Päämaja toimi Mikkelin keskuskansakoululla
Kuka oli Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim?
Venäjän sisällissodan alettua vuonna 1917 Mannerheim palasi 30 keisarin armeijassa vietetyn vuoden jälkeen kotimaahansa Suomeen. Suomessa syttyi sisällissota tammikuussa 1918. Hänet nimitettiin senaatin joukkojen johtoon. Valkoisten päämaja perustettiin Vaasaan, josta se siirtyi rautateitse rintamatilanteen muuttuessa. Ratkaisevan Tampereen taistelun jälkeen päämaja saapui Mikkeliin, jossa se toimi Hotelli Seurahuoneella ja Mikkelin kaupungintalolla sodan loppuun asti. Joulukuussa 1918 Mannerheim kutsuttiin Suomen valtionhoitajaksi. Toinen maailmansota syttyi Saksan hyökättyä Puolaan syyskuussa 1939. Suomi teki liikekannallepanon lokakuussa ja Mannerheim määrättiin
Päämaja sijoitettiin Mikkelin keskuskansakoululle ja Mannerheim majoittui hänelle jo entuudestaan tutulle Hotelli Seurahuoneelle, jossa hän lähimpine upseereineen ruokaili päivittäin. Tammikuun rajujen pommitusten jälkeen Mannerheim muutti Otavan kansanopistolle ja sodan lopulla Juvalle Inkilän kartanoon. Jatkosodan kynnyksellä Suomen sodanjohdon päämaja perustettiin jälleen Mikkeliin. Mannerheim muutti asumaan Mikkelin tuomiokirkkoa vastapäätä sijainneeseen graniittilinnaan, jossa hän asui kevääseen 1944 asti. Päämajan todella pitkiä työpäiviä rytmittivät lounas ja päivällinen Mikkelin Klubilla. Vielä päivällisen jälkeen ylipäällikkö palasi kuulemaan viimeisen tilannetiedotuksen. Ateriat hän nautti tavallisesti vakiintuneessa seurueessa tärkeimpien upseerien kanssa. Päämajassa kävi runsaasti vierailijoita rintamalta, eduskunnasta sekä ulkomailta. Matkoja tehtiin rintamalle ja Helsinkiin poliittisia päättäjiä tapaamaan. Jatkosodan lopulla Mannerheim valittiin presidentiksi 4.8.1944, jonka jälkeen pyrittiin aktiivisesti rauhaan. Aselepo Suomen ja Neuvostoliiton välillä allekirjoitettiin 19.9.1944. Presidenttinä Mannerheim toimi maaliskuuhun 1946 asti, jonka jälkeen hän muutti loppuelämäkseen Sveitsiin. Mannerheim kuoli 83-vuotiaana Lausannessa, Sveitsissä 27. tammikuuta 1951. Mannerheim siunattiin Hietaniemen sankarihautausmaahan.
SA-Kuva
Mannerheim oli myös paljon muuta. Hän oli aristokraatti, Venäjän keisarillisen Chevalier -kaartin upseeri, vakooja ja tutkimusmatkailija sekä Suomen tasavallan presidentti. Hän oli köyhtyneen aatelissuvun vesa ja isänsä hylkäämä orpopoika. Mannerheimista kehittyi Venäjän vuosina hienostunut hovimies, jonka sisällä asui seikkailuihin valmis pikkupoika. Hän oli suurriistan metsästäjä, ravintoloitsija, Mannerheimin Lastensuojeluliiton perustaja, aviomies ja isä, jonka perhe-elämä kesti vain muutamia vuosia. Mannerheimin moniulotteinen persoona tekee hänestä kiinnostavan henkilön yhä uudelleen.
puolustusvoimain ylipäälliköksi 72-vuotiaana. Talvisota syttyi Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen 30.11.1939.
Tasavallan presidentti C. G. E. Mannerheim myönsi Mikkelin kaupungille Vapaudenristin - 4. luokan Vapaudenristin miekkoineen joulukuussa 1944 kiitoksena sen toimimisesta Päämajakaupunkina. Kunniamerkin kantajana on kaupungin vaakuna. Mikkelin kaupungin nykyinen vaakuna, jota koristavat Suomen marsalkan, vapaaherra C. G. E. Mannerheimin marsalkansauvaa kaksin kappalein, vahvistettiin 1943.
2. Marski on toiminut myös A) ravintoloitsijana B) seppänä C) laivakapteenina 3. 11 000 asukkaan Mikkelissä ja ympäristöalueilla oli jatkosodan aikaisissa yksiköissä A) 850 henkilöä B) 1 500 henkilöä C) 2 500 henkilöä
5. Marskin ryypyn ”salainen” sekoitus sisältää A) kossua, giniä, jägermeisteria B) votkaa, limemehua, sokeria C) akvaviittia, vermuttia, giniä
Eau-de-Vie de la Table Ronde de St. Michel 1942 – Mikkelin pyöreän pöydän elämän vettä vuodelta 1942 1 l Rajamäen akvaviittia 2 cl vermuttia 1 cl suomalaista giniä
Onnistutko läikyttämättä?
1. Mannerheim otti ylipäällikön tehtävät vastaan A) 68-vuotiaana B) 72-vuotiaana C) 78-vuotiaana
4. Mannerheim matkusti salonkivaunullaan yhteensä A) noin 48 000 km B) noin 78 000 km C) noin 104 000 km
Marskin ryyppy
Marskin vaikutteita vaakunassa
Viiden kysymyksen pikavisa
Oikeat vastaukset 1B, 2A, 3C, 4B, 5C
Mikkelissä Carl Gustaf Emil Mannerheim esitellään ylipäällikkönä, jonka tehtävänä oli kaupungistamme käsin johtaa Suomen sotia maailmansotien pyörteissä.
Päämajan toimintojen keskuspisteenä Mikkelissä oli talvi- ja jatkosodan aikana Mikkelin keskuskansakoulu. Päämaja näkyi vahvasti jatkosodan aikaisen, 11 000 asukkaan Mikkelin katukuvassa, sillä suurimmillaan päämajan ja sen alaisiin yksiköihin kuului noin 2 500 henkilöä. Päämajan toimintaa ja Mannerheimin työhuoneeseen voit tutustua Päämajamuseossa.
Mannerheimin patsas Päämajapatsas eli Mannerheimin patsas on kuvanveistäjä Kalervo Kallion suunnittelema pronssinen veistos, joka paljastettiin Mannerheimin syntymän 100-vuotispäivänä 4.6.1967.
Ryyppy nautitaan korkeajalkaisesta snapsilasista, jota pidetään kiinni kuvun keskiosasta peukalolla ja etusormella. Ryypyn tulee olla jääkylmää ja lasit kaadetaan piripintaan. Se juodaan joko kahdella siemauksella tai ”pureskellen” useampaan kertaan. Kättä nostettaessa pidetään kyynärpää suoraan vartalosta ulospäin ja lasi tuodaan lähelle vartaloa. Sen jälkeen ei katsota lasia, vaan vastapäätä istuvaa silmiin, ja lasi kohotetaan kohti suuta.
Mannerheimin Salonkivaunu
Sotiemme ylipäällikkönä ja valtiomiehenä tunnettu Mannerheim oli myös kulttuuripersoonallisuus ja kosmopoliitti, joka ammensi kansainvälisiä vaikutteita tapakulttuuriinsa. Kansainvälisyys näkyi hänen harrastuksissaan ja kulinaarisissa tottumuksissa, joista ehkä omaleimaisin oli hänen juomakulttuurinsa ja legendaarinen Marskin ryyppy. Mannerheim omaksui juomakulttuurinsa perustan palvellessaan Venäjän keisarillisessa armeijassa. Upseereille kuului tsaarin armeijassa luontaisetuna ryyppylasillinen votkaa lounaalla ja kaksi lasillista päivällisen yhteydessä. Koska kyse oli luontaisedusta, pyrittiin lasi täyttämään aivan piripintaan. Mannerheim nautti piripintaisena ruokaryyppynä mielellään jäähdytettyä akvaviittia. Marskin hovissa kaivattiin kuitenkin vaihtelua, mutta sota-ajan säännöstely aiheutti päänvaivaa. Puupohjaisista raaka-aineista valmistettu tikkuviina ei maistunut sellaisenaan. Mannerheimin toiveesta adjutantti Ragnar Grönvall aloitti sekoituskokeilut syksyllä 1942, joiden pohjalta syntyi Marskin ryyppy.
2
Lääninsairaala Porrassalmenkatu 35 Mikkelin lääninsairaala toimi talvija jatkosodassa 17. sotasairaalana. Rintamalla haavoittuneet siirrettiin joukkosidontapaikkojen kautta sisämaan sairaaloihin, joissa pääosa hoidoista tehtiin. Helmikuun alusta 1942 marraskuulle 1944 Mikkelissä hoidettiin noin 11 000 sotilaspotilasta. Mannerheim kävi usein tervehtimässä haavoittuneita ja jakoi jalkavammaisille T-mallisia kävelykeppejä nk. “Marskin keppejä”. Vuonna 1843 rakennetun Lääninsairaalan vanhimman osan sisäpihassa oli sauna, jossa Mannerheim saunoi lähes viikoittain jatkosodan aikana.
3 Hyytiäisen parturiliike Mannerheim kävi säännöllisesti siistimässä hiuksiaan ja viiksiään Kirkkopuistoa vastapäätä Porrassalmenkadulla sijainneessa Hyytiäisen parturiliikkeessä.
Mikkeliläiset ja lomailevat sotilaat kävivät myös tässä parturiliikkeessä nähdäkseen ylipäällikön. Kerrotaan, että Mannerheimin viereisessä tuolissa istui kerran jopa sotavanki. Liikkeen oven suulla päivystäneet pikkupojat avasivat oven ylipäällikölle mennen tullen. Palkkioksi kohteliaisuudesta oven avaajat saivat Mannerheimilta makeisen tai lantin.
Päämajan ylin johto sijoitettiin Mikkelin keskuskansakouluun ja muut osastot ympäri kaupunkia ja maaseutua julkisiin ja yksityisiin tiloihin. Vuonna 1974 avattu Päämajamuseo esittelee ylipäällikkö Mannerheimin työhuoneen, päämajan toimintaa sekä sodan ajan elämänmenoa. Marskin ryyppylasit voit ostaa museon museokaupasta.
4 Kinolinna Vuorikatu 9 Vuonna 1938 valmistunutta elokuvateatteri Kinolinnaa kehuttiin valmistuessaan malliesimerkkinä, johon muidenkin paikkakuntien teatteriomistajien on syytä tutustua. Sota-aikana eri taidemuodoista ennen kaikkea elokuva ja kirjallisuus kukoistivat. Ne tarjosivat vastapainoa sodan kurjuudelle ja nostattivat isänmaallisuutta ja kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Elokuvateatteri Kinolinna toimi sotien aikana lähes normaalisti. Päämajan henkilöstö kävi elokuvissa usein ja myös Mannerheimin tiedetään vierailleen Kinolinnassa muutamia kertoja.
7 Päävartio Savilahdenkatu 11 Mikkelin vapaapalokunta rakennutti itselleen toimitalon vuonna 1892. Talosta tuli myöhemmin kaupungin juhlatila, vakinaisen palokunnan kortteeri ja Mikkelin Teatterin kotitalo. Täältä lähtivät talvisodan pommituksissa paloautot ja -miehet toivottomiksi osoittautuneisiin tehtäviin; sammuttamaan puutalokaupungissa yhtä aikaa roihuavia useita tulipaloja. Jatkosodassa talosta tuli päämajan arkisten toimintojen keskus; esikuntapataljoona, vartiomiehet ja lähettipojat kokoontuivat käskynjaolle ja ruokailemaan.
5
Viestikeskus Lokki Vuorikatu Päämajan viereen, Naisvuoreen louhitut luolat valmistuivat 1940. Jatkosodan syttyessä luoliin sijoitettiin Päämajan yleisesikunnan viestikeskus, peitenimeltään Lokki. Lokki vastasi kaikesta päämajan langallisesta viestiliikenteestä jatkosodan aikana. Luoliin rakennetuissa parakeissa toimivat päämajan puhelinkeskus, lennätinasema, saksalaisten viestiasema, Mikkelin ilmavalvonta-aluekeskus sekä päämajan ylimmän johdon suojatilat. Lokin henkilövahvuus oli 100–130 henkilöä. Valtaosa henkilöstöstä oli naisia. Nykyisin Viestikeskus Lokki toimii museona. Museo on avoinna kesäaikaan ja talvisin tilauksesta.
6 Päämaja Päämajankuja 1 Sivistys väistyy, kun sota syttyy. Konkreettisesti sen kokivat Mikkelin kansakoulun oppilaat, kun heidän opinahjonsa otettiin päämajan käyttöön joulukuun alussa 1939. Lasten evakkoretkeä kesti muutamin keskeytyksin kesään 1945 saakka.
8 Mikkelin tuomiokirkko Ristimäenkatu 2 Talvisodan pommituksissa päämaja kärsi vain vähäisiä vaurioita, mutta useat aivan lähistöllä olleet rakennukset tuhoutuivat tai vaurioituivat. Myös tuomiokirkko sai osuman, mutta väestönsuojelutehtävissä olleet koulupojat saivat kirkkoon pudonneesta pommista syttyneen tulipalon sammumaan ja pelastivat kirkon tuholta. Tuomiokirkon puistossa on Johannes Haapasalon vuonna 1920 veistämä vapaussodan sankaripatsas. Kaatuneiden muistopäivänä 1943 Mannerheim laski patsaalle seppeleen, josta uutisoitiin vain varovaisesti. 9
Mikkelin Pitäjänkirkko Otavankatu 9 Mannerheim osallistui Mikkelin Pitäjänkirkossa useisiin tilaisuuksiin Mikkelissä ollessaan. Kirkon edustalla sijaitsevassa sankarihaudassa lepäävät Mikkelin maalaiskunnasta kaatuneet. Kaikkien Suomen seurakuntien kirkkomailla sijaitsevat hautausmaat ovat poikkeus muiden sotaa käyvien maiden käytännöistä. Talvisodan sytyttyä Kannaksen
10 Kasarmialue Jääkärinkatu 6 Kasarmit olivat viime sotien aikana päämajanosastojen sijoituspaikkana sekä suomalaisten aliupseerien ja miehistön majoitustiloina. Alueelle oli sijoitettu myös kenraali Waldemar Erfurthin johtama saksalainen yhteysesikunta Nord, jossa Mannerheimkin vieraili. Kasarmialueella toimii nykyään muun muassa Jalkaväkimuseo, ravintola August ja Huoneistohotelli Marja. 11 Graniittitalo Ristimäenkatu 5 Kauppaneuvos David Pulkkisen 1913 rakennuttamassa kivitalossa oli kolme hienoa asuntoa, joista yhden omisti jatkosodan alla tohtori Dahlström. Hän antoi asuntonsa ylipäällikkö Mannerheimin käyttöön, joka asui siinä syksystä 1941 maaliskuuhun 1944. Tuolloin hän muutti pommitusuhan vuoksi Sairilan kartanoon kaupungin ulkopuolelle. Ylipäällikön asunto sijaitsi Graniittitalon Hallituskadun puolella, toisessa kerroksessa. 12 Päämajapatsas Ylipäällikkö Mannerheim oli tuttu näky mikkeliläisille, sillä usein matka lounaalle päämajasta Mikkelin Klubille taitettiin jalan. Kuvanveistäjä Kalervo Kallion vuonna 1967 valmistuneessa Päämajapatsaassa kohtaavat Mannerheim ylipäällikkönä, päämaja ja mikkeliläisten muisto sota-ajan ylipäälliköstään. 13 Mikkelin Klubi Mikkelin Klubi on vuonna 1898 perustettu englantilaistyyppinen herrainklubi, jonka maine perustuu siihen, että ylipäällikkö Mannerheim seurueineen ruokaili sen ruokasalissa ja kahvihuoneessa jatkosodan ajan. ”Marskin hovi” muodostui käsitteeksi siellä tarjoilijana toimineen Taru Stenvallin julkaistua saman nimisen muistelmakirjan sotavuosista. Mikkelin Klubin perinnesali toimii nykyään tilausravintolana.
EIK
K AILIJA
LL
OI
Rautatieasema Mannerheimintie Mannerheim saapui Mikkeliin ensimmäisen kerran sisällissodan aikana keväällä 1918 ja sijoitti päämajansa asemaa vastapäätä olleelle Seurahuoneelle. Mannerheimin kunniaksi ja armeijan päämajan muistoksi Mikkelin kaupunginvaltuusto päätti nimetä rautatieaseman ohitse kulkevan tien Mannerheimintieksi 1919 – ensimmäisenä Suomessa. Kerran vuodessa, puolustusvoimien lippujuhlapäivänä 4.6., Mikkelin rautatieasemalla seisovan salonkivaunun ovet avataan. Yleisö pääsee tutustumaan Marsalkka Mannerheimin käytössä vuosina 1939–1946 olleeseen vaunuun, jossa hän matkusti talvija jatkosodan aikana yli 100 kertaa, yhteensä yli 78 000 kilometriä. Puurakenteisessa vaunussa on salonki ja viisi makuuhyttiä. Tunnetuin salonkivaunun todistamista tapaamisista oli Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivänä Imatralla järjestetty Adolf Hitlerin tapaaminen. Päivällisen aikana nauhoitettu keskustelu on ainoa jälkipolville säilynyt äänite Hitlerin normaalista puheäänestä. Salonkivaunuun voi tutustua virtuaalisesti http://salonkivaunu. mikkeli.fi
M
IS
E
1
Armeija määräsi kaatuneiden kuljettamisesta kotiseudulle. Tästä määräyksestä muodostui käytäntö, joka johti kaatuneiden evakuoimiseen aina sodan loppuun asti. Mikkelin kaupungin nykyisellä alueella sijaitsevat myös Mikkelin kaupunkiseurakunnan, Anttolan, Haukivuoren, Ristiinan ja Suomenniemen sankarihautausmaat.
Saimaan kaunis Mikkeli.
O M AT
Mannerheimin saappaan jäljillä
Minne mennä? Mitä tehdä? Milloin tapahtuu? Klikkaa visitmikkeli.fi tai tule käymään Mikkelin seudun matkailussa.
PÄÄMAJAKAUPUNKIOPAS
Maaherrankatu 22, Mikkeli 044 794 5669 • matkailu@mikkeli.fi
JOHDATTAA SINUT UUDELLA TAVALLA SOTAHISTORIALLISIIN KOHTEISIIN Päämajakaupunkiopas on täysin uudenlainen tapa tutustua Mikkelin seudun sotahistoriallisiin kohteisiin. Pelillinen, mobiililaitteille suunniteltu opas johdattaa sinut museoihin, muistomerkeille, päämajan osastojen sijaintipaikoille ja muihin kiinnostaviin kohteisiin. Monet historiallisista kohteista toimivat matkailun parissa ja toivottavat sinut tervetulleeksi.
5
6
2
4
7 3
sodanjarauhankeskus.fi/opas
8 13
11 12
9
1
10