Turun Aika Kevät 2025 by Mobile-Kustannus Oy

Pe 7.3.

Pe 14.3.

Pe 21.3.

Pe 28.3.

Pe 4.4.

Pe 11.4.

Ramses II Jore Marjaranta

Frans Harju

Lord Est

Meiju Suvas

Annika Eklund

L I V E

Pe 18.4.

Pe 25.4.

La 3.5.

Pe 9.5.

Pe 16.5.

Pe 30.5.

Yksi Totuus Teleks

Juhana Haukkala Bat & Ryyd

Aurora Petra

eikö sinulla todella ole muuta?

kimmo päättää pelata likaisilla säännöillä.

Meidän on ajateltava suurimmin!

isompia tikkareita?

pääomaruisketta tarvitaan seuraavassa askeleessa:

tämä slummi ei selity kuin korruptiolla. menemme apajille.

Muista äänestää aluevaaleissa!

oikeus- ja kauppatieteen opinnoista on apua: ...kun kumauttaa sillä jotakuta päähän saa lompakon!

Sisällysluettelo

Pääkirjoitus: Kevään merkit 6

Keskustan kiehtovat kirpputorit 8

Kovia aikoja kapeassa käytävässä 10

Tuhat kertaa Colosseumin ympäri 14

Tyhjästä pullosta saa 15 senttiä, mutta…

Turun kartta 16

Suomen ensimmäinen hallinnonuudistus 21

Kimmo Kotka 24

Ystäväkirja: Martti Suosalo 28

Turun kaavoituspäällikkö ei tokikaan ole lahjottavissa.

ehei, teemme tyhmyydet ihan ilmaiseksi!

Kimmo ja Kirjamessut

se selittää paljon...

Ooh! Sixten korkman!

Kaavoituslautakunnan kokouksessa:

Martti Suosalolla on Turku-menneisyys

Meillä Ruissalo.

Niin?

Entä jos Rukiimpisalo? Ja Hirvempisalo?

Päätoimittaja

Roope Lipasti

avustajat

Tilda Karus, Anton Lipasti, Ulriikka Lipasti, Emmi Merilä, Matti Mäkelä

a D/taitto

Petteri Mero

Mainostoimisto KNOK Oy

Kustantaja

Teemu Jaakonkoski

Kannen K uva

Martti Suosalo

Kuva: Timo Jakonen, 2025

j ul K aisija

Mobile-Kustannus Oy

Betaniankatu 3 LH, 20810 Turku

ISSN 2489-2696 (painettu)

ISSN 2489-8554 (verkko)

Aikakausmedia ry:n jäsen

i lmoitusmyynti

Raimo Kurki, puh. 045 656 7216 raimo.kurki@@aikalehdet.fi

Kari Kettunen, puh. 040 481 9445 kari.kettunen@aikalehdet.fi

j a K elu

Kasimir Kurki

Paino

Kariteam Ky

seu R aava nume R o

Turun Aika – Kesä 2025 ilmestyy 13. kesäkuuta.

WWW ja Di G ile H ti turunaika.fi issuu.com/mobile-kustannus s ome

Facebook: @turunaika

Instagram: @turunaikalehti

5.2. RUNEBERG & SIBELIUS

12.2. ROMANTIIKAN HELMIÄ

26.2. VIULUAKATEMIA AURA

5.3. TUHANNEN JA YHDEN YÖN TARINOITA

12.3. TURKU ENSEMBLE 40 VUOTTA

19.3. 4TH LINE

2.4.

9.4.

7.5. JAZZILTA 14.5. KLAVEERI-ILTA

UNEKSIJAN UNOHDETUT LAULUT

KANSANMUSIIKKI-ILTA MUUT KONSERTIT

13.2. SIBELIUS ITALIASSA 28.2. RUNONLAULAJA

8.3. J. POHJANMIES JA AIKALAISTEN URKUTEOKSIA 24.4. DIÁLOGOS BARROCOS

mahdollisia

PÄÄKIRJOITUS

Kevään merkit

Tammikuun nimi voisi olla ihan hyvin paskakuu, mutta helmikuussa ollaan jo voiton puolella ja maaliskuu on ihana.

Kevään merkit lisääntyvät päivä päivältä, kun aurinko valtaa alaa. Vanhan kansan lintuhavainnoista kertova kesän ennustaminen on kuitenkin ikävän agraari, eikä pidä edes paikkaansa. Esimerkiksi ensimmäiset kiurut saapuvat maahamme jo helmikuussa. Eikä kaupunkilainen edes tunnista kiurua, joten mitä hyötyä sellaisesta muistisäännöstä ylipäänsä on. Onkin vihdoin syytä urbanisoida kevään tulon viisaudet. Kas näin:

Vanhan kansan lintuhavainnoista kertova kesän ennustaminen on kuitenkin ikävän agraari, eikä pidä edes paikkaansa.

Kuu koirankakasta kesään, puoli kuuta playoffseista, tovi Tepsin tippumisesta katupölystä kotvanen. Vappuheilasta vähäsen, siitepölystä sopivasti terasseista tuokio –kesähessuista ei kotvaakaan.

Tämän rotlan myötä toivotamme kaikille lukijoille miellyttävää kesänodotusta, käykääpä vaikka ulkoilemassa Ravattulan kirkonrauniolla, muistakaa äänestää aluevaaleissa, vierailkaa teattereissa, museoissa ja muissa kulttuuririennoissa. Tästäkin lehdestä löytyy niille monta hyvää vinkkiä!

Roope Lipasti

Keskustan kiehtovat kirpputorit

Turun ydinkeskustaan on viime vuosina tupsahdellut kivijalkakirpputoreja ”kuin sieniä sateella”. Yksi Turun suosituimmista kirpputoreista, Maanantaimarket, kerää päivittäin asiakkaita ikäihmisistä esiteineihin.

– Meillä käy kaikenikäisiä: ikäihmisiä ja vasta lastenvaatteista aikuisten vaatteisiin siirtyneitä, tosi nuoria. Myös miehiä käy ostoksilla ja myy joka vuosi aiempaa enemmän, Maanantaimarketin perustaja Matleena Töhönen kertoo kirpputorin asiakaskunnasta.

Töhönen perusti Maanantaimarketin omaan tarpeeseensa keväällä 2019.

– Alkuun tämä oli vain kokeilu, Töhönen sanoo.

Trendikkäälle kirpputorille on kuitenkin ollut valtava kysyntä. Ajoittain Maanantaimarketissa on niin täyttä, että sovituskoppeihin jonotetaan kymmeniä minuutteja.

– Isoon asiakasmäärään on pyritty vastaamaan avaamalla kulman taakse Eerikinkadulle toinen myymälä, Töhönen kertoo.

Töhönen arvioi jopa yrittäjälle itselleen yllätyksenä tulleen kirpputorien suosion perustuvan alhaisempiin hintoihin sekä muuttuneisiin kulutustottumuksiin. Esimerkiksi pikamuoti liikkuu hänen mukaansa nykyään aiempaa hitaammin.

– Laadukkaat ja ajattomat tuotteet myyvät aina parhaiten. Lisäksi myyntiin vaikuttaa sesonki, Töhönen sanoo.

Talvisin hyvin kaupaksi menevät lämpimät villaneuleet ja kesäisin värikkäät mekot sekä sandaalit.

Töhönen.

Maanantaimarketissa myyjät ovat saaneet myytyä viikkotasolla ”kympeistä tuhansiin euroihin”.

Töhönen on huolissaan kivijalkakirpputorien tulevaisuudesta. Vaikka ostajia edelleen riittääkin, on hänen mukaansa myyjiä aiempaa vähemmän. Lisäksi jo korona-aikana jalansijaa ottaneet nettikirpputorit vaikeuttavat tilannetta.

– Ymmärrän, että halutaan maksimoida oma voitto, Töhönen sanoo ja jatkaa: kivijalassa ei voida myydä kuluitta.

Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan esimerkiksi tavallista rekkiä pienempien mini-myyntipaikkojen luomisella sekä kaverivarauksilla. Kaverivarauksella tarkoitetaan sellaista varausta, jossa kirpputoripaikan kulut voidaan jakaa yhdessä kaverin kanssa ja omien tuotteiden myyntitulot tilittää erikseen kummallekin. Näin Töhönen toivoo kynnyksen kirpputoripaikan varaamiselle alenevan.

– Mini-myyntipaikat ovat tällä hetkellä kaikkein suosituimpia, Töhönen kertoo.

Matleena

Maanantaimarket

Naisten ja miesten vaatteita, kenkiä ja asusteita. Eerikinkadun myymälässä myös pientä sisustustavaraa.

Auki: ark. 11–18, la 10–16 ja su 12–16. Osoite: Kristiinankatu 6 & Eerikinkatu 20.

Merkitys 2nd Hand Shop

Naisten ja miesten vaatteita, kenkiä ja asusteita. Myynnissä myös uutta, vaihtuvan turkulaisen taiteilijan taidetta.

Auki: ark. 11–18, la 11–16 ja su 12–16.

Osoite: Linnankatu 19 B.

Puutorin kirppis

Vaatteita kaikenikäisille, sisutustavaraa, kenkiä ja asusteita. Vitriinissä myynnissä arvoesineitä, kuten koruja.

Auki: ark. 10–18, la 10–16 ja su 10–16. Osoite: Brahenkatu 14, sisäpiha.

UFF Second Hand Turku & UFF Vintage

Naisten ja miesten vaatteita, kenkiä, asusteita ja kodintekstiilejä.

Eerikinkadulla myös pieni määrä lastenvaatteita ja leluja.

Auki: ark. 10–20, la 10–18 ja su 12–18.

Osoite: Eerikinkatu 9 & Humalistonkatu 5.

Nettikirpputoreilla ostoksen loppusummaan lisättävillä palvelu- ja postimaksuilla voisi Töhösen mielestä kattaa myös paikkamaksun ja provision kivijalassa, ja siten työllistää ja tukea paikallisia yrityksiä.

– Myös hutiostokset vähenevät, kun tuotteen pääsee näkemään ja kokeilemaan ennen ostopäätöstä, Töhönen sanoo.

Keskustan kirpputoreilla painotetaan vaatteita ja asusteita, mutta myös pientä sisustustavaraa sekä huonekaluja voi löytää esimerkiksi SPR:n Kontista sekä Kirppiscenter Manhattanilta. Mikäli etsii lastenvaatteita, kannattaa samalla reissulla käväistä Taika Second Hand Shop -lastenkirpputorilla. F

SPR Kontti Secondhand

Punaisen Ristin kirpputori, missä myynnissä kaikenikäisten vaatteita, kenkiä ja asusteita sekä pientä kodintavaraa, huonekaluja ja harrastustarvikkeita. Vitriinissä arvoesineitä.

Auki: ark. 9–19, la 10–17 ja su 11–17. Osoite: Viilarinkatu 5, Länsikeskus

KirppisCenter Manhattan

Kaikenikäisille sopiva kirpputori missä myynnissä vaatteita, kenkiä ja asusteita sekä kodintavaraa. Vitriinissä arvoesineitä, kuten keräilytuotteita.

Auki: ark. 10–19, la 10–16 ja su 10–15.

Osoite: Pitkämäenkatu 40, Pitkämäki.

Taika Second Hand shop

Lasten vaatteita sekä tarvikkeita. Pieni määrä rekkejä, joissa myynnissä myös aikuisten vaatteita sekä pientä kodintavaraa.

Auki: ark. 11–18, la 10–15 ja su 11–15. Osoite: Satakunnantie 102, Länsikeskus.

Kaverivarauksella tarkoitetaan sellaista varausta, jossa kirpputoripaikan kulut voidaan jakaa yhdessä kaverin kanssa ja omien tuotteiden myyntitulot tilittää erikseen kummallekin.

Kovia aikoja kapeassa käytävässä

Berliinin muurin murtumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen liberaalidemokratiasta näytti tulevan yhteiskuntien globaali standardimalli. Nyt tuuli tuntuu kääntyneen.

Monien raporttien ja tutkijoiden mukaan demokratian tila näyttää kurjalta. Pulitzerpalkittu kirjailija Anne Applebaum pitää jopa mahdollisena, että elämme demokratian iltahämärässä, josta olemme ajautumassa tyranniaan tai anarkiaan.

Samaa viestiä kertoo Global State of Democracy 2022 -raportti, jonka mukaan demokratia on maailmassa taantunut vuoden 1986 tasolle ja vahvoja demokratioita on enää 23 (vertailun vuoksi todettakoon, että kansainväliseen jääpalloliittoon kuuluu 27 valtiota), joissa elää maailman väestöstä alle 10 %.

Miksi näin? Äkkiseltään tämä tuntuu järjenvastaiselta, sillä kyllähän jokainen asuisi mieluummin Pohjoismaissa kuin Pohjois-Koreassa.

Perussyy demokratian haasteille on siinä, että toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan luominen on todella vaikeaa ja sen ylläpitäminen usein vielä hankalampaa. Sekasorto ja kaaos sen sijaan syntyy – kuten termodynamiikan toinen pääsääntö ennustaa – kuin itsestään (sokea sattuma tuottaa siis maailmankaikkeuteen helpommin Venäjän kuin Suomen kaltaisia yhteiskuntia).

Talouden viime vuoden nobelistien Daron Acemoğlun ja James A. Robinsonin mukaan valtio ja yhteiskunta käyvät jatkuvaa kamppailua, jonka tasapainotila – heidän mukaansa ”kapea käytävä” –mahdollistaa liberaalin demokratian. Liian vahva valtio johtaa helposti tyranniaan, ja liian heikko

anarkiaan tai erittäin ankarien sosiaalisten normien kahlitsemaan yhteiskuntaan.

Venäjä ei ole koskaan ollut lähelläkään tuota käytävää. Mihail Šiškin kuvaa kirjassaan Sota vai rauha, miten tyrannia ja anarkia ovat vuorotelleet Venäjän historiassa, ja miten kansa on aina valinnut näistä vaihtoehdoista ensimmäisen. Tämän vuoksi moni venäläinen on pitänyt Putinin kauden vakaata vankilaa Jeltsinin ajan sekasortoa parempana. Myrkyllisen keitoksen täydentää maan jo 1200-luvun mongolihallinnosta periytyvä alamaismentaliteetti, jossa jopa ruhtinaat ja oligarkit ovat lopulta hallitsijan orjia.

Venäjä ei toki ole ainoa paikka, missä kaivataan vahvaa johtajaa ratkaisemaan ongelmat. Ajattelussa on kaikuja Platonista, joka piti demokratiaa yhteiskunnan irrationaalisen ja typerän enemmistön mielivaltana.

Vahvat johtajat uhkaavat demokratiaa oman valtansa lisäksi myös siksi, että eliitin piirissä johtajalle nöyristelyn nähdään tuovan itselle taloudellisia tai poliittisia pikavoittoja. Goncourt-palkittu ranskalaiskirjailija Éric Vuillard kuvaa Päiväkäsky-teoksessaan 1930-luvun Faust-hetkiä, jolloin Saksan teollisuuden johto hylkää moraalinsa ja kunniansa alistuen rahanja vallanhimossaan Hitlerille (kuulostaako tutulta?), ja sen jälkeen läntiset johtajat tekevät saman pelkkää pelkuruuttaan (entäs tämä?).

Vaikka maailma näyttääkin jälleen olevan Aku Ankan puhuvan koiran kuvaamassa tilassa (”Elämme kovia aikoja ystävä hyvä”), niin kaikkea toivoa ei silti kannata heittää. Demokratia on sinnikästä ja esimerkiksi Yhdysvallat selvisi Trumpin ensimmäisestä kaudesta, toivottavasti toisestakin. Ranskalaiset ovat puolestaan luoneet presidentinvaaleihinsa omintakeisen damage control -systeemin, jossa Le Pen (ensin isä, sitten tytär) pääsee aina toiselle kierrokselle, missä hänen kannattajiaan lukuun ottamatta kaikki äänestävät sitä ehdokasta, joka ei ole Le Pen (malli siis mahdollistaisi sekä Paavo Väyrysen että palopostin valinnan presidentiksi). Optimisti voi myös vedota isoon kuvaan. Demokratioiden määrä on viimeisten sadan vuoden aikana kasvanut valtavasti ja nykyongelmat

Kaikkea toivoa ei silti kannata heittää. Demokratia on sinnikästä ja esimerkiksi Yhdysvallat selvisi Trumpin ensimmäisestä kaudesta, toivottavasti toisestakin.

voikin nähdä amerikkalaisen politiikan tutkijan Samuel P. Huntingtonin tavoin väliaikaisena vastaaaltona, joka on seurannut aiemminkin kaikkia demokratisoitumisaaltoja.

Demokratian puolesta puhuu sekin, että se on puutteineenkin ylivertaisesti parempi hallintomuoto kuin muut ihmiskunnan historiansa aikana kokeilemat (tai Winston Churchillin näkemyksen mukaan vähemmän huono kuin muut), ja ainoa, joka todella tuottaa kansalaisille vapautta, vaurautta ja turvallisuutta (tyrannioissa turvallisuudesta saa aina maksaa vapaudellaan). F

i nfo

Alue- ja kuntavaalit 13.4.

JEMIMA

ISSA-ANTTILA

ANNA-LIISA

HYRSKY-HEIKKILÄ

AUR RA

musikaali vie katsojat vastakohtien

maailmaan, loistosta nälkään ja kurjuuteen.

Ensi-ilta 25.4.2025 Turussa.

Köyhiä auttaneen

Aurora Karamzinin elämään rikkaus toi valtaa, mutta voiko

yksi ihminen muuttaa

Käsikirjoitus: Merja Issa Ohjaus: Stina Skarén Musiikin sävellys ja sanoitus: Ruth Fair-Mäkelä, Merja Issa, Jemima Issa-Anttila, Maija Salokivi ja Stina Skarén Musiikin sovitus: Maria ja Ville Jaakkonen Koreograﬁ a: Suvi Salmenkivi

Musikaalissa loistaa parikymmentä näyttelijää ja sävelet herättää henkiin livebändi. Esitykset: Puistokatu 6 b (Turun Helluntaisrk:n sali)

• Pe 25.4. klo 19 • La 26.4. klo 13 ja 18.30 • To 1.5. klo 13 ja 18.30 • Pe 2.5. klo 19

• La 3.5. klo 13 ja 18.30 • To 8.5. klo 19 • Pe 9.5. klo 19 • La 10.5. klo 13 ja 18.30

Liput 25/18€ + tilausmaksut (alk. 1,50 € + 0,65 % tilauksesta www.lippu.ﬁ).

Ikäraja 12 v. Esityksen kesto noin 3 tuntia sisältäen väliajan.

Kahvi ja pulla sisältyvät lipun hintaan.

maailmaa? teatteripuro.ﬁ @teatteripuro

Lippujen hinnat

Teatterin toimistolta alk.18€/kpl

Lippupisteestä alk. 20,60€/kpl + toimitusmaksu alk. 1,50€ + 0,65% tilauksesta

naantalinmusiikkijuhlat.fi

Tervetuloa Naantalin Musiikkijuhlille!

Liput Naantalin

Musiikkijuhlien konsertteihin voit ostaa Lippupisteen myyntipisteistä ja verkkokaupasta.

Don Juanin jäljillä: Sinfonia Lahti, Hannu Lintu, Arto Noras

Ke 4.6. klo 19.00 Naantalin kirkko

Aulis Sallinen 90 vuotta: Shaka – Soturikuningas

To 5.6. klo 19 Naantalin kirkko

Fantasiaa ja materiaa

Su 8.6. klo 18.00 Naantalin kirkko

Tuhat kertaa Colosseumin ympäri

Ihmisillä on monenlaisia harrastuksia, mutta turkulaisen Timo Tapion intohimo on sieltä erikoisimmasta päästä: hän nimittäin kävelee.

No, kävely sinänsä ei ehkä ole kauhean ennenkuulumatonta, mutta Tapion projekteissa kävely saa melkoisia mittasuhteita. Vuonna 2020 hän esimerkiksi ylitti Aurajoen 1000 kertaa. Kulki siis Kirjastosillan ja Auransillan

väliä kunnes tonni tuli täyteen. Paria vuotta myöhemmin hän kiersi Kauppatorin niin ikään tuhat kertaa.

Ja nyt maaliskuussa on tarkoitus laajentaa maan rajojen ulkopuolelle: Roomaan, jossa Colosseum suorastaan odottaa, että joku suomalainen kiertäisi sen aika monta kertaa.

– Tarkoituksena on olla siellä maaliskuu.

Timo Tapio.

Kävelypäiviä tulee 22, kilometrejä päivässä noin 24. Se tarkoittaa, että Colosseum täytyy kiertää 50 kertaa joka päivä.

Okei… Mutta miksi?

– Olin Roomassa matkalla viime vuona ja rakastuin siihen valtavasti. Monta kertaa hyvän reissun jälkeen on sitten pitkään vähän muissa maailmoissa ja miettii elämäänsä. Pohdin, että mistä pidän ja ymmärsin, että ensinnäkin Italiasta ja toiseksi kävelyprojekteista. Siitä se lähti.

Mukaankin saa tulla

Mitähän italialaiset sanovat kun huomaavat että siinä se sama jätkä taas kiertää? Se jää nähtäväksi, mutta ainakin aiempina kertoina on tullut paljon tuttavuuksia ja jopa puoliso:

– Vaasassa kiersin vuonna 2015 urheilukentän tuhat kertaa ja silloin mukaan lyöttäytyi nainen, joka sitten kiersikin siinä 600 kertaa mukana ja juttu luisti niin, että edelleen olemme yhdessä.

Turussa vastaanotto sen sijaan oli nihkeämpää: Tapio sai ylitellä Aurajokea kaksi viikkoa ennen kuin kukaan oikein edes huomasi. Yleensä kuulemma tullaan kysymään, että mikä on homman nimi ja että onko kyseessä joku tempaus. Vastaus on, että kyllä, tempaushan se, mutta ihan omaksi iloksi:

– Teen näitä kohottaakseni omaa kuntoani ja toisaalta myös haastaakseni ihmisiä mukaan liikkumaan ja kiertämään mukana vaikka päivän verran tai kierroksen tai kymmenen kierrosta. Tampereella kiersin vuonna 2018 Sorsapuistoa ja siellä se onnistuikin tosi hyvin.

Toisaalta se oli ehkä luontevaa, kun kyseessä oli puisto ja siellä oli muutenkin kaikenlaisia koiranulkoiluttajia ja muita. Ehkä Turun Kauppatori ei ole sellaiseen ihan paras reittivalinta.

Sydänkävelystä lähti

Herätys kävelyprojekteihin syntyi vuonna 2009,

jolloin Timo Tapio luki Erkki Lampénin kirjan

Neljä retkeä läpi Suomen, jossa kirjailija kulkee

Suomen läpi kävellen, pyöräillen, hiihtäen ja meloen:

– Minua kiehtoi etenkin se kävely ja halusin tehdä jotain vähän samanlaista mutta en ihan samaa. Tahdoin nähdä kaupunkeja, joten suunnittelin reitin niin että lähdin Tampereelta, kävin Hämeenlinnassa, Porvoossa, Mikkelissä ja monessa muussa paikassa. Huomasin, että sattumalta kartalla niistä muodostui sydän joten siitä tuli sitten Sydänkävely. Matkaa tuli 850 kilometriä.

Maantienlaidassa rinkkaa kantava kulkija herätti myös ihmetystä:

– Ihmiset yllättivät sillä reissulla: monta kertaa sain ilmaisen majapaikan ja sauna lämmitettiin ja ruokaakin tarjottiin. Se oli hienoa!

Hyvät kengät

Tulevaan Colosseum-koitokseen Tapio on treenannut vähemmän yllättävästi kävelemällä. Kävely on myös siitä lempeä laji, että suurempia loukkaantumisia ei ole tullut:

– Sydänkävelyllä jalkaan iski penikkatauti, mikä katkaisi matkan muutamaksi päiväksi. Rakkoja on tietenkin tullut, mutta ei sen kummempaa. Eikä tämä varusteiltakaan juuri muuta vaadi kuin hyvät kengät, itselläni on ihan tavalliset lenkkarit. Sauvat ovat ihan kivat myös, etenkin maastossa tai jos on liukasta. Roomassa haen kaupasta reppuun evästä ja juotavaa, joilla pärjään aina sen päivän. En kävele erityisen kovaa, kuusi tuntia päivässä, jolloin tahti on neljä kilometriä tunnissa.

Entä päivän urakan jälkeen, tekeekö mieli lähteä vähän kaupungille kävelemään?

– Palauttava kävely on kyllä tärkeä. Eli kun päivän juttu on ohi, niin muutama tunti sen jälkeen kannattaa kävellä kilometri tai pari niin palautuu paremmin. Ei tule jumeja. Ja hevoslinimentti koiville auttaa myös. F

Kunnallissairaalantie

Kuva: Harro Koskinen

ASTRUM-KESKUS

SALORANKATU 5–7, OVI 3, 24240 SALO

NÄYTTELYT

5.2.–2.3. Jarmo Koponen

5.3.–30.3. Minna Parkkinen

2.4.–27.4. Tiina Vainio

30.4.–25.5. Rita Vargas

KATSO AUKIOLOAJAT JA TAPAHTUMAT SIVUILTAMME. AIKUISET 6€, ALENNUSRYHMÄT 5€, ALLE 18-V. VAPAA PÄÄSY. MEILLÄ KÄYVÄT MUSEOKORTTI, EPASSI JA SMARTUM.

28.5.–22.6. Aleksanteri Järvenpää VAPAA PÄÄSY, ESTEETÖN SISÄÄNKÄYNTI

Galleria Joellan myymälästä löydät laadukasta taidegrafiikkaa. Myös osamaksulla! Meiltä lahjakortti kaikkiin juhliin!

GALLERIA JOELLA

Läntinen Rantakatu 21, 20100 Turku, tel 046-9200 830 Avoinna ti-pe 12-18, la-su 12-16 www.turun-taidegraafikot.fi

Ikimuistoisia bileöitä

Turun sydämessä vuodesta 1991.

Eerikinkatu 19, Turku 60°26'96"N 22°15'78"E

Suomen ensimmäinen hallinnonuudistus

Ravattulan Ristimäen kirkko laittaa varhaishistorian uusiksi.

Jos Turun seudulla haluaa mennä rautakaudelle, niin se on joko noin tuhannen vuoden takana tai kahdenkymmenen sentin syvyydessä. Mutta toki siihen hiukan tuuriakin tarvitaan, ja sitä oli arkeologi Juha Ruohosella, joka vuonna 2010 etsiskeli opiskelijoilleen sopivaa harjoituskaivupaikkaa. Näillä main oli muutamakin mahdollisuus. Kaarinan

Ravattulassa esimerkiksi oli Ristimäki niminen paikka, joskaan ei tiedetty ihan tarkkaan, mihin paikkaan nimi varsinaisesti viittasi.

Ruohonen valitsi sen.

– Syynä oli muun muassa se, että Ylioppilaskylä oli lähellä, eli opiskelijoiden oli helppo tulla. Myös se vaikutti, että koska tämä on lähellä yliopistoa, niin minulle ei tarvinnut maksaa päivärahaa. Sinänsä minua ovat aina kiinnostaneet paikannimet ja

hautausmaat, joten tämä oli paikka jossa saattoi olla jotain.

Ja olihan siellä. Löytyi noin 400 hautaa, joista 61 tutkittiin. Hämmästyttävintä oli kuitenkin rakennus, jonka kulma löytyi 2013. Aluksi kaivajat arvelivat sen olevan ihan tavallinen rakennus. Seuraavaksi löytyi kuitenkin kokonainen kivijalka, jollaisia ryhdyttiin tavallisiin taloihin tekemään vasta 1600-luvulta eteenpäin:

– Niinpä ajattelimme, ettei löytämämme rakennus ole kovin vanha – ehkä vaikkapa 1700-luvun ulkorakennus. Vuonna 2013 kaivettiin sitten koko rakennus esiin vähän sillä ajatuksella, että jos se on heinälato 1700-luvulta, niin ei niitäkään kauheasti ole tutkittu, joten tutkitaan sitä sitten. Jo kolmantena kaivupäivänä nähtiin, että rakennus

onkin kaksiosainen, eikä suorakaiteen muotoinen, pienempi huone on itäpäädyssä. Ja sitten löysimme kivijalan sisältä hopearahoja 1100–1200-luvuilta. Siinä vaiheessa oli aika selvää, että käsissämme oli jotain poikkeuksellista.

Viiden kylän kirkko

Tällä hetkellä kirkon ulkoseinien paikka on osoitettu kivillä kenen tahansa käydä katsomassa. Se on rekonstruktio, eli kun kaivaukset olivat ohi, kivet laitettiin vierailijoita varten osoittamaan, minkälainen kirkko on ollut ja missä kohtaa. Kirkon vieritsehän kulkee suosittu kävelyreitti ”Suomen sydän”, joka lähtee Tuomiokirkolta ja päätyy Vanhalinnan linnavuorelle, joten sinne on helppo poiketa.

– Mutta kyllä ne alkuperäiset kivetkin siellä edelleen tietenkin ovat, maan alla, Ruohonen sanoo. Itse asiassa muutama isompi näkyvissä oleva kivi on myös niitä alkuperäisiä.

Juha Ruohonen Ravattulan Ristimäen kirkon löytöpaikalla.

Ruohonen on vastikään väitellyt löydöksistä, mutta tutkittavaa riittää vielä vuosiksi. Suunnitteilla on peräti kolmeosainen teossarja. Lisäksi tietenkään kaikkea ei edes ole kaivettu, nyt se olisi myös helpompaa, kun tiedetään mitä etsiä.

– Läheisellä pellolla esimerkiksi on tehty vähän kevyemmin pieniä koetutkimuksia ja tiedetään, että siellä on ollut vähintäänkin yksittäisiä taloja – varsinainen Ravattulan kylä on sijainnut samalla paikalla nyt kuin silloinkin. Kirkkoa luultavasti käyttivät viiden lähikylän asukkaat, Ruohonen kertoo.

Kirkko ennen ristiretkeä

Yksi paikan ihmeellisyyksistä on, että kirkko ei ole palanut, vaan on vain jäänyt käytöstä, purettu. Kirkko oli käytössä jo 1150 ja jäi käytöstä 1220–1230-luvulla, jolloin piispanistuin siirtyi Koroisiin. Se taas laittaa monta asiaa Suomen varhaishistoriassa uusiksi. Muun

Löytöjä Ravattulan kaivauksilta. Juha Ruohosen väitöskirjan kuvitusta.

Kun nykyään tehdään vaikka kuntaliitoksia tai siirretään seurakunnan tehtäviä yhtymälle tai toisinpäin, niin ihan ensimmäistä kertaa ei olla ns. pappia kyydissä.

muassa ensimmäisen ristiretken tarkoituksen – siis sikäli kuin se ylipäänsä tehtiin.

Legendan mukaanhan ensimmäinen ristiretki oli 1155, jolloin piispa Henrik ja kuningas Erik tulivat Suomeen käännyttämään pakanoita. Mutta siihen aikaan siis täällä jo oli kristillisyys levinnyt. Kirkko on rakennettu 1150–1170 välillä, mutta kirkon ympärillä oleva kristillinen hautausmaa on otettu käyttöön jo selkeästi aiemmin, 1000luvun lopulla.

Näin ollen ensimmäinen ristiretki oli enemmänkin hallinnon järjestämisen retki. Sen idea oli perustaa seurakuntajärjestelmä ja saada varhaiset paikallisseurakunnat tiiviimmin piispan alaisuuteen. Sillä keinoin veronkerääminenkin olisi helpompaa. Tästä vain ei ole jäänyt asiakirjoja, ja kun aiemmin ei ollut kirkkojakaan löytynyt pellosta, niin ei oikein tiedetty paikallisseurakunnista mitään.

– Ajateltiin, että 1200-luvulle saakka toki oli kristillisiä kalmistoja, mutta ei varsinaisesti kirkkoja

– paitsi joitain ehkä yksityisiä – eikä siis seurakuntiakaan sanan nykyisessä mielessä. Mutta nyt sitten yhtäkkiä onkin iso kirkkorakennus, Ruohonen kertoo. Kyseessä oli hallinnonuudistus, maamme ensimmäinen, liian pienet seurakunnat liitettiin suurempiin. Eli kun nykyään tehdään vaikka kuntaliitoksia tai siirretään seurakunnan tehtäviä yhtymälle tai toisinpäin, niin ihan ensimmäistä kertaa ei olla ns. pappia kyydissä. Varmaan silloinkin sanottiin, että mikään ei muutu ja kaikki tulee menemään hienosti. Ja minne sitten uudessa tilanteessa mentiin hautaamaan ihmiset ja kuulemaan Sanaa?

– Vaikkapa Katariinan tai Maarian kirkolle, joissa molemmissa on todennäköisesti ollut aiemmin joku pienempi, puurakenteinen kirkko. Suurempia yksiköitä oli helppo hallita. Pitäjään saattoi kuulua 50 kylää, kun Ravattulan Ristinmäen kirkon piiriin kuului vain viisi. Osa ihmisistä siinä sitten tietenkin vähän hävisi, kun tuli yhtäkkiä aika pitkä matka kirkolle, Ruohonen miettii. F

Korttini ei toimi!

Ulosotto vie Kimmon koko omaisuuden.

turku on pettänyt minut.

PUtoaminen on nopeaa.

Saldo miinuksella!

Et maksanut kirjastosakkojasi!

Öh...

Kas purukumi!

eikö sinulla todella ole muuta?

kimmo päättää pelata likaisilla säännöillä.

Meidän on ajateltava suurimmin!

oikeus- ja kauppatieteen opinnoista on apua:

turkulaiset mestaririkolliset tulevat tutuksi.

Kato mitä mää ryästin!

isompia tikkareita?

pääomaruisketta tarvitaan seuraavassa askeleessa:

tämä slummi ei selity kuin korruptiolla. menemme apajille.

Tyhjästä pullosta saa 15 senttiä, mutta…

Turun kaavoituspäällikkö ei tokikaan ole lahjottavissa.

ehei, teemme tyhmyydet ihan ilmaiseksi!

...kun kumauttaa sillä jotakuta päähän saa lompakon!

Ooh! Sixten korkman!

Kaavoituslautakunnan kokouksessa:

Meillä on Ruissalo.

Niin?

se selittää paljon...

Entä jos olisi Rukiimpisalo? Ja Hirvempisalo?

Roope & Anton Lipasti

idea saa heti kannatusta.

ooh!

No niinhän se on!

Enemmän on enemmän!

järjen äänikin kuullaan.

Mutta luonnonsuojelualue...

Eiii! ”Mämmi poistetaan päiväkodeista.”

Jumalauta nyt on wokeilu mennyt liian pitkälle.

Entä nyt?

minä hoidan!

tekeekö joku uutisen tästä rukiimpisalosta?

Nyt on plikka vähän tärkeämpää.

Miten?

seuraavaksi korjaamme kirjamessut.

Messukeskus pinotaan suurtorin tilalle, joka puretaan.

sää osa lukke?

suurimpi messukeskus houkuttelee ostamaan suurimmin.

ostan tuon ja tuon ja tuon. ja tuon.

kun kerrotaan Rukiimpisalosta, lähetetään toinenkin tiedote...

ihan hieno, sikses.

sinne ne rahat sitten taas....

on se kyöni...

Minä olin turkuun ja Turku minuun tyytyväinen…

Annan teille Suurimpitorin!

Suurempi?

Ei, Suurimpi! Logomo Ei ole mitään!

JA ”TEKEVÄT LAATUA

...on hyvä hetki ottaa yhteyttä ja tutkia kannattaisiko yrityksenne brändille tehdä jotain.

www.knok.fi/panosta

Roope Lipastin uusi lastenromaanisarja

Kivikauden sankarit

vie lukijan 40 000 vuoden taakse mammuttien aikakaudelle.

Seikkailua, huumoria ja myös tietoa sen ajan elämästä tihkuva romaani tekee historian eläväksi.

Sopii paitsi kaikille, ennen kaikkea alakoululaisille.

Arkisin klo 11–15

Yliopistonkatu 29 a Portaat ylös sisäpihalle.

Puh. 050 326 5122 www.turunkasvisravintola.fi Tuoretta ja herkullista kasvisruokaa! Myös mukaan! Paljon luomua ja vegaanista,

YSTÄVÄKIRJA

Martti Suosalo

Nimi: Martti Suosalo

Ikä: 62

Ammatti: Näyttelijä. (mutta varmuuden vuoksi myös rekkakuski, pizzakuski ja laivakokki)

Suhteeni Turkuun on… Lämmin, asuin täällä lapsena monta vuotta. Muutimme 1970 Oulusta isän työn perässä tänne ja sitten taas pois 1978. Elin siis tärkeät nuoruuden vuodet täällä.

Suhteeni turkulaisiin on…

Niin ikään lämmin. Pidän turkulaisista. He ovat uteliaita ihmisiä ja siksi helposti lähestyttäviä, koska heitä kiinnostaa. Kun muutimme aikanaan Turkuun, sain kavereita heti. Nykyään taas työn puolesta sanoisin, että täällä yleisö on hyvin vastaanottavaisia. Tietenkin itse kaupunki on kaunis. Meillä on mökki täälläpäin ja kesäisin tulee paljon näillä vesillä purjehdittua. Sukuakin on täällä: vanhempani asuvat Piispanristillä ja siskon perhe Littoisissa.

Ensimmäisen kerran esiinnyin…

Oulun nuorisoteatterissa 1979. Olin sitä ennen pelannut jalkapalloa A-junnuihin saakka, mutta teatterissa käsitin heti, että se on paikka johon jäisin. Siellä oli mimmejäkin eikä oltu vain jätkäporukassa!

Olet tulossa keväällä kaupunginteatteriin Sirkuksesi kanssa esittämään monologin Starman. Se on satiiri luontokadosta. Mitä ao. tematiikka sinulle merkitsee?

Olen herännyt luonnonsuojeluun viimeistään kun vaimoni Virpi Suutari teki dokumentin Havumetsän lapset. Minä olin siinä tuottajana ja tutustuin niin tutkijoihin, aktivisteihin kuin muihin luontoihmisiin. Koin vähän niin kuin heräämisen. Ajattelen myös, että minulla on lähes velvollisuus puhua näistä asioista, koska minulla kuitenkin on yleisöä. Eihän se mikään stadionyleisö ole, mutta kun aina on 300–500 ihmistä ja jos esiintyy vaikka 50 kertaa, niin se tekee jo aika paljon. Juha Kauppinen on kirjoittanut näytelmän mutta olemme yhdessä ideoineet sen. Se on räätälöity minulle niin, että siinä hyödynnetään sitä työkalupakkia joka minulla on, huumoria, satiiria, fyysisyyttä. Hahmoja on eläimistä ihmisiin.

Miten Sirkus sopii teatterin lavalle?

Ei mitenkään. Talvikauden Sirkus Suosalo toimii vain tuottajana ja teltta otetaan esiin sitten kesällä taas.

Jos olisit oikeassa sirkuksessa, niin mikä olisit?

Luontaisesti olisin se klovni. Akrobatiaakin osaisin vähän ja sitä voisi ehkä hyödyntää siinä...

Osaan myös ratsastaa hieman, mutta tuskinpa kukaan haluaisi kovin kauan katsoa kun ratsastan...

Edesmennyt Jouko Turkka oli teatterikoulun opettajasi. Jos hän astelisi sinua vastaan nyt ennen illan esitystä, niin mitä sanoisit?

Turkka antoi aikanaan ohjeet tapaamisen varalle: ei tervehditä muuten kuin huutamalla, että haista vittu. Niin minä sitten varmaan tekisin. Hän neuvoi myös, että kun antaa haastatteluja, niin ei pidä mennä merenrantaan ja sanoa, että olen päässyt elämässäni tähän pisteeseen.

Olette esittäneet Mika Nuojuan kanssa Kiviä taskussa vuodesta 2002.

Unohtuuko ikinä repliikki?

Jos on tarpeeksi väsynyt niin voi tulla blackout, eikä muista mitä pitää sanoa, mutta kaveri kyllä sitten auttaa. Juuri kävi niin Kärpäset-esityksen ensi-illassa. Yhtäkkiä en muistanutkaan yhtään, mihin nyt pitäisi mennä. Kaveri siinä sitten kyseli kautta rantain, että niin se kirjailija... Minä ihan että mikä ihmeen... NIIN SE KIRJAILIJA, hän jatkoi ja sitten muistin. Tsehovhan se! Ja sitten jatkettiin.

Kun en ole näyttelemässä, minä…

Makoilen sängyllä ja katselen vaikka leffaa.

Kierrän niin paljon, että kun on vapaapäivä, olen kernaimmin vain kotona.

i nfo

Starman Turun Kaupunginteatterissa 27.5. & 28.5.