Tulevaisuuden Mikkeli Hyvinvoiva
osallistava & yhteisรถllinen
kaupunki
Alkusanat 16.2.2016 Mikkelin kaupunki järjesti kuntalaisille keskustelutilaisuuden aiheesta Tulevaisuuden Mikkeli. Tilaisuuden avasi kaupunginjohtaja Timo Halonen, joka johdatti kuulijat pohtimaan tulevaisuuden kuntaa ja sen toimintamuotoja. Tilaisuudessa keskusteltiin ohjatusti kiertävissä teemapöydissä aiheista hyvinvoinnin edistäminen, kuntalaisten osallistaminen ja yhteisöllisyyden edistäminen.
Yhteenveto ja taitto: Heidi Huovinen Kuvat: Satu-Mari Tolonen ja Aki Kauranen
Tähän raporttiin on koottu yhteenvedot keskusteluista, siitä millaisia odotuksia kuntalaisilla on tulevaisuuden Mikkelille! Raportti on kuntalaisnäkemysten ensimmäinen versio ja tarkoitettu kuntalaisten nähtäväksi ja kommentoitavaksi otakantaa.fi -palveluun sekä kaupungin kehittämistyön tueksi.
Tulevaisuuden Mikkeli – Hyvinvoiva Mikkeli
H
yvinvointia on hyvä arki, puhdas ilma, vesi ja luonto. Hyvinvointi on sitä, että ihmiset kohtaavat toinen toisiaan. Terveys on yksi keskeisin hyvinvoinnin tekijä. Hyvinvointia lisäävät taloudellinen turvallisuus ja hyvä fyysinen ja henkinen kunto. Hyvinvointia on, että ruoka maistuu ja tuntee itsensä hyväksytyksi. Unelmatilanteessa ei ole yksinäisiä eikä syrjäytyneitä, kukaan ei ole yksin. Hyvinvoiva Mikkeli tukee perheitä. Tarvitaan töitä nuorille ja aktiivista toimintaa sen eteen, että nuoret voisivat jäädä Mikkelin seudulle. Ikäihmiset tulee nähdä voimavarana. Tehdään Mikkelistä seniori-ikäisten paratiisi. Kaupunki pitäköön peruspalvelut kunnossa. Asiakaspalvelun tulee olla hyvää, niin puhelimessa kuin kasvotusten. Hyvä kaavoitus tukee hyvinvointia. Kaupunkisuunnittelussa on otettava huomioon eri-ikäiset kansalaiset ja kaupunginosia tulee kehittää tasa-arvoisesti ja huomioida viheralueiden tasapainoisuus. Riittävät viheralueet, siistit ympäristöt,
lammet, joet ja pyörätiet, tukevat hyvinvointia. Liukkauden torjuntaan ja liukuesteisiin on panostettava. Julkisten tilojen tulee olla terveelliset ja turvalliset. Kaupungin on luotava toiminnallisia paikkoja ja mahdollistettava monipuolinen toiminta, esimerkiksi matonpesupaikat mahdollistavat omaehtoista toimintaa, joka on myös hyvää liikuntaa. Tyhjillään olevat tilat tulisi saada hyötykäyttöön. Lähiliikuntapaikkoja ja lähikirjastoja tarvitaan ja ne on pidettävä hyvässä kunnossa. Teatteri, taidetarjonta ja musiikki ovat tärkeitä. Museokortti lisää museoissa käyntiä. Erilaisten, jopa kilpailevien palveluiden keskittäminen samoihin tiloihin (vrt. Prisma ja Citymarket) lisäävät käyttöastetta. Mahdollisuus harrastamiseen ei tule olla tuloista riippuvaista. Tapahtumia toivotaan ympäri kaupunkia, ei vain keskustassa.
Ollaan ylpeitä! Kaupungin tulisi tukea ja avustaa toimintoja, järjestöjä, esimerkiksi antamalla ilmaiseksi tiloja tai palkata ohjaajia. Onko avustuksille tai avustusmuodoille vaihtoehtoja? Nykyisellään järjestöjen kaupungilta saama tuki vähäinen verrattuna kaupungin tiloista maksettavaan vuokraan. Yhdistyksiä on paljon, pitääkö kaupungin avustaa näitä kaikkia vai voisiko joskus jättää avustukset jakamatta ja palkata vaikka kodinhoitajia.
Kaupungin elinvoimaisuutta tulee parantaa. Hyvinvointi lähtee liikkeelle siitä, että on riittävästi työpaikkoja. Työttömyys lisääntyy vauhdilla – työttömät pitää kaapata mukaan ja luoda esimerkiksi mahdollisuuksia työvoiman joustavaan käyttöön. Yhteisöllisyys luo hyvinvointia. Yhteenkuuluvaisuuden tunne on tärkeä. Ihmisiä tulee innostaa yhdessä tekemiseen. Vaihtoehtoja ei tunneta riittävän hyvin. Tarvitaan ”sopivat ihmiset” haastamaan ihmisiä yhteisölliseen toimintaan ja viemään viestiä päätöksentekijöille! Kaupunki voi toimia kokoonkutsujana, luoda mahdollisuuksia, toimia mahdollistajana – ei estäjänä.
Ihmisiä tulee innostaa yhdessä tekemiseen! Vapaaehtoistoimijoiden, yhdistysten ja järjestöjen määrä on lisääntynyt ja toiminta aktivoitunut. Kaupungin tulee toimia kumppanina ja arvostaa toimijoita tasavertaisena kumppanina. Pienet toimijat, kaikki ovat pieniä timantteja. Yhdistysten toiminnalla on suuri merkitys hyvinvoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi vanhustenyhdistys voi olla mahdollisuus päästä edes kerran viikossa toisen ihmisen lähelle. Hyvinvointi näkyy ulospäin, ilmeissä ja olemuksessa! Kansalaiset itse vastaavat omasta hyvinvoinnistaan ja terveyden ylläpitämistä. Hyvinvointia tukevat julkiset palvelut,
”Voin hyvin, kun teen työtä ympäri vuorokauden” kuten uimahallit ja kirjastot. Hyödynnetään lähiliikuntapaikkoja. Henkinen hyvinvointi on myös tärkeää, ei pelkästään liikunta. Ystävyyssuhteita tulee pitää yllä ja arjessa pitää olla sisältöä. ”Meillä on liikaa oman voiman pyyntiä ja sielun korskeutta, ei joko tai virsien veisuuta tai ryyppäämistä, vaan jotakin siltä väliltä” – on löydettävä kultainen keskitie. Palataan vanhaan – pidetään huolta toinen toisiamme, ollaan toinen toiselle lähimmäinen!
Yhteiset tilat – kohtaamisen paikkoja Ideoita hyvinvoinnin edistämiseen • Kaupunginosaseuroille yhteinen kokoontumispaikka. • Mikkelin seudulle kolmas uimahalli Ristiinaan, Otavaan tai Haukivuorelle. Uimahallit pitäisi olla auki ympäri vuoden. • ”Viihdytyskävelijät” – yksinäisten ihmisten seuraksi. • Rakentamisessa yhteiset pihatilat.
Tulevaisuuden Mikkeli – Osallistava Mikkeli
O
sallistaminen on kuntalaisten rohkaisua, innostamista, motivointia ja kannustamista. Mahdollisuus osallistumisen pitäisi olla luontevaa, aitoa ja eteenpäin vievää. Kaupunki voi osallistaa tarjoamalla resursseja sekä organisoimalla asioita. Tarvitaan tilat kokoontumiselle ja tekemiselle. Pitäisi olla mahdollisuus osallistua lähellä. Luodaan ilmapiiri, jossa osallistuminen on merkityksellistä ja herätetään talkoohenkeä. Yhteinen asia luo yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta, sekä hyvää tunnetta yhteenkuuluvuudesta.
Osallistaminen vahvistaa ja kasvattaa identiteettiä Kaupunkiorganisaation pitää palvella kuntalaisia ja mahdollistaa toiminta niin, että ihmiset pystyvät osallistumaan omissa toimintaympäristöissään. Lähiympäristössä on oltava puitteet ja mahdollisuudet toimintaan. Koska ihmisiä kiinnostavat erilaiset asiat, kaupungin pitää luoda erilaisia mahdollisuuksia osallistua omista intresseistä käsin. Kau-
pungin toiminnan tulee olla jäsenneltyä, spontaanisuudesta johdettua ja organisoitua sekä resursoitua joustavasti niin, että pystytään reagoimaan joustavasti kesken vuottakin tuleviin ideoihin ja tarpeisiin. Kaupunki voisi tukea yhteisöjä, joiden kautta saataisiin vapaaehtoisia, jotka toimisivat lähityöntekijöinä kuntalaisten lähitoimintaympäristöissä. Kaupunki ei saa estää osallistumista esimerkiksi hinnoittelemalla tiloja liian kalliiksi. Osallistumista tulee helpottaa, esimerkiksi seniorikortti tai paikallisliikenteen parantaminen, mikä mahdollistaa osallistumista. Volyymin nousu korvaa taloudellisen menetyksen.
On tärkeä tietää, mitä osallistumisen mahdollisuuksia kaupunki tarjoaa Kaupungin tiedotuskanavat on oltava monimuotoisia: lehdet, radio, netti jne. ja nettisivujen on oltava ajantasaiset ja käytettävät. digitaalisuutta pitäisi pystyä viemään laajemminkin eteenpäin, joten kokeillaan digitaalisia välineitä tiedottamisessa. Työryhmätyöskentely jonkun teeman ympärillä kiinnostaa kuntalaisia. Erilaisten tilaisuuksien vieminen erilaisiin toimintaympäristöihin ja vaikuttaminen yhdistysten ja seurojen kautta. Lähellä olevat asiat esim. kotikadun kunto ovat tärkeitä, ja niihin halutaan vaikuttaa.
Kun otetaan toisiakin huomioon, tulee hyvä mieli kummallekin. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä ja aktiivisia, vaativia ja kriittisiä, on syntynyt aito kuulluksi tulemisen tunne. Unelmatilanteessa Mikkeli on kaupunki, jonne on kiva tulla matkalta kotiin. Lähipalvelut ovat nousussa, niille on kysyntää, joten unelmatilanteessa palvelut ja mahdollisuudet ovat lähellä käyttäjiään.
Ideoita osallistamisen edistämiseen: • Luodaan täysin uudenlaisia malleja päätöksentekoon, esimerkiksi kansalaisäänestykset, joita voitaisiin verrataan valtuuston mielipiteeseen.
Unelmatilanteessa Mikkelistä otettaisiin mallia muualle
Tulevaisuuden Mikkeli – Yhteisöllinen Mikkeli
Y
hteisöllisyyttä on kuuntelemisen taito ja mahdollisuus vaikuttaa. Yhteisöllisyyttä on kokea asioita yhdessä, esimerkiksi kun liikutaan yhdessä. Yhteisöllisyys muodostuu siitä, kun ollaan yhteisen asian äärellä, harrastuksen parissa tai muun yhteisen nimittäjän äärellä. Myös fyysiset tilat voivat muodostaa yhteisön kiintopisteen, kuten tori tai lähipuisto. Yhteisöllisyys vähentää yksinäisyyttä ja positiivisuus tuo yhteistä hyvää. Yhteisöllisyys, esimerkiksi vapaaehtoistyön muodossa, luo mukana olemisen ja läheisyyden tunnetta.
iso kaupunki on pienten yhteisöjen kokonaisuus Yhteisöllisen kaupungin tunnusmerkkejä ovat avoimuus ja hyvä tiedottaminen. Yhteisöllinen kaupunki on sellainen jossa näkyy yhdessä tekeminen, esimerkiksi liukumäki Mikkelin torilla. Yhteisöllinen kaupunki rakentaa yhteistyötä yli kuntarajojen. Hyvänä esimerkkinä kun lipputangot lainattiin Porista, se osoitti kekseliäisyyttä ja säästäväisyyttä.
Kaupunginosien tulee olla tasavertaiset ja niiden yhteisöt tulee huomioida: esimerkiksi kokoontumistiloja pitäisi olla tasapuolisesti eri kaupunginosissa ja taata tasapuoliset edellytykset ja resurssit.
Paikallinen identiteetti on tärkeä Yhteisöllinen kaupunki kehittyy kuntalaisia kuuntelemalla. Yhteisöllisyyttä voidaan edistää sillä, että huomioidaan kylät ja muutkin alueet kuin keskusta ja huomioidaan paikallisliikenteen merkitys. Yhteisöllisyyttä on se, että meillä on yhteinen nimittäjä, esimerkiksi mikkeliläisyys. Alueet vaikuttavat vielä vahvasti (Haukivuori, Ristiina, Anttola). Meidän pitäisi hyväksyä, että Mikkeli koostuu monesta osasta, mutta yhteinen nimittäjä koostuu samoista asioita: ollaan mikkeliläisiä. Myös erilaisuus ja moninaisuus voivat olla osa mikkeliläisyyttä, tunnistetaan myös niitä alue- tai yhteisökohtaisia identieteettejä ja uskalletaan nähdä ne osana mikkeliläisyyttä. Kuten maahanmuuttajat tulee kotouttaa, niin liittyneet kunnat pitäisi kotouttaa mikkeliläisiksi. Aluejohtokunnilla tulee olla riittävästi rahaa ja päätösvaltaa. Yhteisöllisyys on Mikkelissä hyvällä tasolla, mutta enemmän voisi saada mukaan syrjäytyneitä tai syrjään jääviä. Yhteisöl lisyyden rakentaminen alkaa jo kouluissa koulujen välisten tapahtumien myötä. Harrastukset lisäävät yhteisöllisyyttä,
tapahtumia ja yhteisiä harrastuksia perheille. Päiväkodeissa on otettu äidit ja isät mukaan vaikuttamiseen, heitä osallistetaan. Mikkelissä on paljon työttömiä, jotka pitäisi saada yhteisöön mukaan. Esimerkiksi työttömien toimintakeskus edistää myös yhteisöllisyyttä.
Yhteisöllisyys vaatii aktiivisia kuntalaisia Kaupungin täytyy mahdollistaa, että yhteisöllisyyttä edistetään. Täytyy olla erilaisia kanavia, joissa kuunnellaan kaupunkilaisia ja esimerkiksi kaupungin nettisivuilla voisi olla enemmän moniäänisyyttä. Tunnistetaan ja tunnustetaan yhdistysten merkitys kaupungin kumppaneina. Yhdistykset ovat osa Mikkeliä ja tekevät yhteistä hyvää, sillä järjestöissä ihmiset toimivat vapaaehtoisesti ja niissä organisoidaan vapaaehtoistyötä. Ideat tulee saada alhaalta ylöspäin, ei kehitetä ylhäältä alaspäin, vaan kuunnellaan kuntalaisia. Sitoudutaan vaikuttamiseen ja ollaan aktiivisia jo alkuvaiheessa, jolloin voidaan vielä aidosti vaikuttaa.
Tarvitaan unelmia ja unelmien toteuttajia!
Muistetaan positiivinen viestintä yhteisöistä ja ylipäätään kaupungista, muistammeko aina itsekään, että meillä on hieno kaupunki? Unelmatilanteessa jokainen olisi ylpeä ollessaan Mikkeliläinen. Unelmien Mikkeli on kuunteleva, kuntalaisia arvostava kaupunki. Unelmien Mikkeli olisi myös Kohtelias Mikkeli – kohteliaiden ihmisten kaupunki. Unelmien Mikkeli on ihmisenkokoinen kaupunki - mutta ei myhäilevä.
Ideoita yhteisöllisyyden edistämiseen: • Työttömien lounas lounashuoneella kerran viikossa. • Perhekortti –etu, jolla tuettaisiin perheiden osallistumista esim. urheilutapahtumiin. • Kaikki tutustumaan Mikkelin seudun alueisiin: järjestettyjä tapahtumia, mukaanlukien bussikuljetukset.
”Kaikki tämä on yhtä iloa, kun tullaan porukalla yhteen!”
Tehdään yhdessä tulevaisuuden Mikkeli! Strategia- ja kehityspäällikkö Aki Kauranen aki.kauranen@mikkeli.fi 044 794 2093