Maatalouden muuttuvat näkymät Liite 1/2014 | 17.3.2014
Maatalouteen ei luvassa radikaaleja käänteitä
MTT:ssä tehdyt ennusteet osoittavat maataloustuotteiden tuotannon pysyvän Suomessa keskimäärin nykyisellä tasolla vuoteen 2020. Sivu 3
Syysrypsi sitoo typpeä satojen eurojen arvosta
Suojaviljaan kylvettävä syysrypsi estää ravinteita huuhtoutumasta syyssateiden mukana vesistöihin. Syysrypsi sitoo typpeä jopa satojen eurojen arvosta. Sivu 12
Nurmilohkojen satovaihtelu kuriin täydennyskylvöillä
Jos vastaperustettu nurmi on aukkoinen jo ensimmäisenä keväänä, sitä on syytä täydentää. Apilat menestyvät täydennyskylvössä heiniä paremmin. Sivu 14
Luontohoivan sisältö pitää pukea sanoiksi
Selkeän palvelu- ja tuotekuvauksen pohjalta sosiaali- ja terveysalan päättäjien on helppo lähteä keskustelemaan palvelun ostamisesta. Sivu 16
MTT:n sikatutkimus siirtyy kokonaan kumppanuustiloille MTT:n tutkimussikala Hyvinkäällä suljettiin vuoden vaihteessa. Ensimmäinen uuden toimintamallin mukainen ruokintakoe käynnistyi Loimaan opetusmaatilalla. Sivu 18 Niina Pitkänen/MTT
Yhteistyötä ja energiaa
Maatalousyrittäjän arjessa olisi joskus kristallipallosta hyötyä. Vihreän talouden tutkimusalueella maatalouden tulevaisuudennäkymien ennakointi on tutkimustyön ytimessä.
jaana kankaanpää
Yhteistyö ja hajautettu energiantuotanto tarjoavat maataloudelle tulevaisuuden mahdollisuuksia, sanoo MTK:n kolmas puheenjohtaja, luomuviljelijä Markus Eerola. Eerola on suunnitellut tilalleen Hyvinkäälle omaa biokaasulaitosta, mutta energiapolitiikka ei tällä hetkellä suosi maatilamittakaavan laitoksia. Suunnitelmissaan Eerola tekisi biokaasua nurmesta, jota tilalla on viljelykiertoa monipuolistamassa. Kaasun hän käyttäisi traktorin ja viljankuivaamon polttoaineena. Maatilamittakaavan biokaasulaitokset voisivat olla avainasemassa ravinteiden kierrättämisessä. Yhteistyötä maatilat voisivat lisätä nykyisestä niin toistensa kanssa kuin myös paikallisten elintarvikejalostajien kanssa. Eerola kannustaa tiloja yhteisiin koneinvestointeihin. ”Yksin ostettaessa koneet ovat kalliita, mutta ilman investointeja tuotanto ei voi jatkua.” Hän katsoo, että kasvinviljelytilojen myydessä satoaan suoraan kotieläintiloille tilat pystyvät vähentämään hintariskejä. Huolissaan Eerola on valtion talouden säästötarpeista ja niiden kohdentamisesta. ”Nyt ollaan kriittisessä pisteessä. Jos maaseudun rakenteet päästetään rapautumaan, ei niitä saada enää myöhemmin takaisin. Ruokaa ja energiaa kuitenkin tarvitaan ja ne toisivat tulevaisuudessakin töitä ja toimeentuloa Suomeen.” Sivut 10-11
Loimaan opetusmaatilan uteliaat porsaat ovat tottuneet vierailijoihin.
Markus Eerola huoltaa konetta, jota käytetään lantakompostin tuubittamiseen.
Marja Kallioniemi/MTT
Kausihuone kirittää avomaankurkkuja…s. 6
Heikko työhyvinvointi liittyy usein maatalousyrittäjyyden kasvaneisiin vaatimuksiin ja vaikeuksiin vastata niihin.
Pakasteherneen matka on tarkkaan punnittu …s. 7
Kasvavat vaatimukset uuvuttavat maatalousyrittäjiä
Sienibisnes toisi lisätienestiä maaseudulle...s. 8 Integroitu kasvinsuojelu on järkitoimintaa…s. 17
Alkutuotantoa harjoittavat maatalousyrittäjät ovat uupuneempia ja vähemmän tyytyväisiä työhönsä kuin Suomen työikäinen väestö keskimäärin. Taustalla on usein heikoksi koettua osaamista ja vaikeuksia vastata yrittäjyyden kasvaviin vaatimuksiin.
Sivu 5