YHDESSÄ ENEMMÄN
Yhdessä enemmän –työpaja teknologian käyttöönottoon kehittämisiltapäivä Mukana olivat: Esedu Ikonen Eija-Riitta Essote Hilama Pirjo Huoponen Heidi Kaukonen Niina Juvan Vanhaintuki ry Närhi Virpi Kyyhkylä Paunonen Pirjo Mamk Kuitunen Hanna Salpakoski Anu Mikkelin kaupunki Kinnunen Pauliina Meskanen Päivi Talvenkorpi Sinikka Väänänen Arja Mikkelin seudun Muisti ry/ Muistiluotsi Halonen Riitta Ovenia isännöinti Oy Kortelainen Juhani Sote360 Hokkanen Mika
Mikkelin kaupungin vanhusneuvosto Karttunen Hannu Kilpeläinen Kaija Lyyra Tapani Tarssanen Mirja Vanhustyön keskusliitto Kortman Ismo Laakso Jukka Rantee Tarja Ukkonen Anna Mikkelin kaupungin Lupaus2016 -ohjelma Huovinen Heidi
Teknologia meidän kaikkien iloksi, avuksi ja kotona asumisen mahdollistajaksi. Tulevaisuutta tehdään yhdessä osaavien ihmisten kanssa. Kokoonnuimme 20.9.2016 alueellisesti pohtimaan yhdessä tekemisen uutta konseptia Kotiturva-hankeen toimesta. Vanhustyön keskusliitossa Kotiturva-hankkeen tavoitteena on luoda ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen edistämiseksi teknologian käyttöönottoa edistävä valtakunnallisesti sovellettavissa oleva yhteistyömalli asuntojen korjausneuvontaan, kotona tapahtuvaan hoitoon ja omaehtoiseen vanhuuteen varautumiseen. Mikkelin seudulla kehittämistyötä on tehty yhteisen pilottikokeilun muodossa, josta saatuja kokemuksia hyödynnetään mallintamisessa. Sote- ja maakuntauudistuksessa tavoitellaan paremmin saatavilla olevia ja yhdenvertaisia palveluita. Digitalisaatio ja teknologioiden käyttöönotto ovat tärkeitä välineitä tässä muutoksessa. Huomiota tulee kiinnittää ikääntyneiden ja ikääntyvien ihmisten palveluihin soveltuvan ja kotona asumista edistävän teknologian käyttöönottamisen lisäämiseen. Hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä osa kaupungin tulevaa roolia nyt ja tulevaisuudessa. Teknologia ja sen käyttöönottamisen edistäminen on tärkeä osa Mikkelin kaupungin toiminnan sekä Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän vastuualueella olevien palveluiden järjestämisessä ja on olennainen osa myös eri järjestöjen, oppilaitosten ja yksityisten tahojen kehittämis-
työtä. Teknologia ja sen hyödyntäminen on kaikkien tahojen yhteinen asia sekä alueellisesti että valtakunnallisesti, joten on tärkeää kehittää sitä yhdessä toimivien ja saumattomien palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Yhdessä enemmän työpaja teknologian käyttöönottoon - tilaisuudessa yhteistyömalli kosketti kaikkia toimijoita ja teknologia käyttöönottamisen edistäminen nähtiin yhteisenä intressinä. Toiminnan mallintaminen mahdollistaisi, ajallaan olevien palveluiden yhdistämisen ja koordinoinnin, asiantuntemuksen, tiedon, taidon ja osaamisen levittämisen jokaiselle työntekijälle ”ruohonjuuritasolle” asti. Toimintaa mallinnettaessa ydinkysymys on, miten alueen ominaispiirteet huomioon ottaen voidaan yhdessä teknologian käyttöönottamista edistää ja järjestää mahdollisuuksia kokeilla sitä sekä saada ohjausta järkevästi olemassa olevin resurssein hyödyntäen eri tahojen osaamista? Eri toimijoiden yhteen kokoaminen ja yhteinen keskustelu ovat hyvä alku yhteistyömallin aikaansaamiseksi.
Tarja & Anna 2016 Coming together is a beginning. Keeping together is progress. Working together is success. Henry Ford
Teknologia ja ikääntyneet ihmiset - teemaan perehtyminen Työpajan lämmittelytehtävänä oli kolme tehtävää, jotka kierrettiin pienryhmissä. Tehtävissä pohdittiin, ketä kaikkia toimijoita ikäihmisten kotona asuminen teknologian avulla koskee, kenen intressi se on ja miksi, kenen tehtävä on tunnistaa, että ikäihminen voisi tarvita hyötyä teknologisesta apuvälineestä, mitä tunnistamisen jälkeen tapahtuu ja millaisia haasteita voidaan olettaa, että ikäihmisten teknologian käytön ohjaamisessa voidaan kohdata ja miten niihin voidaan vastata.
Ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tukeminen teknologian avulla – kenen intressi ja miksi? Asiakkaille teknologia merkitsee oman turvallisuuden tunteen lisäämistä, yksinäisyyden lievittämistä ja mahdollistaa saada elämään uudenlaista sisältöä. Yhteiskunnan hyötyjä ja intressejä tukea ikäihmisten kotona asumista teknologian avulla on kustannustehokkuus, toimivat palvelujärjestelmät ja kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen. Työntekijöiden näkökulmasta intressinä on oman työn helpottaminen, rutiininomaisten töiden väheneminen, ajan vapautuminen muille töille ja muuhun asiakastyöhön. Prosessit nopeutuvat, tuotokset lisääntyvät, voidaan vastata paremmin kasvavaan asiakasvolyymiin ja palvelutarjonta voi lisääntyä uusilla palvelumuodoilla. Kun työlle on enemmän aikaa ainaisen kiireen sijaan, laatu parantuu ja aikaa voi kohdentaa paremmin asiakkaille ja näin lisätä asiakaslähtöisyyttä. Koulutusorganisaatioiden intressi on asiantuntijuuden ja työelämän osaamisen kehittämisessä. Kolmas sektorille jäsenistön saavutettavuus paranee teknologian myötä ja näin ollen vaikuttavuus ja mahdollisuus laajentaa kotiin tarjottavia palveluita. Yritysten intressi on laitteiden ja palveluiden myynti.Naapurit, ystävät ja läheiset voisivat hyötyä huolen ja vaivan taakan vähenemisenä.
Tarpeen ja mahdollisuuksien tunnistaminen
Apuvälineen ehdottaminen täytyy tehdä hienotunteisesti, ei väkisin ja tunnistaa myös käytön esteet, esim. ajatus apuvälineestä voi aiheuttaa leimautumisen pelkoa. Onko käyttöönotto kenen tahto, palvelujärjestelmän, omaisen, vai itse iäkkään? Raha usein käyttöönoton esteenä. Yhteiskunnalle hyöty ja kustannussäästöt on helpompi osoittaa kuin yksittäiselle käyttäjälle (esim. kk-maksu).
Ohjaamisen merkitys Teknologian käytön ohjaamisessa tulee huomioida yksilöllisyys ja mahdollistaa myös ikääntyneille erilaiset tavat oppia ja omaksua uutta. Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen teknologian avulla on kaikkien yhteinen intressi. Kuka vain ikäihmisen kanssa tekemisissä oleva voi tunnistaa tarpeen tai hyödyn, jonka ikäihminen voisi teknologisista välineistä saada. Tunnistaja voi olla ikäihmisen läheinen, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen, naapuri, isännöitsijä…
Ikääntyneiden kanssa tulee huomioida myös ikääntymiseen liittyvät muutokset, aistien heikkeneminen ja näin ollen laitteiden käytettävyys sekä fyysiset sairaudet ja niiden aiheuttamat rajoitteet toimintakyvylle. Käyttöönoton ohjaaminen tulee tehdä asiakkaan ehdoilla; palastella käyttöönottoa, tarjota pieninä, omaksuttavina annoksina ja kerrata tarvittaessa ja huomioida kieli; miten teknologiasta puhutaan ymmärrettävästi myös ikäihmisten näkökulmasta.
Teknologian käyttöönotto pitäisi havaita ja mahdollistaa riittävän ajoissa, kun ikäihminen on kyvykäs käyttöönottamaan laitteen. Omaksuminen on helpompaa, kun taito on valmiina tarpeen ilmetessä.
Työntekijöiden osaaminen ja asenteet täytyy huomioida, miten heitä motivoidaan ja miten järjestetään ohjaustaitojen opettaminen ja tietoisuuden lisääminen. On tärkeää, että oikeantyyppinen ihminen toimii ohjaajana ja tarjoamassa tek-
nologisia välineitä ikääntyneille; jos ei itse koe mielenkiintoa teknologiaa kohtaan, ei kykene ohjaamaan tai neuvomaan myöskään asiakasta. Myös vertaistuki ja -ohjaus ovat tärkeässä roolissa. Omaisten asenne voi olla haaste, sekä negatiivinen suhtautuminen tai yltiöpositiiviset odotukset. Käyttöönotto-ohjauksen lisäksi on järjestettävä myös riittävät tukipalvelut asiakkaille. Myös eettiset kysymykset mietityttävät; asiakkaille täytyy varmistaa turvallisuuden tunne, teknologilla välineillä ei ole tarkoitus valvoa vanhusta. Kuka maksaa ohjaamisesta tulevat kustannukset ja miten turvataan ikäihmisten yhdenvertaisuus?
Yhteistoimintamallin suunnittelu Työpajan toisessa vaiheessa suunniteltiin pienryhmissä verkoston yhteistoimintamallia käyttäen Business Model Canvas -menetelmästä tätä työpajaa varten sovellettua tehtävärunkoa. Tehtävissä piti pohtia ja määritellä yhteistoimintamallia monesta näkökulmasta; toiminnan tarkoitusta, toimijoita ja asiakkaita, palveluita sisäisesti ja ulkoisesti, resursseja, palvelukanavia, palvelulupauksia, arvoja, sekä haastavampia kysymyksiä kuten kustannusrakennetta ja ansaintamallia.
Yhteistyömallin toimijat ja tarkoitus
Yhteistyömallin nähdään koskettavan kaikkia, kuten ensimmäisessä tehtävässä oli pohdittukin. Yhteistyöllä tuotetaan teknologiapalveluita ikäihmisten kotona asumisen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on saada oikea teknologia oikeaan aikaan oikealle asiakkaalle verkostoyhteistyötä tehden. Yhteistyömallin verkosto koostuu vapaaehtoistoimijoista, tutkimus ja koulutus osaajista, kehittäjistä, laitteiden toimittajista ja ohjaajista. Toiminnan mallintaminen mahdollistaisi ajallaan olevien palveluiden yhdistämisen ja koordinoinnin, asiantuntemuksen, tiedon, taidon ja osaamisen levittämisen jokaiselle työntekijälle ”ruohonjuuritasolle” asti.
Toimijoita voidaan ryhmitellä esimerkiksi niin, että asiakkaat ja heidän läheiset katsotaan ydintoimijoina, palveluntuottajana julkinen sektori ja toteuttajina työntekijät. Kolmannen sektorin roolina voisi olla tiedottaminen, neuvonta ja vaikuttaminen ja yrittäjät voisivat tuoda verkostoille tietoa palveluista ja tuotteista. Ammattikorkeakoulu voisi tuoda verkostolle tutkimusnäkökulmaa ja yhteistyössä ammattiopiston kanssa osaamisen kehittämistä sekä työelämään siirtyville, että työelämässä oleville ammattilaisille.
Resurssit
Aikaa ja taloudellisia resursseja tarvitaan. Vapaaehtoistyöntekijät ja innostunut, kokeilukulttuurin omaava, henkilökunta ja työntekijät ovat olemassa olevaa resurssia. Teknologiaosaamista ja asiantuntijoita tarvittaisiin lisää.
Asiakkaat
Asiakas voi olla kuka vain, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Hän voi olla yksin asuva, yksinäinen, muistisairas, vammainen tai palveluiden monikäyttäjä. Asiakkaaksi voidaan määritellä henkilö, joka tarvitsee tukea kotona asumiseen
ja hyötyisi teknisestä apuvälineestä tai laitteesta. Myös omaishoitaja voisi olla asiakas, joka saa tukea arkeen teknologiasta.
Palvelukanavat
Tiedottaminen teknologisista mahdollisuuksista tulee olla laajaa, jotta jokainen julkinen palvelupiste ja sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijä voi toimia linkkinä palveluun. Ideaalitilanteessa palvelua saisi yhden luukun periaatteella.
Arvot ja palvelulupaus
Yhteistoimintamallin toimintaa tulee kuvata seuraavat arvot: luotettavuus, kunnioitus avoimuus, jatkuvuus, yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus, valinnan vapaus ja itsemääräämisoikeus. Palvelut ovat asiakkaita varten. Palvelulupauksena on tavoite vastata asiakkaan tarpeisiin. Yhteydenoton palvelunsaamiseksi tulee olla helppoa. Palvelua annetaan oikea-aikaisesti ja sopivassa määrin. Taataan riittävä ja osaava käytön ohjaus ja neuvonta sekä mahdollisuus saada apua tarpeen mukaan. Palvelut merkitsevät asiakkaille turvallisuuden tunteen lisäämistä, mahdollisuus sosiaalisiin kontakteihin ja palveluiden saannin mahdollisuus laitteiden avulla. Mahdollistetaan kotona-asuminen ja terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen.
Lopputulos Koolle kutsuttu osallistujajoukko oli laaja-alainen ja saivat myös pohdittavakseen laajan tehtävän. Päivän dilemmana oli laajan verkoston, jolla on määrältään suuren asiakasryhmän tarpeiden täyttäminen ja teknologisesta näkökulmasta laajat ja nopeasti kehittyvät mahdollisuudet käytettävissään, saisi toimimaan yhteistyössä lähinnä nykyisillä resursseilla. Yhteinen lopputulos oli, että yhteistyötä tarvitaan, mutta selkeää koordinoivaa tahoa ei vielä tunnistettu. Päätettiin jatkaa yhteistyötä ja tavata uudestaan keskustelun merkeissä. Verkostoa tulisi jäsentää, ketä siihen kuuluu ja kirkastaa verkoston jäsenten rooleja. Verkostossa nähtiin kaksi tasoa; paikallisesti toimiva verkosto ja sen valtakunnallinen tuki (poliittiset linjaukset).
”Uskalla kokeilla! Jos ei toimi, voi aina palata entiseen.”
Myös paikalla olleet vanhusneuvoston jäsenet koettiin tärkeässä roolissa ja ja heidän mukana olo verkoston kehittämisessä on tärkeää, näin asiakasnäkökulma pysyy kehittämisessä mukana jatkossakin.
Palautteet Tilaisuus sai kiitosta keskustelun avaamisesta. Tilaisuus oli laaja-alaisempi kuin osattiin odottaa. Tehtävät oli haastavia, mutta niitä pidettiin antoisina. Teema oli hyvä herätys asian monipuoliseen ajatteluun ja sen ympärillä käytiin mielenkiintoisia keskusteluita. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa koettiin tärkeäksi ja päivä toimi hyvin verkostojen vahvistajana. Teknologisten mahdollisuuksien tunnistamiseen toivotaan tietämyksen lisäämistä.
Tarja Rantee projektipäällikkö Kotiturva-hanke Anna Ukkonen projektisuunnittelija Kotiturva-hanke Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry
www.vtkl.fi/kotiturva_hanke
Heidi Huovinen Palvelumuotoilija Lupaus2016 -kehittämisohjelma Mikkelin kaupunki
www.mikkeli.fi