Karttunen, Matti: Puuasuntoarkkitehtuurin tyylikehitys Mikkelin keskustassa 1800-luvulla by Mikkelin Kaupunki

PUUASUNTOARKKITEHTUURIN TYYLIKEHITYS MIKKELIN KESKUSTASSA 1800- LUVULLA

Pro gr adu - t yö J yväskylän yl iopiston taidehistorian la i toksella keväällä 1992 . l~atti

Karttunen

JYVÄSKYLÄN YLIOP ISTO Tlt<ltkuoLO

Lat\Oo

HUMANISTINEN

Taidehistorian laitos

Tt~i )O

t'latti Karttunen ,.0. ll.Uftl

Puuasuntoarkkitehtuurin tyylikehitys Mikkelir. keskustassa 1800-luvulla r,..,.~.>JI

O,ialn<

Pro gradu - työ

Taidehistoria ~dl.&

Slwmi6rt

147 sivua

Kevät 1992 TliV~~m.a

• J\b&!net

Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 18)8, empirekaudella , jolloin 11ikkelin lisäksi perustettiin vain k&ksi muuta uutta kaupunkia , jotka olivat Jyväskylä ja Joensuu . !{ikke:!.in perustaminen oli seurausta markkinalaitoksen uudistamisesta ja uudesta lääninjaosta, jonka mukaan !-i. ikkelistä ~uli lääni:'lhallirJJon sijoituspaikka . t~elin ensimmäinen rakennusvaihe ajoittui 1840-luvulle, jonka alkupuolella rakentaoinen oli erityisen vilkasta. Tåltä ajalta säilyneet rn.kermuspiirustukset ovat yleensä signeeraamattomia ja puutteellisia . Seurakunnan r ippikirjoissa maini~1 vain kaksi rakennus~estaria , joista toiselta , Emanuel Nygreniltä (181 1- 1848) on säilynyt kaksi signeerattua rakennuspiirustusta . Yleensä ottaen kaupungin rakennuskanta oli empiren aikana varsin yhdenmukaista ja asuinrakennusten fasadeissa käytetty muotokieli hyvin hillittyä , mihin lienee ollut syynä tarkka rakennusvalvonta , ammattitaitoisten suunnittelijoiden puut e ja rakennut tajien vä.'lävaraisuus . Asuintalojen pohjakaavoissa käytettiin eri laisia t uparatkaisuja , esimerkiksi käytet täessä parituvan pohjakaavaa toinen tupa voitiin jakaa ~peen mukaan pienempiin huoneisiin. Myös karoliinineo pohjakaava erilaisine muunnelmineen oli suosittu . Varakkaimpien rakennuttajien asuintaloissa käytettiin jo sydänsainäistä pohjakaavaa .

1850- ja 1860-luvuilla Mikkelissä rakennettiin hyvin vähän asuintaloja. Tåltä ajalta, jota olen nimittänyt empiren jälkeiseksi siir tytr.äajaksi , on kui tenkin säilynyt l ääninarkkitehti N.J .Österoanin (1819- 1866) laatima kauppias Paasosen talon piirustus, joka pohjakaavan suhteen kuvastaa siir tymistä empirestä käytännöllisempään rakennussuunnitteluun ja fasadijäsentelyn suhteen siirtymistä kohti vuosisadan lopussa yleistyvää ns . uusrenessanssivuorausta . Siirtyminen lääninarkkitehtijärjestelmän käyttöön muodostui ratkaisevaksi t{ikkelin asur.toarkkitehtuurin tyylikehityksen kannalta. Kaupungin toisen rakennusvaiheen aikana , 1870-luvult.a lähtien, lääninarkkitehtien merkitys asuintalojen suunnit telijoina korostui, varsinkin lääninarkkiteht i A.Loenbomin ( 18.30- 1891) pitkän virkakauden aikana vuosina 1876-1891. Loenbom suunnitt eli kaupungin keskustaan useita suuria porvaristaloja , joiden valmist umi sen myötä uusrenessanssin muotokieli alkoi yleistyu kaupungin katukuvassa . Rakennusten pohjakaavoissa alkoi 1880-luvulta lähtien ilmetä huonejäsentelyssä yhä suurempaa eriytymistä ylemmän sosiaaliluokan asunnoissa . Huonejäser.tely perustui yleensä sydänseinäiseen pohjakaavaan . Vaikka Loenbo~ r~llitsik in asuinrakennusten suunnittelua kaupungin keskustassa, tarjoutui rakennusmestareille työ1H~~f;~~~i~,}.~t~~ ..~~ppupuolella vähävaraisemman väestön asuttamassa

Mi-· t kkeli ~l ii)IYI!>"l1l<>

\lVI P,& UCt.O)a

Puuarkki~ehtuuri

Asuntoarkkiteh~uuri

SlSÄ~LYSLJET75~0

JOHDANTO o. o. o. oo oo. ooooo. oo. o. o. ooooo o. ooooo oooooo•• 1.

KAUPUNKIE~1E PUUA~KKlTEHTUURJN T~YLTKEHITYKSESTÄ 0

•

Smpiren kausi oo.. o. o.

1o2 o Kertaustyylien aika 2.

•

••

o... o

•••

o S

PUU- :v'lKKELi::>: KEHITTYN! tJEN o.. o. o . oooo. oooooo. o. ooo. . . 13 2. 1o 2

0 2

!aatir:tinen

~1ik~elin ase:na~aavan

Mik~elin

ensiMmäinen

o•. o..

•

o. o..

o••·o·o o•o·· 15

rake~n~sva1hc

el?ym:r.e~

Rakennustoiminnan lama ja 1800- luvun

ooo o 5

ooooo• ooooo o o• oo. o. o 6

jälk l ~uoliskolla

•oooo oo•o••o.o o····

RAK ENNUSTOnHNTft. . o. oo o. oo. oo. oooooo. o. o. oo. o. oo. o. o 22 0

3 . 1 o Suunnittelijakun ta o. oo..... . oo. ooooo. o o. oo. o. o 23 r~tendentinkonttori n vaik~ tus suunnitteluu~

Lääninarkkitehtien osuus lussa .

••

rakennus-

ooo o. o. ooo... oooo. o. oooo. ooooo o. o 23 rakennussuunni~te -

o.... oo oooo. oo. o•.••.•••.. o.•.•....•• 26

Muut suun nittelijat ........................... 29 3 o2 o Rakentaminen ja rakennusmateriaalit o•• O•o · ·•·o 31 J . 3 o Julkisia rakennuksia ... .. o• ·· ····o .. ... o••· ... 1.. .

~IKKEL!:N

4 01 .

KAUPUNGIN ?Ul!ARKKI1'E:CJURIN TYYLIKEHITYS o.. 38 rakennusvaihe - 5mpirer.

Kaupung~r. ensi~mnioen

kaus i . . .•.• o.. o•.• o. . .•••• . ...•. Rakennuste~ sijoi~tuminen

•••

••

•

••

tontille . .... .. ..... 41

Rakennus:en pohjakaavat ··o•··· .•. . ........•. Oo 44 Rakcnnus:,en jul kisi vut .............. 51 00.

Kaupungin yleiskuva 4 .2 0 Em?irer. jälkeinen

e~pirekaudella

sii~ tymäkausi

•o

••

o. fi4

. . ... o.. . ...... 71

4 o3 o Kertaustyylien aika - Uusrenessanssi ... o o•••o • 93 Lääninarkkitehti Loenboroin

su u nni~tclemia

asuinraken~u ksia t1~;ita

•o oo••••· oo• .. ooo••••o •o •o ... 1800- luv'Jr. jäiki?~Oliskon suunni;;te-

lijoi ta .. .........

•

••••

•

••••

•••

••••

••

•

85 106

:.Jusrenessanssi ka::.ukuvassa •... •·o·•· o• o··. o• • 113

LO?:J!<S; ••...•.•••••...••.•.••••••..•.••...•••.••••• 116

VA:.OKUVA1 . .. .•.•••. ..• •.•.•..•••• •.. ••.• . ..••. .. . . . l?C:

nrr.:.umELC .......•........................•....... 1L1 :...ÄIITF:ET JA !<lRJAL:..ISU:JS ..• . •••..•. ... •.••.....•. . •• 143

LIITTEET I - [V

JOHDAIITO

1800- l'JV'J~

:<at;pt;n;cicr.une ;>'Juar.<kitehtuur!r. tyylikel:i tys ~or.ivaiheisu'Jdessaan ~~elen.<11nto1ner.,

u.etko vähän tys

~a1

tut~i~t~

alhcpiir: .

eri paikkakunnilla ~ili'Jkse~ ~ukaan

r!n , e:tä

. t••a . 1 sesta pu'Jem;>1rcs

pur.keihir.

~udet

emp1~en

tois~aiseksi

aikana

suunnan , jopn

erila~scr.

voidaankin

Vuosisadan

.<oh;;aiset erot kasvoivat pt;n~ien e~iy::.yessä

Ot;tta

la en

tyyii~ehi sii~1a

:ni:iii-

~uhua paik.<akt;nta~ohtai -

~äl~ipuol1skolla ;>aikkakun~a-

tyy!l.<i~jon

monipuol1st.uessa ja kau-

toisistaan toimi::nall isesti .

Haaseutu~a'J -

snapuivat myöhemu.in ja usein

tyylivi rtau~set

:r.yös hE ll tyro:nässä muodossa kuin suurim;>iin

asutuskesku ~siin .

1800- luvun lopulla suurimpiin kaupunke:n:moe rakenne::.tiin yhä enemmär. kerrostaloja , jolioin oyös asuntoraken:amisen periaatteet alkoivat muuttua .

Teollisuuspai.<kakunnille muodos::.u:

työväenasuntoalueita , joissa kehitys kulki Sen s:jaan

o!k.<u~at;punGeissa

eli jopa 1900-luvul:e

suor1tetusta

t;uces:a

saa~ka.

sest.i

vuon~a

rnark~1n~laitoksen

läär.~:;,'aosta .

sijo:tus~aikaks: ,

jor.ka

na~lintokeskJs .

suuntaansa .

agraarin kauppakaupungin perinne

Xik.<elin kaupunki perust ettiin v~lla

c~aan

~ikkc U

1838 seuracksena 1830- luucdistamisesta ja t.cisaalla

oää~ättiin

seuraukse~a

Kau~'Jng1n

lääninhallit:Jkscn

kaupung:sta tuli leioalli-

viihäir.en Leolltstuminen Ja

vä~ilt;vun

hidas kasvu a:heuttivat sen , että agraar!n kauppa-

kaupungin

~erir.ne ,

se~a

jossa

tavo1t~eena

tontti, säilyi Xikkel:ssa ~:~ius

1989a , s . ??6 .

oli yndcn

vo1makkaa~a

~erhee~

hallit-

koko 1800- luvun

a~a~ .

Tarkoitukseni on tässä pro gradu - työssä tutkia Mikkelin puuarkkitehtuurin tyylikehitystä 1800- luvulla asuntoarkkitehtuurin osalta .

Mikkelin kaupunki on jo aikaisemmin teettänyt

tutkimuksen Mikkelin kaupungin vuoden 1938 historiallista pienoismallia varten .

Sikäli tuo pienoismallitoimikunnan

suorittama tutkimus sivuaa pro gradun! aihetta , että vuonna 1938 jopa kaupungin ensimmäisen rakennusvaiheen aikaisista asuinrakennuksista oli jäljellä vielä runsaat 40 rakennusta, 1 yleensä kuitenkin enemmän tai vähemmän muutetussa asussa . 1800- luvun tyylihistor iallinen kehitys jäi tuossa tutkimuksessa hyvin vähäiselle huomiolle , joten aihepiirin tar kempi tutkimus on tarpeen .

Luonteeltaan pro gradu - työni on siis

perustutkimusta .

Käytettävissä olevan lähdemateriaalin suur en määrän vuoksi olen rajannut tutkimusalueeksi kaupungin keskustan , eli per i aatteessa vuoden 1838 asemakaavan rajaaman alueen .

Koska kau-

pungin keskusta laajeni 1800- luvun loppupuolella kahden pääkadun , Nikolainkadun ja Aleksanterinkadun , suuntaisesti vanhan asemakaavan pohjois- j a eteläpuolelle , olen ottanut myös nämä alueet mukaan tutkimukseen (LIITE Il .

Tutkimusalueen rajaus

kaupungin keskustaan on tarkoituksenmukainen myös siksi , että tyylipiirteet esiintyivät tällä alueella voimakkaampina ja uudet tyylivirtaukset omaksuttiin nopeammin kuin laitakaupungilla .

Tämä kehitys on havaittavissa er ityisesti 1800- luvun

loppupuolella , jolloin varakkaampi väestö asui kaupungin keskustassa ja vähävaraiselle väestönosalle kasvoitettiin oma kaupunginosa , jonka asuttivat käsityöläiset ja työläiset . 1.

Lähde 1987 , s . 31 .

7u~kiroukser.: tehtuur~n

alussa

:yhyesti

kaupunk:e~~e

kehitystä yleensä , ser. jälkeen

kelin kaupungin gin

~äsittelen

rakennusvaih~ita

rakennusLoin~aa

el i

to!sess~ l~vussa

ja kolmannessa luvussa

suunnittelijakun~aa,

ja rakennusmateriaaleja sekä julkista

siltä osin

ku~r.

saatta~ut

tehtu·Jrin tyylikehitykseen . sa

~uvussa

~ehitystä

käsittelen

Mik-

kau~un

asuintalojen

ken~amista

s:llä on

puuarkki -

rakenta~ista,

olla vaikutusta asur.toarkki-

t'eljännessä ja kaikkein laajim:nas-

~ikke:in

puuasun:oarkkitehtuurin Lyyli-

alkaen 1800- luvun alkupuolen empirestä ja päätyen

1870- ja 1880- luvuilla yleistyneeseen uusrenessanssiin, joka vaikutti uudisrakentamisessa aina vuosisadan vaihteeseen saakka. Vuosisadan vaihteessa ratamestari Aleksanteri Rytkönen {18621936) hallitsi kaupungin rakennussuunnittelua nikkarityylisillä taloillaan .

7ämän tutkimuksen yhteydessä ei kuiter.kaan ole

mahdollista käsitellä vuosisadan vaihteen puuarkkitehtuuria , mutta ajankohta tarjoaa

mielen~iintoista

materiaalia mahdollis-

ta jatkotutkimusta varten .

Tutkioukseni

neljän~en

l~vun

alussa

käytä~ kaupu~Bin

sen raKennusvaiheen aikaista tonttinumerointia asu~nrakennusten

sijaintia {LIITE II} .

ensimmäi-

mää~itellessäni

Uusrenessanssin

ai~ai -

nen tonLtinuoeroinLi noucatLaa sen sijaan pääosin nykyäänk!n käytössä olevaa tonttinumerointia {LIITE IIII .

Xyös katujen

nimiä on muutettu pariin otteeseen kaupungin keskustan alueella . Näistä

nime~muutoksista

on :uettelo tutkimuksen

lo~ussa {~IITE

Koska tärr.ä tutkimus on tyylihistoriallinen , kesxityn s11nä lähinnä voihin .

~eskustan

asuinrakennusten julKlsivu:hin ja pohjakaa-

IV) .

läh!:.eit..ii

Tär~eir.~piä

maistraatinarkiston

':.u ~l<ir.'l;.lkt;~:mi ~a:-.n alt.a

ovat

rn~e~n~spi~rustus~okoe :r.~ct ,

1ect.

~lk;wl

jc::a stil y t e -

:ään M:kkelin maakun>;a-arkistossa , sek3 va:1ha t, Hikl<eliä esi > t.ävät valckuvat- ja post.ikor t.!.t. . ovat oU.eet

Edellce~

Virkel t~ läh:cl tä

Ainnis!)a~o - ;>alova~uut;Jsas:akirjat ,

joista ei n:.ir;-

kään ele ollut hyö::yä selv:.::ellessä t.yylihistcrinl:.isi;;

detn~

jeja , vaa:1 lähinr:ä pohjakaavoja , huor.ejär jestys tä ja kä ytettyjä rakennusr.~ateriaa:eja ~yös

tarkasteltaessa .

Saurestl apua o n ollut

Mi kkelin h:stcriall:sc:1 pienoi smallin suannittclun yhtey-

dessä leootusta kor t istosta , j osta löytyvät tiedot kau pungin rakennuskannasta

v~onna

1938 .

Tu tkimuksessani esitettävät

tiedot taloje n rake r. tamisvuosista ovat peräisin pääosin tästä kortistosta . Kuuj c n

Kirjallisista lähteistä tärkeimpiä ovat olleet

kirjoit.ta~a

P. Papusen

Entisajan Hikkeli - teos , jossa on myös

palovakuutusasia~jrjoihin

teella laati ma tonttjkartta Mikke lin

kuuluvien karttojen perus v anhimr.~asta

nasta , Nil<kelin kaupunki 1938 - Histor iallinen C"'iikkeli:'l kaupungin julkaisuj a

l,)

rakennuskan-

pienoisr.~alli

sekä Henri k Lil iukse n pu:;-

a r'l<kitehtuuria käsitt elevät tuti<irr.ukset. .

KAUPUXKIE:-ti"IE. PUUARK;<T7SHTU:JF.D: T'!Yl.lKEHI':'i'KSEST;\

Kaupu:1kien o~:

pu"Ja!"k~i t-eht·JU!"in

kaksijako:nen .

tyy: :..<cni tys St.:omessa 1800- luvul ia

V"Josisadan

~lk:.~puolel13

käytet:iin yleensä

vain y!'ltä hallitsevaa :nuotokiel :ä, .CU!'l taas vuosisac:a:-. lop;>u;Juolell3 esiintyi tauksia .

sa~r.ana ikaisesii

Vall:.~sevat

teh~uurissa ,

usc-:.:a rinnaKkaisia t;yyli::;ut.:n-

tyyli - ihan~eet ,

jc t ka

eslintyiv~t kiviar~k i

siirrettiin myös pu:.Ja!"kk1 tet:tuur·iin .

jL:lKisivu~s~m

Put.:rakennustcn

jä:jitel!:iin kiv:.ra.<e:'lnustcn ;>intakäsittelyä

k1v: -

arkkit.ettuur1ssa käytetyt koristeaiheet sovellettiin sel1aisenaar: puumateri.aaliin .

Vasta svei t.siläis tyylin leviämisen myötä 1850-

luvulta lä!'lt.l en saatiir: .cäyttöön vartavasten pt;uarkk: tehtuuriin sovellet:u tyyli, joka ny!käsi

klassil~iscn

arkkitehLuuriper::'lteen

,;a loi tilalle uudenlaisen puuornrur.e:-~tiikan . 1

Vai~ka

em;Jire oli hallitsevana tyylinä

nittelt.:ssa 1800-luvun alku;>uolella, sai

tyyli~ehitys

eri paikkakunnilla erilaisen suunnan ja Lil:.ukse:'l i<in p•Jt:•;a paik~a\<ur. takohtaises t.a puucrnp:res tä. keihin ut.:det cyylivir:aukset l evisivät sem~assa mu ~dossa

kuin suuriin

raker.nussuun-

kaupunkiem~e

hi:aa~min

jo tuolloin

m~kaan

voicaar.-

~laaseu tukaupur.ja

asutt.:s~eskuksi in .

yksinke~ ta i -

Vuosisadan

:oppupuolclla paikkakur.takohtai.set erot puua!"kkit.et:tuur1n tyylikehityksessä kasvoivat

~yylikirjon

lisään:yessä ja

C:"iy':.yessä coinin:Jall isesti !:oisist.aa!': .

kaupun~ien

Perinteinen ag:-aari

kauppakaupunk i kehit:yi edelleen , mutta sen :-innalla tch~uuri

a:koi yleistyä varsinkin sut.:rimroissa kauoungeissa .

Teoll:st.uvilla keh:t.~yi

kiviar~k:-

paik~aku!'lnilla

omaan SuJntaansa .

Lil ius 1985 , s . 43 .

LiL ~us

1989a , s . 226 .

~yöväestön asu:"toa:"kkite~ltuu:"i

1. 1.

?.:npir·en ka;;si

Carl '..udvig

EnF,c~ir.

(1778- 1.840) t:::imiessa in':endentinkor:V..o rln a: k~ ?~olella kome i~-

johtajana uusklass1smi ke hittyi 180C- luvun paan muotoonsa ,

emp i~~ksi ,

joxa

o~aksuttii~

myös ;:>:.lUar•kki :. ehtu:.~ rin muotokieleksi .

kiviarkkitehtuurista

f..Jc>. assa:nme

1700- luvulla

y l.c isin rakennustyyppi, yks ikcrr-oks :r:e~ ja sucrakaite:ncn , u·.;d istui 1800-:uvulla

ercp::.re~

aikana .

yleistyi ja rakennusrunko leve r:i

Leveär:Jr.koinen pohjakaava ;;yy;>pi su~teessa

r akenn ukse n korkeuteer. .

Empi ren ka ttotyypiksi tuli matala aumakatto , joka korosti rakennuksen horison !:aal isuutta .

Suorakai teisen r a kcnnusvolyyn:in r·:.r.-

nalla yleistyivät kulmatonteille hyvin soveHuvat nus ja ;:>sucovinkkel l rakennus .

Vi:"lkkelirake~

Empi!·era kennus vuora t t iin vaakasuoralla laudoituksella , joka oli joko rus tikalaudoit·.Js tai piilopon tti- eli ~..asalaudoitus . rakennu ksen ul kovuorauksella muo t oja , nauharustikaa vaakalaudoi tetut

~iilj itel :iin

kiv iarkkitehtu·..lrin

tasaista ra ppausp intaa .

~vlk isivut

Ensimmäisel

es:.intyivät:.. l..iliukscn muk&a!'l :-ielsin-

glssä 1810- l uvulla ja alkoivat l e vitä 1820- 30 - luvuilla kau;>un ke i !'lin . 2 ra~e nnust..en

Puu-

mui~ i n

Gardbergin mukaan vaakalaudo:L::.u~sen käyt:.ö asuin-

vuoraukscssa alkoi Porvoossa jo 1800-luvun al ussa

ja vanhassa Porvoossa oli vaakalaudoi >::ettuja ra kennuksia jo ennen 1820- lukua , jolloin empire yleistyi maamme

ka~p~nBei ssa . -

Julkisi vuj a j ä scnneltiin ke ski- ja sivurisaliite:.ll:> sekä frontoneilla.

Julkisivuissa käytettiin myös ;>uuhun sovellettuna eri

i)ylväs järjestel miä sekä 1. 2. 3.

rustikahar~k oja

Lilius 1989a , s . 224- 225 . Lil ius 1989c , s. 226 . Gardberg 1950, s . 158 .

!'asadin ja r isaliitt.ien

!"eu!')oissa. pal~isLo- ,

fl:!sadia ,jäsen:elev!ä ll<.<unoit.a kerostettan nn~ha-

ja kaariketillä sekä

täroällä samassa julkisivussa niU tii

suo!"al~a

ni~eita

holvilla .

vaaleannart~aalla

Käyt-

eri järjestyksessä

fasadia voitiin rytmit:ää lukereattomilla tavo:Jla. oaalattiin l<cl taisella,

aediku:~-,

Julk:sivut

tai valkealla

~·ärillä

siten , että seinäpinnasta ulkoneva!: osat , kuten ?ilasterit , vaakalistat ja

i~kun ankehykset ,

erottuivat vaal eampina varsi naisesta

seinästä .

Karoliininen pohjakaava eri rnuunnelmineen o:..: käytössä y:i.eisesti , mutta vähävaraisten pienet tuparatkaisuihin .

!"akennu~set

perustuivA t e rilaisii n

Elintason kohoaw.inen, asumistavan muuttuminen

ja lisääntynyt tilantarve johtivat huonel uvun kasvuun, jonka mahdollisti sydänseinäisen pohjakaavan yleistyminen varakkaamman väestönosan keskuudessa jo empiren aikana . 1

Vaikka intendentinkonttori valvoi tarkasti rakennustoimintaa eri puolilla maata, mikä yhtenäisti arkkitehtuurin tyylikehitystä empiren aikana, kehittyivät fasadit tyylillisesti erilaisiksi eri

Ri kka impaan

pa i~kak~nnilla .

muotoo~sa

puuempi r e kcnlttyi

rr.eri<ittävimmissä hallintokeskuksissa ja su•Jrimrr.issa kaupungeissa, kuten

~elsingissä ,

kaupunkcih:n

Turussa ja Hämeenlinnassa .

e~pire

Pieniin maaseutu-

omaksuttiin selkeänä ja yksinkertaisena .

Fasadien tyylikehityksessä voidaan nähdä myös alueellisia eroja . Jul~isivun

jäsentelyn voi:na:<asta horisontaalisuutta

kerroksen ja

ullakon~~kunoiden

sena ?iirtecnä .

se~ä

1:llak;.;o-

mataluutta pidetään itäsuomalai-

Tällaisia piirtc1 tä oli Liliuksen mu.<aan Savon-

l:nnan , Lappeen!"annan , Kuopion ja Joensuun e~pirerakcnnu.<s:ssa. 2 1. 2.

Lilius 1989a, s . 226- 227. Lilius 1984 , s . 147 .

~ .2.

K~~taus~yylien

aika

Engelin jälkeen tr.tender: tin;<onttorin jcr:l-oor. salaissyntyinen Ernst Bern!'<ar-d

Lor.rm~n

tässä virassa vJoslnn 1840- 186'( .

:u~:

r.~yösk:.r:

(1803- i870 l ,

Lchrnanin

jo~a

sak:..oim:

in!:e:'lder.t~:~aude :-:

aikana alkoiva:. ker-t.austyylit syrjäyttää uusk lassisu:l<l , jo::a Enge!ir. kuoleman jälkeen alett!1n pi:ää ja kuolleena . sia

~ylmär.ä ,

lnt.is:.u:-:eena

Tilalle elett iin uucestaan käyttöön tisLorlall! -

~akcnr.ustyylejä ,

Kuten uusgotiikka , uusrenessanssi ,

u~s

rom;:,a":"Jinen tyy ~! ja uusbar·okkl.

Ernp:.ren pitää

~audcn

jälkeistä aikaa, 1850- ja 1860- l;Jkuja , voidaan kannalta eräänlaisena sltrtyrr.äva:heer.a,

puuarkkitcr.tu~rimme

jol:oin eu:pirer. perir.nc vielä

vai~utti

rakcnnuster. fasadijäsen-

tclyssä, nutta cmpirer. klasslsmitn sekaan :;ui myös

ekle~tlstt

:;yyliainesta .

Tätä valhe tta Henrik Lilius nimit::ää hajoavaksi

i<lassisreixsi .

Hnjoava klass1sm1 - teru:in käyttöön

Y!aener~erg suhta~:tuu

varovaisest1 ja

O!':

esireerk:~s:

sit.ä micl ti! , ettå v icl!i

tois:aiseksi lienee yksinkertaislnta säilyttää laajcmp:. nessanssi- sanr:.n ne r·.<i tys .

Te!"minl!i ~a.joava ~lnssismi

u~sre

e::. ole

vielä vakiintunut yleiseen Käy ttöön e:kä ole vielä täysin sel vää rn:h:n

n~anjakscon

luvu:ta lähtien a!kaa

nimitys viittaa .

Joka tapau.<sessa 1850-

arkkitcr.tu~rissa~e ~yylillinen

hajoam! -

r.c:> , jo!<a johtaa rakenr.ustal tcessa yhden mJotokielen käytos::.ä useisii n

samanai~aisesti

käytössä oleviin r a kcnnustyyleitlin .

Puuarkk:. :..ehtuurissa Lär.lii ilmenee sve1 ~siläis:;yylin .eviäm:.seni naassamme .

~!acnerbe rg

1983 , s . 8 .

ke~ ~aa

Sveitsiläiscyyli esiint.yi cnsimmiiist.ä

Suo:nen

ar'o<kite~J-

tu•; rissa Georg ':'hc::;d::r Chiev:itzin ( 1815-1862) Ruissalco:: 18?0luvun alt:ssa ?i irtär.tissä huvi:oissa. lev :.r.nyt r.taahan:r.te mallikirjojen .;oita ju:kaistiin 1800- luvur.

.~a

- P~

Laa,icrr.m: r. :;,yyl i licr.cc irt:stus:er, viH ttykseEä,

~eskivait:eilta

lär.tien .

Si::.ä

suositcl t:iin käyte ttäväksi kesä huvilcissa ja pldct;;lln r.1ycs talonpoi kaist<lloje!l tyyliksi , r.1utta sen ei tuva:J urbaaniin

y~tcyteen .

Ornament iikka

volyyr~iry'Jmittely

sovel-

se:<:ä

o~i epäk~assista ~ehtisahakoriste-

lua, joka keski:.ty: ikkunoiden

kc~y!<SU.!l

nien varvekkeisii!l , e r-ila:.siin

räys~äs-

ko!lsoleihin .

ka~sottu

vann

Sve:. tsiläistyyliin kuului vapaa-

nuotoine!l pohjakaava , va?aa ja avoin cpäsymmctria.

sop~

jo puitejakoon,

~ronLo-

ja r.a r jakampoH:in sekä

Samassa julkisivussa \<äytettiin •Jsc i ta eri tyyppi -

siä vuorauksia , jonka seu rau ksena saatiin ai kaiseksi koristeel li~1en

vaikutelma .

Kaupunk i yhtey-jessä sveitsiläistyylistä tu li

pintat yyli , joka ilmeni lähi nnä seinäpinr,an koristeellisessa jäsentelyssä .

Rikas volyymiryhrr.itt.ely ei toteutunut

kaupun~i

taloissa , vaan tyypilliseksi s veitsiläi s tyy lisen rakennuksen vclyymiks: r.Juodostui poikkipäädyllä var>ustettu talo . 3

S~omen a~kkiteh:u~rissa

k~vastui

tapahtumassa ollut tyylil::nen murros

C. A. Edelfeltin (1818- 1869)

piir~ämissä r~utatier:se~a

rakenn;;ksissa 1850- 1860 - l•.Jkujer. vaihteessa . rakenr.ukset sisälsivät

ta ja

p iirteit~

sveitsilä~styy~istä .

ra k en~uksi.sta

C:ctelfc lt1n asema-

uusrenessar.ssista, uusgotiikas-

Suu rirr~assa

osassa Sdelfel t in asema-

en kuitenkir. ns . pittor cskin arkk1::.ehtuu r in tun -

r.usmerkit : e päsywnetria, tornin käyttö, useista tyylilaje:.sta 1.

Gareberg 1989 , s . 60- 61 .

Lilius 1984, s . 164.

Lilius 1984 , s . 162.

laina~;.~:; de~a~jit, ~:~onir.r..totois:JL:!l

.:a vaihtelevuus.

lc maata raker:net.ut. kylpy:.ät ja ni:iköalatcr•:1it sarr.aa

mcni-ilmei!l~ä

Eri puolil -

edu~ttvat

usein

raken:1us~apaa.

1870- luvulla hal!.!. tscvaksi tyyliksi t"JE UL:S!"enessa:'lss1 , ~·heodor

;:>uhtai!ll;:>ia ecusta.11a ovat m:n .

jon~a

Eöijerin (1843-i910) s:.n.:-

r et i<:lvitalot Helsingi n Esplanadin varrcl:a .

11aaseudu::.Jc jn

pier:iin kaupu:'lkeihi:l uusrenessanssi levisi asemara:<enn·..tsten ja koulujen tyylini:i. rakennust.yypit

Rauta~eiden

vak1!r:t~,;ivat

fasadien jaottelu

arkkitct:tuuri

stant.ard.:.soit~.:iv;:~t

uusrenessanssivuorau~sella ,

terien ja peilinauhojen käyttö yleistyi .

tlik~ar-i -

y~sinker~aistui ,

tyyppiasemiksi.

samoin kuin pilas-

eli sorv!.tyyli levisi kat:;:>un.<cihi:lll!le 1870- ja 1880- lu-

ku~en tait teesta läh~ien . 3 Liliuksen mukaan tyylin alku;:>erä ~a

l uonne on vielä t:yvin

tutkir.~at.on,

mutta puuarkl<iteht.;Jurissa

tapahtunutta sveitsiläis- ja sorv: tyylien vaihdosta vastaa myös

kiviarkk:~ntuurissa s~oi~in ai-<Oihin :apahtunut tyylim~rros . 4 Toisaalta nlkkarityyl:sen

ra~ennu~sen

vuoraus

va~ti

laatuista lautaa , jonka saamista rakennusta rpeiksi sahaukse:1 i<oneell1stumir.er. .

Suomessa

paljo:1 tr.sa hel~otti

höyrysahoje~J per·us~arr.1nen

oli al\.lkSi 'lidasta metsien sahaust.a r ajo:.ttavan lainsäädännör: vuoksi , mutta vuonna 1651 sahaus vapautui säännöstelystå . 5

Valar.tc 1982, s . 13.

Valanto 1982, s . 13- 14 .

Lilius 1984' s . 164- 165 .

Lilius 1984 ' s . 15S . LaKio 197?, s . 94 - 96 .

') ,

!Cr.~assaan .S~ornala!nen ;luukaupu!'lk~

Llvur. lopur. dassisr.1i , joka

Lilius

ilr~eises:.i

sadan lo;>pupuoler: puua:•kkilehtu·J r .:.r., sipi~rt..ee t, et~ä ~lassisrr.ille

vapaa

sorv.:.- eli

on on:ina:ist<: ,

myös se, ettei ensin ~yyleistä ,

t.y~skohda:.

lopul~a

sorv~a

lopu~!

klnssi.snillckin , m:.~:ta

ekleklises::.i aineksia

kuter. hajoava klass:smi.

teht~1n use~n

?;.~uarkkileht;.~urissa

jo:'lka yksi-

pintava~:<utelma ,

kayttaen .

puuarkkiteh:uuriimme ilmestyi kar.sal -

lisr omanttisia pii r tei :ä. , jotka ar~ki~ehtuurissa .

1800- luv\;n

k;.~ :e:-1 ha.i~avaEe

ma~r.ittu käyttäny~

Aivan 1800- luvun

V!~osi -

hallitsevat renessans-

~cla

nik~a~·ityy!in .

tavoitteena oli rikas ,ja ;:>las::.:;en .

sisä:.. tkii:i sekä

klassillis::.in ;>ylväsjärjeslelmii:J ,

:n;ht.aut.:.~minen

muista

tc r·mHi 1SOG-

ktiy~tiiii

Aikakauden

t~ ntuivat

voirr.akkaina :oautatie-

kansal ~ isromanttiset

ja karclia-

nisttset pyrkimykset alkoivat vaikuttaa aserr.arakennus;;er: suunnir. tel~un ,

jolloin symmetriasta luovuttiin , vuoraustapa

kertaist.~i ja korisleaiheet rnuuttuivat .

y~s:n

Tarkas tel :aessa a:okki tet", tuurirr.me kehitystä 1800- luvun jälki;:>ucliskol:..a täy t yy muist-aa myös se~

ut.:distuminen .

suor.~alaisen

a r kkitehtikoulutuk-

Helsingir. tekn:.llinen reaalikoulu

m·;.~odostet-

tiir: vuonna 1872 Polyteknilliseksi kouluksi ja vuor.na : 879

Polyteknilliscksi

oplstoks~ .

Aikaise~rr.in

suomala:set arkk: -

tehtio?iskelijat saival yleensä kouluLuksensa iukholman ~aallisessa

K~ni n -

taideakatereiassa , r.1utta vuosisadan l oppupuol ella

arkkitehteja valmistui kotimaassa . pu;.~arkkitehtuu ri~

Pienten maaseutukaupunkien

kan r.a: t a lienee tärkeärr.pää se , että muodol li-

nen

raker.nusrr.estari koul~tus

Li 1 ius 1985 , s . 4 3 .

Valanto 1982 , s . 14 .

alkoi i880- l uvulla .

Koulutetut

ra~e:')rn.;s:nestarit

työnjohtajiksi ja

tuli vat

r:Juu r ar'i~n

urakcitsl~oi ~s :

,ia ki rvesr.ties ~er. t ilalle sekä t.oi:niva:. rr:yös

ra~c!>r. u s-

Len suunnittelijoina .

~8 00 - luv u!> jälk ipuolisxo~

arkki~cht~u rin

ai kana

eri keupu!1geissa erilaisena .

Suu~irr:m~ssa

kchi:ys kulki

kaupu!1gcissa ja teol -

lisuuskeskuksissa asuntoarkki !;ehtuu!"'i ali<o::. er'iyt.yä i:i[';!"'aarin xauppakaupung:. r. per:.nteestä , jossa or.tis t ana tontti .

iha~teena

t~aascu tukaup ungcissa

ol i yhden perheen

asun:orai<entan:inen

~atkui

vanhaa pe!"'inr.että noudattaen .

JUtena piirtee nä suor:Jalaiseen

puuarkkitehtuuriin ilnesty ivät

kesäh~..:vila:: ,

joita r a kennetci1n

kaupunkien y!Tipäristöön ja ramlikkokau;:>;..~nkien saa ristoon .

r.~uoto :!'len,

Yleisesti ot :aen rakennus :yypp i nä säilyi suorakaiteen

yks ikerro ksinen t alo , jonka kattol!luocoksi a lkoi er.tpir•en a umakaton sijalle yleistyä satulakatto. sct

v:r:k~eli-

Kulmatonte ille tarkoituksen:nukai-

ja pseudovinkkelitalot yleistyivät vara.llisu•;den

kasvaeS!'0<2 jl'l ::ilar.ta rpeen l isään tyessi:i asumi s t.ot tumJs ten mu t; t tuniser.

myö~ä .

Jc empiren aikana

var~kkaa~man

s·Josituksi tull ut pohj akaaval taan mutta perinteiset

~ohjakaav at ,

väes tön keskuucessa

sydänse i~läiner.

talo yleis ty l,

paritu pa e r i ver:;ioineen ja karo-

l iininer: pohjakaava muunnelmi neen säilyivät käytös sä .

Julki -

sivujen tyyli ke hitys kulki paikkakuntakohtaisesti er:. taval la . 1870- j a

1880- luvu~la

voidaan

~uuarkkitehtu;lr:.ssar.tme

nähdä hal -

litsevina uusrenessanssipiirteet , mutta o n huomattava myös sveitsiläistyylin leviäminen kau punke ihimme 1850- luvun lo;>u!.ta lähtien . Sveits:.läistyyli oli s ucsietu :nm . iJudessakaarlepyyssii , Joensuussa , Loviisassa ja t·1aarianha:n::.nassa .

1. 2. 3.

Lil ius 1983 , s . 2•6- 219 . Lilius 1983 , s . 216 . L1lius 1985 , s . 43 .

Kcm~ssä ,

PUt;-NIKKELII~

KE':::TTYHINEN

Mikkelin kaupunki perustettiin vuonna 1838, :oka ei ollu:

e~pi~ekau ~clla ,

~a~punk:poliittisesti e~ity:se~ ~ktiivista.

Ut.:dcn kaupungin

j)er:.~staminen

oli seurausta 1830- luln;lla

ritetusta markkinalaitoksen uudistamisesta ja läär.ir.j aosta . vain kaksi

~-li~kelin

mu~ta

~oisaalta

~uo-

uudesta

lisäksi täll2 kaudella perustet t iin

1;ut ta ka·J p:.mkia, jotka olivat .;yväskyl ä ( 1837)

ja Joens~u {1948) . 1

2 . 1.

Hikkelin asemakaavan laatiminen

Vuonna 1831 perustetun Mikkelir. läänir..maaherran r esidenssin sijoituspai~aksi

valittiin

~ikkelin

kirkonkylä .

TarKoitukseen

sopiva al ue löytyi Savilahden raonalta Maunukselan tilan mailta . Ylitarkastaja Anders

~ordenstedt

laati vuosina 1831 j a 1832

kolme suunnitelmaa läänin uutta hallintoi<:esi<:us ta var:er. . yksi

var:viste~tiin

Näist.ä

joulukuussa 1831 residenssikauppalan asema-

kaavaksi , jossa oli 17 korttelia j ae ttuna 93 : eer. tenttiin ja jossa oli myös va rattu tilaa mahdollisille laajennuksille . Tämä asemaKaava er.dittiin jo paaluttaa maastoon, mutta suunr.itel ma ei ku itenkaar. toteutunut .

Insinööri Claes Gylden laati vuonna 1835 .

(KUVA

~hdotuksen

Gyl denin kaavassa uutena

kau;>ungin asemakaavaksi aja~uksena

keskilinjalle ;>ohjois- etelä - suuntaan muodost-ettu 1.

LHius 1985, s . 29 . Hassinen 1987, s. 5 ja Kuujo 1971 , s . 49 .

oli kau;>ur.g ir. ~ul kis:en

tcirr.into.)cn vyöhyke.

Samalla päiikUO;.Jt sijoitetti::.r. tii.n:än keski-

;;.kselin

k·.Jn ne Norce:J!2ted!..i:l va!"!iaiser.m:assa vab-

st;u!ltaisi ~si ,

vistetussa suunnitelmassa oli

s~joitettu

Enge: teki kaavaan muutoksia ja p:irsi miksi .

Jtö-l änsl

~ontit

-su~n Laisiksi .

sekä torin

pier.e~

Huolimatta näistä ~uutoksista kaupungin kadut mucdos-

tuivat leveiksi ja tentit suuri ksi .

Uusi~ussa ase~akaavassa

kaupunki saatiin mahturr.aan

t:iekkahar jun il.ä;>uolel::.e,

Ristit::~äen

harjun ja Savilahden väliselle tasangolle .

Engel säilytti suunnitelmassaan Gyldenin idean kaupungin kulkevasta julkisten

toirr.intoje ~l

nauhasta .

läp~

Hän sijoit:i avo-

kul:naisen pääterin kaupungin eteläosan keskelle ja torin eteläreur:alle raa:ihuoneen .

Keskelle torin pohjoispuoleista kort.te-

lia Engel suunn:tteli leveän kadun , jonka molemmin puolin sijoitettiin markkinaportiikit .

Kadu:J alku päähän torin

po~jois -

reunaan sijoittuivat lääninresidenssin ja lääninhallituksen rakennukset .

Tämän korttelin pohjoispuolelle, nykyisen Kirkko-

puisten kohdalle , Engel sijoitt i nur mi keiden muodostarr.alle pyöräaukiolle kirkon , josta edelleen pohjoiseen koulutalon Ja tä:nä.n taakse vyöhykkeen päätteeks i lääninsairaalan . ninvankila on suunnitelmassa pohjois- etelä

ka~pungin luoteispuolella .

-akselis~a

Vain :ääsivussa,

Lopullisessa asemakaavassa Engel varasi läänin hallinLcrakennuksia varten myös torin länsir eu!'lan , siirsi lääninsairaalan kirk~otorin

maan

(K~VA

1 3 . 11 . 1 838 .

1. 2.

koilliskulmaan ja vankilan kaupungin kaakkoiskul2 , DIA 1 l .

Mikkelin asemakaa va vahvistettiir:

Kuujo 197 1 , s . 59 ja [~lius 1989a , s.196- 197. !..ilius 1989a , s . 196-1 97 . Ku~jo 1971 , s . 59 .

2 . 2.

Mikkelin

ensi~~äinen raken~usvaihe

Uudessa asemakaavassa oli 17

k~rt:elia

jaettuna

kaik~iaan

84 : i.iär. tenttiin , joiden myynti edistyi cluk.:;i. me:ko nopeas:1 .

:<uuden vuode!!

kulut ~ ua ase~a~aavan va~1vista~isesta

t~nt:::ia

oli myyty ja ostetuille tonteille rakennettii!'l :.r.nokkaasti . Jo 1840- luvur. lopulla rakennustahti hidas : ui ja ostointo laimeni .

Kun vuonna 1847

rakennettua ton ttia , 73 .

kau~~r.gissa

~onttien

oli ollut 67

niiden näärä 1'5 vuotta myöhellL'Ilin vain

o~~

·:·ontille o:.:. säädösten mukaan rakennettava kclrr.en vuoden

kuluessa t ontin

han~kimisesta ,

:isä~si

jär jestysoikeus cdellyt-

ti , eltä tonteille rakenr:e ttaisi i!'l residenssikaupungir. arvo J lc sop::.v:.a ra\<ennuksia . säädöks:ä liian

Ilmeisesti tonttien omistaja\. pitivät;

tiu~koina .

Va::.~ka

t-iin suur'et ton::. t. liian kalliiksi. tii•1i!>~ää

:<irjassaan

hi taaseer:

ra~ennus tahti

tonttimaa oli halpaa , koet1

Aleksanteri Rytkönen

r~urtotlctoja ~1ik~elis ~ä

syyt kaupungin

::.n 1840- :.uvulla seuraavas t..i : harva

asutus, yleinen köyhyys , kulkuneuvojen puu:.e ja uinuva yleis:>

sivistys .·

Er..:; inrr.äisen

~au;:Jun~ia

jolloin

rakenr.:.~sjär j

e!> tykser.

'~au;>unkj

sal pcrus !'-amisvuo:maan

rakennettiin se!'1 rr.ukaisesti aina

otet~iin

vuo~ccn

käyttöön uusi raker.nusjärjestys .

1858

saa~ka,

Tätä oli edel -

lyl:-tänyt vuonna 1856 voimaan astunut Kaup·. mkier: yleinen

ra~cnnus-

järjestys .

Hi:<kelin ensimmäj.:;en

rai<cnnusjärjes:y~sen

muxa<:n ai!'lakin yksi

:<uverd5ör-in määräärr;ii toncr. s ivu oli istutetta va lehLp uir: neljän 1.

K;,;ujo 1971 , s. 2'•1. Rytkönen 1912, s . 26 .

v~,;occn ~uluessa

ton t-in har.kk:.:n::.sest.a .

Hai<enocttujcn

t.~nttien

väli:.!'l oli jätettävä vähir.täär: \<ahden kyynärän levyinen paloi<uja .

Asuinrakennusten lisäksi kat.ujer. va!"sille sai ';<:uve!"-

~ööri.n

luvalla r·aken t aa esime!"ki ksi s iis tej ii varas toa~ t

valeikkunoin, osiin .

Y~Jtä

mut~a

to~a

ton~::. r:

mm . navetat oli sijoitettava

:<err:::sta korkeammat ;>uutalct kl.cllettii:!.

sisäTalot.

oli maalattava kacun puolelta muilla väreillä kul n ll'Jnam:J!.lalla , joka sallittiin pihan puoleisten seinien ja \<aton

~aa~aukseer. .

Tonttien rajat ol i a idat.tava kauniill a 4 1/2 kyynärän korkuisella tiheällä aidalla

niil~ä

kohåilta , joissa ei

nuksia .

Lisäksi katuje r. varsille ra ke nnet tavi::.r.

siin ol i

~aadit~ava

oll~t

ra ke n-

as;.~inraker:nuk

piirustukset ja ne oli luovutettava kuver-

nöör:n ja kaupunginhallinnon hyväksyttäv:ksi.

Tulenarat t ai

epäsiistit työpajat oli sijoitettava kauptmgln reur.aosii!'l , mutta riihiä , savupirttc j ä ja tuulimyllyjä ei saanut pystytt ää kau?Ungin varsinaiselle raken nusalueelle lainkaan .

Kaupungin

v~ereisillc vuorille ja Ristimäelle ei saanut r akentaa rr.itä~n .

Vuoden 1856 asetus , joka c":i kkelissä astui voimaan uuden rakennusjär·jcs t.yksen nyötä v'..lonoa 1858 , j)yrki kaupu~5in

määräämällä

katuje~

luor.~aan

palo turvallisen

ja tonttien mir.imikoon sekä raken-

nusten etäisyyden toisistaan ja kieltänällä yr.tä ke r rosta korkearr.ma~

puutal ot .

Kaupunkien yleisen rake nnusjärjestyksen

?erusajatus , palotur vallinen kaupunki , oli per ua ku~en

myös osittain sen esittämä oorrr:istoki!'l .

:<a;.Jpungit nel j ään l uokkaan niiden koon mukaan . tiin l.

~u'..lluvaksi

er.~pircajalta ,

:.Jusi asetus jakoi f~ ikkel:.

määrät-

neljänteen luokkaan, rr.i kä merkitsi s i tä , että

K·;ujo 1971, s. 59 .

kaupunkia raker:nettiin eåelleenk:n matalana jn j):.Jt.:tdovaltnisena .

:.Jusi asetus

n:ahdo~listi

mycs normaalin

tien rai<er.t.amisen vät:ävaraisille kaupunl<ie"' rakenn:Jsten pi:. r·us tukset tarkas:cttaviksi .

l~ikke l in

~r.ää r·ä!:.tiin

pienen:~ien

~·e·Jnacs iin .

r.Jaistr-aatin ja

t:-: nt f;sui.n-

:<uver-nöör~r:

väkiluku kasvoi aluksi :nelko

ncpeas~i,

siEä vuoden

1839 lopussa väkil uvun ollessa 94 henkeä , ol i asukasmäärä kohonnut vuoden 1843 al kuun mennessä 3?.0 :een. alo i t t i t o iu;in:ansa kru•Jn:.~n

j olloin

Mikkel~ssä huht i~u"J n

Lisäksi läänl nl':all it;us alussa vuonna 1843 ,

rake nnukset olivat val miin a j a hallinto voitii!'l

s iir t ää Hel no las t.a Mik.<eliin .

Läär::.nhallinto toi ka•.J;>:.mkiin

66 uutta asukasta j a sar.Jalla elämä kaupung:.ssa yleensäkin

kast•Ji.

Rakentarr.isen

lamaannu tt:.~a

vi~

ja ton t tie n myynnin pysä!'l-

dyttyä väkiluvun kasvu t:idastui nopeas:i jo 184C- lu vulla , jonka jälkeen r ake nnustoi min ta oli kau;:>ungissa hyv:.r. vähä:st..ä i<a t:cen se~.: raavan

vuosikyrr:mener. aikana.

;<aupunt~in

er.sirnn:äisen rakenn:.Jsvaiheen a i:<ana as•.lini:.a:ot oL. vat

volyymil taan

cvcitt ja ma talia .

Hall i tseva

r·ai<ennustyypp~

oJi su:::rakai teen muotoinen, hi r s: r·u:-1\<oinen, aumaka t toi ne:-1 , yhden tai kahden ;:>erhee!'! as:.Jintalo .

Rakennuska:-1\.a ol:. varsin yhcen-

mukainen , ainoastaan kauppiaat ja virkamiehe t saattoivat ra:<en taa kookxaampia t aloja.

Rakennusten !'asadH jäsennelt.iin yks i!'l-

kertaiser! j a se:!.keär: empi r e n hengessä , mi kä lie nee o:hlt ;;yypillistä pienissä

maaseutukaupu~geissa.

RakennuKset pe rustu iva t

kar oliin1seen poh.iakaavaan t a ) ser. erilaisiin muunr.e lmiin . Per-t;s~r.u odossaan

t äffiä asuntotyyppi käsitti t alo n keskellä clevan

L.ilius : 989b , s. 14 . Kuujo 1971, s . 65 ja 75 . Lähce 1987 , s . 30 .

s~lin

sa~an levyis~n

eteisen

p!ha~

puolella

niicen

se~ä

molemrr.i:: puolin kaksi .syr.utetrisesti sijoite!:.tua t:·.1onetta , joista kolme ol:i. kamar·ia ja

2.3.

nel~ äs

kc 1.t t:iö.

ilakenr.us tcimi!man lama ja elpyminen 1800- lt.<vun jä l~ipuoliskolla

Kuten

aiemr~in

on j o mainittu 184J- luvvn alussa tont:eja raken -

net-tiin Mikkelissä ahkeras t i.

E:sir.~erkiksi

vuo!"lna 1844 oli

syksyyn mennessä r a ken nett.u 26 :-o!"lttia ja 27 : lle tontille rakennettiin

~arhaillaan .

1850- luvun ja

seu~aavar.

vuosikymme-

nen a l un rakennusto iminnan lamaa kuvastaa hyvin se , että raken nettu jen tonttien kokonaismäärä kasvoi vuodesta 1847 vain kuu della t ontilla vuoteen 1862 mennessä . aj an

raken nus ~imintaa

kästään

~~ikkeiiä ,

ot~.aen kin

1850- j a 1860- l ukujc n

vallir:m.: t. l amaanr:us e i kosketta!"lut pel -

sillä ;;änä aikana rakentaminen ol i yleisesti

melko vähäistä maassar:ur.e .

Nikkelissä jär-jestyso!. ke t,;S arvioi yhdeksi rake!"!nustoiminnan esteeksi liian suuret ja siksi myös liian kallii t tontit .

Ongel-

maa r yhdyttiin ra t ka isenaan 1850- luvun puoli välissä kaupungin !:O!"lttie~

loppuessa .

Tällöin ryhdytti:.n su;,tnn i ttelemaar. i<aupun-

ginosaa, joka jaet::aisiin va:i.n 36x50 te i~:.n,

jotka vuokrattaisiir.

markan vuosivuokrasta . te Ele ol isi

saa~u:

~öyhemmälle

suuru!siin tont-

väeEe ka:ldentoist.a

Xaistraatir. suunnitelw.ien mukaan :on-

!'akentaa ilw.an

KuujG 197 1 , s . 24 1 .

kyynä~i:in

?ii !"ustu~sia , ffi'.J::ta ~ui le :-:k i !:

!>a: o:..urvall: suuden huomioon et taer. . järjestys vucdeEa 1856 salli rr.yös tomarmnan rakcnn:;stavnn

eri~yiseen

Ka•.;;:>•Jnkien yleinen p~cncr.~mtit

tontit

~·akenn~;~>-

vnn::.rr:at-

kaupung:.r.osaan " ... pe~·socnille,

jotka t4h':ovnt py'« :ätä haone::.ta i)iener.urästä

ava~·uud est.a ,

kur: ne ,

m:. tkä reuual:a kaupungissa ovat l:Jva: J iscc" . Ka·.Jpur.kiin ei r.~ahcollista

ter:kaa'!1 ollut ;:>iir·.;stuksia.

r ake::taa iln:an

vatvis::.e~tuja

~u:. -

rake:r.n'-ls-

P.semakaava!'l virall ~ nen laajennus otct tiin esille

vuonn~

1868 .

Rakennushallituksen arkkitehdin Adolf Branderin (1830-1870) suunnitelman mukaisesti

r.~a istrantti

chdot~;ksen

teki

nsemakaavaksi, jonka ke1sari va:1visti seurauksena asuntorakentamisen u:.~teen

kr,upungir.

se~;raavana

paino~iste

vuor.na.

u~;dek si

Tär.1än

kesk:.:tyl 1870- l uvul la

Liko:armnen kau punginosaar. , joka oli varatt·J vät:idvaraiseae

vticlle. tetulle

Tä: le Nais- ja Akkavuoren sekä Likolamen väliin kaavoi a~ueelle

rakennettiin vuosisadan loppupuolella viitisen-

kymmentä asuin taloa . 2

t1aan:nittar.!. C. E. M:.iller valmisti Mikkelin vuoden 1883 nsemakaavar. (K:J\!A 3), _jossa eli 96 uuaa :ont.tia ja jonka

tectu alue l.aajcni kaupungin

i<esk:.~stan

r~:.~kaawasemakaavoi -

ltnsi;,J•Jolelle .

l opulla vedet.-tiin kuitenkin rautatie kaupungin

1880- luvun

kes~us:.ar. .i<.äp~;o-

l.€lta, Savilahden rannan ja kaupu ngir. välistä , miki:i vaii<eu:.ti volmistuneen kaavan ;;oteuttamista .

Uuccn aserr,akaavan valmista-

m:sta varten asetettiin to::nikunta jo vuonna 1896 ja työ valmistui kahden vuoden kuluttua . pu~ki

?. .

laaje ni

Ristir.~äen

Tä~än

uuden kaavan mukaisesti kau -

länsipuolelle . "

Kuujo 1971 , s . 241 ja 243 . Lähce 1987, s . 31. Kuujo 1971 , s . 259 ja ?61 .

Rakcr.nu!'ltoiminr,ar. ;:>ain-::>piste

kes~i tLyi v~o!'li

käsityöläisten Ja työläisten asutt<Jmaan osaan , mutta myös keskustan alueelle 1870-luvun :opulta lähtien .

sadan

Likola~men

ryhdy~tiir.

lop;>t;p~..:oleJ.la

kaupungin-

raxen:a~aan

Kasvava asuntojen tarve

pyrit~iin

•.yydyttiimäiir. hyödyntäJr.ällä vanha kaava-al:.le tehoxk<J<J.tr.!r.i;,. ennestään rakennetuille tontei:le ~a

pys~ytet~iin

vanhoja raker.nuKs:.a laajennettiir. .

uusia asuinlaloja

'JusiEe tonte:.lle:

nettiin päär<Jkennukser: lisäksi yxsi tai kaksi piene:npaä, käyttöön Larkoi tet.tua asuintaloa .

Myös varsinaisia

~aker. vuo~ra-

vuo~rato:1t -

teja , joissa kaikki r akennukset annetciin vuokralle , raxenne:tiin vt.:osisadan lopussa. 1

Samalla , kvn kaupungin kasvoi nopeasti .

ra~enne;; tt~

alue laajen i, myös växiluku

Kun vuonna 186C kaupungissa oli asuxkaita

henkikirjojen mukaan 693, ni in kymmenen vuotta myöhemmin heitä oli 942,

v~onna 1880 asukkai ta oli 1429 ~a vuonna 1990 jo 2383 . 2

Hallitsevaksi rakennustyypiksi raker.tamisessa suora kaiteen kat.tcinen talo .

~u~i

187C- luvulta lähtien

muo~oinen ,

yksikerroks!~en

Suuret

vin~kcl1-

nukset alkoivat, yleistyä kdmatonteilla .

t!uoneita .

ja ha r ja-

Tämä raker.nus t yyppi hallits i katukuvaa vielä

1900- luvun al.ussaki!'"l .

että sDm<Jan

uud~s -

rakennuskokonaisuutee~

.ia pse:Jdovinkkclirake!'"lNii.der; etuna oli se,

voitiin sijoittaa enerr.män

Tiihi:i!'"l vaikutti myös sycänseinäiscn

pot:jakaava~

ylejs-

tym.:.r.en empiren aikaisen karoliinisen pohjakaavan väistyessä

sen tieltä .

Sydänseinä mahdollisti ;>ohjaka avan va;:>aamman käsit-

telyr. ja rakennusten huor.eluvun lisäämisen . 1. 2.

~änctc 1987 , s . 31. i<uuj o 1971 , s . ~94 .

Fasadier: len .

jäse~.tclyssä

empi!"en

rr.1.:o:..o~iclcstä

Uusrenessanssin tyylipiirLect alkoivat yleistyä

katukuvassa 18'(0- luv:..u:

~OP!.I"- ta

säilyi käytöss& viela pitkään

tHalle

vai~1televamp~

Hik~elin

läht::.en, mutt.a empiren a:.<makat :o :ä~än

Rakennusten ulkovuoraukscssa tuli

~oilla

luovuttiin vi:ih:. :el-

laucoi tus .

jälkeen .

empi~en vaa~alaudoiL~ksen

Seinä!)ir:ta j aettil:-: vaakal is-

kolmeen vychykxceseen, joista alimmainen, kivijalar. ylä-

puolella clevan vesilistan ja ikkunoider. alareunan vä!iin 5i:iiivii vaakavyöhyke, oli yleensä pystylaudoi!-ettu .

Varsinair.er: seinä-

pinta ikkunoiden alareunasta ullakkovyöhykkeesec:'l saa:<ka ol:. vaakalaudoitettu ja ullakkovyöhyke taas vuorostaan pystylaudoitettu .

Koristeaiheir.a fasadien reunoissa oli pllastcrit , t.lim-

massa vaakavyöhykkeessä usein :kkunoiden alle rajatut sucrakaiteet, joissa saattoi ol:a sorvauskoristelua , sekä ullakkokerroksessa komeroaihe , prof:loidut konsolit ja säännöllisin vtilein sijainneet ullakor.ikkunat .

Myös kerroskorkeus

muutt~i

hieman

suurem~nksi kuin se oli e~piren aikana . 1

Yksi\<e!"roksis ten

pu•..trakenn~s te~

halli :seva asema Mikkelissä

1800- luvur. loppu;>uolella käy ilni kuver:1öörin vuodelta 1880 .

\<erto:nu~scsta

T"Jolloin kaupungissa oli 244 asuinrakennusta ,

joista puurakennuksia oli 220 , kivirakennuksia vain 12 ja savir·uuk keja tai muita vastaavia2 kahdel<sar. . sa alakerta oli ra:<ennettu kivestä

Neljässä ra1<cn:1ukses-

yläkerta puusta .

nuksista 239 oli yksikerroksisia , neljä oli

?aker.-

kaksikerroksis~a

3 . yk s~. .~o 1 m1' k erro k s_nen. ' Ja

Säilyneiden raken:'luspii rustus~er. perus-:eella ke!"roskcrkeus oli er.tpiren aikana :V:ikkelissä n . 6-7 kyynärää , kun se 180:1luvu:-: jälk :'..pu:::liskolla vaih:..eli 7- 8 kyynärär. välll:;.ä . 2 . Kuvernöö~in kcr:omuksessa ei ole selv:~etty tarkem~in mitä sav i ruukilla :arkoitetaan , mutta koska kyseessä ova: asuir.ra:<ennukset,lienec si.ll~ tarkoitet.Lu ka:kkikartanoH.a . J . Suomen kaupunkilaitoksen historia . Til?.sto- csa s .a., s . 81 ja 82 .

R/l.KE~NliSTOH'~lN.!I\

Tar~astcl

tnessa asur.toarki<itehtuur·in tyylikehitystä on syytä

i<iinnit:ää !'iuomiota myös

r•akenn:.~stoi:nintaan

eli r·aker.m.;s : e!l

su!.lnni t.telijoihin , raker.m;stapaan ja - tekn:ik Kaan sekä käyteL~yihin ~aa

rakennusmateriaa:eihin .

kau;:mnkiin

mahdollista

pystytet~yjä

vaik:.~tusta

~okonaan

ei myöskään pidä

~r.oh

julkisia rakennuksia ja niiden

asuntoarkki te!'ltuurin tyylikehi tykseer! .

Mikkelissä toirr:ineista rake nnussuunnittelijo::.sta ei ole käytet~ävissä

ta rkkoja tietoja 1800- luvun alKupuolelta .

Säilyneitä

rakennuspiirustuksia on vähän ja ni:.stä suurin osa en signeeraamattomia .

Vuosisadan loppupuolelta : ietoja on paremmin saata-

vissa , sillä tuolloin pi:rustukset yleensä signeeraLti i n ja ne laadittiin muutenkin täsmällisem:nin kuin aikaisemrr:in .

Mikkelin

ensirr:mäisen rakennusvaiheen aikana suunnittelijoina toimiva: kouluttamat::omat ra kennusmestarit ja nä!ltävästi myös rakennuttajat itse .

Vuosisadan jälkipuoliskolla l ä äninarkkitehdit hal-

li:sivat julkisen ~ec

rakennustoimin~a~

lisäksi myös

asuin~aken~us

suunnittelua .

Käytetystä r akennustekniikasta ja - mate r iaaleista tarjoavnt palovakuutusasiakirjat jonkin vcrrar. t!cto,ia . on :i .

k·.liten~ ir:

mahdoton t-a perehtyä

:'ässä yhteydessä

tänä~ aihepi~ riin

i<ovin tari<as-

Tä:när. rakennustoirr.in':.aa kuvaavan kap;:>aleen l o;>ussa ;<äy!1

lyhyesti läpi Mikkelissä 1800- luvulla toteuLettuja julkisia rakenn~shankkei ta .

In:e:1dentinkor:t;:orin vaikut:.Js

i::n;;:.:.rekaudel::.a

t~;ksia ,

r:~ikä

per~;steella as.Jinra.<e~Jn·.Jksel

pulaa

rr.al:~pi:.ru~.-

voit.i ln ::;uur.nite:.la.

ensimmäisen rakenm;svai!'leen aikar.a 18!.0- l·..Jv•..Jr.

li::; kolla empire eli jo maa~a.

~at;puni<ie~r.~e

osaltaan yhtcniiisti a.rkkitcnt1..urin tyyli -

Tnrvit::aessa kuve rnöcrei.l.lc linc::c:t1in

joiden

Xik~eli~.

valvoi :arkasti

i:'ltenden:.:.nkonl.~or·i

rakcnnus:oimintaa, kehitystä .

r3~e:1ouss..;unr..:. :.t..eluun

hyv ~r.

Vastaperus~etussa

al~upuo-

tunne:t1.. rakennustyy l i eri puolilla

kaupung:ssa ller:ee

kui~er.kin

ana:~ntt1 ta~ :oisl.st.a rake:'lnuss~,.;unnittelijoista,

ollut

rr.ikä joht::.

siine:1 , että jc:.ssakin tapauksissa r akennuttajat saatt-oivat laa:la talonsa piirustukset itse . tus ·.e:1

yksinkerta:.su~,.;s

Joidenk:.r. va:1timpier. piirus-

ja kömpelyys viittaa

koulutta~a~tomaan

ja piirtämään :o::tumattorr.aan he!lkilöön StJUnr.i:clman :aatijar.a . Vaatima;.tcmimrr.issa si:i:.ly!leissä su:.mni tebr.issa 0:1 esi ::etty vain ra~ennu~sen

v:.':.tämättä ja sen hyvi~

fasadi tai fasa::li jf! ra~enn:Jksen

nu~ero .

pier.e:le

pohja~aava ,

sijoit::uminen tcnt!Ee,

Usein :;ällainen pli!"us:.us pape~in

mutta ,;utct.ty scl-

Oti

pal(!lle , mikä ar.taa

tont~r.

sija~.r:ti

vielä laaditt·J

he~nosti

vaikutelman

s:.itä , ct::ä piirustJs on laadittu vasta jtilkikätccn, rakcnnl..kscn ker.ties jc valmistut':ua, ja va::.n sen vuoksi , että rakennusjärjcstys vaati sellaisen . yhden ,

M:.~o!'lkad~.:m

Säilyneistä rakennuspiirus t uksista

varteen

ton~ille

n :o 52 rakennet:avaa asuin 1

ta:oa varten laaditur. piirustLOksen , on sig:1eerar.nut ::ontin sil 2 loinen omistaja Ewa Christina illomqvist , joka toimi Mikkel:.ssä

1. 2.

Piir:;stus raken:'lukscsta tontilla n :o 52 . ;-';lkkelin r.~ais:raattr: arkist.on r·a~e n:J~;piirus:'Jskokoelma. l'NA . Papusen tontt kartta . Kt.:ujo 1971, s . ?57 . Sivun•Jmeroa ei o2.e :r.e!"k:.: ty kyse se~ le sivulle .

va:.<ka

~~ii<kelin er.sir.~mäisen

J>iirust ukse;;. ovat yleensä

.sip;!'lccraarr.at~om ia ,

Er.~ant;el Nygrcn~r.

r•aker.nusmes tari !'litelmaa .

rakcr.m.:svaiheen aikaiset. rakennuson

k1.<a1semrr.in hän o:i

kaksi

( 1811 - 1848i s:gnccraamaa suun-

Nycren otett:in puuscpäksi Mikkelin

sy!lä 1838 .

~ou ko::::;a

työske~nellyt

kaup~nkiin

sy%-

Heinolassa ja

tehnyt nm . Sysmän saarnas:uoli n seKä Visu:ahtecn myllyn ja pää:·akennuksen . 1 vuonna

~likke! i:'l kaupungin cns:~mäisiä ton ttejn nyytlicssä

~ 838 ;>:.~usep;>ä

E:nanuel Nygren Mikkelin kir·konkylästä osti

tontin n : o 39, jo~ka hän myöhemmir. vaihto: tenttiin n : o 3? . 2 Seurakunnan r ip;>ikirjoissa samainen Nygren on

saanu~ a~~atti -

nimikkceksccr. puuse;>än s :.j as ta !"akennusmes tar in . rina hän valvoi r1ikkclin maaseurakunnan .<i :-kor. 1843 . 3

Rai<ennusmes t;;-

v uoraus~a

vuonna

Nygren toimi Mik.<elissä kaupungin luottaml'stoimessa

jär,?estyso:keudcn lautamiehenä, er.sin väliaii<aisestl Ja myche!llmtn vaki!'laisesti.

Toine!'l kaupungissa tuolloin n.i.~aar:

toi~inut rakenn~smestari,

myös seurakunr.ar. r ippikirjo1ssa , oli

ka!.a1ner. ( 1810- :8'581 .

Tuh~alaiseita

signeeratt·J ja raken!'lus;:>iirus';u%sia . joissa myös kirvesmicnenä ja hän

Kus~aa

joka ma: -

!Gustaf)

7~h-

ei kuitenkaan ole säi lynyt Hänet m<;i!'li taar. asiakir-

k~n~os~autai

erityisesti si l -

13nrakentajana .5

Nygren l:enee ollut käytetyin rakennussuunnitte:.ija

r~ikkelissä

kaupu ngin ensimmäisen r akc r.n usvaitleen ai kar.a 1840- luvulla . Pienessä kaupungissa töitä ei ole

var~aankaan

rii ttänyt usealle

raken!'lusmestarille ja kaupu!'lkilaiset ovat laul:avns:1 1.

2. 3. 4.

Ku'JjO 1971 , s . Ku•.J jO 197' , s . l:iassincr. 1987, :<u~~o i971, s . Kuujc 1971, s .

63 . fiO .

s . 12 . 60 . 154 .

~OSSäin

määrin keski t~äneet tiln:;ksensa ~elijalle .

ennes:.,ään

lun~JetL:lle

suun:1i t -

Nygr·enin sigr:eeraarr.at rakennuspii r•.Js 1.-ukse t ova: tiis-

mäEisesti laadittujn jn ne

haijnstava~ t·1i~kelir.

l::.se!'l hyvää e:npiren nuotokic.:.e!'l 1-unLemus:.,a .

oloissa kor,t(.;ul -

·:·yylillisin

~cr:;s

tein myös joitakin muita 1840- iuv un a:u:: !'akcn:-:us;>i.ir'-lstuksia voicaar. p::ää Nygrenin ::.aatinina .

Va: taosa tältä ajalta säilyneistä rakc:1nuspU rustui<s~~t,a on kuitenkin signeeraarr.aattomia r:a yksilöll isiä

e:~ä

heila~duksia

sijaar. piirustuksille on

r.:issä ole havaittavissa suu-

tyyliseikkojen

yhteis~ä

yksinke rta ine:'l fasadijäsentely .

pe~us~eella .

Sen

melko hillHty muotokieli ja Ilmeisesti rakennussuunnitte-

lun tila t1ikkelissä 1840- luvt.:lla voidaan tiivistää siten , että inter.dentinkonttori loi ne puittee t , joissa suur.nittclijat saattoivat li ikkua, ja rakennuttajien vähävaraisuus sekä

ar.~maLti

taitoisten raken:1ussuunnittelijoiden puute, etkä Nygreniä lukuunottamatta, aiheuttivat

ra~cnnuspii rus tuster.

tyy l illisen vaati-

mat toiT.u:;d en .

1840- luvur: lopulla rakennustoiMinta pysähtyi

Nik~elissn .

raavan kahden kymmenen vuo::len aikana taloja rakenr.cttiin vä~än ,

mikä heijastuu :uolta ajalta säilyr.eiden

tusten

vä~äisenä

määränä .

1860-l~v~lta

Sc·.Jhyv~:1

ra~enr.uspiir:;s

lähtien rakennustoimin-

nan puitteet kaupungissa r.tuuttuivat t:äysin , kun uusi lääninarkkitehtijärjestelmä alkoi toimia myös Xikkclln

lää:1iss~ .

Lääninarkk i t.chtien osuus

Senaatti

M~ll!.

4 . 4 . 18118.

raken:'luss·Junr.~

ttel:.Jssa

lääninarl<~i tchtien

l.'lSetuksen

nimittär.lisestä

Nimitysprosessi muodostui kuitenkin vaikeaksi ja

pitkälliseksi , koska pi.itevi.iä työvoimaa ei ollut saatavilla . ~1ikkelin

ja Kuo?ior; läänien rakennus'lallinnon vira;; pääte::.liin

tois::aiseksi jättää

täy~tärr.ät.tä ,

koska ni:iissä li:ifineissä ei

oll~t juuri tuolloin mer.ossa suuria julkisia ~akennushnnkkei:a . 1

Mikkelin li:inninarkkitehdin vi rkaan ei löydetty helpolla pätevää Virka pysyikin täyttärr.ä ttömänä vuoden 1865 lo9pupuo-

henkilöä . ~elle

saakka .

Tä!:-ä e!'lnen Hämeen

~äänine~rkki t.ehtl

C. P. • Edelfel :-

oli hoitanut senaatin määräämiä arkkitehtonisia t ehtävii:i mm .

~i '.<kelin läänissä . 1 Viimein 15 . 1?. . 1865 'Xils Jo!'lan österma?J ( 1819- 1856 i ni.mi tettiin Mii<kel:. r: lääni na rk kitehdin virkaan .

Österman oli syntyjään tcuvala inen ja hän oli opiskellut Tui<holman

teknill~sesst

instituutissa .

Suomeen

?alatt~aan

kenteJ 1 vaaki t s i ja:J toimessa Saimaan kanav at..yö:r1aC'. lJ a . pal~att~in

185C ja

inLendent:.r.kont toriin vt . 3 .

va~inaiseksi

hän työs-

Hänet

kor.d~,;ktööri'.csi

vuo:1na

samaan virkaan v·..1onna 1857, koska hän oli

koulLr.tunuc piirti:ijä ,

kanavarake:.tar.~i sen

r.arjcittanu: Tuktolmassa

ekspertti ja o l i rr.yös

~onkinlaisia arkk:teht~uriopintoja .

'fätä v i rkaa htir. hoiti sii!'len saakka kunnes hänet nimitettiin ~ikkelin

läär.inarkkitehdiksi .

Lään inarkkitentina hän e hti toi -

w.ia vain vajaan vuocter., sillä hä:1 kuol i 13.1? . 1866 ."

öst.erman

e:--,ti kui ::enkin suunn::. tella Mikonkadun varr·elle ton Lille

kaup~:as

Paasosen talon, jonka

~iirustus 5 o:1

lääninari<ki :;ehdin laatima as•Ji nr·akennukscn

1. ?..

3. 4. 5.

~l:

o 29

varhaisin säilynyt su~,;nnitelma t~::.kkelissä .

Sinisalo 1988, s . 43 . Pur·anen 1967 , s . 501 . Sinisalo 1988, s. 18- 19 . s:r.isalo 1988, s . 74 . ~.suin~akennu ksen piirust.us tontille r. : o 29 . N. J . öste!":nan . ~likkclin r.~aistraatinarkiston rai<e:Jnuspiirt:stuskoxoe.!.ma . NMP.•

850- ! uvur. lo pu:la vira!'l haltija v;;o.iht:.Ji hyvin :.J:>ein eikä lää-

r.i:~a:--kkitehdir:

korostunut .

merkitys

;>ai~al:..isessa

rekcnnussuun:'iittelussa

östero:anin k:.loleman jälkeen Car·l i\ lf"red Ca•.,<C:"l

(~836-1 912) nt~ttettiin vt . läänin:--akennuskontto:--in esi~ie:1e~s1 . 1 Hän coimi Mi'.<kelissä vuosina 1867- 1869, jona aikar.a r.tn teli mm . Ken'.<äveronniemen ;>appilan . ~iilen ius

tetti::.r: set:raavaksi Georg

su~;n:'lit

Lääni narkki :.ehdiksi r:irr.i -

( 1831 - 1892) , mut.. \-a t:än

tässä v!rass~n!1 vain 'liem;:m yli vuoden . 3

~oimi

Vasta Constantin Kise -

leffin ( 1834 -1 888) tu:!..tua läänin!'aken:'lus kontto!'in esirdehei<si alkoi viran vakiintuminen .

Syntyjään Helsinkiläinen Kiseleff

oli ol lut D?Pilaana intenden:inkont:orissa, O?iskellut

ulko~ailla ,

tehnyt hyvin laajan opintomatkan tutustuen ulkomaiseen arkki tc htuuri:.n ja ol i s ittemmi:'l toiminut yksityisar·kkite:-Jtina . 4 ~1i K kclin lääninarkkitehdin v i rkaa hän hoiti Kiselcffin jäl keen

\~olmnr

v~;osina 1871-1 875 . 5

Westling (1845-1 881 ) toimi vt . esin:ie-

henä? mutta hänen vai'.<utuksensa jäi k1..<itenkin jo vuonna 1876 virkaan nimi tettiin (Axel}

Loen~otr.

Loenbo~

vakina~seksi

Gustaf Alcxa!1der

(1830- 1891) .

val:nistui

t emiasta ja

vähäise~si , s!l:ä

~uutt i

v~onna

1857 arkki

tchdi~si

Tu kholman tai.de<!ka -

heti valm:stumisensa jälkeen Suomeen, ensin

Turun läänir.arkk itehdin G. T.Chle witzin .Ja sen jälkeen Uudenmaan

lääninark~.itehdir. C. A.Ede lfcltin apulaiscksi . 7 Hän oli myös

2. 3. 4.

5. 6. 7.

Pt;ranen 1967 , s . 477 . Etelä- Savon rake:musperin t ö 1984, s . 11 9 . Puranen 1967, $ . 500 . Sinisalo 1988, s. 49, 62 ja 63 . Puranen 1967 ' s . 482 . Puranen 1967, s. 499 . Puranen 1967, s . 486 .

(1840-1 885) perustarra::;sa y\<sltyise.s.så a!"kkHet::',toim:'.st.:::ss'l ''?.yrb. för Ark:. :ekt..t:r ost: !'r:t.<tisk By8gnndskor:!::t" . te!1t1nc Loenbom toimi

v~_;osina

1876-1891 .

~~:'.~kelir.

l'likkelis:;ä niir. toi:ni

kav?:.Jnginvaltuuston ,;äser:e:-;ä V:.JOSina ·.676- 1879 ja oli

arvcstett:.~ kaupur.kilalncn .

:.ät:.n inar k~i teh~i~;ä

pi:'.rtect tulivat t:allitsevi\<si kaupu:-;gin :.~seita

uusrenessanssi-

~atukuvassa.

Eä~

st:un-

suuria Ja edustavia porvar:'.staloja kaupungin kes-

kustaan , cl len 1870-luvur. lopun rnkennussuunr:ittelija

Loenbomin

!"'.yvi~l

Loenbo:n ~ucE 14i kkelissä ??. . 3 . 1391 .

Loenbomin toirr.iessa Mikkelissä

nitteli

:..äänir:::~~klu-

j~lkee r.

koko 1880- luvun käytctyin

kaupungis~a .

lääninarkkitehdin v:rkaan nimitettiin 26 .8 . 1891

John Lybeck (1853- 1925) , joka toimi :>:ikkel i ssä kyl!lmenkunta vuotta, kunnes hänet nimitettiin 7. 10 . 1901 alkaen Turun lääninarkk!tehdiks1 . 2 Mikkel i ssä Lybeckin vi!"kakaudella asuinrakennusten suunn1 ttelu a:!.koi siirtyä rakenn·.;smestareille sarr.anaikaisesti kun lään!na!"kkitehdir. merkitys tässä suhteessa väheni .

Lääninarkk:.tehtien toi:nir.nan myötä

~akenr.ussuunr.!ttelu

Mikkelissö täysir. uuteer. vaiheeseen. roestareicen ja

siirtyi

Empiren aikaisten rakenr.us -

"a'lla!:öörlsuun:-.ittel~jo1der:"

tilalle tulivat dko-

maille opiskel!eet ark.<1tehdit, joilla oli huomattavasti paremrr.at val mludet Lun tea eurooppalaista

ark~itehtuurikch1tys tä

joilla oli suorat yhteydet raker.tamista valvovaan vi ranomaiseen . Österman toi jo aicnmin

mai~itussa

rt:stuksessa

ja rakenteellisia •Judis::.uksia

1. ?.

tyy:.~llisiä

kauppias Paasosen talcn

Hassinen 1987 , s . 18 ja Puranen 1957 , s . 486 . Puranen 196?, s . 486 .

~:.i-

asuintaloje~l

suun~itteluu~ .

~~r.er.

L~eDbom ~a

lisäKseen ainakin Kise:eff ,

!...ybcck suur:nittel:.va: c.:::t:intalo.ia Nikxcl 1:~ .

Kavp,-:p;in asunto-

arkkiteht·.JUr•in kannalta Loentlorr.in s •.;unr.itteLJt.yc en merkityl<sellisin niin

kvantitati~v1scsti ku~~ ~vali:ati~v~sestlk~r. .

t1u•.Jt. suunn:.:telijat

Kau;nmgin er.simmäisen rakennusvaiheen jiHkeen rakennus:oimir.ta vilkastui vasta

1870-luv~.:lta

lähtien.

A::. uksi raken tareinen l<es-

ki ttyi uu:een Likalammen kaupunginosaan , 5ollo::.n myös rakenn·.lsmestari: saival työtilaisuuksia . kaupun,~issa

Jakob

Gus~av

187~-1880

-lukujen vaihteessa

toimi rippikir•jojen nukaan rakennusmestarina mm . Sanost!"öm (synt . 1835) ja kyrnmenxunta vuotta myö~1o2.emmat

hemmin Juhar:a Matinpoika Kronqvist (syr.t . 1845l .

olivat kotoisin Pietarsaarestai , Sandström jatkoi ~1ikkelistä Ouluu~

ja Kronqvist. :..appeenrant.aan .

Vuosisadan loppua kohti

mentäessä kaupungissa toirnir:eiden rakennusmestar·e:.den n:äär·ä kohoaa r.iin suu:-eksi, ettei tässä yh:eydessä ole mu~aista

luetella neidan r:im:.ään .

v:eensä he

tarkoi:u~ser: -

tu~::.vat.. kaupun~iir.

:nut.:!lJ :a ,j a tcli.m::.va:-. ·«aupur.gissa hyvir: lyhyen ajar: .

;<oska Likolammen

kaupung~r.osa

kin:ukscn piiriin, en syytä

e:. varsinaisesti kuulu tän:än t:J:-

~iinnittää

huomio:a niihin raker:nas-

suar.nittelijo:'lin, Jo:ka suunnit::.elivat

asu~r.rake nnuksia

gin keskustaan läär:i!:larkkitet:tien ohe:la . li 1.

ts~~=-~

IJai~ka

kaupun-

Locnbo1r. hal-

kaupu:;gin r'aker.nussuunnit telL:a vuosikymmenen

a~an ,

lln:eisesti he olivat :ulleet Mik~eli:.n rakentamaan kasarn:c.lueen ra~e!:ln:Jksia, jotka ;>ohjann:aalaiscr. kirvesniet:et pääosin rake::sivat. l.:assir.en 1987 , s. 10 .

kasvoi

ra~er.nus~oiw.innan

sJunr.~ttelutö::ä

ri itLi

volyymi

~or.ille ~v~:l~k\n

A. Sva ns trömi:.ta ( 186'5- 1935) ,

sekä

Kr·istim~

Aleksander David inpo i~a

Osk~r

a:-k:<iteh~:.

alJee~la .

Srncct:.:t.ä ( ? l ,

Svanst:-öm

rn<:~inintoja

ol~

ra~<e!J:-:us -

( '869-1 89? l

«e~;Jpel tä

Kaarlo We:-ncr Polonil :n : 1863- 19C6: .

ja Sm<d1stä ei ole Kus~aa

keskvs:an

rakennuspil rust-uksia on sä:lynyt. rnm . K. Lunc!ilta (?! ,

Slp;nee ~a ttuja

mes ta r·:.

·sso- lJVJ~la r.~in ~<.lJon , e~tä

L·J ndistn

seur;:kunnan rippikirjoissn .

Antt.i

syntyjään p1etarsaarela:nen ja nan Lc:ml

t1ikkeltssii lyseon vaht irncs ta r ina , nut ta l .:il Lyy :loeises t 1 jol !.al n tavalla traditioon, joka Lelijoita Mikkeliir. . p1ossa ,

~osta

to~

pieta~saarelai si a

Rakennusmestari Kemppe ol : syntynyt Kuo-

hän tuli Mikkeliin vuonna

toi mia kaupungissa vain vaja<J t Arkkite~ti

rakennussuur.nit-

Folor. valmistui

ka~si

Su~en

<89~ .

~än

e hti

vuot ta ennen kuolemaansa .

Polyteknil!:sestä

op~stosta

vuonna 188L ja toimi Yleisten rakennusten ylihallituksen r äisenä a~kkit~htina .

ku i ten~ in

ylimä~

Hän ~ul1 Mikkeliin Hollolasta v~onna 1888

ja lähti jo seuraavana vuonna Kuopl oon ; joten hänen merkityksensä jäi

Mt~kelissä

Ka~pu~gin

vars in vähäiseksi .

keskustaan asuinrakennuksia piirttnyt suunnittelijoi-

den joukko on koulutuspohjaltaan hyvin vaihteleva . nittelijat

;;ul~va!. ka:.t~:.tnkiln

s~htccllisen

lyhyen ajan ,

muualta 5a vi1pyivä';

r.1~utaman

Pu~anen ~~ikkel

i r.

suu~i .

1967 , s . 490- 491 . :<aupun~ iseurakunnan

~eskimäär:n

vuoden , kaupungissa .

vu:.ts su·Jnni tt.clije>iden joukossa oli melko

1. 2.

Raker.n~ss~un-

ripp:.k; r~a t .

Vaihtu-

3. 2 .

Rakentaminen ja

~a~enn~smateriaalit

Rakennusedcllyt:yksct ol ~ vat

t-li~kelin seud~lla

hyvät,

~äniyrnpär·istössä

ra~e:1n;..~s tarpe1

ja cor.tit

o~ivat

ta oli

halpoja .

Kaupu~gin

pohjahinnar:

~opee kka

sanottiin

neliökyynärältä lukuunottama:ta epätasai-

ilmeisesti

1800- l;..~vun

sillä markka otettiin käyttöön mu~aan

jä:keisessä

1~00 : lta nelickyynäräl~ä ~a ton~tien

tontit maksoivat aluksi vain 10- 15 penniä tar~oittaa

sa:~tavilla

tcnt~iäyrin

sia contceja, jotka clivat vielä halvempia . 1

hän

hyvin

~er;..~stamisen

:onttien myyntittlaisuudcssa vuo tuisen olevan asstgnaattiruplan

1800- l·.1v·Jll&

Rytkösen mukaan

nei~bmetri .

(Tällä

loppupuolen tilannetta ,

v;..~onna

1860 . )

Saman lähteen

raker.nush:rret maksoivat keskimäärin 25 penniä syli ja

sal vur.Jies ten palkka oli 1 markka 25 pe!1niä päivältä. 2

Asuintalot olivat Mikkelissä yleensä hirsirunkoisia ja laudoilettuja,

poi~keuksena

o:i kolme.

n5 .

kal~kikartanot ,

joita kaupungissa

Yhtä tällaista , kauppias PieLari

Kiu ~un

taloa, pu-

rettae5sa 1930-luvulla huomattiin, että rakennuksessa oli käytetty sei!'läll'.ateriaalina save!"l, hiekan, ka l k:.r., mukulak::. ven ja ~a!lerva~:

sekaista massaa ,

jo~a

oli sullot..tu pystyyn asetettujen

puuriukujen varaa!l . 3

'?ässä yhteydessä ei ole ma!'ldollista pe:-ehtyä kovin tarkas ti käytettyit:in

rakennus mate~iaale ihin

- tekr.iik~aan,

la.:sen käsityksen asiasta voi saada säilyneiden kirjojen perusteella . 1. 2. 3.

mutta jont:in-

palovaku;..~tusasia-

Tälla:.sta lähde:nateriaalia on käytettävissä

Kuujo 1971, s. 60 . ~yt~önen 191 2 , s . 26 . :ia~i 1960 , s . 10 ja 11 .

vas:a 1800- :uvu:'l

:ioppupt:o~e:l-c..

Palovakuul-usasiakir·jo:.sta käy

il:ni , että v:Josisacan loppupuolella hirsir'..mkoiset c.suinrakc!"inukset laudoi tettiin j a rcaalattiin sett~ .

öljy1~aalil:a

lähes ;>ol kkc:;k-

Vuorausc~vasta t~i maalau~sessa käy~etyistä

väreistä

niis sä ei ole : arkempia

mainir.to~a .

joten asuintalojen tyyli-

his~orian selvit~äm!.ser.

kannalta niiden anti on varsin vät:tincn .

fi:!rsirunko:.scn talon vuoraus teh t ii n aina vuosia talon va lmistumisen jälkeer.. nee

~ikkelin

jälki~yönä

useita

Tämä rakennuskäytäntö ilme-

kohdalla esimerkiksi vanhoista valoku vista ( KUVAT

19 ja 22} tai vaikkapa tontille n :o 16 Niko lainkadun ja Vilt:onkadun kt:lmaan vuonna 1897 rakennetun asuintalon palovakuutusasiaki r joista .

Heinäkuun 15 . päivänä 1897 päivätyssä palovakuu-

t. usasiakirjassa maini taan rakennuksen olevan ":!.audoit:;amaton rautalevyisen katon alla". syysku~n

Hieman yli kaksi vuotta rr:yöhe=in ,

26 . päivänä 1899 päivätyssä asiaki r jassa mainitaan

samasta rake:1nuksesta seuraavaa : " Asuinrakennus hirs istä, ennen vakul;tettu 16 500 markasta ilmoitetaan nyt , laudoite ttuna ja öljymaaliHa maalattuna ynnä sisäpuolelta t.ape tseerattuna ja maalattuna koro tetta vaksi 6000 markalla" .

Talojen ka teai:1eina käyte ttiin

kaupungeissaw~e

yleisesti cuohi -

kattcita , lautc::- ja jopa turvekattoja vielä 1800- l uvun alkupuolella.

Esimerkiksi Porvoossa lautakatto ja t urvekatto ol i vat

Cardoergin mukaan yleisiä koko 1800- luvun ens immäisen puoliskon ~

ajar: . ,::

t4~kkelissä vuoden 1858 rakennus järjestys kiels i mm . hal -

vat päreka~ot , r.lut.ta erikoislu?ia nii hin annetti in vielä kaunn . 3 1.

~ina i s?a l o-~alovakuut~sasiakirja

CarCber;;

Kuujo 1971, s . 241 .

19~C,

s . 170 .

n: o 19484 .

IJa::l;o!sta va:o.<uv::.sta pilateLcr" pärekatot ovat olleet. varsin yleisiii I·H.<kelissil vi elä 1800- h:vu n jäl k ipuo~ !skolla kin (KUVA':' 19 ja 22l .

Paloturvallis~,;uåc~t

vuoksi r.!is \.ä .<uHenkin pik.<u

hilj aa :uovuttiin ja til.<1l te tuliva t Ka!l(e!'lla1sten yksiker roksisten

vaku~,;t:.,~sasiaki:-jojc n

~yöhetr~in

ra~er~n:.,~sten

kat.tarr.ine11 asfa:ttl -

~a'Jp:.toge:ssa vuoåesta 1877 täh t :.en . 1 Palo-

huovn t!.a sa l .!.itti:n

.!.issn 1880-

ja pr-ltl kat:cet .

flUO?a-

:nu:<aan "asfal ttikatot"

~a ~ 890 - l".lvuil : a .

palo~ur"val:ise~mall a

Use:n

yle~s tyivnt

:·!ikke-

as~al : t1h:.topa :<orva~tii!'l

ja kestävämrr.äl:ä peltikattee lla .

t4i kkelissä rautapeltiset i<a\.ot a:.koiva\.

y~eistyä

vasta 1890- luvu!"l

lopulla .

Edellä

ma! r.i tt:.,~

rakennuskäy \.ä!'ltö käy ilmi tar"kasteltaessa ton-

tille n : o 16 v::.:honi<adun varrelle vuor.na 1899 r·ake!'lne!.un asuin talon raken:1ushist o riaa . ~6 .

Tämän r akennuksen t odetaan syyskuun

pä1vånä 1899 päivätyssä palovakuutusas!akirjassa olevan

" nljyr.'laalilla maala:tu , as f altti katon alla " . syr.ä 9 . 11 . 1899

päivä~yn

Suomen

:<au;>~nkier.

VieLä samana syk-

yleisen

Palonp~- yht~ ön

Joh:.okunmm pöyt..äkirj an mukaan " · . . katso:. j oh tokun t a sy ytä o 1 e va n r.~äii:-ät..a ,

ct:..ä huor.et:ksen numero kol:ne ;>iiäsyn<:ksu, koska se on

ra~,;tapellillä k a:e tL~,; ,

luetaan

::.äst~

Yleises~:.

O!'l a l e nne t t ava 14 markal l a , j oka

vuodesta" .

ottaen 11ikkel!ssä lienee noudatettu raken tar:tisessa

pääsääntö ::.ses t i yl e i stä n~sma~eriaa: ienkin

ta~a a

niin r a kc r.nus te kn::.ikan kuin r a ken-

s uhteen , ainakaan ffierktttävåä paikallista

eriko i s .<äy tär. töä ei ol e 1imennyt . 1. 2.

al e~n u s

Toisaal t a asia vaatis!

Tomm: r.e n 1987 , s . 110 . A:r.aispn lo- pa lov a kuu tusasiak1 r~a

n : o 19484 .

t.ar:<em;:>aa l:st;;: .

t;;t.<1m~st;;: ~ul

~äil th

:v:1ki<elin

osir.

r~ikä

tässä ynteycessä or: ollut mahdol -

mahdolli s~~ jat~otutkireusta ha~tta3

ke::;k;.~sta-alueelia

se ,

e~tei

o!e säilynyt kuin muutan:a ;scO-!.uvun

~~urakcnnuksista .

3.3 .

Julkisia rakennuksia

Ensimr.1äinen mk.<eliin rakennettu, jul.<iseer. käyttcön t.arkoite t tu puur akenr.us oli ruiskuhuone, joka r akcnr.ettiin vuonna 1842 asema ~aava - alueen

mäelle .

läns:puolella

Ra~ennuksen

Z1.e0 ler ( 1795-1857 ). joka sivulta

sijainnee~le hie~kaharjul!e ,

suunnitteli Kuo;:>ion

~isti -

lääninar~kitehti

Carl

Ruisk:.thuone oU. al unj)er:r. "kuut:iorr.ainen",

p~ä~ykolmiolla var:.~stettu

rakennus , jonka katto-

rakennelman keskeltä kohosi pohjaltaan neliön muotoinen palotot'ni . Rakennuksessa yhdistyi lähinnä päätykolrr,ioina ja ilmenevä klass1sn:i sekä m.'ll . tornin nevä uusgctiikka (KUVA 4) . ""unr·,l · ttel;~ .:o•>nsuuhun . -~ - ~

hamMaslis~oi~a

s:.~ippo.<aari - i:<kunoina

ilme-

Samantyyl:!.sen ruiskuhuoneen Ziegler · ""-1k''"e.'1 ssa·· t•· amu.. " tulen

~mrJo-

e ·.. !·

estellys- huone" , jonka y!'lteyåessä oli yleisen käytännön mukai ses~i

kaupungin putka, oli ainoa

;>e~urakennus,

jok:. sisälsi sel-

kcästi uus;otiikan tyylipiirteitä .

1800- luvun j)Uoli välin jälkee:1 er!

~uolil: e

maata !'aken:1ettlir:

kyl;>y:.aitoksia , jotka olivat ark:<'itehtoniselta ra.<ent.eeltaa:; hyv:r.

er~~aisin eri paikkakunnilla. 2 ~ik~clissä ra~ennettiin

kaupungin 1. 2.

väliL~ömään

lä:1eisyyLeen

P1r:tin~er.1en kyl~yiaitos ,

Kuuj o 1971, s . 64 ja Lilius 1984 , s . 7? . Li 1 ius 1989b, !; . 43 .

jcka avatt!in yleisölle vuo~na !864 . ~orkeaa tor~~a

kes~e:lä

fasadia

~akennuksessa eli kaksi

fro~:t.cspi; s~ ,

.)ossa

a:!.hc:nl~a.

oli leveä avokuisti ja ser: yllä pyivälccn kannattama katcttt: veranta .

Kokonai s·.Judcssaan rakennuksen

jäsennelty .

~asc.di

ol i

Torneissa oli ilmeisesti jonkinlaista

tclua , mutta tornien r:.stiki{opuitteisissa

syr.~:r.etrises':.:. peili~oris -

i~kuno issa

ja pohja-

kerroksen le htisahakoristeisiss<J ikkunankehyksissä vcicaan :1ähdä sveitsiläistyylin piirteitä ( KUVI\ J) . tel:.jast?. ei ole tietoa . 1900- luvun alussa .

Kylpylai~os

su:..~r.ni

Rakennuksen

tuhoutui

tuli~alos~a

Sveitsiläistyylin varhaisin

esimer~ki :':ik~elin

seudull<J oli

vuonna 1869 valmistunut Kenkäveron!'liemen pap;:>ilan eli ns . :sopa;:>pila n ;:>äärakennus , jonka suunnitteli lääninar kkitehti Carl Alfred

Ca1o~en

ensimmäisenä suunnit tel ucycnään Suomessa .

Ra ken -

nus toimi pappilana ja ki r kkoherranvirastona sata vuotta ja on nykyään seutukaavalla suojeltu kohde .

Rakenteeltaan pn;>pi-

la!.! päär·aker:nus on harvinainen , sillä sen runko ei ele ladottu h.:.rsistä vaan sen sijaan paksuista

petäjälan~uista. 3 Svei~si -

läis tyyl.istä rakennuksen piiä!"asadissa ker·tcvat sijoite~u!'l

keskif ro~itoniir:

avokuisti.n runsas lehtis<Jhaornamentiikka , fasadin

r·eunoissa sijaitsevlen fro:"ltespiisien kolmi - ikk(.;naryhmät , ikkunolder: ylimmäisten r uutujen ristikkopuittee<:. , pro f iloiduilla ko:1soleilla

tuet~u

leveä ri:iystäs sekä ikkuno:den kehyksiin ja

r·ä ystäslinjaan sijoitetut lehtisahakoristeet (K:JVA 6) . veronniemen pap?ila edusti Mikkelin lähiympäristössä puuar~kitehtuuria ,

tuster: välittärr.ät 1. 2. 3.

Kenkä-

uu~ta

jossa :n::.elestäni :1äky:.vät myös rr.al!ipiirus~ansa1nvi:il1set

tyylipiirteet.

Kuujo 1971, s . 234 . Kuuj o 1g11, s . 235 . Etelä- Savon rakcnnus?erintc >934 , s . 119 .

Ryt~<öser. mu~<nnn

uusi

~alo:.or"ni r-a~e:mettiin

vuonr:n 1880 Nais-

vuorelle', kl.:ite:-!kin sen yhteytee!"l r axc!"lnetl-u rav in;;.o:.apilvil -

.. 2. Jon:<i valrr:iscul västa neljä vuotta !Tiychcr.nr.in

p ,

a ... otorr.:.

pnviljonkeir.een vc:.. :.aneen liit:ää ns . pi t tO!"CSkln <?.ri<i<.i tehto;urin yr.teyteen useista tyylilajeista laina:t:..tine {KUVA 7) .

de~aljeineen

Ml.:issu 1800- L1vun lopun puurukcn:;ci sissa,

j~,;li<iseen

käyttöön tnrkoitct.uissa rakennui<sissa uusrenessanssi;:>:.irtee<:. olivat enemn:än tai vähem!Tiän haEitsevassa asemass;o . voidaan mair.ita Yleisten

rakennus:e~

Niiistii

ylihallituksessa valmis-

tettl.:jen suunnitelmien mukaan vuosina 1879- 1882

~aupungin

lou-

naispuolelle rakennettu vanhan kasarmialuee!"l koillisr.eliö3 , rauta tic!".alli tuksessa valm1 s tet tujen pii r us tus tcn mukaan vuo sina i888- 1889 rakennett;.~ t•lik~elln Pautatieasema (!<<W.~. 8) ,

li:li:i!'!i:Jarkki ter. t i Locnb0!!1.:.n sul.:nni tte -~ e~1a kansakou:;.u!'"'akennus , 5 jo:<a valrr,is::;ui. vasta '-'Uonna 1889 , sekä T . H. Grandstcdtin ( 18431927)

~lelste!1

rakennusten ylihal:i:uksessa piirtämät kuuro-

mykkäinl<oulun rakennukset , jotka valmistuivat aiva!'l 1900- 1uvun 6 alussa .

Asur.tcarkkitehtuurin tyylikehityksen kannalta julkis;;.en caken nustcr. tyylilliset ratkais:;t ovat todcnnäköises:i olleet suuntaa !'läytt,ävässä asen:assa . sin

rakc!'ln;.~ksia

ovat.

ollee~

':'yylihistoriallisesti mielenkiintoiRisti!lläelle ra1<e:1nett.u ruisk1;huone,

jossa esiinty!"!eitii uusgotiikan tyylipiirteitä ei kuitenkaan o!T!aksu:tu kaupungin asu!'ltoarkkitehl-uuriin, sekä Kcnkä ve r onr.ierr.cn ;>a;:>pila , jossa 1. 2. 3. 4. 5. 6.

sve~ tsiläistyylin

~ytkönen 1912 , s . 56 . Kuujo 1971 , s . ?.36. :-la.ssinen 198'1, s . iO. Valanto 1982, s . 62 . ~asstncn 1987 , s . 18. Hassinen 1987, s . 22.

yksityiskohdat yhdistyvät

syr.lll:etr·isee!'l !'asadiJäsc::t.cl yy:1 .

Sveits::äist.yyli ei

yle1stynyt Mikkelissä, vaikka tyyli ver:--an

suosi:u~si

Itä- Suonessa .

s1Hi1styy;.: Lf:lvisi Kuo;Jioon ~a ~oi saalta

tyyli oli

tJl~~i~

~ui ten.<nnr

il~eisest1

jO!'lk:r.

Tähä:r vi:.;;taa se, e\.';.ä svei';;-

~iirnscr. :nu~aan

L~l iuksen r.r~kaan

1850- tuvur. :opus::;n

Mll i tsevassa aseme1ssa

Joensuuss<l 187C- luvulla .

1870- :uvur. lopulta lähtien litsevaksi arkkiteh';;uurin teht.i Locn!lomin laajan ma!. r.ittuja

':leis~er.

u~s renessanss1

:uli Mikkelissä hal-

r~uotokieleks: lå~: r.nä

ra~enn Jssuu ::ui t tel~ työn

ra.<ennusten yl ihaEit.ukser:

läär.ir.arkkians1os ta . johtam~. o

:::ctel:.ä ,jul ki-

sia rnkcnnus:iar!kkeita ei ku1ten:<aan voi pitäii kaupu:l(li n ;:>uuarkkitehtuu rin

tyylike~:~yksen kar.n~lta merkitykse t ~öminä,

uusrenessanssin tyylipiirtee: olivat jo

1880- luv~n

JUUrtuneet M:kkeliir., kuten tuonnem;:>ana käy ilmi .

Niiranen 1981 , s . 49 . Lilius 1984 , s. 16~ .

kJbessa

vaikka

MJKKEL.:N KA'JPUNG!N PU'JAHKKITEHTUCRIN ':'YYLIKEHI':'YS

4.1 .

Kaupu:Jgin e:1simmäinen rake;,nusvaihe -

c.'.ikkel irl

.< 3'Jj)\.mgin ~akennuskannan

Empir·e~l ~a·..tsi

yksi tyisl<ontai:')en

tar~aste:u

kaupu:1gin ensimmäisen rai<cnnusvaiilcen nikar;a o:; vars:.:! ha!'lkalaa useasta eri syyst-ä joht.ucn.

Ensi!'lniikin säilyneitä

r·a~ennuspii

rl:st.ul<sia on melko vähän suhteessa !'akenne t tctjer. talojen r.läärään ja piirustusten ajallinen nen .

ja~autumi nen

on hyvl!"l c;:>ätasai-

Suurin osa empirekauden ?iirustui<sista on 184C- luvun

alusta , jolloin

ra~ennustoiminta

ol: kaupungissa vilkasta .

Raker.tar.listahdin hidastuttua ja miltei pysähdyttyä lähes kahdenkyr.m:enen vuoden ajaksi , 1850- ja 1860- luvuilta ei ole juuri säilynyt rakennussuunnitelmia , joitakin matta .

To:r.en tar kastelua haittaava

~ustu~sia

poikkeul<s~a

~ek ijä

on se, ettei pii-

yleensä ole signeerattu er.nen 1860- lukua , joten nii -

de n ryhmit::.ely suunnittelijoiden mukaan on vaikeaa . mater:i.aa~ir.

r.1Uus

lui<uunotta-

Säilyneen

vähäisyys ja piirustusten ::yylillinen vaatimatto-

vai~eut.tavat

aineiston

teella ano:1yymeille

t yyliseik kojen ?Crus-

ryr.rcit~elyä

sl:unnit teli~oillc .

l'csin ?iirustui<sissa

on r.avaitlavissa eroja suunnit:elijoider. " käsialassa" eli siinä tavassa, jolla piirustukset on laadittu .

Kolmas tutkimusta

haittaava tekijä on se, ettei suu:1nitelmien

totecttu~ ista

varmuudella todeta läheskään kaikissa tapauksissa . nar.k~een

totel:tumincn sinänsä käy ilmi

vei

Raker.nus-

~alovakuutusasiak ~rjo1sta ,

mutta valm:stunee!"l rakennuksen yksityiskohtaisempi tarkastelu ei ole !..ä:.ä kautta mahdollista .

Varsinkin tyyliseiKkojen osalta

tilanr.e on hankala , koska r akennuksen vuoraustavasta ja fasadin

c1 ole yleensä :nandol:ista saada tietoja ,

yk~:Lt.yisi<o':ldis:a

mi;cäli mällä

raker.nus~a ~avalla .

ei ole

~o:e~.:t..et.tukaan

Valok uva- aJneis~oa ,

neeo:. ra;cennuskohteet.. voidaan

edellyt:.ii-

jonka perusteella tot..eutu-

varmu-.~della

ko:-ttaiscstikin, on vasta 1860- 1870

Jliir:.~stus!:f!r.

havaita r.Jel;co

- ~uvui!.ta

yks~

tyis-

alkaen.

Koska 1800- luvun alku puoliskolla raker.nuspiirustukset ovat pääosin signceraamattomia , ei tiedetä kulnka paljon rakennut:ajat ovat käyttäneet r.iiden

val~is~amiseen

ulkopuolista

a~ua .

Kau-

pung:n perustamisen jälkeisinä nopean

rakent~isen

vuosina

tont t ien omistajat lienevät itse suunnitelleet rakennuksensa ai nakin joissakin tapauksissa , kuten aiemmin on jo mainittu . Säilyneiden rakennuspiirustusten joukosta voidaan kuitenkin ero:taa joitakin p11rustuks:a , jotka ovat ilmeisesti saman suunnittelijan laatimia .

rtakennusmestari Emanuel Nygrenin signee-

r aamat kaksl rakennuspii r ustusta antavat mahdol lisuuden tarkaste::.la Nygrenin "käsialaa" ja pyrkiä löytämään signeeraamattomien

piirust~sten

teln:in .

joukosta samalla tava:la laadittuja suunni-

Nygrenin signceraamia suunn1teln:ia ovat ns . Hajancerin

:aton piirustus tontllle n :o 59 Koulukadun ja Mikonkadun kulmaan sekä lääninrahastonhoitaja O. Ehnbergir. talon piirustus vuokraaja Antti Liukkosen tontille n : o 10 ~ulmaan,

~i;colainkadun

jn Vilhonkadun

ja ne oolemmat ovat Mikkelir. n:aistraatin rakennuspii-

rustuskokoeloasso Mikkelin

maakunta-ark~stossa .

Edellä

mair.it~u

on tarkastettu P.einolassa helnikuussa 1843 ja jälki:nmäinen kelissä syyskuussa

18~5 .

~li~

Molempien pii rustusten oikeassa ala-

reunassa on pienellä kirjo:tett.una "E . Nygren" ilman vt.osilukua . Vaik~a

rai<e!"lnukset ovat suunnitelrr.issa tyylillisesti erilaisia ,

ni:ssa en

k~::eP-ki~

plirust~kse~

sarr.n käsittelyta9P- -

lnadi:t~

rr.erk:. ~ty !:or.tin sijair-ti , as·Jinrai<e~nukse n

nyv~~

SnsinnäkJ~ ~ole~ma~

huolellisesti,

rakenn~ste~l

n!ihin on

sil~ä

sl_jainti ton:ill a sekä

pohjakaava ja pääfasadi .

Pohjakaavaan 0:1 sel -

keästi merkitty kun kin huoneen kohdalle onko kysymys ke! ttiöstä , tilasta .

kamar~sta ,

e~eisestä ,

salista tai rr.uu"lun käy:t5ön t.arkol tetusta

1-työ:s ;>iharakennukset on ::.uetel tu pi tr·;st~ks issa .

llyBren on piirtänyt rakennusten seinät pohjakaavoihm åäriv:.ivoin, hänellä on mycs oma tapa

esit~ää

portin sijainti, jonka hän osoittaa paikkaa osoi ::tavalla neliöllä . varjostaa

ik~una t

rakenr.uÅsen

kahdel~a

~unit.

sekf.

;>or tinpylväiden

Rake nnu ksen f asad ikuvassa Nygren

siten , että Ikkunoiden oikea a l areuna on hyvin

vaalea ja va r jostus tummenee vasenta yläreunaa koh"i .

Rakenr.uk-

sen katto on varjostettu ylhää: ta tummaksi , josta se vaalenee kont1 räystäslinjaa . ra~ennelrna

Nygrenin piirustuks:ssaan käyttämä pcrt:l-

~o::.emmissa

suunnitelmissa jokseenkin samanlaine!'l .

Por:.in;>ylväinä to imivat pohjaltaan nellön muotoiset pila!"it nousevat. korkeal ta j alustalt.a ja päättyvät vaakas uoraan yläkama:1aan , joka

muistJ~tua

e räänlaista palkistoket ys t ä .

Säilyneiden pii-

rust.•; sten joukossa on neljä signeeraarr:atonta rakennussuunnt :el~aa ,

jotka or. yksi:yiskohdijtaan

laaditt~

saoalla

Kaksi edellä mainittua piirustusta , joten on

:~valla k~in

i~meis~å,

että

nek:.n ovat Nygrenin laatimia .

'l'oiser. selkeästi e rott•;van r yhr.Jän muodostava t piirustukset, tonteille n : o 4C , 50 ja 75 , joissa rakennJsten

~ohjakaavassa

se:.-

nät. on r.Jerkit.ty mustilla , "u:T!peen värjätyillä" viivoil:.a, pohjakaavo ihin ei ole merkitty huoneiden käyttötarkoitusta , rakennuksen

!'asadi;>i:rust·..:ksessa

ii<~ur:at

ja kat:to on

ja viimein pof'Un sijalr.ti on joist.a O!:'l rihan

r.terkit~y ka~Jdella

puole~ta " leii<at-~u "

;>lirus~ustcn teki~ä

~äte;;ty

va:Ckoisiks:. suoraka::.:eel.la ,

to i ncr. i<ulr.m pois .

Näider.

voisi olla toinen seurakur.nan r'l.pp1kirj o:Ls-

sa 1840- iuvulla mainltuista rakcnnusmest?-re is:a , Kus:..aa TuhkaLainen , jolta ei o:Ce k'.liten:<aan säilynyt s ; gneerattuja ;Jiirustuksia .

Kaiken

kai~kiaan

täl. tä a,jal ta säilyneet r<:kennuspiirt.:stui<se!-

ovat tyylillisesti melko

y~denmui<aisia .

Suuria yksilöl lis!ä

croava!.suuks:a esimerkiksi fasadien käsittelyssä ei ole hav;;it~avissa .

Kuten jo aikaisemmin on main::tu säilyneiden

~iirus

tuster. yhåcnr.tukaisuus l i enee seurausta tarkasta valvonnasta, suur.nitelmien yksinkertaisuus ja fasadeja ty;;.skohtien

puut,~um::.nen

St.:udesta ja

su~nr.:~tclijoicen

r:kast~.:ttavl.er:

yksi-

aiheutur.ee raxennuttajie!1 vähävarai-

~akennt.:ster. sijoittu~inen

puutteellisesta ammat:::.taidost-a .

tontille

Emp.:.rcxaudella asuinrakennukset.

sljoit.e~tii:l

Xikkel issä y:.eer.sii

katuli:1jaan rakenr.uxsen ritkä sivu ;:>ääkatua vasten .

llkoraken-

nukset sijoitettiin tontin takaosaan tai sen sivt.:il:e, usein saman katon alle pitkään riviin .

Myös käsityöläisten vcrs".aa::,

pajat , pa!1iffiot ja muut, vastaavat raxe:1nukset ::onttien takaosassa .

si~aitsivat

ylee!:'lsä

Joissakin ta;:>auksissa käsityöläisen paja

rakenr.ettiin asuin r akennuksen viereen \<atulinjaan, kuten seppä Car.! Fr. Tallgrenin tontilla . ; ,, .

Kts . Papusen t::mt:ikartta, tontt..i n :o 9 .

!<uuJ o 1971 , s . 252 .

Kcsi< i ton t.i lla

asuinr•akennu~

s:joi tet tiir. lähelle j

::ll~paa

:o!'ltir. reunaa , \<ulmat.cnt.illa sitä vas toin ;:>oi\<keuksctt.a

-.umpaa .<al.u~er:

k~lmaar;

tontin k<;.tulinjaar. s l t.en, e t.!-i:i rakennuksen fasadi t.ul:.

y~eensä

?ääkadun

As:..~inra:<ennus usei ~.

puo~clle

täytti

ja päg_ty jä:.

tont~r.

siv:..~kadun

puo:e:..le .

pääkacu!'l puo::.eisesta ka tulinjasta

enemmän ku!r. puolet ja lo?puosan täytti ait.a .

Vinkkeli -

talot olivat nyvin 'Jarvinaisia , mutto 1840- ll;vulla Mikkelissä niitä oli Papusen ton;:ti kartan mukaa:-: ainakin kaksi : !Ucksanter inkadun ja Koulukadun kulmaan ton:illc n :o 54 rakennettu ns . Hällström:!.n talo sekä Aleksanterinkadun ja Kirk kokadun kulmaan rakennusmestari Kustaa Tuhkalaisen tontille r. :o 39 r·akermettu valo .

Näistä edelliner. valmi.st.t:i

jälkimmä inen vu::>sina 1843-44 . oli s:joitettu

~1olempien

~le ksanterinkadun

v:..~onr.a

1846 j11

rakennustee r u:1ko- osa

varrelle ja pier. i si ipiosa

sivukadun varteen .

Täysir:

poikkeuksel.!.i ~en

!"aken nusten sijoittelun

s·..1~1teen

tonti lle :1 : 0 77 Puutarhakadun varteen tehty suunnitelma

rake!1n~sta ja ulko rakennuksia varten . Heinolassa 28 . 11 . 1842 , siis ennen ~~ikke lii n.

lä~es

Kyseessä on

Piirustus on

läänin~allitukscn

on as~ln

tarkas~ct~u silrtoa

symmetrinen sommitelma , jossa

asuinrakennus on sljoilettu katu linjaan ton tin keskelle ja dkorakennukset. pi tkir. tontin sivu!"eunoja osaa kahteen

rakennuskokO~!ais·.Jutee:-J .

rakennus ten koi<ocro ja joitettt.< portti .

ei yleistynyt

i~~eises:i

tonti!1 keski -

Symrr.ctrian rikkoo u lko-

asu~nr·akennuksen

oikealle puolelle si-

i<oko!1aisuudessaan rak ennusten sijoittclu on

kuitenkin hyvin edus<::ava {KUVA 9) . La~a

lii~elle

~ ikke lissä ,

Tällainen tontin jäse!'ltely-

sjllä tämäkin suunnitelma jäi

to:e~..<tunatta .

?iir-ust.us ton::.i:le n : o 77 . f1i!<kelin :naistraatinarkiston rakennuspll r ·..ls Lusi<o\<oe lma . t·1!1A .

lisäks:.

Päi:ir·akcnr;u~sen ka!.ulin~a;r~!

nusta

t.or.t1l:.e saatet:.: tn sijoit:.aa

sat:~alie

toinen t;;.lo , joka yleensä oli va:->sir.aista paä:--akcn-

huomattavas~i

pie!'leW-?i .

Tänä

piene~~i

!"akenr.us oli joko

<:s~in~äyt~oön tar~oitet.tu

:ups tai käsityö:äisen

Yleensä ?icnemp:. rakennus

sijo~!.ett11n

työpa~a .

;>ääty päiikadun puolei-

seen katulinjaan , jolloin portti vcitiin sijoi ttaa tämän ja varsi naisen

sijoite~tt:r. ~okonaan

saatettiin muk<~.an

väli i :''l.

piiii r<~.ke r.nuksen

sijc:~taa

rakennettiin

i.Jsein ;>l enempi

sivu~acun p~olclle ,

sinne . k~:te!lkin

Kaikke:r.

ra~enn·.Js

jolloin nyös pcrtt:

yleisi~än kay~ännör.

vain yksi asuinraken:1us

;:HJcleiseen katulinjaan j a :nul.!t , jcko asuin-, verstas- ,

pää~ad~,;n p<~.j a

tai ul kor2kennukset , ton tin takaosaan tai sivukadun varrelle .

Va1k~a

ngäräysten mukaan pääkatujen var!"et

o~i

rakennettava

nl!r. siitä huol:matta w.m . päätor in pohjoisreunalla

ed~stavasti ,

sijaitsevalla t onti lla n : o 80 pystyte ttiir. ulkorakennuksia pääkadu!l va!"teen .

Kyseessä

o~ ~ulma :ont ti

to!"ia reunustavan Hallituskadun

;>~olelia .

kaupungin toisen pääkadun eli

pystyte t~: in

var teen .

, jossa ;>iiär·akennus oli Ul~o!"akenr.u~set A~e~santerin~adun

Ul korakc nnuste n sijoi:;tcluun vai;.:utt1 t ontin vie!"cstä

\(Ul keva ja koko

~orttc l

lin sijoitettiin

Rsemakaavan

in hal;.:aiseva ki!t\J , jonka me lemmin

oark~i~apo!" t.~ik1t .

pohj~isosan

epäsäär.nöllisemmin ,

tentit !"akcnnettiin muuta kaupur.k ia

kos~a

rakc:1ne ':.taessa joud·JttL.r. cnsisi~aisesti P~utarhakadun

p:.~c-

maas:o oli siellä epätasaisempaa ja ~äy tär.nöllisistä

naaston muotoja .

Nä~r.

varrella sijaioneilla

syis:.ä fJOudattar.1aan

:1äyttää käyneen varsinKin

ton~eilla .

p:JUse;:;pä G.\{!.ckströmin tcntille n:o 73

Ssimcrki~si

rakennetti~r. as;.~intalo

:o:-:t.in kes.dosii:: , vaikKa ka;J:;nv~rre<. olivat vie:!i ra.<e:;tmötl.a . 1 Joillakin

ton~eilla

eli

cntu~destaan a:kaise~pten as~k.<a1d~::

rr:ckkeJä , jo::.ka nait:.as! vn: aseoakaa,·an Loteuttam1st.a ja nt,iirätti:n sen tähden ;>uret.t.avlks! . 2

?.~kennustcn

pohjakaavat

Yksinkertaisira:!issa

siilyne~s.sä r<:~kennuspiirust:;ksissa

t.y vain rake:muksen fasaci tai fasaci ja pohjai<aava , e: ole signeeraus:a, ei mini<ähnlaista tietoa

on esitetniissä

mo.~:.t.a

pii~us~ukser.

val-

rr:is:.urr:is- tai tarKastusaJar.kchcasta eikä tontista, jolle talo on tarkoitettu raken:1ettavaksi.

Piirustus~en

maa:.ics1sältö vaihtelee siis suur esti .

laatu ja 1nfor-

Jseimmissa pi:rustuk-

sissa on kui.:enkin esitetty rakennuksen ;>ohjai<aava .

Piirustuksissa esiintyvistä asuinrakennus:en pohjakaavoista y.<sinl<er:a1sin on ky:l<iälnen

(K~vA

~ähinnä perus~yy;>piå

10 ,

D~A

tuvan että kylkiä1scr. o~

oviau.<l<o .

r.ous~iset .

Pihan

21 .

tupa ja siihen l!.il.tyvä

Rake::n~l<scen

pucl~lta .

on sisäänkaynti sekä

t-lycs t:uoneiden väliseinåssä

puo~elta sis3~n

JOhtavat portaat. cvat

T~llaisia p~eniä t~~arakcnnuksia ~al<ensi

i<a~s1-

kaupungin

vahavarainen veestönosa , joten r:e ovat luultavasti clleet melko yleisiä kaupur.gin ensir.JKäisen raker.nusva1heen aikana, vaii<ka niider osuus säilyneistä suu~i .

rakcnnusp:irustuksis~a

~ahcollista , e~ta

e1 ole

vastaavan:alsia pieniä

~ovin

:u~araken

n.JI<s 1a pystytettiin ilnan valoii ta rakennuspiirustuksia .

Varakk·J ucen ja tilantar';:>ee:) rr.uka!scsti :o:.ttien onistajat rakcr.n~ttivat

suurenpia ja ecuscavampia asuintnlojE .

Suh:eelli-

sen pieniir; asunt-oihin riitti pol':jakaavan malliksi r:s . %o:-atuvan tai eteiskamarillisen pari tuvan poh,jnk;;.:lVa , jot:: muunnella !:.arpeen mukaan . luva

pohjara~kc.isu

'!Oi !:.iin

lteiskamarilliseen paritupaan por.Js-

oli hyvin käytännöllir:en, mikä::. asu:.nraker.-

nuksen y!lLeyteen haluttiin raker.taa e:;imerkiksi leivintupa. Tällöin toiseen suurista

~uvista

muut tilat Jäivät asuntokäyttöön .

sijoitettiin leivintupa

Perustyypin :oinen tupa

voi ti::.r. jai<aa tarpeen rr.ukaar; useampaan r.uoneeseen (Jl:A 3) . ~1irustuksissa

esiintyy pchjakaavaratkaisu, jossa rakennuksen

toisen puolen muodostaa suuri tupa ja toisen puolen

kanar~,

keittiö ja eteinen (KIJVA 11) sekä tästä hieman " kel':HLyneem;:>i" versio, jossa on pieni sali , Kaksi kamaria, keittiö ja eteinen (KUVA 12) . ?i~an

seen .

Yleensä

kaikkii~ as~inraker.nuksiin

rakennettiin

puolelle pieni porrashuone , jonka kautta päästiin eteiPor!"as!luone saattoi olla pu:.pettikattoinen , jolloin ;>ortaat

voitii~ sijo:~taa

rakennusruneon

suu~taisestj

{kuten esimerkik-

si kuva:. !'! : o 10 esittämässä :apa'..lksessa) , tai se oli harjakattoinen .

Käytet.yin po!ljaratkaisu empiren aikana ol: 11ikkelissäkin karoli:.!'li:'len pohjakaava eri muur;nelmineen .

Perusnuodossaan

~ämä

pohjakaavatyyppi on esimerkiksi jo aikaisemmin main.:.:ussa kä!,llö Ewa Cr.ristina s:omqvistin tontille n : o 52 tehdyssä asuinrakennuksen S'-!Unr.lte}massa, jonka tontin omistaja on itse signeer<Jnnvt . ~a

Siinä rakennuksen keskellä on kadun

pil':an puclella leveydcltätn

puolel~a

samankokoi~en

suuri sali

eteine:: sekä

niiden r.JCler.ur.i lln puoliEn syr.Jmetrisesti s:.joi t..ettuna kaksi h•Jonetta, joista kolme on :<amarla ja Karoliinista poh,jakaavaa

k~;i

r.el~iis

tenkir. :nuun!'leltiin monella tava::.la,

jakamalla ;>erustyy;>in 'luoneita p:.ener.Jpiin si:he!1 ylinääräisiä !luoneHa . ~~: o

keittic (DIA L;.

csii~

!:ai lE :tgr.J~~lä

Nuohooja Georg Kuvkknscn tontille

50 Kirkkokadun varrelle rakenr;ettavan asuin La:!. on piir·.Jstul<-

sessa on per ustyypin eteinen jaet:.u kahtia , mutta siiilytet;;y rr.uu huonejako perustyypi!'l rwkaise!'la {KUVA 13) . simmän mu:.Jnnelman

mu~aan

salista

teh~tin

Kaikkein

y~ei

rakennuksen rungon

läpi ulottuva ja eteinen siirrettiin toisen pihanpuoleisen kamarin ÅOhdal le.

~ällaisessa

tapauksessa keit tiö voi:iin

sijoittaa rakennuksen katusivustalle, samalle puolelle salia kuin eteinen . p:.Jolelle . salin

Yleensä keittiö kuitenkin sijoi tet tiir. pihan

Pe:-usmuunnel maan, jossa rakennuksen rungon syvyisen

~olem~in

puolin oli kaksi huonetta , voitiin

jompaan kumpaan päätyyn lisää huonei ta, kuten tllle n :o

Ha:lituskaåu!'l länsipäätän

~iittää

esimerki~si

raker.nettava~si

ton-

tarkoite -

t un asu.ir.talon suunnitelmassa (KUVA 14 ) , tai rakennusrunkoon voiti:r. liittää kokonniner. siipiosa, kuten tontille n : o 60 Rantakadun ja Koulukadun kulmaan laaditussa rakennuspiirustuksessa, jossa siipiosan muodostavat kcittic , eteinen ja leivin::.upa (Kt.:VA 15) .

t'lo'l cmmissa Emanuel Nygrenin signeeraamissa rakennusp:. i rus tuksissa on käytetty rakennuksen läpi ulottuvaa salia . van~1err.pi,

Näistä

ns. Eajar.derin t.alon piirustus tontille n : o 59 Koulu-

kadun ja l"'ikonkadun kul maan , on tarkastettu Heinolassa

Ha~c~n·;ksessa

hel rr.il<uussa 1843 .

on suuri sali , kadt:nku tr.mn

puoleisessa päädyssä kaksi l<amaria ja salin vas tak ka isella ete~r.er. .

puol e lla keittiö ja tyyn on

si~oitett;;

~~äiden

ja:kcksi rakennuksen ?ää-

suur: leivintupa, joho!"' on s isään käy!"'ti

rakennusr:.Jr.gon su untaiscsta por rasl':uoneesta pihan ?CJolel"..<:L Sana n porrashuonee!"' !<.autta pääsee myös e te isee n :a sitii ka;;::ta asu:ntilcihin . r~asta 0:1

Sali n ympärillä

l uovu':tu sixäli, että

s~jaitsevie~

huoneiden symmet-

~äytänncllisyyssyistti

cteistä

on hieman ku t i s tettt: välise:nää siirtämäl lä , jotta saataisi t!"' ':ilavamp:. keittiö (KU VA 16 ) .

To:r:en Nygrer1ir. signeeraamista piir·usLukslsta on ta!'l<astel.tt: :-:ikkelissä tou kokuussa 1843 lääninhallit.uksen muu tet tua ;.leinol asta Mi%keliin .

Kyseessä on jo aierr.min mainittu

läänin ~a r.as tcr.

r.o i ta,j a 0 . !::hnbergin asui ntalon piir ustus to ntille ~l : o 10 Nikclain-

kacu!'l ja Vilhonkacu n kulmaan ( KUVA 1 7) .

Pi:rustt:s kuv astaa

porvariston yhä suurempaa asumis mukavuutta arvostavaa elär.län ~-apaa ,

joka

!lei~ ast.uv

asuntojen huoneluvun kasvuna ja s uurerr.-

pina rakennusvolyyrr.eina .

Ehnbe!'g:.r. as unto koostuu kt:udesta

kar.ta ris ta , rake nnusr·u:1gon läj)i ulottuvasta salista, pienemmästä sal ista, keittiöstä , !'Uokakomerosca ja eteisestä .

Huoneet on

ryhr.lite lty r a ke nn·;s:-ungor. halki ku lkevan s ydänsei nän molcr.nr.in puoli:: , vain st:uren s ali n kohdalla sydänse inä katKeaa . puolella sijai tseva

pi cnem~i

Pihan

sali on sijoitet tu sydtinscinän

suu:1taisesti. j <J s e on syvyydeltään m:.Jiden pi enien huoneider. kokoinen eli puolet rakennusr·u:1gon syvyydestä . e t e: r:e :l ova t poik ke uksel lisesti.

vie~·ekkäin

rur:gon keskikohdalle pihan puole lle .

Ke i tt:c ja

sijoitetu : rai<ennus-

Rakcr.nus on kool t.aan poikke:.tkseE:ser. suuri -:840- .!.uvulla :-':ikkeli~r. suun~i~elluista asui~telots~a

ja se on lu:.tltavasti yksi

kaupungin ensimnäisistä sydänseinän varaan !'akennuksista .

Huonerniiiirä~

.~&sennellyistä

asuin-

kasvaessa näin suu!'eksi syctiinscini.i

mahdol list: huoneiden tarkoituksenmukaisen ryr.mittelyn ,

r.~inkä

vuoksi se yleistyi suurissa pervaristaloissa jo cmpi!'en aikana. Ehnbere;:.r: talon pohjakaavassa on havaittavissa

to:.r.e~kin

Mik-

kelin oloissa uusi pii!'re, rakennuksen päätyyn sijoi:ettu porrashuone . e~tei

Nygrcnin piirustus on kuitenkin sikäli epäselvä,

siitä voi varmuudella todeta onko kyseessä katetcu por-

raskäytävä .

Fasacipiirustuksessa ei näy rakcnnuksc r. päädyssä

aidan yli kohoavaa porrashuonetta tai sen tietenkin saattanut jättää sen ku~:1

savupi::.putkin, jotka

piirtämä~tä

jäte~tiir.

sista rakennuspiirustuksista .

katt~a .

samalla vcrusteel:a

yleensä pois empiren aii<ai-

Rakennuksen toiseen päätyyn

piirretty porrashuone ol isi riki<onut julkisivun rake:1nuspiirustukscssa .

" . on ..ygrcn

symmetr~an

Jcka tapaui<sessa piirustukseen on

rakennuksen päädyn ja pihalle

joh~ava~!

portir. välii.n sijoi-

tettu aitaan oviaukko , josta piiiisee piha- alueesta erotct::.ua käytävää pitkin kaksinousuiselle porrastasar.teelle , joxa näkö1scst~

~ocen -

on tarkoitettU katctuksi porrashuor:eeksi, koska

siitä on edelleen sisäänkäynti rakennuksen päädyssä s i jaitsevaan ~iene!llpään

saliin .

Nygrenin suunnitelma ennakoi myöhemmin yleis-

tyvää käytäntöä avata rakennukseen sisäänkäyr.ti suoraar. kadulta rakennuksen päätyyn sijoi tett;n porr·ashuoneen kautta .

Pihan

puolella or. !isäksi kaksi sisäänkäynt.iä , joista yksi johtaa eteiseen ja toinen keittiöön .

Kos~a

Nygrer. on käyl.l.änyt rakenr.usr;..ngo:; läpi ulottuvan sc:lia

:nolerr.missa et~~

s:.Gneeraa~.issaan suu~nitcltr.issa ,

esimerkiksi

~c ~iemmin

ma:.r.itut

o~ls!va~

:nyös

~äncr.

joissa on knytetl.y saoaa

:aatimiaan .

pii!'ustukset on laadittu samalla käyttänyt ja

~ota

n :o 1 ja n : o 60

tonteil~e

te~dyt asuinra~e~n~sLen su~nnil.elrr.at ,

ratka:sua,

:m ajatel :nv:.ssn,

Lisäks:

" käs~alalla" ,

edellä selostettt.: .

~olemmet

jo::a Nyg!'en on

T9rr;än

"käsia~ar."

perusteella myös ton:ille n :o 57 Kirkkokadun ja Hikonkadun kulmaan laadi: tu

asui~rakennuksen su~nni tel:na

{JJ Jl. 3) sekä Puu-

tarhakadun varteen tontille n :o 77 laadittu pi:rustus !KvVA 9l voidaan mielestä!'l i katsoa Nygrenin val:nistamiksi.

Vaikka Nygren on signeerannut piirustuksista vain kaksi eikä yhteenkään ole vo:caan

merkit~y

asettaa

p~irt.:stukset

kansliassa

tehdyn

pii rustuksen

valrr.is~umisajanko~taa,

krono~og:seen

järjestykseen läänin-

tarkastus- ja hyväksy:nismeri<intöir.in liitty-

vän päivayksen mukaan .

Tä~än ~äiväyi<sen :nu~aan

tuksis:a vanhimpia ovat tontille n :o

näis:ä

~iirus

ja tcntille n :o 57 lnadi-

tut suunnitelmat, joista ensimmäinen on tari<astettv i9 . 7 . 1542 ja l.oinen 15 . 10. 1842 .

Kämä

~iirusl.ukse':.

ovat

~~olirna~tomamm1n

laadittuja k'Jin saman vuoden lopussa, 22 . 11 . 1842 tarkastetcu pil!'ustus

ton~Ele

n : o 77 , puh=attakaa:1 vas:.a seur·aavana vuonna

tarkastctuista P.ajanderin Lalor~

talo~

!äänin~atastonnoitaja

Ehnbergin

piirustuksista , jocka };ygrcn on jo sig!'leerar.nut .

~l! clcnkiintoinen

taloja

sc~ä

seikka on se , että Nygren on suunr.itel:ut nsu:.!1-

käsityölä!sille

mainit tuu:1 ryhmään kuului

e~tä

varakkaammaallc väelle .

kirjan~aina~ a ~ . Ha~ ander,

jolle

Ensin ~!y!;ren

su·..Hmittel i s ali:J , kaksi

k~mnr ia ,

:;uvar. ;<:äS::; tiivän asuinraKennuksen . luokkann kuuluivat E!m!Je ~·g,

virkamie~e~ ,

ke:.:tiö:-. , ete:.ser; ja l eivinKaur::ungir. ylimpäär. sosiaali-

kuten liiänlnrahastontoitaje

.jolle Nygren suun!litte:i ;:>erät: kuusi kamaria ja \<aksi

sal ia käsittävän as uintalo n.

Syy s i ihen, että

~ygr~n

ylitti

suur.nittelutyössään sosiaallsct rajat, löytynee amma:titaitcisten

s·..1u nnittelijc~den

vähäisestä mää rästä .

Kosi<a Nygren oli

käyte tyin ja i lmeisest i myös osaavin kaupungi:1 rakcnnusmestareista , e:. vi r kamiehilläkään ol lut suuria tyä jonkun

r:~uu n

mahcollisu~ksia

kåän-

suunnittel ijan pt.:oleen hakematta apua kaupungi:1

ul kopuolelta.

Säilyncicen rakennuspiirus:uksien joukossa on pohjakaavaltaar. täysin po ikkeuksellisia

suunnitel~ia ,

kuter. e s imerkiksi kauppias

Petter Ki urun ton tille n :o 40 laacitt;; piirust·.Js .

Jtleksanterin-

Kadun var teen pystytettäväksi t arkoitettuun rakennukseen on ~adun 9~olel l e moler:~rr.issa

sijoitettu vierexkäin kaksi sal:a , joita ympäröi

päädyi ssä kal<sj l<amaria , l:lsäxsi pihan puolelle on

vielä sijoitettu k<!ksi keitt iötä , kaksi pienen:;>ää kan:a!"ia kaks i eteis t..ä (DIA 5l .

Vastaava::.la t avalla ;>oikl<eukseEben,

rr.u t ta vaatimattoman:pi suunnitelr.1a on ilmeisesti seppä Carl r r . Tallgrenin t-ontille n :o 9 Rantakadun j a Vil honkacun kulmaan laadittu ;>iir us tus asuinrakennusta ja työpajaa var t en , j ossa asuinrake r.nuksessa on keskellä kail:si vierekkäin sijoitettua tupaaja molemmissa päädyissä kaksi karnaria 1.

(K~VA 18) .

Kyseistä rakennuspiirus!;us ta ei löytyny~ Mikkelio rnaistraatinar~is con r akennuspi:.rustus kokoelmista, mu:ta Kuujon Entisajan !":ikkeli - t eoksessa on siitä kL:va sivulla 153 . Va ikka kuvasta ei käy ilmi tontin numero , vastaa ra kennusten sijoittclu tontin n :o 9 rakennusten sijoittelua Papusen torttikartassa ( Kuujo 1971 , s . 2?2) . PajaraxennusLa ei yleensä si~oitel-tu kadun varteen, joten kyseessä on todennäköisesti sama tontti.

Yleisesti ottaP.n ra.kcn:1ustcn e!lsi~mäisen

en ollu:: kat:pt.:ngin

poh.~al<aavoissa

rakennusvaiheeD aikana jonkin ve r ran vaihtelua

joht:Jen lähinr,ä

rakennuttaJa~

Keitt.iö ja ete:.nen kadun puolelle .

varakku;;desta ja trlrpeista .

s:i.joitetti~r.

Lcivin~uvan

yl ccnsä

pi~1ar: puole.~

lc .ja sa:.i

ta: työläise!l verstaa:1 sijoitta-

minen rakennuksen jompaan kumpaan päätyyn e r illise:lä sisää!lkäynnil l ä v<:rustettur:a oli hyvin yleis:ä .

Vaik~a

cällais::a

verstasta ei rakennuksessa olisikaan ollut, saatettiin silti avata kaxsi er:!listä sisäänkäyntiä .

Tällöi!l toinen

ni:st~

oli yleer;sä pihan puolella jottaer. eteiseen ja toinen joht i ~ei

t.tiöön.

Koska .<ei t tiö siJaitsi use:.n r·akennukser: jomrnnssa

kummassa pihan puoleisessa nur-kassa , saattoi to:.nen s i säänkäynti sijoittua raken!lukser. päätyyn {esim. KUVI\T 9 ja 13 ) . Ilmastosta johtuen portaat sijoitettiir. y l eensä kateLtuu:-1 porrashuoneeseen , joka oli va r ustettu joko harja- tai pul?ettika~olla .

Raken:1usten

julkisiv;;~

Yksinke r taisimm:ssa piirustuksissa empire ilmenee lähinnä rakennusten matalana aurnakattona ja seinäpinnan vaakalaudoituksena . Seinäpir. ta on jäsen telemä tön , vaakal audoi tus ulot tu:J keskey ty mättömänä rakennuksen k:vijalasta räystäslinjaan saakka , ainoastaan tasaisin välein sijoitetut kovat seinäp:nnan .

palKistokeny~siset

Empiren aikaisissa

ikkunat rik-

raken~us?iirustuksissa

ikkunoihin ei ole merkitty puitejakoa , mutta

rake~nuksissa

kuiLenkln

käytettJ\~

!iyviu uscu1 jot.<a on

~oikkeu~settn k~u~ir~utuisia ik~u~oi:a .

p:.irust.;.~ksiir: 011 r.terkH~y ki.v:.jala~ t.uu:etusa~ko\.,

sijoi t.e-:t~;

yleensi:i samaan pys:;yakselL.:: vn!"s:.r.aisten

kanssa ( !CJ:U. 10) .

.:.~kunoiden

SRilyneissä piirustuksissa vertlkaalijäsen:ely on vähäistä , sen sljnar. ullakl<okerrns e r otettiin var·sinaisesta sf:!lnii;>ir.n;;st;;. suoralla

vaaka~:stalla

useimmissa

suun~itel~issa .

Risa~iit::

ovat eri.ttä:n harvinaisia eika pilastereitakaa!': ele kffytet:y kovin usein :'asadin

jisentelys~ä .

Kaikke:.r. yleisimpiä ver:i-

knalijäsentelyn aiheita näyttävät olevan kulrcar·us !.iko:r:n i t .

Ra~<enr.usr.~estari

Emanuel Nygrenin signeeraamat rakennuspiirus-

tukset es:.ttävät kaksi tyy;>illistä fasacin talor. fasacin jäsentely on

Ha~andertn

selkeä (KUVA i6) . muocoinen

~ata:a~

Kysccss~

aumakaton

~äsentelyta;>aa .

~YVln yksin~e r~ainen

on pohjakaavaltaar. suorakaiteen ka~~ama

r akennus , joka on

s~unn:

teltu sijoltcttavnksi Koulukadun ja r•likonkadun k:.; lrr.aan ton:.ll le n :o 59 . lee

~aken:-.u~sen :<ot..:l\Jkadu~

tasai:;in välein

~u:.Js'.

palkistokehyksistä on :;äys:n tt,;

sijoitet~ua ~ysty~aileen r~uotoJsta

i.<kur.a~ .

jäscntelemäto~ .

puoleista fasadia ji:i.sentc-

~ikcn~adun

Sc!~äpin~a

puole:r.er.

ii~eiscsti

tasalaucol te~tavaks i piilo;>ontti laudoitu\<sella ,

~ään

antamaan

vai ~utclma

Ver:~~oalijäse ~tclyä

pää~yseir.ä

tasaiseksi rapntusta

e:. seinäpinnassa ole .

tarkcite~ .~olla

pyri-

kiv i~eir:nstä .

Ik~unoidcn

ltsäksi

ninoa seinää jäsentelevä aihe on ul.<onevan ki vi.ialan yläreunan ffit..:ocos:a~a

vaakal i nja .

Nyg~enin ~acun

:upa ~· ä~ennus

piir:.tstuksessa ;:>ieni

puoi.c.isecr:

~a:uli!'l~llnn

e n !lijoite t:u t·1ikon-

lär.elle naaperitontin rn.}aa .

':'u;;>a or. i<atufasnd il :a!ln tyylillises::.i sananla:.r.er: r.::ker.m.:s, mutta jonkir. ver ran :ätä

rna~a lan:;>i .

~uir.

piiii-

Kawfasad:.in

o!'l myös avattu kaksi pal kistokehyks i stä ikkur. aa .

RakF.n::uste!'l

välinen :or: tin katulir.ja on aidatt'..l, samoin kuin Km.:lL:kad;.:m puole:.nen :Catu linja siltä osal :a , jota

päiira~er.nu s e~

tiiy tii.

Koulukadun ?•Jolella päärakennuksen f a saci täyttää kaltilinjan pituudesta reilustl kolmasosan .

Pääpertti on sijc'.. tcttu liihel -

l e päärakennuksen päätyseinää, toinen kadur. puolella tupa rakenn'..lksen

portt~

sijaitsee :..;ikon -

vie~essä .

Tonttia rajaava a ita jatkaa rake:1nusten yksinkertaista klassismia ja on ta!·koitettu ilme1ses:i tasalaodoitettu!1a kuvastamaar. kivimuuria .

Ai :a kohoaa kivijalan tai kivijalkaa jäljittelevän

laudo~tuksen

päältä ja päät tyy yläreunassa kulkevaan vaakasuoraan

listaan .

Por ttien molemmin puolin s ij aitseva t ;:.ilarit

kor~ealta

jalustalta j a päättyvät Koulukadun ;:.uolella vaaka-

s uoraan l!staan , joka

~uistu~t.aa

Ulkorakennukset on piirusLuksessa nuksen yhteyteen

site ~ ,

no~sevat

hiukan palkisto kehystä .

si~oitettu

riviin tuparaken-

että ne saadaan yhteisen katon

a~le

lähelle naapuritor. ti n rajaa .

Hajar.derin

~alo

valmis t ui vuonna i847 .

Xelj ä vuotta a ikaisem-

min valmistuneen piirustukse!1 toteutumista voi ta r kastell a 1860- l uvulla tai 1870-luvun alussa näkyy Koulukatua kuvattur:a

o~e~usta

Naisvuore~ ta

valokuvasta , jossa

Kirkkopuiston suu:1taan .

Hajance:-i:1 talo on kuvnn e:u2lalla o:.keassa r·eunassa (KJVi\ 19) . Ra:<cnr.usvolyyrr.iltaa!'l talo on e:. ole vielä lopullisesti

piirus~-u:<scn :nu~ainer. .

vuora:t~.

~ihi~

selnlssii olevat pystylaudat , joiden varaan tetään .

vii~LavaL

kimnäisen

r.äyttää ffiaa:aamattorualLa . :.~kunan

;a~on ~~ko -

ul:<ovuora~s

Ikkur.oidcn kchy:<set jn p;;it::eet on

scinä~inta

::laken:1us:a

maalat~u,

ki i.nni-

rr.ut\..a

Katufasadin :1eljär. :<es-

yläpuo.lcllc, aivan räys::äslistan alle, or. ul!akoni~kunat,

avattu pienet, suorakulmaiset pcräisessä piirustuksessa ole .

joita ei alku-

A:. taa ei myöskään ole maalattu ,

nu!:.La se on vallinnee n käytännön MUkaisesti jaettu suor'ista !audois~a te~dyillä ja~ soihin .

pystylistoilla suorakaiteen muoto:siin

:<odukad:.m puolelle su unni te\ t ua i)ääport :ia ei ole

toteutett•J, vaan on katsottu yhden po:-tir; :-i::tävän . r:uksetkin on sijoi tet.tu eri pa1 kkaan !Tlassa .

sijoi~ett.u

Ne 0:1

kut~ Nygrf!~in

suun:~ ltc lmassa

tin etelär·eunalla .

suunni tel -

tontin itär eunaan pHkään riviin

sarr.ao ka;;or. alle , kuten aivan ku•tan oikeasta Alkuperäisessä

Piharaken-

r·e~nasLa

voi nähdä .

ulkorakennukset sijaitsivat

~on-

Pienempi tuparakennus sen sijaan rakenr.et.-

1 t.i 1n ~Hkonkadun ;>uolelle , kt.:ten Papusen tontti \<ar:asta kiiy ilni .

rake!'lnuspiirus~u~s:.sta,

Toinen Nye;renin signceraam ist:a

läänin-

ra!'lastor.hc1taja O. Ehnbergin asuintalon piirustus , cs:ttää runsaanrr.in jäsennelly:1 fasad:!.r. .

E~nbcrg:ro

talo or.

suu!'lnit.elt·;.~

rakcnr.ettava%si keskeiselle paikalle Nikolair.kadun ja kacun kulnaan

:or.tille r. : o 10 .

suoraka:.:een !T!Uctcinen

Rakennus on

Vil~o!l

po~J.jakaavaltaan

se en katettu natalalla aumakatolla . S!vu!iumeroa ei ole

rr.er~it~y

K'Jujo 1971, s . 256 . a1areu:1aan .

Nygren!!': pt::.r:.~stuk sessa tontti on :nerk~~ty Nikolainkadu!'i ja Llnnankad~..:n kulmaa~, kaupung:.~l e r.simniiiscn aser.~akaavan :nu%nisest:. . i.ääninvanklla l<u~ tcnk~n si~oitettiin a:.ku;Jeri.iis:ä suunnitelmaa etelätnrr.nks:. asemakaavan ~:'.sät::.in yksi poikittais~att;. V:.~okr·aaja ,',r:t.ti Liu\<kose:: o:nistumn :onr.ti n :o ·,o sija:.:si sen ,;tl keen Nikolainkadun ja V.: l!'lor.kadu:: kulmassa .

.:a

s:vun

Rakennuksen edusLava, se; ::scmtin sadi

o~: Xi~olainkaciu:J

on vaakalaudoitettL<

:~k,mn-ak.selin

puole!la ( K:.JVA 17) .

t:l~onevan

levyinen ?ääfa-

l"asatt.:!"! seinäpl!!ta

kivija::.ar. yJ äpuolisesta vaaka-

listast<:~

aini:i t:l :.akkoker!"osta e !"ottavaan leveifän

saa~ka .

Koska vaakalaudoitus on merkitty pii rustukscer; , l"asadi

::n ilmeisest-i tar-kc.: tettu vuorattavaksi joka

jäl~ittelee kiviarkkiteh~uo.lrir.

vaa~al

!'usti~al.audo1

r.a~.<t:arustikaa .

i.s::ann

tukscl.ln ,

Korkeah~o

L<llakkokerros on sen sijaan tari<oite:t1; tasalaudo:tettavaksl. Ullakkovyöhykett.ä

varsinaiscs~a

seinäpinnasta C!"ot>:-ava kerros-

lista on profil oitu siten , että sen yläreunassa ku:kce kapea , hie~an

Fasadin

ulkoneva vaakalista .

vert1kaal~jäsentely muocos~uu kul~ar-ustikoinneista ,

jotka viittavat jälleen kiviarkkitehtuurin muotok:elen iw.itointiin .

Nygrer.in piirustuksessa

~antavasta

te~tävästn

korostu~ ,

vai~utelma

sillä hän on käyttänyt suunni-

telmassaan eräänlais ta kaksijakoista u ~lakkokcrroksessa

rakennuksen nurkkien

rustikoin~ia ,

joka Jatkuu

kapcampana kuin varsinaisessa seinäptnnnssa .

Pi.!.rustusta katsellessa syntyy vaikutelma , joni<a mukaan var·sina:.sessa seinäpinnassa oleva leveä r ustikointi kantaa

ulla~ko

ker rosca e rot tavaa kerroslistaa , jonka päältä nouseva kao>eampi r·ustikoir.ti vuorostaa kantaa kattorakennelmaa.

Ullakkoker r-ok-

sen rustikaharkkojäljitelmät ovat , paitsi kapeampia , myö.s ma talampia kuin

ale~pana

olevat

harkko.~ äljitelrr.ät ,

jestelmään liittyvä kantavan rake:-,teen illuusio

joten koko järvoimistu;.~ .

r'asadin seitsemän ikkur.aa ovat pystykaiteen muoto:'.s1a ja korkeal:a

o>alkistokehyksell~ varustett~ja.

tJyg!"en on

s~;unnitellut

l kkunoider: otsalautaan

jonkinlaist a koris::elua ,

jo~a

on kuitenkir:

::iin epäselvästi esitett-y piirust..uksessa , ettei silLä saa sel vää .

Kuhunkin ikkuna- akseliin on ullakkckerrokseen

matala suorai<a1tecr. muotoinen

ullakon~kkuna

s~joitettu

ja kivijalkaan

samanlainen, mutta kooltaan pienere?i tuu:etusaukko .

Ehr:bergin talon suu!'lnitelma on merkittävä jo raker:nuksen koon ;Juolesta , rakennu><:sen pituus on n. 51 kyynärää {1 kyy!'lärä = 59 , 38 cm) , leveys 11 ja korkeus kivijal an alareu!'lasta räys:.ää-

seen n . 11 kyynärää .

Empiren

ai~aisista

asuinrakennusten

suunnitelmista tämä Nygrenin laatima on Mikkelissä kaikkein suurim?ien joukossa. mukaan n . 70 x 100

Tcn~in

kyy!'lä~ää

pinta- ala on 2520 m2 . metrin mittaisesta

koko on Nygrenin piirustuksen

eli 42 x 60 m, jonka mukaan tontin

Tontin Nikolainkadun puoleisesta 4?. : n

katu linjas~a

päärakennuksen fasadi täyttää

n . 30 rr,ctriä .

Ehnjergin talon raker.nussuunnitelman toteutumisesta ei ole tässä vaiheessa täyttä varmuutta , si!lä toistaiseksi ei ole löytynyt valokuvamateriaalia , josta kävisi ilmi m:!lainen talo vuokraaja Antti

~iukkosen

tontille n : o 10

rake~nettiin .

Pier:ois-

mallitoimikunnan kortiston mukaan tontille rakennettiin asuint..alo vuonr.a 1843, Papusen tonttikartan w.ukaan tontti rake!'lnettiin vuoteen 1845 mennessä .

Papusen kartassa puinen asuinrakennus,

j oka on merkitty kalkituksi , talousrakennus ja piharakennus on sijoitettu tontille samalla tavalla kuin Nysrenin suunnitelmassa , mutta rakennukset ovat kooltaan alkuperäistä suunnitelmaa pienempiä .

Päärakennus

katuli~jasta

~äyttää

vain hieocan alle

Kuujo 1971 , s . 252 .

ton:;;in Nikolainkadun puoleisesta puole~ .

Sitä, millä tavalla

~hnbergin

piii:i ~ellä

talon fasadijäscntely toteutettiin , on palova~UL: tusasiakir joihin

~ahdotonta

t:.;keu t uvan lät:deaine .:.ston

perusteel~a .

Muista piirustuksista,

jot~a

mielestäni voidaan

tyylillisi~

pe!'ustein lukea Nyg!'"'enin t ekem::ksi , on Puuta rhakadun var·rel:e ton~.:.~.le :1 : 0

77 :aadittu

s;Junr; ~tclma

päära~e:;nuksen fasadi~äsentely

mielenkiintoinen .

on samankaltai:;e:; kuin

tal on suunnitelmassa , mutta rakennuksessa e i ol e

S~noergin

kulmaru~ti

kointeja , ul lakenikkunoita eikä palkistokehyksisissä koristeaiteita .

Tontin

ik~u:;oissa

?asadissa on vain viisi tasaisin välein sijoi -

t-ettua ikkunaa, joiden per•usteclla ei voi päätellä rakennuksen huonejakoa . hiema:;

Sali sijaitseekin julki sivun keskili:;jaan nähden

oi~ealla

puolella , ikkunoista vasemmalta laskien kolw.as

ja :1eljäs avautuvat

salii:-~ .

Nyg ren in

s ig:-~eeraamissa

missa salia ei ole sijoitettu julkisivuun nähden

suunnitel-

ra~ennukser,

keskilinjalle (KUVA 9l .

Porttiraken:-~elma

i<uiro

~ahdessa

on tässä

suunni~elmassa ~äsmälleen samanla::-~en

ede llä mainitussa piirustt:l<sessa.

?ortinpuo::.is-

kojen laudoitus muodostaa diagcnaalisesti toisiansa vasten nousevan ku vion , sissa .

jo~a

on varsin yleinen säilyneissä piir:..tst:;k-

Ehnbergin tal or. suunnitelmassa

portinpuol~skojen

doitus muodostaa sen sijaan ror:rbikuvion . te:;k~n

lau-

Aitaratkaisu on kui-

mieler.kiintc1scmpi ?uutarhakadun suunnitelmassa , jossa

aitaa jäsentelevät tasaisin väle:c sijoitetut ki vi jala:; (tai kivijalkaa jäl jittelevän laudoituksen ) päältä kohoavat toscanalaiset pi.lasterit, joilla on sekä or.Ja jabsta että oma

kar;it,eeJ i . r.~uod:::staa

t.:l\<o~1eva

Kapiteelien päällä lepi:iä aicar! yläosa!1 .

2lkuperäisen voi todeta .

r.r..Jis:.u~t- ..a

Kokonaisuus S·.Junni::.elr.~aa

Jäscnnclcyä kivimuuria . pi:.r:.~stukse:-:

vaakalista , jGk.'l ;>i:.asterein

ei kd te:1kaan toteutettu

mukaan, k.Jten Papusen tont.tikartasta

r·1yc:c> tontil:e n : o 1 Hnll itus~acun !. täpäii:'län rakcn::ettavaa asuin taloa varte n laadittua suunnitelw.aa pidän :\ygninir; valmist;;;.mana . ~iirustuksessa

on rakennukser. fasadissa nauharustika ikkun:::idcn

yiäpuolisine suoraholveineen , mikä on rakennukser. !'asadij äsentelyssä . 1840 valmistuneen

poikkeuksel!~sta

asuin-

Sarnanlainen jäsentely on vuor.na

läär.insairna~a!'l

j n ko:mc vuott;;

~r.yöhemr.~in

valrr.is t.uneen läiinin!"ialli tuksen e :1simrnäisessä kerr'oksessa .

Pii-

rustus or. tarkastettu Heinolassa 19 . 7 . 1842 ja se on vanhirrp:n , tällä

~avoin

telmia .

ajoitettavia , säilyncitz asuin r akennuksen suunni-

Vaikka piirustukseen ikkunoiden yläpuolelle merkityt

suoraholvit viittaavatkin kivirake!1nukseen , on rakennus toder. näkcises~i

vr,

hi rsir~nkoiseksi

tarkoitettu

laudoite~tavaksi

(KU-

14 J .

Or.lan

ryhr.~änsä raker.n~spi:rustuksissa

joissa

as:.~inra~e!'lnu ksen

lisäks i tontin :<atulinjaan sijoite:tiin

plenempi asuintalo,

talous rakenn~s.

Tällö in

pää raken~1us

muodostavat suunnitelmat ,

piener.~pi

t yöpaja tai ulkc rakennus .

s i vur a ken:1us voi tiir. suunni tel -

la tyyliltään samanlaisiksi, kuten kaupunginpa:. velija Antti Natul inin tontille n :o 75 Koulukadun ja

~11konkadun

kulmaan

tehdyssi:i. pii ru s tukscssa, tai to!sis taan t yylillisesti tJOikkeaviksi, kuten 1.

nuohoo~a

Georg Kuukkasen tontille n :o 50 ;(!.rkkokadun

Ku:.Jjo 1971, s . 255 .

va!'!:ccn 1aadi tussa ra«e:'lnuspii rust~o:ksessa . s;unr~tc~massa ~åära~ennus ti~v1sccn

capaan

Ra~ennuksen

katu~en

l~at,;;l ::.r.::.r:

en SiJoitet:u ku!matcntilla norma-

risteyksen

~uoleiseen

~ont1r. ~ulmaan .

pääfasad i , jossa on vn1n kolme ikk:Jr.a-aksolla . on

sijoitettu KouluKadun puolelle {KUVA 12) . lissa on

tnlcn

pal~istokc~yksinen

jalassa c;uletusaukko . ullakkokcrrcs 0:1 vaaKalistalla .

ikkunn ,

ple ~~

Kt;ssakin lkkur.a-akseullakor.ikku:1a ja kivi-

fnsadi on muuten jäsentclemätön, muLta

erote:t~o: vars~~aisesta

seir:äpinnasta Kapeal:a

Muun osan :o:1tin KoulukaduD puo:eisesta katu-

linjasta täyttää yKs:nKerta:.ner. alta , johon on sijoi tcttu po!':ti lähelle päärakennusta .

Mikonkadun

~uolella

tontin molemmissa

reunoissa on rakennut.sen pääty ; tontin takaosassa yhtenäisen katon alle sijoitetun ulko!'aken:'lusjonor: ja katujen risteykser: puolella asu::.nrakcnnuksen pääty , jo':;a palktstokehyks:stä c1 ele jo~lon

erotett~

ik~unaa .

Tällä puolella ullakkokerrosta siis

vaaka!istalla, kuten pääfasadissa .

pääty on tyylillisesti samanlainen .<uin

ai noastaan kooltaan pienempi ja avattu yks::. , sinen ik".<una .

va:r. kaksi

jäse~telee

päärakenn~k sen

rna:alam~i .

Ulkoraken~us

asuin~alon

p3ät-y ,

Siihen on myös

i kkunoita matalampi ,

Rake:1nusten vP..lincn katulinja on

pal~1 s:okchyk s;.~ljettu

a:calla .

t\atulinin talon piirustukset or. tarkastettu !":ikkelissä vuonna 1845 ja talo rakennettiin kaksi •1uotta

myö!lemr.~in .

S1lt.i Na'::u-

linir. talo näkyy keskeneräisenä jo aiemmin mair.itussa , mentä vuotta rr:yör,cmn:in ote t.ussa valokuvassa , jossa on

pariky~ kvva!..t~

Koulukatt..:a Naisvucrelta K:rkkopuiston suun t aan (:<UVA 19) . ~atulinin

talo on kuvan etualalla vasemmalla, sitä

Koulukadun toisella

puo~ella

or jo edellä

~äsitel ty

vastapäat~,

!:ajanc!erir:

:.ale . d:. .

ot.:oiei~:e~:

:\a::.u::.:.t:.:.r. taLosta näkyy vain f·1ikonkadun Rakennus or. ecol.Lccn hirsisalvoksel:..a ja OV:ikonkaåu~;

sesti pär ci<atco .

si~:<f:i

t'asa-

on :.lmei-

puo::.eisessa rasaclssa or: aL<UperiH-

sen p:.irt.:s::.uKsen mukaisesti kal<si palkistckehyksis ::ä ikkvr.a<J, ~otka

en empiren aikaisen käytännön rr.ukaises::

r uutuisi\<si. vår.:llä .

Ikkunan ket:ykset

pui:.tee L or.

Pihan puolella on pu:pettikattoiner.

on sisäänkäyn::.i e:::eiseen . 0!1 siististi

a idatt1~,

pi ~.ara~ennuks ineer..

kt.:usl -

~aettu

n;aala~t~,;

vaatcalln

por-r-ash~one, ~osta

Tentin r•akentamattomat katulinjat

r.r.1tta i<Uvassa ei näy tontin takaosaa Verra<:taessa tätä valok;;vaa ja Papusen

kartan tontteja n :o 54 , 59

~a 75 1 ,

jotka näkyvät reyös valo-

kuvassa , voidaan todeta Papusen kartan pitävän paikkansa rakenr.us~en

sijoitte lun kohdalla, myös ulkorakennusten

s~hteen .

Nuohooja Georg Kuukkascn tontille n :o 50 rakennettavaksi tar·koitetu!": asu i.n rakcnm.:ksen piirustuksesta käy iliT:i toinen tapa ~ää~akennuksen

jäscnnellt tontin katulinjaan sijoitettujen sivurakennuksen mätsessä

~a~ufasadit .

ase~a~aavassa

kau~ungin

cnsim-

Kirkkokadun varrella s :j ainnc1sta ton -

te:.st.a ka::. kk cin

länt.~sin

länsi~eunas:>a .

f,s:.~in ral<ennus

r-it~ä

7ontti n:o 50 oli

eli se sija:. ':;si aivan asercakaavan on s:.joi tett~.: tontin läns:.reunaan

sivu katul:.r.jaan , kur. taas pienempi r akennus , joka on

ilmeisesti ta::.ousrakennus , on

si~oitctt.u

lähelle naapuri to!1t tn rajaa .

Rakennus :e!1 välinen katuli nja

aida~tu

ja keskelle aitaa on sijoitettu

k:Jin Nygr·enin piir-ustuksissa . tontille r. : o 77

Puutarhakad~..:n

varten •aadH·Jssa 1.

~uu~~

pääty

1971 , s .

alareunaar:.

sa~antyyliner.

port ti

Ai takin on samanla1!1en kuin va rrelle

p::.ir~s tuksessa 2~6 .

~atulinjaan

ra:<en r.e~tavaa

taloa

(Kl!V;\ 13) .

Sivun~meroa

e i e le

mer~itty

s ivur.

Päära~ennuksen

fasadl or

~llakkokerrokseen

saakka rustikalau-

doitettu , ullnkkokerros or. puclestaar. '.;asalaudoitettu . reu~Joissa

rasadir.

oleva kulmarustikoir.ti Jlottuu ul J akk~kerTos '.;a erot-

tavaan vaakalistaan saaki<a .

Rake!'!nuksen katufasadissa

vi isi

O!;

::asaisir. välein siJoitettua ikkuna-akselia, joissa varsir!aisen ikkunan yläpuolella on pien::., vaakakai t een r.1uoto1nen i~kuna .

;..~llakon

Rakennuksen syrr:r.1etristä huonejäsentelyä on f asad:ssa

korostettu siten, että kolmen keskimn:äise:'l ikkunan, jotka avautuvat saliin, alapuolelle on ki vi~alkaan sijoiteau tuuletusaukot .

Päärakennusta matal amman sivuraker.nuksen hallitsevin

tyylielementti on päätykolmio , jonka keskellä on suuri lynetti ikkuna .

Muuten sivurakennuksen pääty on jäser.telemätön ,

otta~atta

siihen avattua kahta ikkunaa .

lu~uun

Päärakennuksen rustika-

laudoituksen vastapainoks i siv'J rakennus on ilmeisesti tarkoi tettu

:~ämä

casala~doitettavaksi .

kaksi v11:neiksi käsiteltyä ra\<ennuspiirustusta ovat aivan

ilmeisesti saman henkilön laatimia, sillä piirustus t en kaikki yksityiskohdat on tehty samalla tavalla, kuten j o aikaisemmin on r.lainit:u .

Kolrr.as samalla "käsiala.l!.a" laadittu piirustus

on kau p?ias Petter Kiurun tonti ll e n: o 40 Aleksante rinkadun varrelle rakennettavaksi tarkoi::.etun asuintalon suunn::. tcl ma, j ossa ~u:n

ra~ennuksen

katufasadi on jäsennelty samalla tavalla

Kuukkasen tontin päärakennukscssa.

Kiurun tontin ra ken-

nuksessa on kuitenkin yksi i kkuna-akseli enemmän . keskellä vierekkäin olevien kahden salin fasadissa

s~joittamalla

si~ai :1 ti

Rakennuksen on ilmaistu

neljän keskim!lläisen ikkunan alle kiv i -

ja.:kaan t •.Juletusaukot , kuten 0:1 tel::;.y 11yös K:..:ukkasc!'l tc:n:i!'l

Kiurun tor.t1n

päärakcnnu~scs~a . huo~io

suu~nitelrr.ass~ kti~nittyy

Xikkelin oloissa poikkeuksellisen

ko~eaan pää~ykol~icn

kattamaan portt1rakennclmaan iDIA 5).

Yle~sesti

ottaen

rakennusp:irustu~sissa ~yv:r.

nelty melko

fasacit ovat s3ilyr.eissä

asuinraken~usten

n~ukasti ,

hillittyjä .

pilas~eri1-

f2sadeja or. jäsen-

Ja risaliit::.t ovat erittäir:

harvinaisia ja yksitylskohtaiserr.pi

ornamenti ::.~ka

on vähäistä .

Yleensä ;:>iiruscuksissa on käy::etty

yksini<e r t~isia

scl><c1 ti.i

palkistokehyksellä varus t ettuja i><I<Jnoi t a , jot ka en sijoiLetLu fasadi in tasaisi n välein .

J ulkisivu ja on harvoin rytmitetty

i kkunoide n r·yhmi t telyllä tai e r-i 1a1s1lla ! kkunan kehyksillä . ~aroliininen

pohjakaava t a r josi kuitenkin ma hdoll i suuden si-

joittaa ikkunat esimer kiksi 1- 3- 1 - rytmin mukaisesti , jollo:n reun1Mmaiset ikkunat kamareihin ja kolme

avautuiva~

rakenr.uksen päädyissä oleviin

keski~~äistä

ikkunaa niiden välissä olevaan

saliin .

Esimer-kiksi kätllö Ewa Christina

te~dyssä

asuinrakennuksen

suunnitel~assa

ilmaistu rakennuksen fasa<!issa

yt:!;äältä

Blomqvis~in

tontille

salin sijal nt1 on ik~unoiden rytmi~tämi

scllä ja to!saalta sijoittamalla ullakenikkuna toisen ja nel jännen ikkunan kotlc!alle (OlA 4) .

Sen sijaan Rantakaåu!l varrelle

ton:illc n :o 8 rakennettavaa asuintaloa va r ten tehdyssä piirustuksessa kaikki ikkuna- akselit

ova~ sa~an!ais i a , n~tta

i kkunoi-

den ryhmittely fasadissa ilmentää huonejäsentel yä ( KUVA 20) . Yleisin käytäntö ullakenikkunoiden s uhteen on kuite nkin joko sijoittaa sella!r.en jokaiseen i kkuna- a kse!iin tai jättää ull akkovyöhyke täysin ehyeksi .

Ylcl.si~r.;:>iä

j:Jll<is.i vun jäsentelyait:ci tn p:ir·ustui<s.:.ssa ovat

ku:!.narus tii<oi~ni. t ja uEakkoker:-okser: erottaminen s ·.1ora!:.n kerr·oslistdla var·sina:sesta seinäpirmasta.

tot.ii<äli

sen seinä?inta on .Jntetty täysin sileäksi , c::.: se or: joko ra;Jattavaks: t<:ii ole yleensä käytetty .

rai<ermu~:arkoltctt~

tasala~doi tet:avaks:.! ei k'JlmarustikoirJ:.!.a Tällöin fa sacia .ii!.sen telee ainoas:aar.

i<e!'roslista, jos ulluki<oi<erros on e!'otettu var•sinalscs::a seinäpinnasta. ~ikäli

Osassa piiro.;stuksista ei edes r.ätä ole tehty .

rakennuksen se inäpinta on tarkoi:ett'J vuo rattavai<si

!'Ustikalaucoituksella, on myös kolmarustikoi:'lteja voitu käytt ää.

Yleensä kulma rustikointi on ulottur.ut :Jllak.<ovyöhyi<että

erottavn.ar. i<err•oslis;;aan saakka . ~essa

Varsinaisen seinäpinnan ol-

rustikoitu ullakkokerros or. tasalaudoitettu , jos sellaincr.

on yli;)äätää!'l erote':: tu seinäpir.nasta .

Piirustuksissa käytc'::yimpiä seinäpinr.ar. värejä ovat vaaleankeltainen j a vali<oinen, mutta joukosta löytyy myös vihcrtiiväni<el :.aisella värjätty j ulkisi vupiirrus tus ~

I kkunan kehykset .i a

-pui tteet sekä julkisivua jäsentelevät lis:at on jätetty ?iirust.uksissa val%oisiksi .

Käy:ännössä rakenn·c11<set yleensä tasalaudoitet::;.in p::.ilopont.~.:. laudoit:;ksella tä ! lnisissa tapauksissa, sillä r·apatcuja :aloja oli kaupungissa vätän ensire!Tläisen ra\<e:-~nusvaihee~l aikana . ?ii!"us~us 1·1il<l<~~ l

!"ukenr,uksestn tontilla n :o 9 Mikkelin kau pungissa . in mais tr-aa t innrkis ton rakennuspii rus t.usk:.:koclma. H:'iA.

Ka:Jpur;ein y2.eiskuva er:1pi:-c-1<audella

:<aupt;ngin yleisk:Jvil on ensimr.1äiscn rakennusvaiheen

jäl~een

ol:.ut ,iok.seenkin vaatimaton , vaikka A. G. Ko ranter kirjo:. :..laakin ylis ~ävätn sävyyn

kaupu~1gin

vucn~a

rake!'lnuks i s ta

sa teoksessaar. "Kertoelrr.a Suur- Sa.:ost.a eli

1848 ?ai!'let:Js-

~1ikkelisti:i ".

K::>r·a!'l-

ter kirjoit:aa mm . seuraavaa :" . .. Tästa nousi sitten kartano ~oisensa

perästii hcrttnj sem;Ji , !'"1iin et::ä riemulla nyt jo taitaa

silmäellä kylliksi löytywiä suloisia ja

~omeoita kartanoi~a,

joider: seassa muita ko rkeampaa kuusi kh<i -karta!"loa 15ytyy, joista

~olmc

tajallen

toisella kerrallaosa jo kaukaa ennustawat

raKennu~sie!'l

ma~k~s -

komeutta , ni mittämättä kolmea kalkkik arta-

noa , jotka myös hert taisia oHat" .

Kaupungin asema kanvo:tetulla alueella sijainneet kolme kaksi ke r r·oksista kivirakennusta näkyvät Kansallismuseon kokoelniin kuuluvassa l'lagm.:s von 'o·l rightin lyijykynäplirroksessa vuodelta 1850 , jossa on esitettynä Mikkeli i dästä

~äin

kuvattuna (KUVA 21i .

:'aiteilija on tehnyt piirrokscnsa luultavasti Kenkäveror.nicmcn pohjoiskärjestä käsi n ja näin Savil ahden vesi on jä" ja

:<au~ungin

on korkean 1843 .

muuri:~

väliin .

~äänyt

piirtä-

P.ivan piirr·oksen vasenmassa reunassa

ympäröirr.ii

läiininvan~ila ,

joka vr.lrr.is::.ui vuonna

SL.rry ttäessä t-ohti piirToksen keskikohtaa tulee seuraa-

vana muu:a raker.nuskantaa korkeanpana rakennuksena Maascura~unnan

näkyv~in

kirkko tapuleinec n, joka sijaitsee asemakaava-

alueen länsi puolella noin

kilor~e trin

piiässä Mll1 tus tor1l ta .

?i.irroksen keski vaiheilla on läär:i!'lhalli t·.Jksen kaksikerroksinen 1.

Koranter 1848 , s . 5?- 53 .

rakennus,

j~nxa

risaliitti.

fasadissa on keskellä

p~ntykolm~on

kattama

Tämän oikealla puo:!.ella :1ä:<yy kaupungir. .;är.si;>uc-

leiselle hiekkaharjulle vuon:1a 18{,2 rakennettu r 'Jis:<uhuonc Siesu .

Kaupungin kolmas kaksiKerroKsinen i<ivir·akennus lään:n-

vankilan ja lääninhallituksen lisäksi on piirroksen oikeassa reunassa näkyvä lääninsairaala, joka valmistui vuonna 184C .

Milgnus von l·irightin piirros tukee sitä käsitystä, joka :nuiden lähte~der.

perusteella muodostuu tutkittaessa rakennetr.ujcn

tonttien osuutta asemakaava- alueella kau p..:ng in ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen .

Tässä vaiheessa, 1840- luvun lopu!.la,

rakentan:at'::omia tontte.ia ol i runsaasti, varsinkin kaupungin etelä- osassa.

Asemakaavan pohjois - osan tontit on sen sijaan

jo rai<enne ttu, erityisesti Nikolainkadun osalta, mutta Savi !.ahden rannan puoleisista tonteista on rakennettu vasta osa , koska asemakaavaan merki ttyä

Rantaka~ua

ei ole vielä a vattu.

Korar.terin mainitsen:at kolme "kalkkikartanoa" sijaitsivat to ntcilta n : o 56 , 79 ja 80 .

Ensin mainittu valmis'::ui vuonna 1839

lääninka:nr-eeri J . R. !~olmbergi:1 :-aken:1uttamana ja Kirkkok?.dun lainkadur.

ku~maan .

Toinen sijaitsi

~ulmassa ra~enn utta:an

Aleksa!'lter~nkadun

Hal l itus~adun

ja Niko-

ollessa kauppias A.W.Sawander .

Rakennus valmistui sama!'la vuonna kuin edeliä mainittu Holmbergin talo .

Kolmas kaupungin "kalkkikartanoista" rakennettiin kaksi

vuotta myöhemm:.n tontille n :o 80 Hall ituskadun ja Aleksanterinxadun kulmaan

sa~mnderin

t.on::in viereen .

coimi kauppias Pietari (Petter) Kiuru . 1.

Kuujo 1971, s . 68 .

Talon rakennut:ajana

Kalkkikar·ta:!ot olivat kivi Caioihin

rin!'las~e:taviu

arvQkkaita

ra~ennuksia , vaiki<a civtt olleet~aan kivestä rr.u~Jratt.;Jja . 1 Sawanderin ja Kiurun talot s i ja:tsivat keskeisel:ä ?aikalla l:allitu.storin pohjoisrcunall.a , jossa rakennust-en ulkonäköön kiinnitettii!'l enemn:än huoreiota . itäreunalla , vastapäätä

':'ämä käy myöhemmin ilmi !:O!"in

lään1n~allitu ksen

rakennusta , sijain-

neiden talojen fasadijäse!'ltelystä .

\li!'i<amie'1et ja kaup;>iaat r•a kennuttivat hallitustoria ton t i t .

yr:~pä!"öivät

Eri tyi.sen arvostettuja tontteja lienevät olleet ne

ensimmäisen kau;>ungtnosan toisen ja neljännen korttelin tentit , jotka sijaitsivat tlikolainkadu!1 varrella eli tentit n :o 4, 5 , 6, 10, 11 ,ja 12 .

Näistä tontit n: o 5 ja 11 säilyivät rakcntamatto-

mina 1800- luvun loppupuolelle saakka .

Tontin n: o 4 omist.i

konissio:naanmittari Gab!"'iel Poppius, tontir. n : o 6 e:1sin expeditiovou:i Karl Corander ja sitten kauppias J . t' .Göös , tontille n: o 10 rakennut-:.;. lääninrahastonhoitaja O. Ehnberg talonsa ja ten tin n: o 12 om.!.sti lääninkar.lrec r i kahden kor ttelin Rantakadun

Näiden

P . G . Svinhu~vud .

puolcisc~:.

to:1tit olivat sen si.jaar.

käsityöläist-en omistamia , joten varsinaisia puhtaasti

yle~män

sosiaaliluoka:"J a suttareia kor·:teleita e!. kaupunkiin tässä vai heessa muodostunut .

Myös \<irkkotoria ym;>äröivät tor.tit ova t

olleet

sillä mm . lääninkamreeri J . R. Holm3erg ja

arvos~e~tuja ,

piirilääkäri Hällström !"akennuttivat taan Aleksa!'lter·inkadun V"-rrelle .

kirkkotorir. lai-

~alonsa

Hallitustorin ja ki!"kkotorir:

välinen toisen kaupunginosan toinen kortteli, ~evan

jon~a

'1alki kul-

kadun vartee:: ma:-kkina;:>ortiikit pystytettiin, oli täysin

kaup;:>ia~dC!'l asattama . 2 1. 2.

Rakennustekniik'.<aa on sel vi ~er,ty jo aie~rr.in tässä pro gradu - työssä , kappaleessa Rai<en~ami!len ja rakennusr.latcriaalit . Kuajo 1971 , s . 60-62 ja 251 - 2581Papusen

tontt~ka!"ttal .

Y%si julkisivultaan

näyttävimrr.is~ä

r akennuksista Mikkelin en-

rakennusvaiheen ai kana val mistui vuonna

sim~äisen

1 84~

l ään~~-

kamreeri P.G. Svin!'lufvudin tontille n :o 12 Nikolainkadun Ja Raatihuoneenkadun kul maan toriauxion

kaakkoisk~lmassa

Liike1niestenseuran talona . menen

aedi~ula -kehyksistä

lyne~ti -ikku::aa ,

vaan ne

{0!~

6) .

Ra%ennus Sljaitsi

!'lalli~us

ja se tunnettiin myöhemmin ns . Rakennuksen jul kisivussa o: i kym-

ikkunaa ja ullakkokerroksessa viisi

joita ei ollut sijoitettu ikkuna-akseleihin ,

muodostiva~

poikkeavan rytmi::sä .

or.Jan , varsinaisten ikkunoiden si.ioittelus'.:a Rakennuksen seinäpinta ol i rustikalaudoi-

tettu ja ullakkokerros tasalaudoitettu, fasadien reunoissa oli lisäksi ke r roslistaan saakka ulottuvat rusti koinnit .

Talon

?iirustukset eivät ilmeisesti ole säilyneet ja rakennuskin purettiin 1960- l uvun puolivälissä, joten talon rakennushistoria on vielä epäselvä .

Edustava katukuva voitiin saada aikaiseksi hi rsiraken teisia taloja , jolloin r.ä~öinen

j a lisäksi

r.~yös

ra~ennuksesta

paloturvalliser.~pi .

rappaamaalla tuli kiv i tal on

Papusen tonttikartassa

on vain vuokraaja Antti Liukkosen tontin n :o 1C puinen asuinra~enr.us

ffierkitty kalki tuks i , mutta rapattuja asuintaloja lie-

nee ollut enemmän, ainakin myöhäisemmässä vaiheessa.

?oisaal ta

kaupungin ensimmäisen rakennusvaiheen aikana ei rakennuttajilla ol lut aina varaa edes vuorata asuintaloaan , vanhoista valokuvista päätel leen , puhumattakaan talon r a ppaamisesta .

Rakennustavan vaatimat t omuus ja

empire~

avara katukuva käyvät

hyvin ilmi ilmeisesti 1860- luvulla otetusta valokuvasta , jossa

on kuvattu Ki!'l<kokatua Savilahden suuntaan {KUVA 22) .

Aivan

kuvan vaser.llllassa reunassa näkyy vuonr.a 1845 !'akennett:; asuintalo tontilla n :o 57 i(irkkokacun ja N:konkadun nuksen pi:rustukset tarkastet:u

v~onna

1842 -

kartan mukaan rakennuksessa on "oiminut myös

~uvas~a

toiminut

näkyvä

~a:ossa

leipor.~on ky~tti.

ku.:.r.~assa

~IA

:ei~omo,

3).

(rakenPapusen

Toinkä osoittaa

!..;Jultavasti leipomo en

kartassa ilmoi tctusta ·•uodesta 1864 lähtien .

Raken nus on vuorattu vaakalaudoituksella ja maalattu , ullakkokerros on erotettu varsinaisesta seinäpinnasta

vaakalis~alla,

vaikka se onkin vuorattu samalla tavalla kuin seinäpinta . I~kunankehykset

ja seinäpintaa jäsentelevät

~ystylistat

maalattu valkoisil<sj ja ne erottuvat varsinaisesta seinäpinnasta vaaleampina.

Verrattaessa alkuperäistä pii rustusta kuvan

!'akennukseen voidaan todeta, että rakennus on fasa::lilt.aan toteutettu suunnitelman mukaisesti lukuunottamatta seinäpintaa jäsenteleviä pystylistoja , joita piirustuksessa ei ole . si

ra~enn~ksen

Lisäk-

kulmaan on sijoitettu l eipomon myymälä , jonka

sisäänkäynti on avattu fasadin reunimmaisen

ikk~nan

kohdalle.

Viereisellä tontilla näkyy pieni tupomainen asuinrakennus ja sen takana samalla tontilla 1ääninkam!'eer1 J . R. Holmber-gin !'akennuttama "kalkkika rtano" .

Aivar, xuvan oikeassa r·eunassa ,

leipomoa vastapäätä , on :ontille n :o 42 rakennettu asuintalo , joka

valmis~ui

vuonna 1843 .

Raken nus on 1audoittamaton eli

siis hlrsisalvoksella , vaikka rakennuksen valmistumisestu on kulun~t

jo parikymmentä vuot:a .

Kaupunginhallinnon harmiksi

rakennut:ajien varallisuus ei aina riittänyt siihen,

ett~

olisi saatu rr.ääräajassa raker.nusjärjestyksen edel.lyttämään ku!ltoon .

talot

Yks::. empirekauder suurlm:nista ja edus::avimnista

ast.:i~lrakennuk

sista

~äkyy ~o

M~kkelissä ol~

ns .

Hällström~r.

talo, j okö

alcm-

n:in käsiteltävänä olleessa valokuvassa , jossa on kuvatLu Koult.:l<atua Ki r",(ko?uiston suuntaan (KUVA 19). Natulinin talo ja Hajanderin talo Hä::.l st::-örr,in t.alo , ,Joka sijaitsi

Kuvan etualalla olevat. käsitel~y .

rapattur.a kuvr.n keskivaiheilla .

ja Kou i ui<adun

.~leksanterinkadun

kulmassa tontilla n :o 54, nä",(yy joko valkoiseksi Talo

Pilrilääkär:

maala~tuna

rake~ne::tii~ vuor.n~

ja se oli yksi harvoista asuinkäyttöön tarkoitetuista rake~n'Jksis:a

Mik kelissä empiren aikana .

tai

1845

vi~kkeli

Pyrkimys y!"lteniai seen

tonttikokonaisuuteen ja tonti n katulinjan täydeLlisempään hyväksikäyttöön käy ilmi siitä , että samalle :ontC.le

vinkkelita~on

viereen on rakennettu pienempi aumakattoinen asuintal o, jokö on myöskin maalattu valkoiseksi tai rapattu . valmistui vuonna 1852, jonka

Pienempi talo

jälkee~ tonti~ Aleksanterin~adun

puoleinen katulinja oli ra%ennettu t äyteen .

Ulkorakennukset.

näkyvät kuvassa yhtenäisen katon alle sijoitettuna

tonti~

taka-

osassa, tämän rakennusjonon pääty ulottuu tontin Koulukadun puoleiseen katulinjaan . puolelle

~akennettu

Vir.kkelirakennukse~ yhtey~een

kuisti , joka

o~alta

on ;>ihan

osaltaan heijastaa

varal<kaamrr.an väestönosan yhä lisääntyvää asumismtÅkavuutt.a arvostavaa clämänta;:>aa .

Kirkkopuiston toisella puolella näkyy Nikolainkadun varrella ton:illa n :o 63 sijainneen aurnakatto:.sen ja poikkipääty'isen rakennuksen volyymi.

Poikk:pääly on fasadin keskellä ja sen

r·eunoj a rajaavat pilasterit , jotka %a!'ltavat päätykolmiota. . Tähän frontespiisiin on s:joitcttu

~olme

kuusiruutu!sta

ikk~~aa .

Rakennuksen vanhim...-nat osat oliva t vuodelta 18l.4 ja rakennusta

j.otketti in ilme isesti vielä saman vuosikymmenen aikana . päädyn rakentamisajankohdas ta ei kuitenk aan ole t ietoa. nen rakennusvolyymi oli t-1ikke lissä hyvin harvinainen .

PoikkiTällaiRaken-

nuksen seinäpinnasta uB:.onevat osat , pilasterit , vaa%alistat ja ikkunankehykset , on maalattu va lkoisiksi ja varsinainen seinäpinta tummemmalla värillä , joka voisi olla esimerkiksi punarnu:: ta .

Kokonais uudessaa n Mik kel in rakennuskanta o l i empiren aikana t yy l illisesti vaa t i matonta .

Jo säilyneet rakennuspii r ustukset

osoittavat sen , e t tä tyylielementtejä käytetti in n i ukas ti ja fasadeja jäsennelt11n hillitysti.

Use i n rakennukset kuitenki n

toteutettiin vielä yksinker taisemmassa muodossa kuin rakennuspi i r ustukse t olisivat edellyttä neet .

Mikkelissä e i myöskään

kehittynyt paikallista tyylivari aatiota emplrestä , vaan raken nusten detaljointi noudatti eräänl a i sta hillittyä "yleisempireä", joka lienee ollu t useimmi ssa pienissä maaseutukaupungeissa hyvin samankaltaista .

Mikke l issä kaupungin asema r eside nssi pai kka-

kuntana saat toi vaikuttaa yhdenmuka i stavasti rakennuskantaan, mutta seudun köyhyys ja harva asutus ei mahdol listanut kaupungin nopeaa nousua kukoistukseen .

Empiren matala, puutalova1 tainen kaupunkikuva sai t·Hkkelissäkin leimallisen i lmeensä useista puistoista ja t onttien välisi l l e rajoille tehdyistä pa loistutuksista .

Tontell la j a katujen

var sil la oli taloja vähän , mikä yhdessä talojen mataluuden ja katujen le veyden kanssa aiheu tti sen , että kau pungin katu kuva oli avara .

4. 2 .

Empire,., jälkc : r.c!"! sHrtyrr.iikaus.i

Ka;;p!mgin er:simmäisen rake nnt;sva:.heen vuilla ,

~!lkkcUssi.i

toirr.inr:assa vallinnut

jä lk~e!1 ,

asuintaloja .

~uur·i ra~enne~tu l ar.~aannus,

joka

18?0- ja 1860- lu-

vaikut~i

Rakennus-

tuolloin koko

maassa , !1eij;;stuu kiiyccttävissä olevan lähdemateriaalin niii:iriissä , mm. säilyne!den

vähäisyytenä .

rakennus~iirus:usten

huolimatta on kuitenki!'l

Tästä

tar·kastella mihin

Jr.ielenkiin~oista

~asa -

dien tyylikeh tys johti kaupur.gin ka';ui<uvaa h;:llinneen 'Ji.ll i tyr. empi ren jälkeen , ennen u•.:sr·enessa!lssin leviämistä 18?0- luv:lr. lopulla . kaudeksi . ~äsl

em~iren

Tätä ajanjaksoa nimitän

jälkeiseksi siirtymä-

Henrik Liliuksen ;<äyttär!lä :iajoava klassismi - termi

t tiiä aja:")jakson , jolloin em;>i rcr; per inne t:alli tsi rakenm;s-

ten fasadijäscntelyä, mutta julkis:.vujen dctaljoinnissa käytettiin

~yös

eklektistä tyyliainesta .

Tämä ajanjakso käsittää

suurin piirte:n 1850- ja 1860- luvut .

M:%kei:ssä 1840- luvun raken!luspii r ustuksissa ei näy ek:ek::iser;

tyylia::.nek~en

sekoitt.umisesta empiren

Sen sijaan :ontille n: o 76

~:kolai nkadun

ark~itehtuurin

klassisr.~iin .

ja Puutarhakadun kul -

maan vuonna 1844 !"aken!'letun asuintalon fasadcissa e rr:;>i re!l per· inne ja muista

mer~kejä

yt:cis~yivät

t.yyleisti:i omaksutut

yksityiskohdat .

Tämän U- volyymise:-1 ja aumakatwisen talon

~uun:1it~elijasta

ei ole tietoa.

Rakennus oli sekä volyym!ltaan

että fasadijäscntclyltään pcikl<euksellir.en !-likkelissä, jossa raker.nuskanta oli niin emp:rc:-1 aikana kuin myöhemnir; uusrenessanssi.n t.audell;;kin hyvl.n homogccnincn .

Tontti r.: o 76 ol:.

al:m;:>cri n ollut varat:wmari .johao ;.;:.a·,elrr. Nyg~·enin or.~istul<scssa , 1 1.

Kuujo 1971 , s . 61 .

:nuttc w.yör.emrr.l n to!'!tin omist.aja vai!ll-u1 us0:r: . toiiti 1800- luvun loppupuolella

mr.~ .

Rai<ennuksessa

:-aastuvanoikcus ja mais'::raat-

ti, .:otka olivat pHl<ään sijoitettuna vuokratiloihin eri lilla kaupunk:a . :nut~a

;>~o

rakennuksessa ::oir.1i Suur- Savon r.J:.Jsco,

Myöhemr:~in

se tunne::tiin kuitenkin ns. Va:-1hana rc:;ntib;oneer:a .

Rakennuksen

fasad:jäsen~cly

näkyy selkeästi

vuEa kuvatussa valokuvassa ( KcVA 23) .

il~r.eisesti

193C- lu-

Rakennuksessa on

~-~ko

lainkaJun puoleisessa pää:asadissa yhdeksän ikkuna- akselia , joista kaksi

r·eu~lirr.maisla

pilastereilla .

fasadin molemmissa päissä on crotett;;

Näissä reur.aosissa , jo:ka

mu~stuttavät

risaliit-

teja, 'i aikka eivät olekaan nuusta seinäpinnasta uli<O:'lC'!ia, on ikkunoiden alapuol ::ncn vyöhyke erotettu profiloidulla , yli:ir'eunastaan ulkonevalla vaakalistalla .

Ikkunoiden alapuo:elle on

lisäksi !"ajatlu suorilla listoilla kaksi pystykaitP.en mt;oto:sta, pohjaltaan tasalaudoHettua

kor.~eroa .

~uutcn

ikkunoiden alapuo-

leinen osa on vuoraLtu saumarimalaudoituksella . on

aedik~~a-kehys

ja varsinainen seinäpinta on vaakalaudoitettu .

Kcske:le jäävä viiden doi~cttu

lkku~oissa

ikkuna -akse: i ~

levyjncn osa on vaakalau-

kivijalan yläpuolisesta leveästä vaakalistasta aina

ullakkokerrosta

ero~tavaan

?rofiloituur: listaan saakka .

Ikku-

noissa on palkistokehys ja kunkin ikkunan alakamanan alla en kaksi pientä konsolia .

Fasadin kaikkia ikkunoita yhdistävä

t.e1<1.iä on se , et::ä i kkunan yläkamanan päällä on koln:e kor.scl ia, jo::ka kantavat ikkunan yllä olevaa aedikula- tai pall<istol<ehystä .

Ul :a:<kokerroksessa kuh;Jnk in

sijoilew: suora-

:kk~,;na- aksc li::.n

l<aHecn muotoiset. ullakonik:<u:Jat vuor·ot.telcva: ~audoi tetun

yläosassa

kooeroaiheen kanssa .

tas2-

poh~aHaar.

L1säks::. ullakkovyöhyi<keen

k~ll<ee hawDa~lis~a .

f'asadia vertikaalisest-i jäsentelevät ;:>ilasteri t kohcav;:t ikkunoiden

alare~nan

PiedcstaaL r~ lis~aGn ,

korkeucelle

u~ott~vien

?iedesr.aalien päältä .

.capi teeli sulautuu ::.kkunoiden

muodostaen siihen

hier.~an

pilastertn varsi nousee ilman

or.~aa

vaaka-

alapuo~lsccn

ulkonevan osan , jonko päältä erillistä

Pilas-

jalus~aa .

te ri:J varressa on yhtenäinen peilikuvio ja yläpäässä sileä?i:Jtainen pysty kaide , joni<a kes kellä on koristeer.a nel ilebtia i he . Pilasterin ka?iteeli sulautuu profiloituur. l<erroslistaan ja muodostaa siihe:l ull<onevan osan .

Tär.~än

päältä

ko~oaa

vielä

kal<s! kor:<eaa konsolia , jotka ulottuva: ullakkovyöhykkeen läpi ja :1äennä::.sesti ka:1tavat kat t-orakcnnelmaa .

Hal<e:1nuksen ?äadyssä sama tematiikka

toist~u .

mutta

ikku:1o1~

on vai n neljä, joista reu:Ji!llJ:Iaiset 0:1 erotett\J pi lostere:.:1 . Pihan puoleista jul:<islvua hallitsevat 'J- volyymisen rakennukscr. lyhye: Sii?iosat. ja nii:1e r. viillln

ra~ennet-Lu

l<uisti .

osien seinäpinr.an jäsen:eiy on muuten samanlainen kuin din reunr.osissa, :nutta pihan vai n yl<si

i~kuna

La (K:JVA 24) .

;'l~olella

~ääfasa

siipiosien päiidyissä on

eikä ullakkovyöbykkeessä

c-~c

lainkaan

i~<kuno i

Siipiosien väliin on rakennettu Mi kkelin oloissa

po~~keuk selliser:

l<omca ku::.sti , jossa on va;:;kalaudoHettu "sok-

kel: ", joka ulott-uu ik:<u:JoidC:l alareunan tasolle . ka~~oa ~antaa

Siipi -

xahdekscn

tämän "s ck.<clin " päältä .

.~oonia:aista

KJist!:J

pylvästä , jo:ka kohcavat

Päi'.fasadin vert.ll<aal j .1 äscnt.cl yn vcidaan katsoa kuvaavan talon rakennetta sikäli,

ett~

fasadl s::a ;>l last.crei!'l

eroce~u:. r·e;.~na-

osat ovat piha!'l s!ipiosien kar.ssa yhtä leveät .

Tällii tm:a.Uil

tulk:ttuna fasadijäsentely il:ner:tää rakennuksen U- volyymia.

Vanha:-: raatituoneen vuorc?.uksen

valmisl-umisajar~kohta

ei ole

tiedossa , mutta voidaan olettaa, että se on peräisin joko 18?01860 - luvun ta tai jopa vjelä myöhäisemmfil tä ajalta .

Rakenr.ui<-

sen yleinen fasadi.iäsentely on empiren rr,ukainen , mutta useissa yksityiskohd issa eklektinen tyyliaines sekoittuu sismiin.

empi~en

klas-

Tällaisia detaljeja ovat mm. pilastereir. raj attujen

fasadin osien

sok~elikerroksessa

oleva saumarimalaudoitus ,

joka yleistyi sveitsiläistyylin leviämisen myötä , piedestaalien ?äältä kohoavat ja varreltaan peilikuviolla koristellut p:lasterit sekä ikkunoiden alle ja ullakkokerrokseen sijoitetut komeroaiheet , jotka yleistyivät Mikkelissä vasta 1870- luvun lopu:ta lähtien lääninarkkitehti Loenbomin laajan suunnittelutyön k;:,uttll. vat

Nämä viimeiksi mainitut uusrenessanssiin viittaa-

yksit.yisko~åat

antavat aihetta olettaa , että Vanhan raati.-

huoneen vuoraus on peräisin nimenomaan Loenbomin virkakaude n ajalta 1870- 188C - luvuilta, jolloin uusrenessanssipiirteet t;.~livat

hali.itseviksi uusien rakennusten ,iulkisivuissa .

ta~auksessa

ikkunoiden puitejako on Vanhassa raatihuoneessakin

uusittu ilmeisesti 1880- luvulla ,

jollo~n

tiin käyttämään T-karmi - ikkunoi t a . ikkunat ovat olleet kuusiruutuiset . tyyn sijoitet.t.u porrashuone , ,jonka

Joka

Mikkelissäkin siirryt-

Alkuperäisessä asussaar. Lisäksi rakennuksen pääkau~ta

Nikolainkadulta on

r.els1.nkiin su;;nniteltiir. jo 1850- luvur. lopussa asu!.r.rakennuks1a, joissa käytet:iin komeroaihe:~a ja peilipilastereita . Kts. \~ici<berg 1978 , s . 76 .

'15

sisäänkäynti rakennukseen, lienee myöhäiscmpi :isäys seen rnkennus runk oon .

:'äysin uusi ,

käytänr.ölliser:~pi

pias Paasosen talon PErustuksen

Valitettavasti

laa~!

r•aken~us

ei OlE'! säilyr.yt .

raker.nuskäsitys !':eijastuv kaup-

rakcnnuspiirustukses~a

lääninarl<kitehLi !li:s

vuocelta 1866

Jo~ar:

tuli

~1iki<el1n Uäninark~itehdil<s1

~alo

sut.:nn:telLiln tonteille n :o 29 ja n:o 3C

~1konkatu

nlkupe :·ii~

25) .

cstermar. , joka Kau ppias Paasosen

15 . 12 . Hl65 .

oli kau?ungin vanhaan aser:1akaavaan

(~UVA

~akoni<adun

varteen .

merk~tyistä p!tk : ~

täisi<aduista läntisin , joten tontit sijaitsivat aivan kaupungin läns:reunassa .

Poikittaiskaduista Raat!huoneenkatu

t·1ikonkatuun tontir.

pää~tyi

30 kohdalla , joten tonttia rakennettaessa

:1 : 0

otettiin huomioon mahdollisuus jati<aa Raat!huoneenkatua länteen ptiin . e~ tä

Paasosen talo sijo!tettiin tontin pohjolspuoliskoon silen, rakennusrunko tuli

~ikoni<adun

puolelle ja pienempi siipiosa

:nyöhe!TIIflin jatketuo ilaa ti huoneeni<adun

var~een .

Ra~enn'Jksen

r:.mko-

osa jatkui myös viereisen tontin puolelle .

Ös~e~:nan in

piirustuksessa näkyy korkean aumakatcn

~elirakcnnus , ~a

leveys n .

jonka rakennusrunRon 1~

kyynärää .

?i~uus

kattor:~a vin~

on n . 34 kyynä rlä

Korkeus kivijalan alar eunasta räys-

täslir.jaan on n. 9 , 5 ja katonhar jaan n . 14,5 i<yynärää . nus vastaa

r:~ittasuh~ciltaan

Rakc r.-

keskisuurta emp!retaloa, sillä esi-

merkiksi Haja nderin t alon piirustuksessa vastaavat mltat ovat suu~in

piir:ein 34; 12 ; 9 , 5 ja 13 kyynärää.

siis s'Junnilleen

y~tä

pitkiä, r.lJtta sycänseinän käytön vuoksi

Paasosen talo on leveämpi . i<orkeudella ,

mu~ta

Rakennukset ovat

Rakennusten räystäslinja on samalla

Paasosen talossa katon harja on

kyynärää korkeammalla ka ttoku:rnan jyrkAyyden takia .

puolit~is~a

Paasosen talon

po~ja'.<aavassa

on käyte tty koko

halki ulot:uvaa yh:enäistä sydär.seinää ,

rake:m~srungon

jo~a ~ahdol::staa

suuremman r:.mkoleveyden ja vapaamma:l huonejäsente:yn. sein iä käyttämällä sydänse inän t : ~oja

molem~in

puolin

voidaan ja;caa pienem;Jiin huoneisiin

tä voidaan muut:aa tar;Jeen

~ukaan .

Väli-

~uodostunel~a

huoneiden syvyyt-

Aikaisemmin ainakin

E~anuel

Nygren oli käyttänyt sydänseinää Ehr.bergin talon suunnitelmassa, mutta sydänseinän ympärille

jäsenne~lyt

h:.Joneet

o~i.vat

i<a:.kk i

syvyydeltään samanlaisia eU puolet rakennus rungon syvyydestä . Sydänseinä ei myöskään ulottunut koko rakennusrungon hal ki, vaan se katkes i ra'.<ennusrungo n lä?i ;;l.o:tuvan suuren salin kohdalla.

Paasosen talon piirustuksissa

esiin~yy

siis toden-

näkö i sesti ensimmäinen halki koko rakennusr,.Jngon ulottuva, asuintaloon suunniteltu sydänseinä Mikkelissä .

öste~~ar.

myös hyödyntänyt sydänseinän t arjoaman mahdollisuuden käyttää tilaa jakavaa, sydänseinän suuntaista väliseinää , jolla huo~eiden

lukumäärää voidaan lisätä ja

~iidcn

syvyyttä vaihdella .

Paasosen talossa on ilmei sesti kclmc huoneistoa , koska piirust:.ukscssa on koi.me keittiötä , jotka 1:1ainitaan myös palovakm.:t:Jsasiakirjoissa .

~ämä asui~tilat

on sijoitettu rakennuksen runko-

osaan , sen sijaan Raalihuoneenkaåun puoleinen pieni siipiosa on tal ouskäytössä ja si ihen on erillinen sisäänkäynti pihan puolelta .

Rakennusrungon kadunkulffian puoleiset huoneistot ovat

yh~eydessä

toisiinsa yhteisen, rakennusrunkoon sijoitetun etei-

sen kautta, johon on sisäänkäynti pihan

puolcl~a .

Talon poh-

joispää':yyn on sijoi !:.ett:J rakennusr·unkoa hieman kapeam?i ja matalam;>i porrashuone, josta

avaut~.:u

ovi suoraan Ni;conkadul;c

.:a to:nen ovi rakennuksen päädystä ;>ll':amaalle .

Tä~är

huoneen kautta on sisäär:käy:'lt1 r a ken:'1u\<sen päädyssä vnan kolmanteen asuntoon .

s~sään.<äynti

se ,

ett~

samaan huoneistoa:: .

suoraan kadul:e

sij ni~sc -

Porrashuone on sikäli erikoinen ,

eLtä se on jaettu kal':teen osaan , joista kin

po:-ras-

sva~~uva

mo:e~ista

k~iten-

Tähän voisi olla syynä

slsään.<äynti

~lts~

al~r.

perin suunnitel:u rakennu kser. päätyyn sijoitetun kauppapuodln asia kka1 ta varten . puoti

vuo:-~na

Rakennuksessa on ollu: tällainen kauppa-

1890 päivätyn palovakuutusasiakirjan r.mka;:m aina.<in

vuosisadan loppupuolella . 1

Rake:-~nuksen

pot:jakaavassa kiin nittää huomiota vielä eräs pieni

yksityiskohta .

Rakennus rungon ja taloussiiven välinen kulma

on pihan puo:ella viistetty ja taloussiivcstä on viisteen avulla otettu koko siipiosan leveydeltä ti l aa ja l iitetty se

kyynärän verra:1

~ahd en

asuin~il oihin .

Ra.<ennu~sen ~ohjakaavassa

esiintyvien uudistuks1en lisäksi

Österman on uudistanut myös empiren aikais ta fasadijäsentelyä . Paasose n talon pääfasadissa o n kahdeksan i kkun a- akselia , mut ta va rsinaista vc r ti kaalijäsentelyä siinä e i ole . jaet:u kolmee:'1 vaakavyöhykkeeseen

ka~eilla

ikkunoiden alapuo:einen vyöhyke on erotettu näpinnasta, taviksi,

molem~at

tasalaudoi tet~avaksi. ~alkistoke:'lyksellä

listoilla .

Vaikka

varsi:-~aisesta

on ku itenk!n tarkoitettu

~llakkoke rros

Sei näpinta on

sci -

vaakalaudoite~-

sen s ijaan on tarkoitettu

~:~eisesti

Ikkunat on varustettu yksinkertaisella

ja ne ovat kuusiruutuiset .

A:r.aispalo- palovakuutusasiakirja n :o 15995 .

Kunkin

ikl<u:-~an

yli:ipuclelia on matnla, s·..JO!"akai~ecn r.n.:o::oinen ullako:-:ikk:ma. lkkuna-akselelhin

sijo~tetut

py5reät.

ke~~sell~sesti

kivijalan

t~uletusau~ot

ovat

Kivijalan yläpuolella on hieman

neva , leveä vesilista, jollaista varr.aisempiin

pol~-

~lko-

p~irustuks!in

ei n:erkitty .

Fasadlssa ei ole räystään alla

lainkaa~

~ulkevaa,

ornamentiikkaa,

yksinkcr~ais~a

luku~nottama~ta

lehtisahal:staa .

~uo

mio k.!.inn::::tyykin porrashuoneen viereen sijoitettu:m koristeelliseen

portt~in ,

jonka

varre~

on koristeltu peili.kuvioiila .

mole~n:in

puolin

sijoitettuje~

pilareiden

Vai kka rakennuksen korkea aumakatto liittyy vielä empiren perinteeseen , edustaa östcrmar.!n suunnitelma jo uutta ajattelua niin rakennuksen telyssäkin .

po~jakaavan

kästttelyssä ku in fasadin j iisen-

östermanl n käyttämää kclm1j akoista vuorausmallia

voidaan pitää välivaiheena siirryttäessä kohti 1800- luvun loppupuolella yleistynyttä uusrencssanssivuoraus:a .

ös:c~an

on ollut ilncises:.! varsin hyvtn perillä asuntoa!"'kk itehtuuriir. vaikuttane~s~a ~usis~a

1deois:.a ja or.

Paasosen talon suunnitelmassa. li:ttyvä

u~tJus

porstua,

jo~a

~yös ~oteut~anut

Tällainen

rak enn~ssuunnitteluun

or. esimerkiksi suoraan kadulle

~1liuksen

niitä

avau~uva pä~ty

mukaan yleistyi kaupungeissamme vasta

1570- ~a 1880- luvuiita lähtien. 1 österman1n vai~utus Mikkelissä jäi kuitenkin

vähliiseks~ ,

sillä t:än cht:. toimia virassaan vain

vaJaan vuoden ennen kuolemaansa . ~ui~enkin h~nen

laalimiensa

var!"'c lle 1860- 1\.:vun lopulla . i.

Li:~us

1984 , s . 147 .

Paasosen talo rakennettiin

pjirustus~en

mukaisesti Mikonkadun

1870- luvulla rakennustoiminta vilkastui. maassamme ~ävi

Mikkelissä , jossa rakentaminen

:..;:<olammen kaupu:'lginosaan .

kes~iLtyi

samoir.

aluksl uuteen

Edellisellä vuosikymmenellä tapah-

tuneet rnuuto%set asuinrakennusten fasadijäsentelyssa alko:vat vakiintua ja satulakatto yleistyi , vai%ka säilyi vl.elä kauan suosittuna .

e~piren au~akatto

L'.kolarnmen :<aup:.meinosaan

suunniteltujen asuintalojen fasadijäsencely oli usein hyvin vähäistä ja rakennusten seinäpinta voitii!l suunni-::ella ko konaan vaakalaudoitottavaksi, kivijalar. yläreunasta räystäslinjaan saal<ka !KUVA 26) .

Hyvin pian kuitenkin kolmijakoinen uusrer:es-

sanssivuor aus yleistyi. päätyporstua~

yleistyivät (KUVA 27) .

Myös Mikkelin keskustaan ryhd yttiin rakennuksia .

avautuva~

Samalla myös suoraan kadulle

suunnittelemaa~

uusia asuin-

Vuosina 1875- 1877 kaupune,in keskustaan

rakenne~tiin

ainakin kolme taloa, jotka vaikuttavat saman henkilön telemilta .

suunn~t

Kaikissa kolmessa rakennuksessa on ol lut hyvin

poikkeukselliset ikkunankehykset , jocka kuiter.kin keskenään ovat melko samankaltaiset .

Valitettavasti

nuspiirust-ukset ei vä t ole säilyneet , joten telija

.~iiä

alkuperä~set

ra~en nusten

rakensuunnit-

anonyymiksi.

Rakcnr.uksis~a

vanhin valmistui vuonna 1875 tontille n :o 54 (van-

han asemakaavan mukaan n :o 42) Kirkkokadun varteen (KUVA 28) . Rakennusta or. myöhemmin uusittu ja samalla mm. ikkunoita on suurenneetu alaspäin .

Katufasadin

vase~assa

reunassa näkyy

kuitenkin kaksi alkuperäistä kokoa olevaa ikkunaa , joissa tosin on uusitut T-malliset puitteet .

Rakcn~u~scn sei~äp:cla

der ala;>uoJe.i.nen va3kavyö:Jy";<e on seinäpinnasta .

Tä~ä

siten , että vain

~~sennel:y

vyöhyke on

listoituksella nuus:a

ero:e:;t~; vuorat~u

ikku~oi

kapealla saumarimn-

laudoituksella , sen s;jaan varsinair1e:1 se:.r:äpi :J ta or. vuo ra\.tu räys tiisl ~ njaa!') saakka yhter:äises ti <cveällä va akalaudc: tuksella , ~oka r.~uist.uttaa

käyt.etyt ka~anat

ern pirerakennus:;e:l vuo raustapaa .

ikkunankehykse~

profi!oit~;

cvat

ala- ja

me~ko

Rakenm.ksessa

erikoiset : ikkunoicen pysly-

yläpääst.ää~ ,

kehys levenee ja päättyy matalan kiilar.

ikkunan yläpuolella

~ucto1sccn vesillst.aa~1 ,

t.ä:nän alla keskellä kc:lyksen yläosaa on rcuno1staan pro!·iloi tu pystykaiteen muotoinen palkki , jossa on uurrekoristelua ja y:äosassa koristeena sorvattu

nas~a .

tämän koristeellisen palkir:

molemmilla puolilla on vielä koristenasta .

Koska rakennus

satulakattoincn , sen ?åätyyn muodostuu päaty-

kolmio , joka on erot.ettu vaakalistalla muusta se:näpinr.asta, vaikka onkir,

la~doitet~u

samalla tavoin .

Tähän päätyyn en

a vat.tu kolme ulla'o<onikkunaa , joissa 0:1 koristeell iset Kcski m~äinen

ikkur.a, joka o n kai kkein kor ke :n , on

pyö:-is::.e':ty . ullakonikkuna . sisnä:;k~ynnit

ke!'ly~set .

y~ä re~nastaan

Sen moler:m:in puoli:J on s:.joi tettu pien:. soikea Rakenr.u~sen moie~r.lat

ovat

suoraan

kad~;lle avautuva~

r.~yöhaisem?iä lis~yksiä .

Kaksi vuot t a myöhemmin rakennettii n kaks i t aloa , jo:ssa olt hyv ~r. saman;,yylisel. i kk una:Jkehykset kuin e dellä r.Jaini t l;ssa r akennuksessa .

Nikolr.1nkadun ja

Et.elä -Ko:.tl u~adun

kulmaan l.ontille

:; :o 89 raken!1et.tiin leveärun:.Coinen ja aurna:<attoinen vinkkelt -

rakennus, jo!":ka seinäpin:a oli .;äsen!!elty kol11een vaakavyöhykkeeseen siten, että kaksi alir:ur.aista vyöhykettä oli vaakalauåoitettu ja ullakkokerros oli ilmeisesti tasalauåoitettu tai myös:<in vaakalaudc: te ttu .

lkkunankehykse t oli va ~ hyvin sar.lan-

laiset kuin edellä 11ainitussa Kirkkokadun vartcer: rakenne !-ussa asuintulossa, n:utta kehykset ol::.vat niissä

o~i

kohosi

ki~ .~an

enemmän koristenastoja ja

voima~kaammin

profiloid•J:. ,

~rofiloitu keskipal k~i

muotoisen vesilistan läpi ja päätty! sen yläpuo-

lella pienempään kiilan muotoiseen vesilistaan (KUVA 29). Tämä ikkunankehysten jäsentely tuo mieleen Kar jalan vanhan puuarkkitehtuurin koristeaiheet . il~eisesti

Tässä

rakennu~sessa

oli jo

raken!'lusrunkoon sijoitettuna suoraan kadulle avau-

tuva sisäänkäynti, joka yleistyi

~ikkelissä

seuraavalla vuosi-

kymmenellä.

Lähes samanlaiset ikkunankehykset oli tontille n : o 52 Aleksanterinkadun varteen rakennetussa talossa , joka korvasi paikalla olleen vanhemman empirerakennuksen . aumakat toinen ,ja siinä oli

Talo oli leveärunkoinen,

saur~arimalaudoitus

ikkunoiden ala-

puoleisessa vyöh)•kkeessä , kuten Kirkko\<acun rakcnnuksessak :n . Ilmeisesti jo raxennuksen

alku~cräiscssä

asussa oli kaksi ra-

kennusrunkoon sijoitettua suoraan kadu1le avautuvaa sisäänkäyn~iä

(kts . KUVA LZ).

7alossa toimi 1800-luvun loppupuolella

Antellien yksityi.nen tyttcknulu .

~äi stä kolr.~esta

vain K1 rkkokadun varteen rakennettu on säilynyt.

ra:<e:;nuksesta Muita tähän

aikaan rakennettuja asuintaloja ·.:eskustan alueella on säilynyt tontilla n : o 90 P)rttinicrr.cnkatu 4 : ssä {er.tinen Etelii- Koulukat.u)f jo~on ra~cnnetti in

aumakattoinen asuintalo pitkä sivu katulinjaan

sekä satulak<.ttoinen

asui~talo

pääty katulinjaan .

Hol c:ru:1at tcnti:; pui!3is:a a~.;uintaloista 0!1 ~akenr:e~tt; vuor:n.-; · 078

(D:A 7) .

Alk:;tl~räiset !'akenn:.~spLrustuk:>et

ole sä:ly:Jeet, t1yöhempier.

jo~er.

eivät ku:tenkaan

talojen r-akenr.ushisto!'ia jää epäselväksi.

~uu tostöiden

yhteydessä mm .

on s:;urennettu aumakattcisessa

ka::ufasac:~~ ik kun~l ta

rakcnnuksess~.

Siirtyminen empiren muotokielestä kohti uusrenessanssia tapah:;ui siis hyvir. hitaasti , välivaiheen kautta , jossa erilaiset ~yylipiir:;eet

sekoittuivat keskenään.

Seuraavassa kappaleessa,

jossa käsittel en uusrencssanssia , rakennusten

ed:.~ s taman

arkki-

teh':.uuri tyylin määrit.telyn vaikeus käy ilmi .

Lään in<Jrkkitehti

Locr.bor.lin varhaisimmat rakennussu·..mni telma~ eivät juuri eroa tyylillisesti edellä esitellyistä rakennuksista . käytti

saumari~alaudoitus;;a

Loenbom

~r.l .

1870-luvun lo;>pupuolen tuotannes-

saan ja a:;makattoista rakennusvolyymia vielä koko 1880- luvun ajan .

Kokonaisuutena nähtynä Loenoomin su:;nnittelutyössä ovat

kuitenkin hallitsevana uus renessanssipiir tcct . st.:unr. i: telemien

as:;inrake ~m•;s

sille leinallisen hillityn

IJnsta Loenbomir.

ten myötä Mii<kel i n katukuva sai

uusrenessanss~ - ilmccn .

4.3.

Kertaustyylien aika - Uusrencssanssi

Saavuttaessa 1870-:uvulle Y:ikkelin keskustan rakennuskanta ei oll•.Jt muuttunut i<ovjnkaan paljon kaupungin valheen jälkeisestä tilanleesta.

ens~mmäisen

rakcnnCJs-

Rakennustoiminnassa pa!"in

vuosikymmener. ajan vallinnut lamaannus alkoi olla jo ohi , Mutta uusien asuintalojen r-akentaminen kesättyi al uks i vähäva!"aiselic väestölle kaavojtett:;un Likolammen kaupunginosaan .

Vuo$:kymmcncn

lopulta lähtien kaupungin keskustaan rakennettiin uusia asuir.taloja vanhan asemakaava-alueen pohjois- ja etel2puolelle kaavoitetuille tonteille, jotka tulivat käyttöön vuosien 1869 ja 1883 asemakaavojen :oteuttamisen myötä. rakentamattomia tontteja hyödynnettiin

Myös vanhan asemakaavan uudisrakent~~isessa ~a

.;o aiemmin rakennettuja :;onttcja ryhdyttiin min .

ra~entamaan

t.iivil.r.~

Vanhaa r akennuska ntaa uusittiin jatkamalla pieneksi käy-

neitä asuinra".<enn'..lksia .)a modernisoimaila niiden vuoraus ajanmukaiseksi.

Tontteja rakennettaessa katulinjat pyrittiin hyödyntämtän mnhdollisimman tarkasti , tähän tarkoitukseen vinkkeli:alo

sovel~ui

c rlttäin hyvin. Suureen vin kkel:ra:<ennukseen voitiin sijoittaa ~aksi

tai kolme asuntoa, lisäksi tontille

yksi tai kaksi pienempää asuintaloa. keskelle 9yr~ttiin

~iha-aluetta

rakennettii~

usein

Tonttien vähetessä myös

voitiin rakentaa pier.i asuintalo .

Samalla

tyylillisest.i yhtenäiseen tont!;ikokonaisuuteen , mikä

käytiinnössä tarkoitti sitä, et.t..ä kaikki tont:.n asuinraKennukset vuorattiir. uusrenessanssivuorauksella .

Tällä kaudella lää':lina!"'kki t.ehd:r, mcrki tys asui. nral<ennl<stcn suun~ittelijana

Cons ~an tin te~tiin

ul:<o i kasvaa .

Jo vuosina 1871 - 1875 ,

jol ~oin

Kiseleff to i m:. l·lil<i<elin lääninar'kl<itet:tina, V!llmis-

asuintalojen r·a%e nnuspi: rustuksia lääninra:<enr.uskont-

tc rissa i l mci.ses ti t.arpeen mukaan . i

Ro ~l<aisevas ~i N:A:l<c.l i n

katu:.w vaan vaikutt1. kuitenkin vasta liiä!"linarkkite·n ti t.oenbor:J laajalla s uunnittel·.Jtyöllään pitkän virkakaut.ensa a :!.kar.a , vuos ina 1876- 1891.

Tänä aixana kaupungin keskus :aan raker!netLiln

~oc nbomin ~i irustusten

mukaisesti usei ta

kook~aita

vinkkel:-

ja pseudovinkkelirakennuksia, j oiden fasadi j ä s entely ;>er·ustui uusrenessanssivuoraukscn käyttöön .

Loe':lbom oli ilmeisesti hyvin perillä maamr:Je arkkite htuurissa vaikut t avista tyyliv i rtaul<sis ta .

Tultuaan Suomee':1 hän t.yös:<en-

teli sekä G. T.Chiewitzin että C. Edelfeitin alaisuudessa j a tutus tu i 1 uul t avas ~i jo tässä yhteydessä uudenlaiseen puuar·ki<itehtuuriin , jossa yhdistettiin useista tyylilajeista !ainattuja detal jej a .

Ollessaan yhtiökumppani na Höijerin j a Sj öströmin

perustamassa yksityisessä arkkitehtit oimistossa , myös uusrer:essanssin

rr.uo ~o:delen

on täytynyt tulla hänelle t u tuksi .

Mikkeliin suunnl.r;telemissa puutaloissa

Loe!"l'Jon:in

sveitsiläistyyl~sLä

omak-

sutu::. yksityisko!'ldat yhdistyivät hillittyihin uusrcnessanssipii rteisiin , jotka voimistuivat 1880- luvun alkupuolella . käyt t i

suur:nittele~ic!"lsa

Hän

rakennusten f asadeissa myös sorvaus-

koristelua 18'10- luvun lopuga lähtien , jolloin uusi sorvityyli alkoi l.iliukser: mukaan

~evi tä

kau;:>unl<eihirr.me .

Kiseleff on suunni t ellut 1870- luvun alussa esim . t;.ont..ille n :o 8 Likolam:nen kaupung inosann pienen , kaksi kamari.a .ja keittiön s:sältävär. , asuinrakennu ksen , kts . KUVA 26 .

:...ääninar·~ki l.eh ti

Loenbomin suur.ni t telemia

asuinra~ennuksia

l!arha 1s ~~ !iiiinina rKki t.ehti Loenbomin Mikkcl i tonttikokona isuu~si s:a rakcr.net ~iin

suunnittelemista

tor.tille r. : o 93 (nykyisen

to!lt tij aor. :'llukaan) Aleksanterinkacu!l ja Sa:.Csalankadun ( Vl!OC:csta 1881 lät: Uen Etelä-Kouluka ::.u ) ~ubaan .

tontille kaksi aumakattoista s uorakaiteen

m~otoinen,

Loen:>o:'ll s uu::ni t teli

asuin~akcnnusta,

joista p:enempi ,

val mistui vuon!la 1877 tontin l är.sireu-

r.aan, Saksalankadun ja Itä- l::splanaatinkadun kt.:.lmaan . v i nk~elirakem:us ,

valmistui vuosi!la 1877-1878

Ja Saksalankadun kulnaan . tii n samanlaisiksi .

Suure:opi ,

A l.e~sante rini<adun

Tyylill:scst..i raken!lukset suunnitel -

Molempia rakennuks ia jatkettiin par ikym-

mentä vuotta myöhemmin A.G. Sva nströnin piirustusten mukaan . Ny..:yåän rakennukset on suojeltu asenckaavall a (Maaherr·ankatu 40 : n kiin:eisLö) .

Rakennusten pohjakaavapiirustus ei ole säilynyt , mutta palovak~utusasiakirjar. ~ahccksar.

:oukaan

pienemm~ssä

talossa oli

alun~erir.

asuinhuonetta , joista yksi oli keittiö ja yksi leivin-

7-upa , sekä kaksi etcist ä ja kaksi ulko:--appu<. , ,jo:ka sijaitsiva : pi han puol el:a. noksi.

7alo oli tarkcitettu yhden perr.ccn asun-

Vinkkeliraker:nuksessa oli sen s i jaar: kaksi

asun~oa ,

joissa yhtee nsä oli kymnenen asuinhuonetta , kaksi keittiöt.ä ja viisi eLeistä . avoin ulkor ap;:>u .

Pihan puolel:a oli kaks i katettua ja yksi

Alcksan~erinkadun puo!.e1le oli lisäksi

si.icitcttu yksi sisäänkäynti.

Aina:s ~al o- palovakuutusasiaki~ja

n:o 10936 .

puoleisessa fasadissa

V:.nk~elira:<er.nu ksen Aleksanter•in~adu:.

oli alunperin yhdeksän ikkuna- akselia , laskien kolman:een

kadunkulmasta

sijo~tettiin si~äär.käy~ti.

raKennusta jatkettiin akselilla, joista

jois~a

Vuonna 1897

ny~yiseen mit~aansa kn~deksalla ~kkuna -

kantee~ sijoite~tiin

sisäär.khynti (D:A 8).

Lyr.yemmässä ka:ufasadissa oli alu:'l;>erin kuusi ikkuna-aksella, joista kadunkulmasta laskien toiseen

ava~tiin

reyöhemmin s:sään-

käynti.

~1olempien ~aettu

Loenborr:i:J suunnittelemie:'l

:-a~enr.usten

fas<Jdic on

listoituksilla kolmeen vaakavyöhykl<eescen , joista alim-

mainen, kivijalasta ikkunoiden alareunaan ulottuva, mäinen, ullakKokerros , on pystylaudoitettu sella .

se~ä

ylim-

saumarimala~doituk-

Näiden väliin jäävä varsi.na inen seinäpinta on vaaka-

laudoitettu.

Selkeä ero

ern~iren

a:Kaiseen

k~ytäntöön

verrat-

tuna on seinäpinnan erilaisen jäsentelyn lisäksi siinä , e:tä vuor aus on tehty hyvin kapeista laudoista, joiden väliin on jätetty

su~teellisen

koneell~stuninen

kapea sauma .

Tämän mahdollisti sahaukser.

ja er:.tyisesti höyrysatoje n

1870 - luvuilta lä!1tien .

yleistym~.r.er.

1860-

Rakennusten vcrtika<Jlijäse:1tely on toteute::tu fasndier. r eunoissa olevin pilasLerein, ainoastaan vi!'lkkelirakennuksen pystyjäsentetyä on hieman enemmän .

pät\fasadiss~

~oen~omin alku~eräisessä

suunnitelmassa

~ääfasadin

ikk~na-akselin

levyiset osat, katufasadit olivat siis s ymmetrisiä

molempi:n reunoihin rajattiin kahden

M:kkelin läänissä oli vuonna 1878 kolme höyrysahaa ja 14 vesisahaa . Y:ii<Kc:in seudulla tilanne m~uttui rat~aisevastl 1890luvun alussa, kun Mikkelin !ä~elll si~ainneet Saksalan , 7up~~ rala:1 ja Otavan uude: höyr·ysahat oce::tiin käyttöön. !...a:<) o 1975 , $ . 9'5- 98 .

8'/

puolelle

lukuun~t:a~a;ta Aleksanterin~acu~

käyn~:ä .

Svar,strömin

Vaik~a

st5ään-

sijoite~t.ua

jatko- osa olikin

suun~ittele~a

tyylillisesti yl:tcneväinen rakennuksen vanhan osnr. i<anssa , rikkoutui pääfasadir.

vielä

symmet~ia

e~tisestää~ .

Rai<ennust.en seinäpinnan yleisjäsentely vl! ::ta<~ mut<:a fasadien detaljoinnlssa a:!.hc! ta .

omt~a~sia

rakennuksissa

O!>

svcitsil~1styy~1

lle

Bmplren perinteestä rr.u:!.stt:ttaa r.tolemn:issa Myös

~atala aureakat~o .

kuten muissai<!n

ku~siru~tu:set.,

käyte t,t,y

u'.lsr·enessa~ssiin,

ikk~nat

ol1vat

alunpc~in

1870- luv'.ln lopun svun-

Loenbo~in

!'litelmissa , mu:ta ne muutctt:.in myöhemmi r: venäliiistyylisiksi T- puttteisiksi

i~kunoiksi .

tat muodostavat. tunnun .

Seinäpintaa jäsentelevät vaakalis-

jul~isjvuihin

voimakkaan

ho~isontaal1suuden

Kivijalan yläpuolella kulkee ulkoneva ves1::.sta , jonka

yl:teydessä

sok~elin

alaosassa on leveä

vaakalis~a .

Ikkunoide~

al.apuolella cl.cva vaaka:i sta on nieml!n kapeampi , rr.ut::a se voimak~aasti

våsti ulos yläosa on

profilcitu siten , etta lis:an yläosa t.yöntyy 5e:-

sctnä~innas~a. koho~c:tu

nnn alakamanan .

hieoan

Jokaisen ii<kunar.

u~koneva ,

mutta

~ohdalla lis~ar:

jo!loin se

y!e~rr.~s .

Ullakkovyöhyket~ä

kin yläreunastaan ala?uole~nen

rajaava

~uodostaa i~ku

~crroslista

hil:.~tyrt:n in

on mycs-

kuin ik'o<unoiden

vaakalista .

Fasadien vertikaalijäse!'ltelyssä on t:yvi n ma!:ala .

käy:;e:ty~en

p.:.;asterien

~rofiili

Jokainen pilastcri koh·oaa alimman vaakavyöt yk-

keen i<orkuisen piedestaalin päältä , jonka a! i~ osa s•Jlautuu hie:nan

vart.taa~

leveämpänä aE:npaan vaakalistaan ,ja nuoeos::.aa

siihen u:konevar. osan .

Piedest.aa:!~

yläosa puolestaan ouodostaa

samalla :avoin osan ikkunoiden

alapuoleises~a vaa~alis~asta.

Pilasterien var' ressa on pei 1ikuvio ja varren yläpäät'!än

o~,

ero-

tet.t.u pystykalt.ecn muo::oinen väl:;;täjäosa, jonka kesi<el:ä on pyramidlkcristc .

Pilast.erin

sulaut.ut.:

kaj)i~eeli

erottavaan vac;kalistaar. :nuc·dostaer. s::.ihen

Seinapir:nan hi l.l ttty detaljoin ti (DIA 9) .

~eski t

~;l~o:Jevan osa~i.

tyy il<k:.ma- al<sclcihi n

K1..:nkin ikkunan alle o:-: rajattu ;)ystylaucoitettu suora-

kaide, jossa on kaksi

i<oris~eellist.en

:'lOistaan sorvattua pystykaidetta. on

ullaki<oi<<:!~'rost.a

viistet~y

kchysten

y~päröi:nää

reu-

Ikkunoiden pystykehykset

siten , että ne ovat ylä- ja alapäästätin lcveämmät

kui n keskiosasta .

:kkunoissa on pali<istokehys, jota kan\.aa

kaksi profiloitua konsolia , joiden väliin jäävässä osassa on kaj)ea Koristelista .

Tä~än

pyra~idiko ristetta .

Lisäks:

pieni lehtisahakoriste . kaltecn

rr.uo~oinen

katkaisee

kol~c

vinoruudun muotoista

palkisto~chyksen

päällä on vielä

Ikkuna- akselin päättäii IT.at.alan

s::~ora

ullakonikkuna, jonka puitteet muoC:ostavat

kaksi vierekkäistä vinorist.Jä .

Vaikka

Loenbo~in

f'asadijäsentely noudattaakin

;>~äpiirteissään

uusrer:essanss:.jäser.tclyä , hän on käsitellyt fasadin yksityiskoht:a e;>äklassisella tavalla .

Pilastcrellla e: ole kunnollis-

ta kapiteel:.a eik ä lainkaan jalustaa , vaan ne kohoavat piedestaalin päältä .

Seinäpinnan alim assa vaakavyöhykkeessä ja

ullakkokerroksessa käytetty saumar:.:nalaudoitus oli tyy;:>illinen vuorausta;n; sveitsiläistyylisissä rakennuksissa . sat:akor-lstclur.

~äyttö

ullakor.i~I<Jnoidcn

vil t:af!v;;t vaikuL tii:!is.:.in siltä suunnnl ta .

~1yös

lehti-

vinoristipuitteet Käytety:lä vt.:oraus-

tavalla

pyr·i~äiin

hyödyntärr.ään ;>uumateriaalin mahdoll isuuoe:

o:nalaat\lisen pintas truk tuurin l uon1seen , :oisin kuin err.;:> i aikana .

rc~

!'lyös sorvauskor is:eiden käyt':.ö on uusi il«.lö, jokn

yleistyy vuosisadan loppua kohden mentäessä .

Yleisesti ottaen maamr.te

val.l i tsi tär1än ai kaan

arkk~te·r~tuurissa

suunto;us , jossa per·ir:t.eisee!': :<lassis:ni in yhctistet.,tiin eklcktisiä aiheita .

Mm . Höijerin suunnittelemien kivitalojen fasacH

kuvastavat. tätä vapaata s ur. tautu:nista klassisrr.iin.

Loe:-::bomi:1

suunnittelenien puurakennusten epäklassinen fasadijäscntely lienee ymmärrettävissä tätä taustaa vasten mel ko ajanmui<aisena .

Suor aan kadul: e avautuva sisäänkäynti alkoi yleistyä ~o

187C- luvulla , ensin ?äätyyr.

ja sitten

rakennusru~Jkoon

sjjoite~un

Mik~elissä

porrashuoneen kautta,

sijoi tct::.una lähinnä Loer.bomin suun-

nittelemissa asuinrakennuksissa .

Suoraan

kad~lle

avautuvien

sisäänkäyntien käytännöllisyys ilmeni par•haiten asuinrakennusten yhteyteen sijoitett\ljer! loppupuolella .

myymä~öicten

Lcenbom käytti uutta

yleistyessä vuosisadan

~atkaisua

kuitenkin

~uh

taissa asuintaloissa, joissa ei oll.ut lainkaan myymi:llätilcja , kuten ede:lt mair.:tussa tontin n :o 93 vinkkeliraker.nuksessa .

:<ut.en aiemmin on jo mainittu

jat~ettiin

vinkke::.irakennusta

A.G . Svanströmin piirustusten r.Jukaan vuonna 1897 ja rakennusta

tiilir~nkoisella

rakennettiin uusi ia::. taar. . tcksia . 1,

osalla vuosina 1898-1 899 .

tiilir~n:<oinen

'J.yöhcmr.~in

pienem~i:iä

Samalla

ulkoraken:1us tontin pohjois-

rake:1n·..tksL.:: on tehty lukuisia ;>ieniii

IJucsina 1985- 1986 tor: tin rakenn-.Jkset sar:eera ttiin

Viljo 1989, s . 79.

!tlU'.l -

ja nykyään ne ovat 8lkupe!"äisessä i<äytössi:iän

asuin!"C'.ken:JUk::;;.~<:l

lukuunottamatta tiilirunkoista ulkc rakennus':a . keskL:stassa säilynyt tor:ttii<okonaisu•...1s

·:·ämä kaupungin

m:.~odcstaa y~ll:.enäisen

pihapiirin ja antail hyvän käsityksen 1800- l uvun lop;Y...1puolen mi1jööstä

rakennetus~a

sc~ä

asumisesta sucnalaisessa

~ikkukau-

pungissa .

Ton:-in n: o 93 r·akennukset lienee

tarkoite::.t~,;

jo alunpe!'in

v:..~ckra-

Tontin ensimmäinen omistaja ja rakennuttaja Hiskias

~äytl5ön .

Kirjalainen e: i:meisesti asunut missnän vair.eessa tällä paikalla vaan

~aikki

kolme asuntoa ovat ollee: vuokralla .

:oisessa asunnossa asui rakennuster. tehti Loenbom perheineen .

suunnit~elija

Vinkkelilalon lääninarkki -

Vuokralla asuminen ei ollut harvi-

r.aista ylemmän sosiaaliluokan kohdal!akaan .

Samojen katuj en , Aleksanterin'o<acun ja Sa:Csalankadun , risteykseen t, ontille n : o 91 rakermett.iin vuonna 1880 suuri vinkkelir·akennus Loenbomin

pii~ustusten

mukaan .

Myös tästä rakennukses:a on

säilynyt vain fasad:piir:.Jstus, joka on signeerattu

!DIA 10) .

Rakennuksen

lää

13 ikkuna- akselia ,

pe~ätl

sisäär.käynti .

Aleksanterinkad~n -~ois~a

v~onna

1878

puoleinen fasadi käs i:-

kesk immäiscen on sijoitettu

Sivukadun puctella ikkuna- akseleita on kuusi,

joista \<:adun kulmasta laskien toiseen on sijoitettu sisäänkäynti . ~oenbomin

suunn:tcelemissa suurissa vinkkelirakcnnuksissa toinen

katufc.sadeista oli yleensä täysir. symmetrinen, kun tnas toisen fasad in symmetrian rikkoi julkisivun keskilinjasta sivuun sijoi tettu sisäänkäynti . 1.

Sal~enoja, 1986 . Esitteessä , jossa artikkeli on, ei ole sivunumerointia .

tämä rakennus oli

lyylil:ise~ti

mainituC

conti~

n :o 91

rakcn~u~set,

neet Loenbom1n suurista

jotka ovat ainoac

asu1nt~lois~a .

s~ily

Rakcnnukse~ ~asadit

llstoltuksilla kolmeen vaakavyöhy..:keeseen . kute:1

~åscnnel;;:in

edel:isessäkin Loenbornin perusteella ikkunoider. vuora:tu

kuin eccllä

sama~kaltainen

su~n~1telmassa .

ala~~ole~r.cn

saumarimalaudott:.~ksel!.a

vaakala:.~doituksell3

( KUVA 30) .

Van~ojen

valokuvien

vyöhyke näyttälst nllee r.

ja va:-s:!'lainen se1nlip1nta ser. s:.jaar.

Ullakko~e:-roksessa

o!! , kuten raken!'lusoilrustukseen on merkitty, räyståsii:l_Jaa k~ntavien ~onsolel~en

joka toisessa

~ kkuna -akselissa

ullakonikkuna .

rasadien

kennu~sessa va~äistä :

puolella

ero~ett~

sijainnut matala

verti~aali jåse ntely

rasadicn reunoista oli

p1lastereilla kolme

akseli

p~olella y~si

:-ytmittämä peilifriisi , jonka katka:si

ku~astakin

kolmiruutuine~

oli

tässä~in

ra-

A!eKsanterin~adun

ikkur.a-a~selia ,

reunasta , l!saksi

sivukadun

sivukad~n

puoleinen sisäänkäynti oli erotettu pllasterein .

Tarkasteltaessa rakennuksen fasad1p11 rus tus ta ilmenee, että ~asadien

detaljolnt1 on yleisesti o ttaen samanlainen kuin edellä

käsite!lyissä rakennuksissa eli p1lasterit, joiden varsi kor!steltu peilikuv1olla , kohoavat ikkunoiden vaakalista3r.

~l ottuvan piedes~aalin

yläosassa on kuiter.kin tässä la

varus~ettu

päältä .

ta~auksessa

alap~oleisccn Pilastcr1~n

kolmella

välittäjäoso , jonka ylävuolella

var:-en

~ystyuurteel

~ilasterin ~api

teeli sulautuu ul:a\<kovyöhykettä erot::avann kerroslistaan . Ik:<una- akseleissa on käytetty pys~yuurteen

y~sityiskohdissa

muoåostamaa koristeaihe::ta .

ikkunoiden ?Ystykatr.anoissa on ylerrur.än

samaa kolmen

Palkistokehyksisten

vaa~apui::teen

korkeucelle

;..~lo:tuva

peilikuv1o , jonka yläpuole:Je Jiiävä osa

rea!~!~ull:a

kolmella pystyuurteella .

~äiden

ikkunan mcleom1lla puolilla kaksi .<onsol:a pal.<is~okctystä .

ker.yksen alle en kor:steiLa .

Konsol~iden si~oltctt;,.~

K~n.<in

ne!'l alue !eveil!ä

ikkunan

tettu kaksi

poh~cltaan

sarja all~

on rajuttu

muotoi-

joihin on taas lisä:;ty :.Corist.eon sijoi-

kuhun~in suorakaiteesee~

pcllikuviola.

vin~kell.raker.nuksen

sijoitettiin pitka s1vu katulinjaan p:ene~pi

le:kkaus-

s~orakoi:een

kanssa Loenbom suun-

kaksi pientä harjakatto tsta rakennusta , joista

ni~tcli

Na:st~

suoraa

~a:1tama~JSI'!

vlnor~stin m;..~oto!sia

~asa~a~doitet~ua

Saw.al !.e ton:-111 e tärr.än

yläpu01Clla on

va11!r. jäiväan osaan pa:kislO-

pystylis~oil~a .

aiheeksi kolme uurrosta , ja

0 1: :<o:-iste~lu

Saksalar.kad~n

suure~?i

puolelle ja

pääty katulinjaan Aleksanterin.<adun puoleile (DIA

rakennuksista suuremmassa on

m~elenk iintoinen

sillä se ouistuttaa karollinista ?Otjakaavaa, mutta

pohjakaava , ra~ennu~se~

molemm:ssa

pää~yissa sijai~sevien

rakcn~ett~

ynden seinä!'l sijas:a kaksi vä:iseinää ja näin

dostuvaar. kapeaan

tilaa~

roita tai käy:.taä t 1laa

~1} .

kahde:1 huoneen väliin on

on voitu sijoittaa :ar·joiluvälik~ö!'lä .

~uo

esiree rkl~st ko~e P.:.~ar

puole:i.la Crnei-

sesr.J keittiön ja eteisen välissä on myös erotettu väliseinillä kapea tila , jossa on ilmeisesti ruokakomero ja joku reuu kornero, ~.Jtta

täman välikön kaut:a ei ole läp!kulkua, \cuten kahdessa

:nuussa tapauksessa or. .

Tällaiset tarjoi.iuväliköt yleisty\vät

s~urissa pcrva~1staloissa

vuosi sadan

d!.fferentioituessa yt:ä enemän. on kuiten.<ln käytetty melko nettiin vuonr.a 1879 .

loppup~olella

asumisen

Tässa tapauksessa r·atkalsua

pie~essa

asuintalossa .

Talo raken-

Aleksanterinkadun puole:nen rakennus,

jcssa oli

le~vir.t.upa

ja kaks: huonetta, ral<en:'lct.t!.ln vuo7.ta

myö!'le:tlffiin .

Locnbomin

molenpien piente:'l

piir~stuksessa r.ä~yvä t

katufasadit ,

ovat tyylillisesti

jot~a

y~teneväisi~ ede~lä

sitcllyn tontin päärakennuksen kanssa . kadu::..le

ulla~oni~kuna ,

jolla:set yleis:yivät

syrjäytti auw.akaton . 1k~una

Pler.imr.~än

päädyssä kiinnittää huomiota

nä~yvässä

1älla~r.en

~nkennuster.

sama~la

kä-

ra.<cnm;ksen

ki:lapää::tei~ien

kun

sat~laka:to

yläosastaan kiilanmuotoinen

viittaa nlunperin gotiikan

muo~okieleen .

Jo aiemmin

:naini:;ussa valokuvassa näkyy kuinka rakennuksen päätyyn on listoituksella erotettu päätykolmio , joKa on

~ !.meisesti

rimalaucoitettu .

peilifr iisi nou-

Räys:äslinjan alla

dattaa räystäslinjan kiilarr.uotoa .

~ulkeva

sauma-

Samalla kuvasta käy ilmi

se , että tätä pienintä rakennusta on

w.yö~emmin

jatkettu ja

tässä yhteydessä tontin katulinja on saatu hyödynnetyksi kokonaan .

Koska Loenbomin 1870- luvun lcpussa suunnittelemien suurien v:nk~elitalojen

tarkas:e~tava

ra~ennu\<sen

:uneiåen Locr.bo~

~ohjakaavap11rustukse:

eivät ole säilyneet ,

erästä nänen varhaiscmpaa

sä~lynyttä

asuin-

;Jiirust.usl-a selvitellessä asumisen laadussa tapah-

~uvtostcn

heijastumista rakennusten pohjakaavoihin .

laati vuonna 1877 piir ustukset tontille n :o 30 Raati-

huoneenkadun varteen rakennettavaa asuintaloa varten \KUVA 31! . Rakennuksen

~asael

on Loenbomille tyypilliseen tapaan somml-

teltu täysin symmet.r:sest.i , kadu lle avat:tuva sisäänkäynti on sijoitet~u

fasadin keskilinjalle ja

jul~isivun

molemnista

~eur.oista

yks:r.ker~a1s1n pilas~rein,

muistut ~ava~

jäse~telev:ö

tasad1a

ikkuna- akse::n Jcvyiset osat . rakennuksen

huonejäsen~elyä ,

oike2staan

pystylautoja ,

~~mn et~a

JCt~a

e~otcttu

yhden

jäsentely heijastaa sikäl:

talossa on kaksl asuntoa ,

jo:sta p1enempi sijoittuu pääfasacista katsoen si.säiinkaynnin puo:e:le ja suurempi keittiötä

vase~alle

sisäänkäynni~

oikealle puolelle .

lukuunottama~ta

:.:säksi molempien asuntojen

sal: on sijoitettu kadun puolelle sisäänkäynnin kennuksen piiädyissä bolises~i

puolella

kad;.~n

erotettu fasadin

sijaitsevista saleis:a .

v~ereen .

s~jaitsevat h~.öoncet

vertikaa~ijäsentc:yllä

Ra-

on sy:n-

keskellä

Muuten fasadin jäsentely on vähäistä .

Empiren perinteestä kertovat vielii ullakkokerrokseen saakka ulottuva

yhten~1nen

vaakalaudoitus ja rakennuksen

Fasadir. cetaljoin:i keskittyy

~ys1n ikkunan?uit~eis11n .

Fasadijäsentelyä rr.ielenkiintoisempi on pohjakaava, jossa sydänseinan kaut~a

ka~si

huor.eistoa on

ku~

tenkin r·akennuksen taitteisen

keskitc~ty

Katufasad!1n sijoitetcn

ynpä~ille .

numakat~o .

pääsee molemp:in asuntoihin, suorasta

sisiinn~äynnin

~appukäytävästä

on yhteys kum:na:1kln asunr:or. eteisee:-. (tamburl .

Pienemmän

asunnon e:..eisestä , josta on erotet.t·J pler.i vaatehuone , yr.teys saliin ja sitä Tämän ja pihan

kau~ta ~ö~aaki\n

~uolel~a

el: arkihuoneeseen .

olevan keittiön väliin on

SiJoitet~u

ruokakcoero ja nuoncita yhdistävä läplkulkutila (passagel , jot;; on :nah<.lo!Uses::i voitu l<äytt!iti tarjoi!u:::..ana . puolcl~a suurea~an

keit:::cön paasee asunnon kanssa .

vlel~

Pihan

eteisestä , joka on yhteinen

St.:u:--erc;.aan as:mtoon f)ääsf!e

k<:~dt.:n

?:.JOlcl :;a lär.w:itetyn e'::eisen

(tr:mburl i<at.:tta, toisin l<uln pic:lerr.pään, jonka eteisCC!') ei ole nerkitty tuleosljan

Tästä e:.eisestä on yhteys saliin

pai~kaa .

sekä pihan puolella sij?.itsevaan or.

~yös

suora

ruokasalii~••

joiden väE::.lä

Salista on yh:eys

~ulkuyh~eys .

pää-

ral<enn~ksen

cyssä kadun ;:molella sijaitsevaan herran huoneeseen ( t:er:-ens- rt.:r:ll • jos~a

or. yhteys ?ihan puoleiseer. rr.akuuhucnccseer. rakennul<se:~

Nyös

tässä päädyssä

si~ ai tsevien

(sängka~mare) .

huoneiden , ile:--ran

huoneen ja makuuhuoneen , väliin or. muodostettu vä:iseinillä kapea tila, johon on voitu rn~ita

si~oit:aa

esimerkiksi kameroita tai

varastotiloja , ja jonka kautta on lä?iku:ku

toiseen.

huo~eesta

Sänkykamarista on myös suora yhteys pihan puoleiseen

ruokasaliin .

Tämän ja keittiön välillä on

tävä (passage) , johon or. erillinen

lämmi~tämätön

sisään~äynti

ja jota on voitu käyttää '::arjoiluvälikkönä .

käy-

pihan puolelta ,

Tämän välikön

yhteyteen on myös erotettu välisein:llä kaksi

ko~eroa,

joista

toinen on voinut olla ruokakomer o .

V~staavanlaiset lo;>puo~olella

;>ohjakaavajäsentelyt yleistyivät vuosisacan

ylemmän sosiaaliluokan asur.noissa .

rc.kenm.:ssu~nnittelijoista

Mikkelissäkin

ainakin !< . Land l<äyt.ti 1880- luvulla

vastaavaa pohjakaavaa, jcssa rakennuksen päädyissä sijaitsevier. huoneiden ~uten

väli~n

on sijoitettu

tar~oiluvälikkö

ja varastoli::.oja,

tuonr.em?ana käy ilm: .

:..Oenbor.:~in

t•l:.kkeliin

suunnittele~ista

puisista asuinrakennuksista

uusrcr.cssanss:n muotok:cli tuli selkeimmin esiin kunnallisneuvos -~xcl

Kyanderin ton:i lle n : o 51 vuonna 1885

rakenne~usta

talosta .

K:.mnal:~sneuvos

vnn

Kygnde:r:n ooistama tcntt!. (!:y:<yisen a:.;ema- kaa41) sijaitsee

m~kaar. ~ : c

;><ukoista - to!"ln

laäninhallituksen

t.eler~aa

he r· ra

re:.~na !.la

y~dellä kaupung:~ ~eskeisi~in:,

suoraan

vas~apiiä;.ä

"'akcn~!usta .

gille !r.1elcssään ajatus si i.tä , ctl.a pron:enadi . ~oi:.;t.a

Tontin o•'

Boije vuonna 181.1 , n:utta hän

O~to

suun:"'i t.-

l::r:gel ~n

lah~oitti

ostar.u~

sen

:naa-

kaup~n

ton~ille muoaostc~ta1s1:.:1

Maaher ralla olisi t.al löin oEut as ..mtonsa ik:Cu-

nä:Cöala pu:ston yli suoraan Sai:naalle .

Ton;;ti säilyi

rakentama:.tcoana ai:1a 1880- l·Jvulle saakka , outta BoiJen ::oivomaa yleistä kävelypaikkaa siihen ei tullut . tontin haltuunsg hän

täytti. ton t in teen

kat:.~linjan

Locnbom

~ik~elin

lähe:.;

edustavan raker.nuksen, jokn

~okonaan .

talojen katufasadeista

raken~et:.ujer.

kohcalla

paikalle :.o:1tin a r vokkaan

ra~ennutt1

sijair.nln edel:yttämän SJuren

otoissa melko edustava

suu~nitteli

~ont1lle

suuren

:nuodostu:~i:"' ~okona:su~s

!ii:etty kapea siipiosa, johon on on

il~eisesti

poh~oispäåssä pi~an

ulkonema ,

jon~a

v:r.k~eli~akcnnukser. , !"yhm~

ollut kaksi

puolella

asu:"'~oa ,

~liplosaa

tyy~1ll1sestä

~osta a:~aisemmln

jossa

syd~m-

stllä

rakennu~sen

vastaa risa:11tt.lmainen l.oe~

luopunut sisätontil!e suunsuorakaiteen

~uoto isesta

:\~.<olai:Jkadun

yksi P'Jhjoispäädystä ja yksi ;>inasiiven päästä . Kuujo 1971 , s . 59 .

Ra ken-

ei yleensä poikcttu (D[A 12) .

:laker.nukseer. on kaksi sisäär.käyn:iä

te l ty

sijo:~ett~ kei~tlc .

piirus~u~sessaan

nitel lun rakennuksen ;>oh~akaavasta ,

!KUVA 32! .

kot:dalla on luultavasti to:ner. :<eittiö .

bom on siis tässä

torir.

Rakennuksen e teläpäähän or. pihan puolelle

y~pär1lle .

nu~5cssa

va!"-

Nl~olair.kadur.

leveän rakcnnusru:1gon s:sältämä t huonee t or. 5e:nän

Kya:1de r i r. saatua

puo:elta, Lis;H<s1 pihan

9'(

puolella or. jonkinlainen pcrrastasannc

t~i k~is~:,

taa kahået

sisään~äynti.

po~taa~.

sen pohJoispäässä sisään~äynncis tä

jonka kautta on

sij~i tsevann pie~.em;>ään

vain kaksi, toir.en

to: nen suoraan Nikolai:1kadul ta .

asu:-. teon

ra~ennuksen

johon

jo~

Ra~enr.uk

~ol:taa

näis!:ä

;>ohjoispäädystä

Näistä jälkimmäinen or.

sikäl: er:koinen, että se näyttää johtavar. suoraan suureen salijn , joka on

sijoite~tu ~acun p~olelle .

7oisaalta saattaa

olla mahdollista, että rakennus o n oll:.Jt yksi asuin- että

toir.~istokäyttöön

ens:.~r.~äisistä

suunnitelluista rakennuksista, jo!-

loin tämä suuri sa:i olisi jo alunperin ollut mistokäyttöön .

sekä

tarkoitetL~

toi-

A:r.akin vuosisadan vaihteessa rakennuksessa

:oimi asianajo:oimisto .

Näiltä osin kysymys on toistaiseksi

jätettävä avoimeksi .

Fasadijäsentelyltään rakennus on ollut poikkeuksellisen komea . Nii<olainkad,;n puoleiseen fasad:!.in Locnoom on s!.joittanut 13 ik~una - akselia,

joista keskimmäisen molemmin puclin sijaitse-

viin uksc! cir.tn on sijoitettu sisäänkäynr.it .

Loe noom

sijo:~t!.

rakennusrunkoon avatun oven yläpuolelle

säännön:nu~aisesti

nar. , jonka yläreuna oli samalla tasolla

~uin

den yläreuna .

muidenkin

i~k·;

l~kur.o:

Vaikka oven yläpuolineo ixkuna olikin pienempi

k:Jin muut :kkunat, se oli t.yylillisesti yhteneväinen niiden kanssa, j onka

seurau~sena

fasadiin sijoitetun sisäänkäynnin

aiheuttama mahdollinen epäsymmetria ~äi

vähä~se~si .

julkis~vun

Samalln oven yläpuoliselin ikkunalla oJ1 käy-

tännöllinen fur:k"::.o, sillä se t..oi valoa muuten huoneeseen .

jäsentelyssä

pimeää~

porras-

!'lakennuksen ka!;ufasad!n seina?inta on ncrl!'.salikäyt.annön m"kaisest\

vaakavyö-

:arko:~ctt~ jae~tavaks1 lis~oituksella ko~mcen

hykkeeseen (JIA 13) . koitettu

h!inta vyöhykettti ei

%ui~enkaan

vuo~at~ava~si sa~~ar~malaudoitcksella,

ole tar-

~uten Locnbo~in

ai:<atsellll!lin suunnittelemissa suurissa asu!ntaloissa, vaar: pystypontti- tai

laudoitettavaks~

puolipon~tilaudoituksella .

nainen seir:ävyöhyke or. vuorostaan jasentely keski:tyy pä3as:r.ssa on

sisään~äynntt ,

rasaci-

vaaka~audoitettu .

jossa

ju~kisivun ~cskiosaan ,

fasadin reunoihin

ikkuna- akselia käsittavät osat ,

näin o:len viisi

~uodostuu

joi~sa

Näissä reunaosissa , Jotka on rajat tu

Vars~

on hyvin vähän jasentelya .

pilas~erein,

on ikkunoissa

?alkistokehys , jota kar:taa sarja pien:ä :<onsoleita.

Baunaos)en

t.llakkovyöt:yke on pysty::.audoitet::.u ja sitä rytmittää kussakin ikkuna- akselissa sijaitseva pieni ja näiden a:<seleidcn väliin

Sen lisäksi, että fasadin ~::astcreihin,

::.u

s1~o1tettu

~eskiosa

keski~äisen

ka~s1 viere~käistä

pysty~ai~een

muotoinen

konsoli .

rajautuu

reunao~ia

ikkunan oolernm1n

pilasteria .

Keskiosan

reuo~olnen

pohjaltaan

keskejlä on vinoruutukoris te .

kcl~cssa

~asala~doitettu

Keskiosar.

erottaviin

~uolin

o:1 tympa!'!onkehys ja keskellä olevan ikkunan alle on suorakalteer.

i~kuna

sijoitetikkunassa

raja~tu

alue, jonka

~llak~o:<erro~sessa

or. peilifriisi. .ton:ta jokaiseen peilikuvioon on sijoitettu ympyrän

~r.uotoinen

~e rln

kohdalla ka?ea pystykaiteen muotoinen

s~a

jäsentely

kor!steaihe .

~olstuu

Fr1isi:1 :<atkaisee kunkin p1las~oris::.epalkki .

räyst5slinjan y!äpuolelle

si~oitetussa

per!petissä eli vaakakaiteessa , joka on yhlä leveä kuin fasadin pilas~e rein

r njatt'-1 keskiosa .

Vaakakaiteessa or. jokaisen

pilasterin

~ohdalla

triglyfiä muistuttava , kolmella uurteella

va~uste~tu pystykai~een oleva~

muotoinen koriste .

peiliaiheet on koristeltu

kesk1m~äistä,

Vaakakaiteessa

~o~bikuviolla,

lukuunot~ama~

jossa e: ole koristelua lainkaan .

jan ylä?uolelle sijoitectu vaakakaide

~orostaa

Raystäslir.-

fasadin keski-

osaa ja siinä sijaitsevia sisäänkäyntejä, samoir. kuin keskiosan seinäpinnan r unsas jäsentely .

Peripeti on ollut i<i vlarkkl teh-

tuurissa yleisesti käytetty aihe , mutta puuarkkitehtuuriin sovellettuna se llenee ollut suhteellisen harv!natnen .

Loen3omin vapaa suhtautuninen uusrenessanssin muotokieleen ilmenee piirustuksessa selkeästi fasadia jäsentelevissä pilastereissa .

Kivijalan yläpuolella olevan vaakalistan päällä on

p1laster1n neliömäir.en jalusta .

Pilasterin varsi on viistetty

molemmilta puolilta muuten , paitsi ikkunoiden alapuolella kulkevan vaakalistan kohdalta , jossa pilasterin varren keskellä on koristeena pieni nasta .

Tämä n yläpuolelta pilasterin varsi

on uurrettu keskeltä siten, että uurros päättyy kapiteelin alla olevaan saar. rin

nas~aan .

~äyttä~ä

piedestaali on siis jätetty pois ,

detaljoinnil~a

on saatu aikaan

muistu~a

~utta

siitä .

pilaste-

Pilasterin

vaikuttaa joonialaiselta , mutta siinä ei ole veiuut-

kapi~eell

taa vaan

Loenbomin aikaisemmissa suunnitelmis-

lei~kauskoristelu,

kiehku raa . ka~i~eelin

joka muistuttaa hämärästi voluutta-

Näiden leikkauskoristeiden väliin jäävässä osassa keskellä on vielä pieni koristekuvio .

?iirustuksessa ikkunoissa on jo T-malliset pui:teet , jotka ~1ikkelissä

ruutuiset

syrjäyt-tivät ikkuna~

uud~s rakennuksissa

188C- luvun al kupuolella .

perinteiset kuusiPilasterien

100

uurre- ja

viisto:<or~stelu

':.ois::uu myös ikk·J nankehyksissä , joi-

den pystykamanat on v:istetty saakka .

puolin

~olemmin

Tämän yläpuolella pystykarr.anat

uurroksella, joka

pci~kipuit~eeseen

va~u~Le:tu ~eski

?äät~yy koristenastaa~ .

Varsir. mielenkiintoinen seikka on se , ettå Lce::bom on sig:-Jee~annut

piirustuksensa jo syyskuussa 1881 , mutta se on tarkas-

tettu ja hyväksytty vasta 22 . 3. 1884 . tiin seuraavana vuonna ja sen

':'alo kuitenkin rakennet-

fasadi~äsentclykin

toteutetti!!'l

melko tarkasti piirustusten mukaan, ainoastaan fasadin Keskimmäisen ikkunan acdikula-kehys vaihdettiin palkistokehykseen , joka tuli muihinkin ikkunoihin .

Viimeisenä Loenbomin piir tämistä suurista pervaristaloista on mainittava kauppias

Ma~niselle

suunniteltu pseudovinkkeliraken-

nus , jonka piirustus on vuodelta 1883 (KUVA 33) .

Talo ra:<en-

nettiin seuraavana vuonna tontille n :o 36 Mikonkadun ja Raatihuo~een kadun

näyttävin taloista . ett~

kulmaan .

Loenbo~in

Valmisluttuaan

oli kenties

Mikkeliin suunnittelenista puisista asuin-

Rakennuksen

ne ovat

rake~nus

Loe~bomin

Or. mahdollista , että

piirustukse~

ovat s1käli e rikoiset ,

lisäksi myös

K . Lu~din

~und o~

ollut

s:gneeraamat .

lää~inrake~nustoimistossa

Loenbomin oppilaana , vaikka toistaiseksi hänestä ei ole löytynyt tietoj a kahden muun

säilynee~ rakenr.us?iirustu~sen

lisäksi .

Kauppias Mannisen talon piirustuksia hallitsee Loenbomin laatimille suunnitelmille tyypillinen symmetrisyys ,

~onka ~ii<koo

vain Raat:huoneenkadun puoleinen sisäänkäynti , joka on

si~oite~tu

101

fasadin keskilinjan oikealle puolelle . tena piirteenä katuf'asadien

~olem;:>iin

Suur.nitelmassa

uu-

reur.oit;in sijoitetut

yhden ikkuna- akselin käsittävät matalat on oikeas<.aan eräänlainen vinkkeli- ja

fron~onit .

Rakennus

pseudovi ~lkkelitalon

välimuoto , sillä rakennussiipien yhtymäkohdassa rakennuksen katto on aumattu, n;utta toisaalta rakennuksen kulmassa on sP.kä Mikonkadun että

~aatinuoneenkadun

ty näkyvissä frontonin muodossa .

puolella rakennussiiven pääTosin

fro~tonit

ovat hucmat-

tavasti kapeampia kuin rakennussiipien runko ja ne ovat puolta matalampia kuin

ko~kea

aumakatto .

Kauppias Mannisen talon piirustuksissa fasadeja on rytmitetty sijoittamalla ikkunat eri etäisyyksille toisiinsa nähden siten, että i kkunat muodostavat erillisiä ryhmiä . seen

~asad1in

Mikonkadun puolei-

muodostuu rytmi 1- 3- 1- 3- 1 , jossa reunimmaisia,

fror.tone1ssa sijaitsevia ikkunoita , on korostettu muista ikku noista poikkeavana muodolla ja niiden alle sijoitetulla koris~eluilla ,

lisäksi keskimmäiseen akseliin on sijoitet;:.u sisä?.n-

käynti (DIA 14) .

Raatihuoneenkadun puolella rytm i ksi muodos-

tuu 1- 2- 3- 1- 2-1 , jossa reunimmaisia akseleita on korostettu ja

sisään~äynti

yh~ä

on jälleen erotettu muista akseleista, joskaan

selvästi kuin toisessa katufasadissa .

Mikäli sitä ei

olisi tällä tavalla erotettu omaks] " ryhmäkseen", muodostuisi rytmiksi symmetrinen ja selkeä 1- 2- 4- 2- 1 (DIA 15) . missa piir ustuksissaan

~oenbom

Aikaisem-

ei käyttänyt näin selkeällä

tavalla ikkunoiden rytmitystä osana fasadljäsentelyä, joten kyseessä voi olla näiltä osin K. Lu ndln vaikutus . katu~asadeissa

kivijalkaan

sijo~tettujen

Molemmissa

tuuletusaukkojen ryt-

r.l::ys tukee ikkunoiden muodostamaa "pääry':.r.Jiä".

102

Loenbomin aikaisemmista suunnitelmista :ämä keuksellisen runsaan

orna~enti~kan

sekä

frontone:ta

voimakkaan

detal joi~nin

plastisuuden vuoksi , joka tulee esille varsinkin kehyksissä .

myös poik-

e~ottuc

lukuunottarr.at~a

ik~unoiden

katufasacien

ik~unat

ovat pystykaiteen muotoisia ja koristeellisella palkistokehyksellä varustettuja .

Sen sijaan kuhunkin fron:or:iin

sijoite~tu

ikkunr. en yläreunastaan matalan kiilan muotoinen , mikä viittaa gotii~an

muotokieleen .

Kaikki ikkunat ovat kuitenkir. jo kolmi -

r uutuisia eli niissä on uudenmalliset T- puitteet .

Ullakkoker-

roksessa ei ole lainkaan ikkunoita , lukuunottamatta frontoneita , joissa kiilapääeteisen ikkunan yläpuolelle on sijoitettu harv oin käytetty rombi- ikkuna .

Sen sijaan ullakkokerroksessa kulkee

yhtenäinen peilif riisi , joka jatkuu katkeamattomana myös frontone1ssa noudattaen räystäslinjan muotoa .

Tätä friisiä rytmit-

tävät tiheään sijoitetut profiloidut konsolit , joiden väliin peiliaiheet

jäävä~ .

Jokainen peilikuvio on pohjaltaan tasa-

laudoitettu ja peilin keskelle on sijoitettu koristeellinen ruusuke .

Aikaisemmissa ~ilastereita .

~1irustuksissaan

Loenbom

va~ioi

jatkuvasti mm .

Kau?pias Mannise n talon suunnitelmassa pilaste-

reita on käytetty vain frontoneiden rajaamiseen .

Nämä pilaste-

rit kohoavat eräänlaisen peilikuv iolla varustetun piedestaalin ~äältä ,

jclla ei kuitenkaan ole omaa kapiteelia .

Piiastereiden

var·ret on jälleen uurrettu ja n:iden yläosassa on laikkauskoristelua, mutta kapiteelia niillä ei ole , vaan ne liittyvät suoraan ullakkovyötykettä rajaavaan kerroslistaan .

Ehkä tässä

yhteycessä olisi osuvampaa puhua fasadeja jäsentelevistä

103

joidcr.

pystyli~toista ,

i<utelma

deta:jci~nilla o~

pilas~ereista .

pyrit~y

:F:uu detaljointi keskittyy hyvin pit-

källe ikkunoiden kehyksiin, Jo:.ssa on il:neises ti sorvauskor istelua .

s::äistyyliin viittaavaa

kiilan

~urre-

Ikkunoiden pa!kistokehystä kantaa sarja

pieniä konsoleita ja kehyksen vesilis:ar. pää:lä

kclmileh~iaihe .

luomaan vaj -

lehtisohakoris~elua ,

vielä svci:-

jossa on

~eske!lä

Sen sijaan f:--ontor.eissa sijaitsevien :kkunoider.

ffiuo~oisen

kehyksen pääl l ä ei ole koristelua , mutta sen

alla on sarja pieniä konsole:ta, kuten muissakin ikkunoissa . Frontoneiden muuta seinäpintaa runsaampi dctaljointi ilmenee ikkunoiden alle rajattuna pohjaltaan tasalaudoitettuna suorakait.eena, jonka keskellä on nelilehtiaihe . kaidet~a

rajaavat listat on kor isteltu leikkauksin ja profi-

loitu reunoistaan .

F'rontoneiden yläosassa sijaitsevien rcmbi-

ikkuno1den kehyslistatkin ~ohtHn

Hyös tätä suora-

koristeltu uurroksin ja

liito~

sijoitetui n sorvauskor istein .

Katufasadcihin avatut sisäänkäynnit ovat Mannisen talon suunr.ltelmassa poikkeuksel lisen näyttävästi detaljoidut .

Yleensä

suoraan kadulle avautuvien sisäänkäyntien yläpuolelle sijoitettiin

~1cni ,

usein

hie~an

kaareva katos .

Mannisen talon suunni-

telmassa sisäänkäynnit on rajattu koristeellisir. pilasterein , jotka kantava::. oven yllä olevaa, voimakkaasti ;Jlkonevaa Katosta, joka

muistu~taa

alareunastaan

kat~a1stua

päätykolrniota .

xehyksien yläosan lisäksi juuri sisäänkäyntien ~avat

ka~okset

fasadien detaljoinnin plastisirnmar. osan , muut

aiheet. ovat profiililtaan va r sin matalia .

lkkunanmuodos-

~äsentely

104

Tämä käy ilmi tarkasteltaessa kaup;>ias Y!anniscr. taloa valmiissa asussaan (KUVA 34) .

Huomio kiinnittyy seinäpinnan

tekstuu~in

ja jäsentelyn merkitykseen yr1 ::.ettäessä luoda ;)uuarki<itehtu•Jrille arvokasta ilr.1että .

Ra\<ennuksen ::;einäpinnan ali:1 vyöhyke

on tasalaudoitettu , mikä saa aikaan r.1uistuman kiviarkkiteh::.uu~in

rintamuurista .

Tätä vai ku telmaa korostaa ikkunoiden ala-

puolella kulkeva profiloitu ja yläreunastaan ul\<oneva vaakalista ja siihen liittyvät, kunkin ikkunan pystykamanoiden alle sijoitetut , pal1kan muotoiset ko!lsolit .

Hikonkadu:-t puoleinen

fasadijäsentely on toteutettu pii rus tuksen mukaisesti .

Yleisen

käytännön mukaisesti tontilla on pyritty yhter.äiseen rakennuskckcnai.suuteen, minkä vuoksi l'likonkadun puolelle

~akennettu

pie-

nempi asuintalo, joka on sijo1 tettu pääty katulinjaan , on suunniteltu tyylillisesti samanlaiseksi tontin päärakennuksen kanssa . Tämä koskee kuitenkin vain talon kadulle näkyvää päätyä , sillä talon pitempi sivu on toteutettu tyylillisesti vaatimattomammin. Tontin

pää~akennus

päädystä .

on sen sijaan

runsa~in

jäser.nelty myö5

Raatihuoneenkadun puolella päärakennuksen fasadi -

jäsentely on toteutettu sikäli kääntc!sesti, että sisäänkäynti on sijoitettu fasadin vasemmasta reunasta lukien neljänteen ikkuna- akseliin , kun se p1irustuksessa oli sijoitettu katujen kulmasta laskie!l neljänteen akseliin (KUVA 35) .

Rakennuksen

päädyssä ki innittää huomion pieneen frontoniin sijo:tettu kiilapäätteine!l ullakonik:<una .

~lyös

tälle puolelle rakennettiin

pienempi asuinrakennus , joka sijoitettiin vuorostaan pitkä sivu katulinjaa n ja joka oli katufasadiltaan yhteneväinen pääraken0\lksen kanssa .

Tämä talo kuitenkin purettiin ensimmäisenä

ton t in kolmesta asuinr akennu ksesta . purettiin 1970- luvun

alku~uolella

Ton:in muut rakennukset

uudisrakennuksen tieltä .

10~

l•likl<eli:;sä alkoi 1880- 1 uvun puoli. välissä yl c.Lstyä rakennussuur.nittelussa käytäntö , jo:1ka mukaan

ase~inraker.nuksen

rasadin molemp! in reunoihin siJoitettiin fron:.or.i . talo 0:1 yksi

varhaisi~pia estmerkkej~ :ällaiscs~a

katu-

Mannisen raker.nus-

käytännöstä . 1 Samalla erilaiset frontoneihin sijoitetut kiilapä8tteiset ullakenikkunat yleistyivät . käyttivät myöheMmissä

su~nnitelmissaan

Sekä Loenbom

e~tä

Lunc

samanlaista fasadin

yleisjäsentelyä , julkisivua rajaavine frontoneineen, kuin he käyttivät Mannisen talossa , joka valmistuttuaan edusti M1kkc~issä

1880- luvun komei:1ta puuarxkitehtuuria .

Sitä , missä määrin Mannisen talon fasadit ovat Loenbomin käsialaa ja ku::1ka paljon Lund on vaikuttanut teluun, on vaikea selvittää . bomin

aikaise~~ista

rakenn~sten

suunr.it-

Koska Mannisen talo eroaa Locn-

raxennussuunnitelmista nimenomaan melko

ru:1saan ja plastisen detaljointinsa vuoksi , tulee n;ieleen ajatus siitä , että

~und

on vastannut fasadien yxsityiskohtaisem-

masta jäsentelystä ja ornamentiikasta .

Eräät rasadeissa käy-

tetyt yksityiskohdat , kute!'l vinoruudun muotoiset ultakon1kkunat , v~ittaavat

mielestäni Lundiin , koska

raamissaar.

ra~ennusp11rustuksissa

myöhem~issä

hänen signee-

on detaljeja, jotka ?Oikkea-

vaL yleisimmistä t1ikkelin puuarkkitehtuurissa tuolloin käytetyistä koristeaiheista.

Ilmeisesti varhaisin katufasadiin sijoitet~illa fron~onellla varuste:tu asuinrakennus valmistui vuonna i 883 tontille n: o 47 Aleksanterinkadun varteen (kts . KUVA 42) . Rakennuksen suunnittelija ei o~e tiedossa. Frontoneita ei ole sijoi !:.ettu aivan rakennukse!'l reunoihin , vaan yhden ikkuna- aksc11!1 päähän niistä .

106

:...ääninar kkiteiltina Loenb01:1 hallitsi n~ss~ur.nit te l ua 1870- l~v~n lo~~n

:-~ ikl<el~r.

".< eskust.an r akcn-

ja keko :880- ;uvun ajan .

Hän suunni:. teli kaupunkiin jo edellä rr.ain::.:; t.~.:jen rake!'lnus tcn lisäksi use:ta uudisrake!ln:..tksia ja nuksia , joiden yhteydessä vanha väistyä

van~ojc!'l

tieltä .

Locnbomin käsi?.laa

on myös a l unpcri:'l kauppias Adam Py:k..<äselle 188~

la~jer. -

aikainen vuoraus sai

cm~iren

uusrenessar.ssivuora~.:kse n

:-akennusten

s~unr:i';elt.:; .

·: uonna

Nikolai:1kn:i'Jn varrelle rake:met. tu ka.<:dkerrcksinen, uusr enes-

sanssityyl l nen k!vt:.alo , joka tynees~ä

k::.up?aporvariston yhii :::säär:-

varakkuudesta ja joka on säilynyt

sa t.ähDn päivään saakka . ~iirsi

todis::~

l<a:;~ungin

keskustas-

Asu::.r.rakennuster: lisäksi Loe nbom

mm. kaupung:n puuraker.te 1sen pakkahuoneen , joka valrr.is-

t<Ji vuonna 1891, sekä kansakoulun käyttöön kolme

puu rake!'ln:.~sta ,

joihin sijoitettiin koulu , opet::a jien ja vahtimestarin asunnot

se~ä calous tilat.

Nämä rakenn ukset valmis:uivat syksyksi 1889 .

Muita 1800- luv:;n jälkipuoliskor.

suunnit~elijoita

Loenbo:nin o:;e::.la 1800- luvun loppupuolen raker:m.:ssu'.lnnitt eli~ois':a

merkit.!:.ävin :1äyctä1s1 olev;m

aiemmin mainittu !< . l.unc ,

jost;; ei löydy mainintaa edes seur akunnan ~ur.d1lta

on sä1lynyt Mannisen talon suunr:itelman lisäksi kaksi

sigr:eerat. tua rakennus;>i irus ::.us ta .

Näissä piirustuksissa on

omaleimaisuutta , joka ilmenee u<Js: na räyst.äs.<u kkasi r.a . piirtäjä . 1.

rippikir~ois:a .

L1söks1 Lund

Piirustt:stensa

koris~eaiheina ,

kuter:

~äyt~~f: o~lccn eri:1o~ai nen

korkea~

tason vuoksi hän

näyt~äisi

Hassiuen 1987 , s . 18 ja 25 sekä Lät:ce 1987 , s . 33 .

ollee!'l ko;.;lut.ettu ~äni

rakennuss~.;unn1ttcllja ,

lähåeaineistosta ei ole iöytynyt

r.:~.:t:a k~~><a

kayttä:r.äs-

mainln~oja h~ncstä ,

hl:inen persoonansa tässä vaiheessa hieman

Jää

:V.an-

salape~·a:. se~s1 .

r:!se!'l talon piirustus O!'l va:-halsin, jo:'lk:l Ll:n<! on s!gneer:mr:ut . Koska p:.1rus:.uksessa on myös Loenbomin sig."leerat;s, vo!.::laan oletta;J. Lundin olleen hänen p!ir:.~stus

on piilvlitty .

oiirus~uxsensa

~U!'ld

o~pilaanaan

vuonna 1883, jolloin

Seuraava:1a v•Jonna L'Jnd or. sieneerannut

yksin .

suunr.ittel1 tontille !'l :o 15

NtKolainkad~,;n ~a

Vilhonkadu!'l

kulmaan yhten!!.iser. tonttikokonaisu;.zden , jol<a kåsitti suuren pseudovir.kkelirakcnnuksen ja kaks!. pienempää asuintaloa (OlA 16) . Lunc on signeerannut

?iirustu~sen

Tontin yleis-

13 . 10 . 1884 .

jäsente:ystå muodostu: samanlainen

~uin

kaupp!as Mannisen ton-

tilla : Katujen kulmaan sijoitettitn sureakattoinen pseudovinKkelitalo , sen vie1•een Vilhonkadun j)uolelle pienempi satulakatto1nen asuinrakennus pitkä sivu toinen pieni

katulin~aan

asui~rakennus

pääty

sesl.i käyttänyt aikaisen:;>aa ,

ja Nikolainkadun j)Uolelle

ka~ulinjaan .

~annise!'l

saa::.uaan uuden tilauksen , sillä

Lun~

or.

talon ;>iirustusta

p1irus~usten

tl~ei

~tallin;:

yh!:.äläisyydet ovat

'lcl;>ost.i hava!.:tnvlssa .

~yös

rakennusten katufasadien jäsentelyssä on yhte:'leväisyyks1ä

~annisen tonti~

talojen kanssa .

Varsinkin pseudovinkkelitalon

fasadit ovat lähes koj)ioita Mannisen talos::.a yleisjäsentelynsä su~teen .

Molemmissa piirustuksissa tontin j)äårakennuksen fasa -

dien reu!'loissa on kapeat frontonit, jciden ~an

alle puolet

au~a~aton

kor%eJdestc .

kcr~eus

Lt;n~in

en vain hie-

pi!rustuksessa

108

Vilhonk:~d:.m puoleinen fasad:. uouca: t..aa

:..alon Raatihuo:-:ecnkacun

l~a!'lnisen

sar.~aa ikku~a:-y trn:!.a

fasa:l!. .

puo~eineo

kuitenk:!.n vähentänyt fasa:lien detaljointia, :alon vinoruudun reuotoiset

l<uu:

L:.mc or.

korvann~t

Mannisen

täht..1-1kkunoilla ,

ull~konikkunat

joi lnisia ei Nikkelissä aikaisem:nir: ollut käy:;e:ty , .1a o:-: lisaksl. siJoit:;a-;u: ku:1kin f r o11:.0:1in hU!.pu!tc mi.<ä on myöskin u"Jsi koris:eluaihe

:-äystäs~uKka:.;er.,

ka~Jp~Jngin p~Juarkki':;entuu :-.issa .

l."Jnd ei ole a:erk:.nnyt pl i:-ustuksee:1sa jutk:;.sivujen \"uo:-a;stapa:l, m~tt..a

koska fasaci:.. on jaettu suoril:a listo:!.lla .<olmecn vaaka-

vyöhykkeeseen , ni:.n vuoraus lier.ee t.arkoit..et:u samankaltaiseksi kuin Hannisen talossa .

Fasadeja vertil<aalisesti jäsentelevät

listat eivät enaå edes muistuta pilastereita . piirus tuksessaan

r:~yös

Lund on tässä

luopunut uusrenessanssin ;>eilifrliseistä

j3 sisliänkayntien ylä;>Uolelle sijoitettav:.sta tyn:;>anonkehyksistå .

ne:1

Koko:-:ais"Judessaan rakennukser. ylc!silme ei ele klassist1~anr.!se~

fasadi~

talon tacaan . vaan pikem:ninkin Lundin

;>ii~tä:nät

enteilevät kaupungissa vuosisadan vaihteessa yJcistyvätl

p~uarkki~chtuu~la ,

diin sijoitetut kåyttän:tit

jolle ominaisia piirteitä

fron~onit

tåh~i - i~k~nat

ja uudenlainen

~vat

mm .

katu~asa

Lunåln

ornamentil~ka.

räystäskck~aset

ovat kuitenkin jo

svei.tsiläi styylin myötä levir.neitii koristeluaiheita .

To:1ti!.le suunnit.ellu:. :<olme asuin rai<ennusta

valm~stuivat

vuosien

1885- 189? välisenä aiKana ilmeisesti suurinoi:rteln Luncin pil~ustuster: mu~a:.sesti.

vun alussa

muu:o~sta,

Hakcnnuksiin t ehtiin kuit.enki!"l jo , 900-lujolloin mm.

Vilhon~adun

t..a pien:å asuin:·akennus ta jatke tt.l in . nuksls;;a ei O-C sä!lynyt .

puolel!.a

sijainnu~

Yksikään ton t.in puu:-akcn-

109

Toinen Lundin laa1-im3 j)it-:-ust'-ls on vuode:!ta 188'5 (Kl:VA 3&). Kyseessä on asu:.nrai<enn:.tl<sen santcrtnkadun varrelle . toinen

:.~scas:a

suu~niteln:a ~or:tilic

n :o 69 A:ek-

Tär.tä piirust1_;s on hyvin r.ticienl<iin-

eri syystä joht.uen .

Ensinnäkin f.•.md or: pääl-y-

nyt suunni :elnassaan sc.t'-llaka:toiseen ja pohjai<navaltaa:'l

suo~·a

l<aiteer: :nuotoisccn rakennusvolyym::.in, joi<a ylc!styy vuosisada!'l vait~eessa

ja tulee hal:itsevaksi

rake!'ln:.~styyp1~si .

Tciseksi

Lund on käyttänyl- rakennuksessa samanlaista j)Ohjakaavaa ku:n Loenbom käytti esimerkiksi tontille n:o 30 laa::"!.:nassaan asuinrakennu~sen

suunnitelmassa {vrt . KUVA Ji), eli rakennuksen j)ää-

dyissä sijaitsevien huoneiden väliin on s::.joitettu välikkö ja l<omcrotiloja .

~arjoilu

Kol:nanneks1 Lund käyttää rakennuksen

fasadissa uusia koristeaiheita .

Lundin suunn!ttcleman asuintalon pohjakaava perustuu suoran sydänseinän käyttöön . nölliner., että samaan

useit~

Tämä pohjakaavamalli on sikäli käytär.asuntoja voidaan sijoittaa peräjälkeen

ra~ennusvolyymiin

rakennuksen

pit~utta

lisäämällä .

Vuosisadan vaiht.eessa tällaiset ratkaisut ylels:yivätkin ja samaan rakennukseen saatettiin sijoittaa ?ientä

v~okra -asuntoa

hyvin pi tkä~si. kolmen huoneen ~eskellä

cs!r.~erkiksi

kuusi

peräkkäin, jo:loin :-akcnr.usvolyymi venyi

Lundin suunni t telereassa rakennuksessa on kaksi ~a

kelttiör. muodostamaa asun:oa.

pihan puolella vie:•ekkäin

si~al

Rakennuksen

tsevat kaks::. eteistä ,

knd-..m puolella s:jaitseva kapea rap?ukäytävä ja n!.iden

vä~i

jäävät ruokakenerot jakava: pohjakaavan siten, että to:.nen asunto jää rakennuksen

ete!äpää~än

ja toinen j)Ohjcispäähän .

Lisäksi !"akennuksen et-elä;:>äässä sija1tsevan asunnon saliin

110

or. s:säiini<äynti suoraan kadul:.a .

tila on .;o

tar koitett\.1 li:.kehucnciscoksi .

alunper!.~

Raken~u~sen

mahdollista , ett!l t.<•:nii

0:-~

fasadijåsentely on melko vaakalaudoi tett.u

y~tenåisest1

t.ikaalijäsenr.ely~i~

u:lekr<okerro~scc:-~

saa".<ka ja

o~ VC!'-

rajo::tuu ::iihen , että ret.:nir.m:a:sc:. 1.kkuna-

akse:it on crotP.ttu muusta jäscntely ol:si

Seinäp!n:.n

v~näistä :

täysi~

akscliin sijoitettua

se:näpi:-~nasta

pllastcrein .

Pasaci -

symmetrinen ilman eteläisiopäår.

1k~una

Se1näp:r.nan vertikaal1 -

s!säänkäyn~:å .

jascntcly ei kuvasta rakennuksen huonejakoa , vaan se omaa pelkästään esteettisen funktion ja luo o~

lasterit

Pi-

fasa~iin sym~etriaa .

hP.lppo mieltää seinäpintaa jäsenteleviksi pys:y-

listoi%si , vaikka n1illa onkin sekä jalusta jo:.ka sulautuvat

~asadia

.;asentelevlin

et~ä

kapi:eeli,

vaaka~istoihin .

Ulla~ko

ker·roksessa kunkin pilaster in jatKeena on peilikuv::.olla varustettu r.ar kko .

Varsinaisen %or isLea:nccn ullakkovyöhykkeessn

~uodostava~ %ui~enk1n

a~~elissa

sorvatut koristenastat

ja c.:iden viliin sijoitetut

~uss~kir.

matala~

ik%una-

vaakakomerot .

Komeroiden kor1stenasto5en ;>uolc!.set. piiåt on lisäk::;i tehty kovertk~i .

7~!la:ner.

kor isteaihe on

käytössä jo 1700- luvulla

(pyöreä~

Liliu~scn muk~an

ullakonikkur.a:

ollut

~oristenas~

jen ?aikal :al ja se or: tullu:; uucelleen mt.:otiin ns . ttajoa,·an

k~assisoin ytt!.eydessä . 1 :-:ik%elissa vastaavanlaista koristeaihetta ei liene tatä cnne!l es::.intynyt .

Julk::.::;.:.·;u:-~

käyr.t.ien

rr.uu

ornae~er.ti:.~ka

y~tey:.een .

:aan v:istct:y lista, 1.

keski :tyy ikku:1a!1;>ieliin Ja sisään-

Ik:Cunanp~cl1ssii ~!ertää ~onka ~atkaisee

:..iliu::; 1984 , s . 1;1 .

u!koneva, :'euno::s-

sor·vat.:u nasta

kai~issa

111

liitoskohdissa .

I kkunoiden pystykamanat jatkuvat alakamanan

alapuolelle , minkä lisäksi alakamanan keskiosassa on alaspäin

työntyvä porrasmainen koriste .

F'asadin kahden sisäänkäynnin

yllä on konsol i en tukema suora katos, jossa t oistuu sat:'la por-

rasaihe , t ässä tapauksessa porr asaihe keskellä olevine kaari -

muo toineen on kuitenkin suunnattu ylöspäin .

Rakennus val nistui vuonna 1886 ja sitä jatkettiin O. A. Kemppen

vuonna 1896 laatiman piirustuksen mukaisesti {OlA 171 .

Kemppe

noudatti Lundin käyttämää muotokieltä, mutta uudisti rakennuk -

sen vuorausta siten , että ikkunoide n alapuolelle erotettiin listoi t uksella pystylaudoi tet t u vaakavyöhyke , jolloin rakennus

sai uus r enessanssi- ilmeen .

1960- luvun alussa , ennen rakennuk -

sen pu r kamista, julkisivu oli kuitenkin yhtenäisesti vaaka-

laudat tettu ull a kkokerrokseen saakka Lundin suunnittelemall a tavalla ( KUVA 37) .

Lund vaikuttaa uusrenessanssikaude l l a Mikkelissä t oimineista rakennussuunni ttelijoista Loenbomin ohella ainoalta , jonka piirustuksissa on omintakeisuutta niin fasadien yle i sjäsentelyssä kuin niiden deta l joinnissakin .

Huider. s uunn ittelijoiden

kaupungin keskustan alueelle laatimia uudisrakennuspiirustuksia ei tältä ajalta juuri ole säilynyt .

Vanhojen rakennusten jatko-

ja fasad in muu tospiirustuks i a sen sijaan ovat laatinee t esimerkiksi Kristian Smed (OIA 18) ja A. Svanstr öm (DIA 19), joiden

piirustuk s i ssa fasadi t on jäsen nel ty uusr enessanssivuorauksella, mut t a de ta ljointi on mahdollis i mman vähäistä .

Vielä 1890-luvul -

la kaupungin keskustaan suunniteltiin tällaisia hillittyjä

112

ut:s !"enes~anssi ;>11 rteisiä

L:{hye~

rat:ennJks in .

aikana arkkitehti ''ier:1e:· Polon ehti su;;n:1i t.el

1·1: :<kel :.ssä ::lor.sa ~a

kGupung::.r: .<es-

kustaan t:otelli Karinin lisäksi ainakin kaksi asuintaloa . tllle n : o 59 Kirkkokadun

To:l-

Rantakaåur. ;.:ulmaan laatiffiassaan

asuintalon suunnitel:nassa hän käyt.tää ;>it.kää, s::.tulaknttoista rakcnnusvolyyrnia .

Raker.nukse!'l julk::.s::.vur: ve:"t..lkaalijäsentely:.-

!ä Polon el varsinaisesti ;>yri fasadiin sy:nnetrian

t~ntua ,

u~.:srer:essanss:~

vaan osoittamaan

tapaan

:uo~aan

huoncjn~oa .

sivuur: sijoitetut kaksi sisäänkäyr.tiä ja niider.

ta~ana

Julki-

s:ja::-

sevat ;>or!"ashuonee;; on fasadijäse!'ltelyssä erotettc: va:"sinalststa asuint::.loist..a koristeellisilla pystylisto:ila, joillaiset Uute:~n

r·ajaavat r.Jyös fasadin reunoja (D IA 20i . suunnitelmassa en katufasadin

länsire~naan sijoite~l~

r.a , joka vastaa l eveydeltään kahta Ilmeises li

rakennu~sen

suuri

ik~u

r.oroaalikokoist~ i kk~naa .

länsipäätyyn on

vaksi :iikehuoneisto ,

jcn~a

ikkunaa ei

ole suur ennetto

kuiten~aan

;>iir:eenä Pclor.i:-:

tar~oicettu

s:joitetta-

näyteikkuna avautuu kadulle . alaspäi:~,

Tätä

vaan se jää

samaan linjaan muiden i kkunoide n kar.ssa eli varsin ylcs toimiakseen varsinaisena r.äyteikkur.ar.a .

Suuri

ik~u~a

antaa joka

tapaui<sessn paljon valoa ra:<e!'ln'..lksen päätyyn Jääväiin huoneeseen . iS9C- luvuga hihtien e r 1laiset myy:nälä- ja tyivä~

kaupungir.

~eskustan

parhailla

vissa vanhoi ssa asuinrakennuksissa , r e:. näyteikkuna!. _ja kadulle

~oimistot.ililt

yleis-

l:ike;>aiKo~:la slj~itse ~oita

ava:.~tuva;;

laajennettaessa suu-

sisäi!nkäyr.nit muuttivat

oicnnaisest: raken!'luste!'l ..:atufasadeja (KJVA 38 . DIA 21) .

11:!

t:usrenessa:1ssi katukuvass'l

1880- luv>.~lla

e!T.;:>iren ;:>erin ne ja l':i 111 t::y uus!"e!'lessa:-:ssl ni'ikyi-

vii::. yhtä aikaa

l~ikkelin

Aum<Jkat~o

kc.tuk:.lvassa .

oli

v~cli:i

hal-

litsevana kat ':.o~yypp:.::ä, sillä uscir.nr.issn uudis:-akennu.<siss.:;ki!'! päädy':.ti:n

':.ähä~ ~<Jtto~~otoon ,

~ut~a

Ka::.uje~

a!.kc: jo ilmestyä katukuva?.n . vaa':.~m'lttonat.

sa:ulakattoisia

rakenn~ksia

varsilla vucro:teliva!:

err.pircfasa<ii t ja porvarien koo.<kc-5 cen uus:oene:.;-

sanssi ta l.ojen p::. ':.kä t Jul kis1 vut.

Kaupung:~

vanhaa r·a.<ennuskan-

taa kuitenkin uusi::.tiin laaje!'ltamalla var.l':cja asuin!"akennu.<sia ja muu':.tamalla niiden

Kau;:>ungin vanhoista

vuora~s

ajan makut.ottumuks:.a vastaavaksi.

emp:rerakenn~ksis~a ~ .

Hi:illströ~i!'l

talo

Aleksanter·inkadun ja Vuorikadun ( enti!'le:'l Koulukatu l xulmassa sa: uusrencssar.ssivuorauksen 1880- luvulla (KJVA 39) . v~oraus

jaettiin

listoi~u~sin

ullakkokerrokseen teht:in sakir.

kolmeen

vaakavyöhyk~eeseen ~a

~eilikuviointi ,

ik~u~a- akse~!ssa stja:r.nee~

;ällö:!'l

matalan

joka vuoro:teli kusullakon1~kunan

kanssa .

rasadcissa käytetty muotokieli oli hyvi:'l hilli':.tyä, sillä detaljoir.ti keskHLyi lähes kokonaan sut:teellisen vyöhy~keeseen,

jcssa

räys~äsllnjan

1 tsta sekä lisäksi sarja lcHuja kor.soleja . tyypilli:'le!'l

~iheään

llällströ:n~r.

alle olt

harnoaslista ja

se~

kaiteen muo;;oinen

ullakko-

sijoi:ett~ han~as-

si,;oitctwja lyt:y1tä ja ;>rofitalon ikkunoissa

korotet~u ~alkisto~ehys ,

kerroksen detaljo1nti .

kor~eaan

jor.ka alla

o~i

Hikkelissä

~oistu~ ulla~ko

Välittömästi palkistokehyksen alla oli

alapuolella oli ilrr.eisesti n:atalan suora~eillkoriste .

11l.

1S'::O- ! uv Jn loppupuolella ta;:>a!'. tunu t

kaupu:okik~van nu~,; tcs

käy

ilmi 1880- luvun lop;:mp:1olel !.a ;')erä isin o!evas t.a vnl nkuvc.s ta , joka on kuvattu Naisvuo!"clta Valokuvan oikeassa reunassa

Kir!.<koo~,;ist..on su~,;n:.aan r.ä~yvti vir.kkeli~akennus

rr.a:!'littu !-!ällst:-örr.in talc, jossa on !lakennuksen seinapinta on deja

~äsentclevät

t.o: .

on edellä

Jvsre:1essanss1vuoracs .

vaalealla vär!.llä .ia

n:aa:.att;.~

vaaka- ja

: KCVf\

f::~sa-

iklcur:a!'lke!1yl<.se:t

;'lystylis~a:. ,

sc~ä

muc cctaljoin~i on vu~rostaar. ~aalattu ~u~nemmal:3 vari~l~i, juuri päir.vastotn k:1in ~u

e~piren

aika!'la .

korostaa fasad:en kcristelca .

myös kuvan

kes~ellä

vanhimmilta

osil~aan

tavoir en halut-

Hallstromin talon l!.säksi

näkyvF. suorakait..ee!'l

t..oincn asuinrakenr.us on saanut on~in

7~!ln

rr.uo~oinen

ja aumaka:vaikka

uus:-enessa~sslvuorauksen ,

peräisin

1840- lu\~n alus~a .

!'ls . Räsäsen talon vieressä olevalle tontille ,

~amä!'l

Ki~kkcpuistor.

laidalle , rai<cnnettiin vuonna 1885 kuvassa näkyva satulakattoiner. talo , joka edusti volyymil:aan uutta ke!'ln~ksen

katufasadin

~ole~missa re~no~ssa

jonka kattorakennelma näkry kuvDssa . varustetut

asuinra~e!'lnuksct

188C- luvun

~uolivållssä

Samar. to!'ltin keskiosailo on as1..1:1rakennus . ~~

oli varattu

p~,;!.set

lähes

ra~enn~styyppiä .

Kaupungin

toiva~

7ällaiset frontoneilla

samalla elävyyttä

rakennet..~u

varten .

~atukuvaan .

pic!'lcmp!. satutakattoinen

ensim~äisessä

~ien:3 ,

jäscntc:e~ättöoiä .

en matala frontoni ,

yleistyivä!. l<a!.l;nmgin keskustassa

koulu ra~ennusta

asuintalot ovat

Ra-

aseoakaa,·assa t.amä tontMuu:

~uvassa

nakyvät

em;:>irevolyyo!sia ja fasadeiltaan

Vaaleaksi maalatw1nc tai re.pattuine

seinä;:>intotneen ne ku·:ast!lvat viela per:nteisiä tyyllkäsityl<siä .

14~~kel~ssii

lienee käyt.ett.y 1...usrenessanss!r. alkana samoja värejä , je>t..<a olivat s;.~ositt.uja muuallakir. el: keHam\.:l t..aa , pune!'tavaa t.e:-raa ja r'Jskean •Jmbraa . P.aker.nuspiir·us:u.<:sissa ju~k1sivut on usei:~ vä!'jiitty ruskean eri sävy:J Ui, :r.utta :ähteis::.ä ei käy ilm::. , fl'i tii värejä k~r.kin ra~enr:u.<:sen .<:ohcal:a 0:"' käy:.e:.ty .

115

Valokuvasta käy ilmi pyrkimys rakentaa

tc~ttien

katulinjat

täyteen ja jopa pystyttää tarv i ttaessa pieni asuinrakennus tontin keskiosiin.

Vaikka uudet tontit rakennettiin tyylilli-

sesti yhtenäisiksi, muodostui katukuva kokonaisuudessaan melko

epäyhtenälseks! .

Rakennuttajien lisääntyneestä varall i s uudesta

kertoo osaltaan Kirkkopuiston takana :nui ta taloja korkeat::lpana näkyvä

kau~pias

Adam Pylkkäsen kaks ike r•eoks1nen kiv1talo, joka

va lmistui vuonna 1885 .

Rakennuksen suunnitteli lääninarkki-

tehti Loenbom .

Yleisesti ottaen uusrenessassi esiintyi Mi kke l in puuarkki t eht uu r issa hyvin hillityssä muodossa , usein rakennusten fasadeissa e i ollut sei näpintaa jäsentelevien pysty- j a vaakalistojen lisäksi minkäänlai sta o rnamentiikKaa.

Tyypillinen koristeaihe

ol i ullaKkoKerr oKseen sijoitettu pe1likori stelu, jonka lisäksi muu detaljointi kesK ittyi i Kkunankehyksi in (KUVA 41) .

Raken -

nusten aiempaa suurempi korkeus erotti uudisrakennuksen empiren

aikaisesta rakennuskannasta , jota tosin ajanmukaistettiin korottamalla talojen ullakkokerr os ta (KUVA 42) .

Nikolainkadun var -

re lle rakennett iin j o 1800- luvun loppupuolella kaksikerroks i s ia kiv i rakennuksia , jotka kertoivat paitsi varallisuuden kasvusta , ::~yös

perinteisen agraarin kauppakaupungin hiljaisesta häviämi-

sestä (KUVA 43) .

LOPU;<SJ

i<er. ties tärke 1n :O:ikke! in pu-..m:-kkitet:wuri n :.yyliket:i tykseer: vaiku:.t anut y.<sitt.<Hnen tekijä 1800- Juvdla oli k3o..::>o..:ns1n nseiT.a :-cs1denssi~a1kkakuntana .

valkut:i tiu.<kolna

ase~a

iaffin

Ka~pungin rakenno..:sLOi~intaa~ rake~n~ssäär.tc1~ä ,

jo:den

m:.st,a valvottiin ta rkast.i virano:naistcn taholta . kana tarkka valvontn joht: rakennuskannan

no~da:.t~

Emp1.re:1 ai-

yhdenmuka1st::J'Il~seer;

ja siihen , ettei mkkclin empirearkkitehtuuri saanu!. ooaleimaista 1lnettä, vaan kaupungin katukuvaa "yleisempire " .

Myös rakennu ttajien

ha~litsi h~:litty

vähävaraisu:.~s

jo nmmatt.i-

t aitoisten suunnittelijoiden puute vaikuttivat siihen, ettei ew.~ire

kehittynyt Mikkelissä edustavampaan suuntaan.

kaupungin perustam!nen ja sen tuiva:

empire~

va:-slnaise n

Lisä~si

ajoil-

ensimn~1:1en raken~usvaihe

k:.~kois:.uskau~en

suhteen varsin myö-

hä:seen ajankohtaar. .

Mikkelin toisen rakennusvait:een aikaisen

puuarkk1tehtu~rir.

tyyl:kehitykser. kar.nalta merkittävin tapah: uma oli lääninarkk i tet:ticn r.imittäminen , senl!atin asiasta antaman ;;setuksen mukaisesti .

Ral<enr.us l.o l:ni :man käyn:1is t.Y:.. t.yä kaupungissa 'Judelleer. ,

1870- :uvu~ta

alkaen ,

ltä~ina:-kkitet:l.i Locn~omi~ laaja~

asuin-

rakennusten suunn1t.telu!..yön myötli uusrenessansslpi1rte1nen arkklteh:.uo..:ri t ul i hallitsevaksi kaupung:r. katukuvassa .

Klas-

s:.sr.lin per:.nteiiii vaaliva uusrenessanssi o!.:. _!uu:-i ylc1stymässä ma~e arkkite~t.uur!ssa resldenssikao..:~ng1lle

tåhan

a!~a:m

ja oli siks!

SO?iV~?i

kuin es!'llerkiksi

rakennustyyli

sveitsi!a1styy~! ,

joka

alkoi olla jo "poissa :nuodista", vaikka y!eistyl -

kin samaan a:..<aan

~w. .

Joensuussa .

Xik~e::Ci:1

rata

puuar·k:<i ~chluur~ !'": tyyliket:i tys tä on:< :r. :uor. tevaa ver-

sa~aan

muuhur.

aikaar., em?ire- kaudella,

s:s~aan

perustett~ihin

kaupunkiin , Jyväskylään ja

:nolemm::ssa i<au?ungeissa

;>~uarkkiteht•Ju:·in

kahteen

Joensu~hur. .

~n t ssn

tyylikehitys ku::.ki

18CO- ::.uvu:lu hien;;n eri Lava:la kuin t1:.kkcll ssä .

Jyväs\<ylässä

kchlt:yi paikallista varioinlia puuar:<kitentuurir.

rr.~otokielessä

jo cmp:ren nikana. 1 ~oer.suussa kaupungin ra~cntami:Jen pääsi va;.~!"ltiir;

vasta kymmenen

vuo~ta

myöt:emmln ku1n

loin empiren aika alkoi olla jo ohi. s!llistyyli hallitsivat

~oensuun

f~joava

j ol-

:~ik\<elissä,

k::.ass1smi ja sveit-

puuarkkiLehtuuria 1800-luvulla ,

aivan vuosisadan lopulla edustava sorvityyl1 yleistyi ka·.Jpu:1g:::1 pcrvareider. suosimana rakcnnust;yyl1nii .

Nä <.stä kolmesta kaupun-

gista, j otka kaikki olivat tarkoitettu kau;>ankäynnin paikallisiksi keskuksiksi, vain Mikkeli oli residenss:kaupunki . oller: syitä siihe:1, miksi t-lil<kelin

puuark~itch:;uur1ssi!

Nä::n ei

ju:.~ri

esiinny 1800- luvulla pcikkcan:1a e!llpiren ja uusrenessanssin muotokielestä , voidaan r.akea kaupungin asemasta lääninhallinnon sijoitus?aikkana .

Va:kka

~ikke~ir. puua~kkjtchtu:.~ria

leimaa koko 1800- luvun

tyylipiirteiden

vaat!ma:tom~us ,

~~hjakaavoissa ,

fasadien detaljoinneissa ja

a~ar.

:apahtuu rakennusvo lyyme:ssa, orna~en~iikassa

rouutoksia siirryttäessä tyylivaiheesta toiseen .

Kuitenkin

vielä 1900- luvun alussa empirevolyymisia rakennuksia oli kaupungin keskustassa

~"'unsaastj

(Kl:VA 44) .

S?..r.~an

kadun varr·ella

saat :oi sija:: ~a pieniä emj)i rer•a\<ennuks ia , :.msrenessanssipii r tcisii'i asuintaloja ja vuosisa<ia!'l va:hteessa y:eistyncitii korkeita pu•Jtaloja, joiden 1.

~ili:.~s

kel:arikerro~seen

1939a , s . 226 .

oli s:joi :ett~

118

huo:Jeit.a , jotka oli tarkoi te::.tu t-i1o:~s1

45) .

(K:JIJA

tal cu~- tai :Hke-

as~.:i:l -,

TäJr.ä vuosisa::lan vait:teen puua:-kkitet:tuu-

ri , joka tässä yt:teydessä Jää

~äsi t:e~en:ät:ä,

~arjo('.a ~a::.ko

tutkiroOJsta ajatcl:e:- n:ieler.kiint:ois::l nateriaalia .

Vielä

1900- ~uvur. alus~a 11:~kelin ~esk:Jstaa!'l

pu~;taloja ,

rakcnt.anisen

vaik~a

ulkopuolelle .

1930- luvulla

k::.vitaloja , rnutta

siirty::..<in

painO?i.~te

tilanne

n:u:.~:tui

uu~ia

ke:?~us::m

rakennetti::.n jo

~es~uslaan

rncrkittöväs~i

:-aken!'let.t:in

muL:ta~ia

vasta talvi-

sodan pommltust.en myötä , joilci!'l suuri osa

~esk:.~stan

ra'.<enr.uskannasta tuhoutui tai vaurioitui.

:..opullisest::. kaup•Jr.-

gin yhtenäinen puuxeskusta

tuhou~ui

1960-

vanhasta

~a 1970- luvu~lla

pah:u:'leen voinakkaan ra'.<e:1nuskan!1a:1 :mdistarr.isen t1y5tä . löir: keskuslan tontteja ryt":dyttiin r·ake!'ltarnaan

ta-

Täl-

t.ehokkaan:m:~ .

mikF- tarkoitti vanhan puutalokannan korvaarn:sta ke:-rostaloilla . KuitenK!n vielä 1960- luvulia ja 1970- luvun a:ussa aivan kaupungin ydinkeskustassa oli yhte!'läisiä puutaloalueita dutla (K'JVA 46;,

Savilahdcnka::l:.~lla (K'JVf>.

Mi~on'.<a

47) ja !'orrassalme;,-

kadur: eteläpäässä .

':'änä ;:>äivänä tH.ckelin siellä tääl:ä nus

on vair. rip;>eet jå:jellä ,

puukcskt:stas~a

kcr~os~alojen

seassa or.

muist~..:tuksena ~er.nees._ä ajas~a .

~uu:a~a van~a Kaup~..:ngin

pt;urakcn-

keskus:assa

kokona::.su•.Jdcssaar. säilyneen::\ p1 hapii rl nii t1aaherrankatu 40 : n kiinteistö on

arvo~as esime~kki

ra~enta~isesca ,

l8CO- l~vun

loppupuo:en

:or.t.in rakennuskokonaisuus ar:tr.a hyvän

se:'l siitä, millainen

p:~l<ukaupune1n

;:>ut:taloje!'l aikakaucella .

kaup~..:n~i ktis~tyk

rakennettu CJ:l.,;öö on ollt:t

1'9

va:.<ka va::han raken:Juskannan sä:.:.y:;tär.Jlncn saattaa v1e:ä nykyään:<~!'!

vänä

herättää voittakas:..a vastus:ust.a, yrr.märret..ää:l tänii pä:.-

~a~enn~shtstor:al1isen

eJ.ävää

\<ulttuuriperintöäm~e .

rncltä kaikkia , siis

miljöön

e~i

kcrrostuffiat

osaks~

Rakennussuojelusta on tullu:

ffiUi~a.<in ku:~

museovakeä , koskettava as:a .

Hikkclissä viimeis!.r: csit:Js :äst.ä on Vuorika:u 13 : ssa sekä i<ar.sankatu 2 : ssa ja 4: ssä

sijaitsevic~

van!1ojen puutalojen

suojelemine!'l asemakaavalla syksyllä 1991 .

!~ik~elissä

vanhan pu:..tast:ntoarkki ~cht~.:urin arvo havai ~tiin ehkä

liian myöhää!'l .

Tutk:muksen kannalta kenties

kiin~oisin ~u~.:raken~uskar.ta

sen sijaan keskustan

häv1~e~ty

u~kop:.~olella

säilyr. yt melko r unsaasti, mikä

nielen-

kai~kein

kaupungin

~cskustasta ,

vanhaa rakennuskantaa on

ta~joa:si ~ahdoll:suuder.

paan ja yksityiskohtaisempaan tutkimukseen .

Mo~essa

laajem-

muussa

maamme pikkukaupungissa on kuitenkin onnistuttu säilyttämään rakennustaiteel l isesti merkit täviä ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisiä puutaloalueita .

Ehkäpä tä!'lä päivänä puuarkki tehtuu-

r imme historiasta kiinnostunut henkilö voisi kaikesta

huol~~at

ta Koranterin sa!'loja mukaeilen todeta , että riemulla nyt jo taitaa silmäellä kyl liksi löytyviä tuja

karta~oita .

s~loisia

kornioi~a s~o~el

120

VALOKUVAT

KINA 1. M1l<l<el11n ~ n1 te.l.l.ul residenssl~~

va. Vctlvistettl.l

1831. M1ld<el1n ka,)-

-路 _._

KINA 2. M1kl<el1n ~ asamkaava V. 1841 . J盲lJerrXls v. 1838 ~..sta . M1kl<el1n ~to. Kuva: m-1.

KINA 3. M1kl<el1n

~ ~

kaavalaajerrus v . 1883. C.E.M:lller.

M1l<1<el.1n

~to.

Kuva: !i<M.

121

K!NA 4 .

~ eli

Ra:<emettu v. 1842. Kuva:

"Si.eaJ" .

Carl Ztegler.

K!NA 5 . Pirtt1niete1 kylpyl채. Avattiin v . 1864, tuwtui tulipalcssa 25. 12. 19?4. Kuva: m.

122

KWA 6. ((eri(äver(m1eJB1 pawlla. ear1 Alfred V. 1869. Kuva: futti Karttulen, l<esä<uJ 1991 .

...

~ - ,.

- ·L.,!

~ • •••'•

.,.,, . , . . , ,

/.7

eaven,

~- ~

. ..... lloa o A " · - · .::.., .

KlNA 7. Naisvuren VCI'll'a palotani ja ravintolapavUja'lld.. llal<!:!n!ttu 1800-llMJ'l alussa. Kuva: lbstikortti, leinBttu 18. 6. 1~. Harn.1 Fbrsblanin pootikcrttikd<cell!a.

123

...'l

KIJVA 8 . Mikl<elin raita~

V\.Il

1CXX)-lu-

alussa.

p11rus!Ucset laaditti.in ra.ttat.iehallib.llc9essa ja ne 11YV책l<SYtti.in V.

Kuva 9. Pllrustus

1888. Kuva: t-f<M.

~ta

ja p~ varten taltille

n:o TT Pwtarhal<ai.n varteen. M-1A. Kuva: !-W1. KIJVA 10. P1irustus ral<em.ll<:9esta M1kl<el.1n M-11\. Kuva: Matti Kartt:U'len.

124

KINA 12. Asu1nral<en1.ic ja pil'aKINA 11 . 1'11rustus ra!<emll<sesta Ml.ld<e1in l<a.lp..q!;l.ss. 1-MA. Kuva: l<'u.\jo 1971 , s . 10.

KINA 13.

ral<ernlsten piirustus tcntille n:o '75. t-t-11\. Kuva: M<M.

Asu.inr'al<enU< piirustus rutr:oja GecKg Ku..i<!<a9en

tcntille n:o 50. 1-MA. Kuva: M<M.

125

Ptirustus ~ta tattilla n:o 1. ~. Kuva: Matti Kar:;o..nen.

KWA 14.

-·

1111 1 "'!

--.,...----

~~~i....-..:~

Ptirustus tattllle n:o 60. 11-lA. Kuva: KwJo 1971 ' s . (fl .

KWA 15.

_____

____;_....;·-

..~

--~i~====~~~t r •vu

KWA16.

pllrustus taltille n:o 59. E.t~. M·lA. Kuva: ~ .

126

AsuinrakemJksen piirustus Vl.d<raaja Antti

KlNA 17.

Liti<kosen tmtille n:o 10. E.Nyuen. M-!A. Kuva: Matti Karttu1en.

tpj KlNA 18. PJ.irustus tmtille n:o 9. PJ.irustusta ei löytynyt Mil<kelin maistraat:Jnar!dstcn rake'ruspiirusb.lsl<d<oelmasta. Tyyl1llis1n perustein t:odemäl<öi!lesti E.Nyuenin laatima. Päåral<el'nJ<se fa'XIdijä'3entelyssä at M1kl<elissä barvinaiset sivurisaliitit. Myös päärå(emj<:sen JlOI\jakaava at erii<Oinen. L1säks1 s1VI.II"å<errU<s pää:lyssä at poil<keJ<sell.1 kanea jäsentely aed1.kula-kel'lyl<:s1ni.s 11do.rx>1neen ja~ lynettiil<kln>ineen. Kuva: Kwjo 1971 , s. 153.

127

KINA 19. !(coll.i<ab..la (ey1< . 1/u:lril<atu) 1860-1\Mlll.a 1 1870-li.M.fl alussa . Fdessä vasemalla ns. Natulinin talo, jd<a rakemettiin v. 1847 (ral<errU<sen piirustus tari<astettu v. 1845, kts. kuva 12) , oikealla ns. Haj<rmrin talo, jd<a rakemettiin V. 1847 (rakenJksen pi1rus!Ucset tari<astettu V. 1843, kts. kuva 16) ja l<esl<ellä piir.ilääkär1. Häl.lströnin talo, joo sijaitsi AlekSa1~ ja ~ kull!Bssa ja oli y1<s1 harvoja v1J'i<l<eliral<1a ~ El'lS11rmä1.sef rakemJsva1heen a1ka1a. Talo rakemettiin V. 1846.

Kuva: KIM.

( N/ /

KINA 20. llal<eTU<sen pi.irustus tootille n:o 8 Rootal<ai.rl varrelle M!.kkel1n Kuva: M:ltti Karttl.rlen.

~- M'-IÅ.

128

KlNA 21 . Ml.l<kel1 v. 1930. ~ vaJ ~tin ly1jykynäpiimls. Kansallismseo. Piirra; oo varsm yksityiskohtainen , sillä rakem..i<sista voi tuni.staa mn. l<uva<lsa äär1.nniililenä vasemaJ 1a ni.i<yviKl l.ään1nva'llc11, aeaseurakl.n'al ld.rl<a'l tapJle1neen, l.äärl1rmllltu<sen keslå.r:l.sal.1tt:eineen J kuva'l kesldpaild<e1ll l'läkYvän palotornin eli "Sie:u~" ja v11ma1n kuva'l oikeassa ra.nassa lään1n-

sa1raala'l. Kuva: Ml/.

Kiri<kdad:ua (nyk. Sav1..lah:leri<b..ll 1860-luvulla. AiVS'l klNan vasammsa ra.nassa näkyvä rakem.Js, jCJ'lka seirmsä oo leipc:x!O'l l<yltti, Sijaitsi toot1.lla n:o <J7 Ki.rkkd<aå..n ja M1kcrlkaclrl l<ul.massa ja se ~ nettilll v. 1845. Sitä vastapäätä sijairnJt ra1<errus valmistui v. 1843, mrt.ta oo v1.el.ä vald<uvCil ott:aa!.sen aikoihin ollut h1rsi.sal.Vd<sella . T~ näkyvä va.1.l<cx9eW1ne ra1<errus ool.ään1ricmreer1 J . R . ~ ral<em.lttana ''kalkld.kartal:>", jd<a valmistui v. 1839 Alel<santer1li«rl.rl ja Ki.rkkd<acln kulmaal. Kuva: M<M. KlNA ?2.

129

I<IJVA 23. Ns. V<l'lha raatillme, jd<a s1Ja1ts1 ~ja M:uU<:9el..cnkadJ'l ~ t:alt1lla n:o 88. V\xldesta 19:J> lähtien rakern.k9essa sljaitsi ~ S:Nm !!U9e0. Talo rakemettiin v . 1844 (va'lha'l asemkaavan llJJ(aa1 t:altille n:o 76 Nil<ol.a1nl<airl ja Pwtarta<aå..l1 kuln'aanl . RakemJcsen '1\.Cl"a.S oo ~ ~ . mihin viittaa f~en ~1piirte1nen detaljo1nt1. RakBrus eålst1 M!.ld<el.1ssä harv.1.naista U-vol~. Kuvattu ilmeisesti 1930-llM.llla. Kuva: M-1A.

I<IJVA 24. Ns. V<l'lha raatillme pllm p..xllelta. Råanls oli jo al.U1perin U-volyyminen, 111.1tta pllm IU)lelle tyältyvien s11p1.as1en väl11n rakemetbJ ku.i.sti saattoi olla ~1 lisäys. ( Kuisti vei vain pienen osan kd<o välil<östäl. KuvatbJ 10.6 . 1940. Kuva: MV .

130

KlNA 25. ~ pi.i.rustus kalppire Paasosen taltille n:o 29. N.J .öst.ernm. Rakern.lspiirustus kuv~taa al{l1ren jälke1stä s1.1rt:j'll:ävatta. ( Pi.irustus CJ1 hyvä<sytty V. 1866) . ltl\jakaava perust:w sydänseinän l<äyttöäl. Rakerrul<sessa (J1 kolne tu:neistoa, joista yhteen (J1 ~ti ~ Gclll.ta rakern.l<sen p<iätyyn sijoitetm porraslu:::neen l<a.ttta. Ral<ern.i<:sen seinäp:lm!rl jäsentely rn hyvin väbäistä, lllltta 1l<kl.roiden alai:oolemen ~ CJ1 erotettu vaakalistalla. M1A. Kwa: Kwjo 1971, s . 216.

KlNA 26. ~ pi.i.rustus taltille n:o 8 l..iko1.amal ~ osassa (osa). Päärai<em.i<5en fa'3ad1pi.i.rustus ja !lå\jakaava. C.Kiseleff. 1871. M'1A. Kwa: Matti Karttl.rlen.

131

KWA

zr.

O!!a$3..

Asul.nrakern.lk piirust:us taltille n:o 14 l..1ko1.sma'l ~ W.Renl.l..rld. 1879. ~MA. ~: m-1.

KlNA 28. Savil.al'xleri<tu 12 (I-5-54 l . Rakemettu V. 1875 (V<l1hcrl asEmakaavan IJJ.li<aan t:cntille n:o 42) . 11.utcstöiden yhteydessä oo om. lcat:ufasatln il<!<u1o1ta swrennettu alaspäin ja avattu su:>raal kariilta kaksi ~ tiä rakemi<seen. Val.å<uvattu V.

1973.

1*1.

) .. U \rnTF ~

KWA 29. Ni1<ol.a1ri<a:b ja Etel.ä-Ko..ll.Ualö..n l<ul.mBl ~ t1lle n:o 00 v. 1Er77 rakennetun asuintaloo ilda..rlalket\YSten IIB111. Pllrust:us

J_EIL1_SEE~· - - - rmkehyksiä ei ole lll.Utettu

Forshlc9en piirust:U<sessal • WA . ~: Matti Ka.ri:tmen.

132

~· • c

• .SL !' dlt

KINA ~. M1l<l<el1ä 1~11M.rl alussa valå<uvatb.l'la Nai.svoorelta itään (lysocn SW'lt:a:rl) . Kuvassa eb..lalalla nli<:yvät taltit n:o 92 ja n:o 91 Alel<scrlteriri<aå.rl (nyl<. ~mria3tul ja Etelä-l<o..JlU<aUl (nyl<. PirttiniE!IEii<Btu) la.llt!msa.

lbstiJ<ortti. ~tet.ty 8.9.1910. Kuva: MV.

KINA31 .

pUrustus taltille n:o ~ (jd<a Q'l yll:listetty talttiin n :o 29l. A.l..oerixl:l. 1f!l7. M~. Rakan.ic3en IXi'\jå<aava laJvastaa asulli.sen eriytjmi.stä 18X>-11M.rl lcpp fl !Ol ella. RakanJ<:9eEn al :umitelb.J kaksi aru'lt.oa, joihin nnlEmQ'l si.sää1käynt1 sekä s.x:ra!l'l kcWlta että p1lm JUl).elta. T'åhiii'l a1l<aa1 alkoivat yleistyä ylamät sas.1.aali.l.l.d<a ~1ssa

erilaiset as..mis-

lllJ<avwtta Usäävät rat:.kalrut.,

am. tarjo1luväl.1köt, joll.a1nen rakanJI<sen liOl.ermJ1ssa päädyissä sijait.sev1en katxlen l'l.meen välissä. Kuva: (Alkuperäisen p11rusbJ<sen valokopiastal 1-t!.tti Ka.rtlulen.

Q'l

133

KlNA 32.

N1l<ol.a1ri<atua

1~11Mn

al.lr3sa hallitustorin l<x:hclalla. Kl.Mrl oil<eassa

rä<yvässä tal.cma (l:altilla n:o 38 lill<ola1ri<aå. ja Raat.Uu:nleri<aå.r kulrns:sa) to1m1 v. 1879 alkaen H11d<elln tytt&oulu. Sen talam ~ klmal.l.1sl'li!I..II.U! Axel Kyaxlerin l:alt1lle n:o 51 (~ asenakaava'IIIU<aan n:o 41) rakerrreu1aSSa

netb.l, ~teht1 l..oertx:min s.a.mittelelll talo, jd<a valmistui V. 18!:J3. fbstika'tti . l.einattu 14. 1. 1907. Hcrru Fcrsblauin !X)St1krrtt1krklelm.

Julki:Jivup11rustus a'3Uinka.lppias t<tnrl.sen t<nt1lle n :o 36. A. Loerixxn 1 K. !J.nl. 1883. Rakerni<sen fasadeihin Q'l s.a.mitelbJ po1.1<1<eUcsel.l1 nnsas ja plmtitm detaljo1nt1. Fasadien re.nl1.ssa Q'l er1koi.set lc111ap3ätteiset ild<trlat' 1..1säcs1 fn:ntc>neissa 0'1 M1kl<el.1ssä lwV1nai.set v1rau.x1a1 rrwtoiset ul.l.al<a'l1l<lt. I'MA. Kuva: ml. KI.NA 33.

134

• 1

Kalpp1as M:m1sen tal<rl M1l<crn:d.rl p.xlle1nen fasadi . T<rltin liiärakeln.ls valmisWi v. 1884 ja M1l<rri<airl px>leinen pierlaJl>i asu1nra1<errus valmisWi samna V\.OTla . l'1eneniiä1 t"å<errU<sen kaå.llle näkyvän ~ jä9!ntelystä käy 1lm1 ~ tyylillisesti yhtenäiseen taltt.1.l<d<ooa1swteen. Myä; kcn::5tetln pl$tiset ~t. näkyvät kuvassa nainicsti. TasalaxX>Jte~ ll.rla il<I<Lrlo1den alap..cleinen vyöhyke loo auistlm:rl ld.visestä rintarwrista. Kuvattu 15. 10. 1973. Kuva: m-1.

KtNA 34.

. ....

•

Ka..wias 11!n'lisen tal<rl Raatilu:neenka:irl px>leinen f'asadi . Myä; tälle px>lelle rakerrett11n p~1 asuinral<errus, jd<a oli tyy111lisest1 yhtereväinen taltin ~ ka1ssa. Rakerrus valmisWi v. 1883, lll.ltta se prett11n E!l'lS1l!nä1sen taltin asu:l.nrakemll<ista. P&irakem.d<sen fas001ssa s1sääri<äynt1 (]'l sijoitettu eri pa1kl<aan kuin ral<ei'Jusp11rust:U<:sessa. Kuvattu 15.10. 1973. Kuva: m-1.

KtNA 35.

135

KINA 36. Asl.i1rJral<ern piirustus tootille n:o (1:) . K.Un1. 1005. t-MA. Satulå<atto alkaa yleistyä vu:x:dsa:la1 lcw,a kålti IIBJtäessä, san:>in kuin ~

pd\1akaavakin. l1n1in SUD'littelena pd\1al<aava auisb.Jttaa

ILei:anin tootille n:o 3J ru.rnittelaia'l asu:1.nral<errU pd\1akaavaa (kts. 1<uva 31 l • KaO.llle avcutuv1sta ~istä toinen jdltaa suoraa1 toisen ·asun::.n saliin. en aatxlollista, että tänä tila oo tan<oitetb.J jo almperin l!fiY!llälä- tai tolmistå<äytt.CXXl. ~: M<M.

KINA 37. ~b.J 26 (I-2-69) . l1n1in SUD'littelanaa rakerrusta jatl<ettiin A.O.~ V. 100!) l.aat1m1.en su.mitelmien !!U<a:l1. Rakem.ls oli pystyssä vielä 1960-ll.Mlila kerrostalojen pristul<sessa. !Wvatb.J 18.10.1960. !Wva: M<M.

136

KI.NA 38. ~Urassal.aai<atl.la (ent. Nil<ol.a1Ii<atul 1~llM.I1 al.kl.;u:llisl<. Kuva1 etualalla tmtt1 n:o 42 ~ja Hallib..lsl<cDzll<u.l.r!a':lsa. Kesl<ustan parha:Ula li1l<epa1ko1lla sijaitseviin asuinral<errU<siin s1jo1tett11n 11:00-llMn lq:p"olelta läht1en ~tiloja, joiden l'liiyteil<l<ult ja ka:Wle avaJtuvat sisäiii<äymit uwtt1vat oleellisesti rakemlsten katufasa::!eja. Kuva: ~o 1971, s . 271 .

KI.NA 39. Ms. Häl.lstl'änin talo~ (ent. Alekscr1tel"1.ri<atu) ja V\.J:lrikacirl (ent. l<'rul.ti<atu) kul.n'assa. Va1h1nmilta CGiltaa'l rakem.ls 00 perä1s1n V . 1846. Ral<ernJs sai~~ 1800-hMJl.la. Kuvattu malxbll1sest1 1~llM.I1 alussa? Kuva: m-1.

137

KlNA 40. M1ld<eliä l<uvatb..rla Na.i.svucrel.ta kaai<I<I:XJ'l (Kiri<kq:u1stal SW'Jta<:ll l n. 1886-1800. Kuva1 oikeassa ramssa näkyvä v1Ii<kel1ral<er a1 Hällstränin talo A.leksa'!ter1nka:irt ja \Ulr1ka:U'l (ent. Ka.ll1J<atul kul.n:assa . Kuva: M<M.

KlNA 41 . Vwr1l<aci.n ja Alel<sa'lter:l.nka:l.rl IQ.Uma 1~-1 w; . (M1ld<elin LUs1 Paper1l<aJppa toimi taltUla n:o 74 sijaimeessa ral<an..i<sessa v. 1~ alkaen) . 1\::Bt.ikortti. Päivätty 31 .8 . 1w;. Ham.t Forsblanin post.ikortt.ikd<oelnB.

138

KINA 42. Aleksa1t.er1ri<atua 1~11M.n lo(:ussa tai vuosisadan vaihteessa. Kuvassa o1l<eal.la näkyvä frcnta1e1l.l.a \llli'Ultettu talo rå<emetttin v. 1883. Vii9E't'!lllllla rticyvä anå<attoiren !WtalO rå<emetttin v . 1f!r7 ja se kava'31 pa1l<al.la olleen vcrial ~· Rai<errU<sessa taimi. 1~11M.n Jcw~polella Antellien yksityinen tytt&rulu (taltilla n:o 52) . tbstlkortti.

t-N.

NiJa::lla1ri(atua lo.lvatb.m ~ 1~1910. (Twstalla rä<yvä , kulnatan1lla \llli'Ultettu, ns. Vatasen talo ws.ittiin v . 1907- 1900 kuvassa rEI<yväii'lla.nto::rt . Sata1la1nen post1kortt1 al p!iivätty 9.3. 1910) . Kuva'! ~ aassa n!l..l'laSSa näkyvä kal<sikerrd<sin C. F. R'.ocl1serl V. 1888-1890 rakml.lttam kivitalo (~tu 18) ja kaå.ln t.oJ.3ella p.olella näkyvä, L.oentx:m1n su.mittelera, Adan Py~ kaksikem::i<sinen asuintalo (Pon-assa.lnei<atu 25) <Mlt edelleen pystyssä. R:lstil<ortt1. Harru Ftrsblcml.n postikorttil<d«lel.Da. KINA 43.

139

· o. .. - - . -

KUVA 44. M1.ld<el..1ä l<uvatb..rla Na1svurelta itäl.i'l

l~ltM.rl al~.

KI.Jvassa

räcyy va"'f'!T'''!lla 1\.utamai<ab.l (eyk. 1-'a.rU<selai<ab.l). Ta.zstalla rt&cyy lääUnsairaal.al kak:s1l<em::i<s rai<em.ls . Fbstikcrtti. Päivätty 8. 1. 1<.Ä)'J. taru Fa-sblamn p::stikcrttil<d<oe.ln:a.

KUVA 45. Hall1b..l3kab.la llilt:een

1~ltM.rl

alussa. (&rlen v. 1910, jolloin Kcnsal.l1slweo. Kuva: MV.

vasemalla nå1<yvä kr:rttell paloi) . Fbstikcrtti.

140

I<IJVA 46. Mil<mkatua potUoiseen 1950-luvull.a 1 1960-ll.M..rl alussa.

Kuva:

Hq1.

I<IJVA 47. Savi.latxleri<atua (ent. Ki.rld<d<atu) itään 1970-llMJ'I alussa. Kuvassa oikealla nä<yvät kaksi rå<ern.Lsta (Savi.l..a~Url<atu 12) ovat säilyreet. V~ malla p.olella Sav1J..ah:len<a ja Mi.kai<ID.J1 IQilirassa nä<yvä ral<l:nus 01 sma l<uin kuvassa n:o 22 nä<yvä erpiretalo, jai<a seinässä 01 lei!XJIIll kyltti. Kuva: Hq1.

141

JIA:m:nE;..o

Mtki:elin kaupungin asertakaava v . 1838 . lJaltionarkts:.o .

K:Jva :

C. :. . Engel .

kaupt;ngin jt;h:.avuo::lcr.

t~!.kkelin

r.äyt:.e:y 9.-31. 3. 1988 -näy t ~elyklrja~ kansl~uva . 2.

Piircstus rakcnnui:sesta M! kkel1n kauot;ngissa . :.Cuva 10).

Pl! rustus

Mt•IA .

:sama i:uin

i<art:u~en .

Kuva : Matti

~ati~aken~ukseksl ~ontille

~fMA .

r. : o 57 .

Kuva: Matti i<arttunen . 4.

?iirus:us ra:.Ce:mukscsta tontilla n : o 52 . BlQr.lqvist .

:1-lA .

Ewa :::h!'istina

Kava : Ma:.tt Ka!'ttunen . ~1MI\ .

Piirustus t.ontille n : o 4C .

Ns . Liikemiestenseuran talo Nikolainkadun ja Raatihuoneen-

Kuva : Hatt1 Kartlunen .

kadur. kulmassa {myöh . Porrassalmenkatu 15 , tontilla I - 8- 28) . Rakenn ettu 1844 .

Kuva : Rytkönen 1912 , s . 196.

Pirttiniemenkatu 4 {en~ . Etelä- Koclukat.u) , tontilla 11- 4- 90 . Molemmat rakennukset valmistuneet v . 1878 .

1989 .

Naaherrankatu 40 .

1897 .

Kuvattu syksyllä

Kuva : Matti Karttunen. RaKennettu v . 1877- 1878 ja jatkettu v . ~:Jva :

Kuvattu syksyllä 1989 .

Maa herranka~u

40 .

sesta fasadista .

~ks1ty1skohta

Matti Karttunen .

Pir ttim1emenkadun puolei Kuva t~att1 Kart-

Kuvattu syksyllå 1989.

tunen . 10 .

Asu:nrakennu~sen fasacip1~rustus

1878 . II .

A. Loenbom .

i<uva : ~!atti Karttunen .

Piir"Jstus tontille n : o 91 . ~ut~:

12 .

~:A .

tontille n : o 91 .

A. Lcenboo .

1878 .

t·1NA.

Kuva :

KarttJnen .

Pii:-ustus

raker.n:.~kscs~a

r.l'Jkaan I - 6- 4: ) .

tontilla n : o 51

A. Loenboo .

1881 .

(r.y~yisen

>~4A.

Kuva:

kaanm

~latti

Kart-

tuner. .

t3 .

Fasadipii~ust:Js

14 .

Julkisl vu;:>ii:-ustus as:.zinrake:10ukseen kauppias !\annisen ton-

1881 .

:-~A.

tille r. : o 36 .

ra-.cennuksee!"l tontilla n : o 51 .

Kuva : t1atti Karttunen .

A. Loenboo 1 K. :..:md .

puoleinen fasadi. IS .

A. Loenbort .

1883 .

~1!-:t. .

:-:ikcn':<ad~n

Kuva: 1-ln:ti Karttunen .

Julkisl.vupiirJstus asuir.rakennukseer. kauppias Nannisen tontU:.a n : o 36 .

A. Loen":lom 1 K. Lund .

kadun puoleinen :'asadi.

Kuva :

~latti

1883 .

Mt1A .

Kart;..unen.

Raati~uoneen

142

16.

P~irustus raken~u~see~ Mt-1~. .

17 .

t-IMA .

P:.ir~.:stus

fasadin ja 1886 .

poh~akaavan

HI-1A.

K. Lund .

1884 .

0 . 1\ . Ke:n;>pe .

n:u:;toksee:1 t.ontil:.a n : o

··~

Kuva : f>latt::. Kart::unen .

?ii!"ustus uuteen asuir.rakennukseen, vanhan vuoraukseer. ja ulkohuonee:-: ra:<enn:.Jksen A. Svanström .

20 .

n : o 1S .

Kuva : Matti Ka!"ttunen .

f<!"istian Smec . 19 .

~o~~illa

Kar~t~.:nen .

Piirustus asuinra.ce~nukseen t.cnt.illc n : o 69 . !896 .

18 .

K:.Na : Matt.!.

1893 .

jat~okscen

~IMA .

Kuva :

tont:.:.le n : o 1.9 .

:~atti Kartt:.~r.en .

Piirust:.Js puurakennukseen tontille n : o 59 Kirkko- ja Rar.takatu~en ku:massa .

vlerner Polon .

1889 .

MN!\ .

Kuva : ~la:t.:.

Karttunen . 2i .

.Jt:Ld si vupiirustus asu:r.taloon tontilla n : o 56 Nikolainkadun varrella . Karttunen .

'd . A. Tötterströrr. .

1891 .

~lMA .

!<uva : Xatti

11o3

LÄ~7EET

Fors~lom ,

K:RJAL~!SUUS

Ha~nu .

~i~ve~sal~l .

Hikkeli -aitelnen Kaipa!nen , Osmo,

1-l:.kkelin

post.i~orttikokoelMa .

l<aup~;ngi~

kan:.a-asul<kaat .

- tutl<:el~a .

historian pro gracu

T~pere

SuOI'Ien 1q85 .

Kansallismuseo. Magnus von Hr·it;ht.in mkkeliä esittävå lyljykynapiirros vuode!ta 1850 . Mikkeli~

kau?ungina rl<isto . Mi kkelin kauppalan ja 11ikkel1n kaupungin aserr.akaavat .

l~ikkelin

kaupungin :nuseot (Mi<M) . Pienoisrr;all1 toioikunnan kortisto .

1111kkel in kau-

pungin historiallinen pienoismall: 1938) . Valokuvakokoeloat . Ni ~ ke l in

maakunt,a- arkisto 011-IAl . Mikkelin malst r aatinarkisto . Rakenr.usp11rustuskokoelma . Valokuvakokoelmat . M!kkeli- ~okoelma .

Nuseov!rasto H1V) .

Eelsinki.

Eistorial:inen kuva- arkisto . 111kkeli- kokoelma . Vakuu:.usyhtiö TarMon

ark ~sto .

~!elsinki.

Ainaispalo- palovakuutusasiakirjo~a .

(Kop1o:.

~ikkelin

kaupungin museoiden koKoelmissa) . 1Ja:t1onar;c1sto. Helsinki . Kar ttakokoe.!.ma . M!kkclin kaupungin aseroa;caava v . 1838 .

144

PAI~ETUT LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

Etelä- Savon rake nnus;:>erintö .

Kulttuur ihistoriall isesti mcrki ttävät kohtee t. l iitto.

Gardberg, C. J ., 1950 .

Etelä- Savon seutukaava-

J:Jlkaisu 114 . oc~

Stadsplan

t1ikkeli 1984 .

byggnadss kic k 1 Borgå

intil l år 1834 .

Skri ft e r utglvna av

Svenska 11 tteratursällskapet i Fin l and fol kl\vsstudier II.

CCCXXVIJ: .

Helsingfors . Hassinen , Esa , 1987 .

~·1ikkel i n

kaupunki 1938 .

nen pienoismalli .

Histor ialli -

(Luvut 1-9) .

Mikke-

lin kaupung in museoiden j ulkaisuja 4 . Mikkeli . Ha l ila , Aimo , 1967 .

5- 27 .

Rakennushall i nto . l!nto 1811 - 196 1.

Har i , J . A., 1 960 .

Suomen rakennushalHel s inki.

7- 170 .

tHkkelin kiinte i stöyhd istys 191 0- 1960 . Mi kkeli .

Järven taus , Esko , 1967 .

Rakennustaide ja t ekniikka .

Suomen

rakennushall into 181 1- 1961 .

Helsi nki.

177- 465 . Kallio , O. A. , 1907 .

Mu utamia piirteitä Mikkelin kaupungin

vaiheista v . v . 1838-1917. Kirjakka, Ma r jut , 1982 .

Mik~eli.

Kau punkirakentaminen Suomessa vuoteen

1875 .

Asemakaavo i tuksen sekä ra:.Ce nta -

mista ohjanne iden määr äysten ja päätös-

ten vaikutus kaupunk 1rakenteeseen .

Es?OO· Koranter, A. G. , 1848 .

Ke rtoelma Suur- Sawosta eli Mi kkelistä . Mikke li .

Kuu jo , Srkki, 1971 .

Ent isajan Mikkeli .

Mikkelin kaupungin

vaiheita 1838- 1917 . Kuu jo , Erkki, 1988.

Mikkeli .

Kaupungin alue j a rakennukset .

vaa Mikkeliä . tori a !1.

Muuttu-

Mikkelin kaupungin his-

19 18- 1986 .

Erkk i Kuujo -

Kyös ti Väänänen - Mat ti l akio - Esa Hassinen .

Pieksämäki .

14')

:~k!C ,

Teollisu:.~de:n kcn.:.ctym~~(!n

Matti , 1975 .

Hen~lk ,

~ tä- S:loroen

Sa!"ja A : 5 .

~Hkkell .

1983 .

!:ä- Suon:essa

1ns l.il.:lu t. :.i.

1617 - 18')6 .

Kau;:>~.mkirakentaminen

Lil::us , Henr'ik , 1981 .

Lilius ,

1830- 194:) .

Suomen

o<a:.J;:>:lnkila:. toi< sen n!.s coria ; .

Keski-

a~aua

~03- 386 .

1870- l.Jvu!le: .

Vantaa .

Kaupunkirakentaminen 1856- 1900 . :<a•.J;J:lnkilailoksec h!.::;t.or la 2 . vulca autcnoo1an a.ian

S:.:omen 1870- :iu-

lo;:>puu~ .

Va!'ltaa .

127- 220 . Lilius , Henrik , 1984 .

Joensuu 1848- 1890 . painos .

Lilius , Henrik, 1985 .

Erään suo:nalaisen

2 . uusit:.u

vaiheita .

pu:.~kaupungi~

Joensuu .

Suomalainen

puukaupu~ki

fi:1land - The F'in:Jish

- Trtstade!'l i

i~oocen

To·,m .

Runqstedt Kyst . Lilius , Henrik , 1989a .

Kau;:>:lnkirakennus~aide

ARS - S:.1orner. ta:.de J .

1850- luvu:le . Keur:lu . Lilius , Henrik , 1989b .

185- 227 .

Kaup:lnkiraken~ustaide

puoliskolla . Ke•.Jruu . Lähde , Hannu , 1987 .

180C- luvun jälki-

ARS - Suomen t.a:de 4.

13- 43 .

As;;ntoarkki tehtuuri . 1938 .

autonomian alusta

l11k%ell.n kaupunki

Historiallinen !)ienoisr.Jalli .

Mikkelin kaupungin museoiden suja !1ikkelin

kaupu~:gin ~·.Jhlav~.:ocen

Nikkeli.

~ulkai

28- 41. .

näy:tely 9. - 31 . 3 . 1983 .

I·Hkkel ::n kau-

punkikirjasto - maakuntakirjas:on Mikke11 - sal: . tHki<elin kaupunginvalt:lus ::-o 1845- 1975 .

!Näyttelykirja) .

Mi~keli

s .a .

Toimittanut t'.aHi Lakio .

Xikke::.i 1975 . Xlk;cclin

klub~

1898- 1958 .

Mi:Ckeli:J liike- eiä:när, ,

Xikl<e:...:. 1958 .

ma:.kailu ~e::t. tien

ja nähtävyyksien opas .

:Celi 1935 . Nikkcl1r. .:.:1kccn1cstcr.seura 1899- 1949 . Mikkeli 1949 .

l~ik

146

!~ikkelin

ja sen

jll li!..<keet .

ytr.i)är~stön li:.~e-elätr.ä

Nikkell

1923 .

Xiiranen, Tirr.o , 1981 .

Miten ennen asut.ti:.r. . nukset ja

P:.Jrar.er. , !rJa , 1967 . Aleksanteri , 1912 .

Salmenoja, Rii:ta , 1986 .

Suorr.en

~aLri~keli .

i811 - '961 . ~ytkönen ,

1988 .

Asun:o OY :4aaherrankatu 40 . Mi~ke~i .

Ra'..:ennushaEi!'lnon rexryto1r.t1 1810Helsingi!'l yl:.o?iston taidehisto-

186? .

laitoksen julkaisuja

Suomen l<aupunk ilaitoksen l':is to!' ia. autio}

Tilasta-osa .

:x .

Helsinki .

s . l. ( Jo!':na Kallen-

s . a . (~985l .

rakennusmestarien a:bumi- matr!kkeli I.

Waenerberg, Annika, 1983 .

Mtkke: i .

Katsaus Maaherrar.katu 40 : ~l men!'leisyy-

r~an

S:.~ornen

467- 5C1 .

Ml~kcl~stä .

1Esit~c!ylent1l . Jar~ko ,

Kei_;r.w .

r~ker.nushallir.to

nelsinki .

H:.Jrtotietoja

teen . Sjnisalo ,

Van!.a:: !'a.<er.-

s~sust:.Jksct. .

Toimitta!'lut E. !i.ä-

läinen .

Helsinki 1907 .

Joens:.~un

klassillinen lyseo - raken-

nuksen taidehistoriallista taustaa . Lyseosta rr.useoksi.

Joer.sul:n :yseoraken-

nukser. taidehistoriallista taustaa ja rakenr.usvaihei:a. museoiden Valanta, Sirkka, 1982 .

Joensuun kaupung:n

~~l kaisuja .

Joensuu .

Suomen rautatieasemat V\.:Osina

18~7- 1920 .

r1useovirasto, raker.nushis'..o:-ian osasto, julkaisu n :c 11 . Valan~o,

s:rk~a .

1984 .

Helsinki.

Ra~tateiden arkkitehtu~ri .

n:Jksia 1857- 1941 .

Ase:na!'aken-

Näyttelyluct.tclc .

Suomen rakennustaiteen museo . Valjak.<a, Si!'kka , 1971 .

~elslnki .

Jyväskylän kacpungin rakerm:Jksc t ja Keski -Suo~i

asukkaat 1837- 1880 . Jyväskylä . Valjakka , Sirkka , 1982 .

Jyväskylän .:yväskylä .

Varsta , Martti, 1946 .

~ikkeli~ ~a:Jpungin kau~er.aall

kaupunkiark~i te~ltuuri 3 •

marxk!r.at loisto-

1838- 1867 .

Ker12va .

147

Viljo, Eeva Maij3, \985 .

Viljo, Ee\·a MaiJa, 1989 .

i'!"ivathus \ Kronohllgen i :!elsinr,fo!"s uncer e:npi r·etiden . !:ögfors . Theodor Höi,ier . E:n arki tP.kt. unC"!" jcn moderna stors~acsarkit.ektu!"ens ~eno~ br·ot.tstid i F'~r.land !"rhn 1870 t1l:. sekelsk:ftct . Suomen mu:r.ais~~isto yhd~styksen aikakauskirja 88 . :lelsir..<: . Y.aJjlur.gis:u\·an yhteiskunnan rakennustaide . ARS - Suomen ta1de 4 . Keur~u . ?7 - 111 .

~iiri lander ,

Tapan!. .

Wi r ilander, Ta;>ani .

MikkP.l i11 kaum:nk!.kuvan kel':i tykser: varhaisvai heista . autisvi:kko 21 . 11 . 1978 . Xil<kelin kaupunkikuvar. .<eh1 t.yksesta II . Kir·javia kertaus:yylejä . u~tisviikko 28 . 11 . 1978 .

Wi r ilander ,

Ta~ani .

Xikkelin kaupunkikuvan ~ehityksestä ~II . Jugendista jalki~lassis~J~r. . Uutisv!1Kko 1? . ~ 2 • 1978 .

Wär e , Ritva , 1983 .

Raker.nustot m:r.ta 1900- 1917 . Suomen %a·J~un1<1lai :ol<ser. his ~or ia 2 . Vantaa . 238- 261 .

Wäre , Ritva , 1989 .

Arkkitehtuuri vuosisadan vaihteessa . ARS- Suo!ller. ta!.de 4 . Ke'.l r uu . 111- 169 .

LIITE I

Tutkimukseen kuuluva alue:

MIKKELI S!MICHEL

__~ ,....... ....... --· --~=~

KaupUI\illl rakeruw:ttu alue v, 1902 ( 1 kaupungin klrk.lc.o, 2 maaseurakuMan ktrkko. 3 vanha klVISIIkash, 4 raalihuone, 5 kuvernöörlnvll'asto, 8 post1konttor•. 7 sähkcilennimnkonttor~ 8 Seurahuone, 9 hotelli Karm, 10 kestikievari, I I Jyseo, 12 sairaala. 13 vankila, 14 rautatJeasema. 15 P1rtt1111tmen sauna)

Tutkimukseen kuuluva alue rajautuu Ristimäenkadun ja kaupungin pohjoisosassa olevan Esplanadin sekä niiden väliin jäävän Naisvuoren muodostaman linjan itäpuolelle. Kartta, Kuujo 1971, s . 266.

ra~e:m·;sva: r~c~en a~:<aincn

:or.t::-

_............: ?3

nu:nero:nt.l :

F-8 1 1 t.<l

1 4!'>

: 47

l,_ · -

--'--- - - i 15 74

')1

6/. 63

--,t.J

24 1---

7 !

2'5

22 21

1 1

V I Tl

:;.?

34··

J )

A - koulun tonLLi

C -

[JJ

EFG-

l.ima:~tu

6 E

j !

3 - lääninsairaala

klr:<kot.ori 0 - pieni t.cril ~on~a varrelle rakennettiin !aaninha:lit.~s nall!~ustcr! ran~1nuoneen :o~tt\

H - : Mninnnkila

LIITE III

Mikkelin kaupungin asemakaava v . 1988 (osa) :

LaTE I V

Ka t~Jcr.

r.i mien muutoksia keskustan

alu~cl:a :

V~oden 1881

uuden asemakaavan käyttöönoLon yhteydessä

w.u~~c:tiin :

Koulukatu Vuorlkaduksi , Saksalankatu Eteläiscksi

Koul~kaj~ksi

Tenholanka tu Pohjo~seksi Kouiu~aduks: .

ja 1

Vuonna 1925 muutettiin muutamia Venäjän sortovallan merkiksi ka:sottuja kadunnimiä : Aleksan terinka tu

Maaherrankadu~s1

Ni kolainkatu Porrassalmenkacuks1 sekä samassa yhteydessä mm.: Steläinen Koulukatu

Pi r t:iniemenkadu~s 1 ,

Itä- Esplanaadinkatu

Maunuksela~tte~si,

~nsi- Esplanaadi nkatu

Emolantieks! ,

Pohjoinen Koulukatu OlKkolanLieksi , Ki rkko~atu

Savilahdenkaduksi ja

Vi!helminkatu V1l~onkad~ksi . 2

Etelä!ses~ä Koulu~acusta

ku ten tässä KoJ~ukadus :a

tu tki~~ksessakin

~äyte:ty

or. käytetty muotoa

kacusta on tässä työssa

1. 2.

or.

Kuu~o 1971 , s . 2?9 . Kuujo i98S , s . 82 .

myös muotoa Etelä- Koulukatu,

~äy:etty,

samoin Pohjoisesta

Pon~ols-Kou~uka tu.

~äytetty nyky~stä

Vilhelmin-

muotoa Vilhonkatu .