Tietovisa

from Turun Aika Kevät 2020

Aikamatkalla Turussa

Pärjäisitkö maalaisena? Näyttelijä Minna Hämäläinen vastaa tietovisaan ja antaa menovinkkejä.

Haastattelu: Roope Lipasti Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Turun kaupunginteatterin Niskavuoren nuori emäntä, alias Minna Hämäläinen, pärjäisi ihan oikeanakin emäntänä ainakin maataloustermien tuntemisen perusteella. 8/10.

1. Mitä alun perin tarkoittaa kun päivä on pulkassa a) Pulkka oli puukapula, johon veistettiin lovi kun työntekijä oli saanut päivän työn tehdyksi. b) Kun päivän työ oli tehty, työntekijät pakkasi työkalunsa pulkkaan, jossa ne kulkivat kotiin. c) Pulkka on murreversio sanasta ”punkka” eli päivä oli pulkassa kun pääsi nukkumaan.

2. Mitä taksvärkki on alun perin tarkoittanut? a) Koululaisten työtä koulun ryytimaalla. b) Päivätyötä, jolla maksettiin talolliselle oman mökin ja maatilkun vuokra. c) Veroa, joka maksettiin kruunulle luontaistuotteina.

3. Sanotaan, että ”Joku roti pitää olla!” mutta mikä on roti? a) Rottinkinen vitsa jolla kuritettiin lapsia b) Tuki joka laitettiin rautakangen alle c) Pannunalunen.

4. Nykyään tunnetaan budjettiriihi, mutta mitä riihessä alun perin tehtiin? a) Kuivattiin viljaa b) Erotettiin eri viljalajit toisistaan c) Paahdettiin jyvät ennen jauhamista.

5. Mistä tulee sanonta ”viekää tuhkatkin pesästä”? a) Täällä Pohjan tähden alla -teoksesta b) Vanhasta salpietariverosta – kruunu tarvitsi kaiken mahdollisen raaka-aineen ruudin valmistukseen c) Hella Wuolijoen kotipaikan eräästä perintöriidasta.

6. Mikä seuraavista olisi voinut olla Niskavuoressakin 1880-luvulla a) Separaattori b) Traktori c) Puimuri

7. Mitä tarkoittaa vanha mitta kortteli? a) Neljäsosaa. b) Neljän kadun väliin jäävää tilaa c) Savupiipun vähimmäismittaa

8. Mitä on uutispuuro a) Puuroa joka on tehty uudesta viljasadosta b) Sanomalehden kaikki uutiset muodostavat uutispuuron c) Uudelleen lämmitetty puuro

9. Niskavuoren esikuva on Hella Wuolijoen suvun rustholli. Mutta mikä on rustholli? a) Kartano b) Karjatila c) Ratsutila

10. Kynttilää ei kannata pitää vakan alla mutta mikä on vakka? a) Kannellinen säilytysastia b) Kynttilänjalka c) Eräänlainen päre.

Minna Hämäläinen esittää nimiroolin Niskavuoren nuori emäntä -näytelmässä, mutta ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa Niskavuoren kyydissä: hän oli kymmenvuotiaana lapsiavustajana Aarnen ja Martan lapsena Kuopion kaupunginteatterissa – Hämäläisen isä kun on myös näyttelijä.

Niskavuoreen hän törmäsi myös nuorena näyttelijäopiskelijana, joskaan silloin niiden maailma ei oikein napannut. Mutta nyt, vähän vanhempana Hella Wuolijoen maailma on avautunut uudella tavalla: – Wuolijoki osaa kirjoittaa todella hienoa draamaa – näissä on mahtavia rooleja ja hienoja käänteitä. Loviisan rooli on massiivinen – ylipäänsä on hienoa ja mielenkiintoista, että nainen on näissä niin keskiössä ja aktiivisena tekijänä. Loviisa ei alistu muiden tahtoon, vaan päättää, että täältä pesee! Että eletään sitten Niskavuoren malliin! TALON TÄHDEN Mutta miksi Niskavuori jaksaa vuodesta toiseen pitää pintansa? Se on kuitenkin kirjoitettu sota-aikana ja tapahtumatkin sijoittuvat hamalle1800-luvulle. – Ikuisuusaihehan tämä on, rakkaus ja rakkauden kaipuu, nähdyksi tuleminen. Näytelmässä tehdään vääriä ja kipeitä ratkaisuja Niskavuoren tähden. Loviisa uhraa rakkauden talon takia – että Niskavuori olisi isoin ja mahtavin! Samanlaisia asioita ihmiset edelleen tekevät, Hämäläinen sanoo.

Hän uskoo, että suosiossa lienee myös sitä, että Niskavuoren tarina on jotenkin kovin suomalainen:

Minna Hämäläinen. Tappitytöstä Niskavuoren Loviisaksi – Että on sellainen matriarkka joka hoitaa kaiken. Ja miehet ovat vähän toisaikaisia. Loviisan mies Juhani juo itsensä myöhemmin sitten hengiltä, kun ei saa Malviinaansa. Eikä hänkään voi lähteä Malviinan perään kun on se talo. Aina se talo. HEINÄÄ TEKEMÄSSÄ Hämäläinen itse ei ole maatalon tyttöjä, mutta hiukan kokemusta sellaisestakin on lapsuusvuosilta: – Meillä oli mökki Nilsiässä ja siinä vieressä iso maatalo. Sieltä haettiin maitoa – olen itse lypsänytkin! Lisäksi oltiin nostamassa perunaa ja tekemässä heinää. Heinäpellolla Hämäläisellä oli ihan oma homma: – No kun minä olin jo silloin aika lyhyt, niin tehtäväni oli olla tappityttö. Eli kun heinäseiväs laitetaan pystyyn maahan ja siihen nostetaan heinää, niin sitten pariin kohtaan laitetaan sellainen poikkipuu tai tappi, joka kannattelee heinää niin, että tuuli käy sinne paremmin ja ne kuivuvat nopeammin. Minna Hämäläisen kulttuuri- ja menovinkit kevääseen 1) Katariinanlaakson luontopolku

– Käyn siellä niin usein kuin mahdollista, se on tosi kaunis ja maastoltaan mukava: välillä ollaan meren rannalla ja välillä kiivetään aika korkeallekin. Keväällä, kun sini- ja valkovuokot kukkivat, se on ihan uskomattoman upea. 2) Haruki Murakami: Kafka rannalla – Se on hienosti punottu monitasoinen tarina, jolla oli minuun hyvin rauhoittava vaikutus. Tulin oikein onnelliseksi kun sitä luin! 3) Vappuiloa -konsertti 1.5. Konserttitalossa – Jos vappupäivänä voisin, menisin kuuntelemaan tätä kaupunginorkesterin konserttia – siinä on solistina Aili Ikonen. En tosin pääse, koska itse laulan silloin teatterilla Iloisessa pornolaulukonsertissa. Tänä vuonna meillä on kaksi esitystä kun ensimmäinen myytiin heti loppuun. F

Ruokien kevät

Kevätkausi jäsentyy yllättävän selkeästi perinteisten ruokien ja juomien avulla. Syksy on tässä suhteessa paljon köyhempää, kesä suorastaan surkeaa.

TIPATTOMUUS Tipaton tammikuu ei ole kovin vanha perinne, eikä sillä edes ole kristillistä taustaa, mutta voisi hyvin olla. Joulun porsastelun jälkeen on enemmän kuin paikallaan laittaa korkki kiinni ja keskittyä työntekoon, reippailuun ja hyvään elämään. Mikään ei voi olla luterilaisempaa kuin tipaton tammikuu: ulkona on pimeää ja kylmää eikä lämmikkeeksi sovi ottaa edes pienen pientä konjakkia. Tuhannet suomalaiset viettävät tammikuun raittiina ja saavat siinä sivussa tehtyä hyvä osan vuoden töistään. Lisäksi se antaa heille voimaa tintata entistä enemmän helmikuussa. RUNEBERGIN TORTTU Kansallisrunoilija J.L. Runebergille kävi sillä lailla ohraisesti, että häneen sopii vanha sanonta, sic transit gloria mundi – katoavaista on mainen kunnia. Niin ylistetty kuin runoilija aikoinaan olikin, nykyään hänet muistetaan lähinnä Fredrika Runebergin miehenä. Siis miehenä, jolle vaimo keksi leipaista tähteistä tortun, joka ei edes ole erityisen hyvää. Ilmeisesti resepti ei tosin ollut Fredrikan alun perin, vaan erään porvoolaisen kondiittorimestarin. Runebergin tortusta joka tapauksessa tietää, että eletään tammi-helmikuuta.

Lemmikit

Eläimet merenkulkijoiden seurana

Linnankatu 72

forum-marinum.fi

KOKO PERHEEN UUTUUSNÄYTTELY 14.2. ALKAEN!

Fiksu, fiksumpi Smart, smartare

LASKIAISPULLA Laskiainen on nimensä mukaisesti laskua eli laskeutumista. Yleensä se yhdistyy pulkalla laskemiseen, jos kohta Turun seudulla lumen kanssa on aina vähän niin ja näin. Alun perin se kuitenkin tarkoittaa laskeutumista paaston aikaan. Laskiaisella on siis kristillinen perusta. Laskiaispulla on nykyään pulla jossa on täytteenä kermavaahtoa ja hilloa (jotkut barbaarit laittavat sinne myös mantelimassaa, joskin tästä on vähän eri koulukuntia). Alkuperäisen ruotsalaisen reseptin mukaan pullassa ei ollut mitään täytettä ja se tarjottiin uitettuna lämpimässä maidossa. Mantelimassa tuli kuvioihin 1800-luvun lopussa ja hillo otettiin mukaan siksi, koska sitä oli usein helpommin saatavilla. HERNEKEITTO Hernekeitto liittyy niin ikään laskiaiseen. Silloin kun maailmassa vielä oli jonkinlainen jumalanpelko valloillaan, ihmiset paastosivat joka kevät. Ennen paastoa herkuteltiin hernekeitolla. Se oli nimittäin entisaikain mittapuulla kaikkein jytyintä kamaa: siinä oli proteiinia niin että jaksoi melkein pitkäperjantaihin saakka – paastoaikana kun ei syöty lihaa lainkaan. PAASTO Kevääseen kuuluu siis paasto joka alkaa laskiaisesta ja kestää suurimman osan helmi-maaliskuuta. Vaikka kyseinen paasto on vanha kristillinen tapa, se sopii hyvin nykyaikaan ja nykyihmisille, jotka muutenkin ovat jatkuvasti kaiken maailman dieeteillä.

Paaston aikaa vietetään sen peruina, että Jeesus hortoili autiomaassa 40 päivää eikä syönyt mitään. 40 päivän jälkeen Jeesukselle kuitenkin tuli nälkä, mutta koska ”ihminen ei elä pelkästä leivästä” hän ei viitsinyt muuttaa kiveä leiväksi.

Paasto loppuu pääsiäiseen.

LAMMAS Huhtikuun, eli pääsiäisen, ruuat puolestaan tulevat suoraan Vanhasta Testamentista eivätkä sinänsä liity Jeesukseen vaikka pääsiäisenä häntä muistetaankin. Pääsisäisruuat tulevat Mooseksen harharetkiltä, kun juutalaiset lähtivät korpivaellukselle autiomaan halki luvattuun maahan, pakoon Egyptin orjuudesta. Läksiäisiksi teurastettiin lammas eikä se kovin hyvää varmaan ollut, kun kiireessä piti syödä eikä mausteitakaan ollut muita kuin ”katkeria yrttejä”.

MÄMMI Mämmin historia on hieman epäselvä. Joko se on kokonaan Juha Miedon keksintöä tai sitten mämmi symboloi happamatonta leipää, jollaista Mooses & kump söivät kiireessä sen lampaan kyytipoikana kun ei ollut aikaa kohottaa taikinaa. TIPPALEIPÄ Kun kevät on edennyt toukokuulle, ruuatkin muuttuvat iloisemmiksi. Ihmisen aivoja muistuttava tippaleipä on sulostuttanut suomalaisia juhlia jo 1700-luvulta. 1800-luvulta ne ovat kuuluneet vappuun kuin känninen teekkari. Tippaleivän historia juontuu muinaiseen Persiaan, eli nykyiseen Iraniin. SIMA Sima, tuo outo juoma, josta ei oikein osaa sanoa onko se hyvää vai ei, perustuu hunajaviiniin. Suomessa hunajaviiniä on kutsuttu simaksi. Etymologisen sanakirjan mukaan hunajasta valmistettu sima on ollut vanha skandinaavinen juhlajuoma. Itse sana tarkoittaa mettä. Vappujuomaksi sima vakiintui 1900-luvulla, kun se muun muassa kieltolain tähden oli kelpo korvike vaikkapa kuohuviinille.

Tai siis ei tietenkään ollut, mutta sillä piti mennä mitä oli saatavilla. F

www.naantalinmusiikkijuhlat.fi 2.-13.6.2020