. Geographically Savilahti means the harbor bay in Mikkeli whereto the bridge of Savilahti crosses the narrow passage.

RISTEYKSET - CROSSROADS

Mikkeli syntyi karjalaisten ja hämäläisten kulkureittien kohtaamispaikalle, johon muodostui Hämeenlinnasta Olavinlinnaan johtaneen Suuren Savontien ja Viipurista kohti sisämaata kulkeneen Lappeenrannantien risteys. Nykypäivän risteysmaisemassa puhuttavat Risto Junnilaisen ”Suuri Spiraali” (2008) ja SOK:n rakennuttama betoninen viljasiilo (1963). Mikkeli developed at the meeting point for people travelling from Karelia and Häme. It sprang up around the crossroads of the Great Savo Road from Hämeenlinna to Olavinlinna and the Lappeenranta road from Vyborg to inland areas. Today, topics of discussion concerning the landscape around this intersection are focused on the Great Spiral by Risto Junnilainen (2008) and the concrete grain silo built by SOK (1963).

RISTEYKSET - CROSSROADS

Porrassalmen museotie on osa ikivanhaa kulkuväylää. Reittiä pitkin saapuneet Mikkelin seudun ensimmäiset pysyvät asukkaat hautasivat vainajansa Tuukkalan ja Kyyhkylän kalmistoihin. Tietä pitkin kulkivat kauppamiehet ja sotilaat, ja sen varrella voitettiin kuuluisa Porrassalmen taistelu (1789). The museum route in Porrassalmi is part of an ancient traffic route. The first permanent inhabitants in Mikkeli who travelled along this route buried their dead in the graveyards of Tuukkala and Kyyhkylä. Traders and soldiers travelled on this road, and the army fought and won the famous Battle of Porrassalmi (1789) alongside it.

RISTEYKSET - CROSSROADS

Savonrata valmistui vuonna 1889. Mikkeliin tullessa se kiertää Linnanmäen, jonka rinteellä sijaitsi Mikkelin pitäjän ensimmäinen kansakoulu 1870−1931. Mäen laella oli Vanhan väen 6. Tarkk’ampujapataljoonan upseerien paviljonki 1880-luvun alusta vuoteen 1906 ja venäläisen varuskunnan ortodoksinen kirkko. Vuonna 1958 puretun ”ryssänkirkon” tarina on osa mikkeliläistä kulttuuriperintöä. The Savo railway was completed in 1889. When arriving in Mikkeli, the tracks circle around Linnanmäki on the slope where the first elementary school in the parish of Mikkeli was situated in 1870-1931. The top of the hill served as the site of the pavilion of the officers from the 6th Sharpshooters´Battalion in the Old Army from the beginning of the 1880´s until 1906, and the orthodox church of the Russian garrison. The story of “the Russki church”, which was pulled down in 1958, is a part of the cultural heritage of Mikkeli.

RISTEYKSET - CROSSROADS

Mikkelin pohjoispuolella, vesireitin pohjukassa Visulahdessa oli yksi seudun rautakauden ”kylistä”. Sieltä on löydetty useita rautakautisia asuinpaikkoja, esineitä sekä kalmisto. Myös seudun ensimmäiset kristilliseen hautaukseen viittaavat muinaisjäänteet ja mahdollinen kirkonpaikka on löydetty Visulahdesta. One of the Iron Age “villages” of the region was situated to the north of Mikkeli, at the very end of the waterway in Visulahti. Several Iron Age dwelling places have been found there, as well as various items and a graveyard. The first prehistoric relics in the region that point to a Christian funeral and a possible location for a church have also been found in Visulahti.

RISTEYKSET - CROSSROADS

KAUPUNKI - CITY 7

Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838 ja ensimmäisen asemakaavan, nykyisen ruutukaava-alueen, laati suomalaisen arkkitehtuurin ja asemakaavoituksen suuri nimi C.L. Engel. Hallituskatu sai nimensä siksi, että lääninhallitusta kaavailtiin aluksi sen varrelle, Osuuskauppa Suur-Savon toimitalon paikalle. Hallituskadusta muodostui kuitenkin keskeinen kauppakatu. Näkymä Tuomiokirkolle on yksi suosituimpia matkailijoiden kuvauskohteita Mikkelissä. The City of Mikkeli was established in 1838 and the first town plan, the present pattern of squares, was drafted by the well-known Finnish architect and town planner, C.L. Engel. Hallituskatu (Administration Street) was thus named because the county administrative board was first planned to be situated there, in the current location of the office building for Osuuskauppa Suur-Savo (the cooperative store Suur-Savo). Instead, Hallituskatu became a central shopping street. The view of the Cathedral is one of the most popular subjects for tourists to photograph while visiting Mikkeli.

Mikkelin tori on nimeltään Hallitustori, ja se kertoo kaupungin perustamisen historiasta: siitä tuli uuden läänin pääkaupunki, jonka lääninhallitus kuvasti ja toteutti Venäjän keisarin valtaa paikallisella tasolla. Mikkelin markkinat perustettiin 1744, kun entinen markkinapaikka Lappeenranta jäi rajan taakse. Mikkelin torilla on vuosisatainen perinne kaupankäynnin ja monien muiden kohtaamisten näyttämönä. Mikkelin tori ympäristöineen on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. The market square in Mikkeli is named Hallitustori (Administration Square), because, when the city was originally established, it was the capital of a new county and home to the administrative county board representing the Russian Empire and acting as its executor. The market in Mikkeli was started in 1744, when the old Lappeenranta marketplace was designated to the other side of the border. Mikkeli market square has served as an important location for trading and various other gatherings for centuries. The square and its surroundings also represent a nationally significant built environment.

KAUPUNKI - CITY

Naisvuoren torni on yksi Mikkelin maamerkeistä, kaupungin perinteisimpiä nähtävyyksiä ja matkailukohteita. Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema torni rakennettiin vuonna 1911 valmistuneen vesijohtolaitoksen osaksi, vesitorniksi. Se toimi myös palovartiotornina ja kesäravintolana. ”Sorja neito” muuttui ”matamiksi” arkkitehti Eero Jokilehdon kynästä vuonna 1946, kun tornin yläosa katettiin uudestaan sota-ajan ilmavalvontatehtävien päätyttyä. The tower of Naisvuori is one of the landmarks in Mikkeli, and also one of the most traditional sights and tourist attractions. The tower was planned by Architect Selim A. Lindqvist, and it was built as a part of the city’s waterworks in 1911, as a tank tower. It also served as a fire guarding tower and as a summer restaurant. “The slender maiden” turned into “a matron” by the pen of Architect Eero Jokilehto in 1946, when the upper part of the tower was renovated after the air surveillance tasks during the war.

KAUPUNKI - CITY

Apteekkari Akseli Jaman vuonna 1938 rakennuttama ja arkkitehti Martti Välikankaan suunnittelema funktionalistisen asuin- ja liikerakennus Maaherrankadun ja Hallituskadun kulmassa oli Mikkelin ensimmäinen moderni rakennus. Se kuuluu olennaisena osana valtakunnallisesti merkittävään Mikkelin Hallitustorin rakennettuun ympäristöön. The functionalistic residential and commercial building planned by Architect Martti Välikangas and constructed by Pharmacist Akseli Jama in 1938, located at the corner of Maaherrankatu and Hallituskatu, was the first modern building in Mikkeli. It is an essential part of the nationally significant built environment of Hallitustori in Mikkeli.

KAUPUNKI - CITY

Mikkelin kaupunki voitti vuoden 2012 Suomen parhaan kaupunkikeskustan palkinnon. Palkitun kokonaisuuden muodostivat kävelykeskustan laajennus, Toriparkki, Forumin ja Akselin kauppakeskukset sekä viimeisenä valmistunut kauppakeskus Stella. Tärkeä osa Stellaa on entinen linja-autoasema, jossa vuonna 1934 valmistunut Martti Välikankaan suunnittelema asemarakennus sai uuden elämän kauppahallina. The City of Mikkeli won the prize for the best city centre in the country in 2012. The awarded area consisted of the enlargement of the pedestrian center, Toriparkki (the parking hall near the marketsquare), the shopping centres Forum and Akseli, and the Stella shopping centre, which is the most recent of the three. An important part of Stella is the station building of the former bus station, which was designed by Martti Välikangas and completed in 1934, and has since been turned into a market hall.

KAUPUNKI - CITY

Mikkelin torin paikalla oli 1800-luvun alkupuolelle saakka malmi, sotaväen harjoituskenttä, johon ruotumiehet ja jääkärit eripuolilta maakuntaa kokoontuivat äkseerausharjoituksiin. Suomen marsalkka Mannerheimia esittävä, vuonna 1967 paljastettu Kalervo Kallion Päämajapatsas on valvonut vanhaa malmia vuodesta 2003 lähtien. Tuolloin patsas siirrettiin alun perin sille suunnitellulle paikalle Suur-Savon aukiolta, jonne se oli joutunut valmistumisensa ajankohdan poliittisten tuulien saattelemana. Until the first half of the 19th century, the location of the current market square in Mikkeli was an open space called “malmi” and served as a training ground where soldiers and jaegers of the army from all over the province gathered for drilling exercises. The Päämaja (Headquarters) statue by Kalervo Kallio, representing the Finnish Marshal Mannerheim, was unveiled in 1967 and has watched over the old training ground since 2003. The statue was moved to the location originally planned for it from the Suur-Savo square, where it had been placed after its completion due to the political climate of the time.

KAUPUNKI - CITY

Mikkelin sataman ja rautatien yhdistäminen oli aikansa logistinen innovaatio. Vesitien ja rautatien kohtaaminen nosti hetkeksi mikkeliläisen höyrylaivalaivaston yhdeksi Saimaan suurimmista. Satamasta muodostui teollisuusalue, jossa oli kauppayhtiöiden varastoja ja pienteollisuutta. Kuljetusmuotojen muututtua alue jäi takapihaksi. Vesistöjen virkistysarvojen nousun myötä Saimaan rannat ovat muuttuneet arvokohteiksi, ja niinpä Mikkelin suurin tulevaisuuden investointi liittyykin Satamalahden rakentamiseen. The process of joining the harbour and the railway in Mikkeli was a logistic innovation in its day. The meeting of waterway and railway raised the steamer fleet in Mikkeli, for a while, to become one of the largest in Lake Saimaa. The harbour became an industrial area with warehouses belonging to trading companies as well as small businesses. When forms of transport changed, the area became more marginal. As the recreation values of waterways have increased, the beaches of Lake Saimaa have similarly increased in value and, therefore, the largest future investment in Mikkeli will be linked to the construction of the harbour area of Satamalahti.

KAUPUNKI - CITY

MAASEUTU - COUNTRYSIDE 14

Moision pellot kantavat monitasoista kulttuuriperintöä. Paikalla on sijainnut asuinpaikka jo rautakaudella. 1500-luvulla paikalla toimi Kiialan kuninkaankartano, ja sitä kutsuttiin Moisioksi eli hovin kaltaiseksi suurtilaksi. Pisimpään se toimi sotilasvirkatalona. Kartanon paikalle perustettiin vuonna 1927 piirimielisairaala, minkä vuoksi moisiolla sanana on mikkeliläisille oma erityinen merkityksensä. The fields in Moisio have a multilayered cultural heritage. The area has been inhabited since the Iron Age. In the 16th century, the royal estate of Kiiala dominated the area, and was called Moisio, meaning a large court-like farming estate. It operated as an official house for soldiers for a major part of its history. A district mental hospital was then established on the site of the manor in 1927. For this reason, the word moisio has its own special meaning for the inhabitants of Mikkeli.

Porrassalmen valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa on kerrostumia kivikaudesta nykyaikaan. Pellosniemen vanhan s채terikartanon mailla viljell채채n edelleen. Kartano kantaa vanhan kihlakunnan nime채. The nationally valuable cultural landscape in Porrassalmi has a layered history running from the Stone Age to modern times. The grounds of the old manor farm in Pellosniemi are still being cultivated. The manor bears the name of the old jurisdictional district.

MAASEUTU - COUNTRYSIDE

Karja laiduntaa Ristiinassa Pelloksen vaneritehtaan tuntumassa. Vuonna 2013 Mikkeliin liittyneell채 Ristiinalla, kreivi Pietari Brahen perustamalla ja h채nen vaimonsa Kristiina Stenbockin mukaan nimens채 saaneella kunnalla, on rikas kulttuurihistoria. Pohjoismaiden suurimmat kalliomaalaukset Astuvansalmella ovat seutukunnan ylpeys. The cattle are grazing in Ristiina near the plywood factory of Pellos. Ristiina was established by Count Per Brahe and named after his wife Kristiina Stenbock. It has its own rich cultural history and was merged with Mikkeli in 2013. The rock paintings in Astuvansalmi are the largest of those in the Nordic countries and remain a subject of pride for the region.

MAASEUTU - COUNTRYSIDE

Porrassalmen kulttuurimaisemassa sijaitsee Lenjuksen rustholli. Tilalla on Savon vanhin puurakennus, hirsirakenteinen heinälato, jonka vanhimmat hirret ovat 1400-luvun puolivälistä. Ne ovat Kivisakastin vieressä olleen, vuonna 1776 huutokaupatun kirkon hirret. Lenjuksen tuolloinen isäntä huusi hirret, ja rakennutti niistä kaksi läävää ja heinäladon. Nykyisin latoa kutsutaan kirkkotalliksi, ja se on pyhitetty kirkolliseksi tilaksi. The cultural landscape of Porrassalmi is also the location for the Lenjus “rustholli” estate; a word that historically meant an estate under obligation to equip a cavalryman. The estate has the oldest wooden building in Savo, a timber hay barn, where the oldest logs date back to the middle of the 15th century. These are logs from a church that was located by the Kivisakasti chapel and were auctioned off in 1776. The master of Lenjus bought the logs at the auction and used them to construct two cowhouses and a hay barn. Nowadays, the barn is called a parish stable and it has been dedicated to serve as a space for church ceremonies.

MAASEUTU - COUNTRYSIDE

Perinteisen ja modernin viljelyn merkit kohtaavat Mikkelin eteläpuolella Otavassa, vanhan valtatien varrella, maakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun entisen lukkarin virkatalon ja kestikievarin Röppään kotipellolla. Otavan taajama – ja Otavan Opisto - on suurelta osin syntynyt Röppään maille. Röppään naapurissa sijaitsi Liukkolan majurinvirkatalo, josta tehtiin vuonna 1865 maatalousoppilaitos, osa nykyistä Etelä-Savon ammattiopistoa. Elements of traditional and modern agriculture come together along the old main road in Otava, to the south of Mikkeli. There, on the home field of Röppää, stands a building which is classified as provincially valuable. It was previously the official home of the former parish clerk and a hostelry. The urban area of Otava – and even the College of Otava – has, for the most part, emerged from the grounds of Röppää. The official residence for the Major in Liukkola was located nearby, and in 1865, became an agricultural school, as part of the current South Savo Vocational College.

MAASEUTU - COUNTRYSIDE

TALOUS - ECONOMY 19

Osuuskauppa Suur-Savon toimitalon suunnitteli arkkitehti Arthur Elg. Vuonna 1940 valmistunut talo oli Mikkelin ensimmäinen 5-kerroksinen talo. Sisäosiltaan moneen kertaan uudistunut talo on säilynyt ulkoasultaan, ja yhdessä Jamankulman ja entisen Säästöpankin talon kanssa se muodostaa Hallitustorin pohjoisreunalle funkistalojen linjan. Kuva SOK:n toimitalon katolta kaakkoon. The office building for Osuuskauppa Suur-Savo was designed by Architect Arthur Elg. This five-storey home, completed in 1940, was the first of its kind in Mikkeli. Despite many interior renovations over the years, the building has remained unchanged in its outer appearance, and together with Jamankulma (the corner of Jama) and the former house of Säästöpankki (Savings bank) it forms a line of functionalistic buildings along the northern side of Hallitustori. The photograph is taken facing southeast from the roof of the office building of SOK.

Hirvensalmen Kissakosken paperitehdas oli Etelä-Savon tuottavin teollisuuslaitos 1910-luvun alussa. Siellä valmisti paperia ensimmäinen Suomessa valmistettu paperikone ja työskenteli parhaimmillaan yli 200 henkilöä. Paperitehtaan perustamisen mahdollistanut Kissakosken kaivanto Puulaveden ja Vahvajärven välille valmistui 1854. Kyseessä oli ajalle tyypillinen järvenlaskuprojekti, jonka tavoitteena oli saada lisää viljelysmaata veden pintaa laskemalla. Parin metrin vedenpinnanlasku mahdollisti mm. Hirvensalmen kuuluisille tervalepille otollisen kasvumaaston. The paper mill of Kissakoski in Hirvensalmi was the most productive industrial plant in South Savo in the beginning of the 1910´s. The first Finnish paper machine produced paper in the mill, which employed as many as 200 people in its heyday. The canal of Kissakoski, which was completed in 1854 and ran between Puulavesi and Vahvajärvi, made it possible to establish the paper mill. The surface of the lake was lowered, as a typical project for the time, with the aim of getting more agricultural land. The surface was lowered by a couple of metres, which made it possible, for example, to create a favourable habitat for the famous common alders of Hirvensalmi.

TALOUS - ECONOMY

Kaskenpolton jäljiltä Mikkelin seudulla ei ollut järeää metsää lainkaan 1800-luvun puolivälissä. Nykyään metsänkasvu on Etelä-Savossa Suomen parasta. Alueella hakataan markkinapuuta vuosittain noin kuusi miljoonaa kuutiota. Kuva Ristiinan Suurlahdentien varresta. As a result of extensive burn-beating, there was no old-growth forest left in the Mikkeli region by the middle of the 19th century. These days, forest growth in South Savo is the strongest in Finland. About six million cubic meters of forest are harvested every year. This photo is taken by Suurlahdentie road in Ristiina.

TALOUS - ECONOMY

Savonrata valmistui vuonna 1889. Rautatieyhteys toi tavaraa, ihmisiä ja vaurautta. Sahoja syntyi radan ja vesireittien risteyskohtiin, joihin nousi myös uusia radanvarsikyliä. Kesäasukkaat saapuivat Saimaan rannoille junalla. Vasemmalla tyypillistä 1900-luvun radanvarren rakennettua ympäristöä: SOK:n piirivarasto, Savon Valssimylly, SOK:n viljasiilo. The railway in Savo was completed in 1889. The railway connection brought goods, people and prosperity to the region. Sawmills sprang up at the crossroads of the railway and waterways, along with the occasional new railway villages. Summer residents came to the beaches of Lake Saimaa by train. On the left, a typical built environment along the railway in the 20th century: the district warehouse of SOK, Savon Valssimylly (Savo roller mill), and the SOK grain silo.

TALOUS - ECONOMY

Elinkeinoelämä ja palvelut ovat aina syntyneet kulkureittien risteyskohtiin. Nykypäivän virstanpylväinä toimivat ketjuravintoloiden ja polttoaineyhtiöiden valotornit ja logot. Economic life and services have always developed at key crossroads. Today, they are marked by light towers and logos of restaurant chains and energy companies.

TALOUS - ECONOMY

Satama on ollut varastoalue 1860-luvulta saakka. Kauppiaat rakennuttivat tavaramakasiineja, joista viimeisimmĂ¤t ovat kaupunginarkkitehti Eero Jokilehdon vuonna 1948 suunnittelemat. Makasiineista ovat tuotteet vuosien saatossa matkanneet moneen ilmansuuntaan. The harbour has acted as a storage area since the 1860Â´s. Merchants constructed goods storehouses; among the newest are the ones planned by Urban Architect Eero Jokilehto in 1948. Over the years, goods have been shipped in all directions from these storehouses.

TALOUS - ECONOMY

Nykyisen Mannerheimintien varrella sijainnut, vuonna 1864 rakennettu Pirttiniemen kylpylä oli Mikkelin ensimmäinen matkailukohde. Se sijaitsi Savilahden rannasta eteenpäin työntyvällä kapealla niemellä, joka on kadonnut satamalahden maantäyttöjen seurauksena. Kylpylän esikuvana oli Turun kylpylaitos, ja siellä nautittiin terveysvesiä Pirttiniemen lähteestä, sekä otettiin erilaisia hoitoja ja kylpyjä. Kylpylässä oli ravintola, jonka ohjelmistoon kuuluivat moninaiset musiikkiesitykset. Kylpylä paloi tapaninpäivänä 1905. The spa in Pirttiniemi, built in 1864 and located by today’s Mannerheimintie, was the first tourist attraction in Mikkeli. It was built on a narrow cape pushing out from the strand of Savilahti, but this cape has since disappeared as a result of earthfilling in the harbour bay. The model for the spa was the spa in the City of Turku, and visitors came from far and wide to drink mineral waters from the spring in Pirttiniemi and enjoy different kinds of treatments and baths. There was a restaurant in the spa that was also the setting for various kinds of musical performances. The spa was destroyed in a fire on Boxing Day in 1905.

TALOUS - ECONOMY

VESI - WATER 26

Mikkelin ensimmäinen huvila-asutus, aikansa ”kesämökit” rakennettiin Tuppuralan niemeen 1800-luvun lopulla. Siellä sijaitsi kaupungin koulumatamien, Antellin neitien huvila, ja sinne rakennuttivat huvilansa myös kauppias Aatu Pylkkänen sekä laamanni Nordenstreng. Uimaranta Tuppuralan niemellä on edelleen, sekä pari huvilaa kertomassa varhaisesta huvilakulttuurista. The first holiday home settlement was built on the cape of Tuppurala in the end of the 19th century. The villa belonging to the schoolmarms of the city, the Antelli sisters, was located there, as were the villas built for Merchant Aatu Pylkkänen and Lagman Nordenstreng. The beach is still in use on the cape and a couple of the villas remain standing as examples of the early summer house tradition.

Myös Porrassalmen Saimaan-puoleiset rannat olivat suosittuja herrasväen huvilakohteita. Pietarin-kaupalla rikastuneen kauppaneuvos David Pulkkisen vuonna 1909 rakennuttaman jugend-huvilan suunnitteli todennäköisesti arkkitehti Armas Rankka. The beaches of Porrassalmi, along the shoreline of Lake Saimaa, were also popular among the gentry as locations for villas. The Art-Nouveau villa built in 1909 by Commercial Counsellor David Pulkkinen, who made a fortune in trade with St. Petersburg, was most likely designed by architect Armas Rankka.

VESI - WATER

Kesämökeistä tuli koko kansan huvia 1960-luvulta lähtien elintason nousun ja vapaa-ajan lisääntymisen myötä. Mikkeli on Suomen mökkirikkain kunta. Cottages became attainable for a larger portion of the population from the 1960´s on, as people began to have a higher standard of living and more leisure time. Mikkeli has the highest number of holiday cottages of any region of Finland.

VESI - WATER

Visulahti on Mikkeliin johtavan vesireitin pohjoisimpia pohjukoita. Visulahden rautakautisen asutuksen kautta kulki myös Suuri Savontie. Visulahden matkailukeskus perustettiin Visulahden kartanoon, jonka päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1980. Matkailukeskuksen 1980-luvun vetonaula oli dinosauruspuisto. Nykyisin se on Etelä-Savon suosituimpia perhematkailukohteita. Visulahti is one of the northernmost coves along the waterway to Mikkeli. The Great Road in Savo also passed through the Iron Age settlement in Visulahti. The Visulahti Travel Centre was founded at the manor of Visulahti, where the main building was destroyed in a fire in 1980. In the 1980´s, the Centre’s main attraction was a dinosaur theme park.

VESI - WATER

Kauppareiteillä on aina ollut tärkeä merkitys ihmisten yhteisöjä synnyttävinä tekijöinä. Vuonna 1877 valmistunut Varkaantaipaleen kanava Ristiinassa oli osa hanketta, jolla pyrittiin parantamaan vesiliikennettä Suur-Saimaalta Mikkeliin. Pietarin-yhteyden sulkeutuminen maailmasotien seurauksena sekä tieverkoston kehittyminen vähensivät vesireittien kaupallista merkitystä. Commercial routes have always been very important elements in the emergence of human communities. The canal of Varkaantaipale in Ristiina was completed in 1877 and was a part of a project that sought to increase waterborne traffic from Greater Lake Saimaa to Mikkeli. The connection with St. Petersburg was closed after the wars and the development of the road network reduced the commercial importance of the waterways.

VESI - WATER

Saksalan kartanosta oli näkymä kohti Mikkelin kirkonkylää ja kaupunkia. Saksalan isäntä Konrad Weber istutti Saksalan pelloille paikkakunnan ensimmäiset perunat 1770-luvulla. Saksalan höyrysaha oli vuodesta 1877 lähtien tärkeä työnantaja. Halla Oy osti sen vuonna 1903, ja vuonna 1916 Kymi Oy, joka toimi paikalla 1960-luvulle saakka. Saksalan rannassa toimi Hallayhtiöiden laivaston korjaustelakka. From the manor of Saksala, there was a view over the parish village and the City of Mikkeli. Master of the manor Konrad Weber planted the region’s first potatoes in the fields of Saksala in the 1770´s. From 1877 on, the steam sawmill in Saksala was an important employer in the city. Halla Oy bought it in 1903, and Kymi Oy operated there from 1916 until the 1960´s. On the shore of Saksala, a repair dockyard served the fleet of the Halla companies.

VESI - WATER

Mikkelin satamalahti uudistuu arkkitehtuurikilpailulla. Teollisuustiloja on muutettu jo pitk채채n maailmalla kulttuuri- ja luovan talouden tiloiksi. Mikkelin satamaan suunnitellaan laajaa asuntojen ja julkisten tilojen uutta aluetta. Etel채-Savossa ihmiset ovat halunneet asua j채rven rannalla kivikaudesta saakka, ja haluavat edelleen. The harbour bay in Mikkeli is scheduled to be renewed in accordance with the winning design from an architectural design competition. All over the world, industrial premises have, for some time already, been converted into premises for cultural production and creative industries. A larger area of flats and public premises is being planned in the Mikkeli Harbour. People of South Savo have sought to live on the lakeshore since the Stone Age, and this remains the case today as well.

VESI - WATER

VAPAA-AIKA - LEISURE 33

Pellot uusiokäytössä: Annilan kartanon pellot toimivat golf-kenttänä. Alueella on asuttu yli tuhat vuotta. Fields in reuse: the fields surrounding the manor of Annila are now used as a golf course. The area has been settled for over a thousand years.

Kaihunharju oli aikoinaan suosituimpia Mikkelin postikorttiaiheita. Se on vanhastaan kaupunkilaisten suosittu virkistäytymis- ja liikunta-alue. Kaihun uimarannan edessä Kattilanlahdella harjoittelevat Mikkelin Melojat – vuonna 1992 harjoitus tuotti tulosta Mikko Kolehmaisen olympiakullan arvoisesti. Kaihunharju was, in the past, one of the most popular motifs for postcards in Mikkeli. For a long time, it has served as a popular area among the townspeople for recreation and sports. In front of Kaihu Beach, in Kattilalahti bay, the canoeists of Mikkelin Melojat practice their rowing skills. In 1992, their hard work paid off when Mikko Kolehmainen won the gold medal in the Olympic Games.

VAPAA-AIKA - LEISURE

Mikkelin kirkonkylän mestauspaikka sijaitsi 1700-luvulla Urheilupuiston takakaarteen ja sisäänkäynnin paikalla olleella kumpareella ja oli osa kentän takana olevaa Ristimäkeä. Se tunnettiin myös nimellä Hirsipuumäki. Urheilupuisto valmistui vuonna 1916. In the 18th century, the place of execution in the parish village of Mikkeli was situated on a hillock that is now the back curve and entrance to the sports ground, Urheilupuisto, and was a part of the original area beyond known as Ristimäki (“a hill of crosses”). It was also known as Hirsipuumäki, “The Hill of gallows”. The sports ground was completed in 1916.

VAPAA-AIKA - LEISURE

Kaupunkilaiset saivat vuonna 1897 oman, J. Stenbäckin suunnitteleman kirkon. Viisitoista vuotta myöhemmin Armas Rankka suunnitteli sen edustalle kauppias David Pulkkiselle kaupunkiasunnon, ns. Graniittitalon, jossa nykyään toimii Mikkelin taidemuseo – Etelä-Savon aluetaidemuseo. Vasemmalla yksi lukuisista Eero Jokilehdon Mikkeliin suunnittelemista asuinkerrostaloista. In 1897, the inhabitants of Mikkeli got a church of their own that was designed by Architect J. Stenbäck. Fifteen years later, Armas Rankka designed the so-called Graniittitalo (“Granite House”) in front of it as a town residence for Merchant David Pulkkinen. Today, the Mikkeli Art Museum, which is also The Regional Art Museum in South Savo, is located in the building. On the left, there is one of several residence blocks in Mikkeli that was designed by Eero Jokilehto.

VAPAA-AIKA - LEISURE

Natulinin kulma on saanut nimensä paikalla sijanneen Mikkelin vanhimpiin kuuluneen vuonna 1798 rakennetun talon mukaan, jossa asui 1800-luvun puolivälin jälkeen kaupunginpalvelija Antti Natulin. Taloa ei yrityksistä huolimatta suojeltu, ja kotiseutuneuvos Olli Kervinen siirrätti talon purkutöiden alta vuonna 1990 Ristiinaan, missä se tunnetaan Gränna-talona. The Natulin corner was named after one of the oldest houses in Mikkeli. It was built in 1798 and served, from the middle of the 19th century, as the residence of Municipal Official Antti Natulin. Despite efforts, the house was not protected, and Home District Counsellor Olli Kervinen moved the building to Ristiina in 1990 to avoid its being demolished. In its new location, the house is known as Gränna House.

VAPAA-AIKA - LEISURE

Vuonna 1893 valmistunut arkkitehti V. A. Tötterströmin piirtämä Mikkelin WPK:n talo on valmistumisestaan saakka ollut keskeinen kulttuuririentojen tapahtumapaikka, jossa pidettiin konsertteja, kokouksia ja iltamia. Taloon valmistui vuonna 1911 teatterisali, kun sitä laajennettiin kaupungin vakinaista palokuntaa varten. Teatteri ja palokunta toimivat talossa sulassa sovussa aina 1970-luvun alkuun. The house for the volunteer fire brigade WPK in Mikkeli was completed in 1893. It was designed by Architect V. A. Tötterström, and has since been the central scene for cultural activities such as concerts, meetings and evening entertainment. The house gained a theatre hall in 1911 when it was enlarged for the permanent fire department of the city. The theatre and the fire department worked there in perfect harmony until the beginning of the 1970´s.

VAPAA-AIKA - LEISURE

Mikkelin kaupunkiseurakunnan kirkosta tuli tuomiokirkko toisen maailmansodan jälkeen, kun Mikkelin hiippakunta aloitti Viipurin hiippakunnan perillisenä. Oman kirkon rakentamista edelsivät kimurantit kuviot kaupunkilaisten ja maalaisten välillä. Kaupunki siirsi kaupungintalon rakentamista rahoittaakseen kirkkoprojektia ja paikalliset kauppiaat auttoivat: Aatu Pylkkänen testamentillaan, David Pulkkisen tiilitehdas Kukkoronkäänteessä teki tiilet, ja Carl Pöndinen lahjoitti Pekka Halosen maalaaman alttaritaulun. The church of the town congregation in Mikkeli became a cathedral after the Second World War, when the diocese of Mikkeli was named the successor of the diocese in Vyborg. The townspeople and the people from the surrounding countryside had been engaged in disputes over the construction of the church. The city postponed the building of the town hall in order to finance the church project, and was aided by local merchants: Aatu Pylkkänen left money in his will, David Pulkkinen provided bricks from his brick works in Kukkaronkäänne, and Carl Pöndinen presented the altarpiece painted by Pekka Halonen.

VAPAA-AIKA - LEISURE

MAISEMAN MUISTI - LANDSCAPE AND MEMORY 40

Kustaan sodan Porrassalmen taistelussa 13.6.1789 taisteli 720 suomalaista apunaan kaksi kevyttä kolmen naulan tykkiä. Heitä vastassa oli 6 000 venäläistä ja 12 raskasta kuuden naulan tykkiä. Savon Prikaatin ensimmäinen komentaja, Ristiinan Brahelinnan everstinpuustellin isäntä Göran Magnus Sprengtporten oli siirtynyt Venäjän puolelle riitauduttuaan Kustaa III:n kanssa. Hän haavoittui Porrassalmen taistelussa, ja vuosikymmeniä suomalaislapsille opetettiin historiantunnilla kuuluisat sanat: ”Omat koirat purivat”. In the battle of Porrassalmi on 13 June 1789, during the Russo-Swedish War, altogether 720 Finns fought using two light guns of three pounds. They faced 6,000 Russians and 12 heavy guns of six pounds. The first commander for the Savo brigade was the master of the colonel’s official residence in Brahelinna of Ristiina, Göran Magnus Sprengtporten, who had changed sides to fight for Russia after having quarrelled with King Gustav III. He was wounded in the battle and for decades, Finnish children were taught in history lessons the famous words: “Bitten by one’s own dogs.”

Porrassalmen yli johtava silta purettiin kesäkuun 12. päivän iltana vuonna 1789 esivalmisteluina seuraavana aamuna käynnistynyttä taistelua varten. ”Pistimin ja kiväärinperin otettiin töyrästä nousevat venäläiset vastaan. Yhtään laukausta ei ammuttu. Kuolleet kaatuivat läjiin tai kieräytettiin alas järveen", muisteli taistelussa mukana ollut Carl Adolf Brakel. Taistelu voitettiin, mutta sota hävittiin. The bridge over Porrassalmi was pulled down on the evening of 12 June 1789 in preparation for the battle that was to start the next morning. “The Russians were welcomed with bayonets and rifle butts when climbing up the hillock. No shots were fired, but the dead fell in heaps or were rolled down into the lake”, remembered Carl Adolf Brakel, who took part in the battle. The battle was won, but the war was lost.

MAISEMAN MUISTI - LANDSCAPE AND MEMORY

Metsään liittyy suomalaisessa uskomusperinteessä monenlaisia käsityksiä. Eräs niistä on metsänpeitto, tila tai paikka, johon ihminen tai eläin voi luonnossa kulkiessaan joutua. Tuttu paikka muuttuu yhtäkkiä vieraaksi ja erilaiseksi. Metsänpeitosta pääsemiseen on erilaisia keinoja, mutta parhaiten metsänpeittoon joutuneen saattoi palauttaa tietäjä. Anttolan Neitvuori on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. In the Finnish mythological tradition, there are many kinds of beliefs about the forest. One of these is to find oneself in “the cover of the forest”, which refers to a state or a place where one might end up when wandering in the wild. A well-known place becomes suddenly strange and different. There are different ways to free oneself of this state, but the best way to bring someone back was to use a sage or a wise man. Neitvuori in Anttola is a nationally significant scenic area.

MAISEMAN MUISTI - LANDSCAPE AND MEMORY

Lähemäen esikaupunki liitettiin vuonna 1931 yhdessä Emolan kanssa Mikkelin kaupunkiin. Lähemäki oli rakentunut pohjoiseen johtavan maantien, Suuren Savontien varteen. 1800-1900-lukujen vaihteessa Lähemäki rakentui vapaasti sahatyöläisten asuinalueeksi Paukkulan kartanon maille. The suburb of Lähemäki merged, along with Emola, with the City of Mikkeli in 1931. Lähemäki was built alongside the Great Road in Savo that led to the North. At the turn of the 20th century, Lähemäki was freely built as a residential area for sawmill workers on the lands of the manor of Paukkula.

MAISEMAN MUISTI - LANDSCAPE AND MEMORY